Seutusanomat Vakka 3.10.2019 by Turun Seutusanomat

Vehmaan Kiisto elää ajan hengessä

Laura Blomberg kaasuttelee 250 km/h

SIVU 3

Mehiläishoitajat esittelevät toimintaansa

SIVU 7

SIVU 9

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 7.10. to 1

3. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 3.10.2019 TORIN LAIDALTA Avoinna Vanhat Talot -viikonloppuna la klo 16 asti ja su klo 10-16

LATKO HUOL SI? VAIVA

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Tämän ilmoituksen hinta on

YKSI SENTTI Tämän kokoisen ilmoituksen saat saat 17 363 lehteen 186 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,01 euroa. Ota yhteyttä: Sari Laurila, 050 568 5454

YLI 17 000 LEHTEÄ POSTIN PREMIUM -JAKELUSSA!

55 m².

VAPAA-AIKAAN Tetuntie 61, Pyhämaa. Viihtyisä vapaa-ajan paikka makean veden altaalla. Päämökissä myös sisä-wc ja suihku. Mökki ollut osittain myös talvikäytössä. Tontilla 3 muuta rakennusta, joita voi käyttää vierasmajoina tai varastoina. Tontti 2000 m². Hintapyyntö 205.000 €.

CARTEC KÄSITTELYPISTE

AUTOJEN, VENEIDEN YM. PESUT VAHAUKSET SISÄPESUT KIILLOTUKSET WAX GUARD-KÄSITTELYT

Teksti johonkin: Rosamundan perinteiset Pieni koti maaseudun rauhassa, lyhyen munkit!

Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Saa olla kuulemma ”räväkkäämmän” näköinen, jos aineksista saa tehtyä. Eli vois uudistaa ilmettä.. Samat aukiolot, lounasjutut ym. vakkarit, kuin oliOMAKOTITALOJA siinä 18.4. PopUp -ilmoituksessa. Siittä seValtolantie Popup -teksti62, ja pääsiäiskakku Mynämäki 4h+k+wc, pois. n. 120 m². Maalaismiljöössä, reilun Käytä niistä kuvista, jotka ed.viikolla Lisäksi 2 km:n päässä keskustasta. laitoin: salaattipöytää, pullan kuvaa piharakennus, jossa pesu- ja saunatilat. ja sisäkuvaa kahvilasta (saatko kaikki Tontti 2900 m². sopimaan? Jos vaikka jättäis sen punaisen 88.000Torin €. laiyläosan Hintapyyntö pois ja laittais tekstin dalta sen sisätilakuvan yläosaan. En tiedä, kun ajatukset on klimpeissä.) Aunentie 2, Vehmaa 2h+tupa+kph,

AAN! YÖS MUK

EDULLINEN M KOTIRUOKALOUNAS alk. ma-la klo 11-15

750

Lounaslista netissä www.rosamunda.fi Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 ark. 8-17, la 8-15

Nurmijärvenkaarre 21, Uusikaumatkan päässä Vinkkilän keskustan pal- punki. Upea talviasuttava vapaa-ajan veluista. Saunarak ja 2 talousrakennusta. paikka lammen rannalla. Päämökki Hintapyyntö 78.000 € 1h+tupak.+parvi. Vesi tulee keittiöön. Lisäksi saunamökki, varasto, puuliiteri, Kallelantie 502, 2h+tupakeittiö+ puuhasteluhuone. Lapsiystävällinen saunaos., 71 m² + askarteluhuone kel- hiekkaranta. Sähkö, oma kaivo. Kaunis larikerroksessa. Koti pienelle perheelle. suojaisa tontti 2860 m². Rak. –91. Lisäksi autotalli-/varastorak., Hintapyyntö 196.000 €. grillikatos ja leikkimökki. Iso tontti 4000 m². Rauhallinen ja suojaisa pihapiiri. HALLIRAKENNUS Hintapyyntö 95.000 €. Lepistöntie 2B, Mynämäki. Tilava halli hyvällä sijainnilla 8-tien vieressä. Hallin Kirkkokatu 6, Uusikaupunki. kokonaispinta-ala 572 m², jossa hallitila, Idyllinen vanha puutalo, jossa tällä toimisto ja sosiaalitilat. Toimistotilat hetkellä 2 asuntoa: 3h+k+kph, 89 m² ja sijaitsevat yläkerrassa. Pihalla laaja 2h+k+kph, 88 m². Kolmio on remonhiekkakenttä. Tee tarjous! toitu vanhaa kunnioittaen. Kaksioon on Katso kohteitamme remontoitu kylpyhuone, mutta muuten www.oikotie.fi asunto alkuperäinen. Kiva, suojaisa Kiinteistötoimisto sisäpiha, tontti 705 m². Talon alla holvikaarikellari ja pihalla varastorakennus. KY LKV Hintapyyntö 187.000 €. Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

SÄÄSTÖPANKKI KALANTI-PYHÄRANTA Äänivaltaisten tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien säästöpankkikokous pidetään Uudenkaupungin konttorissa, osoite Alinenkatu 26 (3. kerros/käynti sisäpihalta), 23500 Uusikaupunki, keskiviikkona lokakuun 23. päivänä 2019 klo 15.00. Kokouksessa valitaan tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajat isäntien syyskokoukseen, joka pidetään Uudenkaupungin konttorissa osoitteessa Alinenkatu 26 marraskuun 21. päivänä 2019 klo 18.00. Isäntien vaalin suorittavat isännät yhdessä äänivaltaisten tallettajien ja kantarahastoosuuden omistajien valitsemien edustajien kanssa. Äänivaltaisia tallettajia ovat täysivaltaiset luonnolliset henkilöt sekä rekisteröidyt yksityiset ja julkiset yhteisöt sekä säätiöt, jotka ovat säästöpankin talletusasiakkaita ja joilla on ollut edellisen kalenterivuoden aikana keskimäärin talletettuna säästöpankkiin vähintään 1000 euroa. Saadakseen käyttää äänioikeuttaan tallettajan ja kantarahasto-osuuden omistajan tulee ilmoittaa osanotostaan säästöpankkikokoukseen kokouskutsussa mainitun pankin toimipaikkaan vähintään kahta päivää ennen kokouspäivää eli viimeistään 21.10.2019 mennessä.

Uudessakaupungissa syyskuun 24. päivänä 2019 SÄÄSTÖPANKKI KALANTI-PYHÄRANTA HALLITUS

ASKO VAINIO

T:MI J.BLOMBERG

Kapteeninpolku 6, Kalanti p. 044 527 6797

TULOSSA TEEMA: TORSTAINA

17.10.

ASUMINEN & RAKENTAMINEN – mm. taloyhtiöiden energia-asiat

ALE!

2 lasit 1 hinnalla

Markkinatarjous Kaikki aurinkolasit

-30 %

(voimassa vain 4.-5.10.-19)

Stylisti Susan Virta auttaa juuri sinulle sopivien kehysten valinnassa pe 4.10. klo 11-17. Tervetuloa! Näkökeskus Synsam Puh. 010 237 2150 Alinenkatu 25 • 23500 UUSIKAUPUNKI Ma ja ti 09-18 • ke-pe 09-17 • la 09-14

3. lokakuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Pakina

Lihaton lokakuu on täällä taas

Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä

Nyt alkoi ahdistaa

Viime viikolla valtakunnan lapset ja nuoret kokoontuivat sankoin joukoin ilmastolakkoon ja nyt lokakuu on pyörähtänyt käyntiin – monilla lihattomana. Lihattoman lokakuun vietto sai alkunsa vuonna 2013 Docventures-ohjelmasta, kun Riku ja Tunna haastoivat kymmenet tuhannet suomalaiset kokeilemaan kuukauden ajan kasvisruokavaliota. Haasteesta muodostui vuosittainen perinne, joka on taas käynnissä. Vielä ehtii mukaan! Kasvisruokaa syödään usein maun, terveellisyyden ja eläinten kunnioittamisen vuoksi. Lisäksi tutkimusten mukaan kasvisruokavalioon siirtyminen on yksi tehokkaimmista keinoista toimia ilmaston puolesta, sillä eläintuotanto aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko maailman liikenne yhteensä. Lisäksi maaperän saastuminen ja vesistöjen rehevöityminen vähentyisi. Jos liha- ja maitotuotteiden kulutus loppuisi, maailman viljelypinta-alasta voitaisiin vähentää 75 %. Ja silti pystyttäisiin ruokkimaan koko maapallon väestö. Tuolle säästyvälle maa-alalle voisi istuttaa vaikka metsää hidastuttamaan ilmastonmuutosta. Viime aikoina moni on jättänyt lihan lautaseltaan boikotoidakseen sademetsätuhoja. Yli 85 % kaikesta Suomeen tuodusta soijasta tuodaan eläinten rehuksi. Myös sademetsäsoija on nimenomaan eläinrehuksi tuotettua soijaa. Ihmisravinnoksi tuotava soija on puolestaan Ruokaviraston mukaan usein sertifioitua, tuotettu Euroopassa eikä sen kuluttaminen lisää sademetsien tuhoamista. Toiset taas välttelevät lihaa säästääkseen maapalloa seuraaville sukupolville. On kohtuutonta riskeerata lastensa ja lastenlastensa tulevaisuus oman lihanhimonsa vuoksi. Suomalaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään lihavalmisteita korkeintaan 500 grammaa viikossa, mutta lihaa kuluu kaksinkertainen määrän suositukseen nähden. WWF:n selvityksen mukaan jopa kouluruuissa on ylitetty suositukset. Mutta nyt Pellervon Taloustutkimuksen mukaan suomalaisten lihankulutus on kääntynyt laskuun. Samainen tutkimus ennustaa lihan hinnan nousua. Sikojen ja nautojen syöminen on ollut laskussa jo jonkin aikaa, mutta nyt myös siipikarjan syöminen on alkanut vähentyä. Myös maitotuotteiden kulutus on PTT:n mukaan vähentymässä. Lihaa korvaavia tuotteita on tullut kauppojen hyllyille ravintoloiden ruokalistoille jo niin paljon, että kasvissyöjäksi ryhtyminen alkaa olla melko vaivatonta. Ainakin, jos puhutaan vain yhdestä kuukaudesta. Lihaton lokakuu -kampanjan sivulta löytyy maukkaita ja monipuolisia kasvisruokareseptejä. Niitä seuraamalla ensikertalaisen ei tarvitse stressata siitä, saako tarpeeksi proteiinia tai rautaa, vaan voi rauhassa keskittyä uusiin makuihin.

Puiden lehdet alkavat taas kellastua ja koulujen pihoilta kantautuu elämän ääniä lähiympäristöön. Monille oppilaille koulujen alkaminen on ollut iloinen asia. On kavereita, harrastuksia ja ehkä uudet kouluvaatteet tai vaikkapa tuliterä kännykkä. On mahdollisuus päästä nauttimaan uuden oppimisesta ja kenties hyvistä arvosanoista. Toisille kesälomien päättyminen merkitsee taas pitkän piinan alkamista. Ahdistusta, surun kyyneliä, fyysisiä iskuja ja loputonta pahan mielen ja henkisen kärsimyksen tulvaa. Tällaisena kouluarjen ei pitäisi näyttäytyä kenellekään. Syyt kiusaamisen taustalla ovat moninaiset. Ulkonäkö, ujous, hiljaisuus tai perheen taloudellinen tilanne ovat kiusaajille otollisia maaleja. Kiusaamisen kohteeksi päätyminen ei kovin ihmeellisiä syitä kaipaa. On olemassa tutkimusnäyttöä, että köyhempien perheiden lapset kokevat muita useammin kiusaamista. Ei ole välttämättä tuliteriä vaatteita, iPhonea tai huikeita matkatarinoita kerrottavana. Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. Yksi syy on juuri se kuuluisa ja pahamaineinen koulukiusaaminen. Puhutaan mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Itse en hyväksy kiusaamista missään muodossa. Myös puolueellani perussuomalaisilla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen niin kouluissa kuin työpaikoilla. Mistä niitä kiusaajia sitten tulee? Vastaus on, että kaikenlaisista suomalaisista kodeista. Se naapurin suloinen tokaluokkalainen tyttö voikin muuttua reippaasta naapurintytöstä toisen elämästä helvettiä tekeväksi hirviöksi kouluun päästyään. Kiusaaminen on valitettavasti läsnä kaikkialla. Kodeissa, työpaikoilla, kouluissa. Monilla kiusaajilla on taustallaan ongelmien kirjo, mutta siitä huolimatta kiusaajien oikeudet eivät saisi ajaa uhrien oikeuksien ohi. Koulun vaihtaminen kiusaamistapauksissa on selvä esimerkki tästä. Usein uhri lähtee ja kiusaaja jää, vaikka oman oikeustajuni mukaan asian pitäisi olla juuri toisin päin. Koulukiusaamisen osalta on oltava nollatoleranssi ja sen pitää oikeasti näkyä koulujen käytävillä ja pihamailla. Kiusaaminen on havaittava ja sille on laitettava piste. Koulujen henkilöstöresurssit on vedetty tiukoille, mikä valitettavasti heijastuu henkilökunnan mahdollisuuksiin puuttua kiusaamiseen. Tämän hetken resurssit ja keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset. Kouluihin tarvitaan erikseen koulurauhan edistämiseksi ja kiusaamisen kitkemiseksi työskentelevää henkilökuntaa. Hallituksen pitäisi budjetissa nostaa esille erikseen koulurauhan vahvistaminen ja kohdentaa tähän tarkoitukseen tuntuva rahapotti. Kiusaamisen laajuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei tule vähätellä eikä ongelmaa saa lakaista maton alle. Poliitikkojen on yhteistuumin yli puoluerajojen ryhdyttävä tiukkoihin toimiin kiusaamista vastaan, tarkoittipa se lisäresursseja tai opettajien oikeuksien lisäämistä kurinpitotilanteissa. Kiusaamista ei saa hyväksyä millään tasolla. Asiasta on otettava vastuu niin kodeissa kuin kouluissa.

Janica Vilen Päätoimittaja

Etsitään toimittajia Seutusanomat Vakka etsii joukkoonsa uusia free-toimittajia. Ota yhteyttä, jos asut Vakka-Suomen alueella, nautit kirjoittamisesta ja kuvaamisesta, pääset liikkumaan omalla autolla ja olet kiinnostunut kotiseutusi asioista. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, CV sekä mahdollinen juttunäyte osoitteeseen: janica.vilen@turunseutusanomat.fi

Ritva ”Kike” Elomaa kansanedustaja (ps)

Välillä sitä meikäläisestä tuntuu, että tiedotusvälineissä ja somessa trendinä oleva ”ilmastonmuutoskeskustelu” (ilmastonmuutos mainittu) on kuitenkin vain ja ainoastaan mielenterveyspalveluja tarjoavien tahojen salaliitto ahdistaa meidät ihmiset ja saa hankkiutumaan psykiatrian palveluiden piiriin. Ainiin, mutta nekin palvelut on ajettu niin alas, että vain akuutissa itsetuhoisuudessa pääsee alle kolmen kuukauden jonotuksella psykiatrin vastaanotolle. Hän sitten määrää masennuslääkkeet viiden minuutin tapaamisella. Tämä saa taas puolestaan epäilemään mainitsemaani salaliittoa. Ehkä kaiken takana onkin lääkefirmat, joiden sijoittajien laariin kustannukset viime kädessä sitten tipahtavat. Kovin paljoa en näitä reettathonbergeja käsittele tekstissäni aiheeseen liittyen käsittele, kun lainausmerkkeihin laittamani ilmastomuutoskeskustelu ei ole minkäänlaista keskustelua, vaan aina some on täynnä toinen toistemme lyttäyksiä, nimittelyä, haukkumista. Jopa ihan täysipäisinä pitämieni ihmisten näppäimistöt ovat tuottaneet uskomattoman graaveja kommentteja joko ilmastoystävällisten tai ilmastonmuutoskyynikoiden niskaan. Ja minulla on hyvä syy olla kritisoimatta. Varsin nopeasti olisin näitä ”vihaisia setämiehiä”, jotka haukkuvat nuorta neitoa. Annan asian siis olla. Ja jos yritän kaivaa tieteellistä faktaa tästä ilmastostamme mister googlen kautta, niin tarvitsen lääkityksen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Osa tutkimuksista vahvistaa ilmastonmuutoksen meikäläisen aiheuttamaksi, osa vahvistaa sen ihan normaaliksi aurinkokunnan tapahtumaksi. Taas lääkefirmat voittivat. Uutisetkin ovat pullollaan melkoisia paradokseja. Toisaalta rummutetaan sitä, kuinka meitä on täällä telluksella ihan liikaa ja samaan uutislähetykseen nostetaan huoli syntyvyyden romahduksesta Suomessa. Mitä pahaa siinä on, jos kuolemme sukupuuttoon sukupolvessa? Ainakin maapallon ilmasto joidenkin mukaan pelastuu. Kysymys kuuluukin sitten, kenelle se pelastuu, kun ketään ei enää täällä ole? Kuin korkeintaan Afrikassa, ellei laivaliikenne Välimerellä edelleen kasva. Tässä kun meikäläinen on pikku vilkaisun näihin uutisiin viime aikoina tehnyt, niin jotain siistiäkin niissä on. Koululaiset lakkoilevat ilmaston puolesta. Minä, joka olen nähnyt seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvun, olen iloinen tästä lakko-oppitunnista. Monet monituiset kerrat noina vuosikymmeninä telakoiden ja edesmenneiden paperitehtaiden työläiset lakkoilivat milloin mistäkin syystä. Tosin hiukan ilmojen mukaan. Opetetaan meidän nuorille jotain perinteitä sentään. No. Jos se koululakkoilu viilentää ilmastoa, niin hyvä. Mielestäni ilmaston lämpenemiseen on yksiselitteinen vastaus. Se on ilmapumppu. Kun kesällä on hiemankin lämmintä, nämä helvetinkoneet työntävät viileän ilman sisälle ja lämpimän ulos edelleen lämmintä päivää lämmittämään. Kielletään ilmalämpöpumput. Ihan loppuun on laitettava päivitys, jonka juuri luin. Kirjoittaja heittää sellaisen ilmastonpelastussanoman, että oksat pois: Kerrotaan maailmanlaajuisesti, että joulupukkia ei ole olemassakaan, niin loppuu japanilaisten ja englantilaisten lennot Rovaniemelle. Toisaalta kaikki ilmastokokouksetkin voisi samaan syssyyn kieltää. Ei se lämpeneminen lentämällä lopu. Apropoo. Kaikessa tässä vouhkaamisessa taitaa olla parasta se, ettei tarvitse keskittyä oman elämän pieniin asioihin, kun voi ahdistua ihan yhdessä yhteisistä asioista tekemättä muuta kuin näpytellä näppäimiä. Ja lääkefirmat voittivat.

3. lokakuuta 2019

Seuraava lehti ilmestyy torstaina 17.10.

KANTOJYRSINTAA.COM MarkoKeskitalo 0400 600 462 myymala@teeteetarvike.fi Toni Uoti 044 0589 273 toni.uoti@gmail.com

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.

Vehmaan Kiiston monivuotinen aktiivi, Aarne Lahtinen, esitteli urheiluseuran historiaa Vakkaopiston luennolla.

Vehmaan Kiisto elää jatkuvasti ajan hengessä Pikkukunnan vireä urheiluseura on ihmetyttänyt kilpailjamäärillään ympäri Suomea.

harvinaisen hyvin. Tallessa on jopa ensimmäisen kokouksen pöytäkirja. Kokous pidettiin 28. joulukuuta vuonna 1913.

6 luonnosta hylättiin ennen kuin nykyinen logo sai lopulta hyväksynnän, kertoi Lahtinen.

VEHMAA. Vehmaan Kiisto on jo kunnioitettavaan 105 vuoden ikään ehtinyt urheilun yleisseura, jonka kilpailijamäärät ihmetyttävät suurissa valtakunnallisissa tapahtumissa. – Vuoden 1966 Suurkisoissa meillä oli noin 200 hengen joukkue. Muiden seurojen väki ihmetteli, että ”minkäkokoinen paikkakunta se Vehmaa oikein on?”, nauroi luennon Vehmaan Kiiston historiasta keskiviikkona 25. syyskuuta pitänyt Aarne Lahtinen. Lahtisen luento on yksi Vakkaopiston lukuisista mielenkiintoisista luennoista. Lahtisen historiakatsausta Vehmaan uudessa uljaassa koulussa kokoontui kuuntelemaan parinkymmenen ihmisen joukko. Kiiston historiaa on myös koottu kattavasti kansien väliin. Olavi Isomäki on kerännyt seuran 70-vuotishistoriikin ja sadan vuoden taipaleen kunniaksi koottiin uusi historiikki, jonka viimeistelytyöt teki Nina Koskihaara. Historian havinaa onkin säilytetty Kiiston toimistolla

Painotukset muuttuneet moneen kertaan Yli sadan vuoden historian aikana seuran toimintaa on muokattu useaan kertaan. Alkuvuosina seuran toiminta keskittyi aikuisurheiluun, kun taas nykypäivänä seura on ensisijaisesti lasten ja nuorten kasvattiseura sekä kuntourheilun mahdollistava yleisseura. Toki kilpailullista menestystä on tullut aivan viime vuosinakin. – Seura sai upean 100-vuotislahjan, kun vuoden 2014 Kalevan Kisoissa Jouni Marjaniemi voitti seiväshypyn Suomen mestaruuden, kertoi Lahtinen. Lajikirjokin on muokkaantunut ajan hengen mukaisesti. Alkuvuosina voimistelu ja juoksu hallitsivat, nykyään Kiiston riveissä harrastetaan laajasti muun muassa yleisurheilua, palloilulajeja ja pyöräilyä. Kiistossa ei ole hätiköity isojen päätösten kanssa. Seura sai oman logonsa vasta vuonna 1953, useiden vuosien harkinnan jälkeen. – Merkin saaminen oli pitkä prosessi. Ainakin 5 tai

Varainhankintatavat vaihtuneet Kuten likimain kaikilla urheiluseuroilla, myös Vehmaan Kiistolla on ollut omat talousvaikeutensa – toki myös useat ”lihavat” vuodet. Varainhankinta on sekin kokenut vuosien varrella melkoisia mullistuksia. – Alusta asti seuran varainhankintaan kuului tapahtumien järjestäminen. Ensimmäisinä toimintavuosina seuran aktiivit järjestivät näytelmiä VPK:n talolla, kertoi Lahtinen. Näytelmien järjestäminen ja ennenkaikkea niihin harjoitteleminen söikin urheilijoiden harjoittelusta aikaa, ja sotien jälkeen varainhankinnassa otettiin uusi askel. – Kiisto ryhtyi järjestämään tanssiaisia, ja etenkin 1960-luvulla tanssit olivat valtavan menestyksekkäitä. Viime päiviin asti varainhankintaa on tehty muun muassa Kunniakierrosten avulla, mutta tänä vuonna ei vuodesta 1983 lähtien kahden vuoden välein pidettyä Kunniakierrosta enää järjestetty. – Ajat muuttuvat, ja Kiis-

tonkin toiminta on vahvasti muokkaantunut ajan hengen mukaisesti, kertoi Lahtinen. Mukana sukkulaviestissä Pikkukunnan vireän urheiluseuran toiminnasta voidaan nostaa vielä pari esimerkkiä. Varsinais-Suomen vaatimattoman talven vuoksi seura alkoi 1990-luvun puolivälissä järjestää hiihtäjille leirimatkoja Ylläkselle, ja vaikka pohjoisessa vietettiin aluksi vain kolme päivää, linja-autolastillinen innokkaita hiihtäjiä lähti silti matkaan. Valtavan kiinnostuksen vuoksi Ylläksen leiripäiviä lisättiinkin ensin neljään ja kolmantena leirivuonna viiteen. Ylläksen reissuja järjestettiin 17 vuotta peräjälkeen. Ja kun yleisurheilun MMmitaleista kilpailtiin edellisen kerran Suomessa, vuonna 2005, Kiisto oli myös näkyvästi esillä. MM-kisojen ”demossa”, jossa kilpailtiin muun muassa sukkulaviestissä, oli mukana 12 suomalaista urheiluseuraa. Yksi valituista oli Vehmaan Kiisto, joka palkittiin näin vireästä ja aktiivisesta toiminnastaan.

Marko Vuosjoki

MAANRAKENNUS

MÄHÖNEN

050 9184 481

maanrakennusmahonen@gmail.com

- kaikki maanrakennusalan työt -

MYYNTIAUTO

Lauantaisin Uudenkaupungin torilla klo 9-13 ALUEEN PALVELUT

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Meiltä myös jalkahoidot ja hierontapalvelut Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Naantali Henrikinkatu 2, 21100 Naantali p. 02 435 1485 naantali.kuntoutus@coronaria.fi

Sinua palvelevat tutut ammattilaiset!

CORONARIA.FI Kysy ilmoitushintoja ”ALUEEN PALVELUT”-palstalle: Sari Laurila p. 050 568 5454

3. lokakuuta 2019

Markkulasta U:gin uusi kirkkoherra Uudenkaupungin uusi kirkkoherra seuraa tarkasti kristinuskon kansainvälisiä tuulia ja uskoo yhteistyön voimaan. Hän on toiminut jo useamman vuoden Seurakunnan Luontainen Kehitys ry:n (SLK) hallituksessa perehtyen seurakuntien jumalanpalveluselämän kehitykseen ja laatutekijöihin.

Juhana Markkula

paikkoja, Markkula kommentoi valintaansa. Vaalissa on yhden kuukauden valitusaika. Lisäksi Markkulalla on Nousiaisten seurakunnassa kahden kuukauden irtisanomisaika. Vielä ei ole varmuutta siitä, koska hän pääsee aloittamaan uuden työnsä. – Se riippuu muun muassa siitä, miten Nousiaisissa saamme sijaisjärjestelyt ja muut käytännön asiat hoidettua. Alustavasti tammikuun alusta on puhuttu. Tarkoitus on kyllä jo syksyn aikana perehtyä U:gin asioihin ja käydä myös tapaamassa työyhteisöä ja luottamushenkilöitä, Juhana Markkula sanoo. Ainakin aluksi Markkula aikoo jäädä perheineen asumaan Mynämäelle.

– Syntyi Helsingissä vuonna 1968 – Kasvoi ja opiskeli ylioppilaaksi asti Lohjalla – Ensimmäiseltä koulutukseltaan ekonomi ja kauppatieteiden maisteri – Työskenteli aiemmin liike-elämässä, mm. johdon kehittämisen parissa – Opiskeli teologiaa Kanadassa vuosina 1998–2002 – Vihittiin papiksi Laitilan seurakuntaan vuonna 2008 – Työskennellyt myös Turussa Katariinan seurakunnassa – Ehti toimia neljä vuotta Nousiaisten kirkkoherrana – Perheeseen kuuluu vaimo Saara Markkula sekä lapset Tilda, Taavi ja Tuomas.

Uusikaupunki jo hiukan tuttu Ensimmäisen kerran Juhana Markkula on käynyt Uudessakaupungissa ylioppilaskeväänään vuonna 1987. – Ajoimme ystäväni kanssa Lohjalta asti katsomaan koripallo-ottelua, kun ei jaksettu ihan joka päivä valmistautua kirjoituksiin, hän muistelee. – Uusikaupunki on tuttu

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin uudeksi kirkkoherraksi valittiin keskiviikkona 25. syyskuuta kirkkovaltuuston kokouksessa Nousiaisten

nykyinen kirkkoherra, mynämäkeläinen Juhana Markkula. Markkula sai vaalissa 22 ääntä. Rauman seurakunnan kappalaista Valtteri Virtaa äänesti viisi valtuutettua. Muut ehdokkaat eivät saaneet kannatusta. Myös vaalia valmistellut toimikunta oli Markkulan kannalla. – Lähden Uuteenkaupunkiin hyvillä mielin, vaikka luonnollisesti mielessä on myös haikeutta Nousiaisten suuntaan. Uusikaupunki on kuitenkin aina ollut mieleinen paikka ja seurakunta tarjoaa ammatillisesti uudenlaisia haasteita ja kehittymisen

n Info

ALUEEN SUURIN Postin Premium-jakelussa

SEUTUSANOMAT

Lisäksi telinejakelussa 867 kpl

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Postinumero kpl 23200 VINKKILÄ 776 23210 VEHMAA 276 23260 RAUTILA 122 23310 TAIVASSALO 906 23360 KUSTAVI 498 23450 LOKALAHTI 476 23500 UUSIKAUPUNKI 5826 23600 KALANTI 1031 23660 KALANTI AS 161 23800 LAITILA 3930 23840 SOUKAINEN 137 23880 SUONTAKA 117 23930 PYHÄMAA 308 23950 PYHÄRANTA 291 23960 SANTTIO 133 26910 UNAJA 248 26930 VERMUNTILA 242 26950 VOILUOTO 187 27310 KODISJOKI 216 27320 IHODE 312 27340 REILA 248

Kirkkoherra Juhana Markkula harrastaa lukemista ja lenkkeilyä. Seutusanomien arkistokuva on otettu Markkulan 50-vuotispäiviltä.

myös ajaltani Turun kauppakorkeakoulun johtamisyksikössä, jolloin tutuiksi tulivat eräät asiakasorganisaatiot. Silloin tuli vietettyä muun muassa kurssien päättäjäisjuhlia Ugissa. Kun aloitin papin työt aikanaan Laitilassa, syntyi yhteyksiä myös Uudenkaupungin seurakuntaan, hän jatkaa. Yhdessä tekeminen tärkeää Entä mihin suuntaan uusi kirkkoherra sitten lähtee Uudenkaupungin seurakuntaa viemään? – Ajatuksia on toki paljonkin, mutta haluan ensin tu-

tustua ihmisiin ja toimintaan. Yksi minulle tärkeä painotus on yhdessä tekeminen, sekä seurakuntalaisten että työyhteisön kanssa. Sen voi jo sanoa, että tulen rohkaisemaan kaikin tavoin seurakuntalaisten osallistamista yhteiseen tekemiseen, hän vastaa. Yhdessä tekemisestä hänellä on hyviä kokemuksia Nousiaisista. – Täytyy kuitenkin ensin nähdä ja kuulla, mitä vastaavia toimintoja Ugissa jo on. Jokainen seurakunta sovittaa aina olemisensa ja tekemisensä omaan maastoon, Markkula pohtii.

Nyt hän haluaa kiittää Nousiaisten seurakuntaa yhteisestä matkasta, joka toki jatkuu vielä tämän syksyn. – Nämä neljä vuotta ovat tarjonneet monia hienoja hetkiä. Ne ovat myös tarjonneet juuri niitä haasteita, joiden vuoksi hakeuduin kirkkoherran tehtäviin. Erityisesti jään kaipaamaan hienoa työyhteisöämme ja seurakuntalaisia, joiden kanssa olemme monin eri tavoin toteuttaneet seurakunnan tehtävää tässä mielenkiintoisessa ajassa, hän sanoo. Janica Vilen

Kodinelektroniikkajätti Power laajenee – U:gin myymälä on nyt auki YRITYSUUTISET. Powerketju kasvaa vahvasti. Ketju avasi tiistaina kuusi uutta myymälää. Laajeneminen näkyy myös Uudessakaupungissa, jossa aiemmin Expertinä toiminut tila on käynyt läpi uudistuksen Power-myymäläksi niin tilojen kuin tuotteiden ja palveluidenkin osalta. Uudenkaupungin Powermyymälää vetää alueella tutut kauppiaat Janne Aarnio ja Jussi Aarnio. Henkilökunta jatkaa samalla kokoonpanolla kuin aiemminkin. Myymälä työllistää yhteensä kolme vakituista työntekijää. – Myymäläämme on uudistettu, valikoimaa on kasvatettu ja tuotteissa on nykyään

elektroniset hintalaput, joita hintarobotti päivittää ympäri vuorokauden. Asiakkaamme voivat siis olla varmoja, että myymälän hinnat ovat aina halvat. Lisäksi tarjoamme jatkossa laajemmin palveluita. Tarjolla on esimerkiksi asennus- ja huolenpitopalveluita ja pelastamme asiakkaiden hukkuneita tietoja laitteilta, Power-kauppias Jussi Aarnio kertoo. Uudistus on otettu alueella innostuneesti vastaan. – Alueen asiakkaat ovat olleet innostuneita uudesta myymälästä. Uudessakaupungissa viime aikoina suosittuja tuotteita ovat olleet erityisesti isot televisiot ja muutkin

viihdepuolen tuotteet. Panostammekin erityisesti siihen, että asiakkaillemme löytyy nimenomaan heidän tarpeisiin sopivat tuotteet. Avajaisviikosta on varmasti tulossa vilkas, Aarnio jatkaa. Powerin muut uudet myymälät avautuivat Kemiin, Sastamalaan, Kauhavalle, Pietarsaareen ja Äänekoskelle.

SSV

3. lokakuuta 2019

Vanhalla seurakuntakodilla pidetyn juhlatilaisuuden jälkeen väki tutustui rakennustyömaan tilanteeseen. Tiina Rautiainen ja Antti Lahdenperä olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

Taivassalon seurakuntakeskus valmistuu ensi keväänä Taivassalon uuden seurakuntakeskuksen rakentaminen on hanke, joka viivästyi vuosikausiksi tontilla sijainneen Onnelan suojelukiistan vuoksi. Lähes kolme vuotta sitten Onnela kuitenkin paloi ja seurakuntakeskushanke nytkähti jälleen eteenpäin. Nyt uusi seurakuntakeskus on jo harjakorkeudessaan. TAIVASSALO. Taivassalossa vietettiin uuden seurakuntakeskuksen harjaannostajaisia

vanhan perinteen mukaisesti perjantaina 20. syyskuuta. – Rakentaminen on edennyt yli puolivälin. Tarkka valmiusaste on tällä hetkellä 54 prosenttia, kertoi Taivassalon vt. kirkkoherra Tiina Rautiainen. Harjaannostajaisissa pidetyissä puheissa nousi esiin hankkeen erikoisuus – niin aikataulutuksen kuin monimuotoisen toimijajoukonkin osalta. – Pahin vastus hankkeelle on ollut ehdottomasti aika. Periaatepäätös seurakunta-

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Lahdenperä iloitsi viivästyneen hankkeen edistymisestä harjavaiheeseen.

keskuksen rakentamisestahan tehtiin jo vuonna 2007. Seurakunnassa on jo pitkään toivottu asianmukaisia tiloja, onneksi hanke etenee nyt viimein nopeasti, kertasi Taivassalon kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Lahdenperä.

Yhteistyömme seurakunnan kanssa kuitenkin on ollut sujuvaa, ja onkin hieno tavata näissä merkeissä. Tuntuu, että vihdoin ja viimein olemme tässä vaiheessa rakentamista, totesi kumppaniksi hankkeeseen lähteneen Osuuspankin edustaja Teppo Saario.

Erikoinen toimintaympäristö rakennushankkeelle Hankkeen rakennusurakoitsijan, Rakennus Lehtonen Oy:n edustaja Janne Lehtonen kuvaili hanketta varsin erikoiseksikin rakennustyömaaksi. – Toimintaympäristö on varsin haasteellinen, sillä tässä on mukana monia tahoja. Olemme kuitenkin löytäneet hyvän yhteistyön – siitä kiitos muun muassa seurakunnalle – ja hanke on edennyt aikataulun mukaan, kertoi Lehtonen. Valmistumisen arvioidaan sijoittuvan noin puolen vuoden päähän. – Töitä on tietenkin vielä paljon jäljellä, mutta kunhan tämä hyvä yhteistyö jatkuu, niin uskon rakennuksen valmistuvan suunnitellun aikataulun mukaan, pohti Lehtonen. Yksi näin ison hankkeen ongelmista on tietenkin aina rahoitus. Kyseessä on kuitenkin noin 4,5 miljoonan euron kokonaisuus. – Kun neuvottelimme hankkeen rahoituksesta, huomasimme toki, että kyseessä on haastava kokonaisuus.

Hieman alkuperäistä suunnitelmaa pienempi Viivästymiset hankkeen aloittamisessa luonnollisesti aiheuttivat rakennuskustan-

nusten nousua, ja alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiinkin karsimaan hieman neliömäärää pois. – Valmistuva seurakuntakeskus on kooltaan noin 800 neliötä – 124 neliötä pienempi kuin alkuperäinen suunnitelma. Mitään ei ole jätetty varsinaisesti pois, vaan supistaminen on tehty pienentämällä joitakin tiloja, kertoi Tiina Rautiainen. Uuteen seurakuntakeskukseen tulevat siis kaikki alun-

perinkin suunnittelut tilat – muun muassa juhlasali, lasten kerhotilat, työntekijöiden toimistotilat ja kirkkoneuvoston kokoustilat. Seurakunnan kirkon ulkopuolella tapahtuva toiminta keskittyy siis ensi keväästä lähtien täysin uuteen seurakuntakeskukseen.

Marko Vuosjoki

Taivassalon vt. kirkkoherra Tiina Rautiainen kertoi, että alkuperäisestä suunnitelmasta on supistettu reilut 100 neliötä, säästösyistä.

Autot & Liikenne

3. lokakuuta 2019

Talvirenkaat alle kelin eikä kalenterin mukaan

Suunnitelmallisuus ennen kaikkea Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi. Sen jälkeen talvirenkaita on käytettävä 1.11. ja 31.3. välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. AUTOILU. Tieliikenteessä käyttäytymistä määrittävä uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Laissa renkaiden käyttöä koskevat säännökset on uudistettu pääosin talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita koskien. Uuden lainsäädännön seurauksena kiinteä kalenteriin sidottu talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi. Käytännössä siis, jos sää tai keli sitä edellyttää, on ensi vuonna marraskuun alusta maaliskuun loppuun käytettävä talvirenkaita. Muutos koskee sekä kevyttä että raskasta kalustoa. Autonrengasliiton hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nuora näkee, että lainmuutoksella on puolensa – niin positiivisia vaikutuksia kuin kimurantimpia haasteitakin. – Hyvänä vaikutuksena voidaan pitää sitä, että kelin niin vaatiessa varsinainen pakko astuu voimaan jo aikaisemmin, eli

marraskuun alusta. Haasteita tosin on sitäkin enemmän, mutta nehän on tehty ratkottaviksi, Nuora sanoo. Nuoran mukaan uuden lain myötä haasteeksi muodostuu varsinkin syksyllä se, että pohjoiseen suuntautuva liikenne kulkee osittain vääränlaisella rengastuksella: Matkojen ei loppuen lopuksi tarvitse olla kovinkaan pitkiä, kun keli vaihtuu kesäisestä talviseen. – Salpausselkä on yksi merkittävimmistä ajokelin jakajista maassamme. Kuten lain laatijakin on sanonut, kuljettajan vastuu kasvaa merkittävästi muun muassa rengastuksen osalta. Toinen suuri kysymysmerkki on eteläisen ja varsinkin rannikkoalueiden pysyminen suhteellisen sulana syksyllä pitkään. Näin ollen nopea talven tulo myöhään joulukuussa saattaa ruuhkauttaa rengasliikkeet niin pahasti, etteivät autoilijat saa vaihtoaikaa riittävän nopeasti. Toisaalta vasta muutaman vuoden jälkeen tiedämme todellisuudessa, millaisia haasteita muutos aiheuttaa, Nuora uskoo. Talvikeli on määritelty laissa Muutos tiukentaisi talvirengas-

Uuden tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi marraskuusta 2020 alkaen. Kuva: Autonrengasliitto.

vaatimuksia marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Harkintavalta on liikenteenvalvojalla, jonka työnä on määritellä, onko olosuhde sellainen, että talvirengasta on käytettävä. Talvikeli on määritelty tieliikennelain perusteluissa, mutta siitä on myös tiedotettava selkeästi lain täytäntöönpanon yhteydessä. – Tiedottamisen vastuuhan on viranomaisilla. Asiaa varmasti käsiteltäneen lähempänä lain voimaantuloa, Jarmo Nuora Autonrengasliitosta toteaa. Tieliikennelaissa talvikelil-

lä tarkoitetaan ”tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi”. Huomio kulutuspintoihin ja ilmanpaineeseen Lakiin on kirjattu, että talvirenkaita on käytettävä kaikissa henkilö-, paketti- ja erikoisautoissa, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, sekä moottoripyörien ja mopojen talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3,0

millimetriä. Kuorma-autoissa, linja-autoissa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautoissa sekä sellaisissa traktoreissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. – Kulutuspinnan minimivaatimukset ovat suhteellisen hyvin kuluttajien tiedossa, mutta etenkin talvikaudella nastallisten talvirenkaiden kunnon määrittäminen saattaa olla ku-

luttajalle vaikeaa. Nastojen irtoaminen ja nastaerot renkaiden kesken ovat merkitseviä sekä pidon että laillisuuden kannalta. Ilmanpaineen osalta on olemassa suositus, että talvirenkaisiin lisättäisiin 0,3 baria enemmän painetta kuin auton suositus on, muistuttaa Nuora. Nuoran mukaan renkaanvaihto on siirtymässä vähitellen ammattilaisten käsiin. – Suurin osa autoilijoista vaihtaa renkaat edelleen itse tai tuttavapiirissä, mutta yhä useammat käyttävät rengasliikkeiden tai huoltokorjaamojen palveluja. Samalla tulee tarkastettua renkaiden kunto, mutta urasyvyyksiä, nastoitusta ja ilmanpaineita tulisi tarkkailla myös pitkin ajokautta, hän kommentoi. Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että keliperusteisen käyttövelvollisuuden laajentaminen marraskuulle voi lisätä myös kitkarenkaiden osuutta talvirenkaiden käytössä. Koska Suomessa enemmän kuin 80 % käyttää talvirenkaana nastarengasta, uusi sääntelymalli voisi vähentää tiestön ja tiemerkintöjen kulumista, pienhiukkaspäästöjä ja melua. Katariina Mäkinen-Önsoy

n Rengasinfo

TURUSSA PERJANTAINA 4.10.

Pidennä renkaiden käyttöikää

WINTER PACK SISÄLTÄÄ:

SPORTSMAN 570 EFI 4X4 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 15v • Rekisteröity kahdelle • Automaattinen 100 % neliveto

+ ALKUPERÄISET POLARIS-LISÄVARUSTEET:

Polaris-sähkövinssi, Testivoittaja, 2500 lbs sh. 311,56 € Polaris Glacier -pikakiinnitteinen puskulevysarja 152 cm sh. 976,46 € Polaris Lock&Ride korkea tuulilasi sh. 223,18 €

8 990 € ETUSI 1511 € (SH. 10 501 €) + TK.*

VAKIOVARUSTELTU

POHJOISMAISEEN KÄYTTÖÖN SPORTSMAN X2 570 EPS NORDIC PRO Mm. Polaris 3500 lbs -sähkövinssi (synt.köysi), DEFAlohkolämmitin, kahva- ja peukalolämmittimet, kippilava, rekisteröity kahdelle...

Sh.

11 990 €

+tk.

YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN RANGER 570 EFI EPS PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ

ETUSI 3793 €

18 490 € (SH. 22 283 €) + TK.*

Indian-kesä on ollut mainio ja nyt on hyvä aika vaihtaa uuteen. Tarjoamme nyt loput uudet 2019-mallit erikoisedulla. Kysy myös esittelymalliemme poistohintaa.

JA PALJON MUITA HYVIÄ TARJOUKSIA! TERVETULOA! Bike & Boat World Turku • Vahdontie 30 • 20320 Turku

Renkaiden kulutuskestävyyteen vaikuttavat muun muassa auto, ajotapa ja ajo-olosuhteet. Näillä Autonrengasliiton vinkeillä renkaat kestävät pidempään: 1. Aja taloudellisesti Ennakoi tilanteita ja aja taloudellisesti. Vältä voimakkaita kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä kaahailua kaarteissa ja kadunkulmissa. 2. Huolehdi rengaspaineista Liian alhainen rengaspaine vaikeuttaa auton hallittavuutta ja lisää vierintävastusta merkittävästi. Tarkista rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa kylmästä renkaasta ennen pitkää ajoa. Löydät ilmanpainesuositukset eri kuormitustilanteisiin auton ohjekirjasta tai bensaluukusta. Muista tarkistaa säännöllisesti myös vararenkaan ilmanpaine. 3. Tarkkaile urasyvyyksiä Tarkkaile renkaittesi kulumista säännöllisesti vähintään kuukausittain rengaspaineiden mittauksen yhteydessä. Voit tarkistaa urasyvyyden silmämääräisesti tai sopivalla apuvälineellä. Kesärenkaan kulumisvaroitin on asetettu lain vaatimaan 1,6 milliin, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 millimetriä. 4. Tarkista renkaiden ikä Renkaiden kokonaisiäksi suositellaan enintään kymmenen vuotta valmistusajankoh-

dasta, joka on merkitty renkaan kylkeen nelinumeroisena tunnuksena DOT-merkinnän yhteyteen. Renkaan käyttöiäksi suositellaan enintään kuusi vuotta käyttöönotosta. 5. Vaihda pyörien paikkaa Kierrätä pyörien sijaintia edelliskaudesta etu- ja taka-akselien välillä pyörimissuuntaa muuttamatta, jotta renkaat kuluisivat tasaisesti. Paljon ajavien kannattaa vaihtaa pyörien paikkaa myös ajokauden aikana 8–10 000 kilometrin välein. Jos renkaiden kuntoerot pääsevät kasvamaan suuriksi, paremmat renkaat laitetaan taakse. 6. Muista jälkikiristys Pyöränvaihdossa pultit kiinnitetään tasaisesti ristiin kiristämällä. Sopiva tiukkuus saadaan aikaan momenttiavaimella pulttien sallimalla momentilla. Muista pulttien jälkikiristys parin sadan ajokilometrin jälkeen – vaihdoitpa renkaat itse tai asiantuntijan avustuksella. 7. Käytä asiantuntijaa Renkaat kuluvat epätasaisesti liian alhaisten rengaspaineiden, virheellisen tasapainotuksen, väärien ohjauskulmien tai kuluneiden iskunvaimentimien vuoksi. Renkaat oireilevat herkästi, joten käynti asiantuntijaliikkeessä paljastaa syyt renkaan epänormaalille kulumiselle.

Autot & Liikenne

3. lokakuuta 2019

OnlyFun Racing on koko perheen elämäntapa

Laura Blomberg ei vauhtia pelkää Siinä vaiheessa, kun perhe joutuu hankkimaan uuden talon, jotta harrasteautolle löytyy tilaa ulkorakennuksesta, niin voidaan puhua koko perheen yhteisestä harrastuksesta. Ellei peräti elämäntavasta.

MOOTTORIURHEILU. Kun 16-vuotias kalantilainen Laura Blomberg kärryttelee arkisin maksimissaan 5,5 hevosvoiman tehoisella mopoautollaan ammattiopisto Novidan koulunpenkille, niin harrasteautossa istuessaan Lauran selän takana jylisee seitsemän ja puolilitrainen, mekaanisesti ahdettu Chevroletin isolohkomoottori. Mopoautoon verrattuna kulkupelin tehot ovat lähes 140-kertaiset. Kaikkiaan noin 750 hevosvoimaa. Sellaista se on, kun harrastuksena on drag racing. Laura ajoi elokuussa Super Pro ET-linsenssin Kauhavalla ja saman tien myös ensimmäisen kisansa luokassa. Luokan 12 ajajasta 11 oli miehiä. Laura sijoittui kisassa neljänneksi. Laura on ajanut junioriluokassa vuodesta 2015. Luokassa huippunopeudet ovat noin 134 kilometriä tunnissa ja ajettava matka puolet varttimailista. Ensimmäisissä SPET-luokan kisoissa Kauhavalla Lauran

huippunopeus oli 248 kilometriä tunnissa ja varttimaili taittui ajassa 8,75 sekuntia. Niin kauan ajetaan, kun se on hauskaa – Jo aivan pienestä asti halusin ryhtyä ajamaan kiihdytysautoa, mutta vanhemmat hiukan jarruttelivat, ennen kuin vihdoin myöntyivät ja hankkivat ensimmäisen, junioriluokan kilpurin, muistelee Laura, joka tunnustaa esikuvakseen legendaarisen Top Fuel-luokan hallitsevan Euroopanmestarin, 58-vuotiaan Anita Mäkelän. Mäkelä pesee pitkin Eurooppaa kanssakilpailijoitaan vauhdilla, joka menee varttimaililla yli 500 kilometriin tunnissa. Lauran harrastuksesta on tullut koko perheen elämäntapa ja isä Juha Blomberg tunnustaa olevansa siihen osasyyllinen. Moottorit ja moottoriurheilu ovat aina olleet miehellä lähellä sydäntä ja koko perheelle on vuosien varrella tullut tutuksi monet kiihdytyskisat katsomon puolella. – Laura on alusta asti ollut innokas lajin harrastaja. Vaimoni Soilen kanssa päätimme muutaman vuoden ajan seurata, josko tyttären innostus laantuisi edes hiukan, mutta toisin kävi ja tässä nyt sitten ollaan oltu muutaman vuoden, Juha nauraa.

Kalantilainen Laura Blomberg ajaa arkisin mopoautolla. Kun hän kaipaa vauhtia, niin selän takaa löytyy silloin noin 750 hevosvoimaa ja nopeutta lähes 250 kilometriä tunnissa.

OnlyFun Racing -tallin nimi kertoo kaiken olennaisen. – Niin kauan tätä jatketaan, kun tämä on kaikille hauskaa, Juha sanoo ja Laura nyökyttelee isänsä vieressä hymyssä suin. Turvallisuus ennen kaikkea – Kuljettajana minulle jännittävimmät paikat kisassa ovat läh-

Laura ajoi ensimmäisen SPET-luokan kisan elokuussa Kauhavalla. Miehisessä porukassa hän sijoittui neljänneksi. Luokassa oli kaksitoista kilpailijaa.

Monipuolinen autokorjaamo ja varaosaliike U Puh. 841 2556 ALVEL STUSP AVOINNA: Korjaamo ark. klo 8.00-16.00 Varaosat ark. klo 8.00-17.00 Varaosat la klo 9.30-13.00

KATSA

tö ja sitten se, kun tajuaa suoran loppuvaiheessa nopeutta olevan paljon. Aivan vedon lopussa tärinä on niin kova, ettei edes eteen tahdo nähdä, Laura kertoo. – Kun sitten avaan varjon, auto nykäisee ja vauhti hiljenee, tiedän, että kaikki toimii. Hän tunnustaa omaksi kilpailuvahvuudekseen rauhallisuuden ja isä Juha vahvistaa tämän. – Laurasta ei näe kilpailujännitystä lainkaan, vaan hän on kilpailualueella rauhallisuuden perikuva. Väistämättä keskustelu kääntyy turvallisuuteen. Ratin takana on mittaamattoman arvokas kuski. – Sen lisäksi, että meillä on sääntöjen mukainen auto, asensin siihen vielä ylimääräisiä turvallisuustekijöitä, Juha kertoo. Näitä ovat muun muassa niin sanottu tappokytkin ohjaamossa, jota painaessa kaikki virrat

TERVETULOA -asemalle www.euromaster.fi

Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut

Maksa osissa tai kerralla

– SINÄ PÄÄTÄT!

P H O T O G R A P H Y

PERSOONALLISET MUOTOKUVAT SINUSTA HÄNESTÄ TEISTÄ p. 040 722 8991 rainertahtinen@gmail.com www.raketahtinen.com @rakephoto

Joustava ja turvallinen vaihtoehto autohuoltojen, varaosien tai lisätarvikkeiden maksamiseen. Laskun voit maksaa yhdessä tai useammassa erässä, Sinä päätät. AD-Erämaksulla AINA 30 vuorokautta korotonta maksuaikaa! Kysy lisää AD-Erämaksusta AD-Autokorjaamolta

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

häviävät autosta ja se sammuu. Lisäksi isä on asentanut kaasupolkimeen lenkin, jotta jalalla saa vedettyä kaasupolkimen takaisin yläasentoon. Varotoimi sen vuoksi, jos kaasun palautusjousi menee moottorissa poikki. Kokonaisuutena Laura on hyvin iloinen siitä, että hänet nuorena naisena on otettu hyvin vastaan kilpailuissa. Junioriluokissa oli enemmän tyttöjä ja Kauhavan kisojen miesvoittoisuus hieman yllätti. – Nopeus on kuitenkin se, mikä ratkaisee kisoissa ja viimeisinä vuosina naiskuljettajien määräkin on ollut nousussa, Laura toteaa. Katse tulevaan vuoteen Kausi 2019 on nyt paketissa ja OnlyFun Racing-tiimi valmistautuu tulevaan kauteen. Tarkoituksena on ajaa ensi vuonna puolisen tusinaa kisaa ja katsoa, mikä on lopputulos. Lauralla on

tavoitteet. – Yritän ajaa mahdollisimman hyvin ja vauhdikkaasti. Voitot tulevat, jos ovat tullakseen, hän sanoo vaatimattomasti, mutta päättäväisyyttä äänessä. Talven aikana isä Juhalla on oma projektinsa rakentaa vastahankitusta Helsinki-Sodankylä väliä ajaneesta charter-bussista tiimille kuljetusauto, johon kilpurin lisäksi mahtuu koko perhe asumaan kisaviikonloppujen ajan. Edellinen kuljetusauto kävi pieneksi kilpailuluokkaa vaihdettaessa. – Iso kiitos kaikille mukanaoleville yhteistyökumppaneilleni, jotka ovat mahdollistaneet tämän harrastuksen. Toki tukijoita mahtuu mukaan lisää, sillä auton pitkässä keulassa on vielä tilaa monille tarroille, Laura vinkkaa. Rainer Tähtinen

3. lokakuuta 2019

Kustavin luontoja kulttuuripolku Tällä palstalla esitellään Kustavin uuden luontoja kulttuuripolun kohteita

Jeremiaan luolat KUSTAVI. Jeremiaan luolien polku lähtee Kivimaan tien pohjoispuolelta. Se kulkee metsäisessä kalliomaastossa noin 300 metriä pohjoiseen Pännäistenmaan poikki niemen pohjoisrannalla sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle. Näköalakallio on Pännäisten vuorella välittömästi Jeremiaan luolien päällä. Rapakivikallio kohoaa tässä noin 25 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Kallionhuippu oli suolaisen Litorinameren tyrskyjen huuhtoma kallioluoto noin 4000 vuotta sitten. Näköalapaikan vastarannalla Jataniemessä oli vahva merikalastajien tukikohta kalamajoineen ja verkonkuivaustelineineen eli vappeineen. Jataniemi oli vielä noin 100 vuotta sitten kallioinen saari Tönviikin lahdella. Nykyisin niemen rakennukset ovat pääosin kesäasuntoina. Pännäistenvuoren kalliolta avautuu hieno näkymä Ströömin sivulahdelle, Tönviikinlahdelle. Ströömin vuonomainen selkä siintelee luoteen suunnasta Klupinniemen takaa.

Luolat ovat saaneet nimensä Oolanninsodan aikaisesta tarinasta. Kuva: Kari Mäntylä.

Paikan nimestä on jännittävä tarina Oolannin sodan ajalta (1853-1856) Tuolloin Suomi kuului Venäjän Suuriruhtinaskuntaan. Krimin sodan vuosina englantilainen sotalaivasto saapui Kustaviin. Britit halusivat löytää Tuulvedellä majailevat venäläiset ja pysäyttivät Ströömillä soutaneen luotsi Jeremiaan ja kysyivät laivareittiä Tuulvedelle. Jeremias neuvoi ta-

hallaan väärän reitin ja britit joutuivat vaikeuksiin. Suuttuneet britit palasivat etsimään Jeremiasta, mutta tämä oli paennut Pännäisten vuorelle ja piiloutunut luoliin. Vuorella oli helppo kulkea ja tähystellä niin, etteivät muut nähneet. Engelsmannit joutuivat lopulta lähtemään Jeremiasta löytämättä. Myöhemmin luolia ruvettiin kutsumaan Jeremiaan luoliksi. Historiasta

tiedämme, että englantilaiset Krimin sodan (1853–1856) aikaan terrorisoivat Selkämeren ja Suomenlahden rannikoita. Pohjanlahdella purjehtineen brittilaivaston hyökkäykset ulottuivat Uuteenkaupunkiin kesäkuussa 1855, jolloin sen vesille saapui brittiläinen korvetti Harrier. Kustavin luontoja kulttuuripolkuopas

Kustaviin rekrytoidaan kymmenkunta työntekijää jatkojalostamaan kananmunia YRITYSUUTISET. Laitilalainen Kananmunatalo Munax Oy osti syyskuussa Kustavin Puu Oy:n konkurssipesältä yrityksen kiinteistöt, joissa valmistettiin aikanaan Kustavin Puun ovia. Jatkossa noissa 7 000 neliön tiloissa tullaan jatkojalostamaan kananmunia. Kiinteistössä on käynnissä nyt mittavat muutostyöt. – Olemme aloittaneet ulkoalueiden kunnostuksen. Varsinainen toimitilojen muutos alkaa marraskuussa. Nyt teemme suunnitelmia tulevaan käyttötarkoituksen muuttamiseen elintarviketiloiksi, kertoo Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka. Kustaviin uuteen yksikköön siirtyy Munaxin oman tuotekehityksen kehittämien tuotteiden valmistamiseen suunnitellut valmistuslinjat. Uusi investointi helpottaa Munaxin nykyisiä toimintoja Laitilassa. Munax on kehittynyt ja kasvanut voimakkaasti viimevuosina ja olemassa olevat tilat rajoittavat uusien kananmunainnovaatioiden eteenpäin viemistä. Munaxilla työskentelee

tällä hetkellä 90 työntekijää. Uusi yksikkö tulee arvion mukaan työllistämään kymmenkunta henkilöä. – Ensimmäinen henkilö on jo rekrytty. Päärekrytointi alkanee vuoden vaihteessa. Haemme henkilöitä erilaisiin elintarvikkeiden valmistustehtäviin. Toki avoimen hakemuksen voi jo jättää, Torikka kertoo. – Tarkkaa aloituspäivää ei osaa vielä sanoa, mutta keväällä 2020 alkaa toiminta, hän jatkaa. Kananmunan kulutus on jatkanut kasvuaan. Tänä vuonna kulutus on 3 % kasvussa ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Kustavissa tullaan valmistamaan nimenomaan Munax-kananmunatuotteita. Laitilan Kanatarhan kanamunien pakkaaminen tapahtuu jatkossakin Laitilassa. Vuonna 2003 perustettu Munax on noussut kasvavaksi ja innovatiiviseksi elintarvikeyritykseksi. Vuonna 2018 Munaxin liikevaihto oli 44 miljoonaa euroa.

Janica Vilen

3. lokakuuta 2019

Mehiläishoitajat esittelevät toimintaansa viikonloppuna Turun Ruokamessuilla Laitilalainen Johanna Haijanen ja naantalilainen Rea Pelto-Uotila ovat hurahtaneet mehiläisten hoitoon. He laittavat hunajaa lähes kaikkiin ruokiin ja juomiin – jopa kahviin. Säännöllisen hunajan syömisen on havaittu hoitavan tulehduksia, torjuvan flunssaa, auttavan painonhallinnassa, pienentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä siedättävän allergioita. RUOKA. Jo 35 vuotta toiminut Varsinais-Suomen mehiläishoitajat -yhdistys esittelee mehiläisten hoitoa ja hunajatuotteitaan Turun Ruokamessuilla 4.–6. lokakuuta. – Osaston toisessa päässä on lasipesässä oikeita mehiläisiä, lapsille väritystehtäviä ja kasvomaalausta, kaikille avoin hunaja-aiheinen kilpailu ja hunajaisia esitteitä. Mehiläishoitajien kanssa voi keskustella mehiläisistä ja muusta aiheeseen liittyvästä. Perjantaina yhdistys maistattaa messuyleisölle omenaa ja hunajaa. Messuosaston toisessa päädyssä on eri tuottajia maistattamassa ja myymässä tuotteitaan, kertoo Johanna Haijanen. Tämän kesän hunaja on mehiläishoitajien mukaan juoksevaa ja hedelmäistä. Maltaista makua siihen tuo mesikaste, jota tulee hunajaan aina erityisesti kuvina kesinä. Hunajan maku, väri ja koostumus vaihtelevat aina sen mukaan, minkä kasvien medestä mehiläiset ovat hunajansa valmistaneet. Sen vuoksi alkukesän hunaja on aina hyvin erilaista kuin loppukesän. Tällä hetkellä kerätään syksyistä kanervahuna-

jaa, joka on koostumukseltaan hyytelömäistä. Keräys, linkous, selkeytys, kiteytys, purkitus Hunajantuotannossa on monta eri vaihetta. Aluksi täytyy tietysti hankkia pesä, mehiläiset ja tarvikkeet. Pesä sijoitetaan niin, että mehiläisillä on lyhyt matka mettä keräämään. Kun hunajaa alkaa kertyä pesän kehiin, se kerätään, lingotaan, selkeytetään, kiteytetään ja purkitetaan. Työtä riittää siis pitkälle syksyyn. – Talveksi mehiläisten kennoihin laitetaan sieltä anastetun hunajan tilalle sokeriliuosta. Se on mehiläisille parempaa talviravintoa kuin hunaja, koska mehiläiset eivät pääse talven aikana vessaan. Jos ne söisivät koko talven hunajaa, niiden suoli täyttyisi turhan nopeasti. Ruokintalaatikko laitetaan ennen talvea pesän päälle ja siitä mehiläiset ottavat sokeriliuosta, haihduttavat siitä veden ja laittavat sen hunajakennoihin talteen, Haijanen selittää. Tarhaaja huolehtii myös siitä, että mehiläiset selviävät talvesta talvipallossaan, eivätkä pakastu kuoliaaksi – sekä siitä, ettei lumi pääse tukkimaan lentoaukkoja. Emo on pesän kuningatar Mehiläishoitajalla on monia hoitotoimenpiteitä. Yksi tärkeimmistä on varmistaa, että emolla on tarpeeksi tilaa munia. – Kun pesä alkaa tulla täyteen, mehiläiset pakkaavat hunajaa myös emon munintakennoihin, jolloin sillä ei ole tilaa munia lisää. Se taas aiheuttaa parveilua, ja siksi hoitajan pitää tehdä emolle lisää tilaa, selittää Rea Pelto-Uotila, jonka

Kun hunaja on valmista, mehiläiset vahaavat kennon ilmatiiviiksi. Myös vaha on syötävää ja se sopii hauskasti esimerkiksi juustotarjottimelle. Kun siivua puraisee, pehmeä hunaja pursuaa suuhun. Kuvassa naantalilainen mehiläishoitaja Rea Pelto-Uotila Turussa 5.9. järjestetyssä Hunaja-tasting -tilaisuudessa.

omat pesät ovat Nousiaisissa ja Mynämäellä. Kuningatar voi olla kolmekin kertaa isompi kuin muut mehiläiset. – Se on helppo tunnistaa, sillä usein se kävelee kuningattaren elkein muiden päällä. Emo voi elää viisivuotiaaksikin, mutta yleensä se vaihdetaan jo kolmivuotiaana. Mehiläiset valitsevat oikeassa kehitysvaiheessa olevan toukan ja alkavat kasvattaa siitä uutta emoa. Kun uusi emo on valmis, vanha pistetään päiviltä. Vaikka joskus käy niinkin, että vanha saa jatkaa ja uusi poistetaan, Pelto-Uotila kertoo. Emoja voi tilata myös kasvattajalta. Silloin pesän mehiläiset valitsevat, hyväksyvätkö ne sen uudeksi emokseen vai kasvattavatko kuitenkin emonsa itse. – Muutenkin mehiläiset ovat sen verran fiksuja, että korjaa-

vat aina kasvattajansa virheet. Tämä on sellaista hommaa, että usein kun avaa pesän, mehiläiset ovat puuhanneet siellä ihan jotain muuta kuin on itse ajatellut, naurahtaa puolestaan Haijanen. Sata pesää saattaa elättää Suurimmalle osalle mehiläisten hoito on harrastus. Jotta

siitä saisi elantonsa, pitäisi olla lähemmäs sata pesää ja hyviä hunajavuosia. – Jos on hyvät lentokelit, ja paljon mettä tarjolla, niin yksi pesä voi tuottaa jopa 90 kiloa hunajaa kesässä. Keskimäärin yhdestä pesästä saa 30–40 kiloa. Mehiläiset eivät lennä, jos on tuulista, sateista tai lämpötila alle 10 astetta. Ja meden määrä kukissa taas vähenee heti, jos

Mehiläispesistä voidaan kerätä myös siitepölyä, joka on hunajan tavoin todellinen ravinnepommi. Se sopii hyvin vaikka jugurin päälle.

lämpöasteita on yli 25, Haijanen kertoo. Parhaat pesäpaikat ovat yleensä kukkaniittyjen ja puutarhojen läheisyydessä. – Pesän laittamiseen pitää aina olla maanomistajan lupa ja lisäksi siitä tulee ilmoittaa Ruokavirastoon. Minulla on pesiä omalla maalla, mutta myös ympäri Laitilaa. Parilla marjatilalla mehiläiset ovat auttamassa pölytyksessä, Haijanen sanoo. Harrastuksen sivutuotteena hoitajille on kehittynyt myös rautaiset vatsalihakset, sillä pesä voi helposti painaa 20 kiloa ja se täytyy aina nostaa niin, ettei se osu omaan vartaloon, jotta mehiläiset eivät litisty.

Janica Vilen

Suomessa välitetään mehiläisten hyvinvoinnista

Laitilalainen mehiläishoitaja Johanna Haijanen kehuu hunajasta tehtyjä kynttilöitä. Ne palavat puhtaasti eivätkä aiheuta terveysriskejä.

Hunajalla on valtavasti terveysvaikutuksia ja mehiläiset tekevät suuren työn pölyttäessään kasveja. Hunajantuotantoon, kuten kaikkien eläinperäisten tuotteiden valmistukseen liittyy kuitenkin eettisiä ongelmia. Suomalaisessa mehiläishoidossa ei kuitenkaan käytetä karkotteita tai hajusteita. Suomessa mehiläisiä rauhoitetaan tarvittaessa savun tai vesisumun avulla – ei kemiallisesti kuten joissain maissa. Savuttimen käyttöä pyritään minimoimaan, ja savuttimen polt-

toaineena käytetään vain puhtaasti palavia orgaanisia materiaaleja, kuten lahoa puuta. Suomessa myöskään kuningattaren toisen siiven leikkaamista parveilunestotoimena ei pidetä eettisenä hoitotapana. – Meillä omassa yhdistyksesssa ja myös Suomen Mehiläishoitajien Liitolla on sellainen käsitys, että tämä leikkaus on sellainen vanha toimintatapa jota ei juurikaan enää tehdä, uskoo VarsinaisSuomen Mehiläishoitajien puheenjohta-

ja Marko Leino. – Jokainen mehiläishoitaja pyrkii hoitamaan mehiläisensä mahdollisimman hyvin. Monille mehiläishoitajille mehiläisten hyvinvointi on suoranainen intohimo, jonka eteen ollaan valmiita tekemään hyvinkin suuria ponnistuksia. On myös hyvä huomata, että terve ja hyvinvoiva mehiläisyhteiskunta kerää myös runsaimman hunajasadon, joten hyvinvointi ja tuotanto eivät ole toistensa vastakohtia, Leino lisää.

3. lokakuuta 2019

Laitilan Louhenlinnassa esitetään Kullervon kiroja LAITILA. Musiikkinäytelmä Kullervon kirot sai ensi-iltansa Laitilan Louhenlinnassa 27. syyskuuta. Esityskausi jatkuu 13. lokakuuta asti. Näytelmän on kirjoittanut Marko Laihinen ja ohjannut Tiia Valavuo. Musiikin on säveltänyt Markus Rantanen, videojaksoista vastaa Lauri Löytökoski ja puvustuksesta Jaana Renvall. Kullervon kirot on neljäs kalevalaiseen mytologiaan perustuva musiikkinäytelmä Laitilan Louhenlinnassa. Sarjan aloitti Kivellä soutajat vuosina 2014–2015 ja sitä seurasivat Louhen neito 2016 ja Sampo irti! vuonna 2017. Eri taiteenlajeja yhdistelevä Kullervon kirot pyrkii tavoittamaan sitä inhimillistä sisukkuutta ja uhmavoimaa, minkä

n Menovinkit KUSTAVI To 10.10. klo 13.30 Vanhustenviikon tapahtuma Tuulentuvalla. Ohjelmassa mm. sosiaalijohtaja Tatu Ujulan puhe ja päiväkotilasten esityksiä. Ma 14.10. klo 18 Iltamusiikki Kustavi-salissa.

avulla on mahdollista nousta omia kohtalonomaisia tekijöitään vastaan. Kullervon perimmäisenä kohtalona on olla koston välikappale – miten hän kykenee murtamaan nämä annetut kahleensa? Kullervon kirot on sijoitettu Laitilaan siihen historialliseen aikaan, jolloin merenrannikko oli vielä täällä ja liikennöinti siellä vilkasta. Käsikirjoitukseen on hyödynnetty alueen rikasta arkeologista perimätietoa sekä lukuisia eri tietolähteitä.

LAITILA 1.–31.10. Lokakuun lukuhaaste aikuisille kirjastossa. To 3.10. klo 15.15–16.15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. Pe 4.10. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. Pe 4.10. klo 18.30 Iltamusiikki Kustaa Hiekan lukutuvassa. Järj. VakkaSuomen musiikkiopisto. 7.–11.10. Vanhustenviikko Laitilassa. Ma 7.10. klo 13–15 Mahdollisuuksien maanantai kaupungintalolla. Ti 8.10. klo 13–15 Tasapainon tiistai kaupunginkirjastossa. To 10.10. klo 11 Toivon torstai: ehtoollishartaus kirkossa. To 10.10. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille. Pe 11.10. klo 17.30 Pienistien soittajaiset Kustaa Hiekan lukutuvassa. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Su 13.10. klo 9.30 Patikkaretki Reilaan Hierkonpolulle. Lähtö torilta kimppakyydein. Järj. Laitilan seudun ympäristöyhdistys. Ke 16.10. klo 18 Syksyn sykettä palkeissa K-Supermarketissa. Järj. VakkaSuomen musiikkiopiston hanuristit.

SSV Sivun 11 ristikon ratkaisu.

K A L A K I I N N V I

V A S V A I T A R V A R A A R S N T I T L A U H U L M A V T I K A A N A T I E L U R N A T

A S A N A A N I T A T

P I A N A L U T T O K A T

A A P I S K I R J A N I L A

A A N A S I A O I T N I S A A T N O M D E A R N A

J O J O T K I M A R A

A K A N A

A J O M A T K A A

N K I L K I S L E A O A T R A I K K I U U J A E S

R A H A M I E S A K A A T T I

L A K A N A

A V A T A

S A V A

T I E R U A M H A P A I T U L I T A L O R S I A V I I E R K T A A T Y K S

U T R A

S A I T U A R P I U T R I T R L A I T V I E T

U U D E N K AU P U N G I N

Pe 4.10. klo 8-18 La 5.10. klo 8-16 Tervetuloa torin ja Alisenkadun markkinamenoon! Lauantaina musiikkia torilavalla tasatunnein: klo 10 Nurminen Bros klo 11 Nurminen Bros klo 12 Duo Iiris Helpiö-Kilpeläinen & Eero Laurell klo 13 Haitarimusiikkia á la Tero Vall

Keskustan liikkeillä markkinatarjouksia!

PYHÄRANTA To 3.10. klo 14 Seurakuntakodilla syksyn ensimmäinen Sukkapiiri. Tämä on ryhmä sinulle, joka tykkäät neuloa ja viihdyt puikkojen kilinässä toisten seurassa. Juomme yhdessä päiväkahvit ja teemme pieniä käsitöitä diakoniatyön tarpeisiin lähellä ja kaukana. To 10.10. klo 10–13 Ikäihmisten ilon juhla Pyhärannan seurakuntatalolla. Ohjelmassa vanhusneuvoston puheenjohtajan tervehdys, musiikkia, esityksiä, yhteislaulua, hartaus ja ruokailu sekä kakkukahvit. Järj. Pyhärannan vanhusneuvosto yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Su 13.10. klo 15 Ihoden Seutuyhdistyksen Syyskokous Ihoden koulun Virvelissä klo 15. Tulethan nauttimaan kanssamme kahvikupposen ja käydään yhdessä läpi kuulumiset, suunnitelmat ja ideat vuodelle 2020. Ke 16.10. klo 18–19 Satujumppa Ihoden koululla. Järj. MLL Pyhäranta. TAIVASSALO Lokakuun ajan Raumalaisen Mirjam Salosen ja Irma Anderssonin rakukeramiikkatöitä esillä kirjaston näyttelytilassa. 4.–10.10. Eläinten viikko kirjastossa teemalla ”Yksikään eläin ei ole häkkieläin. Esillä eläinaiheista kirjallisuutta.

UUSIKAUPUNKI 4.–5.10. Syysmarkkinat kauppatorilla ja Alisenkadulla. Pe klo 8–18 ja la klo 8–16. 5.10. asti Runonkulman Galleriassa seitsemän Vaasasta tulevan taidegraafikon yhteisnäyttely Totta ja tarua. Mukana ovat Maija Minni, Ann-Sofi Kattilakoski, Salme Sirkola, Maire Kesseli, Paula Nygård, Natalia Haimi ja Tuija Arina-Sundelin. Ylinenkatu 38B. 5.-30.10. Kirjaston Galleria Kirjavassa Pirkko Parankon näyttely ”Interiöörejä ja muuta sekatekniikalla”. Ma 7.10. klo 9.30–11 Perhekerho Lokalahden Paanulassa, Papinpellontie 3. Järj. Uudenkaupungin seurakunta. Ti 8.10. klo 9.30–10 Vauvojen lorutuokio kirjaston lastenosastolla. To 10.10. klo 9.30 Satutunti lapsille kirjaston lastenosastolla. Kesto 40 min. 10.10. asti Kirjaston aulassa My Little Pony -keräilijän lelunäyttely. Näyttelyvitriinit täyttyvät poneista 1980ja 1990-luvuilta. 2.11. asti Galleria Horisontissa Sanni Kulmala ja Mielenriivaajat -näyttely. Avoinna ke–pe klo 12–15 ja la klo 10–13. VEHMAA Ti 8.10. klo 13 Musiikkiopiston oppilaiden musiikkihetki iltapäivän iloksi Margareeta-kodissa.

U:gin seurakunnassa vietetään naistenpäivää 19. lokakuuta UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin seurakuntakeskuksella järjestetään lauantaina 19. lokakuuta Naistenpäivä. Tapahtuma alkaa aamukahveilla kello 8.30 ja päättyy Uudessa kirkossa kello 16.30 vietettävään messuun. Päivä sisältää niin hengen kuin ruumiinkin ravintoa: on aamukahvia, lounasta ja päiväkahvia sekä luentoja, musiikkia ja itse tekemistä – sekä yhteistä aikaa toisten naisten kanssa. Päivän vierailijat ovat Miia Ståhle ja Marjo Kalavainen. Miia Ståhlen aiheena aamupäivällä on kutsumus ja elä-

mänkaari. Iltapäivällä Marjo Kalevaisen ohjauksessa toteutetaan Voimakirjapaja. – Päivässä tehdään kierrätyskirjasta oma voimakirja, johon kirjoitetaan ja kuvitetaan itselle merkityksellisiä ajatuksia, haaveita ja tavoitteita. Yhteisen hetken jälkeen voi ajatuksia ja tunnelmia kirjoitella, keräillä ja kuvittaa kirjaan päiväkirjamaisesti, kertoo Kalavainen. Seurakuntakeskuksessa löytyy naisille myös hypisteltävää ja mahdollisuus halutessaan tehdä mukavia ostoksia. Tanja Välimäki vaateliike

Amalindasta, Hanna Lyttinen Biblia-kirjakaupasta sekä Peura PopUp -myymälä tuotteineen ovat paikalla. Päivän musiikista vastaa Päivi Kurkilahti. Seurakunnasta mukana ovat diakoniatyöntekijät Ulla Forsman ja Merja Vihlman, sekä lapsityönohjaaja Minna Rautanen ja seurakuntapastori Heli Nurmi. Ilmoittautuminen tarvitaan ruokailujen ja materiaalihankintojen takia: merja. vihlman@evl.fi. SSV

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

TORSTAINA

17.10.

Jakelumäärä aina noin

18 500 kpl

Postin päiväjakelussa

ASUMINEN & RAKENTAMINEN – mm. taloyhtiöiden energia-asiat

Ilmainen näköislehti

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454

sari.laurila@turunseutusanomat.fi

3. lokakuuta 2019

Jukka Vehmas sai juhlamitalin työstään museoalan hyväksi Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmakselle myönnettiin keväällä kotiseutuneuvoksen arvonimi ja nyt myös juhlamitali työstä museoalan hyväksi. Vehmaksesta on aina tuntunut, että hän on syntynyt aivan väärällä vuosisadalla. Kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan alkoi jo lapsena ja nyt hän on tehnyt sen parissa mittavan elämäntyön.

Laitilassa riittää kulttuuriperintöä Björkmanin mukaan Laitila on yksi Varsinais-Suomen kulttuuriperinnöltään rikkaimpia ja mielenkiintoisimpia pitäjiä, jonka merkittävyys ja omintakeisuus alkaa jo kivikaudelta. Muinaisjäännöksiä ollaan löydetty kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Muutamissa kylissä yhtäjaksoista asutusta on ollut jo yli 2000 vuotta. – Jukka tuntee sen koko historian, ja tuo Laitilan muinaisperintöä esiin monessa Laitilan kulttuuritoiminnassa, kuten Louhenlinnassa järjestettävissä näytelmissä, Bjorkman kertoo. Jukka Vehmas itse muistelee, että hänen kiinnostuksensa muinaisjäännöksiä kohtaan heräsi 13-vuotiaana. Kiinnostus kotiseutuhistoriaa kohtaan alkoi jo lapsena isoisän jalanjäljissä. Murrosikäisenä hän alkoi lukea fraktuuralla painettua vanhaa kirjallisuutta. – Minusta on aina tuntunut, että olen syntynyt ihan väärällä vuosisadalla, hän hymyilee.

Rakennusperintöä suojelemassa Juhlamitalia myönnettäessä Vehmas sai kehuja myös rakennusperinnön arvostuksesta, tutkimisesta ja suojelemisesta. – 80-luvulla Laitilassakin kaavoitettiin ja rakennettiin kovasti. Silloin aloin kirjoitella lehtiin ja yritin pelastaa joitain rakennuksia, Vehmas muistelee. Nykyään ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä, että Laitilan historialliset rakennukset ovat säilyneet. – Poukan talo on ehkä selvin esimerkki. Vuonna 1988 hallitus haki sille purkulupaa. Kinon talo on toinen, joka oli 80–90-lukujen vaihteessa korkeasuhdanteen aikana purkuuhan alla. Silloin kaksi kilpailevaa paikallispankkia pelasivat sen kanssa pitkää shakkipeliä. Senkin säilymiseen pystyin onneksi vaikuttamaan, hän muistelee. Myös Kaukolan kartanossa hänellä on ollut näppinsä pelissä. Samoin Walon talossa, jonka Kulttuuriseura Walo kunnosti vuonna 2008 tapahtuneen tuhopolton jäljiltä. Ammattiura päättyy, työ kulttuurin parissa jatkuu Vehmas on työskennellyt Laitilan kulttuurisihteerinä jo 36 vuotta. Tänä keväänä kaupunki haki hänelle kotiseutuneuvoksen arvonimen. Eläkeikänsä hän on jo saavuttanut, mutta

Jukka Vehmas on kiitollinen saamastaan huomionosoituksesta. Juhlamitalit myöntää Turun kaupungin kulttuurilautakunta Turun museopalveluiden esityksestä. Niitä on myönnetty vuodesta 1981 alkaen.

aikoo työskennellä vielä vuoden. – Nyt näyttää kaikista säästöistä huolimatta siltä, että paikka laitetaan hakuun ja pääsen ensi syksynä perehdyttämään uutta henkilöä. Vaikka hän sitten tietysti tekee asiat omalla tavallaan ja omilla painotuksillaan, Vehmas toteaa. Hän itse ei ole työtunteja juuri laskenut, sillä sekä työaika että vapaa-aika on aina kulunut samojen teemojen äärellä. Siksi hänen kohdallaan voikin puhua elämäntyöstä, johon on kuulunut kulttuurin tuottamista Laitilaan, mutta myös muun muassa lukuisten historiallisten julkaisujen kirjoittamista ja tutkimustyötä. Laitilalaiset

tietävät, että hän on kävelevä tietopankki aina kun kyse on Laitilan historiaan liittyvistä asioista ja usein hänen asiantuntijuudelleen on ollut tarvetta myös Laitilan ulkopuolella. Vaikka ammattiura päättyy,

Huvikseni ongin!

Kotiseutuneuvos Jukka Vehmas – Syntynyt vuonna 1955 Laitilassa – Filosofian kandidaatti, pääaineena kansatiede – 36 vuoden ura Laitilan kulttuurisihteerinä – Aktiivinen yhdistystoimija, mm. Laitilan seudun ympäristöyhdistyksessä, Rakennusperinteen Ystävissä, VarsinaisSuomen museot ry:ssä, Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistyksessä, ja Kulttuuriseura Walossa.

Moliéren näytelmä

kulkee väylän alta

iäti

nKuujau s Klemola

Antti Kotka

Aikka

hinkalo

O rajaustöitä kvartsi

höltyviäkin

topakka

lukkoa

imitoiHar-da

C2H6

Asikkalan seura

laskettaviakin

PUU-

Rinso-ne

hantlankari

vapullakin

SEKASORTO

napisevia taattuja

laumoja

Zolan teos Mouskouri

voi mieli

cocktail

O’Day Välkki

ohjaava von Trier

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

tihetä

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

-K AN

Vau!

ätsiä

Janica Vilen

n Info

Tonavan haara

Agri-5. colalta

moni venäläinen

PÖYHEITÄ

työ kulttuurin ja historian parissa jatkuu varmasti, muun muassa aktiivisen yhdistystoiminnan puitteissa.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

Jorma Kemppainen 2019

LAITILA. Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmakselle on myönnetty Turun kaupungin historiallisen museon juhlamitali toiminnastaan museoalan hyväksi. Mitali luovutettiin hänelle keskiviikkona 25. syyskuuta Turun Brinkkalassa. Maakuntamuseon tutkija John Björkman on vaikuttunut Jukka Vehmaksen elämäntyöstä. – Jukka on moottori, joka kovasti taistelee saadakseen muutkin innostumaan museotoiminnan kehittämisestä ja muustakin kulttuuritoiminnasta, Bjorkman toteaa. – Jukka on tehnyt Laitilan kulttuuriperinnön eteen monipuolisen ja monialaisen elämäntyön ja siksi todella ansaitsee tämän mitalin, Bjorkman jatkaa. Kiitosta sataa myös Kauppilan Umpipihan hoidosta. – Jukka vastaa yhdestä Varsinais-Suomen rakennushis-

toriallisesti merkittävimmistä museokohteista, eli Kauppilan Umpipihasta käytännössä yksin. Nytkin hän on menossa viimeistelemään Kauppilan päärakennuksen punamultauksen itse elokuussa keittämällään maalilla. Lisäksi hän on aktiivisesti auttamassa muita Laitilan paikallismuseoita, Bjorkman ihastelee.

elävä esitys

metku

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

kimo

-1. proffaAnkka

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 025 kpl

3. lokakuuta 2019

Pääsääntöisesti työntekijät ovat vuorollaan 1–3 viikon lomautuksella.

Autotehtaalla lomautetaan väkeä marraskuun alusta loppiaiseen asti UUSIKAUPUNKI. Valmet Automotive on saanut päätökseen 6. syyskuuta 2019 alkaneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka liittyivät autonvalmistuksen ja sen tukitoimintojen työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Neuvotteluissa käsiteltyjen vaihtoehtojen tuloksena Valmet Automotive päättää määräaikaisista lomautusjärjestelyistä, jotka alkavat marraskuun alussa. Lomautukset tulevat voi-

maan portaittain tuotanto-ohjelman muutosten mukaisesti. Autotehtaan tuotanto järjestetään siten, että lomautusten kesto on henkilötasolla muutamasta päivästä enintään 9 viikkoon. Pääsääntöisesti työntekijät ovat vuorollaan 1–3 viikon lomautuksella. Lomautukset koskevat lähes kaikkia tuotannon henkilöitä, ja vajaatyöllisyyden kokonaisvaikutus on enintään 230 henkilötyövuotta. – Lomautukset päättyvät

6. tammikuuta 2020, jolloin arvioimme tilauskannan palaavan suunnitellulle tasolle. Porrastettu lomautusjärjestely mahdollistaa parhaiten määräaikaisten vajaatyöllisyysvaikutusten jakamisen ja osaamisen ylläpitämisen samalla kun se turvaa tuotannon henkilöstötarpeen, sanoo Pasi Rannus, Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan johtaja. SSV

www.turunseutusanomat.fi

MARKKINATARJOUKSIA K-PIKKUHERKUSTA Kivikylä Huiluntuhti Paulig Juhla Mokka GRILLIMAKKARA KAHVI

50 PKT

RAJ. 2 PKT/TALOUS

Tarjoukset voimassa syysmarkkinoiden ajan pe 4.10. - la 5.10. 2019

IRTOKARKIT

99 KG

RAJ. 2 KG/TALOUS

KAIKKI HYVÄ ON LÄHELLÄ

PIKKUHERKKU

Suodatinjauhatus

Kaikki hyvä on lähellä. Koulukatu 2 Aukiolot 23500 Uusikaupunki ma-la 7-21 p. 044-766 1231 su 9-21

PKT

RAJ. 2 PKT/TALOUS

Paistopisteestä RIISIPIIRAKKA

25 KPL

Seuraa meitä myös Facebookissa