Skip to main content

Päijänteen Ympäriajo 14.-15.3.2026 -käsiohjelma

Page 1


@Paijanneajo

@paijanteen_ympariajo

#Paijanneajo2026 # Päit si2026

hmk. fi paijanne-enduro. fi

Suora lähetys YLE Areenasta!

VALMIINA VOITTAMAAN!

KAWASAKI KX300X

Suositushinta 11909,58€ + paikkakuntakohtaiset toimituskulut

Valkokilpisenä sisältäen autoveron 2080,42€ hinta on 13990€

Saatavana seuraavilta jälleenmyyjiltä:

Janne Suominen Motorsport, Jämsä

Jussi Honka Oy, Pattijoki

KawasakiSuomi

kawasaki.fi

PÄÄKIRJOITUS

Päijänteen ympäriajolla on juhlavuosi, ja tarkemmin sanottuna juhlavuodet!

Helsingin moottorikerho Ry järjestää kilpailun nyt järjestyksessään 90. kerran ja ensi vuonna tulee täyteen 100 vuotta, kun Päijänteen ympäriajo ajettiin ensimmäisen kerran. ”Päitsi” on yksi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti järjestettyjä urheilukilpailuja. Kilpailu on jätetty ajamatta ainoastaan sodan takia vuosina 1940-1948 ja koronan takia vuonna 2020.

Tänäkin vuonna kilpailu ajetaan viime vuosista tuttuun tapaan kaksipäiväisenä. Kilpailukeskuksena ja lähtöpaikkana toimii Vääksyssä sijaitseva Hotelli Tallukka, jossa on myös yötauko lauantain päätteeksi. Sunnuntaina maali on Vantaalla VEHO Vehkalan pihassa. Päijänteen Ympäriajo on osa SM-sarjaa, ja lauantailta sekä sunnuntailta jaetaan erilliset SM-pisteet. Mukana ovat myös Trophy-luokat, jotka ajavat oman kilpailunsa lauantaina Vääksystä Jämsän torille maaliin.

Päijänteen ympäriajossa tavoitellaan kilpailun omaa kiertopalkintoa, Päijännekilpeä, jonka saa yleiskilpailun voittanut kuljettaja. Kuljettaja, joka ajaa kolmesti yleiskilpailun voittoon, saa kilven omakseen. Viimeisimmän kilven omakseen on saanut Eemil Pohjola, joka voitti myös viime vuoden kilpailun.

Kilpailuun on ilmoittautunut mukaan 171 kuljettajaa, jotka lähtevät haastamaan sekä itseään että kilpakumppaneitaan. SM-luokissa ajavista mukana on Suomen kirkkain tähdistö, joten taisto Päijännekilvestä tulee olemaan kova. Trophy-luokissa on ajamassa niin ensikertalaisia kuin myös menneinä vuosina lajissa hyvin menestyneitä kuljettajia ja jopa kaksi Päitsi-voittaajakin. On hienoa nähdä näin suuri joukko kuljettajia kilpailemassa sekä juhlistamassa Päitsin tunnelmaa.

Päijänteen ympäriajon kilpailuorganisaatio tekee yhteistyössä paikallisten moottorikerhojen kanssa valtavasti töitä, jotta suuri ja pitkät perinteet omaava kilpailu on mahdollista järjestää. Kilpailuorganisaatio on yhteydessä mm. maanomistajiin, kuntiin, viranomaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Yhteistyöker-

homme huolehtivat kilpailun maastokokeiden ajettavuudesta ja turvallisuudesta. Kilpailuorganisaatiomme kiittääkin suuresti kaikkia tahoja, jotka ovat mahdollistamassa tämän kilpailun järjestämistä.

Päijänteen ympäriajoa voi kuvailla tuhansien tarinoiden kilpailuna. Tarinoita kerrotaan sukupolvelta toiselle ja ne tavoittavat ihmisiä myös lajipiirin ulkopuolelta. Toivotammekin kaikki erittäin tervetulleeksi nauttimaan upeasta kilpailuviikonlopusta sekä sen mukanaan tuomista uusista tarinoista!

PÄITSITERVEISIN

Helsingin Moottorikerhon ja Päijänteen ympäriajon järjestelytoimikunnan puolesta,

Sanna Kärkkäinen Kilpailunjohtaja

Katso valikoima www.cramo.fi

Jämsän huoltopiste

kaikilla herkuilla

Tilava 200-paikkainen kahvilaravintolamme palvelee kuskeja ja kannatusjoukkoja kisamatkan varrella.

Lounas- ja pizzabuffet tarjolla klo 11–18. Tervetuloa syömään, tankkaamaan ja ostoksille.

Lounas & Pizza BUFFET

Liikennemyymälä • Ruokakauppa • Kahvila-ravintola • Noutopöytä, klo 11–18 • TI-Pesuhalli • Pikapesu • A1-Autovuokraamo • Sähköauton latauspiste

24- ja 9-tien risteyksessä

Jämsä

Jyväskylä

ORGANISAATIO

JÄRJESTÄJÄ

Helsingin Moottorikerho ry

Graniittitie 6 A 1, 00710 Helsinki p. 044 5224 900, helsinginmk@gmail.com

@HelsinginMoottorikerhoRy, www.hmk.fi

TOIMIHENKILÖT

SML:n valvoja Jakke Ojala

Tuomaristo Tiina Lehtiö HyMK , Pekka Kulju KaMoKe

Tuomariston sihteeri Riitta O. Juvonen Reko Racing

Kilpailunjohtaja Sanna Kärkkäinen HMK, puh. 040 504 0333

Apulaiskilpailunjohtaja Joona Latostenmaa

Ratamestarit Jouni Koutonen HMK puh. 0400 221 151

Veli-Matti Mäkinen JSMK

Kilpailun sihteeri Mervi Sillman HMK

Katsastuspäällikkö Juha Salonen

Ajanottopäällikkö Mikko Virtanen JSMK

Ympäristöpäällikkö Erkki Laimio HMK

Turvapäällikkö Tauno Hilden HeMK puh. 0400 353 405

Tiedotus Nea Holopainen puh. 044 581 0067

Ensiapu Marko Lassila puh. 040 534 0327

Käsiohjelma Anno Design Oy Kannen kuva Jani Hovi

PÄITSI, KOKEMUS JA ELÄMYS

Asikkalan kunta on profiloitunut erityisesti matkailuun sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Olemme määrätietoisesti panostaneet liikuntaolosuhteiden kehittämiseen koko kunnan alueella. Moottoriurheilu ja Päijänteen ympäriajo sopii tähän pirtaan erityisen hyvin.

Olemme ylpeitä siitä, että Helsingin moottorikerhon perinteikäs Päijänteen ympäriajo pärähtää tänäkin vuonna Asikkalaan ja tarjoaa ajajille armottoman kovan kilpailukokemuksen lisäksi myös unohtumattomia elämyksiä. Tapahtuma järjestyy jälleen kerran yhteistyössä muiden moottorikerhojen, yrittäjien, maanomistajien ja talkoolaisten kanssa. Lämmin kiitos kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille ja myötävaikuttaneille.

Toivottavasti huikeat metsä- ja järvimaastomme tarjoavat riittävästi haastetta ja silmänruokaa. Ajojen välillä pystymme tarjoamaan niin kuskeille, huoltojoukoille

YHTEISTOIMINTAKERHOT

• Asikkalan Moottorikerho

• Evon Enduroclub

• Heinolan Moottorikerho

• Hyvinkään Konekerho

• Hyvinkään Urheilu Autoilijat

• Hämeenkosken Enduro poppoo

• Joutsan Moottorikerho

• Jämsän Seudun Moottorikerho

• Kasiniemi Enduro

• Kuhmoisten Moottorikerho

• ME-Racing team

• Numibia Racing Team

• Padasjoen Moottoriurheilijat

• Riihimäen Enduroseura

kuin tapahtumaa seuraamaan tulleelle yleisölle monipuolista palvelua yrittäjiemme taholta.

Asikkalan kunta ja yrittäjiemme palvelut ovat Sinua varten.

LIIKKUVIN TERVEISIN

Rinna Ikola-Norrbacka Asikkalan kunnanjohtaja

ASIKKALA

• Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla

• Salpausselän Moottorikerho

• Sysmän Moottorikerho

• Tuusulan Moottorikerho

• Vantaan Moottorikerho

• Finnairin AK

• Helsinki Racing Club

• Heinolan UA

• Kolojärven Union

• Lahden UA

• Orimattilan Toive

• Pappisen kyläyhdistys

• Tammijärven Tammi

KILPAILUKESKUS JA MAASTOKOKEEET ASIKKALASSA

Kilpailukeskus, Hotelli Tallukka, Tallukantie 1 Iltahuolto lauantaina klo 20 alkaen, Päijännetalo, Meijeritie 1

Maastokoe ET1 lauantaina 8:10 - 9:40, Vesivehmaan lentokeskus 40 Maastokoe ET17 sunnuntaina 8:20 - 9:30, Reiviläntie 202

MUUT MUKANA OLEVAT

SUUT MAKEAKSI PÄITSILLÄ! SUUT MAKEAKSI PÄITSILLÄ!

Tapahtuman turvallisuutta varmistamassa:

ENSIAPU

MARKO LASSILA

040 534 0327

Onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saattaa joutua kuka tahansa – sinäkin. Tällöin velvollisuutesi on auttaa onnettomuudessa mukana olleita. Ensimmäiseksi on tärkeätä että annat loukkaantuneille tarvittaessa ensiapua sekä varmistat muita varoittamalla ettei lisäonnettomuuksia pääse syntymään. Hälytä apua järjestäjiltä tai soita yleiseen hätänumeroon. Moottoripyörät merkitään katsastuksella ENSIAPU-tarralla joka sijaitsee istuimen takana takalokasuojassa. Jokaisella kilpailijalla on mukanaan myös sideharso ja avaruuslakana maastossa tapahtuvan ensiavun aloittamiseen.

KESKEYTYSNUMERO 040 477 1787

PÄITSIN PERINNE ELÄÄ – TEHDÄÄN SIITÄ

VASTUULLISEMPI YHDESSÄ

Päitsi, on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti ajetuista endurokilpailuista. Vuodesta 1927 lähtien tämä legendaarinen koitos on tuonut yhteen kuljettajat, huoltotiimit, talkoolaiset ja katsojat kokemaan moottoriurheilun ainutlaatuista tunnelmaa keskellä suomalaista luontoa.

Päitsin henkeen kuuluu sitkeys ja suorituskyky – mutta yhtä lailla vastuu. Tapahtuma kulkee metsien, kylien ja yksityismaiden halki, ja sen jatkuvuus perustuu luottamukseen: maanomistajien, paikallisten asukkaiden, viranomaisten ja koko yhteisön välillä. Siksi ympäristön ja ihmisten huomioiminen ei ole vain suositus, vaan osa modernia moottoriurheilukulttuuria.

VAUHTI JA VASTUULLISUUS

KULKEVAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ

KÄSI KÄDESSÄ.

MITEN JOKAINEN VOI TOIMIA FIKSUSTI?

■ Pidä ympäristö siistinä. Vie roskat mukanasi tai käytä jäteastioita. Pienikin roska jää luontoon pitkäksi aikaa

– siisti kisaympäristö on kaikkien etu.

■ Liiku suunnitelmallisesti. Suosi kimppakyytejä ja pysäköi vain merkityille alueille. Vältä ajamista poluilla, pelloilla ja yksityisteillä ilman lupaa. Huolehdi, että pelastusajoneuvoille ja muulle liikenteelle jää esteetön kulku.

■ Kunnioita reitin varrella asuvia. Noudata liikenteenohjausta ja tapahtuman järjestäjien ohjeita. Muista, että kisapäivä on monelle myös tavallinen arkipäivä. Harkitse, minne ajat seuraamaan kilpailua tai huoltoon – osa teistä voi olla yksisuuntaisia tapahtuman aikana.

■ Tue paikallista ja vastuullista. Suosi paikallisia palveluita ja kotimaisia tuotteita. Pienetkin valinnat tukevat alueen yrittäjiä ja vahvistavat tapahtuman hyväksyttävyyttä tulevaisuudessa.

■ Näytä esimerkkiä. Päitsi on monelle sukupolvien yhteinen kokemus. Käyttäytymisemme kertoo, millaista moottoriurheilukulttuuria haluamme rakentaa.

Päitsi ei ole vain kilpailu – se on perinne, yhteisö ja osa suomalaista moottoriurheilun historiaa. Huolehditaan yhdessä siitä, että tämä ainutlaatuinen tapahtuma voi jatkua myös seuraavat sata vuotta – entistä vastuullisempana ja vahvempana.

Kiitos, että olet mukana tekemässä Päitsistä kestävää myös tulevaisuudessa.

1 0 0 0 w T a k a n a p a m o o t t o r i

K a a s u k a h v a

5 - t a s o i n e n p o l j i n a v u s t i n

5 2 v / 1 6 A h / 8 3 2 W h L i - i o n - A k k u

1 4 0 m m e t u i s k u n v a i m e n n i n

ENDURON LAJIKUVAUS

Endurokilpailun tarkoituksena on testata ajajien ja pyörien kykyä selviytyä määritellystä reitistä annetun aikataulun puitteissa sekä nopeutta erillisillä maastokokeilla. Kilpaileminen edellyttää kilpailijoilta hyvää kuntoa ja kestävyyttä, erityisesti pitkät kilpailut ovat fyysisesti erittäin rasittavia.

Endurokilpailun reitti merkittään maastoon ja siirtymiseen käytettäville yleisille teille ajosuunnan osoittavilla merkeillä.

Lyhyet endurokilpailut ovat stadiontai sprintenduroita, joissa ajetaan muutama kierros 5 – 12 km mittaista reittiä ja kilpailun kesto on tällöin tavallisesti 1 – 3 tuntia. Kansallisissa endurokilpailuissa ja SM-kilpailuissa on usein 2 – 4 maastokoetta 40 – 80 km mittaisella kierroksella ja kilpailun kestävät tavallisesti 4 – 6 tuntia.

Päijänteen ympäriajon reitti on yksi maailman pisimmistä, nykyisin noin 700 km. Reitillä on maastokokeita 24 – 28. Kilpailun kokonaisajoaika on yli 25 tuntia ja maastokokeiden ajoaika yli 6 tuntia. Kilpailun reitillä on AT-asemia, joilla tarkkaillaan ajajien pysymistä aikataulussa ja myöhästymisestä saa virhepisteitä. Maastokokeilla, jotka ovat tavallisesti 2 – 15 km pituisia, otetaan aikaa sadasosasekunnin tarkkuudella ja tarkoituksena on edetä niin nopeasti kuin pystyy. Päijänteen ympäriajon reitillä on myös pidempiä 20 - 25 km maastokokeita, jotka ovat kilpailijoille hyvin vaativia ja usein

kilpailun voittaja ratkaistaan näillä pitkillä maastokokeilla.

Endurokilpailun tulokset lasketaan siten, että maastokokeiden yhteisaikaan lisätään saadut AT-minuutit ja muut virhepisteet.

Kuljettajan on huolehdittava pyörästään siten, että sillä voi turvallisesti ja tehokkaasti ajaa maaliin. Huoltopaikoilla kuljettajan apuna toimivat huoltomiehet saavat tehdä muita huoltotoimia lukuun ottamatta renkaanvaihtoa. Se kilpailijan tulee tehdä itse. Kuljettajan on tärkeää huoltaa pyörä etukäteen siten, että kilpailun aikana huoltamiseen ei kulu turhaan aikaa, kilpailun aikataulussa on vaikeaa pysyä, jos pyörä ei toimi suunnitellulla tavalla.

Endurokilpailuihin voi osallistua 16 vuotta täyttänyt, jos omistaa riittävän ajokortin ja hankkii ajajaluvan eli lisenssin, mikä edellyttää Suomen Moottoriliiton alaiseen kerhoon kuulumista. Laji sopii kaikenikäisille harrastajille. Kilpailijoiden ikä vaihtelee 16-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.

NUMEROPOHJIEN VÄRIT

Uudet ajajat aloittavat C-luokasta tai harrasteluokasta. Jokaisen kilpailun tulosten perusteella nostetaan nopeimmat ajajat B-luokkaan. B-luokasta nostetaan A-luokkaan ne, jotka ovat saaneet riittävästi nousupisteitä sijoitustensa perusteella.

A- ja B-luokissa ei ole ikärajoja mutta kuljettajat ajavat eri luokissa pyörän moottoritilavuuden mukaan joko A1, B1 (max 125 2T ja max 250 4T/sähköpyörät) A2,B2 (140 - 250 2T ja 270 – 399 4T) A3, B3 (290 – 500 2T ja 400 -> 4T) luokissa.

C-luokan kuljettajat ajavat joko C16 (16-20-vuotiaille), C21 (C21 on 21-39-vuotiaille) tai C40 luokassa (yli 40-vuotiaat kuljettajat).

Veteraanikuljettajat ajavat myös oman ikänsä mukaisesti joko V40, V50, V60 tai V70 luokissa

Classic-luokassa kilpaillaan moottoripyörillä, jotka ovat vähintään 30 vuotta vanhoja, kuljettajalle ei ole ikärajaa. ❑

* Valkoisella numeropohjalla ja mustilla numeroilla ajavat luokat: C, H (Harraste), Vet70, Pariajo ja Classic.

KUVA Virpi Miettinen

Eemil Pohjolalla on jo yksi kilpi seinällään ja viime vuotisen voiton myötä hän kirjautti nimensä myös 11. Päijänne-kilpeen.

Martti Ketelä

KUVA Xracing, Jani Hovi

YHDESTOISTA PÄIJÄNNEKILPI

Päijänteen ympäriajon järjestämisen 1920-luvulla aloittanut Helsingin Moottorikerho ry loi perinteen, kiertopalkinnon nimeltään Päijännekilpi. Kiertopalkinto annetaan aina yleiskilpailun voittajalle ja kilpailija, joka saa kilpeen nimensä samaan kilpeen kolme kertaa, saa kilven omakseen. 10 kilpailijaa on on tässä onnistunut.

Päijännekilpiä on valmistettu 10 kappaletta, vaikka jo 11 kilpailijaa on onnistunut saamaan kolme kiinnitystä samaan kilpeen. Tämä johtuu siitä, että yksi kilvistä on laitettu uudelleen kiertoon. Kaksi kilvistä on päätynyt Ruotsiin.

Ensimmäisen kilven, joka nykyisin kuuluu Urheilumuseon kokoelmiin, voitti omakseen vuonna 1933 Helsingin Moottorikerhon Artturi Blomqvist. Toiseen kilpeen HMK tilasi reliefin Wäinö Aaltoselta joka oli yksi tunnetuimmista kuvanveistäjistä 1930-luvulla ja tämä kilpi aloitti kiertonsa siis vuonna 1934.

Tämä toinen kilpi oli kierrossa pitkään ja sen voitti omakseen Helsingin Moottorikerhon Olavi Hokkanen vasta vuonna 1961 ja kilpi on hänen sukunsa omistuksessaan. Tämän kilven jälkeisissä kilvissä reliefi on kopio tästä toisesta kilvestä.

Kolmannen kilven voitti omakseen Helsingin Moottorikerhoa edustanut Pertti Kärhä jo vuonna 1964. Vuonna 1997 Pertti Kärhä luovutti tämän kilven uudelleen kiertoon, kun Mika Ahola oli voittanut itselleen seitsemännen kiertoon laitetun kilven.

Neljännen kilven voitti omakseen Ruotsin Hans Ericsson 1971. Viidennen kilven voitti vuonna 1977 Karkkilan Moottoriker-

KIERTOPALKINNOT

Päijänteen ympäriajon yhteydessä jaetaan vuosittain useita kiertopalkintoja eri kategorioissa. Näillä palkinnoilla kunnioitetaan kuljettajien monenlaista osaamista ja saavutuksia Päijänteen ympäriajossa.

PÄITSI KILPI

Tämä palkinto myönnetään koko kilpailun nopeimmalle. Kun sama kuljettaja on voittanut Päijänteen Ympäriajon kolme kertaa, hän saa kilven omakseen pysyvästi.

KAKEN VENTTIILI

hon Göte Liljegren. Kuudennen kilven voitti 1985 ruotsalainen Sven-Erik Jönssön 1985.

Seitsemännen kilven voitti Hämeenlinnan Moottorikerhon Mika Ahola 1997.

Vuonna 2000 Mika Ahola voitti jo toisen kilven, joka on siis kolmas valmistettu kilpi jonka Pertti Kärhä luovutti uudelleen kiertoon 1997.

Kahdeksannen kilven voitti Salpausselän Moottorikerhon Heikki Timonen kolmella peräkkäisellä voitollaan vuonna 2007.

Myös yhdeksännen kilven nappasi itselleen Salpausselän Moottorikerhon Heikki Timonen kolmella peräkkäisellä voitollaan vuonna 2010.

Kymmenes kilpi kiersi ahkerasti vuodesta 2011. Siinä on Oskari Kantosen nimi kahteen kertaan, Roni Nikander, Antti Hellsten, Marko Tarkkala, Antti Hellsten, Eero Remes ja Aleksi Jukola kunnes Emil Pohjola voitti sen omakseen 2023.

Yhdestoista kilpi lähti kiertämään vuonna 2024 ja sitä koristavat nyt Antti Hännisen ja Eemil Pohjolan nimet. ❑

Tämän palkinnon saa paras 4-tahtipyörällä ajanut kuljettaja.

PENTON MALJA

Tämä palkinto annetaan parhaalle KTM-pyörällä ajavalle kuljettajalle.

OTTO BRANDT -PALKINTO

Tämän palkinnon saa paras pikkuluokan (125cc) kuljettaja.

V40 LAUTANEN

Palkinto V40-luokan voittajalle.

TAISTELIJAN TANKO

Tämä palkinto valitaan sisukkaimmalle kuljettajalle, joka on kohdannut vaikeuksia kilpailun aikana mutta on silti jatkanut sinnikkäästi ja päässyt maaliin.

TROPHY

Palkinto Trophy-luokkien nopeimmalle.

CLASSIC-PALKINTO

Tämä palkinto annetaan Classic-luokan kuljettajalle, joka on ajanut vanhimmalla pyörällä saavuttaen maalin.

YLEISKILPAILUN VOITTAJAT

1927

1927 Väinö Landen

1928 Otto Brandt jr., Rudge, Emil Lampinen, Rudge

Leo Piltz, Rudge

Jussi Saksa, Raleigh

Kaarlo Stenij, Raleigh

Pekka Piesanen, Rudge

Karl Allén, Harley Davidson

Artturi Blomqvist, Harley Davidson

Ossian Erolin, Harley Davidson

Emil Forsström, Harley Davidson

Lennart Idström, Harley Davidson

Emil Kovanen, Harley Davidson

Reino Westerlund, Indian

1929 Otto Brandt jr., Rudge

1930

1930 Artturi Blomqvist, Harley Davidson

1931 Aarne Anttila, Rudge

E.Westerberg (Ruotsi), Super X

1932 Artturi Blomqvist, Harley Davidson

1933 Artturi Blomqvist, Harley Davidson

1934 Toivo Petänen, Harley Davidson

1935 Henrik Vapaamies, Harley Davidson

1936 Raine Lampinen, Norton

1937 Raine Lampinen, Norton

1938 Toivo Humalisto, Harley Davidson

1939 J. von Krohn (Saksa), Zündapp

1940–1948 kilpailua ei ajettu (sota)

1949 Walter Bergström, BMW

1950

1950 Olof Tötterström, Triumph

1951 L. Männistö, Zündapp 750 4T

1952 Walter Bergström, BMW

L.Fager, Royal Enfield

Nils Schröder, Triumph

Olof Tötterström, Triumph

1953 Olli Riekki, AJS

1954 OveLundell (Ruotsi), Monark

1955 H. Andersson (Ruotsi), NV

1956 Carl-Gustav Wendelin, Jawa 250 2T

1957 Bengt Svensson (Ruotsi), Monark 250 2T

1958 Carl-Gustav Wendelin, Jawa 250 2T

1959 Olavi Hokkanen, Jawa-CZ 350 2T

1960

1960 Olavi Hokkanen, Jawa-CZ 350 2T

Keijo Benjaminsson, Jawa-CZ 250 2T

1961 Olavi Hokkanen, Jawa-CZ 350 2T

1962 Pertti Kärhä, Jawa-CZ 350 2T

1963 Pertti Kärhä, Jawa-CZ 350 2T

1964 Pertti Kärhä, Jawa-CZ 350 2T

Olavi Hokkanen, Jawa-CZ 350 2T

1965 Pertti Kärhä, Jawa-CZ 350 2T

1966 Hans Ericsson (Ruotsi), Husqvarna 250 2T

1967 Pertti Kärhä, Jawa-CZ 350 2T

1968 Kalevi Vehkonen, Husqvarna 250 2T

1969 Tommy Jansson (Ruotsi), Husqvarna 250 2T

1970

1970 Hans Ericsson (Ruotsi), Husqvarna 360 2T

1971 Hans Ericsson (Ruotsi), Husqvarna 400 2T

1972 Bo Törnblom (Ruotsi), Husqvarna 2T

1973 Hans Hansson (Ruotsi), Husqvarna 2T

1974 Göte Liljegren, Zündapp 125 2T

1975 Berndt Enö (Ruotsi), Zündapp 125 2T

1976 Göte Liljegren, KTM 125 2T

1977 Göte Liljegren, KTM 125 2T

1978 Mauno Suni, Suzuki 250 2T

1979 Mauno Suni, Suzuki 250 2T

1980

1980 Jukka Helminen, Husqvarna 250 2T

1981 Jukka Helminen, Suzuki 250 2T

1982 Sven-Erik Jönsson (Ruotsi), Husqvarna 430 2T

1983 Sven-Erik Jönsson (Ruotsi), Husqvarna 2T

1984 Per Grönberg (Ruotsi), Yamaha 2T

1985 Sven-Erik Jönsson (Ruotsi), Husqvarna 2T

1986 Sven-Erik Jönsson (Ruotsi), Husqvarna 2T

1987 Per Grönberg (Ruotsi), KTM 2T

1988 Juhani Laaksonen, Yamaha 250 2T

1989 Kari Tiainen, Suzuki 250 2T

1990

1990 Kari Tiainen, Suzuki 250 2T

1991 Juhani Laaksonen, Yamaha 250 2T

1992 Jukka Jääskeläinen, Husqvarna 360 2T

1993 Mika Ahola, Husqvarna 125 2T

1994 Janne Suominen, TM 125 2T

1995 Mika Ahola, Husqvarna 125 2T

1996 Mika Ahola, TM 125 2T

1997 Mika Ahola, TM 250 2T

1998 Mika Ahola, TM 250 2T

1999 Marko Laaksonen, Yamaha 426 4T

2000

2000 Mika Ahola, TM 250 2T

2001 Simon Wiik, KTM 250 2T

2002 Marko Laaksonen, Yamaha 250 4T

2003 Mikko Tontti, KTM 200 2T

2004 Janne Suominen, Kawasaki 250 4T

2005 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2006 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2007 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2008 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2009 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2010

2010 Heikki Timonen, KTM 300 2T

2011 Oskari Kantonen, KTM 300 2T

2012 Oskari Kantonen, Honda 450 4T

2013 Roni Nikander, KTM 300 2T

2014 Antti Hellsten, Husqvarna 250 4T

2015 Marko Tarkkala, Beta 300 2T

2016 Antti Hellsten, Husqvarna 350 4T

2017 Eero Remes, TM 250 4T

2018 Aleksi Jukola, KTM 300 2T

2019 Eemil Pohjola, TM 300 4T

2020

2020 kilpailu peruttiin (Covid-19)

2021 Eemil Pohjola, Honda 450 4T

2022 Peetu Juupaluoma, Husqvarna 250 2T

2023 Eemil Pohjola, Honda 450 4T

2024 Antti Hänninen, Husqvarna 250 4T

2025 Eemil Pohjola, Yamaha 450 4T

Husqvarnalla on otettu eniten yleiskilpailun voittoja Päitsillä. Kuvassa Antti Hellsten vuonna 2017, jolloin vuoden 2014 ja 2016 voittaja oli kisan kakkonen.

TEKSTI Jukka Helminen

PÄITSILLÄ

TAISTELEVAT MIEHET JA PYÖRÄT: HUSQVARNALLA

ENITEN VOITTOJA!

Vaikka Päitsillä ajetaan useassa eri luokassa, on yleiskilpailun voittaja kuningas.

Ihmisten lisäksi kisassa taistelevat myös koneet, joten ykkössija on tärkeä moottoripyörämerkeille. Eniten voittoja on Husqvarnalla 19, hyvänä kakkosena KTM 14 voittoa. Harley Davidsonilla ja Jawalla on voitettu molemmilla 12 kertaa.

Harley Davidsonin kultakausi oli 1930-luvulla. Jawan ensimmäinen voitto tuli Carl-Gustav Wendelinin ajamana 1956. Merkin kulta-aika sijoittuu 1950-1960 –luvuille Olavi Hokkasen ja Pertti Kärhän ottaessa voittoja kuin liukuhihnalla. Wendelin ja Hokkanen ajoivat 250-kuutioisilla kaksitahtisilla Jawoilla Kärhän luottaessa 350-kuutioiseen.

1966 alkoi Husqvarnan mahtikausi, kun Hans Eriksson ajoi ykköseksi. Kärhä ja Jawa putsasivat pöydän vielä 1967, mutta sen jälkeen alkoi ruotsalaismerkin voittoputki. Se kesti aina vuoteen 1973. Tuon ajan Husset olivat 250-, 360- ja 400-kuutioisia kaksitahtisia.

1974 Göte Liljegren teki historiaa voittamalla ensimmäisenä yleiskilpailun 125-kuutioisella pyörällä. Alla oli Zündapp ja samalla saksalaismerkillä otti Ruotsin Berndt Enö seuraavan vuoden voiton. KTM pääsi ensimmäisen kerran korkeimmalle palkintopallille 1976 Liljegrenin ajamana ja sama toistui 1977. Göte nappasi kaikki voittonsa piikillä ja sai myös Päijännekilven omakseen.

Satakuutioisella Yamahalla otettiin kisassa luokkavoittoja jo 1960-luvulla, mutta ensimmäinen yleiskilpailun ykkössija japanilaismerkille tuli vasta 1978. Asialla ei kuitenkaan ollut Yamaha,

vaan Mauno Suni ja kaksitahtinen Suzuki 250 PE. Japanilaiset merkit eivät ole muutenkaan loistaneet Päitsin voittotilastoissa. Yamaha on ollut ykkönen 6 kertaa, Suzuki 5, Honda 3 ja Kawasaki kerran.

1970-luvun puolivälin neljän vuoden ”piikkiputkea” lukuun ottamatta 250-400-kuutioiset kaksitahtiset hallitsivat yleiskilpailua pitkään. Vasta Mika Ahola oli Liljegrenin jälkeen seuraava 125-kuutioisella ajanut voittaja. Vuosi oli 1993 ja pyörä Husqvarna.

Vuonna 1999 Marko Laaksonen pääsi tekemään historiaa ajamalla modernilla nelitahtisella 426-kuutioisella Yamahalla voittoon. Kaksitahtisten aika ei kuitenkaan ollut ohi, sillä etenkin Heikki Timosen kuusi perättäistä voittoa 300-kuutioisella Kotarilla vuosina 2005-2010 todistivat toisin. Tuorein Päijännekilven itselleen kaapannut on viime vuonnakin voiton ottanut Eemil Pohjola, joka on ajanut kaikki ykkössijat nelarilla. Tänä vuonna Pohjola luottaa kuitenkin kaksitahtiseen 250-kuutioiseen Yamahaan. ❑

”Tekniikoiden ja ihmisten taistelu Päitsillä siis jatkuu tänäkin vuonna! ”

Olemme Sinua varten!

Teemu Sarhemaa 040 055 1180 toimitusjohtaja, julkinen kaupanvahvistaja

Eeva Harju 010 254 7942 asiakkuusneuvoja

Sirpa Rantapelkonen 050 433 0330 palvelupäällikkö

Juho Halme 010 254 7967 asiakkuuspäällikkö julkinen kaupanvahvistaja

Tea Finsk 010 254 7959 asiakkuusneuvoja

Milla Virta 040 836 7547 pankinjohtaja

Pia Heikkinen 010 254 7922 asiakkuusasiantuntija

Iiro Salminen 010 254 7910 asiakkuusneuvoja

Katri Walldén 010 254 7932 asiakkuuspäällikkö

Joonas Tuomi 010 254 7909 asiakkuusneuvoja

Olli Pulkkanen 010 254 7907 asiakkuusasiantuntija

Piia Sydänkallio 010 254 7901 asiakkuusneuvoja

Janne Törmänen 010 254 7908 asiakkuusneuvoja janne.2.tormanen @op.fi

Marika Veikkola 010 254 7983 rahoituspäällikkö

Kimmo Tapionsalo 050 300 0767 riskienhallintajohtaja

Matias Lindqvist 010 254 7974 asiakkuusneuvoja

Maija Sinisalo 010 254 7904 asiakkuusneuvoja

Tuomas Puttonen 010 254 7918 luottojohtaja

Marjaana Luukko 010 254 7921 asiakkuusneuvoja

Jonna Toivoniemi 010 254 7945 asiakkuusneuvoja

Silja Korhonen 010 254 7665 lakiasiantuntija

Hanna-Kaisa

Heiskari 010 254 7906 asiakkuusneuvoja

Jenni Lehto 010 254 7923 asiakkuusasiantuntija

Sanna-Maria Peltonen 010 254 7950 hallintoasiantuntija

Saara Pitkäniemi 010 254 7903 asiakkuusneuvoja

Arja Tuomela 010 254 7637 asiakkuusneuvoja

Jyrki Toivonen 010 254 7935 pankkilakimies

Kati Lavia 010 254 7975 sijoituspäällikkö

Laura Penkari 010 254 7916 asiakkuusasiantuntija

Katri Saavalainen 010 254 7930 asiakkuusneuvoja

NEUVONTAPALVELUT AJANVARAUKSELLA

ma-to 9.00-19.00 pe 9.00-16.00

Henkilöasiakkaat p. 0100 0500

Yritysasiakkaat p. 0100 05151

Tavoitat meidät parhaiten suorista numeroistamme ja sähköpostilla (etunimi.sukunimi@op.fi)

Löydät kaikki yhteystietomme täältä:

Antti Turunen 010 254 7905 asiakkuusneuvoja

KASSAPALVELUT

Vääksy ma, ke ja pe 09.30 – 12.00. Lisäksi info palvelee ma, ke ja pe 12.00 – 16.00, ti ja to 09.30 – 16.00

Sysmä ma ja pe 9.30-12.00

Kuhmoinen to 9.30-12.00

Pertunmaa ti 9.30-12.00

OP Koti

Juhani Toivonen 010 254 7998 asiakkuusneuvoja

Matti Ilván 0400 277 575 kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV kaupanvahvistaja

Kaukola Sera 050 353 0230 myyntineuvottelija

Vesa Teräväinen 040 769 8133 kiinteistönvälittäjä, LKV, LV V, kaupanvahvistaja

Lakipalvelut
Sijoituspalvelut asiakkuudet
Yrityspalvelut

KULJETTAJAN KYNÄSTÄ

PÄITSI ON VAATIVA

Jukka Helminen Päitsin maalissa vuonna 1981.

FYYSISESTI JA HENKISESTI!

Enduro- ja motocrosspyörä ovat maailman vaikeimpia moottoriajoneuvoja ajaa kovaa. Pyörä repii, pomppii, hakkaa ja ravistaa! Samaan aikaan pitää hallita ajoneuvon käsittely, ottaa huomioon olosuhteet ja lukea maastoa. Tavallaan pitää ajaa kovempaa kuin osaa. Riskejä pitää ottaa, mutta hallitusti!

Ihmisen aistit vastaanottavat dataa peräti miljardi bittiä sekunnissa, mutta tietoinen ajattelu on yllättävän hidasta. Keskitymme kerrallaan vain yhteen ajatukseen, vaikka alitajunta prosessoikin taustalla paljon enemmän. Emme siis pärjää tiedonkäsittelyn nopeudessa edes älypuhelinten prosessoreille, ”mutta silti paraskaan tekoäly ei pysty oppimaan enduron ajamista edes teoriassa.”

Moottoripyörän hallitseminen maastossa ja kovaa ajaminen vaativat monen asian tekemistä yhtä aikaa. Vasemmalla kädellä käytetään kytkintä, oikealla kädellä hallitaan sekä kaasun että etujarrun käyttäminen. Vasemmalla jalalla vaihdetaan ja oikealla painetaan takajarrua. Kaikkia hallintalaitteita pitää käyttää jopa yhtä aikaa ja toisistaan riippumatta.

Kaasua täytyy osata annostella oikein. Samoin etu- ja takajarrua painetaan vain sen verran kuin tilanne vaatii. Aivojen pitää raksuttaa kuin tietokone, joka hallitsee renkaiden pitoa oikean käden ja jalan avulla. Aivan kuin pään sisällä olisi luistoneston ja ABS-jarrujen ohjausyksikkö.

Pidon hallinnan lisäksi pitää osata kallistaa mutkassa juuri sopivasti. Samalla pidetään huoli sen hetkisestä ajolinjasta ja suunnitellaan jo seuraavaa. Katse liikkuu edes takaisin skannatessaan edessä olevaa reittiä. Vaihteita selataan jatkuvalla syötöllä ja kaasua pidetään mieluiten pohjassa. Yksinkertaistettuna pitää tehdä vain jompaa kumpaa: kiihdytetään tai jarrutetaan maksimaalisesti.

Koska reittiä ei endurossa harjoitella tai tehdä rallin tapaan nuotteja tulevat tilanteet eteen sokkona. Tarpeeksi kovan nopeuden hallitseminen vaatii uskallusta ja sopivasti hulluutta. Kun saa sopivan flow-tilan päälle, tuntuu kaikki onnistuvan. Kroppa toimii kuin käskyt tulisivat suoraan selkärangasta.

Sanotaan että harjoitus tekee mestarin, mutta se on vain osa totuutta. Vaikka ihmismieltä on tutkittu vuosisatoja, ei kukaan osaa sanoa miksi jotkut oppivat tekemään asioita paremmin kun toiset. Puhutaan lahjakkuudesta lajiin, mutta sitä ei voi mitata. Voittavassa paketissa pitää kaikki olla kohdallaan. Hyvä fyysinen kunto ja kova ajokunto, loistava ajoäly, riskien hallinta, hyvä onni ja perstuntuma. Hurjan voitontahdon lisäksi ei ole myöskään pahitteeksi tykätä sekä ajamisesta että kilpailemisesta. Moottoriurheilussa pitää tietenkin myös ajokaluston olla voittavaa!

Päijänteen ympäriajossa yleiskilpailun voittaja saa suurimman kunnian, mutta sen lisäksi suomalaisen urheilun klassikossa syntyy joka kevät paljon muita tarinoita. Jo maaliin pääsy on kova juttu, eikä se onnistu keneltä tahansa. Jokainen maaliin ajanut on oman elämänsä sankari.

Sankareita ovat myös ne lähes 1000 talkoolaista, jotka mahdollistavat kilpailun järjestämisen vuodesta toiseen. Ilman heitä ei olisi merkattua reittiä, AT-asemia, ajanottoa, tuloslaskentaa ja niin edelleen. Hattu päästä jokaiselle! ❑

Kirjoittaja Jukka Helminen on vuosien 1980-1981 Päijänteen Ympäriajon voittaja.

TEKSTI Pasi Järviö

KUVAT Pasi Järviö, Xracing / Jani Hovi

MÄÄRÄÄKÖ POHJOLA EDELLEEN TAHDIN?

Päijänteen ympäriajon voitosta tullaan käymään tänäkin vuonna äärimmäisen kova kamppailu. Viidennettä Päijänneajon voittoa jahtaava Eemil Pohjola lähtee jälleen kilpailuun suurimpana ennakkosuosikkina, mutta hänen takanaan kärkkyy joukko kovia haastajia.

LAUANTAINA 15.3.2025 KLO 8.01 ALKAEN

Kilpailukeskus, Hotelli Tallukka, Tallukantie 1

A, B, C, V40, V50, V60 + *V70, H, PARIAJO, NAISET JA

CLASSIC: Asikkala-Heinola-Sysmä-Hartola-Joutsa-Luhanka-Jämsä*-Kuhmoinen-Padasjoki-Evo-Asikkala

Päivän pisimmät pätkät osuvat iltapäivään ja iltaan. ET11, ET13 ja ET15 9km ET 9 10km, ja pisin ET12 14km

Päitsin uudet maastokokeet: Lauantai ET2 Kausa 3km, ET5 Sysmä 6km, ET14 Kasiniemi 7km

46

LAUANTAINA KLO 15.30 ALKAEN Kokoomatauko: Liikennekeidas Jämsän Portti, Kauhkialantie 108, 42100 Jämsä sekä Trophy-maalijuhla Jämsän torilla! ILTAHUOLTO LAUANTAINA KLO 20 ALKAEN, Päijännetalo, Meijeritie 1, 17200 Asikkala

Ensimmäisten kuljettajien ihanneaika Jämsän huoltotauolle saavuttaessa on 15.30. Tuossa vaiheessa erikoiskokeita on ajettuna 11 ja niiden yhteismitta on 72 km kilometriä. Pisin pätkä pimeässä ET15 Auttoinen 9km.

Eemil Pohjola kaasutteli viime vuonna neljänteen Päijänneajon voittoonsa. Heti ensimmäisistä maastokokeista lähtien kovinta vauhtia pitänyt Pohjola kasvatti eron lauantain aikana yli kahteen ja puoleen minuuttiin. Sunnuntaina jämsäläinen ajoi varmistellen eikä jättänyt muille mahdollisuuksia. Tänä vuonna Pohjola lähtee kilpailuun tutun nelitahtisen pyörän sijaan 250-kuutioisella kaksitahti-Yamahalla. Pohjola näytti helmikuun puolessa välissä ajetussa Vancar Höytiä-endurossa, että vauhti on edelleen tallella. Hän kirjasi yleiskilpailun voiton neljän ja puolen minuutin erolla toiseksi tulleeseen Ville Meisolaan.

- Kaksitahtinen on istunut käteen ihan kivasti. Onhan tämä kevyempi ja tällä on helpompi ajaa hieman kovemmalla yrityksellä. Toisaalta välillä sillä meinaa mennä kurveihin ylikovaa, kun siinä ei ole nelitahtisesta tuttua moottorijarrua, Pohjola kertoo.

Pohjola ei ole viime vuosina tullut tunnetuksi lähtölistan kovimpana harjoittelijana, mutta se ei ole miehen menoa Päijänneajossa hidastanut. Tänäkin vuonna hän on panostanut harjoittelussa laatuun.

- Suurin osa tämän talven ajoista on ollut enemmän pätkän kovettamista ja sellaista ajelua. Olen ajanut melko lailla kaikki sarjaendurot tässä lähellä ja niissä on kulkenut hyvin. Sekä tuo yksi kisa Uuraisilla meni myös ihan hyvin.

Pohjola ei aja tänä vuonna SM-sarjaa vaan keskittyy lapsiperhearkeen ja työntekoon. Pohjolan osallistuminen Päijänneajoon näytti pitkään epävarmalta, sillä mies oli viime vuoden lopun kipeänä.

- Onneksi alkuvuodesta kunto oli taas normaali ja ajaminen maistuu kaksitahtisella. Kyllähän tässä on taas kova Päitsi-into päällä, Pohjola vakuuttaa.

Pohjolan historia Päijänteen ympäriajossa on vähintäänkin värikäs. Suvereenien voittojen kääntöpuolena hän on kokenut monta raskasta pettymystä. Vuonna 2022 Pohjolan täräytti ensimmäisellä maastokokeella puuhun ja menetti 12 minuuttia pyörää korjatessa. Vuonna 2024 sen sijaan Pohjola ajoi selvässä johdossa kahdeksannelle maastokokeelle asti, kunnes tekniikka petti.

”Lähden melko luottavaisena ajamaan voitosta, mutta onhan tässä vuosien saatossa saanut kokea, että mitä vain voi tapahtua. Minullahan on mennyt joka

SUNNUNTAINA 15.3.2026 KLO 8.01 ALKAEN

Kilpailukeskus, Hotelli Tallukka, Tallukantie 1

A, B, Vet40, C, Vet50 ja Vet60: Asikkala-Hollola-Janakkala-Hausjärvi-HyvinkääMäntsälä-Järvenpää-Tuusula-Vantaa

SUSunnuntaina aamupäivällä yksi 10km maastokoe ET19 Ojastenmäki sekä kolme 7km maastokoetta ET17,ET21 ja ET22, joilla yleensä tehdään ratkaisuja. Sunnuntain reitille palaa takaisin edellisiltä vuosilta ET23 Erkylän lukot 5km.

toinen vuosi tämä kilpailu ihan pieleen, mutta toivotaan, että tuo putki katkeaa.”

Pohjolan kolme kovinta haastajaa ovat Albert Juhola , Antti Hänninen sekä Peetu Juupaluoma . Kolmikosta jokaisen lähtökohta on hieman erilainen, mutta tavoite on kaikilla sama. Syöstä Pohjola valtaistuimelta ja päästä juhlimaan Päijänteen ympäriajon voittoa.

JUHOLA HAMUAA ENSIMMÄISTÄ VOITTOAAN

Albert Juhola nousi viime vuoden Päijännenajossa sunnuntaina huimaan lentoon ja olikin koko päivän nopein kuljettaja. Kokonaisuutena Juhola ajoi uransa parhaan Päijänneajon ja oli yleiskilpailun toinen, hieman alle kaksi minuuttia Pohjolalle jääneenä. Tälle vuodelle Juhola vaihtoi pyörää 250-kuutioisesta 350-kuutioiseen ja on on ollut alkukauden kilpailuissa hyvässä vauhdissa.

-Hyvällä fiiliksellä lähdössä Päitsille. Treenit on sujuneet ja uusi pyörä on tuntunut hyvälle, Juhola kertoo.

Kuudenteen Päijänneajoon osallistuva Juhola tietää, ettei kilpailua voi voittaa heti alussa, mutta hävitä sen voi. Vuonna 2024 KTM-kuljettaja kaatui rajusti heti ensimmäisellä maastokeella ja hetken jo näytti, että miehen kilpailu jää kesken. Sitkeä ajaminen kuitenkin palkittiin ja maalissa Juhola kiipesi yleiskilpailun kolmannelle korokkeelle. Juhola onkin merkinnyt reittikarttaan muutamia maastokokeita, joilla on oltava erityisen hereillä.

KOKOOMATAUKO SUNNUNTAINA KLO 12 ALKAEN

Hyvinkään Vauhtipuisto, Hikiäntie 1508, 05820 Hyvinkää 90. PÄITSIN MAALI SUNNUNTAINA KLO 15.30 ALKAEN

VEHO Vehkala, Vehkalantie 10 01730 Vantaa

Huoltotauon jälkeen maastokokeet ET24 ja ET25 ovat saaneet lisää pituutta olen nyt 8km pitkiä – ratkaisuja voi tehdä vielä niilläkin.

-Ratkaisun paikkoja on tietenkin pitkät pätkät ja erityisesti Jämsän alueella on onnistuttava hyvin. Myös heti kilpailun alussa olisi onnistuttava, että päivä lähtisi hyvin liikkeelle.

Viime vuoden Päitsin nousujohteinen ajo sekä tämän vuoden lupauksia herättäneet otteet ovat kasvattaneet Juholan itseluottamusta Päijänneajon suhteen. Team Motopalvelun kuljettaja lähteekin järven kiertoon nöyränä, mutta ei nöyristellen.

-Viime vuoden toista sijaa lähden toki parantamaan ja kyllähän se olisi hienoa, jos pystyisi voittamaan. Helppoa se ei varmasti ole, mutta kyllä se on tavoitteena, Juhola vakuuttaa.

HÄNNINEN TAHTOO UUSIA VOITTONSA

Antti Hänninen ajoi Päitsin voittoon vuonna 2024, mutta viime vuonna tuloksena oli hieman katkera neljäs sija. Husqvarnalla pitkään kilpaillut Hänninen vaihtoi viime kaudelle Fanticin ohjaimiin ja tämä vaihdos vei oman aikansa. Tämän vuoden Päijänneajoon Hänninen kokee olevansa paljon valmiimpi.

”- Nyt on ollut paljon helpompaa kuin vuosi sitten. Talviajo on ollut heti alusta asti tosi mukavaa, eikä ole tarvinnut säätää pyörää niin paljoa.”

Hänninen on taistellut viime syksystä asti flunssan ja yskän kanssa. Alkuvuodesta tilanne kuitenkin kääntyi vihdoin parempaan suuntaan ja hän on pystynyt harjoittelemaan jo lähes normaalisti. Kauden ensimmäisessä SM-kilpailussa Hänninen esiintyi varsin hyvävoimaisena ja ajoi yleiskilpailun kolmanneksi.

- Sysmän kisa meni jo ihan hyvin kunnon puolesta ja olen päässyt treenaamaan suht normaalisti. Tosin tilastollisesti

olen varmaan vielä ennen kilpailua kerran kipeänä, Hänninen huokaisee.

Viimeisessä viidessä Päijänneajossa Hänninen on ollut neljästi kolmen parhaan joukossa, joten voidaan sanoa kilpailun sopivan lahtelaiselle. Tämän vuoden Päitsille Hänninen lähtee varsin luottavaisena.

- Lähden Päitsille hyvällä fiiliksellä ja uskon, että ainakin reitin puolesta tulee hyvä kisa. Mikäli tässä nyt vain terveenä pysyy, niin sitten olen ihan täydessä kunnossa voittoa ajatellen ja sehän se tietenkin on tavoitteena, Hänninen päättää.

JUUPALUOMA BETAN SARVISSA VOITTOJAHTIIN

Vuoden 2022 Päijänneajon voittaja Peetu Juupaluoma mielii jälleen nousta korkeimmalle korokkeelle. Husqvarnalla pitkään kilpaillut Juupaluoma hyppäsi tälle kaudelle Betan 250-kuutioisen kaksitahtipyörän sarviin. Uuteen pyörään totuttelu ei ole sujunut täysin miehen toivomalla tavalla, sillä mänttäläinen on sairastellut pitkin vuodenvaihdetta ja pääsi ajokuntoon vasta helmikuun alussa.

- Pyörä alkaa tuntumaan ihan hyvälle. Vauhti on ollut ihan hyvää, vaikka en ole saanut ajotunteja aivan niin paljon olisin halunnut.

Viime vuosina Juupaluoma on keskittynyt EM-sarjan ajamiseen ja talviharjoittelu on jäänyt vähäiselle. Tämän talven Juupaluoma on viettänyt Suomessa ja näyttikin heti vauhtinsa voittamalla enduron SM-sarjan avauskilpailun Sysmässä.

- Lähden Päitsille hyvällä fiiliksellä kuten aina.

Tavoitteena on saada hyvät pisteet SM-sarjan kannalta ja tietysti lähden ajamaan voitosta. Toivottavasti muut kuskit eivät käy ajamassa pätkiä ennakkoon, niin oltaisiin samalla lähtöviivalla, Juupaluoma toivoo.

VARAA KISAMAJOITUS TALLUKAN

VERKKOKAUPASTA KAMPANJAKOODILLA: Päitsi2026

Tiedustelut: p. 03 888 81 tai myynti@tallukka.fi

TANSSIT JA TAPAHTUMAT

Maan parhaita pienpanimolagereita, herkullista ruokaa, musiikkia ja ilottelua – 80-luvun olutfestareiden hengessä, päivitettynä vuoteen 2026. Tapahtumaa juontaa Mika Turunen!

Pe 20.03. Tim Creole & Hot Rods La 21.03. DJ Salsa Sinisalo

LIPUT:

Katso koko ohjelma tallukka.fi

HYVINVOINTIKESKUS

HARMONIA

Uima-allasosasto ja saunat • Infrapunasauna • Suolahuone Neurosonic-hoitotuoli • Monipuolinen kuntosali

HOIDOT JA OHJAUKSET:

Jari Kotkansalon palvelut: Fysioterapia • Fysikaaliset hoidot Erilaiset hieronnat ja muut hoidot • Liikunta- ja ravitsemusohjaus

Eija Liikosen palvelut: Äänimaljarentoutukset • Äänimaljahoidot Rumpurentoutukset • Rumpuhoidot • Rakkausenergia -sydäntuokio

Antti Ahopelto & Etiketti

Marko ja Jukka & VHS

PDF Masters Darts

PDF Masters Darts

Leif Lindeman & Rosette

Mies ja ääni – Olavi Virta -musiikkinäytelmä klo 15-17

La 11.04. J. Eskelinen & Onnenkulkurit

Pe 17.04. Italo Disco WEEKEND 2

La 18.04. Italo Disco WEEKEND 2

Pe–la 24.–26.04. PDC Nordic & Baltic -dartskilpailut

To 30.04. Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva

yhteistyökumppani:

Pe 27.03.
Uutta Hotelli Tallukassa

KYMMENEN JOUKKOON ON TUNKUA

Aivan kuumimman ryhmän takana on joukko kuljettajia, joilla on onnistuessaan mahdollisuus jopa sekoittaa kärkikamppailua. Viime vuonna viidenneksi Päijänneajossa kaasutellut Ville Meisola vaihtoi tälle kaudelle 450-kuutioisen Kawasakin 300-kuutioiseen. Kovasta kunnostaan tunnettu Meisola on kokenut Päijänneajossa monenlaista epäonnea, mutta kaiken onnistuessa Meisolalla on täydet valmiudet kamppailla podiumsijasta. Kauden ensimmäisessä SM-kilpailussa Meisola oli toiseksi nopein.

Antti Ahtila ajaa tasaisen varmasti säässä kuin säässä ja tulee varmasti antamaan kaikkensa kamppailussa kärkipaikoista. Hieman yllättäen Sysmän SM-avauksessa Ahtilan ajo oli vaikeaa ja Hämeenlinnan moottorikerhon mies jäi tuloksissa kymmenen parhaan ulkopuolelle.

Viiden parhaan joukosta paikkaansa hakee myös nuori ja nälkäinen Jonni Hujala . 125-kuutioisella pyörällä viime vuonna kymmenenneksi kaasutellut Hujala

Suora lähetys YLE Areenasta!

Katso myös vanhat arkisto materiaalit!

vaihtoi tälle vuodelle 250-kuutioiseen nelitahtipyörään. Myrskyläläinen KTM-pilotti pystyy parhaimmillaan ajamaan yksittäisillä maastokokeilla aivan kärjen vauhtia, mutta pitkässä kilpailussa Hujala kaipaa tasaisuutta otteisiinsa.

Sijoituksesta kymmenen parhaan joukkoon tulee tänäkin vuonna raju vääntö. Niko Puotsaari kaasutteli viime vuonna Päijänneajon sijalle kahdeksan ja vuonna 2024 Kytönen Motorsportin kuljettaja oli kuudes. Rutiinisuorituksella Puotsaari ajaisi jälleen kymmenen parhaan joukkoon, mutta SM-kauden avauskilpailussa hän oli hieman yllättäen vasta kahdestoista.

Toista kertaa Päijänteen ympäriajoon osallistuva Ukko Laaksonen mielii taatusti korkealle tuloslistalla. Vaikka Laaksonen antaakin 125-kuutioisella pyörällä tasoitusta muille, on hänellä onnistuessaan täydet mahdollisuudet ajaa kymmenen parhaan joukkoon.

Kymmenen kärkeen mielivät takuulla myös nuoret haastajat Oskari Vuori sekä Juho Ahokas . Kokeneempaa osastoa top10-kamppailussa edustavat tänä talvena hyvää vauhtiin yltynyt Jesse Viljakainen sekä aina räväkästi ajava Henry Olenius. ❑

Päitsikanavat somessa!

@Paijanneajo

@paijanteen_ympariajo

#Paijanneajo2026

#Päitsi2026

paijanne-enduro.fi

SEURAA KISAA LÄHTÖLUETTELO

Maailman parhaat endurokuljettajat palaavat Salpausselän maastoihin, kun FIM EnduroGP 2026 -sarjan kolmas osakilpailu ajetaan Vierumäen ja Lahden Ruuhijärven maastoissa 22.–24. toukokuuta.

Kilpailukeskus sijaitsee Suomen Urheiluopistolla josta löytyvät kaikki palvelut niin kilpailijoille kuin katsojillekin. Perjantaina ajetaan näyttävä Supertesti Ilkankurussa ja lauantaina sekä sunnuntaina ratkaistaan MM-pisteet Ruuhijärven maastoissa. Noin 50 kilometrin reitti sisältää kolme erilaista maastokoetta aivan kilpailukeskuksen lähimaastoissa.

Lähes 200 kuljettajaa, kansainvälinen tunnelma ja tuhannet katsojat tekevät toukokuun viimeisestä viikonlopusta todellisen moottoriurheilujuhlan.

VARMISTA MAJOITUS AJOISSA! -15 % päivän hinnasta kampanjakoodilla ENDURO15 (saatavuuden mukaan)

Alennus koskee: Sporttihotelli Pihkalaa Hotelli Fennadaa (Opistotason majoitusta/useamman hengen huoneet. Ei koske välityskohteita (esim. lomahuoneistot ja mökit).

Lisätiedot ja varaukset: • vierumaki.fi/majoitus-vierumaella • +358 300 870 870 / myynti@vierumaki.fi

TEKSTI & KUVAT Pasi Järviö

UKKO LAAKSONEN

107 -TÄHYÄÄ PIIKILLÄ KÄRKIKAMPPAILUUN

Viime vuoden enduron U20-luokan Suomen mestari Ukko

Laaksonen lähtee uransa toiseen Päijänneajoon. Maailmalle pyrkivä endurolupaus hamuaa Päitsiltä kovaa sijoitusta, vaikka tietääkin antavansa 125-kuutiosella pyörällä hieman tasoitusta.

Ukko Laaksosen ensimmäinen Päijänneajo päättyi vuonna 2024 harmillisesti toisena päivänä keskeytykseen tekniikan petettyä. Vaikka ensikerrasta päällimmäisenä jäikin käteen pettymys, tykästyi Laaksonen legendaariseen kilpailuun.

- Ihan suht hyvä fiilis jäi itse kilpailusta ja tykkään Päitsin formaatista. Siinä mennään koko ajan eteenpäin ja jatkuvasti tulee uusia pätkiä. Omalta osalta fiilistä söi aika paljon se, että en saanut missään vaiheessa omaa puhdasta ajoa päälle tekniikkamurheiden takia, Laaksonen harmittelee.

Ensimmäinen Päijänteen kierto antaa aina kuljettajille valtavan määrän oppia tulevaan, niin myös Laaksoselle. Pitkät tiesiirtymät ja kevättalven kylmä viima tuottivat Laaksoselle eniten haasteita

ensimmäisellä kerralla. Tälle vuodelle hän onkin huolehtinut, ettei vilu enää pääse yllättämään. Lisäksi Laaksonen oppi, että pitkässä kilpailussa keskittyminen ei saa karkailla ajamisesta muihin asioihin.

- Ajollisesti täytyy pystyä keskittymään tosi tarkasti, koska kilpailu on pitkä ja vaativa. En pääse etukäteen harjoittelemaan kuin joitakin etelän pätkiä, joten ajosilmän pitää olla koko ajan tarkkana.

Aikaisemmin KTM:llä kilpaillut Laaksonen vaihtoi tälle kaudelle Yamahan ohjaimiin. Totuttelu uuden pyörän nikseihin on sujunut miehen mukaan varsin kivuttomasti. Pyörän vaihdon myötä Laaksonen aloitti yhteistyön keravalaisen SE-Teamin kanssa.

- Olen tykännyt Yamahasta tosi paljon. Tietysti me mekaanikkoni Henryn kanssa haetaan vähän uusia säätöjä ja Suomisen Jannen kanssa kokeillaan vielä iskarijuttuja, mutta peruspohja on todella toimiva. Yhteistyö SE-Teamin kanssa on lähtenyt todella hyvin liikkeelle ja heidän kanssa on tosi helppoa asioida. Meitä auttaa paljon, että SE-Team sijaitsee noin vartin ajomatkan päässä kotoa, Laaksonen iloitsee.

TAVOITTEET MAAILMALLA

Laaksosen alkukausi on sujunut varsin mallikkaasti. Hän on ollut U20-luokan kauden kolmessa ajetussa kilpailussa täysin ylivoimainen ja kirjannut myös yleiskilpailuissa varsin hyviä sijoituksia. Vaikka tulokset ovatkin olleet hyviä, ei mies ole ollut ajoonsa täysin tyytyväinen.

- Odotan itseltäni paljon ja ajatus on kehittyä koko ajan paremmaksi. Oikeastaan olen tyytyväinen vasta kun olen nopein ja siihen asti meillä on kehitettävää. Tai varmasti sitä löytää silloinkin ajosta vielä parannettavaa, Laaksonen naurahtaa.

Laaksonen päätti jatkaa 125-kuutioisella pyörällä – tai kuten lajipiireissä kutsutaan piikillä – kilpailemista, vaikka viime kausi päättyikin jo U20-luokan Suomen mestaruuteen. Hän kokee, että piikki on hyvä pyörä kuljettajana kehittymiseen. Sen pienempi tehoinen moottori ei anna anteeksi virheitä, vaan vauhtia on pystyttävä pitämään yllä. Ensi kaudella Laaksosen on määrä hypätä isomman pyörän sarviin.

- Minun täytyisi pystyä ajamaan piikillä Suomessa aivan kärjen tuntumaan ja tämä asetelma isompien pyörien haastamisesta sopii minulle hyvin. Tavoitteeni on maailmalla kilpaileminen. Se motivoi minua harjoittelemaan kovempaa, Laaksonen vakuuttaa.

INTOA PUHKUEN PÄITSILLE

Laaksonen kokee, ettei ole kuljettajana aivan parhaimmillaan talviajossa, mutta on parantanut sitä vuosi vuodelta. Laaksonen toivoo Päitsille vähälumista ja kuivaa säätä, jolloin pyörää ajetaan seisten. Tämä sopisi Laaksosen ajotyyliin ja silloin myös piikillä on parhaat mahdollisuudet haastaa kärkeä.

”Jos spoorit on kovat, niin sitten mennään piikillä lujaa, mutta pöpperökelissä sillä antaa väkisin hieman tasoitusta. Kyllä minä kelissä kuin kelissä lähden kiusaamaan isompia pyöriä.”

Vaikka reitillisesti moni kuljettaja hehkuttaa Jämsän maastokokeita, odottaa Laaksonen enemmän reitin eteläisiä pätkiä. Esimerkiksi Hansakallion maastokoetta Laaksonen on vuosien saatossa ajanut jonkin verran ja tietää haastavan pätkän metkut. Laaksosen kotiseudulta löytyy kuitenkin miehelle se kaikkein odotetuin maastokoe, legendaarinen Annivaara.

- Annivaaralle pääsyä odotan todella innolla. Se on usein tapeilta ajettavaa ja siellä pääsee antamaan kunnolla kaasua. Lisäksi siellä on aina hyvin yleisöä ja se tuo tietysti ajamiseen lisää yritystä.

Vuosien saatossa Laaksosen huoltotiimi on kehittynyt kuljettajan ympärillä ja etenkin Päijänneajossa huollon merkitys on valtaisa. Ensimmäinen Päitsi oli niin kuljettajalle kuin huollollekin matka tuntemattomaan ja siitä on myös otettu paljon oppia.

- Minulla on hyvä ja kokenut huoltoporukka. Luotan huoltoon aivan sataprosenttisesti ja se lisää omaa varmuutta myös tosi paljon. Tiedän, että mikäli jotain sattuu, niin huolto kyllä hoitaa.

Päijänteen ympäriajossa pärjääminen 125-kuutioisella pyörällä ei ole ollut 2000-luvulla helppoa. Ainoastaan Marko Laaksonen on ollut lähellä voittoa, ajaen vuonna 2010 yleiskilpailussa toiseksi. Ukko Laaksosen haaveissa onkin kirjoittaa nimensä Päitsin historiaan.

- Lähden Päitsille, kuten muihinkin kilpailuihin ajamaan voitosta. On turha ajaa kilpaa, jos ei tavoittele voittoa. Ehkä realistinen tavoite on kuitenkin ajaa viiden joukkoon, siihen olisin ihan tyytyväinen, Laaksonen pohtii.

Vaikka Laaksonen onkin keskittynyt viime ajat täysillä Päijänneajoon, on tiimin suunnitelmat jo pitkälle keväässä. Huoltoauton keula näet käännetään melko nopeasti Päitsin pyykkäysten jälkeen kohden Sisiliaa, jossa kaasutellaan enduron MM-sarjan avauskilpailu. Tiimin tavoitteena on kiertää tänä vuonna koko enduron MM-sarja. Tätä ennen Laaksosella on kuitenkin vielä Päitsi kesytettävänään.

- Tietysti Päitsillä on jaossa tärkeät pisteet A1-luokassa, mutta ennen kaikkea onhan se niin legendaarinen kilpailu, että haluan sieltä hyvän sijoituksen. Odotan jo reitille pääsyä, sillä Päitsillä on aina hyvin yleisöä ja aivan omanlaisensa tunnelma. Kilpailusta ei tule helppoa, mutta uskon vahvasti mahdollisuuksiini, Laaksonen päättää. ❑

SUURELLA TIIMILLÄ

TEKSTI Nea Holopainen

KUVA Talaria / ATV Finland

TIIMILLÄ KILPAAN

Talaria Team starttaa juhlavuoden kisaan suurella mittakaavalla: 21-päinen joukko on ilmoittautunut kisaamaan Trophy-luokassa, jonka maali sijaitsee Jämsän torilla.

Idea näyttävästä osallistumisesta Päitsille syntyi, kun ATV Finlandin maatiimin johtaja Janne Pesonen huomioi, että legendaarinen kilpailu ansaitsisi rutkasti enemmän osallistujia, kuin mitä viime vuosien osallistujalistat ovat näyttäneet. Näin puhelimet alkoivat piristä ja listaan saatiinkin yli kaksikymmentä nimeä.

Tiimi on endurotaustaltaan monipuolinen: Kilpailijoiden joukosta löytyy niin Päitsivoittajia kuin harrastekuskeja, jotka ovat päässeet tutustumaan lumispooriin ensi kertaa. Yhteensä kuskit ovatkin startanneet Päijänteelle 121 kertaa, joista 24 on kärkikolmikon sijoituksia. Kahdelle osallistujista tämä Päijänneajo onkin ensimmäinen.

Yksi tiimin kärkinimistä on Antti Hellsten , joka on voittanut Päijänneajon kahdesti ja lähtee nyt kirjoittamaan uudenlaista päitsihistoriaa haastaessaan kilpakaverit Talarian Komodo -sähköpyörällä.

Alkuun kuviteltiin, että lähdetään leikkimielisyyden nimissä, mutta ei tänne lähdetä pelleilemään. Tehdään se, mitä pystytään ja jaksetaan. Sähköpyörä on vaatinut totuttelua, mutta on hauska ajaa erityisesti lumispoorissa, Hellsten kertoo.

Samanlaisella pyörällä kilpaan osallistuu myös samaan tiimiin ilmoittautunut Kimmo Hurri , joka on kerryttänyt hyllyynsä enduron kansallisia mestaruuksia.

SÄHKÖPYÖRIEN

ILOSANOMAA

Sähköpyörillä kilpaaville kuljettajille on varattu oma huoltoauto, sillä pyörien akkujen vaihdosta tulee huolehtia erityisen tarkasti.

Kelistä ja nopeudesta riippuen yksi akku kestää noin 50-80 kilometriä.

Erityiseksi plussaksi niin maatiimin johtaja Pesonen kuin myös Hellsten mainitsevat sähköpyörässä sen vaihteettomuuden, joka helpottaa esimerkiksi oikeanpuoleisten mutkien ajamista käsijarrujen varassa.

Mielenkiintoisella pyörällä kilpaan lähtee myös kaksinkertainen Päijännevoittaja Marko Laaksonen , joka on kaivanut tallistaan esiin kaksivetoisen Yamahansa.

Tiimin tavoitteeksi Pesonen nimeää Jämsän torille pääsemisen ja Päitsin ilosanoman levittämisen tällä suurella panostuksella juhlavuoden kilpaan. ❑

”Toivotaan, että tempaus herättelee harrastajiatämä lauantaikilpailu on hyvä ensiaskel Päitsille!”

HILJAINEN MUTTEI HIDAS! Sähkökäyttöiset enduropyörät ovat lähes äänettömiä perinteisiin moottoripyöriin verrattuna ja voivat lähestyä yllättävän nopeasti. Äänet rajoittuvat lähinnä ketjujen, voimansiirron ja jarrujen mekaanisiin ääniin.

Seuraa kilpailua tarkkaavaisesti ja pysy aina turvallisella etäisyydellä reitistä.

REITTISELOSTUS

ENDUROTESTI 1

VESIVEHMAA

Järjestäjä ja asemat:

Asikkalan Moottorikerho (AsikMK)

ET:llä Ajetaan Vesivehmaan enduroreitit läpi ja lopuksi crossirata. Maali on radan varikolla. Lentokenttä kierretään siirtymänä metsäpolkuja pitkin.

Katsojille: Katsojille parkkipaikka Vesivehmaantien vieressä olevalla jokkis-radalla, johon opasteet. Samoin Lentotien varressa hieman pysäköinti tilaa. Hyviä katselupaikkoja heti lentokentäntien ja Vesivehmaantien vieressä sekä crossiradalla.

Lähtö Lentotie 180 Asikkala.

WGS84-koordinaatit:

N 61°09.161’ , E 025°41.583’

Maali Urajärventie 64 Asikkala.

WGS84-koordinaatit:

N 61°08.679’ , E 025°40.599’

Huom. Huoltoautot eivät pääse alueelle.

ENDUROTESTI 2

PAULIN POLKU / KAUSA

Järjestäjä: Tuomo Palo Päitsillä ensikertaa oleva endurotesti Kausantien varressa. Reitti Suora viivaista eteenpäin vievää perus Enduro polkua. Reitti tehty hyödyntäen traktori uraa, joten sarvien ei pitäisi kolista puihin. Reitin puolivälin paikkeilla hitaampi tekninen osuus.

Lähtö Kausantie 201, Asikkala

WGS84-koordinaatit:

N 61°08.575’ E 25°51.390’

ENDUROTESTI 3

MARJONIEMI

Järjestäjä ja asemat: HeMK (Heinolan Moottorikerho) ja Janne Virtanen Aiemmilta vuosilta tuttu, kuuden kilometrin mittainen Marjoniemen endurotesti. Alussa noin 0,3 km metsäkoneuraa.  Sitten 0,5 km tienpohjaa.  Sitten kelkkareittiä hieman korkeuseroja sisältävässä maastossa.  Ohituspaikkoja on.  Kohtalainen ylämäki 4,5 km:n kohdalla talon läheisyydessä.  Lopussa nopea spooria. Katsojille: Lähtöpäässä, Marjoniementie 1037, olevan seurantalon pihassa hieman pysäköintitilaa, josta noin 100 m endurotestille.  Maalipäässä ei pysäköintitilaa.

Lähtö Marjoniementie 1022 Heinola WGS84-koordinaatit:

N 61°16.850’ , E 025°55.160’

ENDUROTESTI 4

RAVIOSKORPI

Järjestäjä ja asemat:

SyMK (Sysmän Moottorikerho)

Lähtö ja maali Kalkkistentien läheisyydessä lähekkäin. Endurotesti pääosin metsäspooria, lähdössä ja testin loppuosassa hitaampi osa , keskivaiheilla nopeampaa tiepohjaa kulkevaa spooria. Pituus n. 5km.

Katsojille Parhaat katselupaikat lähdön ja maalin läheisyydessä.

Lähtö/Maali Kalkkistentie 999, Sysmä.

WGS84-koordinaatit:

N 61°21.810’ E 025°47.950’

ENDUROTESTI 5

SYSMÄ

Järjestäjä ja asemat:

SyMK (Sysmän Moottorikerho)

Alussa kilometrin verran nopeaa traktoriuraa, joka muuttuu tien ylityksen jälkeen tekniseksi ja osittain kivikkoiseksi metsäpoluksi. 2,5-4 km välillä reitti kulkee hakkuuaukeilla poiketen välillä nopeammalle traktoriuralle. Viimeiset 1,5 km jouheaa pyöritystä soramontulla ja lopuksi metsätietä pitkin maaliin.

Lähtö Tenhontie 176, Sysmä.

WGS84-koordinaatit

N 61°32.093’ , E 025°43.307’

Maali Tikkalantie 380, Sysmä WGS84-koordinaatit

N 61°32.625’ , E 025°44.072’

ENDUROTESTI 6

LEPPÄKOSKI

Järjestäjä: Koskinen Timo ja Hannu

Endurotestin asemat: Kyläyhdistys Nopea ja vaihteleva pätkä metsää ja peltoa.

Katsojille: ET:n lähtö Sulkusalmentien varrella, jossa ei pysäköinti mahdollisuutta. Maali Huoposentien tuntumassa. Jos vain jaksaa kävellä, niin pätkä kulkee useaan otteeseen Sulkusalmentie tuntumassa, jossa hyviä spoori pätkiä. Puffetti Sulkusalmentien ja Vuorenkyläntien risteys alueella.

Maali Vuorenkyläntie 812, Hartola. WGS84-koordinaatit:

N 61°38.406’ , E 025°53.296’

ENDUROTESTI 7

VAIHELA

Järjestäjä: JoMK ( Joutsan Moottorikerho )

Endurotestin asemat: Pappisen kyläyhdistys Lähtö Vuorenkyläntie tuntumassa olevalta soramontulta. Jouheita metsäpolkuja, väliin pelto osuuksia, metsäautotien pohjaa, ja metsäpolkuja. Maali Leponiementien päässä. Trophy luokka ei aja endurotestiä.

Katsojille: Maali , Leponiementien päässä, josta kävelyä endurotestille.

Lähtö Vuorenkyläntie 2810 Hartola.

WGS84-koordinaatit:

N 61°47.610’ , E 025°52.660’ Maali Leponiementie 106, Joutsa WGS84-koordinaatit:

N 61°47.650’ , E 025°53.895’

ENDUROTESTI 8

TAMMIJÄRVI

Järjestäjä: Risto Heikkonen

Endurotestin asemat: JoMK

Endurotesti 8 RH-Huolto alkaa nopealla tienpohja osuudella, jonka jälkeen vuorottelevia pelto- ja metsäosuuksista.

Katsojille: Parhaat katselupaikat ovat maastokokeen maalin ympäristössä, vauhdikkaita pelto-osuuksia ja kapeita metsäosuuksia tien molemmin puolin. Maastokokeelle pääsee jalkaisin Luikanmäentietä, matkaa n. 600m, siellä kioski. ET maalissa ovat vain Media ja Mp-parkkipaikat. Lähtö päässä ei ole P-tilaa, eikä hyviä katselupaikkoja. Kioski endurotestin maalissa.

Maali Luikanmäentie 80 Luhanka.

WGS84-koordinaatit: N 61°49.630’ , E 025°50.590’

ENDUROTESTI 9

KARAMÄKI

Järjestäjä ja asemat: AntiShop Lähdössä hyvät peltospoori näkymät, josta siirrytään metsään teknisestä spoorista mukavan vauhdikkaaseen korkeuseroja omaavaan reittiin. Maalipäässä noin 2 km vauhdikasta metsäautotietä, joka osittain aurattu, osa spooria ennen maalia. Antishop pätkän

lähtöalueelta löytyy kuljettajille lämmittelypaikka, sekä omatoiminen hiertymien huoltopaikka Antishopin urheiluvoiteella.           Katsojille: Lähdössä auratut parkkialueet ja hyvät paikat seurata kisaa peltoalueella, sekä läheisellä mäkialueella. Yijäläntielle parkkeeraus ehdottomasti kielletty (Pelastustie). Maaliin ei pääse yleisö hyvin. Lähtöpäässä puffetti

Lähtö Yijäläntie 350, Jyväskylä WGS84-koordinaatit:

N 61°57.322’ , E 025°29.188’

ENDUROTESTI 10

JUOKSLAHTI

Järjestäjä ja asemat: Jukka Aures ja Jämsän Seudun Moottorikerho ( J-SMK ) VaihtelevaA metsäspooria.

Endurotestin ajavat A,B ja Vet40 Katsojille: Lähtö ja maali päät helpoiten saavutettavissa. Ruonalahdentien puolestavälistä pääsee mäkeen ja rappukalliolle, pysäköinnillä ei saa tukkia tietä.

Lähtö Moiskalantie 848 Jämsä. WGS84-koordinaatit:

N 61°55.600’ , E 025°19.230’

Maali Moiskalantie 680 Jämsä.

WGS84-koordinaatit:

N 61°54.760’ , E 025°18.405’

ENDUROTESTI 11

HAAPAJOKI

Järjestäjä ja asemat: Pasi Kaukolinna ja Jämsän Seudun Moottorikerho ( J-SMK ) Legendaarinen Päitsi-pätkä. Vaihtelevaa ja haastavaa metsä spooria jonka ajavat kaikki lauantain luokat.

Katsojille Haapajoenkulmassa vauhdikasta peltoa, lähdössä jätteenkäsittelylaitoksen luona vauhdikasta metsätietä.

Lähtö Kaatopaikka / Moiskalantie 553 Jämsä

WGS84-koordinaatit:

N 61°54.430’ , E 025°17.140’

Maali Haapajoenkulma 65 Jämsä. WGS84-koordinaatit:

N 61°53.840’ , E 025°14.950’

TROPHY-LUOKAN MAALI

Trophy luokat saapuvat Jämsän Äijän torille maaliin noin klo 16:30 alkaen. Paikalla kuulu-

tus ja ohjelmaa.

Maali Koskentie 2a , Jämsä. WGS84-koordinaatit:

N 61°51.854’ , E 025°11.399’

HUOLTO 6

JÄMSÄ

Järjestäjä seura: J-SMK

Huolto ja kokoomatauko 15-40min. Pyörät ja kuskit huolletaan. Lauantaina noin klo 15:20 alkaen

Huolto Rusulankatu 3 , Jämsä. WGS84-koordinaatit:

N 61°51.165’ , E 025°10.260’

ENDUROTESTI 12

HASSI

Järjestäjä ja asemat: Jussi Pohjola ja Jämsän

Seudun Moottorikerho ( J-SMK )

Endurotestin ajavat A,B ja Vet40 luokat. Alkaa vaihtelevalla metsäspoorilla ja hakkuu alueella. Juuvantie 222 kohdalla pelto syheröt, jonka jälkeen nopea metsäautotie osuus. Jouhea metsäspoori jatkuu ja jatkuu, väliin metsäautotien uraa ja loppuun metsäspooria.

Katsojille Hyvät katselupaikat ja P-alue Juuvantien 222 tuntumassa n.2km Hassintie-Juuvantie risteyksestä, sekä Hassintien varressa ennen Hassia.

Katselupaikka Juuvantie 222 Jämsä.

WGS84-koordinaatit:

N 61°45.387’ , E 025°07.191’

ENDUROTESTI 13

KUHMOINEN

Järjestäjä ja asemat: Kuhmoisten Moottorikerho, KuhMK Koko ET vuorotellen metsäautotietä ja osin haastavaakin metsäpolkua. Puolivälissä Sarvaharju, upea maisemaosuus.

Katsojille Lähtö ja maali Puukkoistentie tuntumassa, josta kävelyä metsään.

Maali Puukkoistentie 280 Kuhmoinen.

WGS84-koordinaatit:

N 61°37.240’ , E 025°10.170’

ENDUROTESTI 14

KASINIEMI

Järjestäjä ja asemat: Petri Piira

Alku jouheaa koneuraa sitten metsäisempää, väliin pellon reunoja seuraillen sekä taas metsää ja loppu pätkä metsätie pohjaa. Ruhansillantie ylityksen jälkeisellä suoralla nopeus näyttö. Hyvä paikka seurata huippunopeuksia. Haalarihuolto huom. teitä varten on järjestetty puhvetti ET.n jälkeen

olevalle haalari huoltoalueelle. Kilpailijat huom. Perkettitohtori palkitsee pätkän nopeimman 100€ palkinnolla.

Katsojille Hyvät katselupaikat testin puolessa välissä, peltoaukeilla pitkät näkymät. Ruhansillantien ylityksessä P-tilaa hyvin ja puhvetti.

Katselupaikka

Ruhansillantie 115, Padasjoki WGS84-koordinaatit: N 61°26.110’ , E 24°56.560’

ENDUROTESTI 15

AUTTOINEN

Järjestäjä ja asemat: PadMU enduro

Lähtö/Maali Hämeenlinnantie ja Siperiantien risteyksen tuntumassa olevalla soramonttu alueella. Endurotestin ensimmäinen kilometri kiertelee lähdön läheisyydessä, josta reitti jatkuu metsäurille ja jouheilla poluilla kulkevalle reitille.

Katsojille Soramonttualueella rajoitetusti P-tilaa, opastus Hämeenlinnantieltä. Huom aluella yksisuuntainen liikenne. Katselupaikat lähistöllä lyhyen kävelymatkan päässä. Hämeenlinnantien varressa pysähtyminen/ pysäköinti ehdottomasti kielletty. PadMu:n myyntipisteessä tarjolla kahvia, mehua ja grillimakkaraa. Ilotulitus, joka alkaa viimeisen kuskin palattua reitiltä.

Lähtö-/ Maalialue

Hämeenlinnantie 1430, Padasjoki.

WGS84-koordinaatit: N 61°16.235’ , E 025°05.390’

ENDUROTESTI 16

EVO

Järjestäjä ja asemat: Evon EnduroClub Lähtö Joutsjoen piha-alueelta, metsään ja pellon kautta mäkeen, joka ajetaan tänä vuonna ylöspäin. Matka jatkuu jouheina spooreina, välissä hyviä ohituspaikkoja tarjoavia aurattuja osuuksia. Maaliin palataan samalle piha-alueelle. Pituus n. 9 km. Katsojille Katsojille loistopaikat Joutsjoen piha-alueella. Samalta paikalta näkee lähdön ja kuljettajat kahteen kertaan kun he käyvät piha-alueen lähettyvillä. Mielenkiintoinen ylämäki pelto osuuden jälkeen. Pysäköintitilaa rajoitetusti. Lähtö/Maali alueella kioski, sekä hyvin pysäköinti tilaa.

Lähtö-/ Maalialue

Joutsjoentie 46 Hämeenlinna.

WGS84-koordinaatit:

N 61°10.655’ , E 025°09.020’

HUOLTO 11

PÄIJÄNNE TALO

Järjestäjä Asikkalan Moottorikerho

Yöhuoltotauko. Kuljettajat suorittavat päivän päätteeksi pyörän huollon ja tarvittaessa renkaiden vaihdon. Huoltoaika 20min.

Katsojille Alueella Kanavan Panimon myymälä ja teltta palveluineen sekä Päijännetalo, jossa kunnan matkailuinfo auki klo 19-22

Huoltoalue Meijeritie 1, Asikkala

WGS84-koordinaatit:

N 61°10.663’ , E 025°32.058’

ENDUROTESTI 17 REIVILÄ

Järjestäjä ja asemat: ille Haapasalo Testi on kokonaisuudessaan metsäspooria. Testin alkupuolella on muutama mäki sekä muutenkin reitiltä löytyy korkeuseroja.

Katsojille Lähdössä parkkialue. Parhaat katselupaikat ovat heti lähdön jälkeen olevassa mäessä.

Lähtö WGS84-koordinaatit:

N 61°16.319’ , E 25°39.465’

ENDUROTESTI 18

KOHILO

Järjestäjä Timo Kohilo, Latemar Racing team

Endurotestin asemat

Lahden UA (Lahden Urheilu Autoilijat)

Jouheeta metsä-ja peltospooria. Aluksi metsäosuus, lopussa pätkä peltoa ja traktoriuraa. Ei pysäköintimahdollisuutta. Huom!

Kapea yksityistie, ei saa tukkia.

Lähtö Suurenmäentie 173, Hollola WGS84-koordinaatit:

N 61°02.349’ , E 025°19.547’

ENDUR OTESTI 19

OJASTENMÄKI

Järjestäjä: Hämeenkosken Enduro poppoo

Endurotestin asemat: Kalkku¨

Testin alussa ja lopussa vauhdikasta pelto-osuutta ja keski osuus perinteistä mutta etenevää spooria Hämäläisessä metsämaisemassa,pituus 10km.

Katsojille Lähtö ja maali edellisvuosista poiketen samassa paikassa maatilan pihapiirissä.

Yleisöparkki pellolla Huhdintie 125, Hämeenkoski josta kävely matka n.100m lähtö/maali alueelle josta näkee vauhdikkaat pelto osuudet. Lähtö/ maalialueella kioski. Huhdintien varteen ja Väihintielle parkkeeraus ehdottomasti kielletty (Pelastustie)

Lähtö-/ Maalialue Huhdintie 153, Hollola WGS84-koordinaatit: N 61°01.265’ E 025°06.646’

ENDUROTESTI 20

SAHLOINEN

Järjestäjä ja asemat: Aki Koskela, Riihimäen Enduroseura (RiES)

Maastokoe alkaa aurattua metsä-autotietä siitä vanhalle metsäkoneuralle. Muutama puinen silta ojien yli .... kumpuilevaa maastoa kivillä höystettynä.. pieni siirtymä jälleen metsäautotielle, josta keskivaiheilla olevaan  nopeaan harvaa männikköön... loppupäässä ahdasta nuorta mäntymetsää juuri ennen maalia.

Lähtö Paavolantie 55, Janakkala.

WGS84-koordinaatit:

N 60°55.506’ , E 024°54.831’

ENDUROTESTI 21

PUUJAA

Jjärjestäjä: Miro Jussila Endurotestin asemat: Riihimäen Enduroseura (RiES) Monipuolinen ja enimmäkseen nopeatempoinen maastokoe alkaa vauhdikkaalla suoralla, josta käännytään ylös metsään missä hitaampaa osuutta, lähdöstä noin 2km noustaan pienen multamäen päälle minkä jälkeen hieman patikkoisempaa spooria. Tämän jälkeen saavutaan viime vuosista poiketen uudelle osuudelle sisältäen nopeaa ja paikoista uraa. Maastokokeen puoliväli nopeaa polkua sisältäen yhden teknisen metsä osuuden. Lopussa jälleen hitaampaa osiota sekä muutama mäki.

Katsojille Käsiohjelmien myynti kioskilla, joka on lähdön ja maalin läheisyydessä. Lähtö-/ Maalialue

Puujaanlenkki 120, Hausjärvi.

WGS84-koordinaatit:

N 60°49.796’ , E 024°56.468’

ENDUROTESTI 22

Järjestäjä ja asemat: Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla Ry (RiMPKK) Lähdöstä välillä kapeaa männikköä, patikkoa ja nopeita pitkiä suoria osuuksia. Reitti kiertää vauhdikkaasti Karhin soranottoaluetta, jossa reitti on paikoitellen aukeampaa ja nopeaa ja välillä kapeampaa polkua, joka on pattisempaa. Noin puolessa välissä erikoiskoetta ajetaan hitaampaan tiheään metsään, jossa supan pohjalta noustaan kivisempää rinteen sivua crossiradalle. Radalla on jäätyneitä maauria ja sen takia ajolinja on erilainen radalla. Mikäli radan pinta ei ole paljas kilpailussa, pyrkisin pysymään ajetulla jäljellä. Motocrossradasta osa ajetaan väärään suuntaan. Motocrossradalta ajetaan lasten radan kautta hetkeksi vauhdikkaaseen metsikköön, jossa myös pidempi reittiosuus viime vuoteen nähden, loppupätkä ennen maalia on taas hitaampaa ja kapeaa puiden välissä kääntelyä.

Katsojille: Lähtöpäässä huonosti katselupaikkoja ja mahdollisuuksia jättää autoa tien varteen. Maalipäässä Karhin Motocrossradan varikolla isot parkkitilat aivan parhaiden katselupaikkojen edustalla. Parkkipaikan jokaiselta sivulta näkee kilpailua ja kuljettajien erikoiskokeen maaliin tulon. Parkkipaikkana toimivalla Karhin motocrossradan varikolla on myös kioski palvelut käytettävissä kuten kahvia ja makkaraa. Yleisöparkkipaikalle on helpointa navigoida osoitteella: Karhi MX-rata, Karkausmäentie 63, Hausjärvi. Kioski palvelu yleisöparkkipaikan lomassa.

Lähtö WGS84-koordinaatit: N 60° 47,235’, E 24° 53,248’

ENDUROTESTI 23

PETEN PUU JA PILKE

Järjestäjä ja asemat: Hyvinkään Konekerho (HyKoKe) Startista lähtien nopeatempoista taimikkoa ja metsää 1,5 kilometriä, jonka jälkeen siirrytään samanmittaiselle vauhtiosuudelle, tarjoten kuljettajille erittäin nautittavaa spooria. Tämän jälkeen reitti palaa metsään ja kiertää Hyvinkään lukkojen maastoa, joka on tunnettu korkeuseroistaan ja sujuvasti etenevästä spooristaan. Lopulta maaliviiva häämöttää vauhdikkaan suoran päässä, jonka jälkeen lyhyt siirtyminen Hyvinkään kokoomatauolle.

C-luokan nopein palkitaan motilla kuivia koivuhalkoja. Palkinto noudettavissa Peten puu ja pilkkeestä Hyvinkäältä. Peten puu ja pilke p. 040-5022218

Katsojille Alueella on useita hyviä katselu-

paikkoja, jotka sijaitsevat molempien pysäköintialueiden läheisyydessä. Perä-Kerkkolan pysäköintipaikalta on opastus reitin vauhdikkaimpaan paikkaan, jossa on erinomaiset mahdollisuudet nähdä kuljettajien suorituksia. Ensimmäinen kuljettaja starttaa reitille noin klo 11:50. Pysäköinti: Pysäköintitilaa on varattuna Perä-Kerkkolan levähdysalueella osoitteessa Pohjoinen Kehätie 512 sekä Karting-radalla osoitteessa Hikiäntie 1507. Palvelut: Perä-Kerkkolan levähdysalueella on tarjolla puffetti, ja myynnissä käsiohjelmia. Katselupaikka Perä-Kerkkolan levähdysalue, Pohjoinen Kehätie 512

WGS84-koordinaatit: N 60°39.649’ , E 024°53.013’

HUOLTO 4 / KOKOOMATAUKO

HYVINKÄÄ VAUHTIPUISTO

Järjestäjä:

Hyvinkään Urheiluautoilijat Huolto ja kokoomatauko 15-40min. Pyörät ja kuskit huolletaan.

Katsojille: Hyvinkään Vauhtipuistossa sunnuntaina 15.3.2026 kello 12.30 alkaen. HyMK:n kahviossa myynnissä kahvia, pullaa, lämmintä mehua, limua, makkaraa, karkkia, suklaata ja tietty käsiohjelmia. Kioski auki klo. 12.00 alkaen. Yleisöpysäköinti Karting radalla: Hikiäntie 1507, Hyvinkää.

WGS84-koordinaatit:

N 60°39.797’ , E 024°53.746’

ENDUROTESTI 24

ULRIKSNÄS

Järjestäjä ja asemat: Tuusulan Moottorikerho (TuMK) Pätkän alku nopeaa peltopyöritystä, jonka jälkeen metsäspooria yksi hieman haastava hiekkakuopalta  nousu. Jonka jälkeen  tullaan pellolle, reitti kulkee  metsäsaarekkeiden läpi nopeaa jouheaa peltospooria välillä  aurattua osuutta ja lopussa haastava kallionousu metsäsaarekkeessa.

Katsojille: Lähtö ja maali samalla kentällä. Todella hyvät katselua alueet, hyvät parkkitilat katsojille ja (ei  tarvi kävellä) esim. Huom invapaikalta voi vaikka katsoa autosta . Todella runsas puffetti  löytyy.

Lähtö-/ Maalialue Rauhalantie 45, Mäntsälä.

WGS84-koordinaatit: N 60°36.196’ , E 025°07.129’

ENDUROTESTI 25

LATOSTENMAAN ENDUROLENKKI

Järjestäjä ja asemat:

NRT (Numibia Racing Team)

Nummen motocrossrata-alueella ja sen lähiympäristössä kulkeva endurotesti, joka on saanut 3km lisää pituutta.

Katsojille: Eteläiseltä Pikatieltä nro 140 Saharintien kautta motocrossrata alueelle.. Buffetti motocrossradalla maalin läheisyydessä

Nummen Motocrossrata

Saharintie 103 Mäntsälä.

WGS84-koordinaatit:

N 60°33.650’ , E 025°11.190’

ENDUROTESTI 26

ANNIVAARA

Jjärjestäjä: Jari Harala

Endurotestin asemat:

HelRC (Helsingin Racing Club) ja Finnairin AK Hyvän suosion saanut Päitsi pätkä armeijan alueella. Alussa pelto-osuus ja ampumaradan vanhoja penkkoja, keskiosa vauhdikasta latupohjaa ja maastokuorma-autoteitä. Välissä hidastavia metsäosuuksia ja lopuksi tunnelia pitkin Hyryläntien pohjoispuolelle, jossa pelto osuuden jälkeen maali.

Katsojille Pysäköintitilat maalin vieressä ja siitä ET:n lähtöön 200m. Parhaat katselupaikat 400m säteellä parkkipaikasta. Kioski maalialueen parkkipaikalla.

Maali Taistelukouluntie 2, Tuusula.

WGS84-koordinaatit:

N 60°25.900’ , E 025°03.335’

ENDUROTESTI 27

HANSKALLIO

Järjestäjä ja asemat: Vantaan Moottorikerho (VMK) Nopeaa suoraa linjaa sekä vauhdikasta pyöritystä. Reitti kulkee maastossa käyttäen hyödyksi vanhaa tienpohjaa, avonaista männikköä sekä loppu paikkeilla käy sivuamassa yhtä lähiseudun korkeimpia kallioita. Puolivälin tienoilla on hitaampia kivikkoisia osioita.

Lähtö ja maali noin 300m etäisyydellä toisistaan.

Katsojille Yleisöparkkipaikan viereinen reitin lähtö ja välittömästi sen läheinen männikkö kieputus sekä näistä lyhyen kävelymatkan päässä oleva nopeahko osuus sähkölinjan alla. Tutkalle johtavan tien rinnalla myös nähtävää.

Lähdössä ja maalissa ei katselupaikkoja

Maali Hanskalliontie 5, Vantaa

MAALI

Järjestäjä: VMK ja HMK

Katsojille Kioski maalialueella. Palkintojenjako.

Veho Vehkala Vehkalantie 10, Vantaa WGS84-koordinaatit: N 60°17.412’ , E 024°49.961’

SEURAA KISAA LÄHTÖLUETTELO

SEURAA KISAA LIVESEURANTA live.kalkku.fi

SEURAA KISAA TULOKSET

ALUSTAVA AIKATAULU

LAUANTAI 14.3.

TC 9A Lahden Laatulasi 2

TC 9B JoSa Autohuolto 1

TC 18 Sportsource.fi 1

TC 19 Sportsource.fi 2 Juokslahti ET 10 6

TC 20 Satapiikki

TC 21 Satapiikki 2 Haapajoki ET 11 9 15:28 15:59 9

TC 22 Jämsä 1 9 15:35 15:43 16:14 9 16:35 16:54 7 17:08 17:43

TC 23 Jämsä 2 ReGr 16:13 16:44 17:05 17:24

TC 24 Euromaster Jämsä 1 11 16:29 16:29 17:00

TC 25 Euromaster Jämsä 2 Hassi ET 12 14 16:58 17:29

TC 26 Kuhmoinen 1 18 17:15 17:23 17:54 32 17:55 18:14

TC 27 Kuhmoinen 2 Kuhmoinen ET 13 9 17:41 18:12 9 18:15 18:34

TC 28 Parkettitohtori 1 31 18:10 18:22 18:53 31 18:56 19:15

TC 29 Parkettitohtori 2 Kasiniemi ET14 7 18:37 19:08 7 19:14 19:33

TC 30 HRK Konevuokraamot 1 26 18:59 19:15 19:46 26 19:52 20:11

TC 31 HRK Konevuokraamot 2 Auttoinen ET 15 9 19:35 20:06 9 20:16 20:35

TC 32 Evo 1 15 19:36 19:58 20:29 15 20:39 20:58

TC 33 Evo 2 Evo ET 16 8 20:15 20:46 8 20:59 21:18

TC 34 Päijännetalo Huolto tulo 27 20:25 20:52 21:23 27 21:36 21:55

TC 35 Tallukka Yö tauko 3 20:50 21:17 21:48 3 22:01 22:20

Hamish macdonald e3 Hamish macdonald e3

Kysy tarjous!

12.790 € TAI

250,79 € /KK

Esimerkkilaskelma: käteishinta 12.790€, käsiraha 0€, sopimusaika 60 kk, avausmaksu 349€, käsittelymaksu 15 €/kk, kuukausierä yhteensä 250,79€. Korko 2,95 %, todellinen vuosikorko 6,79 %, toimituskulut 200 €, Luottohinta 15.047,40 €. Luotonantaja: Santander Consumer Finance Oy. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä.

ALUSTAVA AIKATAULU

SUNNUNTAI 15.3.

TC 36 Tallukka 2

TC

Reivilä

TC 38 Reivilä 2 Reivilä ET 17 7 8:36

TC 39 Kohilo 1

TC 40A Kohilo 2 Hatsina ET 18

TC 40B Kone ja Kuljetus MAXI Oy 1

TC 41 Kone ja Kuljetus MAXI

TC

TC 55 Hanskallio 1

TC

PROTEIINIA

PROTEIINIA

UUTTA RUMMOLTA!

UUTTA RUMMOLTA!

RUNSAASTI PROTEIINIA

RUNSAASTI PROTEIINIA

Rummo Maxima proteiinipasta sisältää jopa 21 g kasviproteiinia per 100 g pastaa.

VAIN KAKSI LUONNOLLISTA AINESOSAA

100 % luomua, valmistetaan durumvehnästä ja hernejauhosta.

AIDOSTI ITALIALAINEN

Italialaisen pastaperheen mestarillista pastan valmistusta jo vuodesta 1846.

KIIREETÖN VALMISTUSTAPA, AINA AL DENTE

Ensimmäinen al dente -sertifioitu pasta, karhea pinta (bronze cut) sitoo kastikkeen täydellisesti.

*per 100g pastaa

*per 100g pastaa

TUTUSTU MAXIMAAN (sivusto englanniksi)

TUTUSTU MAXIMAAN (sivusto englanniksi)

LÄHTÖLUETTELO

Nro Lähtö Luokka Nimi

Kerho MP Sponsori

108 8:01 A1 Ritola Tatu MSMK Husqvarna KVR 117 8:01 A1 Heittola Aleksi SsMK KTM TEAM MOTOPALVELU

10 8:02 A2 Ahlsten Atte-Juhani HlMK Rieju Motosyncro Racing Service 16 8:02 A2 Rasinen Mikko FMS ry KTM TEAM MOTOPALVELU 45 8:03 A1 Keurulainen Aksu KonnMK / UA Kawasaki Kawasaki Racing Team Sumeko 31 8:03 A2 Lempiö Aaro RiMPKK KTM 40 8:04 A3 Hakulinen Joni SsMK KTM

MOTOPALVELU 66 8:04 A1 Vilden Samu OriMK KTM TEAM MOTOPALVELU 13 8:05 A2 Enjala Santeri KeMS Yamaha SE-Team

8:06

Ville KarMK Kawasaki Kawasaki Racing Team Sumeko 98 8:15 A2 Juupaluoma Peetu JSMK Beta Beta Racing Suomi

8:16 A2 Pohjola Eemil JSMK Yamaha SE-Team

8:16 B2 Heikkala Niko RiMPKK KTM TEAM MOTOPALVELU 148 8:17 B1 Kortelahti Eero PadMU Honda SE-Team 283 8:17 B3 Kalatie Simo HyKoKe Gas 161 8:18 B1 Jokinen Jere JSMK Husqvarna Kytönen Motorsport 239 8:18 B3 Häyrynen Heikki KaMK Gas 225 8:19 B1 Torpakko Toni JSENS Husqvarna KVR 362 8:19 B1 Raitmaa Juha KaMoKe KTM 258 8:20 B1 Kuoppamäki Mikko RCK KTM TEAM MOTOPALVELU

183 8:20 B2 Ahonen Jesse K-SMK Husqvarna KVR 156 8:21 B1 Lehtimäki Mikael KeMS KTM HOT ONE RACING

Kaikki mallivuoden 2025 enduropyörät nyt poikkeukselliseen 1 000 € etuhintaan. Älä anna tämän tilaisuuden lipua ohi –rajoitettu kampanja on voimassa vain lyhyen aikaa. Toimi jo tänään ja varmista oma huippuluokan enduropyöräsi.

TUSTUSTU

TARJOUKSIIN:

LÄHTÖLUETTELO

14.3.2026

15.3.2026

LUOKAT VAIN LAUANTAINA 14.3.2026

Nro Lähtö Luokka Nimi Kerho MP Sponsori

311 8:21 B2 Suvanto Tero NRT KTM

383 8:22 B2 Kuutti Mika ME-Racing Fantic

284 8:22 B1 Vahtola Antti PMK Kawasaki

139 8:23 B1 Kuikka Aapo HlMK TM

214 8:23 B2 Hovi Niklas TuMK Honda SE-Team

218 8:24 B1 Heikkilä Ville JSENS Kawasaki

234 8:24 B2 Eskelinen Jukka HyKoKe Husqvarna

196 8:25 B3 Aalto Santeri PMK TM

178 8:25 B2 Häkkinen Teemu JSENS Husqvarna KVR

193 8:26 B1 Tamminiemi Juho MSMK Husqvarna Motokeidas Racing Team

182 8:26 B3 Ropilo Tuomas SsMK KTM TEAM MOTOPALVELU

505 8:27 B2 Palo Petri JSENS Husqvarna KVR

270 8:27 B3 Nikula Tomi VMK KTM

200 8:28 B1 Kokki Ukko SEMCk Kawasaki 309 8:28 B2 Lainio Jukka MäntsMK KTM 256 8:29 B2 Grönqvist Jan SiMK Husqvarna Team MP-Racing 300 8:29 B2 Parviainen Tommi SaMK KTM 227 8:30 B2 Suutari Ville SEMCk KTM

365 8:30 V40 Alahuhta Anssi KaMoKe Sherco 211 8:31 B1 Hartikainen Tomi IMK Husqvarna 402 8:31 V40 Koivuvuori Simo P-BMK Beta

224 8:32 B1 Paakkola Pasi OMK KTM

514 8:33 V50 Hongisto Kimmo LrMP Husqvarna

445 8:33 V50 Enjala Sasu KeMS Honda HOT ONE RACING 434 8:34 V50 Koskenniemi Jani SyMK Gas Motosyncro Racing Service

421 8:34 V50 Erving Marko NMK TM

526 8:35 V50 Brandt Mika SsMK Husqvarna

703 8:35 C21 Salonen Rami SISU Husqvarna

824 8:36 C21 Salokanto Jaakko SISU Husqvarna

476 8:36 C40 Mannila Aku SyMK KTM Motosyncro Racing Service

639 8:37 C40 Virtanen Esa SiMK TM SE-Team

626 8:37 C40 Leinonen Miika JSENS Husqvarna

479 8:38 C40 Heino Janne KuhMK Beta Beta Racing Suomi

753 8:38 C40 Gren Jukka KaMoKe Husqvarna SISU - DYNASET Koneesi Kumppani

978 8:39 V60 Mutikainen Jari EMK KTM TEAM MOTOPALVELU

695 8:39 C21 Savilaakso Timo OriMK KTM TEAM MOTOPALVELU

928 8:40 C21 Heikkala Jutta RiMPKK KTM TEAM MOTOPALVELU

855 8:40 C40 Viljakainen Harri RiES Yamaha

558 8:41 C21 Tsistovski Mihail AsikMK KTM TEAM MOTOPALVELU

519 8:41 V50 Knuuttila Veijo TuMK TM SE-Team

508 8:42 V50 Koivumäki Ville PMK KTM Motosyncro Racing Service

500 8:42 V50 Tuppurainen Sami RCK KTM TEAM MOTOPALVELU

HARRASTERENKAAT HARRASTERENKAAT.FI

LÄHTÖLUETTELO

LAUANTAINA 14.3.2026 SUNNUNTAINA 15.3.2026 TROPHY- LUOKAT VAIN LAUANTAINA 14.3.2026

Nro Lähtö Luokka Nimi Kerho MP Sponsori

433 8:43 V50 Turtiainen Pauli SEMCk Fantic

565 8:43 C21 Airio Sami MäntsMK Honda SE-Team

677 8:44 C16 Laitala Onni Kauhajoki MX KTM

793 8:44 C21 Vähäkangas Joonatan E-PMMK Kawasaki

943 8:45 V60 Kakko Jorma KaMoKe Husqvarna Kytönen Motorsport 452 8:45 V50 Kaukonen Arttu JSMK Husqvarna

849 8:46 C40 Mertsalmi Otto PadMU Beta

781 8:46 C40 Bagger Stefan SiMK KTM

770 8:47 C21 Nurmi Antti PMK Beta

888 8:47 C40 Piispanen Antti VMK Beta

792 8:48 C21 Stenberg Roni SISU Husqvarna Motokeidas Racing Team

868 8:48 C21 Jäppinen Henry JSENS Husqvarna 431 8:49 V50 Mauriala Jarmo VaMP Husqvarna 698 8:49 C40 Koivisto Antti SiMK KTM 976 8:50 V60 Volanen Janne HMK KTM

716 8:50 C21 Itvola Toivo SISU KTM

659 8:51 C21 Erkko Tuomas PadMU Gas

8:51 V50 Niemi Harri PadMU KTM 946 8:52 V60 Karppinen Reijo SISU Husqvarna

8:53 Harraste Eriksson Toni HMK KTM TEAM TALARIA

8:53 Harraste Rantanen Janne VMK KTM TEAM TALARIA 77 8:54 Pariajo TALARIA FINLAND Hellsten Antti VMK Talaria TEAM TALARIA 49 8:54 Hurri Kimmo VMK Talaria TEAM TALARIA

8:55 Harraste Teikari Kim TuMK Honda TEAM TALARIA

8:55 Harraste Laaksonen Marko SiMK KTM TEAM TALARIA 17 8:56 Pariajo Kotoa Töihin Miehet Mukkala Janne VMK KTM SE-Team

345 8:56 Tsutsunen Pasi JSMK KTM TEAM MOTOPALVELU

12 8:57 Pariajo Sysmän Moottorikerho

Leppänen Mikko SyMK Gas WWW.LOUKKO.COM / Team Loukko.Com

79 8:57 Salonen Joonas SyMK Kawasaki Kawasaki Racing Team Sumeko

102 8:58 Harraste Takatalo Eeli SaMK KTM TEAM TALARIA

435 8:58 Harraste Nordman Tom VMK KTM TEAM TALARIA

74 8:59 Pariajo Kokoa ja näköä Nieminen Tuomas SyMK KTM TEAM MOTOPALVELU

155 8:59 Sainivuo Janne AsikMK Husqvarna

371 9:00 Pariajo M&J Racing team

Aho Mikko K-SMK Husqvarna

262 9:00 Rahikainen Janne KonnMK / UA Husqvarna Kytönen Motorsport

380 9:01 Pariajo VMK Hansis Rataryhmä Koskinen Esa VMK Husqvarna PELTIÄ.FI

360 9:01 Lindfors Mika VMK Husqvarna PELTIÄ.FI

424 9:02 Harraste Lehtonen Sami TuMK KTM TEAM TALARIA

477 9:02 Harraste Karhumaa Jaakko VMK Fantic TEAM TALARIA

LÄHTÖLUETTELO

14.3.2026

15.3.2026

Nro Lähtö Luokka Nimi Kerho MP Sponsori

470 9:03 Harraste Heikkilä Hannu VMK KTM TEAM TALARIA

705 9:03 Harraste Leivo Mikko HlMK Rieju TEAM TALARIA

485 9:04 Pariajo Team J&L Laine Jyri SsMK Husqvarna

420 9:04 Solkio Lasse SsMK KTM

880 9:05 Harraste Ojala Jouni JSMK Husqvarna TEAM TALARIA

177 9:05 Classic 1991 Kortelainen Jukka NRT Suzuki Team Ykkös-MP

468 9:06 Harraste Vermas Mikko VMK TM TEAM TALARIA

633 9:06 Harraste Nikitin Janne JSENS Husqvarna 454 9:07 Classic 1989 Koivula Timo KaMoKe KTM Motokeidas Racing Team

448 9:07 Classic 1991 Kesseli Raimo MRC Yamaha Team Ykkös-MP

969 9:08 Classic 1991, V70 Kannela Ari HMK Yamaha

578 9:08 Harraste Hietikko Jari KeMS KTM SE-Team

465 9:09 Pariajo Sherco Senior Team Karhu Sami HyKoKe Sherco Team MP-Racing

442 9:09 Rahkonen Juha HyKoKe Sherco Team MP-Racing

863 9:10 Pariajo Sherco Team46 Ahlqvist Niclas HyMK Sherco Team MP-Racing

511 9:10 Vuorio Mika HyKoKe Sherco Team MP-Racing

609 9:11 Harraste Rajamäki Seppo HyKoKe KTM TEAM TALARIA

727 9:11 Harraste Pesonen Janne KeMS KTM TEAM TALARIA

408 9:12 Pariajo GOM Mattila Jari HyKoKe Husqvarna Kytönen Motorsport

965 9:12 Ventoniemi Jarmo HyMK Husqvarna Kytönen Motorsport

441 9:13 Harraste Oksanen Tuomo SsMK KTM

724 9:13 Harraste Pajari Kari NjMK KTM TEAM TALARIA

918 9:14 Naiset Heinonen Kiia RiES Sherco Team MP-Racing

904 9:14 Naiset Hakulinen Taru EMK TM

932 9:15 Naiset Forsman Johanna VMK Beta STORM-MOTOR.FI

909 9:15 Naiset Wasström Sanna TMK KTM

737 9:16 Harraste Lahtinen Mikko JSMK Husqvarna Kytönen Motorsport

674 9:16 Harraste Värelä Jari JSMK Yamaha SE-Team

985 9:17 Pariajo Motopalvelu Oldtimers Tiimi Jerkku Jari SsMK KTM TEAM MOTOPALVELU

947 9:17 Welin Petri SsMK KTM TEAM MOTOPALVELU

952 9:18 V70 Suominen Seppo HMK KTM TEAM MOTOPALVELU

858 9:18 Harraste Naulapää Heikki HMK Husqvarna TEAM TALARIA

802 9:19 Classic 1991 Hult Jouni SiMK KTM

664 9:19 Harraste Hackney Marcus VMK Beta TEAM TALARIA

971 9:20 Pariajo HMK I Ketelä Martti HMK KTM

828 9:20 Lindroos Robert Mikael HMK Beta

986 9:21 Harraste Huuskola Tuomas SyMK Beta

777 9:21 Harraste Takatalo Leevi LoSMK KTM TEAM TALARIA

LÄHTÖLUETTELO

Nro Lähtö Luokka Nimi

14.3.2026

15.3.2026

Kerho MP Sponsori

958 9:22 V70 Korpela Matti KuhMK Beta 962 9:22 V70 Kivelä Reijo KaMoKe Yamaha

14.3.2026

765 9:23 Pariajo Etiäpäin racing team

Blomstedt Hans SiMK Gas

852 9:23 Kauranne Okko VMK TM

610 9:24 Pariajo Team Saari Saari Veikko JoMK Kawasaki 682 9:24 Saari Vesa JoMK KTM

739 9:25 Harraste Lahti Eemeli SsMK Husqvarna Kytönen Motorsport

645 9:25 Harraste Lindholm Veli-Pekka NjMK Rieju TEAM TALARIA

810 9:26 Pariajo Kääpälän Kone ja Kosketus

Flyktman Arttu JSMK Husqvarna

559 9:26 Muhonen Jorma JSMK Husqvarna

744 9:27 Harraste Jäsperlä Erkka V-SMK KTM

DUSTERIN OSTAJALLE

VETOKOUKKU KAUPANPÄÄLLE!

EDULLINEN RAHOITUS 2,9 % + kulut

EXTREME 4X4 ALK. 31 799 €

Dacia Duster on maastoauto, joka vakuuttaa muotoilullaan, varustelullaan ja voimalinjoillaan. Vakiona mm. lämmitettävä tuulilasi ja ohjauspyörä, 10,1” kosketusnäyttö sekä peruutuskamera ja pysäköintitutkat. Pirteän ja taloudellisen mild hybrid -bensaturbon, nelivedon ja 21,7 cm maavaran avulla etenet sujuvasti vuoden ympäri haastavissakin ajo-olosuhteissa. Varaa koeajosi jo tänään!

Dacia Duster 4x2 Expression 25 999 € (sis. toim.kulut 600 €), Extreme 4x4 alk. 31 799 €. Duster-malliston CO2-päästöt 106–136 g/km, WLTP-yhd. 4,7–6,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Vetokoukun edun arvo: 1 083 €. Kampanjat voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.3.2026 saakka. *Rahoitus jopa ilman käsirahaa: Esim. Dacia Duster mild hybrid 140 Expression 4x2 toimituskuluineen 25 999 €, vaihtoauto/käsiraha 5 700 €, rahoitettava osuus 20 644 €, perustamiskulu 345 €, Rahoitusaika 72 kk, korko 2,9 %, poikkeava viimeinen erä 6 325 € = kk-erä yhteensä 249,20 €/kk (sis. käsittelymaksu 14 €/erä). Todellinen vuosikorko 4,66 %. Korko sopimusajalta 2 380,06 €. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 24 032,06 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 29 732,06 €.

DACIA.FI

Hämeen Autovaruste Oy / Hämeen Auto Kuormaajantie 8, JYVÄSKYLÄ AUTOMYYNTI ma-pe klo 9-17, la klo 10-14

Renault / Dacia myyjäsi Jyväskylässä Jonna Helminen • puh. 010 5228 208 jonna.helminen@hameenauto.fi

Latostenmaan endurotesti piteni

Legendaarisella motocross-radalla on ajettu jo kuusikymmentä vuotta, josta puolet se on tunnettu myös Latostenmaan erikoiskokeena. Koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, sama pätkä tunnetaan myös Ohkolana, joskin nykyään vakiintunut termi on Nummen motocross-rata.

Myös katsojan näkökulmasta erikoiskoe on erinomainen, sillä itselle mieluisan katselupaikan löydyttyä ei tarvitse juuri liikkua: näkymät ovat monelta osin laajat ja parkkitilaakin löytyy. ❑ TEKSTI Nea

Koetta ollaankin ylläpidetty samassa perhepiirissä jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan, joka on harvinaista aikana, jona lajiseurat hallinnoivat alueellaan olevia ratoja.

Talvisin radalla pääsee harjoittamaan endurotaitoja ja kisaamaan esimerkiksi Päijänneajolla. Huhtikuusta eteenpäin rata tarjoaa haastetta myös hurjapäisemmille motocross-kuskeille.

Tänä vuonna pätkä on Päijänneajolla totuttua pidempi, jopa kahdek-

san kilometrin pituinen. Järjestäjä ei kuitenkaan turhaan kuskeja pelottele.

- Ei siellä mitään kuljettajille ylitsepääsemätöntä ole, lohduttaa Tommi Latostenmaa.

ENDUROTESTI 25

LATOSTENMAAN ENDUROLENKKI

Nummen motocrossrata-alueella ja sen lähiympäristössä kulkeva endurotesti, joka on saanut 3km lisää pituutta.

Katsojille: Eteläiseltä Pikatieltä nro 140 Saharintien kautta motocrossrata alueelle.. Buffetti motocrossradalla maalin läheisyydessä Nummen Motocrossrata

Saharintie 103 Mäntsälä.

WGS84-koordinaatit: N 60°33.650’ , E 025°11.190’

Kilpailunjohtaja Sanna Kärkkäinen kävi muistamassa Latostenmaan perhettä pitkään jatkuneesta yhteistyöstä.

Kasiniemen maastokoe palaa Päitsille

yli 50:n vuoden tauon jälkeen

Padasjoella ajetaan tämän vuoden Päijänneajossa legendaarisen Auttoisten lisäksi myös toinen maastokoe. ET14 Parketti Tohtori Kasiniemi, joka on hieman yli kuusikilometrinen vaihteleva maastokoe. Se vie kuljettajat pitkin vanhaa metsäautotien pohjaa, jouheaa metsäpolkua sekä vauhdikasta peltoa. Katsojille on puolestaan tarjolla yhdet kilpailun parhaista puitteista seurata Päitsin etenemistä.

- Meillä on katsojille todella pitkä näkymä ja paikalla on myös nopeusnäyttö, josta katsojat näkevät kuljettajien vauhdin, maastokokeen vastaava Petri Piira hehkuttaa.

Katsojien hemmottelu ei lopu tähän, sillä Kasiniemessä on laaja pysäköintialue sekä erittäin kattavat tarjoilut. Buffettia pitää tänä vuonna Päijät-Hämeen vuoden kyläksi valitun Kasiniemen kyläyhdistys.

- Buffetissa on luvassa kahvia, kaakaota, makkaraa, munkkeja sekä muita herkkuja. Pysäköintitilaa on runsaasti ja tulemme pitämään katsojia hyvänä.

Kasiniemen kyläyhdistys on ottanut huomioon myös haalarihuollon, sillä heille on kasattu oma buffet maastokokeen jälkeiselle haalarihuoltoalueelle. Maastokokeen mahdollistavat noin kymmenen talkoolaisen joukko, joista suurin osa on myös itse ajanut Päitsin lähivuosina.

- Vaikka tällä porukalla järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Päitsin pätkä, niin ensi kertaa täällä ei ajeta. Edellisestä kerrasta on kyllä hetki vierähtänyt, sillä viimeksi Ruhansillantiellä on ajettu Päitsiä vuonna 1970, Piira kertoo.

Kasiniemen kyläyhdistys ja alueen endurotalkoolaiset ovat tehneet suuren työn palauttaakseen Päitsin takaisin kylälle. Näiden ponnisteluiden myötä Piira toivookin, että yleisö löytäisi maastokokeelle.

- Odotan paljon yleisöä erityisesti lähiseudulta. Kannattaa ehdottomasti tulla Kasiniemeen katsomaan Päitsiä, koska meillä on tosi laaja näkymä ja kyläyhdistyksen buffettiin on panostettu paljon, Piira kehoittaa. ❑

ENDUROTESTI 14

KASINIEMI

Alku jouheaa koneuraa sitten metsäisempää, väliin pellon reunoja seuraillen sekä taas metsää ja loppu pätkä metsätie pohjaa. Ruhansillantie ylityksen jälkeisellä suoralla nopeus näyttö. Hyvä paikka seurata huippunopeuksia.

Katsojille

Hyvät katselupaikat testin puolessa välissä, peltoaukeilla pitkät näkymät. Ruhansillantien ylityksessä P-tilaa hyvin ja puhvetti.

Katselupaikka

Ruhansillantie 115, Padasjoki

WGS84-koordinaatit:

N 61°26.110’ , E 24°56.560’

TEKSTI Pasi Järviö

Metsän siimekseen

Me Liebherrillä panostamme laatuun. Sitä tarjoilee myös uusi A 911 Compact Litronic-kaivinkoneemme. Aina urbaanista kaupunkiympäristöstä metsän siimekseen, tämä kompakti tehopakkaus pystyy mihin vain. Katso lisätiedot ja pyydä tarjous!

www.liebherr.fi sales.lfi@liebherr.com 09 8366 03 0

Liebherr-Finland

JUTTA HEIKKALA

928 -TOISTA KERTAA NAUTISKELEMAAN

Enduron naisten SM-pronssia kaudella 2024 pokannut Jutta Heikkala lähtee tämän vuoden Päijänneajoon revanssimielellä. Kaksi vuotta sitten Heikkala kaasutteli ensi kertaa järven ympäri ja pääsi myös heti maaliin, mutta sunnuntai jätti hänelle paljon hampaankoloon.

Jutta Heikkala nousi vuonna 2024 naisten kärkikuljettajien joukkoon hänen voittaessaan endurossa SM-pronssia ja cross countryssa SM-hopeaa. Viime vuonna cross countrysta irtosi SM-pronssia. Team Motopalvelun väreissä kilpaileva Heikkala osallistui ensi kertaa Päijänneajoon vuonna 2024. Hän kilpaili C-luokassa, jotta pääsi ajamaan täydet kaksi päivää, sillä naisten luokka ajoi tuolloinkin vain lauantaina. Tuolloin Heikkalan vauhti riitti miesten seassa C-luokan yhdenneksitoista, joka on varsin hieno suoritus ensikertalaiselta. Kilpailu jätti Heikkalalle hyvin kaksijakoiset tunnelmat.

- Lauantai oli tosi iso positiivinen yllätys. En ole varmaan ikinä ajanut kilpailuissa noin hyvin. Sunnuntaina tuli kauhea lumimyräkkä ja se loi vähän

omia haasteita ja päivä oli vaikea. Sen verran se sunnuntai jäi kaivelemaan, että nyt on lähdettävä uudestaan, Heikkala toteaa päättäväisesti.

Heikkala lähtee innolla uuteen Päijänneajon valloitukseen. Viime kerrasta jäi paljon positiivisia asioita muistoihin, eikä vähiten mahtavien maastokokeiden muodossa. Heikkala odottaakin lähes malttamattomana erityisesti kahta maastokoetta lauantailta.

- Antishopin pätkällä oli tosi hyvä fiilis ja se oli hieno pätkä ajaa. Ennen pätkää oli kuumaa mehua tarjolla ja paljon yleisöä paikalla. Myös Sysmän suunnalla oli mukava pätkä, missä sain paljon edellä menneitä kiinni, niin siitä jäi myös hyvät muistot.

Päijänneajo ei ole pelkkää vilttiä ja voikukkaa, vaan kroppaa ja mieltä koetellaan toisinaan todella paljon. Heikkalan heikoimmat hetket edelliskerralla ajoittuivat lauantai-iltaan.

- Vieläkin oikein täristen ihmettelen, että miten ihmisellä voi olla niin kylmä, kuin silloin lauantaiiltana. Minulla oli siirtymillä pilkkihaalarit ja niiden päällä toppatakki ja ihan kaikki mitä vain päälle saatiin. Huolto tsemppasi tosi hyvin, että jaksoin palella päivän loppuun.

TEKSTI Pasi Järviö
KUVA Xracing, Jani Hovi

PÄITSI PIPO TULEE TAAS!

Mustaharmaassa pipossa on brodeerattu ajaton Päitsi merkki. Pipo on valmistettu paksusta 340g kankaasta. Kankaasta 50% kierrätetyä akryylia ja 50 % tavallista pehmeää ja joustavaa akryylia. Yksi koko joka sopii kaikille. Voidaan pestä 40 asteessa.

HINTA 25€ sis. postituksen

Lähetä tilaus helsinginmk@gmail.com sähköpostitse: viestiin nimi ja osoitetiedot Maksa piposi ennakkoon Helsingin Moottorikerho Ry:n tilille FI6157234740011777

Viitteeksi maksuun: oma nimi

Tai käteisellä paikan päällä kisakeskus Tallukassa tai Päitsin maalissa Vantaalla.

SIITÄKIN SELVITTIIN

PUHUMALLA

Pitkässä kilpailussa voi sattua monenlaisia kommelluksia, joiden syy ei aina ole kuljettajassa. Heikkala muistelee, kuinka hän kaasutteli Jämsän huoltoa kohden, jota ennen C-luokka jätti ajamatta yhden maastokokeen. Muut C-luokan kuljettajat ohjeistettiin sulavasti jatkamaan matkaa, mutta Heikkala viitottiin maastokokeelle, sillä hänellä oli pyörässään naisten luokasta tutut lilan väriset numeropohjat.

- Jouduin hetken vääntämään pätkän järjestäjien kanssa, koska heille oli sanottu, että kaikki valkopohjaiset eli C-luokan kuskit jättävät sen pätkän väliin. He eivät meinanneet millään uskoa, että ajan C-luokassa, vaikka minulla ei ole valkoisia numeropohjia. He vain noudattivat ohjeita, joten ei se heidän syy ollut. Onneksi siitäkin selvittiin puhumalla ja pääsin jatkamaan matkaa, Heikkala muistelee.

Toinen hämmennystä aiheuttanut episodi sattui sunnuntaina, kun Heikkala saapui Hyvinkään päivähuoltoon. Juuri hänen vuorollaan AT-aseman järjestelmä kaatui ja järjestäjät olivat pakotettuja kirjoittamaan AT-kortin Heikkalalle käsin. Yllättävä tilanne sai järjestäjät laskemaan AT-ajan hieman väärin, sillä Heikkalan huoltotiimi alkoi ihmetellä, kun huoltoaikaa oli kirjattu noin kaksi tuntia.

- Onneksi huolto oli hereillä ja he kävivät selvittämässä asian. Onneksi minulla on niin pätevä huolto, että voin rauhallisin mielin keskittyä vain ajamiseen ja tuostakin hauskasta sähläyksestä päästiin eteenpäin.

Heikkalan mainitsema pätevä huoltotiimi koostuu tänä vuonna hänen vanhemmistaan. Isä Marko huolehtii, että pyörä on kunnossa sekä tankattu ja äiti Satu toimii varuste- sekä muonitusvastaavana. Niin sanotusta haalarihuollosta vastaavat Marita Nyqvist ja Taneli Montonen

- Marita on minulle mentori ja valtava apu kaikessa. Hänellä on paljon kokemusta ja Marita osaa antaa todella monipuolisia vinkkejä, Heikkala kiittelee.

Edellisellä kerralla Heikkala koki, että hänen kuntonsa kesti hienosti. Ajoa oli tullut talven aikana todella paljon, jälkeenpäin mietittynä kenties jopa liikaa. Tuolloin Heikkalan harrastaminen ei kuitenkaan enää tuntunut hauskalta vaan siitä tuli pakkopullaa. Tänä talvena hän onkin panostanut harjoittelussa määrän sijaan laatuun.

- Nyt olen keskittynyt enemmän siihen, että treenit ovat laadukkaita. Erityisesti ajotekniikkaan olen panostanut. Muutimme pyörää jonkin verran ja se on vaatinut myös ajoon muutosta. Minulla on usein kisoissa ongelma, etten aja lähellekään omilla rajoillani. Olen treeneissä pyrkinyt ajamaan ihan limitillä, että siihen tottuu myös kilpailuissa.

Tämän talven harjoituksista onkin palannut kotiin iloinen endurokuljettaja ja myös kehitystä on tapahtunut. Seuraavaksi Heikkalan tähtäimessä on saada tuotua harjoitusten vakaa tekemisen taso myös kilpailuihin. Alkukauden kilpailuissa tämä ei ole tahtonut vielä onnistua. Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakoplaa edustavan Heikkalan ajo on ollut turhan varovaista ja hän onkin ihmetellyt kilpailujen jälkeen, ettei ole lainkaan väsynyt.

- Olen saanut treeneissä paljon uusia ahaa-elämyksiä, kun olen keskittynyt tarkemmin yksittäisiin parannuskohteisiin. Harmikseni tuo ei ole vielä näkynyt alkukauden kilpailuissa. Oikeastaan ajo on ollut tosi huonoa eikä kisat ole käyneet yhtään kunnon päälle. Silloin tietää, etten ole ajanut täysillä.

Tiedän, että pystyn paljon parempaan ja uskon, että se treenien hyvä ajaminen vielä saadaan kisoihin. Toivottavasti nimenomaan Päitsillä.

PÄITSILLE KOKO PERHEEN VOIMIN

Edellisellä kerralla kun Jutta osallistui Päijänneajoon hänen nuorempi veljensä Roni ajoi yleiskilpailussa sijalle kymmenen. Tuolloin Ronin huollossa touhusi Heikkalan sisarusten vanhin painos Niko, joka on viime vuosina tullut tutummaksi supermotoradoilta. Supermotossa vuonna 2024 Suomen mestaruuden voittanut Niko kamppailee tänä vuonna Päijänneajossa B-luokan kärkisijoista ja nyt Roni toimii hänelle huoltomiehenä. Jutta ei lähde toiseen Päijänneajoonsa tiukka sijoitustavoite mielessään, vaan hän haluaa olla ensisijaisesti tyytyväinen ajoonsa.

- Lähden ensisijaisesti hakemaan hienoa kokemusta ja nauttimaan. Tietysti täysi nautinto tulee siitä, että olen tyytyväinen ajooni. Kyllähän Päitsi kuuluu enduroon ja on se vaan mahtava kilpailu. Nyt kun myös Niko ajaa ja me pääsemme jälleen näin yhdessä perheenä lähtemään Päitsille, niin onhan se todella hienoa ja erityistä, Heikkala iloitsee. ❑

TEKSTI Pasi Järviö

KUVA Ville Taipale Photography

KAKSI PÄÄLLÄ PÄITSILLE

Rasmus Putkonen ja Krister Siili ovat kolmekymppiset kaverukset, jotka lähtevät nauttimaan Päijänneajosta pariajon merkeissä. Kaksikko halusi tosin täysin normaalista poikkeavan kokemuksen, sillä he aikovat ajaa Päitsin Trophy-reitin kaksi päällä.

Krister Siili koki syksyllä vetoa Päijänteen ympäriajon kiertoon ja otti asian puheeksi hyvän ystävänsä Rasmus Putkosen kanssa. Siili ehdotti Pariajo-luokkaa, johon Putkonen oitis suostui. Muutaman päivän asiaa mietittyään Putkonen alkoi kuitenkin epäröidä, sillä miehellä oli jo muutama Päijänneajo vyöllään ja hän kaipasi uusia haasteita. Kaksikko istahti saunan lauteille ruotimaan Päit-

sille lähtöä. Kesken löylynheiton Putkonen sai idean Päitsin ajamisesta kaksi päällä ja aloitti saman tien houkuttelemaan Siiliä mukaan projektiin.

- Sanoin heti, että jos saat luvat niin mennään vaan. Minä tietysti ajattelin, että eihän tuo mene missään nimessä läpi, Siili naurahtaa.

Putkonen aloitti asian selvittämisen ja kuin taivaan lahjana hän törmäsi Tampere Supercrossin yhteydessä Päijänneajon kilpailunjohtajaan Sanna Kärkkäiseen. Putkonen esitteli visionsa Kärkkäiselle, mutta tämä ei täysin lämmennyt ajatukselle. Putkosen armottoman lobbauksen jälkeen Kärkkäinen alkoi hiljalleen näyttää ehdotukselle vihreää valoa.

- Kärkkäinen sanoi, että kyllä me tällaisia positiivisia tempauksia tarvitaan. Minä olin heti seuraa-

valla viikolla Päitsin organisaatioon yhteydessä ja aloimme käydä läpi, miten tämä voisi onnistua.

AJAMINEN KAKSI PÄÄLLÄ

SUJUU YLLÄTTÄVÄN HYVIN

Putkosen ja Siilin nimeä on turha etsiä Päitsin lähtölistasta, sillä kaksikko ei osallistu virallisesti kilpailuun, vaan ajaa kilpailijoiden jälkeen letkan perässä. Tästä huolimatta heille on tarkoitus asentaa ajanottoponderit pyörään, jotta on mahdollista seurata millaisia aikoja kaksi päällä pystyy ajamaan.

- Ei sinne ole todellakaan ajatus lähteä ajelemaan hitaimpina, Siili painottaa.

Putkonen ja Siili ovat harjoitelleet kaksi päällä ajoa muutaman tunnin verran. Ensimmäisen ajokerran jälkeen heille kävi selväksi, että pyörä tarvitsee jäykemmän takajousen ja tuon muutoksen myötä ajaminen helpottui huomattavasti.

- Ihan ensimmäisen kerran jälkeen tuntui, että tämä oli ehkä parempi idea siellä saunan lauteilla. Kyllähän moni on hämmästellyt, että tuo on aivan tekemätön paikka. Ei se ajaminen kuitenkaan ole niin hankalaa kaksi päällä, kuin mitä moni kuvittelee, Siili kertoo.

Kaverukset lähtevät reitille Putkosen 250-kuutioisella nelitahti-KTM:llä. Lähtökohtaisesti Putkosen on määrä ajaa ja Siili istuu kyydissä. Tämä asetelma ei kuitenkaan ole aivan kiveen hakattu, vaan mahdollisesti kuljettajaa vaihdetaan päivän aikana useampaankin kertaan.

- Ajaminen kaksi päällä sujuu yllättävän hyvin ja mitä enemmän on ajettu, niin sitä paremmin se on alkanut kulkea, Putkonen vakuuttaa.

Duon tarkoitus oli hankkia kilpailuun pyörä, joka on rekisteröity kahdelle, mutta sellaista ei sopivaan hintaan löytynyt. Tämän vuoksi he ovat pakotettuja ajamaan siirtymät soolona, jolloin kaksikon toinen jäsen kulkee huoltoauton kyydissä.

- Ei oikein raaskittu laittaa niin paljoa rahaa tähän, että olisi ostettu kahdelle rekattu pyörä tätä varten, joten päätimme lähteä ihan normi enduropyörällä, Putkonen toteaa.

LÄHDETÄÄN PITÄMÄÄN HAUSKAA

Kaksikon harjoituksista otetut videot ovat kiertäneet ahkerasti pitkin sosiaalisen median kanavia. Tuon myötä miehet ovatkin saaneet melkoisesti palautetta tempauksestaan. Siili kokee palautteen olleen pääosin positiivista, mutta Putkonen on kuullut myös hieman negatiivisiakin kommentteja.

- Ehkä ne on enempi nuo vanhemmat herrasmiehet, jotka ovat ihmetelleet ja pyöritelleet päitään. Ei tämä meistä ole niin vakavaa. Jos tällaista on mahdollisuus kokeilla, niin miksi emme kokeilisi, Putkonen kertoo.

Siili kokee, että kaksikko ammentaa voimaa pienestä piruilusta. Hänen mukaansa tempauksessa on kyse

vahvasti itsensä voittamisesta ja vielä kun sen saa tehdä hyvän ystävän kanssa, niin mikäs sen parempaa. ”Me ollaan vähän sellaisia, että jos joku vi..uilee, niin me saamme siitä vain lisää voimaa.”

Vaikka kaksikko lähteekin reitille varsinaisten kilpailijoiden jälkeen, on miehillä selvät tavoitteet mielessään. Putkonen kokee, että tempauksen ansiosta he voivat tuoda positiivista näkyvyyttä niin endurolle kuin Päijänteen ympäriajollekin. Ylä-asteelta asti toisensa tunteneet kaverukset saavat takuulla ikimuistoisen kokemuksen.

- Kyllähän me lähdetään pitämään hauskaa. Tietysti haluamme ajaa kaikki pätkät läpi ja päästä maaliin. Mikäli me pysytään letkan mukana ja ajetaan joitain hyviä pätkäaikoja, niin eiköhän se illalla paranna meidän saunapaikkaa, Putkonen naurahtaa.

Siili kiittelee kaikkia jotka ovat tämän seikkailun mahdollistaneet ja antaa lopuksi parhaat katseluvinkit kilpailuun.

- Antishopin pätkällä on grilli kuumana ja tuotto menee tämän meidän tempauksen kuluihin. Eli siellä kannattaa nauttia useampikin kisamakkara, Siili vinkkaa. ❑

KULJETUSLIIKE L.H.TIMONEN

Kuljetusliike L. H. Timonen Oy on lahtelainen, vuonna 1927 perustettu kuljetusliike. Yrityksen on perustanut Erkki Timonen (silloiseen) Viipuriin, josta se sotien jälkeen siirtyi Lahteen.

Vuodesta 1970 yritystoiminnasta vastasivat Erkin pojat Seppo, Osmo ja Lauri Timonen, kunnes yrittäjiksi ryhtyivät kolmannessa polvessa Heikki Timonen ja Pekka Saittakari.

L. H. Timonen Oy tarjoaa ympärivuotisesti monipuolisia kuljetuspalveluita sekä erilaisille teollisuuden tuotantolaitoksille (mm. energiapuu, raakapuu ja sahojen sivutuotteet) että pienasiakkaille (esim. maanrakentamiseen liittyvät kuljetukset).

Yrityksemme on luotettava ja joustava yhteistyökumppani, joka on palvellut pääyhteistyökumppaneitaan jo vuosikymmeniä.

Olemme kuljetusalan ammattilaisia ja suoritamme pääosin raskaita kuljetuksia teollisuudelle Suomessa. Kalustomme on uudehkoa, nykyaikaista ja hyväkuntoista. Kehitämme ja uudistamme kalustoamme jatkuvasti ja tavoitteemme on olla tulevaisuudessa entistä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi yritys.

TEKSTI Nea Holopainen

KUVA Eemeli Lahti

EEMELI LAHTI 739

Asfalttiradalta spooriin

Ratamoottoripyöräilyn puolelta tuttu Eemeli Lahti kisaa lauantain Trophy-luokassa. Idea Päijänneajoon syntyi, kun aurinkoisilta kilparadoilta Vesivehmaan radalle poikennut Lahti mainosti enduron mukavuutta – sana kiiri ja pian enduromestari Vesa Kytönen soittikin haastaakseen kuskin 90.

Päijänneajoon. Eemelin endurointo ei jäänyt vain uhon tasolle, vaan pian päätös kilpailuun osallistumisesta oli sinetöity.

Lahti ajaa kilvan Husqvarnan nelitahtisella, mutta pääasiallisesti spooritreenit on suoritettu omasta tallista löytyvällä crossipyörällä. Helmikuun puoliväliin mennessä ajotunteja oli kertynyt viisi, sillä aika on rataharjoitusten lisäksi kortilla töiden ja korkeakouluopintojen ohessa.

Moottoriurheilu onkin ollut tänä talvena erityisen monipuolista, kun Suomen talvi on tarjonnut koviakin

pakkasia ja ratareissut Espanjaan ovat tarjonneet mahdollisuuden nauttia asfalttiteiden vauhdista.

”Suurin motiivi moottoriurheiluun on yksinkertaisesti se, että se on älyttömän kivaa.”

Päijänneajo kilpailuna on tälle ratamoottoripyöräilijälle tuttu, sillä kilpaa on seurattu radan varrelta vuosittain. Enduro-esikuvikseen Eemeli nimeää ystävänsä Eemil Pohjolan ja Antti Hännisen. Tavoitteena 90. Päitsille Eemelillä on löytää itsensä hymyssä suin lauantai-iltana Jämsän torilta.

”Tietysti haluan voittaa itseni ja tietty kilpakumppaneitakin, mutta en ota tulospaineita, Eemeli toteaa. ❑

Autohuolto Arvi Hämäläinen –yli 50 vuotta vanha perheyritys

■ ASENNUSTYÖT

■ KALUSTON HUOLTO- JA KORJAUSTOIMINTA

■ SÄILIÖAUTOJEN TURVATARKASTUKSET

■ ÖLJYJEN JA KEMIKAALIEN TUKKUMYYNTI

Yrityksemme on perustettu vuonna 1964. Tällä hetkellä toimimme Vuosaaren satamassa moderneissa korjaamotiloissa jotka ovat valmistuneet 2009. Pyrimme antamaan asiakkaillemme joustavia ja vaivattomia hyötyajoneuvojen huolto- ja korjauspalveluita. Korjaamoalalta meillä on suhteellisen pitkä ja vankka kokemus.

OTA YHTEYTTÄ 09-6860850 Rahtarinkatu, 00980 Helsinki / Aukioloajat: Ma-Pe 7-21

PÄITSI PIPO TULEE TAAS!

88. Päitsin innoittamana saatavilla nyt erä talven komeimpia pipoja. Mustaharmaassa pipossa on brodeerattu ajaton Päitsi merkki. Pipo on valmistettu paksusta 340g kankaasta. Kankaasta 50% kierrätetyä akryylia ja 50 % tavallista pehmeää ja joustavaa akryylia. Yksi koko joka sopii kaikille. Voidaan pestä 40 asteessa.

HINTA 25€ sis. postituksen

Lähetä tilaus helsinginmk@gmail.com sähköpostitse: viestiin nimi ja osoitetiedot

Maksa piposi ennakkoon Helsingin Moottorikerho Ry:n tilille FI6157234740011777

Viitteeksi maksuun: oma nimi

Tai käteisellä paikan päällä kisakeskus Tallukassa tai Päitsin maalissa Vantaalla.

TEKSTI Jarmo Oksanen KUVAT HMK:n arkisto

PÄIJÄNTEEN YMPÄRIAJO - VUOSI 1956

HISTORIAN HAVINAA

Turun Päivälehti 29.3.1956

KEVÄT TEKEE TULOAAN PITKIN HARPPAUKSIN.

Ja kevään mukana monet maantiekilpailut. Kauden virallinen avaus tällä alalla suoritetaan entisten vuosien tapaan jälleen HMK:n Päijänteen ympäriajolla, joka on kansainvälinen moottoripyörien tarkkuus- ja luotettavuuskilpailu. Tällä kilpailulla on muitakin merkityksiä. Lisäksi se käsittää ns. merkkijoukkuekilpailun, jossa eri moottoripyörämerkit kilpailevat parhaista ajo-ominaisuuksista. Kilpailu suoritetaan huhtikuun 14 – 15 päivinä ensimmäisen kilpailijan lähtiessä taipaleelle klo 16.01.

Helsingistä Eläintarhan maalisuoralta lähimpänä tavoitteenaan Lahti. Täältä matka jatkuu pitkin kevään kelirikkoisia maanteitä Heinolan kautta Jyväskylään ja edelleen etelään Jämsän ja Hämeenlinnan kautta Helsinkiin.

Itä-Häme 14.4.1956

PÄIJÄNTEEN YMPÄRIAJO TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Perinteinen Päijänteen ympäriajo tapahtuu tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina. Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 16.01, jolloin ensimmäinen pari lähtee matkalle ja seuraavat sitten minuutin väliajoin. Kilpailijat ajavat Järvenpään, Kytäjärven, Hyvinkään, Nikkilän, Porvoon ja Strömbergin kautta Lahteen, jonne ensimmäisen parin pitäisi saapua klo 20.51. Lahdessa on

kahden tunnin tauko. Ensimmäiset lähtevät Lahdesta klo 22.51. Mikäli joku on myöhässä aikataulustaan Lahteen saapuessaan, lyhenee hänen taukonsa. Ensimmäiset kilpailijat sivuuttavat Haminanmäen klo 0.30 ja saapuvat Jyväskylään klo 2.11.Kahden tunnin tauon jälkeen jatkuu matka Kuhmoisten (jossa ollaan klo 6-9), Hämeenlinnan, Teuron, Pilpalan, Karkkilan, Otalammin ja Bembölen kautta Helsinkiin. Ensimmäisten kilpailijain ihannetuloaika on klo 11.10. Ajettavan matkan pituus on 821 km.

HS 16.4.1956

SUOMEN MESTARUUS RATKESI

OIKEASTAAN JO LAHTEEN MENNESSÄ. Tasaisen varmasti ajanut Carl-Gustaf Wendelin valtasi jo toisen kerran peräkkäin Suomen maantiemestarin arvonimen. Hopeaa vei myös viimevuotiseen malliin kaksinkertainen Suomen moto-cross-mestari Raimo Rein kolme pistettä heikommalla tuloksella ja pronssinen mitali ojennettiin Lahden yllätysmiehelle Pertti Kärhälle, 17-vuotiaalle toiskertalaiselle. Kokonaiskilpailussa neljännelle sijalle kipusi Hyvinkään poika, Keijo Benjaminsson ja viidennelle Turun monipuolisuusmies Rauno Aaltonen. Omaan arvoonsa nousee alle 125-kuutioisten pyörien voittaja HMK:n Bo Strömberg, joka sijoittui kokonaiskilpailussa kunniakkaasti kuudenneksi.

Pälvitie 1, 01390 Vantaa (ma-pe 7.00-15.30) puh. 020 7850660 / myynti@koskisenpeltikate.fi

Ensimmäisenä kilpailijana porhalsi ohi yksinään numerolla 9 matkaan lähtenyt HMK:n Pertti Mikkola uudella KC-55 -pyörällään ja sitten alkoikin miehiä saapua jonona yksitellen ja pareittain. Kapealla tiellä vastaan tulevat linja-autot viivästyttivät huomattavasti matkan tekoa, sillä useiden oli käännyttävä etsimään sopivaa sivuutuskohtaa.

Ajajien saapuessa Lahteen he joutuivat ajamaan tiiviin katsojajoukon läpi. Väkeä oli myöhäisestä ajankohdasta ja koleasta säästä huolimatta saapunut useita tuhansia ja jokaista asemalle saapuvaa ajajaa evästettiin suosionosoituksin. Viime vuoden mestari Carl-Gustaf Wendelin oli ottanut jo oman paikkansa kannoillaan Raimo Rein, Rauno Aaltonen, Pertti Kärhä (17-vuotias ”musta hevonen”), Olli Miettinen, Vidar Grönqvist, Seppo Töyräs, Yrjö Laine ja Ralf Strömberg.

Unkarilaiset saapuivat Lahden tarkastusasemalle vasta klo 23:20 aivan yhdessä rykelmässä ollen kukin ihanneajastaan lähes kaksi tuntia myöhässä. Lyhyen ruokailutauon ja tankkauksen jälkeen he joutuivat ilman lepotaukoa jatkamaan matkaa kohti Jyväskylää.

Jyväskylästä jatkui reitti Kuhmoisiin, jonka antama väliaikatiedotus hahmotti kilpailun loppusijoitusten muovautumista. Wendelinillä oli edelleen johtoasema 20 virhepisteellä ja seuraavina olivat Kärhä, Rein, Grönqvist ja Benjaminsson.

Eläintarhan suoralle oli jo ennen klo 10 kerääntynyt satapäinen yleisöjoukko, joka hetki hetkeltä tiivistyi ja lisääntyi. Ensimmäisen lähtöparin ihanneajan -11.10- mennessä umpeen nähtiin paikalla jo monisatapäinen yleisöjoukko, joka voimakkaasti eli mukana kaikessa tapahtuneessa. Jännitys tiivistyi vähitellen ja tieto, että Bembölen tarkastusaseman on sivuuttanut kolme ajajaa, vastaanotettiin voimakkain kättenta -

putuksin. Kellon näyttäessä 12.30 kääntyivät päät – moottoripyörän ääni lähestyi ja eipä aikaakaan, kun Nordenskiöldinkadun kulmasta kääntyi Eläintarhan suoralle ensimmäinen ajaja, n:o 44 Olli Miettinen, kansainvälisen kuuden päivän ajon hopeamitalimies ja eräs HMK:n Jawa-joukkueen valttiässistä.

Kerä oli avautunut ja pian kuului jälleen moottorin surinaa. Kaksi ajajaa lähestyy. HMK:n Bo Strömberg laskeutuu rauhallisesti pyöränsä selästä ja tuossa tuokiossa hän on vastaanottajien ympäröimänä. Velipoika Ralf Strömberg ajaa samassa vierelle. Hän on myös hyvin suorittanut urakkansa. Aivan kärkipään suoritus, mutta kasvoista ei juuri löydä ilon merkkejä. Ralf tunnetaan moottoripiireissä rauhallisena ja maltillisena ajajana, jonka mielenrauhaa ei juuri mikään voi järkyttää.

Jälleen lähestyy ajaja. Sehän on Seppo Töyräs, nuori HTM:n huimapää, jonka kasvoja koristaa ruskea nahkanaamio. – Ainakin 20 kertaa lensin Hämeenlinnan ja Helsingin välillä nurin, mutta onni tuntui olevan matkassa, koska en satuttanut itseäni. Olipa totisesti liukasta! Teuron seutuvilla oli paha osuus ja samaa on sanottava Hakinmäen jälkeisestä reitistä.

Samanaikaisesti Töyräksen kanssa maaliin saapui Loviisan MK:n Bill Lindfors, joka Bembölen lähistöllä oli joutunut erään auton kanssa kolariin. Väsymystä hän ei sanonut tuntevansa, ainoastaan suuttumusta tapahtuneen takia. Kallista aikaa oli mennyt hukkaan, toverina ajanut Bo Strömberg oli päässyt karkuun.

”Kone ei ottanut kierroksia, tarinoi siinä HMMK:n Eino Saarinen, kovat ulkomaisetkin kamppailut läpikäynyt tyyliajaja, joka nousi pyöränsä satulasta niin vaivattomasti kuin olisi palannut Oulunkylän lenkiltä sen sijaan että takana oli 821 km:n vaativa kuntokoe.

Kuului äänekäs kohahdus. Ja oli syytäkin. Aivan salaa oli maalialueelle pyyhältänyt n:o 104, Raimo Rein, kaksinkertainen Suomen Moto-Cross-mestari, joka oli todella tehnyt hatunnoston arvoisen teon. Reinin jälkeen luovutti aikakorttinsa TMK:n Rauno Aaltonen, Pohjoismaiden ja Suomen vesispeedwayn mestari, joka vaikealla Päijänteen reitillä tuntui viihtyvän kuin kotonaan. Mainittakoon, että Rauno on juuri vastikään selviytynyt kevään ylioppilaskirjoituksista laudaturkirjoittajana. Hänen mielestään reitin vaikein osuus oli Hakinmäestä alaspäin ja samaa vakuutti Vidar Grönqvist. Ja sitten koitti päivän ratkaiseva hetki. Suoran päässä lähestyi maalia jo n:o 119. Carl-Gustaf Wendelin, viime vuoden maantiemestari, joka myös tänä vuonna piti pintansa ja kukisti pahimman vastustajansa, kerhotoverinsa Raimo Reinin 3 vaivaisella pisteellä. Niin se käy, kun oikein tiukaksi vetää. Wendelinin ajo oli kauttaaltaan varmaa ja hallittua. Hänen toiseen mestaruuteensa ei aivan varauksettomasti luotettu, joskin hänet tiedettiinkin taistelijaksi, oikeaksi sisupussiksi. Juuri kun Wendelin’iä kuvattiin, saapui asemalle n:o 118, kilpailun suurin yllättäjä. Salpausselän Moottorikerhon esiintuoma ”musta hevonen” 17-vuotias asentaja Pertti Kärhä, joka ajollaan todisti nuorenkin polven pystyvän mainetekoihin, mikäli takana on vaativa koulutus ja veriin imeytynyt ajotaito.

HS 19.4.1956

REKIKELINEN PÄIJÄNNE-AJO

PURISTI KILPAILIJOISTA MEHUT

Päijänne-ajo on suoritettu ja kilpailijat levänneet suurimman väsymyksensä pois. Kilpailun vaikeusaste oli tänä vuonna ajojen vaikeimpia. Matkaa kertyi 826 km, josta yli 600 km oli talvista rekikeliä ja loppu lumesta vapaata kesätietä. Tänä vuonna ei kilpailijain tarvinnut pelätä routamonttuja, sillä kevään ollessa tuntuvasti myöhässä, ei kelirikkopaikkoja esiintynyt. Ajon vaikeusaste esiintyikin ajokin hallinnassa, sillä yli 600 km sannoittamatonta tietä, upottavaa lunta ja jäätikköisiä metsätaipaleita, joille oli satanut 1 - 5 senttiä pakkaslunta, kävi voimille. Arvata saattaa, että jatkuva tasapainoileminen aiheutti monelle perusteellisen väsymyksen. Keskinopeudet olivat säntilleen samat kuin viime vuoden ajoissa.

Päijänne-ajo on meidän moottoriurheilussamme osanottajamäärältään suurin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että viime- ja tämän vuoden ajot ovat muodostuneet niin vaikeiksi, että on todettavissa osanotossa jyrkkä lasku. Viime vuonna oli lähtijöitä 190. Tänä vuonna 135. Jos Päijänne-ajo seuraavana vuonna suoritetaan samoissa olosuhteissa kuin kahtena aikaisempana vuotena, ovat lähtijöinä ainoastaan innostuneimmat ja piintyneimmät moottorimiehet, jolloin osanottajaluku jää reilusti alle 100:n. Näin selväpiirteisen suoraan puhelivat kilpailijat Lahdessa.

”Tänä vuonna ei ollut ruotsalaisia osanottajia mukana, mutta kylläkin kolme unkarilaista tehdasajajaa. Nimekkäin oli mies, joka oli selviytynyt kuuden päivän kilpailussa kultamitalille.”

Hänkään ei selvinnyt 2 tunnin myöhästymisrajoissa maaliin. Kaksi muuta keskeyttivät voimiensa loppuessa. Unkarilaiset ajajat olivat aivan tottumattomia liukkaaseen keliin. Jalat harillaan he ajoivat suurimman osan matkasta.

VENTONIEMI ALKUAJON NIMI

Alkupään lähtijöiden suurin nimi oli muualla/numerolla 27 ajanut Antero Ventoniemi, viime vuoden TT-kilpailujen nimekäs mies. Hänen ajonsa oli suurenmoista. Myras 0 vp, Kerava 0 vp, Järvenpää 1 vp (myöhästyi 10 sekuntia), Koskenmäki 1 vp ja Kytäjärvi 10 vp. Tässä vaiheessa Ventoniemi oli ohittanut kaikki edellään lähtijät. Hyvinkää 0 vp ja Järvenpää 3 vp. Seuraava kilpailija, joka saapui Järvenpäähän, ilmestyi runsaat 15 minuuttia myöhemmin. Nikkilä 1 vp ja Strömbergin tienhaara 10 minuuttia etuajassa. Seuraavaan tulijaan oli 20 minuutin tauko. Tähän loppui Antero Ventoniemen taituruusajo, sillä IC-ajokkinsa laturi ”kärähti” ja matkan teko jäi. Tähän mennessä Ventoniemelle kertyi virhepisteitä ainoastaan 9. Kilpailun voittajalle C-G. Wendelinillä oli niitä tässä vaiheessa jo 20. Lahti oli ensimmäinen pysähtymispaikka, missä kilpailijoille tarjoutui ruokailumahdollisuus. Ennen Lahteen tuloa lumisade voimistui ja 50 km kilpailijat joutuivat ajamaan jäätikköteitä, jota peitti irtonainen pakkaslumi. Paljon nurinajoja keskeyttämisineen sattui tällä osuudella. Lahdessa oli vilkasta hyörinää. Kuvaavaa oli keskeyttäneiden kilpailijain varusteittensa lainaaminen niille kilpailijoille, jotka lähtivät edelleen jatkamaan Jyväskylään. Niinpä tämän kirjoittaja sai Antero Ventoniemeltä yön osuutta varten turkin, ensiluokkaiset rukkaset ja kasvojen suojukset lumisadetta ja yökylmää vastaan. Unkarilaiset jatkoivat myöhästyneinä Jyväskylään.

KAIKILLE KUPERKEIKKOJA

Lahdesta Jyväskylään etenkin vanha tie Heinolaan osoittautui liukkaaksi. Tätä väliä ei kukaan kilpailijoista selvinnyt ilman nurinmenoa. Erääseen kaarteeseen oli syntynyt yli kahden metrin syvennys, mikä johtui siitä, että kilpailijat väkisin joutuivat liukumaan jäisen kaarteen vuoksi samaan paikkaan, joka sitten aina kilpailijain töksähtäessä siihen suureni. Myös Koskenmyllyltä Haminanmäkeen oli vaikeata ja liukasta jäätikkötietä, jota peitti satanut pakkaslumi. Tämäkin liukas osuus verotti ajajia, eikä kaatumisen aiheuttamia konerikkoja kyetty Jyväskylässä korjaamaan.

HUOLLOLLA TÄRKEÄ OSUUS

Päijänne-ajosta on kehittynyt niin arvokas kilpailu, että eri merkkisten pyörien liikkeet ovat järjestäneet matkan varrelle moniaita täydellisiä huoltoasemia. Kilpailijain tullessa huoltoasemalle usein neljäkin miestä piiritti kilpailijan. Heti tarjottiin juotavaa ja suklaata, tarkastettiin polttoainetta ja saatiin sytytetty tupakkakin. Myös työkaluja oli tarjolla.

SIRKUSMAISTA AJOA

Jyväskylästä Hämeenlinnaan olivat tiet kauttaaltaan vastasataneen lumen takia liukkaat. Se oli pakkautunut tiehen kovaksi ja tasaisen tiiviiksi pinnaksi. Tien pinta oli keskeltä koholla aiheuttaen reunaan päin luisua. Tästä huolimatta muutamat ajoivat suoria osuuksia 100 km vauhdilla. Näistä mainittakoon Raimo Rein, Carl Gustaf Wendelin, Pertti Kärhä ja K. Benjaminsson. Kun ajokki alkoi luisua sivuttain, he siirsivät kehoaan toiseen suuntaan vastapainoksi ja hallitsivat tilanteen. Tämäntapainen ajo on taituruutta ja kysyy ajajalta monivuotista kokemusta.

JÄMERIÄ HETKIÄ

Monille kilpailijoille sattui matkan aikana tiukkoja tilanteita, sillä kauttaaltaan liukas keli ja toisinaan syvät kuopat aiheuttivat lentoja. Niinpä Esko Ventoniemeltä töksähti ohjaustanko täydessä vauhdissa poikki Hämeenlinnaa lähestyttäessä. Ventoniemi säilytti kylmäverisyytensä ja tarrautui lyhtyyn voimakkaasti kiinni ja ohjasi tästä niin kauan kuin sai koneensa pysähtymään. Mies selvisi pelkällä säikähdyksellä, mutta matkan teko jäi. Alpo Koskimaa joutui myös ohjaustangon poikkimenon kohteeksi Paippiksen tiellä. Syvä kuoppa aiheutti täräyksen, jolloin kytkinpuolen ohjaustanko irtosi. Mies selvisi kylkiluun murtumisella. Hän jatkoi vielä ajoa 40 km toisella ohjaustangon puolikkaalla ja sai Strömbergin tienhaarassa uuden ohjaustangon ja selviten vielä alle 2 tunnin myöhästymisrajan sisällä Lahteen ja Helsinkiin 5 tuntia ihanneajasta myöhässä. Orimattilan paikkeilla, missä oli jäätikköistä, aiheutui keskeyttämisiä. Jaakko Jarmola kaatui jäätikön ansiosta ja sai jalkamurtuman.

PERTTI KÄRHÄ YLLÄTTÄJÄ

Vaikka Pertti Kärhällä ei ole ikää kuin 17 vuotta pystyi hän miehen saavutukseen. Tämä pienehkö, mutta riuskaotteinen nuorukainen on ennen ajanut ”korppusahalla” monia kilpailuita mm. Päijännettä viime vuonna ja Saimaan ympäriajossa voitti luokkansa. Nyt hän ajoi 350 ksm:n IC:tä ja sijoittui toiseksi luokassaan. Hän lähti minuuttia ennen Wendeliniä ja tämän ohitettua hänet Kärhä imeytyy Wendelinin vauhtiin seuraten kuin varjo miestä. Niin sitten kävi, että Kärhä saavutti mustan hevosen nimen. Jatkossa Kärhä tulee näyttelemään maantieajoissa suurta osaa.

PERTTI KÄRHÄN PUHELINHAASTATTELU TAMMIKUUSSA 2026:

Kärhä, joka on syntynyt Päijänteen Ympäriajon yönä 24. huhtikuuta vuonna 1938 osallistui ensi kerran Päitsiin 1955 ajokkinaan Puch. Vuonna 1956 Konela Oy, joka maahantoi IC-moottoripyöriä tarjosi 185 kg painavaa ja 14 hevosvoimaista pyörää jälleenmyyntiliikkeidensä kautta Päijänteen ympäriajoon. Siltasen autoliike tarjosi pyörää ensin kokeneemmille kuskeille. IC:n heikon teho/paino -suhteen takia nämä kieltäytyivät tarjouksesta. Näin Lahdessa silloin asunut ja Salpausselän Moottorikerhoa edustanut 17-vuotias Kärhä sai mahdollisuuden, johon tarttui. Kärhä työskenteli tuolloin jo Sukulan Linja Oy:ssä ja kaikkiaan siellä 45 vuotta. Työpaikan verstaalla pyörää paranneltiin kisaa varten mm. pakoputkien päät nostettiin ylös ja saatiin viimein valmiiksi. Kylän taksimies

tuli katsomaan tekelettä ja otti kiinni ohjaustangosta, kokeillen kuinka lähtee. Ja hyvin lähti, nimittäin tanko irti korvakkeistaan. Koko yön sai työnjohtaja korjailla tekelettä. Itse kisassa tiet olivat peilijäässä, joka tasoitti tehokkaampien pyörien ja IC:n välistä eroa. Numerolla 118 lähtenyt Kärhä ja numerolla 119 ajanut kisan voittaja Wendelin ajelivat peräkkäin, vuorotellen kaatuen. Lopputuloksena Wendelinille voitto ja Kärhälle kolmas sija. 87-vuotias Kärhä on edelleen aktiivinen mm. Päitsin järjeste lyissä. Hän hankkii ilmoituksia kisajulkaisuun ja toimii Vääksyssä lähettäjänä sekä ottaa vastaan Trophy-luokan maaliintulijat Jämsässä.

Vapaa Sana 27.4.1956

Konela Oy järjesti eilen hotelli Tornissa tilaisuuden, jonka yhteydessä Päijänne-ajoon osallistuneille IC-pyörillä ajaneille motoristeille jaettiin tunnustusmerkkejä. Konelan ensimmäisen kultamerkin sai Raimo Rein, joka raskaassa Päijänne-ajossa sijoittui hopealle sekä voitti suurten koneiden yli 250 ksm:n luokan. Hopeisen merkin n:o 10 sai Keijo Benjaminsson ja n:o 11 Pertti Kärhä, jotka molemmat sijoittuivat kovassa kilpailussa kärkeen.

Keijo Benjaminsson
Pertti Kärhä

Ilmalämpöpumput ja ilmavesilämpöpumput yms. alan työt www.mellinoy.fi Ilmalämpöpumput ja ilmavesilämpöpumput yms. alan työt • www mellinoy.fi

Vauhissa mukana!

Autotalo Laine

PÄIJÄNTEEN YMPÄRIAJO 1956

LOPPUTULOKSET

Yleiskilpailun voittaja

Carl Gustav Wendelin HMK Jawa-CZ

LUOKKA ALLE 125 CM³

Nimi Kerho Merkki Pisteet

1. Bo Strömberg HMK Jawa-CZ 111

2. Bill Lindfors LovMK IFA 135

3. Aarne Wikström VargNK Jawa-CZ 195

4. K. Poltinoja HyvMK Jawa-CZ 239

5. E. Eriksson PMS IFA 285

6. K. Lehti HäMM K-125 303 Myöhästyneenä: Mikko Nousiainen, HäMM, K-125 ja J. Peltonen, HMK, K-55.

LUOKKA ALLE 175 CM³

1. Jukka Penttinen PMS Puch 113

2. Ralf Strömberg HMK Jawa-CZ 119

3. Eino Saarinen HMMK Jawa-CZ 121

4. Seppo Töyräs HTM Jawa-CZ 125

5. Jorma Litmanen HMK Jawa-CZ 127

6. M. Kaipainen HyvMK Jawa-CZ 170

7. O-P Helin IMK Ardie 181

8. O. Lohilahti HäMK Jawa-CZ 201

9. R. Karlsson HMK Jawa-CZ 218

10. L. Siirainen HMK Jawa-CZ 221

11. C. Grönqvist HMK Jawa-CZ 240

Myöhästyneinä: M. Lahtiluoma, B. Lång ja L. Smalin, kaikki HMK ja Jawa-CZ.

LUOKKA ALLE 250 CM³

1. Carl Gustav Wendelin HMK Jawa-CZ 72

2. Rauno Aaltonen TMK Monark 103

3. Olli Miettinen HMK Jawa-CZ

4. Vidar Grönqvist HMK Jawa-CZ 130

5. Pertti Kasper HyvMK Jawa-CZ 220

6. N. Haranvolgyi Unkari Pannonia345 Myöhästyneinä: C. Csepregi, Unkari, Pannonia; L. Dufvelin, TiMP, NSU; R. Pelkonen, TuuMK, Jawa-CZ ja K. Tahvanainen, ValkMK, Puch.

LUOKKA YLI 250 CM³

1. Raimo Rein HMK IC 74

2. Pertti Kärhä SsMK IC 81

3. Keijo Benjaminsson UMM IC 97

4. Teodor Savolainen TuuMK Jawa-CZ 123

5. Yrjö Laine HMK Jawa-CZ 148

6. Esko Vuorelma SsMK Jawa-CZ 150

7. O. Öhman TuuMK Jawa-CZ 170

8. T. Lindfors HMMK Jawa-CZ 174

9. M. Rein HMK IC 174

10. E. Kinnunen K-SMK Jawa-CZ 175

11. P. Tiihonen J-SMK Velocette 191

12. P. Reini SsMK Triumph 224 Myöhästyneenä: U. Pekkinen, HMMK, AJS.

SIVUVAUNULLISET

V. Mattila – K. Kemppinen, HMK, Ariel oli ainoa, joka saapui perille myöhästyneenä.

Merkki- ja kerhojoukkuekilpailun voitti HMK:n ykkösjoukkue, jossa ajoivat Jawa-CZ:lla Olli Miettinen, C-G. Wendelin ja Vidar Grönqvist.

Helsingin Sanomat 7.5.1956

HELSINGIN MOOTTORIKERHO

JAKOI KULTAA JA HOPEAA

Ei varmaan monikaan niistä katsojista, jotka huhtikuun 13. päivänä Eläintarhan suoralla olivat katsomassa, kun Päijänteen ympäriajon ”valloittajat” palasivat raskaalta lenkiltään, olisi eilen Kestikartanon viihtyisissä suojissa kokoontuneesta juhlapukuisesta ajajajoukosta tuntenut niitä maantieritareita: Carl-Gustaf Wendeliniä, Pertti Kärhää, Olli Miettistä, Vidar Grönqvistiä, Jukka Penttistä ja lukemattomia muita, tämänvuotisen Päijänteen tulosluettelon kärkimiehiä. Oli Päijänteen palkintojenjakotilaisuus, muistorikas juhlahetki niille, jotka 821 km taivallettuaan, jään ja kuran kukistettuaan, olivat selviytyneet palkintomiehiksi. Kilpailun monivuotinen johtaja ja Päijänteen ympäriajojen suurhahmo, kapteeni Artturi Blomqvist avasi tilaisuuden muutamalla valitulla kiitoksen sanalla, siinä saivat osansa sekä kilpailijat, että myös epäitsekkäästi työskennelleet toimihenkilöt, ja niin se sitten alkoi. No tietysti sen komean palkintopöydän tyhjentäminen. Ahkerimman pöydän luokse saapujan vakanssin vei ilman muuta vuoden 1956 Suomen maantiemestari ja Päijänteen voittaja Carl-Gustaf Wendelin, joka tarkistetun laskennan mukaan 9 kertaa kävi kumartamassa jonkin arvokkaan palkinnon takia.

LÄHTEET:

Turun Päivälehti 29.3.1956

Itä-Häme 14.4.1956

Helsingin Sanomat 16.4.1956

Helsingin Sanomat 19.4.1956

Vapaa Sana 27.4.1956

Helsingin Sanomat 7.5.1956

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook