UkiAppille tavoitellaan 5000 lataajaa
Ajokortti on mahdollinen jo 17-vuotiaalle
SIVU 3
Kustavin saaristolaismuseo 50-vuotias
SIVU 7
SEUTUSANOMAT
SIVU 9 ava Seura estyy ilm lehti 19.9. to
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
3. VSK
05.09.2019
Uusi valoisa ri kirpputo avattu!
LATKO HUOL SI? VAIVA
TORIN LAIDALTA Avoinna Vanhat Talot -viikonloppuna la klo 16 asti ja su klo 10-16
Teksti johon munkit!
Tervetuloa ostoksille tai varaa oma loosi 23€/vko!
Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!
Avoinna: ma-pe 11-18 la 10-15 su suljettu
• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut
Soita 0400 780 097
AAN! YÖS MUK
EDULLINEN M KOTIRUOKALOUNAS alk. ma-la klo 11-15
Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 ark. 8-17, la 8-15
Loppuvuoden 2019 ilmestymisaikataulu TORSTAINA
19.9.
TORSTAINA
3.10.
TORSTAINA
21.11.
TORSTAINA
17.10.
TORSTAINA
5.12.
TORSTAINA
7.11.
TORSTAINA
19.12.
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
HUIPPUETUMME! KATTAVA VARUSTELU!
ILMOITUSMYYNTI Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi
TOYOTA RAV4 2,0 VVT-IE ACTIVE MULTIDRIVE S PLUS-PAKETILLA
YARIS DUAL VVT-I Y20 EDITION AUTOMAATTI
KOKONAISETUSI YLI 1.500€
KOKONAISETUSI JOPA 2.400€
C-HR 1.2T Turbo Edition 25 991,70€ (sis. toimituskulut 600€) Yaris 1.5 Dual VVT-i Y20 Edition 5ov Multidrive S 18 990,71€ ( sis. toimituskulut 600€) talvirenkaat kevytmetallivantein, tavaratilan suojapohjan ja kumimatot
490 €
VARAA PARHA AJOISSA. MENE AT PAIKAT VÄT E NSIN.
AUTOMAATTI MANUAALIN HINNALLA!
18.990€
35.990 €
Podium Pack
Yaris Y20 Edition Multidrive S -automaattivaihteisto veloituksetta & Podium Pack 490 €
Auto-Centerin lisäetu Rav4
750
Lounaslista netissä www.rosamunda.fi
Saarnitie 2 , U:ki. Puh. 044-242 2994 randevuband@gmail.com
Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI
Saa olla kuul näköinen, jo Eli vois uudi Samat aukio kuin oli siinä Siittä se Popu pois. Käytä niistä laitoin: salaa ja sisäkuvaa sopimaan? Jo yläosan pois dalta sen sisä kun ajatukse
-1500 €
Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *Podium Pack -malliston WLTP CO2-päästöt 99-184 g/km ja yhdistetty kulutus 4,4-8,1 l/100 km. Edut koskevat uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan. Podium Pack -tarjous koskee Aygo, Corolla Hatchback ja Touring Sports: 1.2T bensiini ja 2.0 Hybrid, C-HR Turbo Edition, Yaris-bensiini, Prius+ ja Prius -malleja. Kuvien autot erikoisvarustein.
Allastie 2, Raisio www.toyotaautocenter.fi
Myynti uudet autot 0207 810 710
Myynti vaihtoautot 0207 810 711
SYKSYN U SUURIN JAKEL
63 000 kpl! Seutusanomat Vakka ja Länsi -lehtien liitteenä
NYT
Uudenkaupungin
Vanhat Talot -tapahtumalehti
2
5. syyskuuta 2019
n Pakina
n Pääkirjoitus
n Mielipide
Yrittäjä, sinä olet tärkein
Rakennetaan siltaa Turisti – ei revitä ja riidellä turistikuvaajana
Tänään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää. Mutta kuinkakohan moni yrittäjä oikeasti malttaa keskeyttää työnsä ja juhlistaa omaa yrittäjyyttään? Arvaan, että aika harva. Se porukka, joka kokoontuu yrittäjän päivän gaaloihin tai edes oman paikallisyhdistyksensä tapahtumiin, on marginaalisen pieni suhteessa siihen porukkaan, joka pitää Suomea pystyssä joka ikinen päivä – aamusta iltaan ja välillä jopa kellon ympäri. Ihan jokaisessa mikroyrityksessäkin olisi kuitenkin juhlalle aihetta – monestakin syystä: Yrittäjä tekee töitä useimmiten maksimiteholla ja minimipalkalla. Riskit ovat valtavat, voitot epävarmoja. Päivät ovat pitkiä ja moni puurtaa yksin. Siksi juuri tänään on hyvä aika nostaa malja, leikata pala kakkua, ottaa omaa aikaa, soittaa yrittäjäkaverille tai juhlia juuri sillä tavalla, joka on paras juuri sinulle. Kun antaa itselleen luvan hiukan juhlia, muistaa ehkä paremmin myös ne yrittäjyyden parhaat puolet – ne syyt, joiden vuoksi yrittäjäksi on ryhtynytkin. Yrittäjät ovat usein ahkeria, intohimoisia ja tinkimättömiä, mikä saattaa kostautua sillä, etteivät he muista pitää huolta itsestään tai ottaa tarpeeksi apua vastaan. Siksi tämä pitää sanoa ääneen: Yrittäjä, sinä olet tärkein! Yrittäjien tulisi muistaa, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on aina yrityksen eduksi. Kun laitat itsesi etusijalle, tulet samalla panostaneeksi yritykseesi. Mitä parempaa huolta pidät itsestäsi, sitä paremmin voi myös yrityksesi ja työntekijäsi. Siksi oma hyvinvointi kannattaa priorisoida korkealle. Jokainen yrittäjä tietää, että hyvinvointi lähtee kunnon yöunista, laadukkaasta ruokavaliosta, säännöllisestä liikunnasta, mielekkäästä tekemisestä ja läheisistä ihmissuhteista. Mutta kuinka moni on valmis laittamaan nämä asiat arkisen puurtamisen edelle? Priorisointi kannattaa, sillä näin siitä arkisesta puurtamisestakin tulee tehokkaampaa. Ja toki hyvinvointi on arvokasta jo itsessään. Kaikista yrittäjistä on varmasti työntekijöiksi, mutta kaikista työntekijöistä ei ole yrittäjiksi. Sinusta on. Onnea!
Eläkepoliittista keskustelua on maassamme värittänyt eräiden poliittisten nuorisojärjestöjen halu leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä maksussa olevien eläkkeiden perustuslaillinen suoja on ehdottomasti säilytettävä. Nuorten luottamus eläkejärjestelmäämme on elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Keinoja luottamuksen vahvistamiseen tulee kuitenkin etsiä muualta kuin leikkaamalla jo maksussa olevia eläkkeitä. On myös nuorten etu, että he voivat olla varmoja siitä, ettei heidän keräämiään eläkkeitä leikata tulevaisuudessa. Työeläkejärjestelmämme on yksi maailman parhaista eikä sen rahoitus ole tällä hetkellä kriisissä. Rahastointiasteemme on moneen maahan verrattuna suuri ja aiemmin tehdyt eläkeuudistukset ovat järjestelmää vahvistaneet. Eläketurvakeskuksen keväällä tekemän selvityksen mukaan työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Mediaanieläkkeemme oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000 henkilöä. Heitä koskettivat, enemmän tai vähemmän, edellisen hallituksen kansaneläkkeisiin tehdyt leikkaukset ja jäädytykset. Paljon sairastaviin iskivät vielä mm. sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen järkyttävät korotukset. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten Suomessa on pienituloisia eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000 henkilöä. Vuoden aikana oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut peräti 20 000 hengellä. Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Puolet kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkinasteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen. Edellä mainitun suuruiset eläkkeet menevät täysin kulutukseen ja niistä leikkaaminen olisi edesvastuutonta. Leikkaamiset jouduttaisiin kompensoimaan nostamalla eläkkeensaajien saamia tukia sekä keventämällä verotusta. Eläketurvakeskuksen 19.8. julkistamasta tutkimuksesta (Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista) kävi ilmi, että 55–85-vuotiailla eläkkeensaajilla kotitalouksien välinen apu kuuluu useimpien (75 %) elämään ja että yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille. Taloudellisen avun saaminen on harvinaista. Käytännön apua sen sijaan sekä annetaan että saadaan. Lapsia autetaan usein myös lastenlasten hoidossa ja kuljetuksissa. Ikääntyneet siis kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi. Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja riidellen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että silta yli sukupolvien kantaa nyt ja tulevaisuudessa.
Janica Vilen Päätoimittaja
MYYNTIAUTO
Lauantaisin Uudenkaupungin torilla klo 9-13
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Varsinais-Suomen piiri Puheenjohtaja Veikko Ruohonen
Tuli sitten viime tekstipurkauksessa kerrottua heimomme viikon lomamatkasta ja näkemyksistä Venetsian matkailusta. Meikäläinen nyt ei ole mikään netin Rantapallo, jotta ajatusmatkaaja saisi jonkinlaisia faktoja paikasta, joten nämä matkakertomukset jäävät kyllä hyvin vähiin palastallani. Sen verran palaan turistiviikkooni, että kerron teille arvoisat lukijani siitä, miten löysin itselleni ihan uuden harrastuksen. Ryhdyin turistina turistikuvaajaksi kameroineni. Ja mitä tämä sitten tarkoittaa? Ensikosketuksen ja idean moiseen harrastukseen sain, kun katselin, kuinka turisti-isä sojotteli kännykällään pientä kanaalin ylittävää siltaa. Sillä seisoskeli suu messingillä vaimonsa kahden pikkutenavan kanssa. Jostain ihme syystä, jota en oikein osaa vieläkään itselleni selittää, sanoin isälle kimiräikkösenglannillani, että voin ottaa koko perheestä kuvan ja lähetän sitten sen sähköpostilla hänelle. Hetken aikaa mies katsoi kuin olisi ajatellut kaiken takana olevan jonkin koukun ja alkaisin vongata rahaa specialpriconlyforjuu-tyyliin. Ehkä pahimmassa tapauksessa kuvitteli meikäläisen tarjoavan sillalla seisovasta vaimosta joku parisataa kamelia, niin kuin joissain turistimaissa on paikallisilla tapana ollut. Tovin jälkeen miehen kasvoille levisi hymy, hän pinkaisi sillalle poseeraamaan perheensä kera. Kun kuva oli tallennettu kamerani muistikortille, annoin luottavaisin mielin miehelle kännykkäni, jotta hän voi kirjoittaa siihen sähköpostiosoitteensa. Kovasti perhe kiitteli ja jatkoi matkaansa. Tästä se lähti. Meidän heimon teiniryhmittymä oli tietysti kummissaan isänsä sosiaalisuudesta turistikohteessa. Yhtenä päivänä olimme vanhimman teinimme kanssa tutustumassa jonkun kirkon johonkin torniin ja siellä filippiiniläisneito yhdessä bulgarialaisen poikakaverinsa kanssa (kansallisuudet selvisivät höpötellessämme niistä asioista, joista osasin englanninkielisiä sanoja) koitti ottaa yhteiskuvaa kännykällä. Hetken näytti, että putoavat nuoret koko tornista itseään parempaan asentoon asetellessaan. Turistin turistikuvaajaminä heräsi henkiin ja tein taas tarjouksen. Nyt se otettiin ilolla vastaan ihmettelemättä. Tätä sitten jatkui päivittäin. Kun tuli sellainen olo ja valaistus ja mahdollisen kuvauskohteen asu, olemus ja kaikki mitä nyt silmiin otti, oli mielestäni kuvaamisen arvoinen, nykäisin pahaa-aavistamatonta ihmistä hihasta ja tarjouduin ottamaan kuvan ja lähettämään sen sähköpostilla hänelle. Vaan parhaan palkintoni sain kyllä sitten kotona lähetettyäni kuvia pitkin maailmaa. Etelä-Korea ja Peru taisivat olla kauimmat maat, joihin näitä otoksiani lähetin. Pari päivää operaation jälkeen omassa sähköpostissani oli iso liuta todella ystävällisiä ja kiittäviä viestejä. Ja kuulumisten kyselyitä. Loppujen lopuksi alkoi tuntua siltä, että meikäläinenhän tuntee nämä ihmiset, vaikka kohtaamiset kestivät vain muutaman minuutin. Ei tainnut yksikään uskoa saavansa lomaotoksen itsestään. Siitä hyvästä meikäläiselle on nyt sitten tarjolla ainakin Perussa maksuttomat kahvit ja opastus maan kulttuuriin, jos sinnepäin liikun heimon kanssa. Nyt täytyy sitten mennä katselemaan lentoja Etelä-Amerikkaan. Eikös maksuttomat kahvit ole vähän sama juttu meille suomalaisille kuin maksuttomat ämpärit?
M ai no sh om m ia vu od es ta
1996
tel. 040 722 8991
OPISKELIJA Tarvitsetko opiskelurahaa? Kannattaa todella kysyä! Aimo Virtanen aimo@parnet.fi P. 0500 223344
3
5. syyskuuta 2019
Vakka-Suomessa juhlitaan, vaikutetaan ja toimitaan aktiivisesti elinvoiman lisäämiseksi
Tänään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää Uudessakaupungissa satsataan Uki Appiin ja keskustan kehittämiseen. Laitilassa tehdään aktiivista yrittäjyyskasvatustyötä. Vehmaalla panostetaan yrittäjien jaksamiseen. YRITTÄJYYS. Tänään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää. Vakka-Suomen yrittäjäyhdistyksissä pysähdytään hetkeksi juhlimaan ja sitten jatketaan taas töitä Vakka-Suomen elinvoiman kasvattamiseksi. Valtakunnallisesti Suomen Yrittäjät ovat vastikään saavuttaneet isoja voittoja: Vuoden alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos lyhensi yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa neljästä päivästä yhteen päivään. Lisäksi yrittäjien puolisoiden työttömyysturva parani. Tällä hetkellä valtakunnallisesti tavoitellaan muun muassa palkkaamista helpottavia toimenpiteitä. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen aiheuttaa yrittäjille harmaita hiuksia laajalla rintamalla. Paikallisjärjestöt vaikuttavat taas aktiivisesti omien kuntiensa asioihin. Uki App – tavoitteena 5 000 käyttäjää Uudenkaupungin Yrittäjät ovat kehittäneet Uki App -nimisen sovelluksen, joka on tarkoitettu sekä Uudenkaupungin asukkaille että matkailijoille. Sovellusta alettiin tehdä alkuvuodesta, ladattavaksi se tuli keväällä ja nyt syksyn aikana se hiotaan valmiiksi. – Sen on jo nyt ladannut 1 500 ihmistä. Tavoitteena on 5 000 latausta vuoden loppuun mennessä, kertoo Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä. Sovelluksesta löytyy muun muassa uutisia, tapahtumia,
Tältä näyttää Uudenkaupungin Yrittäjien Uki App.
Vakka-Opisto, Valonia, Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Uudenkaupungin ja Laitilan Omakotiyhdistys ry järjestävät
Jätevesi-illat
U:gissa 11.9.2019 Laitilassa 18.9.2019 Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien puutteellinen käsittely ranta- ja pohjavesialueilla tulee kunnostaa viimeistään 31.10.2019 mennessä. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittoja ympäristöön tai vesistöön. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mitä erilaisia jätevesijärjestelmiä on? Miten saunan pesuvedet puhdistetaan? Mitä ovat vähäiset jätevedet? Miten edetä remontissa? Mistä saa asiantuntija-apua?
Uudenkaupungin tilaisuus on Viikaisten koulun auditoriossa 11.9.2019 klo 17.30-20.
Tilaisuudessa mukana: Vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä Valoniasta sekä Rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi ja Vs.ympäristösihteeri Seija Niskala Uudenkaupungin kaupungilta.
Laitilan tilaisuus on kaupungintalon valtuustosalissa 18.9.2019 klo. 17.30-20.
Tilaisuudessa mukana mm. Vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä Valoniasta sekä Rakennustarkastaja Tapio Lindén ja Ympäristösihteeri Tuija Kailaste Laitilan kaupungilta. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Tervetuloa.
www.seutusanomatvakka.fi Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä kertoo Yrittäjien päivän vieton sujuvan rennoissa merkeissä illallisen ääressä.
linkkejä vapaisiin työpaikkoihin ja asuntoihin sekä tietysti Uudenkaupungin yritykset. Lisäksi yrittäjät ovat olleet mukana keskustan kehittämispalavereissa. – Yrittäjien kanssa toivomme ennen kaikkea keskustan visuaalisen ilmeen päivittämistä: kesällä voisi olla kukkaloistoa ja torin kattaminen voisi olla hyvä idea, jotta ulkoilmatapahtumat onnistuisivat sateellakin. Kun rannat saadaan kuntoon, uskomme, että matkailu voisi olla kasvava elinkeino, joka toisi säpinää kivijalkaliikkeisiin, Jäsperlä listaa. Uudenkaupungin Yrittäjät ry on perustettu jo vuonna 1934. Jäseniä on noin 300. – Teemme myös tiivistä yhteistyötä Vakka-Suomen muiden yrittäjäyhdistysten kanssa. Varoja ei paljon ole, mutta se, mitä voimme tehdä ihan ilmaiseksi, on oikeiden ihmisten saattaminen yhteen, Jäsperlä sanoo. Yrittäjän päivää he viettävät rennosti. – Menemme illalla porukalla syömään, puheenjohtaja kertoo. Laitilassa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen Laitilan-Pyhärannan Yrittäjät ovat perinteisesti järjestäneet yrittäjän päivänä aamunavauksen koulussa, mutta tänä vuonna tuo tilaisuus on siirretty eteenpäin. – Yrittäjyyskasvatus on ollut meidän ykkösaihe viimei-
set vuodet. Syksyisin pidämme koulussa messut ja keväisin oppilaille järjestetään business race -tapahtuma, jossa he pääsevät kiertämään laitilalaisia yrityksiä erilaisten tehtävien merkeissä, kertoo puheenjohtaja Jarno Helistölä. Kouluyhteistyö on jatkunut aktiivisena siitä asti, kun Laitilan kouluihin tuli uusi yritysmyönteinen johto. – On ylipäänsä tärkeää, että koululaisilla on tietoa, mitä yrityksiä Laitilassa on. Sen lisäksi yrittäjyyskasvatus on hyödyksi jokaiselle lapselle, sillä ihan oman arkielämänkin pyörittämiseen ja asioiden järjestyksessä pitämiseen tarvitaan yritteliästä asennetta, Helistölä toteaa. Kaupungin kanssa yrittäjillä on muutenkin tiivis yhteistyö. – Pääsemme vaikuttamaan kaupungin johdon kanssa siihen, että Laitilassa olisi hyvät edellytykset yrittää. Meillä on täällä hyvä pöhinä! Laitilalla on myös otollinen sijainti Uudenkaupungin autotehtaan sekä Turun ja Rauman telakoiden keskellä. Meillä on aina ollut todella alhainen työttömyysprosentti, Helistölä kertoo. Seuraavaksi yrittäjät ovat järjestämässä kaupungin kanssa 26. lokakuuta juhlailtaa, jossa palkitaan vuoden mainioimpia yrityksiä Laitilasta. Myös Pyhäranta kuuluu Laitilan kanssa samaan yhdistykseen. Noin 220 jäsenestä kymmenisen prosenttia tulee Pyhärannasta.
– Osa pyhärantalaisista kuuluu myös Rauman Yrittäjiin. Tällä alueella on paljon yrityksiä, mutta vain 40 % kuuluu yhdistykseen. Siihen toivoisimme muutosta, Helistölä sanoo. Jaksanko yrittää vai yritänkö jaksaa? Vuonna 1978 perustettu Vehmaan Yrittäjät juhlii yrittäjän päivää kirkonkylän seurakuntatalolla. – Kirkkoherra Antero Aaltonen alustaa meille keskustelua otsikolla ”Jaksanko yrittää vai yritänkö jaksaa”. Siitä sitten jatketaan keskustelua jaksamisesta ja saadaan vähän tietoa, mistä tarvittaessa voi saada apua. Yhä useampi suomalainen yrittäjä kärsii työuupumuksesta, puheenjohtaja Anita Soranko kertoo. – Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille Vehmaan yrittäjille, vaikka ei kuuluisikaan yrittäjäyhdistykseen, hän jatkaa. Tällä hetkellä Vehmaan Yrittäjiin kuuluu noin 80 jäsentä. – Kokoonnumme noin kuukauden välein ja järjestämme muun muassa yhteisiä teatterija konserttiretkiä. Vuoden pääjuttu on aina kesäkuinen Hyvää Vehmaalla -tapahtuma, jota tehdään yhteistyössä kunnan ja yhdistysten kanssa. Pienessä kunnassa tehdään aina asiat yhdessä, hän toteaa.
Janica Vilen
ALUEEN PALVELUT
MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Meiltä myös jalkahoidot ja hierontapalvelut Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Naantali Henrikinkatu 2, 21100 Naantali p. 02 435 1485 naantali.kuntoutus@coronaria.fi
Sinua palvelevat tutut ammattilaiset!
CORONARIA.FI
4
5. syyskuuta 2019
Syöpäyhdistyksen paikallisosaston jäseneksi voi liittyä kuka tahansa
Hyväntekeväsyystapahtumassa esiintyy Jussi Rainio Uudenkaupungin paikallisosaston voimainkoetuksella kerätään varoja TYKS Vakka-Suomen sairaalan syöpäpoliklinikalle. UUSIKAUPUNKI. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosasto järjestää Kulttuurikeskus Crusellissa syyskuun 22. päivä kello 14 hyväntekeväisyystapahtuman, jonka musiikillinen anti koostuu Tähtien Tähdestä, eli Jussi Rainiosta sekä Duo Jarmo & Laurasta. Jussia säestää Petri Hatakka. – Lisäksi Kulttuurikeskus Crusellin lavan valtaavat paikallisten yrittäjien toimesta mallit muotinäytöksen merkeissä, kertoo paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen. – Jussin lupautuminen esiintyjäksi on valtaisa asia ja olemme hyvin kiitollisia tästä, hän lisää. Lippuja tapahtumaan on lunastettavissa ennakkoon Ystäväntuvalta, Putiikki SikSakista, Kenkäkauppa Alinasta sekä Tanjan Torilta Kalannista.
Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto käytetään kokonaisuudessaan paikallisesti. – Olemme tiiviissä yhteistyössä TYKS Vakka-Suomen sairaalan syöpäpoliklinikan kanssa, joten varmasti jossain kohtaa saamme listaa heidän tarpeistaan, Tähtinen naurahtaa ja lisää, että yhdistyksen taholta on kysytty, mitä poliklinikalla olisi toiveissa. – Paikallisosasto on vuosien mittaan lahjoittanut poliklinikalle muun muassa tippalaskurin, kirkasvalolampun ja esimerkiksi nojatuolit. Aktiivinen toimija Hyväntekeväisyystapahtuma on vain yksi paikallisosaston toimintatapa. Kaikkiaan tuhatjäsenisen osaston aktiivitoimijoita on toistakymmentä ja Tähtinen haluaakin toivottaa tervetulleeksi kaikki aiheesta kiinnostuneet. Uudenkaupungin paikallisosaston toimialueeseen kuuluu Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. – Monilla on käsitys, että pitää sairastaa tai olla sairastanut syövän, jotta jäsenek-
KE–SU
JOKA TORSTAI!
si pääsee. Näin ei kuitenkaan ole. Syöpäyhdistyksen ovat alun alkaen polkaisseet käyn-
10 v NÄE PADDINGTONLEFFAT ILMAISEKSI LAUANTAINA!
4.–8.9.2019
MAKSUTON HANIN LAPSIPARKKI
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosaston aktiivitoimijat toivottavat kaikki tervetulleeksi Hyväntekeväisyystapahtumaan.
99 €
1.
3.
LAUANTAINA 1. KAIKKI REIMATUOTTEET Kaikki Reima-sarjan tuotteet –20 % ovh:sta. JESPER JUNIOR
−20 %
2.
–20 %
2. LAUANTAINA 2. EVEREST-ULKOILUASU Veden- ja tuulenpitävä ulkoiluasu. Miesten ja naisten koot. Useita eri värejä. STADIUM
59,99 (NORM. 99,98)
5. 4.
TORSTAINA-SUNNUNTAINA 4. TORKKUPEITOT
–40 %
Saatavana useita eri malleja ja värivaihtoehtoja. HEMTEX
PERJANTAINA −40 % 3. HARMAN KARDON ONYX STUDIO PERJANTAINA 4 -KAIUTIN Harman Kardon Onyx Studio 4 on 5. NIKE PEGASUS -JUOKSUKENGÄT korkealuokkaisista materiaaleista valmistettu langaton kaiutin. TELIA
Neutraali juoksukenkä. Miesten ja naisten koot. Useita eri värejä. STADIUM
99,– (NORM. 399,–)
79,99 (NORM. 129,–)
SKANSSIN KYMPPISYNTTÄRIT JATKUVAT SYKSYN SKANSSIAISTEN MERKEISSÄ SUNNUNTAIHIN SAAKKA! PAIKALLA MM. PIKKUVÄEN SUOSIKIT VILLE VIKING, JORE-KARHU JA HANI-MEHILÄINEN SEKÄ PALJON MUUTA OHJELMAA. TERVETULOA SKANSSAHTELEMAAN TARJOUSTEN TAHDISSA!
Skanssi, Skanssinkatu 10, 20730 Turku | Palvelemme ma–pe 10–21, la 10–19, su 11–18 | Poikkeuksena Alko ja palvelupisteet | Citymarket ma–la 8–22, su 10–22
tiin terveydenhoitajat. Syöpäyhdistyksen paikallisosaston tarkoitus on kyllä toimialueensa syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, mutta lisäksi se toteuttaa terveyskasvatustyötä, fyysistä ja henkistä kuntoutusta ja jäsenhankintaa. Myös toiminta potilaiden sosiaaliturvan parantamiseksi yhdessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa kuuluu sen aktiivitoimintaan. – Myös neuvonta- ja vertaistukitoiminta sekä virkistystoiminta kuuluvat paikallisosastolle. Vertaistukiryhmiä onkin paikallisesti sekä eturauhassyöpää sairastaville että rintasyöpää sairastaville. – Tärkein toimintamuotomme on kuitenkin oma vastaanotto Ystävän Tuvalla torstaisin klo 13–17 osoitteessa Alinenkatu 26. Tuo mainittu aika on varattu vain syöpäpo-
tilaiden asioiden hoitamiselle. Tällaisia ovat muun muassa korvausasiat sekä vertaistukihenkilöasiat, Tähtinen sanoo. Tilat on vuokrattu Kalannin Säästöpankilta yhdessä SPR:n U:gin paikallisosaston kanssa. – Vuokraamme tiloja myös yksityiskäyttöön esimerkiksi syntymäpäiville, luontotilaisuuksiin ja vastaaviin. Tiloissa järjestetään myös kerran kuukaudessa kaikille avoimia lauluiltoja ja esilaulajan sekä harmonikkasäestyksen turvin ei tarvitse olla kultakurkku voidakseen osallistua näihin tilaisuuksiin. – Lauluillat ovat suosittuja. Niihin osallistuu aina keskimäärin kolmisenkymmentä henkilöä. Lahjoitusvaroja myös syöpälasten perheille Lahjoitusvarojen myötä paikallisosasto tukee paikallisia perheitä, joissa lapsi tai nuo-
ri sairastaa syöpää. Tätä avustusta on mahdollista tiedustella suoraan Ystävän Tuvalta syöpäpotilaiden asioiden hoitoon varattuna aikana torstaisin. – Lahjoitukset suunnataan lähinnä lapsen tai nuoren virkistystoimintaan, Tähtinen kertoo. Myös testamenttivaroja tulee ajoittain Syöpäyhdistyksen paikallisosastolle. – Mikäli haluaa tehdä testamenttilahjoituksen, se tulee osoittaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle, joka sitoutuu käyttämään ne osoitettuun tarkoitukseen. Eli testamenttiin on silloin hyvä mainita, mihin tarkoitukseen lahjoitetut varat menevät, Tähtinen muistuttaa.
Rainer Tähtinen
Päällystystöitä Kustavintiellä Taivassalon ja Kustavin välillä TIETYÖT. Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa, että Kustavintiellä (mt 192) tehdään Taivassalon Kaitaisten ja Kustavin välillä keskiviikosta 3.9. alkaen päällystystöitä. Tietä päällystetään noin kuuden kilometrin matkalla ja työt kestävät reilun viikon. Tie on päällystettävällä osuudella kaksikaistainen ja liikenne pysäytetään
kummastakin suunnasta vuorotellen. Työmaan kohdalla on myös alennettu nopeusrajoitusta. Päällystystöitä tehdään päivä- ja ilta-aikaan. Tielläliikkujien on syytä varautua liikenteen hidastumiseen tietyömaan läheisyydessä sekä liikenteen hetkelliseen pysäyttämiseen. Nopeusrajoitukset palautetaan ennalleen vasta kun
tiemerkinnät on maalattu eli noin viikko päällystystöiden jälkeen. Mahdollinen sade voi sotkea aikataulun, sillä päällystystöitä ei voida tehdä kovalla sateella. Sade voi myös viivästyttää tiemerkintöjen tekemistä, sillä tiemerkintöjä voidaan maalata ainoastaan kuivalla kelillä. SSV
5
5. syyskuuta 2019
Yrittäjät toivovat tukea työllistämiseen Yrittäjät saivat vinkkejä erilaisten tukien hakemiseen ja työllistämiskynnyksen madaltamiseen Nousiaisissa. YRITTÄJYYS. Nousiaisten Yrittäjät kokoontuivat tiistaina 27. elokuuta kunnan kanssa iltatilaisuuteen Nousiaisten vanhalle asemalle, jossa eri alojen ihmiset esitelmöivät yrittäjille yritystuista ja palkkausta helpottavista malleista. Nousiaisten Yrittäjien puheenjohtaja Marjaana Norrgård kertoo, että erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen aiheuttaa yrittäjille harmaita hiuksia laajalla rintamalla. – Olemme saavuttaneet yrittäjien kanssa isoja voittoja: Vuoden alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos lyhensi yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa neljästä päivästä yhteen päivään. Lisäksi yrittäjien puolisoiden työttömyysturva parani. Seuraava tavoite on sitten saada jotain helpotusta erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Norrgård kertoo. Oppisopimuksella monta puolta Etsivä nuorisotyöntekijä Taru Leppimäki kertoi yrittäjille oppisopimuksen mahdollisuuksista. – Oppisopimuksessa opiskelija on 80 % töissä, ja 20 % ajasta hän opiskelee. Hänelle tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka, Leppimäki tiivistää. Sitä moni ei tiennyt, että opiskelijan voi ottaa oppiso-
pimukseen myös lyhyeksi aikaa – vaikka vain kuukaudeksi. Silloin opiskelija suorittaa tutkinnostaan oppisopimuksella vain jonkin tietyn osan. Oppisopimuksesta saa myös pienen porkkanan: – Perustutkintoa suorittavasta opiskelijasta saa 200 euroa kuussa ja erityistutkintoa suorittavasta 100 euroa, Leppimäki kertoo. Lisäksi oppisopimusopiskelua kannattaa Leppimäen mukaan hyödyntää nykyisen henkilöstönsä kouluttamiseen. – Ja myös yrittäjä itse voi opiskella oppisopimuksella – joko omaa alaansa tai vaikka yrittäjän ammattitutkinnon. Silloin hän hoitaa yritystään normaalisti ja sen lisäksi opiskelee joko oppilaitoksessa, etänä tai verkko-opintoina, Leppimäki selittää. Palkkatukea ja työkokeiluja Akselin sosiaaliohjaaja Kati Markkanen puolestaan kertoi palkkatuesta ja työkokeilusta. Palkkatuetun tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. – Palkkatukea voi saada, jos palkkaa työttömän työnhakijan. Sitä voi saada korkeintaan 50 % palkasta, maksimissaan 1 400 euroa. Palkkatuen määrä riippuu työttömän työkyvystä. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta saa usein sen korkeimman 50 %. Palkkatukioikeus ja -prosentti pitää
Nousiaisten Yrittäjien puheenjohtaja Marjaana Norrgård (sinisessä Yrittäjien paidassa) toivoo yrittäjille helpotusta työntekijöiden palkkaamiseen.
aina varmistaa työkkäristä ennen sopimuksen tekoa, Markkanen ohjeistaa. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Työsuhde voi olla myös osa-aikainen. Tukea myönnetään yleensä puoleksi vuodeksi kerrallaan. – Palkkatukilaista voi hakea työkkärin kautta. Silloin työkkäri vinkkaa työnhakijoille paikasta ja halukkaat ottavat yhteyttä työnantajaan ja sopivat haastatteluajan, Markkanen neuvoo. Työkokeilupaikan tarjoamiseen on työnantajilla vielä ma-
talampi kynnys. – Silloin työnhakija kokeilee alaa yrityksessä työmarkkinatuella. Työnantajalle ei tule siis ollenkaan palkkakuluja. Työkokeilusopimuksen voi tehdä maksimissaan puoleksi vuodeksi, Markkanen kertoo. Valtakunnallinen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,0 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nousiaisissa työttömyysaste on vaihdellut 4–5 prosentin välillä. Yritystukia maaseudun kehittämiseksi Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Piia Poikonen ker-
toi puolestaan yritystuista, joita myönnetään maaseudun kehittämiseksi. – Haluamme ylläpitää maaseudun elinvoimaa, jotta tänne tulisi uusia yrityksiä tai jotta nykyiset yritykset pystyisivät tekemään uusia investointeja, hän kertoo. Turun seudulla jaossa on vuosittain noin 300 000 – 350 000 euroa. Tukimuotoja on muun muassa investointituki, joka voi olla 20 % kokonaiskustannuksista. – Lisäksi on yrityksen perustamistuki, joka voi olla 5 000 – 35 000 euroa. Silloin yrityksen pitää joko palvella asiakkaita koko maakunnan alueella tai
olla kuntansa ensimmäinen kyseisen alan yritys. Perustamistukea ei voi saada, jos se vääristää kilpailua, kertoo Poikonen. Lisäksi tukea voi saada muun muassa asiantuntijapalveluna toteutettavaan tutkimukseen, korkeintaan 50 % kustannuksista. – Lisäksi tuemme myös yritysten ryhmähankkeita. Yhdistykset ovat osanneet hyödyntää meitä hyvin, mutta yritystukiin varattu raha ei ole koskaan päässyt loppumaan, Poikonen vinkkaa.
Janica Vilen
Vakka-Suomen Musiikkiopisto täyttää 50 vuotta – juhlat kaikilla toimipaikoilla 6.9. Vakka-Suomen Musiikkiopisto viettää 50-vuotisjuhliaan koko lukuvuoden 2019–2020. Juhlavuoden tapahtumat alkavat Intro-tapahtumalla 6.9. jokaisella musiikkiopiston toimipaikkakunnalla. Luvassa musiikkiopiston oppilaiden ja opettajien musiikkiesityksiä. JUHLAT. Vakka-Suomen Musiikkiopiston 50-vuotisjuhlavuoden aloituskonsertti INTRO – Musiikkiopisto 50 vuotta kajahtaa 6. syyskuuta kello 17 musiikkiopiston kaikissa toimipaikoissa, kuudessa kunnassa, eli Kustavissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla, yhtä aikaa.
Juhlavuoden aloituskonsertissa esiintyvät oppilaat, kuorot ja opettajat. Jokainen konsertti on lyhyt, hyväntuulinen ja oman näköisensä. Musiikkiopiston opettaja Sirke Ruikkala on säveltänyt 50-vuotisjuhlalaulun, joka kokee nyt ensi-iltansa musiikkiopiston juhlallisuuksissa. Konsertit ovat kirjastoissa tai kirjastojen läheisyydessä ja ne toteutetaan yhteistyössä niiden kanssa. Vuonna 1970 perustetun Vakka-Suomen musiikkiopiston toiminta on monipuolista ja laadukasta. Musiikkiopisto nähdään laaja-alaisena oppimiskeskuksena, jonka ydintoiminnan muodostaa taiteen perusopetus. Linjakkaana toimintana ohessa kulkee laaja konsertti- ja tapahtumatuo-
tanto. Musiikkiopistossa annettavan opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Musiikkiopisto pyrkii toiminnallaan säilyttämään ja kehittämään kansallista musiikkikulttuuria sekä edistämään yhteistyötä muiden alan ja alueen toimijoiden kanssa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on toimialueensa ainoa laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetuksesta antava oppilaitos, joka tavoittaa toimialueensa lapsista ja nuorista arviolta 13 prosenttia. Taiteen perusopetuksen oppilaita on tänä lukuvuonna musiikkiopistossa ennä-
Juhlavuoden aloituskonsertissa esiintyvät oppilaat, kuorot ja opettajat.
tysmäärä, 318 oppilasta. Toinen iso osa musiikkiopiston toimintaa on varhaisiän musiikkikasvatus, jossa on reilut 250 oppilasta. Kaikkiaan musiikkiopistossa on opiskelijoita reilut 600. Musiikkiopiston opetus on
suunnattu kaikille halukkaille. Ryhmiin voi tulla mukaan kuka vaan soittamisesta kiinnostunut. Puhallinorkesterit (juniori- ja nuorisopuhallinorkesterit sekä Laitilan soittokunta), A- ja B-jousiorkesterimme, Harmonikkaorkesteri,
Kansanmusiikkiryhmä, lapsija nuorisokuorot Laitilassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa sekä musiikkiopiston viihdekuoro ottavat kaikki vastaan uusia soittajia ja laulajia. Tänä syksynä on alkanut uutena ryhmänä laulajille, erityisesti kuorolaulajille suunnattu musiikin perusteiden ryhmä. Musiikki on esittävään säveltaidetta, joten luonnollisesti musiikkiopistossa opetetaan instrumenttiopetuksen lisäksi esiintymistä ja esittämistä. Kaikkiaan syyskauden 2019 konsertti- ja tapahtumakalenterissa on 43 tapahtumaa. Koko lukuvuoden 2019– 2020 juhliva musiikkiopisto järjestää konsertteja läpi lukuvuoden. TSS
Autot & Liikenne
6
5. syyskuuta 2019
ä l l i v i ä p i k k r e M esittelyssä
Vuoden ! t u d e u p p i u H la 7.9. – la 14.9 .
Suomessa on päällystettyjä maanteitä kaiken kaikkiaan noin 50 750 kilometriä, josta huonokuntoisen maantien osuus on 7 050 kilometriä.
Rapautuva tieverkosto huolestuttaa suomalaisia LähiTapiolan selvityksen mukaan teiden kunto huolestuttaa autoilijoiden enemmistöä. Suurin osa autoilijoista on sitä mieltä, että teiden kunto on myös huonontunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huonokuntoiset tiet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, mutta ne myös hidastavat matkantekoa.
KATSO KAIKKI HUIPPUTARJOUKSET NETISTÄ MERKKIPÄIVÄT.FI Suomen suurin autotapahtuma! Palvelemme ma-pe 9-18, la 10-15 ja automyynti myös su 8.9. klo 11-15 Seuraa meitä facebookissa: facebook.com/merkkipaivat
merkkipäivät.fi Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio FordStore Myynti 010 214 7850 LAAKKONEN TURKU Ma-pe 09-18, la 10-15, su 8.9. 11-15 Mekaanikonkatu 12 Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)
LIIKENNE. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista autoilijoista on vähintään melko huolestunut maamme teiden kunnosta liikenneturvallisuuden kannalta. Kyselytutkimuksessa selvisi, että alueelliset näkemyserot ovat suhteellisen vähäisiä, joten ihmiset ympäri Suomen kantavat huolta teiden turvallisuudesta. Tien käyttäjistä 65 prosenttia onkin sitä mieltä, että teiden kunto on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut huonompaan tai selvästi huonompaan suuntaan. – Suomalaisten huoli teiden kunnosta ei yllätä, sillä aiheesta on puhuttu paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa pääväylät ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat ongelmat ovat pääväylien ulkopuolella maakunnissa, joihin määrärahoja ei ole yhtä helposti saatavissa. Positiivista on, että tuoreessa budjettiesityksessä olisi luvassa lisä-
rahaa teiden kunnossapitoon, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen. Niemisen mukaan teiden kunnon huonontuminen ei ole vielä lisännyt vakavien onnettomuuksien määrää, koska nopeusrajoituksilla on voitu hillitä riskejä. Matkanteko on kuitenkin monilla teillä hidastunut aiemmasta. Väylän teettämän yhteenvedon mukaan vuonna 2018 tieverkon korjaukseen ja hoitamiseen myönnettiin rahoitusta yhteensä 441 miljoonaa euroa. Kun tammikuussa tarkasteltiin väylien kunnossapidon näkymiä vuodelle 2019, korjausvelkaa oli kertynyt 2,5 miljardia euroa. Niemisen mukaan valtio saa verotuloja tieliikenteestä noin 8,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä alle 2 miljardia käytetään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteen ennakointi ja huonokuntoisista teistä ilmoittaminen edistävät liikenneturvallisuutta – Yksiselitteistä ratkaisua teiden kunnon parantamiseksi ei ole, kun kyse on rahasta ja rahoituksesta. Ehdotuksia nastarengasverosta ja nastarenkaiden kieltämisestä on väläytelty, mutta se ei poista teiden rapistumisen ongelmaa, joka pääasiassa johtuu Suomen ilmastosta, huomauttaa Nieminen. Nopeuksien alentaminen lisää Niemisen mukaan tur-
vallisuutta ja on hyvä keino silloin, kun tieosuutta ei saada kuntoon. Harvoin tien huono kunto tai tiessä oleva iso kuoppa tulee autoilijalle täysin yllätyksenä. Maltilliset ajonopeudet, ennakoiva ja jatkuva liikenteen tarkkaileminen ja näköaistin aktiivinen käyttäminen edistävät liikenneturvallisuuttamme. – Ihmisiä pitäisi muistuttaa ja kehottaa tekemään ilmoituksia huonokuntoisista teistä entistä herkemmin ja aktiivisemmin, jotta saisimme kohdistettua enemmän painetta teiden kunnossapitoon ja konkreettisiin tekoihin. Moni ei varmaankaan edes tiedä, minne ilmoituksen voi tehdä. Väyläviraston eli Väylän verkkosivuilta löytyy palautelomake sekä numero, johon voi ilmoittaa turvallisuusongelmista, vinkkaa Nieminen. Väylän mukaan Suomessa on päällystettyjä maanteitä kaiken kaikkiaan noin 50 750 kilometriä, josta huonokuntoisen maantien osuus on 7 050 kilometriä. Päällystettyjen teiden kunnolla on suuri merkitys paitsi päivittäiseen liikkumiseen myös elinkeinoelämän kilpailukykyyn. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. 17 – 23.5.2019 tehtyyn kyselyyn osallistui 1050 suomalaista, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/-3,1 prosenttiyksikköä. SSV
Autot & Liikenne
5. syyskuuta 2019
7
Kevytautotkin liikenteeseen marraskuussa
Ajokortti nuorelle jo 17-vuotiaana Ratin takana on Suomessa jo paljon 17-vuotiaita – erityisesti haja-asutusalueilla. Mikäli nuorella on perusteltu tarve ajokorttiin, sen voi suorittaa 17-vuotiaana viime vuonna voimaan astuneen ajokorttilain mukaan. LIIKENNE. Viime vuoden heinäkuussa voimaan astuneen uuden ajokorttilain myötä perinteinen 18 vuoden ikä ajokortin suorittamiseen ei ole enää ehdoton, vaan jo 17-vuotias voi kortin suorittaa. Tällöin tarvitaan Traficomin poikkeuslupa. Luvan saamiselle pitää kuitenkin olla perusteet. – Poikkeusluvalle tarvitaan erityiset syyt, kertoo uusikaupunkilaisen Liikennekoulu Drivenin yrittäjä Esa Uusitalo. – Tällaisia voivat olla muun muassa pitkä välimatka kodin ja työ-, työharjoittelu-, opiskelu- tai harrastuspaikan välillä. Näiden lisäksi Uusitalo kertoo, että joukkoliikenneyhteyksien puuttuminen tai yli tunnin matka- tai odotusaika joukkoliikennettä käytettäessä, voivat olla syitä saada ajokortti vuotta aiemmin. Muita erityisiä syitä ikäpoikkeusluvalle voivat olla muun muassa äkilliset muutokset nuoren kanssa samassa kodissa asuvan perheen tilanteessa. Esimerkiksi ajokor-
tillisen vanhemman sairastuminen tai menehtyminen. Lisäksi perheen toimeentulon turvaaminen tai talouden välttämättömien asioiden hoitamiseen liittyvät kulkemiset ja kuljettamiset ovat päteviä syitä poikkeusluvalle. Suurin osa hakemuksista menee läpi Uuden ajokorttilain myötä poikkeuslupia on haettu ennätyksellisen paljon ja Traficomilla hakemuksia on ruuhkaksi asti. Sen vuoksi hakemus kannattaa tehdä heti kun mahdollista, kuitenkin aikaisintaan neljä kuukautta ennen 17-vuotissyntymäpäivää. Elokuussa 2019 lupahakemuksia oli Traficomilla käsittelyjonossa 2 500 kappaletta ja parhaillaan käsittelyssä ovat kesäkuun lopussa jätetyt hakemukset – Autokoulussamme on poikkeusluvalla lakimuutoksen takia ajokortin suorittanut monia nuoria ja hakemukset ovat poikkeuksetta menneet läpi. Yhden kerran oppilas on joutunut jälkeenpäin toimittamaan lisäaineistoa hakemuksen liitteeksi, Uusitalo sanoo. Traficomin tilastojen mukaan noin 98 prosenttia kuluneen vuoden aikana käsitellyistä hakemuksista on hyväksytty. Hakemuksen liitteeksi kannattaa laittaa esimerkiksi mahdollinen lääkärintodistus, opiskelutodistus, oppilaitoksen todistus liikkumistarpees-
”Uudessakaupungissakin on monia 17-vuotiaita ajokortinhaltijoita”, kertoo Esa Uusitalo Liikennekoulu Driven Oy:stä
ta, työnantajan todistus työpaikasta. Lisäksi valmentajan, seuran, yhdistyksen tai muun vastaavan tahontodistus säännöllisestä ja tavoitteellisesta urheilu- tai harrastusmuodosta on relevantti liite. Myös vanhemman vapaamuotoinen selvitys kortin tarpeesta on hyvä liittää mukaan, ellei muita selvityksiä ole. – Uudestakaupungista moni kulkee esimerkiksi urheiluharrastuksiin niin Raumalle kuin Raisioon ja tällai-
sissa tapauksissa lupa on aina myönnetty. Ikäpoikkeuslupaa haetaan Traficomin hakemuslomakkeella ja käsittely on nopeampaa, jos sen tekee sähköisesti ja lähettää sähköpostilla. Ohjeet hakemukseen ja sähköinen hakemuslomake löytyy osoitteesta ajokortti-info.fi. Kevytautot syrjäyttävät hiljalleen mopoautot Ajokorttilakimuutos koskien kevytautoja, joiden huippuno-
peus on rajattu 60 kilometriin tunnissa. Lisäksi auton tulee olla vuosimalliltaan 2015 tai uudempi ja painoa sillä voi olla maksimissaan 1500 kg, astuu voimaan marraskuun lopussa. – Käytännössä kevytauton ajokortti on sama kuin mopoauton, eli kortinhaltija voi ajaa kumpaa tahansa, Uusitalo selittää. Hänen mukaansa kevytautojen tulo liikenteeseen tullee pikkuhiljaa syrjäyttämään mopoautot. Siihen on Uusitalon
mukaan selkeä syy: – Uusien mopoautojen hankintahinta on melko kova, lähellä vähänkäytettyä henkilöautoa ja siinä kohtaa vanhemmat varmasti miettivät pienen henkilöauton ostamista, johon laitetaan nopeudenrajoitin. Tämän kun voi sitten poistaa nuoren ajaessa varsinaisen ajokortin. Tällöin hänellä on tutuksi tullut ajoneuvo ensimmäisenä autonaan. Rainer Tähtinen
Hirvieläinten liikehdintä vilkastuu - autoilija huomioi nämä asiat Autoilijan riski törmätä hirveen tai peuraan on suurimmillaan syksyisin. Hirvenmetsästyskausi alkaa osassa maata jo syyskuussa, mikä saa eläimet liikkeelle hyvissä ajoin. LIIKENNE. Vuonna 2018 Suomen teillä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta. Eniten niitä kirjattiin marraskuussa, yli 2000 kappaletta. Kolarimäärät ovat pitkälti suhteessa eläinkannan kokoon. Hirvikolareiden piikki osui puolestaan syyskuulle. Suurin osa törmäyksistä, lähes kaksi kolmasosaa, sattuu hämärässä tai pimeässä. Usein hirvikolari saa aikaan pahaa jälkeä. – Hirvikolarissa olleita autoja ei useimmiten tuoda edes korjattavaksi, vaan ne viedään suoraan ”autojen saattohoitoon”. Kuitenkin täällä EteläSuomessa auton tielle sattuu tavallisesti jokin hirveä pienempi. Peurakolarit ovat täällä yleisiä,
Hirvikolareiden piikki osui viime vuonna syyskuulle. Suurin osa törmäyksistä, lähes kaksi kolmasosaa, sattuu hämärässä tai pimeässä.
mikä näkyy meilläkin, kertoo työnjohtaja Marko Tuokko Autoklinikalta. Kevennä kaasujalkaa ja varmista näkyvyys Hirvieläinten liikkuminen vilkastuu syksyn edetessä. Syys-
kuun alussa osassa maata alkanut hirvestyskausi vaikuttaa liikehdintään. Aktiivisimmillaan hirvet ovat auringonlaskun tienoilla. Tuokon mukaan autoilija voi vaikuttaa onnettomuusriskiin, vaikka eläimen kohtaaminen itsessään onkin
sattumasta kiinni. – Eläimillä on tapana ylittää tie samasta kohdasta. Vaaramerkit on laitettu juuri niille alueille asiasta varoittamaan, joten ne kannattaa ottaa todesta. Pienikin nopeuden alentaminen antaa lisää reagointiaikaa ja lyhentää jarrutusmatkaa, mikä voi olla ratkaisevan tärkeää, Tuokko neuvoo. Hirvikolarin syntyyn myötävaikuttaa usein jokin häiriötekijä, joka hankaloittaa tielle tulevan eläimen ajoissa huomaamista. Olosuhteisiin kuljettaja ei voi vaikuttaa, mutta omaan havainnointiinsa kylläkin. – Esimerkiksi likainen tuulilasi vaikeuttaa näkemistä yllättävän paljon etenkin syksyllä ja keväällä, kun aurinko paistaa iltaisin matalalta. Myös tuulilasin sisäpinnalle muodostuu helposti näkyvyyttä haittaava, harmahtava kalvo. Liikenteessä näkee vähän väliä autoja, joissa lasit ovat niin törkyisessä kun-
nossa, ettei kuljettaja näe kunnolla eteensä. Myös toimivat tuulilasinpyyhkijät ovat halpa sijoitus turvallisuuteen, Tuokko toteaa. Pienikin kolaus voi tehdä tuhoa Autoilijoiden harmina ovat törmäykset myös pienempien eläinten kanssa. Niistä ei useimmiten seuraa henkilövahinkoja, mutta osuma saattaa aiheuttaa tuntuvaa aineellista haittaa. Jos sadan kilometrin tuntivauhdissa törmää esimerkiksi jänikseen, se voi pahimmillaan aiheuttaa suuria vaurioita muun muassa auton jäähdytykseen. – Moni ei tule ajatelleeksi, että vaatimattoman tuntui-
nen kolahdus voi rikkoa auton täysin ajokelvottomaksi. Vaikka autolla voisikin törmäyksen jälkeen ajaa, on aina vähintäänkin etsittävä puskureiden välistä mahdollisia vuotoja ja tarkistettava paisuntanestesäiliöstä, että nestetasot ovat kohdallaan. Joka tapauksessa auto kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella mahdollisimman pian, Tuokko ohjeistaa. Vakuutus ei yleensä korvaa, jos auto hajoaa esimerkiksi sen takia, että sillä on ajettu ilman jäähdytysnesteitä ja moottorin hajoaminen olisi ollut vältettävissä. SSV
Monipuolinen autokorjaamo ja varaosaliike U Puh. 841 2556 ALVEL STUSP AVOINNA: Korjaamo ark. klo 8.00-16.00 Varaosat ark. klo 8.00-17.00 Varaosat la klo 9.30-13.00 (touko-syyskuun lauantait suljettu)
KATSA
8
5. syyskuuta 2019
Tulevaisuuden kohtalo on auki
Taivassalon seurakuntakoti täytti 100 Taivassalon 100-vuotias seurakuntakoti rakennettiin vuonna 1919 rovasti Osmo Aimo Salmisen vahvalla panostuksella. Talon historiaa juhlistettiin sunnuntaina 25. elokuuta. TAIVASSALO. Vuonna 1919 rukoushuoneeksi rakennettu Taivassalon seurakuntakoti valmistui pitkälti rovasti Osmo Aimo Salmisen ansiosta. Tarkoituksena oli rakentaa rukoushuone tukemaan seurakunnan toimintaa. – Seurakuntakodin rakentumisesta saadaan kiittää Osmon vahvaa panostusta. Hän oli vahva vaikuttaja paitsi kirkollisessa elämässä, myös kunnallisessa ja taloudellisessa elämässä, kertoo Taivassalon seurakunnan vt. kirkkoherra Tiina Rautiainen. Varmistaakseen seurakuntakodin rakentamisen Osmo Salminen osti Mussalon Isontalon tilan ja lahjoitti sen seurakunnalle. Rakennuksen hirret kerättiin pitäjältä ja Vehaksen saha teki töitä seurakunnalle alennettuun hintaan. Käyttö vähentynyt Nykyään seurakuntakodilla järjestetään muistotilaisuuksia –
noin kerran kuukaudessa – sekä lisäksi tiloissa kokoontuvat Taivassalon Eläkeläiset kuukausikokouksiinsa ja viikoittain harjoitteleva kirkkokuoro. – Käyttö on vuosien varrella vähentynyt, sillä aiemmin seurakuntakodilla pidettiin muun muassa rippikouluja, kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokouksia, lähetyspiirejä, eläkeläispiirejä, päiväkerho sekä tyttö- ja poikakerhot, kertoo Rautiainen talon mittavasta aiemmasta käytöstä. Toissa sunnuntaina seurakuntakodilla pidetyssä talon 100-vuotista taivalta juhlistavassa jumalanpalveluksessa ja sen jälkeisessä kirkkokahvitilaisuudessa muisteltiinkin talon historiaa ja talon moninaisia käyttötarkoituksia. Muistoja oli erityisesti rippikouluista, sillä monet juhlaan kerääntyneet ihmiset ovat käyneet rippikoulunsa nimenomaan seurakuntakodissa. Kohtalo on vielä avoin Toiminta seurakuntakodilta on siirtynyt muihin seurakunnan käyttämiin tiloihin, kuten keskustassa olevaan, kunnan omistamaan Loisteeseen ja Mansikkakarin leirikeskukseen.
Taivassalon seurakunnan vt. kirkkoherra Tiina Rautiainen kertoo, että kunniapaikalle seurakuntakodin seinälle taulunsa saanut rovasti Osmo Aimo Salminen oli vahvin vaikuttaja, kun seurakuntakoti rakennettiin sata vuotta sitten.
Satavuotiaan rakennuksen tuleva käyttö onkin tällä hetkellä avoin, sillä talolle on haettu Museoviraston suojelua. – Uusi seurakuntakeskus on valmistumassa ensi vuoden maaliskuussa, ja tarkoituksena on siirtää seurakunnan toimin-
ta uusiin tiloihin, kertoo Tiina Rautiainen. Seurakunnan intresseissä ei luonnollisesti ole talon asettaminen suojelukohteeksi, sillä se rajoittaisi tulevaa käyttöä rajusti. Talon myynti esimerkiksi jonkun perheen kodiksi voi-
si jopa kariutua suojelukohteen erikoisasemaan. – Asia on käsittelyssä korkeimmassa halllinto-oikeudessa, josta tulee lopullinen päätös. Ennen sitä seurakuntakodin kohtalo on täysin auki. Seurakuntakoti onkin nyt
ollut sata vuotta sen alkuperäistarkoituksen mukaisessa käytössä, mutta seuraavat sata vuotta ovat suuri kysymysmerkki. Marko Vuosjoki
Alueen SUURIN
Postin Premium-jakelussa.
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
9
5. syyskuuta 2019
Kustavin saaristolaismuseolla vietettiin synttäreitä
50-vuotias ja huippukunnossa Kustavin saaristolaismuseo on harvinainen, kunnan ylläpitämä saariston perinteitä kunnioittava museo. KUSTAVI. Etelä-Varstalan kylässä, lyhyen lossimatkan päässä Kustavin keskustassa oleva saaristolaismuseo on jo 50-vuotias, mutta yhä huippukunnossa. Yksi syy museon hyvään kuntoon ja sen aktiiviseen toimintaan kesäkaudella on se, että museo on Kustavin kunnan ylläpitämä. Museota hoitaa monen muun tehtävänsä ohella kunnan kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Anna LeimolaBlomqvist. – Tämä on ensimmäinen vuoteni museonhoitajana. Tehtävä haluttiin yhdistää kirjastonhoitajan tehtävän kanssa, ja ainakin tämän lyhyen kokemukseni perusteella yhdistelmä toimii oikein hyvin, kertoo Leimola-Blomqvist. Toissa sunnuntaina Kustavin saaristolaismuseolla vietettiin 50-vuotispäiviä hyvin vapaamuotoisessa ja epävirallisessa juhlassa. – Emme pidä mitään puheita, nauroi Leimola-Blomqvist. – Tilaisuus on hyvin vapaamuotoinen. Pidämme museon ovia avoinna ja museo-
Museonhoitaja ja Kustavin kunnan kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Anna Leimola-Blomqvist kertoi kesän olleen ennätysvilkas Kustavin saaristolaismuseolla.
opas kiertää ihmisten kanssa museossa. Museon 50-vuotisjuhlan kutsussa kannustettiin ihmisiä myös pukeutumaan kansallispukuihin ja erityisesti Kustavi-pukuihin, mutta Kustavi-pukuja ei valitettavasti juurikaan juhlapäivän aikana nähty.
Ennätyskesä takana Kustavi on tunnetusti kesäkunta – heinäkuussa kunnan ”asukasluku” moninkertaistuu kesäkävijöiden myötä. Juhannuksesta alkanut saaristolaismuseon sesonki oli tänä vuonna ennätysvilkas, erityisesti heinäkuun suuren kävijämäärän ansiosta.
– Juhannusviikonloppuna museolla kävi jo paljon ulkomaalaisia, ja heinäkuussa kävijöitä oli ennätysmäärä. Meillähän käy vuosittain noin 1000–2000 vierasta. Tämän vuoden lukuja en ole vielä laskenut, mutta ennätyskesä tämä tosiaan vaikuttaa olevan, iloitsi Leimola-Blomqvist.
Laitilan Metro sai Teliasta hyvän yhteistyökumppanin YRITYSUUTISET. Laitilan Puhelin Osuuskunta ja Telia Finland Oyj ovat sopineet laajasta yhteistyöstä Vakka-Suomen alueella. Laitilan Puhelin Osuuskunta on Laitilassa kotipaikkaansa pitävä, Finnet -ryhmään kuuluva paikallinen teleoperaattori. Osuuskunnan liikevaihto on n. 2,1 milj. euroa, ja henkilöstön koko on 11 henkilöä. Palvelut perustuvat valokuituverkkoon, jonka tuotenimenä on Laitilan Metro. Nyt Puhelinosuuskunta alkaa myydä Telian kuluttaja- ja yritysasiakastuotteita Turun ja Porin väliin jäävällä alueella. Puhelinosuuskunta saa hoidettavakseen markkina-alueen, jolla ei ole ollut Telian tuotteiden ja palveluiden edustajaa. Puhelinosuuskunta edustaa jatkossa Vakka-Suomen alueella Telian tuotteita en-
sisijaisesti matkapuhelinpalveluissa. Edustuksen myötä osuuskunnan LPO Mobiili -palvelu muuttuu Telian palveluksi. – Lähestymme Puhelinosuuskunnan oman matkapuhelinpalvelun asiakkaita ja haemme yhdessä heidän kanssaan sopivan Telian matkapuhelinpalvelun, jolla asiakas voi jatkaa matkapuhelimensa käyttöä muutoksen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. – Toki asiakas voi myös tulla myymäläämme käymään, jossa etsimme yhdessä hänelle sopivimman Telian matkapuhelinpalvelun, hän jatkaa. Puhelinosuuskunnan yhteistyö Telian kanssa laajenee nykyisestä LPO Mobiili -tuoteyhteistyöstä Telian palveluiden Premium -tasoiseksi edustajaksi.
– LPO Mobiili -asiakkaammehan ovat jo muutaman vuoden ajan käyttäneet palvelussaan yksinomaan Telian matkapuhelinverkkoa, joten siirtymä kumppanin kanssa eteenpäin sujuu saumattomasti, toteaa Parkkonen. Myös Puhelinosuuskunnan palveluvalikoima laajenee. Laitilan Puhelin saa edustukseensa Telian laajat ja ajantasaiset yrityksille suunnatut tuotteet ja palvelut. – Pystymme toimittamaan niitä yritysasiakkaille sekä oman Laitilan Metro -palvelumme lisäpalveluina, että myös erikoispalveluina vuokraamalla niitä varten valokuituyhteyksiä tukkupalveluna Telialle, Parkkonen kertoo. Puhelinosuuskunta saa palveluvalikoimaansa myös Telia TV:n. Telia TV:n myötä asiakkaat saavat käyttöönsä Telian suosittuja ohjelmasisäl-
Kustavin kunta markkinoi saaristolaismuseota kuntaesitteissään ja kesäasukkaille menevissä kesätiedotteissa sekä tietenkin sosiaalisessa mediassa. Tehokkain markkinointi on kuitenkin tyytyväinen asiakas. – Viidakkorumpu kun laulaa, niin se houkuttelee väkeä
erittäin tehokkaasti. Hyvillä mielin museolta lähtevä asiakas kertoo hyvistä kokemuksistaan myös tutuilleen. Ensimmäistä kertaa Kustavin saaristolaismuseossa vieraileva kävijä usein ihmetteleekin, miten museo on onnistuttu pitämään niin hyvässä kunnossa ja edustavana. – Kustavin kunta on satsannut tähän museoon. Monet vastaavat museot ovat yhdistysten ylläpitämiä, ja niillä ei useinkaan ole vastaavia resursseja kuin kunnilla, selittää Anna Leimola-Blomqvist saaristolaismuseon ammattimaista otetta. Museorakennuksessa toimi kyläkoulu vielä 1950-luvulla, joten museotila on ollut pitkään keskeinen osa Kustavin kunnan toimintaa. Museon esineistö antaa kattavan katsauksen kustavilaiseen historiaan. Ja vaikkei niitä Kustavi-pukuja kovin montaa päivän aikana nähty, oli museonhoitaja kuitenkin laittanut ylleen Kustavi-hameen. – Olisin laittanut jakunkin, mutta se ei valitettavasti ole vielä ihan valmis. Äitini ompeli minulle tämän Kustavihameen, kertoi Anna Leimola-Blomqvist. Marko Vuosjoki
Tavoitteena tuoda palvelut digitaalisesti kaupunkilaisten saataville
töjä, kuten esim. jääkiekon SM-liigan. – Tarjoamme lisäksi Puhelinosuuskunnan rakentamaa kattavaa valokuituverkkoa Laitilassa tulevaisuudessa Telian verkonrakennuksen tarpeisiin, kertoo Parkkonen Nyt käynnistetty yhteistyö kytkee Puhelinosuuskunnan jatkossa tiiviisti Telia -tuotteiden alle. – Ison toimijan kumppanuus on meille paikallisena palveluiden toimittajana apu tulevaisuuden haasteissa, Parkkonen perustelee.
SSV
Laitila hakee digipäällikköä LAITILA. Laitilan kaupunginhallitus myönsi 26. elokuuta täyttöluvan digipäällikön virkaan ja samalla tietohallintopäällikön nimike päätettiin muuttaa digipäälliköksi. Laitilan kaupunki onkin julistanut haun avoimesta digipäällikön virasta hakuajan ulottuessa 15.9. asti. Digipäällikkö tulee olemaan avainasemassa, kun kaupunki tähtää strategisen tavoitteensa saavuttamiseen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on digitalisoida kaupungin toimintaympäristö ja tuoda palvelut digitaalisesti kaupunkilaisten saataville. Kaupungin digiloikka
tähtää helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Kaupunki haluaa entistä tehokkaammin tuoda palvelunsa lähelle kaupunkilaisia ja mahdollistamaan se, että ne ovat tavoitettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Digipäällikön rekrytoinnissa kaupunki käyttää apuna henkilöstöpalveluyritys Baronaa, jonka nettisivuilla kuvaus avoimesta virasta on luettavissa ja hakulomake täytettävissä.
SSV
10
5. syyskuuta 2019
Siivosen Hautaustoimisto
Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101
Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi
Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.
uusikaupunki.fi
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto kokoontuu 9.9.2019 klo 18:30 kulttuurikeskus Crusellissa. Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilta uusikaupunki.fi/kaupunki-ja-hallinto/ paatoksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kaupungin verkkosivuilla 12.9.2019 alkaen. Uudessakaupungissa 3.9.2019 Jaana Vasama kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Nunnat ja konnat valtaavat U:gin Teatterin Nunnia ja konnia -musikaalissa murhan todistajaksi joutunut kapakkalaulaja Delores piilotetaan luostariin, jossa hän yrittää sopeutua nunnien joukkoon heikolla menestyksellä. Avuksi tulee kuitenkin musiikki, joka on monipuolisempaa ja vaativampaa kuin koskaan ennen ohjaaja Jari Luolamaan aikana Uudenkaupungin Teatterissa. TEATTERI. Uudenkaupungin Teatteri luottaa tänä syksynä suosittuun Broadwaymusikaaliin Nunnia ja konnia. Ensi-ilta nähdään 21. syyskuuta ja nyt treenit ovat loppusuoralla. – Näytelmä on kirjoitettu alun perin pyörivälle näyttämölle, joten sen sovittaminen Uudenkaupungin Teatterin lavalle on vaatinut vähän luovuutta. Mutta tällaisia asioita on ollut hauska ratkaista. Nyt treenataan siis lähinnä vaihtoja enää, muuten alkaa olla kaikki mallillaan, kommentoi musikaalin ohjaaja Jari Luolamaa.
Nunnakuoro: Edessä Deloris Van Cartier - Sanna Koivunen, muut nunnat vas. alh. Annikka Hallikainen, Hanna Kari, Anna Päivärinta, Hannele Kari, Mari Hjerppe, Tiina Luolamaa, Suvi Sammalisto, Maria Moilanen, Anni Talvinen ja Terhi Melos. Kuva: Meri-Tuulikki Salonen.
Luolamaa on ohjannut Uudenkaupungin Teatterissa 13 vuoden aikana yli 30 näytelmää. – Tämä on niistä kaikista ehdottomasti suuritöisin, mutta hauskaa on ollut. Uudenkaupungin Teatterissa ei olla koskaan ennen kuultu näin monipuolista ja vaativaa musiikkia. Sitä kannattaa ehdottomasti tulla kuuntelemaan, hän kehuu. Mukana on soulia, gospelia, discoa ja räppiä – aivan
Sivun 11 ristikon ratkaisu.
K O H N O L L A A M U R
A H A V A S I V A R I
L A P T A I A T O R A K K U I I S S T A T T A N A M U R I O N T E E A N T A
A L U T
V A R S O K A U I T T U U K I I S E L I A L M A
A S T E L L A T A T T I L
S T A A V A A T A S K A A T L A A L A A S T E I T I
U R A L
S A A L I I S I R R I I P I A S O M L A D I E N
K B I P A S V A O T M A E R A I L L R A A H T I V A
I
L A A N K L O A I L N O V L E I T H A A V A A T E
K I N A
A L U S T K A I T A A L R I A N
A L M U
S T A R
T A S S U T T A A I L O I T A
U S T S A A T L I O S T R I A T J A T A K A O T T O A T
Vas. Curtis - Santtu käkönen, TJ - Suvi Sammalisto, Joye - Raimo Nummela, Pablo - Tiina Luolamaa, Deloris - Sanna Koivunen, edessä Ernie - Terhi Melos. Kuva: Meri-Tuulikki Salonen.
KAKSI LOISTAVAA OPERETTIA TURUSSA Liput Lippupisteestä, ja salin omasta lipunmyynnistä. Ryhmät: Ryhmamyynti@operart.fi / +358 44 977 6257
Lisätiedot: www.operart.fi
11 naista ja 3 miestä Nunnia ja konnia -musikaali valikoitui Uuteenkaupunkiin naisroolien vuoksi. Teatterin siipien suojassa on ollut jo pitkään niin paljon laulavia naisia, että nyt heidät haluttiin päästää parrasvaloihin. – Pääroolin esittää Sanna Koivunen, joka on ihan huikea laulaja. Toinen päärooli onkin oikeastaan kymmenhenkisellä nunnakuorolla, joka laulaa yhteen todella upeasti. Meillä on näyttämöllä vain yksi näyttelijä, joka ei laula, mutta hänkin toki tanssii, ohjaaja kertoo. Hän itse tunnustaa, ettei tiedä musiikista paljoakaan, joten ohjaajan lisäksi laulujen harjoituksesta vastanneel-
la Rauno Melaksella on ollut suuri vastuu lopputuloksesta. Koreografiasta taas ovat vastanneet kaksi näyttelijää: Tiina Luolamaa ja Hanna Kari. Tuttu suomennos – uusi lavastus Uudessakaupungissa luotetaan samaan suomennokseen, joka ollaan kuultu Suomessa muutaman kerran ennenkin. Siitä ovat vastanneet Heikki Sankari, Kristiina Vahvaselkä ja Jussi Vahvaselkä. Tänä vuonna sattumalta samaa musikaalia esitetään myös Lahden ja Kokkolan Kaupunginteattereissa. Lavastus taas tulee varmasti olemaan uudenlainen. – Lavastus toimii pitkälti videoprojisointien varassa. Näyttämölle projisoidaan muun muassa luostaria ja kirkon seiniä, ohjaaja paljastaa. Janica Vilen
n Menovinkit KUSTAVI Pe 6.9. klo 17 INTRO - MUSIIKKIOPISTO 50 VUOTTA. Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat musisoivat. Kustavi, Kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 7.
TURKU, Turun konserttitalo: Su 3.11. klo 13.00
kuten Broadwayllakin – Alan Menkenin säveltämänä. – Emme ole lähteneet muuttamaan alkuperäistä musikaalia oikeastaan ollenkaan. Se on niin hyvä juuri noin, Luolamaa kehuu.
LAITILA Pe 6.9. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. La 7.9. ja su 8.9. klo 12–16 sekä ma 9.9 klo 14–18 KanalaKirppis, osoitteessa Välimetsäntie 15, Laitila. Myynnissä mm. astioita, leluja, kirjoja, vaatteita, kenkiä, kodin tavaraa sekä huonekaluja. Ke 11.9. klo 17 Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Lahjoita lukuhetki -infotilaisuus kirjastossa. To 12.9. klo 13-15 + 65-Liikuntamaa-tapahtuma Finnlamex-hallissa (Tuunantie 2). Järj. kaupunki ja Vanhaintuki. To 12.9. klo 17.30 Novellikoukku kirjastossa, lukijana kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutka. To 12.9. klo 15.15–16.15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. To 19.9. klo 15.15–16.15. Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. 28.9. asti Kirjaston näyttely: Uuden Tuu-
nan päiväkodin taidekilpailun työt. PYHÄRANTA Pe 6.9. klo 17–19.30 Kirjaston syyskauden avajaistapahtuma. Luvassa mm. Vakka-Suomen musiikkiopiston 50-vuotijuhlaesiutys ja kirjailija Hannele Lampelan kirjaesittely sekä kesälukukampanjan palkintojen jako. TAIVASSALO Pe 6.9. klo 17–17.30 Taivassalon yhtenäiskoulun aulassa Musiikkiopiston 50-vuotisjuhlaintro. Oppilaiden ja opettajien musiikkiesityksiä. UUSIKAUPUNKI La 7.9. klo 9–13 Tul toril Lähetystori Uudenkaupungin torilla, Alinenkatu 32. Ohjelmassa mm. Riitta Granroth Raumalta klo 9, 9.30 ja 11.30, lapsikuoro Margareetan mukulat Vehmaalta klo 10.50 ja Mölyäijät-kuoro klo 11. Lapsille on puuhateltta ja ilmapalloja koko toriajan sekä tarinankertoja Kiisi Isotalon lastenohjelmaa klo 10.30 ja 12. Lähetystorin juontaa Merja Alastalo. Myytävänä syksyn satoa, lettuja, kahvia,
grillimakkaraa ym. lähetystyön hyväksi. Järj. Vakka-Suomen alueen seurakunnat. Ti 10.9. klo 9.30–10 Vauvaloruilua kirjastossa. Tervetuloa kaikki alle 1-vuotiaat vauvat aikuisen kanssa. 5.10. asti Runonkulman Galleriassa Totta ja tarua. Mukana ovat Maija Minni, AnnSofi Kattilakoski, Salme Sirkola, Maire Kesseli, Paula Nygård, Natalia Haimi ja Tuija Arina-Sundelin. Näyttely avoinna ke klo 16-19 ja la klo 11-15 sekä Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtuman aikana 7.-8.9. la-su klo 10-18. Ylinenkatu 38B. 10.10. asti Kirjaston aulassa My Little Pony -keräilijän lelunäyttely. Näyttelyvitriinit täyttyvät poneista 1980- ja 1990-luvuilta. VEHMAA Pe 6.9. klo 17 Musiikkiopisto käynnistää 50-vuotisjuhlavuoden toimialueensa paikkakuntien kirjastoisssa. Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat musisoivat kirjastossa. Su 8.9. klo 11–15 Rautilan syysmarkkinat, Vehmassalmen tanssilava. Ti 10.9. klo 16–18 Avoimet ovet Vehmaan uudella kirsikoululla, Vinkkiläntie 27–29.
11
5. syyskuuta 2019
Laitilan kaupunginjohtajasta seutukaupunkien puheenjohtaja Suomen seutukaupunkiverkostoon kuuluu 55 kaupunkia, joiden etua Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ajaa nyt puheenjohtajan asemassa. Tavoitteena on muun muassa helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista pitkälti seutukaupunkien harteilla olevan teollisuuden tarpeisiin.
Suomessa on 55 seutukaupunkia Kuntaliiton määritelmän mukaisesti seutukaupungeiksi lasketaan kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät maakuntien keskuksia. Ne ovat muodostaneet luontaisen palvelujen, talouden ja elinvoiman keskuksen. Tällaisia kaupunkeja on Suomessa yhteensä 55 – Varsinais-Suomessa 7. – Seutukaupungeissa asuu miljoona ihmistä, Luukkonen kertoo. Seutukaupunkien agendalla on paljon myös Laitilalle paikallisesti merkityksellisiä asioita. – Esimerkiksi VT8:n kehittäminen on meille hyvin keskeinen kysymys, mutta myös poikittaisliikenne Euran ja Tampereen suuntaan. Lisäksi puhuttaa julkisen puolen liikenne. Tavoiteltavaa olisi, että työpaikka olisi korkeintaan tunnin päässä, Luukkonen linjaa. Laitila, Uusikaupunki ja Rauma yhteistyössä Laitilaa lähimpänä olevat seutukaupungit ovat Uusikaupunki ja Rauma. Niiden kanssa Laitilalla on tiivis yhteistyö.
Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen pääsee paraatipaikalle vaikuttamaan seutukaupunkien asioihin.
– Meillä on syyskuun alussa alkava työvoimahanke, jota tehdään kaikkien kolmen kaupungin kesken. Meillä on hankkeessa yksi yhteinen työntekijä, joka tekee töitä Raumalta käsin, Luukkonen kertoo. Hankkeen tarkoitus on helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista erityisesti teollisuuden tarpeisiin. – Se on nyt nähty, että Suomesta ei löydy tarpeeksi väkeä,
POIKIA
Meniköhän tää nyt näyteloikein? mälle
Venäjä
Luukkonen toteaa. Hanke alkaa sillä, että haarukoidaan paikallisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaisesta työvoimasta. – Sen jälkeen pyritään tekemään läpinäkyväksi ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvä prosessi. Tällä hetkellä palkkaaminen ulkomailta koetaan hankalaksi ja hitaaksi. Mietitään, mitä väyliä kannattaisi käyttää. Yhteistyötä
kulkusesta
Odin sisali
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI
Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991
AUTOpykälöidä
1 609 m
AVO-
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
x2 -suoja
Inaria EUkieli
lihoa häijy
Ivanmkpa Tru
VARA-
kokelaita
ainoa jumala
kuormattuja
ISOJA
hankala
Tristan ja ?
x2
vuodatuksia
Armi EU-joki
johti Intiaa kauan sitten
Nebraska
ANSIO
oikukas
“
nytkin
LINJA
sivuosissa
AAVA
tuuli
kieltäytyy
Janica Vilen
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
siskon mies
jännittää
punkeja, sillä monien seutukaupunkien vahvuus on juuri teollisuudessa. – Seutukaupunkien teollinen ja vientiin painottuva yrityspohja tekee meistä Suomen elinvoiman näkökulmasta todella merkityksellisiä, toteaa Luukkonen.
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy
rynnäköitä
virtsaaine
tehdään muun muassa TE-keskuksen ja maahanmuuttoviraston kanssa, Luukkonen selittää. Lisäksi mietitään, miten kansainväliset opiskelijat voisivat saada työluvan Suomeen heti valmistuttuaan, ettei Suomen kouluttamat vastavalmistuneet eri alojen ammattilaiset karkaa muihin maihin. Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman hanke tullee palvelemaan myös muita seutukau-
“
Jorma Kemppainen 2019
LAITILA. Seutukaupunkiverkosto kokoontui keskiviikkona 28. elokuuta verkostotapaamiseen, jonka yhteydessä Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen valittiin seutukaupunkien puheenjohtajaksi. Luukkonen toimi aiemmin seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtajana ja on sitä kautta ollut tiiviisti tekemässä muun muassa seutukaupunkiohjelmaa, joka luovutettiin vuonna 2018 silloiselle kuntaministerille. Tänä keväänä hän on ollut ajamassa seutukaupunkien etua uuteen hallitusohjelmaan. – Viime syksynä saimme seutukaupunkeihin kolmen miljoonan euron hankerahan. Nyt teemme pitkälti sitä hanketta. Ykkösjuttu on osaava työvoima ja siihen liittyen koulutukselliset kysymykset. Lisäksi pohdimme muun muassa elinvoimakysymyksiä, kuten
infra-ratkaisuja ja asumispoliittisia ratkaisuja, Luukkonen listaa.
Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
lahdattavia
ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl
12
5. syyskuuta 2019
TÄYDEN PALVELUN OPTIKKOLIIKE
Uusi-Optiikka on täyden palvelun silmälasiosaaja. Käytössämme on alan uusinta huipputeknologiaa, mikä mahdollistaa toimivimman näkemisen. Meiltä saat näöntarkastukset, työnäköoptikon palvelut, piilolinssisovitukset ja silmälääkäripalvelut samasta paikasta. Luotamme yksilölliseen palveluun ja laadukkaisiin tuotteisiin. Liikkeestämme löydätkin satojen merkkikehysten valikoiman!
Sinua palvelevat
OPTIKOT Anna Pietilä Tarja Semenius Juha Värre
OPTINEN MYYJÄ Paula Kuusjärvi
LÄÄKÄRIT Mohammad Al-Juhaish Silmätautien erikoislääkäri Silmäkirurgian erityispätevyys
Ville Hemiö
Näe tarkemmin uutta teknologiaa hyödyntävillä linsseillä. Uudessa-Optiikassa on käytössä osana näöntutkimuksia uusi huipputarkka DNEye Scanner 2 -mittauslaite.
Kuivasilmäisyyden oireita ovat mm. kirvely ja polttelu, roskan ja hiekan tunne, valonarkuus sekä vuotavat silmät.
Skannerimittaus on nopea ja miellyttävä; molemmat silmät mitataan vain minuuteissa yhdellä laitteella.
Meillä asiakkaalle tehdään kuivasilmätutkimus ja -mittaus, suositellaan jatkohoito ja kontrolloidaan hoidon vaikuttavuus.
Kun Rodenstockin huipputeknologiaa hyödyntävän laitteen mittaustiedot sitten yhdistetään vankkaan ammattitaitoon, ovat käsissä markkinoiden parhaat silmälasit.
Kuivia silmiä voidaan tutkia ja hoitaa onnistuneesti.
Tunnistatko kuivien silmien oireita? Ota avuksi Kunnon palvelu ja varaa aika optikolle jo tänään!
Silmätautien erikoislääkäri
VARAA AIKA NETISTÄ www.uusioptiikka.fi
Alinenkatu 22 23500 Uusikaupunki Puh. (02) 8422 888 050 528 1500
Palvelemme Ma - pe 9-17 La 10-13
www.uusioptiikka.fi
Linssimme reunahiotaan käsityönä Suomessa, minkä ansiosta kannamme ylpeinä Avainlippu-tunnusta. Kotimaisen reunahionnan johdosta meiltä tilatuilla silmälaseilla on nopea toimitusaika ja voimme linssittää uudestaan myös vanhan hyväkuntoisen kehyksen. Monitehot toimintamme kahdessa viikossa ja yksitehot jopa alle viikossa. Huollamme, säädämme ja puhdistamme asiakkaidemme silmälasit aina tarvittaessa.
Tervetuloa hyvän näön kaupoille!