Skip to main content

Seutusanomat vakka 05.10.2017

Page 1

9. syyskuuta 2017

Lootholman vierasvenesataman laajennukselle lupa

Kolmen taiteilijan yhteisnäyttely Raision museossa

SIVU 3

1

SIVU 17

SEUTUSANOMAT

1. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

5.10.2017

Thairavintola RIM THANG

SyySmarkkinat myös meillä to-la

on nyt myös torikauppa. Herkullisen ruuan lisäksi Torilta joka päivä

tuoreet kotimaiset vihannekset, marjat, mansikat ym., sekä savustettua lohta, kampelaa ja maustekaloja. Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata Saarentie 428, 23140 Hietamäki, p. 0400199350 loa!

GOZZIP koot 46-56

-10%

tu Nyt on aika tilata Nyt onvastapäätä aika tilata Pyheen kylätoria ikkunakattoTerve ikkunakattoremontti! remontti!

remontti!

Lasten ulkoiluun

Color Kids

remontti!

-10€

Nyt on aika tilata PARHAAT Kattavaa palvelua! ASENNUSAJAT PARHAAT Nyt on aika tilata VARATAAN Nyt on aika tilata ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

Kun ostat ulkohaalarit tai takki+housut

KATTOREMONTTI! ikkunakattoalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! remontti! kk maksuehdot 99e/kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

Kannattaa tuinlla kauempaak !

JUURI NYT!

Nyt on aika tilata

Soita ja tilaa esittely kotiisi! PARHAAT Kattavaaja palvelua! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita ja tilaa kotiisi! Niklas Linna p.ASENNUSAJAT 0400 214 288

alk. Hurjasti ihanuutta Joustavat maksuehdot Seeprassa e/kk

99

Lokakuussa tarjouksia mm. alusasuissa! Soita ja tilaa esittely kotiisi!

Putiikit palvelevat : MarkoLehtonen Lonka 0400 320 Mikael 0400311 314 202 PAATTINEN, Paattistentie 1020 MA 10-18 PE 10-18 LA 10-14 670 397 Markku Koistinen 0400 0400 670 397 VINKKILÄ, Vinkkiläntie 26

www.vaateliikeseepra.net FB Vaateliike Seepra FB Vaateliike Seepra/Paattinen

TI-PE 9-17 LA 10-14 TURKU, Kauppiaskatu 4 myyntipiste MA-PE 9-17 LA 9-13

Lasten sisäpelikengät alk.

2990

Helly Hansenin takkivalikoima parhaimmillaan! Tule hakemaan omasi!

UUSIKAUPUNKI

Alinenkatu 23 Puh. 02 848 8000 Ark. 9-17.30, la 9-14 kesportuki@kesportuki.fi

ikkunaikkunaremontti! remontti! remontti!

kattokattoremontti!

on aika tilata Alinenkatu 21, Uki Nyt www.amalinda.fi puh. 044 722 5110 ark 10-17.30, la 10-14

VARATAAN Marko Lonka0400 0400 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314320 202 Marko Lonka 311 Mikael Lehtonen 0400 314 202 Markku Koistinen p.JUURI 0400 NYT! 670 397 0400 670 Markku Koistinen0400 0400670 670 397 397 397 Markku Koistinen 0400 670 397

LOKAKUUN Nyt on aika tilata TARJOUS!!!

kattoremontti!

-Cheese burger Kattavaa palvelua! -Chicken burger -Bacon burger

Joustavat TERVETULOA! maksuehdot

Sauna päällä klo 18-21 5€/hlö

pe 6.10. klo 9-17 T: Saara ja Nelly

p. 044 244 3364 Vihtorinkatu 7, 23800 LAITILA, saara.pirila@outlook.com LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS FACEBOOKISTA JA INSTAGRAMISTA @hiussalihetki

www.seutusanomatvakka.fi

PARHAAT ASENNUSAJAT PARHAAT VARATAAN ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

IKKUNAREMONTTI! ikkunaalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! kk maksuehdot 99e/kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

JUURI NYT!

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita jajatilaa kotiisi! ASENNUSAJAT Niklas Linna p. 0400 214 288 PARHAAT

VARATAAN Marko Lonka0400 0400 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314320 202 Marko Lonka 311 Mikael Lehtonen 0400 314 Markku Koistinen p.202 0400 670 397 JUURI NYT! 0400 670 Markku Koistinen 0400 670 397 397 Markku Koistinen 0400 0400 670 670 397 397

alk.

99e/kk

MarkoLehtonen Lonka 0400 Mikael 0400311 314320 202 Markku Koistinen 0400 0400 670 670 397 397

Varaa hetki itsellesi, poikkea avajaisviikon kahville ja tule tutustumaan meihin, tuotteisiin ja liikkeeseen

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata Kattavaa palvelua! Nyt on aika tilata

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Levysepänkatu 1, Uki P. 0447533835

Nyt on aika tilata


5. lokakuuta 2017

2

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Pakina

Ikäpolvet yhdessä pihalle

Riitänkö minä?

”Punttisalin hämärään toisten lähdettyä jään…” Part 2.

Suomessa vietettiin vanhustenpäivää sunnuntaina 1. lokakuuta. Siitä alkoi vanhustenviikko, joka kestää koko tämän viikon. Tänä vuonna vanhustenviikkoa vietetään Vanhustyön keskusliiton keksimällä teemalla Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan tukien. Keskusliiton tarkoitus on teeman avulla kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä järjestämään eri ikäpolvien kohtaamiseen liittyvää toimintaa. Tavoitetta vauhdittamaan on luotu Neljän polven treffit -konsepti, josta on koottu yhdessä tekemiseen houkutteleva ikäpolviopas. Oppaassa kerrotaan ikäpolvien kohtaamisen tärkeydestä ja annetaan käytännön esimerkkejä. Yksi oppaan esimerkeistä on Pienperheyhdistyksen Helsingissä ylläpitämä Mummila: kolmen polven toimintakeskus, joka on ollut olemassa jo kymmenen vuotta. Mummilan ensisijainen tarkoitus oli yhdistää perheitä ja ikäihmisiä, jotka toimisivat kummimummeina ja -vaareina. Myös tällä seudulla on samantapaista toimintaa, esimerkiksi koulumummot ja -vaarit ovat vapaaehtoisia, jotka vierailevat kouluissa tapaamassa lapsia. Kun kolme vuotta sitten sain oman tyttäreni, olin iloinen siitä, kuinka paljon isovanhempia hän sai elämäänsä. Heinäkuussa kävimme tapaamassa sukumme vanhinta jäsentä, omaa isoisoäitiäni palvelutalossa. Siellä huomasin taas kerran, millainen piristysruiske pieni lapsi voi olla paitsi omille isovanhemmilleen myös palvelutalon kaikille muille asukkaille. Kun 3-vuotiaani hyppäsi rollaattorin penkille ja hänen isoisoisoäitinsä lähti kärräämään häntä pitkin palvelutalon käytäviä, oli monilla mummoilla hymy herkässä. Ehkä vanhempainvapaitaan viettävät vanhemmat voisivat napata tästä ajatuksesta kiinni. Monilla palvelutaloissa asuvilla vanhuksilla ei käy pieniä vieraita, mutta samalla tavalla kuin eläkeläiset ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi kummimummeiksi, voisi lapsia houkutella vapaaehtoisiksi vanhusten kavereiksi. Sen jälkeen menimme yhdessä ulos, sillä ulkoilmaa palvelutaloissa asuvat vanhukset eivät koskaan saa liikaa. Kuukautta myöhemmin häntä ei enää ollut. Tänään vanhustenviikon ohjelmassa on valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä. Ulkoilupäivä on samalla Ikäinstituutin järjestämän Vie vanhus ulos -kampanjan päätöspäivä. Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä ulkoiluttamaan sellaisia vanhuksia, joiden on vaikea käydä ulkona yksin. Kampanja käynnistyi 5. syyskuuta ja päättyy tänään ikäpolvien välisiin ulkoilutapahtumiin ympäri Suomen. Tiistaina ulkoilutuksia oli kirjattu vievanhusulos.fi -sivustolle jo yli 18 000, mutta luku on varmasti kasvanut sillä aikaa, kun tätä lehteä on painettu. Ulkoilussa tärkeintä ei ole kuljettu matka, vaan raikkaassa ilmassa vietetty aika. Muutama vuosi sitten osallistuin iäkkäiden ulkoilupäivään Raisiossa lähtemällä ulos pyörätuolissa olevan entuudestaan tuntemattoman vanhuksen kanssa. Kun puhuimme aiheesta, hän sanoi kaipaavansa ulkoilussa eniten luonnon ääniä ja tuoksuja, mutta erityisesti sadesäällä ulkoilua: sitä, miltä sade tuoksuu ja miltä se taas tuntuikaan kasvoilla. Janica Vilen Päätoimittaja

Eräs hallitsija päätti rakennuttaa suurimman ja kauneimman palatsin, minkä maailma on koskaan nähnyt. Niin kaunis ja taidokas projekti oli, että ihmisiä kerääntyi kaukaa ihastelemaan pelkkää rakennustyömaata. Hallitsija toi vieraiden maiden lähettiläitäkin ihastelemaan palatsia. Näky kosketti monen sielua ja ällistytti mieltä. Mutta yhtälailla ihmiset kokivat itsensä kaiken kauneuden keskellä pieniksi ja mitättömiksi. Se oli hallitsijan tarkoituskin. Neuvotteluista vihollisten kanssa tuli voittoisia, sillä niin suuresti palatsin loisto heitä häikäisi. Eivätkä voitot jääneet siihen. Riittämättömiksi itsensä kokeneet halusivat tietenkin kokea itsensä jälleen suuriksi. He alkoivat matkia hallitsijan puhetta ja tapoja. Vasta kun ihminen matki hallitsijaa, häntä pidettiin todella jonakin. Sitä ei ehkä monelle uskallettu tunnustaa, mutta kaikesta matkimisesta huolimatta he tunsivat yhä olonsa riittämättömiksi. Kun palatsi viimein valmistui, niin hallitsijaa odottikin yllätys. Hän ei pystynyt yöpymään palatsissaan. Niin loistelias ja suureellinen siitä oli tullut, että itse rakennuttajakin ahdistui ja tunsi itsensä pieneksi. Mietittyään tilannettaan hallitsija päätti julistaa kilpailun. Se, joka pystyisi yöpymään palatsissa, saisi sen omakseen. Samalla hallitsija oppisi, miten hän ei tuntisi itseään pieneksi. Moni ruhtinas ja kuningas yritti voittaa haasteen, mutta kukaan ei onnistunut. Hallitsija oli jo luovuttaa, mutta viimeiseksi yrittäjäksi ilmoittautui paimen. Hallitsija ja tämän hovi nauroivat, sillä paimen lähtikin illan tullen kotiinsa nukkumaan. Mutta muuta paimen ei koskaan ollut suunnitellutkaan. Eläimet sen sijaan yöpyivät palatsissa tyytyväisesti koko yön. Hallitsija ja muut tulivat tästä hyvin mietteliäiksi. Kristinuskon sanoma on siinä, että ihmisen ei tarvitse yrittää tavoittaa jotakin, ei tarvitse matkia jotakin, ollakseen jotakin. Itse Jumala ilmoitti nimensä olevan: minä olen se joka olen. Hän ei luetellut arvonimiä, ei titteleitä. Jumala pystyy olemaan se, joka hän on. Jumala koki inhimillisen riittämättömyyden Jeesuksessa. Mutta silloinkaan hän ei pyrkinyt olemaan enempää kuin ristin mies, ei kenenkään ylä- eikä alapuolella, vaan vierellä kulkija, pilkattu syntisten ystävä. Ja sehän kuulostaa itse asiassa riittävältä.

Sami Tolvanen Pyhärannan vt.kirkkoherra

Seutusanomat Vakka Paikallisuutisia maksutta jokaiseen kotiin, koska meille tieto on

KUNTALAISOIKEUS!

Pari viikkoa sitten kerroin, kuinka sottaisessa elämänkirjassani kääntyi uusi, puhdas sivu. Urheilusta tuli elämän suola. Ja hikikin on suolaista. Sipsit vaihtuivat sipulikeittoon ja suolapähkinät rahkaan, raejuustoon ja porkkanoihin. Tuleekohan minusta vielä vanhalla iällä kani? Muutaman penkkitreenin jälkeen totesin ruumiinkulttuurin olevan aika raskasta ja aikaa vievää operaatiota itsensä Sylvesteriksi saattamisessa, kun kroppa on kuin Tipillä. Niinpä verkossa seilaamisen jälkeen tilasin itselleni BCAA:t, herat, proteiinit, saponiinit ja vitamiinit. Nyt ruoka-ainekaappi keittiössä muistuttaa psykiatrisen osaston lääkekaappia. Vain Concerta puuttuu. Muutaman kerran kävin sitä penkkipunnerrusta puuhaamassa, kunnes olkapäässä alkoi tuntua kipua. Ei, ei sellaista oikeaa rasituksesta johtuvaa lihaskipua (joo, mulla alkoi kehittyä joku lihaskin, ehkä), vaan nivelrypäs särki. Tosin olin muutenkin jo luovuttamassa koko penkkipunnerrusharrastusta, sillä totesin ruumiinrakenteeni olevan mahdollisimman epäsopiva. Puolentoista kilometrin mittaisilla käsillä, jotka ovat kuin helikopterinlavat, tuota nostomatkaa tulee epäreilun paljon suhteessa salilla pörrääviin tynkäkäsiin verrattuna. Kuka vain nostaa penkiltä parisataa kiloa sen viisi senttiä. Ainakin mun mielestä. Koittakaapa hommata metrin mittaiset kädenjatkeet ja nostakaa se kahdenkymmenen kilon tanko lähes salin kattoon asti, niin ymmärrätte pullistelijat, mitä tarkoitan. No, eipäs sitä sitten auttanut muuta kuin suunnata lääkärin pakeille vihlovan olkapään kanssa. Salilääkärit olivat jo antaneet minulle lopullisen tuomionsa, oman final doominsa. Kiertäjäkalvosimet paskana ja ura kohti Tokion paralympialaisia olisi ohi. Lääkäri vemputteli aikansa kättäni ja totesi vian olevan, ei nyt ihan valuvika, mutta melkein. Olin kuulemma jossain vaiheessa elämääni kolhinut olkapäätä ja nyt kun rasitin sitä kunnolla, pieni nivel on tulehtunut. Lepo oli ohjeena. Ja hoitona tulehduskipulääkkeet sekä kortisolipiikkiä niveleen. Kerrankin sen luuta haurastuttava vaikutus olisi plussaa. Nopeuttaisi nivelen jäykistymistä. Hienoa. Mulla on nyt kaksi jäykkää kohtaa kropassa tässä iässä. Niska ja ac-nivel. Jossain kohtaa lääkärin suussa tuli sana ”urheiluvamma”. Tartuin termiin ja kahteen kertaan varmistin, sen kirjautumisen sairauskertomukseeni. Onhan se hienoa, että vajaa viisikymppisenä saa elämänsä ensimmäisen urheiluvamman. Ei niin huonoa, ettei hyvääkin. Nyt olen ollut levossa ohjeen mukaan ja lihaksethan kasvavat levossa. Ainakin vatsalihakseni ovat kasvaneet. Ympärysmittaa näille lihaksille on lepojakson aikana kertynyt jo 15 senttiä lisää. Kyl tää tästä.

Hyvinvointiviikko käynnissä Novidassa UUSIKAUPUNKI. LounaisSuomen ammattiopisto ja lukio Novidan Uudenkaupungin toimipaikka järjestää 2.–6. lokakuuta hyvinvointiviikon henkilöstölle ja opiskelijoille. Viikko on osa Saku ry:n kampanjaa, jolla pyritään tukemaan nuorten sekä henkilöstön kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa. – Olemme tänä vuonna

saaneet rahoituksen Liikkuva Koulu – hankkeeseen ja samalla Hyvinvointivirtaa viikko on osa sitä, kertoo kuraattori Hannu Ketonen Lounais- Suomen ammattiopistolta. Hyvinvointiviikolle on asetettu tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan henkilökunta- ja opiskelija-palautteen sekä työryhmän oman arvioinnin kautta tapahtuman jälkeen.

Tavoitteena on tukea turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön muodostumista, edistää yhteisöllisyyttä ja tukea opiskelijoiden osallisuutta sekä lisätä opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoutta hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja siten ennalta ehkäistä hyvinvointiin liittyvien ongelmien muodostumista kouluyhteisössä Viikko koostuu yhteistapah-

tumista, joissa edistetään vuorovaikutteisuutta ja tietoutta terveydestä ja liikunnasta. Ryhmillä on mahdollisuus osallistua esimerkiksi erilaisiin toiminnallisiin harjoitteisiin, joita ovat tutustumis-, ongelmanratkaisu- ja luottamusharjoitteet. Rata rakennetaan viikoksi koulun kentälle ja maastoon sen läheisyyteen. Lisäksi viikon aikana voi osallistua erilaiseen

oman kunnon testaukseen yksilö tai ryhmämuotoisesti. Viikkoon sisällytetään myös luentosarja: Hyvinvoiva Nuori (3 luentoa auditoriossa), joissa käsitellään ravintoa, päihde- ja mielenterveyttä sekä seksuaaliterveyttä. Luennoitsijoina toimivat yhteistyöverkoston asiantuntijat. Ruokalassa kiinnitetään huomiota terveellisen ruokavalion

asioihin ja opiskelijaryhmät valmistavat terveellistä välipalaa. Liikunnan opettaja ja terveydenhoitaja kiertävät tunneilla kampanjoimassa taukoliikunnan ja ergonomian teemoilla. Henkilökunnalle pidetään liikunnallinen liikuntasalin vihkiäistilaisuus. Lisäksi viikkoon sisältyy liikunnallisia kisoja. SSV


3

5. lokakuuta 2017 Ford Fiesta ST vm.-17 22 tkm, 1,6 EcoBoost, 182 hv M6 ST, 5-ovinen, huippuvarusteet mm: Performance paketit 1+2, peruutukamera, navi, avaimeton käynnistys, Recaro istuimet, ym...

26.990,Kehätie 2, 23600 Kalanti Puhelin: 044 366 0500 unelma-auto.fi

SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

TULEN TAPAAMAAN SINUA LA 7.10. KLO 11-12 UUDENKAUPUNGIN SYYSMARKKINOILLE SDP:n KOJULLE.

EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA

Saaristolaiskylään on noussut 10 uutta lomahuoneistoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Osassa on viimeistelytyöt vielä käynnissä.

Lootholman vierasvenesataman laajennukselle lupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta KUSTAVI. Korkein hallintooikeus on nyt näyttänyt vihreää valoa Lootholman vierasvenesataman laajennukselle. Pari vuotta odotettu lupa otettiin Lootholmassa ilolla vastaan. Ensi kesänä tullaan rakentamaan luultavasti 20 uutta venepaikkaa nykyisten 80 paikan lisäksi. – Tämä uusi lupa mahdollistaisi vierasvenesataman koon tuplaamisen. Rakennamme lisää aina tarpeen mukaan, kommentoi Kustavin Matkailu Oy:n toiminnanjohtaja Kimmo Laatta. Vierasvenesataman laajennus liittyy vahvasti Lootholman saaristolaiskylän rakennusprojekteihin. Viimeisten kolmen vuoden aikana saaristolaiskylään on noussut 10 uutta lomahuoneistoa, joista

viimeisiä parhaillaan viimeistellään. – Jos saaristoon tehdään loma-asumista, niin tarvitaan myös venepaikkoja. Nyt meillä on paljon parempi mahdollisuus jatkaa saaristolaiskylän kehittämistä, iloitsee Laatta. Saaristolaiskylään valmistuneista loma-huoneistoista puolet myytiin heti ja puolet on vuokrattavissa. – Koko kesän kaikki huoneistot olivat vuokrattuina ja talvellakin viikonloput ovat hyvin varattuja. Ihan uusia lomakohteita ei saaristossa ole ihan hirveästi. Meillä on mökkien isoilla terasseilla kuumavesipaljut merinäköalalla, joten kohteet houkuttelevat ympäri vuoden. Ravintola- ja satamapalvelut ovat käytettävissä vain kesäisin, mutta teemme hyvää

yhteistyötä kustavilaisten yrittäjien kanssa, joten asiakkaat saavat kyllä aina kaikki palvelut Kustavista, Laatta vakuuttaa. Saaristolaiskylä toimii hotellinomaisella periaatteella. Vierailulle voi mennä vaikka vain yhdeksi yöksi lyhyelläkin varoitusajalla. – Saaristossa on pitkään ollut sesonkiajan ulkopuolella vaikeaa reagoida nopeasti majoitustarpeeseen. Uusissa lomahuoneistoissa meillä on sähkölukot, jotka toimivat pinkoodeilla, joten nyt meidän on helppo palvella asiakkaita nopeasti, Laatta kertoo. Uusista lomahuoneistoista osa on paritalohuoneistoja, joissa 75 neliötä ja lisäksi 40 neliön parvet. Niissä on vuodepaikat kymmenelle. Lisäksi on kuuden hengen erillismökkejä.

Tilaa nyt Shell polttoöljyt! Soita Henri Tähtinen p. 040 674 1336 LÄMPÖPUISTO

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi jo 22.4.2015 Kustavin Matkailu Oy:lle luvan Lootholman vierasvenesataman laitureiden osittaiseen pysyttämiseen, pidentämiseen ja uusien laitureiden rakentamiseen. Samalla kiinteistöjen Riskelä ja Tuiskula omistajille määrättiin korvaukset. Asiasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka muutti päätöstä laitureiden numero 1, 2 ja 3 osalta viime vuoden syyskuussa. Sen jälkeen asiasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on 22. syyskuuta päättänyt olla muuttamatta Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä.

Kirkonmäen asuntoalueen omakotitontit 3 €/m2. Kysy myös muista tiedossamme olevista asumismahdollisuuksista. Huippunopeat valokuituyhteydet esimerkiksi etätyön tekemiseen. Kustavilaisille päivähoidossa oleville lapsille 20 h/vko maksutonta päivähoitoa. Kilpailukykyinen kunnan tuloveroprosentti, 19 %. Hyvät peruspalvelut turvallisessa ja luonnonkauniissa ympäristössä. Lisätietoja: kj. Veijo Katara p. 0500 785 324, rak.tark. Laura Lähde 0500 740 006 ja sos.joht. Marika Lehtinen 050 338 8351.

Janica Vilen

www.kustavi.fi

• Eri murskelajikkeet ja sepelit toimitettuna tai noutaen omasta varastosta. • Suoritamme murskausta siirrettävällä murskauskalustolla. Myös louhintatyöt. • Toimitamme salaojasorat, hiekat ja seulakivet. Myös iltaisin ja viikonloppuisin! Jarno Österman 0400 326 040

www.ruoppausta.com

Jouni Österman 0400 936 140

P. 0400 936 140

Mähkärläntie 155, Lokalahti | vakka-suomen@soramurske.fi | www.soramurske.fi


5. lokakuuta 2017

4

”Kiva fiilis ja henki” Ihoden syystorilla Lauantaina 23.9. Pyhärannan Ihodessa järjestettiin jälleen perinteinen syystori. Upea aurinkoinen päivä sai väkeä liikkeelle runsaasti. PYHÄRANTA. Ihoden koululla käy kuhina. Pihalla on VPK:n paloauto ja myyntipöydissä tarjolla muun muassa leivonnaisia, kalaa, marjoja, käsitöitä ja kirpputoritavaraa. Koulun sisätiloissa on kahvila ja liikuntasalissa lapsille ohjelmaa.

Pauliina Arponen on saapunut syystorille kolmen lapsensa Eeliksen, Säteen ja Eemilin kanssa. Nykyään Raumalla asuva perhe on asunut jonkin aikaa myös Ihodessa. Koulun salissa esitetty nukketeatteriesitys Hiski, koulu alkaa! oli lasten mielestä hyvä ja he olisivat viihtyneet salissa leikkimässä vielä paljon pidempään. – Ei näitä meinannut saada pois lähtemään ollenkaan. Lopulta oli pakko lähteä, että ehdimme kiertämään vielä tori-

Kerttu Salonen (oik.) oli syystorilla myymässä taidettaan.

alueen, kertoo heidän äitinsä naurahtaen. Taide elämäntehtävänä Yhdellä myyntipöydistä on kauniita keraamisia tauluja ja kortteja. Ne ovat osa-aikaiseksi käsityöläiseksi itsensä esittelevän Kerttu Salosen käsialaa. Loimaalla asuvalla Salosella on ystäviä Pyhärannassa ja heidän kautta hän sai idean tulla myymään taidettaan tapahtumaan. Tämä on hänen toinen vuotensa syystorilla. – Täällä on niin kiva fiilis ja henki, Salonen kiittelee. – Ihana on aina olla ja ihmisten kanssa kohdata, hän jatkaa. Salonen kertoo, että hänen taiteensa syntyy ajatuksista ja tunteista. Aiheista hänellä ei ole koskaan ollut pulaa. – Se on minun elämäntehtävä ottaa tästä ympäröivästä maailmasta tunnelmia. Jotkut sitten tulee kuvaksi asti, Salonen kuvailee. Keramiikkataulujen lisäksi Salonen tekee akryyli- ja akvarellitöitä. Hän tykkää myös kirjoittaa. – Intoa löytyy enemmän kuin taitoa, Salonen naurahtaa. – En kirjoita mitään novelleja tai proosaa, vaan lähinnä laitan ajatuksia ylös, hän täsmentää.

Eelis (vas.), Säde, Pauliina ja Eemil Arponen tulivat entisille kotikulmille Raumalta.

Taitelijasta huokuu elämänkokemus, lämpö ja välittäminen. Hän mainitsee useaan kertaan nauttivansa ihmisten kohtaamisesta ja se hänestä välittyykin. – Ihmiset ovat kaikkein tärkeintä. Tässä iässä olen sen huomannut. Toisia ihmisiä varten me täällä olemme. Se on minun vakaumukseni, Salonen kertoo hymyillen. Tulot hyväntekeväisyyteen Syystorilla on Ihodessa pitkät perinteet. Tapahtuman järjestävän Lions Club Pyhärannan presidentti Tapio Lummikko kertoo syystorin olevan heidän pääaktiviteettinsa. Toiminta on vuosien mittaan kasvanut. – Ihoden kyläyhdistys on

tullut mukaan ja he järjestävät lapsille toimintaa, kiittelee Lummikko. Sää suosii tapahtumaa ja vilinää riittää sekä sisällä että ulkona. Lummikko kertoo olevansa todella tyytyväinen. – Tänä vuonna ihmisiä on poikkeuksellisen paljon, kertoo Lummikko mielissään. Lionsien toiminta on vapaaehtoistyötä lähialueen lasten, vanhusten ja vammaisten hyväksi. Klubia, kuten lukuisia muitakin yhdistyksiä tänä päivänä, vaivaa vaikeus saada uusia jäseniä. Erityisesti nuoria jäseniä kaivattaisiin mukaan toimintaan, sillä jäsenten keski-ikä on kuudenkymmenen kieppeillä. – Meillä on hyvin aktiivinen klubi. Kaikki osallistuvat ja kaikkien ladyt osallistuvat,

kertoo Lummikko. Syystorin myyntipaikat eivät maksa myyjille mitään. Varoja kerätään kahvilatuotteita, hernekeittoa ja arpoja myymällä. Kaikki syystorista saatavat tulot menevät Lions-aatteen mukaisesti lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Tapahtumaa sponsoroi Pyhärantaan vastikään avattu hoivakoti Attendo Onnenkari. – Tähän asti pyhärantalaiset ikäihmiset ovat olleet ympäristökuntien hoivakodeissa. On tärkeä asia, että nyt he saavat läheisensä pidettyä lähellä, kertoo Sari Laakso, Attendon Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen aluejohtaja. Johanna Mäkirinne

Korihaiden leirissä katseet jo tulevassa Uudenkaupungin Korihait voitti perjantaina 29. syyskuuta Pohitullissa Pyrinnön 92–89. Seuraava peli pelataan perjantaina 6. lokakuuta Kouvoja vastaan. Joukkueen kakkoskoutsi analysoi Seutusanomien haastattelussa alkanutta kautta ja uusia pelaajia. KORIPALLO. Lähes heittopussiksi veikattu Korihait sai pistetilinsä auki jo kauden toisessa pelissä perjantaina 29. syyskuuta. Pyrintö-pelin energinen toinen puoliaika sekä hieno johtoaseman pitäminen tiukassa paikassa loivat runsaasti lisävaloa tunnelin päähän. Uuden viikon sarastaessa työrukkaset ovat jälleen tiukasti käsissä, töitä riittää. – Osalle meidän pelaajista Korisliigan kovuus selvisi vasta nyt. Kun hyökkäyspäässä toteutettiin sovittuja asioita, saatiin myös pisteitä. Tällä viikolla painopiste on levypallopelissä ja yhdellä vastaan puolustamisessa, Korihaiden kakkoskoutsi Petri Helminen kertoo. Valmentajat Helminen sekä pääkoutsi Jarno Nikula ovat puhuneet paljon oman miehen puolustamisesta. Liian helpolla tullaan ohi ja tähän Helminen mainitsi yksinkertaisen li-

Kuva: Korihait/Grafesko.

säohjeen. – Jos et pärjää vastustajalle pallon kanssa, niin pidä vastustaja irti pallosta. Haiparven poppoosta uudet suomalaisnuorukaiset Justus Kilpinen ja Teemu Sulonen pelasivat nopeasti itsensä ukilaisten sydämiin. Ulkomaalaisnelikosta jokaisella on omat sopeutumisongelmansa, mutta mi-

tään ylitsepääsemätöntä ei ole havaittu. Kaikkein miellyttävin yllätys on ollut Sean O’Brien. Suoraan yliopistosta ammattilaiskentille tullut nuorukainen on joutunut ottamaan vastuuta monella tavalla. –Niin kutsutuksi rookie-pelaajaksi loistava hankinta. Monipuolinen jätkä, joka vetää hyvällä asenteella.

Pelintekijämme Chaz Williamsin peli ailahtelee, mutta Pyrintö-pelissä nähtiin jo paljon hyviä elementtejä, Helminen arvioi. Mielenkiintoinen persoona Deng Deng sekä Juan Pattillo tarvitsevat eniten aikaa sopeutumiseen. Ongelmat tällä kaksikolla ovat täysin erilaiset. – Dengillä on ollut virhevaikeuksia jokaisessa pelissä ja hänellä on vaikeuksia eurooppalaisen pelitavan kanssa. Deng yrittää liikaa auttaa toisia puolustuksessa ja oma homma unohtuu. Pattillo pitää saada riittävään fyysiseen kuntoon. Hyökkäyksessä hän on parantanut, mutta pelkää puolustuksessa liikaa virheitä, Helminen analysoi. Levypallopelissä tulee perjantaina 6. lokakuuta kova haaste. Pohitullille saapuu Kouvolan Kouvot, joiden ryhmä on tällä kaudella varsin isokokoinen. Jyri Lehtosen valmennuksessa oleva Kouvot satsaa ennen kaikkea kuuteen kovaan pelaajaan, joista yksi on amerikkalainen Jamie Skeen. Kyseinen kaveri on mainitsemisen arvoinen, sillä hän oli Korihaiden kiikarissa päätyen kuitenkin Kouvojen riveihin. – Me neuvottelimme Skeenin kanssa, mutta hän teki sopimuk-

sen eri joukkueen kanssa. Lopulta hän kuitenkin Kouvoihin. On mielenkiintoista nähdä, millainen kaveri on livenä. Tuomas Hirvonen on yksi sarjan parhaista kotimaisista takamiehistä, Helminen kehuu. Runkosarja ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan. Helmisen mielestä kaikkia olettamuksia ei kannata niellä sellaisenaan. Myös kärkikahinoissa tilanne voi elää odottamattomastikin. – Vilppaan ja Katajan oletetaan karkaavan heti, mutta ei se niin yksinkertaista ole. Tosi kovia jenkkejä tuntuu olevan monella joukkueella ja tasokas sarja on varmasti, Helminen ounastelee. Viime perjantain kotiavaus oli pienimuotoinen pettymys yleisömäärän suhteen. Paikallaolijoille Helminen heitti varauksettoman kiitoksen. – Täyttä hallia ei paikalle saatu, mutta jätkät kiitteli pelin jälkeen kannustusta. Siitä saatiin valtavasti lisää virtaa ja toivottavasti sama meininki jatkuu, Helminen toivoo.

Juha Laine


5

5. lokakuuta 2017

Uudessakaupungissa parasta on rauha ”Uusikaupunki, my hometown” -tilaisuus kokosi viime lauantaina Työväentalolle väkeä monista eri kulttuureista. Uusikaupunkilaistuneille maahanmuuttajille rauha ja turvallisuus ovat parasta uudessa kotikaupungissaan. UUSIKAUPUNKI. Kansainvälisen olohuoneen vetäjä Virpi Vasama apunaan kuusi muuta vapaaehtoista järjesti lauantaina 30. syyskuuta tilaisuuden, jossa pääsi tutustumaan maahanmuuttajataustaisiin uusikaupunkilaisiin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Vasama haastatteli yhdeksää eri puolelta maailmaa Uuteenkaupunkiin

muuttanutta ihmistä. Vaikka heillä on hyvin erilaisia tarinoita taustallaan, kaikkien vastaus yhteen kysymykseen on sama: parasta Uudessakaupungissa on rauha. Rohkea reggaemies Gambiasta kotoisin oleva Abdul Sillah, lempinimeltään Lassi, muutti Suomeen ja Uuteenkaupunkiin pari vuotta sitten. Sillah kertoo kotimaassaan olevan aina 40 astetta lämmintä ja keskelle Suomen talvea saapuminen oli aika shokki. – Oi, oi, oi! Se oli prrr, kertoo Sillah nauraen ja esittää hytisevänsä kylmyydestä. – Kolmeen kuukauteen en mennyt ulos, koska oli talvi, hän lisää aurinkoisesti hymyillen.

Apsara Parajul (vas.), Virpi Vasama ja Granger Simmons.

Nigerialainen Chris Adigwe (vas.) Jaana Vasaman haastateltava.

Sillah opiskelee Winnovassa suomen kieltä ja toimii Pohitullin koulussa koulunkäyntiavustajana. Lapset ovat hänelle selvästi tärkeitä, se käy ilmi monta kertaa hänen puheessaan. Gambiasta hän kaipaa eniten katulapsia, joista hän piti huolta. Lapset saivat tulla hänen kotiinsa ja hän soitti heille musiikkia joka päivä. Sillah toivoo, että kaikki se ruoka, mitä suomalaiset heittävät pois, voitaisiin saada Afrikkaan. Sillah kokee, että hänet otettiin hyvin vastaan ja hän tuntee olonsa kotoisaksi Uudessakaupungissa. Jo puolessa vuodessa hänellä oli bändi koossa. Selassie Reggae High Band soittaa reggaeta ja Sillah on bändin laulaja. Polviin asti ulottuvine rastoineen Sillah erottuu selvästi Uudenkaupungin katukuvasta, mutta hän ei ole pelännyt uudessa kotikaupungissaan. Sillah lähestyy ihmisiä rohkeasti ja käy esimerkiksi vanhainkodissa auttamassa vanhuksia. – Toisten ihmisten auttaminen tekee minut onnelliseksi, kertoo Sillah. ”Oho!” on suomalainen anteeksipyyntö Yhdysvaltojen Philadelphias-

ta viisi vuotta sitten Uutenkaupunkiin muuttanut Granger Simmons ei kokenut yhtä lämmintä vastaanottoa. Hän muistelee, kuinka järkyttynyt hän oli ihmisten töykeydestä. Päin kävellessä ei välttämättä pyydetä anteeksi, vaan sanotaan ”Oho!” Ystävällisyyden lisäksi Simmons kaipaa kotimaastaan äitinsä ruokaa, kirkon kulttuuria ja amerikkalaista juustoa. Uudestakaupungista hän veisi Yhdysvaltoihin rauhan ja turvallisuuden, Pookin kinuskikastikkeen ja nastarenkaat. – Meillä on kitkarenkaita siellä, mutta ei nastoja. Jos veisin nastarenkaat sinne, minulla olisi iso firma ja paljon rahaa, kertoo Simmons ja saa yleisön nauramaan. Suomenkielentaito avain kotoutumiseen Unkarista reilu kahdeksan vuotta sitten Suomeen saapunut Ildikó Hülber-Tari nostaa Uudenkaupungin ja Suomen parhaiksi puoliksi turvallisuuden ja rauhan lisäksi puhtaan luonnon. Unkarissa ei ole kanttarelleja eikä suppilovahveroita. Siellä ei myöskään pysty menemään metsään noin vain kuten

täällä, sillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa. Hülber-Tari muutti Uuteenkaupunkiin, kun hänen miehensä sai työpaikan Yaralta. Nykyään myös hän itse työskentelee siellä. Suomen kielen oppiminen on Hülber-Tarin mielestä erittäin tärkeää kotoutumisen kannalta. Sim-

monsin tapaan Hülber-Tarin kokee kotimaassaan ihmisten olevan paljon ystävällisempiä kuin suomalaiset. Pidättäytyvät suomalaiset ovat kyllä ystävällisiä, kun heihin tutustuu. – Täytyy pyytää apua, sitten sitä saa, kuvailee Hülber-Tari. Haastattelujen jälkeen Sillah ja Simmons viihdyttivät paikallaolijoita laulullaan. Koskettavien laulujen jälkeen Uudenkaupungin seurakunta käytti lyhyen puheenvuoron kertomalla juuri startanneesta Goodwill Cafe –kahvilatoiminnasta, jonne kaikki monikulttuurisuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tilaisuuden lopuksi oli vapaata seurustelua Nepalista kotoisin olevan Apsara Parajulin laittaman ruoan äärellä ja palanpainikkeeksi tarjolla oli Simmonsin tekemää sitruunajuomaa. Johanna Mäkirinne

Abdul Sillah viihdytti yleisöä laulamalla ja soittamalla pianoa.

Uudenkaupungin Elävät patsaat valtaavat kirjaston UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin juhlavuosi innoitti joukon paikallisia kaupunkilaisia valmistamaan eläviä patsaita kotikaupunkinsa 400-vuotispäivän kunniaksi 19. huhtikuuta 2017. Nyt elävistä patsaista tehdään lokakuun ajaksi näyttely Uudenkaupungin kirjastoon. – Näyttely koostuu valmistamistamme puvuista ja valokuvista. Jokaisesta patsaasta on otettu valokuva, jossa on lyhyt patsaan esittelyteksti, kertoo yksi patsaista ja idean äiti, Kerttu Aaltonen. Uudenkaupungin kansalaisopisto lähti toteuttamaan kurssia, jolla valmistettiin puvut ja harjoiteltiin esiintymistä. Pu-

vustuskurssin vetäjänä oli kuvataiteilija Heli Mäki-Arvela ja ”patsastelua” ohjasi teatteriilmaisun ohjaaja Tiia Valavuo. Kerttu Aaltonen oli pitkään haaveillut tämäntyyppisestä toiminnasta kotikaupungissaan ja juhlavuosi sopi oikein hyvin patsaiden tuomiseen kaupunkilaisten iloksi. Mukana kurssin suunnitteluryhmässä oli kansalaisopiston ja kurssin vetäjien lisäksi muitakin kulttuurialan ammattilaisia. Puvut valmistuivat muutaman viikonlopun aikana keväällä. Sen jälkeen ryhmä pääsi harjoittelemaan varsinaista esiintymistä, joka vaati täydellisen keskittymisen ja paikallaan olemisen. Treenaamisen

jälkeen patsasnäyttelijät pystyivät olemaan vaikka tunnin yhtäsoittoa paikallaan. – Olin kuvitellut, etten pysty olemaan paikallani kuin korkeintaan viisi minuuttia, mutta viimeisin ennätykseni on puolitoista tuntia. Pienen tauon jälkeen voi taas jatkaa. On kiinnostavaa kokea, miten oma keho tottelee, kun se saa käskyn olla hiljaa ja liikkumatta. Voi ajatella omiaan tai olla ajattelematta mitään, sanoo Aaltonen. Janica Vilen Kuvassa kaikki patsaat Uudenkaupungin 400 -vuotispäivänä vieraita vastaanottamassa Uusikaupunki 400 -areenan pihalla. Tämä kuva on myös osa Uudenkaupungin kirjaston näyttelyä.


MAKUMAAILMASI 5. lokakuuta 2017

6

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 5-8.10. ELLEI TOISIN MAINITA

Rikasta

MAKUMAAILMAASI ATRIA

TUORE KOKONAINEN TAKUUMUREA SUOMALAINEN NORJA NAUDAN SISÄ- JA 1-3 KG PAAHTOPAISTI

HORNET

LOHI

VANILJA KERMAJÄÄTELÖ INGMAN

PLUSSA-KORTILLA

-21%

5 6 1 12 5.49 29 99 5 . 2 4 1 ATRIA

99 95

PALANA

ERÄ

900 G BROILERIN MARINOIDUT SIIVET PERHETILAN (2,78KANAN KG) FILEESUIKALE

00 2 2RS

ROOSA-NAUHA

KURKKU

HERKKUSIENI PULLAT 200 G (12,45 KG) SUOMI

-28%

SUOMI

ROOSA-NAUHA KERÄYS 2-22.10.2017

400-420 G (5,95-6,25/KG) PAKASTE

2 PS

RS

SUOMI

Mureat Kurkku

POSSU-

KURKKU

1 SUOMI

KG

K-RUOKAMESTARIN

PORSAAN ETUSELKÄ SUOMI

K-RUOKAMESTARIN

PORSAAN LAPA SUOMI

KAUPAN LOGO

3 99 3

SUOMI

Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat)

KG

-24%

KIMPPU

3 1.99 6 95 9

LAKTOOSITON SUOMI VANILJAKERMAK-RUOKAMESTARIN JÄÄTELÖ

VANILJAK-RUOKAMESTARIN KERMAJÄÄTELÖ

PORSAAN KYLKI

49 PORSAAN PAISTI KG

7 KPL KENIA

PLUSSA-KORTILLA

INGMAN

TORSTAISTA LAUANTAIHIN SUOMI

RUUSU

REILUN KAUPAN ROOSA NAUHA

Ilman korttia 3,29 ps (7,83-8,23/kg)

INGMAN

on kaiken ikäisille tuttu, mehukas ja raikkaan herkullinen vihannes. Kurkku kuuluu leivänpäällysten ehdottomaan parhaimmistoon, mutta sopii nautittavaksi myös sellaisenaan ja lukuisissa erilaisissa SUOMI salaateissa, lämpimissä ruoissa, smoothieissa, majoneeseissa ja mehuissa. Tutustu maukkaisiin kurkkuresepteihimme k-supermarket.fi!

29 päivät

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 5.-8.10. ELLEI TOISIN MAINITA

FINDUS

KG

PKT

PLUSSA-KORTILLA

RS

Ilman korttia 3,19 rs (10,63-12,76/kg)

00

(ILMAN KORTTIA 1,39 PKT)

250-300 G (8,33-10,00/KG)

KG 2 KALAA/TALOUS KG

SUOMALAINEN TUORE

1 L EI LAKTOOSITON

K-RUOKAMESTARIN SUOMI

K-RUOKAMESTARIN

PORSAAN KYLJYS SUOMI

KAUPAN LOGO

99

SUOMI

1 L, EI LAKTOOSITON

PKT

KG

PLUSSA-KORTILLA

-28%

PORSAAN KASSLER-22%

SUOMI

PKT

KOKONAINEN SUOMI Ilman korttia 2,59 pkt

SAARIOINEN

SUOMI

Tavallista parempi ruokakauppa KG

SUOMI

KG

KAALIKÄÄRYLEET SUOMI

99 KG

PLUSSA-KORTILLA

Ilman korttia 1,39 pkt

4 2.95 9 99 6

1L

KG

SUOMI

ATRIA

SAUNAPALVI

350 G (7,11 KG) SUOMI

Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat)

PKT

Tavallista paremmat ruokakaupat täynnä tarjouksia, Tervetuloa! t: K-ruokakauppiaat Raimo, Pasi ja Timo henkilökuntineen. Ensisijainen:

Ensisijainen:

LAITILA

Kauppakatu 23800 LAITILA Versio 2, jos 3, ensisijainen logo ei erotu taustasta puh. 02 858 4617

MYNÄMÄKI

Keskuskatu 23100 MYNÄMÄKI Versio 2, jos27, ensisijainen logo ei erotu taustasta puh. 0207 669 780

RAISIO CENTER

Voudinkatu 5, 21200 RAISIO puh. 02 436 4600


7

5. lokakuuta 2017

Hammasharjan varsi on oiva työkalu puukonvalmistuksessa

Puukot käsityönä itse tehden Toiset tekevät, mitä osaavat ja toiset, mitä haluavat. Uusikaupunkilainen Touko Heino kuuluu ilmiselvästi jälkimmäiseen porukkaan. Miehen käsistä on syntynyt toistasataa puukkoa, viulu, kaiverrustöitä ja piianpeilin kehyksetkin alkavat olla valmiina. UUSIKAUPUNKI. – Aikuisiällä vasta innostuin käsitöihin tosissani, kertoo Heino, joka teki työuransa Puolustusvoimissa. – Ja Uudessakaupungissa on järjestetty jo vuosien ajan hyviä kansalaisopiston käsityökursseja. Muun muassa ensimmäisen viuluni tein kurssilla. Kahdeksan meitä aloitti ja kaksi sai soittimen valmiiksi. Heino ei myönnä soittavansa jousisoitinta itse. Kokeillut hän on, mutta ääni oli kamala. – Viulisti Teresa Sinisalolle annoin viuluni kerran kokeiltavaksi. Hän kehui ääntä, joten kyllä siitä sitten soiva peli tuli. Puukonteriä haravanpiikeistä Jos nyt Heinolla on menossa toisen viulun rakennusurakka, niin puukkoja kätevän miehen käsissä on syntynyt pitkälle toistasataa. – Oppini puukonvalmistukseen olen saanut aikanaan puukkomestari Risto Mikkoselta niin ikään kansalaisopistolla, hän kertoo. Heino aloittaa puukonteon terävalinnalla. Mahdollisuuksia on hänen mukaansa monia, aina Boforsin puukkoteräkseen asti. Mutta yllättäen myös erikoisia teräaihioita löytyy. – Vanhat viilat ovat oiva materiaali, kuten myös kivisahan terät ja olenpa tehnyt puukonteriä myös vanhoista hevosvetoisten heinäharavoiden pii-

don. Aivan ensimmäiseksi nahan annetaan kastua kunnolla. Kuivumisen pitää sitten tapahtua puolestaan hitaasti. – Kun nahka ei ole enää likomärkä, ompelen sen ensin. Tämän jälkeen vedän sen lestan ja puukon päälle ja jätän kuivumaan rauhassa. Heino kertoo tupen pinnan kiillotuksesta varsin erikoisen asian. Monien kokeilujen jälkeen hän on todennut parhaaksi nahankiillotusvälineeksi Oral B-hammasharjan kädensijan. – Se on juuri sopivan pehmeä. Sen kanssa nahan kiillotus tuo parhaan lopputuloksen. Lisäksi Heino on tehnyt kiillotuslastoja hirven sääriluusta. – Tupen kuviointi onnistuu erilaisilla stansseilla ja ne olen tehnyt myös aina itse, vaikka saahan niitä valmiinakin. Mutta ehtiikö Heino harrastuksiltaan kodin puolelle lainkaan? – Kyllä aina iltauutisiksi viimeistään lähden tallista.

Siitä alkuun. Touko Heinon kädessä on puukko. Tosin vielä raaka-aineina.

keistä, Touko paljastaa. Terän valmistuksessa on omat niksinsä. Muun muassa viilat ja kivisahojen terät ovat pinnaltaan ja metallin ominaisuuksiltaan heti valmiita työstöön. Peruskaava terän valmistuksessa on seuraavanlainen: taotaan, karkaistaan ja päästetään. – Päästäminen on kätevintä ihan kodin sähköuunissa, kun sen saa kerran lämmitettyä yli kahteensataan asteeseen. Jos karkaistusta metallista tekee terän ilman päästämistä, se murtuu helposti Heino paljastaa. Kahvan materiaalissa mielikuvitus rajana Kun Heino on tehnyt terän valmiiksi, alkaa kahvan valmistus. – Materiaaleina olen käyttänyt hirvensarvea, visakoivua, Välimeren jalavaa ja lukemat-

toman määrän muita raaka-aineita. Jos kahvaan haluaa lisää koristeellisuutta, se onnistuu välilaikkojen kanssa. Nahka, tuohi ja messinki ovat useimmiten käyttämäni välilaikat. Puukonheloja olen puolestaan tehnyt messingistä, pronssista ja luusta. – Kun kahva on valmis, käsittelen sen öljyämällä. Myös valkovaseliini sekä mehiläisja satulavaha ovat tähän tarkoitukseen sopivia. Viiksivahan käytöstä kahvankäsittelyssä Heinolla ei ole kokemusta. – Johtuisikohan siitä, ettei minulla ole edes niitä viiksiä, hän nauraa.

se saadaan kantajansa kupeelle. Nahka on Heinon yleisimmin käyttämä raaka-aine. – Tupen sisällä voidaan käyt-

tää niin sanottua lestaa. Se suojaa nahkaa puukon terältä. Itse teen lestan puusta ja sen muoto määrittelee myös tupen muo-

Rainer Tähtinen

V

M A KE A K R A ra ITT S U A ta isio IÖS T T A i p @ UU O I uh ide NN M K . 0 al ITT A A A 2- kei ELU N 43 tti UN 41 ot. 72 fi 0

Keittiöt

Nyt

AJAN VARANNEILLE YLLÄTYSLAHJA!

Tuppi viimeisenä työvaiheena Kun puukko on valmis, on edessä tupen valmistus, jotta

asennusPalvelu! laatua kotiin helPosti ja

JENKKIKAAPPI

250€

*

Meiltä myös ovienvaihdot ja keittiöiden päivitykset

(RF2710)

noPeasti!

Nopeat ja luotettavat toimitukset paikallisesta varastosta.

rungot asennusvalmiiksi koottuna!

Valmis puukko. Kruunu on hirvensarvesta. Laipat messinkiä, tuohea ja nahkaa. Varsinainen kahva on visakoivua ja terä taottua Boforsin puukkoterästä.

RAISIO MYLLYN ALUE Laattasataman 2. krs ITÄNIITYNTIE 2 PUH. 02 434 1720 AVOINNA MA-PE 10-18 LA 10-15

JÄTESANKOVAUNU

19€

*

(norm. 28,80€)

IDEAL-KEITTIÖSI MYY

KEITTIÖT•KOMEROT•LIUKUOVET•KYLPYHUONEKALUSTEET


Autot & Liikenne

8

5. lokakuuta 2017

PALJON VAIHTOEHTOJA KAIKISSA HINTALUOKISSA! Tarjous voimassa 26.8. asti.

Mercedes-Benz C 180 CDI BE Opel INSIGNIA 1.8 T A Avantgarde 103 Cosmo 5-ov 2013, 100 tkm 24.740,- 2009, 160 tkm

Toyota AURIS 1.6 Dual VVT-i Hyundai SANTA FE 2.2 CRDi Nissan JUKE 1.6L Acenta 2WD Kia CEED 1.6 CRDi LX Opel MOKKA X Enjoy 1.6 CDTI Linea Sol Plus 5-ov 4wd GLS+Autom. Elegance IMS Sporty Wagon ecoFLEX S/S 100 10.940,- 2007, 170 tkm 8.640,- 2010, 230 tkm 13.740,- 2013, 57 tkm 14.440,- 2008, 160 tkm 5.940,- 2017, 5 tkm 25.940,-

iTokmasnin u et €

Uudet

CAPTUR & KADJAR Crossovers by Renault

BMV X3 3.0d 5d Autom. Juuri huollettu 2007, 265 tkm 15.840,-

Renault MEGANE HB 1.5 dCi Expression 2011, 187 tkm 6.940,-

3 591

Uudistunut Renault CLIO 1,2 16v 75 Limited Nyt moderni Renault CLIO nettohinnalla vain Tokmannin etusetelillä!

WAU! Nyt saat autonkin

Renault TWINGO SCe 70 S&S Expression 2015, 29 tkm 8.940,-

Renaultin SUPERSYKSY Varustetason korotus ja talvirenkaat veloituksetta määräerään Clio-, Captur-, Mégane-, Kadjar-, Scénic- ja Talisman-malleja.

Etusi yhteensä jopa yli 4.000 € CAPTUR TCe 90 Zen S17 nyt 19.490 € sis. tk 600 €. Kulutus 5,1 l/100 km, CO2 113 g/km. KADJAR TCe 130 Zen S17 nyt 23.790 € sis. tk 600 €. Kulutus 5,6 l/100 km, CO2 126 g/km. Uudet Renault CAPTUR ja KADJAR ovat moderneja crossovereita, jotka yhdistävät kolme eri maailmaa; katumaasturin ulkonäön ja ajoasennon, tila-auton matkustamotilat ja muunneltavuuden sekä kompaktin perheauton ketteryyden ja ajonautinnon. Kulku autoon ja pois on helppoa ja näkyväisyys on loistava korkeamman ajoasennon johdosta. Varustetason korotus -kampanjaan kuuluvat mallit on erikseen merkitty asiakashinnastoihin. Kampanja voimassa 31.10.2017 mennessä yksityishenkilöille tehtyihin uusiin asiakastilauksiin, määräerään autoja, jotka rekisteröidään 29.12.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin. Lue lisää renault.fi. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000km sisältäen 24 h Tiepalvelun.

Mitsubishi OUTLANDER 2.2 HDi Intense TC-SSTA 2012, 102 tkm 23.940,-

Mercedes-Benz SPRINTER 308 CDI 3.55/32 2006, 210 tkm 7.940,-

VAIHTOAUTOJA MONEEN LÄHTÖÖN!

NETTOHINTAAN! 11 999 € sis. toimituskulut 600 €

Mitäa? netto

Hinta on voimassa Netto Päivien 25.9.–8.10.201 aikana tehtyihin tarjouksiin. Autoja on rajoitettu erä, rekisteröinti 29.12.2017 mennessä. Tietoa kampanja-autosta ja lähimmän Renault-jälleenmyyjän löydät osoitteesta www.nettorenault.fi EU-yhd. 5,6 l/100 km, CO2 127 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Autotarjoukseen oikeuttavan etusetelin saat Tokmannin kassalta, kun ostat Netto Päiviltä vähintään 20 eurolla. Kysy edullista rahoitusta jälleenmyyjältäsi!

Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 Huolto ja vauriokorjaamo 044 5601 261

www.autotalopelttari.fi


Autot & Liikenne

5. lokakuuta 2017

9

Muotoilun pehmeyttä 20 vuoden takaa

230 SLK Kompressor -ajaton katseenkääntäjä AUTOVERTAILU. Kun autoliikkeen pihalta voi vapaasti valita koeajoon auton, ei tällä kertaa asiassa ollut pitkäksi aikaa pohdittavaa, vuosimallin -98 Mercedes Benz 230 SLK Kompressor AMG-alustalla. Jotain kertonee menopelin ominaisuuksista, että kahden päivän koeajolupa venyi neljään päivään. Pieni auto osoittautui kokoaan suuremmaksi ja tällainen vajaa 190-senttinenkin istui kuskin pukilla kuin kotonaan, eivätkä polvet olleet suussa. Tosin ensimmäistä kertaa SLK:hon istuutuessani tipahdin viimeiset parikymmentä senttiä, koska penkki on oikeasti alhaalla ja perskarvat olisivat hinkanneet asfalttia, jos istuinta ei olisi ollut. Kun katseen antaa kiertää auton sisätiloissa, ei voi kuin todeta vähemmän olevan enemmän ja mittariston sekä säätimien pyöreä muotoilu kielii ajattomuudesta. Sellainenhan peltilehmä on tälläkin kertaa kyseessä, vaikka johtotähti on konepelliltä siirtynyt syylärinsuojaan. Pisin miinus – kun sellaisiakin täytyy aina löytyä – tulee auton ohjauspyörästä. Mitä ovat mahtaneet pohtia mielessään MB:n suunnitteluin-

sinöörit, kun ovat lätkäisseet klassisen mersun ohjauspyörän urheiluautoon. Olo oli kuin olisi ollut kahdeksankymmentäluvulla taksin puikoissa. Mutta loppu autossa onkin sitten maallikon silmiin muotoiluhistoriaa. Silmä lepää SLK:ta katsoessa. Oli kyse sitten korista tai ohjaamosta. Ensimmäisten 230 SLK-mersujen muotoilu kestää ajan patinan vuosikymmeniä ja sanottakoon, että koeajajan silmiin tämä 20 vuotta vanha muotoilu on onnistuneempi kuin uudempien mallien. Ensituntuma ajamiseen oli muuta kuin mitä aiemmat mersukokemukset antoivat ymmärtää. Alusta oli jäykkä. Onhan kyseessä sentään pikkunäppärä urheiluauto kaksihenkiselle perheelle tai sinkulle. Kun pääsin autoliikkeen pihalta kuuloetäisyyden päähän, piti ensi töiksi kytkeä luistonesto pois päältä ja koittaa reilu 1300 kiloa painavan auton lähtötehoja. Kun 193 hevosvoimaa vapautettiin pikkurassista, niin jäihän sinne takaluukun taakse asfaltille pari tummaa juovaa. Kiihtyvyydeksi nollasta sataan mainitaan 7 sekuntia ja tämä lienee myös lähellä totuutta. Polttoaineenkulutus on sivuseikka näissä autoissa,

mutta kymmenellä litralla menovettä pääsee kevyesti U:gista Turkuun ja melkein takaisin. Ja sitten se houkuttelevin kohta koko koeajosessiossa. Katon laskunappi pohjaan ja automatiikka hoiti loput. Katto nousi ja viikkaantui nätisti tavaratilaan. Kovakattoinen roadsteri oli viidessätoista sekunnissa kesäkruisailuun valmis, vaikka lämpömittari näytti kymmentä plus astetta. Mielikuva avoautossa palelevista diivoista murentui täysin, vaikka asfalttia viileänä päivänä nieltiin satasen vauhdissa. Auton sivuikkunoiden ollessa ylhäällä ymmärsi, miksi lämmityslaite on autossa. Se piti huolen, ettei ohjaamoon tullut kalsa. Jos tätä pikkuneitiä tai sen sisarta mielii itselleen niin alle 190 senttimetrin pituus olkoon raja sille, ettei kampaus mene sekaisin. Meikäläisen jakaus oli ja pysyi aamun kuosissaan. Tuon pituuden ylittävälle kyytiläiselle on eduksi sitten pälvikalju. Toinen autonostoon houkuttelevista seikoista SLK:n kohdalla on se, ettei takapenkkiläisten räpätystä tarvitse ajomatkan aikana kuunnella. Tavaratila on autossa yllättävänkin iso ja uima- tai kauppakassille jää vielä tilaa, vaikka

Keskikulutus: 8.1 l/100km Maksimiteho: 142 kW / 193 Hv Mittarilukema: 185 tkm Hinta veroineen: 6 650 € Kokonaismassa: 1 585 kg

Vuosimallin -98 Mercedes Benz 230 SLK Kompressor AMG-alustalla koeajossa Unelma-Autosta. Bild am Sonntag palkitsi mallin marraskuussa 1996 Kultainen ohjauspyörä -palkinnolla. Auto Motor und Sport -lehden lukijat valitsivat auton parhaaksi avoautoksi vuonna 1997.

katto olisikin alhaalla. Ja mitkäkö ovat sitten pikkumersun huiput? Omistajan opas sanoo sen olevan 231 km/h, enkä kurillanikaan kerro ajaneeni autolla kuin sallituissa rajoissa. Saattaahan tämän lukaista viranomaisetkin. Kenelle MB 230 SLK oikein sopii? Koeajettu yksilö sopii ainakin monille kukkaroille. Alle seitsemän tuhannen euron hin-

ta taannee sen, että vastine euroille seuraa kotiin ja jossain kohtaa käytetyn, kohta klassikoksi nimettävän auton arvo alkaa alenemisen sijaan nousta. Kakkosautona tämä auto menee vaikkapa Yyterin uimareissuille ja kesäillan ajanvietteeksi, vaikkei kuskin penkkiä vaakatasoon saakaan. Jos talvisin haluaa kevyen, mutta tehokkaan takatuupparin kanssa liikkua,

niin ympärivuotinen käyttö on okei. Kova katto pitää tuiskun pihalla. Vaan yksi iso miinus löytyi, minkä vuoksi 17-vuotiaaseen neitoon verrattava Hopeanuoli ei lähtenyt koeajajan perheenjäseneksi. Se on se, ettei minulla ole lämmintä tallia neidon talvilevon varalle. Rainer Tähtinen

Ranskanmaan talismaani – Renault haastaa kilpailijansa yksilöllisyydellä

Renault Talisman koeajossa Autotalo Pelttarilta.

Keskikulutus: 4,6 l / 7,5 l / 5,6 l Päästöt: 127 g/km Maksimiteho: 110 kW / 150 hv Hinta veroineen: 33 090 €

AUTOVERTAILU. Renaultin valikoimiin on tullut Lagunan lakkauttamisen jälkeen korvaajaksi Talisman. Talismanissa on tehty Lagunaan nähden paljon uudistuksia, jotka tekevät autosta helpommin lähestyttävän. Ylemmän keskiluokan sarjaan 2015 esitelty Talisman lisäsi autonvalmistajan tapaan yksilöllisyyttään ja takamatkustajien tilaa. Ajatuksena oli varmastikin koukuttaa myös isompien lasten vanhemmat miettimään Renaultia perheen ykkösautona. Ensivaikutelma saa koeajajan innostumaan pikkupoikamaisella tavalla. Elegantin sisustan, ison näytön keskikonsolissa ja muunneltavan mittariston ansiosta tuntuu kuin hyppäisi lapsuuden tv-pelien kimppuun. Sisustaa kiertää himmeä led-valaistuksen kajo, jonka väriä voi säädellä viiden eri vaihtoehdon mukaan. Nykyajan tarpeitakaan ei olla unohdettu, vaan autosta löytyy jokaisen matkustajan älylaitteelle USB-latausportti.

Ulkoisesti auto miellyttää sulavien linjojensa vuoksi. Selkeä keula on helppo havainnoida myös ratin takaa istuessa. Ajomukavuutta tehostamaan autoon on asennettu Renaultin 4Control-järjestelmä. Kaupunkiajossa takapyörät kääntyvät etupyörien kanssa vastakkaiseen suuntaan, joskaan ei yhtä suurella kulmalla, auttaakseen luovimista ruuhkaisilla teillä. Maantieajossa takapyörät kääntyvät etupyörien kanssa samaan suuntaan, mikä tuo lisäpitoa ja ajettavuutta korkeampiin nopeuksiin. Kuljettajan ajokokemuksen määrällä ei kuitenkaan ole merkitystä, niin nopeasti auto istuu käteen. Renault on laittanut pakettiin ajoa helpottavia työkaluja, joista yksi tärkeimpiä mukavuuden kannalta on ehdottomasti mukautuva vakionopeudensäädin. Aluksi säätimet olivat hieman hankalat, mikä tosin johtui tottumuksen puutteesta konsernin tapaan sijoittaa painikkeet. Pienellä harjoittelulla huomasi niiden ole-

van helposti sormien saatavilla ilman käsien irrottamista ohjauspyörästä. Auton vahvuus ja heikkous tavalliselle kuluttajalle tulee persoonallisuudesta, joka jakaa mielipiteet. Koeajajan mielestä Talisman tarjoaa kaiken, mitä tämän koko- ja hintaluokan autolta voi vaatia. Samalla siinä tulee mukana jonkin verran ranskalaista taiteellisuutta, jolla Talisman eroaa riittävästi muista vastaavista ajoneuvoista. Peuselementit, kuten taloudellisuus ja käsiteltävyys ovat samalla viivalla muiden kanssa. Turvallisuudesta konserni ei ole tinkinyt, vaan tuttuun tapaan pokkasivat täydet viisi tähteä Euro NCAP:n kolaritestistä. Halvimmillaan auto lähtee matkaan alle kolmellakymmenellä tuhannella. Talisman on myös auto, jota ei vielä hirveästi tule liikenteessä vastaan, joten sekin sopii persoonallisuutta arvostaville ihmisille. Mikko Seppälä


5. lokakuuta 2017

10

PA I K A L L I S E S T I . PA LV E L E VAT.

UUSIKAUPUNKI

Uudenkaupungin Yrittäjät ry starttailee seutukunnallista verkostoitumista

Yhteistyössä on voimaa Seutusanomat Vakka-lehdessä ilmestyy määräajoin Uudenkaupungin Yrittäjät ry:n oma aukeama. Sen tarkoituksena on tavoittaa ja tiedottaa niin yhdistyksen jäsenistöä kuin kaikkia muitakin seutukuntamme liikeelämästä kiinnostuneita. – Pohdimme yhdistyksessä helppoa tapaa tavoittaa jäsenemme ja päädyimme tiedotuksessa painettuun lehteen, kertoo Uudenkaupungin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Erkka Jäsperlä. Menossa on hänen ensimmäinen vuotensa puheenjohtajana. – Tiedotuksemme tapahtuu pääosin sähköpostitse ja mutta valitettavan usein tärkeätkin tiedotteet voivat hukkua muun sähköpostiliikenteen sekaan, eikä aina tavoita kohderyhmää. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on noin 340 ja se on kiitettävä määrä paikkakunnan

Yhdessä ylös. Alisellekadulle muuttaneen Väriukin Värisilmä-valomainosta nostettiin porukalla paikalleen. Kuvassa Tanja Runola (vas.), Johanna Kutila ja Erkka Jäsperlä.

koko huomioiden, mutta aktiivisia osallistujia tapahtumiin kaivataan lisää ja siinä kohtaa tiedottamisen merkitys korostuu. – Toiminnasta saa juuri niin paljon itselleen irti, kuin haluaa, painottaa yhdistyksen hallituksen

jäsen ja kouluyhteistyövastaavanakin toimiva Tanja Runola ja muistuttaa myös, kuinka verkostoituminen eri alojen yrittäjien kanssa on helpompaa yhdistyksen kautta. Puheenjohtaja Jäsperlä nostaa esille myös seutukunnallisen yh-

teistyön yrittäjäyhdistysten välillä: – Erityisen kiinnostuneita olemme tutustumaan ja verkostoitumaan lähikuntien yhdistysten jäsenyrityksiin. Laitila-Pyhäranta, Vehmaa, Kustavi ja Taivassalo ovat maantieteellisesti luontevia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa verkostoitumista olisi hyvä vahvistaa vaikkapa yhdistysten välisillä vierailuilla ja tutustumiskäynneillä yrityksiin. Nyt meillä on yhteisenä kanavana lehti, joka ilmestyy juurikin näissä kunnissa. Toiminnan kulmakivenä ovat hallituksen kokoukset joka kuukauden toinen keskiviikko, mutta tärkeäksi ovat muodostuneet myös aamukahvitilaisuudet, joiden isäntänä toimii usein jokin yhteistyökumppani. Nämä tilaisuudet ovat oiva paikka tutustua yhdistyksen toimintaan, toisiin yrittäjiin ja saada tarpeellista tietoa yrittäjyyden senhetkisistä tuulista.

– Lisäksi pyrimme järjestämään erilaisia luento- ja koulutustilaisuuksia kiinnostavista aiheista, sanoo Jäsperlä. Yhteisten tapahtumien, verkostoitumisen ja koulutuksen lisäksi jäsenistölle on tarjolla erilaisia etuja ja alennuksia muun muassa vakuutusmaksuissa ja polttoaineostoissa, sekä useita maksuttomia yrittäjän neuvontapalveluita. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä pohdittavista asioista on kaupungin keskusta-alueen elävöittäminen. – Kaupungin isot liikkeet ovat siirtyneet paljolti itäosaan ja sen myötä alueesta onkin kehittynyt hieno ja toimiva kauppakeskittymä – oikeastaan meidän oma ”Mylly”. Vastavuoroisesti keskustasta olisi rakennettava ”Hansa”, jotta kaupungilla säilyy elävä ja idyllinen keskusta, jota kelpaisi esitellä uusille kaupunkilaisille ja turisteille.

Yrityksiä yhdistää vahvasti yksi asia

Avainsana on joustavuus Uusikaupunkilaiset ElektroValo Oy sekä Vakka-Suomen Panimo Oy ovat yrityksiä, joiden johdossa on pitkän linjan asiantuntijoita omalla alallaan. Kumpikin painottaa joustavuutta yritysmaailmanmenestystekijänä. Elektro-Valo Oy:n toimitusjohtaja Jere Flemming on kävelevä ledtegnologian tietopankki ja lumenien tuntija. Toisin oli vielä pari vuosikymmentä sitten, kun led-valojen tilalla olivat pääsääntöisesti loisteputket. – Valaisinala on elänyt melkoisen muutoksen ajanjakson. Valaisimia valmistanut yrityksemme on

valot, kertaa Flemming lyhyesti yrityksen historiaa. – Nykyään, kun liikevaihtomme liikkuu yli kuudessa miljoonassa eurossa, on kasvihuonevalaisinten osuus siitä neljännesmiljoona. Koko liikevaihdon kasvu on ollut viime vuonna 17 prosenttia Valaisintegnologiassa ja sen rakentamisessa Elektro-Valo joutuu tai osaltaan myös saa painia samassa sarjassa suurten globaalien valmistajien kanssa. Ajan saatossa laadukkaan työn tekijälle on löytynyt yhä enemmän arvostettuja asiakkaita. – Olemme alalla valaisinräätäleitä, Flemming nauraa ja tarkoit-

Jere Flemming esittelee ”Pyhimys”-valaisinten valmistusprosessia.

saanut alkunsa siitä, kun isäni ja hänen liikekumppaninsa ostivat sen työntekijöinä vuonna 1981 laitilalaisen Elektrodynamon ja jatkoivat toimintaa Elektro-Valona. Tuolloin yrityksen päätoimialana olivat erilaisten sähkökeskusten kokoonpanot ja valaisinpuolella pääosaa näyttelivät kasvihuone-

taa tällä pienten tuotantosarjojen mahdollisuutta yrityksessä. Kun isot globaalit alan yritykset ovat entistä enemmän painottuneet suuriin tuotantomääriin erilaisten mallien osalta, jää uusikaupunkilaisyritykselle paljon liikkumatilaa markkinoilla. Ja asiakkuudetkin ovat vakuuttavia:

– Tällä hetkellä meillä on tuotannossa lastensairaalan valaistus ja siinä käytämme RGB-ledejä, joten lapset voivat vaihdella valon värejä itse. Ja referenssejä löytyy lisää. Eduskunnan lisärakennuksen valaistus on uusikaupunkilaisyrityksen käsialaa ja Aalto-yliopiston valot tulevat Elektro-Valo Oy:stä. – Meidän Pyhimys-mallimme on valaisimena eduskunnan lisärakennuksen lisäksi myös monissa kauppakeskuksissa, kertoo Flemming ja tarkoittaa sillä yrityksen valmistamaa pyöreää valaisinta, jonka halkaisija vaihtelee tilaajan tarpeiden mukaan. Tulevaisuuteen yrityksessä katsotaan luottavaisin mielin. Siitä kertoo jo se, että tuotantotiloissa tekee tasaisen tappavaan tahtiin toista viikkoaan töitä yrityksen ensimmäinen robotti. – Käsityö ei kuitenkaan lähde ikinä tästä talosta. Pienet erikoissarjamme pitävät huolen, että ihminen on edelleen se kaikkein tärkein osa tuotantoprosessia, painottaa kolmekymmentäseitsemän henkeä työllistävän yrityksen toimitusjohtaja. Pitkällisen työn hedelmiä Vakka-Suomen Panimo Oy:n panimomestari Jani Vilpas on pitkän linjan oluenpanija. Hän tunnustautuu yhdeksänkymmentäluvun viini- ja olutharrastusbuumin lapseksi. – Tuolloin panin olutta valkoi-

Panimomestari Jani Vilpas valtakunnassaan.

sissa tippalukollisissa ämpäreissä kuten monet muut ikäiseni. Kiinnostus aihetta kohtaan kasvoi pikku hiljaa niin isoksi, että rakkaasta harrastuksesta tuli rakas ammatti, Vilpas sanoo ja myöntää raakaainetuntemuksensa olevan peruja tuolta ajalta, vaikka hän opiskelikin myöhemmin panimomestariksi Saksan pääkaupungissa. Syyskuussa Vakka-Suomen Panimo Oy täytti kymmenen vuotta ja vuodesta 2008 yritys on toiminut Sannolla varta vasten toimintaa varten rakennetuissa tiloissa. – Panimoalalla on vuosien aikana tapahtunut paljon. Vuonna 2007 pienpanimoita oli kaksikymmentä ja nyt niitä on yhdeksänkymmentä, laskee Vilpas. Tästä syystä oluiden tarjoajia kauppoihin ja ravintoloihin on paljon, mutta hyllymetrit liikkeissä ovat täysin samat. – Onneksi kuluneen kymmenen vuoden aikana olemme saavuttaneet laadukkaan panimon maineen ja sen myötä myös asiakkaat, isotkin, ovat olleet kiinnostuneita tuotteistamme. Laadukkaan valmistajan maine näkyy yrityksen vierailutilojen seinällä, missä on paljon Vuoden

Olut-kunniakirjoja niin ykkös-, kakkos-, kuin kolmostiloista. – Lisäksi kokomme vuoksi voin sanoa, että olemme joustava panimo. Pienin erä, jonka voimme valmistaa erikoisoluita vaikkapa asiakkaan reseptillä on vain 2000 litraa. Tulevaisuuden isoja kysymysmerkkejä leijuu valtiovallan taholta. Alkoholilain valmistelu on sekä uhka että mahdollisuus. – Mikäli vahvemmat oluet tulevat elintarvikeliikkeisiin, se tarkoittaa edullisten pils-tuontioluiden maihinnousua. Se on haaste meille. Toisaalta, jos laki mahdollistaa alkoholivalmistuksen meille muutoinkin kuin käymisteitse, niin silloin avautuu aivan uusi sarka kynnettäväksi. Erikoisoluita panevalta panimomestarilta ei malta olla kysymättä omaa suosikkia. – Kyllä se on meidän oma Luomu Pils. Ehdottomasti. Sopii niin arkeen, juhlaan kuin saunaankin. Lisäksi se on hyvä palautusjuoma lenkin jälkeen. Tosin vain pullollinen, Vilpas naurahtaa.


11

5. lokakuuta 2017

PA I K A L L I S E S T I . PA LV E L E VAT.

UUSIKAUPUNKI

Tällaisia ihanuuksia löytyy Alinasta. UUSIKAUPUNKI

TORIN LAIDALTA

Linja-autoasema, Torinkulma, Uusikaupunki, puh. 02-8412409 Ark. 9-17.30 La 9-13.30

EDULLINEN KOTIRUOKALOUNAS ma-la klo 11-15

- tule valitsemaan omasi -

MYÖS ! MUKAAN

alk.

750

Lounaslistan löydät netistä

Kenkäkauppa Alina

www.rosamunda.net

Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 844 3553, 044 704 3553 www.alina.fi

Oman keittiön tuoreet pullat ja munkit! TERVETULOA!

Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 Avoinna ark. 8-17, la 8-15

• SÄHKÖTARVIKKEET • KAAPELIT • TYÖKALUT • LÄMMITYS • VALAISTUS • SÄHKÖMOOTTORIT

Vyöhyketerapiaa Uudessakaupungissa ja Turussa

Lempeät Kädet

Ammattilaisten tuotteet urakoitsijoille, teollisuudelle, kiinteistöhuoltoon, maatalouteen.

Marja-Liisa Grönlund vyöhyketerapeutti Ajanvarauspuhelin iltaisin:

Monipuolinen ja palveleva sähköliike

0400 723 458

Alinenkatu 19, 23500 U:ki. Puh. 02 84 84 600. www.telmarin.fi

malla.gronlund@gmail.com

Loppuvuoden artistikattaus! Varaa pikkujoulupaketti ajoissa! 25.11. YÖ liput 20 € 2.12. Modern Talking Ger 2.12. Pete Poskiparta

liput yht. 15 €

liput yht. 15 €

(sis. pääsylipun) 73 €/hlö (25.11. 78€/hlö) • juomapaketti • joulun juhlabuffet • eteispalvelu • muista myös majoitus 44,50€/hlö/2 hh Oikeudet muutoksiin pidätetään.

16.12. Dr:Doctor

31.12. Arttu Viskari

(sis. pääsylipun) 105 €/1hh ja 65 €/hlö/2hh • runsas aamiainen • asukassauna • ilotulitus • yökerhossa DJ • hotelliin saavuttaessa tarjotaan kuohujuomaa!

Meiltä löytyy myös keilarata ja iltaisin myös hohtokeilausta!


5. lokakuuta 2017

12

Yritysten Speed Dating Laitilassa marraskuussa Laitilassa järjestetään messut Laitilan ja Uudenkaupungin yrityksille 15. marraskuuta. Kyseessä on MatchMaking -periaatteella tapahtuva verkostopäivä, jonka aikana yritysten edustajat tutustuvat toisiinsa. Tavoitteena on järjestää yli 300 kohtaamista viiden tunnin aikana. LAITILA. Laitilassa järjestetään Kohtaa Kumppani -verkostopäivä ja LOGIS -messut yrityksille 15. marraskuuta kello 9–15. Kyseessä on MatchMaking -periaatteella tapahtuva verkostopäivä, missä yritysten edustajat tutustuvat ennalta sovitusti toisiinsa kymmenen minuutin ajan. Tapahtuman tarkoituksena on ”win win” -tilanne, eli kumpainenkin yritys hyötyy. Tavoitteena on järjestää yli 300 kohtaamista viiden tunnin aikana 60 yritykselle. Paikkana on tällä kertaa tammikuussa vihitty Finnlamexhalli. Messujen pääjärjestäjiä ovat Ukipolis, Turun ammattikorkeakoulu, Uudenkaupungin

sekä Laitilan kaupungit. – Olemme saaneet aiemmilta vuosilta paljon positiivista palautetta. Yritykset ovat kehuneet, että saavat yhden päivän aikana yhtä paljon kontakteja kuin normaalisti kahden viikon aikana. Vain yksi negatiivinen palaute tuli, kun henkilö kertoi eksyneensä täysin väärään paikkaan, kertoo Ukipolisin Katariina Oikarainen. Laitilan elinkeinoasiamies Esa Buri on saanut idean tapahtuman kehittämiseksi. – Tänä vuonna on tarkoitus ottaa pilli mukaan, koska tuo kymmenen minuutin raja on tärkeä, ettei aikataulu karkaa käsistä. Aiemmalla messulla tuli ongelma ja sitten keksin, että haen keittiöstä kattilan kannen sekä soppakauhan, jotka löin yhteen, kun aika tuli täyteen, muistelee Buri hymyillen. Ilmoittautuminen on käynnissä Tapahtuman ilmoittautuminen on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa yritys ilmoittaa yhteystiedot ja tarpeensa 6.

lokakuuta mennessä. Toisessa vaiheessa 27. lokakuuta yritykset voivat valita kohteensa, joiden kanssa haluavat olla keskusteluyhteydessä. Maksullisen tapahtuman on tarkoitus antaa yrityksille mahdollisuuksia uusiin kontakteihin ja yhteistyömahdollisuuksiin. – Eihän kymmenessä minuutissa ehdi paljoa sopia, mutta tärkeintä onkin, että yritykset saavat kosketuksen toisiinsa, ja vaikka käyntikortteja vaihtamalla luoda yhteyksiä jatkolle, selittää Oikarainen. Ammattikorkeakoulu aktiivisena mukana Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Kari Jalkanen toivoo, että tapahtuma lähentäisi opiskelijoita ja yrittäjiä. – Tässä on logistiikka-hanke menossa loppukeväästä vuoden 2018 loppuun saakka. Ammattikorkeakoulu pyrkii etsimään uusia tilaustoimintaketjuja, digitalisaatiota, informaatioratkaisuja, pelillistämistä sekä simulointia. Lisäksi on tarkoitus

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat Laura Lankila (vas.), Wilma Saarinen, opettaja Kari Jalkanen, Laitilan elinkeinoasiamies Esa Buri ja projektipäällikkö Katariina Oikarainen kertoivat tulevista messuista FINNLAMEX-hallissa.

lähentää tämän alueen yrityksiä sekä Turun ja Satakunnan opiskelijoita, koska täällä ei enää ole korkeakoulua. Toiveena kuitenkin olisi, että opiskelijat suorittaisivat tutkintonsa loppuun saakka, sillä nyt on osa lähte-

nyt työelämään valmistumatta, kertoo Jalkanen. Eikä messulaisten tarvitse olla tyhjin vatsoin. – Tässä yhteydessä on lähiruokahanke lähiraaka-aineista sekä myös kahvilatuottei-

ta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että näillä messuilla myytäisiin vaikka naisten vaatteita, sanoo Oikarainen. Juha Perheenniemi

Arno Kasvin vinkkejä puutarhan syystoimiin Syysleikkaukset sopivat erityisen hyvin mahlaa virtaaville ja luumarjaisille puille kuten luumu- ja kirsikkapuille. Turhia leikkauksia on kuitenkin hyvä välttää ja esimerkiksi koivun luontainen kasvutapa paranee vain harvoin leikattuna. Suojaukset eläinten varalta sekä sadon säilytys ovat myös tärkeimpien asioiden muistilistalla näin syksyllä. PUUTARHA. Syksyn saapuessa Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi kehottaa kiinnittämään huomiota koko pihan yleisilmeeseen. Muotoonleikattavat kasvit ja esimerkiksi pensasaidat pysyvät syysleikkausten jälkeen hyvännäköisinä kevääseen asti. – Kasvit tuleentuvat talvea varten eri tahtiin, mutta kasvu loppuu kaikilta viimeistään syyskuun puolessa välissä. Silloin tulevat melkein aina ensimmäiset yöhallat koko merenrantaseudulla. Jos työhaluja riittää, havuaidoista voi leikata pois liiat lisäkasvut niin, että näkymä ryhdistyy koko tontilla. Kuusi-, marjakuusi- ja tuija-aidan voi siistiä ja tehdä seuraavan leikkauksen vasta seuraavan vuoden huhti–tou-

kokuulla, jos se on tarpeen, Kasvi sanoo. Syysleikkauksilla muokataan puiden ja pensaiden muotoa trimmaamalla ne kasvupaikkaansa sopivaan kokoon ja kuntoon. Kevään leikkauksien haittana on voimakas jälkiversoaminen, mutta näin syksyllä leikkauksen jälkeinen muoto pysyy paremmin hyvänä, kun kasvukausi on jo päättymässä. – Samoin liian reheväksi kasvaneen havupuun voi siistiä. Ne ovat aina katseenvangitsijoita siinä tapauksessa, jos ne kasvavat hyvin. Osa tuijista pysyy näyttävinä vuodesta toiseen ilman saksia, mutta toiset lajikkeet rehevöityvät pienessä pihassa liikaa, tai ovat liian isokasvuista lajiketta. Jättituijaa ei kannata leikata muotoon, mutta kaikkia muita tuijalajeja voi käsitellä, jos ne ovat liian suuria kasvupaikkaansa. Jättituija viihtyy erikoisesti meri-ilmastossa, mutta kehittyy vähitellen liian kookkaaksi ja tilaa vieväksi, hän lisää. Suojaa eläinten varalta Taimia hankkiessa kannattaa myyjältä kysyä, onko laji metsäkauriin mieleen. – Jättituija ei maistu metsäkauriille, mutta kaikkia muita pihojen tuijalajeja ne syövät

pärille ei saa laittaa suojaksi tiivistä muovia, vaan valoa läpäisevää pienisilmäistä muovi tai metalliverkkoa. – Kuitenkaan ei sovi aliarvioida pihavihollisia, joihin kuuluu metsäkauriin lisäksi myyrät ja rusakotkin. Rusakko ja peurasuojaus on tehtävä, oli istutusaika sitten keväällä tai syksyllä, varmuus on parasta, hän jatkaa.

Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi muistuttaa, että puiden ja pensaiden syysleikkaukset, suojaukset eläinten varalta sekä sadon säilytys ovat myös tärkeimpien asioiden muistilistalla näin syksyllä. Kuva: Ragip Önsoy.

ja marjakuuset ovat erikoisesti kauriiden herkkua. Kannattaa ottaa selvää, onko taimi kauriin ruokaa, ennen kuin vie sen

aitaamattomalle tontille tai kesämökkitontille, jossa ei vakituisesti asuta. Kaupunkien villa-alueet ja rivitalojen pihat on

suojatumpia kauristuhoja vastaan johtuen tiiviimmästä asutuksesta, Arno Kasvi toteaa. Kasvin mukaan rungon ym-

Huomio säilytykseen Kun hyötyviljely käy läpi jälleen uutta tulemistaan, sadon säilytykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. – Perinteisiä maakellareita, jotka ovat paras säilytyspaikka juureksille, vihanneksille ja hedelmille, ei nykytalojen yhteydestä tahdo löytyä. Pakastin on tänä päivänä oivallisin pienen kotisadon säilyttäjä, kertoo Kasvi. – Ongelma muodostuu yleensä siinä, kun hyötyviljelykset onnistuvat, mutta säilytystiloja ei ole ja osa oman maan sadosta menee harakoille, lisää Kasvi.

Katariina Mäkinen-Önsoy


13

5. lokakuuta 2017

Viimeisen mohikaanin toimitusjohtaja

Keijo Saario täytti 75 vuotta Vierivä kivi ei sammaloidu

Laitilassa syntynyt Keijo Saario täytti 18. syyskuuta 75 vuotta. Hänen polkunsa kulkivat Turun ja Salon kautta Mynämäelle vuonna 1966, jolloin Saario aloitti LSO:n asiamiehenä. Siitä hän nousi urallaan vuonna 1976 Munavakan toimitusjohtajaksi, jona hän toimi 28 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. MYNÄMÄKI. Keijo Saario on tunnettu mynämäkeläinen ja muistelee 75-vuotissyntymäpäivänään työuraansa hyvillä mielin. – Meillä oli kananmunan keräystä seitsemässä kunnassa ja enimmillään 340 tuottajatilaa. Lisäksi rehukauppa oli merkittävää. Annoimme kokonaisvaltaista toimintaa niin kanalatarvikkeisiin, asennukseen, rehuihin sekä neuvontaan. Muut vastaavat yhtiöt eivät tehneet noin laajaa toimintaa, ja ne sulautuivat Munakuntaan, jonka kanssa meilläkin oli toki yhteistyötä, aloittaa Saario. Merkittävää Munavakassa oli Saarion mukaan motivoitunut henkilökunta. – Vaikkei työ ollut kevyttä eikä siistiä, niin silti työntekijät

Keijo Saario asuu nykyään rivitalossa noin kilometrin päässä Mynämäen keskustasta.

paneutuivat tehtäviinsä kiitettävästi, muistelee Saario. Munavakan konttori sijaitsi noin kahden kilometrin päässä Mynämäen keskustasta Laitilaan päin Kasitien varrella. Toiminta päättyi kolmisen vuotta sitten, mutta harrastuksensa kautta Keijo Saario käy edelleen lähettyvillä. – Raviurheilu on oikeastaan ollut ainoa harrastukseni. Jo

lapsena totuin hevosiin, mutta isäni piti työhevosista eikä ravureista. Itse ostin ensimmäisen hevosen vuonna 1968 ja tuo Vilkka olikin sitten neljävuotiaana tammojen ykkösnimi Suomessa. 70-luvun puolivälissä hän perusti tallin Mauri Lehtosen kanssa noin kilometrin päähän Munavakasta Mynämäelle. – Nyt olen siirtänyt vastuu-

Rantaralli tuo historic -autot Mynämäkeen MYNÄMÄKI. Historic Rally Trophy -rallisarjan viimeinen, kuudes osakilpailu ajetaan lauantaina 7. lokakuuta Mynämäellä Naantalin Seudun Urheiluautoilijat ry:n (NaSU) isännöimänä. Kilpailun virallinen nimi on pääyhteistyökumppanin, lietolaisen Kuljetusliike M. Valkaman mukaan mvalkama.fi Rantaralli. Kyseessä on NaSU:n 41. Rantaralli ja menneiden vuosien aikana kilpailu on useasti ollut jopa SMarvoinen. Kuten viime vuonnakin, vuoden 2017 Rantaralli on pääasiassa tarkoitettu historicluokkien ralliautoille, mutta lisäluokissa nähdään myös nykyaikaisempiakin autoja. Historic Rally Trophy on kuuden kilpailun rallisarja, jonka päätteeksi juhlitaan neljää ikäkausimestaria. Aiemmin on ajettu vain yhdestä Trophy-mestaruudesta, joten samassa sarjassa on ajettu esimerkiksi Trabantilla Mitsubishi Galantia vastaan. Tänä vuonna Trophyyn

tuli sääntömuutos. Nyt valitaan ikäkausikohtaiset mestarit: 1960-luvun, vuosien 1970– 1975, vuosien 1976–1981 sekä 1980-luvun. – Ikäkausirajoilla saadaan samanlaisilla teknisillä säännöillä rakennetut autot kilpailemaan toisiaan vastaan tasapuolisemmin, kiteyttää HRT-sarjan organisoijan, Historic Rally Club Finlandin puheenjohtaja Risto Laine. – Historic-ralleihin ei välttämättä lähdetä seuraamaan, kuka voittaa, vaan katsomaan hienoja autoja. Kilpailijoille ja heidän kavereilleen homma on tietysti totisinta totta, mutta suurelle yleisölle kiinnostavampaa historic-ralleissa ovat upeat autokaunottaret, hän jatkaa. Rantarallin alkuaikoina järjestelyistä NaSU:n lisäksi oli vastaamassa myös muun muassa Mynämäen Urheiluautoilijat. Kilpailukeskus on edelleen Mynämäen lukion tiloissa ja reitillä ajettavat erikoiskokeet sijoittuvat Mynämäen ympäris-

tehtävät nuoremmille, mutta edelleen käyn esimerkiksi aitauksia kunnostamassa. Teen työtä ruumiin kulttuurin kannalta, koska kuntotestaajakin suositteli, etten muuta elintapojani. Raveja seuraan netin ja television välityksellä, mutta kilpailupaikoilla käyn enää harvoin, Saario kertoo.

Ilon ja surun viikonloppu Keijo Saariolle on jäänyt ikuisesti mieleen viikonloppu tammikuulta 1995. – Silloin lauantaina Mauri Lehtosen ja minun omistama Fikseli voitti poikani Mikan ajamana Turussa yllättäjänä valtakunnallisen V5-lähdön. Seuraavana päivänä vaimoni kuoli sairauteen, joten leskenä olen ollut 22-vuotta, sanoo Saario.

Vaikka Keijo Saario on eläkkeellä, niin kotiin hän ei ole jäänyt makaamaan. – Ravitallin lisäksi olen ollut yhdistystoiminnassa mukana ja järjestänyt eläkeläisille retkiä. On tärkeää, että samanikäisille ihmisille löytyy virikkeitä. Siitä annankin kiitosta Mynämäelle, että se tarjoaa harrastusmahdollisuuksia niin nuorisolle kuin eläkeläisillekin. Muutenkin Mynämäen kunnan taajama on kehittynyt vuosien myötä ja siistiytynyt viihtyisemmäksi, kiittelee Saario. Keijo Saario on positiivinen persoona, ja hän toteaakin, että on harmin paikka, jos jotain negatiivistä ilmaantuu. – Olen kiitollinen, että olen saanut olla terveenä. En tiedä, miten Sote-uudistus kehittyy, mutta varmaan iän myötä tulen niitäkin palveluja tarvitsemaan. Isoja tarpeita minulla ei ole ja tyytyväinen olisin, jos nykyinen olotila säilyisi, päättää Saario.

Juha Perheenniemi

Sinkkumunat lähtivät kauppojen hyllyille

töön. Lauantaina mvalkama.fi Rantarallissa ensimmäiset kilpailijat – tasanopeussarjaa ajavat – starttaavat reitille jo kello 9, tuntia ennen muita kilpailijoita. Tasanopeuskilpailijoiden autoissa kilpailunumerot ovat 400-alkuisia. Numerosta 1 eteenpäin reitille lähtevät historic-luokan kilpailijat saavat peräänsä VW- sekä BMWsarjaa ajavat. Vasta näiden jälkeen pääsee sekalainen joukko nykyaikaisempien autojen kuljettajia kokeilemaan rajojaan. Kaiken kaikkiaan kilpailuun on ilmoittautunut 160 autokuntaa, joista historic- ja tasanopeusautoja on noin 80 eli puolet. Rantarallissa ajetaan kuusi erikoiskoetta yhteispituudeltaan noin 65 km. Kilpailun lähtö, tauko ja maali ovat Mynämäen lukion alueella. Ensimmäisiä kilpailijoita odotetaan maaliin noin kello 16.

Kikka Kuosmanen

LAITILA. Kananmunatalo Munax Oy on tuonut syyskuussa markkinoille yksittäispakatun sekä Laitilassa valmiiksi keitetyn ja kuoritun vapaan kanan kananmunan: Munax Sinkun. – Kananmuna tarjoaa loistavan proteiiniannoksen ja sisältää vain vähän kaloreita. Yhdestä munasta (40–50 g) saa luonnollista, sataprosenttisesti imeytyvää proteiinia peräti 6 grammaa ja kaloreita siinä on vain 60, kertoo Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka. Sinkkumuna on Euroopan markkinoilta tuttu välipalatuote, joka on pakattu suojakaasuun ilman säilöntäaineita. – Pakkaus on helposti avattava ja sen voi napata kaupasta mukaan joko sellaiseksi nautittavaksi, salaattiin tai lisäksi muihin ruoka-annoksiin tuomaan hyviä ravintoarvoja, Torikka jatkaa. Kananmunat ovat hyviä B-12- ja D-vitamiinin lähteitä. Munax Oy on Laitilassa sijaitseva kananmunatalo, jolle

Jo tuotteen nimi kertoo munien määrän paketissa.

on myönnetty kansainvälisen vaatimustason FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän sertifikaatti. Munax

Oy perustettiin vuonna 2003. Vuonna 2016 sen liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa. SSV


5. lokakuuta 2017

14

Vehmaan yhtenäiskoulun uudisrakennushanke etenee Vehmaan yhtenäiskoulun uudet tilat on tarkoitus saada käyttöön viimeistään syksyllä 2019. Silloin kaikki kunnan peruskoululuokat siirtyvät Vinkkilän koulukeskukseen. VEHMAA. Kun Vinkkilän koulurakennuksessa havaittiin pahoja sisäilmaongelmia, tarkoituksena oli aluksi korjata ja laajentaa tiloja. Lopulta kuitenkin todettiin, ettei rakennuksen korjaaminen ja laajentaminen ollut kannattavaa, joten vanha rakennus päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle uusi. Rehtori ja koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäen mukaan kunnassa on tällä hetkellä 203 oppilasta. – Tilat on kuitenkin mitoitettu noin 250 henkilölle, Lehtimäki toteaa, joten kasvuvaraa on. Kirkonkylän koulu toimii uuden koulun valmistumiseen asti, mutta Lahdingon koulun toiminta on lopetettu tänä syksynä. Lahdingon oppilaat ovat siirtyneet Kirkonkylän ja Vinkkilän kouluihin. Vinkkilässä koulua käyvät tällä hetkellä luokat 6–9. Kirkonkylän koululaisia lukuun ottamatta peruskoululaisten opetustiloina on tällä hetkellä niin sanottu viipalekoulu eli parakkirakennukset.

– Ulkoapäin ne ovat tietenkin aika ankeita, mutta sisältä ihan viihtyisiä, Lehtimäki sanoo. Uuden koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtina oli muun muassa se, että koulun rakentamisessa käytetään ekologista rakennustapaa ja materiaaleja sekä hengittävää rakennetta, jotta vastaisuudessa sisäilmaongelmia ei olisi. Rakennus toteutetaan Terve Taloja Kuivaketju10-kriteerien mukaisesti. Pääasiallinen seinämateriaali uudessa koulussa on hirsi. Uuteen koulurakennukseen on suunniteltu muun muassa monitoimisali, jossa ruokaillaan, mutta tilaa voi käyttää myös oleskelutilana ja vaikkapa mediatilana sekä pienten ryhmin opiskelu- ja tutkimustoimintaan. Monitoimisalin yhteyteen rakennetaan tila kuvanveistäjä Jussi Vikaisen kipsipatsaille. Vehmaan kunnanhallitus valitsi tämän vuoden toukokuussa tarjousten perusteella hankkeen KVR-rakennuttajakonsultiksi Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n. KVR-urakkatarjouskilpailu on parhaillaan käynnissä ja päättyy 16.11., joten urakoitsijat päätetään sen jälkeen.

Arkkitehtitoimisto Ark’Aboan suunnitelma Vehmaan uudeksi yhtenäiskouluksi.

Vanha rakennus on purettu jo viime vuonna, nyt rakennusalue on aidattu ja odottaa varsinaisten rakennustöiden alkamista. Hankkeen kokonaiskustannukset selviävät tarjouskilpailun jälkeen. Kun uusi yhtenäiskoulu val-

Kurkista unelmakotiin

kastelli.fi

TALoNäyTöKSIä

Kotiniitynkatu 9, Raisio La 7.10. klo 13-15 Esittelyssä tyylikäs muuttovalmis Plazia 140, jossa kahden auton talli ja varasto talon päädyssä kiinni. Opastus kohteeseen Nesteentieltä. Lilli Arvonen p. 050 384 5272 Merkkitulentie, Naantali Su 8.10. klo 13-15 Nähtävänä asiakkaan toiveiden mukaisesti toteutettu upea Plazia 153 pulpettikatolla. Peruspakettina toimitettu koti on valmis ja sisustettu, hieno kokonaisuus. Opastus Rymättyläntien ja Käköläntien risteyksestä. Lilli Arvonen p. 050 384 5272 Räntämäenkatu 3, Turku Su 8.10. klo 13-15 Moderni kartanotyylinen 1,5 krs Kastelli-koti suunniteltu asiakkaan toiveiden ja tontin vaatimusten mukaan. Huoneistoala 155m2, talo on sisätyövaiheessa. Opastus Räntämäenkadulta. Päivi Lammervo p. 050 561 4624 Masankuja 6, Ilmarinen Ma 9.10. klo 17-19 Upea 1 krs Plazia 151PU, toimitettu viittävaille valmiina. Kohde on sisätyövaiheessa. Huoneistoala 160m2. Opastus Halmelantieltä. Päivi Lammervo p. 050 561 4624 Tervetuloa tutustumaan ja samalla juttelemaan oman unelmakotisi toteuttamisesta markkinajohtajan kanssa. TURUN KASTELLI, Puutarhakatu 12 Lilli Arvonen p. 050 384 5272 Sari Haijanen p. 050 338 3355 Päivi Lammervo p. 050 561 4624

mistuu, varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään Kirkonkylän koulun tiloissa. Vaikka koulutoiminta Lahdingossa on nyt päättynyt, koulurakennus ei jää käyttämättömäksi. Toinen koulun rakennuksista on vuokrattu kyläyhdistykselle,

maaseutuhallinto on jo muuttanut toiseen rakennukseen ja kunnanhallituksen elokuussa tekemän päätöksen mukaan sinne muuttaa myös maatalouslomituspalvelu kunnanviraston liian ahtaiksi todetuista tiloista. Vehmaa tuottaa tällä

hetkellä maatalouslomituspalveluita 21 kunnalle VarsinaisSuomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla.

SEUTUSANOMAT

Hanna Arvonen

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI


15

5. lokakuuta 2017

Merellinen ilta Crusellissa veti salin täyteen Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen ja Vakka-Opiston yhteistyössä järjestämät merelliset illat jatkuvat jälleen. Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlan kunniaksi syksyn merelliset illat käsittelevät kaupungin merellistä historiaa. UUSIKAUPUNKI. Syksyn ensimmäisessä merellisessä illassa 21. syyskuuta puhujia olivat Turun Forum Marinumin tutkijat Jarmo Saarinen, Maija Joro, Hanna Niittymäki sekä Pauli Kivistö. He kirjoittavat yhteistyössä U:gin merellisestä historiasta kertovaa teosta ja antoivat yleisölle hieman esimakua sen sisällöstä. Merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtajan Matti Jussilan mukaan kirja julkaistaan joulukuussa. Amanuenssi Jarmo Saarinen totesi, että Uudessakaupungissa on julkaistu paljon merihistoriaa muun muassa merihistoriallisen yhdistyksen vuosikirjoissa sekä laivamonografioina. Myös arkistomateriaalia löytyy paljon, kuten alusrekisterit ja merimiesluettelot

ja lokikirjat. – Höyrylaiva Kirsta on ainoa uusikaupunkilainen höyrylaiva, jonka lokikirjoja löytyy julkisista arkistoista, Saarinen kertoi. Rostockissa rakennettu alus ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1928. Aluksen päällikkönä toiminut Eskil Hellsten piti aikanaan poikkeuksellisen tarkkaa lokikirjaa, jossa kerrottiin niin haetusta ja toimitetusta rahtitavarasta kuin miehistön töistäkin. – Joka satamassa hakataan ruostetta ja maalataan ulkosivu, ja merellä hakataan päivästä toiseen ruostetta ja maalataan kansirakenteita, Saarinen kuvaili. Maija Joro kertoi, että kaikki heidän läpikäymänsä aineisto on myös digitoitu ja se luovutetaan merihistorialliselle yhdistykselle. Merimieskortteleissa luokkarajat ylittävää yhteisöllisyyttä Joron mukaan Uudessakaupungissa ei ollut varsinaisia merimieskortteleita, mutta leimallisia merimiesalueita olivat Balzaborgin ja Blasieholman korttelit asemakaavan reuna-

Syksyn ensimmäinen merellinen ilta Crusellissa houkutteli paikalle salin täydeltä yleisöä. Illat ovat kaikille avoimia. Pauli Kivistö kertoi illassa muun muassa laivanrakennuksesta Uudessakaupungissa, sekä kaupungin merenkulkijoista yhteiskunnallisina vaikuttajina.

milla. – Väkiluku kasvoi voimakkaasti koko 1800-luvun; vuonna 1815 asukkaita oli 1291, ja 1850 väkiluku oli jo 2905, Joro kertoi. Uudenkaupungin kauppalaivasto oli Suomen suurimpia, ja merkittävä osa väestöstä oli suoraan tai välillisesti tekemi-

sissä merenkulun kanssa. Uudessakaupungissa oli myös luokkarajat ylittävää yhteisöllisyyttä, josta kertoo esimerkiksi kummikulttuuri: merimiehen lasten kummit saattoivat olla porvarissäätyä päinvastoin kuin muualla. Tavallisten merimiesten kodit olivat pieniä ja samassa ta-

lossa saattoi asua monta perhettä. Esimerkiksi Gustav Steinbergin viisilapsinen perhe asui 20 neliön asunnossa, Joro kuvaili. Kauppiaita ja vaikuttajia Hanna Niittymäki kertoi omassa osuudessaan Uudenkaupungin kauppiaista ja kauppapor-

vareista vuosina 1845–1883. Vaikka pääosa Uudenkaupungin kauppaporvareista oli miehiä, porvariluettelossa oli mainittuna erikseen kauppiaiden lesket, jotka harjoittivat kaupankäyntiä. Esimerkiksi Maria Lindroth, varakkaan suvun kauppiasleski harjoitti pitkän linjan laivanvarustusta, ja Helena Julia Söderman oli jopa yksi kaupungin suurimmista laivanvarustajista ennen Krimin sotaa. Pauli Kivistö kertoi muun muassa laivanrakennuksesta Uudessakaupungissa sekä kaupungin merenkulkijoista vaikuttajina. – Merenkulku ja laivanvarustus olivat kietoutuneet muuhun yritystoimintaan ja moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, Kivistö kertoi. Tuloksena oli uusia yrityksiä, yhteiskunnalliset olot kehittyivät ja koulutus edistyi. Myös sosiaalisia oloja kehitettiin. Uusikaupunkilaisia laivanvarustajia oli mukana vaikuttamassa myös valtiopäivätasolla. Hanna Arvonen

Muistoja merimiestatuoinneista kerätään kirjaksi Jari Ruotsalainen kaipailee kirjallista ja kuvallista aineistoa merimiestatuoinneista Kustavin, Naantalin, Paraisten ja Uudenkaupungin asukkailta. KIRJALLISUUS. Suomen kulttuurirahastolta vuoden mittaisen tutkimusapurahan merimiestatuointeja käsittelevän julkaisun kirjoittamiseen saanut tutkija Jari Ruotsalainen kaipaa länsirannikon asukkailta aiheesta niin muistitietoa kuin kuvamateriaaliakin. – Kustavi, Naantali, Parainen ja Uusikaupunki ovat esimerkiksi oikein otollisia paikkoja materiaalin metsäs-

Pohjoismaiden lippuja ja laivaa esittävä ns. Homeward bound -tatuointi kuvattuna 86-vuotiaan uusikaupunkilaisen merimiehen käsivarressa vuonna 2013. Kuva: Jari Ruotsalainen.

tykseen. Suurin osa tähän mennessä haastattelemistani henkilöistä on juuri länsirannikolta, Ruotsalainen kertoo. – Teostani varten tarvitsen lisää kuvamateriaalia koskien merimiesten tatuointikulttuuria ajanjaksolla, joka alkaa 1940-luvun alkupuolelta ja päättyy 1970-luvun taitteeseen. Rauman merimuseo on auttanut kuvien hankinnassa, mutta vielä puuttuu aineistoa, lisää Ruotsalainen. Ruotsalaisen vuonna 2015 valmistunut väitöskirja käsitteli suomalaista tatuointikulttuuria laajemmin. Merimiestatuoinneista on Suomessa julkaistu hyvin vähän mitään aineistoa,

joten Ruotsalainen päätti paikata omalla tutkimustyöllään tämän ammottavan aukon. – Merimiesten tatuoinneista kirjoittamastani artikkelista minulla jäi materiaalia yli ja ajattelin että kaiken keräämäni voisin koostaa yleistajuiseksi kirjaksi, hän toteaa. – Oli jotenkin erikoista, että vuosi sitten Merikeskus Vellamossa esillä ollut merimiesten tatuointeja käsittelevä näyttely oli ruotsalaisten koostama ja rakentama. Onhan meillä omatkin merimiehet ja myös sitä kuvallista aineistoa. Aineisto täytyy kerätä talteen, vielä kun on mahdollista. Vanhimmat haastateltavani ovat aloittaneet

työnsä purjelaivoilla 1940-luvun alussa. Toki nuorempienkin jutut kelpaavat ja olen niitä tallentanut ja valokuvannut, hän jatkaa. Ruotsalainen haluaa kirjoituksillaan myös hälventää merimiesten tatuointeihin liitettäviä myyttejä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen osoittamisesta. – Kokemukseni mukaan merimiehen iholta ei voi lukea mitään muuta kuin että merillä on oltu. Kyse on omaperäiseen ammattikulttuurin sitoutumisesta ja sen todella vanhojen perinteiden omaksumisesta. Merimiehen työhän on aika rutiininomaista, mielestäni sen

hohdon ja merimiesromantiikan ovat rakentaneet maissa elävät, ne, jotka eivät ole heidän kulttuuristaan juuri lainkaan perillä. Ruotsalainen toivoo saavansa aineistoa ensi vuoden kesäkuuhun mennessä. – Kuvia voi lähettää skannattuina sähköpostiosoitteeseen jari.ruotsalainen@uef.fi. Kaiken luottamuksellisesti keräämäni aineiston luovutan tutkimukseni päätyttyä omistajan luvalla Rauman merimuseolle arkistoitavaksi, sanoo Ruotsalainen. Katariina Mäkinen-Önsoy


5. lokakuuta 2017

16

UUDEN FORDSTOREN AVAJAISET RAISIOSSA 7.-8.10. LA 10-15, SU 11-15 Tervetuloa tutustumaan uuteen FordStoreen ja upeaan Ford-mallistoon! Samalla starttaavat myös Laakkosen Merkkipäivät, jossa tarjouksia, joita et muualta saa. Tätä ei kannata jättää väliin!

Avajaistapahtuman juontaa Lola Odusoga. Mahtavia avajaistarjouksia ja Merkkipäiväetuja. Esillä koko laaja Ford-mallisto kuten Mustang, Focus RS ja täysin uusi Ford Fiesta. Voita arvonnassa kylpyläviikonloppu neljälle. Lapsille ilmapalloja. La ja su kakkukahvit 500 ensimmäiselle!

FordStore LAAKKONEN TURKU Mekaanikonkatu 12

Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo


17

5. lokakuuta 2017

Mynämäki vahvasti esillä Raision Sipilät-näyttelyssä Sipilän suvun taiteilijoiden töitä esiteltiin elokuussa Mynämäen yhtenäiskoululla samalla kun koulun yhteen luokkahuoneeseen tehtiin Wilho Sipilän sali, johon taiteilijoiden jälkeläiset lahjoittivat alun perin Mynämäeltä lähtöisin olleen pappilan kaluston. Nyt Sipilöiden näyttely on avattu Raisioon. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta esillä on eri teokset kuin Mynämäellä. MYNÄMÄKI. Raision museo Harkko on avannut kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyn: Sipilät – suvun sävyjä. Mukana on tunnetun taiteilijapariskunnan Sulho Sipilän (1895–1949) ja Greta Hällfors-Sipilän (1899– 1974) modernistisia maalauksia. Lisäksi näyttely esittelee ensimmäisenä Suomessa laajemmin arkkitehtina tunnetun Sulho Sipilän veljen Lauri Sipilän (1904–1974) kuvataidetta. Näyttely on esillä Raision kaupungintalon toisessa kerroksella 19. marraskuuta asti.

Lauri Sipilä on suunnitellut Varsinais-Suomeen muun muassa Naantalin paloaseman (1931), Raision kunnantalon (1954) ja Laitilan matkahulto Oy:n talon. Hänen kuvataiteensa puolestaan on jäänyt suurelta yleisöltä huomaamatta. Harkko avaa hänestä nyt uuden puolen. Kaikki kolme taiteilijaa ovat saaneet vaikutteita 1900-luvun alun eurooppalaisista suuntauksista: Heidän töissään värienkäyttö on aikaansa nähden rohkeaa ja siveltimen jälki räiskyvää. Näyttelyssä on 42 teosta, joiden lisäksi nähtävillä on luonnoksia ja humoristisia postikortteja. Pääosa töistä on 20-luvulta – ajalta ennen kuin Lauri Sipilä aloitti arkkitehdin uransa ja Sulho Sipilä uransa merillä. Näyttelyn on kuratoinut Harkon museonjohtaja Heli Isolehto. – Professori Kari Törrönen Sipilöiden suvusta otti minuun puolitoista vuotta sitten yhteyttä. Teokset on valittu yhdessä hänen kanssaan. Suurin osa teoksista on lainassa sukulaisilta, joten suuri kiitos näytte-

Postikortti 20-luvulta: Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä.

Harkon museonjohtaja Heli Isolehto on mieltynyt moniin Sipilöiden töihin ja suosikkiteos on vaihdellut matkan varrella. Avajaispäivänä hänen suosikkinsa on Greta Hällfors-Sipilän akvarelli vuodelta 1926: Valkoinen uimakoppi ja veneitä. Kädessään Isolehdolla on Sipilän suvun toimittama teos Sipilät – Modernismin pioneerit.

lyn onnistumisesta heille, kommentoi Isolehto. Mynämäki vahvasti esillä Taiteilijauransa ajan Turussa ja Helsingissä asuneet Sulho ja Lauri Sipilä ovat kasvaneet Mynämäellä. Mynämäen maisemat ovat myös Harkon näyttelyssä hyvin edustettuina. Taitelijat ovat maalanneet paljon samoja maisemia ja aiheita. Harkon näyttely onkin rakennettu niin, että näyttelyvieraat voivat vertailla taiteilijoiden tyylejä katsomalla samalle seinälle ripustettuja maalauksia samoista aiheista. Esimerkiksi taiteilijoiden näkemykset Mynämäen elopelloista ja Rymättylän kirkosta on ripustettu rinnakkain. Mynämäen lisäksi näyttelyssä on paljon maalauksia Sipilöiden kesänviettopaikoilta, kuten Merimaskusta. Elokuussa Sipilöiden työt olivat esillä myös Mynämäellä. Veljesten isä Frans Wilho Sipilä toimi aikanaan Mynämäen

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

kirkkoherrana ja tuli tunnetuksi myös kansanedustajana ennen kuolemaansa vuonna 1917. Sipilän suvun molemmat näyttelyt haluttiin tehdä vuodelle 2017, tasan sata vuotta Wilho Sipilän kuoleman jälkeen. Näyttelyn lisäksi Mynämäelle avattiin elokuussa Wilho

Sipilän sali. 1900-luvun pappilainteriöörin kalustuksen lahjoitti Sipilän suku. Vuoteen 2009 asti Mynämäen pappilasta lähtöisin ollut kalusto oli käytössä taiteilijaveljesten siskon Aila Törrösen (o.s. Sipilä) olohuoneessa Turussa. Ailan kuoltua kalusto päätettiin lah-

joittaa takaisin Mynämäkeen, jossa sen vastaanottivat kunta ja Wirmo-seura. – Interiööri tuli kirkon viereen yhtenäiskoulun kiinteistön yhteen luokkahuoneeseen. Viereiseen luokkahuoneeseen remontoitiin näyttelytila, jossa oli elokuussa esillä Sipilöiden töitä, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eri töitä kuin nyt Raisiossa, kertoo Heli Isolehto. Mynämäen ja Raision näyttelyprojektien sekä interiöörin rakentamisen lisäksi Sipilöiden suku on luetteloinut ja valokuvannut kaikki suvulla säilyneet työt ja toimittanut kirjan: Sipilät – Modernismin pioneerit. Teos on myynnissä Harkon näyttelyssä. Halle ja Tiva Sulho ja Greta käyttivät lempinimiä Halle ja Tiva. – Heidän tarinaansa on esitelty muun muassa Ateneumissa ja Turun taidemuseossa. Tämä taiteilijapari toi Suomen taiteeseen ennakkoluulotonta, raikasta ja uutta näkemystä 1900-luvun alussa uusimpien taidesuuntausten innoittamana. He avioituivat vuonna 1924 ja tekivät paljon yhteisiä taidekokeiluja. Välillä he maalasivasit ja signeerasivat toistensa töitä. Postikortit kuvaavat hyvin heidän huumorintajuaan sekä suhdettaan sukuun ja ystäviin, sanoo Isolehto. Vuonna 1946 Gretan mieli järkkyi ja hän vietti loput 28 vuotta elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Sulho kävi tapaamassa häntä säännöllisesti, viimeisen kerran kuolinpäivänään vuonna 1949. Janica Vilen

Greta Hällfors-Sipilä: Elopelto Mynämäeltä. Öljy kankaalle.

Murskeen myynti ja kuljetus

Sora ja kallio Heinonen Oy 0400 221 497 soraheinonen@lailanet.fi

VELU USPAL

ST KATSA


5. lokakuuta 2017

18

Taivassalon kirjastossa valokuvanäyttely Taivassalosta

n Menovinkit

TAIVASSALO. Taivassalon kirjastossa avautui 4. lokakuuta Azim Saifulinin Taivassalonäyttely, joka on esillä lokakuun loppuun saakka. Näyttely on valokuvaajan kokemus Taivassalon kunnasta ja erityisesti Onnikmaan kylästä.

KUSTAVI Pe 20.10. klo 18 VakkaSuomen musiikkiopiston oppilaiden Iltamusiikkikonsertti, Kustavin kunnan valtuustosalissa

– Teoksissa syntyy kaipuu jonnekin tai johonkin. Jotain ihmistä jää kaipaamaan, jotain asiaa jää kaipaamaan: lapsuutta, omenia, lämmintä maitoa. Maalaistalo ja kylä ovat paikkoja, joissa on tapahtunut paljon asioita. Jotkin asiat ovat edelleen arjessa mukana ja asiat tehdään samalla tavalla kuin menneiden sukupolvien aikana. Jokainen kuva on paluu todella vahvaan menneisyyteen, mutta toisaalta melkein nykyhetkeen. Seuraava hetki on jo

taas eri. Vanhat kuvat pysyvät, kuuntelevat ja näkevät nykyisen tarinan, taiteilija pohtii. Esillä on kokoelma digitaalisia vedoksia, jotka on kuvattu Mamiya-filmikameralla. Saifulin on valokuvannut koko ikänsä. Jo hänen lapsuudenkodissaan oli pimiö, koska hänen kuvanveistäjäisänsä Rafael Saifulin valokuvaa myös. Saifulinin intohimo tallentaa jokainen unohtumaton hetki filmille on saavuttanut huippunsa tässä kokoelmassa. Saifulinilla on valokuvaopintoja takanaan kaksi vuotta Pekka Halosen Akatemiassa. Taivassalo-näyttelyn teossarja liittyy Pekka Halosen Akatemian Suomi 100 -teemaan.

SSV

LAITILA To 12.10. klo 13-15 +65 -villasukkatanssit, Finnlamex -monitoimihalli Pe 13.10. Poukan talon tapahtuma, Poukantie, Laitila La 14.10. klo 17 Stephen Evans -urkukonsertti, Pyhän Mikaelin kirkko MYNÄMÄKI To 19.10. klo 19-20 Penan Pojat – torstaikonsertti, Pääkirjasto, Keskuskatu 13 28.10. asti Heijastuksia ja kuvajaisia Suomesta työpajanuoren silmin, Mynämäen kunnankirjasto, Keskuskatu 13

Azim Saifulinin valokuvat Taivassalosta on kuvattu Mamiya-filmikameralla.

Uudenkaupungin perinteiset syysmarkkinat tulevat taas UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin syysmarkkinoita vietetään torilla ja Alisellakadulla 6.–7. lokakuuta. Torivalvoja Terttu Lundelinin mukaan valmistelut ovat edenneet hyvin ja aikataulussa. – 80 % myyntipaikoista on mennyt jo ennakkoon. Nyt on jo toistasataa myyjää ilmoittautunut. Markkinoilta löytyy syömistä ja juomista ja tuoksutettavaa. Suolasilakoita on tulossa ainakin ja käsitöitä, Lundelin listaa.

Lokakuun keskiviikot klo 19-0.30 Kirsta tarjoaa toivemusiikin, karaoken lisäksi peliviihdettä! Viihdyttäjänä sekä peli-isäntänä StandUp-koomikko Joel Tervonen. Illan kisapalkinnot 2 hengen lounaista tavarapalkintoihin. Lokakuun viimeisenä keskiviikkona arvomme Fazerin karkkirepun kuun kisaajien kesken.

Pe 6.10. La 7.10. Pe 13.10. La 14.10. Pe 20.10. La 21.10. Pe 27.10. La 28.10.

Dj Joel Urheilut meillä Showman Jarcco Fanseatin kautta! Dj Joel SM Liiga, F1, Korihaiden Börs Dj Frankie vierasmatsit! Karaoke Octoberfest ja Jarcco Korihaiden jälkipelit Kalle ja Susse West wing

Muista varata pikkujoulut, menyyt; raflaamo.fi/kahveli Seuraa meitä Fb ja raflaamo.fi

ma, ti, to, su 11-24 ke 11-02 pe, la 11-03

ma, ti, to, su 11-22 pe, la 11-24

Keittiö palvelee pe-la klo 22.30 asti.

Aittaranta 4, Uusikaupunki, p. 010 764 5491

Kyseessä on perinteiset markkinat vailla sen kummempaa ohjelmaa. – Ihmiset voivat tulla ostoksille ja tapaamaan toisiaan. Näitä on järjestetty jo kauan, mutta kaupunki on järjestäjänä vasta toista vuotta. Aikaisemmin Yrittäjät vastasivat järjestelyistä, kertoo Lundelin. Janica Vilen

Lähetä juttuvinkki! toimitus@turunseutusanomat.fi

Pe 13.10. Salla Flinkman

La 14.10. Puolikuu

TAIVASSALO Pe 6.10. klo 18 Vakka-Suomen musiikkiopiston oppilaskonsertti, Taivassalon Nuortenkodilla 30.10. asti Azim Saifulinin näyttelystä - Kun aika pysähtyy hetkeksi, Taivassalon kirjasto UUSIKAUPUNKI Pe 6.10. klo 18 Sanan ja Rukouksen ilta. Työväentalo, Ylinenkatu 12. Heikki ja Pirjo Andelin Pe-la 6.-7.10. 8-18/16 Perinteiset kaksipäiväiset Syysmarkkinat Uudenkaupungin torilla ja Alisellakadulla 8.10. alk. Vakka-Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä, Crusellissa, näyttelyn teemana valo ja varjo Ti 10.10. Ugin vanhat talot Konsertti Talvitien talossa, Sairaalakatu 11 Ma 16.10. klo 13-17 Aktivointikeskus Puustin avoimet ovet, Liljalaaksonkatu 10, entinen nuorisotalo Torstaisin klo 14 Kirjaston lukupiiri, kaupunginkirjasto, Alinenkatu 34, järj. kirjastopalvelut


19

5. lokakuuta 2017

Laitilasta ponnistanut ohjaaja Marja Pyykkö haluaa haastaa itseään tekijänä Perjantaina ensi-iltansa saa uusi kotimainen elokuva Yösyöttö. Eve Hietamiehen romaaniin perustuva elokuva kertoo isästä, joka jää kahdestaan vastasyntyneen vauvansa kanssa. Elokuvan on ohjannut Laitilassakin asunut Marja Pyykkö. ELOKUVA. Yösyöttö-elokuva kertoo Antti Pasasesta (Petteri Summanen), jonka vaimo Pia (Ria Kataja) hyppää synnytyslaitokselta yksin taksiin aikomatta palata enää takaisin. Antti jää kahdestaan vastasyntyneen vauvansa kanssa opettelemaan yksinhuoltajan elämää. Kipeästä aiheesta huolimatta elokuvan kerronta on kevyttä ja arjen haasteita käsitellään huumorilla sekä lempeästi ymmärtäen. Yösyöttö on ohjaaja Marja Pyykön kolmas pitkä elokuva. Idea elokuvaan lähti Eve Hietamiehen Yösyöttö –kirjasta. – Olin reissuissa ja luin kirjan. Sitten puolisoni luki sen ja lopulta anoppikin. Kaikki me olimme sitä mieltä, että siinä oli jotain erityistä. Siinä oli myös tietynlainen rytmi, jonka tunnistin, ja joka on komiikassa hirveän tärkeä, Pyykkö kertoo. Yösyöttö on monella tapaa raikas uutuus perhekeskeisten komedioiden joukossa. Pette-

Seuraavaksi Yösyöttö-elokuvan ohjaaja Marja Pyykkö kuvaa Koukussa-tv-sarjan toisen tuotantokauden.

ri Summasen esittämä isä Antti tuntee monenlaisia tunteita kauhusta rakkauteen, mutta ei sorru liioittelemaan niitä, vaan on roolissaan uskottava. – Tarinassa on huumorin alla sellaisia havaintoja elämästä, jotka koskettavat ja joihin pystyy samaistumaan. Ne eivät liity pelkästään vanhemmuuteen vaan ylipäänsä yhteiskuntaan, Pyykkö pohtii.

– En edes ajatellut ohjaajuutta ennen kuin olin 25-vuotias. Olin kuitenkin ollut alalla kymmenen vuotta, keittänyt kahvia, kuljettanut näyttelijöitä ja tehnyt rekvisiittaa. Sitä kautta oli helppo alkaa itse ohjata, ja siinä vaiheessa mielestäni sukupuolella ei ollut väliä, Pyykkö sanoo. Silti hänenkään mielestä tilanne ei ole ongelmaton. – Ongelma ei ole se, etteivät-

Suomessa yhä useamman elokuvan ohjaaja on nainen Viime vuosina Suomessa on nähty koko ajan enemmän ja enemmän naisten ohjaamia elokuvia, vaikka ala yhä on miesvaltainen. Pyykkö on ajautunut elokuvamaailmaan luontevasti, sillä hänen äitinsä oli alalla. Alun perin Pyykkö kuitenkin halusi näyttelijäksi.

kö naiset saisi tehdä, vaan se, mitä naiset saavat tehdä. Susanne Bier on sanonut, että niin kauan kuin rahat ovat toisaalla, on valtakin toisaalla. Edelleen rahat jakautuvat niin, että isoja epookkeja ja toimintaelokuvia saavat tehdä miehet. Haluaisin mielelläni haastaa itseäni, tehdä suuren rakkauselokuvan epookissa tai mahtavan toimintaelokuvan! Naiset tekevät kyllä Suomessa hienoja elokuvia, mutta tässä asiassa tasa-arvo ei vielä näy, Pyykkö analysoi. Laitilasta elokuvan maailmaan Ohjaaja Marja Pyykkö muutti Laitilaan isovanhempiensa luokse Helsingistä 14-vuotiaana. – Isä lähetti minut sinne rauhoittumaan. Näin myöhemmin ajateltuna en tiedä, että rauhoituinko kovasti, mutta kyllä se

katkaisi esimerkiksi lintsaamiskierteen ja sain uutta perspektiiviä asioihin, Pyykkö nauraa. Nykyään Pyykkö ei enää asu Laitilassa, mutta välit sinne ovat edelleen läheiset. – Minulla oli rakkaat suhteet siellä asuviin isovanhempiini ja Laitilaan paikkanakin. Isoveljeni asuu nyt Uudessakaupungissa ja täti edelleen Laitilassa. Myös äitini on haudattu sinne, hän kertoo. Laitilassa Pyykkö käy yhä edelleen ja onpa tehnyt siellä yhden ohjaustyönkin. – Siellä kuvasin lopputyöni ja sen ensi-ilta oli Laitilan Kinossa aikanaan. Ihmiset osallistuivat sekä tekemiseen että ensi-iltaan hyvin! Omia tyttöjänikin vien Laitilaan aina käymään. Kesällä käytiin Särkijärvelläkin, Pyykkö kertoo. Roosa Vastamäki

Ristikon oikea ratkaisu löytyy sivulta 20.

siUuaa m

Jorma Kemppainen 2017

RUOKALEPO

eron

EI AINA PIDÄ

P

Havaiji

OSAA KANA ohi-tu ika sueita l

-KANA radioaktiivista

soitin

A

NI puoliKaldo- IRO aavikaivi SATIIRI koa

-1.

euroläjiä särkyä

siintää

PELIKIN

tas n a a Venäjä f tisi

Paraisilla

sävellyksiä

Hyry Tuuri

-VAHTI

Karjalaa

SE ABB

collegekaup.

typpi

lopuksi

vastaanottaneita

’majapaikka’

nytkin NUOTTIA

tua

alttiita kuvattavia

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991

tylyjä

Pavlov

kautsu

asiamiehiä

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

seula

alias Ajax

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

ALKU-

Häh?

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

” ”

Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl


5. lokakuuta 2017

20 SIVUN 19 RISTIKON RATKAISU:

R A K E N N E L M K A

U L O S A L I A S

P A L I S K U N T A

I V A T U K S E T

E T T O N S E A H T E L A N A T S I E T A

R E E T T A A K K A L

I N K O O

K O I T T A R A A A J K O A M K O U T M U I S

O I T J Ä M S A I A T R A A S U A S K E E M M O I

N O K I S I H T I

E V I T A

V A A S I E T T O P N

N E N Ä T T A A N K A A T I M T A A T A R S A

L U P A U S S O N A A T I T

U R O S

O A H U

M A T K A U S T R A A A T L U S M A T A A I N A S E E E U T T

RENKAITA TUKKUHINTAAN TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ

M U N I A

UUSIKAUPUNKI. Santtion kaupunginosaan rakentuu uusi palvelukorttelikokonaisuus, jossa samassa pihapiirissä ovat päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti. Palvelukorttelin harjannostajaisia vietetään 4.lokakuuta. Kaupan liiketiloissa aloittava K-Market avaa ovensa lokakuun aikana ja palvelukoti Attendo Merimetsossa toiminta alkaa myös lokakuussa. Liikuntapainotteinen päiväkoti Touhula Uusikaupunkiavasi ovensa jo elokuussa 2017 neljälle lapsiryhmälle. – Palvelukodeissamme eletään mielekästä, turvallista ja aktiivista arkea, joka pohjautuu osallisuuteen ja välittämiseen. Näin monimuotoinen ympäris-

tö kuin mitä Santtioon rakentuu, on suuri rikkaus kaikille osapuolille, Attendon aluejohtaja Erja Kaksonen sanoo. – Touhulalla on ilo palvella nyt myös Uudenkaupungin lapsiperheitä. Touhula Uusikaupunki on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja meidät on otettu hyvin vastaan Uudessakaupungissa. Niin lapset kuin aikuisetkin nauttivat uusista, lasta liikkumaan innostavista tiloista, aluejohtaja Katarina Helander Touhulasta kertoo. – Uusikaupunki on voimakkaassa kehityksessä. Haluamme lisätä palvelutarjontaa kaupungin asukkaille, Keskon Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen kertoo.

KOTIMAISET

KOTIMAISET NASTARENKAAT esim. 195/65-15

S I I S N A A A T M E T N A I A T A T V A A A

Palvelukortteli valmistumassa Uudenkaupungin Santtiossa

Karmiinista asennettuna laadukkaat,

45€/kpl

Hinnat ja valikoima:

Asennus ja myynti: Sorvarintie 4B, U:ki, p. 0400 597 515 Orikedonk. 12, Turku, p. (02) 239 3660

050 569 7495, info@karmiini.fi

www.karmiini.fi

MAHTAVA VALIKOIMA HOIDETTUJA CALLUNOITA YM. SYYSKUKKIA! Koirille: Racinel kuivaruoat 35,00 / 12 kg (1,40)

kissanruoat

KUVAN VUODESOHVA

Pihan linnuille:

Auringonkukansiemen 15,90 /20 kg (0,79) Tintin talipötkö verkolla 2,90 / 1 kg

Paljon eri kangasvaihtoehtoja

Kissoille: Extreme classic Belinda kompostija huussikuivike -mikrohiekat 16,90 / 15 kg (1,12) 6,50 / 85 l (0,08)

KURJENPOLUN TAIMIPALVELU

PALVELEMME Ark 9 – 17.00 La 9 – 14.00 Su suljettu

Uusikaupunki, p. 842 2729 www.kurjenpoluntaimipalvelu.com

499,-

EDULLISTEN HINTOJEN JA HYVÄN PALVELUN TALO!

www.sohvakauppa.net

TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

Liljalaaksonkatu 15, Uusikaupunki • P. 842 1710

Seutusanomat Vakka ilmestyy seuraavan kerran 19.10.2017. Varaa ilmoitustilasi: Sari Laurila p. 050 568 5454 Mika Leinonen p. 040 706 2132

VOITA FUTISMATKA LONTOOSEEN! NYT MINIKOOSSA!

Osta 5 ESSVE-ruuvirasiaa, saat ESSBOX MINIn ja osallistut arvontaan, jossa päävoittona matka Valioliigaotteluun – Lontooseen!

Laadukkaat saumausvaahdot tehokkaaseen eristämiseen

Lisätietoja www.essve.fi/ajankohtaista

Essven minibox kampanja

Hinta

6,90

Hinta

6,90

€/plo

Essve Uretaanivaahto

Pillivaahto talvimalli -10 °

750 ml

€/plo

Essve Uretaanivaahto

Pistoolivaahto talvimalli -10 °

750 ml


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Seutusanomat vakka 05.10.2017 by Turun Seutusanomat - Issuu