Vastaanottaja
Hannukainen Mining Oy Tyyppi
Raportti Päivämäärä
15.1.2021
HANNUKAISEN KAIVOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
HANNUKAISEN KAIVOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Projekti
Hannukaisen kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Vastaanottaja
Hannukainen Mining Oy
Asiakirjatyyppi Raportti Versio
1.3
Päivämäärä
15.1.2021
Laatijat
Heikki Savikko, Joonas Hokkanen, Heini Koutonen
Hannukaisen kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset
SISÄLLYS 1.
TAUSTA JA TAVOITE
1
2.
AINEISTO JA MENETELMÄT
2
2.1
Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä
2
2.2
Määritelmät
3
2.3
Käytetyt aineistot ja tehdyt oletukset
4
3.
SUUNNITTELUVAIHE
7
3.1
Vaikutukset Suomeen
7
3.2
Vaikutukset Länsi-Lappiin
9
3.3
Vaikutukset Kolarissa
10
4.
RAKENTAMISEN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET
12
4.1
Vaikutukset Suomeen
12
4.2
Vaikutukset Länsi-Lappiin
14
4.3
Vaikutukset Kolarissa
17
5.
TUOTANNON AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET
19
5.1
Vaikutukset Suomeen
19
5.2
Vaikutukset Länsi-Lappiin
22
5.3
Vaikutukset Kolarissa
25
6.
KERRANNAISVAIKUTUKSET TOIMIALOITTAIN
28
7.
YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA
35
LIITTEET
39
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
1.
1
TAUSTA JA TAVOITE Hannukaisen Kolarin kaivostoiminta alkoi, kun Rautaruukki Oyj teki kaivoksen perustamispäätöksen vuonna 1969. Kaivos avattiin vuonna 1975 ja myöhemmin 1970-luvun lopulla laajennettiin toimintaa myös Hannukaisen kylän pohjoispuolelle avaamalla Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset. Laurinojan avolouhoksesta louhittiin eri vuosien aikana rautamalmia yhteensä 3,26 miljoonaa tonnia ja Kuervaarasta 1,1 miljoonaa tonnia. Vuonna 1985 Rautaruukki teki strategisen linjauksen luopua kaivostoiminnasta ja tämä päätös koski myös Rautuvaaraa ja Hannukaista. Tämän jälkeen Outokumpu Oyj louhi vielä Laurinojan esiintymää vuosina 1989 - 1990 noin 450 000 tonnia. Hannukaisen esiintymän tutkimukset aloitettiin uudelleen vuonna 2005. Northland Mines Oy valmisteli kaivoshanketta toiminnallisilla suunnitelmilla sekä ympäristövaikutusten selvityksillä ja teki hankkeesta myös kattavan kannattavuusselvityksen. Emoyhtiö ajautui kuitenkin vaikeuksiin ja Northland Mines Oy lopetti toimintansa konkurssiin vuoden 2014 lopussa. Hannukainen Mining Oy osti vuonna 2015 Northland Mines Oy:n konkurssipesältä kaikki hankkeeseen liittyvät oikeudet ja tutkimusmateriaalit. Hannukainen Mining Oy:n emoyhtiö on Kolarissa kotipaikkaansa pitävä Tapojärvi Oy. Hannukaisen alueen rauta-, kupari- ja kultaesiintymää tullaan nyt hyödyntämään kotimaisin voimin, sillä aikanaan maahan jäi paljon hyödyntämättömiä mineraalivarantoja. Kaivostoiminnan jatkamisella on vaikutuksia talouteen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Hankkeen suorat vaikutukset ovat tehtyjen suunnitelmien kautta kuvattavissa varsin vaivattomasti. Hankkeesta muodostuukin suoria vaikutuksia enemmän välillisiä vaikutuksia tuotannon ja kulutuksen arvoketjuissa. Työn tavoitteena on selvittää Hannukaisen kaivoksen elinkaaren aikaiset talousvaikutukset paikallisesti, alueellisesti sekä kansallisesti. Työssä tarkastellaan erikseen seuraavat elinkaaren vaiheet: 1) Suunnittelu 2) Rakentaminen 3) Tuotanto Työn lopputuloksena tuotetaan raportti sekä esittelyaineisto, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: • • • • •
Kuinka monta työpaikkaa hanke luo Kolariin, Länsi-Lappiin ja Suomeen eri elinkaaren vaiheissa? Kuinka paljon hanke synnyttää liikevaihtoa Kolariin, Länsi-Lappiin ja Suomeen eri elinkaaren vaiheissa? Mikä on arvonlisäysvaikutus Kolariin, Länsi-Lappiin ja Suomeen elinkaaren eri vaiheissa? Minkä verran syntyy uusia investointeja kerrannaisvaikutuksina elinkaaren eri vaiheissa? Hankkeen tuottamat verovaikutukset elinkaaren eri vaiheissa (tulokset eri veromuodoittain)?
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
2
2.
AINEISTO JA MENETELMÄT
2.1
Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä Rambollin lähestymistapa taloudellisten vaikutusten arviointiin perustuu resurssivirtamalliin, joka kehitettiin SITRA:n toimeksiannosta Ramboll Finlandin ja Luke:n yhteistyönä 2013 - 2015. Malli on kehitetty perustuen panos-tuotosmenetelmään ja se ilmaisee, miten raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat ohjautuvat alueen tuotantoon, toimialojen välillä välituotekäyttöön ja kulutukseen (yksityinen ja julkinen) sekä vientinä alueelta pois. Mallia on käytetty lukuisissa eri hankkeissa Suomessa. Mallinnuksessa tarkastelu kohdistui koko Suomen, Länsi-Lapin ja Kolarin nykyisen sosioekonomisen ja aluetaloudellisen tilan kuvaamiseen sekä sen pohjalta toimialojen välisten vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseen ja kaivoshankkeen vaikutusten arviointiin. LänsiLapin alueeseen on tässä selvityksessä katsottu kuuluvan Tunturi-Lapin seutukunta (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) sekä Torniolaakson seutukunta (Pello ja Ylitornio). Tarkastelualueelle luotiin uusi ajantasainen alueellinen panos-tuotostaulukko, mikä päivitettiin alueen resurssivirtoihin perustuen. Malliin tehtiin välttämättömät muutokset mm. päivittämällä työvoimatarve, alueellinen tuonti ja vienti, julkisten hankintojen sekä tuotteiden käyttöön liittyvät lähtötiedot. (Kuva 2-1) Kuva 2-1. Alueellisen muodostumisen havainnekuva
Resurssivirtamallin
Resurssivirtamallilla saadaan näkyväksi kaikki rakentamisen ja tuotannonaikaiset resurssivirrat ml. tuotannon, palvelun ja kulutuksen materiaali- ja rahamääräiset virrat. Mallilla voidaan kuvata myös eri toimijoiden merkitys osana alueen toimintaa. Resurssivirtamalli on moniulotteinen, jolloin sen avulla on nähtävissä suorien kytkentöjen lisäksi kerrannaisvaikutusten aiheuttamat kytkennät toimialojen ja yritysten välillä. Tällöin kuvataan kaikki kerrannaisvaikutukset (tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset), mitä kahden yrityksen/toimijan välinen vuorovaikutus aiheuttaa muille yrityksille ja toimialoille koko toimintaketjussa. Mallinnus tapahtuu kaksiosaisesti: 1) Nykytilanneanalyysi ja 2) skenaariotilanne. (Kuva 2-2) Mallin nykytilanneanalyysi kuvaa, mitkä ovat alueen yritysten välittömät ja välilliset vaikutukset taloudessa: liikevaihto, arvonlisäys, työllisyys ja verot (yhteisöverot, arvonlisävero, kunnallisvero, kiinteistövero, tuote- ja tuotantoverot). Nykytilanneanalyysin jälkeen resurssivirtamallin avulla voidaan laskea skenaariotilanteiden vaikutukset talouteen (mm. hankkeen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö erikseen). Skenaariotilanteen vaikutuksia verrataan baselinenä toimivaan nykytilanteeseen ja tarkastettavina muuttujina ovat samat muuttujat kuin nykytilanteessa.
Kuva 2-2. Resurssivirtamallin peruselementti, jossa tyhjä solmukohta kuvaa: ei vuorovaikutusta toimialojen välillä. Pallon koko kuvaa vuorovaikutuksen suuruutta.
Kaikki arvioinnit toteutettiin paikallisella (Kolari), alueellisella (Länsi-Lappi) ja kansallisella (Suomi) tasolla. Resurssivirtamallia on testattu ja käytetty lukuisissa kohteissa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Malli on myös esitelty kansainväliselle tiedeyhteisölle (World Resource Forum 2015) ja sen on julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa (Hokkanen ym. 2017).
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
2.2
3
Määritelmät Resurssivirtamallin käytön ja tulosten tulkinnassa keskeiset termit ovat seuraavat: Suorat vaikutukset = Suorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka kohdistuvat Hannukaisen kaivokseen ja sen välittömään toimintaan. Tuotannon kerrannaisvaikutukset = Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ovat seurausta Hannukaisen kaivoksen toiminasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Hannukaisen kaivoksella tehtävän toiminnan aikaansaamiseksi tarvitaan tavaroita, palveluita ja raaka-aineita arvoketjun ylävirrassa, jolloin muille toimialoille syntyy uutta kysyntää Hannukaisen kaivoksen toimesta. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset = Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvää uutta kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa. Kulutuksen kerrannaisvaikutuksissa huomioidaan ihmisten kulutus paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Henkilötyövuosi = Selvityksessä työllisyydellä tarkoitetaan henkilötyövuosia, jolloin esimerkiksi kaksi puolipäiväistä tai kaksi puolivuotta työskennellyttä työntekijää lasketaan yhdeksi kokonaiseksi henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuodet saadaan laskettua keskimääräisiksi työpaikoiksi jakamalla ne tarkasteltavan elinkaaren vaiheen kestolla. Työpaikat kuitenkin muodostuvat täysistä työpaikoista eri alueilla, jolloin ne tulee pyöristää alueittain ja toimialoittain. Arvonlisäys = Tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on se osuus yritysten tuotannosta, mistä maksetaan arvonlisävero. Kokonaistuotos = Termiä käytetään aluetaloudessa ja kansantaloudessa, mutta voidaan puhua myös liikevaihdosta. Kokonaistuotoksen määritelmä on: ”Kansantalouden tilinpidossa tuotannon kokonaisarvoa kutsutaan kokonaistuotokseksi, yritysten kirjanpidossa vastaava termi on liikevaihto. Kokonaistuotos kuvaa rahamäärä, jonka tarkasteltavan alueen yritykset ovat saaneet tuotteitaan tai palveluitaan myymällä.” Tässä raportissa käytetään selkeyden vuoksi kokonaistuotoksesta termiä liikevaihto. Bruttokansantuote (BKT) = Bruttokansantuote kuvaa maan tai alueen kokonaistuotannon arvoa. Kokonaistuotannon arvolla tarkoitetaan tuotannosta tulleen arvonlisäyksen summaa koko kansantalouden tasolla. Tarkasteltavan alueen bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu talousalueella, luo tuloa, tuottaa tavaroita tai palveluita. Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko alueen perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko tarkastelualueen tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto. Verot Tarkastelussa huomioitavat verot ovat: 1) 2) 3) 4) 5) 6)
tuoteverot- ja muut tuotantoverot, mitkä tilitetään valtiolle, kunnallisverot, jotka tilitetään kunnille, missä palkansaajat asuvat, arvonlisäverot, jotka tilitetään valtiolle, yhteisöverot, joista noin 1/3 osa tilitetään kunnille ja noin 2/3 osaa valtiolle, kiinteistöverot, jotka tilitetään kunnille, missä kiinteistöt sijaitsevat sekä tuloverot, jotka tilitetään valtiolle.
Verojen osalta mallinnuksessa on huomioitu kaikki verot, jotka maksetaan hankkeen aikaansaaman toiminnan muutoksen seurauksena. Tuote- ja tuotantoverot = Tuote- ja tuotantoverot koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita maksetaan tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
4
Kunnallisvero = Kunnallisvero peritään verovelvollisen ansiotuloista. Verovelvollinen maksaa kunnallisveroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Kunnallisvero vaihtelee kunnittain ja kunnallisveron suuruuden päättää kunta. Arvonlisävero = Arvonlisävero on kulutusvero, joka peritään ostajalta joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään. Myyjä lisää arvonlisäveron tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää myyntiensä arvonlisäverot valtiolle. Yhteisövero = Yhteisöverolla tarkoitetaan yrityksen tuloksesta perittävää veroa. Yhteisöverotuotos jaetaan edelleen valtion ja kuntien kesken niin, että valtion osuus on noin kaksi kolmasosaa, kuntien noin yksi kolmannes. Kiinteistövero = Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka Verohallinto tilittää kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Tulovero = Tuloverolla tarkoitetaan valtion perimiä veroja palkansaajien ansiotulosta ja pääomatuloista. 2.3
Käytetyt aineistot ja tehdyt oletukset Suunnitteluvaiheen osalta lähtötietoina hyödynnettiin todellisia tilinpidon mukaisia toteutuneita kustannuksia ajanjaksolla 2014-2019 ja arvioita suunnittelun tulevista kustannuksista vuosille 2020 - 2022. Suunnitteluvaihe sijoittuu ajallisesti vuosiin 2014 – 2022. Suunnitteluvaiheeseen ei ole sisällytetty Hannukainen Mining Oy:n toimintaa edeltäviä Northland Mines:n aikaisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Rakentamisajan ja tuotannon ajan laskennan lähtötietona käytettiin Hannukainen Mining Oy:n CAPEX ja OPEX raporttien (Capital and Operational Expenditure) mukaisia laskelmia tarvittavista investoinneista ja käyttökustannuksista. Rakentamisvaihe sijoittuu ajallisesti vuosille 2023 – 2024 ja tuotannon aikaiset vaikutukset arvioitiin kokonaisuutena vuosille 2025 – 2044. Hannukaisen tuotannosta saatava liikevaihto tulee vaihtelemaan rauta-, kupari- ja kultarikasteiden maailmanmarkkinahintojen mukaan. Hinnoissa on ollut suurta vaihtelua viimeisen 10 vuoden aikana (kuva 2-4). Suuren hintavaihtelun vuoksi, taloudellisten vaikutusten arvioinnissa, tuotoksesta saatavat tuotot arvioitiin konservatiivisesti pitkän ajan hintaennusteiden avulla Kuva 2-3. Hannukaisen kaivoksen vaikutusten ollen koko tuotantoajan rautarikasteen osalta leviäminen Suomessa keskimäärin 80 USD/rikastetonni, johon on lisätty rikasteen korkeasta laadusta saatava 15% premium-lisä. Kuparikultarikasteen osalta tuotannosta saatavan liikevaihdon laskennassa on käytetty kuparin osalta 2,68 USD/pauna ja kullan osalta 1250 USD/unssi. Kuparikultarikasteesta saatavassa liikevaihdossa on lisäksi huomioitu sulatus- ja jalostuspalkkiot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 2-4. Hannukaisen tuotoksen (rauta, kupari ja kulta) markkinahinnat 2010 – 2020.
5
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
6
Kaikki mallinnuksen aluetalousvaikutukset ovat seurausta Hannukainen Mining Oy:n toiminnasta arviointiskenaarion mukaisessa toiminnassa. Vaikutukset syntyvät Kolarissa tapahtuvan toiminnan seurauksena ja vaikuttavat eripuolille Suomea ja ulkomaille. Rauta- ja kuparikultarikasteesta saatavat tuotot vaikuttavat tuloksissa Hannukaisen kaivoksen suoriin vaikutuksiin, mitä on kuvattu erityisesti kuvassa 7-2. Riippumatta tuotoksesta saatavasta liikevaihdosta, investoinnit ja käyttökustannukset pysyvät samoina, mitkä myös saavat aikaan taloudellisia vaikutuksia muilla toimialoilla Hannukaisen kaivoksen arvoketjussa. Mallinnuksessa onkin arvioitu toiminnasta muodostuva uusi kysyntä eri toimialoilla sekä sen kattamiseksi tarvittava työvoimatarve. Mallinnuksessa ei oteta kantaa, mistä työvoima sekä tarjottavat palvelut mahdollisesti siirtyvät sekä onko kysynnän mukaista tarjontaa saatavilla eri tarkastelualueilla. Arviointiskenaariot on kuitenkin pyritty laatimaan niin, että niissä on parhaan saatavilla olevan tiedon valossa huomioitu alueelliset elinkeinorakenteet ja mahdollisuudet vastata Hannukaisen kaivoksen aikaan saamaan uuteen kysyntään eri toimialoilla. Aluetaloudelliset vaikutukset esitetään Kolariin, Länsi-Lappiin ja koko Suomeen kohdistuvina vaikutuksina. Länsi-Lappiin kohdistuvissa vaikutuksissa on mukana myös Kolarin vaikutukset. Vastaavasti Suomeen kohdistuvat vaikutukset sisältävät myös Länsi-Lapin vaikutukset. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
3.
SUUNNITTELUVAIHE
3.1
Vaikutukset Suomeen
7
Suunnitteluvaiheen aikana (vuosina 2014 – 2022) syntyy työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan noin 99 henkilötyövuotta, joista Kolarissa 32, muualla Länsi-Lapissa 17 ja muualla Suomessa 50 henkilötyövuotta. Hannukaisen suorat työllisyysvaikutukset ovat noin 36 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi kerrannaisvaikutuksina syntyy noin 63 henkilötyövuoden työvoimatarve Suomessa. Vaikutukset eivät sisällä Northlandin tutkimus- ja suunnittelukustannuksia. Liikevaihtoa suunnitteluajanjaksolla syntyy 11,1 miljoona euroa ja veroja maksetaan koko arvoketjussa 2,4 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaiheen aikaansaama kokonaisarvonlisäys Suomessa on noin 3,2 miljoonaa euroa. Muuttuneen kysynnän kattamiseksi se vaatii investointeja Suomessa 1,4 miljoonan euron edestä (kuva 3-1).
Kuva 3-1. Kokonaisvaikutukset suunnitteluvaiheessa.
Työllisyysvaikutukset jakaantuvat suoriin vaikutuksiin ja välillisiin vaikutuksiin eri toimialoille. Kuvassa 32 on esitetty työllisyyden kohdentuminen alueellisesti keskeisille toimialoille. Suunnitteluvaiheessa 1 suora työpaikka Hannukaisella saa aikaan 2,8 htv työvoimatarpeen koko arvoketjussa. Keskimääräisiksi työpaikoiksi muutettuna 1 suora työpaikka Hannukaisella saa aikaan 2 työpaikkaa koko arvoketjussa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
8
Kuva 3-2. Työllisyysvaikutukset Suomessa suunnitteluvaiheessa.
Suunnitteluvaihe synnyttää koko arvoketjussa verotuloja noin 2,4 miljoonaa euroa. Verot jakaantuvat veromuodoittain kuvassa 3-3 esitetyllä tavalla. Suurin yksittäinen veromuoto on arvonlisävero, mikä kattaa 43 % kaikista verotuloista suunnittelun aikana.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
9
Kuva 3-3. Verovaikutukset Suomessa suunnitteluvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
3.2
Vaikutukset Länsi-Lappiin Suunnitteluvaiheessa syntyy Länsi-Lappiin yhteensä 49 henkilötyövuoden työvoimatarve. Tästä suora työvoimatarve on 29 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutusten kautta syntyy 20 henkilötyövuoden tarve Länsi-Lapissa. Länsi-Lapissa muodostuu suunnitteluvaiheessa uutta liikevaihtoa 2,4 miljoonaa euroa ja uutta arvonlisäystä 3 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaiheen taloudelliset vaikutukset Länsi-Lappiin on koottu kuvaan 3-4. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Kuva 3-4. Taloudelliset vaikutukset Länsi-Lapissa suunnitteluvaiheessa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
10
Suunnitteluvaiheessa Länsi-Lapissa kertyy verotuloja yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa, jotka jakaantuvat eri verotyyppeihin kuvan 3-5 mukaisesti. Merkittävin osuus verojen kokonaismäärästä, 43 %, kertyy kunnallisveroina.
Kuva 3-5. Verovaikutukset Länsi-Lapissa suunnitteluvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
3.3
Vaikutukset Kolarissa Suunnitteluvaiheessa Kolariin syntyy 32 henkilötyövuoden työvoimatarve. Suunnittelun synnyttämä suora työvoimatarve on 18 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutusten kautta 14 henkilötyövuotta. Liikevaihto kohdistuu Länsi-Lapin osalta pääosin Kolariin ollen edellä esitetty 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeen aikaansaama uusi arvonlisäys Kolarissa on 3 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaiheen aluetaloudelliset vaikutukset Kolarissa on koottu kuvaan 3-6. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
11
Kuva 3-6. Taloudelliset vaikutukset Kolarissa suunnitteluvaiheessa.
Suunnitteluvaiheessa Kolarissa kertyy verotuloja yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa, jotka jakaantuvat kuvan 3-7 mukaan eri verotyyppeihin. Suurin osuus kertyvistä verotuloista muodostuu kunnallisveron kautta.
Kuva 3-7. Verovaikutukset Kolarissa suunnitteluvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
4.
RAKENTAMISEN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET
4.1
Vaikutukset Suomeen
12
Investointi ja kaivoksen rakentaminen vuosina 2023 – 2024 synnyttää taloudellista toimintaa, mikä saa aikaan taloudellista toimintaa paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Alkuperäisestä investoinnista muodostuu Suomeen uutta kysyntää (liikevaihtoa) rakentamisvaiheessa noin 905 miljoonaa euroa ja arvonlisäystä 444 miljoonaa euroa. Rakentamisvaiheen taloudelliset vaikutukset Suomeen on koottu kuvaan 4-1. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutukset kohdistuvat useille eri toimialoille, mitä on kuvattu tarkemmin raportin kappaleessa 6.
Kuva 4-1. Taloudelliset vaikutukset Suomessa rakentamisvaiheessa.
Rakentamisvaiheessa syntyy työllisyysvaikutuksia yhteensä noin 5 346 henkilötyövuotta, joista Kolarissa 1 139, muualla Länsi-Lapissa 638 ja muualla Suomessa 3 569 henkilötyövuotta. Hannukaisen suorat työllisyysvaikutukset ovat noin 1 000 henkilötyövuotta, joista 50 % oletetaan kohdistuvan Kolariin, 80 % Länsi-Lappiin ja 99 % Suomeen. Suorien työpaikkojen lisäksi kerrannaisvaikutuksina syntyy noin 4 346 henkilötyövuoden työvoimatarve Suomessa. Työllisyysvaikutukset jakaantuvat suoriin vaikutuksiin ja välillisiin vaikutuksiin eri toimialoille kuvan 4-2 mukaisesti, jolloin rakentamisvaiheessa 1 suora työpaikka Hannukaisella saa aikaan 5,3 htv työvoimatarpeen koko arvoketjussa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
13
Kuva 4-2. Työllisyysvaikutukset Suomessa rakentamisvaiheessa.
Rakentamisen aikana verotuloja kertyy hankkeen seurauksena yhteensä noin 179 miljoonaa euroa. Verot jakaantuvat veromuodoittain kuvassa 4-3 esitetyllä tavalla. Suurin yksittäinen veromuoto on arvonlisävero, mikä kattaa 47 % kaikista verotuloista rakentamisen aikana Suomessa. Arvonlisäverot tilittävät valtiolle lopullisten tuotteiden ja palveluiden myyjät.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
14
Kuva 4-3. Verovaikutukset Suomessa rakentamisvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
4.2
Vaikutukset Länsi-Lappiin Länsi-Lappiin rakentamisen aikana syntyy työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan noin 1777 henkilötyövuotta. Suorat työllisyysvaikutukset ovat noin 800 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutuksina syntyy noin 977 henkilötyövuoden työvoimatarve. Kuvassa 4-4 esitetään työllisyysvaikutukset keskeisille toimialoille Länsi-Lapissa. Rakentamisvaiheessa 1 suora työpaikka Hannukaisella saa aikaan 2,2 työpaikkaa koko arvoketjussa Länsi-Lapissa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
15
Kuva 4-4. Työllisyysvaikutukset Länsi-Lapissa rakentamisvaiheessa.
Länsi-Lappiin muodostuu uutta kysyntää (liikevaihtoa) rakentamisvaiheessa noin 121 miljoonaa euroa ja arvonlisäystä noin 110 miljoonaa euroa, kerrannaisvaikutuksineen. Rakentamisvaiheen kaikki tarkastellut taloudelliset vaikutukset Länsi-Lappiin on koottu kuvaan 4-5.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
16
Kuva 4-5. Taloudelliset vaikutukset Länsi-Lapissa rakentamisvaiheessa.
Rakentamisen aikana verotuloja kertyy Länsi-Lapissa tapahtuvasta toiminnasta yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Verot jakaantuvat veromuodoittain kuvan 4-7 mukaisesti.
Kuva 4-6. Verovaikutukset Länsi-Lapissa rakentamisvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
4.3
17
Vaikutukset Kolarissa Rakentamisen aikana kaikista työllisyysvaikutuksista 1 139 henkilötyövuotta kohdistuu Kolariin. Näistä 500 htv on suoria vaikutuksia ja 639 kerrannaisvaikutusten kautta syntyviä työllisyysvaikutuksia. Rakentamisvaiheessa 1 suora työpaikka Hannukaisella Kolarissa saa aikaan 2,3 htv koko arvoketjussa Kolarissa (kuva 4-7). Kolariin kohdistuva työvoimantarve sisältää myös Hannukaisen kaivoksella työskentelevän henkilöstön, missä 50 % työntekijöistä arvioitiin olevan kolarilaisia tai asuvan Kolarissa.
Kuva 4-7. Työllisyysvaikutukset Kolarissa rakentamisvaiheessa.
Rakentamisvaiheessa Kolarissa muodostuu uutta liikevaihtoa noin 63 miljoonaa euroa ja uutta arvonlisäystä noin 86 miljoonaa euroa. Rakentamisvaiheen kaikki tarkastellut taloudelliset vaikutukset Länsi-Lappiin on koottu kuvaan 4-8. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
18
Kuva 4-8. Taloudelliset vaikutukset Kolarissa rakentamisvaiheessa.
Rakentamisen aikana verotuloja kertyy Kolarissa tapahtuvasta toiminnasta noin 23 miljoonaa euroa. Näistä veroista 8 M€ maksetaan Kolarin kunnalle kunnallisveroina, kiinteistöveroina ja yhteisöveroina. Kaikki rakennusvaiheessa Kolarista kertyvät verotulot jakaantuvat eri verotyyppeihin kuvan 4-9 mukaisesti.
Kuva 4-9. Verovaikutukset Kolarissa rakentamisvaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
5.
TUOTANNON AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET
5.1
Vaikutukset Suomeen
19
Vuosittaista liikevaihtoa muodostuu hankkeen seurauksena tuotannon aikana noin 8,7 miljardia euroa. Tuotannon aikana liikevaihdosta 39 % on arvonlisäystä, eli noin 3,4 miljardia euroa. Tuotantovaiheen taloudelliset vaikutukset Suomeen on koottu kuvaan 5-1. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Kuva 5-1. Taloudelliset vaikutukset Suomessa tuotantovaiheessa.
Tuotantovaiheen työllisyysvaikutukset Suomessa ovat 29 819 henkilötyövuotta, mistä 5 700 htv on suoria ja 24 119 htv syntyvät tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten kautta. Tuotannon aikana 1 suora työpaikka Hannukaisella saa aikaan 5,2 htv työvoimatarpeen koko arvoketjussa (kuva 5-2). Kuvassa 5-3 esittää samat työllisyysvaikutukset keskimääräisiksi työpaikoiksi muutettuna.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 5-2. Työllisyysvaikutukset Suomessa tuotantovaiheessa, (henkilötyövuosia).
20
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
21
Kuva 5-3. Työllisyysvaikutukset Suomessa tuotantovaiheessa (työpaikkoja keskimäärin).
Tuotannon aikana verotuloja kertyy Suomessa hankkeen seurauksena noin 1 364 miljoonaa euroa vuodessa (kuva 5-4).
Kuva 5-4. Verovaikutukset Suomessa tuotantovaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
5.2
22
Vaikutukset Länsi-Lappiin Tuotantovaiheessa työllisyysvaikutukset Länsi-Lapissa ovat 9 880 henkilötyövuotta, mistä 4 560 htv on suoria ja 5 320 htv syntyy tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten kautta. Tuotantovaiheessa 1 suora työpaikka Hannukaisella Länsi-Lapissa saa aikaan 2,2 htv työvoimatarpeen koko arvoketjussa Länsi-Lapissa (kuva 5-5). Kuva 5-6 esittää samat työllisyysvaikutukset keskimääräisiksi työpaikoiksi muutettuna.
Kuva 5-5. Työllisyysvaikutukset Länsi-Lapissa tuotantovaiheessa (henkilötyövuosia).
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
23
Kuva 5-6. Työllisyysvaikutukset Länsi-Lapissa tuotantovaiheessa (työpaikkoja keskimäärin).
Tuotannon aikana muodostuu Länsi-Lapissa hankkeen seurauksena kokonaisuudessaan noin 4,7 miljardia euroa. Tuotannon aikana arvonlisäystä muodostuu Länsi-Lapissa 1,7 miljardia euroa, mikä on 37 % liikevaihdosta. Tuotantovaiheen taloudelliset vaikutukset Länsi-Lappiin on koottu kuvaan 5-7. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Kuva 5-7. Taloudelliset vaikutukset Länsi-Lapissa tuotantovaiheessa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
24
Tuotannon aikana vuosittain verotuloja kertyy Länsi-Lapissa tapahtuvasta toiminnasta hankkeen seurauksena yhteensä noin 666 miljoonaa euroa, mikä jakaantuu eri verotyyppeihin kuvan 5-8 mukaisesti. Arvonlisävero kattaa suurimman osuuden (61 %) tuotannon aikana Länsi-Lapissa syntyvistä verovaikutuksista, vaikka ne tilitetäänkin kokonaisuudessaan valtiolle.
Kuva 5-8. Verovaikutukset Länsi-Lapissa tuotantovaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
5.3
25
Vaikutukset Kolarissa Tuotantovaiheessa työllisyysvaikutukset Kolariin ovat kokonaisuudessaan 6 369 henkilötyövuotta, mistä 2 850 htv on suoria vaikutuksia ja 3 519 htv syntyy tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten kautta. Työllisyysvaikutukset jakaantuvat eri toimialoille Kolarissa kuvan 5-9 mukaisesti ja kuvassa 5-10 esitetään työllisyysvaikutukset keskimääräisinä työpaikkoina. Kolariin kohdistuva työvoimantarve sisältää myös Hannukaisen kaivoksella työskentelevän henkilöstön, joista 50 % arvioitiin olevan kolarilaisia tai asuvan Kolarissa.
Kuva 5-9. Työllisyysvaikutukset Kolarissa tuotantovaiheessa (henkilötyövuosia).
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
26
Kuva 5-10. Työllisyysvaikutukset Kolarissa tuotantovaiheessa (työpaikkoja keskimäärin).
Tuotannon aikana Kolarissa muodostuu uutta liikevaihtoa hankkeen seurauksena noin 4,3 miljardia euroa. Tuotannon aikana arvonlisäystä muodostuu Kolarissa 1,6 miljardia euroa, mikä on 37 % liikevaihdosta. Tuotantovaiheen taloudelliset vaikutukset Kolarissa on koottu kuvaan 5-11. Luvut sisältävät suorat vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
27
Kuva 5-11. Taloudelliset vaikutukset Kolarissa tuotantovaiheessa.
Tuotannon aikana vuosittain verotuloja kertyy Kolarissa tapahtuvasta toiminnasta hankkeen seurauksena noin 570 miljoonaa euroa. Jaettaessa tuotantoajan verotulot tasaisesti koko tuotannon ajalle, vastaa se 30 M€ vuosittaista verokertymää. Kaikista veroista 64 miljoonaa euroa maksetaan Kolarin kunnalle kunnallisveroina, kiinteistöveroina ja yhteisöveroina. Yhteisöveroista noin 1/3 osa tilitetään kunnille ja 2/3 osaa valtiolle. Keskimäärin tämä tarkoittaa noin 3,3 miljoonaa suurempia verotuloja vuosittain Kolarin kuntaan, verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kaikki tuotantovaiheessa Kolarista kertyvät verotulot jakaantuvat eri verotyyppeihin kuvan 5-12 mukaisesti.
Kuva 5-12. Verovaikutukset Kolarissa tuotantovaiheessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
6.
28
KERRANNAISVAIKUTUKSET TOIMIALOITTAIN Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 64 toimialan tarkkuudella alueittain (Kolari, Länsi-Lappi, Suomi), elinkaaren vaiheittain (suunnittelu, rakentaminen, tuotanto) ja vaikutusten muodostumistavoittain (suorat vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset, kulutuksen kerrannaisvaikutukset). Näin ollen edellä esitetyt kokonaistulokset muodostuvat 1 728 eri toimijan yhteistuloksista. Nämä toimialakohtaiset tulokset aggregoitiin tilaajan kanssa sovittuihin yhdeksään perusryhmään: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9)
Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemustoiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys sekä henkilökohtaiset palvelut Muut toimialat
Kuvissa 6-1, 6-2, 6-3 ja 6-4 on esitetty kerrannaisvaikutusten jakaantuminen Suomessa toimialoittain 9 päätoimialan jaottelulla hankkeen koko elinkaaren aikana, eivätkä tulokset sisällä Hannukaisen kaivoksen suoria aluetaloudellisia vaikutuksia.
Kuva 6-1. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain Suomessa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 6-2. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan liikevaihdon jakautuminen toimialoittain Suomessa.
Kuva 6-3. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan arvonlisäyksen jakautuminen toimialoittain Suomessa.
Kuva 6-4. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien uusien investointien jakautuminen toimialoittain Suomessa.
29
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
30
Kuvissa 6-5, 6-6, 6-7 ja 6-8 on esitetty vastaavat vaikutukset Länsi-Lapissa. Myöskään Länsi-Lapin tulokset eivät sisällä Hannukaisen kaivoksen suoria vaikutuksia.
Kuva 6-5. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain Länsi-Lapissa.
Kuva 6-6. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan liikevaihdon jakautuminen toimialoittain Länsi-Lapissa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
31
Kuva 6-7. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan arvonlisäyksen jakautuminen toimialoittain Länsi-Lapissa.
Kuva 6-8. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien uusien investointien jakautuminen toimialoittain Länsi-Lapissa.
Kuvissa 6-9, 6-10, 6-11 ja 6-12 on esitetty vastaavat vaikutukset Kolarissa. Muiden alueiden tapaan, Kolarin tulokset eivät sisällä Hannukaisen kaivoksen suoria vaikutuksia.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 6-9. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien tyĂśllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain Kolarissa.
Kuva 6-10. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan liikevaihdon jakautuminen toimialoittain Kolarissa.
Kuva 6-11. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvan arvonlisäyksen jakautuminen toimialoittain Kolarissa.
32
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
33
Kuva 6-12. Kerrannaisvaikutuksina muodostuvien uusien investointien jakautuminen toimialoittain Kolarissa.
Aluetalousvaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin Hannukaisen kaivoksen vaikutuksia erikseen myös Työja elinkeinoministeriön (TEM) määrittelemään matkailutoimialaan Kolarissa, Länsi-Lapissa ja Suomessa. TEM määritelmän mukaan seuraavat TOL2008 -toimialaluokituksen mukaiset toimialat lasketaan mukaan matkailutoimialaan: ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒
55-56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta, 491 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne, 4932 Taksiliikenne 4939 Muualla luokittelematon maaliikenteen henkilöliikenne 501 Meri- ja rannikkovesiliiken-teen henkilökuljetus, 503 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus, 511 Matkustaja-lentoliikenne, 52211 Linja-autoasemat, 52221 Satamat, 5223 Ilmaliikennettä palveleva toiminta 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing, 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing, 7734 Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing, 7735 llmailuvälineiden vuokraus ja leasing, 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, 799 Varaus-palvelut. 9001 Esittävät taiteet, 9002 Esittäviä taiteita palveleva toiminta, 9102 Museoiden toiminta, 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vas-taavien kohteiden toiminta 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta, 9311 Urheilulaitosten toiminta, 9321 Huvi- ja tee-mapuistojen toiminta, 9329 Muu huvi- ja virkistystoiminta, 9604 Kylpylaitokset saunat, solariumit yms. palvelut
Tuoreimman tilastokeskuksen yritystilaston mukaan edellä mainitut toimialat työllistivät vuonna 2018 Länsi-Lapissa yhteensä 1 287 htv ja toimialoilla syntyi liikevaihtoa 221,2 miljoonaa euroa. Hannukaisen kaivoksen aluetalousvaikutuksista TEM:n määrittelemään matkailutoimialaan kohdistuu kerrannaisvaikutuksina keskimäärin 16 uutta kokoaikaista työpaikkaa ja vuosittaista liikevaihtoa 1,5 miljoonaa euroa Kolarissa. Koko Suomen tasolla uusia matkailualan työpaikkoja muodostuu 86 kpl ja uutta liikevaihtoa kertyy vuositasolla noin 13,5 miljoonaa euroa. (kuva 6-13)
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 6-13. Keskimääräiset vuosittaiset vaikutukset matkailutoimialalle Hannukaisen kaivoksen seurauksena.
34
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
7.
35
YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Hannukaisen kaivoshanke saa aikaan mittavia taloudellisia vaikutuksia niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Bruttokansantuote kasvaa kumulatiivisesti koko elinkaaren aikana kaikki arvoketjut huomioituna Suomessa yli 4 miljardia euroa. Vertaamalla keskimääräisiä vuosittaisia vaikutuksia tuoreimman vahvistetun aluetilinpidon (v. 2017) mukaisiin tietoihin alueiden bruttokansantuotteesta markkinahintaan, nähdään, että kaivoshanke on kansantaloudellisesti erittäin merkittävä alueellisella ja paikallisella tasolla (Länsi-Lappiin kohdistuvat vaikutukset 10,7 % Länsi-Lapin BKT:sta ja 1,3 % koko Lapin BKT:sta) sekä vaikutukset tulevat näkymään myös koko Suomen tasolla (kaikki vaikutukset 0,1 % koko Suomen BKT:sta). Hannukaisen kaivoksen aikaan saamat kokonaisvaikutukset BKT:hen syntyvät suurilta osin rakentamisen ja tuotannon aikana, jolloin keskimääräiset vuosittaiset vaikutukset on määritelty lineaarisesti kyseisten elinkaaren vaiheiden ajalle (kuva 7-4).
Kuva 7-1. Vaikutukset bruttokansantuotteeseen paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Hannukaisen kaivoksen aikaansaamaa BKT:n muutosta koko Suomessa ja BKT:n alueellista muutosta Länsi-Lapissa on verrattu Länsi-Lapin, Lapin ja koko Suomen nykyiseen bruttokansantuotteeseen.
Hanke luo elinkaarensa aikana kumulatiivisesti vuoteen 2044 mennessä Suomeen 35 264 henkilötyövuoden työvoimatarpeen. Jaettaessa vaikutukset tasaisesti koko tarkasteluajanjaksolle, tarkoittaisi se noin 1 175 työpaikkaa koko arvoketjussa. Hanke synnyttää uutta liikevaihtoa kokonaisuudessaan noin 9 644 M€ ja uutta arvonlisäystä noin 3 819 M€. (kuva 7-2) Aluetalousvaikutusten laskenta kattaa hankkeen kaikki vaiheet noin 30 vuoden elinkaaren ajalta. Suorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka kohdistuvat Hannukaisen kaivokseen ja sen välittömään toimintaan. Esimerkiksi suorat investoinnit pitävät sisällään Hannukaisen kaivoksen aloitusinvestoinnit ja ylläpitoinvestoinnit, mitkä kohdistuvat mm. rikastamoon, infrastruktuuriin, kaivokseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Kerrannaisvaikutukset jaetaan tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Tuotannon kerrannaisvaikutukset muodostuvat tuotannon arvoketjussa muilla toimialoilla kaivostoiminnan seurauksena, eli tuotteiden ja palveluiden kysynnän muutoksena. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat muuttuneista palkansaajakorvauksista syntyvää kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
36
Kuva 7-2. Kokonaisvaikutukset koko elinkaaren ajalta.
Hankkeen koko tarkasteluajanjakson aikana kertyy verotuloja erilaisten verotyyppien kautta yhteensä 1 545 miljoonaa euroa, mitkä jakautuvat eri verotyypeittäin nykyisillä verokannoilla ja lainsäädännöllä kuvan 7-3 mukaisesti. Verotulojen kokonaisuudesta yhteensä noin 72 miljoonaa euroa tilitetään Kolariin, 125 miljoonaa euroa kuntiin Länsi-Lappiin, 212 miljoonaa euroa kuntiin muualle Suomeen ja 1 208 miljoonaa euroa valtiolle.
Kuva 7-3. Verojen jakautuminen verotyypeittäin koko elinkaaren aikana Suomessa. Sinisellä valtiolle tilitettävät verot ja vihreällä kunnille tilitettävät verot.
Tarkasteltavien vaikutusten ajoittumista sekä vaikutusten suuruutta ja osuuksia kokonaisvaikutuksista Suomessa on havainnollistettu aikajanalla kuvassa 7-4. Kokonaisvaikutuksista ainoastaan 0,1 % on
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
37
muodostunut tähän mennessä ja aikaisemmissa kappaleissa esitetyt aluetaloudelliset tulokset tulevat realisoitumaan tulevina vuosikymmeninä.
Kuva 7-4. Yhteenveto talousvaikutuksista aikajanalla.
Yhteenveto keskeisistä aluetalousvaikutuksista koko Suomeen, Länsi-Lappiin ja Kolariin niin suunnittelun, rakentamisen kuin tuotannonkin ajalta on esitetty kuvissa 7-5, 7-6 ja 7-7.
Kuva 7-5. Yhteenveto keskeisistä tuloksista Suomessa.
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
Kuva 7-6. Yhteenveto keskeisistä tuloksista Länsi-Lapissa.
Kuva 7-7. Yhteenveto keskeisistä tuloksista Kolarissa.
38
Hannukainen Mining Oy – Aluetaloudelliset vaikutukset
LIITTEET Liite 1. Kuva: Kaikkien kerrannaisvaikutusten jakautuminen toimialoittain
39