Issuu

Teemana aluevaalit

Äänestä päätellen oikea!

Tammitie 3, 20540 Turku

S. 7–9

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Koeajossa Hyundai Ioniq 5 AUTOILU Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle. Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa. – Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkö- tai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön pääl-

likkö Mikko Rantakare. Koeajoimme yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n.

ME EMME HUKU 3. 13. VSK

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

ITÄ

MAINOSTEN 20.1.2022 JOUKKOON! helmikuuta

ME EMME Lehtemme HUKU

Lisää uutisia löydät verkkosivuiltamme www. turunseutusanomat.fi

jaetaan MAINOSTEN MAINOSTEN erikseen JOUKKOON! JOUKKOON!

täyspeittona Lehtemme Lehtemme Postin jaetaan jaetaan erikseen premiumerikseen täyspeittona täyspeittona jakelussa. Postin Postin premiumpremiumjakelussa. jakelussa.

LUE LISÄÄ SIVULTA 6

OTA YHTEYTTÄ! OTA YHTEYTTÄ! SariLeinonen Laurila Laurila Mika OTASari YHTEYTTÄ! puh. 050Laurila 568 5454 puh. 050 568 5454 Sari 040sari.laurila 706 2132 puh. 050 568 5454 sari.laurila fi @turunseutusanomat. sari.laurila @turunseutusanomat. Ismo Viskari fi fi @turunseutusanomat.

HAEMME OSALLISTUJIA ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKETUTKIMUKSEEN

045 111 6932 TURUN

Tutkimus selvittää, onko kanakinumabi-niminen tulehdusta estävä lääkeaine turvallinen henkilöillä, joilla on alkava Alzheimerin tauti ja onko sillä edullisia vaikutuksia heidän muistiinsa ja ajattelukykyynsä.

SEUTUSANOMAT Sari Laurila SEUTUSANOMAT 044 981 2780 KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

TURUN

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

SEUTUSANOMAT TURUN

Saatatte soveltua osallistujaksi tähän tutkimukseen, jos olette 45–90-vuotias; Teillä on lieväasteisia muistitoimintojen häiriöitä, jotka saattavat ennakoida Alzheimerin tautia TAI lievässä vaiheessa oleva, lääkärin toteama Alzheimerin tauti; Teillä on käytettävissänne luotettava tukihenkilö, joka voi tulla mukaanne kaikille tutkimuskäynneille.

Tiesitkö, että me olemme Tiesitkö, että me olemme

Tiesitkö, että me olemme

Tutkimuksen toteuttaa CRST Oy Turussa. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuja saa jatkaa mahdollisen aikaisemman Alzheimer-lääkityksensä käyttöä. Tutkimuskäyntien matkakulut korvataan. Lisätietoja tutkimuksesta Puhelin (arkisin klo 12-15): 040 8418400 tai 050 5514667 Sähköposti: tutkimus693@crst.fi

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

kesku

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

Miten käy äänestysprosentin?

Millaista osaamista aluevaltuustoihin tarvitaan?

Kehitysvammaisten palvelut unohtuneet aluevaaliteemoista

irjoitan ja pohdin tätä maanantaina, kun aluevaalien ennakkoäänestystä on vielä jäljellä kaksi päivää. Pystyykö viiden päivän ennakkoäänestysajan jälkeen tekemään päätelmiä aluevaalien lopullisesta äänestysprosentista? Tietenkin päätelmiä voi tehdä, niiden paikkansapitävyys on sitten toinen juttu... Joka tapauksessa, aluevaalien äänestysinnon on pelätty jäävän kovin alhaiseksi. Monien kyselyjen pohjalta on jopa pelätty, että lopullinen äänestysprosentti voi jäädä alle maagisen 50:n rajan. Kun ennakkoon on voinut äänestää viiden päivän ajan, Varsinais-Suomessa ollaan hieman koko maata edellä – reilun prosenttiyksikön verran. Ennakkoon oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 17,5 prosenttia varsinaissuomalaisista eli hieman alle 70.000. Jos parina viimeisenä ennakkopäivänä äänensä antoi yhtä monta ihmistä kuin edellisen viikon arkipäivinä, ennakkoäänien määrässä päästiin yli 100.000:n. Se tarkoittaa yli 25 prosentin äänestysaktiivisuutta. Viime kesän kuntavaaleissa Varsinais-Suomessa äänensä ennakkoon antoi 33 prosenttia ja lopullinen äänestysprosentti oli 56. Te olette tätä lukiessanne jo paljon viisaampia kuin minä tätä kirjoittaessani. Turun Seutusanomien ilmestymispäivänä ennakkoäänestys on päättynyt, ja tiedämme, onko äänestysprosentti noussut yli 25:n tai jopa yli 30:n. Toivottavasti jälkimmäinen on toteutunut, sillä se antaisi odottaa lopullisen äänestysprosentin kipuamista vähintaankin viiteenkymmeneen. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Varsinais-Suomen aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Kustavista, Kemiönsaarelta, Naantalista ja Turusta. Erityisen paljon kirittävää on Pyhärannassa ja Laitilassa, joissa äänestysinto näyttää olevan vaisua – ainakin ennakkoäänestyksen perusteella.

osiaali- ja terveyspalvelut sekä aluepelastuslaitos siirtyvät kunnista uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Samaan organisaatioon tulevat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät sekä monia muita pienempiä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Alueet järjestävät esimerkiksi seuraavia palveluita: erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, hammashoito, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja pelastustoimi. Tammikuun vaaleissa valittavalla aluevaltuustollamme on valta päättää, miten yllä mainitut palvelut käytännössä toteutetaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee jatkossa olemaan yli 20.000 henkilön työnantaja, jolla on yli kahden miljardin euron budjetti! Hyvinvointialue tulee olemaan myös tärkeä hankintaorganisaatio, joka hankkii erityyppisiä palveluja toimintansa hoitamiseksi. Tämän hetken tiedon valossa vaalien äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä vaisuksi. Ei anneta tämän ennusteen toteutua, vaan otetaan homma vahvasti omiin käsiimme. Päättäjiä valitessa on hyvää pitää mielessä seuraavat kriteerit: Kokemus sosiaali- ja terveystoimen päätöksenteosta, toiminta-alueen tuntemus ja maakunnalliset luottamustehtävät sekä kokemus isojen organisaatioiden päätöksenteosta. Nyt viimeistään on syytä kiinnostua aiheesta ja varmistaa, että hyvinvointialueemme valtuustoon saadaan mahdollisimman pätevät ja osaavat henkilöt viemään eteenpäin vaativaa muutostilannetta.

yvinvointialueesta tulee tärkeä osa monen kehitysvammaisen elämää. Voisi melkein puhua elämänkumppanista, sillä kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Uuden hyvinvointialueen tärkeimpiin tehtäviin siis kuuluukin se, ettei vammaisten elämänlaatu saa heiketä alueuudistuksen myötä. Sote-palveluista puhuttaessa aiheet kuitenkin tuntuvat keskittyvän akuuttiin hoidontarpeeseen ja tähtäin on pikaisessa parantumisessa. Pinnalle ei tunnu juurikaan nousevan se, miten aina ei paraneminen ole mahdollista vaan tavoite onkin elämänmittaisessa elämänlaadun parantamisessa. Varsinais-Suomessa kehitysvamma-ala on keskittynyt suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin, joka Mylly-Antin koulua lukuun ottamatta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen hyvinvointialueeseen. Samoin ruotsinkieliseen palveluun keskittyvä Kårkullan kuntayhtymä sulautuu uudistukseen. Mutta vaikka tammikuun vaalit ovat jo ovella, ei mitään selkeää suunnitelmaa ole siitä, miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään jatkossa. Voikin sanoa, että aluevaalihypetyksessä kehitysvammaisten asia on valitettavasti jäänyt kaikkien muiden sote-alojen alle. Yksikään valtamedioiden vaalikoneista ei saanut satojen kysymysten joukkoon edes yhtä ainoaa kysymystä kehitysvammaisten palveluista. Kun media sekä soten valmisteluelimet ovat näin sysänneet kehitysvammaisten palvelut sivuun, toivon sydämestäni tulevien hyvinvointialuevaltuutettujen ottavan tilanteen tosissaan. Pelkkä harras toive siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa tai luopua tärkeistä palveluistaan ei ole tarpeeksi. Hiljaisuuden on päätyttävä kehitysvammaisten palveluiden osalta. Sillä heille tulevan hyvinvointialueen palvelut saattavat olla suurin ja tärkein elämänkumppani.

Marko Vuosjoki

Niko Aaltonen (kok.) Turun kaupunginhallituksen jäsen

Julia Koskinen (kesk.)

päätoimittaja

Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen

aluevaaliehdokas

Annatko avoimen valtakirjan muille? MIELIPIDE Aluevaalit lähestyvät kovaa vahtia! Moni vielä empii, kannattaako lainkaan äänestää. Älä emmi, vaan äänestä! Jos ihmiset ajattelevat, ettei yksi ääni vaikuta, niin he ovat aika varmasti oikeassa – mutta joskus se on ollut tosi pienestä kiinni, mihin valta on kääntynyt. Yksikin ääni on siis merkityksellinen ja arvokas! Mietipä, jos sinun lisäksesi iso joukko miettii samalla tavalla! Sittenpä sillä onkin jo valtava vaikutus. Näistä käyttämättä jätetyistä äänistä muodostuu iso määrä avoimia valtakirjoja niille porukoille, joiden kannattajat äänestävät aina kaikissa vaaleissa. Aamulehti kirjoitti aluevaalien äänestyskäyttäytymisestä otsikolla: Vaaliuurnilla käyvät aktiivisimmin ne, jotka eivät sote-palveluita itse tarvitse - ja lisäsi dosentti Hanna Wass’n kommentin, että ”Näissä vaaleissa tämä on valitettavas-

ti erityisen irvikuvallista”. Hanna Wass viittaa jutussa siihen, että aluevaaleissa on nimenomaan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, kohdentamisesta ja laadusta. Jos siis käytät julkisia sote-palveluita, äänestä! Hyvin toimeentulevat äänestävät varmasti – siis ne, joista iso osa on kattavien yksityisten terveyspalvelujen piirissä. Mitäköhän he ajattelevat sinun palveluistasi? Olisiko sinusta hyvä, että sotepalvelut olisivat saatavissa sieltä, mistä niitä nytkin saa tai vastaavan matkan päästä? Eikö olisikin hyvä pyrkiä turvaamaan, että niihin pääsisi autottomatkin, eli ne olisivat kaikkien tavoitettavissa? Pitäisikö hyvinvointialueen palveluiden lähtöajatuksen yhden luukun periaatteesta toteutua - eli sama taho tuottaisi pääosan palveluista, eikä sinua juoksutettaisi eri palvelutuottajien luona hank-

kimassa yhtä palvelua yhden ja toista toisen luota? Onko mielestäsi niiden hinta nyt sopiva, vai pitäisikö niitä nostaa tai kelpaisiko sinulle palveluseteli, vaikkei sen arvo ihan riittäisikään tarvitsemasi palvelun ostoon? Minusta nämä olisivat tärkeitä asioita puolustettavaksi! En haluaisi, että niistä päättäisivät toiset ihan vaan siksi, että jätimme avoimen valtakirjan heille. Äänestä siis! Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän pj Minna Arve ja Vaten pj Matti Bergendahl kirjoittivat Turun Sanomissa 6.1. hyvinvointialueesta ja sen valmistelu-/päätöksentekoelimistä vaaleja ennen ja niiden jälkeen. He toteavat, että aluevaltuustoon valittavat edustajat päättävät mm. hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä (=kuka niitä tuottaa) ja palveluverkosta (=lähipalvelut, keskitetty malli, vai jotain siltä väliltä). Jokaisen

arkea jollain tavoin koskettavia asioita siis. Mitä mieltä sinä olet näistä – kerro se äänestämällä! Äänestät sitten ketä tahansa ehdokasta, niin lue tai kysy, mitä hän ajattelee näistä asioista – lähipalvelut, palvelusetelit, ulkoistamiset, yhtiöittämiset, palvelujen laatu ja saatavuus vai kustannussäästöt edellä? Minä ainakin äänestän julkisten, kaikkien tavoitettavissa olevien palvelujen puolesta.

Maaret Laakso Aluepäällikkö, JHL

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

MEILLÄ MYÖS RENGAS- JA AKKUMYYNTI. Kysy tarjous Kumho- ja Cordiant-renkaista sekä Mbat-akuista.

Työpaikka avoinna ! THL muistuttaa, että käsienpesu, maskin käyttö ja turvavälistä huolehtiminen ehkäisevät tehokkaasti tartuntoja.

JAKELUKUSKI

Varsinais-Suomen koronarajoitukset jatkuvat kohdennetusti

Sinulla tulee olla oma auto. Jakelutyötä on 2pv/kk, lehtemme ilmestymispäivinä. Heinäkuussa lomien vuoksi lehti ei ilmesty.

Hyvä uutinen on, että lasten ja nuorten harrastustoiminta saa jatkua. KORONA Lounais-Suomen aluehallintovirasto jatkoi, mutta samalla tarkensi Varsinais-Suomessa jo voimassa olevia määräyksiä. Uudet päätökset ovat voimassa 28. tammikuuta asti. Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on edelleen kiellettyä – sekä sisä- että ulkotiloissa. Koronapassin käyttö ei siis ole voimassa. Lisäksi velvoitetaan, että yleisölle avoimissa tai rajatun osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa toiminta on järjestettävä niin, että osallistujat pystyvät välttämään lähikontakteja. Näistä järjestelyistä on tehtävä kirjallinen suun-

nitelma, joka pidetään tiloissa nähtävillä. Jos tartuntariskiä ei voida tilajärjestelyin vähentää, asiakas- ja osallistujatilat on pidettävä suljettuina. Liikunta- ja virkistystiloja voidaan pitää auki, jos tiloissa huomioidaan terveysturvallisuus. Esimerkiksi kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit, kylpylät, sisäleikkipaikat ja teemapuistot saavat pitää tilojaan auki asiakkaille. Tilojen sulkemista koskevat määräykset kohdennetaankin nyt tiloihin ja toimintoihin, joissa osallistujien määrä tai sijoittuminen, lähikontaktien mahdollisuus ja runsas aerosolituotto muodostavat erityisen riskin tartuntojen leviämiselle. Ko-

ronavirus leviää pisara- ja aerosolivälitteisesti ja esimerkiksi laulettaessa tai hengitettäessä raskaasti aerosolit leviävät tehokkaasti. Tätä tarkoittaa siis runsas aerosolituotto. Avi onkin määrännyt suljettavaksi tilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajeihin, kuorolauluun ja harrastajateatteriin – lisäksi tanssipaikat on pidettävä kiinni. – Nykyisessä epidemiatilanteessa tiukkoja rajoituksia on syytä kohdentaa niihin tilanteisiin, joissa on asiantuntijoiden mukaan merkittävä riski uusien laajojen tartuntaryppäiden syntymiselle. Osallistujien oma velvollisuus välttää lähikontakteja ja noudattaa hygieniatoimia korostuu nyt tartuntojen leviämisen estämisessä, painottaa viraston ylijohtaja Leena Räsänen.

Pelkona oli, että lasten ja nuorten harrastukset seisahtuvat. Avin päätöksessä hyvä uutinen onkin se, että vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret voivat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa muuten suljetuiksi määrätyissä tiloissa. Päätös ei myöskään koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Päätökset koskevat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kuntia ja ovat voimassa 28. tammikuuta asti.

Yksi syy, miksi ihmiset ovat kieltäytyneet koronarokotteesta, on pelko rokotteen aiheuttamista haitoista. Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo pelon olevan turha. – Rokottautuminen on paras keino suojautua vakavaa koronainfektion aiheuttamaa tautia vastaan.

Rokotteella suojaat itsesi lisäksi myös muita, muistuttaa Mikko Pietilä. Koronarokotukset aloitettiin joulukuussa 2020, ja lähes 80 prosenttia eli noin 375.000 varsinaissuomalaisista on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta. Koronarokotuksen aiheuttaman kuumereaktion tai pistoskohdan pai-

kallisen reaktion vuoksi on ollut vain muutamia päivystyspotilaita runsaan vuoden aikana. Rokotteiden aiheuttamien reaktioiden vuoksi ei sairaalahoidon tarve siis ole kasvanut, päinvastoin. – Sosiaalisessa mediassa liikkuu sairaalahoitoon johtaneiden oireiden syistä täysin virheellistä tietoa, kerrotaan Varsi-

Maksamme työstä tuntipalkan ja kilometrikorvauksen kilometrikorvauksen hyväksytyn ajopäiväkirjan mukaan. Opetamme sinulle työn. Sinun tulee olla työssä tunnollinen ja tarkka. Vapaamuotoiset hakemukset 28.1.2022 mennessä: mika.leinonen@turunseutusanomat.fi tai P. 040 706 2132 klo 18-19. TURUN

SEUTUSANOMAT

Seuraa meitä somessa!

@seutusanomat

@turunseutusanomat TURUN

SEUTUSANOMAT Marko Vuosjoki

Hoitoa vaatineita rokotushaittoja on ollut hyvin vähän ROKOTUKSET

Etsimme noutopistejakeluumme uutta osa-aikaista kuljettajaa eläkkeelle siirtyvän kuskimme tilalle.

nais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Rokotehaitat ovat siis olleet erittäin vähäisiä verrattuna koronaviruksen aiheuttamiin sairastumisiin.

PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI !

Kattojen KINGI

Niklas Linna p. 0400 214 288 Niklas Linnap.p.040 0400 214 288 Aksel Kuitula 5161149 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

TALVELLE KYYTIÄ ProForest ST56 LUMILINKO

ProForest ST70-T LUMILINKO

- työleveys 56 cm - Loncin 212 cm3 - vaihteet 5+2

ProForest KYPÄRÄKOMPLETTI

- työleveys 70 cm - Loncin 375 cm3 - vaihteet 6+2

PFST56

1390anja ,p

699,

Kam panj a

ProForest ST62A LUMILINKO

- Loncin 212 cm - työleveys 62 cm - vaihteet 6+2

Stiga ST5266P TRAC LUMILINKO

Sähkökäynnis TELAVETO!

tys!

- työleveys 66 cm - Stiga 302 cm3 - vaihteet 6+2 STIGST5266PTRAC

a panj Kam

,849

PFST62A

2990 ProForest Premium metsurin TURVASORMIKKAAT

1995

tys! Sähkökäynnis

Toro Power Max 1028OXHE LUMILINKO

Toro Power Max 826 OXE LUMILINKO

Laadukas ammattikone - työleveys 71 cm - Toro Premium 302 cm3 - vaihteet 6+2

- työleveys 66 cm - Toro Premium 252 cm³ - vaihteet 6+2

TOPM1028OXHE

TOPM826OXE

Sähkökäynnis

tys!

Kam

1995anja ,p

tys! Sähkökäynnis

299

panj

0,-

panj

189,

Kam

panj

349, Kam

Efco MTi30 AKKUSAHA

Tehokas ja kevyt akkumoottorisaha - 900W - 40V~5,0Ah Li-Ion - 30 cm terälaitteet EFMTI30

179,

Todella kevyt saha hyvin ominaisuuksin - 31,8 cm3 / 1,9 hv - 30 cm terälaitteet

- 38,9 cm3 / 2,3 hv - 35 cm terälaitteet EFMTH4000

Konevies

panj

219,

Kam

Efco MTH5100 MOOTTORISAHA

a panj Kam

,429 Efco MT4510 MOOTTORISAHA

- 42,9 cm / 2,9 hv - 41 cm terälaitteet

Efco MTT2500 PUUNHOITOSAHA

Erittäin kevyt ammattilaisen 1-käden puunhoitosaha - 25,4 cm3 / 1,4 hv - 25 cm terälaitteet EFMTT2500

359, Kam

STMS194C-E

anja

439, p Kam

Stihl MS231 MOOTTORISAHA

STMS231

panj

399, Kam

Tehokas keskikokoluokan saha - 45,6 cm3 / 3,0 hv - 35 cm terälaitteet STMS251

panj

539, Kam

2790

99,-

ProForest Midi TERÄKETJUNTEROITUSKONE

ProForest PINOTAVARASAKSET

Hiljainen ja laadukas teroituskone. 86-633

panj

749,

Todella tehokas ammattisaha. - 50,2 cm3 / 4,1 hv - 35 cm light terälaitteet

KONETOIMI

1790 2790

59,ProForest KAATOKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 43 cm

- kestävää ABS-muovia - pituus 14 cm 85-215

300 mm 85-104

- pienemmille puille - paino 1,1 kg 00-124

790

3190

ProForest HALKAISUKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 80 cm

- 2 kg - kierteellä 00-140

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 2,15 kg 00-125

2250

5490

ProForest VIILAOHJURI

ProForest KAATOVÄNKÄRI 130 cm

Nopea ja helppo tapa saada oikeat teroituskulmat 4,0 mm viilalla 80-103 4,8 mm viilalla 80-104 5,5 mm viilalla 80-105

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 4,3 kg 00-126

790

7990

TreeCut TERÄKETJU

RH-Pusher KAADONSUUNTAIN

Laadukas ja edullinen - 3/8-50L ja 52L (1,3 mm) - 325-56L (1,3 ja 1,5 mm)

/kpl

Kam

Laadukkaat ja kestävät. 200 mm 85-103

790

Stihl MS261C-M MOOTTORISAHA STMS261CM

- erittäin hyvin istuva malli - koot 9, 10 ja 12 17-950

/kpl

Stihl MS251 MOOTTORISAHA

EFMT4510

a panj

Kompakti ja tehokas yleissaha. - 42,6 cm3 / 2,7 hv - 35 cm terälaitteet

- 50,9 cm3 / 3,0 hv - 38 cm terälaitteet EFMTH5100

STMS170

Stihl MS194C-E MOOTTORISAHA

Efco MTH4000 MOOTTORISAHA

ESTYS TESTIMEN ti 8/2020

Stihl MS170 MOOTTORISAHA

Kevyt yleissaha kotikäyttöön - 30,1 cm3 / 1,6 hv - 30 cm terälaitteet

a panj Kam

- 9-kerroksinen viiltosuojaus - 3M heijastimet - koot 48-64 17-850

17-701

Kam

a panj Kam

ProForest metsurin AVOTURVAHAALARIT

Koon pikasäätö

PFST70-T

tys! Sähkökäynnis TELAVETO!

Tarjoukset voimassa 31.1.2022 asti, tai siihen saakka kuin varatut erät riittävät.

ProForest TERÄKETJUÖLJY 5 L

- uusi öljy! - X1R lisäaineistettu 89-206

1590 Nuppulantie 7-9, Turku. Puh. 02 254 6600. Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13

www.konetoimi.fi

Kun haluat varmistaa puun kaadon oikeaan suuntaan. - voima 1500 kg - maksimi ulottuvuus 255 cm

479,Aspen PIENKONEBENSA 5 L

- aito ja alkuperäinen! - pitkä säilyvyys

1890

Tuotteet myös E VERKKOKAUPASSAMM

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Paimiolainen perheyritys FysioPeimari 20 vuotta Seutusanomien haastattelussa Paimioon vuonna 2002 perustetun fysikaalisen hoitolaitoksen, FysioPeimari Oy:n, yrittäjä Sirpa Nieminen. YRITYSUUTISET Yrityksen alun perin toiminimellä vuoden 2002 lopulla perustanut paimiolainen fysioterapeutti (YAMK), lymfaterapeutti Sirpa Nieminen on pyörittänyt FysioPeimaria pian 20 vuoden ajan. Niemisen mukaan vuosien aikana moni asia on muuttunut ja muuttuu edelleen. – Esimerkiksi ensimmäisinä toimintavuosina kilpailutukset olivat paperilla tapahtuvia ja kaikki, jotka tarjouksen jättivät, sen myös saivat. Nyt kilpailutukset tehdään sähköisesti ja tuntuu, että samalla mallilla kilpailutetaan ”hiekkakuormia” ja terveydenhuollon palveluita. Kun 15 vuotta sitten kilpailutettiin fysioterapiapalveluita, lähtökohtana oli laatu 80 %, hinta 20 %. Nyt tuo kaava on muuttunut päinvastaiseksi, hän sanoo. Yrittäjän toiveena on, että pientä paikallista

osaajaa arvostettaisiin, eikä suunnattaisi omalta paikkakunnaltaan kohti suurten terveysjättien palveluita. – Pienempiä fysioterapiayrityksiä on myös ostettu osaksi isompia ketjuja. Pelkona on, että isot syövät pienet ja hetken päästä FysioPeimarin kaltaiset yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa. Tuleva sote-uudistus onkin merkittävässä roolissa, kun mietitään useiden pienten terveyspalvelualan yritysten tulevaisuutta, muistuttaa Nieminen. Aloituksesta parin vuoden päästä Nieminen sai palkattua ensimmäisen osa-aikaisen työntekijän vierelleen FysioPeimarille myönnetyn hoitolaitosluvan myötä. Sen jälkeen päästiin muuttamaan omiin toimitiloihin. – Yritystoiminta laajeni vuosina 2005–2008 ja lisäkseni yrityksessä työskenteli 1–2 fysioterapeuttia, hän lisää.

Osakeyhtiö FysioPeimarista tuli vuonna 2008, josta kahden vuoden päästä yrityksessä aloitti työnsä myös ammatinharjoittajana toinen fysioterapeuttiyrittäjä. 2010-luvulla FysioPeimarin toimitilojen neliömäärä kaksinkertaistui ja yritykseen palkattiin kokoaikainen fysioterapeutti ja urheiluhieroja. – FysioPeimarin henkilökunnalla on pitkä työkokemus ja osaamista muun muassa vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuksesta. Kuntoutamme erityisesti neurologisia sairauksia sairastavia henkilöitä. Myös henkilöt, joilla on tukija liikuntaelimistön kipuja ja toimintahäiriöitä saavat meiltä apua. Erityisosaamista on myös fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnasta, urheilijoiden lihashuollosta sekä urheiluvammoista, lasten ja nuorten fysioterapiasta, kertoo Sirpa Nieminen.

TURUN

SEUTUSANOMAT

Tavoita asiakkaasi helmikuussa ja maaliskuussa:

TORSTAINA 3.2.

SU!

ULKAI J S I O K I R E UURIN

ALUEEN S

Rakentamisen ja sisustamisen ERIKOISJULKAISU Kokonaisjakelumäärä

141.713 kpl

Helmikuussa ilmestymme myös torstaina 17.2. TORSTAINA 3.3

TORSTAINA 17.3.

UUTEEN KOTIIN

Asumisen teemasivut Varaa oma ilmoituksesi! Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Teemana autoilu &liikenne

Ismo Viskari

puh. 045 111 6932 ismo.viskari@turunseutusanomat.fi

Sari laurila

puh. 044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

FysioPeimari Oy täyttää 20 vuotta. Paimiolaisessa perheyrityksessä työskentelevät toimitusjohtajana toimivan fysioterapeutti (YAMK) Sirpa Niemisen lisäksi Roosa Nieminen, Miikka Nieminen, Leena Nurmisto ja Piia Helmivirta. Kuva: mammaj Jaana Loikkanen. – Erilaiset fasciakäsittelyt ovat myös osa erityisosaamistamme. Pyrimme toteuttamaan kaikkea terapiaa kokonaisvaltaisesti, asiakaslähtöisesti ja ajanmukaisia terapiamenetelmiä sekä -välineitä käyttäen, jatkaa Nieminen. Vuoden 2020 alussa täynnä olleet ajanvarauskalenterit tyhjenivät 2,5 kuukauden kuluessa pandemian takia. FysioPeimari Oy joutui lomautta-

maan henkilökunnan ja yrittäjä teki kaiken mahdollisen työn, mitä tarjolla oli. – Koko loppuvuosi oli selviytymistaistelua ja jännitettiin uskaltavatko asiakkaat palata lähipalveluiden pariin, toteaa Nieminen. Tulevaan yrityksessä suhtaudutaan kuitenkin toiveikkaasti, tilanteessa, jossa on työskennelty kasvomaskit päässä puo-

lentoista vuoden ajan. – Korona jää varmasti keskuuteemme pitkäksi aikaa, mutta sen kanssa opitaan toivottavasti tulemaan toimeen ilman, että yritykset menettävät toimintamahdollisuutensa, Sirpa Nieminen sanoo.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Auto kuin suoraan tulevaisuudesta Hyundai Ioniq 5 on valittu muun muassa Saksassa vuoden autoksi. AUTOILU Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle. Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa. – Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkö- tai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön päällikkö Mikko Rantakare. Allekirjoittanut saikin koeajaa yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n. Hyundai on valittu vuoden 2022 parhaaksi autoksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja lisäksi se on voittanut useita vertailutestejä. Kyseessä on siis kova ajopeli. Sain testattavaksi vieläpä nelivetoisen Ioniqin, joka on malliston lippulaiva. Auton kaksi sähkömoottoria tuottavat muikeat 305 hevosvoimaa ja mahtavan 605 newtonmetrin väännön. Ja koska

sähkömoottorissa ei ole polttomoottorille tuttua viivettä tai energian hukkaa, 2500-kiloinen katumaasturi kiihtyy nollasta sataan noin viidessä sekunnissa. Ilmoitettu toimintamatka on 460 kilometriä, pelkässä kaupunkiajossa peräti 686 kilometriä. Todellinen toimintasäde on luonnollisesti pakkasilla pienempi. Kotilatauksessa auton akut saadaan yön yli ladattua tietenkin täyteen. Pikalatausasemalla akut saadaan parhaimmillaan ladattua kymmenestä prosentista 80:een prosenttiin alle 20:ssa minuutissa. En tylsistytä teitä enempää teknisillä yksityiskohdilla, vaan yritän kertoa, millaista Hyundai Ioniqilla oli ajaa. Ajaminen Hyundai Ioniq 5 -sähköautolla on... no, se on melkoinen elämys. Jos pitäisi verrata Ioniqilla ajamista johonkin polttomoottoriautoon, pitäisi löytää nykyaikainen, tehokas automaattivaihteinen auto – ja silti ajaminen on erilaista. Hallintalaitteet toimivat luonnollisesti aivan kuten missä tahansa automaattivaihteisessa autossa. Vaihteenvalitsin

Hyundai Ioniq 5 on upea katumaasturi, mutta todellinen erikoisuus löytyy tehokkaasta sähkömoottorista. Kuljettajan näkymä isoine näyttöineen on tavalliseen autoon tottuneelle kuin avaruusaluksen ohjaamosta. on normihallintalaitteista erikoisin, sillä se on ohjauspylväässä kiinni oleva ”iso nuppi”, jota kiertämällä valitaan, ajetaanko eteenpäin vai taaksepäin, vai onko vaihde vapaalla. Kaasu ja jarru toimivat ja tuntuvat samalta kuin polttomoottorisessa automaatissa, samoin vilkut, lasinpyyhkimet, pesurit ja tietenkin ratti. Mutta tunne ratin takana – se on erilainen. Ensimmäisenä ”erikoisuutena” mieleen tulee tietenkin hiljaisuus.

Moottori kun ei pidä minkäänlaista auton sisätiloihin kantavaa ääntä. Hiljainen auto on muutenkin, sillä rengasmelutkin ovat todella, todella vähäiset. Liikkeelle lähdettäessä erona normiautoon kuljettaja huomaa välittömästi auton suorituskyvyn. Sähkö-Hyundai lähtee kaasua painettaessa kuin rusakko makuulta. Nopeamminkin, kun vaihdetaan ajomoodiksi normaalin tai ”Econ” sijaan ”Sport”.

Testasin hieman auton ohituskiihtyvyyttä hiljaisella moottoritiellä. Annoin nopeuden pudota 60 kilometriin tunnissa, valitsin ”Sport”-ajomoodin ja polkaisin kaasun pohjaan. Herranen aika sentään! Painauduin kuljettajan istuinta vasten kuin sitä vasten iskettynä. Vauhtia oli yhtäkkiä 120 kilometriä tunnissa, enkä ollut mielestäni kuin vasta painanut kaasun pohjaan. Tällä autolla pääsee maantiellä letkan ohi! Hyundailla ajamista

voisi hehkuttaa monessakin mielessä – kuljettajan näkymäkin isoine näyttöineen on kuin avaruusaluksen ohjaamosta. Jos teillä on mahdollisuus ajaa tällaisella autolla, käykää rohkeasti kokeilemassa. Se on hieno elämys kaikille autoista kiinnostuneille.

Marko Vuosjoki

Yrittäjien usko talouden kasvuun palasi Varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset korkeammalla kuin ennen koronaa. MAAKUNTAENNUSTE

Jo 29:nnen kerran tehty Varsinais-Suomen maakuntaennuste kertoo, että varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat talouden kasvuun vankasti. Epävarmuustekijänä toki on, että maakuntaennusteen kysely yrittäjile tehtiin ennen omikron-variantin leviämistä. Maakuntaennusteen tulokset ovat kuitenkin aiempina vuosina kuvanneet hyvin vuoden toteutumaa, joten alkanut vuosi näyttää positiviisemmalta kuin edellinen. – Odotettavissa on jopa tuhansia uusia työpaikkoja, ennustaa Var-

sinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjien odotukset henkilöstön määrän kasvusta ovat todella korkeat – viimeksi näin suuria kasvuodotuksia uusista työpaikoista on ollut maakuntaennusteissa vuosina 2007 ja 2008. – Mikäli odotukset kasvusta toteutuvat, saatavuushaaste nousee voimakkaasti esille, sillä osaavaa työvoimaa tarvitaan, lisää Munter. Henkilöstön määrän kasvuodotusten taustalla on luonnollisesti odotukset kasvavasta liikevaihdosta

ja kannattavuudesta. Yrittäjien usko talouden kasvusta on todella korkealla, sillä kaikki mittarit investointiaikeita lukuunottamatta ovat korkeammalla kuin ennen koronaa – investointiaikeetkin samalla tasolla kuin vuonna 2020. Yrittäjien investointiaikeethan suorastaan romahtivat koronavuonna. Ennusteen perusteella varsinaissuomalaiset yrittäjät luottavat siis vankasti, että vuosi 2022 on todellinen kasvun vuosi taloudessa. – Historia on todistanut, että ennuste kertoo varsin luotettavasti, mitä kyselyä koskevana vuonna oikeasti tapahtuu. Henkilöstön määrä yleensä kasvaa jopa hieman enemmän kuin yrit-

täjät uskaltavat arvioida, muistuttaa Hanna Munter. Alueittain ja erityisesti kunnittain talousodotuksissa on toki eroja. Kaikilla alueilla usko talouden kasvuun on vahva, mutta erityisen vahva se on Vakka-Suomessa. – Oli ilahduttavaa, että saimme Vakka-Suomen yrittäjiltä aiempaa enemmän vastauksia, ja oli myös hienoa nähdä, että vakkasuomalaiset yrittäjät ovat kaikkein positiivisimpia arvioidessaan tämän vuoden liikevaihto-odotuksiaan, kertoi Hanna Munter. Kunnista ja kaupungeista nousivat esiin erityisesti Naantali ja Lieto, joissa yksikään yrittäjä ei arvioi henkilöstön mää-

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sai hyviä uutisia, kun maakuntaennuste lupaa voimakasta talouskasvua tälle vuodelle.

ränsä laskevan. Raisiossa puolestaan odotusmittarit ovat muita kaupunkeja alhaisemmat. Raisiolaisten yrittäjien tulevaisuuden näkymiä varmasti laskee E18-kehätie -hanke, jonka uh-

kana on, että autoilijat ohittavat Raision keskustan ilman mahdollisuutta pysähtyä keskustan liikkeiden asiakkaiksi. Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

Myös muiden maiden kansalaiset äänioikeutettuja aluevaaleissa Varsinais-Suomessa on lähes 400.000 äänioikeutettua, joista hieman alle 20.000 ulkomaalaisia. ALUEVAALIT Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samoilla periaatteilla kuin kuntavaaleissa – jotka ovat erilaiset kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Eduskunta- ja presidentinvaaleissa ää-

nioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Kuntavaaleissa äänioikeus perustuu puolestaan tietyssä kunnassa asumiseen – ja samalla periaatteella tulevissa aluevaaleissa äänioikeus perustuu hyvinvointialueella asumiseen.

Äänioikeus aluevaaleissa on siis 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävällä, jossain hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa asuvalla – kansalaisuudesta ei ole esteenä äänioikeudelle. Kansalaisuus toki määrittelee hieman äänioikeutta. Suomen, muiden EU-maiden ja Islannin sekä Norjan kansalaisia kohdellaan samoin; äänioikeus edellyttää asu-

mista hyvinvointialueen kunnassa 51 päivänä ennen vaalipäivää. Sen sijaan muiden maiden kansalaisilta vaaditaan lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa. Kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen vaatimuksen voi välttää, jos toimii EU:ssa tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja on kirjallisesti

ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52 päivää ennen vaaleja halustaan käyttää äänioikeutta.

Kaikista varsinaissuomalaisista äänioikeutetuista miehiä on 193.027 ja naisia 204.378.

Varsinais-Suomessa on yhteensä 397.405 äänioikeutettua. Heistä suomalaisia on 378.687, muiden EU-maiden kansalaisia 8.292, Islannin ja Norjan kansalaisia 104 ja muiden maiden kansalaisia 10.322.

Marko Vuosjoki

Eniten äänioikeutettuja löytyy Kaarinasta ALUEVAALIT Turun Seutusanomat itä -lehden julkaisualueelta eniten äänioikeutettuja on Kaarinassa. Kaupungissa on yhteensä 27.578 äänioikeutettua, ja naisia on yli tuhat miehiä enemmän. Miesten osuus on 13.249 äänioikeutettua, kun äänestykseen oikeutettuja naisia on jopa 14.329. Suomalaisten osuus kaarinalaisista äänioikeutetuista on 26.772. Äänestämään oikeutettuja muiden EU-maiden kansalaisia on 365, Islannin ja Norjan kansalaisia neljä ja muiden maiden kansalaisia 437.

518

Liedossa on yhteensä 15.532 äänioikeutettua, joista miehiä 7.672 ja naisia vajaat parisataa enemmän eli 7.860. Suomalaisia äänioikeutettuja on 15.242, joten Liedossa ei asu suurtakaan määrää ulkomaalaisia. Äänioikeutettuja EU-kansalaisia on 128, Islannin ja Norjan kansalaisia kolme ja muiden maiden kansalaisia 159. Paimiossa on aluevaaleihin äänioikeutettuja ulkomaalaisia tasan 200. Heistä 137 on EU-kansalaisia, yksi islantilainen tai norjalainen (Oikeusministeriön tilastointi ei erittele Islannin ja Norjan kansalai-

Sini Peltonen

Rehellisesti sanon, etten minä usko muiden ehdokkaiden höpötyksiä vanhustenhoidon parantamisesta, tai omaishoidontuen parantamisesta. Sosiaali-ja terveysala on romutettu jo resurssipulaan aikaa sitten. Jo se, että sille ei ole mitään jo tehty, karsii muutamia vallitsevia ehdokkaita. Ensinnäkin asian pitäisi osua omaan nilkkaan. Minulla on vanhempi, joka aivoinfarktin saatuaan joutui odottamaan tunnin, että ambulanssi tuli paikan päälle, vaikka Loimaan sairaala on 8 km päässä. Hänet vietiin siitäkin huolimatta Turkuun, jossa hoitoa sai vasta 4 h päästä aivoinfarktista. Aivoinfarktissa jokainen minuutti hoitamatta vastaa päivää toipumisessa. Eli 4 h kertaa 60 minuuttia on 240 hoitopäivää toipumiseen. Todellisuudessa meni vähän yli. Suomen suurimman tankkialuksen ohjaksista jättäydyin kotiin seuraamaan tilannetta. Olin poissa veronmaksajista vuoden ja 3 kk. Fysioterapia oli ala-arvoista, eikä suositusten mukaista ja jäi resurssipulan alle. Nostin itse halvaantuneen äitini pystyyn ja kannattelin häntä päivittäin, kun hän opetteli kävelemään uudelleen. Olin hänen äänensä kun hän ei pystynyt ilmaisemaan itseään. Ostin kalleimmat vitamiinit tukemaan aivojen hyvinvointia mitä markkinoilla on ja ainoan suomenkielisen kirjan aivojen toipumisesta. Kuntoutin hänet sillä välin kun sairaanhoitajat rähjäsivät minulle, että äitisi ei koskaan kävele tai he sitoivat hänet siteisiin ettei hän vaan liiku. Muut vanhukset huusivat minulta apua naapurisängyistä, kun hoitajat sanoivat minulle että ne hourivat kun pyytävät vettä tai puhelinta. He olivat vahvasti lääkittyjä paikoilleen. 5 kk pyörin päivittäin kolmessa sairaalassa, Tyksissä, Loimaan sairaalassa ja Kaskenlinnan kuntoutuslaitoksessa. Kaksi päivää sinä aikana otin lomaa itselleni vetääkseni henkeä sen edessä mitä koin ja näin. Fysioterapia pesi kätensä ja yhteiskunta halusi kipata äitini laitokseen viimeisiksi sanoiksi, mutta tak-

Merikapteeni Loimaan valtuutettu Kaupunginhallitus

si kippasi äidin pyörätuolissa eteeni. No minä hoidin hänet jaloilleen ja opin ihmisyydestä paljon. Äitini kävelee nyt ja asioi yksin. Asuu omillaan ja palasin merelle. Hyvä jos joku on saanut hyvää hoitoa, mutta minä voisin kirjoittaa kirjan kokemuksistani sairaanhoitoalalta! Ja tämä koira kyllä puree, joka haukkuukin. Omaishoidon raha on säälittävä, nämä lupaukset voivat korkeintaan konkretisoitua jollakin vähäisellä verottomuudella tai muutaman kympin korotuksilla. Todellisuudessa Suomen kansa hoitaa ilmaiseksi vanhukset ja vammaiset. Palkkiot ovat hävettäviä. Ei niillä elä. Jos vanhus laitetaan laitokseen, niin laitoshoitohan maksaa veronmaksajille tähtitieteellisiä summia, siksi niitä kilpailutetaan ja voittaja on se, joka hoitaa vanhuksen pois näkymättömäksi ja hajuttomaksi, ja ketään se ei vaivaisi. Minä en ottanut omaishoidon korvausta vastaan. Katsoin vain typertyneenä, mitä summaa kehtaavat ehdottaa, vaikka äitini olisi täysin jäänyt halvaantuneeksi, mutta halusin hänet pystyyn enkä jäävän siihen tilaan. Sanoin ei kaikelle hulluudelle. Pärjäsin ihan ihmeen voimilla. Mutta jos oikeasti nämä päättäjät haluavat muutosta lastensuojeluun, vanhustenhoitoon, sairaanhoitoon, omaishoitoon. Nämä järjestelmät vaatii täydellisen reformin ja sote ei tuo kuin kaksinkertaiset kulut veronmaksajalle seuraavaksi, kun maakuntavero esitellään, sekä tehokkuus ajattelua lisää ja keskittämistä. Rahaa ei ole sen enempää, vaan sitä pitää sosialisoida, lainata ja verottaa, jotta saa edelleen sen saman huonon palvelun. Sano ei sotelle ja etsi ehdokkaasi, joka on valmis purkamaan turhaa kuormittavia hallintoja alas, virkamiestolppia, uusia veroluokkia ja ohjaamaan hyvinvoinnin takaisin kansalaisille niinkuin perustuslaki sen määrittelee jo meille. Vähän sellainen ehdokas niinkuin minä. Sotilas, joka on palannut sodasta ja tietää mitä se on.

Tutustu ajatuksiini ja teemoihini lisää perussuomalaisten ehdokassivuilla, sekä löydät minut facebookista.

sia keskenään) ja 62 on muiden maiden kansalaisia. Suomalaisia on 8.351, joten yhteensä äänioikeutettuja on 8.551. Suomalaisista miehiä on 4.101 ja naisia 4.250. Sauvolla asuu 2.405 äänioikeutettua, joista 66 on ulkomaalaisia. Heistä EU-kansalaisia on 35 ja muiden maiden kansalaisia 31. Islannin tai Norjan kansalaisia ei ole Sauvon äänioikeutettujen listalla. Suomalaisista miehiä on 1.182 ja naisia 1.157. Marko Vuosjoki

ROBERT PAUL

652 www.facebook.com/robertpaulmd

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

TURUN

ALUEVAALIT

SEUTUSANOMAT

Kirkon työntekijöitä tavallista enemmän ehdolla

Hannu Maja YRITTÄJÄ

500

ALUEVAALIT Aluevaaleissa on ehdolla luonnollisesti monien eri alojen työntekijöitä, mutta poikkeuksellisen paljon kirkon työntekijöitä – esimerkiksi pastoreita ja diakoniatyöntekijöitä. Kirkon työntekijöitä on muun muassa Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n listoilla, mutta luonnollisesti ylivoimaisesti eniten Kristillisdemokraattien ehdokkaiden joukossa. – Meillä on näissä vaaleissa tuplasti enemmän kirkon työntekijöitä kuin viime kesän kuntavaaleissa, kertoo Kristillisdemokraattien Varsinais-Suo-

Puolustamme palveluja.

387 Turun vanhusneuvoston varapj.

MARKO POIKELA Varsinaissuomalainen lähihoitaja, luottamusmies ja sote-alan arjen tuntija

488

HUOLEHDITAAN PALVELUISTA JA NIIDEN TEKIJÖISTÄ

403

Lista 343-440

Äänestä aluevaaleissa

ALUEVAALIT

Maksaja: ehdokas

kts. lisää: www.turku. perussuomalaiset.fi

men piirin puheenjohtaja, Kristillisten puoluehallituksen jäsen Mimosa Helander. Syy pastorien ja diakoniatyöntekijöiden kiinnostukseen hyvinvointialueen päätöksenteosta johtuu Helanderin mielestä siitä, että he kohtaavat arkisessa työssään ihmisiä ja tilanteita, joiden auttamiseksi on hyvinvointialueellakin löydettävä järkevä julkisten ja yksityisten palveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyö. – On tapauksia, joissa sosiaalisektori ei enää pysty ihmistä auttamaan, mutta seurakuntien dia-

koniatyö pystyy. Lisäksi papit kuuntelevat paljon ihmisten ongelmia ja hätähuutoja. Hyvinvointialueelle jatkossa kuuluvat sosiaalityö on papeille ja diakoneille tuttua, kertoo Helander. Helanderin mielestä on olemassa uhka, että uusilla hyvinvointialueilla ei osata tai kyetä riittävästi ottamaan kolmatta sektoria mukaan palveluiden tuottamiseen. – Kirkkohan on suurin yksittäinen kolmannen sektorin palveluiden tuottaja. Hyvinvointialueiden päättäjien pitää jatkossa ottaa tämä huo-

mioon ja kyetä kuuntelemaan ihmisiä, jotka arjessaan kohtaavat ihmisten hädän. Apua on saatava nopeasti, ja seurakuntien diakoniatyö on yksi keino avun saantiin. Helander lisäksi muistuttaa, että ihmiset voivat pyytää seurakunnista apua monenlaisiin ongelmiin. – Asunto-ongelmat, rahaongelmat, henkiset ongelmat...seurakunnasta uskaltaa aina pyytää apua, ja ihmisiä autetaan mahdollisimman paljon.

Marko Vuosjoki

Joka viides varsinaissuomalaisista aluevaaliehdokkaista yrittäjätaustainen

Jouko Laakso Äänestä kokemusta ja yhteiskunnallista osaamista. Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveydenhuollonasiat kuntoon ja toimiviksi. Palvelut saavutettaviksi kaikille koko Sote-alueella.

20. tammikuuta 2022

www. turunseutusanomat.fi

294

Hyvinvointivaaleissa riittää valittavaksi yrittäjiä, joista äänestää: 142 yrittäjää on ehdolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Yrittäjät aikoo vahvasti vaikuttaa sote-vaaleissa, sillä valtakunnallisesti peräti 75 prosenttia yrittäjistä kertoo äänestävänsä, kertoo tuore Yrittäjägallup. – Hienoa, että yrittäjäehdokkaita on reilus-

ti mukana ensimmäisissä aluevaaleissa. Myös yrittäjien äänestysinto on erityisen vahva. Uusilla aluevaltuutetuilla on merkittävä valta päättää palvelutarjonnasta ja sote-miljardien käytöstä. Tätä yrittäjät pitävät tärkeänä, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjät esittävät, että valinnanvapauden mahdollistavat palvelusetelit

otetaan laajalti käyttöön hyvinvointialueilla. Tämänhetkisen tiedon mukaan yrittäjäehdokkaita on koko Suomessa eri puolueiden listoilla yhteensä 1575. Valtakunnallisesti eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella. Suhteessa eniten yrittäjiä on Liike Nytin listalla. Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita myös Varsinais-Suomessa.

Yrittäjäehdokkaiden määrät puolueittain Varsinais-Suomessa: Kokoomus 28, Keskusta 23, Perussuomalaiset 20, Vihreät 15, Sdp 12, Kristillisdemokraatit 15, Rkp 4, Liike Nyt 13, Vasemmistoliitto 6 ja muut yhteensä 6.

Turun Seutusanomat

Äänestysinto hiipui viikonloppuna ALUEVAALIT Aluevaalien ennakkoäänestys starttasi viime viikon keskiviikkona varsin mukavasti ja jatkui myös torstaina hyvin. Viikonlopun aikana varsinaissuomalaisten äänestysinto kuitenkin laski. Ennakkoäänestyksen kahtena ensimmäisenä päivänä äänestämässä kävi lähes 17.000 äänioikeutettua – molempina päivinä siis. Perjantaina äänestämässä kävi enää reilut 15.000 ihmistä ja viikonloppuna äänestysinto laski selvästi – lauantaina ja sunnuntaina äänensä antoi enää reilu 10.000 ihmistä per päivä. Maanantaihin mennessä – Turun Seutusanomien mennessä painoon –

äänestämässä oli käynyt yhteensä 69.553 varsinaissuomalaista, joka on 17,5 prosenttia äänioikeutetuista. Koko maan äänestysprosentti oli maanantaina 16,3. Varsinais-Suomen kunnista kärjessä oli maanantaina tutusti Kustavi, jossa jo neljännes (24,4 prosenttia) äänioikeutetuista oli käynyt äänestämässä. Häntäpäässä oli puolestaan Pyhäranta, jonka asukkaista ainoastaan 9,4 prosenttia oli antanut äänensä. Laitilassa oli myös vielä hiljaista, sillä laitilalaisista äänestämässä oli käynyt vain 10,6 prosenttia. Kustavilaisten äänestysinto oli omaa luokkaansa, sillä ainoastaan

Kustavin kunta on äänestänyt ahkerasti. Pyhärannassa taas vaaliuurnilla ei ole ollut ruuhkaa. Kemiönsaarella päästiin Kustavin lisäksi yli 20:n prosentin. Naantalilaisista oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 19,7 prosenttia ja turkulaisista 19,6. Kaarinan äänestysprosentti oli maanantaina

16,3, Liedon 12,0, Maskun 14, Mynämäen 15,7, Nousiaisten 12,7, Paimion 15,5, Raision 17,7, Ruskon 16, Sauvon 17,5, Taivassalon 15, Uudenkaupungin 13,3 ja Vehmaan 15,6. Marko Vuosjoki

TURUN

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

hitsaaja MASKU

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

Raimo Nieminen

eläkeläinen SALO

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

muurari NOUSIAINEN

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

Marko Lepistö

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

äidinkielen opettaja TURKU

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

Pertti Liinoja

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare

sit.

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri

PARGAS PARAINEN NAUVO

sit.

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Juha Laaksonen

Julius Karlsson

Lotta Laaksonen

työkyvyttömyys bynsköpman, eläkeläinen, ruoka- miljörådgivare palvelutyöntekijä PARGAS PARAINEN TURKU

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

Marko Pekkarinen

Marika Runsala

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

Juuso-Matias Maijanen

scenkonstpedagog (YH), teatteripedagogi (AMK) ÅBO TURKU

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

pääluottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1. Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

Kati Karlsson

Mona Lautiala

lähihoitaja SALO

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

Olavi Mäkinen

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

TURUN

SEUTUSANOMAT NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti. Päivi Salmisen Pyykkipäivä-teos on yksi näyttelyssä esillä olevista töistä.

Metsämaalaukset ja betonilähiökuvat täyttävät Kaarina-talon helmikuussa

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan

Helmikuisissa näyttelyissä katsoja pääsee tutustumaan sumuisiin vuoriin, salaisiin lähteisiin ja betonin kauneuteen.

148.258 KAPPALETTA

TURUN

SEUTUSANOMAT Lähetä meille juttuvinkkisi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT

T O I K K A R K O I D M A

A L K A A I N D U S

T A K A V A N T E E T

U L O S

M U S T U M A A I L L U I P A A J U O S E

A K K A

L A A R D R I U T U S U T K A A T S S V I I T

A S S A S A V A K O R I I K I V V A S E K A I S E L U A P I P O U S E I N T A V A B A A A L A S R I T A A N H A A I R A T

K U J A N S U U T R A L L I

A I K E T S A N U A L A S S T S I K S U K A A T S M A R I V O T I Ä R I M M E S A A T I T A V I O L I A M A S T T A R I A R I S

Helmikuussa Kaarina-talossa on esillä kaksi eri näyttelyä: Hanna Saalin Mielenmaisemia ja Päivi Salmisen Kauniit ja rohkeat. Hanna Saalin näyttely tutustuttaa Kaarina-talon 1. kerroksessa vierailevat akryylimaaleilla toteutettuihin värikylläisiin, intuitiivisiin ja puoliabstrakteihin maisemamaalauksiin. Saali kertoo maalaavansa luonnon voimapaikkoja ja mielenmaisemia omien luontokokemustensa innoittamana. Korona-aika on saanut hänet hakeutumaan entistä enemmän metsään, lähiluontokohteisiin ja kansallispuistoihin, mutta taiteilija kertoo kuitenkin aina olleensa luontoihminen. – Liikun luonnossa samoillen, suppaillen ja valokuvaten. Jo pienikin

hetki luonnon helmassa virkistää, elvyttää ja lataa akkuja. Luonnossa kerätyt kokemukset purkautuvat minulla maalatessa ulos värikkäinä mielenmaisemina. En maalaa paikkoja kuten ne näen, vaan miten ne sisimmässäni tunnen ja koen. Maalauksiini ilmestyy intuitiivisesti elementtejä luonnon voimapaikoista. Minulle tällaisia paikkoja ovat korkeat näköalakalliot, linnavuoret, syvänvihreät sammaleiset metsäkummut ja merenrantapoukamat sileine kivineen, hän sanoo. Saalin mukaan jokainen voi löytää luonnosta oman voimapaikkansa, kunhan vain kulkee aistit ja mieli avoimena. Kun omassa voimapaikassa vierailee tarpeeksi monta kertaa, voi sinne päästä lopulta omissa ajatuksissaan; silloin siitä

Kerrosta ylempää, Kaarina-talon toisesta kerroksesta löytyy taiteilija Päivi Salmisen Kauniit ja rohkeat -näyttely, joka sisältää viisi teossarjaa. Akryylimaalauksia sisältävät teossarjat käsittelevät Salmisen biafralaisen ystävän kertomuksia Afrikasta, lapsenlapsettomuutta, unen inspiroimaa pyykkipäivää ja pandemia-ajan keväästä alkunsa saanutta korona-ajan seuraelämää. Yksi sarjoista antoi koko näyttelylle nimen.

– Pari vuosikymmentä sitten äitini käytti, televisiosarjan innoittamana, ilmausta ”Kauniit ja rohkeat” ystäväpiiristäni, joka etsi väyläänsä eteenpäin sen jälkeen, kun oli käynyt selväksi, että sitä maailmaa ja elämää, johon meitä oli kasvatettu, ei ollut olemassakaan. Siitä näyttelyn nimi, Salminen kertoo. Salminen on syntynyt Aurassa, mutta hän on asunut Turun Varissuolla jo yli 30 vuotta. Tyypillisimmillään Salmisen akryylimaalaukset lähtevät arkisen, urbaanin elämän pienistä asioista ja kohtaamisista mutta paljastavat samalla kauneutta, herkkyyttä, huumoria ja fantasiaa. Hän näkee kauneutta kotilähiön betonirakenteissakin, ja yksi loputtoman innoituksen lähteistä on puutarha. Kaarina-talon näyttelyt ovat esillä 2.–26. helmikuuta. Turun Seutusanomat

Sauvo ja Paimio päivittävät sopimustaan koulukuraattoripalveluiden järjestämisestä

n Ristikon ratkaisu H H A R K A I T T U N V A A L L K I A T A T T O

KAARINA

on tullut oma mielenmaisema. Saalin mukaan olisi hienoa, jos näyttelyyn tutustuva katsoisi pintaa syvemmälle. – Toivon, että Mielenmaisemia-näyttelyn kävijä pystyisi näkemään näissä teoksissa myös maalatun pinnan taakse ja pääsisi tauluja katsellessaan matkaamaan omiin mielenmaisemiinsa ja kokemaan siellä syntyvät tunteet, tunnelmat ja seikkailut, hän kertoo.

S I T A A T T I T E N T A T A

SAUVO Sauvon kunnanhallitus hyväksyi 2. joulukuuta Sauvon ja Paimion välisen muutetun sopimuksen palveluiden järjestämisestä astumaan voimaan 1.1.2022. Päivitys liittyy Sauvon kunnan Paimion kaupungilta ostamaan koulukuraattoripalveluun (40 % työaika), joka

riittää uuden mitoituksen mukaan enintään 268 oppilaalle. Tämä on Sauvon oppilasmäärään suhteutettuna liian vähän. Kuntien sivistysjohtajat ja johtava koulukuraattori ovat neuvotelleet asiasta 13.10. ja päätyneet yksimielisesti esittämään, että kuntien välinen sopimus muutetaan niin, että Sauvon ostama kou-

lukuraattoripalveluiden osuus nostetaan 40 %:sta 50 %:in. Työnjaosta on sovittu, että 10 %:n lisäys toteutetaan johtavan kuraattorin työpanoksella. Tämä tukee myös oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden johtamista ja kehittämistä Sauvossa, kun tiimin esihenkilön omaan toimenkuvaan

kuuluu osa Sauvon palveluiden järjestämisestä. Uusi mitoitus liittyy maan hallituksen 7.10. antamaan lakiesitykseen eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Yhteistyösopimus työllistymisen edistäjänä Varsinais-Suomessa TYÖLLISYYS

sä olevaan työllisyyden kuntakokeiluun kuulumattomissa kunnissa TYP-yhteistyöverkoston muodostaa TE-toimisto, kunta ja Kela. Kuntakokeilussa vuosina 2021–2023 mukana sen sijaan olevissa Laitilassa, Paimiossa, Sauvossa, Turussa ja Uudessakaupungissa kunta korvaa TE-toimiston TYP-lain ja -asetusten mukaisten tehtävien hoitamisessa kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden osalta. Palvelun toteutumiseksi TYP-lainsäädännön puitteissa kunnalla tulee olla riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden asiantuntemusta käytettävissään.

Varsinaissuomalaisissa kunnissa puhalletaan yhteen hiileen työllisyyteen liittyvissä toimenpiteissä. Monialaista yhteispalvelua työttömille on tarjolla Kaarinassa, Laitilassa, Liedossa, Paimiossa, Paraisilla, Raisiossa, Sauvossa ja Uudessakaupungissa. Lisäksi Varsinais-Suomen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteiset toimipisteet löytyvät Salosta ja Turusta. Maakunnan TYP:n yhteistyösopimus vuosille 2022–2024 koskee kaikkia 27:ää varsinaissuomalaista kuntaa, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoa ja Kansaneläkelaitosta. Yhteyshenkilöt sopimukseen liittyvissä asioissa ovat Varsinais-Suomen TYP-johtoryhmän jäsenet, joita ovat kuntien virkamiehet, ja Varsinais-Suomen TYP:n johtaja Jenni Kiviluoto. Toimintamalli kokoaa yhteen yksilöllistä tukea työllistymiseen tarvitsevien

TYP:n toimipiste löytyy muun muassa Turusta. Kuva: Turun kaupunki, Suomen Ilmakuva asiakkaiden palvelut. Asiakkaaksi ohjaudutaan työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kelan kautta. TYP-toiminnassa asiakkaille tehdään monialainen palvelutarpeenarvio ja työllistymissuun-

nitelma kartoitusjakson aikana. Suunnitelmaa päivitetään yhteispalvelun toimesta asiakkaan työllistymisprosessin mukaisesti. Turun seudulla parhaillaan käynnis-

Katariina Mäkinen-Önsoy

TPS ja koko SM-liiga koronakurimuksessa JÄÄKIEKKO

tuksista, eikä otteluitakaan ole pelattu kahteen viikkoon. Eikä TPS ole suinkaan ainoa joukkue SM-liigassa, jonka miehistössä on tavattu useampia koronatapauksia. Koronatauko venyi jälleen, sillä keskiviikon ottelu Mikkelissä Jukureita vastaan jouduttiin siirtämään maaliskuulle. TPS on pelannut viimeksi 7. tammikuuta, jolloin se voitti kotonaan Lappeenrannan SaiPan maalein 3-1.

Jorma Kemppainen 2021

Turun Palloseuran vahvasti alkanut SM-liigakausi on ollut viime aikoina todellisessa koronakurimuksessa. 10. tammikuuta TPS kertoi miehistöön iskeneistä koronatartunnoista, jotka veivät useamman pelaajan karanteeniin. TPS:n lääkärin Niklas Lindbladin mukaan tartuntoja oli useampia, ja pelaajia joutui jäämään pois joukkueen harjoi-

TPS:n seuraava ottelu pelataankin – näillä näkymin – tulevana perjantaina eli 21. tammikuuta, jolloin Tepsi matkaa Kuopioon KalPan vieraaksi. Lauantaina on vuorossa vieraspeli Oulussa Kärppiä vastaan ja seuraava kotiottelu on vuorossa ensi viikon keskiviikkona 26. tammikuuta Porin Ässiä vastaan. Kaiken lisäksi Aluehallintovirasto on jatkanut koronarajoituksia 28. tammikuuta asti – ja rajoituksiin kuuluu edel-

VOI IN SIAN MIELIK RAS-

VOJA

Sina

Marko Vuosjoki

”Alea iacta est”

ASPARTAATTIAMINOTRANSFERAASI

KÄRSII

iskulle herkkiä

”puolue”

ASE-

Taidan lähteä!

-känni

JOR-

”

Toimittaja

Kari

kuulustella -kirje

” pasta-

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti

Tollo!

aaa

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000 Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mika Leinonen 040 706 2132

r ha

ääriliike

Ismo Viskari 045 111 6932 Sari Laurila 044 981 2780

tyynyjä

”

Päätoimittaja

ritilä

opittuja

DANIA

Laskutus

sarja kekoja

SOITA ohukainen

paise

idän suuri virta

Toimitusjohtaja

HYVÄ

tämän tästä ”otteita”

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Jakelureklamaatio/Posti Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

somaleita

komea

ITÄ

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Krook

n. 1609 m

SEUTUSANOMAT Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

a tajavus-

muka-

si- via vistää

TURUN

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

-1.

S RIKO

leen yleisötilaisuuksien järjestämisen kielto. TPS on tällä hetkellä SM-liigassa kuudentena.

”

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Ei mitään myönnytyksiä!

Valitse aina paras! 9504

0404

TURUN

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

EN 343

5804

EN 343

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

SNICKERS Workwear AllroundWork talvitakki 37.5®-eristyksellä 1100/0404, 1100/9504, 1100/5804

178 €

SNICKERS Workwear AllroundWork naisten talvitakki 37.5®eristyksellä 1107/0404

183 €

SNICKERS Workwear AllroundWork talvihousut 37.5®-eristyksellä

1127/0404

209 €

EN 343 Vedenpitävyys:

10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

6619/0404, 6619/9504

159 €

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen naisten talvitakki 37.5®-eristyksellä

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen parkatakki 37.5®-eristyksellä

Ilmainen pipo (Snickers Workwear 9093/0418, arvo 63 €) sisältyy vain takkien 1100, 1102, 1107 ja 1800 ohjehintaan.

1800/0404

248 €

Hinnat sisältävät alv:n 24 % ja ovat voimassa toistaiseksi.

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen talvitakki 37.5®-eristyksellä 1102/9504 1102/5804 1102/0404

216 €

ILMAINEN PIPO

Uskomattoman kevyt talvitakki parhailla ominaisuuksilla. Lisäksi kulutuksenkestävä, veden- (takin saumat teipattu) ja tuulenpitävä: • 37.5® -vuori • Selkäosassa 3D-verkkovuori • Korkea ﬂeecevuorattu kaulus suojaa tuulelta • Käsiä lämmittävät sivutaskut • Lyhempi etuosa ja pidennetty selkäosa • Cordura®-vahvike kyynärpäissä • Muotoillut hihat • Pidennetyt hihat • Joustavat hihansuut peukaloaukoilla • Vetoketjullinen rintatasku • Heijastavat yksityiskohdat

www.tamrex.ﬁ

UUSI MYYMÄLÄ on AUKI!

PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Tikkurilantie 68

Koskelontie 15

VANTAA

ESPOO