Issuu

Runebergintorttu ja kahvi

Äänestä päätellen oikea!

350

Tammitie 3, 20540 Turku

28. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT NYT NYT NYT KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ HELPOSTI! HELPOSTI! HELPOSTI! Suomen Arvo-Ostot Oy HELPOSTI! Suomen Arvo-Ostot Oy NYT Suomen SuomenArvo-Ostot Arvo-Ostot Oy Oy NYT NYT KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ OSTAMME KULTAA, myös käytetyt kultaja KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ HELPOSTI! HELPOSTI! hopeaesineet, pöytähopeat, hammaskultaa, HELPOSTI! Suomen Arvo-Ostot Oy HELPOSTI! Suomen Arvo-Ostot Oy Suomen kunniamerkit, setelit,Oy militariaa yms. arvotavaraa SuomenArvo-Ostot Arvo-Ostot Oy NYT • Maksuton arviointi • Maksamme heti käteisellä OSTAMME KULTAA, myös käytetyt kultaja NYT NYT KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ hopeaesineet, pöytähopeat, hammaskultaa, KÄTEISTÄ KÄTEISTÄ HELPOSTI! kunniamerkit, setelit,Oy militariaa HELPOSTI! yms. arvotavaraa HELPOSTI! Suomen HELPOSTI! Suomen Arvo-Ostot Arvo-Ostot Oy

LÄNSI

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI– NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

Kultaa

Kellot Kellot Kellot Kellot Arvokellot

• HOPEAA • VANHAT RAHATOSTOAUTOLLA • ARVOKELLOT • KULTAA OLEMME OLEMME NYT NYT OSTOAUTOLLA OSTOAUTOLLA Kultaa OLEMME NYT OSTOAUTOLLA TERVETULOA PAIKAN PÄÄLLE OLEMME OSTOAUTOLLA NYT OSTOAUTOLLA TERVETULOA PAIKAN PÄÄLLE OLEMME NYT OSTOAUTOLLA 25.1.OSTOAUTOLLA klo 10KOKKOLA - 17 KE 3.3. klo 10 – 17Tiistai K-CITYMARKET Heinolankaari 9 OLEMME NYT Hopeaa Hopeaa Hopeaa Hopeaa

Vanhatrahat rahat Vanhat Vanhat rahat

Vanhat rahat

Kellot Kellot Kellot Kellot Arvokellot

Tarjous voimassa 31.1.2022 asti tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää.

* Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä.

Kauppakeskus Myllyssä Prisman ja Alkon välissä

Kultaa Kultaa Kultaa

Meiltä saat myös asennuspalvelut edulliseen hintaan. Katso tuotteet Veikonkone.fi

Kultaa Kultaa Kultaa

VEIKON KONE

Kultaa MYNÄMÄKI, Keskuskatu 27, Mynämäki TO K-SUPERMARKET 4.3. klo 10 – 17 K-CITYMARKET PIETARSAARI Koulukatu 6 PAIKAN PÄÄLLE Keskiviikko 26.1. kloTERVETULOA 10 - 17 NOUSIAISTEN TORI, Torikuja, Nousiainen Palvelemme myös ruotsiksi KE To 3.3. 10 – 17 NYT K-CITYMARKET KOKKOLA Heinolankaari OLEMME OSTOAUTOLLA onOSTOAUTOLLA Teemme myös ja klo Pe 27.-28.1. klo 10-17 RAISION TORI, 21200 Raisio 9 Meillä asiointi Teemme myös OLEMME NYT Meillä asiointi onOSTOAUTOLLA Teemme myös

UUSIKAUPUNKI

TO 4.3. klo 10 – 17 NYT K-CITYMARKET PIETARSAARI Koulukatu 6 OLEMME OSTOAUTOLLA kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! Meillä asiointi onmyös ruotsiksi Teemme myös Palvelemme

Ketunkalliontie 3, 23500 Uusikaupunki Puh: 028443090 gsm: 0407523137 esa.nordqvist@veikonkone.fi

TERVETULOA PÄÄLLE myös kotikäyntejä! onPAIKAN Teemme Meillä asiointi Teemme myös p. koronaturvallista. 044 270 1126 Meillä asiointi onwww.arvo-ostot.fi Teemme myös KE 3.3. klo 10 – 17 K-CITYMARKET KOKKOLA Heinolankaari 9 kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! Meillä asiointi on Teemme myös TO 4.3. klo 10 – 17 K-CITYMARKET PIETARSAARI Koulukatu 6

www.myllynapteekki.ﬁ | Avoinna ark 8–21, la 9–19, su 10–19

kotikäyntejä! Palvelemme myös ruotsiksi p. koronaturvallista. 044 270 1126 www.arvo-ostot.fi on Teemme myös Meillä Teemme myös Meilläasiointi asiointi on Teemme myös kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! koronaturvallista. kotikäyntejä! Meillä asiointi on Teemme myös kotikäyntejä! p. koronaturvallista. 044 270 1126 www.arvo-ostot.fi

HAEMME OSALLISTUJIA ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKETUTKIMUKSEEN

Tutkimus selvittää, onko kanakinumabi-niminen tulehdusta estävä lääkeaine turvallinen henkilöillä, joilla on alkava Alzheimerin tauti ja onko sillä edullisia vaikutuksia heidän muistiinsa ja ajattelukykyynsä. Saatatte soveltua osallistujaksi tähän tutkimukseen, jos olette 45–90-vuotias; Teillä on lieväasteisia muistitoimintojen häiriöitä, jotka saattavat ennakoida Alzheimerin tautia TAI lievässä vaiheessa oleva, lääkärin toteama Alzheimerin tauti; Teillä on käytettävissänne luotettava tukihenkilö, joka voi tulla mukaanne kaikille tutkimuskäynneille. Tutkimuksen toteuttaa CRST Oy Turussa. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuja saa jatkaa mahdollisen aikaisemman Alzheimer-lääkityksensä käyttöä. Tutkimuskäyntien matkakulut korvataan. Lisätietoja tutkimuksesta Puhelin (arkisin klo 12-15): 040 8418400 tai 050 5514667 Sähköposti: tutkimus693@crst.fi

Soita tai tule myymälään!

K O K O O M U S

Jan Lindström LÄHIPALVELUJEN PUOLUSTAJA janjlindstrom.blogspot.com jan.lindstrom@naantali.fi facebook.com/janJlindstrom/

703

NOUDAN METALLIROMUA

Osta vähintään 7 Pihla- tuotetta, saat oven kaupan päälle !

Raisiosta ja lähialueelta veloituksetta. Soita 044 507 6266.

Pyydä tarjous Pihla-jälleenmyyjältäsi: Jari Laurila | Länsirannikon Ikkunat ja Ovet Oy jari.laurila@ikkunatjaovet.fi | 0505399551 www.ikkunatjaovet.fi | www.pihla.fi

JA !

TTA ILMOI

Tiesitkö, että me olemme

TAVOITETUIN EROTTUVIN

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

keskusta

Norm. 92,40

Vanhat rahat

SEUTUSANOMAT

7900

Vanhatrahat rahat Vanhat Vanhat rahat

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

180 kapselia

OSTAMME KULTAA, myös käytetyt kultaja hopeaesineet, pöytähopeat, hammaskultaa, Vanhatrahat rahat Vanhat Hopeaa Vanhat rahat Hopeaa kunniamerkit, setelit, militariaa yms. arvotavaraa Vanhat rahat Hopeaa • Hopeaa Maksuton arviointi • Maksamme heti käteisellä Kellot Kellot Kellot Kellot Arvokellot

20.1.2022

ISOT KODINKONEET SAAT KOTIISI VAIVATTOMASTI ILMAISELLA KULJETUKSELLA MYÖS TURUN SEUDULLE!

Suomen Arvo-Ostot •Suomen Maksuton arviointi Oy •Oy Maksamme heti käteisellä Arvo-Ostot

Hopeaa Hopeaa Hopeaa Hopeaa

HELMIKUUTA

TURUN

Priorin Extra hiusravinne

OSTAMME OSTAMME OSTAMME OSTAMME OSTAMME OSTAMME

PYYDÄ TARJOUS! Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

Vahvista hiuksiasi

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

Miten käy äänestysprosentin?

Millaista osaamista aluevaltuustoihin tarvitaan?

Kehitysvammaisten palvelut unohtuneet

irjoitan ja pohdin tätä maanantaina, kun aluevaalien ennakkoäänestystä on vielä jäljellä kaksi päivää. Pystyykö viiden päivän ennakkoäänestysajan jälkeen tekemään päätelmiä aluevaalien lopullisesta äänestysprosentista? Tietenkin päätelmiä voi tehdä, niiden paikkansapitävyys on sitten toinen juttu... Joka tapauksessa, aluevaalien äänestysinnon on pelätty jäävän kovin alhaiseksi. Monien kyselyjen pohjalta on jopa pelätty, että lopullinen äänestysprosentti voi jäädä alle maagisen 50:n rajan. Kun ennakkoon on voinut äänestää viiden päivän ajan, Varsinais-Suomessa ollaan hieman koko maata edellä – reilun prosenttiyksikön verran. Ennakkoon oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 17,5 prosenttia varsinaissuomalaisista eli hieman alle 70.000. Jos parina viimeisenä ennakkopäivänä äänensä antoi yhtä monta ihmistä kuin edellisen viikon arkipäivinä, ennakkoäänien määrässä päästiin yli 100.000:n. Se tarkoittaa yli 25 prosentin äänestysaktiivisuutta. Viime kesän kuntavaaleissa Varsinais-Suomessa äänensä ennakkoon antoi 33 prosenttia ja lopullinen äänestysprosentti oli 56. Te olette tätä lukiessanne jo paljon viisaampia kuin minä tätä kirjoittaessani. Turun Seutusanomien ilmestymispäivänä ennakkoäänestys on päättynyt, ja tiedämme, onko äänestysprosentti noussut yli 25:n tai jopa yli 30:n. Toivottavasti jälkimmäinen on toteutunut, sillä se antaisi odottaa lopullisen äänestysprosentin kipuamista vähintaankin viiteenkymmeneen. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Varsinais-Suomen aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Kustavista, Kemiönsaarelta, Naantalista ja Turusta. Erityisen paljon kirittävää on Pyhärannassa ja Laitilassa, joissa äänestysinto näyttää olevan vaisua – ainakin ennakkoäänestyksen perusteella.

osiaalija terveyspalvelut sekä aluepelastuslaitos siirtyvät kunnista uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Samaan organisaatioon tulevat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät sekä monia muita pienempiä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Alueet järjestävät esimerkiksi seuraavia palveluita: erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, hammashoito, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja pelastustoimi. Tammikuun vaaleissa valittavalla aluevaltuustollamme on valta päättää, miten yllä mainitut palvelut käytännössä toteutetaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee jatkossa olemaan yli 20.000 henkilön työnantaja, jolla on yli kahden miljardin euron budjetti! Hyvinvointialue tulee olemaan myös tärkeä hankintaorganisaatio, joka hankkii erityyppisiä palveluja toimintansa hoitamiseksi. Tämän hetken tiedon valossa vaalien äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä vaisuksi. Ei anneta tämän ennusteen toteutua, vaan otetaan homma vahvasti omiin käsiimme. Päättäjiä valitessa on hyvää pitää mielessä seuraavat kriteerit: Kokemus sosiaali- ja terveystoimen päätöksenteosta, toiminta-alueen tuntemus ja maakunnalliset luottamustehtävät sekä kokemus isojen organisaatioiden päätöksenteosta. Nyt viimeistään on syytä kiinnostua aiheesta ja varmistaa, että hyvinvointialueemme valtuustoon saadaan mahdollisimman pätevät ja osaavat henkilöt viemään eteenpäin vaativaa muutostilannetta.

yvinvointialueesta tulee tärkeä osa monen kehitysvammaisen elämää. Voisi melkein puhua elämänkumppanista, sillä kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Uuden hyvinvointialueen tärkeimpiin tehtäviin siis kuuluukin se, ettei vammaisten elämänlaatu saa heiketä alueuudistuksen myötä. Sote-palveluista puhuttaessa aiheet kuitenkin tuntuvat keskittyvän akuuttiin hoidontarpeeseen ja tähtäin on pikaisessa parantumisessa. Pinnalle ei tunnu juurikaan nousevan se, miten aina ei paraneminen ole mahdollista vaan tavoite onkin elämänmittaisessa elämänlaadun parantamisessa. Varsinais-Suomessa kehitysvamma-ala on keskittynyt suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin, joka Mylly-Antin koulua lukuun ottamatta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen hyvinvointialueeseen. Samoin ruotsinkieliseen palveluun keskittyvä Kårkullan kuntayhtymä sulautuu uudistukseen. Mutta vaikka tammikuun vaalit ovat jo ovella, ei mitään selkeää suunnitelmaa ole siitä, miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään jatkossa. Voikin sanoa, että aluevaalihypetyksessä kehitysvammaisten asia on valitettavasti jäänyt kaikkien muiden sote-alojen alle. Yksikään valtamedioiden vaalikoneista ei saanut satojen kysymysten joukkoon edes yhtä ainoaa kysymystä kehitysvammaisten palveluista. Kun media sekä soten valmisteluelimet ovat näin sysänneet kehitysvammaisten palvelut sivuun, toivon sydämestäni tulevien hyvinvointialuevaltuutettujen ottavan tilanteen tosissaan. Pelkkä harras toive siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa tai luopua tärkeistä palveluistaan ei ole tarpeeksi. Hiljaisuuden on päätyttävä kehitysvammaisten palveluiden osalta. Sillä heille tulevan hyvinvointialueen palvelut saattavat olla suurin ja tärkein elämänkumppani.

Niko Aaltonen (kok.)

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Kirjoittaja on Turun kaupunginhallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen, joka on toiminut myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.

Julia Koskinen (kesk.) aluevaaliehdokas

Annatko avoimen valtakirjan muille? MIELIPIDE Aluevaalit lähestyvät kovaa vahtia! Moni vielä empii, kannattaako lainkaan äänestää. Älä emmi, vaan äänestä! Jos ihmiset ajattelevat, ettei yksi ääni vaikuta, niin he ovat aika varmasti oikeassa – mutta joskus se on ollut tosi pienestä kiinni, mihin valta on kääntynyt. Yksikin ääni on siis merkityksellinen ja arvokas! Mietipä, jos sinun lisäksesi iso joukko miettii samalla tavalla! Sittenpä sillä onkin jo valtava vaikutus. Näistä käyttämättä jätetyistä äänistä muo-

dostuu iso määrä avoimia valtakirjoja niille porukoille, joiden kannattajat äänestävät aina kaikissa vaaleissa. Aamulehti kirjoitti aluevaalien äänestyskäyttäytymisestä otsikolla: Vaaliuurnilla käyvät aktiivisimmin ne, jotka eivät sote-palveluita itse tarvitse - ja lisäsi dosentti Hanna Wass’n kommentin, että ”Näissä vaaleissa tämä on valitettavasti erityisen irvikuvallista”. Hanna Wass viittaa jutussa siihen, että aluevaaleissa on nimenomaan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, koh-

dentamisesta ja laadusta. Jos siis käytät julkisia sote-palveluita, äänestä! Hyvin toimeentulevat äänestävät varmasti – siis ne, joista iso osa on kattavien yksityisten terveyspalvelujen piirissä. Mitäköhän he ajattelevat sinun palveluistasi? Olisiko sinusta hyvä, että sotepalvelut olisivat saatavissa sieltä, mistä niitä nytkin saa tai vastaavan matkan päästä? Eikö olisikin hyvä pyrkiä turvaamaan, että niihin pääsisi autottomatkin, eli ne olisivat kaikkien tavoitettavissa? Pitäisikö hyvinvointialueen pal-

veluiden lähtöajatuksen yhden luukun periaatteesta toteutua - eli sama taho tuottaisi pääosan palveluista, eikä sinua juoksutettaisi eri palvelutuottajien luona hankkimassa yhtä palvelua yhden ja toista toisen luota? Onko mielestäsi niiden hinta nyt sopiva, vai pitäisikö niitä nostaa tai kelpaisiko sinulle palveluseteli, vaikkei sen arvo ihan riittäisikään tarvitsemasi palvelun ostoon? Minusta nämä olisivat tärkeitä asioita puolustettavaksi! En haluaisi, että niistä päättäisivät toiset ihan vaan siksi, että jätimme avoimen valtakirjan heil-

le. Äänestä siis! Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän pj Minna Arve ja Vaten pj Matti Bergendahl kirjoittivat Turun Sanomissa 6.1. hyvinvointialueesta ja sen valmistelu-/päätöksentekoelimistä vaaleja ennen ja niiden jälkeen. He toteavat, että aluevaltuustoon valittavat edustajat päättävät mm. hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä (=kuka niitä tuottaa) ja palveluverkosta (=lähipalvelut, keskitetty malli, vai jotain siltä väliltä). Jokaisen arkea jollain ta-

voin koskettavia asioita siis. Mitä mieltä sinä olet näistä – kerro se äänestämällä! Äänestät sitten ketä tahansa ehdokasta, niin lue tai kysy, mitä hän ajattelee näistä asioista – lähipalvelut, palvelusetelit, ulkoistamiset, yhtiöittämiset, palvelujen laatu ja saatavuus vai kustannussäästöt edellä? Minä ainakin äänestän julkisten, kaikkien tavoitettavissa olevien palvelujen puolesta.

Maaret Laakso Aluepäällikkö, JHL

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Raision Olkkarin Monineuvo toimii entistä useammalla kielellä

Katutasossa esteetön sisäänkäynti

• Koulukatu 7, U:ki • Vihtorinkränni, Laitila

Ajanvaraus p. 0400 593 129

RAISIO

TURUN

Raisiossa käynnistyi viime viikolla monikielinen ohjaus- ja neuvontapalvelu Olkkarin Monineuvo, jossa maahanmuuttajien on mahdollista saada arjen kysymyksiinsä apua arabian, kurdin ja somalin kielillä. Neuvontaa on saanut lokakuusta asti suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, ja nyt myös edellä mainituilla kielillä saatava neuvonta on osa palvelua. Neuvojat päivystävät asiointipiste Olkkarissa sovittuina aikoina. Olkkarin Monineuvo on osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa hanketta, jossa kehitetään maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja Varsinais-Suomessa. Sen tarkoituksena on opastaa maahanmuuttajia erilaisissa arjen asioissa, kuten viranomaisasioita, koulutusta, työtä, taloutta, asumista ja vapaa-aikaa koskevissa kysymyksissä. Neuvojat voivat muun muassa auttaa lomakkeiden täyttämisessä tai suomen kielen kurssien etsimisessä. Tarvittaessa he

SEUTUSANOMAT

Tavoita asiakkaasi helmikuussa ja maaliskuussa:

TORSTAINA 3.2.

Rakentamisen ja sisustamisen ERIKOISJULKAISU Kokonaisjakelumäärä

141.713 kpl

Helmikuussa ilmestymme myös torstaina 17.2.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto jatkoi, mutta samalla tarkensi Varsinais-Suomessa jo voimassa olevia määräyksiä. Uudet päätökset ovat voimassa 28. tammikuuta asti. Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on edelleen kiellettyä – sekä sisä- että ulkotiloissa.

Raision Olkkarissa saa ohjausta ja neuvontaa suomen, englannin, venäjän, arabian, kurdin ja somalin kielillä. Kuva: Seutusanomien kuva-arkisto. ohjaavat asiakkaan eteenpäin muihin palveluihin. – Suomalainen palvelujärjestelmä voi olla aluksi sekava ja monimutkainen muualta muuttaneelle. Monikielisellä neuvonnalla edistetään kotoutumista ja osallisuutta siten, että asiakas saa tarvitsemansa tiedon ja löytää palveluiden piiriin. Tavoitteena on myös, että asiakas oppii ohjauksen avulla hoitamaan asioita itsenäisesti, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ke-

hittämishankkeen koordinaattori Kirsi Hafeez kertoo. Neuvontaa arabiaksi on tarjolla maanantaisin kello 10–12, somaliaksi tiistaisin kello 14–16 ja kurdiksi perjantaisin kello 11–13. Suomen, englannin ja venäjän kielellä neuvontaa saa maanantaisin kello 12–14 sekä tiistaisin klo 10–13. Neuvontapalvelua saa neuvonta-aikana paikan päällä asiointipiste Olkkarissa, Raisiontori 6, minkä lisäksi neuvo-

jat tavoittaa päivystysaikana soittamalla neuvontapuhelimeen 040 487 9936. Neuvojille on myös mahdollista varata aika neuvonta-aikojen ulkopuolelle. Ajan voi varata soittamalla puhelimeen päivystysaikana tai olemalla yhteydessä hankkeen koordinaattoriin puhelimitse 040 352 9714 tai sähköpostilla olkkarin. monineuvo@raisio.fi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Koronapassin käyttö ei siis ole voimassa. Lisäksi velvoitetaan, että yleisölle avoimissa tai rajatun osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa toiminta on järjestettävä niin, että osallistujat pystyvät välttämään lähikontakteja. Näistä järjestelyistä on tehtävä kirjallinen suunnitelma, joka pidetään tiloissa nähtävillä. Jos tartuntariskiä ei

voida tilajärjestelyin vähentää, asiakas- ja osallistujatilat on pidettävä suljettuina. Pelkona oli, että lasten ja nuorten harrastukset seisahtuvat. Avin päätöksessä hyvä uutinen onkin se, että vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret voivat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa muuten suljetuiksi määrätyissä tiloissa. Päätös ei myöskään

koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Päätökset koskevat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kuntia ja ovat voimassa 28. tammikuuta asti.

Varsinais-Suomen maakuntaennusteen yhteydessä tehdyssä yrittäjyysilmapiirikyselyssä Naantali haastoi toden teolla kyselyn kärkipaikkaa vuosia pitäneen Liedon. Liedossa on edelleen yrittäjien mielestä paras yrittäjyysilmapiiri, mutta

Naantali on tiukasti toisena – ja kun kysyttiin kunnan ja yritysten välisen yhteistyön toimivuudesta, tässä osiossa Naantali nousi Liedon ohi ykköseksi. Yrittäjyysilmapiirin kärkikunnat ovat Lieto, Naantali, Kaarina, Paimio ja Salo. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön kärkikun-

nat ovat samat kunnat, mutta eri järjestyksessä: Naantali, Lieto, Paimio, Kaarina ja Salo. Koko Varsinais-Suomessa yrittäjyysilmapiiri arvioitiin hieman paremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. – Erot kunnittain ovat todella merkittävät. Esimerkiksi Lieto, Naantali ja Kaarina ovat tutusti

UUTEEN KOTIIN

Asumisen teemasivut Varaa oma ilmoituksesi! Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Ismo Viskari puh. 045 111 6932

Teemana autoilu &liikenne

ismo.viskari@turunseutusanomat.fi

Sari laurila

puh. 044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Naantali tiistaina 1.2. klo 13–18 seurakuntakeskus Piispantie 2 Palvelemme ajanvarauksella. Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi

OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 0 5801

Marko Vuosjoki

Naantali haastaa Liedon yrittäjyysilmapiirissä YRITTÄJYYS

TORSTAINA 17.3.

TORSTAINA 3.3

Koronarajoitukset jatkuvat kohdennetusti KORONA

AIS IKOISJULK

URIN ER ALUEEN SU

kärjessä, ja ilahduttavasti esimerkiksi Paimio ja Parainen ovat nousseet viime vuosina ylöspäin. Tilaston heikommalla puolella ovat Raisio, Turku ja etenkin Loimaa, kertoi Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Marko Vuosjoki

Kattojen KINGI

Niklas Linna p. 0400 214 288 Niklas Linnap.p.040 0400 214 288 Aksel Kuitula 5161149 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

TURUN

SEUTUSANOMAT

Raisiossa yli tuhat ulkomaalaista äänioikeutettua RAISIO Raisiossa on äänioikeutettuja peräti 20.047, joista 19.018 on suomalaisia. Ulkomaalaisia äänoikeutettuja on siis yli tuhat. Ulkomaalaisista, joilla on oikeus äänestää aluevaaleissa, EU-kansalaisia on 442, Islannin tai Norjan kansalaisia on neljä ja peräti 583 muiden maiden kansalaisia. Ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista on Raisiossa siis yli viisi prosenttia. Suomalaisista miehiä on 9.159 ja naisia 9.859. Marko Vuosjoki

Naantalissa 333 ulkomaalaista äänioikeutettua NAANTALI Naantalissa on 15.678:n suomalaisen lisäksi 333 ulkomaalaista äänioikeutettua. Ulkomaalaisista 190 on EU-kansalaisia ja 143 muiden maiden kansalaisia. Islantilaisia tai norjalaisia ei Naantalissa ole yhtäkään. Suomalaisista miehiä on 7.476 ja naisia 8.202. Yhteensä Naantalissa on 16.011 äänioikeutettua.

Marko Vuosjoki

20. tammikuuta 2022

Kalevanniemen lastenparantolaan liittyvä lahjoitus Naantalin museolle Naantalin museon arkisto täydentyi aineistolahjoituksella, joka kertoo Kalevanniemen parantolan arjesta, sekä erityisesti ylilääkäri Rafael Kyrjestä. NAANTALI Naantalissa nykyisen kylpylän kohdalle sata vuotta sitten perustettua Kalevanniemen lastenparantolaa koskevaan arkistomateriaaliin on saatu hiljattain täydennystä. Lahjoituksen 11. tammikuuta Naantalin museolle toimittaneen Olli Kyrjen isoisä Rafael Kyrki (ent. Kyrklund) työskenteli parantolan ylilääkärinä. Perheensä edustajana toimivan pojanpoika Kyrjen lahjoitus sisältää mielenkiintoista aineistoa; valokuvia, asiakirjoja, kirjeenvaihtoa ja lehtileikkeitä. – Yli puolet elämästäni Naantalissa asuneena Naantalin museo tuntui oikealta lahjoituskohteelta, liittyyhän arkistoaineisto juuri Kalevanniemen parantolaan. Toinen mahdollinen paikka olisi ollut Turun Lasarettimuseo, sillä isoisäni teki merkittävän uran myös kotikaupungissaan Turussa, Olli Kyrki taustoittaa. – Vaikka olinkin vauva isoisäni kuollessa vuonna 1957, muistan Naantalin ja erityisesti Kalevanniemen tärkeänä paikkana lapsuudestani, hän lisää. Vuosina 1920–1963 toi-

Olli Kyrki, Anne Sjöström ja Virpi-Maija Kyrki aineiston luovutustilaisuudessa Naantalin museolla. Kuva: Mari Termonen. mineesta Kalevanniemen lastenparantolasta käytettiin aluksi nimitystä Orpola–Parantola. Kymmenen ensimmäisen vuotensa aikana parantolaa ylläpiti Turun Kristillisen Raittiusyhdistys, jonka jälkeen se siirtyi Varsinais-Suomen Tuberkuloosiparantolan omistukseen. – Lääketieteen tohtoriksi kouluttautunut Rafael Kyrki työskenteli parantolassa vuoteen 1956 asti. Samanaikaisesti hän toimi Turun lääninsairaalan lastentautien ensimmäisenä erikoislääkärinä, Olli Kyrki sanoo.

Parantolassa lapsipotilaita hoidettiin yleisten hygieenisten ja ravintotoimenpiteiden ohella pääasiassa tehokkaalla auringonvalohoidolla. Monet potilasta saattoivat viettää vuosikausia sairaalassa, osa vuodepotilaana. Parantolassa kiinnitettiinkin erityistä huomiota potilaiden kasvatus-, työ- ja opetustoimintaan. Vuonna 1936 parantolan yhteyteen perustettiin Suomen ensimmäinen sairaalakansakoulu. Rafael Kyrki oli heidän suvussaan toisen polven lääkäri. – Rafael jatkoi akatee-

misten opintojen polkua isänsä Karl Gustaf Kyrklundin jalanjäljissä, joka oli myös lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä Lääkäriseura Duodecimin perustajajäsen, kertoo Kyrki. Arkistoaineiston laajuudesta saa kiittää Rafael Kyrjen vaimoa Kerttu Kyrkeä, joka eli pitkästi 1970-luvulle asti. – Materiaali on pääosin isoäitini kokoamaa ihan joitain pieniä lisäyksiä lukuun ottamatta. Kertun arkistolaatikko päätyi sellaisenaan meille jälkeläisille ja päätimme nyt sisarusteni kanssa

yhteistuumin, että aineisto kuuluu museolle, Olli Kyrki toteaa. – Kerttu kävi kirjeenvaihtoa entisten potilaiden ja henkilökunnan kanssa vielä miehensä kuoleman jälkeen sekä oli vakiovieraana parantolan kevätjuhlissa, hän jatkaa. Naantalin museossa iloitaan lahjoituksesta, joka sopii hienosti täydentämään Kalevanniemen lastenparantolaan liittyvää, jo olemassa olevaa arkistomateriaalia.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Työpaikka avoinna ! • Arkut ja uurnat • Vainajakuljetukset • Paarikuljetukset • Hautakivet • Hautajaiskukat

• Muistotilaisuudet • Perunkirjoitukset • Hautajaisrahoitus • Ulkomaille kotiutukset

Palvelumme sähköisesti:

• tarjous palveluistamme • hautaustilaus • hautajaisrahoitus • hautakivisuunnittelu

24H PÄIVYSTYS 02-5369397 Palvelemme ma-to 9:00-17:00, pe 9:00-15:30 Ajanvarauksella palvelemme ma-to 9-18, pe 9-16. Varaa aika: nousiaistenhautaus.fi/ajanvaraus Kerttulantie 4, Raisio (taksiaseman talo, sisäänkäynti ohikulkutien puolelta)

www.nousiaistenhautaus.fi

JAKELUKUSKI

Etsimme noutopistejakeluumme uutta osa-aikaista kuljettajaa eläkkeelle siirtyvän kuskimme tilalle.

Tarjous voimassa 30.1.2022 asti.

Sinulla tulee olla oma auto. Jakelutyötä on 2pv/kk, lehtemme ilmestymispäivinä. Heinäkuussa lomien vuoksi lehti ei ilmesty.

Neste-äpillä tankkaus nyt -5 snt/litra

Maksamme työstä tuntipalkan ja kilometrikorvauksen kilometrikorvauksen hyväksytyn ajopäiväkirjan mukaan. Opetamme sinulle työn. Sinun tulee olla työssä tunnollinen ja tarkka. Vapaamuotoiset hakemukset 28.1.2022 mennessä: mika.leinonen@turunseutusanomat.fi tai P. 040 706 2132 klo 18-19. TURUN

SEUTUSANOMAT

Alennus voimassa tällä asemalla kaikissa mobiilitankkauksissa 31.1.2022 asti

Vuokrakärryt

Neste Vesilaitoksentie Raisio Kai Oksanen, puh. 010 321 6380 Ark. 6.30-19, la 9-16, su 10-16 nestevesilaitoksentie.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Auto kuin suoraan tulevaisuudesta

Hyundai Ioniq 5 on valittu muun muassa Saksassa vuoden autoksi. AUTOT

Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle. Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa. – Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkö- tai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön päällikkö Mikko Rantakare. Allekirjoittanut saikin koeajaa yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n. Hyundai on valittu vuoden 2022 parhaaksi autoksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja lisäksi se

Ioniqin kuljettajan näkymä isoine näyttöineen on tavalliseen autoon tottuneelle kuin avaruusaluksen ohjaamosta.

on voittanut useita vertailutestejä. Kyseessä on siis kova ajopeli. Sain testattavaksi vieläpä nelivetoisen Ioniqin, joka on malliston lippulaiva. Auton kaksi sähkömoottoria tuottavat muikeat 305 hevosvoimaa ja mahtavan 605 newtonmetrin väännön. Ja koska sähkömoottorissa ei ole polttomoottorille tuttua viivettä tai energian huk-

kaa, 2500-kiloinen katumaasturi kiihtyy nollasta sataan noin viidessä sekunnissa. Ilmoitettu toimintamatka on 460 kilometriä, pelkässä kaupunkiajossa peräti 686 kilometriä. Todellinen toimintasäde on luonnollisesti pakkasilla pienempi. Kotilatauksessa auton akut saadaan yön yli ladattua tietenkin täyteen. Pikalatausasemalla akut

Omaan elämään kannattaa aina sijoittaa Omistaja-asiakkaana saat parhaat säästämisen ja sijoittamisen edut. Tutustu osoitteessa op.ﬁ/sijoittajanedut Osuuspankin omistaja-asiakkuus – elämääsi varten.

saadaan parhaimmillaan ladattua kymmenestä prosentista 80:een prosenttiin alle 20:ssa minuutissa. En tylsistytä teitä enempää teknisillä yksityiskohdilla, vaan yritän kertoa, millaista Hyundai Ioniqilla oli ajaa. Ajaminen Hyundai Ioniq 5 -sähköautolla on... no, se on melkoinen elämys. Jos pitäisi verrata Io-

niqilla ajamista johonkin polttomoottoriautoon, pitäisi löytää nykyaikainen, tehokas automaattivaihteinen auto – ja silti ajaminen on erilaista. Hallintalaitteet toimivat luonnollisesti aivan kuten missä tahansa automaattivaihteisessa autossa. Vaihteenvalitsin on normihallintalaitteista erikoisin, sillä se on ohjauspylväässä kiinni oleva ”iso nuppi”, jota kiertämällä valitaan, ajetaanko eteenpäin vai taaksepäin, vai onko vaihde vapaalla. Kaasu ja jarru toimivat ja tuntuvat samalta kuin polttomoottorisessa automaatissa, samoin vilkut, lasinpyyhkimet, pesurit ja tietenkin ratti. Mutta tunne ratin takana – se on erilainen. Ensimmäisenä ”erikoisuutena” mieleen tulee tietenkin hiljaisuus. Moottori kun ei pidä minkäänlaista auton sisätiloihin kantavaa ääntä. Hiljainen auto on muutenkin, sillä rengasmelutkin ovat todella, todella vähäiset. Liikkeelle lähdettäessä erona normiautoon

kuljettaja huomaa välittömästi auton suorituskyvyn. Sähkö-Hyundai lähtee kaasua painettaessa kuin rusakko makuulta. Nopeamminkin, kun vaihdetaan ajomoodiksi normaalin tai ”Econ” sijaan ”Sport”. Testasin hieman auton ohituskiihtyvyyttä hiljaisella moottoritiellä. Annoin nopeuden pudota 60 kilometriin tunnissa, valitsin ”Sport”-ajomoodin ja polkaisin kaasun pohjaan. Herranen aika sentään! Painauduin kuljettajan istuinta vasten kuin sitä vasten iskettynä. Vauhtia oli yhtäkkiä 120 kilometriä tunnissa, enkä ollut mielestäni kuin vasta painanut kaasun pohjaan. Tällä autolla pääsee maantiellä letkan ohi! Hyundailla ajamista voisi hehkuttaa monessakin mielessä – kuljettajan näkymäkin isoine näyttöineen on kuin avaruusaluksen ohjaamosta. Jos teillä on mahdollisuus ajaa tällaisella autolla, käykää rohkeasti kokeilemassa. Hieno elämys autoista kiinnostuneille. Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

Maskussa 120 ulkomaalaista äänioikeutettua MASKU Maskussa on yhteensä 7.270 äänioikeutettua, joista 120 on ulkomaalaisia. Heistä 73 on EU-maiden kansalaisia, yksi islantilainen tai norjalainen (Oikeusministeriön tilastointi ei erittele Islantia ja Norjaa erikseen) ja 46 muiden maiden kansalaisia. Suomalaisia on siis 7.150, joista miehiä 3.590 ja naisia 3.560. Marko Vuosjoki

Mynämäessä reilu 6.000 äänioikeutettua MYNÄMÄKI Mynämäen 6.208:sta äänioikeutetusta miehiä on 3.129 ja naisia 3.079. Suomalaisia äänioikeutettuja asuu Mynämäessä 6.081. Ulkomaalaisista äänioikeutetuista suurin osa on EU-kansalaisia, 67. Islannin tai Norjan kansalaisia on yksi ja muita ulkomaalaisia on 59. Marko Vuosjoki

Nousiaisissa kourallinen ulkomaalaisia NOUSIAINEN Nousiaisissa on yhteensä 3.599 äänioikeutettua, joista vain kourallinen – 46 – on ulkomaalaisia. Heistä 25 on EU-kansalaisia ja 21 muiden maiden kansalaisia. Suomalaisista miehiä on 1.813 ja naisia 1.740. Marko Vuosjoki

Ruskolla alle 5.000 äänioikeutettua RUSKO Ruskolla on yhteensä 4.839 äänioikeutettua, joista suomalaisia 4.759. Äänestämään oikeutettuja EU-kansalaisia on 42 ja muiden maiden kansalaisia 38. Suomalaisista miehiä on 2.346 ja naisia 2.413. Marko Vuosjoki

20. tammikuuta 2022

Paperista paperille -näyttely yhdistelee paperia, keramiikkaa ja tekstiiliä MASKU

Lemun lähikirjastossa esillä oleva, taiteilija Minnamarina Tammen Paperista paperille -näyttely ihastuttaa kirjastossa asioivia tammikuun loppuun saakka. Yhteensä esillä on 13 teosta, joista kuusi on tekstiilitöitä ja loput seitsemän taulumaisia, seinällä roikkuvia töitä. Taiteilija kertoo käyttäneensä teoksissa eri tekniikoita. – Näyttelyssä on käytetty lankaa, keramiikkaa ja paperia. Esimerkiksi paperista olen tehnyt pientä pudosta ja yhdistänyt sen keramiikkaan, ja näin yritän häivyttää materiaalit keskenään. Esillä on myös erivärisistä langoista tehtyjä, erityylisiä töitä, hän sanoo. Polku taiteilijaksi ei ollut Tammen mukaan täysin selkeä, mutta hän arvelee kaiken saaneen alkunsa kovasta innosta erilaiseen tekemiseen: esimerkiksi kutominen ja ompelu ovat olleet aina osa hänen elämäänsä. Hän muistaa lukiossa kertoneensa, että hänestä tulee tekstiilitaiteilija. – Olen aina ollut hyvin kiinnostunut tekstiilistä, se on vienyt minua ja olen hakeutunut sen pariin. Paperin löysin 1980-luvun lopulta, kun kokeilin käyttää paperia kuteina ja

Minnamarina Tammen näyttelyssä on esillä yhteensä 13 teosta. Kuvassa Tammen FinnFatale teos vuodelta 2017. Kuva: Minnamarina Tammi. innostuin siitä. Jotenkin tajusin heti, että mitä paperista voi tehdä ja mitä ei. Tykkään sen pinnasta, se on monipuolinen materiaali ja voi käyttää eri tekniikoita. Paperin kanssa on valtavasti mahdollisuuksia, Tammi kertoo. Tammen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä niin Suomessa

kuin ulkomailla. Hänen teoksensa saavat alkunsa pienestä muodosta, jota taiteilija tekee alkuun paljon ja yhdistää lopulta palat isoksi kokonaisuudeksi. Joskus Tammi näkee jo aloittaessaan valmiin työn mielessään. – Sitten on helppo lähteä tekemään ja työskentely sujuu helposti. Joskus, kun selvää kuvaa ei

ole, teen pieniä osia työstä ja ne voivat jäädä odottamaan jopa pariksi vuodeksi, kunnes keksin mitä niistä teen. Riippuu paljon työstä, että miten se syntyy ja missä ajassa. Lemun kirjastossa esillä olevasta näyttelystä on kantautunut kommenttia myös Tammelle asti. – Usein ihmetellään, että miten työt on tehty,

sillä tekniikka on omanlaisensa. Jos vain on tekstiilistä ja paperista kiinnostunut ja haluaa nähdä, mitä siitä voi saada aikaan ja sattuu Lemussa päin ajelemaan, niin kannattaa poiketa.

Liisa Kallio

Ruskon pääkirjasto pysyy toistaiseksi suljettuna RUSKO Ruskon keskustassa sijaitseva pääkirjasto on edelleen suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi. Kirjasto suljettiin alun perin 22. joulukuuta varotoimenpiteenä, kun kunnan sisäilmatyöryhmä oli käsitellyt viime vuoden aikana tehtyjen sisäilmatutkimusten tuloksia ja selvityksiä. Työryhmä päätyi sulkemiseen ennen tarkempien johtopäätösten valmistumista. Ruskon hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen kertoo, että tällä hetkellä kunta odottaa taloyhtiön päätöstä tarvittavista korjauksista. Alun perin kunta tiedotti kirjaston olevan suljettuna vähintään tammikuun puoleenväliin.

– Yleensä näissä asioissa kestää, ja tässä ollaan vielä ihan alussa. En lähde veikkaamaan, milloin kirjasto voisi taas aueta. Taloyhtiön tehtyä omat päätöksensä tilanne hahmottuu paremmin, hän sanoo. Kirjastorakennuksen kohtalo pysyy toistaiseksi avoimena, mutta Hulkkosen mukaan kunta on jo kuitenkin aloittanut ennakkoselvitykset eri väistötiloista siltä varalta, että kirjasto joutuisi muuttamaan toisiin tiloihin pidemmäksi aikaa. – Katsotaan muita ratkaisuja palvelulle varalta, mutta päätöksiä tehdään vasta myöhemmin. Ruskon pääkirjaston ovien pysyessä suljettuina Vahdon lähikirjasto on

Ruskon pääkirjasto sulki ovensa joulukuussa. Kuva Seutusanomien kuva-arkistosta.

laajentanut aukioloaikojaan. Lähikirjastoon pääsee maanantaista torstaisin kello 10–19, lauantaisin kello 10–14 ja pyhien aattoina kello 9–14. Myös joulukuussa startannut

Ruskon kirjastojen kotipalvelu on edelleen niiden asiakkaiden käytössä, jotka eivät korkean iän, sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen takia pääse asioimaan kirjastossa. Ruskon pääkirjastoa

paikkaa myös kirjastoauto, joka vierailee pääkirjaston edessä 15. tammikuuta alkaen lauantaisin kello 10–14. Pääkirjaston sulkeutuminen on varmasti ollut monelle kuntalaiselle ikävä uutinen. Hulkkosen mukaan tilanne on hyvin valitettava. – Kirjastot ovat olleet ja ovat edelleen Ruskolla tärkeitä yhteisiä tiloja kirjastopalvelun lisäksi. Onneksi Vahdon lähikirjasto on käytössä laajennetuin aukioloajoin ja kirjastoauto käy viikonloppuisin keskustassa. Kun pääkirjaston osalta tehdään päätöksiä, niin tiedotamme niistä sitten.

Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

TALVELLE KYYTIÄ ProForest ST56 LUMILINKO

ProForest ST70-T LUMILINKO

PFST56

PFST70-T

- työleveys 56 cm - Loncin 212 cm3 - vaihteet 5+2

ProForest KYPÄRÄKOMPLETTI

- työleveys 70 cm - Loncin 375 cm3 - vaihteet 6+2 p

699,

Kam panj a

ProForest ST62A LUMILINKO

Stiga ST5266P TRAC LUMILINKO

- Loncin 212 cm - työleveys 62 cm - vaihteet 6+2

Sähkökäynnis TELAVETO!

tys!

- työleveys 66 cm - Stiga 302 cm3 - vaihteet 6+2 STIGST5266PTRAC

a panj Kam

PFST62A

2990 ProForest Premium metsurin TURVASORMIKKAAT

1995

tys! Sähkökäynnis

49,-

Toro Power Max 1028OXHE LUMILINKO

Toro Power Max 826 OXE LUMILINKO

Laadukas ammattikone - työleveys 71 cm - Toro Premium 302 cm3 - vaihteet 6+2

- työleveys 66 cm - Toro Premium 252 cm³ - vaihteet 6+2

TOPM1028OXHE

TOPM826OXE

Sähkökäynnis

tys!

Kam

1995anja ,p

tys! Sähkökäynnis

299

panj

0,-

a panj

189,

Kam

panj

349, Kam

Efco MTi30 AKKUSAHA

Tehokas ja kevyt akkumoottorisaha - 900W - 40V~5,0Ah Li-Ion - 30 cm terälaitteet EFMTI30

179,

EFMTH4000

panj

219,

Kam

Efco MTH5100 MOOTTORISAHA

- 50,9 cm / 3,0 hv - 38 cm terälaitteet a panj Kam

,429 Efco MT4510 MOOTTORISAHA

Efco MTT2500 PUUNHOITOSAHA

Erittäin kevyt ammattilaisen 1-käden puunhoitosaha - 25,4 cm3 / 1,4 hv - 25 cm terälaitteet EFMTT2500

STMS194C-E

panj

439, Kam

Stihl MS231 MOOTTORISAHA

STMS231

anja

399, p

Kam

Tehokas keskikokoluokan saha - 45,6 cm3 / 3,0 hv - 35 cm terälaitteet STMS251

panj

539, Kam

2790

99,-

ProForest Midi TERÄKETJUNTEROITUSKONE

ProForest PINOTAVARASAKSET

Hiljainen ja laadukas teroituskone. 86-633

panj

749,

Todella tehokas ammattisaha. - 50,2 cm3 / 4,1 hv - 35 cm light terälaitteet

KONETOIMI

1790 2790

59,ProForest KAATOKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 43 cm

- kestävää ABS-muovia - pituus 14 cm 85-215

300 mm 85-104

- pienemmille puille - paino 1,1 kg 00-124

790

3190

ProForest HALKAISUKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 80 cm

- 2 kg - kierteellä 00-140

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 2,15 kg 00-125

2250

5490

ProForest VIILAOHJURI

ProForest KAATOVÄNKÄRI 130 cm

Nopea ja helppo tapa saada oikeat teroituskulmat 4,0 mm viilalla 80-103 4,8 mm viilalla 80-104 5,5 mm viilalla 80-105

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 4,3 kg 00-126

790

7990

TreeCut TERÄKETJU

RH-Pusher KAADONSUUNTAIN

Laadukas ja edullinen - 3/8-50L ja 52L (1,3 mm) - 325-56L (1,3 ja 1,5 mm)

/kpl

Kam

Laadukkaat ja kestävät. 200 mm 85-103

790

Stihl MS261C-M MOOTTORISAHA STMS261CM

- erittäin hyvin istuva malli - koot 9, 10 ja 12 17-950

/kpl

Stihl MS251 MOOTTORISAHA

- 42,9 cm3 / 2,9 hv - 41 cm terälaitteet EFMT4510

359,

Kompakti ja tehokas yleissaha. - 42,6 cm3 / 2,7 hv - 35 cm terälaitteet

EFMTH5100

anj amp

Todella kevyt saha hyvin ominaisuuksin - 31,8 cm3 / 1,9 hv - 30 cm terälaitteet

- 38,9 cm3 / 2,3 hv - 35 cm terälaitteet Konevies

STMS170

Stihl MS194C-E MOOTTORISAHA

Efco MTH4000 MOOTTORISAHA

ESTYS TESTIMEN ti 8/2020

Stihl MS170 MOOTTORISAHA

Kevyt yleissaha kotikäyttöön - 30,1 cm3 / 1,6 hv - 30 cm terälaitteet

a panj Kam

- 9-kerroksinen viiltosuojaus - 3M heijastimet - koot 48-64 17-850

17-701

Kam

a panj Kam

ProForest metsurin AVOTURVAHAALARIT

Koon pikasäätö

1390anja ,-

tys! Sähkökäynnis TELAVETO!

Tarjoukset voimassa 31.1.2022 asti, tai siihen saakka kuin varatut erät riittävät.

ProForest TERÄKETJUÖLJY 5 L

- uusi öljy! - X1R lisäaineistettu 89-206

1590 Nuppulantie 7-9, Turku. Puh. 02 254 6600. Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13

www.konetoimi.fi

Kun haluat varmistaa puun kaadon oikeaan suuntaan. - voima 1500 kg - maksimi ulottuvuus 255 cm

479,Aspen PIENKONEBENSA 5 L

- aito ja alkuperäinen! - pitkä säilyvyys

1890

Tuotteet myös E VERKKOKAUPASSAMM

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Kokemuskumppanit mukaan Itse lastensuojelun prosessit läpikäyneet vanhemmat ovat vielä lähes käyttämätön voimavara.

Vahvaa kokemusta soten alkutaipaleelle! Terveys- ja sosiaalipalvelut lähelle ihmistä!

HANNELE LEHTO-LAURILA

379

Aluevaalit

Asianajaja, varatuomari Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu Kaupunginhallituksen puheenjohtajakokemusta vuosien ajalta

294

ALUEVAALIT

Varsinaissuomalaiset kokemuskumppanit – lastensuojelun prosessin itse lastensa kanssa läpikäyneet koulutetut asiantuntijat – ovat valmiita vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Kokemuskumppanit voisivat olla voimavara, jonka avulla ongelmiin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Suomessa kokemuskumppanien käyttö on vielä varsin vaatimatonta ja uutta, mutta esimerkiksi New Yorkista, jossa kokemuskumppaneita on käytetty pitkään, kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. – Kokemuskumppanien käyttö on esimerkiksi vähentänyt huostaanotto-

ja valtavasti, kertoo yksi Suomen ensimmäisistä kokemuskumppaneista,

turkulainen Pia Köpsi. Kokemuskumppaneita on toistaiseksi kol-

misenkymmentä ja Varsinais-Suomi toimii edelläkävijänä Suomes-

Kirkon työntekijöitä tavallista enemmän ehdolla Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan

148.258 KAPPALETTA

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

Aluevaaleissa on ehdolla luonnollisesti monien eri alojen työntekijöitä, mutta poikkeuksellisen paljon kirkon työntekijöitä – esimerkiksi pastoreita ja diakoniatyöntekijöitä. Kirkon työntekijöitä on muun muassa Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n listoilla, mutta luonnollisesti ylivoimaisesti eniten Kristillisdemokraattien ehdokkaiden joukossa. – Meillä on näissä vaaleissa tuplasti enemmän kirkon työntekijöitä kuin viime kesän kuntavaaleissa, kertoo Kristillisdemo-

Juha Emma Jormanainen Lindqvist Raisio

Raisio

Jorma Rand Rusko

pysty ihmistä auttamaan, mutta seurakuntien diakoniatyö pystyy. Lisäksi papit kuuntelevat paljon ihmisten ongelmia ja hätähuutoja. Hyvinvointialueelle jatkossa kuuluvat sosiaalityö on papeille ja diakoneille tuttua, kertoo Helander. Helanderin mielestä on olemassa uhka, että uusilla hyvinvointialueilla ei osata tai kyetä riittävästi ottamaan kolmatta sektoria mukaan palveluiden tuottamiseen. – Kirkkohan on suurin yksittäinen kolmannen sektorin palveluiden tuottaja. Hyvinvointi-

alueiden päättäjien pitää jatkossa ottaa tämä huomioon ja kyetä kuuntelemaan ihmisiä, jotka arjessaan kohtaavat ihmisten hädän. Apua on saatava nopeasti, ja seurakuntien diakoniatyö on yksi keino avun saantiin. Helander lisäksi muistuttaa, että ihmiset voivat pyytää seurakunnista apua monenlaisiin ongelmiin. – Asunto-ongelmat, rahaongelmat, henkiset ongelmat...seurakunnasta uskaltaa aina pyytää apua, ja ihmisiä autetaan mahdollisimman paljon. Marko Vuosjoki

Joka viides ehdokkaista yrittäjätaustainen

ENNALTAEHKÄISEVIÄ LÄHIPALVELUITA – MYÖS MAAKUNNAN ASUKKAILLE!

kraattien Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, Kristillisten puoluehallituksen jäsen Mimosa Helander. Syy pastorien ja diakoniatyöntekijöiden kiinnostukseen hyvinvointialueen päätöksenteosta johtuu Helanderin mielestä siitä, että he kohtaavat arkisessa työssään ihmisiä ja tilanteita, joiden auttamiseksi on hyvinvointialueellakin löydettävä järkevä julkisten ja yksityisten palveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyö. – On tapauksia, joissa sosiaalisektori ei enää

ALUEVAALIT

Emilia Riihonen Rusko

VALITSE VASEMMISTO – ÄÄNESTÄ PAIKALLISTA EHDOKASTA ALUEVAALEISSA Mainoksen maksaja: ehdokkaat

Hyvinvointivaaleissa riittää valittavaksi yrittäjiä, joista äänestää: 142 yrittäjää on ehdolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Yrittäjät aikoo vahvasti vaikuttaa sotevaaleissa, sillä valtakunnallisesti peräti 75 prosenttia yrittäjistä kertoo äänestävänsä, kertoo tuore Yrittäjägallup. – Hienoa, että yrittäjäehdokkaita on reilusti mukana ensimmäisis-

sä aluevaaleissa. Myös yrittäjien äänestysinto on erityisen vahva. Uusilla aluevaltuutetuilla on merkittävä valta päättää palvelutarjonnasta ja sote-miljardien käytöstä. Tätä yrittäjät pitävät tärkeänä, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjät esittävät, että valinnanvapauden mahdollistavat palvelusetelit otetaan laajalti käyttöön hyvinvointialueilla.

Tämänhetkisen tiedon mukaan yrittäjäehdokkaita on koko Suomessa eri puolueiden listoilla yhteensä 1575. Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita. Yrittäjäehdokkaiden määrät Varsinais-Suomessa: Kokoomus 28, Keskusta 23, Perussuomalaiset 20, Vihreät 15, Sdp 12, Kristillisdemokraatit 15, Rkp 4, Liike Nyt 13, Vasemmistoliitto 6 ja muut yhteensä 6. Turun Seutusanomat

TURUN

Aluevaalit

n lastensuojeluun Pia Köpsi on kouluttautunut kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä kumppanikoulutuksesta vuonna 2020.

sa. Kokemuskumppanien taustalla on Perhekuntoutuskeskus Lauste, jolla on toimipaikat Turussa ja Uudessakaupungissa. – Kokemuskumppanit ovat lastensa kanssa lastensuojelun läpi käyneitä asiakasvanhempia. Olemme käyneet läpi koulutuksen, josta tullaan kokemuskumppaniksi. Koulutuksen järjestäjä on Asiakkaasta kumppaniksi -hanke, jonka rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, kertoo Pia Köpsi, joka itse valmistui kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä koulutuksesta

joulukuussa 2020. Kokemuskumppaneilla on toiminnassaan kolme suuntaa; vaikuttaminen, kehittäminen ja vertaistuki. Toistaiseksi vertaistuen määrä on jäänyt varsin vähäiseksi, ja sitä pyritäänkin lisäämään – tuomalla kokemuskumppanien toimintaa enemmän ihmisten tietoon. – Vertaistukea saa siten, että ottaa yhteyttä Lausteeseen ja valitsee itselleen sopivan kokemuskumppanin. Sosiaalityöntekijä tekee sen jälkeen päätöksen kokemuskumppanin palveluiden rahoittamisesta. Asiakkaan kanssa tehdään aina tapauskohtaisesti sopimus, jossa määritellään esimerkiksi vertaistuen antamisen kesto, kertoo Köpsi. Pia Köpsi ja muut koulutetut kokemuskumppanit toivovatkin, että tulevilla hyvinvointialueilla tiedostetaan, millainen voimavara kokemus-

Äänestä aluevaaleissa

kumppanien apu voisi olla lastensuojelun asiakkaiksi päätyville perheille. – Kokemuskumppani auttaa käytännön asioissa ja vähentää sitä painetta, jota perheet kokevat hankalassa tilanteessa. Tärkeää on tietenkin hakea apua mahdollisimman aikaisin, ennen kuin haasteet kasaantuvat. Lastensuojelun asiakkaaksi päätyminen voi aiheuttaa perheessä häpeää. Näissäkin tilanteissa kokemuskumppanin antama vertaistuki helpottaa painetta. – Me olemme käyneet saman prosessin läpi, tiedämme, miltä se tuntuu. Lastensuojelun asiakkaaksi joudutaan monista eri syistä, ja meillä kokemuskumppaneillakin on paljon erilaisia kokemuksia. Vastaavan tilanteen läpi käynyt kokemuskumppani osaa varmasti auttaa, vakuuttaa Pia Köpsi.

vaaliohjelmissa mainitaan lastensuojelun kohdalla ennaltaehkäisevien ja varhaisten palveluiden tuen vahvistettavuuden tärkeys sekä muun muassa lastensuojelun työntekijöiden vaihtuvuuden minimointi. – Me lastensuojelun kokemuskumppanit olemme yksi vastaus edellämainittuja toimia vahvistamaan. Uskomme, että kokemusosaamisia hyödyntämällä saavutetaan hyvinvointia alueellamme. Voimme osaltamme säästää resursseja, kuten keventää ammattilaisten työtaakkaa, tarjota asiakasperheille pysyvyyttä ja edistää tarpeenmukaista sote-palveluiden integrointia, kokemuskumppanit muistuttavat kirjelmässään aluevaaliehdokkaille ja tuleville päättäjille.

Monen puolueen alue-

Marko Vuosjoki

Aluevaalien ennakkoäänestys starttasi viime viikon keskiviikkona varsin mukavasti ja jatkui myös torstaina hyvin. Viikonlopun aikana varsinaissuomalaisten äänestysinto kuitenkin laski. Ensimmäisinä päivinä äänestämässä kävi lähes 17.000 äänioikeutettua. Perjantaina äänestämässä kävi enää reilut 15.000 ihmistä ja viikonloppuna äänestysinto laski selvästi – lauantaina ja sunnuntaina äänensä antoi enää reilu 10.000 ihmistä per päivä.

Maanantaihin mennessä – Turun Seutusanomien mennessä painoon – äänestämässä oli käynyt yhteensä 69.553 varsinaissuomalaista, joka on 17,5 prosenttia äänioikeutetuista. Varsinais-Suomen kunnista kärjessä oli maanantaina tutusti Kustavi, jossa jo neljännes (24,4 prosenttia) äänioikeutetuista oli käynyt äänestämässä. Häntäpäässä oli puolestaan Pyhäranta, jonka asukkaista ainoastaan 9,4 prosenttia oli antanut äänensä. Laitilassa oli myös vielä hiljaista, sillä laitilalaisista äänes-

Varsinaissuomalainen lähihoitaja, luottamusmies ja sote-alan arjen tuntija

HUOLEHDITAAN PALVELUISTA JA NIIDEN TEKIJÖISTÄ

403

Hannu Maja YRITTÄJÄ

500 Puolustamme palveluja.

Jouko Laakso Turun vanhusneuvoston varapj.

Äänestä kokemusta ja yhteiskunnallista osaamista. Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveydenhuollonasiat kuntoon ja toimiviksi. Palvelut saavutettaviksi kaikille koko Sote-alueella. kts. lisää: www.turku. perussuomalaiset.fi

488

Laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on oltava meidän kaikkien ulottuvilla Sitoudun vahvistamaan lähipalveluja sekä varmistamaan henkilöstön työssä jaksamista ja työolojen kehittämistä

Äänestysinto hiipui viikonloppuna ALUEVAALIT

MARKO POIKELA

277 Merja Niemi

tämässä oli käynyt vain 10,6 prosenttia. Ainoastaan Kemiönsaarella päästiin Kustavin lisäksi yli 20:n prosentin. Naantalilaisista oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 19,7 prosenttia ja turkulaisista 19,6. Kaarinan äänestysprosentti oli maanantaina 16,3, Liedon 12,0, Maskun 14, Mynämäen 15,7, Nousiaisten 12,7, Paimion 15,5, Raision 17,7, Ruskon 16, Sauvon 17,5, Taivassalon 15, Uudenkaupungin 13,3 ja Vehmaan 15,6.

sairaanhoitaja (YAMK)

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Maksaja: Ehdokas itse

387

Marko Vuosjoki

Sinun hyvinvointisi edistäjät

367 KIVIJÄRVI ANNELI

raisio.sdp.fi

Mainoksen maksaa Raision SDP.

370 KORHONEN ARI

9 Maksaja: ehdokas

SEUTUSANOMAT

Lista 343-440

20. tammikuuta 2022

375 LAULUMAA JANNE

379 LEHTO-LAURILA HANNELE

397 PACKALÉN SARI

TIITTA-NIEMINEN TARJA

Äänestä ja vaikuta. Aluevaalien vaalipäivä 23.1.2022.

430

TURUN

SEUTUSANOMAT

Kuudella puolueella täysi ehdokaslista ALUEVAALIT Sunnuntain aluevaaleissa varsinaissuomalaiset pääsevät valitsemaan oman ehdokkaansa 14:n puolueen ehdokkaista. Lisäksi ehdolla on kolme ehdokasta, jotka ovat valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. Kuudella puolueella – Vasemmistoliitolla, Vihreillä, Keskustalla, SDP:llä, Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla – on täysi 98:n ehdokkaan lista. Vaali-

liitossa olevilla RKP:lla ja Kokoomuksella on yhdessä myös 98 ehdokkaan täysi lista – listalla on 15 ehdokasta RKP:sta ja 83 Kokoomuksesta. Valta kuuluu kansalle -puolue on asettanut Varsinais-Suomessa 17 ehdokasta, Liike Nyt 27 ehdokasta, Piraattipuolue kuusi ehdokasta sekä Liberaalipuolueella, Kansalaispuolueella ja Kristallipuolueella kullakin yksi ehdokas. Marko Vuosjoki

Varsinais-Suomessa toiseksi eniten ehdokkaita ALUEVAALIT Varsinais-Suomessa on ehdolla 742 ehdokasta hyvinvointialueen valtuustoon. Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta enemmän ehdokkaita on ainoastaan Länsi-Uudellamaalla, 748 ehdokasta. Varsinais-Suomen hy-

vinvointialueen valtuustoon valitaan 79 valtuutettua. Koko maassa aluevaaleissa on yhteensä 10.584 ehdokasta. .

518

Marko Vuosjoki

Aluevaalit

Myös muiden maiden kansalaiset äänioikeutettuja aluevaaleissa Varsinais-Suomessa on lähes 400.000 äänioikeutettua, joista hieman alle 20.000 ulkomaalaisia. ALUEVAALIT Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samoilla periaatteilla kuin kuntavaaleissa – jotka ovat erilaiset kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Eduskunta- ja presidentinvaaleissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Kuntavaaleissa äänioikeus perustuu puolestaan tietyssä kunnassa asumiseen – ja samalla periaatteella tulevissa aluevaaleissa äänioikeus perustuu hyvinvointialueella asumiseen. Äänioikeus aluevaaleissa on siis 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävällä, jossain hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa asuvalla – Suomen kansalaisuus ei ole velvoitteena äänioikeudelle.

Sini Peltonen

Rehellisesti sanon, etten minä usko muiden ehdokkaiden höpötyksiä vanhustenhoidon parantamisesta, tai omaishoidontuen parantamisesta. Sosiaali-ja terveysala on romutettu jo resurssipulaan aikaa sitten. Jo se, että sille ei ole mitään jo tehty, karsii muutamia vallitsevia ehdokkaita. Ensinnäkin asian pitäisi osua omaan nilkkaan. Minulla on vanhempi, joka aivoinfarktin saatuaan joutui odottamaan tunnin, että ambulanssi tuli paikan päälle, vaikka Loimaan sairaala on 8 km päässä. Hänet vietiin siitäkin huolimatta Turkuun, jossa hoitoa sai vasta 4 h päästä aivoinfarktista. Aivoinfarktissa jokainen minuutti hoitamatta vastaa päivää toipumisessa. Eli 4 h kertaa 60 minuuttia on 240 hoitopäivää toipumiseen. Todellisuudessa meni vähän yli. Suomen suurimman tankkialuksen ohjaksista jättäydyin kotiin seuraamaan tilannetta. Olin poissa veronmaksajista vuoden ja 3 kk. Fysioterapia oli ala-arvoista, eikä suositusten mukaista ja jäi resurssipulan alle. Nostin itse halvaantuneen äitini pystyyn ja kannattelin häntä päivittäin, kun hän opetteli kävelemään uudelleen. Olin hänen äänensä kun hän ei pystynyt ilmaisemaan itseään. Ostin kalleimmat vitamiinit tukemaan aivojen hyvinvointia mitä markkinoilla on ja ainoan suomenkielisen kirjan aivojen toipumisesta. Kuntoutin hänet sillä välin kun sairaanhoitajat rähjäsivät minulle, että äitisi ei koskaan kävele tai he sitoivat hänet siteisiin ettei hän vaan liiku. Muut vanhukset huusivat minulta apua naapurisängyistä, kun hoitajat sanoivat minulle että ne hourivat kun pyytävät vettä tai puhelinta. He olivat vahvasti lääkittyjä paikoilleen. 5 kk pyörin päivittäin kolmessa sairaalassa, Tyksissä, Loimaan sairaalassa ja Kaskenlinnan kuntoutuslaitoksessa. Kaksi päivää sinä aikana otin lomaa itselleni vetääkseni henkeä sen edessä mitä koin ja näin. Fysioterapia pesi kätensä ja yhteiskunta halusi kipata äitini laitokseen viimeisiksi sanoiksi, mutta tak-

20. tammikuuta 2022

Merikapteeni Loimaan valtuutettu Kaupunginhallitus

si kippasi äidin pyörätuolissa eteeni. No minä hoidin hänet jaloilleen ja opin ihmisyydestä paljon. Äitini kävelee nyt ja asioi yksin. Asuu omillaan ja palasin merelle. Hyvä jos joku on saanut hyvää hoitoa, mutta minä voisin kirjoittaa kirjan kokemuksistani sairaanhoitoalalta! Ja tämä koira kyllä puree, joka haukkuukin. Omaishoidon raha on säälittävä, nämä lupaukset voivat korkeintaan konkretisoitua jollakin vähäisellä verottomuudella tai muutaman kympin korotuksilla. Todellisuudessa Suomen kansa hoitaa ilmaiseksi vanhukset ja vammaiset. Palkkiot ovat hävettäviä. Ei niillä elä. Jos vanhus laitetaan laitokseen, niin laitoshoitohan maksaa veronmaksajille tähtitieteellisiä summia, siksi niitä kilpailutetaan ja voittaja on se, joka hoitaa vanhuksen pois näkymättömäksi ja hajuttomaksi, ja ketään se ei vaivaisi. Minä en ottanut omaishoidon korvausta vastaan. Katsoin vain typertyneenä, mitä summaa kehtaavat ehdottaa, vaikka äitini olisi täysin jäänyt halvaantuneeksi, mutta halusin hänet pystyyn enkä jäävän siihen tilaan. Sanoin ei kaikelle hulluudelle. Pärjäsin ihan ihmeen voimilla. Mutta jos oikeasti nämä päättäjät haluavat muutosta lastensuojeluun, vanhustenhoitoon, sairaanhoitoon, omaishoitoon. Nämä järjestelmät vaatii täydellisen reformin ja sote ei tuo kuin kaksinkertaiset kulut veronmaksajalle seuraavaksi, kun maakuntavero esitellään, sekä tehokkuus ajattelua lisää ja keskittämistä. Rahaa ei ole sen enempää, vaan sitä pitää sosialisoida, lainata ja verottaa, jotta saa edelleen sen saman huonon palvelun. Sano ei sotelle ja etsi ehdokkaasi, joka on valmis purkamaan turhaa kuormittavia hallintoja alas, virkamiestolppia, uusia veroluokkia ja ohjaamaan hyvinvoinnin takaisin kansalaisille niinkuin perustuslaki sen määrittelee jo meille. Vähän sellainen ehdokas niinkuin minä. Sotilas, joka on palannut sodasta ja tietää mitä se on.

Tutustu ajatuksiini ja teemoihini lisää perussuomalaisten ehdokassivuilla, sekä löydät minut facebookista.

Aluevaaleissa äänioikeus on muillakin kuin Suomen kansalaisilla.

Kansalaisuus toki määrittelee hieman äänioikeutta. Suomen, muiden EUmaiden ja Islannin sekä Norjan kansalaisia kohdellaan samoin; äänioikeus edellyttää asumista hyvinvointialueen kunnassa 51 päivänä ennen vaalipäivää. Sen sijaan muiden maiden kansalaisilta vaaditaan lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa.

Kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen vaatimuksen voi välttää, jos toimii EU:ssa tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52 päivää ennen vaaleja halustaan käyttää äänioikeutta.

keutettua. Heistä suomalaisia on 378.687, muiden EU-maiden kansalaisia 8.292, Islannin ja Norjan kansalaisia 104 ja muiden maiden kansalaisia 10.322. Kaikista varsinaissuomalaisista äänioikeutetuista miehiä on 193.027 ja naisia 204.378.

Varsinais-Suomessa on yhteensä 397.405 äänioi-

Marko Vuosjoki

ROBERT PAUL

652 www.facebook.com/robertpaulmd

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

TURUN

Aluevaalit

20. tammikuuta 2022

SEUTUSANOMAT

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

hitsaaja MASKU

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

Raimo Nieminen

eläkeläinen SALO

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

muurari NOUSIAINEN

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

Marko Lepistö

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

äidinkielen opettaja TURKU

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

Pertti Liinoja

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare

sit.

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri

PARGAS PARAINEN NAUVO

sit.

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Juha Laaksonen

Julius Karlsson

Lotta Laaksonen

työkyvyttömyys bynsköpman, eläkeläinen, ruoka- miljörådgivare palvelutyöntekijä PARGAS PARAINEN TURKU

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

Marko Pekkarinen

Marika Runsala

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

Juuso-Matias Maijanen

scenkonstpedagog (YH), teatteripedagogi (AMK) ÅBO TURKU

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

pääluottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1. Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

Kati Karlsson

Mona Lautiala

lähihoitaja SALO

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

Olavi Mäkinen

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Uudella jätelailla pyritään käytännönläheisyyteen Uuden jätelain myötä Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa erilliskeräysastioiden tyhjennysten kilpailutuksista osakaskunnissaan. Muutokset toteutuvat siirtymäajan puitteissa sekä nykyisissä osakaskunnissa että 1.1.2022 alkaen omistajakuntiin liittyvässä Uudessakaupungissa.

sissa toteutuvat vähitellen siirtymäajan puitteissa. Uuden jätelain myötä erilliskerättyjen jätteiden kuljetusvastuu siirtyy Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) asetuksessa olevien siirtymäaikojen puitteissa. Tavoitteena on, että siirtymäajan päätyttyä LSJH:n kilpailuttamat yrittäjät keräävät ja kuljettavat kaikki pakkausjätteet ja biojätteet kiinteistöiltä kaikissa osakaskunnissa. Jätteenkuljetuksiin liittyviin asiakaspalveluyhteydenottoihin vastaa tulevaisuudessa LSJH:n palveluneuvoja.

YMPÄRISTÖ Kaikkien taajamissa sijaitsevien, vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulee heinäkuuhun 2022 mennessä aloittaa biojätteen lajittelu joko liittymällä kiinteistökohtaiseen biojätteenkuljetukseen tai kompostoimalla biojätteet itse. Taajama-alueilla vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä aloitetaan pienmetallin keräyksen lisäksi myös lasi-, kartonki- ja muovipakkausten keräys heinäkuuhun 2023 mennessä. Metallipakkausten ja pienmetallin keräystä voidaan jatkaa kuten ennenkin, koskien kiinteistöjä, joissa asuntoja on neljä tai enem-

Biojätteen erilliskeräys on järjestettävä taajamissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä 1. heinäkuuta 2022 mennessä. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

män. Poistotekstiilien keräys laajenee vuoden 2023 alussa koko maahan. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000

Mullistimme asunnonvälityksen Keskivertoa nopeammat myyntiajat*, ammattistailaajat, huippuvalokuvaajat.

Soita, niin kerron lisää.

JENNA VUOTINEN kiinteistönvälittäjä, LKV 040 704 1146 | jenna@bo.fi

asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviran-

omaiselle. Heinäkuussa 2021 voimaan astunut uusi jätelaki tiukentaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita merkittävästi nykyisestä.

Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Muutokset jätteiden keräyksessä ja kuljetuk-

LSJH:n osakaskuntiin kuuluvat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku sekä Uusikaupunki (1.1.2022 alkaen). Vuosi 2022 on Uudenkaupungin jätehuollossa vielä siirtymävuosi ja jätehuoltopalvelut uudistetaan vähitellen vastaamaan LSJH:n muiden osakaskuntien jätehuollon palvelutasoa sekä uuden jätelain vaatimuksia. Katariina Mäkinen-Önsoy

Sähkön perusmaksu nostaa omalta osaltaan sähkönsiirron hintaa Kuukausittainen pe- poli – kilpailevaa verkkoa rusmaksu tulee mak- kun ei ole. Sähkönsiirtolasku settavaksi, vaikka sähkön kulutus olisi nolla. koostuu käytetyn energi-

LÄHTEET: KVKL HINTASEURANTAPALVELU & BO LKV

ASUMINEN Turun Seutusanomat kirjoitti viime vuoden lopulla sähkön hinnan koostumisesta. Sähkönsiirron hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös kuukausittainen tai vuosittainen perusmaksu, jota ei artikkelissa eritelty – joten kerrataan asioita ja lisätään perusmaksun osuus omana yksikkönään sähkönhinnan matematiikkaan. Sähkön kokonaishinta siis kertyy käytetystä energiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Sähkönsiirto on se osa laskusta, jota asiakas ei voi kilpailuttaa, koska paikallisella energiayhtiöllä on alueellaan luonnollinen mono-

an siirtomaksusta, verosta ja perusmaksusta. Perusmaksun suuruuteen vaikuttavat sopimuksen malli ja talon tai asunnon pääsulakkeen koko. Perusmaksu on tyypillisesti kuukausimaksu – se voi toki olla myös vuosimaksu. Perusmaksu on kiinteä, eikä sähkön käytön määrä vaikuta siihen. Toisin sanoen, vaikka sähköä ei käytettäisi kuukauden aikana ainuttakaan kilowattituntia, perusmaksu lankeaa maksettavaksi samankokoisena kuin muinakin kuukausina, jolloin sähköä käytetään. Toisin sanoen, perusmaksu on maksettava aina kun sähkösopimus on voimassa. Perusmaksu on maksu, jolla sähköyhtiö kattaa kiinteitä kustannuksiaan. Esimerkiksi sähköliitty-

mää varten tarvittavaa sähköverkkoa on pidettävä yllä, vaikka sähköä ei käytettäisikään. Miten sitten saat selville sähkön perusmaksun, jota maksat? Se selviää sähkölaskusta, jonka saat paikalliselta energiayhtiöltäsi. Laskussa on eriteltynä perusmaksun osuus, käytetyn energian siirtomaksut ja verot. Esimerkkinä toimikoon tässä omakotitalo, joka sulakkeen koko on 3x25. Sopimus on mallia kausisähkö. Parin kuukauden ajalta lasku veroineen on noin 135 euroa. Tästä perusmaksuja on reilut 37 euroa, siirtomaksua vajaat neljäkymmentä euroa ja valmisteveroa liki 60 euroa. Perusmaksu on tässä esimerkissä tarkalleen 18,71 euroa kuukaudessa.

Entä miten voi säästää omassa sähkölaskussaan? Perusmaksulle ei voi oikeastaan mitään, joten säästämällä energiaa säästää myös euroja. Jokaisessa huoneessa ei tarvitse koko aikaa palaa valot television pauhaamisesta puhumattakaan, uusia laitteita hankkiessa kannattaa satsata energiatehokkuuteen, huonelämpötilaa ei tarvitse nostaa hellelukemiin eikä ihan joka ilta tarvitse lämmittää saunaa. Jokaisella on tietenkin oma tapansa säästää energiaa, mutta tuossa ehkä muutama keino.

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Yksinäisyystutkija Kirkon kasvatuksen päivillä: nuorten psyykkinen huonovointisuus hälyttävässä kasvussa YKSINÄISYYS

Virkatodistukset ja sukuselvitykset tilataan 1.1.2022 alkaen Turun alueellisesta keskusrekisteristä. Alueellisen keskusrekisterin palvelupisteessä (Eerikinkatu 3, Turku) voi asioida arkisin klo 9-14. Puhelinpalveluaika on klo 9-15 numerossa 040 341 7222.; sähköposti: turku.keskusrekisteri@evl.fi Tilavaraukset ja kirkollisiin toimituksiin liittyvät sopimiset entiseen tapaan Naantalin seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Jumalanpalveluksissa, hartauksissa ja kirkollisissa toimituksissa (hautaan siunaaminen, avioliittoon vihkiminen ja kaste) käytettävään tilaan voidaan ottaa maksimissaan 1/5 tilan enimmäiskapasiteetista: Naantalin kirkko 170, Hakapellon kappeli 25, Velkuan kirkko 30 henkilöä. Tilaisuuksiin voi osallistua vain terveenä ja niissä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan etäisyyksiä, huolehditaan hyvästä hygieniasta. Voimassa vahva maskisuositus. Huom! Osallistumisrajoitukset voivat muuttua.

“Yksinäisyys on murskaavaa. Se iskee ja lyö vyön alle. Usein tulee tunne, ettei ole tarpeeksi hyvä eikä kukaan välitä. Mä luulen, että kun on yksinäinen, ei masennu vaan siitä yksinäisyydestä, vaan kaikki tunteet nousee pintaan. Kaikki se viha, katkeruus, tai suru ja yksinäisyys nostaa ne pintaan. Se ettei kukaan huomaa. Eikä välitä. Ja se on kaikista pahin tunne ikinä.” Kyseinen sitaatti on yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen professori, opetusneuvos Niina Junttilan tutkimusaineistosta, erään nuoren kokemuksesta, jota hän avasi Kirkon kasvatuksen päivillä 11. tammikuuta. Kaksipäiväinen kirkon ammattikasvattajille suunnattu tapahtuma järjestettiin koronatilanteen vuoksi verkkotapahtumana. Tapahtuman avauspuheenvuoron piti tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Kirkko avoinna: ke klo 12-14 ja su ja juhlapyhinä klo 9-12 Kirkkoherranvirasto: ma-pe klo 9-13, Piispantie 2. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimella p. 040 130 8300 tai sähköpostilla naantalin.seurakunta@evl.fi Papit: Marja Saantola p. 040 130 8311, Riikka Hietanen p. 040 130 8312, Annukka Lindberg p. 040 130 8313, kirkkoherra Jani Kairavuo p. 040 130 8310. Diakoniatyöntekijät: Päivi Leino p. 040 130 8341, Mari Syrjäkoski-Vuollet p. 040 130 8342, Minna Pykälämaa p. 040 130 8343, Anna Ojala p. 040 130 8340 Seurakunnan työntekijät tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@evl.fi Aikuisten kokoava toiminta on keskeytetty Koronatilanteen vuoksi toistaiseksi. Toiminnan aloittamisesta tiedotetaan verkkosivuilla www.naantalinseurakunta.fi Sunnuntai 23.1. Messu klo 10 kirkko. Lindberg, Kairavuo. Hartikainen. Eero Lasorla, laulu, Silvia Raia, huilu. Keskiviikko 26.1. Arkiehtoollinen klo 12 Seurakuntakeskus. Saantola, Hartikainen. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/lapsille Facebook -ryhmä ”LAPSET HOI! Naantalin seurakunnan lapsiperheet”. Instagramissa: naantalinsrklapset. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/koululaisille

TURUN

SEUTUSANOMAT NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen professori, opetusneuvos Niina Junttila kertoi nuorten yksinäisyydestä Kirkon kasvatuksen päivillä.

Seurakunnat ovat luonnollisesti vahvoja tekijöitä, sillä ne ovat monien nuorten elämässä mukana. – Niina Junttilan esittämät faktat ovat pysäyttäviä. Meidän kaikkien tulee ottaa lasten ja nuorten yksinäisyys vakavasti. Yksinäisyys ei ole mikään luonnonlaki. Sitä voidaan ehkäistä ennalta ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä,

että lasten ja nuorten parissa toimivat tahot tekevät laadukasta yhteistyötä. Kirkkona haluamme kutsua kaikkia toimijoita yksinäisyyden torjumisen kansanliikkeeseen, kertoo Kasvatuksen ja perheasioiden yksikön johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Aiemminkin tutkimuksissa on todettu, että rippileirit ovat nuorille oiva paikka kokea yhteisöllisyyttä. – Leirimuotoinen rippikoulu vähentää selvästi nuorten kokemaa yksinäisyyttä. Haaste on kuitenkin siinä, että muutos hyvään suuntaan jää usein väliaikaiseksi. Esimerkiksi Walk in -terapia tarjoaa matalan kynnyksen avun esimerkiksi ahdistuneisuuteen. Toiminta perustuu ajatukseen, että yksikin keskustelu voi muuttaa elämän suuntaa, ja ohjata eteenpäin, Kokkonen jatkaa.

lestä kirkon työ tärkeämpää kuin pitkään aikaan – Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne ovat aikamme suurimpia vitsauksia. Vastalääkkeet siihen ovat kuitenkin olemassa: yhteisöllisyys ja välittäminen. On todella arvokasta, että kirkko nostaa näin voimakkaasti yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden teemoja esiin. Haluan antaa kirkollisasioista vastaavana ministerinä tälle työlle vahvan tuen, Kurvinen sanoi ja totesi kirkon työn olevan nyt ehkä tärkeämpää kuin pitkään aikaan. Kurvinen ehdotti nuorten osallisuuden lisäämiseksi kuntien ja seurakuntien tiiviimpää yhteistyötä harrastustoiminnan saralla ja piti onnistuneena viime kesän avausta tarjota seurakunnista opetus- ja kulttuuriministeriön tuella satoja uusia kesätyöpaikkoja nuorille.

Ministeri Kurvisen mie-

Turun Seutusanomat

Lue uutiset isompana Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia lukuja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

___________ Se alkuperäinen Perttala

___________

Kirkon kasvatuksen päivillä haettiin työkaluja siihen, ettei kukaan jäisi yksin. Junttila taklaisi yksinäisyyttä monellakin tavalla: vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja, lisäämällä matalan kynnyksen kontaktien mahdollisuuksia, pyrkimällä muuttamaan yksinäisyyteen liittyviä ajatusvääristymiä sekä vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen.

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

___________

Lasten ja nuorten väkivaltainen käyttäytyminen ja itsetuhoinen oireilu ovat hälyttävässä kasvussa. Yksinäisyystutkija Niina Junttila esitteli karuja lukuja nuorten ahdistuneisuudesta. Nuorten henkinen kunto on heikompaa kuin koskaan aiemmin. Keväällä 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki yläkoulunuorista 19 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten nuorista 17 prosenttia ja lukiolaisista 22 prosenttia. Sosiaalista ahdistuneisuutta koki yläkoulunuorista 35 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten nuorista 29 prosenttia ja lukiolaisista 37 prosenttia. – Nuorten psyykkinen huonovointisuus, erityisesti kokemukset ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä ovat lisääntyneet. Yksi näiden ilmiöiden taustalla vaikuttavista tekijöistä on ostrakismi eli sulkeminen ulkopuolisuuteen jättämällä henkilö joko tahallisesti tai tahattomasti näkemättä, kuulematta tai kokonaan huomaamatta, Junttila avaa.

_______________________________

Valitse itsellesi paras tapa asioida

puhelimitse

s-posti nettikauppa liikkeissä

___________ Linnankatu 3, TURKU - 02 231 4074 Hämeenkatu 1, TURKU - 044 754 0403 perttala.fi

palvelu@perttala.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Pienten lasten sirkusharrastus kehittää varhaista vuorovaikutusta

Kiitos!

Joulupuu -keräys onnistui tänäkin vuonna hyvin. Lahjat ilahduttivat useita lapsia jouluna.

HARRASTUKSET

Kiitokset kaikille sydämellisille lahjoittajille.

Naantali - Raisio alueen LC-klubit, MLL Masku ja Rymättylän seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö

Kaupunginvaltuuston kokous Naantalin kaupunginvaltuusto kokoontuu sähköisesti toteutettavaan hybridikokoukseen, jossa osa valtuustosta osallistuu kokoukseen etäyhteydellä ja osa kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2 maanantaina 31.1.2022 kello 18. Kokouksen asialista on luettavissa Naantalin kaupungin verkkosivuilla www.naantali.fi neljä päivää ennen kokousta. Kokousta on mahdollista seurata suoratoistona kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://www.naantali.fi/valtuustonkokous. Kokouksen pöytäkirja pidetään tiistaina 8.2.2022 yleisesti nähtävänä Naantalin kaupungin verkkosivuilla www.naantali.fi sekä kaupungin hallintopalvelujen kirjaamossa, Käsityöläiskatu 2. Vilhelm Junnila Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

T O I K K A R K O I D M A

A L K A A I N D U S

H H A R K A T I T A T K U N A V A V A L A L N K I T A T E A E T T T O

U L O S

M U S T U M A A I L L U I P A A J U O S E

A K K A

L A A R D R I U T U S U T K A A T S S V I I T

A S S A S A V A K O R I I K I V V A S E K A I S E L U A P I P O U S E I N T A V A B A A A L A S R I T A A N H A A I R A T

K U J A N S U U T R A L L I

A I K E T S A N U A L A S S T S I K S U K A A T S M A R I V O T I Ä R I M M E S A A T I T A V I O L I A M A S T T A R I A R I S

S I T A A T T I T E N T A T A

Pikku Sirkus tarjoaa vauvoille ja taaperoille tapoja oppia uusia taitoja leikin ja temppujen keinoin. Jokaisen lapsen ikätaso sekä vieläkin tärkeämpänä oma persoona otetaan huomioon harrastuksessa, jonka tarkoituksena on tukea lapsen ja aikuisen välistä varhaista vuorovaikutusta. Minna Heiniö on ohjannut pienille lapsille suunnattuja tunteja Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa useampia vuosia. Hän on nähnyt, kuinka harrastus vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin myönteisesti. – Hyötyjä on monia ja niistä tärkeimpänä korostuu yhdessä tekeminen. Siinä samalla lapset kun tapaavat ikäisiään, aikuiset saavat toisistaan juttuseuraa ja vertaistukeakin. Monesti varsinkin ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulleet kaipaavat uusia tapoja viettää aikaa vauvansa kanssa, Heiniö kertoo. Vauvojen ja taaperoiden sirkusryhmiä on järjestetty yli kymmenen vuoden ajan. – Sirkusharrastuksen kehitys on ollut vahvasti sidoksissa nykysirkuksen muuhun kehitykseen Suomessa. Matalalla kynnyksellä toteutettavassa harrastuksessa on aina vahvasti läsnä sosiaalinen puoli, jonka merkitys on valtava kun puhutaan lapsiperheiden yhteisestä ajasta ja lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksesta varhaisessa vaiheessa, Heiniö toteaa. Myös esimerkiksi My-

Ryhmä voidaan valita lapsen ikä ja taitotaso huomioiden. Kuva:Ville-Matias Roisko. nämäessä sirkusleirejä pitänyt Jenni Asunen jatkaa Seikkailupuiston ryhmien vetäjänä tänäkin vuonna. – Tunnit olemme aloittaneet aina samalla tavalla, alkupiirissä yhteisellä loruttelulla, jossa tuetaan lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta. Olemme pitäneet aloituksen joka kerta samana, jotta rutiinien kautta lapsi oppii ja muistaa, missä ollaan ja mitä on taas luvassa, kertoo Asunen. – Kävelemään oppineiden kanssa saatetaan jo harjoitella lämmittelyleikkejä. Lämmittelystä olemme siirtyneet akrobatiaharjoituksiin, joiden jälkeen olemme ottaneet sirkusvälineen, johon olemme tutustuneet lähemmin. Palloja ja huiveja käytetään melkein aina, sillä ne ovat lasten mie-

leen. Myös leikkivarjo on välillä käytössä sekä tasapainopallo tai jumppapallo, jatkaa Asunen. Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston toiminnanjohtaja Marika Leinonen-Vainio pitää erityisen tärkeänä, että harrastusryhmiä vetävät alansa ammattilaiset, koulutetut ohjaajat. – Laadukkaasti ja ammattimaisesti tuotetut kulttuuripalvelut tukevat lapsen persoonallista kasvua, osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia. Ryhmien vetäjien tulee aina olla suuntautuneita lasten kanssa työskentelyyn, jolloin heillä on valmiudet toteuttaa toimintaa lapsilähtöisesti. Lastenkulttuuritoiminnan keskiössä on aina lapsi ja hänen maailmansa, LeinonenVainio kertoo.

Ryhmiä on pitänyt poikkeusaikoina rajoittaa niin, että jokaista lasta kohden toimintaan on voinut osallistua vain yksi aikuinen. Tästä toimintamallista pidetään näillä näkymin kiinni. Marika Leinonen-Vainio, Jenni Asunen ja Minna Heiniö sanovat, että ryhmissä on näkynyt hyvin monenlaisia lapsi+aikuinen-kombinaatioita. – On ollut ihana seurata, kuinka lasten mukana harrastamaan ovat tulleet myös isovanhemmat ja kummit. Näinä aikoina toki aikuisosallistujia on voinut olla vain yksi, mutta ihannetilanteessa aikuisia olisi lapsen mukana kaksi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Yrittäjien usko talouden kasvuun palasi MAAKUNTAENNUSTE

Jo 29:nnen kerran tehty Varsinais-Suomen maakuntaennuste kertoo, että varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat talouden kasvuun vankasti. Epävarmuustekijänä toki on, että maakuntaennusteen kysely yrittäjile tehtiin ennen omikron-variantin leviämistä. Maakuntaennusteen tulokset ovat kuitenkin aiempina vuosina kuvanneet hyvin vuoden toteutumaa, joten alkanut vuosi näyttää positivii-

semmalta kuin edellinen. – Odotettavissa on jopa tuhansia uusia työpaikkoja, ennustaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjien odotukset henkilöstön määrän kasvusta ovat todella korkeat – viimeksi näin suuria kasvuodotuksia uusista työpaikoista on ollut maakuntaennusteissa vuosina 2007 ja 2008. – Mikäli odotukset kasvusta toteutuvat, saatavuushaaste nousee voimakkaasti esille, sillä

osaavaa työvoimaa tarvitaan, lisää Munter. Ennusteen perusteella varsinaissuomalaiset yrittäjät luottavat siis vankasti, että vuosi 2022 on todellinen kasvun vuosi taloudessa. – Historia on todistanut, että ennuste kertoo varsin luotettavasti, mitä kyselyä koskevana vuonna oikeasti tapahtuu. Henkilöstön määrä yleensä kasvaa jopa hieman enemmän kuin yrittäjät uskaltavat arvioida, muistuttaa Munter. Marko Vuosjoki

Hanna Munter iloitsee siitä, että varsinaissuomalaisten yrittäjien usko talouskasvuun on palannut.

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Raision Loimu käynnisti tukikampanjan koronasulun vuoksi LENTOPALLO Korona on jatkunut pidempään kuin monikaan osasi noin kaksi vuotta sitten arvata. Raision Loimu valmisteli 12. maaliskuuta 2020 Kerttulassa normaalisti illan Hurmosottelua, kun ensin tuli ilmoitus yleisömäärän rajaamisesta ja vain vähän ennen ottelua tarkennettu tieto, että ovet on suljettava yleisöltä kokonaan. Toissa viikonloppuna Loimu valmistautui pelaamaan jälleen Hurmosta vastaan ja valitettavasti ensimmäistä, muttei viimeistä kertaa jälleen ilman yleisöä. – Me yritimme ottelusiirroin varmistaa yleisön pääsemisen mahdollisim-

man moneen otteluun, mutta toistaiseksi joudutaan nyt siitä huolimatta pelaamaan tyhjille katsomoille, kertoo Jani Nieminen. Tyhjille katsomoille pelaaminen on nyt erityisen harmillista, sillä vaikean alkukauden jälkeen Loimu on saanut pelinsä rullaamaan ja on noussut lentopallon Mestaruusliigan sarjataulukossa peräti viidenneksi. Kolmessa viimeisessä kotipelissään Loimu on peitonnut Hurmoksen erin 3-1 sekä TuTo Volleyn ja Ettan puhtaasti 3-0. Yleisö onkin tärkeä osa sekä onnistunutta ottelutapahtumaa että seuran kassavirtoja. Nyt Loimu on jälleen valitettavasti

Pelinsä rullaamaan saanut Raision Loimu kaipaa nyt kannattajiensa tukea. tilanteessa, jossa seuran kulut juoksevat normaalisti, mutta yksi tärkeistä tulovirroista on tukittu ulkoisen tekijän toimesta. Tämän vuoksi Loimu päätti käynnistää Oranssi Sydän 2 -nimeä kantavan tukikampanjan.

– Toivomme tukea niiltä ihmisiltä ja yrityksiltä, joille Loimu on merkityksellinen. Haluamme pitää liekin voimakkaana ja pallon ilmassa myös tulevina vuosina, kertovat loimulaiset. Kampanjassa voi ostaa

tukilippuja, jotka ovat lunastettavissa vapaavalintaisiin runkosarjaotteluihin – kun yleisöä saa taas ottaa katsomoon. Tukilippujen ostajat julkaistaan Loimun puolesta kolmessa eri kanavassa, ellei lippujen ostaja erik-

seen halua, ettei nimeään julkisteta. Tukilippukampanjassa on tarjolla erilaisia paketteja, jotka sisältävät 1-4 lippua, mutta paketin voi myös räätälöidä Loimun kanssa. – Aikojen alusta ihmiset ovat kokoontuneet yhteisen leirinuotion ympärille lämpöön ja toistensa seuraan. Raision Loimun ovat kokeneet sadat ja tuhannet juniorit, aikuiset, talkoolaiset, kannattajat ja kumppanit – pidetään yhdessä liekki yllä, toivottaa Loimun puheenjohtaja Jukka Rajakangas. Lisätietoa kampanjasta ja otteluiden järjestämisestä löytyy Loimun nettisivuilta www.raisionloimu.fi. Marko Vuosjoki

TPS ja koko jääkiekon SM-liiga koronakurimuksessa JÄÄKIEKKO

Jorma Kemppainen 2021

Turun Palloseuran vahvasti alkanut SM-liigakausi on ollut viime aikoina todellisessa koronakurimuksessa. 10. tammikuuta TPS kertoi miehistöön iskeneistä koronatartunnoista, jot-

ka veivät useamman pelaajan karanteeniin. TPS:n lääkärin Niklas Lindbladin mukaan tartuntoja oli useampia, ja pelaajia joutui jäämään pois joukkueen harjoituksista, eikä otteluitakaan ole pelattu kahteen viikkoon.

Eikä TPS ole suinkaan ainoa joukkue SM-liigassa, jonka miehistössä on tavattu useampia koronatapauksia. Koronatauko venyi jälleen, sillä keskiviikon ottelu Mikkelissä Jukureita vastaan jouduttiin siirtämään maaliskuulle. TPS on pelannut

viimeksi 7. tammikuuta, jolloin se voitti kotonaan Lappeenrannan SaiPan maalein 3-1. TPS:n seuraava ottelu pelataankin – näillä näkymin – tulevana perjantaina eli 21. tammikuuta, jolloin Tepsi matkaa Kuopioon KalPan vieraaksi.

VOI IN SIAN MIELIK RAS-

VOJA

Sina

”Alea iacta est”

ASPARTAATTIAMINOTRANSFERAASI

KÄRSII

iskulle herkkiä

ASE-

-känni

opittuja

JOR-

”

kuulustella

aaa

” x2

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

Mika Leinonen 040 706 2132

-kirje

Ismo Viskari 045 111 6932 Sari Laurila 044 981 2780

rif

” pasta-

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000 Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mediamyynti

Tollo!

tyynyjä

”

Kari

ritilä

DANIA

Toimittaja

sarja kekoja

SOITA ohukainen

paise

idän suuri virta

Toimitusjohtaja

Päätoimittaja

HYVÄ

LÄNSI

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

somaleita

komea

tämän tästä ”otteita”

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI– NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

Laskutus

”puolue”

Taidan lähteä!

TURUN

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Krook

n. 1609 m

Marko Vuosjoki

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3420 (painettu) ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

a tajavus-

muka-

si- via vistää

tammikuuta asti – ja rajoituksiin kuuluu edelleen yleisötilaisuuksien järjestämisen kielto. TPS on tällä hetkellä SM-liigassa kuudentena.

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

-1.

S RIKO

Lauantaina on vuorossa vieraspeli Oulussa Kärppiä vastaan ja seuraava kotiottelu on vuorossa ensi viikon keskiviikkona 26. tammikuuta Porin Ässiä vastaan. Kaiken lisäksi Aluehallintovirasto on jatkanut koronarajoituksia 28.

a Sh

ääriliike Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 40 000 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Ei mitään myönnytyksiä!

Valitse aina paras! 9504

0404

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

EN 343

5804

EN 343

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

SNICKERS Workwear AllroundWork talvitakki 37.5®-eristyksellä 1100/0404, 1100/9504, 1100/5804

178 €

SNICKERS Workwear AllroundWork naisten talvitakki 37.5®eristyksellä 1107/0404

183 €

SNICKERS Workwear AllroundWork talvihousut 37.5®-eristyksellä

1127/0404

209 €

EN 343 Vedenpitävyys:

10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

6619/0404, 6619/9504

159 €

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen naisten talvitakki 37.5®-eristyksellä

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen parkatakki 37.5®-eristyksellä

Ilmainen pipo (Snickers Workwear 9093/0418, arvo 63 €) sisältyy vain takkien 1100, 1102, 1107 ja 1800 ohjehintaan.

1800/0404

248 €

Hinnat sisältävät alv:n 24 % ja ovat voimassa toistaiseksi.

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen talvitakki 37.5®-eristyksellä 1102/9504 1102/5804 1102/0404

216 €

ILMAINEN PIPO

Uskomattoman kevyt talvitakki parhailla ominaisuuksilla. Lisäksi kulutuksenkestävä, veden- (takin saumat teipattu) ja tuulenpitävä: • 37.5® -vuori • Selkäosassa 3D-verkkovuori • Korkea ﬂeecevuorattu kaulus suojaa tuulelta • Käsiä lämmittävät sivutaskut • Lyhempi etuosa ja pidennetty selkäosa • Cordura®-vahvike kyynärpäissä • Muotoillut hihat • Pidennetyt hihat • Joustavat hihansuut peukaloaukoilla • Vetoketjullinen rintatasku • Heijastavat yksityiskohdat

www.tamrex.ﬁ

UUSI MYYMÄLÄ on AUKI!

PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Tikkurilantie 68

Koskelontie 15

VANTAA

ESPOO