Liedon yritystontit menevät kuin kuumille kiville
SIVU 2
Liedon luottamuspaikat saatiin jaettua
SIVU 3
Vanhaan Valmakotiin löytyi uutta käyttöä
SIVU 6
PAIKALLISLEHTI
LIETOLAINEN erikoisliite LIETO - TARVASJOKI
inn h r e p su K e s ä n ä n aj a n 3 p ä i v voimassa, uuta
www.turunseutusanomat.fi
15.6.2017
at
hinnat . kesäk Tarjous 15.,16. t ai 19 ksen t varau kun tee et 25,,- Säär 5 I 1 T N I ja a O ir S O K E R 10,- Bikin t 60,Kainalo S E H S A Y U M I L utus ripsiin iv ) 30,Kestot a ien siistimisen IO lm u k . is NA AM (s + A T ORI N 25,J E N KU K ASV O US en ksivärin LAK K A K E STO t ai varpaat / y sormet L A I T O H O E U S N U K A ipolku
to 2 L 3, Lie h n a H 11, fi 4871 8 k u f ii n i. Puh. 02 rk. 9-17 p ik aa Avoinn
Liedon museo kerää perinnetietoutta Suomi 100 vuotta -juhlavuoteen liittyen Liedon museo kerää muistoja koulunkäynnistä ja lapsuudesta Liedossa aina rippikoulun käyntiin saakka. Muisteluiden lisäksi kerätään valokuvia, värssy-, ystävä- tai päiväkirjoja, todistuksia, käsitöitä, piirustuksia, kirjoitus- ja ainevihkoja, leluja, vaatteita tai muita lapsuuteen liittyviä asioita. Muistoja voi kirjoittaa tai museon henkilökunta voi tulla myös haastattelemaan. Muistot ja muu aineisto voivat olla miltä vuosikymmeneltä tahansa, museossa kerätään talteen myös nykyaikaa. Kaikki kerätty aineisto tallennetaan Liedon museon kokoelmiin. Tallennus tapahtuu pääosin digitoimalla, ja alkuperäinen aineisto palautetaan, mikäli lahjoittaja ei halua siitä luopua. Muistoja otetaan vastaan koko vuoden 2017 ajan museossa, mutta museon henkilökunta on aina paikalla myös Oikeus oppia - vapaus valita -tapahtumissa.
Seuraava
Lietolaiseen lapsuuteen liittyvistä tarinoista, valokuvista, muistokirjoista ja esineistä kootaan Liedon museon verkkosivulle oma sivunsa, jossa ne ovat kaikkien luettavissa. Aineistolle voi halutessaan määrätä myös erityisehtoja, jolloin käyttö määräytyy ehtojen mukaan - kaikkea ei tarvitse luovuttaa vapaaseen käyttöön. Museossa tieto kuitenkin säilyy ja on tulevaisuudessa esimerkiksi tutkijoiden käytössä arvokkaana lähdemateriaalina. Voit olla yhteydessä museon henkilökuntaan joko sähköpostitse info@liedonmuseo.fi, soittamalla numeroon 050 593 1692 ja ihan vanhanaikaisia kirjeitäkin otamme vastaan: Liedon museo, Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As. Museolle voi myös tulla henkilökohtaisesti, kunhan sopii ajan etukäteen. TSS Lähde: www.liedonmuseo.fi
Lietolainen - paikallislehti, 3 kertaa tänä vuonna Turun Seutusanomien välissä !
Lietolainen ilmestyy TORSTAINA 7.9. postin jakeluna Turun Seutusanomien välissä.
Tämän ilmoituksen hinta on
PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat noin 40 000 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
Muista varata oma ilmoitustilasi
2
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
Lieto houkuttelee yrittäjiä
n Kolumni
Yrittäjähenki Liedon menestystekijä Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. ELPOkysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 6 347 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä. Suomen Yrittäjät palkitsi keväällä 2016 tehdyn Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn voittaneet kunnat ja kaupungit Kunnallisjohdon seminaarissa 18.5. Porissa. 10 000–50 000 asukkaan kunnista voittaja oli Lieto Varsinais-Suomesta. Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa 7.–8.6.2017 esiteltiin ELPO2016 (elinkeinopoliittinen mittaristo) voittajakunnan Keitele, Lieto ja Seinäjoki, jotka kertoivat elinkeinopalveluidensa menestysreseptinsä. Sisäinen yrittäjyys avain Liedon menestykseen Allekirjoittaneella on ollut etuoikeus saada työskennellä Liedon yritys- ja työllisyyskoordinaattorina vuodesta 2016 alkaen. Noin 30 vuoden yrittäjäkokemuksella on ollut ilo huomata, miten Liedossa sisäinen yrittäjyys näkyy kaikessa toiminnassa ja tavassa ajatella. Päättäjissä, kunnan työntekijöissä ja myös kuntalaisissa on hyvä yrittämisen henki ja pöhinä. Tämän ansiosta Liedon kunta on saanut vuoden 2016 Suomen yrittäjäystävällisimmän kunnan tittelin yrittäjien äänillä. Omassa työssäni kiitollisuus
Tonttikauppa: Kovin buumi vuosikausiin
näkyy parhaiten siinä, että yrittäjiä ei juoksuteta, vaan heitä palvellaan kunnan toimesta kentällä. Elinkeino- ja työllistämispalvelut yhdessä Liedon kunnan päättäjät olivat edelläkävijöitä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden yhdistämisessä Suomessa, josta allekirjoittanut on elävä esimerkki. Nämä kaksi roolia ruokkivat toinen toisiaan ja siitä hyötyvät sekä yritykset että lietolaiset työttömät työnhakijat. Tulevina vuosina niin sanotut kasvupalvelut ovat kovassa muutoksessa myös kuntien osalta, ja siksi Liedon kunnan elinkeino- ja työllisyyspalveluiden täytyy olla hereillä, jotta olemme eturintamassa vaikuttamassa oikeiden ratkaisujen tekemisessä. Kuntien elinkeinopalveluiden yhteistyön tiivistyminen näkyy myös monella eri tasolla V-S kasvun keskellä. Tästä hyvä esimerkki on Lieto, Kaarina, Paimio, Naantali ja Turku elinkeinopalveluista vastaavien henkilöiden vapaamuotoiset yhteiset kuukausitapaamiset, joissa voidaan vapaammin vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Kaikille on tärkeää, että oman kunnan lisäksi myös maakunta kehittyy ja pystyy tarjoamaan hyvän toimintaympäristön sinne tuleville yrityksille. Mika Stepanoff Yritys- ja työllisyyskoordinaattori Liedon kunta
Paikallisuutisia, ole hyvä Käsissäsi on historian ensimmäinen paikallislehti Lietolainen, joka ilmestyy tämän vuoden puolella vielä kaksi kertaa. Seuraava numero tulee 7. syyskuuta ja vuoden viimeinen 16. marraskuuta. Turun Seutusanomien itälehden välissä ilmestyvä Lietolainen keskittyy Liedon ja
Tarvasjoen paikallisuutisiin. Ensimmäisessä lehdessämme pääset lukemaan muun muassa Liedon uudesta valtuustosta asiaa. Toivottavasti viihdyt uuden paikallislehtemme sivuilla!
Tuulissuon alueella Vakiotiellä on aloitettu parikin suurta teollisuushallin rakennushanketta.
YRITYSUUTISET. Liedon alkuvuosi saa monen muun kunnan päättäjät vihreiksi kateudesta. Liedossa on vuoden alkupuolella tehty tonttikauppaa lähes ennätystahtiin, ja teollisuustontteja on mennyt kaupaksi noin miljoonan euron edestä. Hyvällä vireellä on valtavat positiiviset vaikutukset kunnan ja kuntalaisten arkeen. Yritystonttikaupat noudattelevat yleisesti taloussuhdanteita. Positiivinen vire VarsinaisSuomessa näkyy nyt myös Liedossa. - Nämä menevät sykleissä, kuten talous yleensäkin. Edellinen vastaava buumi oli 2000-luvulla, ja sitä ennen 1980-luvun alkupuolella, kertoo Liedon kunnan rakennusja teknisen palvelun vt. toimialajohtaja Ari Blomroos. Blomroosilla on pitkä historia ja kokemus Liedon kunnan rakennus- ja tonttipuolelta, sillä on tehnyt töitä näiden asioiden parissa jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Mies
osaakin arvioida, että meneillään oleva positiivinen vire ei ole mikään väliaikainen, lyhyt ilmiö. - Jo tehtyjen kauppojen lisäksi meillä on monta kauppaa vireillä. Saamme todella paljon kyselyjä etenkin TuulissuonAvantin alueen teollisuustonteista. Kaikki viittaa siihen, että tämä hyvä vire jatkuu ainakin loppuvuoden, kertoo Blomroos. Jo tehtyjen kauppojen perusteella Liedossa toimii pian ainakin seitsemän uutta teollisuusyritystä. - Kaikki rakennushankkeet eivät välttämättä valmistu tämän vuoden aikana, mutta useita uusia yrityksiä on tosiaan pikapuoliin aloittamassa kunnassamme, iloitsee Blomroos. Vaikutukset ovat tietenkin pelkästään positiivisia. Jo tonttikaupat sinällään tuovat kunnan kassaan rahaa, mutta suurimmat vaikutukset tulevat kaupanteon jälkeen. Rakennusaikainen työllistävä vaiku-
tus, yrityksen saadessa toimintansa rullaamaan verotulot ja ennen kaikkea ne työpaikat. - Työpaikat ovat tietenkin kaiken a ja o. Raaka arvioni on, että nämä seitsemän yritystä, jotka lähiaikoina toimintansa aloittavat, tulevat työllistämään noin 50-70 ihmistä. Eli 50-70 uutta työpaikkaa Liedon kuntaan. Ja ne ovat vasta jo varmistuneiden kauppojen tulosta. Yksi kuntien talousnäkymän tärkeimmistä mittareista, työpaikkojen omavaraisuusaste, ottaa siis aimo harppauksen positiiviseen suuntaan. Miksi Lieto on nyt noussut yritysten suosioon? Sijainti on luonnollisesti varsin hyvä, mutta jotain on kunnassakin tehty, kun firmat näin laajalti kyselevät Liedon tonttitarjonnasta. - Olemme parantaneet ja aktivoineet tonttiemme markkinointia. Emmekä ole missään vaiheessa lähteneet ylihinnoittelemaan raakamaata. Minä näkisin, että nämä asiat on teh-
TSS
Siellä missä tapahtuu! Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi
045 126 1698 Tuulissuon-Avantin teollisuusalue Liedossa on nyt yritysten suuressa suosiossa.
ty kunnassa hyvin, ja nyt nautimme siitä seuraavaa tulosta, toteaa Blomroos ilman itsekehun häivääkään. Eikä Liedossa ole tuudittauduttu hyvään tilanteeseen. Päinvastoin, kun rauta on kuumaa, silloin pitää takoa. - Hankimme aktiivisesti uutta maata, jotta tarjontamme vastaisi tulevaisuudessakin kysyntään. Tuulissuon-Avantin alueella, hyvien liikenneyhteyksien varrella, on edelleen tontteja, mutta uusiakin pitää kaavoittaa. Kunnan perusperiaate on, että kun vanhoja tontteja myydään, uutta maata on hankittava tilalle. Blomroos haluaa myös kehua Varsinais-Suomen toimivaa joukkoliikennettä. - Ihmiset haluavat nykyisin käyttää joukkoliikennettä myös työmatkoillaan, ja Fölin hyvillä yhteyksillä on ollut vaikutusta, kun yritykset ovat valinneet toimipaikakseen Liedon. Marko Vuosjoki
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
3
Luottamuspaikat jaettiin sopuisasti POLITIIKKA. Viime viikon maanantaina pidettiin Liedon uuden valtuuston ensimmäinen kokous. Kunnallisvaaleissa valituista 43 valtuutetuista yli puolet, eli 23 oli uusia. Aivan kokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki menehtyneen valtuutettu Hannes Heikkilän muistoksi. Hänen tilalleen valtuustoon kutsuttiin Perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu Sari Repo. Minna Ylikännö valtuuston ruoriin Kokouksessa seurattiin työjärjestystä sopuisasti, sillä eri ryhmät olivat edellisenä iltana päässeet yhteisymmärrykseen luottamuspaikkojen jaosta. Keskustelua ei siksi syntynyt. Kunnanvaltuuston puheenjohtajuus meni SDP:lle, josta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Minna Ylikännö. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Minna Hallanheimo (kesk), toiseksi Anne-Mari Virolainen (kok) ja kolmanneksi Juha Heikkilä (vas). Perinteisen puheenjohtajan nuijan luovutuksen Ylikännölle suoritti valtuuston vanhimpana Martti Heikkilä (kd). – Muista, että yhteistyöllä ja toinen toistemme kunnioittamisella saadaan asioita vietyä eteenpäin kunnan ja kuntalaisten parhaaksi, Heikkilä sanoi saatesanoinaan. – Seuraavat neljä vuotta eivät varmaankaan ole helpoimpia meille päättäjille, kun yritämme saada Lietoon elinvoimaa, pöhinää, asukkaita ja yrittäjiä. Meillä on varmasti vähintään yhtä kova urakka kuin
Liedon uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa jaettiin luottamuspaikat.
edellisellä valtuustolla, mutta kyllä me varmasti onnistumme, totesi Ylikännö. Mari Mikkola kunnanhallituksen johtoon Valtuusto valitsi myös kunnanhallituksen kokoonpanon, sen
puheenjohtajuus meni Kokoomukselle, josta kunnanhallituksen puheenjohtajaksi nousi Mari Mikkola, I varapuheenjohtaja on Anniina Ruottu (kesk) ja II varapuheenjohtajaksi valittiin vaalien ääniharava, 558 ääntä kerännyt KD:n Riina Kolkkala-Westerlund. Tarkastuslautakunnan pu-
heenjohtajaksi valittiin Auli Hänninen (kok), keskusvaalilautakunnan pj on Pentti Nieminen (sd) ja varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan ruorissa on Kokoomuksen Hannele Lindholm. Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunnan uusi puheenjohtaja on Auli Loponen (kd), teknisen lau-
takunnan johdossa on Matti Metsistö (sd) ja kaavoitus- rakennuslautakunnassa Jaakko Heininen (kok). Ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Sinikka Tuominen (kesk). Sosiaali- ja terveyslautakunnan johdossa aloittaa Sari Täckman (kok). Liedon kunnanvaltuuston valtasuhteet menevät siten, että Kokoomuksella on valtuustossa kolmetoista jäsentä, Keskustalla kahdeksan, Sosiaalidemokraateilla seitsemän, Vihreillä viisi, Vasemmistoliitolla neljä, KD:lla ja Perussuo-
malaisilla kummallakin kolme. Luottamushenkilöille tulee vaalikaudella käsiteltäviksi suuria muutoksia. – Meillä on edessä isoja uudistuksia sote- ja maakuntauudistuksen muodossa. Varmasti joudumme istumaan muuallakin kuin kunnantalolla ja kaikki puheenjohtajat pääsevät kiertämään jossain vaiheessa maakuntaa, valtuuston tuore puheenjohtaja Minna Ylikännö ennusti. Kai Saarto
Liedon kunnanhallitus 2017 - 2021
Valtuuston vanhimpana tarvasjokelainen Martti Heikkilä luovutti puheenjohtajan nuijan Minna Ylikännölle.
Jäseniksi Puheenjohtajaksi Mikkola Mari, kok I varapuheenjohtajaksi Ruottu Annina, kesk II varapuheenjohtajaksi Kolkkala-Westerlund Riina, kd Ala-Nissilä Simo, kok Inkinen Timo, kok Saarinen Ismo, sd Vuoristo Henna, sd Föhr Matti, vas Pohjankukka Tomi, kesk Nieminen-Pihala Vappu, vihr Pilpola Juhani, ps
Henkilökohtaisiksi varajäseniksi Eronen Maria , kok Nurminen Maria, kesk Loponen Auli, kd Sairanen Jari, kok Airas Ari, kok Metsistö Matti, sd Piippo Niina, sd Korhonen Reijo, vas Takatalo Henna, kesk Lindberg Marko, vihr Lankila Raimo, ps
Ässäkenttä Ilmaristen koululle Lietoon VAPAA-AIKA. Ilmaristen koulussa tänään avattu Ässäkenttä on yhdeksäs Turun Osuuskaupan alueella oleva Ässäkenttä ja 66. koko Suomessa. Ässäkenttä on S-ryhmän ja Suomen Palloliiton yhteinen monitoimikenttäohjelma, jonka tavoitteena on rakentaa
Suomeen yhteensä sata monitoimikenttää ja olla siten vaikuttamassa lasten ja nuorten liikunnan lisääntymiseen. – Yksi Turun Osuuskaupan perustoimintaperiaatteista on edistää alueensa asiakasomistajaperheiden hyvinvointia tukemalla erityisesti lasten ja
nuorten liikuntaharrastuksia. Ässäkentät tarjoavat kaikille alueen lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa monissa eri muodoissa, toteaa asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Jaana Evesti Turun Osuuskaupasta. – Koululle uusi monitoi-
mikenttä ja palloiluvälineet tarjoavat erinomaiset puitteet ja lisämahdollisuuksia liikuntatuntien suunnitteluun. Ässäkenttä onkin kovassa käytössä niin kouluaikoina kuin sen ulkopuolellakin. Hyvä lähiliikuntapaikka innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan, sanoo Il-
maristen koulun rehtori Pekka Teittinen. Vihkiäistapahtuman järjestivät yhteistyössä Turun Osuuskauppa, Palloliiton Länsi-Suomen piiri ja Ilmaristen koulu. – Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää korkeatasoisia liikuntapaikkoja
lähellä kuntalaisia. Juuri tämän kaltaista aktiivista yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja elinkeinoelämän välillä tarvitaan, jotta saadaan aikaan kiinnostavia ja toimivia liikuntapaikkoja, toteaa Suomen Palloliiton LänsiSuomen piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemi. TSS
4
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
Jokirannasta ja keskuspuistosta halutaan lietolaisten yhteinen olohuone
Kunnantalon viereiseen keskuspuistoon on siirtymässä mm. lasten liikennepuisto. Myös mm. lisää penkkejä ja roska-astioita on suunnitelmissa.
KAAVOITUS. Jokirannan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta tehtäessä laadittiin pari vuotta sitten Jokirannan virkistysalueen suunnitelmaluonnos, jossa alueelle esitettiin mm. ulkoilureitti, uusi leikkipaikka, oleskelupaikkoja ja penkkejä sekä näkymien avaamista. Virkistysalueen luonnos ja kaavaehdotus olivat nähtävillä vuonna 2015. Jokirannan virkistysalueen suunnittelu jatkuu nyt osana keskustan puistoalueiden ja kunnantalon viereisen Keskuspuiston suunnittelua. Tavoitteena on saada näistä alueista ”lietolaisten yhteinen
olohuone”. Kuntalaiskyselystä apua suunnitteluun Kuntalaisille järjestettiin huhtikuussa kysely, jossa haluttiin kommentteja suunnittelun tueksi. Vastauksia saatiin 87 kappaletta. Kyselyn tulokset on nyt julkaistu ja niiden perusteella puistoalueita käytetään eniten ulkoiluun, lasten leikkipaikkana, läpikulkuun ja piknikkiin. – Kyselystämme saimme hyvää osviittaa nykyisistä puutteista ja siitä mitä toimintoja halutaan lisää, kunnan kaavoitusinsinööri Juha Mäki
kertoo. Kuntalaiset toivoivat yleisesti puistoalueille lisää penkkejä, pöytiä, roska-astioita, monipuolisia lasten leikkivälineitä, ulkokuntoiluvälineitä ja istutuksia. Monipuoliset leikkipaikat, koirapuisto, liikennepuisto ja kävelyreitit koettiin tärkeimmiksi toiminnoiksi, joita toivottiin edelleen kehitettäviksi puistoalueilla. Nykyisen jokirannan rauhallisuutta, liikenne- ja Muumipuistoa, matonpesupaikkaa ja maisemaa arvostetaan. Negatiivisina puolina kyselyssä nähtiin penkkien puute ja alueen yleinen kehittämättömyys ja hoitamattomuus. Keskuspuistossa arvostettiin kasvillisuutta, ulkoliikuntavälineitä, hiihtolatuja, pulkkamäkeä ja yleensä liikuntamahdollisuuksia. Vastanneita häiritsivät epäsiisti niittyalue ja roskaaminen.
Jokirantaan on toivottu lisää polkuja. Myös puustoa harvennettaisiin ja rantatörmille istutettaisiin kosteikkokasveja.
Senioripenkkejä ja hiihtomaastoa Keskuspuistossa on tarkoitus toimittaa maamassoja läjitysalueelta siten, että saadaan lapsille sopivan vaihtelevaa maastoa hiihdon opetteluun. Leikkialuetta kasvatetaan ja sinne lisätään kiipeilytelineitä. Puistoalueelle tulee toivotusti lisää penkkejä ja roska-astioita. Jokirannan jatkosuunnitelmissa on tulevaisuudessa riippusillan uusiminen ja mattopesupaikan siirto viljelypalstojen viereen. – Riippusilta on lähestymässä käyttöikänsä päätä. Sen uusimistarve on siis olemassa,
mutta sen toteuttamista ei suoraan kytketä jokirannan toteutukseen, Juha Mäki kertoo. Yhdessä Nautelankosken museon kanssa suunnitellaan jokirannan puiston pohjoisosaa, sillä museo alkaa kunnostaa Kyöstiläntaloa ympäristöineen museokäyttöön. Myös pelikentälle etsitään uutta sijoituspaikkaa. Puistokyselyn vastauksissa korostui toive saada lisää penkkejä ja roska-astioita. Kiinteitä senioripenkkejä ryhdytään asentamaan tämän kesän aikana. Penkeissä on hyvät käsinojat nousemista helpottamassa. Näin halutaan tukea vanhusten itsenäistä suoriutumista ja edistää liikkumista. Penkkejä
sijoitetaan 15 kappaletta Liedon keskustan kävelyteiden yhteyteen. Kuntalaiskyselyn tuloksien avulla on kunnan kaavoitus ja tekniset palvelut laatinut lähtökohdat Keskuspuiston suunnitteluun ja Jokirannan jatkosuunnitteluun. Nyt ne odottavat kunnanhallituksen hyväksyntää. Kai Saarto
Liikennepuistoa toivotaan Mestarinaukiolle
Tunnelmallinen riippusilta on edelleen käyttökuntoinen, mutta tullaan jossain kohtaa uusimaan.
Liikennepuisto, Muumipuisto ja pelikenttä joutuvat väistymään uusien kerrostalojen tieltä ja ne tarvitsevat suunnitelmissa uuden sijoituspaikan keskustan alueelta. Vuonna 2004 perustettua lasten Leijona liikennepuistoa on esitetty siirrettäväksi Keskuspuistoon, kunnantalon viereiselle Mestarinaukiolle. Lions Club Lieto Loukinainen on osallistunut puiston perustamiseen ja on sen toiminnassa edelleen mukana. Myös klubilta on tullut toive liikennepuiston sijoittamiseksi Mestarinaukiolle, joka on sopivasti koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. – Lähtökohtana on nyt, että liikennepuisto ja sen rinnalla Muumipuisto siirtyisivät Mestarinaukiolle, vahvistaa Mäki. Jokirannan ja Keskuspuiston lisäksi toivottiin koirapuiston rakentamista ja joenvarsipolkuja molemmin puolin jokea. Myös Keisvuorta ja Taatilan aluetta toivottiin kehitettävän.
Lasten ilmaisessa liikennepuistossa käy joka kesä tuhansia polkuautoilijoita. Liikennepuisto joutuu väistymään kerrostalojen tieltä ja todennäköisesti siirretään Mestarinaukiolle.
Koirapuisto Keisvuoreen? Liedon kunnanvaltuustossa viime syksynä tehty koirapuistoaloite voi myös toteutua lähitulevaisuudessa. Kunta järjesti keskiviikkona 14.6. yleisötilaisuuden Jokilaakson koululla koirapuiston mahdollisesta rakentamisesta Lietoon. Lehden ilmestymisaikataulun vuoksi emme saa-
neet tilaisuuden kulusta tietoa vielä tähän lehteen. Tilaisuudessa oli tarkoitus kartoittaa yhteistyötahoja koirapuiston rakentamiseen ja ylläpitoon. Asiasta keskusteltiin ja koirapuiston esimerkkiluonnosta esiteltiin yleisölle. – Tämä hanke liittyy osal-
taan Keskuspuistosuunnitelmiin ja tavoitteeseen kehittää Keisvuoren aluetta. Ajatuksenamme on, että saisimme jonkin aktiivisen yhdistyksen tai harrastajaporukan yhteistyökumppaniksi koirapuiston ylläpitoon, kaavoitusinsinööri Juha Mäki kertoi Turun Seutusanomille ennakkoon.
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
5
Vanhalinnassa museo- ja luonnonkukkapäivä – tulossa myös Hilmanpäivät-näytös Kesän vaihtuvina näyttelyinä ovat Joutsenten kultaa ja Sodan värit. MUSEOT. Lauantaina 17.6. klo 12–14 vietetään museopäivää ja luonnonkukkapäivää Liedon Vanhalinnassa. Luonnonkukkapäivän opastetun retken oppaana on Turun yliopiston kasvitieteen dosentti Terttu Lempiäinen. Retki suuntautuu Vanhalinnan ympäristöön: Linnavuorella tutustutaan arkeofyytteihin, pihapiirissä vanhoihin lääkekasveihin ja Muonamiehen mökin takana muun muassa ukkomansikkaan. Retki lähtee klo 12 Vanhalinnan pihasta, päärakennuksen edestä. Retken järjestää Vanhalinnan museon ystävät ry. yhdessä Vanhalinnan kanssa. Vanhalinna ja Turun elokuvakerho esittävät keskiviikkona 28.6. klo 19 Matti Kassilan klassikkoelokuvan Hilmanpäivät (1954). Komediaa tähdittävät Tauno Palo, Edvin Laine, Aino Mantsas ja Matti Ranin. Esityspaikkana toimii Vanhalinnan Kartanoravintolan tunnelmallinen vintti. Liput näytökseen voi ostaa kesäkah-
vilasta. Esihistoriallisen Linnavuoren kupeessa sijaitseva Vanhalinna on monipuolinen museo- ja kulttuurikeskus, jonka kesässä vaihtuvina näyttelyinä nähdään Joutsenten kultaa ja Sodan värit. Joutsenten kultaa kertoo vaatimattomassa Nummenpakan mökissä Kaarinassa varttuneista veljeksistä Karl Fredrik Joutsenesta ja Anton Fabian Johnssonista, jotka osallistuivat 1800-luvun loppuvuosina Klondiken kultaryntäykseen. Veljekset onnistuivat ahkeralla työllä keräämään itselleen valtavan kultaomaisuuden, jolla 1900-luvun alussa takaisin Suomeen palattuaan ostivat muun muassa kokonaisen kerrostalon Pohjoisesplanadilta. Valtaosa veljesten omaisuudesta testamentattiin Turun yliopistolle ja muun muassa Turun yliopiston pääkirjasto on rakennettu Alaskan kullalla. Sodan värit -valokuvanäyttely perustuu tietokirjailija Juri Nummelinin ja graafikko Ta-
neli Kulon kirjaan Sodan värit (2014). Näyttelyssä on esillä Tiedotuskomppanian kuvaajien valokuvia jatkosodan ajalta ja jatkosodan aikaista valokuvauskalustoa sekä muuta esineistöä. Näyttelyn keskiössä ovat jatkosodan tapahtumat Turussa, Tiedotuskomppanian kuvaaja Tauno Norjavirran otokset sekä sodan ihmiskuvat. SA-arkiston alkuperäiset mustavalkoiset valokuvat on väritetty ja korjailtu Taneli Kulon toimesta, mikä luo kuviin hätkähdyttävän uuden ulottuvuuden. Nummelinin keräämät kuviin liittyvät tarinat yhdistävät kuvat jatkosodan eri vaiheisiin. Näyttely on toteutettu yhdessä Nummelinin ja Kulon kanssa. JAS-kameramuseo on tuottanut valokuvauskalustoon liittyvät kokonaisuuden ja lainannut esineet kokoelmistaan. Antikvariaatti Arwo Paperi / Juvekim on lainannut näyttelyyn jatkosodan propagandapainatteita. TSS
Vanhalinna ja Turun elokuvakerho esittävät 28.6. klassikkopätkän Hilmanpäivät.
Ensi lauantaina Liedon Vanhassalinnassa vietetään museopäivää ja luonnonkukkapäivää.
Paikallinen ilmoittaja, ilmoitukset edullisesti ja näkyvästi omalle markkina-alueellesi. IlmoitusmyyntI Maria-Leena Kontio 045 111 6931
maria-leena.kontio@turunseutusanomat.fi PAIKALLISLEHTI
LIETOLAINEN erikoisliite LIETO - TARVASJOKI
Luonnonkukkapäivän aikana järjestetään opastettu kiertue Vanhanlinnan lähiympäristöön.
6
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
Vanhalle Valmalle uutta toimintaa
1930-luvulla valmistunut Valmakodin vanha osa on menossa remonttiin. Tiloihin tulee mm. ryhmäkoti ja tukiasuntoja. Osa henkilökunnasta siirretään uuteen kotikuntoutuksen tiimiin.
SENIORIT. Liedon kunnassa on viime syksystä asti suunniteltu Valmakodin vanhalle osalle uutta käyttöä. Vuonna 1930 valmistuneessa kolmikerroksisessa rakennuksessa on 19 asuntoa. Rakennuksen käyttökuluja on lisännyt käyttämättömänä oleva kellarikerros, eikä rakennus enää muutenkaan ole vastannut vanhustenhoidon toiminnalle asetettuja nykyvaatimuksia.
Vanhan Valman hoitopäivähinta on 136 €, mikä on huomattavasti kalliimpaa kuin muissa yksiköissä. Kunnanhallitus hyväksyi maaliskuussa suunnitelmat, joissa Vanhan Valman nykyiset asukkaat siirretään uusiin koteihin ja tilat remontoidaan uuteen käyttöön.
Tukiasuntoja ja mahdollisuus hyvinvointipalveluille Tutustumiskäyntien ja käyttäjien kuulemisen jälkeen kaavoitusarkkitehti Pekka Sillanpää on laatinut korjaussuunnitelmat, joissa kolmas kerros muutettaisiin kahden osaston ryhmäkodiksi. Ensimmäiseen kerrokseen tulisi tukiasuntoja ja kellari otettaisiin
uudestaan käyttöön sauna- ja kerhotiloina sekä mahdollistettaisiin sinne esimerkiksi kampaajan, hierojan ja fysioterapeutin palveluiden tuottaminen. Lisäksi erillisen suunnitelman mukaan piha-alueelle tehtäisiin aktiivisuutta ja viihtyisyyttä parantavia toimenpiteitä. Hanke on saanut kevään aikana positiivista palautetta tulevaisuuden terveyskeskuksen
työryhmältä, kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Yhteensä kustannusten on arvioitu olevan noin 250 000 euroa. Säästöt pidemmällä aikavälillä Vanhuspalveluiden kustannukset nousevat väliaikaisesti, koska vanhan Valman nykyiset asukkaat tulee siirtää remontin
tieltä uusiin koteihin. Lisäkustannuksen on arvioitu olevan vuositasolla noin 600 000 euroa. Säästöjä syntyisi vastaavalla ajalla noin 300 000 euroa vuokra-, ruoka- ja siivousmenojen poistuessa. Esityksen mukaan henkilöstöresurssista siirrettäisiin vakansseja vanhus- ja hoivapalvelujen avopalveluihin. Kai Saarto
Lieto käynnistämässä kotikuntoutusta SENIORIT. Liedossa on lähitulevaisuudessa mahdollisuus entistä laajempiin kotiintuotaviin palveluihin. Vanhan Valman toiminnan muuttuessa vanhuspalveluiden vakansseja ollaan mahdollisuuksien mukaan siirtämässä avopalveluihin. Vanhan Valman remontin valmistumisen jälkeen entistä useampi asiakas on avopalveluiden piirissä ja Liedon vanhuspalveluiden mukaan heidän toimintakykynsä vahvistamiseen tulisi nyt panostaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan Liedon aluejaosto päätti toukokuussa, että vanhuspalveluiden avopalveluihin pe-
rustetaan kotikuntoutustiimi. Asiaa on käsitelty tällä viikolla myös kaupunginhallituksessa, jossa kunnanjohtaja Esko Poikelan tekemä päätösehdotus oli perustamiselle myönteinen. Kokouksen päätöstä emme ehtineet saamaan tähän lehteen. – Alustavien suunnitelmien mukaan kotikuntoutustiimin muodostaa fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja yksi hoitaja. Toiminnan on suunniteltu alkavan syksyn 2017 aikana. Kotikuntoutustiimi tulee tekemään tiivistä yhteistyötä kotihoidon, omaishoidon, kotisairaalan sekä geriatrisen arviointiyksikön kanssa, kertoo avopalvelui-
den esimies Sari Pihlaja. Kunnanhallitukselle on esitetty, että tiimin kolme vakanssia tulisivat Valmakodista. Ministeriön laatusuosituksessa halutaan palvelut koteihin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnissa tulisi varautua ikä-ihmisten kasvavaan palveluntarpeeseen riittävän ajoissa. Ministeriön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 – 2019 on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Siinä painotetaan palvelujen vientiä ihmisten koteihin sen
sijaan että ihmisiä vietäisiin ääreen. Laatusuosituksessa otetaan kantaa myös siihen, minkälaisia palveluja kunnan tulisi tarjota. Lietoon perustetun kotisairaalan ja geriatrisen arviointiyksikön lisäksi suosituksessa mainitaan kotikuntoutuksen tarjoaminen ikäihmisille. Kotikuntoutuksessa tarkoituksena on tukea ikäihmistä kotona ja pysäyttää kasvavaa tehostetun palveluasumisen tarvetta ja vahvistaa kotihoitoa. Liedossa kotikuntoutus –toimintaa on suunniteltu monta vuotta. Fysioterapian
kotikuntoutus on jo käynnistetty terveyspalveluissa. – Kotikuntoutustiimi tulee palvelemaan Liedon kunnan ikääntyvää väestöä. Tiimin asiakkaana voi kerrallaan olla noin 20 asiakasta. Tavoitteena on ikääntyvien kotona selviytymisen tukeminen ja osastohoitojaksojen lyhentyminen. Kotikuntoutustiimi vie fysioja toimintaterapeutin toteuttaman arvioinnin ja kuntoutuksen asiakkaan kotiin. Lisäksi se ohjaa ja neuvoo asiakasta, omaisia sekä yhteistyötahoja hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa, kuvailee Sari Pihlaja. Kotikuntoutus antaa ikä-ih-
misille keinoja pärjätä omassa kodissa, mahdollisuuden tuettuun ja itsenäiseen harjoitteluun, sekä tukea eri elämäntilanteissa, jolloin toimintakyky väliaikaisesti tai lopullisesti on heikentynyt. Tarkoituksena on myös antaa henkistä tukea ikä-ihmisille, jotka ovat joutuneet suurten muutosten eteen, esimerkiksi kun omainen on sairastunut tai menehtynyt. Kotikuntoutustiimi toimii verkostomaisesti, ja pystyy käyttämään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden muuta henkilöstöä ja osaamista kotiin tarjottavassa kuntoutuksessa. Kai Saarto
LIETOLAINEN
15. kesäkuuta 2017
7
Koulukeskuksen rakennustyöt vaikuttavat liikenneyhteyksiin ja kentän käyttöön LIIKENNE. Taatilan koulun rakentamiseen liittyen on Liedon koulukeskuksen alueella alkanut laajamittainen katu- ja paikoitusalueiden rakennustyö. Tämän vuoksi osa Kärpijoentiestä on suljettu turvallisuussyistä kesän ajaksi yleiseltä liikenteeltä. Suljettu osuus sijoittuu Kievarintien risteyksen ja Manttaalin risteyksen väliin. Korvaava kulkuyhteys koulukeskukseen on järjestetty Manttaalin risteyksen kautta. – Koulukeskuksen liikennejärjestelyjä parannetaan ja alueelle rakennetaan lisää paikoitustilaa. Liikenneturvallisuutta parannetaan ra-
kentamalla kevytväylä koko Kärpijoentien osuudelle. Viime vuonna on kunnostettu Kärpijoentien eteläosuus ja nyt kunnostamista jatketaan rakentamalla liikenneympyrä Kärpijoentien ja Opintien risteykseen. Samalla rakennetaan Manttaalin ympäristöön lisää paikoitusaluetta. Tie- ja kevytväyläosuudet asfaltoidaan syksyllä, kertoo kunnallistekniikkapäällikkö Henna Paajanen. Paajasen mukaan paikoitustilaa on tulossa tänä vuonna lisää noin viidellekymmenelle autolle. – Viereisen keskusurheilukentän perusparannusurakka tapahtuu samaan aikaan tien
Taatilan koulun rakentaminen on edennyt jo pitkälle.
rakentamisen kanssa ja se valmistuu myös syksyllä, sanoo Paajanen. Parannustöiden vuoksi koko urheilukenttä sekä tennis- ja koripallokentät ovat poissa käytöstä. Keskusurheilukentän ollessa suljettuna voi tennistä pelata Yliskulman kentällä. Pahkamäen kentällä voi pelata sekä tennistä että koripalloa. Lisäksi koripallon heittelyä varten löytyy eri korkeuteen sijoitettuja koreja lähes kaikkien koulujen pihoilla.
Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi
Suomalainen kalanperkuutyökalu, 3 työkalua yhdessä. ®
Syksyn kalareissuille! Kesän kalareissujen paras kalakaveri! aisen en ja -nkaapimiseen i! Kalamiehmunuaisten vinkk Pyöreä kärki ja h la s ra pa
Kesänwww.ricu.fi kalareissuille! ! Katso kalankäsittelyvideo
vatsan avaamiseen Suojaan kääntyvä terä
KEL
® ®
Suomustus-
pinta KELSuomustusLUpintaVA!
www.ricu.fi! Katso kalankäsittelyvideo
paras lah javinkki! Kalam Saatavana: iehe ja Hyvin -naisen varustetuissan tavarataloissa
Syksyn kalareissuille! Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen
ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.
Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä. www.ricu.fi
Kärpijoentien osa on suljettu kesän ajaksi yleiseltä liikenteeltä.
paras lah
UVA! Lpinta KELLSuomustusUVA!
Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen
Kai Saarto
kalastusalan erikoisliikkeissä. ja marketeissa sekä varustetuissantavarataloissa -naisen miehe javHyvin KalaSaatavana: in ja kki!
Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi
SUOMALAINEN LAATUTUOTE • Valmistaja Ricu-tuotteet Oy, Merimasku
Täyden palvelun rivi- ja paritaloja Liedon Kaijasenpeltoon ASUMINEN. Sievitalo Oy rakentaa rivi- ja paritaloja Liedon Kaijasenpeltoon. Araraitille rakennettavaan asuntoyhtiöön tulee 17 täyden palvelun rivi- ja paritaloasuntoa, joissa helpon asumisen ja elämisen ydinpalvelut sisältyvät yhtiövastikkeeseen. Rakentaminen alkaa arvioidun aikataulun mukaisesti syksyllä 2017. Valmistuminen ajoittuu vuoden päähän syksyyn 2018. Asunto Oy Ahoneilikassa yhtiövastikkeeseen sisältyvät heti asuntoyhtiön luovutusvaiheessa muun muassa pihanhoito ja nurmenleikkuu, puhtaan sisäilman varmistavat kodin ilmastointilaitteiden suodattimien vaihdot sekä hälytyskeskukseen kytketyt murto- ja paloilmoittimet, joiden ansiosta ammattilaisten apu saadaan paikalle nopeasti. Kodin lämpötilan pitää tasaisena kaukolämpö. – Sievitalon täyden palvelun asunnoissa on kiinnitetty erityishuomiota asumisen laatuun ja esimerkiksi turvallisuuteen ja sisäilman terveellisyyteen. Samalla yhtiövastike on pidetty kustannustehokkaana. Täyden palvelun asuntoyhtiömme on kysytty asumisen muoto, sillä monet haluavat
asua pientalossa, mutteivät välttämättä huolehtia esimerkiksi pihatöistä ja talotekniikasta, kertoo Sievitalon toimitusjohtaja Jaakko Tokola. Kaijasenpellon uuden pientalojen asuinalueen lähellä ovat Liedon keskustan palvelut ja ulkoilualueet. Lähelle on rakenteilla tulevana syksynä ovensa avaava Taatilan alakoulu. Asunto Oy Ahoneilikassa on valittavana yksitasoisia rivi- ja paritaloasuntoja. Paritaloasuntojen hintaan sisältyy autokatospaikka ja autopaikka lämmityspistokkeella. Rivitaloasuntojen autokatospaikat myydään erillisinä osakkeina. Sievitalon kehittämä täyden palvelun asunto-osakeyhtiö tarjoaa asukkailleen aina laadukkaasti rakennetun muuttovalmiin kodin palveluineen. Asunnon yhtiövastikkeeseen sisältyy muun muassa kiinteistönhuolto- ja pihanhoitopalveluja sekä ympärivuorokautinen vartiointi- ja turvapalvelu. Asuntoyhtiön asukkaat saavat taloyhtiön hallinnon ja huoltopalvelut käyttövalmiiksi aina ennen taloyhtiön luovutusta asukkaille. TSS
Havainnekuva: Sievitalo Oy.
8
LIETOLAINEN
n Menovinkkejä Lietoon To 15.6.–13.8. klo 12-17 luonnonkukkaretki, TarvasNautelankosken museo, Nau- joen luontopolku, Hämeen Härkätie 638, Oppaana Turun telankoskentie 40 yliopiston kasvitieteen dosentPe 16.6. klo 15-17 Perenno- ti Terttu Lempiäinen, järj. Liejenvaihtopäivä, Nautelankos- don museo ken museo, Nautelankoskentie 40, järj. Liedon museo ja Lie- 31.8. asti klo 11–15 Ihmisten Tarvasjoki -näyttely, Tarvasjodon Maatalousnaiset os. 1. en kotiseutumuseo La 17.6. klo 12-14 Luonnonkukan päivän opastettu Tiistaisin klo 18 tiistaipyöräiluontoretki Vanhalinnan ym- ly vaihtuvilla kohteilla. Lähtö päristöön, Oppaana Turun yli- kunnantalolta. Järj. Härkätien opiston kasvitieteen dosentti vaeltajat Ry Terttu Lempiäinen, järj. Vanhalinna ja Vanhalinnan muse- Keskiviikkoisin klo 10 sauvakävelyä. Lähtö Lietohallin on ystävät ry edestä. Järj. liikuntatoimi Su 18.6. klo 15 Luonnonkukkapäivän retki, Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 30b Su 18.6. klo 15-17 Opastettu
15. kesäkuuta 2017
Kunnan palvelut kesäaikaan Liedon kunta siirtyy palveluissa kesäaikaan, mikä tarkoittaa poikkeavia aukioloaikoja ja osan palveluista sulkeutumista kesän ajaksi. Kunnanvirasto on suljettuna 3.7. – 28.7.2017 välisen ajan. Vireillä olevista asioista saa tänä aikana tietoa kunnan www-sivuilta. Julkiset kuulutukset ovat nähtävänä kunnan verkkosivuilla sekä kunnantalon ilmoitustaululla pääsisäänkäynnin vieressä. Kievarintien kirjasto palvelee 30.6. asti ja on kokonaan suljettu 3.7. – 30.7. välisen ajan. Kirjastoautopalveluita ei ole 23.6. – 31.7. Kesän laina-ajat ovat pidennetyt siten, että lainatun tavallisen aineiston eräpäivä
on 2.8. 16.6. lähtien lainattujen kahden viikon lainojen eräpäivä on 2.8. Palautusluukku ei ole käytössä Kievarintien väistötilassa eikä kunnantalolla koko kesän aikana. Kotihoitoon saa yhteyden ma - pe klo 8.30 - 10.00, numerosta 050 568 6199. Kiireellisissä asioissa päivystyspuhelimesta ma – pe 8.00 – 20.00, p. 0500 320 398. Lietohalli on suljettu ajalla 23.6. – 9.7.2017 Mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijöille voi jättää soittopyynnön terveyskeskuksen ajanvarauksen kautta, p. 02 4873 7231. Nuorisotoimi ja kulttuuri-
toimi ovat lomalla heinäkuun ajan. Kesän tapahtumat toteutetaan ilmoittautuneiden kesken, tarkemmat tiedot tapahtumista www.lieto.fi Nuorisotilat ovat kesälomalla ja ne avataan syyskuun alkupuolella.
ma on suljettu 5.6. – 30.7.
Psykososiaalisen yksikön Perheneuvola ja mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat suljettuna 3.7. – 31.7.
Littoisten terveysasema on suljettu 26.6. – 6.8. jolloin Liedon littoislaiset voivat käyttää Kaarinan pääterveysaseman palveluja. Kotisairaanhoito toimii normaalisti. Kiireellisissä tapauksissa yhteydenotot Liedon päivystykseen arkisin klo 8 - 16 p. 02 4873 7200. Muuna aikana Turun yhteispäivystykseen p. 02 313 8800.
Päivystävänä päiväkotina toimii Loukilinna 1.7. - 31.7. p. 050 315 0369
Suun terveydenhuollon ajanvaraus toimii kesällä normaalin aikataulun mukaisesti.
Liedon pääterveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä laboratoriopalvelut toimivat normaalisti. p. 02 4873 7231. Tarvasjoen terveysase-
Kunnan eläinlääkäri palvelee koko kesän.
Lieto-viikolla korostetaan yhteistyötä ja jopa hulluttelua Lieto-viikolla korostetaan yhteistyötä ja jopa hulluttelua Lieto-viikko on elokuussa järjestettävä kulttuuritapahtumien runsaudensarvi, josta voit valita itsellesi tai vaikka koko perheelle sopivat meiningit. Lieto-viikko järjestetään tänä vuonna 11.–20.8. Lietolaisia toimijoita kutsutaan järjestämään ohjelmaa Lieto-viikolle. Tänä vuonna peräänkuulutamme Lietoviikolle entistä enemmän
yhteistyötä ja hieman jopa hulluttelua. Kannustamme yhdistelemään tapahtumia sekä kokeilemaan rohkeasti uusia keinoja toteuttaa paikallistapahtumia. Liedon kunta pyytää valmiita tapahtumia ilmoitttamaan Lieto-viikon ohjelmaan viimeistään 25.6. kunnan tapahtumakalenterin kautta. Kalenterin löytää nettisivuilta www. lieto.fi. TSS
Huputettu kunnanvirasto on suljettuna 3.7. – 28.7. välisen ajan.
Lieto sai tukea Liikkuva koulu -ohjelmaan KOULUTUS. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt yhteensä 640 000 euroa perusopetukseen liittyviin paikallishankkeisiin. Tällä summalla oli mahdollista tukea yhteensä 24 hanketta. Yksi tuen saajista on Liedon kunta, jolle myönnettiin yhteensä 28 000 euroa. Valtion talousarvioon vuodelle 2017 sisällytetty määräraha kohdistuu Liikkuva koulu -ohjelman paikallisten kehittämishankkeiden avustamiseen (tarkoitettu käytettäväksi koulujen lukuvuoden 2017–18 aikana). Vuonna 2017 on ollut haettavissa Liikkuva koulu -avustusta kuten ennenkin perusopetusta antaville kouluille, mutta nyt ensimmäistä kertaa pilottiluontoisesti myös lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille. Tavoitteena toisen asteen oppilaitosten tukemisessa on saada pilottivaiheeseen mahdollisimman kattavasti sisällöllisesti monipuolisia hankkeita, eri kokoisia hankekokonaisuuksia eri puolilta aluetta. Tarkoitus ei siis ole tukea tässä vaiheessa kaikkia hankkeita eikä varsinkaan useita saman tyyppisiä hankesisältöjä. Pilotointivaihe käsittää kaksi lukuvuotta, jonka jälkeen tehdään kokonaisarvio toisen asteen Liikkuva koulu -ohjel-
masta ja sen tukipolitiikasta kokeilun tulosten perusteella. Liikkuva koulu -avustusta voivat saada peruskoulujen osalta kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdistuvaan toimintaan. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen osalta kehittämisavustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen kohdis-
tuvaan toimintaan (ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus). Liikkuva koulu -toiminnan tavoitteena on aktiivinen ja viihtyisä koulupäivä. Pyrkimyksenä on, että jokainen koululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Jokainen koulu voi toteuttaa liikkuvaa koulupäivää omalla tavallaan. Toteutuksessa on keskeistä oppilaiden osallisuus, oppimisen edistäminen sekä liikku-
misen lisääminen ja istumisen vähentäminen. Hanketoiminnan kautta pyritään luomaan kullekin kunnalle sopiva, eri koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukeva rakenne. Tärkeää on, että kunnan eri sektorit löytävät luontevat yhteistyömuodot, jotka tukevat hyväksi havaittujen toimintojen vakiinnuttamista ja pitkäjänteistä resursointia. TSS
Ilmaristen koulun laajennukselle myönnettiin isämääräraha Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi 22.5. yksimielisesti Ilmaristen koulun laajennuksen 120 000€ lisämäärärahan. Tekninen lautakunta valitsi koulun laajennuksen urakoitsijaksi halvimman tarjouksen tehneen Rakennus-Kylänpää Oy:n. 448 400 euron urakkasopimuksen lisäksi esitettiin edellä mainittu 120 000 euron
lisämääraraha. Tarve sille johtuu suunnitelmiin tehdyistä muutoksista ja rakennuskustannusten noususta. Suunnitelmiin lisättiin vanhan puolen käytävän uusimista, kahden wc-tilan lisäämistä, sekä varastoinnin, siivouksen ja käytävätilan kasvattamista, sekä katetun inva-luiskan rakentamista.
Kisakallion päiväkodin urakoitsijat valittiin
Liedon koulut saivat yhteensä 28 000 euroa Liikkuva koulu -ohjelmaan.
Kisakallion koulusta tehdään laajennus- ja muutostyönä päiväkoti, johon on suunniteltu neljää varhaiskasvatusryhmää. Liedon kunta sai Kisakallion päiväkodin rakennus-, putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoista määräaikaan mennessä viisitoista tarjousta. Hankintaperusteena oli halvin tarjoushinta.
Tekninen lautakunta valitsi rakennusurakoitsijaksi Varpe Oy:n (1,3M€), ilmanvaihtourakoitsijaksi Varsinais-Suomen Ilmastointipalvelu Oy:n (97 640€), putkiurakoitsijaksi Isokouvola Oy:n (122 000€) ja sähköurakoitsijaksi LP Electric Oy:n (143 000€).