

Itseen kirjoitettu

IsänsäkuoltuaprofessoriDidierEribonpalaakotiin 30vuodenpoissaolonjälkeenhänentäytyykohdata äitinsäsekähäpeänsä,jonkavuoksihänpakeni perhettäänpikkukaupungistaPariisiin.
ItseenkirjoitettuperustuuDidierEriboninteokseen PaluuReimsiin,jostakirjailijaÉdouardLouiskirjoitti:Se onyksiniistäteoksista,jotkavoivatmuuttaaelämän. Minunelämänisemuutti.Niinvoikäydäteillekin.



"KunensikertaaluinPaluuReimsiin teoksen,havahduinpohtimaan valintoja,jotkaovatmäärittäneet elämääni.Luulintehneenineomasta vapaastatahdostani,mutta ymmärsinkinmonienniistäolevan kulttuuritaustanija-ympäristöni tulosta Kirjasaiminutkysymään itseltäni:Missämäärinkäytänitse omaapotentiaalianijamissä määrinolenvainelämäntilanteeni tulosta.
Kirjassaonkaunisjahyvin tunnepitoinenulottuvuus,koskase käsitteleepäähenkilönmatkaa, paluutakotiinäitinsäluojatämä matkaonmyöskeskiössä sovituksessa,jonkateimme TimoTorikankanssa.Sovitusta tehdessämmepohdimmekuinka sijoittaatarinaSuomeen.Pitäisikö vaihtaatapahtumapaikat suomalaisiin?
Päätimmekuitenkinpitäytyä alkuperäisessäasetelmassa, muttakäyttäätaustana suomalaisiaarkistokuvia haastaaksemmekatsojaa luomaanyhtäläisyyksiäSuomen jaRanskanvälille.
Pohdimmemyöspaljonminkälaista näyttelemisentapaaesitys edellyttäisi.Pitäytyäkö naturalistisessailmaisussavai etsiäjokinmuunäyttelemisentyyli? Arkistokuvienkäyttöohjasimeitä tyylittelynsuuntaan,tarinataas intiimiinilmaisuunjanämäkaksi tapaapyrimmeyhdistämään.
Dider’npaluukotiinonpaluuitseen. Paluuitsenluo.Äitinsä kohtaamisenkauttahänjoutuu kohtamaanvarjottai haamut,jotka hänjättitaakseen.Ensimmäinennäistä haamuistaonhänenisänsä, patriarkaalinenauktoriteetti Seuraava haamu,jokahänenon kohdattava,onhänenvanhempi veljensä,jokaedustaaDidier’n kyseenalaistamaaperinteistä miehisyyttä,jokaonuseimmiten vankilaeikävoimanlähde.Ja viimeisenäDidier’nhaamuistailmestyy poliitikko,jokaedustaakollektiivista toiseudenkieltämistä.
LopussaDidierhaastaameidät miettimäänSartrensanoin:"Tärkeääei olese,mitämuuttekevätmeistä,vaan se,mitämeitseteemmesiitä, mitäheovattehneetmeille" -DavideGiovanzana,ohjaaja
NÄYTTÄMÖLLÄ
SinikkaSokka
MiikoToiviainen
TimoTorikka
MaijaRuuskanen
PerustuuDidierEriboninteokseen
PaluuReimsiin
Suomennos
TimoTorikka
Dramatisointi
TimoTorikkajaDavideGiovanzana
OhjausDavideGiovanzana
Musiikkijaäänisuunnittelu MaijaRuuskanen
VideosuunnitteluIlariKallinen
ValosuunnitteluVilleVirtanen
Lavastus-japukusuunnittelu TindeLappalainen
LavasterakennusDamjanKrebl
KuiskaajaTinniTorikka
TuotantopäällikköLucGérardin
Viestintäsuunnittelijajakäsiohjelma EveliinaAaltonen
Kuvat,videotjadigitaalinen sisällöntuotantoDarinaRodionova
Ensi-ilta20.2.2026TTT:n
EinoSalmelaisennäyttämöllä Kesto2h5min(sisältääväliajan)
Näytelmänoikeudet:NordicDramaCorner
TTTTekninentoteutus:
NÄYTTÄMÖ
NäyttämömestaritHannuAlanenja AnttiLauttamäki
Näyttämötyöntekijä TeemuLähteenmäki
Kuiskaaja(järjestäjä)
Marjo-RiittaSasi
Pukuhuolto/tarpeisto
IngaHuovinen
VALO/VIDEO
Valo-jaäänimestari(+video)
TeroKoivisto
ÄänisuunnittelijaKalleNytorp
ÄänisuunnittelijaKyöstiKallio
ÄänihenkilöRoosaKerkola
TIEDOTUS
ViestintäsuunnittelijaMikaKauhanen
PUKUHUOLTO
Pukija-pukuhuoltoVeeraOnttonen
TARPEISTO
TarpeistonhoitajaEmmaKaasinen
NAAMIOINTI
Kampaaja-maskeeraaja,kampaamon esihenkilöSariRautio
TUOTANTO
KehityspäällikköMikaLehtinen
Perustuu“RetouràReims”byDidierEribon©LibrairieArthèmeFayard,2009
Käännös:“PaluuReimsiin”TimoTorikka,Vastapaino,2024
Näytelmänkuvat:KansallisarkistojaTyöväenmuseoWestas
Kiitokset:SusannaSyrjäläinen,MattiHakkarainen,OutiHeloma,AnniHeloma, MaritaViinamäki,MerjaHakarauta
Musiikki: Itseenkirjoitettu–jousiteema
säveltäjäMaijaRuuskanen esittäjäSusannaSyrjäläinen, sello

Maanantailapsi–Didier’nlaulu
säv MaijaRuuskanen,san Timo Torikka
MonamantdeSaint-Jean–ranskalainenvalssi
säv.EmileCarrara,san. LéonAgel,suom.TimoTorikka
Vapaudenkaiho–työväenlaulu säv.&san.HiskiSalomaa
Kenenjoukoissaseisot–laulu
säv.KajChydenius,san.Aulikki Oksanen
L’amourestunoiseaurebelle (Habanera)–Carmeninaaria oopperastaCarmen
säv.GeorgBizet,librettoHenri MeilhacjaLudovicHalévy
Mäyötävalvon–äidinlaulu
säv.MaijaRuuskanen, san TimoTorikka
Puddem’on–veljestenrock säv.trad,san.TimoTorikka
Loppukohtauksenmuistumissa: SteveReich:Musicfor18 Musicians–Pulses
ModestMussorgsky:Yöautiolla vuodella(Näyttelykuvia)
RikhardWagner:Valkyyrien ratsastusoopperastaValkyyriat& IgorStravinsky:Dancesdes adolescentesbaletistaKevätuhri GiacomoPuccini:Unbeldi vedremooopperastaMadam Butterfly
Muunäytelmässäkuultava instrumentaalimusiikki säv.MaijaRuuskanen
DidierEribon(s 1953)onranskalainenfilosofi,sosiologijakirjailija,jotapidetään yhtenäaikammemerkittävimmistäeurooppalaisistaälyköistä.Hänentyönsä käsitteleeerityisestiluokkarakenteita,seksuaalisuuttajaidentiteettiä
HänontoiminutsosiologianprofessorinaAmiensissajavierailevana professorinauseissahuippuyliopistoissa,kutenBerkeleyssajaYalessa.
EribonkirjoittiensimmäisenmerkittävänelämäkerranfilosofiMichelFoucault’sta (1991),mikätoihänellekansainvälistätunnettuutta
HänenteoksensaRéflexionssurlaquestiongay(1999)onqueer-tutkimuksen klassikko,jokaanalysoihomoseksuaalisuuttajasosiaalistaleimaamista
PaluuReimsiin(RetouràReims,2009):Eribonintunnetuinteoson omaelämäkerrallinenanalyysiluokkamatkastajaluokkahäpeästä Teoson julkaistumonellakielellä,jaseonhyvinmenestynytRanskassajaSaksassa.
DidierEriboninviimeisinmerkittäväteosonvuonna2023ranskaksiilmestynyt Vie,vieillesseetmortd’unefemmedupeuple(vapaastisuomennettuna Työväenluokkaisennaisenelämä,vanhuusjakuolema)
“HabitusonPierreBourdieunkeskeinenkäsite Sekuvaapysyviäja ruumiillistuneitataipumuksia Tapojaajatella,toimiajatuntea, jotkaomaksutaan,kuntullaanosaksiyhteisöä.Habitustoimii tiedostamattomanakielioppina,jokaohjaakäyttäytymistämmeilmantietoista harkintaa.“
PierreBourdieu(1930–2002)oliyksi1900-luvunmerkittävimmistäranskalaisista sosiologeistajakulttuuriantropologeista.Hänentyönsäkeskittyierityisesti sosiaaliseneriarvoisuuden,koulutuksen,kulttuurinjavallankäytönmekanismien tutkimiseen Bourdieutoimipitkäänsosiologianprofessorinaarvostetussa CollègedeFrancessa.
Bourdieullaonollutvoimakasvaikutuskulttuuri-jayhteiskuntatutkimukseneri aloihinainauskontotieteestäjanaistutkimuksestasosiaalihistoriaanja arkeologiaan
"Yksimahdollinenmääritelmä luokkaloikkarilleontämä: luokkaloikkarillaonhallussaan maailmaakoskevasalaisuus
Sesalaisuusonmaailman väkivaltaisuus
Jasalaisuudenseurauson suru
Surunjatotuudenvälillätaas onsyvällinenyhteys,silläsuru paljastaajotakin todellisuudesta,jotakin piilotettua,jostaon mahdotontapuhua."

EdouardLouis-«Quefairede lalittérature»Flammarion2025

