KEVYT ...
JANE JUSKA - JANE PROWSE
KENKAINEN NAINEN
IKÄÄN KATSOMATTA Tätini jäi leskeksi 79-vuotiaana toimittuaan monta vuotta miehensä omaishoitajana. Hän oli todella rasittunut, sairas ja onneton. Vuotta myöhemmin hän tapasi miehen, jonka kanssa hän on elänyt nyt 10 vuotta. Kun hän 80-vuotiaana rakastui, kaikki hänen sairautensa hävisivät miltei neljäksi vuodeksi. Ajattelin silloin, ettei tätä voi pistää enää paremmaksi! Nykyisin ajattelen, että ehkäpä sittenkin voi. Rakastuminen sai ihmeitä aikaan, ja se on mahdollista kaiken ikäisille. Vanhempien ihmisten seksielämä on edelleen hyssytelty aihe. Seksin terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Seksi vähentää stressiä, vahvistaa immuniteettia, auttaa pysymään hoikempana, edistää sydämen ja verisuonten terveyttä, vähentää kipuja, vähentää eturauhassyövän riskiä, vahvistaa lantionpohjan lihaksia, auttaa nukkumaan paremmin jne. Ihanteellista toki on, jos seksiin liittyy rakastumisen huikea kokemus. Toivon, että Kevytkenkäinen nainen auttaa puhumaan ikäihmisten seksistä. Niin näytelmässä kuin todellisessa elämässä tasapainoiset ihmissuhteet ja hyvä seksi vahvistavat toisiaan, ikään katsomatta. Todellisuus on aina kuviteltua ihmeellisempää, kuten tätinikin esimerkki todistaa.
Maarit Pyökäri, ohjaaja
MINNA HOKKANEN, TEIJA AUVINEN, SINIKKA SOKKA
SINIKKA SOKKA
Kevytkenkäisessä naisessa käytettyä musiikkia:
Giacomo Puccini, “O mio babbino caro”, oopperasta Gianni Schicchi - esittäjä Renée Fleming & London Philharmonic Orchestra. La Fayette Afro Rock Band, “Racubah” - albumilta “Afon Ibrahim Ferrer, “Buenos Hermanos” - albumilta “Buenos Hermanos” Electrocutango, “Felino” - albumilta “Felino” Perez Prado, “Mambo No 5” - albumilta Mambo No 5 Max Bruch, “Romance in F for Viola & Orchestra, Op.85” - esittäjä Janine Jansen, Gewandhausorchester Leipzig, Riccardo Chailly The Diamonds, “Little Darlin’”, albumilta “Little Darlin’” Narcotango, “Como Si”, albumilta “Limanueva” Giacomo Puccini, “Fugue In G Major” - esittäjä “David Quartet” J.S. Bach: “Brandenburg Concerto No.3 in G-Major” - esittäjä “Northern Sinfonia Of England” Bill Withers: “Ain´t No Sunshine” - esittäjä Smooth Jazz Band – albumilta Smooth Jazz Sax Instrumentals Ibrahim Ferrer: “Quireme Mucho” - albumilta “Mi Sueno” Dzihan & Kamien: “Stiff Jazz” - albumilta “Stiff Jazz (Remixes)” 15 minutes: “Me and the Other Guy” - albumilta “Love the hard way – Soundtrack” Luz: “Historia De Un Amor” - albumilta “La Pasión” Giacomo Puccini: “Nessun Dorma (From Violin Fantasy On Puccini’s Turandot)” - albumilta “the best of Vanessa-Mae” Menahan Street Band: “The Traitor” - albumilta “Make Tghe Road By Walking” Spotify soittolista: https://open.spotify.com/user/1128505314/ playlist/0uQPi2Q1WIQ6pMzsATH6zp
MINNA HOKKANEN, TEIJA AUVINEN
JANE JUSKA Amerikkalainen eläköitynyt opettaja Jane Juska (s.1933) kirjoitti ensimmäisen kirjansa A RoundHeeled Woman: My Late-Life Adventures in Sex and Romance vuonna 2003. Kirja on käännetty myös saksaksi nimellä Noch einmal. Kirjassa hän kertoi omakohtaisista kokemuksistaan, joita edelsi hänen ilmoituksensa New York Review of Books -lehdessä: ”Before I turn 67 – next March – I would like to have a lot of sex with a man I like. If you want to talk first, Trollope works for me.” / ”Ennen kuin täytän 67 vuotta – ensi maaliskuussa – haluan harrastaa paljon seksiä sellaisen miehen kanssa, josta pidän. Jos haluat jutella ensin, Trollope toimii aina.” Tähän ilmoitukseen hän sai 63 vastausta 32-82 -vuotiailta miehiltä. Kirjasta tuli myyntimenestys. Kevytkenkäisen naisen (A Round Heeled Woman) ensimmäinen näyttämöversio esitettiin San Franciscossa 2010 ja sitä tähditti Sharon Gless. Toisen näyttämöversion ohjasi englantilainen ohjaaja Jane Prowse, joka myös sovitti kirjan näyttämölle Miamissa 2011. Euroopassa näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran Lontoon Hammersmithissä 2011. Esitys siirrettiin West Endiin Aldwych-teatteriin samana vuonna. Jane Juska on kirjoittanut aiheesta jatko-osan Unaccompanied Women: Late-Life adventures in Love, Sex and Real Estate vuonna 2007 sekä kirjan Mrs. Bennet Has Her Stay vuonna 2015. Juska on julkaisut myös esseitä.
MINNA HOKKANEN, SAMULI MUJE, TEIJA AUVINEN, SINIKKA SOKKA
SINIKKA SOKKA, ESKO ROINE
SINIKKA SOKKA, ILMARI SAARELAINEN
AVIOLIITTO SEKSIHALUJEN HOITOKEINONA Fern Ridellin kirja The Victorian Guide to Sex – Desire and Deviance in the 19th Century antaa ajan seksistä toisenlaisen kuvan kuin aikalaisen Rouva Smythersin avioliitto-opas. Nimestään huolimatta teos käsittelee paljon muutakin kuin seksiä, esimerkiksi puolison löytämistä, flirttailua, ehostusta, hiusten värjäämistä ja avioliittoa. Vaikka avioliiton asema oli korostetumpi kuin nykyaikana, saattaa hieman yllättää, että 1800luvulla todellisen rakkauden lisäksi sekä miehen että naisen seksuaalisen mielihyvän kokemuksen tärkeyttä korostettiin. Naisen nautinnon korostamiselle tosin oli syy: uskottiin, että raskaaksi saattoi tulla vain yhdynnässä, jossa rakastavaiset kokivat yhtäaikaisen orgasmin. Seksuaalisia haluja pidettiin sinällään luonnollisina ja niiden hoitamisen väline oli tietenkin avioliitto. Avioliitossa miehen ja naisen roolit olivat selvät: mies toi rahan ja nainen päätti miten kotona elettiin. Ihanteena pidettiin avioliittoa, jonka pohjana oli tosirakkaus, ja olennaista avioliiton onnistumiselle oli se, että puolisot todella tunsivat toisensa ja ymmärsivät toistensa luonteenpiirteitä.
SINIKKA SOKKA, SAMULI MUJE
Kielletyllä listalla olivat pahimpana itsetyydytys ja miesten välinen seksi. Naisten välistä seksiä ei edes tunnistettu. Halujen tyydyttäminen oli tärkeää, koska muuten uhkasi ihosairauksia, kuuroutta, hysteriaa tai melankoliaa. Jos avioliittoa ei ollut parannuskeinoksi tarjolla, houkutuksilta saatettiin välttyä noudattamalla oikeaa ruokavaliota, pidättäytymällä liian tunteellisten kirjojen lukemisesta, koska ne olivat vaarallisia sekä tietysti välttämällä liian tuttavallisia välejä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Myös erilaisia ehkäisykeinoja ja seksileluja käsitellään. Aviopuolison valintaa ohjasivat ulkomuoto ja kasvonpiirteet, joiden uskottiin määrittävän ihmisen luonnetta. Esimerkiksi ohuthuulisilta ei kannattanut odottaa rakkautta eikä anteeksiantoa. Pariskunnan liian samanlaiset nenät tiesivät jatkuvaa tappelua. Isojalkaiset olivat taas luotettavimpia. Vastakohtaisuuksia, esimerkiksi vartaloltaan pitkä ja lyhyt, pidettiin hyvänä yhdistelmänä toisilleen.
...
JANE JUSKA - JANE PROWSE
KEVYT KENKAINEN NAINEN Suomennos Aino Piirola Ohjaus Maarit Pyökäri Lavastus ja pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava Valosuunnittelu Ville Finnilä Äänisuunnittelu Kyösti Kallio Koreografia Teija Auvinen Kampausten ja maskien suunnittelu Pepina Granholm Tuottaja Arja Ahrens Apulaistuottaja Elise Richt
ROOLEISSA Jane Juska
Sinikka Sokka
Celia /Janen äiti /hotellin huonepalvelu / taksikuski / kirjastovirkailija
Minna Hokkanen
Nathalie / Margaret Mackenzie
Teija Auvinen
Mies juhlissa / Eddie / Robert / Hra Maguire / Sidney
Esko Roine
Nainen juhlissa / Jonah / Hra Rubb / John
Ilmari Saarelainen Sinkkumies juhlissa / tanssinopettaja / John Ball/ Graham
Samuli Muje
Nainen juhlissa / tarjoilija / Andy
Verneri Lilja
TEKNINEN TOTEUTUS Näyttämömestari T imo Ahola Apulaisnäyttämömestari Lasse Hiltunen Kuiskaaja Piia Mäki/Marja Laitala Järjestäjä Markku Turunen Tarpeisto Piia Mäki/Johanna Harjunpää
Tapahtumat käynnistyvät Jane Juskan asunnossa Berkeleyssä, San Fransiscon naapurikaupungissa, Yhdysvalloissa. Suomalainen kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 26.9.2017 Esityksen kesto n. 2 tuntia 15 minuuttia väliaikoineen
Pukijat/pukuhuoltajat Katri Innanmaa
Esitysoikeudet Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy Äänimies Rauli Roininen/Affe Käkilehto Valoajot Ville Finnilä/Sami Rautaneva Ääniajot Kyösti Kallio/Jarkko Tuohimaa Teatteriteknikot Matti Kanervo, Markku Saari Näyttämömiehet Tino Ahola, Kari Lahtinen, Osmo Nieminen, Tuomas Oittinen, Janne Saarelainen, Olli Salo Lavasteiden valmistus TTT:n lavastamo Aatu Rantasen johdolla Kari Kokkonen, Kari Koskiranta, Heli Luukkanen, Toni Palander, Marianne Rautiainen, Raino Saastamoinen, Kari Toivanen, Seija Vuorinen Pukujen valmistus TTT:n puvusto Eila Jouttunpään johdolla teosvastaavana Heli Tapper Taija-Leena Autio, Satu Eriksson, Päivi Hatanpää, Inessa Tapala Kampaukset ja maskeeraus Sari Raution johdolla Pepina Granholm, Vera Ohlgren, Heidi Saarinen Tarpeiston valmistus Virpi Anttila, Hanna Mattila Tiedottaja Sari Andersson Valokuvat ja graafinen suunnittelu Kari Sunnari Käsiohjelman toimitus Sari Andersson, Maarit Pyökäri
ANTHONY TROLLOPE Englantilaisen kirjailijan Anthony Trollopen (1815-82) tuotanto on laaja ja monipuolinen: novelleja, matkakuvauksia, viitisenkymmentä hyvin erilaista romaania, omaelämäkerta, lukemattomia artikkeleita historiallisista, sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä sekä metsästyksen iloista. Päivätyönsä Trollope teki Englannin postilaitoksessa. Hän muun muassa keksi itsekseen seisovan postilaatikon, the pillar boxin. Ansiotyönsä ohella Trollope oli erittäin ahkera ja tuottelias kirjailija ja lisäksi parlamenttiehdokas. Hän otti aktiivisesti osaa seuraelämään, matkusteli paljon neljällä eri mantereella, laati ulkoministeriölle kansainvälistä tekijänoikeussopimusta, metsästi kolmesti viikossa ja perusti aikakauslehden. Trollope kirjoitti joka ikinen päivä, kotonaan, matkoilla – missä vain. Hän oli tuotteliaan perheen lapsi, myös hänen äitinsä ja veljensä kirjoittivat. Kuuluisin Anthony Trollopen teoksista on kuusiosainen Barsetshire-romaanisarja, jonka hän kirjoitti 1855-1867. Se sijoittuu pieneen, kuvitteelliseen maaseutukaupunkiin. Sarja on kokonaisuudessaan suomennettu. Sen osat ovat: The Warden (Vanhan miehen omatunto), Barchester Towers (Barchesterin tornit), Doctor Thorne (Tohtori Thorne), Framley Parsonage (Framleyn pappila) ja The Last Chronicle of Barset (Barsetin viimeinen kronikka).
Trollope on hyvin suosittu ja luettu kirjailija englanninkielisissä maissa. Häneltä on suomennettu parikymmentä teosta. Barsethire-sarjan lisäksi myös kahdeksanosainen Lontoon poliittiseen, liike- ja seuraelämään sijoittuva Palliser-taru löytyy suomennettuna. Anthony Trollepea luonnehditaan hyvin tarkaksi ja todenmukaiseksi viktoriaanisen ajan kuvaajaksi sekä myötätuntoiseksi ihmisluonnon ymmärtäjäksi. Hänen teoksensa liikkuvat eri sosiaaliluokissa maatyöläisistä parlamentaarikkoihin niin maaseudulla kuin kaupungissa. Trollopen naishahmoja on verrattu Shakespearen ja Jane Austenin naiskuvauksiin.
ROMAANI MISS MACKENZIE Trollopen romaani, johon näytelmässä viitataan on Miss Mackenzie, joka ilmestyi 1865. Kirja kertoo naisesta, jonka aikuinen elämä kuluu sairaan enon ja veljen hoitamisessa. Veljen kuoltua hän perii omaisuuden, ja hänen elämänsä saa kokonaan uuden käänteen. Miss Mackenzie muuttaa pieneen kylpyläkaupunkiin ja saa oitis kolme kosijaa. Yksi kosijoista, veljen entinen liikeystävä Mr. Rubb, huijaa Miss Mackenzieltä rahaa. Mr. Maguiren kosinnasta Miss Mackenzie joutuu kieltäytymään veljensä kuoleman takia. Kolmas kosija on hänen serkkunsa Mr. John Ball. Kirjaa ei ole suomennettu.
SINIKKA SOKKA , SAMULI MUJE
MITÄ OLI SEKSI VIKTORIAANISELLA AJALLA? SEKSIN VÄLTTÄMISEN KONSTIT Vuonna 1894 brittipapin rouva Ruth Smythers laati teoksen miehille ja naisille valmistaakseen nuoria kohtaamaan ensimmäistä kertaa hirvittävän kokemuksen – seksin. Kirjan mukaan seksi on asia, joka on kestettävä. Hänen neuvonsa naisille oli: ”Anna vähän, anna harvoin ja – ennen kaikkea – anna vastahakoisesti.” Smythersin kirja on julkaistu nyt uudelleen, ja se on herättänyt paljon keskustelua. Muutamia vinkkejä sadan vuoden takaa: 1. Viisas nuori vaimo suostuu viikoittain enimmillään kahteen seksuaaliseen kokemukseen. Ajan kuluessa hänen tulisi tehdä kaikkensa välttääkseen kokemusten tiheyttä. Sairauden, unisuuden tai päänsäryn teeskentely ovat hänen parhaita ystäviään asiassa. 2. Useimmat miehet ovat luonteeltaan melko perverssejä, ja jos heille antaa pienenkin tilaisuuden, he ryhtyvät iljettäviin toimiin, joihin kuuluu normaalin aktin suorittaminen epänormaaleissa asennoissa, naisen kehon nuoleminen ja oman riettaan ruumiinsa tarjoaminen naisen nuoltavaksi. 3. Viisaan vaimon tavoitteena on, ettei mies koskaan näe hänen alastonta ruumistaan eikä salli miehen esittäytyvän hänen edessään alastomana. 4. Monet naiset ovat havainnet hyödylliseksi pukeutua paksuun yöpaitaan ja pukea miehensä pyjamaan. Niitä ei tarvitse riisua seksuaalisen aktin aikana. Näin mahdollisimman vähän ihoa altistuu. 5. Mennessään vuoteeseen naisen tulee sammuttaa kaikki valot. Vuoteessa hänen ei tule päästää ääntäkään, joka ohjaisi miehen hänen suuntaansa, jottei mies pitäisi sitä rohkaisun merkkinä. 6. Kun mies löytää naisen vuoteesta, tämän tulee maata mahdollisimman liikkumattomana. Optimistinen aviomies voisi tulkita ruumiin liikkeet seksuaalisen kiihottumisen merkiksi. Silloin, kun seksiä ei voi estää, sitä on harjoitettava täydellisessä pimeydessä. 7. Jos mies yrittää suudella naista suulle, tämän on käännettävä päätään niin, että suukko osuu harmittomasti poskelle. Jos mies nostaa naisen yöpaitaa ja yrittää suudella häntä sen alta, naisen täytyy vetää yöpaita nopeasti paikalleen, juosta sängystä
ja selittää, että luonto kutsuu häntä kylpyhuoneeseen. 8. Jos mies yrittää vietellä naista hekumallisella puheella, viisas vaimo muistaa äkkiä jonkun mitättömän asian, jota kysyä mieheltään. 9. Miehen ähistessä ja puhkiessa naisen tulee maata aivan hiljaa eikä missään olosuhteissa ähkiä tai vaikeroida aktin aikana. 10. Heti miehen lopetettua aktin viisas vaimo alkaa nalkuttaa hänelle pienistä tehtävistä, jotka toivoo miehen suorittavan seuraavana päivänä. Rouva Smythersin mukaan riitely, nalkutus ja nuhdesaarna ovat erittäin tehokkaita, kun niitä käytetään iltamyöhään noin tuntia ennen kuin mies normaalisti tekisi lähentely-yrityksensä. Kymmeneen aviovuoteen ehtineet naiset ovat jo saaneet lapsikatraansa kasaan ja saavuttaneet perimmäisen päämääränsä eli päässeet eroon seksuaalisesta kontaktista aviomiehensä kanssa, kirjoittaja lupaa. Siinä vaiheessa viisas vaimo voi luottaa siihen, että rakkaus lapsia kohtaan ja sosiaaliset paineet pitävät miehen kotona.
AVIOLIITTO SEKSIHALUJEN HOITOKEINONA Fern Ridellin kirja The Victorian Guide to Sex – Desire and Deviance in the 19th Century antaa ajan seksistä toisenlaisen kuvan kuin aikalaisen Rouva Smythersin avioliitto-opas. Nimestään huolimatta teos käsittelee paljon muutakin kuin seksiä, esimerkiksi puolison löytämistä, flirttailua, ehostusta, hiusten värjäämistä ja avioliittoa. Vaikka avioliiton asema oli korostetumpi kuin nykyaikana, saattaa hieman yllättää, että 1800luvulla todellisen rakkauden lisäksi sekä miehen että naisen seksuaalisen mielihyvän kokemuksen tärkeyttä korostettiin. Naisen nautinnon korostamiselle tosin oli syy: uskottiin, että raskaaksi saattoi tulla vain yhdynnässä, jossa rakastavaiset kokivat yhtäaikaisen orgasmin. Seksuaalisia haluja pidettiin sinällään luonnollisina ja niiden hoitamisen väline oli tietenkin avioliitto.
Avioliitossa miehen ja naisen roolit olivat selvät: mies toi rahan ja nainen päätti miten kotona elettiin. Ihanteena pidettiin avioliittoa, jonka pohjana oli tosirakkaus, ja olennaista avioliiton onnistumiselle oli se, että puolisot todella tunsivat toisensa ja ymmärsivät toistensa luonteenpiirteitä. Kielletyllä listalla olivat pahimpana itsetyydytys ja miesten välinen seksi. Naisten välistä seksiä ei edes tunnistettu. Halujen tyydyttäminen oli tärkeää, koska muuten uhkasi ihosairauksia, kuuroutta, hysteriaa tai melankoliaa. Jos avioliittoa ei ollut parannuskeinoksi tarjolla, houkutuksilta saatettiin välttyä noudattamalla oikeaa
TEIJA AUVINEN, SAMULI MUJE
ruokavaliota, pidättäytymällä liian tunteellisten kirjojen lukemisesta, koska ne olivat vaarallisia sekä tietysti välttämällä liian tuttavallisia välejä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Myös erilaisia ehkäisykeinoja ja seksileluja käsitellään. Aviopuolison valintaa ohjasivat ulkomuoto ja kasvonpiirteet, joiden uskottiin määrittävän ihmisen luonnetta. Esimerkiksi ohuthuulisilta ei kannattanut odottaa rakkautta eikä anteeksiantoa. Pariskunnan liian samanlaiset nenät tiesivät jatkuvaa tappelua. Isojalkaiset olivat taas luotettavimpia. Vastakohtaisuuksia, esimerkiksi vartaloltaan pitkä ja lyhyt, pidettiin hyvänä yhdistelmänä toisilleen.
VERNERI LILJA
MINNA HOKKANEN, ESKO ROINE, SINIKKA SOKKA
MITÄ ON IKÄIHMISTEN SEKSI TÄNÄÄN? VIRKEÄT VANHUKSET Tänään eläkkeellä ei täytellä vain ristikoita ja kuunnella sävelradiota keinutuolissa. Manchesterin yliopiston tuore tutkimus kumoaa myytit seksittömästä vanhuudesta. Tutkimuksen tulosten mukaan senioreiden seksielämä on vilkasta:
1. Seksiä on paljon. Päälle 70-vuotiaista miehistä
yli puolet ja naisista joka kolmas kertoi viettävänsä aktiivista seksielämää. 2. Edellä mainittujen hyvin aktiivisten vanhusten lisäksi kolmannes ikäryhmästä kertoi saavansa seksiä vähintään kaksi kertaa kuussa. 3. Seksi pitää yhdessä. Parisuhteen ongelmiin ja terveyteen vaikutti paljon enemmän seksielämän sujuvuus kuin pelkkä ikä. 4. Ongelmat ovat samat kuin nuoremmilla. Miehille eniten ongelmia tuotti erektio. Naisille oli vaikeinta kiihottua ja saada orgasmi. 5. Sukupuolivalistus unohtuu vanhanakin. Ikäihmisten seksipuuhat eivät ole mikään yllätys terveydenhuollossa työskenteleville. Viime vuosina on huomattu, että ehkäisyvalistusta tarvitsisivat nimenomaan vanhukset, sillä heidän keskuudessaan sukupuolitautitartunnat ovat olleet roimassa kasvussa. 6. Vanhuudessa miehet ovat seksuaalisesti aktiivisempia. Tutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaat miehet harrastavat itsetyydytystä kolme kertaa useammin kuin saman ikäiset naiset. 7. Seksi tekee parisuhteesta toimivan. Kaksi kolmasosaa vanhuksista oli sitä mieltä, että tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta. ”Tutkimuksen tulokset lohduttavat niitä keskiikäisiä, jotka kaatuvat töiden, kotitöiden ja lastenhoidon uuvuttamina sänkyyn, eivätkä todellakaan halua tehdä muuta kuin nukkua. Parinkymmenen vuoden kuluttua heilläkin on taas seksielämää! Eläkkeellä on aikaa ja halua – vaikka keskellä päivää!”, kommentoi Huffington Post Manchesterin yliopiston tutkimusta. _________________________________________________________ Terve Median tuottama Suuri suomalainen seksikysely antaa samansuuntaisia vastauksia suomalaisten ikäihmisten seksistä. Kyselyn mukaan useimmat 61-70-vuotiaat harrastavat seksiä muutaman kerran kuukaudessa. Jopa 19 % harrastaa seksiä kahdesta neljään kertaa viikossa ja 22% kerran viikossa. Vain 8 % harrastaa seksiä korkeintaan kerran puolessa vuodessa.
Myös vanhuksille seksi on merkittävä osa parisuhdetta. Seksi antaa energiaa ja auttaa jaksamaan. Kukaan ei pitänyt seksiä pelkästään hauskanpitona. Vanhempien ihmisten toiminta on reipasta. Puolet vastanneista piti tyydyttävän yhdynnän kestona 5-15 minuuttia. 23 % halusi seksin kestävän 15-20 minuuttia, mutta 16 % koki 1-5 minuuttia täysin riittäväksi.
SEKSILELUJA JA KOKEILUJA MUMMOILLE JA VAAREILLE Studio 55.fi -hyvinvointipalstalta poimittua: • Kun ikää kertyy, vartalo muuttuu ja samalla seksihalut ehkä vähenevät. Meidän kykymme rakastella ja saada orgasmeja muuttuu. • Ikäihmisten seksin ongelmina asiantuntijat mainitsevat miehillä erektion puutteen ja naisilla genitaalialueiden kuivuuden ja tuntoherkkyyden laskun. Palautumiskyky hidastuu molemmilla. Näihin avuksi kannustetaan ottamaan käyttöön kokeiluja, seksikkäitä alusvaatteita, romanttisia matkoja, seksivälineitä sekä liukastusvoidetta. Viktoriaanisen ajan tavoin myös tänä päivänä suositellaan hyvää ruokavaliota ja liikuntaa seksielämän parantamiseksi. • Miehillä seksi ruokkii hellimistä. Mitä enemmän seksiä on, sitä enemmän miehet haluavat halailla ja esimerkiksi keksiä naiselle hellittelynimiä. Naiset ovat tässä asiassa miesten vastakohtia: mitä enemmän he saavat hellyyttä, sitä enemmän he haluavat seksiä. Siksi seksi ja hellyys ovat molemmat tärkeitä parisuhteessa. Avoin ja keskusteleva parisuhde on tässäkin asiassa arvossaan. • Ihmisillä voi olla upeaa seksiä iästä riippumatta niin kauan kuin he itse sitoutuvat tekemään siitä tärkeää elämässään.
SINIKKA SOKKA
MINNA HOKKANEN, SINIKKA SOKKA
INTOHIMOA VOI LÖYTYÄ VIELÄ AIKUISENAKIN ”Miten mahtava paikka maailma olisikaan, jos kaikki täysi-ikäiset ihmiset saisivat riittävästi hyvää seksiä!” Muistan, kuinka kerran sanoin näin puolitutussa naisporukassa. Yllättävän moni naisista närkästyi ja lähes kimpaantui minuun: kellään heistä ei ollut elämässään riittävästi hyvää seksiä, joten miksi muillakaan pitäisi olla? Lopulta meillä oli oikein kiinnostava keskustelu, joka paljasti, että alitajuisesti helposti ajattemme seksin olevan jokin rajallinen luonnonvara, jota ei voi millään riittää tarpeeksi kaikille. Ei ainakaan kaikille yli viisikymppisille. Vaikka elämme 2000-luvulla, on meidän suomalaistenkin asenteet rakkauteen, seurusteluun ja seksiin usein kummallisen vanhanaikaisia. Rakastuminen ja intohimo kuuluvat niille, jotka ovat nuoria ja kauniita. Monen mielestä aikuisena sitä ymmärtää, että rakkaus on vain sellaista hömppää. Ovathan rakkauteen ja ihmissuhteisiin liittyvät jutut iltapäivälehdissäkin yleensä otsikon ”viihde” alla - silloinkin, kun kyse avioeroista. Kypsien ihmisten rakkaus on kuulemma parhaimmillaankin vain sellaista sukupuoletonta toveruutta, jossa ollaan ennemminkin kämppäkavereita kuin rakastajia. Minä en ymmärrä, mikä voisi maailmassa olla tärkeämpi asia kuin rakkaus. Kun rakastaa ja tulee rakastetuksi, on voimia tehdä lähes mitä tahansa. Oma elämä vo mullistua rakkauden myötä kokonaan ja sitä myötä maailma muuttuu paremmaksi yksi onnellinen ihminen kerrallaan. Jos ihmisellä on elämässään paljon rakkautta ja onnellisuutta, on helppo olla jalomielinen. Rakkauden puute ja katkeroituminen sen sijaan saa aikaan sotia, pörssikurssien heilahteluja ja kaikenmaailman despootteja. Seksi taas erottaa parisuhteen kaikista muista rakkaista ihmissuhteista. Punaposkisella seksillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Kun seksiä on kummankin mielestä riittävästi, lämpivät tunteet kukoistavat helpommin myös makuuhuoneen ulkopuolella. Eihän taida olla mikään sattuma,
että englanninkielinen rakastelua tarkoittava ilmaisu on ”make love” eli tehdä rakkautta. Miksi sitten uutta intohimoista rakkautta tuntuu olevan niin vaikea löytää enää aikuisena? Meillähän on nykyään oikeastaan paremmat mahdollisuudet kuin ikinä ennen löytää hyvä parisuhde - johon siis kuuluu myös sopivasti seksiä minkä ikäisenä tahansa. Länsimaissa on enemmän yksineläviä ihmisiä kuin koskaan aiemmin, joten aina on moni muukin ikätoveri sinkkuna. Totta tietysti on, että kuusikymppisenä vapaiden tarjokkaiden valikoima ei ole enää samanlainen kuin kaksikymppisenä, mutta onneksi useimmille riittää yksi hyvä kumppani. Ja aikuisena ei enää tarvitse niin välittää siitä, mitä muut ihmiset sanovat. Turha antaa elämän kulua yksinäisenä vain siksi, että luulee muiden pitävän yritteliästä sinkkua nolona. Kiitos netin, emme ole enää sidottuja aikaan ja paikkaan. Vaikka emme viihtyisi baareissa notkumassa, tai omassa tuttavapiirissämme ei olisi ketään kiinnostavaa vapaalla jalalla, netin deittisaiteilta saattaa kiva kumppani löytyä. Ja koska elämme suhteellisen hyväkuntoisina pidemmän elämän kuin koskaan maailmanhistoriassa, voi aivan hyvin aloittaa intohimoisen rakkaussuhteen etsimisen vielä vaikka kansaneläkeiässä. Deittailu tuo elämään sisältöä, hauskuutta ja jännitystäkin sopivassa määrin. Sen verran järkevä kannattaa olla, että kotiinsa ei ketään kutsu ennen kuin uudesta tuttavuudesta on tullut jo ainakin hyvä kaveri. Jokaisilla treffeillä oppii lisää itsestään ja toisista ihmisistä. Kaikkien kanssa ei tietenkään edetä kahvilanpöytää pidemmälle, mutta mitäs jos löydätkin yhden sellaisen, kenen kanssa saat vihdoinkin kokea, mitä on olla vapaa aikuinen rakastaja. Se on niin hieno tunne, että sen eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Mia Halonen Kirjoittaja on toimittaja ja deittausvalmentaja, joka löysi kanadalaisen aviomiehensä netistä 51-vuotiaana
ILMARI SAARELAINEN, SINIKKA SOKKA
ESKO ROINE, SINIKKA SOKKA
SINIKKA SOKKA, VERNERI LILJA