Issuu

TILASTOLLISIA KUUKAUSITIETOJA HELSINGISTÄ STATISTISKA MANADSUPPGIFTER FOR HELSINGFORS Lokakuu Oktober -

Marraskuu November

Julkaisija: Utgivare:

NUORISOTUTKIMUS

VUONNA

1952

N:o 10-11

Helsingin kaupungin tilastotoimisto Helsingfors stads statistiska byrå

1951

1. Suunnittelu ja edustavuus Huhtikuun 19 päivänä 1951 kaupunginhallitus päätti raittills- ja nuorisotyölautakuntien pyynnöstä antaa tilastotoimiston tehtäväksi tutkimuksen, joka valaisisi Helsingin nuorison kotioloja, vapaa-ajan harrastuksia ja väkijuomien käyttöä. Tilastotoimiston esityksestä päätettiin, että tutkimus suoritettaisiin n5. haastattelumenetelmää noudattaen siten, että erikoisesti evästetyt henkilöt saisivat vahvistettujen kyselykaavakkeiden puitteissa haastatella edustavasti valittua helsinkiläisnuorisoa. Yksissä neuvoin mainittujen lautakuntien kanssa rajoitettiin tutkimuskohteet 1525-vuotiaihin (vv. 1926-36 syntyneihin) ja suunniteltiin koehaastatteluin toukokuussa 1951 tarkistettu kyselykaavake, joka vahvistettiin lopullisesti kesällä 1951. Varsinainen haastattelutyö aloitettiin 1. marraskuuta 1951. Pääosaltaan aineisto siis koottiin marraskuun aikana ja joulukuun alussa. Aineiston tarkastus ja merkitseminen suoritettiin loppuun tammikuussa 1952. Sen jälkeen aineisto lähetettiin lävistettäväksi reikäkorttiosastolle. Kevään kuluessa on tutkimuksen ennakkotuloksia toimitettu kaupungin viranomaisille sekä sanomalehdistölIe ja tässä julkaistun selvityksen käsikirjoitus jätettiin painettavaksi syyskuussa. Käsityksen saamiseksi aineiston luotettavuudesta on syytä ennen varsinaisten tut-

UNGDOMSUNDERSÖKNINGEN 1.

1951

Uppläggnlng och representatlvltet

Den 19 april 1951 beslöt stadsstyrelsen på begäran av nykterhets- och ungdomsnämnderna ge statistiska byrån i uppdrag att verkställa en undersökning, som skulle belysa Helsingfors ungdomens hemförhållanden, fritidsintressen och bruk av alkoholhaltiga drycker. På förslag av statistlska byrån beslöts, att undersökningen skulle genomföras enligt den s.k. intervju-metoden på så sätt, att särskilt instruerade intervjuare skulle få i uppdrag att enligt fastställda frågeformulär utfråga ett representativt urval av Helsingforsungdomar. I samråd med de berörda' nämnderna avgränsades undersökningsobjekten tili 15-25- åringar (1926-36 födda) och ett frågeformulär utarbetades, som i maj 1951 kontrollerades genom provlntervjuer och som slutgiltigt fastställdes sommaren 1951. Det egentliga intervjuarbetet inleddes den 1 november 1951. Lejonparten av materlalet insamlades sålunda under november och återstoden under förra delen av december. Granskningen och kodifierlngen av materialet slutfördes I januari 1952, varefter materialet sändes för stansning till hålkortsavdelningen. Under vårens lopp har preliminära resultat av undersökningen levererats tili stadens myndlgheter och tidningspressen, och manuskriptet till föreliggande redogörelse lämnades för tryckning i september. För att få en uppfattning om materialets

194

kimustulosten esittämistä lyhyesti selostaa tillförlitlighet, är det skäl att förrän de haastattelijoiden työtä ja tietojen kerää- egentliga l!n,dersökning~resultaten framlägmistä sekä' tutkImustapaa. Haastatteli- ges 1" korthet beröra intervjuarnas arbete joiden, var,sinalsen kenttätyön suoritta- oC,h .insamlingen, av uppgifterna samt unneiden, ,suhteen on mainittava, että he dersökningsmetoden. Vad först fältarbeolivat valtaosaltaan teoreettisesti haas- tama, dvs. intervjuarna beträffar, så var t~ttelutyöhön 'perehtyneitä ylioppilaita. ,de tili största del en studenter teoretiskt Muiden haastattelijoiden valtaosalla oli förtrogn~ med intervju-arbete. Bland övriennestään kokemusta tilastollisesta kenttä- ga intervjuare hade de f1esta tldlgare ertyöstä. Vähäisellä osalla haastattelijoita farenhet av statlstlskt fältarbete, medan (ylioppilaita) ei sen sijaan ollut aikaisem- resten utgjordes av studenter utan tidigare paa kokemusta. Kaikkiaan 011 haastatteli- erfarenhet. Sammanlagt uppgick intervjujoita noin 50, jotka ennen työnsä aloitta- arnas antal tili c. 50, och Innan de började mista saivat sekä kirjalliset että suulliset sitt arbete erhöll de såväl skrlftliga som ohjeet. Haastattelijat toimittivat aineis- muntllga instruktioner. Intervjuarna letonsa vähintään kalJdessa osassa tlIasto~ vererade sitt materlal I åtmlnstone två toimistoon. Siten voitiin jokaisen haastat- repriser, varigenom varje intervjuares artelijan' työ tarkistaa ja oikaista mahdolli- bete kunde granskas och eventuella mlss~ set väärin käsitykset ja virheelliset tulkin- förstånd och feltolkningar uppklaras på nat kenttätutkimuksen aikana. ett relativt tidigt stadium av undersökHaastattelljat saivat tutkimuksen alka- ningen. essa luettelon haastateltavista henkilöistä. Intervjuarna erhöll vid undersökningens Heidän työnsä vaikeutui kuitenkin osoit- början en IIsta på personer som skulle inteiden epäluotettavuuden sekä sen vuoksi, tervjuas. Deras arbete försvårades emellertid genom adressernas otillförlitlighet och että use~t nuoret eivät olleet tavattavissa. Tämän vuoksi tilastotoimisto lähetti mår- genom att många ungdomar ej var anträffraskuun 20. päivän tienoilla henkilökohtai- bara. För att undvika att alltför många sen kirjeen niille, joita ei vielä oltu haasta- av de utvalda personerna skulle bli borta teltu, jotta vältettäisiin liia~ monien va- från undersökningen, skickade statlstiska Iintammetelmän osoittamien henkilöiden byrån omkrlng den 20 november ett personpuuttuminen tutkimuksesta. Kirjeessä' lu- Iigt brev tili dem, som ännu Inte Intervjuats. vattiin korvaus,' joka vastasi suunnilleen I br~ven utlovades en ersättning, som ungehaastattelijan 'saamaa palkkiota, niHle, fär motsvårade kostnaden för en intervju, jotka pistäytyisivät tilastotoimistossa haas- åt dem som skulle infinna slg för intervju på tateltavina. Monia henkilöltä (41 eli 4.5 statistiska byrån. Ett stort antal intervju% kalkista haastatelluista) saapui toimls- objekt (41 eiler 4:5 % av samtliga intervjutoon.Nälden joukossa oli useita, jotka ade) infann sig på byrån, bland dem många olivat aikaisemmin kieltäytyneet vastaa- som tidigare vägrat svara på frågorna, och masta kysymyksiin. Siten voitiin ahtelstoa genom den vldtagna åtgärden blev materialet fullständigare och mera representativt. täydentää ja I~Sätä' sen edustavuutta. ,Tutkimuksen suurimpia virhelähteitä oil tietysti haastattelIjoiden kysymyksiin annetut epätarkat ja virheelliset vastaukset. Vaikka,tämä virhelähde ei olekaan mitattavissa ,eikä juuri tarkistettavissakaan, esitetään seuraavassa 'haastattelIjoiden oma käsitys aineiston luotettavuudesta. Jokaisen, haastattelijan piti Ilmoittaa saatujen tietojen uskottavuus merkitsemällä välittömästi haastattelun jälkeen kaavakkeelle

En av undersökningens största felkällor är givetvis inexakta och felaktlga svar på intervjuarnas frågor. ,Fastän denna felkälla är omätbar och i många avseenden okontrollerbar redovlsar vi nedan intervjuarnas egen uppfattning om materialets tillförlitlighet. Varje intervjuare' skulle ange de erhållna uppglfternas trovärdlghet genom att omedelbart efter Intervjun på formuläret anteckna en siffra enligt en i

195 numero ohjeissa mainitun luotettavuusasteikon mukaan. Seuraavat luvut osoittavat, että haastattelijoilla Itsellään on sangen myönteinen käsitys vastausten totuudelllsuudesta.

direktiven angiven tillförlltlighetsgraderlng. Siffrorna nedan ger vid, handen, att intervjuarna själva har en hög uppfattning om svarens sanningsenlighet:

Täysin luotettavia haastatteluja Suurin piirtein t • Kutakuinkin & EI • 0 Tietoja puuttuu - Uppgift saknas

Fullt tillförlitllga intervjuer ...... ".. '. . . . . . 1 stort sett 0 • •••••••••••••• Någorlunda 0 •••••••••••••• Ej 0 0 ••• •• ••• • •••• • . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Summa

Ohjeissa oli edelleen tähdennetty, että haastattelijoiden oli pyrittävä esittämään kysymyksensä kahdenkeskisessä keskustelussa haastattelun kohteena olevan henkilön kanssa. Tätä ohjetta ei tietenkään aina ole voitu noudattaa asumisahtauden ym. seikkojen vuoksI. Ja ilmeistä onkin, että ulkopuolisten (esim. vanhempien) läsnäolo on vähentänyt vastausten avomieIIsyyttä. Eliel oteta huomioon niitä tapauksia (46 eli 5.0 %), jolloin haastattelija on laiminlyönyt merkinnän tilaisuudessa läsnäolleista henkilöistä, suoritettiin 76.4 % haastatteluista kahden kesken. Tämä suhteellisen suuri luku on katsottava tyydyttäväksi, ja seuraavasta yhdistelmästä ilmenee, että haastattelijat Itse ovat katsoneet ulkopuolisten läsnäolon vaikuttaneen haastattelun luotettavuuteen.

64.7 19. I 12.6 1. 2

2.4 100.0

I direktiven hade vidare pOängterats, 'att Intervjuarna borde sträva tili att ställa frågorna under ett sam taI på tu man hand med intervju-objekten. Denna pimkt I direktiven har givetvis tnte på grund av trångboddhet och andra omständigheter alltld kunnat beaktas, och det är uppenbart att utomståendes, t.ex. föräldramas närvaro minskat svarens, öppenhjärtighet. Om vi bortser från de fall (46 eiler 5.0 %), där intervjuaren försummat att "nämna under \liika förhållanden intervjun gjordes, ägde 76.4" % av intervjuerna rum på tu man hand. Denna relativt höga siffra måste betecknas som tillfredsställande, och .flv tablån nedan framgår att intervjuama själva ansett att utomståendes närvaro inverkat på intervjuns tillförlitlighet.

Täysin luotettavia haastatte· luja Fullt tlllförlltllga IntervJ uer

Multa haas· tatteluja övrlga Intervjuer

Kahde!"kesklsiä haastat~eluja - Tu man hands-intervJuer ........................................ 75.2 53.0 Muita haastatteluja - Övriga intervjuer . . ... . .. . .... 24.8 47.0 ~----------------~---------------Yhteensä - Summa '100.0 100.0

J96

Merkits'evyyserittelyl) osoittaa, että haastattelijat ovat pitäneet kåhdenkeskisiä haastatteluja erittäin merkitsevästi muita luotettavampina.

Eri signifikansa.'naIYsl) ger' vid handen, att intervjuåma arisett tu man handsintervjuema litårkt signifikativt tillförIitligare iln övriga intervjuer.

Kuvan saamiseksi arkaluontoisten kysymysten suhteen annettujen vastausten vilpittömyydestä lisättiin kaavakkeeseen tarkistuskysymys: oÄänestitteko viime vaaleissa?t. Tarkistus ei kuitenkaan useistakaan syistä ollut kovin tehokasta. Etukäteen tiedettiin, että se voitiin ulottaa vain äänioikeutettuihin ts. haastateltavien vanhimpaan . ryhmään. Mutta henkikirjojen epäluotettavuudesta johtui, että moni vaaliluetteloideri mukaan äänioikeutettu on muuttanut kaupungista ja jäänyt sen vuoksi pois tutkimuksesta. Näiden kaupungista muuttaneiden osalta on äänestysprosentti varmasti pienempi kuin muiden äänioikeutettujen kohdalta. On siis luonnollista, että äänestysprosentti haastattelu-vastausten mukaan on suurempi kuin vaalitilaston mukaan. Seuraava yhdistelmä valaisee ,po. asiaa.

För att få en bild av i vad mån formulärets ömtåligare frågor besvarats uppriktigt fogades tili formuläret kontrollfrågan: &Röstade Ni vid senaste vaI?». Kontrollen blev einellertid av f1ere orsaker ihte särskilt effektiv. Vi visste på förhand att kontrollen endast kunde utsträckas tili d!! röstberättigade, dvs. den äldsta gruppen 'av intervjuade. Men mantalslängdemas otillförlitlighet förde med sig att mången, som enligt röstlängdema är valberättigad, har f1yttat från staden och därför lämnats utanför undersökningen. Bland dessa bortflyttade är röstningsprocenten säkert iägre än bland övriga röstberättigade; Det är sålunda naturligt, att röstningsprocenten enligt intervjusvaren är högre än enligt valstatistiken. Följande tablå belyser detta'.

1) Kun on ollut ratkaistava, milloin poikkeamat kahden tai useamman ryhmän välillä ovat niin suuret, etteivät ne voi johtua satunnalsuukslsta, on merkitsevyyserlttelynä käytetty ns, Xt..menetelmää. Sanasta merkitsevä ja sen määritykslstä selviävät siis seuraavassa esityksessä aina todennäköisyyden rajat, milloin sattuma on aiheuttanut mainitut poikkeamat.

1) Då det gäilt att avgöra om avvlkelserna mellan två eiler f1ere grupper är så stora att de Inte kan vara förorsakade av tillfälilgheter, har som slgnlflkansanalys den s.k. X'-metoden använts. Av ordet slgniflkativ oeh dess närmare bestämnlngar framgår sålunda I den fortsalta framställnlngen alltid meilan vilka gränser sannoilkheten tör att slumpen törorsakat berörda avvlkelser beflnner slg.

Seuraavasta kaavasta selviää merkltsevyysasteen ja sattuman aiheuttaman todennäköisyyden välinen yhteys.

merkitsevä

- todennäköisyys, että ero oilsl sattuman aiheuttama, on pienempi kuin 0.001 - todennäköisyys 0,01

melkein merkitsevä

erittäin merkitsevä

ei merkitsevä

starkt slgniflkativ

slgnlflkativ

sannollkheten för att sklllnaden är slumpartad mlndre än 0.001 sannollkheten 0.01 -

nästan slgnlflkativ

sannollkheten

ej slgnlflkativ

-0.001

todennäköisyys

0.001 0.05

-0.01

todennäköisyys suurempi kuin

kun on oilut kysymyksessä neilkenttätaulu, a I b, jolloin on käytetty kaavaa N(ad-bc)' (a+b) (c+~) (a+c) (b+d) Ks. tarkemmin Ferber, Robert: Statlstleal Technlques In Market R.esearch.

0.05 -

0.01

sannolikheten störreän

0.05

X' on laskettu kaavan ~ {(XI-el)D} 1=1 ei mukaan paitsi

CTiI

Av sehemat nedan framgår sambandet mellan graden av slgnlfikans oeh sannollkheten för slumpens lnverkan.

X' har uträknats etter formeln

~ {(Xi-e1)D} 1=1

utom då fråga varlt om fyrfältstabelier

: 1:

N (ad-be)' då formeln (a+b) (e+d) (a+e) (b+d) använts. Se närmare: Ferber, RObert: Statlstleal Teehnlques In Market R.eseareh.

{97 Äänestäneltä %:8sa äänioikeutetuista Röstande I % av röstberäUIgade Haastattelututkimus Intervju-un,dersöknlngen 22-25-vuotiaita

Mlehlä- Män

Naisia -

80.0

22-25-årlngar Kvinnor

69.4

Vaali tutkimus Valundersöknlngen 21-25-vuotlalta 21-25-årlngar Mlehlä-Män

70.1

Naisia -

Kvlnnor

59.4

On mahdotonta varmuudella todeta, johtuvatko yhdistelmän osoittamat erot edellä mainitusta aineiston eroavuudesta. Liian suuresta vaaleihin osallistumisen kaunomaalauksesta ei kuitenkaan voi olla kysymys, ja eri sukupuolten välinen prosenttinen suhde on molemmissa tutkimuksissa sama. Täm,ä viittaa ainaki~ siihen, että luotettavuus on molempiin sukupuoliin nähden yhtä suuri. Edellä mainittu yritys haastattelijoiden työn luotettavuuden valaisemiseksi ei voi johtaa mihinkään lopulliseen päätelmään. Laskelmissa on otettava huomioon tietty määrä tel luotettavia. haastatteluja, mutta suurin piirtein lienee aineisto tyydyttävä.

Det är omöjligt att med säkerhet konstate ra om hela differensen i tablån kan förklaras av ovan angivna skillnad i materialen. En alltför stor skönmålning av valdeltagandet kan det emellertid inte vara fråga om, och proportion,en meilan könen är lika i vardera undersökningen, vilket åtminstone tyder på att tillförlitligheten är lika stor för vartdera könet. Ovan angivna försök att belysa tillförIitligheten av intervjuerna kan Inte utmynna i en definitiv konklusion. Vi måste räkna med ett visst antal icke tillförlitliga intervjuer, men i stort sett torde materialet vara" tillfredsställande.

, Toisena huomioon otettavana tekijänä on mainittava valintavirhe. Sen suhteen on ratkaistava ongelma, kuinka tarkasti' saatu aineisto kuvastaa perusjoukon ominaisuuksia. Kun tutkimusaineisto otettiin henkikirjoista umpimähkäisesti suoritettua valintaa (»random sampling») noudattaen, on virhe mitattavissa ja tämä otetaankin huomioon aineiston selvittel}ssä. Valintaperiaatetta harkittaessa oli tiettynä vaikeutena se 'seikka, ettei ollut tarkkaa tietoa 15-25-vuotiaiden nuorten kokonaismäärästä. Sen vuoksi täytyi käyttää suhteellisen työlästä valintamenetelmää: henkikirjoist!l ~äet poimittiin kaikki vuosina 1926-36, jokaisen kuukauden 15. p~i vänä, syntyneet. ~äin saatu perusjoukko jaettiin sitten 7 ryhmään (»strata~) kaupunkialueen mukaan. Tämän jälkeen karsittiin vielä yhtä ryhmää lukuunottamatta kaikki 15. maalis-, kesä- ja joulukuuta syntyneet. Siten saadut !uettelot osoittautuivat sangen virhee!li~iksi,. vaikka. Iv~as~atel~avien

En annan viktlg felkälla är urvalsfelet och problemet är här att avgöra, huru exakt det erhållna materialet avspeglar moderpopulationens egenskaper. Genom att undersökningsmaterialet uttogs ur mantalsllingderna genom ett slumpvis gjort urval (orandom sampling») blir felet mätbart och detta skall vid redovisningen av materialet beaktas. En svårighet vid vai av urvalsprincip var att exakt kännedom saknades om t~talantalet ungdomar i åldern 15-25 år. Därför måste en relativt arbetsdryg meto~ användas vid urvalet; det företogs nämligen så, att alla den 15 i varje månad åren 1926-1936 födda uttogs ur mantalslängderna~ Den erhållna populatione~ uppdelades sedan på 7 grupper (»strata») efter stadsområde, varefter i alla utom ett stratum' ytterligare alla de, som var födda d~n 1~ mars, juni och december, bortgallrades. felaktigheterna i de sålunda erhållna Iistorna visade sig vara stora, fastän in-

198

henkilöiden osoitteet tarkistettiin tietyissä .. puitteissa jo ennen tutkimuksen aloittamlstå. Ennen. työn aloittamista ja sen kuluessa karsittiin siis kaikki henkilöt, joiden ei katsottu kuuluvan tutkimukseen: ne, jotka eivät enää asuneet pysyvästi Helsingissä; merillä' ja sota palveluksessa sekä laitoksissa olevat ja ne, joiden syntymäaika oli ilmoitettu virheellisesti. Paitsi tätä karsimista niiden henkilöiden' suhteen, jöiden ei pitänyt . kuulua tutkimuksen piiriin, supistui haastateltavlen luku sen vuoksi, että osaa tarkoitetuistaheitkllöistli ei tavattu, tai . haastateltavaksi aiot~t kieltäytyivät vastaamasta kysymyksiin'. Näitä henkilöitä käsitellään seuraavassa otsakkein »poisputoamu. Yhdlstelmästä ilmenee alkuperäinen valinta ja lopullinen aineisto.

tervjuobjektens adresser redan före undersökningens början I en viss utsträckning kontrollerats. På förhand och under undersöknlngens lopp skalades sålunda bort alla de, som Inte ansågs böra ingå i under~ökningen, !1.~mligen.de s.om ej mera var stadigvarande bosatta i Helsingfors, personer tili sjöss och i militärtjänst samt personer på inrättning och med felaktigt angiven födelsetld. Förutom denna eliminering av personer so'm ej borde vara med i undersökningen, decimerades antalet intervjuade genom att en del personer inte kuntle a,i"träffas eiler vägtade svara på frågorna .. Dessa personer sammanfattas i det följande under rubriken bortfall och av tablån' nedan framgår det ursprungliga urvalet och det' slutliga materiale't.

%:ssa kaikista

·15-25-vuotiaista 1 % av samtllga 15-25-Arlngar

Kaikkiaan 15-25-vuotiaita - Totalantal 15-25åringar ..................................... . n. - c. 49500 Alkuperäinen näyte - Det ursprungllga urvalet ... . 1 70S Lopullinen näyte alajoukkoihin jakamisen jälkeen - Slutligt urval efter stratlfierlng ............ . i 250 Jäljellä kaupungista muuttaneiden ym. karsiutumisen jälkeen - Kvar efter ellminermg av bortflyttade m.m .................................... . 10lS Poisputoama - Bortfall Osoite tuntematon - Okänd adress . 54 Kieltäytyneet - Vägrare ......... . 45 99 Loput, haastateltujen luku - Rest, antal intervjuade 919

100.0 3.5 2.5 2.1

0.2 1.9

Lopullisesta aineistosta (1 OIS henkilöä) saatiin siis tietoja 919:stä eli 1.9 %:sta kaupungin nuorten koko määrästä. 'oPolsputoama» on 9.7 % aineistosta ja tämän vaikutuksen selvittämiseksi tutkhnusaineis~ ton edustavu'ut~en esitetään seuraavassa yhdistelmässä . opoisputoamam osuus 10': pullisesta (1 OIS-henkilöä) aineistosta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan.

Av det definitiva materialet 1 OIS erhölls sålunda uppgifter från 919, vilka titgör c. 1.9 % av totalantalet ungdomar i staden. Bortfallet utgör 9.7 % av materialet och för att undersöka i vad mAn detta inverkat på undersökningsmaterialets representativitet anges I följande tablå bortfallets andel av (1 01S) det slutliga materialet efter kön och åldersgrupp.

oPoisputoamao on suunnilleen yhtä suuri kummankin sukupuolen kohdalla: pienin nuorimmassa ikäryhmässä ja suurin IS21-vuotiaissa. Tämän vuoksi on otettava huomioon tietty pOikkeama aineistossa

Bortfallet är ungefär lika stort för vartdera könet, minst I den yrigsta åldersgruppen och störst bland IS-2i:åringar. Detta för med sig, att vi måste räkna med en viss snedvridning av materlalet på grund

199 Polsputoama %:ssa haastatelluista + polsputoamasta . Bortfallet I % av IntervJuade + bortfall Yhteensä Ikäryhmä Summa Aldersgrupp ~~ ~~

15-17 · · " t · • • • • • • • • 18-21 ............. 22-25 ............. Yhteensä - Summa

opoisputoamano vuoksi: nuorimman ikäryhmän osalta voidaan tietoja pitää suurin piirtein edustavina, mutta ~poisputoa mano prosenttiset erot lisäävät liiaksi nuorimman ryhmän vaikutusta koko lukuihin. Tämä haitta karslutuu osittain sen vuoksi, että tiedot ilmoitetaan useimmiten sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kokonaisuutta ajatellen on opolsputoama~ kuitenkin suhteellisen pieni, kun ottaa, huomioon tutkimusmenetelmän. Aineiston edustavuuden tutkimiseksi ilmoitetaan kuitenkin vielä seuraavassa taulukossa haastateltavien osuus. lopullisesta näytteestä (1 250).

5.5 11.2 11.4 10.0

1.8 13.2 10.1 9.5

3.6 12.3 10.7 9.7

av bortfallet; uppgifterna för den yngsta Aldersgruppen kan alltsA förväntas vara i stort sett representativa, men skillnaderna i bortfallsprocent innebär, att den yngsta gruppen kommer att inverka alltför mycket pA totalsummorna. Denna olägenhet elimineras tili en del genom att. uppgifter oftast meddelas efter kön och Aldersgrupp. Totalt sett är bortfallet dock ,relativt litet med hänsyn tili undersökningsmetoden. För att emellertid ytterligare undersöka materialets representativitet anges nedan de Intervjuades andel av det slutliga urvalet (1 250).

(..

Haastatellut %:ssa näytteestä De IntervJuade I % av urvalet Mp-Mk Np-Kk

15-17 · ............ 18-21 · ............ 22-25 · ............ Yhteensä - S.umma .

Prosenttiluvuissa on siis otettu huomioon sekä kaupungista muuttaneet ym. että "polsputoama". Yhdistelmä osoittaa, että 18-21-vuotiaat ovat tuntuvasti aliedustettuina. Miesten osalta tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että asevelvolliset eivät siSälly tutkimukseen. Tämä on myös vaikuttanut eri sukupuolten välisiin suhdelukuihin, mutta kun asepalvelus on pysyvä tekijä, on täysin oikein, että se on saanut vaikuttaa aineiston kokoonpanoon. Nuorimman ikäryhmän liikaedustavuus riippunee kuitenkin myös siitä, että muuttoliike on suhteellisen vilkasta vanhempien

Yhteensä' Summa

90.4 63.7 70.7

87.2 72.2 73.0

88.8

72.0

75.4

73.8

68.2

71.9

I procenttalen har sAlunda sAväl de bortflyttade m.f!. som bortfallet beaktats och tablAn ger vid handen att gruppen 1821-Aringar är starkt underrepresenterad. För männens vidkommande beror detta tili stor del pA att de värnpliktlga inte ingAr i undersökningen. Dett3 har ocksA bidraglt tili att förskjuta proportlonen meHan kOnen, men dA militärtjänstgöringen är en konstant faktor, sA är det fullt riktlgt att den fAtt inverka pA sammansättnlngen av materialet. Överrepresentatlonen i den yngsta Aldersgruppen torde emellertid ocksA bero pA att

200

ikäryhmien osalt!!. Tämä tekijä aiheuttaa systemaattisen virheen, koska kaikkia niitä, jotka ovat muuttaneet kaupunkiin tutkImuksen aloittamiseen mennessä, ei ole otettu huomioon osoitteiden i1moittamisen viivästymisen vuoksi. Kun ei niitäkään, jotka ovat muuttaneet kaupungista tutkimuksen aloittamisen jälkeen, ole otettu huomioon, aiheutuu tästä aineiston kokoonpanossa muutoksia, jotka varmasti vähentävät vanhempien Ikäryhmien osuutta aineistossa. Erot eivät kuitenkaan liene niin suuret, että ne mainittavasti vaikuttaisivat aineiston edustavuuteen. Vaikka edellä todetuille eroille ei annetakaan liian suurta merkitystä, ei kuitenkaan ole mahdotonta, että ne vaikuttavat jossain määrin tutkimuksen tuloksiin varsinkin, kun on kysymyksessä esim. ahtaasti asuminen tai elokuvissa käyntien lukuisuus. Sellaisia virheitä on vaikea todeta, mutta mahdo\llsuuksien mukaan pohditaan. niitä myöhemmin tässä esityksessä. Ennen saadun aineiston yksityiskohtaista esittelyä on syytä vielä huomauttaa, ettei ole voitu tarkistaa edustavuutta kaupunginosien mukaan sen vuoksi, että monet henkikirjoista saadut osoitteet. eivät ole olleet oikeita, ja että erikoisesti kaupungin uloimpiin osiin on tapahtunut paljon muuttoja.

II. HenkIlötietoja haastatelluista

Ennen tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin paneutumista on välttämätöntä lyhyesti esitellä aipeistoa ja valaista sen kokoonpanoa tietyin väestötunnuksin. Tämä on tärkeää sen vl!oksl, että aineisto ei ole yhtenäistä. On selvää, että vapaa-ajan harrastukset ja ongelmat määräytyvät Iän, sivlilisäädyn ja sukupuolen mukaan. 15- ja 25-vuotiailla, naimisissa olevilla ja naimattomilla sekä miehillä ja naisilla ilmenee vapaa-ajan ongelma erllaisena. Taulukosta I selviää haastateltujen jakaantuminen ikäryhmän, sukupuolen ja pääkielen mukaan. Vanhin Ikäryhmä 2225-vuotiaat, on suurin, 15-17-vuoti1;liden

flyttnlngsrörelsen är relativt omfattande bland de äldre. Denna faktor medför ett systematiskt fel, i det att alla de som inf1yttat intill undersökningens början inte beaktats på grund av eftersläpningen i adressanmälningarna. Då de som flyttat från staden efter undersökningens början ej heller beaktats, uppkommer här en förskjutning i materialets sammansättning, som säkert minskar de äldre åldersgruppernas andel. Differenserna torde emellertid ej vara så stora, att de i nämnvärd grad inverkar på materlalets representativitet. Pastän vi inte tillmäter de dlfferenser vi ovan konstaterat alltför stor betydelse, utesluter detta givetvis inte en viss inverkan på undersöknlngens resultat, särskilt då fråga är om t.ex. trångboddhet eiler biografbesökarfrekvens. Pörefintligheten av sådana fel är svåra att koristatera, men skall då det är mojligt diskuteras i den fortsatta framställningen. Innan vi går tili att närmare presentera det erhållna materialet är det skäl att ytterIigare framhålla, att representativiteten efter stadsdel inte kunnat kontrolleras på grund av att alltför många av de från mantalslängderna erhållna adresserna inte varit riktiga och att flyttningar särskilt mot stadens periferi ägt rum i stor utsträcknlng.

II.

Personuppglfter om de IntervJuade

Innan vi går in på undersökningens centrala frågeställningar är det nödvändigt, att först I korthet presentera materialet och belysa dess sammansättning efter yissa demografiska karakteristika. Detta är av vikt, därför att materialet inte är homogentj det är uppenbart att fritidsintressena och -problemen växlar med ålder, civilstånd och kön. Pör 15- och 25-åringar, för gifta och ogifta, samt för män och kvinnor ter sig fritidsproblemet olika. Vr tabell I framgår de intervjuades fördelning efter åldersgrupp, kön och huvudspråk. Den äldsta åldersgruppen, 22-25-åringarna, är störst, medan 15-17-åringarna är

1. Haastatellut .Ikäryhmän, sukupuolen ja pääkielen mukaan De Intervjuade efter Aldersgrupp, kUn oc:h huvudsprAk

SIItä Ikäryhmä Aldersgrupp

Mp. Mk.

Np. Kk.

15-17 18-21 22-25

101 131 184

105 166 210

Vht. - Summa %

1· 416 1481 46.4 53.6

Yhteensll Summa

suomen-I Ruotslnklel. klel. Flnskspr. Svenskspr.

206 297 394 1)897 100.0 1

172 257 335 764 85.1

Därav

Muunklel. Ovrlga

32 38 58

2 2 1

128 14.3

5 0.6

') Stratlflolntlmenetelmän vuoksi on eräs kaupunklalue Iilkaedustettu. Sen vuoksI haastateltujen lukumäärä kaikissa taulukoIssa, Joissa ei ole kaupunkialuejakoa, on 897 eikä 919.

') PA grund av stratlflerlngstörfarandet är ett stadsomrAde överrepresenterat, varför antalet Intervjuade laila tabeller, där en stadsdelsuppdelnlng Inte gjorts, stlger tili 897 I stället tör 919.

ryhmä pienin. Naisia on vähän enemmän kuin miehiä, suurin ero on 18-21-vuotiaiden ryhmässä. Ikäryhmitys on myös erilainen kummassakin kieli ryhmässä: 1821-vuotlaita on suhteellisesti paljon vähemmän ruotsln- kuin suomenkielisissä. Siviilisäätyjakoa esitellään taulukossa II. Naimattomia, joita on kaikkiaan noin .75 % haastatelluista, on prosenttisesti enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. Vanhimmassa ikäryhmässä lähentelee naimisissa olevien osuus 40 %. Noin 70 %:lIa naimisissa olevista oli lapsia. Tämä vaikuttaa tietenkin oleellisesti mm. mahdollisuuteen käyttää vapaasti iltansa.

tili antalet minst. Kvinnoma är något talrikare än männen; störst är skillnaden i gruppen 18-21-årlngar. Aldersgrupperingen är rätt olika för de två språkgrup'pema, i det att 18-21-årlngama är förhållandevls betydllgt färre bland de svensk- än bland de finskspråkiga. Clvllståndsfördelningen presenteras i tabell II. De ogifta, som totalt utgör c. 75 % av de Intervjuade, är procentuellt sett talrlkare bland män än bland kvinnor. l den äldsta åldersgruppen är de gifta inemot 40 %. C. 10 % av de gifta hade bam, vllket givetvis väsentligt inverkar bl.a. på möjllgheten att fritt disponera kvällama.

II. Haastatellut Ikäryhmän, slvilllsäädyn ja sukupuolen mukaan De Intervjuade efter Aldersgrupp, c:lvllstAnd oc:h kUn

Ikäryhmä Aldersgrupp

15-17 18-21 22-25 Yht. - Summa %

MP.I Np. MP·I Np. Mk. Kk .. Mk. Kk.

Naimisissa Lesket tai .olevat eronneet Änkor,änkOltta IInfar eiler fr nskllda MP.I NP .. -MP·I NP." Mk. Kk. Mk. Kk.

101 103 115 136 8 107 108 16

I 1 8 18 60 182

Nalmat- I Klhlolssa tomat olevat Oglfta Förlovade

1 11 12

1. 18

Yhteensll Summa Mp. I Np. Mk. Kk.

101 131 184

105 166 210

I M.s.

I S.k.

120~ 297 1394

\323\347\24 \24 \68 \101 \1 19 \416 1481 1897 17.6 72.1 5.8 5.0 16.4 21.0 0.2 1.'9 100.0 100.0

111. Syntyperälset helsinkiläiset ja kaupunkIIn muuttaneet Ikäryhmän, sukupuolen, pääkielen ja slvllllsäädyn mukaan De Infödda helsingforsama och de Inflyttade efter åldersgrupp, kön, huvudspråk och clvllstånd

Syntyperälset helsinkiläiset infödda helslngforsare

Ryhmä Orupp

abs,

15-17 18-21 22-25 Yhteensä -

Summa

abs.

30.7 35.1 34.2

Yhteensä Summa

,abs:

34 100 202

10.1 29.8 60.i

206 297 394

23.0 33.1 43.9

100.0

336

100.0

897

100.0

37.8 62.2

416 481

46.4, 53.6

172 197 192 561

Kaupunkl,ln muuttaneet 1nflyttade I

Siitä - Därav Mp - Mk ...•........ Np - Kk ............

289 272

51.5 48.5

127 209

Suomenkiel. - Finskspr. Ruotsinkiel. - Svenskspr. Muut - Övriga ........

453 107 1

80.7 19.1 0.2

311 21 4

92.6 6.3 1.1

764 128 5

85.1 14.3 0.6

Naimattomat - Ogifta .. Kihloissa ole v.- Förlovade Naimisissa olevat - Gifta Lesket t. eronneet-Änkor, änklingar eI. frånskilda

432 36 89

77.0 6.4 15.9

238 12 80

70.8 3.6 23.8

670 48 169

74.7 5.4 18.8

0.7

1.8

1. 1

Taulukossa 111 vertaillaan syntyperäisiä helsinkiläisiä ja kaupunkiiri, muuttaneita. l ) Kaupunkiin muuttaneita on 37.5 % haåstatelluista,mutta näitä on absoluuttisesti enemmän kuin syntyperäisiä vanhimmassa ikäryhmässä; sen sijaan kaupunkiin muuttaneet ovat huomattava,sti aliedustetut 15 -17-vuotiaiden ikäryhmässä. Ottaen huomioon ikärakenteen on luonnollista, että muuttaneita on suhteellisesti lukuisammin naimisissa olevissa kuin naimattomissa.B) Myös sukupuolen ja kielen mukaiseen jakaantumiseen nähden eroavat kaupunkiin muuttaneet huomattavasti syntyperäisistä helsinkiläisistä. Naiset jå suomenkieliset ovat suhteellisesti voimakkaammin edustettuina muuttaneissa kui" syntyperäisissä.

1 tabell 1i 1 görs en jämförelse inellan infödda helsingforsare och tili staden inf1yttade l ). De inflyttade' utgör 37.5 % av de intervjuade, men är absolut sett flere än de infödda i den äldsta åldersgruppen, men i stället starkt underreptesenterade i åldersgruppen 15-17-åringar. Med hänsyn tili åldersfördelningen är det naturligt, att de inflyttade är proportionsvis flere i gruppen gifta än i gruppen ogifta.B) Även med avseende på köns- och språkfördelning skiljer sig de inflyttade betydligt från de infödda, i det kvinnorna och de finskspråkiga är relativt starkare representerade bland de' förstnämnda.

') Syntyperälslksl on katsottu ne, jotka koko elämänsä ajan ovat asuneet Helsingissä tai muuttaneet kaupunkiin alle 7-vuotialna.

1) TIli de Infödda har räknats de som hela altt IIv bott I Helsingfors eiler som före fyllda 7 år Intlyttat tili staden. '

1) Naimisissa oleviin sisältyvät seuraavassa kauttaaltaan lesket ja eronneet sekä klhlolssa olevat.

1) Bland de glfta Ingår I fortsättnlngen genomgående änkor, änkllngar och frånskllda och bland de oglfta de förlovade.

203

Ammattirakennetta valaistaan 'taulukossa IV, jossa haastateltujen' ammatti on yhdistetty isän ammattiin. 1. ryhmän (koululaisia, ym.) isät ovat enimmäkseen 2. ryhmässä (vapaita ammatteja ja johta~assa asemassa olevia henkilöitä). 56.2 % työläisten pojista on 9. ryhmässä (työntekijöitä). Konttoriryhmä on sen' sijaan voimakkaasti edustettuna työläisten tyttätien osalta. Kieliryhmien ammattirakenteesSa 'on vähäisiä eroavuuksia: koululaiset ja konttorihenkilökunta ovat lukuisammin edustettuina ruotsin- kuin suomenkielisissä, kun taas työläisten osalta on suhde päinvastainen. Syntyperäisissä helSinkiläisissä on prosenttisesti ja absoluuttisesti enemmän

Yrkesstrukturen belyses' genorri tabell IV, där de intervjuades yrke kombinerats med fadems yrke. l-gtuppens (skolelever m.fl.) fäder ståri främsta riJmmet att söka i grupp 2, fria yrken och personer i ledande ställning. 56.2 % av arbetarsöilema till~ hör grupp 9, arbetare, medan kontorsgrup~ pen är starkt ,representerad bland arbetar'" döttrar. Språkgrupperna skiljer sig något beträffande } rkesfördelningen, i det att skolelever och kontorspersonal är talrikare företrädda bland svensk- än bland finskspråkiga, meda'n det motsatta förhållandet gället för arbetama. 'Bland de infödda helsingforsama finns det både procentuellt

IV. Haastatellut ammatin ja Isän ammatin mukaan De Intervjuade efter yrke, och fadems yrke

Isän ammatti') Faderns yrke')

Ammattiryhmä') Yrkesgrupp') 1

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

10 1

7 6 1 17 2 14 2

106 16 31 2 1 2 4 3 5 5

16 1

22 3 9 2 8 2 6

8 2

2 1 4 4 2' , 2 5 2

Yht. - Summa 171 1175160 % 7.9 19.5' 6.7

10 5

Yht.

5 3 8

12 3 9

2 3

1 1 6 2 1 3

2 1

28 4' 3 2 11 8 16 6

58 4 44 20 17 8 34 11 82 16

7.4

1 = Koululaiset, ammattikoulujen oppilaat, opiskelijat 2 .= Vapaan ammatin harjoittajat, johtavassa asemassa olevat, 3 = KonttorihenkIlökunta, muut virkamiehet 4 = Myymälähenkilökunta 5 = LIIkennehenkIlökunta 6 = VarastohenkIlökunta 7 = Palvelukset (kotiapulaiset, juoksupojat) 8 = Käsityöläiset 9 = Työläiset 10 = Muu tuntematon ammatti, muut ei ammatissa toimivat, ') Ryhmltys kuin yllä mutta 1 = maanviljelijät

2.7 ')

4.2

278 31 171 40 40 22 85 31 146 53 897

31.(} 3.4 i9.1 4.6 4.6 2.4 9.6 3.4 16.3 5.9

I 10 6 1

2 2

3 1 12 8

l' 24167124138110212941421 2.7

Summa

11.4 32.8 4.7

1 100.0

100.0

1 = Skolelever, yrkesskolelever, studerande 2 = Idkare av frla yrken, personer Iledande, ställnlng 3 = Kontorspersonal, övrlga tjänstemälll 4 = Butlkspersonal 5 = Traflkpersonal 6 = Lagerpersonal 7 = Tjänster (hemblträden, springpojkar) 8 = Hantverkare 9 = Arbetare 10 = Övrlga yrken, okänt yrke, övrlga ej yrkesverksamma

') Orupperlngen som ovan, men I kare

jordbru-

204

koululaisia kuin muuttaneissa. Tämä selittynee osaksi Ikärakenteen eroista. Kaupunkiin muuttaneiden naisten joukossa on 7. ryhmällä (palveluksia) huomattava osuus ja myös työläisiä on suhteellisen paljon muuttaneissa. Konttorihenkilökuntaa on enemmän kaupunkiin muuttaneiden miesten kuin syntyperäisten keskuudessa, kun taas naispuolisen konttori henkilökunnan osalta on suhde päinvastainen. Kun tässä tutkimuksessa käytetään ammattljakautumia, tyydytään vertailemaan ryhmiä 1, 3, 8+9 ja muita sekä nimitetään niitä yksinkertaisuuden vuoksi - koululaisia, konttorihenkilökuntaa, työntekijötä ja muita. Taulukossa V valaistaan koulusivistystä ikäryhmän mukaan. Syntyperälsten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden välinen ero on erittäin merkitsevä. Muuttaneita on syntyperäisiä huomattavasti enemmän siinä ryhmässä, joka on suorittanut . vain kansakoulukurssin. Myös eri ammattiryhmien välillä voi todeta erittäin merkitseviä poikkeamia: konttorihenkilökunnan <osalta oli 56.1· % käynyt keskikoulun tai tullut ylioppilaaksi, luvun ollessa työntekijöiden osalta vastaavasti 4.5. On selvää, että kotioloilla on suuri merkitys vastaista kehitystä ja vapaa-ajan iharrastuksia silmälläpitäen. Tässä vain viitataan muutamiin sellaisiin seikkoihin, jotka kiinnostavat seuraavaa esitystä aja-

och absolut flere skolelever, vilket tili en del kan förklaras av skillnaden i åldersstruktur. Bland de kvinnliga Inflyttade utgör grupp 7 (tjänster) ett anmärknlngsvärt Inslag, och också arbetama är relativt flere bland de inflyttade. Kontorspersonalen är talrlkare bland manliga Inflyttade än bland Infödda, medan det motsatta förhållandet gälle.r för kvlnnlig kontorspersonaI. Då vi i fortsättnlngen gör en uppdelnlng efter yrke, nöjer vi oss med att jämföra gruppema 1, 3, 8 + 9 och övriga, och vi benämner dem för enkelhetens skull skolelever, kontorspersonal, arbetare och övrlga. Tabell V belyser skolblldningen efter åldersgrupp. Skillnaden mellan Infödda och Inflyttade är starkt slgnlfikativ, I det att de Inflyttade är betydligt flere I den grupp som' absolverat endast folkskolkursen. Också mellan yrkesgruppema kan starkt signifikativa avvikelser konstateras; av kontorspersonalen hade 56. 1 % absolverat mellanskola eiler blivit student, medan motsvarande procenttal för arbetama var 4.5. Det är glvet, att hemförhållandena spelar en stor roll för den framtlda utvecklingen och för fritidslntressena. VI skall nedan endast antyda några sådana omständigheter, som har intresse för den följande

V. Syntyperälset helsinkiläiset Ja kaupunkIIn muuttaneet Ikäryhmän Ja koulusivistyksen mukaan . Infödda helslngforsare oc:h Inflyttade eHer Aldersgrupp oc:h skolblldnlng Synty~eräiset

Kouiusivistys ') Skolbiidnlng ')

Kaupunkiin muuttaneet heisin iiäiset Inflyttade Infödda heisingforsare

Vhteensä Summa

1~17118-21122-25 15-17! 18-21122-25 15-17118-211 22-25 Kansakoulu - Folkskola .............. Keskikoulu - Mellanskola .... : ......... Ylioppilastutkinto Studentexamen .... Ei mainittu - Okänd ..

60.4

42.6

50.0

85.3

72.0

77.7

64.5

52.5

64.2

39.0

39.1

24.5

14.7

17.0

13.9

35.0

31.6

19.0

0.6

18.3

24.5 1.0

9.01 2.0

8.4

0.5

15.21 16.3 0.7 0.5

Yhteensä - Summa 1100.01100.0 1100.0 1100.0 1100.0 1100.0 1100.0 1100.0 1100.0 ') Suoritettu kurssi

') Oenomgången kurs

205 tellen. 612:lIa eli 68.2 %:lIa haastatelluista olivat vanhemmat elossa; 29:lIä ei ollut vanhempia. Viimeksi mainituista 011 19 menettänyt vanhempansa täytettyään 15 vuotta. Haastatelluista 011 56 (6.2 %) äidittömiä ja 190 (21.2 %) isättömiä. Haastateltujen vanhemmista 011 61. (6.8 %) eronnut, kun taas 8:lIa ei .ollut tietoa vanhemmistaan. Seuraava~ta yhdistelmästä ilmenee, kuka (mikä) .. pääasiallisesti on huolehtinut haastateltuje~ kasvatuksesta.

framställningen. 612 eiler 68.2 % av de intervjuade hade sina föräldrar vid liv; 29 var föräldralösa och av dem hade 19 blivit det efter det han (hon) fyllt 15 år. Av de intervjuade var 56 (6.2 %) moderlösa och 190 (21.2 %) faderlösa. Av de intervjuades föräldrar hade 61 (6.8 %) skilt sig, medan 8 hade okända föräldrar. Ur tablån nedan framgår vem som huvudsakligen sörjt för, de intervjuades uppfostran.

Molemmat vanhemmat - Bägge föräldrarna Toinen vanhemmista - Den ena av föräldrarna ..... . Sukulaiset - Släktingar ........................ . Laitos - lnrättning ............................ . Ei ilmoitettu - Ej uppgivet ................... .. Yhteensä' - Summa

Suunnilleen 1/5:lIa ei ollut sisaruksia: lopulla taas 011 ainakin 1 veli tai sisar. Sisarusjoukon suuruus ilmenee seuraavasta '. yhdistelmästä.

669 178 37 10 3 897

74:6 '19.9 4.1 1.1

0.3 100.0

Omkring 1/5 av de intervjuade var utan syskon, meda~ återstoden hade åtminstone ett syskon. Syskonskarans storlek framgår av tablån nedan.

Haastatel. tuJa Intervjuade abs.

Sisarusten luku Antal syskon

186

0 .......................... . 1 .............. : .......... . 2 ......................... .

238

3 ......................... . 4 ......................... . 5- ....................... . Tuntematon - Okänt ...... . Yhteensä - Summa

67 118 1 897

Edellisessä on haasta'tellut jaettu useiden väestöllisten ominaisuuksien sekä a~matin ja koulusivistyksen mukaan. Äineiston esittely on osoittanut usein välttämättömäksi jakaa se monen eri tekijän mukaan myös vapaa-ajan harrastuksia käsiteltäessä. On tietenkin mahdotonta kauttaaltaan ottaa huomioon kaikkia niitä jakautumia, joita on edellä selostettu. jokaisen yksityisen tapauksen osalta suoritettavat jaot riippuvat osittain aineiston suhteen tehtyjen

abs.

176

111

20.7 26.5 19.6 12.4

7.5 13.2 0.1 100.0

1 det föregAende har de intervjuade uppdelats efter flere demografiska egenskaper samt efter yrke och skolbildning. Presentationen av" materialet har visat, att det ofta blir nödvändigt att splittra upp det efter en mängd ollka faktorer också då fråga är om fritldsintressen. Oivet är, att det är omöjllgt att genomgående beakJa alla de uppdelningar, för vilka vi ovan redogjort. Vilka som i varje enskilt fall kommer att göras ät dels beroende av resultaten

206 tilastollisten kok~ilujen tuloksista, osittain .yleisen käsityksen mukaisista eri ilmiöiden välisen yhteyden otaksumista. Aineistoa ei voi jakaa liian. pieniin ryhmiin. Niinpä on hedelmätöntä jakaa esim. eronneiden vanhempien lapsia iän, sukupuolen ja elokuvissa käyntien mukaan. Täten ei ole voitu yhdistää useita sinänsä selvittämisen arvoisia asioita. Tutkimuksen tarkoituksenahan ei kuitenkaan ole. ollut tietyn osaongelman syvällekäypä erittely yhä uusien ja uusien alaryhmitysten puitteissa, vaan yleisen päähuomion kohdistaminen nuorison vapaa-ajan harrastuksiin.

av de statistiska experiment som gjorts med materialet, dels beroende av antaganden, vilka bygger på en gängse uppfattning om samband mellan olika företeelser. Materialet tillåter inte en splittring i alltför små grupperj sålunda är det ofruktbart att splittra upp t.ex. skilsmässobarnen efter ålder, kön och biografbesökarfrekvims. Med ·hänsyn tili detta har många i och försig fruktbara sammanställningar inte kunnat göras. Undersökningens målsättning har emellertid ej varit att genom allt f1ere och f1ere undergrupperingar göra en djupgående analys av vissa delproblem, utan att ge allmän översikt av ungdomens fritidsintressen,

111. Aluee.lllnen jakautuma ja asunto-olot

111. Reglonal rördelnlng och bostadsförhAllanden

Voidaan sanoa, että asuntoja kotiolot ovat vapaa-ajan harrastusten taustana avaten välistä mahdollisuuden rikkaaseen vapaa-ajan viettoon kodin piirissä, välistä taas suorastaan estäen terveet, .vapaat harrastukset. Kun asunto-olot ja niiden vuoksi myös vapaa-ajan käytön edellytykset vaihtelevat eri kaupunkialueilla, on ollut tarpeen suorittaa alueellinen jako. Kaupunginosa- ja kyläjako on ollut luonnollisena perustana, mutta se on tietenkin aivan liian yksityiskohtainen tässä tutkimuksessa käytettäväksi. Sen vuoksi on yhdistetty tiettyjä kaupunginosia ja siten pyritty luomaan sosiaalisesti ja alueellisesti yhtenäisiä alueita. Ainei~~oa alueellisesti jaettaessa käytetään kauttaaltaan näitä yhtenäisiä alu~ita. Niiden muodostaminen selviää seuraavasta yhdistelmästä, jossa alueet on myös numeroitu. Tätä numerointia . käytetään jatkuvasti seuraavassa esityksessä. I Keskusta (1-9 kaupunginosat, saaret) II Pitkänsillan pohjoispuoli (10 -12, 21-24 kaupunginosat) 111 Töölön alue (13-16, 18 kaupunginosat) IV Lauttasaari, Munkkiniemi, Kulosaari V Muu liitosalue

Bostads- och hemförhållandena kan sägas utgöra en bakgrund tili fritidsintressenaj de' ger stundom möjligheter tili ett rikt fritidsliv inom hemmets sfär, stundom utgör de ett direkt hinder för sunda fritidsintressen. Då bostadsförhållandena och därmed en av förutsättningarna för fritldsinriktningen varlerar på olika stadsområden, har det varit av behovet påkallat att genomföra en regional indelning. Stadsdels- och byindelningen har varit en naturlig utgångspunkt, men givet är att den varit alltför detaljerad för våra syften. Vi har därför slagit ihop vissa stadsdelar och därvid strävat efter att skapa ur social och geografisk synpunkt ~nhetliga om~åden. Vid en regional uppdelning av materialet kommer indelningen i dessa områden genomgående att användas och deras konstruktion framgår av sammanställningen nedan. Vidare har områdena numrerats och numreringen kommer att användas i den fortsatta framställningen. I Centrum-området (1-9 stadsdelen, holmarna) II Områdena norr om Långa bron (1012, 21-24 stadsdelarna) III Tölö-området (13 -16, 18 stadsdelarna) IV Drumsö, Munksnäs, Brändö V Det övriga inkorporeringsområdet

207

VI. Haastatellut kaupunkialueen ja tiettyjen väestöllIsten tekijöiden mukaan De Intervjuade efter stal:!somrAde och vlssa demograflska faktorer SIItä prosenteissa 'Kaup.alue . StadsQmråde

I II 111

IV V

I(oko kaup. Hela staden

Nalm. Muutabs • Mp. Ruotsink. olevia tanelta InMk. Svenskspr. Olfta flyttade

229 228 183

47.6 20.5 52.6 7.5 38.3 18.0 60 51.7 20.0 161 47.2 8.1

1897146J

17.9 21.9 14.2 16.7 28.0

15~17118-2il'2~~2~ vuotiaita _ årlngar

22.3 21.5 25.7. 28.3 21.8

37.1 34.6 37.1 33.3 43.5

14.3 119.9137.5123.0

Yhtenäisyyden vaatimuksen toteuttamiseksi on tiettyjä alueita (esim. I(äpyläI(oskela) jätetty pois; nämä alueet on otettu huomioon ainoastaan koko kaupunkia koskevia tietoja annettaessa. I alue on sosiaalisesti ja IV taas alueellisesti epäyhtenäinen. Viimeksi mainittu alue on, kuten jo ilmeni stratlfloinnin yhteydessä, liikaedustettuna sen pieneen asukaslukuun verrattuna: tämä otetaan huomioon vain ko. alueen lukuja i1moitettaessa. Mainittu seikka ei siis vaikuta koko kaupungin lukuihin. Taulukossa VI esitellään aineistoa kaupunkialueen mukaan samalla kun vertaiIIaan eri alueita ilmoittamalla miesten, ruotsinkielisten, naimisissa olevien, kaupunkiin muuttaneiden, ikä- ja, tiettyjen ammattiryhmien prosenttinen osuus. Pyrittäessä luomaan kaupunkialueet yhtenäisiksi on tietenkin saatu suuria poikkeamia eri alueiden välillä. Huomioon ottaen edellä esitetyn on myös luonnollista, että viiden kaupunkialueen asunto-olojen erot ovat suuret. Se ilmenee seuraavasta yhdistelmästä, jossa ahtaasti asuvat l ) on ilmoitettu prosenttisesti haastatelluista ja viimeksi mainittu1) Ne, jotka asuvat huoneistoissa, joissa on yli 2 henkilöä huonetta kohden (keittiö on laskettu huoneeksl).

Därav I procent

38.0 34.6 30.1 33.3 31.1.

39.7 43.9 44.3 38.3 47.2

Ammattiryhmä Yrkesgrupp __ -;_--;,--_ _ 3 8+9

33.2 24.1 47.5 51.7

20. 1 17.5 19.3 28.5 16.4 8.2 11.7 15.0

:~.:I

I 33.1 143.9 1 ::.:1 :.: I

För att tillgodose kravet på homogenitet har vissa områden bortlämnats (t.ex. I(ottby-Forsby); dessa områden ingår endast i uppgifterna för hela staden. Område I är ur social och område IV åter ur geografisk synpunkt heterogent. Sistnämnda område är, såsom redan framgick av redogörelsen för stratifieringsprocessen, överrepresenterat 'på grund av dess ringa befolkningssiffra; denna överrepresentation beaktas endast då siffrQr för detta område anges och tillåts inte inverka på siffrorna för hela staden. . 1 tabell VI presenteras materialet, efter stadsområde samtidigt som en jämförelse mellan områdena göres genom att ange männens, de svenskspråkigas, de giftås, inflyttades, åldersgruppernas och' vissa yrkesgruppers procentuella andel av de intervjuade inom resp. område. Då vi strävat tili att få stadsområdeita homogena, är det givet att vi fått stora avvikelser mellan de olika' stadsområdena. Med hänsyn tili det ovanstående är det också naturligt, att skillnaderna med avseende på bostadsförhållandena på de fem stadsområdena är stora, vilket även visas av tablån nedan, där de trångt boen del) angetts i % av de intervjuade och 1) pe~

De som bebor lägenheter med över 2 personer rum (köket har räknats ~om rum).

jen luku 'huonetta kohden haastateltujen huoneistoissa.

där antalet'boende per rum i de intervjuades lägenheter uträknats:

K.aupunklalue Stadsområde

Ahtaasti asuvia Trångt boende

1 ..................................... . II ..................................... .

111 ..................................... . IV ..................................... . V ..................................... . Haastateltuja yhteensä - Samtllgå Intervjuade Koko kaupunki - Hela staden ............. .

abs.

%")

47 106 32 13 36 255

16.2 46.7 17.6 22.4 23.1 .28.0 30.1

Henkilöitä huonetta kohden Personer per rum

1.5

2.2 1.5 1.6 1.6 1.7 1.5

") % on ,laskettu sen Jälkeen, kun 12 tiedoista puuUunuUa henkilöä on vähennetty.

") Procenten har uträknats sedan de vllka uppglfter saknas, fråndraglts.

12, för

Kuya haastateltujen asunto-oloista on sopusoinnussa koko kaupungin väestölaskentatietojen kanssa. Lähes puolet haastatelluista II kaupunkialueella on ahtaasti asuvia, muilla alueilla luku sen sijaan on alle 25 %:n. 216 eli 24.1 % on ilmoittanut, että helliä on käytettävissään oma makuuhuone. Eliel oteta huomioon naimisissa olevia, on %-Iuku 29.7. 141 (15.7 %) haastatel,tua nukkui samassa huoneessa kolmen tai useamman muun' henkilön kanssa". Vaikka useimmilla haastatelluilla ei ole mahdollisuuk31a kodissaan eristäytyä muista siellä asuvista, on kuitenkin 827 (92,2 %) vastannut myöntävästi kysymykseen: DVoitteko kutsua tovereita luoksenne?o. Jäljellä olevista 24 (2. 7 %) ilmoitti, että he joskus voivat kutsua tovereita luokseen, kun taas 46:lIa (5.1 %) ei ole sIIhen tilaisuutta. Vastausten merkitykseen on kuitenkin suhtauduttava tietyin varauksin. On selvää, ettei moni mahdolllsuukslstaan huolimatta, kodissaan vallitsevien asunto-olojen vuoksi halua kutsua tovereita luokseen. Eräs tekijä, joka kuitenkin ·varmastl lisää nuorten halua kutsua tovereita luokseen, on se seikka, että ~71 eli 97.1 % on ilmoittanut käytettävissään olevan ainakin jonkinlaisia keittomahdollIsuuksia. Tämän vuoksi useimmille tarjoutuu tilaisuus kutsua mahdollisia vieraita teelle tai kahville. Sellainen mahdollisuus on varsinkin naisille tärkeä.

Bilden av de intervjuades bostadsförhållanden harmonlerar väl med folkräknlngsuppgifterna för hela staden. Inemot hälften av de intervjuade på 11 stadsområdet är trångt boende, medan siffran för de övrlga stadsområdena är under 25 %. 216 eiler 24.1 % har uppgett att de disponerar eget sovrum; om vi bortser från de gifta stiger procentsiffran tili 29.7. 141 (15.7 %) Intervjuade sov i samma rum som tre eiler flere andra personer. Fastän de flesta av de intervjuade Inte har möjllgheter, att I hemmet Isolera slg från övrlga där boende, har dock 827 (92.2 %) svarat jakande på frågan oKan Nl bjuda kamrater tili Er?o. Av'återstoden uppgav 24 (2.7 %) att de ibland kan bjuda kamrater tili slg, medan 46 (5.1 %) ej är i tlllfälle att göra det. Givetvis bör betydelsen av svaren ej överdlmensloneras; fastän möjligheter förefinns är det givet, att mången på grund av bostadsförhållandena I hemmet drar sig för att be slna kamrater tili slg. En faktor som emellertld säkert bidrar tili att de unga gärna ber kamrater tili slg, är att 871 eiler 97.1 % uppgett att de har åtm.lnstone något slag av kokmöjIigheter. Detta Inrebär, att de flesta är i tillfälle att bjuda eventuella gäster på te eiler kaffe, vilket särskllt för kvlnnorna är av väsentlig betydelse.

Toistaiseksi on· koetettu eritellä vain asuntotasoa, mutta tärkeää tietenkin on myös tietää, kenen luona nuoret asuvat. On luonnollista, että useimmat asuvat vanhempiensa luona. Seuraava taulukko kuvaa asunto-oloja tässä suhteessa.

Vi har tillsvidare endast sökt analysera bostadsstandarden, . me~ det är givetvis också av vikt att veta hos vem de unga bor. Det är l1aturligt att de flesta bor hos sina föräldrar och tablån nedan iIIustrerar. bostadsförhåHandena . i detta hänseende: %

Siitä naimisissa olevia Oärav gifta

Haastateltuja, jotka asuvat . Intervjuade som bor vanhempien luona - hos föräldrarna .... oman perheen kanssa - med egen familj .. sukulaisten luona - hos släktingar ..... . toverien kanssa - med kamrater ....... . yksin - ensamma .................... . Yhteensä - Summa Ottamatta huomioon naimisissa olevia on vanhempiensa luona asuvien haastateltujen %-Iuku 75.1. Yksinään asuvista - enimmäkseen kotiapulaisia ja lastenhoitajia --'- on suunnilleen 1/4 saanut työnantajalta asunnon. Naimisissa olevista asui 29 (17.2 %) toisen aviopuolison vanhempien luona. Tämä johtuu tietenkin kaupungissa vallitsevasta asuntopulasta.

64.0 .15.4 7.5 7.3 5.8 100.0

17:2 79.9 2.9

100.0

Om de gifta ej beaktas stiger procenten intervjuade, som bor hos sina föräldrar tili 75.1. Av dem som bor ensamma ---; främst hembiträden och barnsköterskor har c. 1/4 erhållit bostad av arbetsgivaren~ Av de gifta bodde 29 (17.2 %) hos d«:n ena partens föräldrar, vilket givetvis måste ses mot bakgrunden av bostadsbristen i staden.

VII. KIIntymys kotiin asumlsttheyden mukaan Förankrlngen hemma eHer boendetäthet Henkilöä huonetta kohden Haluaisitteko muuttaa pois kotoa? VIII Nl flytta hemifrån?

-1

Bocmde per rum

1.1-2.0 2.1-3.0 3.1-4.0 4.1-: .'

EI maln. Ej uppgivet

Yhteensli Summa

I Bbs.

Ei - Nej ................. 79.6 82.3 68.6 80.4 70.1 66.7 75.1 673 Kyllä omaan kotiin/naimisiin menoa varten - Ja, tili eget hem/för ingående av äkten6.3 56 3.1 4.8 7.6 5.9 9.1 8.3 skap ................... Kyllä ahtauden vuoksi - Ja, 5.2 47 på grund av trångboddhet . 6.4 1.6 2.4 5.9 10.6 Kyllä, ei viihdy - Ja, på 4.6 41 grund av vantrivsel ...... 4.7 4 ..8 4.7 5.9 4.1 Ei tiedä, ei asu kotona - Vet 5.7 12.7 8.s 79 inte, bor ej hemma ....... 11.0 1.9 6.1 25.0 Kaikki - samtligal100.0 1100.0 1100.0 1100.0 /100.0 1 100.01 100.01 1)896 209 236 51 197 I 12 I 896 I Abs. luvut - Abs. tai. . . .. . 191 ') Koska eräs haastattelu keskeytettiin, on haastBteltuja kaikkiaan joskus 896. Tämä tulkoon tässä mainituksi koko tutkimuksen osalta.

') Oå en Intervju Bvbröts uppgår totalantalet Intervjuade stundom tili 896, vllket här en gAng för alia pApekas.

Käsityksen saamiseksi nuorison suhtautumisesta asuntoja kotioloihinsa esitettiin kysymys, oHaluaisitteko muuttaa pois kotoa?. Myöntävien vastausten osalta piti ilmoittaa syy. V.astaukset yhdistettyinä asumlstiheyteen ilmenevät taulukosta V II.

. ·För att få en bild av ungdomens Inställning tili slna bostads- och hemfprhållanden; framställdes frågan ~Vill 1'11 flytta hemifrån?». Vid jakande svar. skulle orsaken uppges. Ur tabell V·I I framgår· svaren kombinerade med boendetäthet.

Tabellen ger vid handen att 673 (75. I %) Taulukostå ilmenee, että 673 (75. I %) haastateltua haluaa jäädä kotiinsa asu- av de intervjuade önskar bo kvar hemma, maan, mutta %-Iuku on ennemmin liian inen Rrocenttalet' är snarare för högt än suuri kuin. liian pieni, koska monet eivät för lågt, emedan mången kanske dragit ehkä tahdo tunnustaa, etteivät he halua . sig för att erkäima att de inte önskar bo asua kotona. 47 (5.2 %) haluaa muuttaa' hemma. I;>e som önskar f1ytta 'hemifrån kotoaan asumisahtauden vuoksi, kun taas på grund, av trångboddhet är 47 (5.2 %), 255 (28.0 %) haastateltua asuu ahtaasti. medan 255 (28.0 %) av de interyjuade är Ero johtuu osaksi siitä, ,että ahtaasti asu- trångbodda. Skillnaden beror dels på att minen on vaikuttanut muuttamishaluun trångboddheten säkert är en bidragande sillo!nkin, kun on il.~o~tettu muita ~yitä, orsak tili viljan att flytta även då ~ndra osaksi kotona. viihtymlsestä tukalis~a orsake~. uppgetts, dels på trivsel I hemmet asunto-oloista huolimat~a. Tärkeinä', sylnä trots " dåliga bostadsförhållanden. Som huonoon viihtymiseen on esitetty useita närmare .skl\1 tili vantrivs~1 har flere orsatekijöitä mm.: pyrkimys entistä vapaam- ker. fraJ;l1hållit~; bl.a. har strävan efter ett paan elämään, !"aalle muuttamisen halu friare liv, Önskan att flytta tili landet samt ja erikoiset olos~hteet (juoppous ym.). ~peciella förhållanden (dryckenskap m.m.) uppgetts. ,Gruppen tVet inte» är relativt Ryhmä »ei ·tiedäo on suhteellisen suuri. On tietenkin ajateltavissa, että po. haasta- st<?r, och det är givetvis möjligt att eventeltujen mahdolliset vastaukset olisivat tuella svar från dessa hade förskjutit promuuttaneet suhdelukuja taulukon muiden portlonema mellan tabellens övriga grupp~r: . :.. ryhmien välillä. " ''',' .: . . 'Nuorison asunto-oloista 'saatu kuva heiDen bild vi fått av ungdomens bostadsjas~aa tietenkin ka'upungin yleistä' asunto- förhållanden är givetvis präglad av det tilannetta. Usein vaikeista olosuhteista allmänna bostadsläget i staden. Trots de huolimatta on tiettyä tyytyväisyyttä asun- ofta svåra förhållandeita existerat en viss toihin eikä asumisahtaus näytä estävän fömöjsamhet med bostädema, och trångpyrkimystä,' että" kotia ainakin tietyin boddhet synes inte ställa hinder i vägen för puitteinl.<äytl!tt~isiin vapaa-ajan keskukatt he~rll;net åtminstone i en vi ss utsträcksena. Kuitenkin on otettava huomioon, ning användes som fritidscentrum. Emelettä as~nto-olot myös asianomaisen tletä- lertid måste vi räkna med att bostadsförmä~tä ,vaikuttaV!lt jf;lkaisen vapaa-ajan ..håll~ndena även omedvetet inverkar på viettoon: asunto-olot hyväksytään eikä var fiitiden fördrlvs; bostadsförhållandena esitetä valituksia, mutta voitaneen kysyä, .. accepteras och klagomål framställs inte, eikö koti olisi vallitsevia siedettävämmissä. men frågan· är, om inte hetnmet under oloissa' entistä hallitsevampi vapaa-ajan drägllgare förhållanden' skulle vara ett keskus. Tähän ~ysymykseen, vastaami'1en .mera .dominerånde friti!Jscentrum. Svaret on vaikeata, .mutta siihen palataa", npo-. p~ den frågan är svårt att ge, men vi anrison vapaa-ajan :vieton selvittämisen yh- .. knyter. tili den i sammanhang med redogöteydessä. . .,.... - - . _. relsen för var ungdomen tillbringar sin fritid.

211 IV. Kotona . vietetyt Illat; huvittelu' iltaisin "IV. Hemmafrekvens, kvällsnBJen och mötesplätser Ja tapaamlsp'alkat ' : " , ,,' ", ' För att erhålla kunskap om huru ungSen selvittämiseksi, miten nuoret käyttä,domarna disponerar sina kvällar har en vät iltansa, Ihsoitettiln heille joukko kysy, rad frågor riktats tili dem, vilka samtliga myksiä, jotka kaikki muotoiltiin otsakkein »Montako kertaa viime kuussa kävitte elo- formulerats »Huru många gånger under kuvissa, kon~ertissa& ym. Toisessa yhteyden senaste månaden var Ni på biograf, dessä kysyttiin nuorilta lisäksi, montako konsert» m.m. I andra sammanhang tillfrågades ungdomarna om huru många i1ta~ he viettivät &vi\me kuussa» koton,a, yhdessä nais-(mies)ystävänsä kanssa jne. , kvällar de tillbragt hemma, tillsammans Näin saattoi haastattelija tietyi,ssä tapauk- med en f1ick(pojk)vän osv. senaste månad. sissa tarkistaa vastaukset laskemalla yh- På detta sätt kunde intervjuaren i vissa teen iltojen luvun. »Viime kuu» laskettiin fall kontrollera svaren genom att summera kvällarnas anta\. oSenaste, måhaastattelupäivästä lukien, ts. tarkoitettu aika ei"Qle aivan sama kaikkien haastatel- ,nad» räknades från dagen för intervjun; tujen osalta. Useimmiten vastaukset, tar- vilket innebär att den tid som avses inte koittivat suurin piirtein lokakuuta, joissa- är exakt densamma för samtliga intervjukin tapauksissa melkein koko marrasku~ta ade. I de flesta fall hänför sig svaren i ja loput mainittuihin kuukausiin lankeavaa stort sett tili oktober månad, i några fall aikaa. Tätä menettelyä on käytetty muisti- tili nästan hela november månad och virheiden, joita varmasti on aineistossa, vä- återstoden avser mellanliggande perioder. hentämiseksi. Näihin kysymyksiin annet- Detta förfaringssätt ,har använts för att tujen vastausten ei myöskään voida katsoa minska de minnesfel,som säkert vidlåder vastaavan koko vuoden, vaan ainoastaan uppgifterna. Vidare .' innebär ' detta' att mainitun ajan olosuhteita. Vapaa"ajan svaren på dessa frågor inte ·kan, anses- motkäyttö riippuu tietenkin suuresti vuodensvara förhållandena under,. hela året utan . ajasta. Myös tästä syystä tutkimuksen suo- endast under ifrågavarande, period. Qivet rittamisen ajankohdaksi on valittu syksy är att fritidens· disposition är starkt eli se aika, jolloin vapaa-ajan ongelmaa voi avhängig av årstiden: Detta är även.. orsosiaalisesti pitää ajankohtaisimpana. Sää- saken tili att undersökningen förlagts tili suhteilla on myös tässä yhteydessä merkihösten eiler den tld, då fritidsproblemet ur tystä ja ansainnee tähdentää, että lämpö- social synpunkt kan anses mest brännande. tila oli vastausten keräämisen aikoihin vä- Vädret är också i detta sammanhang av hän korkeampi ja sademäärä huomattabetydelse och det förtjänar und.~rstrykas, vasti pienempi kuin normaalisesti. att temperaturen under den tid svaren Taulukosta V 111 ilmenee kotona vietet- avser var något högre och nederbörden t}'jen'i1tojen luku ikäryhmän ja sukupuolen avsevärt mindre än normalt. mukaan. Keskimäärin olivat haastatellut 1 tabell VIII redovisas antalet hemmakotona 14.3 iltaa »viime kuussa» ts. suun- kvällar efter åldersgrupp och kön. I genomnilleen joka toisen illan. Myös tässä on kui- snitt var de intervjuade hemma 14.3 kvältenkin otettava huomioon mahdollinen pyr- lar senaste månad dvs. inemot varannan kimys ilmoittaa kotona vietettyjen i1toj1!n kväll.' Också här måste vi emellertid,räkna luku hieman liian suureksi. Erot eri suku- med en eventuell tendens att uppge hemmapuolten välillä ovat erittäin merkitseviä: kvällarnas anta1 något för högt. Skillnanaiset ovat huomattavasti useampina' 'il- derna mellan könen är starkt signifikativa, toina kotona kuin miehet. Poikkeamat ikä~ i det att kvinhorna är betydligt mera ryhmien välillä ovat melkein merkitseviä hemma om kvällarl'la än männen. Avvikelja vanhimman ikäryhmän haastatellut ovat seJl)a mellan åldersgrupperna är nästan eniten kotona.' Kieliryhmien välillä ei 'voi signifikativa, och den äldsta åldersgruppen

212 VIII. Koti-iltoJen luku vIIme kuussa Ikäryhmän Ja sukupuolen mukaan Hemmakyällar senaste mAnad efter Aldersgrupp och kön _ Ikäryhmä Koti-illat

15--17

Aidersgrupp

18-21

1---.---22-25

Yhteensä

Kaikki

Summa

Samtllga

1-----;---1---.---1 % aba.

Hemmakvällar

MP-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk

1.7 1.0 0.9 6.9 1.1 1 1.0 2.9 0.6 1-5 11.911.415.3 8.514.1 5.713.9 7.9 10.7 6-10 20.8 18.1 28.2 21.2 19.0 14.8 22:4 17.7 19.9 -'11-15 26.7 23.8 16.8 18.2 24.5 17.1 22.6 19.0 20.6 16-20 23.8 18.1 19.1 27.3 21.2 21.9 21.1 22.9 22.1 21-25 8.9 12.4 6.9 13.3 10.9 17.1 9.1 14.8 12.2 26I 5.9 13.4 5.3 9.7 7.0 20.5/ 6.3 15.2 ~ 1.0 Ei osaa sanoa 1.0 1.9 1 1.5 1 1.8 2.2 1.9 1.7 1 1.9 1.8 Vet inte ...... Vht. - Summa 1 100.01 100.01 100.01 100.01 100.01 100.0 I 100.01 100.0 1100.0

15 96 178

185 198 109 99 16

I 896

havaita mitään merkitseviä eroja, sen sijaan naimisissa olevat olivat erittäin merkitsevästi enemmän kotona kuin naimattomat. Syntyperäiset helsinkiläiset olivat merkitsevästi vähemmän kotona kuin kaupunkiin muuttaneet. Tämä johtuu kuitenkin suuressa määrin ryhmien kokoonpanosta. Eri ryhmien väliset poikkeamat- ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä, jossa ilmoitetaan kotona vietettyjen iltojen keskimäärät po. kuukauden aikana.

är mest hemma. Mellanspråkgrupperna kan inga signifikativa skillnader registtreras, medan de gifta var starkt-signifikativt mera hemma än de ogifta. De infödda helsingforsarna var signifikativt mindre hemma än de inflyttade, vilket i hög grad beror på gruppernas sammansättning. Avvikelserna mellan de olika grupperna framgår av tablån nedan, där medelantal hemmakvällar per ·månad anges:

Miehiä - Män. .................. Naisia - Kvinnor . . . . . . . . . . . .. . . 15-17-vuotiaita - 15-17-ådngar.. 18-21» - 18-2122-25- 22-25-

Naimisissa olevia - Oifta. . . . . . . . . Naimattomia - Ogifta............ Suomenkielisiä - Finskspråkiga. . . . Ruotsinkielisiä - Svenskspråkiga .. Syntyperäisiä - Infödda......... Muuttaneita - Inflyttade ........ Kaikki - Samtnga

12.6 15.8 13.9 13.2 15.3

Jotta voitaisiin jossain määrin valaista eri sukupuolten välistä seurustelua, asetettiin vastattavaksi kysymys: »Montako iltaa viime kuussa vietitte kaksin nais-(mies)ystävän kanssa». Käsite miesystävä ja naisystävä on tietenkin ilmeisen horjuva, ja kysymyksen suomenkielisessä sanamuodossa tähdennettiin enemmän kuin ruotsinkielisessä, että ilta piti viettää kahden kes-

19.4 13.0 14.4 13.9 13.6 14.7 14.3

För att i någon mån belysa umgängesfrekvensen över könsgrupperna ställdes tili intervjuobjekten frågan: »Huru många kvällar var Ni tillsammans med en flick(pojk)vän senaste månad?& Begreppet pojkvän och f1ickvän är givetvis synnerIigen vagt och den finska formuleringen av frågan underströk i högre grad än den svenska, att kvällen skulle tillbringas på

213

IX. Iltoja nals(mles)ystävän J(anssa vIIme kuussa IRäryhn\än ja sukupuolen mukaan Kvällar med fIIck(pojk)vän sen aste mAnad efter Aldersgrupp och kUn .Montako Iltaa vIIme Ikäryhmä - Aldersgrupp kuussa yletlUe kaksin Yhteensä nals- (mies) ystävän kanssa? Summa 15-17 18-21 22-25 Huru många kvällar var Nl tlllsammans med en fIIck- ~OJk) vön senaste m nad? Mp-Mkl Np~Kk MP~Mkl Np~Kk Mp-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk

Kaikki Samtllga

70.3 62.1 41.7 42.7 26.2 43.5 45.5 48.7 47.2 0 16.8 20.4 31.3 22.1 .31.8 29.6 26.9 23.9 25.4 1-5 6:....10 17.0 17.3 17.1 15.7 10.9 10.7 15.6 23.5 24.3 8;4 6.0 6.3 11-15 2.0 .4.8 6.1 8.1 5.6 5.6 2;2 1.9 16'-20 2.8 2.8 2.2 1.7 3.5 1.2 211.0 0.9 3.7 0.9 1.6 0.9 0.7 Ei osaa sanoa 1.2 Vet Inte ...... 1.2 1.0 0.9 0.7 2.8 1.9 1.2 Yht. - Summa I 100.0 I 100.0 I 100.0 I ,100.0 I 100.0 I 100.0 I 100.0 I 100.0 I 100.0

I abs. 316 170 115 40 13 8 8

I 670

ken; Sen vuoksi ei ole syytä perinpohjin eritellä annettuja vastauksia, vaan tyydytään yhdistämään taulukossa IX naimattomien (lukuunottamatta kihloissa olevia) vastaukset sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. .

tu man hand. Det är därför inte skäl att ingående analysera de. angivna svaren varför vi nöjer oss med att i tabell IX kombinera de. ogiftas (exklusi'{e förlovades) svar med kön och åldersgrupp.

Edellä todettiin, että nuoriso viettää keskimäärin suunnilleen puolet iIIoistaan ko. din piirin ulkopuolella. Taulukoissa. X":" XIV valaistaan, kuinka monta kertaa wiime kuussa» eri ikäryhmien miespuoliset ja naispuoliset haastatellut olivat olleet jumalanpalveluksessa tai uskonnollisessa kokouksessa, elokuvissa, y'lei!!!s~ä tansseissa,

Vi konst~terade i det föregående, att ungdomen tillbringar i genomsnitt ungefll,r hälften av sina kvällar .utanför hemmets sfär. I tabellerna X-XIV belyses huru många gånger. »senaste månad» manliga och kvinnliga .intervjuade i olika åldersgrupper varit på gudstjänst eiler religlöst möte, på. biograf, på allmän ,dans, på vislt

X. Käyntejä jumalanpalveluksessa tai uskonnollisessa tilaisuudessa vIIme kuussa Ikä_ ryhmän ja sukupuolen mukaan Besök vld gudstjänst eiler rellglöst möte senaste mAnad efter Aldersgrupp och kUn ,

Kertaa Oånger

Ikäryhmä -

15-17

Aldersgrupp

18-21

22-25

Yhteensä

Kalkk I

Summa

Samtllga

Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk l\:'p-Mkl Np-Kk

0 1 2 3 4 5-

72.3 11.9 4.9 2.0 , 2.0 6.9

79.0 5.6 4.8 4.8 1.0 4.8

81.6 8.3 2.3 0.8 2.3 4.7

72.9 12.1 6.6 2.4 1.8 4.2

84.8 11.0 0.5 0.5 0.5 2.7

81.4 8.6 3.8 0.9

1:9 3.4

80.8 10.3 2.2 1.0 1.4 4.3

78.0 9.2 5.0 2.3 1.7 3.8

I abs.

79.3 711 9.7 87 3.7 33 1.7 15 1.5 1'4 4.1 I 37

Yhteensä . I'100.0 I 100.0 I 100.0 1100.0 I 100.0 I 100.0 I 100.0 897 Summa 1:100.0 1·,100.0

214

XI .. Käyntejä elokuvissa vIIme kuussa Ikäryhmän 'ja sukupuolen mukaan Blografbesök senaste mAnad efter Aldersgrupp oeh' kön

Ikäryhmä Kertaa

18-21

15-17

Gånger

22-25

Yhteensä

Kaikki

Summa

Samtllga

Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk

0 1 .2 3 4 5 6 7Ei osaa sanoa ! Vet inte ......

y~~~~!

4.9 7.9 24.8 14.9 19.8 10.9 3.0 13.8

10.5 24.7 22.8 12.4 14.3 6.7 1.0 7.6

4.6 7.6 18.3 16.8 23.7 13.0 3.8 11.4

Aldersgrupp

10.2 18.7 15.1 21:7 16.3 6.0 6.0 6.0

13.0 10.9 19.0 13.0 20.7 7.6 6.5 9.3

0.8,1

21.4 8.4 20.0 9.1 25.2 20.2 12.8 ' 14.7 10.5 21.4 3.8 10.1 4.8 2.4 3.4 11.0 0.5

abs.

15.2 20.6 21.2 15.8 13.3 5.2 3.3 5.2

12.0 15.3 20.7 15.3 17.1 7.6 4.0 7.9

108 137 186 137 153 67 36 71

0.2

0.3

!100.0 !IOO.o !IOO.O !100.0 !IOO.o 1100.0 1100.0 !IOO.O ! 100.0 !897

vierailulla tai käynnillä jonkun ystävän luona ja urheilukilpailuissa. Ei kertaakaan käyneiden %-Iuku on pienin taulukossa XI, jossa valaistaan elokuvissa käyntejä. Ellei oteta huomioon epämääräistä ryhmää, »käyntejä toyerien luonao, koska haastatellut ovat varmasti käsittäneet ne vähän eri tavalla, ovat elokuvissa käynnit keskeisin huvittelumuoti). Kokonaista 19.5 %," siis suunnilleen 1/5 haastatelluista oli' käynyt

eiler besök hos en vän och pA idrottstävIingar. Procenten O-gAnger är minst i tabell XI, där biografbesökarfrekvensen iIIustreras. .om vi bortser frAn den vaga gruppen besök hos kamrater, som säkert uppfattats nAgot olika av de intervjuade, är biografbesök den intensivaste nöjesformen. Hela 19.5 %; alltsA inemot 1/5 av de Intervjuade. hade besök~ biograf minst .'.

XII. Käyntejä yleisissä tansseissa' vIIme kuussa Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Besök pA allmän dans senaste mAnad etter Aldersgrupp oeh kön

,',

Kertaa

15-17

Gånger

Y,~.t~ensä

18-21

IkAryh'!lä -'Aiiiersgr.upp

Kaikki

;

Summa

22-25

Samtllga

Mp-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk MP-Mkl Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk

0 1 2 3 4 5 6 7Ei osaa sanoa ' Vet inte

y~~~~!

69.3 6.9 5.9. 3.0 10.9

48.1

4.0

66.6 8.5 8.5 1.9 4.8 2.9 2.9 3.9

9.2 11.4 4.6 11.4 4.6 2.3 8.4

52.4 13.9 10.3 9.6 4.2 3.6 0.6 4:8 0.6

63.0 14.1 4.9 4.4 7.6 3.3 1.6 1.1

75.2 8.1 7.1 4.8 2.8 0.5 0.5 0.5 0.5

59.9 10.8 7.2 4.1 9.6 2.9 1.4 4.1

65.5 10.2 8.5 5.8 3.8 2.1 1.0 2.9

I abs.

62.9 ! 564 10.6 94 7.9 71 5.0 45 6.6 58 2.6 22

0.2

1.2

3.4

0.1

1100.01100.01100.0 !IOO.o !IOO.o \100.0 \100.0 \ 100.0 100.01897

XIII. Vierailuja tai käyntejä ystävän luona vIIme kuussa Ikäryhmän ja sukupolen mukaan Vlslter eiler besök hos en vän senaste mAnad efter A1dengrupp och kön Ikäryhmä Kertaa Oinger

15-17

Aldersgrupp

18-21

22-25

Yhteensä

KaIkkI

Summa

Samtllga

Mp-Mkl Np-Kk Mp-Mk! Np-Kk Mp-Mkl Np-Kk MP-Mk!NP-Kk -

o 1 2

3 4 5 6 7 8 9-

Ei osaa ~anoa Vet inte ......

Y~~~~!

! abs.

I 30.7 9.9 17.8 6.9 5.9 7.9 4.0 1.0 1.0 13.9

23.s 9.5 15.2 2.9 10.4 9.5 1.0 1.9 2.9 21.9

18.3 7.7 18.3 4.6 16.0 5.3 5.3 . 4.6 5.3 13.8

.13.3 6.0 16.8 '14.5 15.7 6.0 6.0 1.2 4.8 13.9

16.3 7.6 11.4 12.0 ·9.8 9.8 8.7 1.6 3.3 19.0

0.8

1.8

0.5

11.4 20.4 8.2 6.7 15.2 11.9 8.4 19.0 10.8 15.2 7.9 8.6 6.5 5.7 2.4 '1.0 6.7 . , 3.4 10.9 16.1

14.8 7.1 14.3 13.9 14.3 7.9 4.8 1.3 5.2 14.3 .

17.4 7.6 14.7 11.4 12.7. 7.9 5.6 1.8 4.8 15.2

136 68 1 132 102 114 71 50 16 39' 136

. 1.0

1.01

2.9

0.7

2.1

"41 13

1100:01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.0 \ 100.0 \ 897

elokuvissa ovlime kuussao vähintään 5 kertaa. Elokuvista innostun'eet ovat pääasiallisesti miehiä, joissa myös naisiin verrattuna on vähemmän haastateltuja, jotka eivät ole ollenkaan olleet elokuvissa. Asumisåhtau~ den ja elokuVissa käyntiel1 'välinen vertailu osoittaa erittäin merkitseviä eroja: ahtaasti asuvat ovat elokuvissa huomattavasti useammin kuin muut haastatellut.

fem gånger den senaste månaden. Bloentusiasterna kan främ'st sökasbland' männen; som också i jämförelse 'med kvinnorna'har färre intervjuade, som inte alls varit på biograf. En jätriförelse mellan' trångbodd~ het och biografbesökartrekvens visat stal'kt signifil{ativa skillnader, rdet de trångbodda betydligt oftare är på biograf.

XIV. Käyntejä urheilukilpailuissa vIIme· kuussa Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Besök vld 14rottstävllngar senaste mAnad efter Aldersg.,upp och kön. Ikäryhmä Kertaa Oinger' .

15-17.

Aldersgrupp

,18-21

22-25

Yhteensä,

KaIkkI

Summa

Samtllga

MP-Mk! Np-Kk MP-Mk! Np-Kk MP-Mk! Np-Kk Mp-Mkl Np-I<;k

0 1 2 3 4 5 6-

49.5 16.8 14.8 6.9 5.0 3.0 4.0

63.8 21.9 ·5.7 5.7 0.9

2.0

58.0 16.8 9.2 6.1 5.3 3.8 0.8

80.1 6.0 8.5 3.6 1.2 0.6

64.1 ' 89.5 12.0 5.7 11.4 2.8 3.3 0.5 4.3 1.6 0.5 3.3 0.5

58.7 14.7 11.5 5.1 4.8 2.6 2.6

80.7 9.4 5.4 2.7 0.6 0.4 0.6

I abs.

70.6 632 11.8 106 8.2 74 3.8 34 2.6 23 13 1.4 1.6 14

Ei osaa sanoa _. Vet inte ..' .... 0.2 0.1 1 1 - I 0.5 Yht. - Summa 1 100.01 100.01 100.01100.01 100.01 100.01 100.01 100.01100.0 1 897

Uskonnollinen harrastus ei suurestikaan vaihtele, mutta näyttää vähenevän iän mukana. Tanssinharrastus on 15-17 vuoden. iässä suurempi na.ispuolisten kuin miespuol!sten haastateltujen keskuudessa, sen sijaan suhde rt:Jainittua vanhemmissa ikäryhmissä on päinvastainen. Voimakkain on tanssin harrastus 18 - 21-vuotiaiden ikäryhmässä. Naiset käyvät toverien luona (varauksin käsitteen häilyvyyden vuoksi) enemmän kuin miehet, sen sijaan passiivinen urheilunharrastus vähenee iän mukana ja on ,huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Taulukoissa X-XIV on jätetty huomioon ottamatta useita huvittelumuotoja, sen vuoksi taulukossa XV osittain täydennetää'n vapaa-ajan suuntaukseen vaikutt'avia tekijöitä, osittain verta iliaan eri ryhmiä ilmoittamalla niiden haastateltujen, jotka ovat ainakin kerran viime kuussa käyneet ko. huveissa, osuus. Ennen taulukon osoittamien asioiden selostamista on syytä huomauttaa, että haastattelijoille annetuissa ohjeissa tähdennettiin, että käynti kahvilassa tai anniskeluravintolassa sekä vierailu on otettava huomioon vain, jos siihen on kulunut suurin osa iltaa. Samoin kuin vierailu on myös okotihipah häilyvä käsite, jonka eri ryhmät ehkä käsittävät eri tavalla. On mahdotonta syventyä kaikkiin niihin merkitsevyyseroihin, joita voidaan todeta eri ryhmien välillä. Tässä riittää tärkeimpien tähdentäminen. Jumalanpalveluksiin nähden ovat erot yleensä pienet, mutta koululaisissa on merkitsevästi enemmän niihin osallistuneita kuin muiden ammattiryhmien haastatelluissa. Elokuvissa käyntejä kosketeltiin jo edellisessä, mutta voidaan lisätä, että koululaisissa oli merkitsevästi enemmän. elokuvissa kävijöitä kuin muihin ammattiryhmiin kuuluvissa. Suunnilleen: 1/4 haastatelluista oli teatterissa tai oopperassa ja erot eri sukupuolten ja kieliryhmien sekä .toisaalta konttorihenkilökunnan ja koululaisten kuin myös toisaalta työntekijöiden ja muiden ammattiryhmien edustajien välillä olivat erittäin merkitsevät. Konse~ttiharrastus näyttää kauttaaltaan

Det religiösa intresset uppvlsar inte särskilt stora fluktuationer, men ser ut att avta med åldern. Dansintresset är i 1517 års åldern större bland kvinnliga än bland manliga intervjuade, medan förhållandet är det motsatta i de äldre åldersgrupperna. Störst är dansintresset i åldersgruppen 18-21 år. Besöksfrekvensen hos kamrater är - med reservation för begreppets vaghet - större bland kvinnor, medan det passiva idrottsintresset avtar med stigande ålder och är betydligt större bland männen än bland kvinnorna. I tabellerna X-XIV har flere nöjesformer ej beaktats, varför vi i tabell XV dels kompletterar antalet exponenter för frltidsinriktningen dels anställer jämförelse; mellan olika grupper genom att ange andelen av intervjuade som åtminstone en gång sena.ste månad besökt ifrågavarande nOJe. Innan vi närmare kommenterar tabellen är det skäl att understryka, att det i direktiven tili intervjuarna framhållits, att ett bt!sök på kafe eiler utskänkningsrestaurang samt en visit endast skall beaktas om en avsevärd del av kvällen fördrivits där. I Iikhet med visit är ohippao ett diffust begrepp, som kanske uppfattas olika av olika kategorier. Det är omöjligt att gå närmare in på alla de signifikativa skillnader som kan konstateras melian de olika grupperna. Det är nog att här betona de viktigaste. Beträffande gudstjänsten är skillnaderna i allmänhet små, men signifikativt flere skolelever besökte gudstjänst än andra yrkesgrupper. Biografintresset berördes redan i det föregående, men tilläggas kan, att signifikat.ivt flere skolelever än andra yrkesgrupper varit på biograf. Ungefär 1/4 av de intervjuade var på teater eiler opera och skillnaderna är starkt signifikativa mellan könen och språkgrupperna samt mellan å ena' sidan kontorspersonal och skolelever samt å andra sidan arbetare och övriga yrken. Konsertintresset synes genomgående vara mindre än teaterintresset och också här är skillnaderna

ZTT

XV. NIIden prosenttinen osuus haastatelluista, jotka ainakin kerran vIIme kuussa kävivät eri vapaa-ajanvlettopalkolssa . Den procentuella andelen Intervjuade, som Atmlnstone en gAng sen aste mAnad besökte ollka frltldsetabllssemang K.äynyt ainakin kerran -

Ryhmä Orupp

Varlt Atmlnstone en gAnit pA

...... '" ' .... C"C "'C;~~ .....

e-" ::s~-g

Mp. - Mk............ . Np. - Kk ............. .

·19.2191.6 21.1 15.4 29.8140.1 79.6 13.0 22.0 84.8 26.2 15.8 29.9134.5 85.2 10.4

Suomenkiel. - Flnskspr. Ruotslnklel. - Svenskspr.

21.3 88.5 22.4 14.7 29.3 37.8 81.3 10.2 7.5 15.6 29.6 17.2 84.4 32.0 20.3 33.6 33.6 90.6 20.3 14.1 18.8 29.7

15-17 ............... . 18-21 ............... . 22-25 ............... .

24.3 92.2 20.4 12.6 28.2 32.0 72.8 15.0 9.2. 1.5 43.2 23.2 92.3 22.9 17.5 32.7 49.5 84.5 12.8· 8.4 14.8 29.6 17.0 82.5 26.4 15.7 28.7 30.5 86.3 8.9 8.1 24.4 22.3

Koululaiset - Skolelever . Konttorihenk. - "Kontorspersonai ............ . Työntekijät - Arbetare .. Muut ammatit - Övr. yrken ............... .

27.0 92.2 31.6 24.1 37.9 30.1 83.3 16.3

8.7123.8 41.3 8.3 9.1 19.3

7.4 12.1 40.4

17,9.87.9 32.9 20.8 30.6 37.0 87.9 10.4 8.7 12.7 22.51 16.4 90.4 14.1 5.1 28.8 53.1 74.0 7.3 11.9 21.5 37.9

18.9 81.9 16.2 10.2 21.9 34.3 84.2 10.2

7.2 18.9 17.0

syntyperäiset - Infödda. 120.5 90.7 26.4 17.5 29.9 35.5 81.8 13.7 - Inflyttade 20.8 83.2 19.6 12.5 29.8 39.5 83.0 8.0

9.4 15.5 34.01 6.6 16.7 21.6

IMuuttaneet

teatteriharrastusta vähäisemmältä, ja myös siinä ovat erot toisaalta työläisten ja toisaalta koululaisten ja konttorihenkilökunnan välillä erittäin merkitsevät. Erot iltamissa olleiden haastateltujen välillä olivat sangen pienet, sen sijaan työntekijöisSä 011 erlt~ täin merkitsevästi enemmän tansseissa käy" neitä kuin muihin ammattiryhmiin kuuluvissa. DKotihipab on, kuten jo on useita kertoja tähdennetty, häilyvä käsite ja on mahdollista, että ne erittäin merkitsevät erot, jotka on voitu todeta eri kieli- ja ammattiryhmien välillä, selittyvät tästä tosiasiasta. Kahvilassa kävijät ovat suhteellisen tasaisesti etualalla; melkein merkitsevä ero voidaan kuitenkiri todeta kiellryhmien välillä. Anniskeluravlntoloissa käynteihin nähden on luonnollista, että erot ikäryhmien välillä

mellan å ena sidan arbetarna och å andra sidan skolelever och kontorspersonal starkt signifikativa. Skillnaderna. rörande· intervjuade som varit på soareer är rätt små, medan starkt signifikativt f1ere . arbetare varit på .dans än övriga yrkesgrupper. »HippaD är som redan f1ere gånger betonats ett diffust begrepp och det är möjligt att de starkt resp. nästan signifikativa skillnader, som kunnat konstateras mellan språkgrupper och yrkesgrupper, kan förklaras av detta faktum. Kafebesökarfrekvensen är relativt jämn överlag; en nästan signifikativ skillnad kan dock konstateras mellan språkgrupperna. Beträffande besöI< på utskänkningsrestaurang är det naturligt att skillnaderna mellan åldersgrupperna är väsentliga; av större intresse

ovat oleelliset. Ammattiryhmien väliset erot ovat myös melkein merkitseviä. Urheilukilpailuihin nähden voidaan esittää merkitsevät erot toisaalta koululaisten ja työntekijöiden ja toisaalta konttorihenkilökunn'!n ja muihin ammattiryhmiin kuuluvien välillä. Jos lopuksi verrataan syntyperäisiä helsinkiläisiä kaupunkiin muuttaneihin, havaitaan, että viimeksi mainitut kävivät enemmän ,jumalanpalveluksissa, yleisissä tansseissa, vierailulla ja anniskeluravintolassa, jota vastoin ensiksi mainitut kävivät erittäin merkitsevästi enemmän urheilukilpailuissa, merkitsevästi enemmän elokuvissa ja »kotihipoissa~ sekä melkein merkitsevästi enemmän teattereissa tai oopperassa sekä konserteissa. . Yleiskuvan saamiseksi suhdelukujen merkityksestä kaupungin kaikkien nuorten osalta ja käsityksen muodostamiseksi käyntien lukuisuudesta ilmoitetaan seuraavassa yhdistelmässä käynnit huvittelulajin mukaan, käynnit haastateltua ja kävijää kohden sekä ko. tutkimuksen perusteella lasketut, kaupungin kaikkiin 15-25-vuotiaisiin nuoriin kuuluvat kävijät ja näiden käynnit.

är den nästan signifikativa skillnaden mellan yrkesgrupperna. Rörande idrottstävlingarna kan framhållas de signifikativa skillnaderna mellan å ena sidan skolelever och arbetare och å andra sidan kontorspersonaI och övriga yrken. Om vi tili slut jämför de infödda med de infJyttade, ser vi att ej signifikativt fJere av de sistnämnda gick på gudstjänst, allmän dans, visit och utskänkningsrestaurang, medan av de infödda starkt signifi. kativt flere gick på idrottstävlingar, signifikativt flere på bio och *hippao samt nästan . signifikativt flere på teater eiler opera och konsert.

För att kunna överblicka vad de relativa frekvenserna betyder för totalantalet ungdomar i staden och för att få en bild av besöksintensiteten anges i tablån nedan antalet besök efter nöjesslag, besök per intervjuad och besökare samt uppskrivna siffror för besökare och antal besök för alla stadens ungdomar i åldern 15-25 år.,

Käyn·tejä -

yht. Inalles

Usko tilaisuudet tai jumalanpalv. Religiöst möte eiler gudstjänst . .... ,Elokuvat - Biograf ................ Teatteri, ooppera - Teater, opera .... Konsertti - Konsert ................ Iltama yms. - Soan~ o.d ............. Tanssit - Dans .................... Vierailut - Visiter ................. Kotihipat - Hippa ................. Kahvila - Kafe ..................... Anniskeluravintola Utskänkningsrestaurang ...................... Urheilukilpailut - Idrottstävlingar ....

Jos ensiksi tarkastellaan saraketta .käyntejä haastateltua kohden,) ja lasketaan yhteen ne sekä lisätään kotona vietettyjen iltojen lukuun haastateltua kohden 14.3, pää-

Besök

haastakävlteltua kohden jää per In- kohden terper bevjuad sökare

Kävijöitä yht. n. Besökare inalles c.

Käyntejä yht. n. Besök inalles c.

563 2728 303 232 474 1064 3659 160 221

0.6 3.1 0.3 0.3 0.5 1.2 4.1 0.2 0.3

3.0 3.5 1.4 1.7 1.8 3.2 5.0 1.5 3.4

10300 43800 II 900 7800 14900 18400 40400 5800 3600

31300 151600 16800 12900 26300 59100 203300 8900 12300

306 621

0.3 0.7

2.1 2.4

7900 14700

17000 34500

Ser vi först på ~olumnen besök per intervjuad och adderar ner den samt lägger tili antalet hemmakvällar per intervjuad 14.3, erhåller vi som summa 25.9 kvällar

219

i månaden. Vi får alltså en approximativ dytään 25.9 iltaan kuukaudessa. Saadaan bild avo huru månaden' i" genomsnitt disposiis yleiskuva siitä, miten nuoret käyttävät neras av ungdomarna; alla uppgifter i keskimäärin yhteen kuukauteen sisältyvän vapaa-ajan. Yhdistelmän kaikki tiedot ei- tablån hänför sig givetvis inte tili kvällarna, men alla sätt att disponera kvällarna har vät tietenkään liity iltoihin, mutta kaikkia inte heller beaktats. Promenader, organiillanviettotapoja ei myöskään ole otettu sationsverksamhet m.m. fyller ut de återhuomioon. Kävely, järjestötoiminta yms. vaatii, jäljellä olevat illat. Sarakkeesta stående kvällama. Intensiteten" (medelankäyntejä kävijää kohden ilmenee, että tai per "besökare) för de olika sätten att käyntien luku on hyvin ,erilainen eri illan- disponera kvällarna är mycket olika; förviettotapoihin nähden: esim. kahvilassa . vånansvärt högt kommer t.ex. kafesittarna, kävijöiden luku on varsin suuri (3.4). Se vilket visar att det finns en kategori för vilken kafeerna utgör ett väsentligt inslag osoittaa, että kahviloissa oleskelemisella on i nöjeslivet om kvällarna. Också de som oleellinen merkitys tietyn ryhmän huvi elävarit på gudstjänst komme(" relativt högt mässä. Myös jumalanpalvelusten, tanssii i~tensitetsordning, i Iikhet med de sörit tilaisuuksien. ja elokuvien oS31ta luvut ylitvarit på dansställen och biograf. tävät 3:n .. . Kysymys siitä, mitä haasta~lIut.Qvat tehneet iltaisin, liittyy läheisesti nuorten .pääasiallisiin tapaamispaikkoihin. Ongelman valaisemiseksi kysyttiin haastateltaviita: &Missä yleensä tapaatte ystäviänne?&. Taulukosta XVI ilmenevät vastaukset ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Koska osa haastateltuja on maininnut useita paikkoja, joissa he tapaavat ystäviään, ylittää %lukujen summa kauttaaltaan 100:n ja paikkoja kertyy enemmän kuin haastateltuja. Koti näyttää olevan ehdottomasti tärkein tapaamispaikka, kun taas katu tai piha on lähinnä tavallisin, suurin %-Iuvuin varsinkin nuorimmassa ikäryhmässä. Yhdistystoiminnalla on merkitystä erikoisesti miesten ja 18-21-vuotiaiden osalta, kun taas yli . 13 % 15..,...17-vuotiaista naisista ja 18-21-vuotiaista miehistä tapaa tovereitaan eri huvittelupaikoiss'a pääasiallisesti tanssipaikoissa. Työpaikan ja koulun pienet luvut johtuvat siitä, että nämä on otettu huomioon vain silloin, kun haastateltu ei ole maininnut mitään muuta tapaamispaikkaa. Merkitsevyyserittelyissä on verrattu kodin tapaamispaikakseen ilmoittaneita . muun paikan mammneihin ja eri sukupuolten välinen ero on, kuten taulukosta havaittaneen, erittäin merkitsevä. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat ja naimisissa olevat ovat myös maininneet erittäin merkitsevästi useammin kodin

Ett intimt samband med frågan om vad de intervjuade gjort om kvällarna har frågan om var ungdomarna huvudsakligen träffas. För att belysa problemet ställdes tili intervjuobjekten frågan:' &Var träffar Ni i allmänhet Era vänner?&. Ur' tabell XVI framgår svaren efter åldersgrupp och kön. Då en del intervjuade nämnt flere platser, där de träffar sina vänner, överstiger procentsumman genomgående 100, och den absoluta summan de intervjuades antal. Hemmen visar sig vara den avgjort viktigaste mötesplatseit, medan gatan, gården är ·den näst vanligaste med· höga procentsiffror särskilt i den yngsta åldersgruppen. Föreningslivet är av vikt särskilt för männen och 18....!...21-åringarna, medan 13 % av kvinnorna i åldern 15-'17 år och av männen i åldern 18-21 år vanIigen träff~s på olika nöjesetablissemang främst dansplatser. Arbetsplatsens och skolans låga siffror beror på att dessa endast beaktats, då den intervjuade inte nämnt någon annan mötesplats. Vid signifikansanalyserna har vi jämfört de som nämnt hemmet som mötesplats med dem som nämnt andra platser 'och skillnaden mellan könen är som tabellen antyder starkt signifikativ. Den äldsta åldersgruppen och de gifta har också starkt signifikativt oftare nämnt hemmet som platsen där vännerna mötsj medan några skillnader inte har

220 XVI. Haastateltujen tapaamlspalkat Ikäryhmän Ja sukupuolen mukaan De IntervJuades mlltesplatser efter 41dersgrupp och klln

Missä yleensä ta~aatte . ystävlänne Var trAffar Nl I allmänhet era ·vänner?

Ikäryhmä -

15-17

18-21

I ~& I ~&

Aldersgrupp

22-25

I ~&

Yhteensä Summa

I ~& I ~&

Kaikki Samtllga

I~ abs.

I I I

Kotona, toisten kotona Hemma, hemma hos I andra ................ 55.5 71.4 56.5 72.9 71.2 81.,0 62.7 76.2 70.0 627 Kadulla, pihalla, ulkona' På gatan, gården, ute .. 35.7 22.9 17.6 15.1 14.7 10.5 20.7 14.s 17.5 157 Järjestöelämässä - 1 föreningslivet ............ 12.9 9.5 15.2 11.4 14.2 8.5 14.2. 9.8 11.8 106 Huvittelupaikoissa - På nöjesetablissemang .... 3.0 13.3 12.9 8.5 8.6 6.7 8.6 8.7 8.7 78 TyöKaikassa, koulussa P arbetsplatsen, i skolan ............... 4.9 6.7 4.6 4.8 5.4 2.4 5.0 4.1 4.8 41 EI osaa sanoa - Vet Inte . 4.9 11.5 7.8 6.0 5.7 7.5 5.2 6.2 5& Vht. - Summa 1116.91123.81118.31120.51120.11114.81118.71188.8118.8110&5

kuin muun paikaksi, jossa ystäviä tavataan, sen sijaan ei ole todettu mitään eroja syntyperälsten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden välillä. Kuitenkin juuri niihin ryhmiin kuuluvissa, jotka enimmäkseen tapaavat ystäviään kodeissa, on suhteellisesti enemmän kaupunkiin muuttaneita kuin syntyperäisiä helsinkiläisiä. Ne, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät voi kutsua ystäviään vleraikseen kotiinsa, ovat luonnollisestikin ilmoittaneet merkitsevän harvoin kodin tapaamlspalkakseen, sen sijaan ahtaasti ja väljästi asuvien välillä ei ole todettu mitään merkitseviä eroja. Edellisessä on käsitelty' erästä tutkimuksen keskeistä osaa. Annettujen tilastollisten lukujen arvon lisäämiseksi on kuitenkin tärkeätä etsiä vertauskohtia myös Helsingin ulkopuolelta. Melkein yhtä tärkeätä kuin ilmiön mittaaminen on saatujen tietojen. vertaaminen muiden vastaavien paikkakuntien lukuihin. Vaikka Pohjoismaiden suurkaupu'ngit tarjoavatkln tässä vertailukelpoista aineistoa, on kuitenkin erittäin vaikeaa löytää täysin vastaavien vertailujen perustaa. Aineiston rakenne, kysymysten erilaisuus ja "polsputoamat" mm. ovat tekijöitä, jotka vähentä-

reglstrerats mellan infödda och Inflyttade. Emelle.rtld finns just bland de grupper som företräde~vis träffas I hemmeri - de gifta och 22-25-åringarna - relativt f1ere inf1yttade än infödda. De som anmält att de ej kan be sina vänner hem tili sig har naturligt nog signifikativt mera sällan nämnt hemmen som mötesplats, medan mellan trångbodda och Inte trångbodda inga signifikativa skillnader reglstrerats. . ·1 det föregående har en av undersökningens centrala delar behandlats. För att ge de anförda statlstlska slffrorna ökat värde är det ~mellertid av vikt att söka jämförelsepunkter också utanför Helsingfors. Nästan lika betydelsefullt som att erhålla ett mått på en· företeelse, är att kunna ställa de erhållna informationerna i relatlon tili informationer från annat jämförbart håll. De nordiska storstäderna erbjuder härvidlag ett jämförelsematerial, om det ock är vanskligt att erhålla en bas för fullt korrekta jamförelser. Materialets struktur, olikheter i frågeställnlng samt borttallsprocent är några av de faktorer som mlnskar exaktheten I en jämförelse.

221 vät vertailun tarkkuutta. Kun seuraavassa esityksessä pyritään suorittamaan vertailuja eri Pohjoismaiden kaupunkien välillä, nojaudutaan Ruotsin suhteen osittain valtion suorlttamlin selvityksiin osittain kun- , nallisiln erlkolstutkimuksiin. Sen vuoksi viitataan jokaisessa yksityistapauksessa lähteeseen. Kööpenhaminan lukujen kohdalla päädytään julkaisuun oDen danske ungdomt1 ) ja Oslon monistettuun selvitykseen eräästä vapaa-ajan tutkimuksestaB). Näiden julkaisujIm perusteella on mahdollista tehdä havaintoja käynneistä elokuvissa ja yleisissä tansseissa. Alla olevassa' yhdlstelmässä esitetään elokuviss!l käynnit ikäryhmän ja sukupuolen mukaan.

I(aupunkl - Stad Helsinki - Helsingfors .......... Kööpenhamina - Köpenhamn .... Oslol) ..................., ....... Tukholma') - Stockholm') .......

Då vi i den följande framställningen söker anställa jämförelser mellan olika nordiska städer, baserar vi oss för Sveriges vidk0n:tmande dels på statllga utredningar, dels på kommunala specialundersökningar, varför vi i varje enskllt fall hänvisar tili källan. Då vi anför slffror för Köpenhamn stöder vi oss på publlkatlonen oDen danske ungdomo 1 ) och för Oslos vidkommande på en stencilerad redogörelse för en ofritidsundersökelsetl ). På basen av dessa publikationer är det möjligt att göra iakttagelser beträffande besöksfrekvensen på biograf och på allmänna danser. I tablån nedan iIIustreras blografbesöken efter åldersgrupp och kön. Elokuvakäyntejä kuukaudessa Blografbesök per månad Ikäryhmä - Aldersgrupp 15-17 18-21 22-25 Mp ~e Mk ~e ~e ~e ~e 3.9 4.3 4.8 4.4

2.6 3.3 4.0 3.5

3.9 4.7 4.3 5.2

3.0 3.5 4.0 3.9

3.3 3.5 3.5 3.8

2.1 2.8 3.3 3.5

') Talven käsittävä puollvuotlskausl. 15--16-, 19-20- Ja 23-24-vuotlaat. , ') Talven käsittävä puolIvuotIskausI. 16-, 20ja 24-vuotlaat. Lähde: Ungdomsundersöknlngen I Stockholm 1944 utförd av Förenlngen för social planerlng.

') Vlnterhalvåret; åldersgrupperlngen 15-16-, 19-20- och 23-24-årlngar. ') Vlnterhalvåret; 16-, 20- och 24-årlngar; I(älla: Ungdomsundersöknlngen, 1 Stockholm 1944 utförd av Förenlngen för social planerlng.

Voidaan siis havaita, että naiset kaikissa kaupungeissa käyvät harvemmin elokuvissa kuin vastaavien ikäryhmien miehet ja että 18-21-vuotiaat käyvät Osloa lukuunottamatta eniten elokuvissa. Helsingin luvut ovat kauttaaltaan muiden pääkaupunkien lukuja alhaisemmat, ja erot ovat yleensä suuremmat naisten kuin miesten osalta. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei voida tehdä samanlaista yhdistelmää tanssien osalta. On tyydyttävä toteamaan, että Kööpenhaminan luvut osoittavat Tanskan nuorison käyvän useam-

VI ser, att kvinnoma i alla städer har färre biografbesök än männen I motsvarande åldersgrupper och att 18-21-åringama laila städer utom Oslo går mest på blograf. Helsingfors uppvlsar genomgående lägre slffror än de övriga huvudstädema och sklllnadema är I allmänhet större'för kvinnoma än för männen. Det är inte möjligt att på båsen av de uppgifter, som flnns tili hands, göra en Iiknande tablå över dansfrekvensen. Vi får nöja oss med att konstatera att siffroma för Köpenhamn tyder på, att flere av den

') En statlstlsk undersögelse företaget af ungdomskomlsslonen. I(sbenhavn 1951. ') Saertrykk IV av Statlstlsk I(vartalshefte for Oslo 1. kvartal 1950.

') En statlstlsk undersögelse företaget af ungdomskommlsslonen. I(ebenhavn 1951. ') Saertrykk IV av Statlstlsk I(vartalshefte for Oslo 1. kvartal 1950.

222 ,!

·min tansseissa kuin 11)uissa huveissa, ja että se tanssii useammin kuin Helsingin nuoriso. .Kööpenhaminan lukuihin sisältyvät kuitenkin yksityiset tanssit, jotka tasoittavat .muuten suuria eroja. Tukholman·luvut taas kohdistuvat kesän käsittävään puollvuotiskauteen, jolloin on totuttu, tanssjmaan enemmän kuin talvella. Kuitenkin tiedot Ruotsin suurkaupunkien osalta viittaavat siihen, että tanssi on tärkeämpi Tukholman kuin Helsingin huvi elämässä. IImoitetut luvut ja Skandinavian maista käytettävissä olevat eri selvi.tykset herättävät sen vaikutelman, että valtahuvit ovat kaikissa suurkaupungeissa elokuvat ja tanssit. Nämä huvit näyttävät vallanneen enemmän sijaa muissa Pohjoismaiden kaupungeissa kuin Helsingissä (Oslon osalta ovat mahdollisesti tansseissa käynnit poik·keuksena).

danska ungdomen går på dan~er och att de som dansar gör det oftare än HelsingforsungdQmarna .. Emellertid ingår i siffrorna .för Köpenhamn även privata danser, viiket utjämnar de eljest rätt stora skillnaderna . Siffrorna för. Stockholm åter hänför sig tili sommarhalvåret, då dansvanorna är mera utbredda .än under. vinterhalvåret. Emellertid tyder uppgifter från storstäder i Sverige på att dansen är en betydelsefullare faktor i Stockholms nöjesliv än i Helsingfors. .. Det intryck de angivna siffrorna och olika skandinqviska redogörelser lämnar är, att de dominerande nöjesformerna överallt i storstäderna är biograf och dans. Dessa nöjen förefaller att vara mera utbredda i de övriga nordiska huvudstäderna (ev. med undantag för dansfrekvensen i Oslo) än i Helsingfors.

V. Lukeminen, radio Ja elokuvat

V. Läsnlng, radio och fIIm

Edellisessä luvussa on keskitytty nuorison iltojen kartoittamiseen. On todettu, että elokuvat ovat keskeisenä huvimuotona, mutta ei vielä ole selvitetty niitä elokuvia, jotka kiinnostavat haastateltuja. Kokonaiskuvan saamiseksi nuorison mausta ei ole hankittu tietoja vain siitä, mi.nkälaatuisia elokuvia haastatellut katsovat, vaan myös siitä mitä he lukevat ja mitä radion ohjelmia he kuuntelevat. . Ensiksikin sanomalehtien lukemisen suhteen iimenee taulukosta XVII, että 89.6 % nuorista· säännöllisesti lukee päivälehtiä. Niitä, jotka eivät lue päivälehtiä, on vähiten miehissä ja eniten 18-21-vuotiaissa naisissa. Miehiä, jotka eivät lue, on erittäin merkitsevästi vähemmän· kuin naisia, jota vastoin merkitseviä eroavuuksia ei voida havaita ikäryhmien, kielen ja eri am-

Vi har i föregående kapitel koncentrerat oss på att karUägga ungdomens kvällar. Vi har konstaterat, att biografbesök är den dominerande nöjesformen, men vi har ännu inte redogjort för viika filmer de intervjuade intresserar sig för. För att få en helhetsbiid av ungdomens smakinriktning har vi införskaffat uppgifter, inte endast om viika slag av filmer de intervjuade ser på, utan även om vad de läser och viika radioprogram de Iyssnar på. Vad först tidningsläsandet beträffar, så framgår av tabell XVII att 89.6 % av ungdomarna regelbundet läser dagstidningar. De som icke läser tidningar är fåtaligast bland manliga och talrikast bland kvinnIiga 18-21-åringar. De icke-tidningsläsande männen är starkt signifikativt färre än kvinnorna, medan några signi-

XVII. Sanomalehtien lukeminen Ikäryhmän Ja sukupuolen mukaan Tldnlngsläsandet efter Aldersgrupp och kön

Luetteko säännöllisesti päivälehtiä? Läser Ni regelbundet dagstidningar?

I 1-----;-1 --1 I I I I Ikäryhmä -

15-17

Aldersgrupp

1S-21

22-25

~e -~e

Yhteensä Summa

~e I ~e

Kaikkiaan Inalles

%1 1

Ei lue - Laser ej ...... . 9.9 15.2 3.1 16.9 7.11 10.5 6.5/ 13.7 10.4 Lukee - Läser: P.orvarilli84.2 80.0 82.4 75.3 70.6 84.3 77.6 80.3 79.0 sia - b.orgerliga ..... . vasemmist.olehtiä 1.5 3.8 1.4 2.2 0.6 1.3 vänstertidningar ..... . P.orvarillisia ja vasemmist.olehtiä - b.orgerIiga .och vänstertidning2.9 12.2 6.6 17.4 2.9 13.0 4.2 8.3 ar .................. . 5.9 ei mainittu mitä - ej 1.9 0.8 ·0.6 1.1 0.9 0.7 1.0 0.9 uppgivet vilka ....... . Ei mainittu - Ej upp0.6 0.2 0.\ givet ................ Yht. - Summa 1100.01.100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01

abs.

93 709 12

74 8 1 897

matti en välillä. Taulukk.o .os.oittaa myös, että 79.0 % haastatelluista luki P.orvarillisia lehtiä, 8.3 % sekä P.orvarillisia että vasemmist.olehtiä ja 1.3 % ain.oastaan vasemmist.olehtiä. Iän karttuessa aletaan lukea eri pu.olueiden san.omalehtiä riippumatta .omasta P.oliittisesta asenn.oitumisesta, ja kok.onaista 17.4 % 22-25-vu.otiaista miehistä luki sekä P.orvarillisia että vasemmist.olehtiä. Seuraava yhdistelmä .os.oittaa, mitä lehtiä haastatellut .ovat i1m.oittaneet lukevansa säännöllisesti; lehden lukij.oiden pr.osenttinen .osuus .on laskettu sekä kaikkien että ru.otsinkielisten haastateitujen .osalta, ja samalla esitetään saadun aineist.on perusteella laskettu, eri san.omalehtien lukij.oiden määrä k.ok.o kaupungin 15-25-vu.otiaiden lukijakunnasta.

fikativa . skillnader mellan åldersgrupper, språk .och yrke inte kan påvisas. Tabellen visar vidare, att 79.0 % läste b.orgerliga tidningar, 8.3 % såväl b.orgerliga s.om vänstertidningar .och 1.3 % endast vänstertidningar. Med stigande ålder blir tidningsläsandet åsiktsmässigt mindre ensidigt .och hela 17.4 % av männen i åldern 22-25 år läste såväl b.orgerliga s.om vänstertidningar. Följande tablå visar vilka tidningar de· intervjuade anmält att de läser regelbundet; antalet läsare av resp. tidning anges i % såväl av samtliga s.om av svenskspråkiga intervjuade samtidigt s.om uppskrivna tai anges. så att det ungefärliga antalet av resp. tidnings läsare bland 1525-ådngar framgår.

Ryhmäs~ä »Muuh .on enimmäkseen maaseutulehtiä. Se .os.oittanee, että .osa kaupunkiin muuttaneista .on jatkuvasti k.osketuksessa k.otiseutuunsa. Tied.ot .os.oittavat, että san.omalehtien lukijat lukevat 1.6 lehteä henkilöä k.ohden vastaavan luvun .ollessa ru.otsinkielisten .osalta hieman suuremman, 1. 7. Luettel.ossa .olevien lehtien nimet eivät yleensä t.odista itsenäistä san.omalehden valintaa: nu.oris.o lukee vanhem-

Gruppen DÖvrigaD innehåller mest lands.ortstidningar, vilket tyder på att en del av de inflyttade f.ortfarande har k.ontakt med hemtrakten. Uppgifterna visar att tidningsläsarna läste 1.6 tidningar per pers.on, medan m.otsvarar:de tai för de svenska läsarna var någ.ot högre 1. 7. 1:.istanpå tidningsnamnen är i allmänhct inte ett bevis på ct~ självständigt vaI av'dagstidning; ungd.omen läser vad föräldrarna

"Lukijoita" Antal"IAsare

Helsingin Sanomat .................... . Iltasanomat .......................... . Uusi Suomi .......................... . Hufvudstadsbladet .................... . Sosialidemokraatti .............. "...... . Nya Pressen ................... : ..... . Vapaa Sana .......................... . Työkansan Sanomat ................... . Stockholms-Tidningen ................. . Kauppalehti ......................... . Dagens Nyheter . . .................... . Muut - Ovrlga ....................... .

69.2 21.4 19.0 14.2 7.2 2.0 2.7 1.8 1.4 1.2 1.0 2.l!

Ruotsinkielisiä Lukijoita koko lukijoita kaupungissa Svensk(15-its~~~tlalta) språklga läsare hela staden % (15-25-årlngar)

23.4 10.2 7.0 82.8 0.8 18.8

34 500

JO 700 9500 7100 3600 .. 1)

1.8 0.8 3.0 2.3

') Kun absoluuttinen luku on alle 30:n, on kesk.virhe nIIn suuri, ettei voida laskea koko kaupunkia koskevia vastaavia lukuja.

') Då ele absoluta talen understlger 30, bllr medelfelet så stort, att en uppskrlvnlng ej kan göras.

pien tilaamia lehtiä. Luettelo ei myöskään anna kuvaa siitä, mitkä lehtien osastot nuorisoa kiinnostavat. Tästä saa kuitenkin epäsuoraan vihjeen tarkasteltaessa mitä muita lehtiä haastatellut lukevat sanomalehtien lisäksi. Lähes 3/4 nuorista (71.8 %) lukee säännöllisesti aikakauslehtiä, ja seuraava yhdistelmä osoittaa lukijoiden prosenttisen osuuden iän ja sukupuolen mukaan.

prenumererar på. Ej heller ger listan uppglfter om vilka avdelningar i tidningarna, som ungdomen är intresserad avo En ant)dan om detta erhåller vi emellertld indirekt genom att belysa vad de' intervjuade läser förutom dagstidningar. Inemot 3/4 av ungdomarna (71.8 %) läser regelbundet tidskrifter och tablån nedan iIIustrerar procenten efter ålder och kön. 15-17 18-21 22-25 ~~~~:ä 71.8 67.0 70.4 73.3 70.5 73.0 73.l! 77.1

Miehiä - Män .......... . Naisia - Kvinnor ....... . Yhdistelmä osoittaa, että naiset lukevat suhteellisesti hieman enemmän aikakauslehtiä kuin miehet, ja että aikakauslehtien lukeminen vähenee iän mukana (eri sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot eivät kuitenkaan ole merkitseviä). Ikäryhmien väliset erot selittyvät osittain siitä, että kevyillä ajanvietelehdillä - aikakauslehti on käsitetty tässä sanan laajassa merkityksessä - on hallitseva osuus ja näiden lukeminen vähenee iän mukana. Eri sukupuolten välinen ero taas johtuu suuresti siitä, että on olemassa paljon aikakauslehtiä, jotka vetoavat nimenomaan naispuoliseen lukijakuntaan. Iän mukana tällaisten naistenlehtien lukijat enenevät. Seuraavat luvut nuorison eniten lukemista lehdistä kuvaavat lähemmin mainittua seikkaa. Aikakauslehdet on sisältönsä mukaan jaettu kolmeen ryhmään.

Tablån visar, att förhållandevis något flere kvinnor läser tidskrlfter och att tldskrlftsläsandet sjunker med stlgande ålder (skillnaderna mellan kön och åldersgrupper är dock ej slgnifikativa): Skillnadema mellan åldersgrupperna kan delvis förklaras av att de lätta tidskriftema - ordet tidskrift är taget i vid bemärkelse - domlnerar och att läsningen av dessa avtar med stigande ålder. Skillnaderna mellan könen åter beror i hög grad på att det finns ett stort antal tidskrifter som vänder slg tili en exkluslvt kvinnllg läsekrets. Med stlgande ålder sUger antalet läsare av dylika damtldningar. Följande siffror om vilka tidskrifter, som är de mest lästa, iIIustrerar närmare det ovanstående; tidskrifterna har efter sltt innehåll indelats i tre grupper.

225

Ajanvietelehdet -

Tldsfördrlv .,

LukiJoita, koko kaup. Läs'are, hela % staden

27.8 24.6 4.8 4.2 4.0 2.0 1.9 1.6 1.1

13800 12300 2400 2000 2000

6.0 700 78.0

3000 38900

Eeva ....................... : ............................... . Hopeapeili .................................... '.............. . Kotiliesi .................................................... . Muut naistenlehdet - Övriga damtidningar ................... .

14.8 9.1 5.1 11.6

Yhteensä - Summa abs ................•....................... % : ~ ............................ ~ .. ~ ..... .

7400 4600 2600 5800 20300

40.7

Seura ............ , ........................ '...... , ............ . Apu ., ..................... : ................................ . Viikko ..................................................... . Viikonloppu ................................................ . Allers .' ..................................................... . Jännityskertomukset, Seikkailujen maailma .................... . Cocktail, Kalle .......................................... : .... . Lukemista Kaikille ...... '............................... :; ... . Levande Livet ................................... '........... . Muut ruotsinkieliset viikkolehdet - Övrlga svenskspråkiga veckotidningar ................................................. . Yhteensä - Summa abs .. ......... .'. , ............ , .. , ......... , . , .

% ....................................... . II Naistenlehdet -

Damtldnlngar

365

. 111 Muut - Övrlga Suomen Kuvalehti ..................................... '...... . Valitut palat - Det bästa .................................... . Elokuvalehdet - Filmtidskrifter ............................... . Urheilulehdet - Idrottstidningar ............................... . KulttlJurilehdet, taidelehdet - Kultur-, ~onsttidskrifter ......... . Ammattilehdet - Facktidskrifter ............................. . Ylioppilaslehdet - Studenttidningar ......................... : .. Ulkolaiset kuvalehdet - Utländska bildtidskrifter ........... ,: .. . Kansan Kuvalehti ........................................... . Talol.ld~lIiset lehdet - Ekonomiska tldskrifter .................. . Akateemiset aikakauslehdet - Akademiska tidskrifter ... '........ . Uskonnolliset lehdet - Religiösa tidningar ..................... . Muut lehdet - Andra tidskrifter .............................. . Yhteensä -

Kaikkiaan -

Summa abs.

. .....••..•...........••...........•..

% .. "., ............................. , .. ..

Jnalles abs. . ..................................... .

. % ......................................... .

. Aikakauslehtien lukijat lukivat keskimäärin 2.2 aikakauslehteä, ja on tavallista, että I ryhmän aikakauslehden lukemiseen liittyy jonkun muiden ryhmien lehden lukeminen. Aikakauslehden valinta riippunee enemmän kuin muiden lehtien valinta nuorison omasta mausta. Luette.lo osoittaa, että kevyillä ajanvietelehdillä on kes.keinen sija. Tämä viittaa siihen, että sanomalehtien lukeminen on samalla tasolla. Sa.rjakuvat, seikkailukertomukset, onnettomuusselostukset ja romanttiset kertomukset mm. filmi- ja teatteritähdistä näyttävät olevan keskeisintä lukemi~ta,

9.4 8.8 3.8 2.6 2.2 2.2 2.1 2.0 1.3 1.1 0.7 0.7 7.6 409 45.6 1474 164.3

4700 4400 1900

3800 22700 81900

1 genomsnitt läste tidskriftsläsarna 2.2 tidskr'ifter, och det är också vanligt att en tidskrift från grupp 1 kombineras med en tidskrift ur någon av de andra grupperna. Valet av tidskrift torde i högre grad än vai et av dagstidning vara insplrerat av ungdomens egen smak. Förteckningen visar, att lättgodset är övervägande och detta tyder på att tidningsläsandet håller sig på samma nivå. Seri~r, äventyrsskild, ringar, olyck~reportage och romantiska berättelser bl.a. om film- och teaterstjärnor synes vara ungdomens dominerande lektyr.

XVIII. Radionkuuntelu Ikäryhmän Ja sukupuolen mukaan Radlolyssnandet efter Ald~rsgrupp och kUn

Kuunteletteko 'radiota Hör Nl på radio

Ikäryhmä -

Aldersgrupp

15--17

~~ ,~~

18--21

~~, ~~

22-25

~~, ~~

Yhteensä Summa

Kaikkiaan Inalles

I ~~ I ~~

M.I., B.k. abI.

säännöllisesti regelbundet .............. 57.4 68.6 55.7 61.8 60.3 65.7 58.2 65.0 joskus - ibland ........ 41.6 28.6 40.4 34,6 37.0 28.1 39.2 30.4 34.6 309 ei koskaan - aldrig ... '.. 1:0 1.9 3.1 2.4 2.7 6.2 2.4 4.0 3.21 29 ei mainittu - ej angivet 0.9 0.8 1.2 0.2 0.6 0.6. 4, Yht;:;- Summa 1100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01896

61··1 ...

Käsityksen täydentämiseksi kysyttiin nuorilta vielä mitä kolmea radionohjelman lajia he mieluimmin kuuntelevat. Sitä ennen oli kuitenkin kysytty radiokuuntelun säännöllisyyttä ja taulukosta XV 1I1 ilmenevät vastaukset iän ja sukupuolen mukaa~ ,annettujen vaihtoehtojen puitteissa. Merkitseviä eri ikäryhmien ja sukupuolten välisiä eroja ei ole tei kuuntelijoiden. osalta, ja kaikkiaan on ainoastaan 3.2 % haastatelluista ilmoittanut, etteivät he kuuntele radiota. Tätä suhdelukua ei voida verrata niiden, jotka eivät lue sanomalehtiä, pro, senttiseen osuuteen, koska ryhmää ojoskusD ei otettu huomioon kysyttäessä sanomalehtien lukemista. Eri musiikkilajit ja kuunnelmat ovat selvästi suosituimpia ohjelmanumeroIta. Tämä ilmenee seuraavasta yhdistelmästä; tei tiedät-ryhmä on pienin suosltuimmuusjärjestyksen 1 ryhmässä, koska osa haastatelluista on voinut mainita ,vain yhden ohjelmalajin.

För att ytterligare iIIustrera den ,ali;: männa smakinriktningen har de unga tillfrågats om vilka tre slag av radioprogram de helst hör på .. Därförinnan hade emellertid en fråga om radlolyssnarintenslteten ställts och svaren framgår efter åldersgrupp och kön av tabell XV 111 enligt de i formuläret anglvna alternatlven~ Några signifikativa skillnader mellan åldersgrupper och kön rörande antalet .icke Iyssilarei> är inte för handen" och totalt sett har endast 3.2 % ,uppgett, att dc Inte Iyssnar på radio. Denna procent kan'inte' avvägas mot procenten som inte läser dagstldningar,' då mellangruppen ,tiblandt Inte beaktas vid fråga-!1 'om tidningsläsning. De avgjort populäraste programmen är olika, slag av musik och hörspel, vilket framgår av tablån nedan; ovet inteo:gruppen är minst, i , gruppen popularltetsordning 1, då en del Intervjuade endast kunnat ange ett program.

Mlelulsuusjllfjestys Popularltetsordnlng .

.. Musiikkia - Mus!k ........... Kuunnelmia - Hörspel ....... Ei osaa sanoa, ei kuuntele_radiota Vet Inte, hör ej på radio. ....

abil.

%')

abs.

537 188

59.9 20.9

4.4

') Prosentetssa kalkista haastatelluista.

Yhteensä , Summa abs. %')

%')

abs.

233 338

25.9 37.7

111 160

1;2.4 17.8

881 686"

98.2 76.5

8.4

237"

26:4

353

39.4

') I procent av samtllga

%')

In~ervjuade.

227

Några signifikativa. skillnader i musikMerkitseviä ikäryhmien ja eri sukupuolten välisiä eroja ei voida todeta musiikin och hörspelsintresse kan inte konstateras ja kuunnelmien kilnnostavuuden suhteen. mellan åldersgrupper öch kön. De stora Musiikin suuret luvut johtuvat osittain tai en för musik. bcror tili en del på att siitä, että monet erilaat'uiset ohjelmat sopi- många olikartade program· ryms under vat tämän otsikon puitteisiin. Sen vuoksi· . denna rubrik, varför mången i första hand monet ovat ensimmäiseksi maininneet tie- uppgett ett slag av musik, i andra hand ett tyn musiikin lajin toiseksi taas toisen lajin. annat. Vi har int~ strävat efter att närmare Ei ole yrit~tty lähemmin ryhmittää musiik- klassificera musiken efter slag, utan vi har kia lajin mukaan, vaan on tyydytty selos- nöjt oss med att redogöra för populariteten tamaan erilaisten toistuvien ohjelmien mm. bland särskilda återkommande program. lauantain toivottujen suosituimmuusjärjes- , bl.a. för lördagens önskekonsert. (Siffroma tystä. (Seuraavat luvut ovat kolmen suo- nedan är en summa av de tr'e popularitets~ situimmuusasteen sumina ja ovat ko. oh- graderna och är således minimisiffror för intresset för ifrågavarande program.) jelmien kllnnostavuuden minimilukuja.)

88 Urheiluselostukset - Reportage från idrottstävlingar .......... ". . . . . . . . . . . . . . . 88 Tervetuloa aamukahville - (Välkomna tili morgonkaffe) ." ....... , ........ " .. ,. Lauanta!n toivotut levyt - Lördagens önskekonsert ........................... 84 Kalle Kustaa Korkin seikkailut - (Kalle Kustaa Korkkis äventyr) .... "... '.' . . . . 49 Tietokilpailut - Frågetävlingar ........... ".................................. 47 Työmiehen tunti, metsäradio - (Arbetarens tImme, skogsradion) . . . . . . . . . . . . . . . . 3. Aamu-, i1tahartaudet - Morgon-, aftonandakt ...... :.. ... . . . .. . . . . . . . ... . . . .. 2P Lastentunti '- Barntimmen .................. " . .. . . .. ... . . . . . . . . . . . ... . . . . 13 Pienoisparlamentti - Miniatyrparlamentet ................................. . 1 2

Tästäkin voidaan havaita, että jännitysmomentti' viehättää eniten kuulijOita,· jota vastoin musiikki lähinnä tyydyttää i-omant~ tisuuden tarvetta. Edellä esitettyä selvemmin ilmenee maku kiintoisiksi i1moitetuista elokuvista sekä haastateltujen viime kuussa lukemista kirjoista. Elokuvien' valinnassa ei haastateltuja sitonut esittämisen ajankohta, vaikka onkin luonnollista, että vast'ikään esitetyillä filmeillä on keskeisin asema. Elokuvien oli kysymyksen mukaan· oitava· omielenkllntoisiao. Valitsemalla suhteellisen epämääräinen laatusana on' pyritty m·ahdollisimman vähän supistamaan elokuvien:·vaIintaa. Alla olevaan luetteloon on v:ie"ty kaikki elokuvat,· jotka"'alnakin kymrrienen haastateltua on mainin·nut.·

Också här ser vi att det i främsta rummet är spänningsmomentet som fängslar Jyssnarna, medan musiken närmast tillgodoser behovet av romantik. Ännu tydligare än av det föregående framgår smakinriktningen av de fUiner, som uppgetts yara intressanta, o,ch de böcker, som de intervjuade läst senaste ·månad. Vid valet av filmer var·de intefVjuade obundna av när de förevisats, ehuru det är naturligt, att de nyligen visade filmerna: domlnerar. Filmerna skulle vidare enligt frågeställningen vara .intressanta~. -GenolTl! att välja ett relativt vagt aftribut, har vi strävat efter, ,att så Iitet som möjligt in~ skränka på valet av filmer. I listan nedan ingår alla filmer som nämnts av minst tio intervjuade.

228

Elokuvan nimi -

Fllmens namn

5.3 7.5 4.6 5.1 4.8 3.6 4.1 6.3 3.6 1.7 4.1 1.7 2.1 2.9 3.1 1,7 2.4 1.7 4.1 2.4 1.7 2.6 0.2 1.0 2.6 2.1 1.7 2.9 2.9 0.7 1.4 1.2 0.5 0.2 0.5

15.0 11.4 6.9 6.2 5.0 3.5 3.1 1.0 3.1 4.8 2.5 3.1 2.7 2.1 1.7 ,2.9 2.3 2.7 0.6 2.1 2.3 1.5 3.5 2.5 0.8 1.2 1.5 0.2 0.2 1.9 1.2 1.0 1.7 1.9 1.7

Kesäillan valssi - I sommarkvällen ..................... . Tuulen viemää - Borta med vinden .................... '. Eilen syntynyt - Född i går ........................... . Kaikki Eevasta - Allt om Eva ... '...................... . Niin nuori ja niin paatunut - Flickor i fångenskap ....... . Eroica ............................. , .................. . l(vartettl - Kvartett ....... ' .......................... . Kapteeni Hornblower - Kapten Hornblower ............. . Morsiamen isä - Brudens far .......................... . Syyskuinen romanssi - Romans i september ....... '...... . Paratiisilintu - Paradisfågeln .......................... . Kaunis Veera - Balladen om Saimen .. : .............. . Parhaat vuodet' - De bästa åren ............ :. '......... . Tukkijoella - Timmerflottarna ......................... . Etelän tähtien alla - Under söderns stjärnor ............. . Kirkas voitto -_.Klar seger ............................ . Miehen varjo - Skuggan av en man .................... . Miehet - Männen .................................... . Nyr.kkeilysank~ri -: <;hampion ......................... . RIvieralla - Vld Rlvleran ............................. . Keltainen perhonen - Den gula fjärilen ................. . Kolmas mies - Den tredje mannen ..................... . Pikku naisia - Unga kvinnor ........................... . Annie mestariampuja - Annie mästerskytten ............. . Pitkäjärveläiset - Så äl~kas i Pitkäjärvi ............... . Tuhansien silmien edessä - Inför tusen ögorl ........... . ,Simson ja Delila - Simson och Delila ................... . Luoti luodista - Skott för skott .. '...................... . 'Okinawa ....................................... '...... . Neiti Julie - Fröken Julie ...' .......................... . 'Orfeus .............................................. . ,Fantasia ............................................. . il(ultainen kaupunki - Den gyllene staden ............... . Noiduttu - Trollbunden .............................. . Punaiset kengät - De röda skorna ..................... . Suurinta osaa eloku~ista esitettii~ haastattelua suoritettaessa, mutta esim. elokuva,a .Tuulen viemää. ei oltu esitetty v:n 1951 elokuun jälkeen. Paras esimerkki siitä, miten jo aikoja sitten esitetty elokuva ol'! voinut pysyä muistissa, on .Ku.Jtainen kaupunki~l), jota ei ole esitetty v:n 1947 jouluJmun jälkeen. Toisia elQ!cuvia taas on esitetty liian Iyhy-en ajan, jotta ne olisivat voineet ~aada riittävää suosiota. Esim. elokuva »Nyrkkeilysankarh on saavuttanut :suhteellisen paljon suosiota, vaikka sen ensiiilta oli vasta 16. marraskuuta, jolloin var:maan,kin jo oli suoritettu suunnilleen puoDet haastatteluista. Nuoret ovat maininneet lähes 300 elokuvaa. Se osoittaa erittäin vaihtelevaa makua. Tietenkin voidaan kysyä, missä ') Ensimmäinen eurooppalainen värielokuva

Yhteensä Summa %

10.5 9.6 5.8 5.7 4.9 3.6 3.6 3.5 3.3 3.3 3.2 2.5 2.5 2.5 2.3 ,2.3 2.3 2.2 2.2 2.2 2.0 2.0 2.0 1.'8 1.7 1.7 1.6 1.4 1.4 1.3 1.3 1.1 1.1 1.1 1.1

De flesta filmer förevisades under tidpunkten för intervjun, men t.ex .• Borta med vindem hade ej förevisats sedan augusti 1951. Ett extremt exempel på att en äldre film levat kvar I minnet är oDen gyllene staden1)o, som ej förevisats sedan december 1947. Andra filmer åter har visats alltför kort tid för att vinna tillräckIig popularltet. T.ex. filmen .Champiom kommer rätt högt på listan, fastän den hade premiär först den 16 november, då säkert omkring hälften av intervjuerna redan gjorts. Inemot 300 filmer har namngetts av de unga, vilket visar att smaken varierar oerhört starkt. Glvetvis kan man fråga sig i vii ken utsträckning valet av film är ett kriterlum på självständig smak. Det ') Den första europeiska färgfllmen

229

määrin elokuvan valinta todistaa itsenäistä maklia. On mahdollista, että suuri osa nuoria pistäytyy lähimpään elokuvateatteriin, toisin sanoen on tärkeintä nähdä vain joku filmi. Mainitut elokuvat on myös asiantuntijani) toimesta jaettu laadun mukaan kolmeen ryhmään, ja tulos .i1menee seuraavasta yhdistelmästä (1 parhaat elo·kuvat).

är möfligt att en stor del av de unga helt ehkelt går på närmaste blograf; med andra ord att det för dem är väsentligast att få se en film, medan det är Iikgiltigt vii ken film de ser. De angivna filmerna har också av en sakkunnigI ) indelats efter kvalitet i tre grupper och resultatet anges nedan (grupp ' I =. de bästa filmerna). Mp Mk %

1. : .................... . II ................. , .... . II I ...................... . Yhteensä - Summa Yhdistelmä osoittaa, että nuorten katsomat elokuvat pääasiallisesti kuuluvat kes-. kinkertaisten filmien ryhmään, mutta että hyvät elokuvat ovat saaneet hu'omattavasti enemmän ääniä kuin huonot. Kirjojen valinta taas lienee suhteellisen itsenäisen maun ilmaus, vaikka tietenkin kotona olevat kirjat voivat vaikuttaa maun suuntautumiseen. Sanomalehtiä ja aikakauslehtiä voidaan lukea totuttuun tapaan erikoisesti ajattelematta luetun sisältöä, elokuvan valinta voi olla sattumanvaraista, mutta kirjojen valikointi perustuu harkintaan. Sen vuoksi on syytä hieman seikkaperäisemmin tarkastella, miten nuoret ovat vastanneet kysymykseen: .Mitä kirjoja olette lukenut viime kuussa?. Seuraa'vassa yhdistelmässä ilmoitetaan ensin niiden nuorten osuus, jotka eivät ole lukeneet ainoatakaan kirjaa viime kuussa.

36.7 45.1 18.2 100.0

Np I(k %

35.6 43.2 21.2 100.0

Yhteensä Summa abs. %

36.1 44.0 19.9 100.0

326 398 180 904

Tablån visar att de filmer ungdomen angett främst är medelgoda, men, att gruppen goda filmer har fått betydligt flere röster än de dåliga. Valet \ av böcker åter torde vara ett utslag av en mera sjä,lvständig smak, fastän givetvis de böcker som finns i hemmet kan vara vägledande för smaken. Tidningar och tidskrifter kan man läsa av slentrian utan att reflektera över innehållet, vale4- av film !<an bero pA' tillfälligheter, men valet av .böcker är mera övervägt. Det är därfÖr skäl att något mera utförligt belysa huru de unga besvarat frågan oVilka böcker har Ni iäst sen aste månad?o. Nedan anges först andelen unga som inte läst någon bok sen aste månad.

Miehet - Män .............. , ....... ' Naiset - Kvinnor. .................. Suomenkieliset - Finskspråkiga ...... Ruotsinkieliset - Svenskspråkiga . . . . .

35.8 40.3 39.4 32.8

Suhdelukujen väliset erot eivät ole merkitseviä" mutta ruotsinkielisten ja miesten luvut ovat vähän pienemmät kuin muiden. Taulukossa XIX on ne kirjat, jotka nuot:et ovat ilmoittaneet lukeneensa, ryhmi-

Avvikelsernå procenten .icke läsar,e. är ej signifikativa, men de svenskspråklga och männen uppvisar något lägre taI. I tabell XIX har de bookef de unga, uppgett sig ha läst indelats effer slag och denna

1) Nya Pressenin elokuva-arvostelija Jerker A. Eriksson.

1) Nya Pressens fIImkrltlker Jerker A. Erlk.son.

230

XIX. VIIme kuussa luetut kirjat klrjalllsuuslajln- mukaan böcker,' som de Intervjuade,läst senaste mlnad, efter slag av IItteratur IkAryhmA Aldersgrupp

KIrjallIsuuslaji Slag av IItteratur

15-17118-21122-251

1 II , III

Yhteensä' Summa

----.-----% 1 Bbs.

Klassillista - Klasslsk . .... . .. 8.\ 12.5 8.4 9.8 Muuta kaunokirjallisuutta -Ovrig skönlitteratur ............ 9.5 16.\ 15.3 13.8 Hyvää ajanvietettä Ood 24.1 24.9 25.3 underhållning .............. ", 27.,1 IV Nuorisokirjallisuutta Ung1.6 1.6 6.2 domslitteratur ................ , 17.1 V Salapol.iisl- jännityskirjoja Detekbv-, äventyrsböcker. . . . . 8.6 9.2 3.6 7.1 V 1 Kevyttä ajanvietettä - Lätt tidsfördriv .................. 8.6 8.0 9.3 8.6 V II Tietokirjallisuutta StudieIitteratur .................... ' 16.2 20.1 30.5 22.6 'Tuntematon - Okänt ........ 1 4.8 8. 4 6~ 4 6.6 Kirjoja kaikkiaan - Böcker Inalles 1100.0 1100.0 "100.0 \ 100.0 1 249 708 Abs. lukuja - Abs. siffror 210249 tetty lajittain ja jakaantuminen on ilmoitettu Iän, suku'puolen ja kielen mukaan. Taulukko osoittaa, että nuoret ovat yhteensä lukene~t 708 kirjaa eli 0.8 keskimäärin haastateltua ja 1.3 lukijaa kohden. Jaoittelun 1) selventämiseksi mainittakoon, että klassillisen ,ja, muun kaunokirjallisuu. I den, välinen raja määräytyy ajan mukaan: kaikki 1900-luvun kirjailijat on viety muu,n kaunokirjallisuuden ryhinään. Ryhmään salapoliisija seikkailukirjoja on viety kålkkl salapoliisikirjat, mutta 'el niitä seikkailukirjoja, jotka on voitu sijoittaa muihin ryhmiin. Kevyeen ajanvietekirjalllsuuteen viedyt kirjat ovat yleensä sellaisia, joita ei hankita kaupungin kirjastoihin. Jaoituksen selventämiseksi mainitaan seuraavassa 11moitettaessa suosituimmat kirjailijat ja kirjat, ryhmä, johon ne on viety, viittaamalla taulukon ryhmänumerointlin. ,Taulukko osoittaa, että ryhmät 111 (hyvä ajanvietekirjallisuus) ja V II (tietokirjallisuus ...:..., käsite ~n sUht,eellisen laaja kaupun.,. "} Kaupunginkirjaston Kallion osasto on suorittanut ryhmlttAmlsen sekA nähnyt suurta vaivaa lukuisten kirjailijoiden nimien selville saamiseksi nllssA tapauksissa, Joissa on ilmoitettu vain kirjan nimi.

SlItä- Oarav RuotMp slnklel. Mk Svenskspr.

10.6

4.6

11.5

14.9

179

24.4

23.0

4.2

6.0

9.9

6.9

2.9

5.8

29.5 18.4 7.0 19.5 708 100.01 100. 0 1 312 . 87 160

, uppdelning har kombinerats med åldersgrupp, kön och språkgrupp. Tabellen ger 'vid handen att de unga läst inalles 708 böcker, vilket är i medeltal 0~8 böcker per intervjuad och 1.~ böcker per läsare. Som förklaring tili grupperingen1) kan anföras, 'att gränsen mellan klasslsk och övrig skönIi~teratur är en tldsgräns; alla 1900-talsförfattare har förts tili gruppe~ övrig skÖrilitteratur. Tili gruppen detektiv- och .äventyrsböcker har samtliga detektivromaner hänförts, däremot ej de äventyrsromaner som kunnat hänföras tili andra grupper. Böckerna i gruppen lätt ~Idsför drlv är i allmänhet av sAdan karaktär, att de inte iriförskaffas tili ett stadsbibliotek. För att närmare exemplifiera indelningen skall vi senare, då vi anger de populäraste författama och de populäraste böckerna genom att hänvisa tili numreringen I tabellen göra reda för vart dessa förts. , Tabellen visar, att grupperna 111 (god underhållning) och V II (studlelitteratur -begreppet tolkat relativt vidlyftigt i en') StBdsf)lbllotekets BerghAlIsflllal har gjort grupperlngen samt lagt ned stor möda på att spåra upp författarna tili de många böcker, på vllka de Intervjuade endast· angett tltlarna.

gin kirjaston jaoituksen mukaan) ovat keskeisimmät; vain 15-17-vuotiaiden osalta on nuoriso kirjallisuus enemmän edustettu kuin tietokirjallisuus. jos yhdistetään klassillinen ja. muu kaunokirjallisuus, on tämä ryhmä suurin 18-21-vuotiaiden osalta. 22-25-vuotiaiden osalta on tietokirjallisuus hyvin edustettuna, jota vastoin salapoliisija seikkailukirjoja luetaan vähän. Kevyellä ajanvietekirjallisuudella on miesten. osalta suhteellisen vähäinen merkitys, mutta jos ne kirjat, joita ei ole voitu ryhmittää - ne pitäisi kai viedä ryhmään VI -. otetaan huomioon, ryhmä suurenee huomattavasti. Kaunokirjallisuudesta on erotettu. runot, ja varsinkin 18-21-vuotiaat naiset lukevat paljon tätä kaunokirjallisuuden lajia, joten lähes puolet tämän ryhmän muun kaunokirjallisuuden kirjoista ovat runokokoel~ mia. Tietokirjallisuuden ryhmässä ovat historialliset kirjat (muistelmateokset mukaan luettuna), matka kertomukset .Ja psykologis-pedagooginen kirjallisuus etualalla. Tarkasteltaessa lähemmin. ~aastateltujen mainitsemia .kirjoja havaitaan i1moitetun vain harvoin sama tekijä ja teos ... Esityksen täydentämis~ksi annetaan näistä tietoja ja seuraavassa yhdistelmässä mainitaan ne kirj~i1ijat, jotka ovat. saaqeet vähintään 6 Dääntäo (suluissa mainitaan. mihin ryhmään ko. kirjailija on viety).

, Iighet. med stadsbibliotekets gruppering) · är de ·dominerande; .endast bland 15-17åringar är. ungdomslitteraturen .talrikare · företrädd än studielitteraturen. Slår vi ihop den klassiska och den. övriga skönlitteraturen blir denna grupp störst bland 1821-åringar. Bland 22-25-åringarna är studielitteraturen talrikt företrädd, medan dete~tiv- och äventyrsböckerna är relatlvt få. Det lätta tidsfördrivet spelar en re'latlvt Ilten roll bland männen, meri·'om de böcker som inte hänförts tili någon grupp - de borde antagligen hänföras ~ilI grupp 'VI ~ medtages, stiger gruppen åvsevärt. Vi har från skönlitteraturen brutit ut poesin och det ärsårskllt kvinnor i åldern 18-21åringar som läst dett~ slag. avo skönlitteratur, .i det Inemot hälften av böckerna I · Dövrig skÖnl.itteratun, i denna åldersgrupp består av diktsamlingar. Bland studieIitteraturen är den historiska Iitteraturen (inkluslve memoarer), reseskildringarna och psykologisk-pedagogiska Iitteraturen i förgrunden. Granskar vi närmare de böcker de in· .tervjuade nämnt, så framgår det att det är . rätt sällan samma författare,och samma verk namngetts. . För att komplettera framställningen 'ges några dataom dessa · och nedan presenterar vi de ,författare som erhållit minst 6 oröstero (inom parentes anges tili vii ken grupp vederböram~e författare hänförts).

"den

Mika Waltari (II, 111) ...... Alexander Dumas (111) .......... Netta Muskett (VI) .......... juhani Aho (1) .. ~ ......... C. S. Forester (111) .......... Mazo de la Roche (II1) .......... Aino Räsänen. (VI) .......... . Glenn Bristow (II1) ........... A. j. Cronin (1 I 1) .......... .Yrjö Kokko . (II) ........... Pär Lagerkvlst (II) .. ,......... Lin Yutång (VII) .. : ....... Charlotte Bronte (1) ............ '

Yht.

Mp-Mk

Np-Kk

Summa

7 11 1 7 11 4

12 6 15 4

19 17 16 11 11

6 9 7 4 8 2

10. 10

1. ".

1 4. 5

8 8 8 7 6 6

232 Ei voitane tehdä johtopäätöksiä luettelon perusteella, mutta voitaneen huomauttaa, että lähes puolet mainituista 13:sta kirjailijasta kuuluu ryhmään »hyvä ajanvietekirjallisuus». Seuraavasså yhdistelmässä annetaan vastaavat tiedot kaikista teoksista, jotka ovat saaneet vähintään 5 oääntäo.

Några slutsatser kan vi givetvis inte dra tir tablån, men det förtjänar att annoteras att nästan hälften av de 13 författarna tillhörde gruppen »god underhållningslitteratun. Nedan lämnas motsvarande uppgifter för alla verk som erhållit minst 5 röster.

MP--:Mk

Kapteeni Hornblower - Kommendör Hornblower (1 I 1) (Forester) ........ ; ........................... Monte Christon kreivi - Greven av Monte Christo (III) (Dumas) ...................................... Maallinen onni - Konsten att njuta av Iivet (VII) (Lin Yutang) .................................. Mikael Karvajalka - Mikael Ludenfot (II) (Waltari) . ... ja Helena soittaa (VI) (Räsänen) ............... Soita minulle Helena (VI) (Räsänen) ............... Jalna (1 I 1) (de la Roche) ......................... Kansakuntien vaiheet (V II) ....................... Kolme tnuskettisoturia - De tre musketörerna (1 I 1) (Dumas) ...................................... ' Mikael Hakim (II) (Waltari) ........... : .......... , Saima Harmajan runot (II) ....................... Windsorin herttuan muistelmat - Hertigen av Wlndsors memoare~ (V I 1) ...........................

Np-Kk

Yht. Summa

3 4 1

4 5 3 1

6 6 5 5 5 5

4 4 l

1 l 4

5 5 5

Vertailtaessa molempia yhdistelmiä havaitaan, että eniten luettujen kirjailijoiden suosio perustuu yleensä kahteen tai useampaan teokseen. On selvää, että pieniä lukuja ori käytettävä varovaisesti: ne on lähinnä mainittu osoituksena nuorten kirjallisesta mausta.

Om vi jämför de två tablåerna märker vi att de mest lästa författarna i allmänhet grundar sin popularitet på två ~lIer flere verk. Givet är emellertid att de låga talen måste betraktas med försiktighet; de har närmast angetts för att exemplifiera de ungas boksmak.

Helsingin ja Kööpenhaminan lukutapojen vertailemiseksi esitetään seuraavassa yhdistelmässä sanomalehtien osalta &ei lukijoldeno osuus.

För att jämföra läsvanorna i Helsingfors och Köpenhamn anges nedan siffror för procenten »icke läsareo av dagstidningar. Mp-Mk

Helsinki - Helsingfors ............. . Kööpenhamina - Köpenhamn ...... .

Tiedot eivät ole täysin verrattavissa keskenään. Helsingin osalta tarkoitetaan niitä, jotka eivät lue säännöllisesti, Kööpenhaminan taas niitä, jotka eivät lue päivittäin. Ero on huomattava, ja on mahdollista, että se tasoittaa molempien ryhmien eroavuutta. Kirjojen lukemisesta puheen ollen oli Köö-

Np-Kk

7 13

14 28

Uppgifterna är inte fullt jämförbara; vi åsyftar dem som ej läser regelbundet, Köpenhamn de som ej läser dagligen. Differensen är avsevärd, och det är möjIigt att den eliminerar skillnaden mellan de båda grupperna. Vad läsning av böcker beträffar hade Köpenhamn betyd-

233 penhaminassa huomattavasti vähemmän sellaisia, jotka eivät olleet lukeneet ainoatakaan kirjaa »viime kuussa»: 29 miesten ja 33 % naisten osalta Helsingin lukujen ollessa vastaavasti 36 ja 40 %. Kööpenhaminan tutkimuksessa tehtiin ero viikkolehtien, aikakauskirjojen ja »kioskilehtiem välillä. Viikkolehtiä luettiin eniten, ja jo tämän ryhmän lukijakunta oli suurempi kuin Helsingin aikakauslehtien lukijakunta.

V,.

Haastatellut ja järjestöt

ligt färre som inte läsi. någon bok senaste månad: 29 och 33 % för män resp. kvinnor medan våra motsvarande. tai var 36 och 40 %. I Köpenhamnundersökningen särskilde man, mellan &ugebla,d, tidskrifter och kioskhefteu. Veckotidningarna var det vanligaste slaget av lektyr. och ,redan antalet läsare av denna tidskriftskategori överstiger antalet läsare av tidskrifter i Helsingfors.

VI. De intervjuade och organisationerna

On luonnollista, että nuorisolautakunta tutkimusta suunniteltaessa tähdensi käsityksen saamista siitä, suuriko osa' haastateltavista osallistuu yhdistystoimintaan. järjestöjen omat tiedot jäsenluvuistaan ovat häilyviä: yhdistyksen jäsenyys määritetään eri tavoin. joskus henkilö pysyy jäsenenä jäsenmaksunsa suorittamisesta riippumatta ja olematta itse tietoinen, että hän jatkuvasti kuuluu yhdistykseen, joskus sama henkilö kuu'luu saman yhdistyksen useihin alaosastoihin ja' hänen jäsenyytensä lasketaan toisinaan useaksi toisinaan taas yhdeksi jäsenyydeksi. Sitäpaitsi kuuluvat ne, joita yhdistystoiminta kiinnostaa, usein moniin yhdistyksiin; sen vuoksi on vaikeaa yhdistyksien jäsenyyksien summasta todeta, kuinka suuri osa nuorisosta kuuluu yhdistyksiin. Sen vuoksi on luonnollista, että järjestöjen ja haastateltujen tiedot yhdistysten jäsenyyksistä poikkeavat toisistaan, koska seuraavassa ei ole otettu huomioon yhdistysten alaosastojen jäsenyyksiä, ja koska jäsenyyttä esim. tietyissä järjestöissä, joihin liittymistä pidetään käytännöllisesti katsoen pakollisena, ei varmaankaan ole ilmoitettu sen vuoksi, ettei haastateltu osallistu ,ko. järjestön toimintaan.

Det är naturligt, att ungdomsnämnden vid uppläggningen av undersökningen betonade vikten av att erhålla en uppfattning om en huru stor del av de intervjuade som deltar i föreningslivet. Organisationernas egna uppgifter om medlemsantalet är av varierande värde; medlemskap i en förening definieras olika, ibland kvarstår en person som medlem oberoende av om han betalat medlemsavgiften och utan att han själv är medveten om att han fortfarande tillhör föreningen, ibland tillhör en och samma person flere underavdelningar av samma förening och det räknas stundom som flere stundom som ett medlemskap. Dessutom tillhör de som är intresserade av föreningsIiv ofta f1ere föreningar, varför ~et är svårt att av det sammanlagda antalet medlemskap i föreningarna sluta sig tili en huru stor andel av ungdomen som är föreningsansluten. Det är därför naturligt att organisationernas och de intervjuades uppgifter om föreningsanslutningen avviker från varandra, då vi i det följande ej tagit hänsyn tili medlemskap i underavdelningar av föreningar och då medlemskap t.ex. i vissa så gott som obligatoriska organisationer säkert ej uppgetts, på grund av att organisationen är betydelsclös för den intervjuade, som ej aktivt deltar i organisationens verksamhet.

Toisena vaikeutena on ollut järjestökäsitteen määrittäminen. On ilmeistä,

En annan svårighet har varit att avgränsa organisationsbegreppet. Det är uppenbart

234

että kaikilla yhdistyksillä ei ole merkitystä nuorison vapaa-ajan ongelmaa ajatellen, mutta koska on varsin vaikeaa löytää yhtenäisiä perusteita ratkaistaessa mitkä yhdistykset eivät kuulu tutkimuksen puitteisiin, on kaikki otettu huomioon haastatteluasteella. Siten on ammattiyhdistykset ym. luettu järjestöiksi, mutta ne karsitaan, kun kiinnitetään huomio nuorisojärjestöihin. Taulukossa XX esitetään yhdistyksiin kuuluminen käsitteen laajassa merkityksessä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Jäsenyyksiä on kaikkiaan 684 eli 1.5 yhdistyksiin liittynyttä haastateltua kohden. Taulukon mukaan siis vähän enemmän kuin puolet· nuorista kuuluu johonkin järjestöön (45.9 % ellei oteta huomioon ammattiyhdistyksiä). Erot eri sukupuolten välillä ovat erittäin merkitseviä, ja miehet kuuluvat huomattavasti enemmän yhdistyksiin kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei voida todeta mitään merkitseviä eroja, mutta sukupuolen mukaan suoritettu ikäryhmien välinen vertailu osoittaa, että miesten osalta yhdistyksiin kuuluminen lisääntyy iän mukana, naisten osalta taas vähenee vastaavasti. Tämä johtuu siitä, kuten myöhemmin saadaan nähdä, että miehet ovat liittyneet lukuisammin ammattiyhdistyksiin kuin naiset, kun taas kodin hoitaminen vaikeuttaa erikoisesti naimisissa olevien naisten mahdollisuuksia osallistua yhdistystoimintaan.

att alla föreningar inte är av betydelse för ungdomens frifidsproblem:' men då det är rätt vanskligt att erhålla enhetliga bedömnlngsgrunder för vilka som skall utelämnas, har alla föreningar beaktats på intervjustadiet. Sålunda har fackföreningar o.d·. medtagits bland organisationerna, men dessa skalas senare bort, då uppmärksamheten riktas på ungdomsorganisationerna. I tabeH XX iIIustreras föreningstillhörigheten enligt organisationsbegreppet 1 vidsträckt bemärkelse efter 'kön och åldersgruppo Det sammanlagda antalet medlemskap stiger tili 684 eiler 1.5 per föreningsansluten intervjuad. TabeHen visar sålunda att något mer än hälften av ungdomarna är anslutna tili någon organisation (45.9 % exklusive fackföreningar). Olikheten meHan könen är starkt signifikativ och männen tillhör i betydligt större utsträckning föreningar än kvinnorna. MeHanåldersgrupperna kan inga signifikativa skillnader konstateras, men en jämförelse meHan åldersgrupperna könsvis visar, att föreningstillhörigheten för männen ökar med stigan~e ålder, medan ten~ensen för kvinnorna är sjunkande. Detta sammanhänger såsom .vi senare får se med att männen är förhåHandevis mera anslutna tili fackföreningar, medan skötseln av hemmen försvårar särskilt de gifta kvinnornas möjligheter att deltaga i föreningslivet.

xx.

Järjestöihin kuuluminen Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Anslutnlngen tili organlsatloner efter åldersgrupp och kön

Kuulutteko johonkin jär·jestöön (yhdistykseen, seuraan). Moneenko Hör Nl tili någon organisatlon (förening, ~ällskap) . Tili huru många

Ikäryhmä"':' Aldersgrupp

15-17

18-;-21

I ~e I ~e I ~~ I I

22-25 Mp Mk

I ~~ I

Yhteensä Summa Mp Mk

I ~~

Kaikki Samtllga

.0 ....................... 3R.6 55.2 35.9 58.8 337 63.8 35.6 60.2 48.8 1 ....................... 45.6 33.3 38.2 27.3 40.2 25.7 40.9 27.9 33.9 2 ...................... 9.9 10.5 17.6 9.7 14.7 5.7 14.4 8.1 11.1 4.8 7.2 3.6 3 ....................... 5.2 5.9 1.0 6.9 3.6 8.1 1.0 4- ., .................. 1.4 0.6 3.3 1.9 0.2 . Yhteensä - Summa 1100.01100.01100.01'100.01100.01100.01100.01100.01100.01

abs.

437 304 99 47 9 896

235 Yhdistykslin liittyneiden osuuden yksItyiskohtaista tutkimista varten vertaillaan eri ryhmiä seuraavassa yhdistelmässä.

För att närmare undersöka 'andelen förenlngsanslutna I olika grupper anställes I tablån nedan en jämförelse mellan olika grupper. Järjestöön kuuluvat ; Förenlngsanslutna abs. %

Suomenkiel. - Finskspr.................. . Ruotsinkiel. - Svenskspr................ .

377 79

49.4 61.7

Naimattomat - Ogifta .................. . Naimisissa olevat - Gifta ............... .

381 78

53.1 43.6

Koululaiset - Skolelever ................. . Konttorihenk. - Kontorspers. . .......... . Työntekijät - Arbetare, ................. . Muut - Övriga ..... ,.................... .

186 79 95 99

66.2 45.7 53.7 37.4

Syntyperäiset - Infödda ................. . Kaupunkiin muuttaneet - Inflyttade ..... .

317 142

56.6 42.3

Kaup.alue -

115 118 93

50.2 5':8 51.1 56.7 49.7

Stadsområde I II III

, Kaikki -

Samtllga

Yhdistelmä osoittaa, että erittäin merkitsevästi enemmän ruotsinkielisiä, koulul!lisia ja syntyperäisiä helsinkiläisiä on yhdistyksisSä kuin suomenkielisiä, muihin ammattiryhmiin kuuluvia ja kaupunkiin muuttaneita, kun taas merkitsevästi vähemmän mllmisissa olevia kuin naimattomia kuuluu yhdistyksiin. Kaupunkialueiden välillä ei ole mitään merkitseviä eroja, mutta muulla liitosalueella (V) on hiukan vähemmän yhdistyksiin liittyneitä kuin muissa kaupunginosissa. Seuraavassa esityksessä vertaillaan toisinaan yhdistyksiin liittyneitä niihin kuulumattomiin, jotta saataisiin tietää, missä suhteessa ryhmät eroavat toisistaan. Jo tavassa viettää iltaa on oleellisia eroja: yhdistyksiin kuuluvat olivat erittäin merJdtsevästi muita vähemmän kotona iltaisin. nViime kuussa8 kotona vietettyjen iltojen luku oli yhdistyksiin liittyneiden 12.5 ja.niihinkuulumattomien osalta 15.7.

459

51.2 '

, Tablån visar att starkt signifikativt flere svenskspråkiga, skolelever och infödda är föreningsanslutna än finskspråkiga, övriga yrkesgrupper och inflyttade, medan signi-, fikativt färre gifta än ogifta tillhör föreningar. Mellan stadsområdena finns inga signifikativa skillnader, men det övriga inkorporeringsområdet (V) har något färre föreningsanslutna än övriga ,stadsdelar.

I den fortsatta framställningen kommer jämförelser stundom att göi'as mellan de förenlngsanslutna och de icke anslutna,' för att erhålla kunskap om i vilka avseenden gruppema skiljer sig från varandra.' Redan röra'nde sättet att fördriva kvällama • finns väsenUigaskillnader; de förenings-; anslutna var starkt signifikativt mindre I hemma om'kvällama, i det antalet hemmakvällilr senaste månad för de anslutna var ' 12.5 och för de ick'e anslutna- 15.7. Trots! I

236 denna skillnad ville signifikativt f1ere av de icke anslutna flytta hemifrån.

Tästä erosta huolimatta halusivat merkitsevän useat yhdistyksiin kuulumattomat muuttaa kotoaan. IV kappaleessa käsitellyistä eri tavoista viettää iltaa ainoastaan kahvilassa käyntlen osalta yhdistyksiin kuulumattomissa on viime kuussa prosenttisesti enemmän kävijöitä kuin yhdistyksiin Iiittyneissä (erot melkein merkitsevät). Kaikkien muiden huvi en osalta osoittavat yhdistyksiin liittyneet kävijöiden suurempaa osuutta, ja erot ovat erittäin merkitseviä konserttien, iltamien ja urheilukilpailujen suhteen, merkitseviä jumalan palvelusten (uskonnolliset tilaisuudet) ja teatterin (ooppera) suhteen. Muiden tapausten suhteen erot eivät ole merkitseviä.

Av de olika sätten att fördriva kvällarna, som i avsnitt IV behandlats, är det endast beträffande kafebesök, som de icke föreningsanslutna uppvisar en högre procent besökare senaste månad (skillnaderna nästan signifikativa). För alla andra nöjen uppvisar de föreningsanslutna en högre andel besökare, och skillnaderna är starkt signifikativa rörande konserter, soareer och idrottstävlingar, signifikativa rörande gudstjänster (religiöst möte) och teater (opera) medan de ej är signifikativa i övriga fall. .

Innan vi går tili a tt närmare belysa tili vilka organisationer· de föreningsanslutna hör, skall vi i korthet redogöra för orsakerna, varför de icke anslutna ej tillhör en förening. Ur tabell XX I framgår orsakerna, bland vilka tidsnöden är viktigast. Bland svar som hänförts tili gruppen andra hinder, må främst nämnas blyghet, lång

Ennenkuin selvitetään, mihin järjestöihir:t yhdistyksiin liittyneet kuuluvat, selostetaan lyhyesti syitä, miksi yhdistyksiin kuulumattomat eivät liity niihin. Taulukosta XXI selviävät syyt, joista ajanpuute on tärkein. Vastauksista, jotka on viety ryhmään muut esteet, on lähinnä mainittava ujous, pitkä matka, toverit

XXI. YhdistyksIIn kuulumattomien syyt sIIhen, etteivät he ole liittyneet mihinkään Järjestöön De Icke förenlngsanslutnas orsak tili att de Icke anslutlt slg tili en organlsatlon Mistä syystä ette kuulu järjestöön? Ryhmä -

Grupp

Varför tillhör Ni ingen förenlng?1

EI Ei ole I esteitä Muita I lutoleliity. EI I Muut · 1 Yhteensä tUI-/ kiinnosta aikaa syyt 1Elosaa Har ej Andra Har ej OintresAndra vs~n.o~ Summa tid hinder bllvit av serad orsaker e 10 e

................ ................ ................

30.9 40.3 45.4

12.4 8.3 10.7

11.3 11.8 10.2

18.6 13.2 15.8

6.3 3.6

26.8 20.1 14.3

100.0 100.0 100.0

Mp - Mk .............. Np - Kk ..............

34.4 43.6

11.5 .9.7

14.2 9.4

17.6 14.5

3.4 3.8

18.9 19.0

100.0 100.0

Suomenkieliset - Finskspråkiga ............. Ruotsinkieliset - Svenskspråkiga .............

40.6

10.3

11.9

15.0

3.3

18.9

100.0

38.8

10.2

4.1

20.4

6.1

20.4

100.0

Naimattomat Ogifta! 33.9 Naim: olevat - Gifta ... 62.4

11.3· 6.9

13.7 2.0

16.7 11.9

3.6 3.9

20.8 12.9

100.0 100.0

15-17 18-21 22-25

Kaikki t

Samtlfga, % ... 1 40.6 D ,abs•.. 177

10.3 45

Il.o 48

15.6 68

3.7 16

19.0 83

100.0 437

eivät kuulu mihinkään yhdistykseen, ei ole sopivia yhdistyksiä. Suurimman osan näihin ryhmIIn kuuluvista voi siis sanoa olevan periaatteellisesti kiinnostuneita ainakin jostain järjestötoiminnan muodosta, kun taas ryhmä ~ei ole tullut Iiitytyksio asennoituu epämääräisesti ja ryhmä okiinnostumattomab suorastaan kielteisesti järjestötoimintaan nähden. On kuitenkin otettava huomioon, että haastatellut ovat ehkä toisinaan väitelleet antamasta suorastaan kielteistä arvostelua yhdistystoiminnasta, joten ryhmässä Dei tiedäo voi olla yhdistystoiminnan vastustajia. Myöskään syyksi ilmoitettu Dajanpuuteo ei aina osune oikeaan. Yhdistyksiin IIittynelllä on harrastus järjestötoimintaa kohtaan tietenkin hyvin vaihteleva. Harrastusta on yritetty mitata selvittämällä, kuinka monta Iltaa yhdistyksiin liittyneet ovat viime kuussa käyttäneet (aktiiviseen) järjestötoimintaan, ja onko heillä ollut luottamustehtäviä järjestöissä. Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee järjestötoimintaan osallistumisen aktiivisuus näihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella.

Järjestötoimintaan viime kuussa käytettyjä Iltoja Kvällar sen aste månad använda tili förenlngsverksamhet

Henkilöitä -

Personer

Joilla 011 luottamustehtäviä med förtroendeuppdrag

Ilman luottamustehtäviä utan förtroendeuppdrag

12.3 11.3 38.7

25.5 12.2

47.3 22.1 15.6 11.6 3.4

100.0

106

353

1-2

3-5

väg, kamrat~rna tillhör ingen förening, finns ej lämpliga föreningar. Största del en av dessa grupper kan sålunda sägas vara prinCipiellt intresserade av åtminstone någo'n form av organisationsverksamhct, medari gruppen ohar ej blivit avo när'mast intar en obestämd attityd gentemot organisationcrna och gruppen oointresseradeo en direkt negativ. Vi måste emellertid räknå med att de intervjuade kanske sturidom dragit sig för direkt negativa omdömen om föreningslivet, så att det i gruppen ovet inteo kan finnas antagonister tili föreningsverksamhet och så att den uppgivna orsaken otidsnödo ej alltid behöver träffa det riktiga. Bland de föreningsanslutna är aktlviteten inom och intresset för organisatlonen givetvis ytterst varierande. Vi har gjort ett försök att mäta intresset genom att ta reda på huru många kvällar de föreningsanslutna använt tili (aktiv) otganisationsverksamhet senaste månad och orri 'de innehar förtroendeuppdrag inom organisationsvärldcn. Vr tablån nedan framgår föreningsaktiviteten enligt svaren på dessa frågor.

6-10 11Yhteensä - Summa abs.

Yhdistelmä osoittaa, että 76.9 %:lIa yhdist}'ksiin liittyneistä ei ollut luottamustehtäviä ja että 39.2 % ko.' henkilöistä ei ollut käyttänyt ainoatakaan iltaa v me kuussa järjestötoimintaan. Luottamustehtävissä olleet haastatellut, käyttivät erittäin merkitsevästi enemmän iltoja viime kuussa järjestötoimintaan (5.5) kuin ne, joilla ei ollut luottamustehtäviä (2.3).

Kaikki Samtllga

39.2 19.6 20.9 14.8

5.5 100.0 459

TablAn visar, att 76.9 % av de föreningsanslutna ej innehade förtroendeuppdrag och att 39.2 % inte använt en enda kväll senaste månad tili föreningsverksamhet. De intervjuade med förtroendeuppdrag använde starkt signifikativt flere kvällar sen aste månad tili föreningsvcrksamhet (5.5), än de som var utan förtroendeuppdrag (2.3).

·-Taulukossa XXlI on yhdistyksiin liIttyneet (lukuunottamatta yksinomaari am'matlllisesti' IiIttyneitä) jaettu erilaisten yhdistysten jäsenyyden mukaan 'ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ryhmittämisestä voitaneen mainita, että akateemiset urheiluseurat ja uskonnolliset yhdistykset on viety vastaavasti urheiluseuroihin ja uskonnollisiin yhdistyksiin, jota vastoin kristilliset. partiojärjestöt on vi'ety partiojärjestöihin. Jäsenyyksien luku }'hdistyksiin Iiittyn}'ttä -henkilöä kohden on 1.4, ja saadun aineiston , perusteella lasketut kaupungin kaikkien nuorten luvut ovat: 32 400 jäsenyyttä ja 22800 yhdistyksiin liittynyttä. Urheilujärjestöillä on' keskeinen osuus: 52:9 % miesten ja' 35.7 % naisten JäseriyYksistä. 'Lähinnä suurin "ryhmä on 'muut järjestöt, joita ei voi 'pitää' varsinaisina nuoriso-järjestöinä. Ryhmääri kuuluv'at mm. Suomen autokhibi, 'Suomalais-amerikkalainen 'yhdistys, Suomi:"'Neuvostoliittoseura. ja lukemattomat· muut yhdistykset, joissa o'n vain muutamia nuoriin ikärYhmiin kuuluviå jäseniä.

1 tabell 'XXII har de föreningsanslutna exklusive de enbart fackligt anslutna uppdeiats efter föreningsmedlemskap i olika slag av'" föreningar efter åldersgrupp och kön. 'Beträffande indelningen bör påpe1<as att 'idrotts- 6ch religiösa studentföreningar hänförts tili idrotts- resp. religiösa organisationer,' medan kristliga scouter hänförts tili scoutrörelsen. Antal medlemskap per foreningsansluten person är 1.4 och en uppskriv~irig av materialet ger 32 400 medlemskap och 22 800 föreningsanslutna i hela stade~. Idrottsföreningama är de dominerande med 52.9' % av de manliga och 35.7 % av de kvinnliga medlemskapen. Den näststörsta gruppen är qvr.. organisationer, som' . iCke kan betecknas som egentliga ungdomsorganisationer. Tili gruppen hör bl.a. Finlands automobilklubb, FinlandAmerika-föreningen, Finland-Sovjet-Unionen och ett otal föreningar med litet m.edlemsantai i ~nga åldersgrupper.

XXII. Järjestöjen Jäsenyyksiä yhdistyksen laadun sekä Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Medlemskap I organlsatloner eHer lörenlng samt Aldersgrupp och kön

Järjestön laatu -

Organlsatlonens art

RaittIusyhdistykset - Nykterhetsföreningar .................... . Uskonnolliset yhdistykset - Religiösa organisationer ........... . Partioliike - Scoutrörelsen ....... . Poliittis~t yhdistykset Politlska orgamsationer .............. ' .. . U.r~eiluyhdistykset Idrottsföreningar ....................... . Teini-, ylioppilasjärjestöt - Skolungdoms-, studentorg. . ........ . Muut nuorisojärjestöt Övrlga ungdomsorg.. . ........ '........ . Muut järjestöt - Övriga org ...... .

Jä:~~p;~~Wesk~~~~~~~~ . ~ ..~~~~~~~I .Jäsemä - Medlemmar ...... _.... .

Ikäryhmä I Yhteensä 1 Aldersgrupp I_....:s,-=u::.:m;.::m::.:a=--_ SIMMlt: -, 15-17 18-21 122-25 abs. 1 % k

DNKä~av k

2.1

13 23

11 14

42 44

7.2 7.6

21 23

21 21

6.2

102

267

45.8

181

7212.4

3 7

13 23

11 53

27, 83

143 109

4.61

14.2

210'1: 230 583 1 100•0 1 342 1 241 239 ,172 145 157 I 411

On selvää, että taulukon luvuista ei voi Det är givet' att tabellens siffror inte kan saada mitään käsitystä erilaisten järjes- ge någon bild av de olika organisatlonstöjen keskinäisestä suuruudesta, 'kun käsislagens inbördes 'storleksförhållande, då tellään vain osaa yhdistyksiin liittyneistä. , vi endast behandlar en del av de organlsa'Sen vuoksi lukuja ei voida vertailla nuoriso- tionsanslutna. Det är därför inte möjllgt lautakunnan . saarniin tietoihin erilafsten att göra en jämförels~ med ,de rapporter un'gdomsnämnden erhållit om antalet med'yhdistysten iäsenli.tvui~t~: . l~nlln~r,i olika s~ag av iörenin~ar. XXIII. syyt JärJe8töÖ~kuulumiseen yhdistyksen laadu~ rri~kaan 'Orsakema tili löreningsanslutnlngen efter förenlngtms art

' . '

Mistä syystä olette IlIttynht järjestöön?, % Varför tlllhör Nl

1___'__~~~__~'_'___e~n~ö_r_en_l~ng~?~,~%~__~____ '_,~~___

Järjestöt Organlsatlon

harraskoska ," 1 , J tuksesta toverit on haus: ovat IIIt- Ideolokuuluu" muut kaa tyneet glslsta asiaan syyt av Int':;'~dr~n syistä det hör andra tresse t - av Ideena1tln saken orsaker det ä; an~~~:lt skäl trevllgt slg

' '

Raittius-, uskonnolliset Nykterhets-, religiösa .. 1'3.6 " 29.6 Partio- - Scout-, ...... '.. ,,44.1 26.5 Poliittiset ~ Politiska ... 25.0, .3.6 Urheilu- - Idrotts- .... : 71.4 ,,7.5 Teirii~; yiioppilas- - Skol']'4.6 ungdoms-, st'udent- .... 36.6 , Muut - Övriga ... ; .....' , 47.7 10.8 , ,Yhteensä - Summa 52.8 12.4 Abs.luyut - Abs.tal .... 216 51 ,"

'36.4 5.9 42.8

" Yleiskäsityksen saamiseksi niistä 'syistä, jotka ovat aiheuttaneet erilaisiin järjes. töihin liittymisen, kysyttiin 'haastatelluilta: ,)Mistä syystä olette liittynyt järjestöön?o. Vastaukset, jotka esitetään taulukossa XX II 1, osoittavat, että yli puolet yhdIstyksiIn liittyneistä on tehnyt sen mielen'kiinnosta, koska se on' hauskaa. 'Urheilu,seurojen jäsenet ovat pääasiallisesti ilmoittaneet tämän syyn, sen sijaan aatteelliset syyt ovat lähinnä vaikuttaneet niiden haastateltujen, jotka ovat liittyneet poliittisiin yhdistyksiIn, 'osalta. Aatteelliset ,syyt ovat myös olleet tärkeimmät raittiusseurojen ja uskonnollisten yhdlst}'sten ryhmässä, mutta tässä ryhmässä on 30' % haastatelluista ilmoittanut, että he ovat seuranneet toveriensa esimerkkiä liittyessään yhdistykseen:' tämä voi johtua joko voimakkaasta aatteellisesti tartuttavasta hengestä tai uusien jäsenten hankkimisen

2.4 3.1, 9.5 39

6.8 5.9

2.9 3.6, 1.5

3.~,

,',

10.,1

7:j" 22.0 4.6, ' ',16.9 " 9.5 4.1 17 '\ 39 '

ei tiedä vet Inte

Yhteensä Summa

13.6' ',14'.7 , 25.0 6.5

100.0 100.0 100.0 100.0

'17.1 16:9 11.9 49

100.0 100.0 100.0 411

. För att erhålla en allmän översikt av orsåkerna tili att de förenlngsanslutna blivit' medlemmar I olika' organlsationer rlktades tilllntervjuobjekten frågan: oVar,föi' , tillhör Nl en förenlng?o: Svaren, som redovisas I tabell XX II 1, visar att över hälften .. av de fö'reningsanslutna blivlt lTiedlemmar av intresse, för att det är ,trevligt. 'Denna 'orsak har främst uppglvlts av medlemmarna I Idrottsföreningarna, ,medan de Ideella skälen främst' spelat in ,för deintervjuade 'som anslutit sig tili politiska föreningar. De Ideella skälen är också viktigast i' gruppen nykterhets- och religlösa föreningar, men i denna grupp har 30' % anmält att de följt ka'mraterl'las exempel då de anslutit sig; detta kan tyda såväl på en stark Ideell anda som så att säga smittar som på en lust att värva nya medlemmar, att propagera för sina åslkter och sin förening. I skolungdoms- och student-

240

halusta ja halusta tehdä propagandaa mielipitelstään ja yhdistyksestään. Koululaisja ylioppilasjärjestöissä näyttää vaikuttavan ratkaisevasti ajatus »sehän kuuluu asiaan». Ei ole mahdollista vertailla Pohjoismaiden pääkaupunkien nuorison panosta järjestöelämässä tuntematta perusteellisesti paikallisoloja ja käytettyjä laskemisperusteita. Helpointa on vertailla yhdistyksiin kuuluvien osuutta, mutta myös tässä suhteessa tiedot riippuvat siitä, mitä on pidetty yhdistyksenä. Mainituin varauksin esitetään seuraavassa yhdistelmässä yhdistyksiin kuulumattomien prosenttinen osuus.

samman'slutningarna synes den slentrianmässiga orsaken odet hör tili saken. spela den avgjort största rollen. Det är inte möjligt att göra detaljerade jämförelser beträffande ungdomens insats i organisationslivet i de nordiska huvudstäderna utan ingående kännedom om de lokala förhållandena och om de använda beräkningsprinciperna. Det är lättast att mäta andclen föreningsanslutna, men också här är ·uppgifterna givetvls beroende av vad som ansetts som förening. Med dessa reservationer skall i tablån nedan några siffror, som iIIustrerar procenten icke an. slutna, ges. Mp-Mk Np-Kk

Oslo ............................. . Kööpenhamina - Köpenhamn ...... . Helsinki - Helsingfors ............. . Oslon luvut ovat hyvin epävarmat, koska on paljon sellaisia, jotka eivät ole vastanneet kysymykseen. Tukholmasta ei ole luotettavia tietoja, mutta 13-25-vuotiaiden järjestöön kuulumattomien osuus Ruotsin suurkaupungeissa arvioidaan 64 %:ksi naisten . ylittäessä siinäkin miesten osuuden. Gööteporin kohdalla on luku. 52 %. Tiedot viittaavat siihen, että yhdistyksiin kuulumin on vähäisintä Tukholmassa ja yleisintä Oslossa. Lisäksi on mahdollisuus vertailla lukuja Kööpenhaminan tietoihin yhdistysten laadun mukaan. Seuraavassa yhdistelmässä verta iliaan yhdistyksiin kuuluvien nuorten prosenttista osuutta järjestöjen laadun mukaan. Myös tässä on kuiterikin laskemisperusteista johtuvia eroja siten, että Helsingin luvut tarkoittavat eri järjestöjen jäsenyyksiä. Jos sama henkilö kuuluu kahteen samanlaatuise en järjestöön, sisältyy hän Helsingin lukui!1in kaksi kertaa, jota vastoin Kööpenhaminan luvuissa on otettu huomioon vain toinen järjestö. Jos sitä vastoin sama hen.kilö kuuluu kahteen erilaatuiseen järjestöön, on molemmat otettu kauttaaltaan huomioon.

Uppgifterna för Oslo är rätt osäkra, då de som ej besvarat frågan är talrika. För Stockholm finns inte tillförlitliga uppgifter att tillgå, men de icke föreningsanslutna 13-25-åringarna i de svenska storstäderna beräknas tili c. 64 % och också här är procentsiffran högre för kvinnorna. För Göteborg har siffran 52 % uppgetts. Uppgifterna tyder på, att föreningsanslutningen är minst i Stockholm och störst i Oslo. Med Köpenhamn är det möjligt att ytterligare göra några jämförelser efter slag av föreningar. Vi jämför nedan hur stor procent av de unga som tillhör föreningar av ett visst slag. Också här finns emellertid olikheter i beräkningsgrunderna genom att våra uppgifter egentligen redovisar antal medlemskap i olika slag av föreningar. Om samma person är medlem avO två föreningar av samma slag beaktas vardera förtmingen i uppgifterna för Helsingfors, medan uppgifterna för Köpenhamn endast tar hänsyn tili den ena föreningen. Om däremot samma .person är medlem i föreningar i olika slag beaktas genomgående alla medlemskap.

24f UskonnolPoliittiset . liset Polltlska Rellglösa yhdistykset, % -

Helsinki - Helsingfors ............ Kööpenhamina - Köpenhamn .....

UrhelluIdrotts-

Ammatilliset Fackllga

organlsatloner, %

~e ~~

4 5

4 15

4 6

44 48

18 24

15 42

5 18

5 6

Yhdistelmä osoittaa huomattavia eroja. Kööpenhaminan prosenttiluvut ovat kauttaaltaan suuremmat; eroavuus on suurin ammatillisten yhdistysten osalta. Ero taas on pienin uskonnollisten ja urheilujärjestöjen osalta. Yllämainitut laskemisperusteet ovat varmaankin jossain määrin vähentäneet eroa urheiluyhdistysten kohdalta, mutta toisaalta oDansk Vandrelaugo on laskettu !,;rheilujärjestöksi eikä Helsingissä olekaan mitään varsinaisesti sitä vastaavaa järjestöä.

Tablån tyder på väsentliga skiljaktigheter. ProcenUalen för Köpenhamn är genomgående högre; differensen är störst i gruppen fackliga organisationer. Skillnaden är minst för religiösa organisationer och idrottsföreniitgar. De ovannämnda beräkningsgrunderna har säkert något bidragif tili att minska skillnaden i anslutningen tili idrottsföreningarna, men det ta utjämnas av att oDansk Vandrelaugo inräknats bland idrottsföreningarna och någon motsvarighet tili denna sammanslutning finns egentligen inte hos oss.

'" VII.

Itseopiskelu

erlkolsharrastukset

320 (35.2 %) haastateltua sanoi harjoittavansa itseopiskelua ts. opiskelua varsinaisen toimensa ohella. Sen tehokkuuden selvittämiseksi on haastatelluilta henkilöiltä kysytty: oMontako iltaa viime kuussa käytitte itseopiskeluum. Seuraavassa yhdistelmässä ovat vastaukset.

VII. Självstudler och särlntressen Av de intervjuade uppgav sig 320 eiler 35.2 % idka självstudier, dvs. studier vid sidan om sin egentliga verksamhet. För att få ett mått på intensiteten har frågan oHuru många kvällar använde Ni senaste månad för självstudier?o .rlktats tili intervjuobjekten. Ur tablån nedan framgår svaren.

abs.

iltaa - kvällar ..................... . 1-5 0 » ••.•••.•••.••••..••••• 6-10 » .••••..••.•••.•••.•••• 11-15 » .................... .. 16-» » .................... .. Ei mainittu - Ej uppgivet ................. . Yhteensä - Summa

Vähän enemmän kuin 1/5 opiskelijoista harjoitti siis opiskelua joka toinen päivä ja yli 40 % enintään joka 6. päivä . .opinnot voivat kuitenkin vaatia suurem-

35 98

72 34 66

15 320

% 11.0 :

30.6 22.5

10.6

20.6 4.7 100.0

Något över 1/5 av dem, som idkade självstudier, studerade sålunda varannan dag och över 40 % högst var sjätte dag. Emellertid kan studiema ta i ansprå~ en

242 man ,tai ,pi~nemmän osan illasta, ja on ollut vaikeaa ilmoittaa tarkasti kuinka pitkän ajan iIIas~a haastateltavan on opiskeltava, jottii se voitaisiin ottaa huomioon. Tietyn käsityksen opiskelun vakavuudesta saa kuitenkin myös tiedoista, joista ilmenee missä (kenen johdolla) nuoret opiskelevat. Tämä nähdään seuraavasta yhdistelmästä1 )'.

större eiler mindre del av kvällama, och det har vai"it svårt att ange ett exakt mått på huru lång tid den intervjuade bör studera under kvällen för att denna skall beaktas. En vlss uppfattning om allvaret i studiema ger emellertld även uppglftema om under vilken ledning ungdomen studerar o~h tablån1 ) nedan iIIustrerar detta.

itsenäisesti - Självständigt ................ '" . .. . . .. . . . . . Kirjeopisto '- Brevinstltut ... '. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Työväenopisto - Arbetarlnstitut ..................... . . . . . Muu laitos - Annan inrättnlng ......... ~ ............. ; . . . Yksityisopettaja - Privatlärare .. .' .............. , . . . . . . . . . . Iltakoulu - Aftonskola ................................... Työpaikan tai järjestön toimeenpanemat kurssit - Kurser på arbetsplatsen eiler 'anordnade av organisationer . . . . . . . . . . . . Radio ..................... :...................... ........ Vapaaopisto - Settlement ................ , . . . . . . . . . . . . . . . Yhteensä - Summa

165 35 33 .. 22 19 1.8 15 8 .5 320

Noin puolet siis opiskelee itseniUsesti ja näistä ilmoitti 40. I % opiskelleensa viime kuussa enintään viisi iltaa. Iltakoulussa opiskelleet opiskelivat luonnollisestikin tehokkaimmin, 'mutta muuten 'ovat erot ryhmien välillä vähäiset. Ryhmässä omuu laltoso on mm. sellaisia, jotka ansiot yönsä ohessa opiskelevat korkeakouluissa. On siis erittäin vaikeaa saada tarkasti mitatuksi sitä aikaa, joka kuluu opintoihin, mutta vaikka haastatellut olisivatkin halunneet liioitella opiskeluns~ tehokkuutta, on kuitenkin ilmeistä, että suhteellisen suurella osalla nuorisoa on voimakasta pyrkimystä opiskeluun. Aineiston perusteella lasketut luvut osoittavat, että suunnilleen 17 800 ko. iässä olevaa kaupungin nuorta katsoo opiskelevansa. Opiskelijoiden edustamat ryhmät ilmenevät itseopiskelua harjoittaneiden haastateltlljen eri kategorioiden osalta seuraavalla sivulla esitetyistä suhd~luvuista.

Ungefär hälften studerar sålunda självständlgt och av dessa uppgav 40. I % att de studerade högst fem kvällar senaste månad. De som studerade I aftonskola studerade natårlj'gt nog Intensivast, men i övrigt är skillnadema mellan grupperna rätt obetydliga. I gruppen oAnnan inrättningo Ingår bl.a. sådana som jämsides med fÖrVärvsarbete studerar vid högskolor. Det är sålunda rätt svårt att erhålla ett exakt mått på den tld som går åt tili studler, men om också de intervjuade velat överdriva intensite'ten I studierna är' det dock uppenbart att en relativt stor del av ungdomen har ambitionen att studera; en uppskrlvnlng av materlalet vlsar att c. 17 800 av stadens ungdomar I berörda åldrar anser sig studera. Vilka grupper de studerande främst representerar, framgår av på följande sida anglvna procentsiffror för olika kategorier av intervjuade, som Idkade självstudier.

Luvut osoittavat vähäistä oei merkitsevääo eroa itseopiskelun suhteen eri suku-

Siffrorna vlsar på en liten ej signifikativ skillnad i självstudiefrekvens mellan kö-

1). Sama. henkilö on viety, vain· yhteen ryhmään, vaikka hän on ilmoittanut oplskelevansa kahdellakin taholla: . ' '.

') En och samma person har·hänförts tlllendast en gruppo även dA han uppgett' slg studera pA tvA MI!.· '.

Miehet - Män .................. Naiset - I(vinnor . . .. ..... .. . . ...

37.5 34.2 Syntyperäiset - Infödda ........ .

33.2

Muuttaneet - Inflyttade

31.0

I(oululaiset - Skolelever . . . . . . . . . 26.7 I(onttorihenk. - I(ontorspers. .... 53.8 Työntekijät - Arbetare .......... 16.2 Muut - Övriga . . . . . . . . . . . . . . . . .. 35. I

järjestöön kuuluvat Föreningsanslutna . .. .. . . . .. .... järjestöön kuulumattomat . Ej förenlngsanslutna . . . .. . .. ...

40.6

puolten välillä. Sitävastoin nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat opiskelevat erittäin merkitsevästi vähemmän kuin muiden Ikäryhmien edustajat, ja eri ammattiryhmien osalta on konttorihenkilökunnassa huomattavasti opiskelijoita - erittäin merkitsevästi, enemmän kuin muissa ammattIryhmissä. Mitään merkitseviä poikkeamia e~ voida todeta' syntyperälsten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden välillä. 201 (62.8 %) itseopiskelua harjoittanutta ilmoitti opiskelevansa vain kieliä tai kIelten ohella jotain muuta. Konekirjoitusta, pikakirjoitusta jne. opiskelee hämmästyttävän vähän (8), vaikka opiskelunharrastus on konttorihenkilökunnan . keskuudessa, kuten jo mainittiin, suuri. Kieli: opinnot ovat tavallisempia, naisten kuin miesten keskuudessa, kun taas vanhimman ikäryhmän miehet harrastavat pääasiallisesti tietopuolisia aineita ja valmistautumista käytännön ammatteihin. . Tässä yhteydessä kosketeIlaan vielä muutamia nuorison erlkoisharrastuksia. jo aikaisemmin on kosketeltu urhei!un, keskeistä asemaa vapaa-ajan harrastuksissa selvimmin se ilmeni järjestötoiminnan yhteydessä, edelleen sen yhteydessä, mitä nuoriso kuuntelee radiosta ja mitä aikakauslehti~ se lukee. Tutkimus siitä mitä nuoret lukevat sanomalehdistä olisi varmaankin vielä selvemmin osoittanut urhei: lun merkityksen. Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi urheIluharrastuksista kysyttiin haastatelluilta: .Harrastatteko urheilua.. Vastauksen ollessa ,myöntävän piti mainita urheilunala tai -alat. Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee tei urheilevieoo' prosenttinen osuus ikä,ryhmän ja sukupuolen mukaan.

nen. Däremot studerar den yngsta åldersgruppen starkt signiflkativt mindre än övriga åldersgrupper och bland olika yrkesgrupper har gruppen kontorspersonal en anmärknlngsvärt hög procent - starkt slgnifil.<ativt högre än övrlga yrkesgrupper. Några slgniflkatlva avvikelser mellan Infödda och inflyttade kan ej konstateras.

15 -17-vuotiaat 18-21 • 22-25 0

-åringar ...... .

• . ..... '.

25.2

37.8 39.6

31.8

201 (62.8 %) av dem som idkade självstudier uppgav slg studera endast språk, eiler språk jämte något annat. Masklnskrlvnlng, stenografi o.d. studera,r . .fQ.rvånansvärt få (8), fastän studielqtresset bland de ~ontorsanställda - såsom vi redan nämnde - är stort. . Språkstudier ärvanligare bland ,kvinnor än I:!land män" medan kunskapsämnen och praktiska yrken främst studeras av män i den äldsta åldersgruppen. ~ detta sammanhang skall' vi ytterligare beröra några av ungdomens särlntressen. VI har redan tldlgare berört Idr!)ttens dominerande ställning bland fritidsintressena - tydligast kom den fram i samband "'!ed organlsationsverksamheten, vidare I san:tband med vad ungdomen hör på i radion och vllka .tldskrifter den läser; en undersöknlng om vad de, unga läser i dagstidningama hade säkerligen ytterligare understrukit idrottens betydelse. För att få en exaktare blld avo idrottsintressena ställdes tili de intervjuade frågan: oSportar Ni?; vid jakande svar skulle idrottsgrenen eiler grenama speciflceras. Av. tablån, nedan framgår' procenten Icke sportaitde efter .åldersgrupp och kön. il'

MP Mk

NKPk

Yhteensä Summa

15-17-vuotiaita - 15-17-åringar. ...... 8.9 29.5 19.4 18-21t 18-21- ~ 27.5 43.1 36.1 22-25- 22-2534.8 56.7 46.4 --~--~~~----~----~----~ Yhteensä - Summa 26.2 46.0 36.8 Erot ikäryhmien ja eri sukupuolten välillä ovat, kuten oli odotettavissakin, erittäin merkitsevät. Vaikka onkin otaksuttavissa, että kaikki haastatellut eivät ole käsittäneet urheilun käsitettä samalla . tavalla, saanee yhdlstelmästä joka tapauksessa suurin piirtein oikean kuvan aktiivisesta urheilunharrastuksesta. On selvää, että paljon useammilla on urheilun harrastusta, sillä monet seuraavat sanomalehtien urheiJusivuja ja käyvät kilpailuissa, vaikka eivät itse urheilekaan. Urheilevat ovat ilmoittaneet keskimäärin 2 urheilunalaa henkilöä kohden ja urheilunalat vähenevät iän mukana. Naiset taas ovat ilmoittaneet keskimäärin vähän useampia urheilunaloja kuin miehet. Taulukossa XX IV selvitetään urheilunalat suosituimmuusjärjestyksessä ilmoittamalla ne, jotka. harjoittavat tiettyä urheilunalaa prosenttisesti kaikista ko. ryhmässä (ikäryhmä, sukupuoli, kieli) sekä laskemalla aineiston perusteella kaupungin kaikkien nuorten osuudet. Jos kaiken palloilun harrastajat lasketaan yhteen, on ko. urheilunala suosituin; miesten keskuudessa on jalkapallon pelaaminen suosituinta ja naisten pesäpalfon pelaaminen. Kaikilla urheilunaloilla, voimailua lukuunottamatta, vähenee urheiIevien suhteellinen luku iän mukana. Eri sukupuolten välillä on oleellisia eroja, jotka pääasiallisesti johtuvat miesten ja naisten fyysillisten ominaisuuksien eroavuuksista. Uinti, pyöräily ja voimistelu. ovat naisten keskuudessa suhteellisen suosittuja ja ruot- . sinkieliset harrastavat huomattavasti enemmän . kllin suomenkieliset jalkapalloilua, talvipallopelejä, hiihtoa, pyöräilyä ja suunnistamista. 64,0 % haastatelluista ilmoitti harrasta" vansa. jotakin, ja erot miesten ja naisten välillä ovat erittäin merkitsevät. 81.5 % naisista sanoi harrastavansa jotakin ja näistä 84.9 % ilmoitti harrastuksensa

Skillnaderna mellan åldersgrupper och kön är - såsom var att vänta - starkt. signlfikativa. Fastän det är antagligt ått begreppet sportar inte uppfattats på samma sätt av alla intervjuade torde i alla fall tablån ge en i huvudsak riktig bild av det aktiva idrottsintresset. Det är klart att idrottsintresset finns hos långt flere, då det flnns en kategori som följer med tidningarnas idrottssldor och går på tävlingar, men inte själv sportar. De idrottande har i genomsnitt upp~ gett två idrottsgrenar per person,' och antalet grenar sjunker med åldern, medan kvinnorna uppgett i genomsnitt något f1ere idrottsgrenar än männen. I tabell XXIV redovisas idrottsgrenarna i popularitets" ordning genom att ange de som utövar berörda idrottsgren i % av s~mtliga , ifrågavarande grupp (åldersgrupp, kön, språk) samt genom en uppskrivning av materialet.

Om all bollsport sammanslås utgör den det populäraste slaget av idrott; populärast bland männen är fotbollen och bland kvinnorna bobollen. laila grenar utom atletik minskar det relativa antalet idrottande med stigande ålder. Mellan könen finns väsentliga skiljaktigheter, som tili stor del är betingade av fysiska olikheter mellan män och kvinnor. Simning, cykling och gymnastik är förhållandevis populärare bland kvinnorna; de svenskspråkiga är avgjort mera intresserade av fotboll, vinterbollspel, skidning, cykling och orientering.

Av de Intervjuade uppgav slg 64.0 % ha en hobby, och skillnaden är starkt signifikativ mellan män och kvinnor. 81.5 % av· kvinnorna sade sig ha, en hobby och av . dessa uppgav 84.9 % sömnad, handarbete

245

XXIV. Urhellevat urhellunhaaran sekä Ikäryhmän, sukupuolen ja pääkielen mukaan De sportande efter Idrottsgreri aamt Aldersgrupp, kUn och huvildaprAk . %-Iukuja -

Urheilu haara -

Idrottsgren

Ikäryhmä Aldersgrupp

SukuguOII K n

15-17118-21122-25

~~ I ~~

Pallopelitl) - Bollspei1) ........ 53.9I 37.8

Siitä Kalk- Därav: Ruotkl slnSamt- klel. IIga Svensk _ spr.

Abs. lukuja Abs. slffror Kalkkla8llInalles I koko kauhaasta- punteltuja glsea n. Inter- 1 hela vJuade staden

I 34.0.50.0

305

17000

3700 3100 2600 2000 9300 7400 6000 5800 3600 2500 2500

25 30

1700

%-tal

20.8 46.4 23.3

Siitä - Därav: Jalkapallo - Fotboll ...... 11. 2·1 6.1 6.6 15.9 0.2 7.5 Koripallo - Korgboll ...... 12.1 9.1 1.0 7.2 5.4 6.3 Pesäpallo - BobolI ....... 10.2 6.1 1.8 1.9 7.9 5.1 Talvipelit - Vinterspel .... 5.8 5.4 1.8 8.2 0.2 3.9 Hiihto - Skldnlng ........... 19.9 19.6 17.3 16.1 20.8 18.6 Yleisurheilu - Friidrott ....... 30.6 11.2 8.9 26.0 4.8 14.8 Uinti - Slmnlng ............. 19.9 12.5 7.6 9.6 14.2 12.1 Pyöräily - Cykllng .......... 11.7 12.8 10.9 7.7 15.2 11.7 Voimistelu - Gymnastik ...... 7.8 9.5 5.3 4.1 10.0 7.3 Luistelu - Skrldsko .......... 11.7 5.1 1.5 3.4 6.5 5.0 Voimailu - Atletik ........... 5.3 4.7 5.1 10.6 0.2 5.0 Siitä - Därav: Nyrkkeily - Boxning ......... 3.9 3.7 1.5 5~8 0.2 2.8 Suunnistaminen - Orlenterlng .. 2.4 4.4 3.1 5.5 1.5 3.4

12.5 3.9 2.1 9.4 28.1 12.5 11.7 18.8 6.3 2.1 1.3 1.6. 6.3

56 46 35 167

f33

108 105 65

') Eri pallopellen harrastajat on laske'ttu yhteen, joten sama henkilö voi esIIntyä tässä useamma~ kerran ..

') Idkl\rna av ollka slag av bollspel har summerats, varför samma person stundom Ingår f1ere gånger.

kohteeksi ompelun, käsi työt jne. Tästä selviävät eri sukupuolten väliset erot. Muiden ilmoitettujen harrastusten joukossa ovat naisten osalta lukeminen ja taide tärkeimmät, kun taas miesten keskuudessa harrastetaan pääasiallisesti puusepän- . töitä ja teknillisiä asioita.

o.d. Detta förklarar' skillnaijen mellan kOnen. Bland övrlga hobbyn som uppgetts är bland kvinnorna läsning och konst vlktlgast, medan bland männen' Intresset för snickerl och tekniska ting är i förgrunden.

VIII. Oleskelu maalla

VIII. Landsvlstelse

Vaikka haastattelujen tarkoituksena lähinnä oli valaista syksyn oloja, katsottiin kuitenkin tutkimusta suunniteltaessa olevan kiinnostavaa saada tietoja, kuinka paljon nuoret oleskelevat kesäisin maalla. Tuskin voitaneen liiaksi tähdentää sitä ympäristön vaihdosta, jota oleskelu maalla kesäisin merkitsee eräänä vapaa-ajan ongelman ratkaisun edellytyksenä. Koska oli mahdotonta lähemmin paneutua tähän kysymykseen, tyydyttiin selvittämään pltkänkö ajan

Fastän intervjuerna I främsta hand avsåg att belysa förhållandena under hösten, ansågs det dock vld uppläggnlngen av undersöknlngen vara av Intresse att erhålla uppgifter om, i vii ken utsträcknlng de unga vistas på landet om somrarna. ~et torde knappast vara en överdrift att beteckna det ombyte av miljö, som sommarvistelse på landet Innebär, som en förutsättnlng för en lösning av fritldsproblemet. Då det var omöjligt att närmare

246

xxv.

Haastateliut maaUaoloajån pituuden sekä Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan De Intervjuaile efter landsvlstelsens längd samt Aldersgrupp och kön

IKauanko . olitte vIIme kesänä maalla? Huru länge var Nl på landet senaste sommar?

....

Ikäryhmä -

15-17 Mp Mk

Aldersgrupp

18-21

22-25

I Np I Mp I Np I Mp I Np Kk' Mk Kk Mk Kk

Yhteensä Summa Mp Mk

I Np Kk

Kaikki Samtllga

I abs.

Ei lainkaan - Inte alls ...... 32.7 23.8 48.1 28.5 37.5 25.2 39.7 26.0 32.4 290 - I viikon - I vecka. ~ ...... 15.9 11.4 11.4 10.3 15.8 4.8 14.4 8.1 11.0 99 . 1-2 viikkoa-veckor ' 6.9 1.7.1 14.5 20.6 25.6 21.0 17.6 20.0 18.9 169 ~ 2-3 ~ 8.9 3.8 8.4 6.7 7.6 13.3 8.2 9.0 8.6 77 3-4 » ~ 6.9 5.7 3.8 11.5 4.9 14.8 5.0 11.7 8.6 77 4.9 3.8 0.8 3.6 0.5 7.1 1.7 5.2 3.6 32 4-6 0 » .) 6-8 ~ 4.0 11.4 3.1 7.9 1.6 2.9 2.6 6.5 4.7 42 8-12 ~ 0 17.8 21.0 8.4 9.7 4.4 7.1 8.9 11.0 10.0 90 120 » 1.0 2.0 1.5 0.6 1.6 3.8 1.4 2.3 1.91 17 Ei main. - Ej uppgivet ...... 1.0 0.5 0.2 0.3 0.6 0.5 3 ,Yhteensä - Summa 1100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.0100.01100.01896 haastatellut viime kesllnä oleskelivat maalla ja kuinka he tavallisesti viettävät kesällä viikonlopun. Edellisen kysymyksen vastaukset ovat taulukossa XXV iän ja sukupuolen sekä oleskelun pituuden mukaan. Suunnilleen kolmas osa (noin 16100) kaupungin nuorisosta oleskelee koko kesän kaupungissa, sensijaan noin 12 % (noin 5 900) oleskelee kahta ku'ukautta kauemmin maalIa. Ikäryhmien ja sukupuolten välillä on erittäin merkitseviä eroja: naiset ja 15-17vuotiaat oleskelivat kauimmin maalla. Koululaiset olivat erittäin merkitsevästi enemmän maalla kuin muihin ammattiryhmiin kuuluvat, ruotsinkieliset erittäin merkitsevästi enemmän kuin suomenkieliset. Naimattomat olivat melkein merkitsevästi enemmän maalla kuin kihloissa ja naimisissa olevat, kun taas erot syntyperäisten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden sekä yhdistyksiin Iiittyneiden ja niihin kuulumattomien vä!illä eivät olleet merkitseviä. Kysymys haastateltujen viikonlopun vietosta oli sanan muodoltaan epäonnistunut, Sen vuoksi ei vastauksia kannata lähemmin käsitellä. Niistä ilmenee kuitenkin, että yli puolet nuorista, kuten seuraavista luvuista selviää, vietti viikonlopun retkeilemäl!ä luonnossa tai maalla.

gå in på denna fråga, nöjde vi oss med att ta reda på huru lång tid de intervjuade senaste sommar vistades på landet och huru de vanligen ti!lbringar veckoslutet om somrarna. Svaren på ,den första frågan lämnas i tabell XXV, efter ålder och kön samt efter sommarvistelsens längd. Ungefär en tredjedel (c. 16100) av stadens ungdom ,vistas hela sqmmaren i staden, medan omkring 12 % (c. 5900) vistades mer än två månader på landet. Mellan åldersgrupper och kön är skillnaderna starkt signifikativa, i det kvinnorna och 15-17-åringar vistades längst på landet. Skoleleverna var starkt signifikativt mera på landet än andra yrkesgrupper; de svenskspråkiga starkt signifikativt mera än de finskspråkiga. De ogifta var nästan signifikativt mera på landet än de för!ovade och gifta, medan skillnaderna mellan infödda och inflyttade samt mellan föreningsanslutna och icke föreningsanslutna ej var signifikativa. Frågan ,om hur de intervjuade tillbringat veckoslutet var olyckligt formulerad, varför det inte lönar sig att närmare bearbeta svaren. Av dem framgår dock, att över hälften - såsom 'siffrorna nedan visar - av ungdomarna tillbringade veckoslutet med utfärder I naturen eiler på'landet.

Yhdistelmän arvoa vähentää se, että osa on kiinnittänyt päähuomion lauantai-iltaan,

Värdet av tablån förminskas av att en del fäst huvudvikten, vid lördagskvällen,

247

Maalla, retkeilyllä, huvilalla På landet, utflykter, villor ........................................ Uimarannoilla - ·Simstränder ..................... Tansseissa - Dans -. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Muissa huveissa - Andra nöjen ................ .'. Kotona, kuten tavallisesti - Hemma som vanligt. . . Muulla tavalla - P-å annat sätt. . . . . . . . . . . . . . . . . .. Ei osaa sanoa - Vet inte ........................ Yhteensä - Summa osa sunnuntaihin. Sen vuoksi on hyvin vaikeaa tehdä varmoja johtopäätöksiä aineiston perusteella. On vain mainittava, ettei~ vät ne, jotka ova~ huvitelleet kaupungissa, ole olleet merkitsevästi vähemmän maalla viime kesänä kuin pääasiallisesti retkeilyjä ym. harrastaneet.

. abs.

476 55

53.1 6.1

9.0

4.5

131 14

14.6

76 896

1.6 8.5 100.0

andra vid söndagen. Det är därför vanskIigt att dra närmare slutsatser av materialet; det återstår bara att. nämna att de som ägnat sig åt stadsnÖjen inte varit signifikativt mindre på landet senaste sommar än de som främst ägnat sig åt utflykter m.m.

:..,'

IX. Suhtautuminen, väklJuomlln Ja nIIden käyttö

IX. Inställnlng tili aIkohoI och alkoholkonsumtlon

Tutkimuksen vaikein tehtäyä oli väkijuomien käytön ,ja siihen suhta~tumisen valaiseminen. Tehtävä on varsin laaja ja käsittää niin monta mielenkiintoista kysymystä, että ne voitaisiin selv.ittää vain erikoi!\tutkimuksen puitteissa. Sitä paitsi on vaikeata saada tarkkoja ja rehellisiä vastauksia tämänlaatuis.iin kysymyksiin. Asennoituminen väkijuomiin nähden perustuu usein erilaatuisiin tunne-elämyksiin, ja usein samassa kodissa vallitsevat hyvin erilaiset käsitykset väkijuomien käytöstä.' Monissa haastatteluissa voitiin havaita tiettyä pelkoa vastattaessa kysymyksiin vanhempien ollessa läsnä, jota vastoin usein todettiin nuorten avomielisyys kahdenkeskisissä haastatteluissa. Myös näennäisesti vilpittömissä vastauksissa voi kuitenkin olla virheellisyyksiä; nuori henkilö voi pyrkiä osittain liioittelemaan väkijuomien käyttötapojaan vaikuttaakseen täysikasvuiselta, osittain salaamaan alkohoiin liiallista käyttöään· häveliäisyyden ym. sellaisten syiden vuoksi. On siis otettava huomioon, että väkijuomien käyttöä koskevien kysymysten osalta virheet ovat suuremmat kuin muiden kysymysten suhteen, mutta niitä on mahdotonta mitata. On kuitenkin mainittava, että haastattelijat ovat yleensä katsoneet

Undersökningens svåraste uppgift var att belysa alkoholkonsumtionen. och inställningen tili bruket av aikohoI. Dels omspänner uppgiften så många frågor av intresse, att .de kunde göras tili föremål för en egen undersöknltig, dels är det svårt att erhålla exakta och ärliga svar på frågor av denna arto Inställningen tili alkoholen byggcr ofta på emotionella upplevelser av ett eiler annat slag, och ofta br)ts uppfattningen o~ alkoholbruket på ett radikalt sätt i hemmen. Vid många .intervjuer kun de en rädsla för att i föräldrarnäs närvaro svara på frågorna förmärkas, medan en ungdomlig öppenhjärtighet ,.ofta kunde konstateras vid tu .man hands inter.vjuer. Också skenbart uppriktiga svar kan emellertid dölja fel; det kan finnas en tendens hos de unga att dels överdriva sina alkoholvanor för att erhålla ett drag av fullvuxenhet, dels dölja överdrivet alk,oholbruk på grund av skamkänslor o.d.

Vi måste alltså räkna med att felen då det gäller svaren på alkoholfrågor är större än på andra frågor, men det. är omöjligt att mäta felen. Qet förtjänar dock att framhållas att intervjuarna i allmänhet

248

XXVI. Haastatellut väkijuomien käytIIn sekä Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan De Intervjuade efter alkoholbruk samt efter Aldersgrupp och klln Ikäryhmä KäytäUekö väkijuomia? Använder Nl alkoholdrycker?

15-17

Aldersgrupp

18-21

22-25

I ~~ I ~& I ~& I ~& I ~&

Yhteensä Summa Mp Mk

I ~&

Kaikki Samtllga

EI - Nej .............. 88.1 90.5 42.0 69.7 19.0 54.7 43.0 67.7 56.2 I(yllä, - Ja, vähän - något ........ 8.9 7.6 42.7 26.7 57.1 40.5 40.9 28.6 34.3 kohtuullisesti, - mAttIIgt ................ 3.0 1.0 14.5 3.0 23.9 4.8 15.9 3.3 9.2 runsaasti - mycket ... EI osaa sanoa - Vet inte. 0.2 0.4 ·0.3 0.9 0.8 0.6 Yhteensä - Summa 1100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01 myös väkijuomia kosken ei den kysymysten olleen luotettavia. Taulukosta XXVI ilmenevät vastaukset kysymykseen, . »I(äytättekö väkijuomia?. Haastatelluista on yli· pu·olet ilmoittanut, etteivät he käytä väkijuomia, ja ikäryhmien sekä eri sukupuolten väliset erot ovat erittäin merkitseviä ehdottomasti raittiiden luvun aletessa Iän mukana. Ehdottomasti raittiita on suhteellisesti enemmän naisissa kuin miehissä. Jopa 90 % nuorimman ikäryhmän naisista on ilmoittanut, etteivät he käytä väkijuomia. EI kuitenkaal) ole varmaa, että väkijuomien käsite on kauttaaltaan tulkittu samalla tavalla. Tarkoitus 011, että kaikki alkoholipitolset juomat otettaisiin huomioon, mutta on mahdollista, että osa on ottanu~ huomioon vain väkevien juomien käytön. Sen vuoksi on luultavaa, että kaikki tiedot väkijuomien käytöstä ovat vählmm.älslukuja. Väkijuomien käyttäjistä ei kukaan ole ilmoittanut käyttävänsä niitä runsaasti. Tämä osoittanee, että tuskin on ollut pyrkimystä liioitella väkijuomien käyttöä: on pikemminkin .otettava huomioon niiden käytön mahdollinen salaarninen. Alle 10 % haastatelluista on katsonut käyttävänsä kohtuullisesti väkijuomia muiden ilmoittaessa käyttävänsä niitä vähän. Seuraavassa yhdlstelmässä on väkijuomien käyttäjien prosenttinen osuus kaikista haastatelluista tietyissä ryhmiSSä. Yhdistelmä osoittaa, että on olemassa merkitsevästi ja vastaavasti erittäin mer-

abs.

504 307 82 -

3 896

ansett också svaren på alkoholfrågorna trovärdiga. I tabell XXVI lämnas svaren på frågan: »Använder Ni alkoholdrycker?». Över hälften av de intervjuade har uppgivit att de inte använder. aIkohoi, och skillnaderna mellan åldersgrupperna och könen är starkt slgnlfikatlva, 1 det antalet absolutlster sjunker med stigande ålder och i det antalet manllga absolutlster är förhållandevls färre. Ända upp tili 90 % av kvinnorna i den yngsta Aldersgruppen sade slg Inte använda aikohoI. Det flnns emellertid inga garantier för att begreppet alkoholdrycker genomgAende tolkats lika. Avsikten var att alla drycker som innehåller alko hoI skulle beaktas, men det är möjligt att en del beaktat endast konsumtion av starkvaror. Det är därför antagligt att alla uppgifter är något I underkant. Ingen av dem som sagt sig använda alkohoi har förklarat sig använda mycket, vilket tyder på att det knappast torde finnas en tendens tili att överdriva alkoholbruket; snarare måste vi räkna med att tendensen att dölja alkoholkonsumtionen är betydelsefullare. Under 10 % har ansett sig bruka aikohoi måttligt medan återstoden sagt sig använda litet. 1 tablAn nedan redovisas antalet intervjuade som använder aikohoi I procent av samtliga Intervjuade I vissa grupper. Tablån visar, att det flnns slgnifikativt resp. starkt signifikativt färre absolutister

Ryhmä -

Käyttää väkijuomia Använder alkoholdrycker Abs.. %

Orupp

Suomenkieliset - Finsksjn: ............... . Ruotsinkieliset - Svenskspr.............. .

318 72

41.7 56.3

Naimattomat - Ogifta ..... : ........... . Naimisissa olevat - Oifta ....... '.......... .

288 103

40.2 .. 57.5

Koululaiset - Skolelever- ................ . Konttorihenk. - Kontorspers: ........... . Työntekijät - Arbetare ................. . Muut - Övrlga .......................... .

93 79 99 121

33.2 45.7 55.9 45.8

114 93 82 16 64

50.0 41.0 45.3 .- 26.7 39.8

Syntyperäiset - Infödda ................ . Muuttaneet - Inflyttade . '" ............ .

234

156

42.0 46.4

Järjestöön kuuluvat - Förenlngsanslutna .. Järjestöön kuulumattomat -Icke föreningsanslutna ............................... .

216

47.2

173

39..8

. Kaup.alue - Stadsområde

I ........... .

II III IV V

kitsevästl vähemmän ehdottomasti raittiita ruotsinkielisissä ja naimisissa olevissa - viimeksi mainittu ero johtuu tietenkin suuresti ryhmien ikärakenteesta - kuin' muissa. Lisäksi on erittäin merkitsevästi vähemmän ehdottomasti raittiita työntekijöissä kuin muihin ammatteihin kuuluvissa, jota vastoin ehdottomasti raittiita on erittäin merkitsevästi muita enemmän koululaisissa ja melkein merkitsevästi muita vähemmän järjestöön kuuluvissa sekä IV ja V (koko lIitosalue) kaupunginalueissa merkitsevästi vähemmän kuin muualla. Syntyperäisten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden kesken taas ei ole merkitseviä eroja. Konkreettisen käsityksen saamiseksi väkijuomien käytöstä kysyttiin haastatelluilta: oMontako kertaa viime kuussa käytltte väkijuomia?D. Vastaukset esitetään taulukossa XXVII ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Taulukossa esitetyt tiedot vastaavat hyvin edellisen yhdistelmän lukuja siten, että nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat ovat tuskin ollenkaan maistaneet väkijuomia ja miehet taas ovat käyttäneet niitä useammin kuin naiset. Käytännöllisesti katsoen vain miehet ovat käyttäneet väkijuomia useammin kuin neljä kertaa.

bland de svenskspråkiga och bland· de gifta - den senare skillnaden beror givetvls I hög grad på gruppemas åldersstruk-.tur. Vldare finns det starkt signifikativt färre absolutister bland arbetarna, starkt signifikativt f1ere bland skoleleverna och nästan signifikativt färre bland de föreningsanslutna samt på stadsområdena IV och V (hela inkorporeringsområdet). Mellan Infödda och inflyttade finns inga signifikativa skillnader.

För att få ett konkretare grepp om alkoholkonsumtionen har tili intervjuobjekten stäilts frågan oHuru många gånger använde Nl alkoholdrycker senaste månad?o. Svaren redovisas I tabell XXV I 1 efter åldersgrupp och kön. Tabellen går väl I hop med uppgifterna I föregående tabell, I det den yngsta åldersgruppen knappast alls sm akat aikohoI 'och männen. använt oftare än kvinnoma. Flere än fyra gånger har praktiskt taget. endast män använt aikohoI.

250

XXVII. Väkijuomien käyttö vIIme kuussa Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Användnlngen av aikohoi senaste mAnad eHer Aldersgrupp och kön Montako kertaa viime kuussa käytitte väkijuomia? Huru många gånger använde Ni alkoholdrycker senaste månad?

Ikäryhmä -

15-17

Aldersgrupp

18-,21

1 Np Mp Kk 1 Mk

1 96.0 99.0 64.1 2.0 1.0 13.7 7.6 1.0 4.6 ·1.0 5.4 2.3 2.3 -

I ~~

22-25

I ~~ I Kk

. I

Yhteensä. Summa

I ~e

Kaikki Samtllga

.,,.

83.6 1 42.91 75.2 1 62.5 83.3 73.7 8.5 16.31 13.3 12.0 9.0 10.4 5.5 14.7 6.8 6.7 9.1 4.8 3.1 1.8 6.5 3.3 4.3 2.1 6.0 4.6 2.1 0.6 5.4 1.0 3.1 0.6 1.8 2.0 7.6 0.5 4.1 0.2 Ei mainittu - Ej uppgivet 0.1 0.6 0.3 Yhteensä - Summa : 100.01100.01100.01 100.0 100.01 100.01 100.0 100.01100.01

0 ...................... 1 ...................... 2 ...................... 3 ...................... 4 ...................... 5 ...................... 6- ....................

5 raitista on käyttänyt väkijuomia kerran viime kuussa, jota vastoin muut eivät ole käyttäneet niitä ollenkaan. Ne, jotka ovat ilmoittaneet nauttivansa vähän väkijuomia, olivat käyttäneet niitä 1. 1 kertaa, ne, jotka ovat ilmoittaneet nauttivansa kohtuullisesti, olivat taas käyttäneet niitä 3;0 kertaa. Se, montako kertaa henkilö käyttää v~ki juomia, ei sinänsä ole tyydyttävä väkijuomien käytön mitta. Yhtä tärkeätä olisi tietää, miten paljon käytetään yhdellä kertaa, mutta koska kuitenkin on luultavaa, että suurimmalla osalla haastateltuja ei ole vielä mitään juomatapoja silnan varsinaisessa merkityksessä, ei tätä kysymystä ole käsitelty. Sitä vastoin on koetettu hankkia tietoja siitä, missä nuoret käyttävät väkijuomia ja mistä he saavat väkijuomat. Alla oleva yhdistelmä esi~tää, mistä ne 236 haastateltua, jotka ovat ilmoittaneet käyttäneensä väkijuomia viime kuussa, saivat väkijuomat.

3bs.

660 93 61 28 19 16 18 1 896-

Av absolutisterna hade 5 använt aikohoi en gång senaste månad, medan återstoden ej anyänt. De som uppgett att de använder någo~. '!Ikohol J:tade använt aikohoi 1. 1 gånger senaste månad; de som uppgett sig använda måttligt åter 3.0 gånger.

Huru många gånger en person använder aikohoi är i och för sig inte ett tillfredsställande mått på alkoholkonsumtionen. Lika viktigt vore det att erhålla uppgifter om huru mycket som konsumeras per gång; då det emellertid är antagligt att de flesta av de intervjuade inte ännu har några alkoholvanor i egentlig bemärkelse har denna fråga inte tagits upp. I stället har vi sökt erhålla uppgifter om var de intervjuade konsumerar alkoholen och varifrån de erhöll dryckema. Tablån ·nedan redovisar varifrån de 236, som uppgett att de använt aikohoi senaste månad, erhållit dryckerna. Mistä saitte väkijuomat? Varlfrån f1ck Ni· dryckerna?

Ravintolasta - Från restaurang ...... : ....... . Ystäviltä - Av vänner, kamrater ............. . Alkon myymälästä - Från Alko .............. . Kutsuissa, juhlissa - PA bjudning, fest ........ . Kotoa - Hemifrån ......................... . Muualta - Från annat håll .................. . Yhteensä - Summa Abs.

47.2 19.8 14.8 11.2 5.0 2.0 100.0 303

Seuraava yhdistelmä taas osoittaa, missä väkijuomia nautittiin.

Följande tablå åter i1lustrerar var alkoholdryckerna förtärdes. -. . Missä käytitte väkIjuomia? Var förtärde Ni dryckerna?

Ravintolassa - På restaurang ................ . Kutsuissa, juhlissa - På bjudning, fest ......... ' Kotona - Hemma ........................... . Muualla - Annorstädes ..................... . Yhteensä - Summa Abs. Absoluuttiset luvut ylittävät luonnollisestikin väkijuomien käyttäjien luvun, koska niitä nauttineet joskus ovat saaneet väkijuomia useammalta -tahc>lta ja käyttäneet niitä eri paikoissa. Molemmissa yhdistel missä on ravintola keskeisin paikka. Se onkin luonnollista, koska ainoastaan 21 vuotta täyttäneet voivat itse hankkia juomat Alkon myymälöistä, jota vastoin 18 vuotta täyttäneet pääsevät anniskeluravintoloihin. Suhteellisen harvoin nuoret ovat saaneet väkijuomat kotoa; sitä vastoin niitä nautittaessa kotien osuus on ollut.hu\>mattavasti suurempi. Selvää on, että kotien merkitys väkijuomia nautittaessa ja hankittaessa riippuu suuresti vanhempien asenteesta välrijuomakysymyksen suhteen. Tarkoitus oli jossain määrin valaista myös tätä, mutta saatuja vastauksia ei voida käyttää, koska haastattelijoille annetut ohjeet olivat po. kysymyksen suhteen puutteelliset. Nuorison asenne nuorten väkijuomien käyttöön ilmenee taulukosta XXV 111 ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. On selvää, että tämänlaatuinen avoin mielipidekysymys on hyvin vaikeasti ryhmitettävissä; vaikka vastaukset kirjoitetaankin kaavakkeelIe sananmukaisesti, ovat ne kuitenkin irrallisia. Sen vuoksi ei aina ole ollut helppoa ratkaista, minkälaista suhtautumista tietty vastaus tarkoittaa. Ryhmien rajat taulukossa ovat sen vuoksi häilyvät, ja usein puuttuvat objektiiviset perusteet siitä, mihin ryhmään vastaus olisi vietävä. Tärkein raja on ryhmien,~ei pitäisi käyttää» ja tsaa käyttää kohtuullisesti», välillä. Edellinen ryhmä on kauttaaltaan eri käänt~ir

% 48;6

33 .• 15.8 2.5

100.0 - 278

De absoluta talen överstiger naturligt nog antalet intervjuade, som konsumerat aikohoi, beroende på att de stundom fått alkoholen från f1ere ställen och konsumerat på olika ställen. I bägge tablåerna _ är restaurangen det dominerande stället, vilket är naturligt då endast de som fyllt 21 år haft möjlighet att själva inköpa drycker från Alkos butiker, mcdan de som fyllt~8 år har tillträdc tili utskänknh.lgsrestaurangero Relativt sällan har de unga erhållit aikohoi från hemmen; som förtäringsplats spelar hemmen en betydligt större ~oll. Givet är att hemmets betydelse som förtäringsplats och som alkoholleverantör i hög grad beror på förilldrarnas inställning tili alkoholfrågan. Avsikten var-att även belysa denna, men på denna punkt är ~e avgivna svaren oanvändbara på grund av otillräck.liga direktiv åt intervjuarna. Ungdomens inställning tili att unga personer använder aikohoi framgår av tabell XXVIII efter åldersgrupp och kön. Givet är att en öppen opinionsfråga ay denna art är oerhört svår att gruppera; om också svaren återges ordagrant är de dock ryckta ur sitt sammanhang varför det inte alltid är lätt att avgöra vilken inställning ett svar täcker. Gränserna mellan grupperna i tabellen är såhjnda vaga och objektiva kriterier på tili vilken grupp ~tt svar skall hänföras saknas ofta. Den väsentliga gränslinjen går fT!ellan grupperna »man borde inte användao och »får brukas med .måtta». Den förstnämnda gruppen har' genomgående med olika graderingar betonat, att man

XXVIII. Haastateltujen kanta nuorison väkijuomien käytöstä Ikäryhmän ja sukupuolen

. mukaan De Intervjuades Inställnlng tili ungdomens bruk av alko hoi efter åldersgrupp och kön

nuorison väkijuomien käytöstä? Er InstAllnln~ tili ungdomens bruk av al oholdrycker?

Ikäryhmä -

I(antanne

15-17

Aldersgrupp

I 22-25 I ~& I ~& I ~&

YhteensA Summa

Kaikki SamtlIga

18-21

I ~& I ~&

I ~~

I abs.

Ehdoton raittius - Ovillkorllg återhållsamhet ............ 31.7 43.8 22.1 30.3 14.1 30.5 20.9 33.3 27.6 247 Ei pitäisi käyttää, ei suosittele käyttöä - Man borde ej använda, rekommenderas ej .. 47.5 43.9 25.2 35.1 33.7 36.6 34.4 37.8 36.2 324 Saa käyttää kohtuullisesti - Får brukas med måtta ......... 12.9 6.7 38.2 20.6 46.2 26.2 35.6 20.01 27.2 244 4.1 37 Yksilön asia - Individens ensak 3.9 0.9 8.4 5.5 3.8 2.4 5.2 3.1 Ei osaa sanoa - Vet inte .... 4.0 4.7 6.1 8.5 2.2 4.3 3.9 5.8 4.9 44 Yhteensä - Summa 1100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.01100.018961

tähdentänyt tettei saat, oettei pititisio, oettei ole suositeltavaao jne. käyttää väkijuomia, jota vastoin jälkimmäinen ryhmä on hyväksynyt niiden käytön monin varauksIn. Kumpaankin äärimmäiseen ryhmään on viety vaIn selvät tapaukset ts. ne, jotka ovat tähdentäneet nimenomaan ehdottomuutta tai täyttä vapautta. Monet sellaiset, jotka tosiasiallisesti kuuluvat äärlmmäisiin ryhmiin, mutta, jotka eivät ole muotoilleet vastauksiaan kyliin selvästi, on viety väliryhmiin. Tämänlaatuisen ryhmltyksen vaikeudet ilmenevät selvästi viittaamalla toiseen saman aineiston ryhmitykseen, jonka' eräs opiskelija on tehnyt öpintotarkoituksessa. Molemmat ryhmitykset ovat toisistaan riippumattomia. Alla olevasta }hdistelmästä käy selville prosenttinen jakaantuminen opiskelijan ryhmltyksen mukaan.

inte får, inte borde, att det inte är rekommendabelt osv. att använda aikohoi, medan den senare gruppen sagt att man kan använda med en vld skala av reservationer. Tili de båda ytterlighetsgrupperna har endast klara fall hänförts, dvs. de som uttryckllgen betonat ovillkorlig återhållsamhet eiler en fullkomlig frlhet. Många som de facto hör tili ytterllghetsgrupperna, men som ej formulerat slna svar tillräckllgt tydligt, har sålunda förts tili mellangrupperna. Vanskligheterna med en gruppering av denna art framgår klart genom att hänvisa tili en annan grupperlng av samma material, som gjorts av en studerande för studleändamål. De bägge indelningarna har skett oberoende av varandra. Vr tablån nedan framgår den procentuella fördelningen enllgt den senare grupperlngen.

. M~Mk

Kannattaa ehdottomuutta - Stöder absolutism . . . ... . .. .. 34.8 oEi pitäisi käyttääo, tEi ole hyvät jne. - oMan borde ej användao, oDet är inte bra att användao osv. .............. 11.7 Kannattaa kohtuullista käyttöä - Stöder måttlig användning 42.5 jokaisen oma asia - Vars och ens ensak . . . . . ... . . . . . . . . . . . 4.7 Kannattaa runsasta käyttöä - Stöder rlklig användning . . . 1.6 Ei osaa sanoa - Vet inte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . 4.7 Yhteensä - Summa 100.0

Np-I(k

Yht • Summa

48.3

42.0

12.4 29.8 3.6 0.2 5.7 100.0

12.1 3.';.7 4.1 0.9 5.2 100.0

jos ryhmitystä verrataan tilastotoimiston vastaavaan ryhmitykseen, on silmiinpistävää, että ehdottomuuden.ja kohtuuden kannattajia on huomattavasti enemmän juuri esitetyn kuin tilastotoimiston ryhmityksen mukaan, jota vastoin väkijuomiin yleensä kielteisesti suhtautuvia on enemmän tilastotoimiston ryhmityksessä. On selvää, ettei kumpaakaan ryhmitystä voida sanoa toistaan oikeammaksi. Vaikka eroavuudet ovatkin suuret, on kuitenkin ilmeistä, että kokonaiskuva molempien ryhmitysten mukaan on sama. julkaisemalla molemmat ryhmitykset on haluttu osoittaa ryhmittämisen vaikeudet samalla, kun on pyritty helpottamaan yleiskuvan saamista. Seuraavassa esityksessä nojaudutaan ryhmitykseen, joka esitettiin taulukossa XXVIII. Taulukon tutkiminen osoittaa, että yli 1/4 haastatelluista on asettunut ·ehdotto-. muu den kannalle, jota vastoin ainoastaan 4 % haastatelluista on kannattanut äärimmäistä, vastakkaista mielipidettä.' Kahdessa muussa ryhmässä on kielteinen asennoituminen etualalla. Lienee huom'autettava, että vain 5 % kuuluu ryhmään ~el tledä~. Tämä osoittanee väkijuomien käytöstä muodostettavan mielipiteen jo aikaisin. Suuret ikäryhmien väliset eroavuudet taas osoittavat, että tätä käsitystä tarkistetaan usein. Eri ryhmien asennoitumisen valaisemiseksi nuorison väkijuomien käytön suhteen esitetään seuraavassa yhdistelmässä ehdot~ tomuuden kannattajien prosenttinen osuus kaikista haastatelluista .ko. ryhmissä. .

Om vi jämför' ovanstående gruppering med vår egen är det iögorienfallande att de som stöder absolutism och de som stöder ett måttligt bruk är betydligt flere I grupperingen ovan, medan de mera indifferent negativa är f1ere i vår egen gruppering. Givet är att ingendera' grupperingen kan sägas vara riktigare. Fastän olikheterna ärstora är det dock uppenbart att helhetsbilden enligt vardera fördelningen blir densamma. Genom att publicera de båda grupperingarna har vi velat visa grupperingens vanskIigheter samtidigt som vi velat geett ökat värde åt helhetsbilden.·· 1 fortsättningen använder vi' oss av den förra grupperingen, som iIIustrerats I tabell XXV II 1.

En granskning av tabellen visar, att över 1/4 av de intervjuade stälit sig på den absoluta absolutismens ståndpunkt, medan endast 4 % företrätt· den motsatta ytterlighetsståndpunkten. Av de övriga två grupperna är också här den negativa ståndpunkten talrlkare företrädd. Det förtjänar att påpekas, att endast'5 % hör tili gruppen ~vet inte~; detta tyder på att en åsikt om alkoholbruket redan tidigt utbildas. De stora skillnaderna i åsikt mellan åldersgrupperna antyder att åsikten ofta blir. föremål för revision. För att belysa olika gruppers inställning tili ungdomens alkoholbruk anges i tablån nedan de som förordat ovillkorlig återhållsamhet i procent. av samtliga i. berörda grup~.

Suomenkieliset - Finskspråkiga ...................... Ruotsinkieliset - Svenskspråkiga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Naimattomac - Ogifta ..... '................. '. .. . . . . . Naimisissa olevat - Gifta . .... .. . ... . ... .. . . .. . . . .. . . Koululaiset - Skolelever .................. ........... Konttori henkilökunta - Kontorspersonal .............. Työntekijät - Arbetare . ............................ Syntyperäiset - Infödda ............................ Muuttaneet - Inflyttade ............................ järjestöön kuuluvat - Föreningsanslutna . . . . . . . . . . . . . . Järjestöön kuulumattomat ~ Ej föreningsanslutna . . .. ..

29.8 15.6 29.0 21.8 29.5 27.2 24.3 27. I 28.3 22.2 33.2

254 . Kieliryhmien sekä järjestöön kuuluvien ja kuulumattomien väliset erot 'ovat erittäin merkitseviä,' jota vastoin taas siviilisäätyryhmien' väliset erot ovat melkein merkitseviä: Muut erot eivät ole merkitseviä: Lisäksi ansainnee mainita, että on· erittäin merkitseviä eroja viime kuussa jumalanpal" veluksessa käyneiden ja niiden, jotka eivät käyneet niissä, välillä sekä myös elokuvissa käyneiden ja' niiden, jotka eivät käyneet niissä, välillä. Jumalanpalveluksessa kävijöissä oli huomattavasti enemmän ehdotto~ muu den kannattajia, jota vastoin elokuvissa kävijöissä oli huomattavasti vähemmän sen kannattajia: 93 % ehdottomuuden kannattajista ei ollut käyttänyt väkijuomia viime kuussa, vastaavan %-Iuvun ollessa kohtuuden kannattajien osalta 46.

Nuorison väkijuomien käyttÖä on mahdollisuus verrata vain Tukholman tietoihin. Seuraavassa yhdistelniässä :verrataan paria tutkimuksen keskeistä kohtaa seikkaperäiseen ruotsalaiseen tutkimukseen.1 )

Skillnaderna mellan språkgrupperna samt mellan föreningsanslutna och icke imslutna är' starkt· signifikativa, medan skillnadent-a mellan civilståndsgrupperna' är ilastan' signifikativa; 'övriga avvikelser är.ej s·igni-. fikativa. ' . ytterligare förtjänar att framhållasatt starkt ·signifikativa skilli1ader kan· konstateras mellail de som sen aste månad varit på gudstjänst eiler religiöst möte och övriga samt mellan de som varit på biograf och övriga. De som ej var på gudstjänst hade sålunda avsevärt färre som hävdade &ovillkorllg återhållsamheb, medan de sQmej besökt· biograf åter hade avsevärt flere som hävdade denna uppfattning. 93 % av dem som hävdade den absoluta åter~ . hållsamheten hade inte använt· aikohoi senaste månad, medan 46 % av dem som ansåg att man får använda alkoholdrycker med måtta, ej använt· aikohoi senaste' månad. ; Det är endast med Stockholm vi har möjligheter att göra jämförelsen· rörande ungdomens bruk av aikohoi:" . 1 tablån nedan 'anges några centrala punkter som kan jämföras med en omfattande svensk undersöknin~l).

Ehdottomasti raittIIta, % Absolutlster. %

•

Helsingfors (18-25~vuotiaita , 18-25-åringar) . Tukholma - Stockholm (17-26-vuotiaita 17 - 26-åringar)

Helsinki

Mp-Mk

Np-K,k

28.6

61.3

12.4

17.8

Väkijuomia vIIme kuussa enemmän kuin kerran käyttäneltä %:ssa kaikista De som använt aikohoi mer än en gAng senaste månad 1 % av samtIIga Mp-Mk

Helsingfors (18-25-vlJotlaita 18-25-åringar) Tukholma - Stockholm (18-25-vuotialta 18 - 25-åringar)

Np-K,k

Helsinki -

32.8

9.9

30.6

17.4

') Statlstlska undersöknlngar krlng alkoholfrA- . ') Statlstlska undersöknlngar krlng alkoholgan. Statens offentllga utrednlngar 1951: 43. . . frAgan, Statens offentllga utrednlngar 1951: 43.

255 Edellinen yhdistelmä osoittaa, että ehdottomasti raittiita on yli kaksi,' kertaa enemmän Helsingin kuin Tukholman nuorissa. Osaksi nämä erot voivat johtua siitä, ettei Helsinkiä, päinvastoin kuin TukholT maa, koskevassa tutkimuksessa ole eritelty väkevien juomien ja viinien (väkevän oluen) käyttäjiä, joten ehdottomasti raittiin käsite on määritetty tarkemmin ruotsalaisen selvittelyn yhteydessä. Myös jälkimmäiseen yhdistelmään vaikuttaa tämä ero siten,' että Tukholman osalta ainoastaan väkeviä juomia ,käyttävät on otettu huomioon, Helsingin osalta taas kaikkia väkijuomia käyttävät. Molempien kaupunkien väliset erot ovat . huomattavasti suuremmat naisten kuin miesten osalta. Yhdistelmät osoittavat, että äärimmäinen kanta, ehdottomuus, on täällä huomattavasti yleisempi kuin Tukholmassa ja, että nuoret ilmeisesti käyttävät huomattavasti useammin väkijuomia Tukholmassa kuin Helsingissä. On kuitenkin mahdotonta tutkimusten perusteella lähemmin käsitellä juomatapoja ja vertailla paljonko nuoret juovat kerrallaan.

Den förra tablAn visar, att antalet absolutister är mer än dubbclt flere bland Helsingfors- 'än bland Stockholmsungdo~ mama. TilI en del kan dessa· differenser bero pA att vi I motsats tili, de svenska utredningsmännen inte gjort nAgon distinktion mellan sprit- och vin- (star.köl)konsuinenter, varför absolutistbegreppet avgränsats tydligare i den svenska utredningen. OcksA pA följande tablA verkar derina differens, i det I uppgiftema för Stockholm endast de som konsumerat .spritdrycker beaktats, medan alla alkoholkonsumenter ocksA i detta fall ivAr undersökning dragits över en kam. Differenserna mellan de bAda städerna är avsevärt större för kvinnorna än för männen. TablAerna ger vid handen, att ytterlighetsstAndpunkten absolutism är betydligt mera utbredd hos oss än, i Stockholm och att konsumtionen uppenbarligen är avsevärt tätare pA slstnämnda ort. Det är 'emellertid omöjligt att pA basen av undersökningarna göra jämförelser mellan huru mycket ungdomarna dricker per gAng och att närmare analysera alko holvanoma.

X. Taloudelliset olot

X. EkonomIska förhAllanden

, Haastateltujen taloudellisen aseman määrittäminen on hyvin vaikeaa. Vaikka saataisiinkin täysin luotettavia tietoja heidän

Det är mycket vanskligt att erhAlla ett mAtt pA de Intervjuades ekonomiska ställnlng. OcksA om fullt korrekta uppglfte~

XXIX. AnsIotyössä olevIen' kuukausItulot suuruuden Ja ammattIryhmän mukaan' De rörvärvsarbetandes mAnadslnkomster efter st9rlek 'och yrkesgrupp Bruttotulot viime kuussa , , mk ' Bruttolnkomster senaste månad, ' mk:

, ~IO 000 ........... 10001-15000" .......... 15001-20000 ........... 20001-25000 : '... ~ ~ ..... 25 00 1 -:-30 000 . .. . .. . .. . . , 30001-35000 ........... 35 001-,40 000 ...;,' ....... 40 001 -45 000 ........... 45 001 -50 000 ........... 50001-60000 ... : ....... Ei main. - Ej uppgiv ..... Yhteensä· - Summa ' I

Konttorlhenkilökunta Kon~ors-

' personai

Työntekijät Arbetare

Muut Övrlga

Kaikki -

Samtllga

abs.

28 80 136 126 98 33 21 10 7 4 12 555

i9,~ .

0.6' 2.3 100.0

,', 11.1

2.3 8.5

Q,6 13.5 29.2 33.'3 15.8 " 1.8 ' ' 2.9

19.3 '24.4 11.4 5.7 4.0 1.7 1.7 1.1 100.0

20.2 .24.5 16.8 13.5 4.8 2.9 1.4 ' 1.9

2.9 100.0

5.0 14.4 24.5 22.7 17.7 5.9 3.8 1.8 1.3 0.7 2.2 100.0

256 tuloistaan; riippuu taloudellinen asema suuresti siltä, asuvatko nuoret vanhempiensa luona ja missä määrin he osallistuvat rahallisesti yhteiseen taloudenpitoon'. Vielä vaikeampaa on määrittää taloudellisen aseman merkitystä vapaa-ajan viettoon, Näitä kysymyksiä on käsitelty aivan ylimalkaisesti tutkimuksen suunnitelman mukaan. Taulukosta XXIX ilmenee haastateltujen tulot suuruusjärjestyksessä ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Koululaisia, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on ollut tuloja viime kuussa, ei ole otettu huomioon, Kaikkien ansiotyössä olevien mediaani-tulo on 21 300 mk. Työntekijöiden osalta on mediaani-tulo 25000 mk, konttori henkilökunnan osalta 21 000 mk sekä muiden ammattien osalta 18800 mk, Seuraavasta yhdistelmästä saa käsityksen tulojen suuruuden merkityksestä haluttaessa vaihtaa ammattia. Siinä on laskettu ammatinvaihtoa haluavat prosenttisesti kaikissa eri tuloluokissa. '

skulle erhållas om det'as inkomster, beror den ekonomiska ställningen i hög grad på om de unga bor i sitt föräldrahem och av det eventuella bidrag de lämnar tili det gemensamina hushållet, Vii ken betydelse den ekonomiska standarden har för fritidsintressenas inriktning, är ännu svårare att avgöra, Dessa frågor har här behandlats rätt summariskt i enlighet med undersökningens uppläggning, Vr tabell XXIX framgår de intervjuades inkomster efter storlek och efter ålders- ' grupp och kön. De skolelever som uppgett att de haft inkomster senaste månad har ej beaktats. Medianinkomsten för samtliga I förvärvsarbete stiger tili 21 300 mk, medan den för arbetama är 25 000 mk, för kontorspersonalen 21 000 mk samt för övriga yrken 18800 mk. En uppfattning om vii ken betydelse inkomstens storlek har för önskan att byta yrke erhålles genom tablån nedan, där de som önskar byta yrke angetts procent av samtliga i olika' inkomstgrupper. ' %

-10000 mk.,............ 10001-20000 mk .' ..... , 20001-30000 mk ........ '30ool~ ... ,............. Kaikki - Samtliga Yhdistelmä osoittaa, että 29 % ansiotyössä olevista haastatelluista haluaa vaihtaa ammattia eri tuloluokkien'välisten erojen ollessa erittäin merkitseviä siten, että halu pysyä ammatissaan suurenee tulojen mukana. Aminattiryhmien välillä 'ei ole merkitseviä eroja, mutta jos omuista ammateistao erotetaan opalvelukseto, havaitaan huomattavan monen tässä ryhmässä haluavan vaihtaa ammattia. Syntyperäisten h'elsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden välillä on tässä suhteessa merkitseviä eroja siten, että 25.2 % ansiotyöSSä olevista syntyperäisistä ja 35.7 % muuttaneista halusi vaihtaa ammattia. Ero johtuu tietenkin suureksi osaksi siitä, että ryhmässä opalvelukseh on suhteellisen paljon muuttaneita. Vastaavat prosenttiluvut jär-

48.7

31.8 28.2 14.1

29. 1

Tablån visar att 29 % av de förvärvsarbetande intervjuade önskar byta yrke, och ·skillnadema mellan inkomstgruppema ovan är starkt signifikativa, I det önskan att stanna kvar i yrket stiger med större Inkomster. Mellan yrkesgruppema finns inga signifikativa skillnader rörande andelen som viii byta yrke, men om vi från oövriga yrkeno bryter .ut otjänstero, ser vi att anmärkningsvärt många i denna grupp viii byta yrke (56.5 %). Mellan infödda och inflyttade finns signifikativa skillnader i detta hänseende, i det 25.2 % av de infödda i förvärvsarbete och35. 7 % av de inflyttade ville byta yrke. Skillnaden beror givetvis tili stor del på att i gruppen djänstero, ingår relativt många inflyttade. Motsvarande procenttal för de

257

jestöön kuuluvien ja kuulumattomien osalta olivat 27.2 ja 32.5 (erot eivät ole merkitseviä). Käsityksen saamiseksi nuorison nykyistä suurempien tulojen tarpeesta ja siitä mihin se käyttäisi rahojaan, jos sillä olisi suuremmat tulot, kysyttiin haastatelluilta, oJos Teillä olisi enemmän tuloja, mihin pääasiallisesti käyttäisitte niitä?. Niiden osalta, jotka eivät olleet ansiotyössä, käytettiin ilmaisua oenemmän rahaa~, sana tulot vaihdettiin raha-sanalla, mutta kaikki haastattelijat eivät ottaneet tätä huomioon. Sen v!!oksi prosenttiluku ~ei tiedäo on tarpeettom;m,suuri. Vastaukset ilmenevät taulukosta XXX ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. , V,astaukset osoittavat vaatteiden tarpeen kip,eimmäksi sekä miesten että naisten kohdalla - naisten kohdalla kuitenkin polttava,mmaksi kui!! miesten. Vanhimmassa ikäry~mässä on kuitenkin koti etualalla, jota vast()in erilaiset askartelut - etenkin teknilliset ja mekaaniikkaa koskevat - ovat 15-17-vuotiaiden miesten osalta etualalla. Matkustamisen ja opiskelemisen hal,u on suurin naispuolisten 18-21-vuotiaiden

föreningsanslutna och de icke föreningsanslutna var 27.2 resp. 32.5 % (skillnaderna ej signifikativa). För att erhålla el1 bild av ungdomens behov av ökqde inkomster och vad de skulle sätta ned sina pe~gar- pA ifall de hade större Inkomster ,riktades tili de intervjuade frågan: oOm Ni hade större in, komster, tili vad skulle Ni i främsta rummet använda dem?o. För dem som inte hade förvärvsarbete ·ersattes ordet inkomster med pengar, !1:1~n samtliga intervjuare beaktade inte detta, varför ovet inte. proC~!1ten bli~it onödigt flög. Svar~n p~ fråga,n framgår av tabell XXX efter åldersgrupp och kön. Av svaren framgår att kläderna representerar det angelägnaste behovet såväl för män som kvinnor - dock i högre grad för de sistnämnda. I den äldsta åldersgruppen kommer emellertid hemmet i främsta rummet, medan olika hobbyn - främst tekniska och mekaniska - för manliga 15-17-åringar kommer främst. Önskan att resa och studera är störst bland kvinnliga 1,8-21-åringar och ovet inte. pro-

XXX. Haastatellut mahdollisten lIsätulojen käytön sekä ikäryhmän Ja sukupuolen mukaan De intervJuade efter vad de skulle använda större inkomster tili efter A1dersgrupp och kön Jos Teillä olisi enemmän tuloja Ikäryhmä _ Aldersgrupp mihin etupäässä käyttälslttel _ _ _ _. -_ _ _ _ _,--_ _ __ Om nl hade större Inkomster, 15-17 1 18-21 1 22-25

tili ~~~~~t~~vf'nldi d~~r;stal-.~.,.:e:=--,.I...:.,:,~:::-e-+-I·~.,.:e,:--;-I-=i;~:::-e-+-I·~.,::e=-,.I-=i;~:::-e1

Yhteensä Summa

Kaikki Samtllga

I ~e - % Iabs.

Vaatteisiin - Tili kläder.. 26.7 41.9 29.0 33.4' 20.1 29.5 24.5 33.5 29.3 263 Asunnon hankkimiseen, kodin perustamiseen tai kunnostamiseen - Tili att anskaffa bostad, att gt:unda eiler iordningställa hemmet ....... . 2.9 3.8 10.7 13.3 33.7 33.3 19.0 20.0 19.5 175 Sijoituksiin - Tili kapitalplaceringar .......... . 8.9 8.6 11.5 7.3 10.3 7.1 10.3 7.5 8.s 79 Erlkoisharrastuksiin - Tili »hobbyn~ ............ . 29.7 3.8 11.4 2.4 9.8 1.4 15.1 2.3 8.3 74 Matkustamiseen - Tili att resa.................. 3.0 8.6 4.6 12.7 3.8 7.1 3.9 9.4 6.8 61 Opiskeluun - Tili studier 2.0 3.8 4.6 7.9 4.9 6.7 4.1 6.5 5.4 48 Huvituksiin - Tili nöjen . 2.0 0.9 3.8 1.2 2.7 1.0 2.9 1.0 1.9 17 Kirjoihin - Tili böcker.. 1.0 1.0 3.1 2.4 1.1 1.0 1.7 1.5 1.6 14 Muuhun - Tili annat. . . 2.0 0.9 1.5 3.0 3.8 2.4 2.6 2.3 2.5 22 Ei osaa sanoa - Vet inte.1 21.8 26.71 19.8 16.4 9.81 10.5 15.9 16.0 15.91143 Yhteensä - Summa 1100.01100.01100.01100.0,100.01100.01100.01100.01100.01896

osalta ja oei tledäo-prosenttl on suurin nuorimmassa ikäryhmässä. Oleellisista eroavuuksista muissa ryhmissävoi mainita, että n. 50 % naimisissa ja kihloissa olevista sanoivat ·sijoittavansa Iisätulonsa kodin kunnostamiseen ja 'että koti merkitsee eniten myös suurehkoissa tuloluokissa.

centen är störst i den yngsta åldersgruppen. Bland väsentliga skiljaktigheter i övriga grupper förtjänar framhållas, att c.· 50 % av ·de gifta och förlovade sade sig sätta ned sina merlnkomster på hemmet, och att hemmet ·också i högre inkomstklasser spelar den viktigaste rolien.

XI. Poliittinen valveutunelsuus ja· esitetyt toivomukset On pUhuttu· paljon nuorison puuttuvasta poliittisesta valveutunelsuudesta. Tilastotoimiston suorittamat vaalitutkimukset 'ovatkin osoittaneet, että äänestysprose·ntti on alhaisempi nuorimmissa kuin muissa äänioikeutettujen ikäryhmissä.· Haastatelluille esitettyyn kysymykseen osallistumisesta viime vaaleihin (eduskuntavaalit 1951) saadut vastaukset vahvistavat vaalitutkimukset ja osoittavat, että 'sukupuol.ten; kieli ryhmien sekä syntyperäisten helsinkiläisten ja kaupunkiin muuttaneiden väliset erot ovat erittäin merkitsevät ;miesten, ·ruotsinkielisten ja syntyperäisten äänestysprosentin ollessa huomattavasti suuremman kuin muiden ryhmien. Merkitseviä poikkeamia ei, sitä . vastoin, ole ,to: dettavissa järjestöön kuuluvien" ja kuulumattomien eikä naimisissa olevien ja naimattomien välillä. Se seikka, ettei ole todettavissa siviiliSäätyryhmien välisiä merkitseviä poikkeamia johtunee siitä, että naimisissa olevissa on naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä; vllalitutkimusten osoittama naimisissa olevien naimattomia suurempi äänestysprosentti tasoittuu siten naisten vähäisestä prosenttisesta osuudesta. Niiltä, jotka eivät käyttäneet äänioikeuttaan, kysyttiin syytä tähän, ja vastaukset ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä.

.. ' ·XI.· Politlsk vakenhet och . .. ' .. önskemål Det 'har talats mycket om ungdomens bristande politiska vakenhet, och de valundersökningar· statistiska byrån· gjort har· otkså visAt att procenten· röstande i de yngsta åldersklasserna är lägre än i övriga röstberättigade åldersklasser. Frågan om· de· h1tervjuade röstade vid senaste vai, a.lltså·' riksdagsvalen 1951, verifierar valundersökningarna . och visar att skilihaderila' mellan könen, språkgrupperna sam!· nieilan infödda och inflyttade är starkt signlfikativ·a, i det männen, de sv'enskspråkiga och de infödda hade betydIigt 'högre röstningsprocent. Några signifika"tiva skilinader kan däremot ej konstateras mellan föreningsanslutna och icke ,förenhJgs~nslutn~ samt J:I1ellan .gifta och ogifta:· Att vi inte kan konsta te ra signifikativa avvikelser mellan civilståndsgrupperna torde bero på att kvinnorna är betydligt talrikare företrädda bland de gifta än' männen; den genom valundersökningarna påvisade högre röstningsprocenten för de gifta utjämnas sålunda av kvinnornas lägre procent.

pe som icke använde sig av sin rösträtt ,tillfrågades om orsaken härtill och svaren framgår av tablån nedan. %

Virhe vaali luetteloissa - Fel i vallängderna ....... : . . . Sairaus - Sjukdom ................................ Ulkomailla, matkoilla - Utrikes, på resa . . . .. . . . . . . . . Ei tullut hankituksi otetta - Blev ej av att skaffa utdrag Ei ~ikaa, ei tullut äänestetyksi - Ej tid, blev ej av att rosta . .......................................... , Politiikka vastenmielistä - Motvilja mot politik . .. . .. . Ei mainittu .,... Ej uppgivet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yhteensä - Summa Abs.

4.2 3.2 22.9 8.3 28.1 25.0

8.3 100.0

Ennenkuin tehdään johtopäätöksiä yhdistelmän perusteella, on syytä vielä täh-· . dentää, etteivät tämän tutkimuksen äänioikeutetut ole näyte nuorista, jotka eivät ole äänestäneet, joten yhdistelmä ainoastaan osoittaa haastateltujen syyt, mutta ei kaikkien oei äänestäneidem syitäl ). oLaillisiim tai melkein olaillisiim syihin voidaan lukea kolme ensimmäistä ryhmää, ja niiden yhteenlaskettu suhdeluku on· 30.3. Tosin maan rajojen sisäpuolella matkoilla, olevilla on tilaisuus äänestää. Kahteen seuraavaan ryhmään kuuluvat (36.4 %) ovat saamattomuuden tai mielenkiinnon puuttumisen vuoksi olleet äänestämättä ja vetoavat ajan puutteeseen. Huomattavan suurella osalla (25.0 %) on suoranainen vastenmielisyys politiikkaan. Esimerkkeinä voidaan mainita sellaiset vastaukset kuin oel halua sekaantua politiikkaam, ~ei ymmärrä politiikkaa.. Ryhmään sisältyvät lisäksi sellaiset, joiden vakaumus ei salli heidän äänestävän. Vaikka yhdistelmään voidaankin suhtautua suurin varauksin, osoittanee se kuitenkin, ettei nuorten alhainen äänestysprosentti voine selittyä tavallista lukuisampien tlaillistem äänestyksestä poisjäämisien vuoksi, vaan nuorison usein välinpitämättömästä suhtautumisesta tai vastenmielisyydestä politiikkaan. _.

Innan vi kommenterar tablån är .det skäl att· än en gång understryka att de röstberättigade i denna undersöknirtg' ·inte är ett stickprov på unga icke röstande personer, varför tablån endast iIIustrerar de intervjuades orsaker och ej alla ~icke rÖstandeso l ). Tili olegalao eiler nästan ~Iegalao skäl kan de tre förljtnämnda.orsaksgruppema hänföras och deras sammanlagda procentsiffra är 30.3; de som är på resa, inom landet är dock i tillfälle att rösta. De två följande gruppe~n!l (36.4 %) låter av oföretagsamhet ö<;ll .. ointresse bli att rösta och försvarar sig.'med bristande tid. En anmärkningsvärt stor del (25.0 %) har en direkt motvilja mot att blanda slg i politiken: som exempel kan anföras svar som tei halua.· sekaantua politiikkaam, oei ymmärrä politiikkaa». Vidare ingår här intervjuade som anser det oförenligt med sin Iivsåskådning att rösta,

Nuorison valveutuneisuus voidaan toisaalta nähdä kysymyksee~ oMitä ~hdo tuksia Teillä on tolmenpiteiksi nuorison hyväksi?o annetuista vastauksista.· ~as taukset ilmenevät taulukosta XXX1 ikäryhmän ja sukupuolen muk;aan. Vl!staus~ ten ryhmittely on tietenkin myös tässä ollut vaikeasti suorltettavissa, varsinkin kun muutamat ovat esittäneet useampia ehdotuksia; useimmiten ne ovat kuitenkin koskeneet samaa alaa ja sen vuoksi ne on voitu viedä yhteen ryhmään; toisinaan ehdotukset on esitetty tärkeysjärjestyksessä, jolloin ainoastaan .ensimmäinen esitys on otettu huomioon. Kuten nähdään, koskee ehdotuste,n valtaosa ker.hojen ja nuorison kokoontumispaikkojen järjestämistä. Toisella sijalla on urheil!l, ja. tässä pidetään

Ungdomens vakenhet på ett annat pian kan illustreras. genom svaren på frågan oVilk!l förslag )1ar Ni tili åtgärder för ungdomens väl?o. Svaren framgår av tabell XXXI efter åider~grupp och kön. Grupperingen av sva,ren, har givetvis också här var\t vansklig att genomföra, särskilt då en del.kommit fi~m med flere förslag; vanIigen har ~e em~liertid berört samma område varför de kunnat hänföras tili en .grup,p, stundom har d~ anförts i angelägenhetsordning, varvid endast det förstnämnda förslaget beaktas. Som vi ser dominera'r förslagen om att inrätta klubbar och anQrdna sam\ingspl~'tser för ungdomen. I ~ndra rumf1.1et kommer Idrotten och här är. det dominerpnde önskemålet f1ere id. . :rpttspla?er. . ,.

.,.----'".!...- - ' . . ~1) Katso· sivu HI7

TJ:otj;. de starka [e~ervationer som kan resas mot tablån torde den dock tyda på att förklaringen tili de ungas lägre röstningsprocent knappast kan förklaras av högre olegah uteblivningsprocent utan på att ungdomen ofta står Iikgiltig tili de politiska konfliktema och t.o.m. har en viss motvilja att deltaga i det politiska livet.

1) JU, sld, 197

260

XXXI. Haastateltujen ehdotukset tolmenpltelksl nuorison hyväksi Ikäryhmän ja sukupuolen mukaan De Intel'V'juades förslag tili åtgärder för ungdomens ~äl efter åldersgrupp och kUn Ehdotuksia Förslag

I I I I I~~ I ~~ ~IT~& ~~ I ~e ~~ I ~~- %l 15-17

18-21

022_25

kokoontumisKerhoja, paikkoja - Klubbar, samlingsplatser ....... 22.8 17.1 23.7 26.7 0 21.8 Parempia urheilumahdollisuuksia - Förbättrade idrottsmöjligheter ..... 15.8 9.5 19.8 3.6 13.0 Parempia opiskelumahdollIsuuksia - Förbättrade studiemöjligheter ..... 2.0 4.8 6.1 9.8 10.9 Suojelevaa toimintaa Skyddsv~rksamhet .... 6.9 5.7 3.8 9.1 4.9 Asuntoja - Bostäder .... 2.3 1.8 6.5 Parempia huvittelumahdollisuuksia - Förbätt4.7 rade nöjesmöjligheter .. 7.6 4.2 2.7 Muita ehdotuksia Övriga förslag ........ 9.6 7:9 9.2 7.2 8.1 Ei osaa sanoa - Vet inte . 44.6 48.6 27.5 37.6 32.1 Yhteensä - Summa 1 100.01 100.01100.01100.01100.01 tärkeimpänä nykyistä useampien urheilukenttien saamista. Niiden vastausten, jotka on viety ryhmään ~suojelevaa toimintaa~, sisällön toteamiseksi julkaistaan m~utamia ~uvaa via vastauksia sananmukaisesti. Suhteellisen moni tässä ryhmässä on halunnut kieltää nuorisolta pääsyn anniskeluravintoloihin sekä esittänyt toivomuksen nuorison nykyistä tehokkaammasta valvonnasta niissä. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat vastaukset: I)Alkoholitarjoilu alaikäisille nykyistä tehokkaamman valvonnan alaiseksio, ~Pääsy kiellettävä anniskeluravintoloihim. Muutamat haluavat lisää ohjausta oterveeseen elämäntapaano tai oohjausta tosikristillisyyteeilO. Eräs haastateltu on vain ylimalkaisesti ilmoittanut: I)Kuria Iisättävä9. Yli 35 % haastatelluista ei ole esittänyt toivomuksia. Sen vuoksi ei vastauksilla ole täyttä edustavuutta. Toivomusten esittämättä jättäminen johtuu tietenkin siitä, ettei monella ole käsitystä siitä, millä tavalla nuorison harrastuksia olisi tuettava, ja siitä, että monella var-

Yhteensä Summa

Kaikki SamUlga abs.

23.s 213

27.1

22.6

24.8

4.8

15.9

5.5

10.2

6.2

7.2

7.1

9.0 11.9

5.0 3.6

8.2 5.8

6.8 04.8

61 43

4.8

3.6

4.6

4.1

5.7 8.5 7.1 7.7 69 30.5 33.6 36.9 35.4 317 100.01 100.01 100.01 100.oj 896

För att illustrera vad den grupp so~ förts under rubriken oskyddsverksamheh avsett, skall några svar anför~s. Svaren är översatta, men framgår isin ordagranna formul~ring ur den finska texten. Relativt många ur denna grupp har velat förbjuda tillträde till restauranger med utskänkningsrättigheter och framställt önskemål om bättre kontroll på restaurangerna. Andra vill att ungdomen skalloledas in på sunda levnadsvanor t.ex. till den sanna kristendomen. En nöjer sig med att önska hårdare disciplin.

Över 35 % av de intervjuadc har Inte kunnat komma fram med något förslag, varför svaren intc kan förväntas vara representativa för samtliga intervjuade. Detta beror givetvis på att många inte har någon uppfattning om på vad sätt ungdomens strävanden borde understödas, vidare på

261

maankin on ollut toivomuksia, jolta he eivät ole esittäneet ujouden vuoksI. Tämä Qlerkitsee sitä, että vastausten ·Iähinnä voidaan katsoa edustavan sosiaalisesti tavallista kehittyneempää nuorisoa; On sen takia luonnollista, että nuorimmassa ikäryhmässä (ks. taulukkoa) on huomattavasti suurempi tel tiedät-prosentti·. kuin kahdessa muussa -ikäryhmässä; myös järjestöön kuuluvien ja kuulumattomien välillä on suuria eroavuuksia (oel tledäopros~nttl vastaavasti 26.8 ja 44~4). .EI tiedät-vastausten osuus on sen sijaan suunnilleen yhtä. suuri eri ammattiryhmissä sekä kaupunkiin muuttaneissa että synty. perälslssä helslnkllälslssä.· Myös toivomusten laatu on erilainen eri ryhmissä. Taulukosta ilmenee, että pääasiallisesti miehet tähdentävät riykyistä parempien urheilu mahdollisuuksien tärkeyttä, sitä vastoin ko: tutkimuksen vanhempien Ikäryhmien naiset kiinnittävät huomiota tsuojelevaan toimintaan. ja vanhimman Ikäryhmän naiset haluavat asuntoj!l. Myös ammattiryhmien välisiä eroavuuksia' .on olemassa. Ainoastaan 5.8 % konttorihenkilökunnasta, josta suurin osa on naisia, on kiinnostunut nykyistä paremmista ur. heilumahdollisuuksista, sitä vastoin työntekijät taas eivät ole kiinnostuneita &SUOjelevasta tOiminnastao, mutta sen sijaan ovat· heistä suhteellisesti muita hieman lukulsammat tähdentäneet asuntojen tarvetta. Muuttaneista ja järjestöön kuulumattomista on suhteellisesti muita useampi tähdentänyt asuntojen ja osuojelevan toiminnan. tärkeyttä. Eliel oteta huomioon tel osaa sanoat-ryhmää, on järjestöön kuulumattomlsta, ihmeellistä kyllä, suunnil'Ieen yhtä suuri osa kuin järjestöön kuuluvlstakin ollut kiinnostunut kerho,ista ja kokoontumlspalkolsta.

att många haft önskemål men av blyghet inte kunnat komma fram med det. Detta Innebär att svaren närmast kan anses representativa. för en socialt sett mera avancerad ungdom. Det är därför naturllgt att den yngsta åldersgruppen (se tabellen) har betydligt högre ovet inteo-procent än de två andra åldersgrupperna; också mellan föreningsanslutna och Icke anslutna är. sklllnaderna stora (ovet inteo-procenten 26:8 resp. 44.4). Andelen ovet Inteo-svar är däremot rätt lika för ollka yrkesgrupper samt för Inflyttade och infödda.

Också arten av önskemål valjerår I olika grupper. Av tabellen framgår att det främst är männen, som understryker behovet av bättre .Idrottsmöjllgheter, medan kvinnorna i äldre åldersgrupper åter betonar' vikten av oskyddsver~samheb, o.ch kvln!10t:na I åldern 22-25 år vIII ha bostäd.er. Också mellan yrkesgrupp~rna flnns vissa skillnader. Endast 5.8 % av kontorspersonalen, som tili stor del rekryteras bland kvinnor,' är Intresserad av förbättrade idrottsmöjligheter, medan arbetarna åter är rätt ointresserade av oskyddsverksamheh, men I stället har förhållandevls något flere som understryker behovet av boståder. Av de Inflyttade och de'icke förenlngsanslutna har förhållandevls flere . betonat vikten av bostäder och oskyddsverksamheh; om vi bortser från ovet Inteogruppen har de Icke förenlngsanslutna förvånansvärt nog ungefär samma procent..tal som de föreningsanslutna för den som Intresserat slg för klubbar och samllngsplatser.

XII. Yhteenveto

XII. Sammanfattnlng

Tässä esityksessä on valaistu eri puolilta nuorison asemaa suurkaupungissa. Ennenkuin koetetaan tehdä tutkimustulosten yhteenvetoa on syytä vielä tähdentää, että todetut eri ryhmien väliset tilastolliset erot

VI har i det föregående ur olika utgångspunkter belyst ungdomens ställning i storstaden. Innan vi försöker ge en sam, manfattning av· undersökningsresultaten är det skäl att ännu en gång understryka,

262 usein voiya~ johtua väestöllisistä eroa. vuuksista. Nämä erot on koetettu tie. tyissä tapauksissa poistaa jakamalla ai-. neisto eri ryhmiin, mutta kaikissa vertai-. luissa. ei ole voitu ottaa huomioon kaikkia eroavuuksia. Sen vuoksi on syytä käsitellä tuloksia varovaisesti. Lukuja I:cäytettäessä on otettava huomioon !lämä rakenteelliset eroavuudet.

att de statistiska skillnader vi konstaterat mellan olika grupper ofta kan bero på demografiska skillnader mellan grupperna: VI har i vissa fall sökt eliminera dessa differenser genom uppdelning på olika grupper, men vi har inte vid alla jämförelser kunnat ta hänsyn tili alla olikheter. Vi måste därför handskas varsamt med resultaten, vi måste då vi använder siffrorna ta hänsyn tili dessa strukturella differenser.

Kotioloja on käsitelty eri yhteyksissä. On tode~tu, että nuoret asuvat suurin piirtein yhtä ahtaasti kuin kaupungin kaikki muutkin asukkaat, mutta tämä ei näytä estävän useimpien kodin piirissä vlettämää toverielämää. Nuoriso viettää noin puolet' syksy-illoista kotonaan. Vaikka useimmat (75 %) eivät halua muuttaa kotoa, käyttäisi suuri osa haastateltuja mahdolliset Iisätulonsa oman kodin perustamiseen tai vallitsevien kotiolojen parantamiseen. Kaikki tämä osoittaa voimakasta kiintymystä kotiin ja suurta mielenkiintoa oman kodin luomiseen, jota vielä tähdennetään asunnonsaantitoivomuksin.

Hemlörhdllandena har i olika sammanhang behandlats. Vi har konstaterat att de unga är i stort sett lika trångbodda som alla andra i staden, men detta synes inte hindra de allra flesta från kamratliv inom hemmets sfär. Ungdomen tillbringar ungefär hälften av höstkvällarna hemma. Fastän de flesta (75 %) inte viii flytta hemifrån, skulle ett stort antal av de intervjuade använda eventuella merinkomster tili att· grunda ett eget hem eiler tili att förbättra de rådande förhållandena. Allt detta tyder dels på en stark förankring i hemmet oeh dels på ett stort intresse för att skapa ett eget hem, vilket ytterligare understryks av önskemålen om bostäder.

ja tanssit. Nuorison katsomat filmit näyttävät yleensä filmituotantoon katsoen korkeatasoisilta. Myös urheilukilpailut värittävät voimakkaasti nuorison huvielämää ja urheiluseuroihin liittyminen, lukuisat aktiiviurheilijat ja radion urheiluselost.usten suuri k.uuntelijamäärä oSQittavat, että urheilu on nuorison suuren osan keskeinen harrastus.

De dominerande nöjena är visiter, biograf oel1 dans. De filmer ungdomen ser· förefaller att i stort sett vara. på en.i förhållande tili filmproduktionen relativt hög nivå. Oekså idrottstävlingarna utgör ett starkt inslag i nöjeslivet oeh anslutningen tili idrottsföreningar, det stora antalet aktiva utöylj.re av idrott samt åhörarskarorna ~ring radions idrottsreportage vlsar, att idrotten är det dominerande intresset för stora delar av ungdomen.

Nuorison lukutavat osoittavat, että hämmästyttävän monet eivät ole lukeneet yhtään kirjaa viime kuussa. Lukijoiden maku näyttää sen sijaan yllä~tävän korkeatasoiselta, jota vastoin makua, joka ilmenee aikakauskirjojeri valinnassa! ei voida pitää erikoisen ilahduttavana.

Ungdomens läsvanor visar att det är förvånansvärt många som inte läst någon bok sen aste månad. Läsarnas smak däremot verkar överraskande god medan den smak, som kommer tili synes i valet av tidskrifter inte kan betraktas som särskilt uppmuntrande.

Noin puolet nuorista on liittynyt johonkin järjestöön, mutta suurin osa on passiivisia

Ungefär hälften av ungdomen är ansluten tili ndgon organisation, men största

jäseniä. Nuorison aktiivinen toiminta näyttää keskittyneen tiettyi~in ryhmiin, mutta myös järjestöön kuulumattomien osalta on

delen är endast passiva medlemmar. Ungdomens aktiva insats inom' förenlngslivet synes sålunda vara koneentrerad tili vissa

Keskeisimmät huvit ovat vierailut, elo~uvat

263 olemassa kiinnostusta järjestötoimintaan, mikä ilmenee nuorison valveutuneen osan esittämistä toivomuksista kerhojen ja kokoontumispaikkojen suhteen. Nuoriso käyttää väkijuomia suhteellisen vähän ja varsinkin suuri osa naispuolisista haastatelluista on as·ettunut ehdottomuuden kannalle. Tämä asenne voi johtua osittain perinteellisistä tekijöistä - voidaan viitata työväenliikkeen taisteluun väkijuomien väärinkäyttöä vastaan Pitkänsillan pohjoispuolella vuosisadan vaihteessa osittain sitä voidaan pitää vastavaikutuksena kansamme omalaatuisiin juomatapoihin. Vertaileminen kaupunkiin muuttaneiden ja syntyperäisten helsinkiläisten välillä sekä järjestöön kuuluvien ja kuulumattomien välillä ·on ollut tutkimuksen keskeisiä tehtäviä. Koska näitä vertailuja ei kuitenkaan ole keskitetty tiettyyn esityksen kohtaan, on syytä lopuksi esittää muutamia näkökohtia mainittujen ryhmien eroista. Kaupunkiin muuttaneiden ja syntyperäisten· helsinkiläisten eroista puheen ollen on otettava huomioon, että naimisissa olevia on paljon· enemmän ensin mainitussa ryhmässä. Tästä johtuu suuria eroja, mutta nämä tasoittuvat toisinaan sen vuoksi, että eristäytyneisyys ja kanssakäymisen tarve naimattomien muuttaneiden osalta näyttää olevan suurempi kuin syntyperäisten naimattomien osalta. Siten kotona vietettyjen iltojen luku on suurempi muuttaneiden osalta ja nämä .tähdentävät asuntojen tarvetta. Kuitenkin kaupunkiin muuttaneet käyvät enemmän tansseissa ja ravintoloissa kuin syntyperäiset helsinkiläiset. Kaupunkiin muut~ taneet harrastavat vähemmän itseopiskelua kuin syntyperäiset ja huomattavasti useampi haluaa vaihtaa ammattia. Useampi muuttaneista kuin syntyperäisistä käy jumalanpalveluksissa, useampi kannattaa ehdottomuutta ja useampi tähdentää osuojelevan toiminnan» tarvetta. Tiedot osoittavat siis toisaalta, että on naimisissa olevia muuttaneita, jotka ovat sopeutuneet

kategorier, men att det finns intresse för föreningsliv även bland de icke anslutna, framgår .av de önskningsmål om klubbar och samlingsplatser den vaknare del en av ungdomen framställt. Alkoholbruk är rätt sällsynt bland ungdom en och en stor del, särskilt av de kvinnliga intervjuade, har ställt sig på absolutismens ståndpunkt. Denna inställning kan dels bero på traditionella faktorer, vi hänvisar tili arbetarrörelsens kamp mot alkoholmissbruket norr om Långa bron vid sekelskiftet - dels kan den ses som en reaktion mot vårt folks· säregna alkoholvanor. Jämförelsen mellan de inlödda· och de inllyttade samt mell~n de löreningsanslutna och de icke anslutna har varit en av undersökningens röda trådar. Då dessa jämförelser emellertid inte koncentrerats tili en punkt av framställningen, är det motiverat att tili slut lägga fram riågra synpunkter på differensen mellan de nämnda grupperna. \.. Vad först skillnaden mellan de infödda och de inflyttade beträffar måste vi ta hänsyn tili att det gifta insJaget är avsevärt större bland de inflyttade. Detta för med sig väsentliga skillnader mellan de båda grupperna, men denna sklllnad elimineras stundom av atf isoJeringen och kontaktbehovet bland de· ogifta inflyttade förefaller större än för de ogifta infödda. Sålunda är antalet hemmakvällar högre för de inflyttade samtidigt som de betonar:vikten av bostäder. Det oaktat går de inflyttade emellertid mera på dans och restaurang. Färre ägnar sig åt sjäJvstudier och betydligt fJere viii byta yrke. Flere av de inflyttade besöker gudstjänster, flere omfattar ovillkorlig nykterhet och flere pläderar för .skyddsverksamheh. Uppgifterna visar alltså dels att det finns gifta inflyttade som har stabiliserat och anpassat sig, dels att de ogifta och yngre har ett påtagligare kontaktbehov. En vi ss missanpassning antyder önskan att byta yrke samtidigt som ett slags osäkerhetskänsJa visar sig i rädslan för storstadens frestelser:

264

uuteen ympäristöön ja toisaalta, että naimattomilla ja tutkimukseen kuuluvilla nuoremmilla ryhmillä on voimakas kanssakäymisen halu. Tiettyä sopeutumattomuutta osoittaa ammatin vaihtamisen halu samanaikaisesti kuin tietty epävarmuuden tunne osoittautuu sL!urkaupu!)gin viettelysten pe-lossa. Tällöin turvaudu~aan jumalanpalveluksiin, osuoj~levaan tolmlntaam ja ehdottomaan ralttiut~en. Tällä lienee juurensa kotiseudun perinnössä. Vertailtaessa taas yhdis~yksiin kuuluvia ja niihin kuulumattomia on II;l0nnollista, että viim!!ksi mainitut ovat enemmän kotona iltaisin; tyytyväisyys kotioioihin on kuitenkin edellisten tyytyväisyyttä vähälsemp,i. Yhdistykslin kuuluvat käyvät iltaisin enemmän huvittelemassa kuin niihin kuulumattomat. Voidaan tuskin puhua järjestämättömän huvielämän laadullisesta erosta. Yleensä yhdistyksiin kuulumattomien kanssakäyminen on vähäisempää kuin niihin kuuluvien. Yhdistyksiin kuulumattomat opiskelevat väh~mmän ja käyttävät vähemmän väkijuomia kuin niihin kuuluvat, vaikka edellisissä onkin vähemmän ehdottoman raittiuden kannattajia' kuin jälkimmäisissä. Molemmat ryhmät tähdentävät Helsingin kaupungille osoittamissaan toivomuksissa nuorison' kokoontumispaikkojen tarvetta: Tämä Ilmaisee selvästi nuorison klpelmmän tarpeen ja antaa kaupungin viranomaisille selvän viitteen nuorison, kunnan taholta tolvomasta avusta. ,.1'

gudstjänsterna, oskyddsverksamhetem och absolutismen är försvaret, som också är ett arv från hemmiljön.

Går vi åter tili de föreningsanslutna och de Ic!<e anslutna är det naturligt att de slstnämnda är mera hemma om kvällarna; tlllfredsställelsen med he mm et är dock mindre. Flere av de föreningsanslutna går på kvällsnöjen; man kan alltså knappast tala om en kvalitetsskillood i det Icke organiserade nöjeslivet. Överhuvud är de icke anslutnas kontakter mindre och de Idkar i mlndre utsträckning studier. De konsumerar också mindre aikohoI, fastän det finns färre som förklarar slg förorda ovlllkorlig återhållsamhet. Vardera gruppen understryker starkt i önskelistan tili Helsingfors stad behovet av samlingsplatser för ungdomen vllket är ett tydligt uttryck för ungdomarnas angelägnaste behov och ger stadens myndlgheter klart besked om den hjälp ungdomen hoppas på från kommunens slda.

'.'

Kettil Bruun