YVA_Liitteet 12-20 by Tapojärvi Oy

Liitetiedostot OSA 2 / 4

Liite 12

HIA 2

Liite 13

Kolarin Hannukaisen alueen maapera n kerrostumat ja pohjavesigeologiset olosuhteet

Liite 14

Pohjavesialueluokitusten tarkistaminen

Liite 15

Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus

Liite 16

Kolarin alueen pohjaela inselvitykset

Liite 17

Kolarin kaivoshankealueiden pohjaela inselvitys 2011

Liite 18

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Liite 19

Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksia vuodelta 2011

Liite 20

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Liite 12 HIA 2

HYDROLOGICAL IMPACT Virhe. Tuntematon asiakirjan ASSESSMENT FOR THE ominaisuuden nimi. – VAIHE HANNUKAINEN IRON ORE-2 COPPER-GOLD PROJECT, PHASE 2

Prepared For

Northland Mines OY

Tämä raportti on suomenkielinen käännös alkuperäisestä englanninkielisestä raportista. Virallinen versio raportista on englanninkielinen.

Report Prepared by

SRK Consulting (UK) Limited UK4970

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Yksityiskohdat

TEKIJÄNOIKEUS JA VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tämän asiakirjan ja siihen liittyvien tietojen ja mallien tekijänoikeus (ja muut soveltuvat immateriaalioikeudet) kuuluvat SRK Consulting (UK) Limited ("SRK") -yhtiölle, ja niitä suojelevat kansainväliset tekijänoikeutta koskevat ja muut lait. Tätä asiakirjaa ei saa käyttää tai siihen viitata missään muussa tarkoituksessa kuin siinä, mitä varten se on laadittu, eikä SRK ole vastuussa mistään tappioista tai vahingoista, joita tuollaisesta käytöstä tai viittaamisesta voi aiheutua. Mikäli tämän asiakirjan saaja haluaa käyttää tämän asiakirjan sisältöä johonkin muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on nimenomaisesti laadittu, tai rahoituksen hankkimiseen kolmannelta osapuolelta, niin siinä tapauksessa, että asiakirjaa ei käytetä tähän tarkoitukseen kokonaisuudessaan, saajan tulee ennen käyttöä esittää luonnos kaikista laatimistaan raporteista tai asiakirjoista, joihin saattaa sisältyä jotain tämän asiakirjan sisällöstä, SRK:n tarkistettavaksi niin, että SRK voi varmistaa, että asia esitetään tavalla, joka oikein ja kohtuullisesti heijastelee SRK:n saamia tuloksia tai tekemiä johtopäätöksiä. Tämän asiakirjan käyttöä sääntelevät tiukasti ne ehdot, jotka SRK on asettanut asiakkaalleen tämän asiakirjan vastaanottajana, ja ellei SRK ole erikseen toisin sopinut, mitään oikeuksia ei anneta kolmansille osapuolille. Tätä asiakirjaa voi välittää kolmansille osapuolille vain kokonaisuudessaan sellaisena kuin SRK on sen tuottanut, eikä sitä saa kopioida eikä levittää julkisesti (kokonaisuudessaan tai osaksi) tai missään toimitetussa, lyhennetyssä tai muuten muutetussa muodossa ilman SRK:n nimenomaista kirjallista suostumusta. Mikäli tämä asiakirja paljastetaan tai välitetään jollekin kolmannelle osapuolelle, tuolla kolmannella osapuolella ei ole oikeutta luottaa mihinkään tietoon, takuisiin tai esityksiin joita tähän asiakirjaan saattaa sisältyä, ja asiakirjan saajan tulee korvata SRK:lle kaikki vaatimukset, menetykset ja kustannukset, joita SRK:lle saattaa aiheutua suhteessa noihin kolmansiin osapuoliin. © SRK Consulting (UK) Limited 2011

SRK Consulting (UK) Limited

SRK Oikeushenkilö:

5th Floor Churchill House

SRK Osoite

17 Churchill Way City and County of Cardiff, CF10 2HH Wales, United Kingdom. Tammikuu, 2013

Päiväys:

UK4970

Projektinumero: SRK:n projektinjohtaja:

Tony Rex

Yrityskonsultti (Hydrogeologia)

SRK:n projektipäällikkö:

Sarah Lyle

Konsultti (Hydrogeologia)

Asiakkaan edustaja: Asiakkaan osoite:

Joanna Kuntonen-van’t Riet Northland Mines Oy Asematie 4 95900 Kolari Finland

Tammikuu, 2013

SRK Consulting (UK) Limited 5th Floor Churchill House 17 Churchill Way City and County of Cardiff CF10 2HH, Wales United Kingdom E-mail: enquiries@srk.co.uk URL: www.srk.co.uk Tel: + 44 (0) 2920 348 150 Fax: + 44 (0) 2920 348 199

YHTEENVETO Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. HYDROLOGISTEN

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, VAIHE 2 1

JOHDANTO Hannukaisen hanke sijaitsee Kolarin alueella Suomen Lapissa, noin 100 km napapiiriltä pohjoiseen. Kaivosalueen lähistöllä olevat joet ovat uhanalaisen meritaimenen (Salmo truter) elinympäristöä ja ne sijaitsevat EU:n vuoden 1992 Elinympäristödirektiivin mukaisella Natura 2000 -suojelualueella. Aiemmin vuonna 2012 SRK sai valmiiksi “1-vaiheen” hydrologisten vaikutusten arvioinnin (HIA) esitetylle Hannukaisen kaivokselle ja siihen liittyville infrastruktuureille (avolouhokset, sivukivien läjitysalueet, rikastushiekan kuivaläjitysalueet ja käsittelyalue). Tutkimuksessa identifioitiin mahdolliset kielteiset vaikutukset paikallisille joille, sekä laadullisesti että määrällisesti. Tämän seurauksena hanke on edennyt vaiheeseen 2, jossa arvioidaan rikastushiekan sijoittamisen kannattavuutta jo olemassa olevalle rikastushiekka-alueelle Rautuvaaraan vaihtoehtona rikastushiekan sijoittamiselle Hannukaisen kaivosalueelle. Esitetty vaiheen 2 Rautuvaaran rikastushiekan käsittelyjärjestelmän (TMF, rikastushiekkaalue) infrastruktuuri (kuivaläjitetty rikastushiekka ja käsittelyalue) sijaitsevat Niesajoen laaksossa, noin 10 km esitetyistä Hannukaisen louhoksista etelään Niesajoen yläjuoksulla. Alue on myös Kylmäojan, Äkäsjoen sivujoen, valuma-alueella. Sekä Äkäsjoki että Niesajoki ovat Muonionjoen sivujokia. Muonionjoki muodostaa osan Suomen ja Ruotsin välistä valtakunnanrajaa. Käsitellyt kaivosvedet lasketaan suoraan Rautuvaaran TMF:stä Muonionjokeen putken kautta. Rautuvaaran TMF sijaitsee alueella, jolla on pitkä kaivostoiminnan historia. Alueella sijaitsee nykyinen rikastushiekan läjitysalue, joka kattaa 85 hehtaaria ja sisältää noin 6,6 miljoonaa tonnia jätettä. Nykyisen alueen vedenpurkuputket sijaitsevat eteläpuolella ja niiden kautta vettä voidaan johtaa Niesajokeen, joka laskee Muonionjokeen noin 12 km alempana. Tämän seurauksena aikaisemman kaivostoiminnan jälkivaikutuksia on nähtävissä sekä pintaveden että pohjaveden laadussa. Rikastushiekan sijoittamisen aloittaminen uudelleen alueella saattaa vaikuttaa haitallisesti pintaveden virtaamaan ja laatuun ja myös paikallisiin pohjavesioloihin lähellä läjitysaluetta. Tästä syystä on tärkeää määritellä nykyiset olosuhteet tutkimusalueella ja arvioida mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Tässä raportissa esitetään pääpiirteittäin hydrologisten vaikutusten arviointi (HIA) Rautuvaaran TMF:n laajentamisen ja Hannukaisen kaivosalueella kaivoksen infrastruktuuriin tehtävien muutosten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (ESIA) tueksi. Group Offices: Registered Address: 21 Gold Tops, City and County of Newport, NP20 4PG, Wales, United Kingdom. SRK Consulting (UK) Limited Reg No 01575403 (England and Wales)

Africa Asia Australia Europe North America South America

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 –Executive Summary

NYKYTILA Pintavesien hydrologista perustilaa tutkimusalueella arvioitiin analysoimalla alueellista virtaamatietoa Suomen ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta, ja sitä täydennettiin paikan päällä tehdyillä virtaamamittauksilla. Analyysilla saatiin arvioita vuosittaisesta virtaamasta, keskimääräisistä kuukausittaisista virtausolosuhteista ja alivirtaamista keskeisissä joissa, joihin hanke saattaisi vaikuttaa. Kaivospaikan lähellä olevien jokien virtaamat vaihtelevat vuodenajoittain niin, että vesi on korkealla lumen sulamisen jälkeen keväällä ja matalalla talvella, kun sadanta jää valuma-alueelle lumena ja jäänä. Nämä vuodenaikaisvaihtelut vaikuttavat jokijärjestelmien luonnollisiin laimenemisolosuhteisiin vuoden mittaan. Perustilaselvitys pintaveden laadusta hankkeen lähiympäristön joissa tehtiin Northland Mines Oy:n käynnistämässä laajassa vedenlaadun tarkkailuohjelmassa. Niesajoen vedenlaadun perustilaan vaikuttaa negatiivisesti vanha rikastushiekka, joka on sijoitettu nykyiselle Rautuvaaran rikastushiekka-alueelle TMF, joka sijaitsee Niesajoen laaksossa, sekä hallitsemattomat pintavesipäästöt nykyisen rikastushiekka-alueen eteläaltaasta jokeen. Vedenlaatu paranee Niesajoen alajuoksulla. Muualla useimpien jokien veden laatu on hyvä. Kullekin kohteelle on kehitetty jokiveden laatua koskevat vedenlaatutavoitteet (WQO) käyttämällä ANZECC-metodologiaa, joka on kansainvälisesti tunnustettu standardi. Jokaiselle kemialliselle muuttujalle on johdettu kynnysarvot (TV) ja hälytysrajat (AV). TV-arvot toimivat varoitustasona, mutta mikäli AV ylittyy, oletuksena on, että kaivoksen käyttäjä ryhtyy välittömiin korjaustoimiin, koska on olemassa vaara merkittävistä vaikutuksista vesiympäristössä. Nykytilanteessa valituilla muuttujilla on havaittu perustilan vedenlaatutiedoissa vain harvoin raja-arvojen ylityksiä, eikä vedenlaatutietojen analysoinnissa tunnistettu yhtään AV-rajojen ylitystä havaituilla mediaanipitoisuuksilla. Pohjavesiympäristöä nykyisellä Rautuvaaran rikastushiekka-alueella on seurattu hyvin rajallisesti. Osana tähän selvitykseen liittyviä tutkimuksia on suunniteltu ja luotu monitasoinen seurantaverkosto, ja se on tarjonnut suurimman osan tiedosta nykyisten pohjavesiolosuhteiden määrittämiseksi. Maaperägeologiaa ja hydrologiaa tutkii parhaillaan tarkemmin Helsingin yliopisto. Hannukaisessa on vakiintuneempi pohjaveden tarkkailuverkosto, joka koostuu sekä matalista havaintoputkista maaperän sedimenteissä että monitasopietsometreistä, huokospainemittareista, jotka on asennettu sekä maaperään että kallioperään. Pohjavesitutkimukset alkoivat Hannukaisessa marraskuussa 2007 ja säännöllisiä vedenkorkeusmittauksia on tehty kesäkuusta 2011 lähtien. Seuranta osoittaa, että pohjaveden pinta on yleensä 0 - 25 m maanpinnan alapuolella (mpa) kaikkialla hankealueella, yleisesti ottaen topografian mukaisesti, ja paikallinen pohjavesijärjestelmä purkaa vettä kosteikkoihin ja jokiin, mikä tukee perusvirtaamaa näissä joissa. Kaivospaikan tietoja käytettiin numeerisen 3-D pohjavesimallin laadintaan kaivosalueesta. Mallia käytettiin luonnehtimaan hydrogeologisia olosuhteita, mukaan lukien pohjaveden ja pintavesistöjen vuorovaikutukset, sekä arvioimaan Rautuvaaran rikastushiekka-altaiden vesitasetta erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Tammikuu, 2013 Page ii of vi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 –Executive Summary

POTENTIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusarviointi käynnistettiin arvioimalla vaikutuksia rakentamis-, tuotanto- ja sulkemisvaiheiden aikana. Arviointi perustuu yksityiskohtaiseen pohjaveden, geokemiallisten olosuhteiden ja pintaveden mallinnukseen.

3.1

RAKENTAMISVAIHE Paikalliseen jokiverkostoon ei ole suunniteltu päästettävän mitään vesiä nykyisten louhosten kuivatuksen aikana, ja siksi esikuivatuksesta ei arvioida aiheuttavan mitään vaikutuksia vedenlaatuun ja virtaamaan. Rautuvaaran rikastushiekan käsittelylaitoksen rakennusvaiheen aikana kaivetaan virtaamansuunnan muuttamiseksi uusia kanavia, saneerataan veden patoamisrakenteita rikastushiekka-alueen pohjoispuolella, rakennetaan uusi patorakenne rikastushiekka-alueen eteläpuolelle ja muita kaivospaikan rakenteita, kuten selkeytysallas Hannukaiseen, sekä putki rikastushiekan käsittelyalueelta Muonionjokeen. Mikäli rakennustyöt toteutetaan parhaiden käytäntöjen mukaisesti, mukaan lukien tehokas sedimenttien valvonta ja ympäristönhallintasuunnitelman toimeenpaneminen, voidaan odottaa, etteivät vaikutukset paikallisten jokien vedenlaatuun ole merkittäviä.

3.2

TUOTANTOVAIHE Kaiken kaikkiaan Hannukaisen hankkeen vaikutukset veden virtaamaan kaivosrakenteista alavirtaan sijaitsevien tärkeimpien jokien (eli Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen) kannalta ovat kaikissa joissa rajalliset. Jokien virtaamat alenevat hieman (<5 % keskimääräisenä vuotena), mikä johtuu perusvirtaaman vähenemisestä ja jokien valuma-alueiden pienenemisestä. Kuitenkin hydrauliset laskelmat osoittivat, että näistä muutoksista seuraa vain vähäistä muutosta jokiuomien vesialueessa, joka on vesiorganismien ylläpitämisen kannalta tärkeä. Kaivoksen tuotantovaiheen aikana Rautuvaaran rikastushiekka-alueen eteläaltaasta ei tule mitään kontrolloimattomia pintavesipäästöjä Niesajokeen, sillä vesi pumpataan suoraan eteläaltaasta Muonionjokeen. Niinpä on mahdollista, että virtaama alenee tuntuvasti Niesajoen yläosissa. Heti Rautuvaaran rikastushiekka-alueen alapuolella virtaama voi olla lähellä nollaa talvikuukausien aikana (joulukuusta huhtikuuhun), ja vain hyvin pienet määrät pintavalumaa tukevat pohjaveden ruokkimaa perusvirtausta joissa. Kuitenkin Niesajoen virtaamaa on mahdollista kasvattaa eteläaltaan vedellä (mikäli se osoittautuu riittävän hyvälaatuiseksi), ja pintaveden virtauksen vähenemisestä Rautuvaaran rikastushiekkaalueelta Niesajokeen pitäisi seurata Niesajoen vedenlaadun selvä paraneminen. Pohjavesimallinnusta ja geokemiallista mallinnusta käytettiin ennustamaan kaivoksen infrastruktuureista suotavan veden laatua ja siirtymistä paikalliseen pohjavesijärjestelmään, rikastushiekka-altaille ja lähistön jokiin. Häviävän pieniä tai olemattomia vaikutuksia vedenlaatuun ennustetaan Valkeajoen ja Kuerjoen osalta kaivoksen toiminta-aikana. Ennusteet Äkäsjoelle viittaavat, ettei hälytysrajoja ylitetä keskeisten muuttujien osalta kaivoksen toiminta-aikana. Minkään keskeisten muuttujien osalta pitoisuuksien ei ennakoida nousevan >16 % perustilan yläpuolelle kevään sulamiskaudella kloridia lukuun ottamatta. Talvikuukausina ennustetaan hälytysrajojen ylittymisiä kadmiumin, kromin, elohopean ja uraanin osalta.

Tammikuu, 2013 Page iii of vi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 –Executive Summary

Kylmäojan mallinnuksen tulokset viittaavat merkityksettömiin muutoksiin vedenlaadussa keskeisten muuttujien osalta kaivoksen tuotantovaiheen aikana. Kaivoksen toiminnan aikana Niesajoen vedenlaadun ennustetaan paranevan perustilasta, koska valvomaton valuma nykyisestä Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta lakkaa, ja ylimääräinen vesi uudesta rikastushiekan käsittelyjärjestelmästä ajetaan hallitusti putkea pitkin Muonionjokeen. Toiminnan aikana käsitelty kaivosvesi johdetaan TMF-altaasta Muonionjokeen putkea pitkin. Tämä juoksutus käsittää alle 1 % joen kokonaisvirtaamasta, jopa talvikuukausina, eikä sillä ennusteta olevan merkittävää vaikutusta joen virtaamaan. Mallinnukset viittaavat siihen, että laskukohdan alapuolella Muonionjoessa on sekoittumisvyöhyke, jossa on riski hälytysrajojen ylittymisestä keskeisten muuttujien osalta. Tarvitaan jatkomallinnuksia, kenttätutkimuksia ja keskusteluja viranomaisten kanssa, jotta sekoittumisvyöhyke purkuputken suun alapuolella voidaan määritellä paremmin. Noin 1 – 2 km purkupaikan alapuolella jäteveden ennustetaan sekoittuneen täysin jokiveteen. Tässä vaiheessa mallinnus ennustaa, etteivät hälytysrajat ylity Muonionjoessa. Kuitenkin hälytysrajojen ylittymistä kadmiumin, koboltin, kuparin, molybdeenin, nikkelin ja uraanin osalta ennustetaan tapahtuvan kaivoksen elinkaaren loppuvaiheessa. Useimpien muuttujien osalta vaikutukset ovat suurimmat talvikuukausina, kun joen virtaama on alimmillaan. On olemassa joukko vaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi, mukaan lukien parannukset esitettyyn vedenkäsittelyyn ja kaivosalueen vesienhallintasuunnitelman optimointiin talvijuoksutusten vähentämiseksi Muonionjokeen. Lisäksi ANZECC-metodilla (jonka pohjalta laaditaan vedenlaatutavoitteet, WQO) on rajoituksensa Muonionjoen kaltaisissa hyvälaatuisissa joissa. Kynnysarvot TV määritellään tilastollisesti vedenlaadun perustilasta, ja sellaisissa joissa, joiden perustilan pitoisuudet ovat hyvin alhaisia, TV-arvojen ylitykset kertovat muutoksesta perustilaan verrattuna, mutta ne eivät välttämättä kerro, mitkä ovat vesiorganismeille potentiaalisesti aiheutuvat haittavaikutukset. Muonionjoessa monet kynnysarvot TV ovat selvästi alhaisemmat kuin hälytysrajat AV.

3.3

SULKEMISVAIHE Kaivostoiminnan päättyessä avolouhosten annetaan täyttyä ja muodostaa louhosjärvet, ja sivukivikasat peitetään. Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemissuunnitelma ei ole täysin valmis, mikä aiheuttaa epävarmuutta ennustettaessa rikastushiekka-alueen ja joen alajuoksun vedenlaatua kaivoksen sulkemisen jälkeen. Kuitenkin oletetaan, että maan pinnalla avoimena oleva korkearikkinen rikastushiekka peitetään ja valuma rikkipitoisesta rikastushiekasta loppuu, samoin kuin veden johtaminen Hannukaisen TMF:n eteläaltaaseen. Eteläaltaan ylimääräisen veden sallitaan virrata Niesajokeen, ja Muonionjokeen vievä putki poistetaan käytöstä. Ennusteen mukaan sekä Hannukaisen että Kuervitikon louhoslampien vedenpinta saattaa nousta Äkäsjoen ja Kuerjoen pinnantason yläpuolelle, kun ne ovat palanneet täysin ennalleen. Vaikutus ennustettuun joen virtaamaan on olematon. Laskelmat viittaavat siihen, että kun vettä ensimmäisen kerran valuu täydestä louhoslammesta jokiin, kynnysarvojen TV ennustetaan ylittyvän useiden keskeisten muuttujien osalta. Kuparin ennustetaan ylittävän hälytysrajan AV joissakin virtausolosuhteissa. Vakaan tilanteen ennusteissa ilmenee mahdollisia AV-arvojen ylityksiä, ja TV-arvojen ylityksiä useimpien keskeisten muuttujien Tammikuu, 2013 Page iv of vi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 –Executive Summary

osalta. Vedenlaatua voidaan tuntuvasti parantaa lisäämällä alkalista kiveä (kalkkikiveä, CaCO3) happoa muodostaviin sivukivikasoihin ja/tai lisäämällä alkalista maanparannusainetta (kuten kalkkia, CaO) Kuervitikon louhoslampeen alkuperäisen huonon vedenlaadun korjaamiseksi. Kaivoksen sulkemisen myötä suotautuminen rikastushiekasta rikastushiekka-altaisiin ja paikallisiin jokiin jatkuu. Oletetaan että vedenlaatua eteläaltaassa seurataan ja vettä käsitellään, kunnes se on riittävän hyvälaatuista juoksutettavaksi suoraan Niesajokeen ilman käsittelyä, kuten nykyisessä järjestelyssä. Siinä vaiheessa virtaaman Niesajoessa voitaisiin olettaa palanneen lähelle nykytilannetta. Niesajoen veden laadun ennustetaan huononevan tämän päästön myötä, ja TV-arvojen ylittyvän useiden muuttujien osalta, ja AV-arvojen saattavan ylittyä Niesajoessa kuparin osalta. Suotovesilaskelmat viittaavat siihen, että useiden muuttujien osalta sulkemisen jälkeiset pitoisuudet Kylmäojassa ovat alhaisempia kuin perustilan olosuhteissa. Kuitenkin joidenkin muuttujien (pääasiassa metallien) osalta pitoisuuksien ennustetaan nousevan sulkemisen jälkeen perustilaan verrattuna. Kaiken kaikkiaan Hannukaisen kaivoksen ja Rautuvaaran rikastushiekka-alueen sulkemisen osalta on tunnistettu joukko mahdollisia vedenlaatukysymyksiä. Tässä vaiheessa on tehty joukko konservatiivisia oletuksia vedenlaatuennusteiden suhteen, jotka perustuvat tällä hetkellä käytössä oleviin tietoihin ja nykyiseen kaivoksen sulkemissuunnitelmaan. Käytettävissä on joukko vaihtoehtoja, joiden voidaan olettaa parantavan vedenlaatua (esim. alkalisen aineksen lisääminen sivukivien läjitysalueille ja louhoslampiin, Rautuvaaran rikastushiekka-altaan tai Hannukaisen louhosvesien käsittelyn jatkaminen kaivoksen sulkemisen jälkeen); tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta näiden vaihtoehtojen vaikutukset voidaan arvioida.

SUOSITUKSET Tutkimusraportissa esitetään joukko suosituksia. Keskeiset suositukset on esitetty alla. Pintaveden virtaaman ja vedenkorkeuden, sekä pohjaveden korkeuden ja vedenlaadun seurannan tulee jatkua. Raportissa esitetään suosituksia nykyisen seurantaohjelman parantamiseksi. Vaaditaan lisää mallinnuksia ja paikan päällä tehtävää tutkimusta liittyen Muonionjokeen esitettyyn purkuputkeen, mukaan lukien lisää virtaamatutkimuksia, kenttätutkimuksia laimenemisesta ja tarkistettuja vedenpurkautumismallinnuksia. Viranomaisten kanssa tulisi käynnistää keskustelut purkuputken alapuolella olevia sekoittumisvyöhykkeitä koskevista vaatimuksista. Kaivospaikan vesienhallintasuunnitelman tarkistamista suositellaan sen arvioimiseksi, voidaanko juoksutusta Hannukaisen kaivoksesta eteläaltaaseen vähentää ja/tai voitaisiinko talviajan päästöjä Muonionjokeen vähentää varastoimalla jätevettä talvella paikan päällä. Lisätutkimuksia louhosten vedenlaadusta suositellaan, varsinkin tutkimuksia siitä, olisiko mahdollista neutraloida sivukivien läjitysalueelta tulevaa valumaa ja vaikuttaa louhosten vedenlaatuun kalkkia tai kalkkikiveä lisäämällä. Tarkempaa louhosvesimallinnusta

Tammikuu, 2013 Page v of vi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 –Executive Summary

suositellaan myös sen selvittämiseksi, voisiko vesien kerrostuminen parantaa pintakerroksen veden laatua louhoksessa, mikä vähentäisi muiden lievennysvaihtoehtojen tarvetta. Lopuksi suositellaan mahdollisten passiivisten ja aktiivisten käsittelyvaihtoehtojen selvittämistä Rautuvaaran rikastushiekka–alueen sulkemisen varalta, jotta sulkemisen jälkeisiä potentiaalisia haittavaikutuksia voitaisiin vähentää parhaalla mahdollisella tavalla.

Tammikuu, 2013 Page vi of vi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Table or Contents

SISÄLLYSLUETTELO 1

JOHDANTO ......................................................................................................... 6 1.1 Tavoitteet ........................................................................................................................... 6 1.2 Taustaa .............................................................................................................................. 6 1.2.1 Vaiheen 1 tutkimus ................................................................................................... 7 1.2.2 Vaiheen 2 tutkimus ................................................................................................... 8 1.3 Toimijat............................................................................................................................... 9 1.4 Hankealueen kuvaus ........................................................................................................ 10 1.4.1 Sijainti..................................................................................................................... 10 1.4.2 Maasto.................................................................................................................... 10 1.4.3 Ilmasto.................................................................................................................... 10 1.4.4 Hydrologia .............................................................................................................. 10 1.4.5 Geologia ................................................................................................................. 13 1.4.6 Aikaisempi kaivostoiminta ....................................................................................... 13 1.5 Raportin rakenne .............................................................................................................. 18

PUITTEET.......................................................................................................... 19 2.1 Lainsäädännölliset puitteet................................................................................................ 19 2.1.1 Pintavesien luokittelu .............................................................................................. 20 2.1.2 Pohjaveden luokittelu .............................................................................................. 21 2.1.3 ESIA ....................................................................................................................... 22 2.2 Luvat ................................................................................................................................ 22 2.2.1 Hannukainen .......................................................................................................... 22 2.2.2 Rautuvaara ............................................................................................................. 23

LÄHESTYMISTAPA .......................................................................................... 24 3.1 HIA-lähestymistapa........................................................................................................... 24 3.2 Vedenlaatutavoitteet ......................................................................................................... 25 3.2.1 Metodologia ............................................................................................................ 26 3.2.2 Vertailu vaiheen 1 tutkimuksen vedenlaatutavoitteisiin ............................................ 29 3.3 Keskeiset oletukset ja rajoitukset ...................................................................................... 30

EHDOTETUT TOIMET JA RAJAUSARVIOINTI ............................................... 32 4.1 Pintavesi........................................................................................................................... 34 4.2 Pohjavesi.......................................................................................................................... 42

LÄHESTYMISTAPA NYKYTILANTEEN ARVIOINTIIN..................................... 46 5.1 Ilmasto.............................................................................................................................. 46 5.1.1 Tietolähteet............................................................................................................. 46 5.2 Pintavesi........................................................................................................................... 52 5.2.1 Tietolähteet............................................................................................................. 52 5.2.2 Metodologia ............................................................................................................ 58 5.3 Pohjavesi.......................................................................................................................... 63

Tammikuu, 2013 Page i of iii

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Table or Contents

5.3.1 Tietolähteet............................................................................................................. 63 5.3.2 Metodologia ............................................................................................................ 73

NYKYTILAN SELVITYS .................................................................................... 75 6.1 Ilmasto.............................................................................................................................. 75 6.1.1 Pohjaveden varastoituminen ................................................................................... 76 6.2 Geologia........................................................................................................................... 78 6.2.1 Kallioperä ............................................................................................................... 78 6.2.2 Maaperä ................................................................................................................. 81 6.2.3 Rakennegeologia .................................................................................................... 85 6.3 Pintavedet ........................................................................................................................ 87 6.3.1 Äkäsjoki .................................................................................................................. 87 6.3.2 Kuerjoki .................................................................................................................. 95 6.3.3 Valkeajoki ............................................................................................................... 99 6.3.4 Niesajoki............................................................................................................... 105 6.3.5 Kylmäoja............................................................................................................... 128 6.3.6 Muonionjoki .......................................................................................................... 135 6.3.7 Muut purot ja ojat .................................................................................................. 140 6.3.8 Kosteikot ja lähteet................................................................................................ 141 6.3.9 Nykyiset louhosjärvet ............................................................................................ 144 6.3.10Pintavesien käyttö................................................................................................. 151 6.4 Pohjavesi........................................................................................................................ 151 6.4.1 Hannukainen ........................................................................................................ 151 6.4.2 Rautuvaara........................................................................................................... 171 6.4.3 Pohjaveden käyttö ................................................................................................ 194 6.4.4 Käsitteellinen hydrogeologinen malli...................................................................... 196

HANKEKUVAUS ............................................................................................. 200 7.1 Alueen pohjapiirustus...................................................................................................... 200 7.1.1 Avolouhokset ........................................................................................................ 200 7.1.2 Sivukivien läjitysalueet (WRDs) ............................................................................. 203 7.1.3 Selkeytysallas (CP)............................................................................................... 203 7.1.4 Rikastushiekka-allas ............................................................................................. 203 7.1.5 Muonionjoen purkupaikka ..................................................................................... 206 7.2 Hankealueen vesitase..................................................................................................... 208 7.2.1 Kaivosalueen valuma-alueet ................................................................................. 208 7.2.2 Muonionjoki .......................................................................................................... 208

VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETTY LÄHESTYMISTAPA ............... 210 8.1 Vaikutusten arviointimenetelmät...................................................................................... 210 8.1.1 Numeerinen pohjavesimallinnus ............................................................................ 211 8.1.2 Pintaveden virtaamamallinnus............................................................................... 216

Tammikuu, 2013 Page ii of iii

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Table or Contents

8.1.3 Hannukaisen hankealueen geokemiallinen mallinnus ............................................ 221

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ............................................................................ 227 9.1 Äkäsjoki .......................................................................................................................... 227 9.2 Kuerjoki .......................................................................................................................... 240 9.3 Valkeajoki ....................................................................................................................... 250 9.4 Niesajoki......................................................................................................................... 253 9.5 Kylmäoja ........................................................................................................................ 275 9.6 Muonionjoki .................................................................................................................... 282 9.7 Louhosjärvet ................................................................................................................... 312 9.8 Rautuvaaran selkeytysaltaat ........................................................................................... 321 9.9 Suoalueet ja lähteet ........................................................................................................ 327 9.9.1 Louhosten tyhjentämisen laajuus .......................................................................... 327 9.9.2 Lähteet ................................................................................................................. 332 9.9.3 Luokittelemattomat suoalueet................................................................................ 332 9.9.4 Saivojärven kosteikko ........................................................................................... 333 9.10 Luokitellut akviferit .......................................................................................................... 334

10 VAIKUTUSTEN HALLINTA............................................................................. 340 10.1 Valvonta ......................................................................................................................... 340

11 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET....................................................... 349 11.1 Keskeiset havainnoit ....................................................................................................... 349 11.1.1Kaivostoiminnan vaihe .......................................................................................... 350 11.1.2Sulkemisen jälkeen ............................................................................................... 351 11.2 Suositukset..................................................................................................................... 353

12 LÄHDELUETTELO .......................................................................................... 357

Tammikuu, 2013 Page iii of iii

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Abbreviations & Glossary

Lyhenteitä Lyhenne

Merkitys

°C

Celsiusaste

Prosentti

Vähemmän kuin

Enemmän kuin

Kaksiulotteinen

ADCP

ADCP-virtausmittari

ANZECC

Australian ja Uuden-Seelannin ympäristönsuojeluneuvosto

Hälytysraja

Pitoisuus

CaO

Kalsiumoksidi, kutsutaan yleisesti nimellä kalkki

CCME

Kanadan ympäristölaatuohjeet

Senttimetri

CMA

Valumavesien hallinta-alue

Koboltti

Kupari

DFS

Kannattavuustutkimus

Sähkönjohtavuus

EPA

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto

EPD

British Columbian ympäristönsuojelutoimisto

EQS

Ympäristönlaatustandardi

ERM

Environmental Resources Management –yhtiö

ESA

Ympäristön tilan arviointi

ESIA

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi

Euroopan unioni

Rauta

FHT

Muuttuvapainekoe

GMS

Pohjavesimallinnus

GPR

Maatutka

GTK

Geologian tutkimuskeskus

Pohjavesi

HDPE

Korkean tiheyden polyetyleeni

HIA

Hydrologisten vaikutusten arviointi

Tammikuu, 2013 Page i of v

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Abbreviations & Glossary

High-S

Korkearikkinen

HTC

Kosteuskammiotesti

Pysyvä (sivukivi)

IOCG

Rautamalmi-kupari-kulta

Vedenjohtavuuskerroin

Km 2

Kilometri

Neliökilometri

Litra

L/s

Litraa sekunnissa

LDPE

Matalan tiheyden polyetyleeni

LIMS

LIMS-magneettierotus

LOM

Kaivoksen elinkaari

LVT

Lapin Vesitutkimus Oy

Metri

m mol/L

Millimoolia litrassa

m/d

Metriä päivässä

Neliömetri

m3/d

Kuutiometriä päivässä

m /s

Kuutiometriä sekunnissa

Masl, mmpy

Metriä merenpinnan yläpuolella

Mbgs, mmpa

Metriä maanpinnan alapuolella

Milligramma

mg/L

Milligrammaa litrassa

Millimetri

mm/yr

Millimetriä vuodessa

Mm3

Miljoona kuutiometriä

mS/m

Millisiemensiä metriä kohti

Typpi

NAG

NAG-testi (Hapontuottopotentiaalin määrittäminen)

Nikkeli

NOPEX

Pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoprosessien pintatutkimuskokeiluprojekti

Irtomaa, maaperä

OIVA

Ympäristö- ja paikkatietopalvelu

Fosfori

PAF

Mahdollisesti happoa tuottava (sivukivi)

Tammikuu, 2013 Page ii of v

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Abbreviations & Glossary

PJKSZ

Pajala-Kolarin hiertovyöhyke

1. neljännes [kalenterivuodesta]

RAU12HYD- (D)

Hydrogeologinen havaintoputki peruskalliossa

RAU12HYD- (S)

Hydrogeologinen havaintoputki irtomaan/maaperän sedimentissä

RKTL

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

RMS

Neliöllinen keskiarvo

RSZ

Rautuvaaran hiertovyöhyke

Sekunti

SAC

Erityisten suojelutoimien alue

SMHI

Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos

SO4

Sulfaatti

SPA

Erityinen suojelualue (lintudirektiivin mukainen)

Pintavesi

SWL

Staattinen vedenpinta

SYKE

Suomen ympäristökeskus

Lämpötila

TDS

Liuenneen kiintoaineksen kokonaismäärä

TMF

Rikastushiekan käsittelyjärjestelmä, rikastushiekka-alue

TOC

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä

TSS

Suspendoituneen kiintoaineksen kokonaismäärä

Kynnysarvo

µg/L

Mikrogrammaa litrassa

WFD

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi

WQO

Vedenlaatutavoite

WRD

Sivukiven läjitysalue

Tammikuu, 2013 Page iii of v

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Abbreviations & Glossary

Terminologiaa Akvitardi: Salpaava kerros, joka läpäisee vettä selvästi huonommin kuin akviferi. Purkautumistesti: Havaintoputkeen ruiskutetaan vettä vakiopaineella, niin että voidaan mitata, mikä määrä vettä purkautuu havaintoputkesta tiettynä aikana. Toistetaan eri syvyyksillä alaspäin havaintoputkessa. Kemokliini: Vesistössä oleva kerros, joka muodostuu voimakkaasta kemiallisen tiheyden alenemisesta, joka johtaa selkeään kerrostumiseen. Paineellinen akviferi: Salpavesi, jonka yläpinta rajoittuu selvästi huonommin läpäisevään kerrokseen kuin akviferi, ja jossa pohjaveden pinta on rajoittavan kerroksen alareunan yläpuolella. Salpavesi on kokonaan saturoitunut. Vakiotasoraja: Mallissa pohjaveden vakiotasolle määriteltävä raja. Eutrofinen: Rehevöitynyt. Käytetään kuvaamaan järveä, lampea tai jokea, jossa runsaasti mineraalisia ja orgaanisia ravinteita, jotka lisäävät kasvustoa, erityisesti leviä, mikä vähentää liukenevan hapen määrää ja johtaa usein muiden eliöiden häviämiseen. Eutrofioituminen: Rehevöityminen. Prosessi, jonka myötä järvestä, lammesta tai joesta tulee eutrofinen, yleensä mineraalien tai orgaanisen aineksen valuessa ympäröivältä maalta. Rehevöitymiseen liittyvä kasvien ja levien lisääntyvä kasvu vähentää veteen liuenneen hapen määrää ja johtaa usein muiden eliöiden kuolemaan. Muuttuvapainekoe: Ellei slug-testiä ole mahdollista tehdä, esimerkiksi jos veden pinta on liian syvällä, voidaan havaintoputkeen kaataa tietty määrä vettä ja suorittaa muuttuvapainekoe. Hydraulinen johtavuus (K): Veden virtaama akviferin pinta-alayksikön läpi vesivieton yksikössä. Hydraulisen johtavuuden arvot ilmaistaan kuutiometreinä päivässä akviferin neliömetrillä, jonka vesivietto on 1, esimerkiksi m3/m2/päivä tai m/päivä. Läpivuotava akviferi: Akviferi, jonka yläpuolella on akvitardi, jossa pohjavettä virtaa, kuitenkin pienemmällä virtaamalla kuin akviferissa. Kun akviferia pumpataan, siihen voi valua pohjavettä yläpuolella olevasta akvitardista, ja täyttää akviferin vesivarastoa. Limnologia: Makean veden, erityisesti järvien ja lampien, elämän ja ilmiöiden tieteellinen tutkiminen. Meromiktia: Kuvaa vaihtumista meromiktisessa järvessä, jossa vedet eivät sekoitu, eli järvi on kerrostunut. Oligotrofinen: Käytetään kuvaamaan järveä, lampea tai jokea, josta puuttuu kasviravinteita, kuten fosfaatteja, nitraatteja ja orgaanista ainesta, ja jossa siksi on vähän kasveja ja runsaasti liuennutta happea kaikkialla. Tunkeutumisnopeus: Aika, joka tarvitaan tietyn mittaisen kairausreiän poraamiseen. Huokospainemittari, pietsometri: Halkaisijaltaan pieni havaintoputki, jolla mitataan pohjaveden pintaa akviferissa tietyin väliajoin.

Tammikuu, 2013 Page iv of v

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Abbreviations & Glossary

Pohjavedenpinta, pietsometrinen pinta: Pohjaveden taso, jolla huokospaine vastaa ilmanpainetta, eli veden pinta rajoittamattomissa oloissa ja teoreettinen pinta salpavedessä. Slug-testi: Vedenpinnan nousu havaintoputkessa, kun sinne tuodaan kiinteä tanko (slug) staattisen vedenpinnan alapuolelle. Tiedonkirjaajan avulla seurataan vedenpinnan alenemaa (tätä kutsutaan myös muuttuvapainetestiksi). Kun vedenpinta on palannut tasolle 95 % alkuperäisestä staattisesta vedenpinnan tasosta, tanko poistetaan, jolloin vedenpinta laskee, minkä jälkeen seurataan, miten vedenpinta nousee (tunnetaan myös muuttuvapainekokeena). Lähde-kulkeutumistie-vastaanottajamalli: Tätä mallia käytetään riskinarviointivälineenä selvittämään saastumisen lähde, se, mihin lähde voi vaikuttaa (vastaanottaja) ja millä tavalla lähde kulkeutuu vastaanottajaan (kulkeutumistie). Kaikkien kolmen osan on oltava mukana, jotta saastuminen voi olla mahdollista. Ominaisantoisuus (Sy): Vesimäärä, jonka rajoittamaton akviferi päästää akviferin pinta-alayksikköä ja vedenpinnan laskuyksikköä kohti, tunnetaan myös nimellä tehollinen huokoisuus (%). Ominaispidättyvyys (Ss): Se vesimäärä, joka purkautuu rajoitetun akviferin (tai akvitardin) pintaalayksikköä ja nestepinnan korkeuden yksikkölaskua kohti veden vapautuessa elastisesta varastosta. Arvot ilmaistaan muodossa pituus-1. Varastointikerroin (S): Se vesimäärä, jonka akviferi vapauttaa tai pidättää akviferin pinta-alayksikköä ja vedenpinnan muutosyksikköä kohti. Arvot ovat dimensiottomia. Pintaveden valuma-alue: Koko alue, jolta vesi valuu tiettyyn jokeen. Vapaa akviferi: Akviferi, pohjavesiesiintymä, joka ei ole täysin kyllästynyt sen päällä olevaan kerrokseen, ja jossa vedenpinta on alttiina ilmakehälle. Kyllästymätön vyöhyke: Maanpinnan ja vedenpinnan välillä oleva vyöhyke, jossa huokostila ei ole kokonaan täyttynyt vedellä.

Tammikuu, 2013 Page v of v

Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

1 JOHDANTO 1.1

Tavoitteet SRK Consulting (UK) Limited (“SRK”) on kansainvälisen SRK Consulting (Global) Limited (“SRK Group”) -konsernin hallintayhtiön kumppaniyhtiö. Northland Mines Oy (“Northland”, johon myöhemmin viitataan myös nimillä “yhtiö” tai “asiakas”) on pyytänyt SRK:ta arvioimaan suunnitellun, Suomessa sijaitsevan Hannukaisen rautamalmi-kupari-kulta-hankkeen (“Hannukaisen hanke”), ja hankkeeseen liittyvän Rautuvaaran rikastushiekan käsittelylaitoksen (TMF), mahdolliset hydrologiset vaikutukset. Tämän hydrologisten vaikutusten arvioinnin tärkeimmät tavoitteet ovat: x

Kuvata vesivarojen nykyinen tila;

Arvioida esitetyn Hannukaisessa ja Rautavaarassa toteutettavan kaivostoiminnan potentiaaliset vaikutukset ympäröiviin pohjavesija pintavesivaroihin, mukaan lukien;

Rakentamis-, tuotanto- ja sulkemisvaiheet;

Vaikutukset pohjavesijärjestelmään;

Vaikutukset pintavesien hydrologiaan;

Vaikutukset vedenlaatuun;

Vaikutukset muihin veden käyttäjiin; sekä

Antaa tietoa ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia (ESIA) varten.

Tämä HIA on erillinen asiakirja, jota Ramboll käyttää suomalaisen ESIA:n asiaankuuluvien osien kirjoittamisessa. Rambollin asiakirjassa käsitellään pintavesiympäristön muutosten potentiaalista vaikutusta paikalliseen ekologiaan. Mahdolliset vaikutukset jokiekologiaan eivät kuulu tämän HIA:n piiriin. ERM käyttää Hannukaisen HIA-selvitystä ja suomalaista ESIAselvitystä lopullista kannattavuustutkimusta valmisteltaessa. Hannukaisen hankkeessa mukana olevat osapuolet on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3.

1.2

Taustaa Hannukaisen alueella on pitkä kaivostoiminnan historia. Kaivostoimintaa oli Hannukaisessa viimeksi vuosina 1975–1996. Northland haki valtauksen alueelle vuonna 2005 ja sai malminetsinnän valmiiksi vuonna 2008 (Pöyry, 2010).

Group Offices: Registered Address: 21 Gold Tops, City and County of Newport, NP20 4PG, Wales, United Kingdom. SRK Consulting (UK) Limited Reg No 01575403 (England and Wales)

Africa Asia Australia Europe North America South America

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Malminetsinnän ja kaivostoiminnan Rautuvaarassa aloitti ensimmäisenä Otanmäki Oy vuonna 1962, ja jatkoi sitä vuoteen 1999, jolloin laitoksen sopimus päättyi. Alueelle on läjitetty erityyppistä rikastehiekkaa rautamalmista rauta-kupariin ja kupari-kultaan (GTK, 2010a). Yksityiskohtaisemmin näistä kerrotaan luvussa 1.4.6.

1.2.1

Vaiheen 1 tutkimus Vuonna 2008 Northland teki sopimukset luvussa 1.3 nimettyjen konsulttien kanssa toteutettavuustutkimuksen (DFS) ja ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (ESIA) laatimiseksi Hannukaisen hankkeelle. ESIA:een sisältyi esitetyn Hannukaisen kaivoksen ja siihen liittyvien infrastruktuurien hydrologisten vaikutusten arviointi (HIA), jonka toteutti SRK. Tuohon HIA-tutkimukseen viitataan tässä asiakirjassa nimellä ’Vaiheen 1’ Hannukaisen HIA. Vaiheen 1 Hannukaisen HIA:een (SRK, 2012a) sisältyivät: x

Hannukaisen nykyisen vesivarojen tilan kuvaus sekä veden määrän että veden laadun osalta, mukaan lukien: o

Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Niesajoki ja Muonionjoki;

Luokitellut akviferit, pohjavesiesiintymät Hannukaisen kaivospaikan lähistöllä;

Muut mahdolliset vastaanottajat Hannukaisen kaivospaikan lähistöllä, esim. pohjaveden käyttäjät, luonnonsuojelualueet, kosteikot ja lähteet;

Arviointi suunnitellun vaiheen 1 infrastruktuurien mahdollisista ympäröiville pohjavesija pintavesivaroille seuraavilla tavoilla: o

Numeerinen pohjavesimallinnus;

Geokemiallinen mallinnus;

Pintaveden saantoanalyysi;

Vedenlaatuennusteet; sekä

vaikutuksista

Hannukaisen HIA-raportin laatiminen, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti aineistot, menetelmät ja tulokset käytettäväksi Northlandille ja muille hankkeessa mukana oleville konsulteille.

Hannukaisen vaiheen 1 HIA-tutkimuksessa ei käsitelty rikastushiekan läjitystä Rautuvaaraan, vaan vaiheen 1 suunniteltu TMF:n paikka oli lähellä Hannukaisen kaivoskompleksia, noin 11 km Rautuvaarasta pohjoiseen (SRK, 2012a). Rautuvaara jätettiin pois vaiheen 1 arvioinnista niiden taloudellisten riskien vuoksi, jotka liittyivät mahdollisesti saastuneen entisen kaivosalueen hankkimiseen (Northland, yksityinen keskustelu). Hannukaisen vaiheen 1 HIA-tutkimus (SRK, 2012a) identifioi rajoitettuja vaikutuksia lähellä sijaitseville Äkäsjoelle ja Kuerjoelle. Kuitenkin mahdollisia haitallisia vaikutuksia Valkeajokeen, joka on äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo truter) kutualuetta, sekä Niesajokeen ennustettiin seuraavasti: x

Keskimääräisen kuukausittaisen virtaaman Valkeajoessa ennustettiin vähenevän jopa 12 % talvikuukausina seurauksena joen valuma-alueelta tulevan veden vähenemisestä, minkä aiheuttaa Hannukaisen 1 vaiheen TMF:n alle rakennettava pohjarakenne ja TMF:een liittyvä vesienhallintajärjestelmä;

Tammikuu 2013 Sivu 7

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

TMF:stä ja sivukivikasoista (WRD) tulevat suotovedet saattoivat lisätä tiettyjen muuttujien pitoisuuksia (nitraatti, kadmium, kromi, elohopea ja uraani) vedenlaatutavoitteiden (WQO) varoarvoja (AV) korkeammiksi Valkeajoessa sekä kaivoksen toiminta-aikana että sen sulkemisen jälkeen;

Ennustettiin, että talven keskimääräiset kuukausivirtaamat Niesajoessa kasvaisivat yli 100 % käsitellyn kaivosvesien purkamisen vuoksi; Joidenkin muuttujien osalta rikastushiekka-alueen jätevesi ylitti WQO:t Niesajoessa, ja päästöt johtivat tuntuvaan nousuun tiettyjen muuttujien pitoisuuksissa (rauta, elohopea, nikkeli, sulfaatti ja uraani) Niesajoessa niin, että pitoisuudet ylittivät hälytysrajat; ja

1.2.2

Vedenlaatu louhoslammissa heikkeni laitoksen sulkemisen jälkeen, kun avolouhokset täyttyivät vedellä louhoksen seinämien happoa tuottavan aineksen reaktioiden takia. Louhoslampien vedenlaatu parani, kun louhokset olivat täyttyneet kokonaan vedellä ja tuo aines jäi veden peittoon.

Vaiheen 2 tutkimus Vaiheen 1 tutkimuksessa identifioitujen potentiaalisten negatiivisten vaikutusten vuoksi rikastushiekan sijoittamista Rautuvaaraan arvioitiin uudelleen vaihtoehtona rikastushiekan sijoittamiselle Hannukaisen kaivosalueelle. Tätä HIA:n jatkotutkimusta kutsutaan nimellä ‘Vaihe 2’. Vaiheen 2 tutkimus sisältää: x

HIA-selvityksen Rautuvaarassa sekä Hannukaisen 1 vaiheen tutkimuksen päivittämisen, kuten edellä kappaleessa 1.1. selostettiin. Nämä kaksi tutkimusta on yhdistetty tässä raportissa yhdeksi HIA-asiakirjaksi suunniteltua vaiheen 2 hanketta varten; sekä

Parannuksia Hannukaisen DFS-asiakirjaan. Lukijaa pyydetään katsomaan tarkemmat yksityiskohdat DFS-asiakirjasta (SRK 2012c).

Hannukaisen vaiheen 1 HIA-tutkimuksen aikana SRK teki arvion Hannukaisen hankkeen louhoksen vesienhallinnan vaatimuksista (SRK, 2011) ja siihen liittyvistä vaikutuksista (SRK, 2012a). Nuo tutkimukset edellyttivät konseptuaalista ja numeerista pohjavesivirtausmallinnusta alun perin suunnitellulle paikalle. SRK on laajentanut tätä työtä vaiheen 2 HIA:a varten kattamaan myös esitetyn uuden rikastushiekka-alueen Rautuvaarassa. Tuloksena olevaa ennakoivaa pohjavesimallia on käytetty hydrologisen ja geokemiallisen mallinnuksen taustatietoina ja siten ennustamaan mahdollisia vaikutuksia virtaamaan, vedentasoihin ja laatuun. Vaiheessa 1 esitettiin, että vesi nykyisestä louhoksesta juoksutettaisiin Äkäsjokeen Laurinojan kautta. Vaiheessa 2 tämä vesi varastoidaan Hannukaisen selkeytysaltaaseen ja sitä käytetään koko alueella rakennusvaiheen aikana, eli vaiheen 2 suunnitelmaan ei sisälly mitään päästöjä Laurinojaan tai Äkäsjokeen. Vaiheessa 1 kaivosveden ylijäämä käsiteltiin ja laskettiin suoraan Niesajokeen. Niesajoen vedenlaadulle aiheutuvien mahdollisen vaikutusten vuoksi vaiheessa 2 harkitaan vaihtoehtoa, jossa ylimääräinen kaivosvesi (mukaan lukien Rautuvaaran TMF:n vesi) johdettaisiin putkella Muonionjokeen ja Niesajoki ohitettaisiin. Täten vaiheen 2 tutkimukseen sisältyy sekoittumismallinnus, jotta voidaan ennakoida vaikutuksia Muonionjoen veden laatuun.

Tammikuu 2013 Sivu 8

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Vaiheen 2 aikana tehtyyn työhön sisältyy myös päivityksiä ja parannuksia louhoslampien vedenlaatuennusteisiin Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten sulkemisvaiheen vedenhallintaa varten. Tähän työhön sisältyi yksityiskohtainen vedenhallintamallinnus sekä arvio vaikutuksista, joita seuraisi louhoslammen täyttymisen vauhdittamisella pumppaamalla sinne jokivettä. Mahdollisten vedenlaatuvaikutusten arvioinnissa tukeudutaan vahvasti vertailuun Rambollin kehittämien kaivospaikkaa koskevien WQO:den kanssa. Menetelmä, jolla nämä vedenlaatutavoitteet on laskettu, esitellään luvussa 3.2, jossa esitetään myös näitä WQO:ta koskevat mahdolliset epävarmuudet.

1.3

Toimijat Tärkeimmät HIA:ssa mukana olevat toimijat ovat SRK ja sen alikonsultti Kaya Consulting Ltd (“Kaya”): x

SRK on saanut Northlandilta toimeksiannon laatia HIA Hannukaiseen. Tutkimusta käyttää Environmental Resources Management (“ERM”), joka on kokoamassa ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointia (ESIA) kannattavuusselvitystä (DFS) varten Northlandin puolesta.

Kaya sai SRK:lta toimeksiannon ryhtyä arvioimaan Hannukaisen kaivoshankkeen 1 vaiheen vaikutuksia pintaveden määrään (hydrologia) ja laatuun tärkeimmissä vesistöissä, joihin kaivoshanke saattaisi vaikuttaa. He ovat saaneet toimeksiannon täydentää vaiheen 2 tutkimukset. Heidän työnsä sisältyy tähän HIA-raporttiin.

Tärkeimmät Hannukaisessa mukana olevat osapuolet ja yhteenveto heidän rooleistaan ESIA:a ja DFS:ta varten tehdyissä vesitutkimuksissa on lueteltu taulukossa 1. Taulukko 1-1: Keskeiset toimijat Hannukaisessa Yhtiö

Rooli hankkeessa x

SRK

Kaya ERM Lapin Vesitutkimus Oy (“LVT”) Northland/Ambiotica Nils Eriksson Pöyry

Ramboll Helsingin yliopisto

x x x x

Panos DFS:ssa; geologia ja resurssit, geotekniset tutkimukset, vedenhallinta, kaivostutkimukset (mukaan lukien kustannusarviot), sivukivialueiden suunnittelu, louhoslampimallinnus HIA:n kokoaminen, mukaan lukien numeerinen pohjavesimallinnus, TMF:n ja rikastushiekka-altaan lähdetiedot ja geokemiallinen mallinnus. 43-101 tekniset katsaukset ja raportit HIA:n hydrologiset aspektit, mukaan lukien pintaveden perustila, mallinnus ja vaikutusarviointi DFS:n ESIA:n kokoaminen (Rambollin laatiman suomalaisen ESIA:n pohjalta)

Perustilaselvitykset (pintavesi ja pohjavesi)

SRK:n geokemiallisen mallinnustyön tarkastus

x x

Koko kaivosalueen vesitase Kaivospaikan infrastruktuuri; mukaan lukien pintavesien hallinta, kaivosveden käsittely ja rikastushiekkalaitoksen suunnittelu Vastaanottavien vesistöjen WQO:den kehittäminen Suomen ESIA:n kokoaminen Sulkemissuunnitelma Kvartäärikerrostutkimus, johon sisältyy maatutkatutkimukset (GPR), stratigrafisten tietojen kirjaus, lämpökuvaus ja hydrologiset tutkimukset

x x x x

Tammikuu 2013 Sivu 9

SRK Consulting

1.4

Hankealueen kuvaus

1.4.1

Sijainti

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaisen hanke sijaitsee Kolarin alueella Suomen Lapissa, noin 100 km napapiiriltä pohjoiseen, 25 km Kolarista pohjoiskoilliseen ja 20 km Ruotsin rajasta (Kuva 1-1). Rautuvaaran rikastushiekka-alue sijaitsee Niesan laaksossa, noin 11 km etelään suunnitelluista Hannukaisen louhoksista.

1.4.2

Maasto Alueen topografialle ovat ominaisia kumpuilevat maastot, joiden korkeuserot ovat pieniä. Suurinta osaa alueesta peittää jääkauden aikana kerrostunut moreeni ja hiekka, ja vaihteleva turvepeite matalilla alueilla. Mäet ja jotkut laaksot ovat metsän, pääasiassa koivun, männyn ja kuusen peitossa. Turvesuot, suot ja lukuisat matalat järvet peittävät suuren osan alangoista.

1.4.3

Ilmasto Kolarin alue kuuluu Suomen boreaaliseen havumetsä-sekametsävyöhykkeeseen. Sille on tyypillistä kohtalaiset sateet, kylmät talvet ja viileät kesät. Keskimääräisen vuotuisen sademäärän Hannukaisessa ja Rautuvaarassa arvioidaan olevan 529 mm (Pöyry, 2012a), luku perustuu vaiheen 1 hydrologisten vaikutusten selvityksessä käytettyihin tietoihin. Suurin osa sateesta tulee heinä-elokuussa (keskimäärin 74 mm/kuukausi ja 71 mm/kuukausi), ja sademäärät ovat alhaisimpia helmi-maaliskuussa (27 mm/kuukausi ja 29 mm/kuukausi). Vuoden keskilämpötila, joka on mitattu lähimmällä pitkäaikaisella sääasemalla Pajalassa, Ruotsissa, on -0,1 ºC. Kuitenkin keskilämpötila talvikuukausina, marraskuusta helmikuuhun, laskee -11,2 ºC lukemaan. Marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana sade tulee lumena, ja alkaa sulaa toukokuussa. Lumen syvyys talven päättyessä Kolarissa on keskimäärin 75 cm (Pöyry, 2012a).

1.4.4

Hydrologia Hannukaisen kaivospaikkaa rajaa etelästä Äkäsjoki, lännestä Valkeajoki ja idästä Kuerjoki. Valkeajoki ja Kuerjoki ovat Äkäsjoen sivujokia (Kuva 1-1). Nykyinen Rautuvaaran TMF sijaitsee Niesajoen laaksossa ja se muodostaa Niesajoen latvavedet. Ennen kuin teollinen toiminta Niesajoen laaksossa alkoi, Niesajoen luontaiset latvavedet olivat kauempana ylävirrassa tuntureilla laakson kaakkoispuolella. Kuitenkin Niesan altaan rakentamisen myötä Niesajoen luontaiset vedet käännettiin ohjautumaan Äkäsjokeen keinotekoisella ojalla (Kylmäoja). Tämä oja on edelleen toiminnassa, ja sen tuloksena jäljellä oleva valuma-alue Niesajoen laaksoon ja sitä myötä Niesajokeen, on pieni, noin 5 km2 (Kuva 1-1). Äkäsjoki ja Niesajoki laskevat Muonionjokeen, joka itse on Tornionjoen sivujoki. Muonionjoki yhtyy Tornionjokeen noin 20 km Kolarin eteläpuolella, ja yhdessä ne muodostavat luonnonrajan Ruotsin ja Suomen välillä.

Tammikuu 2013 Sivu 10

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Muonionjoki, Tornionjoki ja Äkäsjoki tunnetaan tärkeinä kalajokina, joista asukkaat saavat sekä Itämeren lohta että meritaimenta (Puro-Tahvanainen et al. 2001). Kuitenkin kalastotutkimuksessa todetaan, että saatavilla ei ole tietoa siitä, että Niesajoessa olisi meritaimenkantaa. Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (RKTL) ei ole sähkökalastuspisteitä Niesajoessa (Ramboll, 2012a). Kaikki tutkitun alueen valuma-alueet sijaitsevat Natura 2000 -suojelualueella. Saivojärven virkistysmetsä sijaitsee muutamia kilometrejä kaivospaikalta lounaaseen.

Tammikuu 2013 Sivu 11

SRK Consulting

Kuva 1-1:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pintaveden ominaisuudet hankealueella

Tammikuu 2013 Sivu 12

SRK Consulting

1.4.5

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Geologia Hannukaisen ja Kuervitikon esiintymät, jotka yhdessä muodostavat Hannukaisen hankkeen, ovat Rautuvaaran TMF:n rikastushiekan lähteenä. Ne ovat kaksi useista rautamalmi-kuparikulta-esiintymistä (IOCG) tällä alueella. Kuitenkin taloudellisesti kannattavia lajitteita on vain pienessä määrässä näistä esiintymistä, ja Hannukaisen ja Kuervitikon esiintymiä uskotaan yksiksi kultapitoisimmista IOCG-esiintymistä Kolarin alueella (Hatch, 2010). Hannukaisen hanke sijaitsee Fennoskandian kilven alueella, joka on laaja, prekambrinen näkyvissä oleva maankuoren alue, joka peittää suurimman osan Suomesta ja Ruotsista. Kilpeen kuuluu kolme arkeeista kratonia (Norrbotten, Karjala ja Kuola), jotka yhdistyivät törmäyksessä varhaisproterotsooisella kaudella (SRK, 2011). Alueen rakennegeologiaa hallitsee Pajala-Kolarin hiertovyöhyke (PJKSZ), pohjoiskoillisesta etelälounaaseen suuntautuva maankuoren siirtymä/hiertovyöhyke. PJKSZ sijaitsee Norrbottenin ja Karjalan kratonien suuntaisesti ja muodostaa niiden välisen tektonisen yhteyden. Hannukaisessa PJKSZ koostuu useista hierto- ja ylityöntövyöhykkeistä, jotka ulottuvat alueelle yli 250 km pituudelta ja 10 km leveydeltä. Siirrokset PJKSZ:n rakenteissa ovat yleensä tapahtuneet kaakon suuntaan, ja havaittavat kaateet ovat yleensä länteen ja/tai lounaaseen (Holma et al, 2008).

1.4.6

Aikaisempi kaivostoiminta Kaivostoiminta Tärkeimmät rautamalmiesiintymät Hannukaisen alueella (Laurinoja, Kuervaara, Vuopio, Lauku ja Kivivuopio) olivat Rautaruukki Oy:n hallinnassa vuodesta 1974 vuoteen 1985 ja Outokumpu Oy:n vuodesta 1985 vuoteen 1995. Historiallisen kaivostoiminnan päättyessä Hannukaisessa Laurinojan ja Kuervaaran malmiesiintymien avolouhosten annettiin täyttyä ja jäädä louhoslammiksi nykyisen alueen sisälle (Pöyry, 2010). Rautuvaarassa malminetsinnän ja kaivostoiminnan käynnisti ensin Otanmäki Oy vuodesta 1962 vuoteen 1967. Rautaruukki Oy jatkoi toimintaa vuonna 1970 käyttämällä pilotoitavaa jalostusmetodia. Sen jälkeen rakennettiin rikastamo jalostamaan rautamalmia Rautuvaaran kaivoksesta (1975 – 1988), ja sen jälkeen rauta- ja kuparimalmeja Kuervaaran (1978 – 1986) ja Laurinojan (1982 – 1988) kaivoksista, ja viimeksi kulta-kuparimalmia Saattoporan kaivoksesta (1989 – 1996) ja neljästä muusta pienemmästä kulta- ja kuparikaivoksesta, jotka olivat Outokumpu Oyj hallinnassa. Outokumpu Oyj:n vuokrasopimus päättyi vuonna 1999, eikä Rautuvaaran laitosta ole käytetty sen jälkeen (GTK, 2010a). Vanhat louhokset suunnitellulla Hannukaisen kaivosalueella ja Rautuvaaran rikastushiekan käsittelylaitoksen alueella näkyvät kuvassa Kuva 1-2 ja Kuva 1-3.

Tammikuu 2013 Sivu 13

SRK Consulting

Kuva 1-2:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaisen vanhat louhokset ja Northlandin kaivosvaltaus

Tammikuu 2013 Sivu 14

SRK Consulting

Kuva 1-3:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Rautuvaaran vanhat louhokset ja jäljellä olevat infrastruktuurit

Tammikuu 2013 Sivu 15

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Rikastushiekan läjitys Rikastushiekan läjityksen nykyisessä Rautuvaara TMF:ssä on kuvannut GTK (2010a) ja se esitetään lyhyesti alla ja kuvassa Kuva 1-4: x

Läjitys Rautuvaaran TMF -alueella alkoi vuonna 1973 jokiuoman luoteispuolella. Rikastushiekkaa on asteittain läjitetty alavirran suuntaan etelään ja kaakkoon, ja purkupaikka on vaihtunut TMF:n elinkaaren aikana, mutta se on aina sijainnut pohjoisen penkereen puolella. Tästä syystä hienompi rikastushiekkamateriaali sijaitsee TMF:n keski- ja eteläosassa, kun taas suurin osa karkeasta materiaalista on asettunut rikastushiekkapadon pohjoiselle puolelle, lähelle purkuaukkoja;

TMF koostuu yhdestä altaasta. Se on rajattu seuraavasti:

Pohjoisessa rajana on suurista kalliolohkareista tehty vastapainepato, joka erottaa TMF:n kauempana pohjoisesta olevasta vesialtaasta. ”Myöhemmin” (ajankohta ei ole tiedossa) on rakennettu pato, joka koostuu rikastushiekkaan sekoitetusta sivukiviaineksesta;

Idässä rajana on sivukiviaineksesta tehty pato;

Etelässä sivukivellä peitetty moreenipato patoaa rikastushiekka-allasta ja myös rikastushiekka-altaan eteläisessä osassa sijaitsevaa selkeytysallasta; ja

Lännessä ei ole mitään patoavaa rakennetta.

Nykyisessä Rautuvaaran TMF:ssä on kaksi allasta: o

Pohjoispuolella vesiallas, jota käytettiin aikaisemman kaivostoiminnan aikana; ja

prosessilaitoksen

vedentuottoon

Selkeytysallas rikastushiekka-altaan eteläpuolella. Altaasta purkautuu vettä suoraan pintavesijärjestelmään, kuten kuvataan alla luvussa 3.3.4, mutta ei ole selvää, miten näitä päästöjä hallittiin aiemman kaivostoiminnan aikana.

Suurimmassa osassa nykyistä rikastushiekkapatoa sen alapuolella on kerros tiivistynyttä turvetta, joka puolestaan sijaitsee hiekka- tai soramoreenikerroksen ja peruskallion päällä. Tähän on kaksi tunnettua poikkeusta laitoksen luoteis- ja koilliskulmilla (Kuva 1-4). Näissä turvekerros puuttuu ja rikastushiekka läjitetään suoraan ohuen humuskerroksen peittämän hiekka- tai soramoreenin päälle. GTK (2010a) oletti, että tiivistynyt turve estäisi mahdollisten kontaminanttien pääsyn pohjaveteen, kun taas niillä alueilla, joilla on vain ohut humuskerros, olisi suhteellisen läpäisevä pohja, ja siksi ne olisivat alttiimpia pohjaveden saastuttamiselle;

Nykyinen rikastushiekan läjitysalue kattaa 85 hehtaarin alueen ja sisältää noin 6,6 miljoonaa tonnia jätettä. Nykyisen laitoksen purkautumisputket sijaitsevat eteläpuolella, ja niistä vesi pääsee virtaamaan Niesajokeen, joka laskee Muonionjokeen noin 12 km alempana.

Tammikuu 2013 Sivu 16

Kuva 1-4:

(a)

(b)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Sivu 17

Tammikuu 2013

Nykyinen Rautuvaaran TMF, jossa näkyy (a) vanhojen läjitysalueiden asteittainen laajeneminen (mustat nuolet osoittavat pintaveden virtaussuunnat) ja (b) luontainen pohjasedimentti laitoksen alla (GTK, 2010a).

U4970_Hannukainen_Phase_2_HIA_Final_Report_FIN_07052013_KUVAT.docx

SRK Consulting

1.5

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Raportin rakenne Tämä vaiheen 2 hydrologisten vaikutusten arviointiraportti on yhdistelmä Hannukaisen vaiheen 1 HIA-raportista ja Rautuvaaran HIA-raporttiluonnoksesta, asiakkaan pyynnön mukaisesti. Alla yhteenveto raportin rakenteesta: 1.

Johdanto: HIA:n tavoitteet, alueellinen asetelma ja keskeiset toimijat;

Puitteet: HIA:n lainsäädännölliset, yritykseen liittyvät ja kansainväliset puitteet;

Lähestymistapa: HIA:ssa käytetyt menetelmät, keskeiset oletukset ja rajoitukset;

Esitetyt toimenpiteet ja rajaukset: mahdollisten lähde-kulkeutumistie-vastaanottajayhteyksien tunnistaminen ja vaikutusarvioinnin kohteet;

Lähestymistapa nykytilanteen arviointiin: nykytilanteen arvioinnissa käytetyt lähteet ja menetelmät;

Nykytilanteen arviointi: kaivospaikan nykytilannetta kuvaava aineisto, kuten ilmasto, pintavesi (SW), pohjavesi (GW) ja geologia, sekä käsitteellinen hydrogeologinen malli;

Hankkeen kuvaus: kuvaus suunnitelluista toimista, jotka voivat vaikuttaa vesivaroihin;

Lähestymistapa vaikutusarviointiin: mallinnuksen ja vaikutusten ennustamistekniikoiden kuvaus;

Vaikutusten arviointi: vaikutusten kuvaus ja laajuus;

10.

Vaikutusten hallinta: korjaavat toimet ja hallintamenetelmät; sekä

11.

Johtopäätökset: keskeiset tulokset ja suositukset.

Tammikuu, 2013 Sivu 18

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

PUITTEET Hanke sijaitsee Pohjois-Suomessa, ja sen on noudatettava sekä kansallisia että kansainvälisiä säännöksiä ja standardeja. Alla oleva yhteenveto aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä selittää, missä kontekstissa hydrologisten vaikutusten arviointi on toteutettu.

2.1

Lainsäädännölliset puitteet 23. lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista, tai “EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi” (WFD) hyväksyttiin koko Euroopan unionissa (EU). Puitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteena on, että kaikkien pintavesien tila jäsenvaltioissa olisi ainakin “hyvä” vuoteen 2015 mennessä. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat: x

Hallinnoivat vesivaroja vesistöalueittain;

Määrittelevät, mikä on “hyvä” tila asettamalla ympäristönlaatustandardit (EQS);

Määrittelevät kansallisella alueellaan olevat erilliset vesistöalueet;

Arvioivat vallitsevan veden laadun;

Määrittelevät ja panevat toimeen tarvittavat toimet saastumisen ehkäisemiseksi; ja

Seuraavat ja tarkistavat edistymistä jatkuvasti.

Pohjaveden osalta WFD (2000/60/EY) olettaa, että pohjavesi on tällä hetkellä saastumatonta ja siksi kemiallisten laatustandardien asettamista ei yleensä pidetä parhaana lähestymistapana (tiettyjä parametreja, kuten nitraatteja, tuholaismyrkkyjä ja torjunta-aineita lukuun ottamatta). Vedenlaatustandardien sijaan WFD:ssä kielletään suorat päästöt pohjaveteen ja (suojaksi epäsuoria päästöjä vastaan) edellytetään, että jäsenvaltiot valvovat pohjavesivarantoja niin, että muutokset kemiallisessa koostumuksessa huomataan ja ihmisen aiheuttamat muutokset voidaan korjata. Direktiivi vaatii myös pohjavesivarojen hallinnointia sen estämiseksi, että akvifereista otetaan liikaa vettä (http://ec.europa.eu). Suomessa vesipolitiikan puitedirektiiviä pannaan toimeen kolmen keskeisen lain avulla: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004); 2. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006); ja 3. Valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista (1303/2004). Suomalainen vesienhoitosuunnittelu on jaettu vesienhoitoalueisiin (CMA), joista jokainen koostuu joko yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Hannukainen ja Rautuvaara sijaitsevat Torniojokilaakson alueella, joka kuuluu Tornionjoen vesienhoitoalueeseen. Se on Ruotsin kanssa yhteinen kansainvälinen vesienhoitoalue. Kuva 2-1 esittelee suomalaiset vesienhoitoalueet.

Tammikuu, 2013 Sivu 19

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kuva 2-1:

Tornionjoen vesienhoitoalue (lähde www.ymparisto.fi, ylläpitäjä Suomen ympäristökeskus SYKE)

Suomen puolella Tornionlaakson alue kuuluu lähes kokonaan Natura 2000 -verkostoon, EU:n laajuiseen vuoden 1992 elinympäristödirektiivillä perustettujen luonnonsuojelualueiden verkostoon. Natura 2000 -verkoston tavoitteena on taata Euroopan arvokkaimpien ja uhanalaisimpien lajien ja elinympäristöjen säilyminen pitkällä tähtäimellä. Vaikka verkostoon kuuluu erityisten suojelutoimien alueita (SAC), erityisiä suojelualueita (SPA) ja luonnonpuistoja, suurin osa maista on yksityisomistuksessa, ja erityisesti korostetaan sitä, että niiden hoito on tulevaisuudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sekä ekologisesti että taloudellisesti (EU-komission ylläpitämältä http://ec.europa.eu -sivustolta).

2.1.1

Pintavesien luokittelu Suomen ympäristökeskus (SYKE) on luokitellut Suomen pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella, jotka määritellään tiettyjen muuttujien varoarvojen mukaisesti. Alla kukin luokka on kuvattu lyhyesti. Tarkemmat yksityiskohdat esitetään liitteessä A.

Tammikuu, 2013 Sivu 20

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Luokka I (Erinomainen): Vesialue on luonnontilainen. Vesistö on yleensä oligotrofinen, kirkas tai lievästi humuspitoinen. Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvin kaikkiin käyttömuotoihin.;

Luokka II (Hyvä): Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.;

Luokka III (Tyydyttävä): Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan huomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin;

Luokka IV (Välttävä): Vesialue on voimakkaasti kärsinyt erilaisesta toiminnasta. Leväkukinnat ovat yleisiä ja saattavat rajoittaa veden käyttöä pitkiä ajanjaksoja. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia. Vesistö soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset; sekä

Luokka V (Heikko): Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestä johtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle. Vesistö sopii heikosti mihinkään käyttöön.

Suomessa on esitetty joitakin teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja ja kasvinsuojelukemikaaleja koskevia ympäristönlaatustandardeja. Näitä ei kuitenkaan ole vielä täysin vahvistettu, eikä niitä siksi oteta huomioon myöhemmin tässä raportissa.

2.1.2

Pohjaveden luokittelu SYKE luokittelee pohjavesivarat kolmeen kategoriaan; I, II ja III: x

Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20–30 vuoden kuluessa tai se tulisi varata kriisiajan vedenhankintaa varten. Vettä käyttää vähintään 10 asuinhuoneistoa tai teollisuuslaitosta;

Luokka II: Yhteisvedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Pohjavettä ei tällä hetkellä käytetä, mutta sitä on mahdollista käyttää vedenhankintaan; sekä

Luokka III: Muu pohjavesialue, jota on mahdollista käyttää vedenhankintaan, mutta saatavilla ei ole riittävästi tietoa tarkempaa luokittelua varten. SYKE saattaa myöhemmin tehdä tutkimuksia luokan III pohjavesialueilla, ja ne voidaan joko siirtää luokkaan I tai II, tai vaihtoehtoisesti poistaa pohjaveden luokittelujärjestelmästä.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole kansallisia laatustandardeja pohjavedelle, mutta tietoja voidaan kuitenkin verrata “sopiviin tausta-arvoihin”. Tässä tutkimuksessa pohjavesitietoja on verrattu juomaveden standardeihin ja Rambollin paikallisia jokia varten laatimiin kaivospaikkakohtaisiin vedenlaatutavoitteisiin, joita käsitellään tarkemmin luvussa 3.2.

Tammikuu, 2013 Sivu 21

SRK Consulting

2.1.3

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

ESIA Suomen lainsäädännössä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia sääntelee Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), jota sovelletaan hankkeisiin, joilla voidaan odottaa olevan tuntuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Laki määrittelee ympäristövaikutuksen seuraavasti: ”hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: x

ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

maaperään, vesiin, monimuotoisuuteen;

yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön;

luonnonvarojen hyödyntämiseen;

sekä asetuksessa 267/1999 mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.”

ilmaan,

ilmastoon,

rakennuksiin,

kasvillisuuteen,

eliöihin

luonnon

maisemaan,

kaupunkikuvaan

Suomalaiset viranomaiset käyttävät ESIA-menettelyä selvittämään vaarantaako hanke vesipolitiikan puitedirektiivissä määritellyt tavoitteet, ja sen myötä sen, voidaanko hankkeelle myöntää ympäristölupa.

2.2

Luvat

2.2.1

Hannukainen Hannukaisen alueella on tällä hetkellä kaksi louhosta; Laurinoja ja Kuervaara. Näihin louhoksiin päästettiin vesi sen jälkeen, kun kaivostoiminta oli päättynyt vuonna 1995, ja alustavassa taloudellisessa arviossa (PEA) arvioitiin, että ne sisältävät noin 3,4 miljoonaa m3 vettä (Hatch, 2010). Nämä louhokset täytyy kuivata ennen kuin kaivostoiminta voi alkaa. Avolouhoslampien veden laskemiseen Äkäsjokeen saatiin lupa vuonna 2007 (Ympäristölupa M12/07) Suomen ja Ruotsin rajajokikomissiolta (BRC). Luvan mukainen laskuvauhti Äkäsjokeen on 300 L/s (0,3 m3/s) kesäaikaan, 100 L/s (0,1 m3/s) talviaikaan ja 400 L/s (0,4 m3/s) tulvakaudella, mikä mahdollistaa sen, että louhokset saadaan kuivattua vajaassa vuodessa (SRK, 2012a). Koska Kuervaaran louhoksessa vedenlaatu on heikompi, lupa määrää, että Laurinojasta valutettavan veden määrä on vähintään 90 % ja Kuervaarasta enintään 10 % “. Alkuperäinen rajajokikomission kuivatuslupa oli voimassa 31. joulukuuta 2010 asti, ja luvan voimassaoloa on jatkettu 31. joulukuuta 2015 saakka (Pöyry, 2012a). Sallitut juoksutusmäärät on esitetty taulukossa Taulukko 2-1.

Tammikuu, 2013 Sivu 22

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 2-1: Yhteenveto sallituista kuivatusjuoksutusmääristä Sallittu pumppausmäärä (L/s)

2.2.2

Vuodenaika

Yhteensä (100 %)

Laurinoja (90 %)

Kuervaara (10 %)

Kesä

300

270

Talvi

100

Tulva

400

360

Rautuvaara Rautuvaaralle ei ole tällä hetkellä mitään ympäristölupaa (Golder, 2012). Aiemmin kontaminoituneen paikan käyttöön liittyviä riskejä on selvitetty kaivospaikan ympäristön tilan arvioinnissa (ESA), jonka toteutti Golder Associates vuonna 2012. Siinä tapauksessa, että Northland aloittaa toiminnan Rautuvaarassa, Northland ottaa Rautaruukki Oy:n aiemmin kantaman vastuun historiallisen kaivostoiminnan rikastushiekasta (Golder, 2012). Northlandin ja Rautaruukki Oy:n välillä on aktiivista vuoropuhelua (J. Kuntonen Vant Riet, henkilökohtainen kommentti). Tällä hetkellä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys siitä, että mikäli Northland ottaa vastuun Rautuvaaran kaivospaikasta, Rautaruukki Oy maksaa sulkemisrahastoon summan, joka vastaa yhtiön vastuita sellaisina, joiksi ne on laskettu vaihdon hetkellä. Tämä raha kattaa osaltaan sulkemiskustannuksia kaivostoiminnan päättyessä. Laajempi keskustelu näistä aiheista ei kuulu tähän raporttiin, ja lukijaa pyydetään lukemaan tarkemmat yksityiskohdat ESA:sta.

Tammikuu, 2013 Sivu 23

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

3 LÄHESTYMISTAPA Kaivostoiminta vaikuttaa paikalliseen hydrologiseen järjestelmään. On olemassa mahdollisuus, että sekä fysikaaliset että kemialliset vaikutukset vaikuttavat sekä pintavesiettä pohjavesijärjestelmiin. Kaikkia kemiallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat kaivostoiminnan kontaminaatiosta, kuvataan lähde-kulkeutumistie-vastaanottaja-mallilla. Tätä mallia käytetään riskinarvioinnin työkaluna selvittämään, mikä on kontaminaation lähde (lähde, esim. sivukivikasa), mihin lähde saattaa vaikuttaa (vastaanottaja, esim. joet, pohjavesimuodostumat), ja millä tavalla lähde saattaa saavuttaa vastaanottajan (kulkeutumistie, esim. pohjavesijärjestelmä). Kaikkien kolmen osatekijän on oltava mukana, jotta kontaminaation mahdollisuus olisi olemassa. Esimerkiksi sellaista myrkyllistä ainesta, jonka pääsy ympäristöön on estetty, ei voida kuvata kontaminaation lähteeksi, koska sillä ei ole mitään kulkeutumistietä eikä vastaanottajaa. Myös kaivostoiminnan aiheuttamia fysikaalisia vaikutuksia, kuten vedenpinnan aleneminen kuivatuksen myötä, on tunnistettu. Kun kyse on fysikaalisista vaikutuksista, ’lähde’ (esimerkiksi päästö selkeytysaltaasta) voi vaikuttaa 'vastaanottajaan’ (esimerkiksi jokeen) suoraan. Mahdollisten vaikutusten tunnistamista on tutkittu HIA:ssa käyttämällä lähestymistapaa, joka kuvataan luvussa 3.1.

3.1

HIA-lähestymistapa Vaikutusten arviointi on iteratiivinen prosessi, joka alkaa vastaanottajan ja vaikutusten tunnistamisesta rajaamisvaiheessa. Kun HIA etenee, painotus siirtyy vaikutusten määrittelemiseen ja arviointiin, joka koostuu kunkin tunnistetun vaikutuksen systemaattisesta arvioinnista. HIA:ssa tehtyä vaikutusarviointia voidaan käyttää ESIA:ssa määrittämään vaikutusten merkitystä, ja auttamaan vaikutusten luokittelemisessa. Osana tätä prosessia on määritelty vaikutusten hallintatoimia kielteisten vaikutusten merkityksen vähentämiseksi tai myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi. Näiden toimenpiteiden huomioonottamisen jälkeen tuloksena olevien (jäljellä olevien) vaikutusten merkitys arvioidaan ESIA:ssa uudelleen samojen kriteerien pohjalta. Taulukko 3-1 esitetään yhteenveto siitä HIA-lähestymistavasta, jota on käytetty Hannukaisen kaivostoiminnan vaikutusten arviointiin. Vaikutusarvioinnissa käytettyä metodologiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 8.1.

Tammikuu, 2013 Sivu 24

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 3-1:

Yhteenveto HIA:n lähestymistavasta

Tehtävä

Kuvaus x

Rajaus

Perustilan kuvaus

Hankkeen kuvaus

x x x x x x x

Vaikutusarviointi x x Vaikutusten hallinta

x x

3.2

Yhteistyö DFS-työryhmän kanssa esitetyn hankkeen ymmärtämiseksi Mahdollisten lähde-kulkeutumistievastaanottajien tunnistaminen Kerätään perustiedot Arvioidaan tiedot sopivien työkalujen avulla Tunnistetaan vastaanottajat ja mahdolliset kulkeutumisreitit Kehitetään konseptuaalinen malli Tunnistetaan ja kuvataan mahdolliset lähteet Käytetään sopivia työkaluja, esim. numeerisia malleja, kvantitatiivisten vaikutusennusteiden tekemiseen Kuvataan todennäköiset vaikutukset Tunnistetaan mahdolliset kielteisiä vaikutuksia korjaavat toimet Esitetään hallintatoimia ja arviointikriteerejä tulevan hallinnan onnistumiseksi Esitetään sopivaa seurantaa

Raportoitu yksityiskohtaisesti Luku 4

Luvut 4 ja Error! Reference source not found. Luku 0 Luvut 5 ja 6

Luku 7

Vedenlaatutavoitteet Raportti vertailee mitattua ja mallinnettua vedenlaatudataa paikkakohtaisiin vedenlaatutavoitteisiin (WQO). Vedenlaatutavoitteet on laatinut SRK ja niistä on sovittu yhdessä Rambollin (jolla on kokonaisvastuu vedenlaatutavoitteiden johtamisesta) ja Northlandin kanssa. Vaiheen 1 raportissa Ramboll laati paikkakohtaiset WQO:t Äkäsjoelle, Valkeajoelle, Kuerjoelle, Niesajoelle ja Muonionjoelle (2012b). Tätä raporttia varten vaiheen 1 WQO:t on laskettu uudelleen niin, että ne ovat yhdenmukaisia tässä raportissa esitettävien tarkistettujen ja päivitettyjen vedenlaadun perustilatietojen kanssa. Päivitetyistä vedenlaatutavoitteista on sovittu Rambollin kanssa, ja kaikki hankkeessa mukana olevat konsultit tulevat käyttämään niitä. Niillä korvataan vaiheen 1 raportissa käytetyt vedenlaatutavoitteiden arvot. Pohjavedelle ei ole olemassa paikkakohtaisia vedenlaatutavoitteita. Koska pohjavettä käytetään kotitalousveden lähteenä Hannukaisessa, pohjaveden laatua tuolla alueella verrataan suomalaisiin juomaveden (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001). Rautuvaarassa pohjavettä ei käytetä juomavetenä, ja on sovittu, että pohjaveden laatutietoja verrataan Niesajoelle kehitettyihin vedenlaatutavoitteisiin.

Tammikuu, 2013 Sivu 25

SRK Consulting

3.2.1

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Metodologia Paikkakohtaiset vedenlaatutavoitteet johdettiin käyttämällä Australian ja Uuden-Seelannin ympäristönsuojeluneuvoston (ANZECC) metodologiaa (ANZECC & ARMCANZ, 2000). ANZECC-lähestymistavassa käytetään kansainvälisesti hyväksyttyjä vedenlaatuohjeita1 ja vedenlaadun perustilaa koskevaa aineistoa. Kullekin parametrille johdetaan ”varoarvot” (TV) ja ”raja-arvot” (AV). Sellaisille parametreille, joille on olemassa kansainvälisesti hyväksytyt ohjearvot, raja-arvo asetetaan yleensä vastaamaan matalinta tai sopivinta kansainvälisistä ohjearvoista, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa perustila on jo kansainvälisten ohjearvojen yläpuolella. Siinä tapauksessa AV voidaan asettaa tilastolliseksi arvoksi perustilan vedenlaatutietojen pohjalta (eli 99. prosenttipiste havaintodatasta plus kaksi keskihajontaa keskiarvon yläpuolelle). Kansainväliset ohjearvot asetetaan yleensä sellaiselle tasolle, jonka yläpuolella on olemassa riski haittavaikutuksista vesiorganismeille. Siis jos AV-arvo ylittyy kaivoksen elinkaaren aikana, oletetaan, että kaivoksen hoitaja ryhtyy välittömästi korjaaviin toimiin ylitysten korjaamiseksi, koska on olemassa välittömien vaikutusten vaara vesiorganismeille. Varoarvo on 80. prosenttipiste perustilan havaintodatasta. Kuten nimikin kertoo, TV toimii yleensä varoittavana kynnysarvona, jonka saavuttaminen kertoo, että kaivoksen hoitajan tulee harkita uusia toimia, jotka voivat johtaa korjaaviin toimiin, esimerkiksi lisää seurantaa tai myrkyllisyystutkimuksia. Jotta TV olisi tehokas varoitustaso, voitaisiin odottaa, että TV-arvon ylitys viittaisi joko merkittävään poikkeamaan perustilan olosuhteista tai potentiaaliseen tulevaan AV-arvon ylitykseen, josta olisi vaaraa vesieliöille. Hannukaisessa perustilan veden laatu on kuitenkin yleisesti erittäin hyvä, ja joissakin suurissa joissa (esim. Muonionjoessa) perustilan tiedot osoittavat vähäistä vuodenajoista riippuvaa tai vuosittaista vaihtelua, mikä johtaa vähäiseen keskihajontaan kerätyssä datassa. Tästä syystä monissa tapauksissa Hannukaisen TV-arvot saattavat olla huomattavasti (suuruusluokkia) alhaisempia kuin AV-arvot, ja suhteellisen lähellä perustilan mediaania. Tällaisessa tilanteessa suhteellisen pienikin pitoisuuden lisäys saattaa johtaa TV-arvon ylittymiseen, vaikka lisääntyneet pitoisuudet eivät olisi merkittävästi perustilan yläpuolella, tai lähellä raja-arvoa. Tästä syystä TV-arvojen käyttö Hannukaisessa on kysymysmerkki, ja tutkimuksessa tulee huolellisesti verrata TV-arvoja perustilan pitoisuuksiin ja AV-arvoihin. Varoarvot ovat kuitenkin hyödyllisiä osoittamaan sellaiset parametrit, joiden osalta laskelmat viittaavat siihen, että ne saattavat ylittää perustilan normaaliolosuhteet ja monissa

1Suositukset, jotka otettiin huomioon vedenlaatutavoitteita (WQO) laadittaessa. 1) CCME, Canadian council of Ministers of the Environment. Canadian Environmental Quality Guidelines. Water Quality Guidelines for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. 2) EPA, United States Environmental Protection Agency. National Recommended Water Quality Criteria for the protection of aquatic life and human health in surface water. Freshwater. 3) EPD, Government of British Columbia, Canada. Environmental Protection Division. Water Quality Guidelines. Fresh Water Aquatic Life. 4) ANZECC, Australian and New Zealand Environmental Conservation Council. Water Quality Guidelines for Aquatic Ecosystems. 5) EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/44/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi 6) EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta

Tammikuu, 2013 Sivu 26

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

tapauksissa varoarvo tulisikin nähdä arvona, joka viittaa ennemmin muutokseen perustilasta kuin potentiaaliseen riskiin vesiorganismeille. On myös syytä todeta, että joissakin tilanteissa (esimerkiksi molybdeenin osalta) AV voi olla suhteellisen korkea verrattuna TV-arvoon, ja tämä voi edellyttää AV-arvon toksikologista uudelleenarviointia niin, että voidaan määritellä herkempi arvo. Tähän tutkimukseen valitun ANZECC-lähestymistavan mukaisesti TV-arvot on laskettu kaikille parametreille, ja TV-arvojen ylitykset on nostettu esiin raportin vaikutusarviointiosassa. Kuitenkin hankkeen lopullisessa YVA:ssa varoarvojen käyttöä ja niiden ylitysten arviointia saatetaan joutua harkitsemaan uudelleen. Voi olla, että joudutaan määrittelemään sopivampi raja, joka toimisi välittömänä kynnysarvona, joka olisi perustilan yläpuolella, mutta raja-arvon alapuolella. Esimerkiksi prosenttiarvoa (50 %) raja-arvosta voitaisiin pitää tuollaisena välittömänä kynnyksenä. Raja-arvot ja varoarvot on johdettu 29 parametrille. Kuitenkin koko datasta on määritetty kaksi parametrien ryhmää: 1.

‘Keskeiset’ parametrit: Ne, joilla on raja-arvot, jotka perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin ohjearvoihin. Mikäli parametrilla on olemassa oleva kansainvälisesti hyväksytty ohjearvo, voidaan olettaa, että se on määritelty ohjearvoksi, joka saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesiorganismeille; sekä

‘Muut’ parametrit: Ne, joilla ei ole kansainvälisesti hyväksyttyjä ohjearvoja, ja joiden raja-arvot perustuvat perustilatietojen analysointiin. Mikäli jollakin parametrilla ei ole kansainvälisiä ohjearvoja, voidaan olettaa, että tällä parametrilla on vähemmän vaikutuksia vesiorganismeihin kuin sellaisilla parametreilla, joilla on ohjearvo.

Parametrit luokitellaan ”keskeisiin” ja ”muihin” taulukossa Taulukko 3-2 ja Taulukko 3-3. Koska WQO:t on määritelty vertaamalla arvoja perustilan tutkimuksen tietoihin, ne laskettiin tietyille vedenlaatunäytteiden ottopaikoille, eli: x

FS09 Äkäsjoessa Hannukaisen kaivospaikan vieressä;

FS10 Äkäsjoessa alaspäin yhtymäkohdasta Valkeajoen kanssa;

FS40 lähellä Kuerjoen jokisuuta;

FS08 lähellä Valkeajoen jokisuuta;

FS15 Niesajoessa nykyisen TMF:N alapuolella;

FS12 Niesajoen jokisuulla;

FS03 Kylmäojan suulla; sekä

FS23 Muonionjoessa heti Niesajoen yhtymäkohdan yläpuolella.

Nämä paikat valittiin paikoiksi, joissa pintaveden laadun kehitystä arvioidaan. Arvot TV- ja AVarvoille näissä paikoissa esitetään asianmukaisissa kohdissa luvussa 6, jossa käsitellään kunkin joen vallitsevia olosuhteita. On syytä huomata, että koska TV:t ja AV:t on määritelty eri paikoille ja käyttämällä kunkin paikan vedenlaatutietoja, nuo arvot vaihtelevat eri puolilla tutkimusaluetta. Monien

Tammikuu, 2013 Sivu 27

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

parametrien osalta raja-arvot ovat samoja kaikkialla tutkimusalueella, koska ne perustuvat kansainvälisiin ohjearvoihin. Kuitenkin jotkut AV:t ja TV:t on määritelty paikasta riippuvien vedenlaatutietojen pohjalta, joten ne vaihtelevat eri paikoissa. Arvot perustuvat kaiken havaintoaineiston analyysiin kussakin paikassa, seuraavin oletuksin ja rajauksin: x

Näytteet, joiden pitoisuudet olivat määritysrajojen alapuolella, sisällytettiin aineistoon pitoisuudella, joka asetettiin puoleen määritysrajasta;

Historialliset näytteenottotiedot (ennen Northlandin näytteenotto-ohjelmaa), joissa oli erittäin korkeat määritysrajat, jätettiin pois analyysista, koska määritysraja vaikutti huomattavasti TV- ja AV-arvojen laskentaan; ja

Valitut vierashavainnot poistettiin aineistosta silloin, kun havaitut pitoisuudet olivat suuruusluokkaa muiden näytteiden mediaanin yläpuolella. Kaikkiaan vain neljä vierashavaintoa poistettiin, koska ne vaikuttivat huomattavasti TV- ja AV-arvojen laskentaan. ANZECC-metodit sallivat vierashavaintojen poistamisen, mikäli niiden uskotaan tuottavan virheellisiä (liian korkeita) varo- tai raja-arvoja.

Taulukko 3-2: ”Keskeiset” parametrit pintaveden laadun arvioimiseen Parametri

Yksikkö

Suspendoitunut kiintoaines

mg/l

Ammonium

mg/l

Nitriitti

mg/l

Nitraatti

mg/l

Kloridi

mg/l

Sulfaatti

mg/l

Rauta

mg/l

Alumiini

mg/l

Arseeni

mg/l

Kadmium

mg/l

Koboltti

mg/l

Kromi

mg/l

Kupari

mg/l

Elohopea

mg/l

Mangaani

mg/l

Molybdeeni

mg/l

Nikkeli

mg/l

Lyijy

mg/l

Uraani

mg/l

Sinkki

mg/l

Tammikuu, 2013 Sivu 28

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 3-3: ”Muut” parametrit pintaveden laadun arvioimiseen Parametri pH

Sähkönjohtavuus

3.2.2

Yksikkö

mS/m

Kalsium

mg/l

Kalium

mg/l

Magnesium

mg/l

Natrium

mg/l

Rikki

mg/l

Pii

mg/l

Barium

mg/l

Strontium

mg/l

Antimoni

mg/l

Vertailu vaiheen 1 tutkimuksen vedenlaatutavoitteisiin Vedenlaatutavoitteet (WQO) tulisi kehittää neuvotellen paikallisten viranomaisten kanssa. Koska Muonionjoki on kansainvälinen joki, keskusteluja täytyy käydä sekä ruotsalaisten että suomalaisten viranomaisten kanssa. Kaivospaikalle soveliaista vedenlaatutavoitteista ei ollut käynnistetty keskusteluja viranomaisten kanssa tätä raporttia laadittaessa. Tästä syystä on mahdollista, että WQO:ta muutetaan osapuolten välillä käytyjen keskustelujen jälkeen. Vedenlaatutavoitteisiin liittyy eräitä kysymyksiä, joita korostettiin vaiheen 1 tutkimuksessa (SRK, 2012a) ja jotka otettiin myöhemmin esille Northlandin ja Rambollin kanssa: x

Niesajoelle oli sarja vedenlaatutavoitteita, jotka perustuivat kaikista joen varrella olleista mittausasemista saatujen tietojen yhdistettyyn analyysiin. Koska Rautuvaaran nykyinen rikastushiekka-allas vaikuttaa Niesajoen vesiin, mikä saa aikaan selvän spatiaalisen trendin havaintodatassa (luku 3.3.4), yhden ainoan vedenlaatutavoitteiden sarjan käyttäminen koko joelle johti siihen, että WQO:t olivat liian alhaisia Niesajoen yläjuoksun perustilan osalta (eli perustilan vedenlaatu ylittää tavoitteet) ja liian korkeita perustilaan verrattuna Niesajoen alajuoksulla (eli perustilan olosuhteet olivat selvästi tavoitteiden alapuolella); ja

Kaikkein tuoreimpia vedenlaadun perustilatietoja ei ollut saatavilla, ja siksi niitä ei käytetty vaiheen 1 vedenlaatutavoitteiden määrittelemiseen. Tämän seurauksena WQO:den ja perustilan tietojen välillä on ristiriitoja jotka täytyy ratkaista vaiheen 2 varalle, niin, että tuoreimmat perustilaselvitystiedot voidaan ottaa mukaan arviointiin.

Koska tämä tutkimus on hyvin herkkä WQO-arvoille, SRK on työskennellyt yhdessä Rambollin kanssa vaiheen 2 aikana WQO:den laskemiseksi uudelleen ja sen varmistamiseksi, että molemmat tutkimukset käyttävät samaa havaintoaineistoa. Ramboll on hyväksynyt korjatut varoarvot (Ramboll, henkilökohtainen kommentti). Ramboll korjasi raudan raja-arvoa SRK:n suosituksesta osana tätä prosessia. Näiden korjausten jälkeen suurimmat WQO-arvoja koskevat huolenaiheet on käsitelty. Vedenlaatutavoitteet perustuvat kaikkien vedenlaatutietojen analyysiin, eikä tutkimusalueen jokia varten asetetuissa tavoitteissa ole mitään vuodenaikavaihtelua. Tästä syystä

Tammikuu, 2013 Sivu 29

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

tutkimuksessa esitetyt pintaveden laatua koskevat laskelmat perustuvat mediaanipitoisuuksiin kaikista vedenlaatutiedoista kussakin näytteenottopaikassa.

3.3

Keskeiset oletukset ja rajoitukset Kuten monet vaikutusarvioinnit, tämä HIA on riippuvainen eri riippumattomien osapuolten toimittamista tiedoista täyden arvioinnin toteuttamiseksi. Yleisesti ottaen kaikki tarpeellinen tieto laskettiin Hannukaisen 1 vaiheen tutkimuksen aikana. Osa näistä tiedoista on jouduttu päivittämään vaiheen kaksi muutetun sijoittelun ja muuttuneiden kaivoksen toimintametodien huomioonottamiseksi. Hankkeen tiukan aikataulun vuoksi kaikkia vaiheen 2 muutoksia ei ole ollut mahdollista ottaa mukaan HIA:een, erityisesti Rautuvaaran osalta. Sen sijaan on tehty joukko oletuksia, jotka koskevat vaiheen 1 aineiston käyttöä tässä tutkimuksessa. Ne vaiheen 1 aineistot, jotka on otettu mukaan tutkimukseen, ovat seuraavat: x

Pöyryn (2013) vedenkäsittelysuunnitelma mallinnuksen tietoihin;

Sivukivikasojen lähdetermien laskemiseksi (luku 5.1.3), sivukivimateriaalin kokonaistonnimäärä on päivitetty heijastamaan vaiheen 2 tonneja. Eri kivilajien osuus kussakin sivukivityypissä on kuitenkin oletettu samaksi kuin vaiheessa 1 laskettu;

Louhoslampien vedenlaadun laskelmissa (luku 5.1.3), louhoksen seinämäalueet on päivitetty vastaamaan vaiheen 2 louhoksen ulkoreunoja. Laskelmissa oletetaan kuitenkin, että eri kivilajien osuus on sama kuin vaiheessa 1 laskettu; sekä

Vaiheen 1 kuormitus, joka laskettiin LIMS-magneettierotusta ja korkearikkistä rikastushiekkaa varten, on käytetty vaiheen 2 tutkimuksessa rikastushiekan lähdetermien laskemiseen (luku 5.1.3).

perustuu

vaiheen

geokemiallisen

HIA:n keskeiset oletukset ja rajoitukset luetellaan alla. Erityiset kysymykset, jotka liittyvät esimerkiksi mallinnustyöhön, nostetaan raportissa esille asiaankuuluvassa alaluvussa. Keskeiset oletukset: x

Kaivostoiminnan aikataulu, sulkemissuunnitelma mukaan lukien, on luvussa 0 kuvatun mukainen;

Kaivoksen infrastruktuuri on sellainen kuin luvussa 4.1 kuvattu perusmalli;

Perustilan ja ennustetun valmisteluvaiheen jälkeisiä vedenlaatuarvoja verrataan luvussa 3.2 kuvattuihin vedenlaatutavoitteisiin; ja

Kaivoksen vesitase on Pöyryn kuvaaman mukainen sellaisena kuin se kuvataan luvussa 4.2.

Keskeiset rajoitukset: x

Perustilan pintaveden virtaus, pintaveden korkeus, pohjaveden laatu ja pohjaveden korkeustiedot ovat rajallisia, eivätkä muodosta täydellistä vuodenaikojen mukaista näyteaineistoa. Pitkän ajan seuranta ei kuulu SRK:n toimeksiantoon ja SRK on riippuvainen Northlandista pitkän aikavälin seurantatietojen saamiseksi.

Tammikuu, 2013 Sivu 30

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pohjavettä koskevat tiedot Rautuvaarassa olivat äärimmäisen vähäisiä, ja niinpä SRK osana HIA-tutkimusta suositteli porauspaikkoja seurantaverkoston rakentamiseksi esitetylle rikastushiekan käsittelylaitoksen alueelle. SRK myös tarkensi menetelmät hydrogeologisen tiedon keräämiseksi porausten aikana ja toimitti asennuspiirrokset. Porausohjelmaa valvoi pääasiassa Northlandin henkilökunta, tiiviissä yhteydessä SRK:n kanssa. SRK otti suoraan valvontaansa huokospainemittarin asennuksen alkuvaiheen ja tarkasti käynnissä olleen porausohjelman. Toistuvista pyynnöistä ja sekä Northlandin että SRK:n henkilökunnan antamista selityksistä huolimatta kaikkia kokeita, muun muassa purkautumis- ja poran tunkeutumistestejä ei aina saatu valmiiksi tai tuloksia kirjattu;

Kairausreikien rakenteen yksityiskohdat ovat saatavilla vain Pöyryn (jälkiliite -SP) ja SRK:n (jälkiliite -HYDR-) kairausrei’ille Hannukaisessa sekä SRK:n (jälkiliite RAU12HYD-) kairausrei’ille Rautuvaarassa;

Paikan päällä olevalla sääasemalla on mittaustietoja vain yhden vuoden ajalta, joten sitä ei voitu käyttää pitkän aikavälin keskimääräisten sääolosuhteiden määrittämiseen kaivospaikalla;

Tämänhetkisiä sulkemissuunnitelmia ei ole laadittu tarkoin Rautuvaaran osalta, ja sulkemisvaiheen vesienhallinnan osalta on jouduttu tekemään oletuksia. Ramboll on vahvistanut, että vaiheen 1 sulkemissuunnitelmaa Hannukaisen kaivospaikalla sivukivien läjityksen osalta tulisi käyttää vaiheelle 2;

Vaiheen 2 TMF:n rakenne ja siihen liittyvät parametrit, esim. suotovesi, on laskettu vain kaivoksen elinkaaren (LOM) ajalta; ja

Kaivospaikka sijaitsee lustaisessa kiintokallioympäristössä ja siksi on todennäköistä, että pohjaveden virtaus on selvästi rakenteista riippuvaista. Raot voivat sekä johtaa että estää pohjaveden virtausta. Rakenteista on vain vähän tietoa, eikä jokaisen rakenteen sijaintia ja hydrologista merkitystä ole mahdollista kartoittaa. Toistaiseksi kartoittamattomat rakenteet voivat toimia hyvin johtavina kulkeutumisteinä lähteen ja vastaanottajan välillä, mutta kääntäen rako voi pysäyttää lähteen tai kääntää pohjaveden virtauksen pois vastaanottajasta. Tästä syystä ei ole mahdollista ennustaa mahdollisia vaikutuksia sellaisella tarkkuudella, jollainen voisi olla mahdollinen isotrooppisessa, huokoisessa ympäristössä, jossa virtaus rakeisessa materiaalissa on hallitseva virtausmekanismi (esim. tasarakeinen hiekkakiviakviferi).

Tammikuu, 2013 Sivu 31

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

4 EHDOTETUT TOIMET JA RAJAUSARVIOINTI Esitetty Hannukaisen kaivospaikka sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa laaksossa noin 200 m merenpinnan yläpuolella (mpy). Vaaroja on alueen länsipuolella (Kivivuopionvaara; 245 mpy) ja itäpuolella (Kuervaara; 325 mpy). Hankkeeseen kuuluu kaksi louhosta – Hannukainen etelässä ja Kuervitikko pohjoisessa. Louhoksiin liittyviin rakenteisiin kuuluvat: x

Hannukaisen kaivospaikalla vedenkäsittelylaitos;

Niesan laaksossa TMF, kaksi selkeytysallasta (pohjoinen ja eteläinen), tuotantolaitos ja vedenkäsittelylaitos; sekä

Uusi tie, rautatie ja putkiverkko.

kolme

sivukivialuetta,

selkeytysallas,

murskain

Esitetyn kaivospaikan pohjapiirros on kuvassa Kuva 4-1. Esitetyn paikan lähistöllä ihmisillä on vain vähän käyttöä pintavesi- tai pohjavesivaroille (Northland, 2011a). Perustilaselvitykset (Northland, 2011a) ja keskustelut viranomaisten kanssa ovat kuitenkin osoittaneet, että joet, joihin hanke saattaa vaikuttaa (erityisesti Äkäsjoki ja Muonionjoki) ovat kriittisen tärkeitä kutujokia meritaimenelle (Salmo truter), joka on uhanalainen laji. Lapin Vesitutkimus Oy:n kesällä 2007 tekemissä perustilaselvityksissä taimenta löytyi Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa, Niesajoessa ja Muonionjoessa. Kalaston perustilatutkimuksessa (Ramboll, 2012a) kuitenkin todetaan, että “mitään tietoa ei ole saatavilla siitä, että Niesajoessa olisi meritaimenkantaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (RKTL) ei ole yhtään sähkökalastuspistettä Niesajoessa.” Lisäksi kaivospaikan lähellä sijaitsee Saivojärven virkistysmetsä. Koska alueella ei ole väestökeskittymiä, eikä pinta- tai pohjavesivaroja käytetä, tärkeimmät vastaanottajat ovat keskeiset kalalajit sekä kaivosalueen alapuolisen pintaveden vesiekosysteemin yleistila.

Tammikuu, 2013 Sivu 32

SRK Consulting

Kuva 4-1:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaiseen esitetyn kaivoksen sijoittelu

Tammikuu, 2013 Sivu 33

SRK Consulting

4.1

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pintavesi Kaivoksen infrastruktuurin (mukaan lukien avolouhokset, sivukivikasat, TMF ja kaivoksen vesienhallintasuunnitelma) saattaa vaikuttaa pintaveden virtauksiin ja veden laatuun useissa lähellä laitosta olevissa vesistöissä (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Kylmäoja ja Niesajoki) sekä alueen alapuolella sijaitsevissa suuremmissa joissa (Muonionjoki). Tästä syystä on tarpeen määritellä jokiekosysteemien nykyiset olosuhteet ja tunnistaa ne virtauksiin ja veden laatuun kohdistuvat vaikutukset, jotka saattaisivat vaikuttaa keskeisiin vastaanottajiin kaivospaikan alapuolella. Vaikkei Suomen luoteisosissa yleensä näy paljoa ihmisen toiminnan vaikutuksia, Hannukaisen alue on ollut historiallisen kaivostoiminnan ja rikastushiekan läjityksen paikka. Nämä aiemmat toiminnot vaikuttavat lähtötilanteen olosuhteisiin tutkimusalueella. Keskeiset pintaveden parametrit, jotka otetaan arvioinnissa huomioon, kuvataan taulukossa Taulukko 4-1. Taulukko 4-1: Pintaveden keskeisten parametrien kuvaus Keskeinen hydrologinen parametri Virtaustiet ja valuma-alueet

Tutkimisen syy Virtaustiet määrittävät vesistön hydrologisen verkoston ja kuvaavat yhteydet eri virtojen ja jokien välillä. Muutokset virtausteissä tai valuma-alueissa voivat vaikuttaa alajuoksun virtaamaan, pääsyyn vesistön ylemmille osille ja ravintoaineiden pääsyyn alajuoksulle.

Vuosivirtaama

Vuosivirtaama mittaa tutkimusalueen läpi virtaavan veden kokonaismäärää. Arviointi vuosivirtaaman muutoksen vaikutuksista kertoo hankkeen laajemmista vaikutuksista veden ja maan eliöiden käytettävissä olevalle vedelle.

Kuukausivirtaama

Tutkimusalueella virtaamat vaihtelevat läpi vuoden. Kuukausivirtaaman jakauma heijastelee lämpötilojen ja sademäärien vuosittaista kiertoa ja se on tasapainossa monien vesieliöiden luontaisen elinkaaren kanssa.

Alhaiset virtaamat

Vähimmäisvirtaama on välttämätön veden ekosysteemien säilyttämiseksi terveinä. Virtausolojen heikkeneminen voi vaikuttaa vesiorganismeihin ja vedenlaatuun.

Suuret virtaamat

Huippuvirtaamilla (eli tulvilla) on vaikutuksia ihmisten ja luonnon ympäristöön. Tulvat voivat aiheuttaa vahinkoja ja kuolemia, mutta myös tarjota luontaisen sedimentin ja veden lähteen, joka ylläpitää kosteikkoja ja tulvavesialueita jokien laaksoissa. Ne auttavat myös puhdistamaan kivisiä joen uomia liiallisesta sedimentistä, joka kasaantuu alhaisen virtaaman jaksoilla. Tämä kivinen pohja on kriittisen tärkeä kalojen kudulle.

Vedenlaatu

Paikallinen joki on tunnistettu tärkeäksi kutujoeksi meritaimenelle (Salmo truter), joka on uhanalainen laji. Muutokset vedenlaadussa voivat vaikuttaa jokien kykyyn ylläpitää syntyperäisiä vesiorganismeja, erityisesti meritaimenta.

Vesiorganismien säilyttämisen kannalta ratkaisevina virtaamaparametreina pidetään niitä, jotka liittyvät virtausolosuhteisiin kalajoissa (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Niesajoki ja Muonionjoki), sillä matalat virtaamat ovat ratkaisevan tärkeitä elinympäristön laadun ja määrän säilyttämiseksi talvi- ja kesäkuukausina, ja myös kutualueen suojelemiseksi altistumiselta (Northland, 2011b).

Tammikuu, 2013 Sivu 34

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kanavan muodosta riippuen suhteellisen pienetkin muutokset virtausolosuhteissa voivat vaikuttaa elinympäristöön. Lisäksi uudet rakenteet voivat johtaa virtaaman heikentymiseen, joka voi johtaa tasaisempaan virtaamaan läpi vuoden, joten myös virtaaman vaihtelu vuodenaikojen mukaan on myös tärkeä seikka. Sen sijaan, vaikka myös suuret virtaamat ovat tärkeitä terveelle joen ekosysteemille, pienet muutokset suurissa virtaamissa eivät välttämättä aiheuta yhtä merkittäviä vaikutuksia vesieliöille. Kynnykset, joiden kohdalla tapahtuu merkittäviä vaikutuksia, määritellään ESIAprosessissa vesibiologien ja muiden ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Kaivospaikkaa ympäröivät paikalliset joet on tunnistettu kriittisen tärkeiksi kutupaikoiksi meritaimenelle (Salmo truter), joka on uhanalainen laji. Muutokset vedenlaadussa voivat vaikuttaa jokien kykyyn ylläpitää syntyperäisiä vesiorganismeja, erityisesti meritaimenta, ja siksi on erittäin tärkeää arvioida hankkeen mahdolliset vaikutukset paikallisen hydrologian vedenlaatuun. On syytä toistaa, että tämän HIA:n tavoitteena on arvioida esitetyn kaivostoiminnan vaikutuksia pintavesiresursseihin ja tuottaa tietoa ESIA:a varten. HIA pitää keskeisenä vastaanottajana pintavesijärjestelmää ennemminkin kuin paikallista ekologiaa. ESIA:ssa arvioidaan pintaveden virtaaman ja vedenlaadun muutosten vaikutukset paikalliseen ekologiaan. Ensimmäinen tutkimusalueen arviointi niiden kaivostoimintojen selvittämiseksi, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa pintaveden määrään tai laatuun käynnistettiin tuloksin, jotka esitellään taulukossa 4-2 ja taulukossa 4-3. Muita mahdollisia vaikutuksia identifioitiin hankekuvausta ja perustilan luonnehdintoja laadittaessa, ja ne lisättiin taulukkoon 4-2 ja taulukkoon 4-3 niin, että nämä taulukot esittävät kattavan luettelon kaikista potentiaalisista vaikutuksista, Mikäli jokin mahdollinen vaikutus on HIA:n tutkimusalueen ulkopuolella, tai mikäli määrällistä vaikutusarviointia ei tarvita, ne on suljettu pois tässä vaiheessa, eikä niitä oteta huomioon tämän raportin kvantitatiivisessa analyysissa. Muut keskeiset asiat käsitellään yksityiskohtaisesti tämän raportin myöhemmissä luvuissa.

Tammikuu, 2013 Sivu 35

Kaivoksen osien rakentaminen kaivosalueen sisällä olevien virtojen päälle ja vesienhallintasuunnitelma

Avolouhosten kuivatus

Vuosivirtaama ja virtaustiet

Kuukausi- Alhaiset virtaamat virtaamat

Page 36 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Niesajoen vesistöön pumpattava liika vesi kaivosalueen rakennettavilta alueilta saattaa vähentää virtaamaa kaivosalueen lähellä olevissa joissa (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki).

Saattaa vähentää pohjavaluntaa kaivosalueen vieressä oleviin jokiin seurauksena vähäisemmästä pohjaveden valunnasta (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki)

Muutoksia Niesajoen ja Kylmäojan virtaamissa

Uusien patojen ja ohijuoksutusrakenteiden rakentaminen Niesan laaksoon

Kaivostoiminta

Muutoksia Kivivuopionojan ja sen myötä Valkeajoen virtaamassa

Selkeytysaltaan ja ohijuoksutusrakenteiden rakentaminen Hannukaiseen

Rakentamisvaihe

Potentiaalinen vaikutus

Epätodennäköistä, koska valuma-alue liian pieni

Muutokset liian pieniä, jotta ne vaikuttaisivat merkittävästi tulvavirtaamiin

Tammikuu, 2013

Luku 6

Vaikutusten odotetaan olevan samankaltaisia kuin muutokset toiminnan aikana. Tämän takia rakennusajan muutoksia ei arvioida erikseen, vaan ne käsitellään kaivostoimintaa käsittelevissä luvuissa..

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Tulvavirtaamat

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Alustava pintaveden määrään ja virtaamaan liittyvien vaikutusten rajaus

Kaivoksen osa

Taulukko 4-2:

SRK Consulting

Rautuvaaran TMF:n laajentaminen rikastushiekan läjittämistä varten muuttaa paikallisia virtausteitä laakson ympärillä, ja rikastushiekka peittää eteläisen altaan ja joitakin kosteikkoalueita nykyisen TMF:n lounaispuolella. Selkeytysaltaat rakennetaan Niesajoen laakson pohjois- ja eteläpuolelle. Vettä saattaa suotua altaista Kylmäojaan ja Niesajokeen.

Rikastushiekan läjittäminen Niesajoen laaksoon

Pohjoinen ja eteläinen selkeytysallas

Kuukausi- Alhaiset virtaamat virtaamat

Page 37 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Saattaa muuttaa virtaamia Äkäsjoessa ja Valkeajoessa, mikä vaikuttaa veden tasoon Saivojärven kosteikossa. Muutoksia Äkäsjoen ja Valkeajoen virtaamassa valuma-alueen pienenemisen seurauksena.

Kaivoksen osien rakentaminen kaivosalueen sisällä olevien virtojen päälle ja vesienhallintasuunnitelma

Kaivoksen peittoalueella olevien pienten luontaisten virtojen häviäminen

Kaivoksen osien rakentaminen kaivosalueen sisällä olevien virtojen päälle ja vesienhallintasuunnitelma

Vuosivirtaama ja virtaustiet

Potentiaalinen vaikutus

Luku 6

Suotoveden määrä liian vähäinen vaikuttamaan tulvavirtaamiin

Tammikuu, 2013

Luku 6

Pieniä vesialueita poistetaan ja virtoja käännetään kaivoksen rakentamisen myötä. Kvantitatiivista analyysia ei tarvita.

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Muutokset liian pieniä vaikuttamaan tulvavirtaamiin merkittävästi

Tulvavirtaamat

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Kaivoksen osa

SRK Consulting

Mahdollista, että virtaus Valkeajokeen ja Äkäsjokeen kasvaa Mahdollista, että virtaus Niesajokeen kasvaa

Kaivospaikan vedenhallintapatojen pettäminen

Niesan padon pettäminen

Mahdollisia muutoksia perustilaan kaivosalueelta tulevaan valuntaan verrattuna

WRD:en, TMF:n ja selkeytysaltaan hyödyntäminen

Page 38 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Jatkuva vaikutus jokiin menevään pohjavaluntaan, kunnes kaivoslampi on täyttynyt ¥

Kuukausi- Alhaiset virtaamat virtaamat

Vuosivirtaama ja virtaustiet

Tammikuu, 2013

Luku 6

Niesan pato on olemassa oleva pato, jolla on oma huolto- ja tarkastusohjelma. Padon pettämisen arviointi ei kuulu tähän arviointiin.

Ei sisälly tähän arviointiin

Luku 6

Virtaaman lisäys niin pieni, ettei vaikuta tulvavirtaamiin ¥

Luku 6

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Juoksutusmäärät liian pieniä vaikuttamaan tulvavirtaamiin

Tulvavirtaamat

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Kaivoslampien täyttyminen

Sulkemisvaihe

Voi muuttaa virtausta Muonionjoessa

Vedenkäsittelylaitos käsittelee TMF:n korkearikkisen osan keräilyjärjestelmän vettä ja juoksuttaa sen eteläiseen selkeytysaltaaseen. Tämän altaan vesi juoksutetaan Muonionjokeen, mikä vaikuttaa virtauksiin Niesajokeen ja Muonionjokeen.

Potentiaalinen vaikutus

Kaikki kaivostoiminta

Vedenkäsittelylaitos

Kaivoksen osa

SRK Consulting

Vedenkäsittelylaitos

Rautuvaaran TMF

Kaivoksen osa

SRK Consulting

Vuosivirtaama ja virtaustiet

Kuukausi- Alhaiset virtaamat virtaamat

Page 39 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Sulkemisvaiheen vedenlaadusta riippuen vedenkäsittelylaitosta saatetaan joutua käyttämään toiminnan päättymisen jälkeenkin. Virtaus sulkemisvaiheessa on todennäköisesti alhaisempi kuin toiminnan aikana.

Rautuvaaran TMF:n kaivostoiminnan loppuvaiheen laajuuden odotetaan pysyvän ennallaan sulkemisvaiheen alettua, ja vaikutukset hydrologiaan ovat samankaltaisia kuin toiminnan aikana

Potentiaalinen vaikutus

Juoksutusmäärät liian pieniä vaikuttamaan tulvavirtaamiin

Suotoveden määrä liian vähäinen vaikuttamaan tulvavirtaamiin

Tulvavirtaamat

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Tammikuu, 2013

Luku 6

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Sedimenttipäästöjen tai nykyisen rikastushiekan siirtelyn mahdollisuus, millä on vaikutuksia vedenlaatuun Niesajoessa

Uusien patojen ja ohijuoksutusrakenteiden rakentaminen Rautuvaaran TMF:n ympärille Rautuvaara TMF

Luku 6 Luku 6 Ei sisälly tähän arviointiin.

Hallitsematon altaiden käsittelemättömän veden pääsy Niesajokeen tai Kylmäojaan Käsittelylaitoksen poistovesi juoksutetaan Muonionjokeen, mikä johtaa mahdollisiin muutoksiin Muonionjoen veden laadussa Mahdollisuus käsittelemättömän veden pääsyyn Valkeajokeen, Äkäsjokeen ja Niesajokeen Mahdollisuus veden tai käyttämättömien kaivosten rikastushiekan pääsylle Niesajokeen. Saattaa muuttaa veden laatua Muonionjoessa

Rikastushiekan läjitys Niesajoen laaksoon

Pohjoinen ja eteläinen selkeytysallas ja vedenhallintapadot

Vedenkäsittelylaitos

Vedenhallintapadon pettäminen kaivospaikalla

Niesan padon pettäminen

Kaikki kaivoksen toiminta

Page 40 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Luku 6

Mahdollisuus heikkolaatuisen veden suotumiseen Niesan laaksosta rikastushiekan läpi paikalliseen pohjavesijärjestelmään. Tämä suotovesi voisi päästä Niesajokeen tai Kylmäojaan Rautuvaaran TMF:n alapuolella.

Luku 6

Tammikuu, 2013

Niesan pato on olemassa oleva pato, jolla on oma huolto- ja tarkastusohjelma. Padon pettämisen arviointi ei kuulu tähän arviointiin.

Luku 6

Mahdollisia käsittelemättömän kaivoksen suotoveden päästöjä Äkäsjokeen, Kuerjokeen tai Valkeajokeen

Suotovesi sivukivikasoista ja muista kaivoksen infrastruktuureista

Kaivostoiminta

Luku 6

Lisääntyvän eroosion mahdollisuus ilmastusportaikon lähistöllä, mikä johtaisi kasvavaan sedimenttikuormitukseen ja vedenlaadun heikkenemiseen alajuoksun vesistöissä

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Veden pumppaaminen Laurinojan ja Kuervaaran louhoslammista selkeytysaltaaseen

Mahdollinen vaikutus

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ilmastusportaikko on keinotekoinen kanava ja siksi se voidaan suunnitella niin, että vältytään merkittävältä eroosiolta. Valvontatoimiin voi sisältyä kanavan alttiimpien osien vuoraaminen tai lohkareiden asettaminen kanavan uomaan. Koska haitallisten vaikutusten korjaamiseksi voidaan suunnitella tekninen ratkaisu, aihetta ei käsitellä tarkemmin tässä raportissa.

Rakentamisvaihe

Kaivoksen osa

Taulukko 4-3: Alustava pintaveden laatuun liittyvien vaikutusten rajaus

SRK Consulting

Page 41 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Luku 6

Rautuvaaran TMF

Vedenkäsittelylaitos

Luku 6

Suotaminen Rautuvaaran TMF:sta pohjavesijärjestelmään todennäköisesti jatkuu sulkemisvaiheen alettua. Tämä suotovesi voisi päästä Niesajokeen tai Kylmäojaan Rautuvaaran TMF:n alapuolella. Sulkemisvaiheen vedenlaadusta riippuen vedenkäsittelylaitosta saatetaan joutua käyttämään toiminnan päättymisen jälkeenkin, millä olisi jatkuvia vaikutuksia Muonionjoen veden laatuun.

Luku 6

Mahdollisuus heikkolaatuisen veden päästöihin kaivospaikan infrastruktuureista vastaanottavaan ympäristöön

Luku 6

Tammikuu, 2013

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Suotaminen, valuminen tai päästöt kaivoksen rakenteista sulkemisvaiheessa

Mahdollinen vaikutus

Mahdollisuus heikkolaatuisen veden päästöihin louhoslammista pohjaveteen tai pintaveteen

Kaivoksen osa

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Louhoslampien täyttäminen

Sulkemisvaihe

SRK Consulting

4.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pohjavesi Vaikka tärkeät kalalajit ja pintaveden vesiekosysteemin yleistila kaivosalueen alapuolella on identifioitu keskeisiksi vastaanottajiksi, on silti tarpeen pohtia pohjavesijärjestelmälle aiheutuvia vaikutuksia. Pohjavesi Hannukaisessa on yleensä rajoittamatonta, mikä mahdollistaa yhteydet pohjavesija pintavesijärjestelmien välillä. Osa sadannasta (sateista, lumen sulamisesta) kulkee kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavesijärjestelmään pohjavesimuodostuksena. Ja päinvastoin, pohjavesi tukee pintavesijärjestelmää lähteiden ja kosteikkojen kautta, ja yleisemmin pohjavaluntana jokiin. Luoteisessa Suomessa väestöntiheys on alhainen ja kaivospaikan lähistöllä ei ole kaupunkeja eikä kyliä; kuitenkin paikalliset kartat osoittavat, että Äkäsjoen ja Niesajoen varsilla on useita kesämökkejä: x

Pöyry (2010) toteaa, että Hannukaisen hankkeen lähistöllä on 15 kotitaloutta ja 45 loma-asuntoa, lähin talo on noin 100 m päässä vanhoista kaivoksista. Pohjavesikaivoja, jotka ovat yhteydessä paikalliseen pohjavesijärjestelmään, on löydetty kolmelta näistä kiinteistöistä, ja ne tarjoavat näille talouksille vedenlähteen. Samanlaista pohjaveden ottoa saattaa tapahtua myös muissa taloissa; ja

Paikallisista kartoista löytyy yksi rakennus Niesajoen varrelta noin 5 km nykyisestä rikastushiekkalaitoksesta alaspäin, ja neljä muuta rakennusta noin 4 km kauempana alajuoksulla. SRK löysi hankepaikkakäynnillä pysyvän asunnon 250 m päästä nykyisestä TMF:sta.

Kaivostoiminta saattaa vaikuttaa esitetyn hankealueen sisällä sijaitseviin pohjavesiesiintymiin, (yksityiskohtaisempi selostus on luvussa 6.4.3). Kuitenkin ihmiset käyttävät akvifereja erittäin vähän ja Northland ostaa kaikki yksityiset kaivot ennen kaivostoiminnan aloittamista (M. Smith, Northland, henkilökohtainen kommentti). Pohjavesi on tärkein kulkeutumistie, joka yhdistää mahdolliset lähteet (esim. WRD) alueen tärkeimpiin vastaanottajiin (eli jokiin). Tästä syystä, vaikka pohjavesiresursseja käytetään vain rajoitetusti, pohjaveden määrä ja laatu ovat silti tärkeitä siksi, että pohjavesi on kontaktissa pintavesijärjestelmän kanssa. Keskeiset pohjaveden arvioinnissa käsiteltävät parametrit esitellään taulukossa 4-4.

Tammikuu, 2013 Page 42 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 4-4: Pohjaveden keskeisten parametrien kuvaus Keskeinen hydrologinen parametri

Pohjaveden pinnan taso kontrolloi pohjaveden ja pintaveden kontakteja, eli pohjavaluntaa jokiin. Se määrittelee myös kosteikkojen ja lähteiden paikat. Pohjaveden pinnan muuttuminen, esimerkiksi vedenpinnan lasku, joka johtuu louhoslampien kuivatuksesta, voi vaikuttaa paikalliseen kosteikkoekosysteemiin, pohjaveden ottoon ja lähteisiin.

Pohjaveden pinta

Hydraulinen johtavuus

Vedenlaatu

Tutkimisen syy

Yhdessä pohjaveden pinnan kanssa pohjaveden alapuolisten rakenteiden hydraulinen johtavuus määrää pohjaveden virtauksen. Siksi hydraulinen johtavuus on keskeinen parametri saasteiden kulkeutumista ennustettaessa. Hankealueen lähistöllä on useita pohjavesiesiintymiä. Vielä tärkeämpää ehkä kuitenkin on että pohjavesi on potentiaalinen kulkeutumisreitti kaivoksen infrastruktuurien (esim. WRD, TMF) ja paikallisen jokiverkoston välillä. Siksi muutokset pohjaveden laadussa voivat vaikuttaa jokien vedenlaatuun ja siten jokien mahdollisuuksiin ylläpitää vesiorganismeja.

Alustavassa arvioinnissa määriteltiin sellaisia kaivostoimintoja, jotka voisivat merkittävästi vaikuttaa pohjaveden laatuun tai määrään. Tulokset esitetään taulukossa 4-5. Muita mahdollisia vaikutuksia identifioitiin hankekuvausta ja perustilan luonnehdintoja laadittaessa, ja ne lisättiin taulukkoon 4-5 niin, että nämä taulukot esittävät kattavan luettelon kaikista tutkimuksessa identifioiduista potentiaalisista vaikutuksista.

Tammikuu, 2013 Page 43 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

¥ ¥

Muutokset paikallisessa pohjavesitilanteessa mahdollisia siksi, että pohjavettä muodostuu vähemmän vuorauksen takia Akviferit saattavat vaurioitua suotamisen vuoksi, mikä heikentää pohjaveden laatua

Korkearikkisen aineksen altaan pohjarakenne

Pohjoinen ja eteläinen selkeytysallas

Page 44 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Pohjaveden vedenlaatu saattaa muuttua, mikä vaikuttaa akviferiin ja jokien pohjavaluntaan

Suotaminen WRD:sta, TMF:sta tai muista kaivoksen infrastruktuureista

Sivukivikasojen rakentaminen akviferien päälle tai kaltevasti niiden yläpuolelle

Louhiminen akviferin läpi

Pohjaveden pinta

Vedenlaatu

Tammikuu, 2013

Luku 6

Luku 6 Huomautus: Northland ostaa yksityiset kaivot, eikä niitä tulla käyttämään, joten niitä ei luokitella vastaanottajiksi.

Luku 6

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Akviferit saattavat hävitä (osittain tai kokonaan) louhosta kaivettaessa Akviferit saattavat vaurioitua WRD-suotamisen vuoksi, mikä heikentää pohjaveden laatua

Avolouhosten kuivatus

Saattaa johtaa vedenpinnan alenemiseen louhosten ympärillä, mikä vaikuttaa kosteikkoihin, puroihin, kaivoveden ottoon sekä pohjavaluntaan jokiin

Saattaa muuttaa suodantamääriä, mikä vaikuttaa paikalliseen pohjaveteen

Kasvillisuuden ja pintamateriaalien poistaminen korkearikkisen alueen pohjarakenteen valmistelemiseksi

Kaivostoiminta

Saattaa johtaa vedenpinnan alenemiseen louhosten ympärillä, mikä vaikuttaa kosteikkoihin, puroihin, kaivoveden ottoon sekä pohjavaluntaan jokiin

Potentiaalinen vaikutus

Nykyisten avolouhosten kuivatus

Rakentamisvaihe

Kaivoksen osa

Taulukko 4-5: Alustava pohjaveteen liittyvien vaikutusten rajaus

SRK Consulting

Kaivoksen osa

Pohjaveden vedenlaatu saattaa muuttua, mikä vaikuttaa akviferiin ja jokien pohjavaluntaan

Rautuvaaran TMF

Page 45 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Mahdollisesti kontaminoitunut louhoslammen vesi suotautuu pohjavesijärjestelmään

Vedenlaatu

Louhosten täyttäminen vedellä

Pohjaveden pinta

Tammikuu, 2013

Luku 6

Louhosten pinta on paljas, mutta koska rikastushiekka jää täysin veden alle, ennustetaan, että rikastushiekka ei merkittävästi hapetu, ja Suotaminen rajoittuu kapealle reaktioalueelle. Louhoslampien vedenlaadun osalta ei tässä tutkimuksessa ole tehty erillisiä laskelmia, mutta laajemman Rautuvaaran vesistön vedenlaatuvaikutusten ennustaminen on huomioitu valumaveden laadun ennustamismallissa

Arvioitu yksityiskohtaisesti tai rajattu pois

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Mahdollinen vaikutus keskeiseen hydrologiseen parametriin

Louhoslampien pinta määrää ympäröivän pohjaveden pinnan ja muuttaa luonnollista pohjaveden pintaa.

Potentiaalisia vedenlaatumuutoksia paikallisessa pohjavedessä

Potentiaalinen vaikutus

Louhosten täyttäminen vedellä

Sulkemisvaihe

Korkearikkisen rikastushiekan sijoittaminen nykyisiin veden täyttämiin louhoksiin Rautuvaarassa

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

5 LÄHESTYMISTAPA NYKYTILANTEEN ARVIOINTIIN Tämä luku esittelee sen lähestymistavan, joka valittiin perustilatietojen keräämiseen Rautuvaaran kaivospaikalta. Siihen sisältyvät: x

Säätiedot;

Pintaveden tiedot (virtaama, veden laatu); ja

Pohjaveden tiedot (vedenkorkeus, veden laatu).

Informaatio on kerätty yhteen kuvaamaan hankepaikalla havaittuja olosuhteita, jotka selostetaan kappaleessa 6. Raportissa pyritään kuvaamaan paikan nykyisiä olosuhteita, mutta se ei muodosta lähtötilaselvitystä, joka ei kuulunut SRK:n toimeksiantoon, vaan sisältyi LVT:n (2008) tekemään tutkimukseen. Tekstissä käytetään seuraavia termejä kuvaamaan tutkimusaluetta: x

‘Hannukaisen kaivospaikka’ – Esitetyt avolouhokset, WRD:t, selkeytysallas ja niihin liittyvät infrastruktuurit Äkäsjoen pohjoispuolella;

‘Nykyinen Rautuvaaran TMF’ tai ‘nykyinen TMF’ – Nykyinen rikastushiekka-allas joka on jäänne aiemmasta kaivostoiminnasta Rautuvaarassa;

‘Esitetty Rautuvaaran TMF’ tai ‘esitetty TMF’ – Uusi TMF sellaisena kuin Northland sitä esittää;

‘Niesajoen vesistö’ – Koko Niesajoen vesistö ylävesiltä yhtymäkohtaan Muonionjoen kanssa; sekä

‘Niesajoen laakso’ – Se Niesajoen valuma-alueen osa, joka sijaitsee välittömästi nykyisen ja esitetyn Rautuvaaran TMF:n ympärillä.

5.1

Ilmasto

5.1.1

Tietolähteet

Rautuvaarasta ei ole mitään paikkakohtaista ilmastotietoa mutta Northland on asentanut sääaseman Hannukaisen kaivospaikalle, kuten näkyy kuvasta 5-1. Se on saanut epäviralliseksi nimekseen Kuervitikon sääasema (A. Haaparanta, Northland, henkilökohtainen kommentti). Seuranta asemalla alkoi 20. joulukuuta 2011. Mittaukset on kirjattu tunneittain 22. joulukuuta 2011 lähtien. Kuervitikon sääasema on ollut paikoillaan vajaan vuoden, joten vielä ei ole mahdollista päätellä vuodenaikojen trendejä tällä asemalla, eikä sieltä voida saada pitkän aikavälin säätietoja. Säätietoja (lämpötila, sademäärä ja lumipeite) on saatavilla Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitokselta (SMHI) lähellä sijaitsevan Kaunisvaaran sääaseman (18381) osalta vuosilta 1961– 2007. Mittausasema sijaitsee noin 30 km hankepaikalta lounaaseen, ja sen katsotaan edustavan riittävän hyvin ilmastoa Hannukaisen ja Rautuvaaran ympärillä, koska se sijaitsee samalla korkeustasolla ja vastaavanlaisessa maastossa. Kuvassa 5-2 näkyvät Kaunisvaaran sääasemalla kerätyt tiedot keskimääräisistä kuukausittaisista sademääristä ja lämpötiloista, ja ne näytetään rinnakkain Kuervitikon sääasemalta vuodelta 2012 saatavilla olevan kuukausittaisen aineiston kanssa. Molemmilla asemilla mitattujen

Tammikuu, 2013 Sivu 46

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

äärilämpötilojen välillä on hyvä korrelaatio, mutta sen sijaan sademäärätiedoissa on merkittäviä eroja, jotka vaativat jatkoarviointia Northlandin henkilökunnan taholta, sillä ne saattavat viitata ongelmiin Kuervitikon mittauslaitteessa.

Tammikuu, 2013 Sivu 47

SRK Consulting

Kuva 5-1:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Alueelliset hydrologiset ja säänmittausasemat

Tammikuu, 2013 Sivu 48

SRK Consulting

Kuva 5-2:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Korrelaatiot kuukausilämpötilojen ja sademäärien välillä Kuervitikon (2012, Northland) ja Kaunisvaaran (1961–2007, SMHI) sääasemilla

Kaunisvaaran sääaseman mittaustietoja vuodelle 2012 ei ollut saatavilla tätä raporttia kirjoitettaessa. Siksi tässä vaiheessa ei ole mahdollista määrittää, johtuvatko sademäärätietojen ristiriidat erilaisista sadetilanteista eri mittauspaikoilla, vai siitä, että vuosi 2012 oli poikkeuksellinen. Säätietojen sijaan vuoden 2012 virtaamatiedot saatiin kahdesta virtaamanmittauspisteestä: toinen sijaitsee 85 km Hannukaisesta etelään Naamijoessa, ja toinen 70 km Hannukaisesta koilliseen Ounasjoessa Könkäällä. Vuoden 2012 mittaustietojen vertailu vuosien 1971 – 2011 kuukausittaisten keskivirtaamien kanssa (Taulukko 5-1) tuotti ristiriitaisia tuloksia. Ounasjoen mittauspisteessä virtaamat vuonna 2012 olivat selvästi suurempia kuin keskimääräiset virtaamat useimpina vuoden kuukausina, mikä viittaisi keskimääräistä suurempaan sademäärään. Kuitenkin Naamijoessa virtaamat kesäkuukausina olivat joko keskimääräisiä tai keskimääräistä alhaisempia, mikä viittaisi keskimääräisiin tai kuiviin sääolosuhteisiin. Suusanallinen tieto (Northlandin henkilökunta) viittaisi siihen, että virtaamat alkukesällä 2012 olivat tuntuvasti keskimääräistä suurempia; tarvittaisiin kuitenkin alueellisten sademäärien ja virtaamatietojen yksityiskohtaisempi analyysi, jotta voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä. Siitä huolimatta, paikkakohtaisten pitkän aikavälin mittaustietojen sijaan Kaunisvaaran pitkän aikavälin säätietoja on käytetty kuvaamaan Hannukaisen ilmastoa. Kaunisvaaran sääaseman mittaustietoja on käytetty perustana sademäärille Pöyryn (2012a) tutkimuksessa, ja tässä raportissa pyritään yhdenmukaisuuteen Pöyryn lähestymistavan kanssa, koska Pöyry on laatinut kaivoksen vesitaseen.

Tammikuu, 2013 Sivu 49

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Muita tiedonlähteitä, joita on käytetty muiden tärkeiden säätietojen arviointiin, ovat: x

Keskimääräinen lumipeitteen paksuus, joka on mitattu SMHI:n mittausasemalla Kolarissa, saatu Pöyryn (2012a) esittämistä mittaustiedoista;

Jään paksuustiedot Jerisjärvessä Muonion lähellä, 40 km Hannukaisesta pohjoiseen, saatu Pöyryn (2012a) esittämistä mittaustiedoista; sekä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mallin mukaiset haihtumisennusteet Hannukaisen alueen järville, saatu Pöyryn (2012a) esittämistä mittaustiedoista.

Tammikuu, 2013 Sivu 50

2,6 2,9 3,9 6,3 10,4 11,9 13,9 15,5

Toistumisaika 1 /100 KUIVA 1/50 KUIVA 1 /10 KUIVA KESKIMÄÄRIN 1/10 SATEINEN 1/20 SATEINEN 1/50 SATEINEN 1/100 SATEINEN 2,0 2,3 3,0 4,9 7,9 9,0 10,5 11,7

2,9

1,9 2,1 2,9 4,7 7,8 9,0 10,5 11,7

2,3

Maaliskuu

1,3 1,6 2,9 7,7 20,0 26,3 35,7 43,8

2,0

Huhtikuu

4,9 5,2 6,1 8,0 10,4 11,2 12,2 13,0

Toistumisaika 1 /100 KUIVA 1/50 KUIVA 1 /10 KUIVA KESKIMÄÄRIN 1/10 SATEINEN 1/20 SATEINEN 1/50 SATEINEN 1/100 SATEINEN 4,2 4,4 5,2 6,6 8,5 9,1 9,9 10,4

15,0

Helmikuu

4,3 4,6 5,3 6,8 8,8 9,4 10,2 10,8

14,3

2,8 3,1 4,4 7,8 13,6 16,0 19,1 21,5

12,7

Maaliskuu Huhtikuu

Lokakuu

Syyskuu

Lokakuu

8,6 9,8 14,0 25,6 46,6 55,3 67,0 76,1

Sivu 51

27,5

Elokuu

Kuukauden keskivirtaamat 1971 – 2011 (m3/s) 36,3 16,3 8,5 6,0 7,5 40,8 18,9 9,8 7,1 8,7 57,0 29,0 14,2 11,4 13,1 99,2 58,9 26,7 25,2 25,8 172,7 119,8 50,0 55,7 51,0 61,8 202,1 146,5 59,8 69,8 241,1 183,6 73,1 89,8 76,7 271,3 213,6 83,5 106,3 88,6

45,3

Heinäkuu

71,8

113,9

Kesäkuu

63,1

239,8

Toukokuu

Mitatut virtaamatiedot Ounasjoessa (m3/s)

Tummennetut toistumisajat kertovat, mihin toistumisjaksoon vuoden 2012 tiedot kuuluisivat.

18,6

Tammikuu

2012 keskimäärin

Syyskuu

6,8 7,8 11,3 21,0 39,1 46,6 56,8 64,8

4,3

Elokuu

Kuukauden keskivirtaamat 1971 – 2011 (m3/s) 38,6 13,0 6,4 4,2 4,2 42,4 14,7 7,3 5,0 5,0 55,1 20,5 10,5 8,0 8,0 85,1 35,7 19,3 17,7 17,5 131,5 62,1 35,3 39,1 38,5 148,8 72,6 41,9 48,9 48,1 171,0 86,7 50,8 62,9 61,8 187,6 97,6 57,7 74,5 73,1

14,1

Heinäkuu

17,3

36,1

Kesäkuu

4,3 5,1 7,9 16,3 33,9 41,7 52,6 61,5

4,5 4,9 6,6 10,6 17,1 19,6 22,9 25,3

Joulukuu

3,3 3,8 5,3 9,5 16,9 19,9 24,0 27,1

Joulukuu

Tammikuu, 2013

Marraskuu

4,3 5,0 7,6 15,0 29,7 36,1 45,0 52,0

Marraskuu

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

8,0

43,2

Toukokuu

Tummennetut toistumisajat kertovat, mihin toistumisjaksoon vuoden 2012 tiedot kuuluisivat.

3,8

2012 keskimäärin

Tammikuu Helmikuu

Taulukko 5-1: Vuoden 2012 virtaamatietojen vertailu alueellisilla virtaamanmittausasemilla Mitatut virtaamat Naamijoessa (m3/s)

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

5.2

Pintavesi

5.2.1

Tietolähteet Hydrologiset ja vedenlaatutiedot on kerätty useista eri lähteistä: x

Pistemittaukset, toteuttajana SRK:n henkilökunta toukokuussa 2011;

Virtaamatiedot Northlandin kesäkuussa 2012 asentamilta hydrologisilta mittausasemilta: jatkuvat virtaamatiedot ovat saatavilla heinäkuusta lokakuun loppuun, ja mukana ovat kunkin mittauspisteen purkautumiskäyrät, jotka on laskettu käytettävissä olleiden Northlandin henkilökunnan tekemien pistemittausten pohjalta. Nämä löytyvät liitteestä B;

Alueelliset mitatut virtaamatiedot. Kerääjinä Suomen Ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset kesäkuusta 1960 lähtien, saatavilla verkosta OIVA-tietokannasta, jota ylläpitää Suomen ympäristöhallinto;

Vedenlaatutiedot: kerääjänä Northland kuukausittain kesäkuukausina); sekä

Muut vedenlaatutiedot: kansallinen suomalainen tietokanta toukokuusta 1975 lähtien valikoiduilta mittauspaikoilta (likimäärin kuukausittain kesäkuukausina). Kaivospaikalla toteutetun johtavuustutkimuksen teki Northlandin henkilökunta lokakuussa 2012.

toukokuusta

2007

lähtien

(likimäärin

Kuva 5-3 osoittaa pintaveden seurantapisteiden sijainnin.

Tammikuu, 2013 Sivu 52

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Hannukaisen suunnittelualueen (Rautuvaara mukaan lukien) sisällä sijaitsevia vesialueita ja vastaanottavaa ympäristöä on seurattu siitä saakka, kun kaivostoiminta alkoi alueella 1970luvulla. Lapin Vesitutkimus (LVT) toteutti Hannukaisen hankkeen tueksi vedenlaatunäytteiden ottoohjelman vuosina 2007 ja 2008, kevätnäytteitä otti vuonna 2009 WSP Environmental Ltd ja sen jälkeen (kesästä 2009 kesään 2012) näytteitä on ottanut Northland. Kullakin näytteenottojaksolla yksi näyte on tyypillisesti otettu talvikuukausina, kaksi tai kolme näytettä lumien sulaessa touko- ja kesäkuussa, ja yksi tai kaksi näytettä myöhään kesällä ja syksyllä. Yhteenveto näytteenotto-ohjelmasta esitetään taulukossa 5-2. Taulukko 5-2: Näytteenottotiheys 2007–2012 Jakso

Näytteiden

Näytteenottojaksot

määrä

Näytteenottaja

8.5.2007 -16.7.2008

2 x toukokuu, elokuu, syys-lokakuu ja maaliskuu

Lapin Vesitutkimus

29.3.2009 -17.6.2009

Huhti-, touko- ja kesäkuu

WSP Environmental Ltd

18.6.2009 - 16.10.2009

Heinäkuu ja lokakuu

Northland

2010

Tammikuu, 2 x toukokuu, heinäkuu ja syyskuu

Northland

2011

2012

Helmi-maaliskuu, 2 x toukokuu, kesäkuu, heinäkuu ja syys-lokakuu Helmi-maaliskuu, 2 x toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu

Northland Northland

* Huomaa, että ylimääräinen seurantakierros toteutettiin syys-lokakuussa 2012, mikä nosti näytteiden kokonaismäärän viiteen vuonna 2012. Analyysia ei kuitenkaan saatu valmiiksi ajoissa sisällytettäväksi tähän tutkimukseen, ja siksi sitä ei ole otettu mukaan tähän taulukkoon.

Tammikuu, 2013 Sivu 54

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 5-3: Lapin Vesitutkimuksen, Jyväskylän yliopiston akkreditoiman Ambioticalaboratorion ja ALS Scandinavia AB:n Luulajan laboratorion käyttämät havaitsemisrajat Parametri

Määritysrajat Jyväskylän yliopisto ja ALS Scandinavia AB

Yksikkö

Lapin Vesitutkimus

Suspendoituneet aineet

mg/L

Sähkönjohtavuus

mS/m

0,05

Ammoniakki

µg/L

Nitriitti

µg/L

Nitraatti

µg/L

Kloridi

mg/L

0,1

Sulfaatti

mg/L

Kalsium

µg/L

0,5

Kokonaisrauta

µg/L

Kokonaiskalium

mg/L

0,1

Kokonaismagnesium

mg/L

0,1

Kokonaisnatrium

mg/L

0,1

Kokonaisrikki

mg/L

Kokonaispii

mg/L

Kokonaisalumiini

µg/L

Kokonaisarseeni

µg/L

0,05

Kokonaisbarium

µg/L

Kokonaiskadmium

µg/L

0,002

Kokonaiskoboltti

µg/L

0,005

Kokonaiskromi

µg/L

0,01

Kokonaiskupari

µg/L

0,1

Kokonaiselohopea

µg/L

0,1

0,001

Kokonaismangaani

µg/L

Kokonaismolybdeeni

µg/L

0,05

Kokonaisnikkeli

µg/L

0,05

Kokonaislyijy

µg/L

0,01

Kokonaisstrontium

µg/L

Kokonaissinkki

µg/L

0,2

Kokonaisantimoni

µg/L

Kokonaisuraani

µg/L

Tiedot 20 keskeisestä näytteenottopisteestä otettiin huomioon tässä perustilaselvityksessä. Paikat on lueteltu taulukossa 5-4. Esitetyn kaivospaikan välittömässä läheisyydessä olevat näytteenottopaikat esitetään kuvassa 5-3, ja alueellisemmat näytteenottopaikat kuvassa 5-4.

Tammikuu, 2013 Sivu 55

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 5-4: Perustilaselvityksessä huomioidut vedenlaatunäytteiden ottopaikat Paikka (koordinaatit Y X)*

Joki

Näytteenottojakso

Näytteiden määrä

Paikka

FS02

7498477 3368656

Kivivuopionoja

2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Valkeajoen kanssa

Northland Resources

FS03

7497191 3370098

Kylmäoja

2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Äkäsjoen kanssa

Northland Resources

FS04

7498757 3371132

Laurinoja

2007–2012

Laurinoja

Northland Resources

Saivojärvi

Rautaruukki Oyj, Outokumpu Mining & Northland Resources

Paikka Numero

Näytteenottaja

FS06

7497361 3368509

Saivojärvi

1982–1984, 1988 & 2007– 2012

FS07

7498210 3368495

Valkeajoki

2007–2012

Kivivuopionojan yhtymäkohta

Northland Resources

FS08

7497256 3368759

Valkeajoki

1992 & 2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Äkäsjoen kanssa

Outokumpu Mining & Northland Resources

FS09

7497936 3370435

Äkäsjoki

1981–1984 & 2007– 2011

Alaspäin yhtymäkohdasta Kuerjoen kanssa

Rautaruukki Oyj, Outokumpu Mining & Northland Resources

FS10

7496907 3368263

Äkäsjoki

1983–1984 & 2007–2012

Alaspäin yhtymäkohdasta Valkeajoen kanssa

Rautaruukki Oyj, Outokumpu Mining & Northland Resources

FS11

7498931 3371965

Äkäsjoki

2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Kuerjoen kanssa

Northland Resources

FS12

7484130 3361390

Niesajoki

1999–2001, 2003– 2011 & 2007–2012

Niesajoen suu

Northland Resources

FS13

7492738 3369832

Niesajoen laakso

2007–2012

Niesan laakso, pohjoinen allas

Northland Resources

FS14

7491395 3368754

Niesajoki

2007–2012

Niesan laakso, eteläinen allas

Northland Resources

FS15

7489480 3368050

Niesajoki

1999–2001, 2004–2011 & 2007–2012

Välittömästi alavirtaan Niesan laaksosta

Northland Resources

FS16

7486310 3365090

Niesajoki

1999–2001, 2004 -2011 & 2007–2012

Niesajoen keskijuoksu

Northland Resources

FS17

7494976 3372701

Vanha Niesajoki

2007–2012

Ylävirtaan Kylmäojasta ja Niesan laaksosta

Northland Resources

Tammikuu, 2013 Sivu 56

SRK Consulting

Paikka Numero

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Paikka (koordinaatit Y X)*

Joki

Näytteenottojakso

Näytteiden määrä

Paikka

Näytteenottaja

FS23

7484843 3361019

Muonionjoki

2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Äkäsjoen kanssa

Northland Resources

FS24

7488640 3355795

Muonionjoki

1996,1999–2001 & 2007–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Niesajoen kanssa

Outokumpu Mining & Northland Resources

FS26

7488368 3359146

Äkäsjoki

1978, 1981– 2001 & 2007– 2012

156

Äkäsjoen suu

Rautaruukki Oyj, Outokumpu Mining & Northland Resources

FS30

7495068 336964

Rautuoja

2008–2011

Rautuoja ylävirtaan Rautujärvestä

Northland Resources

FS40

Tarkka paikka ei tiedossa

Kuerjoki

2010–2012

Ylävirtaan yhtymäkohdasta Äkäsjoen kanssa

Northland Resources

* Suomi Vyöhyke 3

Tammikuu, 2013 Sivu 57

SRK Consulting

5.2.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Metodologia Pintaveden virtaama Vaikutusarviointi keskittyy pintaveden virtaamiin ja vedenlaatuun kuudessa keskeisessä joessa, joihin kaivoksen rakentaminen saattaa vaikuttaa: x

Äkäsjoki;

Kuerjoki;

Valkeajoki;

Niesajoki;

Kylmäoja; ja

Muonionjoki.

Tässä arvioinnissa käsitellyt keskeiset valuma-alueet ja vesistöt esitellään kuvassa 5-4 ja valuma-alueet on lueteltu taulukossa 5-5. Taulukko 5-5: Arvioinnissa huomioidut keskeiset valuma-alueet Valuma-alue

Valuma-alue (km 2)

Metodi, jota käytettiin keskeisten hydrologisten parametrien johtamiseen

Äkäsjoki yhtymäkohdassa Kylmäojan kanssa

520

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Äkäsjoki jokisuulla

650

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Kuerjoki jokisuulla

160

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Valkeajoki jokisuulla

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Niesajoki jokisuulla

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Kylmäoja virran suulla

Liitteessä C esitelty alueellinen analyysi

Muonionjoki yhtymäkohdassa Niesajoen kanssa

14 500

SMHI:n virtaamanmittausasemalla Kalliossa mitattujen tietojen analysointi

Tammikuu, 2013 Sivu 58

SRK Consulting

Kuva 5-4:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Keskeiset valuma-alueet ja vesistöt

Tammikuu, 2013 Sivu 59

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuten luvussa 5.2.1 kuvataan, kuusi virtaamanseurantapistettä asennettiin Hannukaisen ja Rautuvaaran tutkimusalueilla sijaitseviin vesistöihin kesäkuun lopulla 2012. Tästä syystä, vaikka mittauspisteet tarjoavat mittaustietoja pitkään tulevina vuosina, näiltä mittausasemilta on toistaiseksi saatu tietoa vasta lyhyeltä ajalta. Vaikka lyhyen ajanjakson mittaustiedot voivat antaa jotain tietoa virtaamaolosuhteista, ne eivät välttämättä kuvasta oikealla tavalla vesistön keskimääräisiä tai tyypillisiä virtaamaolosuhteita. Siihen tarvitaan pitkän aikavälin mittaustietoja. Tutkimusalueella pitkän aikavälin mittaustietoja on saatavilla vain Muonionjoesta. Muonionjoesta tietoja on mitattu Kalliossa noin 20 kilometriä Äkäsjoen yhtymäkohdan alapuolella ja lähellä Niesajoen yhtymäkohtaa. Tästä mittauspisteestä on käytössä virtaamatiedot yli 100 vuoden ajalta. Muista pienemmistä vesistöistä (Niesajoki, Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki ja Kylmäoja) ei ole pitkän ajan virtaamatietoja. Koska tutkimusalueella olevista pienemmistä vesistöistä ei ole saatavilla pitkän aikavälin virtaamamittaustietoja, keskimääräiset virtausolosuhteet vesistöissä perustuvat alueellisen hydrologiseen analyysiin, jossa on käytetty saatavilla olevia virtaamamittaustietoja, joita ovat keränneet Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset (ELY-keskus) ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI). Alueellisen analyysin yksityiskohdat esitetään liitteessä C. Lyhyesti tutkimusalueen vesistöjen keskeiset hydrologiset parametrit (taulukko 4-1) on johdettu ekstrapoloimalla tutkimusvesistöjen lähistöllä sijaitsevilta mittausasemilta saatuja tietoja. Tämä on standardimetodi hydrologisten parametrien arvioimiseen vesistöissä, joista ei ole saatavilla mittaustietoja. Koska Muonionjoen osalta on hyvät virtaamanmittaustiedot, tämän joen osalta hydrologiset arviot perustuvat Kallion mittauspisteen virtaamatietojen analyysiin. Tässä arvioinnissa käsitellyt keskeiset hydrologiset parametrit olivat: x

Vuosivaluma ja vuosivirtaama: Vuosivaluma mittaa valuma-alueen hydrologisia reaktioita. Se esitetään valuman syvyytenä millimetreissä tasattuna koko valumaalueelle, mikä mahdollistaa suoran vertailun kokonaissademäärien kanssa. Valuma lasketaan jakamalla mittauspisteessä mitattu kokonaisvirtaama (m3) valuma-alueen pinta-alalla (m2);

Kuukausittaiset kokonaisvalunnat ja kuukauden keskivalunnat: Kuukauden keskivalunnat antavat viitteitä vuodenaikojen mukaisesta vaihtelusta tutkimuspaikan virtaamissa. Vaikutusarvioinnissa keskitytään vertailemaan kaivoksen rakentamista edeltävän ja sen jälkeisen ajan kuukausittaisia keskivaluntoja hankepaikan alapuolella sijaitsevissa vesistöissä. Kuukausittaiset valunnat ovat käyttökelpoinen pohja vaikutusarvioinnille, koska niiden avulla on mahdollista arvioida hankkeen toteuttamisen vaikutuksia eri vuodenaikoina ja erilaisissa virtausolosuhteissa (esim. suuremmat virtaamat lumien sulaessa ja alhaisemmat virtaamat kesäkuukausina); sekä

Alhaiset virtaamat, kuten vuosivirtaama ja heinä-syyskuussa mitattu seitsemän päivän minimivirtaama: alhaisia virtaamia koskevat ennusteet ovat ehdottoman tärkeitä vesivarojen hallinnassa ja arvioitaessa vaikutuksia vesieliöille, sillä usein alhaisen virtaaman jaksot ovat kriittisiä elämän säilyttämiseksi kaikissa virroissa. On olemassa erilaisia osoittimia, joita käytetään alhaisten virtaamien kuvaamiseen, kaikkein tavallisin niistä on seitsemän päivän keskialivirtaaman mittaaminen. Keskialivirtaama on

Tammikuu, 2013 Sivu 60

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

määrätyllä ajanjaksolla, kuten vuoden tai vuodenajan aikana mitattujen alimpien seitsemän päivän jakson virtaamien keskiarvo. Seitsemän päivän Q10-virtaama-arvoa käytetään usein vedenkäytön suunnittelussa ja se määritellään keskimääräiseksi alimmaksi seitsemän päivän jakson virtaamaksi, jonka voidaan olettaa toteutuvan 10 % todennäköisyydellä minä tahansa vuonna. Vaikka tutkimusalueen vesistöjen keskeisten hydrologisten parametrien pohjaksi on otettu alueelliset virtaama-arviot, alueellisia tietoja on verrattu paikan päältä hydrologisista seurantapisteistä saatuihin tietoihin, jotka sisältyvät nykyisten olosuhteiden arviointiin luvussa 6.3. Nykyisen Rautuvaaran TMF:n vesitaselaskelmat esitetään luvussa 6.3.4. Nämä laskelmat ennustavat virtausta TMF:ta ympäröivässä vesistössä sekä pohjoisen ja eteläisen altaan sadantaa ja haihduntaa. Lisäksi on tehty virtaama-arvioita keskeisille paikoille Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa, Niesajoessa ja Kylmäojassa. Näiden virtaama-arvioiden pohjana on joukko yhtälöitä, jotka perustuvat keskivaluntaan, kuukausittaisiin virtaamajakaumiin (mikä osuus virtaamasta tapahtuu minkin kuukauden aikana) sekä valuma-alueisiin. Vuosittaiset virtaamat ja kuukausittaiset virtaamajakaumat kullekin vesistölle on laskettu liitteessä C. Valuma-alueet on mitattu käyttämällä saatavilla olevia alueen topografisia karttoja. Kuukausivirtaamat on laskettu seuraavaa kaavaa käyttäen: Keskimääräinen kuukausivirtaama (m3/kk) = vuotuinen kokonaisvalunta (m) × valuma-alue (m2) × kuukauden aikana tapahtuva vuosivirtaaman prosenttimääräinen osuus (/kk)

Pohjoisessa ja eteläisessä altaassa vuotuiset kokonaisvirtaamat, jotka johtuvat sadannasta ja haihtumisesta altaiden pinnalla, perustuvat laskelmaan: Vuosittainen kokonaisantoisuus altaan pinnalle (mm) = vuosisadanta (mm) – vuosihaihdunta (mm)

Kuukausiosuudet on mallinnettu näin: Kuukauden keskimääräinen virtaus/poistovirtaus (m3/kk) = ((vuoden kokonaissademäärä) × kuukauden aikana tapahtuvan sadannan prosenttimääräinen osuus (/kk)) – (vuoden kokonaishaihdunta (m) × kuukauden aikana tapahtuvan haihdunnan prosenttimääräinen osuus (/kk)) × altaan pinta-ala (m2)

Vuosisadannan, vuosihaihdunnan ja niiden kuukausittaisen jakaantumisen lähteitä käsitellään luvussa 5.1, ja arvot esitetään luvussa 6.1.

Tammikuu, 2013 Sivu 61

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pintaveden laatu Yksityiskohtainen perustilan vedenlaatuarviointi raportoitiin julkaisussa Surface Water Baseline Study of Sahavaara, Tapuli, Hannukainen, Rautuvaara and Äkäsjokisuu Project Area, 2011 (Northland, 2011a). Tämä raportti ei pyri toistamaan tai korvaamaan tuota tutkimusta. Tämä arviointi menee kuitenkin pidemmälle kuin Northland (2011a), koska tähän sisältyy vuonna 2012 kerättyjä vedenlaatutietoja. Kaikki näytteet on otettu Suomen ympäristöhallinnon vedennäytteen otto-ohjeiden mukaisesti (Mäkelä et al 1992) ja kaikki ohjelmaan palkatut näytteidenottajat olivat joko Suomen Ympäristökeskuksen tai Ruotsin Naturvardsverketin sertifioimia. Vesinäytteet, joista otettiin manuaalisesti 0.1 m – 0.2 m syvyydeltä joen pohjasta. LVT:n ottamat näytteet analysoitiin yhtiön omassa akkreditoidussa laboratoriossa. WSP Environmental Ltd:n ja Northlandin näytteet analysoitiin Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuslaitoksen valtuuttamassa Ambiotica-laboratoriossa ja ALS Scandinavia AB:n Luulajan laboratoriossa. Laboratorioiden käyttämät määritysrajat on lueteltu taulukossa 5-3. Kaikista metallinäytteistä analysoitiin vain kokonaismetallit, eli liuenneista metalleista ei ollut mitään mittaustietoja (suodatetut näytteet). Tässä raportissa esitetty vedenlaadun arviointi tarjoaa yhteenvedon tässä arvioinnissa käsiteltyjä keskeisiä vesistöjä (Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Niesajoki, Kylmäoja ja Muonionjoki) koskevista vedenlaatutiedoista, ja raportissa lasketaan keski- tai mediaanipitoisuuksia2 käytettäväksi vaikutusarvioinnin pohjana. Analyysissa verrataan myös perustilaselvityksen tietoja (suurimpia ja mediaanipitoisuuksia) Rambollin (2012b) kehittämiin paikkakohtaisiin vedenlaatutavoitteisiin (käsitelty luvussa 3.2) sellaisten keskeisten parametrien tunnistamiseksi, jotka otetaan mukaan vaikutusarviointiin. Yleisesti on odotettavissa, että lisääntyneen suspendoituneen sedimenttikuormituksen ja pintavalunnan vaikutuksissa on eroja eri vuodenaikojen välillä. Sen sijaan suolojen (esim. sulfaatti), joita havaitaan yleensä suurempina pitoisuuksina pohjavedessä kuin pintavedessä, pitoisuudet virtaavissa vesissä ovat yleensä suurempia alhaisen virtaaman aikoina, kun pohjavesi on hallitseva virtauksen lähde. Käytettävissä olevien mittaustulosten vuodenaikavaihtelun analyysi vahvisti joitakin yllä kuvatun tyyppisiä yleisiä malleja, mutta erot eivät olleet johdonmukaisia, eivätkä aineiston kvantitatiiviset analyysit vahvistaneet niitä. Tämä voi johtua näytteenottotiheydestä;

Yleensä käytettiin mediaanipitoisuutta eikä keskipitoisuutta. Hannukaisesta ja Rautuvaarasta saatujen vedenlaatutietojen määrä ei ole suuri, ne ovat peräisin erilaisista hydrologisista oloista ja usein parametrien joukossa on yksi tai kaksi vierasta havaintoa (korkea ja matala). Tässä tilanteessa vierashavainnot voivat vääristää keskiarot, mistä syystä mediaani edustaa aineistoa paremmin. Niinpä tässä tutkimuksessa esitetään taulukoissa yleensä mediaanit ja korkeimmat/matalimmat arvot, jotta ne osoittaisivat, millaisia erilaisia arvoja kaivospaikalla on havaittu. Mediaani saattaa väärentää sellaisten näytteiden tuloksia, joissa suuri osa mitatuista arvoista on ollut havaitsemisrajan alapuolella; näiden näytteiden osalta keskiarvon määrittää usein kuitenkin se, miten havaitsemisrajan alapuolella olevien näytteiden kanssa toimitaan (eli lasketaanko niiden arvoksi havaitsemisrajan arvo vai puolet siitä). Potentiaalinen vääristymä sen suhteen, eroaako keskiarvo paljon mediaanista, riippuu havaitsemisrajan alapuolella olevien arvojen määrästä verrattuna näytteiden kokonaismäärään. Tästä syystä mediaanien ja keskiarvojen valinta tehtiin parametrikohtaisesti valiten sopivin tilastollinen menetelmä. Kaikissa tapauksissa mediaanin katsottiin edustavan aineistoa paremmin kuin keskiarvon.

Tammikuu, 2013 Sivu 62

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

kesäkuukausina näytteet on otettu kuukausittain tai joka toinen kuukausi, mutta talvi- ja kevätaikoina näytteitä otetaan vain kerran vuodessa, joten vedenlaatunäytteitä ei ole riittävästi, jotta voitaisiin tehdä vankkaa tilastollista analyysia pintaveden laadun vuodenaikavaihtelusta. Jokien lisäksi vedenlaatumittausten tuloksia on arvioitu louhoslampien vedestä Hannukaisessa ja Rautuvaarassa:

aiemman

kaivostoiminnan

Syvyysnäytteitä molemmista Hannukaisen louhoslammista on otettu likimäärin vuosittain vuosien 2005 - 2008 välillä ja myöhemmin vuonna 2011. Vedenlaatua on verrattu Äkäsjoen vedenlaatutavoitteisiin. On syytä huomata, että WQO:a käytetään vain vertailutarkoitukseen, eikä niitä ole kehitetty louhoslammille, ja siksi louhoslampien vedenlaatua verrataan vain AV-arvoihin; ja

Rautuvaarassa syvyysnäytteitä on otettu pienemmästä (itäisestä) louhoslammesta 16.1.2012 ja suuremmasta (läntisestä) lammesta 6.3.2012. Vedenlaatua verrataan Niesajoen seurantapisteen FS15 vedenlaatutavoitteisiin.

Koska vuodenaikakohtaisia vedenlaatumittaustuloksia ei ole käytettävissä, ei ole ollut mahdollista arvioida louhoslampien vedenlaadun vuodenaikavaihtelua tai limnologisia ominaisuuksia.

5.3

Pohjavesi Pohjavettä on seurattu Hannukaisessa vuodesta 2007 lähtien, mutta ennen tätä tutkimusta pohjavesiolosuhteita Rautuvaarassa on tutkittu vain vähän. Tästä syystä keskeinen tavoite vaiheen 2 tutkimuksessa on ollut luoda pohjaveden seurantaverkosto Rautuvaaraan, jotta voidaan määritellä pohjavedelle perustila ja kehittää paikalle konseptuaalinen hydrogeologinen malli. Tekstissä irtomaalla ja rapakalliolla viitataan mataliin ja syviin akvifereihin.

5.3.1

Tietolähteet Hannukainen Irtomaan ja kallioperän hydraulisia ominaisuuksia tutkittiin pääosin toukokuussa 2011 toteutettavuustutkimuksen kenttätöiden aikana (SRK, 2011); nämä tutkimukset ovat tärkein tässä raportissa käytettyjen hydraulisten mittaustietojen lähde. Pohjavettä on seurattu vuodesta 2007 lähtien, kuten taulukossa 5-6 kuvataan, mittauspaikat näkyvät kuvassa 5-5. Tarkempia tietoja pohjaveden laadun näytteidenotto-ohjelmasta on taulukossa 5-7.

Tammikuu, 2013 Sivu 63

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 5-6: Pohjaveden seuranta Hannukaisen kaivosalueella Ajankohta

Kuvaus seurannasta / töistä Yksi vedenpinnan mittauskierros.

Marraskuu 2007

tason

Kerääjä

vedenlaadun Pöyry

Irtomaahan porattujen matalien havaintoputkien asentaminen osana alustavan maapohjan ja pohjaveden perustilaselvityksen kenttäkokeita. Yksi vedenpinnan hydraulisia kokeita.

tason

mittauskierros

(Pöyry, 2008a)

sekä SRK

Toukokuu 2011

Monitasokaivojen asentaminen irtomaahan ja kallioperään avolouhoksen vesienhallintatutkimuksen kenttätöissä sekä havaintoputkien manuaalinen asentaminen kairausreikiin eri puolilla aluetta.

(SRK, 2012c)

Neljä vedenlaatunäytteiden ottokierrosta (kesäkuu 2011, huhtikuu / kesäkuu / elokuu 2012). Kesäkuusta 2011 eteenpäin

Vedenkorkeuksien seurantaa kairausputkissa eri puolella aluetta lokakuusta 2011 lähtien. Noin 6 seurantakierrosta, epäsäännöllisesti, yleensä kevätja syyskuukausina.

Northland

Yksi vedenpinnan tason ja vedenlaadun mittauskierros sekä hydraulisia kokeita. Helsingin yliopisto Syyskuu 2011 Väliaikaisten huokospainemittareiden asentaminen Äkäsjoen pohjaan ja vedenlaatunäytteiden ottaminen kairausputkista eri puolilta aluetta. Mittaustulokset eivät saatavilla tähän tutkimukseen.

(Salonen et al., 2012)

Tammikuu, 2013 Sivu 64

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 5-7: Pohjaveden laatunäytteet ja analyysi Hannukaisessa Näytteenottopaikka

Näytteiden määrä

2007

2008

2011

2012

Joulukuu

Kesäkuu

Huhtikuu

Kesäkuu

Elokuu

BH 101

BH 103

BH 109

BH 803

HAN OW 02D

HAN OW 02S

HAN OW 08D

HAN OW 08S

KUE_OW_01D

KUE_OW_01S

KUE11GT04

LVT 6

2 1

LVT2-OW2s

LVT3 30.6

SP 303

SP 304

SP 305

SP 306

SP 307

SP 308

SP 310

SP 311

SP 312

SP 314

SP 316

SP 317

Pulkka-törmäntie 7

Ylläksen-tie 168

Ylläksen-tie 180

Tammikuu, 2013 Sivu 65

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Merkintöjen selitykset: X

= tehtyjen analyysien määrä = koko analyysisarja toteutettu = koko analyysisarja toteutettu, mutta mahdollinen virhe tuloksissa, koska tärkeät kationit on kaikki raportoitu määritysrajan alapuolelle ja se näkyy heikkona ionitasapainona = suhteellisen korkeita kationitasoja, mikä näkyy heikkona ionitasapainona = kloridia ja sulfaattia ei raportoitu = kloridia, sulfaattia ja bikarbonaattia ei raportoitu = uraania ei raportoitu = vain tärkeimmät ionit raportoitu = vain tärkeimmät ionit raportoitu, lukuun ottamatta natriumia = mahdollinen virhe sulfaatin tuloksissa, mistä kertoo heikko ionitasapaino = koko analyysisarjasta puuttuvat pii, strontium ja uraani

Tammikuu, 2013 Sivu 66

SRK Consulting

Kuva 5-5:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pohjaveden seurantapaikat Hannukaisen kaivosalueella

Tammikuu, 2013 Sivu 67

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaara Pohjaveden tason ja pohjaveden laadun perustilan seuranta on ollut hyvin vähäistä ja se rajoittui aluksi vain kolmeen GTK:n kairausreikään, jotka sijaitsivat nykyisen rikastushiekkaaltaan lähistöllä. Tästä syystä Northland pyysi SRK:ta suosittelemaan pohjaveden havainnointiputkille Rautuvaarassa. Näiden ylimääräisten huokospainemittareiden tarkoitus oli kahtalainen: 1.

Mahdollistaa perustietojen kerääminen ja alueen tilan kuvaaminen; sekä

Luoda tarkkailuverkosto, jota voitaisiin käyttää kaivoksen toiminta-aikana jatkuvaan pohjaveden tarkkailuun.

Pohjaveden seurantaohjelma Rautuvaarassa on luotu pääasiassa ympäristötarkoituksiin, ja ohjelman tärkeimpänä fokuksena on saastuttavien aineiden kulkeutuminen. Oli odotettavissa, että kallioperä olisi rapautuneempaa ylempänä kuin syvemmällä, ja että kallioperän rapautunut osuus olisi läpäisevämpää kuin alla oleva kompetentimpi kallio, eli pohjavesi virtaa helpommin rapautuneessa kalliossa kuin kompetentimmissa kerroksissa. Siksi rapautunut kallio kuljettaa todennäköisemmin mahdollista kontaminaatiota TMF:sta lähellä oleville vastaanottajille. Pohjaveden seurantaputket Rautuvaarassa kohdistettiin irtomaahan, nykyiseen läjitettyyn rikastushiekkaan ja kallioperän ylimpiin 20 metriin, jotka määriteltiin todennäköisimmiksi kontaminaation kulkeutumisreiteiksi. SRK seurasi 24 monitasopainemittarin asentamista esitetyn TMF:n ympäristöön. Kairausreikäputkien asennus esitellään taulukossa 5-8. Yksityiskohtainen kuvaus siitä, miksi päädyttiin tällaiseen seurantaverkkoon, löytyy SRK:n raportista (2012b).

Tammikuu, 2013 Sivu 68

SRK Consulting

Taulukko 5-8:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yhteenveto huokospainemittausten ja pumppausten tavoitesyvyyksistä Sullosora (S)

Mittauspaikka

Z (mmpy)

Poraussyvyys (m)

Alkaen (m)

Asti (m)

RAU12HYD01

2496723.45

7489436.22

206.65

25,0

2497594.3

7490110.37

197.6

RAU12HYD03

2497702.18

7489449.97

196.52

RAU12HYD03 (Mid)

2497702.18

7489449.97

RAU12HYD04

2500246.55

RAU12HYD05

2497757.67

RAU12HYD02

Sullosora (D)

Geologia

Alkaen (m)

Asti (m)

Geologia

31,0

Irtomaa

48.0

54,0

Kallioperä

21,0

27,0

Irtomaa

42,0

48,0

Kallioperä

7,0

13,0

Rikastushiekka

30,0

36,0

Montsoniitti / montsodioriitti/ graniitti

196.52

14.5

17,5

Irtomaa: Turve ja sora

7491790.59

189.73

2,3

4,5

Irtomaa

20,0

26,0

Kallioperä

7490570.32

215.87

3,0

7,0

Irtomaa

22,0

28,0

Dioriitti

26,0

32,0

Dioriitti

28,0

34,0

Pegmatiitti

30,0

36,0

Kallioperä

37,0

43,0

Kallioperä

31,0

37,0

Intermediaarine n vulkaaninen

46,0

52,0

Karsi

Rikastushiekka Irtomaa: Savinen moreeni Irtomaa Irtokiviä Irtomaa: Sora ja hiekka Irtomaa: Hiekka ja sora Irtomaa: Hiekka

RAU12HYD06

2497147.17

7488641.9

190.76

5,5

11,5

RAU12HYD07

2497278.4

7488956.49

192.17

6,5

12,5

RAU12HYD08

2496221.29

7488412.12

197.97

9,0

15,0

RAU12HYD09

2497006.78

7487815.61

193.99

16,0

22,0

RAU12HYD10

2497891.37

7487612.12

201.8

10,0

16,0

RAU12HYD11

2497580.42

7487075.61

196.41

25,0

31,0

RAU12HYD12

2496607.03

7485775.64

176.52

19,0

25,0

Irtomaa

40,0

46,0

Amfiboli

RAU12HYD13

2496908.34

7487703.67

194.36

20,0

26,0

Irtomaa

41,0

47.0

Amfiboli

RAU12HYD14

2500604.31

7492299.72

190.35

2,5

5,5

Irtomaa: Hiekka ja sora

10,5

26,0

Granodioriitti / Dioriitti

RAU12HYD15

2500698.65

7491694.19

192.99

5,0

11,0

Irtomaa

26,0

32,0

Vulkaaninen

RAU12HYD16

2499159.67

7491477.67

205.09

5,0

11,0

Irtomaa

26,0

32,0

Dioriitti / montsodioriitti

RAU12HYD17

2498832.9

7491057.76

196.06

8,0

14,0

Irtomaa

29,0

35,0

Dioriitti

4,0

Irtomaa: Montsodioriitti sia fragmentteja ja savea

17,0

23,0

Amfiboli

Irtomaa: Hiekka

45,0

51,0

Irtomaa/ Kallioperä kontakti, graniittinen

52,0

66,0

Dioriitti

25,0

40,0

Dioriitti Dioriitti

RAU12HYD18

2498009.13

7489134.52

194.28

1,8

RAU12HYD19

2498535.48

7488601.15

213.95

34,0

40,0

RAU12HYD20

2498843

7489433.58

223.45

36.0

44,0

RAU12HYD21

2498465.7

7489613.27

194.69

12,0

18,0

RAU12HYD22

2495560.73

7488316.43

204.79

17,0

23,0

Irtomaa

38,0

44,0

RAU12HYD23

2499409.68

7490429.7

215.43

36,0

42,0

Irtomaa

57,0

63,0

Dioriitti

25,0

Dioriitti / montsodioriitti

RAU12HYD24

2495594.87

7486760.62

199.13

2,0

4,5

Irtomaa: Hiekka Irtomaa: Hiekka

Irtomaa

19,0

Tammikuu, 2013 Sivu 69

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

EHP asensi neljä paineanturia RAU12HYD-kairausreikiin, jotta saataisiin enemmän tietoa eri vuodenaikojen pohjavesitrendeistä, pohjavesijärjestelmän reaktioista ilmastoon, pohjaveden imeytymisestä ja pintavesi- ja pohjavesijärjestelmien välisistä kontakteista. Rekisteröintiyksiköt asennettiin mittauspisteisiin RAU12HYD12(S)3, RAU12HYD12(D)3, RAU12HYD18(D)4 ja RAU12HYD20(D)5 kesäkuussa (Kuva 5-7). Mittauspisteiden sijoittamisen perustelut löytyvät SRK:n raportista (2012b). Näytteenottotiheys syvissä putkissa on riittämätön, jotta voitaisiin tehdä vertailuja manuaalisen ja automaattisen seurannan tulosten välillä. Vertailu on kuitenkin tehty mittauspisteessä RAU12HYD12(S), se esitetään kuvassa 5-6.

Kuva 5-6:

Mittauspisteessä RAU12HYD12(S) manuaalisesti ja automaattisesti kirjattujen pohjaveden pinnan tasojen vertailu

Syyskuun 2012 vedenpinnan mittaustietoja käytettiin manuaalisesti ja automaattisesti kirjattujen mittaustietojen korrelaation selvittämiseen, koska tämä oli vakain jakso automaattisen mittarin kirjauksissa. Voidaan nähdä, että elokuun mittaustulokset korreloivat kohtuullisen hyvin, mutta heinäkuun tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. On myös selvää, että automaattimittauksilla saadaan selvästi manuaalisia mittauksia enemmän tietoa pohjaveden pinnan vaihteluista ja pohjavesijärjestelmän reagoinnista sateisiin. Syyskuussa 2012 Rautuvaaraan tehtiin uusi kairausreikä RAU12HYD25. Suositus oli, että tuo kairausreikä yltäisi kallioperässä noin 100 m syvyyteen, minkä uskotaan olevan rapautunutta kerrosta alempana. Kairausreikä porattiin kuitenkin vain 35,4 metrin syvyyteen maan pinnan alle (mbgs) ja siksi sitä ei voida käyttää määrittelemään kallioperän ominaisuuksia syvempänä tai todistamaan olettamusta siitä, että alla olisi rapakalliota. Pohjaveden mittauksista Rautuvaarassa on yhteenveto taulukossa 5-9, ja mittauspisteet

3 RAU12HYD12 sijaitsee soisessa maassa alle 20 m päässä Niesajoen sivujoesta ja noin 100 m itään pintaveden seuranta-asemasta SW002, joka sijaitsee Niesajoessa 4 RAU12HYD18 sijaitsee hiukan kohonneella maalla, jota ympäröi soinen maasto, nykyisen rikastushiekan itäpuolella, jossa on alle 3 m irtomaata 5 RAU12HYD20 sijaitsee soisessa maastossa mäen päällä rikastushiekan käsittelylaitoksen itäpuolella, jossa irtomaan paksuus on noin 46 m

Tammikuu, 2013 Sivu 70

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

näkyvät kuvassa 5-7. Taulukko 5-9: Pohjaveden seurantapisteet Rautuvaarassa Merkki

Hav_putki-

Kuvaus x 3 havaintoputkea x Asentanut GTK vuosina 2005 – 2006 x Syvyys (mitattu paikan päällä) 9 – 14 mbgs x Asennuksen yksityiskohtia ei tiedossa

Mittaustiedot Veden korkeus: x Kirjattu maaliskuussa 2012 ja sen jälkeen kuukausittain kesäkuusta 2012 lähtien Vedenlaatu: x Näytteitä kerätty maalis-, touko- ja heinä-elokuussa 2012

x 25 havaintoputkea x Suurin osa kairattu ja asennettu huhtitoukokuussa 2012, yksi lisäputki kairattu syyskuussa 2012 x Syvyys 21 – 66 m, kaikki porattu 20 m rikastushiekan alla olevaan kallioperään x Asennuksen yksityiskohdat liitteessä D

Veden korkeus: x Kirjattu kuukausittain kesäkuusta 2012 lähtien matalilla huokospainemittareilla x Kirjattu kesä- ja syyskuussa 2012 syvälle sijoitetuilla huokospainemittareilla x Rekisteröintimittarit asennettu kolmelle syväpainemittarille ja yhdelle matalalla olevalle painemittarille kesäkuussa 2012, ne kirjaavat mittaustuloksia tunnin välein Vedenlaatu: x Yksi mittauskierros heinä-elokuussa 2012

SW-

x 2 TMF:n pintaveden suotausmittauspaikkaa

Vedenlaatunäytteitä kerätty kenttäkäynnillä heinäkuussa 2012

SWS-

x 2 WRD:n pintaveden suotausmittauspaikkaa

Vedenlaatunäytteitä kerätty kenttäkäynnillä heinäkuussa 2012

TP-

x 7 koekuoppaa o 3 kuoppaa TMF:ssa (TP6, TP7, TP8) o 4 kuoppaa WRD:ssa (TP2, TP3, TP4, TP5)

Vedenlaatunäytteitä kerätty kenttäkäynnillä heinäkuussa 2012

RAU12HYD-

Tammikuu, 2013 Sivu 71

SRK Consulting

Kuva 5-7:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pohjaveden seurantapisteet Rautuvaarassa

Tammikuu, 2013 Sivu 72

SRK Consulting

5.3.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Metodologia Akviferin ominaisuudet Akviferin ominaisuuksia Hannukaisessa tutkittiin toteutettavuustutkimuksen aikana ja ne on kuvattu yksityiskohtaisesti SRK:n raportissa (2011). Näytteisiin kuuluivat flow logging –kokeet, pumppauskokeet ja muuttuvapainekokeet. Lukija voi löytää tarkempia yksityiskohtia sanastosta, jossa on lyhyt yhteenveto tekniikoista, sekä SRK:n raportista (2011). Rautuvaaran matalan irtomaan ja sen alla olevan rapautuneen kallion akviferin ominaisuuksia tutkittiin purkautumiskokeilla ja poran tunkeutumisnopeuden mittaamisella ja sen jälkeen seuraamalla pohjaveden korkeutta, tekemällä slug-kokeita ja muuttuvapainekokeita huokospainemittausputkissa. Lukija voi löytää tarkempia yksityiskohtia sanastosta, jossa on lyhyt yhteenveto tekniikoista, samoin kuin vaiheen 4 (SRK, 2012a). On syytä huomata, että: x

Purkautumiskokeita tehtiin vain noin minuutin ajan kullakin syvyydellä. Tämä ei riitä kuormittamaan ympäröivää kalliota ja saamaan aikaan kestävää myötämistä. Kokeen kesto riitti vain veden poistamiseen kairausreiästä, ja tämä näkyy tuloksissa jotka osoittavat, että purkautumiskokeen myötäys kasvoi syvemmälle mentäessä. Siksi kairausohjelman aikana tehtyjen purkautumiskokeiden tuloksia ei voida käyttää kallion hydraulisten ominaisuuksien määrittämiseen, eikä niitä ole käsitelty tarkemmin tässä tutkimuksessa; ja

Kaikkiaan 40 slug-koetta tehtiin matalalle ja syvälle asennetuilla huokospainemittareilla mittauspisteissä RAU12HYD01 - RAU12HYD24. Mittaustulokset täytyi seuloa heikkolaatuisten testitulosten poistamiseksi. Yhdeksän Rautuvaarassa tehdyistä 40 slug-kokeesta katsottiin epäluotettaviksi. Yksityiskohdat niistä menetelmistä, joita käytettiin slug-kokeiden laadun analysoimiseen, esitetään liitteessä E.

Hydraulista johtavuutta arvioitiin slug-kokeiden ja muuttuvapainekokeiden tuloksista käyttämällä AQTSOLV:ta, joka on alan standardi ohjelmisto hydraulisten testien analysointiin. Pohjaveden laatu Perustilan analyysissa keskitytään Northlandin ottamiin vesinäytteisiin, jotka kerättiin sen jälkeen, kun kairausputket oli tyhjennetty manuaalisesti. Tyhjentäminen varmistaa, että näytteet edustavat paikallisen pohjaveden eikä kairausputkessa seisovan veden laatua. Tyhjennysmenetelmien yksityiskohdat on kerrottu SRK:n raportissa (2011). Vesinäytteiden laboratorioanalyysit on otettu Näytteenottopaikkojen sijainnit näkyvät kuvasta 5-7.

kokonaisuudessaan

liitteeseen

Käytettävissä olleet pohjaveden laatutiedot ja tutkimuspaikan pintasuotumistiedot analysoitiin, jotta voitiin määrittää keskeisten parametrien pitoisuudet näytteenottojaksolla. Vedenlaatutietoja verrattiin seuraaviin standardeihin: x

Hannukaisessa vedenlaatutietoja on verrattu juomaveden laatustandardeihin, jotka on määritelty asetuksessa STM 401/2001. Nämä standardit valittiin, koska alueella on IIluokan pohjavesiakviferi, ja alue sijaitsee lähellä yksityisiä kaivoja; ja

Rautuvaarassa mittausdataa verrattiin Niesajoen näytteenottopaikalla FS09, joka on kuvattu luvussa 3.2.

vedenlaatutavoitteisiin

Tammikuu, 2013 Sivu 73

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaarassa on historiallista kontaminaatiota nykyisen rikastushiekka-altaan takia. Tästä syystä, jotta voitaisiin erottaa kontaminoituneen ja kontaminoitumattoman pohjaveden laatu, Rautuvaaran tulokset eroteltiin pohjaveden mittaustietoihin (syvä ja matala) ja pintavaluntaan. Tulokset jaoteltiin vielä erikseen sen mukaan, oliko näytteenottopiste nykyisen TMF:n vaikutusvyöhykkeen sisäpuolella vai ulkopuolella. Nykyisen TMF:n vaikutusvyöhykkeellä matalalle poratuista tutkimusputkista saadut tulokset heijastelevat rikastushiekasta otettuja näytteitä, kun taas nykyisen TMF-vyöhykkeen ulkopuolella matalista putkista saadut tulokset ovat irtomaasta otettuja näytteitä. Syvät tutkimusputket edustavat kallioperästä otettuja näytteitä (Taulukko 5-9). Kairausputkien ja koelouhosten paikat näkyvät kuvassa 5-7. Koska Rautuvaarassa on tehty vain yksi pohjavesinäytteiden ottokierros, veden laadun vaihtelusta ei ole pystytty tekemään tilastollista arviointia.

Tammikuu, 2013 Sivu 74

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

6 NYKYTILAN SELVITYS Tässä raportissa esitetään Rautuvaaran alueelta kerätty perustila-aineisto, joka sisältää tietoa seuraavista: x

Ilmasto (meteorologinen aineisto);

Geologia (geologia, struktuurit, pohjavesiesiintymien hydrauliset ominaisuudet);

Pintavedet (virtaama, vedenlaatu); ja

Pohjavedet (vedenpinnan korkeus, vedenlaatu).

Yhdistetyn aineiston pohjalta on kehitetty käsitteellinen hydrogeologinen malli, joka on kuvattu jaksossa 6.4.4.

6.1

Ilmasto Kuvassa 5-2 esitetään sadannan ja lämpötilan vuosittainen vaihtelu Kaunisvaarassa vuosina 1961–2007. Sääaseman lämpötila-aineiston perusteella talvet (marras-huhtikuu) ovat kylmiä ja kosteita lämpötilan ollessa keskimäärin -5 °C - -15 °C, kesäkuukausien (kesä-elokuu) lämpötilan ollessa 10 °C - 15 °C. Pöyry (2012a) on käyttänyt Kaunisvaaran sääaseman aineistoa sadannan lähtöarvoina Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosten infrastruktuurien vesitaseiden määrittämisessä. Vertailtavuuden vuoksi tässä arvioinnissa on käytetty samoja tietoja kuin Pöyryn (2012a) työssä. Keskimääräinen sadanta ja sadannan toistuvuus on esitetty taulukossa 6-1. Aineiston perusteella keskimääräinen sadanta on 528 mm, havaitun vuosisadannan minimiarvon ollessa 369 mm (vuonna 1968) ja maksimin 695 mm (vuonna1992). Kolarissa kunkin kuukauden viimeisenä päivänä mitattu keskimääräinen lumensyvyys on esitetty taulukossa 6-2 (Pöyry 2012a). Aineiston perusteella keskimääräinen lumensyvyys on suurimmillaan helmi-maaliskuussa, noin 0,7 m – 0,8 m. Kaunisvaaran sääaseman aineiston perusteella lumipeite kestää noin 183 päivää vuodessa keskimääräisen lumisademäärän ollessa noin 250 mm ja maksimisyvyyden 0,6 m – 1,2 m (syvyyden ollessa tyypillisesti suurimmillaan maaliskuussa). Pöyry on hankkinut tiedot jään paksuudesta Jerisjärvestä, joka sijaitsee lähellä Muonion taajamaa, noin 40 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuukausittainen jään paksuus on esitetty taulukossa 6-2. Paksuimmillaan jää on maalis- ja huhtikuussa noin 0,7 m. Jään paksuus riippuu monista tekijöistä kuten alueen korkeudesta ja veden syvyydestä, minkä vuoksi taulukon 6-2 tulokset eivät välttämättä kuvaa Hannukaisen olosuhteita. Koska Hannukainen ja Jerisjärvi sijaitsevat lähellä toisiaan, voi aineiston perusteella arvioida todennäköisen jään paksuuden, samoin jään muodostumistahdin ja ajoituksen odotetaan olevan samanlaisia. Alhaisen lämpötilan vuoksi kaikki pintavesimuodostumat (lammet, järvet, joet) ovat jäässä talvella, jääpeitteisen kauden kestäessä marraskuusta huhtikuuhun, neljästä kuuteen kuukauteen vuosittain.

Tutkimusalueelle soveltuva haihdunta-aineisto on saatu Suomen ympäristökeskuksen SYKEn

Tammikuu, 2013 Sivu 75

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mallista ja sen on raportoinut Pöyry (2012a). Kyseinen aineisto hankittiin tähän selvitykseen mukaan lukien kuukausittaiset ja vuosittaiset keskimääräiset kokonaishaihdunnat, jotka on esitetty taulukossa 6-2. Tulosten perusteella keskeiset kuukaudet avointen vesipintojen haihdunnalle ovat touko-syyskuu, haihdunnan ollessa suurinta heinäkuussa (79,2 mm). Yhteenveto vesitaseen arvioinnissa käytetyistä tiedoista (sadannan jakautuminen kuukausittain, tehollinen sadanta, haihdunta ja valunta) on esitetty taulukossa 6-3. ‘Tehollista sadantaa’ on käytetty laskettaessa aikaa siitä kun sadanta päätyy vesistöihin ottaen huomioon että tutkimusalueen talvikuukausien sadanta tulee lumena eikä vaikuta järven vesitaseeseen ennen kevään sulamiskautta. Tehollista sadantaa määritettäessä on siten oletettu, että kaikki talvikuukausina tapahtuva sadanta on lumena, ja tämä lumi sulaa touko- ja kesäkuun aikana. Siten talvikuukausien prosentuaaliset osuudet tehollisesta sadannasta ovat nolla (eli sadanta varastoituu lumena) ja kokonaissadanta tällä ajanjaksolla jyvittyy toukokuulle kuvastaen lumipeitteen sisältämän veden vapautumista sulamiskautena ( taulukko 6-3).

6.1.1

Pohjaveden varastoituminen Alueelta ei ole saatavilla pohjaveden varastoitumista koskevaa aineistoa. Siksi SRK on kehittänyt yksinkertaisen kuukausittaisen vesitasemallin Äkäsjoen valuma-alueelle pohjaveden varastoitumisen arvioimiseksi. Koska maasto ja maaperä ovat samanlaisia Rautuvaarassa ja Hannukaisessa, saatuja arvoja on sovellettu koko hankealueella. Mallin ennuste pohjaveden varastoitumiselle on 74 mm vuodessa. Arvo edustaa sadetta, joka suodattuu kapillaarivyöhykkeen läpi (eli tehollinen sadanta – valunta). Tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä G ja SRK (2011a).

Tammikuu, 2013 Sivu 76

48,4 17,3 51,8

20 vuoden maksimi (mm)

50 vuoden minimi (mm)

50 vuoden maksimi (mm)

42,8

14,3

17,1

28,5

Maalis

46,5

15,5

43,4

18,6

Huhti

50,8

16,9

47,4

20,3

33,9

Touko

72,8

31,2

Kesä

111

103,6

44,4

Heinä

106,2

35,4

99,1

42,5

70,8

Elo

76,4

35,5

71,3

30,6

50,9

Syys

70,7

23,6

28,3

47,1

Loka

68,3

22,8

63,7

27,3

45,5

Marras

Haihdunta (mm)

625

520

Tammi

760

600

Helmi

749

680

Maalis

0,9

287

690

Huhti

31,4

Touko

67,8

Kesä

79,2

Heinä

65,5

Elo

29,9

Syys

10,9

Loka

1,0

246

230

Marras

0,0 2,0

0,0 2,7

Haihdunta

Valuma-alueen valunta

Selitykset tekstissä

0,0

5,1

6,5

Tehollinen sadanta

Helmi

Tammi

Sadanta

2,0

0,0

5,4

4,1

0,3

0,0

5,9

Huhti

32,6

11,0

44,2

6,4

Touko

15,0

23,7

9,8

Kesä

7,7

27,6

14,0

Heinä

7,3

22,9

13,4

Elo

7,5

10,4

9,6

Syys

Prosenttia vuoden kokonaismäärästä

Page 77 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Maalis

Vesitaseiden laskennassa käytetyt kuukausijakaumat

Muuttuja

Taulukko 6-3:

8,7

3,8

8,9

Loka

6,5

0,4

0,0

8,6

Marras

3,9

0,0

6,3

Joulu

Jerisjärvi Muonio, 40 km Hannukaisesta pohjoiseen. Pöyry (2012 a), lähteenä SYKEn HERTTA tietokanta Aineisto ajalta 1990 – 1990/vuodelta 1990. b Kuukauden viimeinen päivä, Kolari. Tarkempi aineisto Pöyry (2012) c Pöyry, aineisto SYKE

Jään paksuus (mm)

Lumen syvyys (mm)

40,1

13,4

37,4

26,7

Helmi

424

400

Joulu

50,3

16,8

46,9

20,1

33,5

Joulu

January, 2013

100

Vuosi

286,6

3159

3120

Vuosi

792,9

274,5

740

317,1

528,4

Vuosi

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Tässä työssä käytetyt keskimääräiset kuukausi- ja vuositiedot jään paksuudesta, lumen syvyydestä ja haihdunnasta

20,7

Taulukko 6-2:

34,5

20 vuoden minimi (mm)

Tammi

Tässä työssä käytetyt keskimääräiset kuukausi- ja vuosisadannat Kaunisvaaran sääasemalla

Keskimääräinen sadanta (mm)

Taulukko 6-1:

SRK Consulting

6.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Geologia Alueen kallioperä muodostuu pääosin intrusiivisista magnakivistä, metasedimenteistä ja metavulkaaniiteista. Alueella on tapahtunut lukuisia rakenteellisia deformaatioita. Peruskallion peittää kvartäärikauden maanpeite. Keskeiset geologiset yksiköt ja rakenteelliset deformaatiot on kuvattu yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa.

6.2.1

Kallioperä Hannukainen Hannukaisessa kaivosalueen itäosan (jalkapuoli) alapuolella on Karjalan kratonin paleoproterotsooisia suprakrustisia eli pintasyntyisiä kiviä. Nämä sisältävät pääosin Sodankylä-ryhmään kuuluvia loivasti länteen kallistuvia kvartsiitteja, fylliittejä ja kiilleliuskeita, joiden päällä on nuorempia metasedimenttejä kuten Sodankylä-ryhmään kuuluvia dolomiittista marmoria ja mustaliuskeita. Kaivosalueen länsiosan (kattopuoli) alapuolella on nuorempia Norrbottenin kratoniin kuuluvan Haaparannan sviitin montsoniitti- ja dioriitti-intruusioita. Kolarin hiertovyöhyke (KTZ) (paikallisesti tunnettu Hannukaisen hiertovyöhykkeenä (HTZ)) sijoittuu Norrbottenin ja Karjalan kratonien väliin ja koostuu katto- ja jalkapuolen kratonisten kivilajen väliin sijoittuvasta IOCG mineralisaatiosta. Esiintymät ovat voimakkaasti suuntautuneita ja murtuneita mineralisaatiovyöhykkeiden sisällä ja niiden yhteydessä. Isäntäkivien metasomaattinen muutos tämän siirroksen läheisyydessä aiheutti karstin muodostumisen. IOCG-mineralisaatio sijaitsee tämän karstin sisällä. Rautuvaara Rautuvaarassa vanhin kallioperä sijaitsee kohteen kaakkoispuolella ja koostuu Karjalan kratonin kivilajeista (Niiranen et al. 2007). Niesan altaan alueen keski- ja länsiosa on pääosin Norrbottenin kratonia. Rautuvaaran malmion (koostuu Cu-Au–mineralisaatiosta) isäntänä ovat tämän kerrostuman klinopyrokseenivaltaiset karstikivet (GTK, 2010a). Malmio puhkeaa rinteeseen luoteen suunnassa olemassa olevasta rikastushiekka-altaasta. Alueen kallioperägeologiaa on esitetty kuvassa 6-1. Leikkauskuvat Hannukaisen ja Rautuvaaran esiintymistä näkyvät kuvassa 6-2 ja kuvassa 6-3.

Tammikuu, 2013 Sivu 78

SRK Consulting

Kuva 6-1:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Alueen kallioperägeologiaa

Tammikuu, 2013 Sivu 79

SRK Consulting

Kuva 6-2:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Geologiset yksiköt ja mineralisaatiot poikkileikkauksessa XS6300 (Northland lokakuu 2010)

Tammikuu, 2013 Sivu 80

SRK Consulting

Kuva 6-3:

6.2.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Poikkileikkaus Cu-Rautuvaara -esiintymästä (Hiltunen (1982))

Maaperä Hannukainen Helsingin yliopisto on tutkinut Hannukaisen maaperän ominaispiirteitä yksityiskohtaisesti vuonna 2011. Maastotyöt koostuivat stratigrafisista luotauksista, maakerroksen paksuuden arvioimisesta ja pohjaveden pinnankorkeustason mittauksista. Johtopäätöksenä oli, että sedimentaatioesiintymät ovat muodostuneet vähintään kolmessa eri vaiheessa, ja koostuvat pääasiassa fluviaali- ja glasiofluviaaliseen aktiivisuuteen liittyvästä hiekasta ja sorasta. Kuvassa 6-4 on esitetty Laurinojan avolouhoksen stratigrafinen leikkaus, joka sisältää noin 16 m sedimentaatiokerrostumia peruskalliosta nykyiseen maanpintaan. Leikkaukset muodostuvat 10 sedimentologisesta yksiköstä, joiden ajatellaan edustavan neljää jäätiköitymis-sulamisvaihetta, jotka on nimetty seuraavasti: Vanhin (A), Vanha (B), Keskimmäinen (C) ja Nuorin (D) jäätiköitymisvaihe.

Tammikuu, 2013 Sivu 81

SRK Consulting

Kuva 6-4:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Sedimentaatiokerrostumien kaavio Laurinojan avolouhoksen alueelta (Salonen, 2012).

Helsingin yliopisto analysoi Hannukaisen alueen maaperän paksuuskartan laatimiseksi maatutka-aineiston, joka on peräisin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mittausmatkalta maaliskuussa 2011 ja Helsingin yliopiston kahdelta mittausmatkalta heinäkuussa ja syyskuussa 2011. Mallinnettu sedimenttikerrostuman paksuus on esitetty kuvassa 6-5. Kerrostuman paksuus vaihtelee välillä 0 - 102 m; mediaani on 17,65 m, keskiarvo 20,38 m ja keskihajonta 14,65 m. Esiintymät ovat merkittävästi paksumpia kuin Lapissa mitatut keskimäärin (5,7 m (Maijanen et al. 2008)). Geomorfologian, kallioperän korkeustason ja kerrostuman paksuuden välillä ei ole selvää korrelaatiota. Alueelta on tunnistettu joukko hautautuneita laaksoja (Kuva 6-5). Suurin osa laaksoista on havaittavissa pohjois-etelä-suuntaisina painaumina, jotka ovat täyttyneet soilla ja pienillä puroilla. Näiden laaksojen nykyinen topografia on kuitenkin usein merkittävästi loivempi kuin alkuperäisen jokiuoman (> 30 m). Hautautuneet laaksot voivat yhdistää pohjavesialueita Hannukaisen alueella ja vaikuttaa hydrogeologiseen virtaussysteemiin. Hautautuneiden laaksojen lisäksi on tunnistettu joukko ´huippuja´. Näissä kohteissa on historiallisesti ollut topografinen huippu, vaikka nykyisen topografian mittakaava ei olisi niin merkittävä. Huippujen itäpuolella peruskalliossa on havaittavissa lukuisia jyrkkiä länteen kallistuvia heijastumia, jotka voivat viitata suureen rakenteelliseen rajaan liittyviin siirtymiin ja murtumiin. Turvepeite Hannukaisessa rajoittuu suoalueisiin hankealueen pohjoispuoleisen laakson pohjalla, erityisesti Kuervitikossa (Pöyry, 2008a).

Tammikuu, 2013 Sivu 82

SRK Consulting

Kuva 6-5:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Mallinnettu kvartääristen Koivistosta (2012).

kerrostumien

paksuus.

Mukailtu

Moreau

Tammikuu, 2013 Sivu 83

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaara Northlandin hydrogeologisten ja geoteknisten ohjelmien puitteissa tekemien kairausten perusteella maaperän paksuus vaihtelee Rautuvaarassa välillä 3 - 46 m: x

Yleensä maaperän paksuus on suurempi rinteillä kuin notkojen pohjalla;

Maaperä on yleensä paksuin olemassa olevan rikastushiekka-altaan kaakkoispuolen rinteillä (20 – 46 m);

Maaperän on alle 10 m paksu Kylmäojan ja olemassa olevien rikastushiekka-altaiden alueella, ja 20 – 30 m paksu Niesajoen läheisyydessä; ja

Maaperän paksuus Niesan alueen luoteispuolen rinteellä ei näytä korreloivan korkeuden kanssa. Paksuus vaihtelee välillä 8 – 33 m.

On huomattava, että havainnot rajoittuvat kairausohjelman laajuuden mukaan. Ohjelma keskittyy lähinnä suunnitellun rikastushiekka-alueen rajojen ympärille. Kairaukset suoraan rikastushiekka-alueen alapuolella olivat vähäisiä hydrogeologisessa kairausohjelmassa sillä hydrogeologisten kairausreikien on tarkoitus toimia suunnitellun altaan seurannan havaintoverkon perustana. Geoteknisen tutkimusohjelman kairaukset olivat yleensä varsin matalia eivätkä aina läpäisseet maanpeitettä, jolloin paksuutta ei voinut selvittää. Lähes koko olemassa olevan rikastushiekka-altaan alla on turvepeite lukuun ottamatta alueen luoteis- ja koilliskulmia, joissa täyttö on tehty suoraan peruskallion päälle (GTK, 2010a). Turvetta on havaittu myös pohjoisen ja eteläisen rikastushiekka-altaan pohjissa (Pöyry, yksityinen kommentti) Pohjoisaltaan sedimentin paksuus vaihtelee välillä 0.2 – 6.2 m ja on paksuin altaan koillisosassa. Sedimentit ovat yleensä heterogeenisiä ja koostuvat sorasta / hiekkamoreenista tai silttimoreenista. Koillisosassa allasta, lähellä olemassa olevaa vedenpuhdistamoa, sedimentit ovat heikosti kerrostuneita. Veden syvyys näiden sedimenttien päällä on noin 2 – 4 m. Sedimenttien hydraulisista ominaisuuksista ei ole saatavilla tietoa (Pöyry, yksityinen kommentti) Helsingin yliopisto tutkii parhaillaan tarkemmin irtomaan ominaisuuksia. Tutkimus keskittyy kerrostuneisuuteen ja sedimenttien paksuuteen. Helsingin yliopiston alustavan sedimenttiimuodostumakuvauksen mukaan sedimentti on hiekkaista diamiktonia ja soraista hiekkaa vaihdellen aina silttiin, jossa hiekkaisia kerroksia. Tämä vastaa kairausten aikana kerättyjä geologisia tietoja, joiden mukaan täytön laatu olisi vaihtelevaa sisältäen siltti-, hiekka-, sora- ja murskekerroksia, joita kaikkia voitiin tunnistaa kairausraporteissa. Täydellinen kerrostuma-analyysi on vielä kesken, eikä kerrosjärjestystä ole vielä jaoteltu jääkauden vaiheisiin (Salonen et al., 2012).

Yliopisto on kerännyt noin 53 km of GPR-aineistoa Rautuvaaran maaperän paksuuskartan laatimista varten. He ovat todenneet paleokanavien esiintymisen, mutta GPR-aineiston käsittely on vielä kesken eikä näiden sijaintia ole vielä määritetty. Toistaiseksi maaperän paksuudesta ei siten vielä ole arvioita Northlandin kairausohjelman täydentämiseksi (Salonen et al., 2012).

Tammikuu, 2013 Sivu 84

SRK Consulting

6.2.3

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rakennegeologia Rakennegeologia on tärkeää Hannukaisessa, sillä pohjaveden virtauksia säätelee todennäköisesti avoimen, rikkonaisen rakoverkoston kautta tapahtuva virtaus. Hannukainen Hannukaisen esiintymän isäntäkivenä on itäisin osa Pajala-Kolari-hiertovyöhykkeen (PJKSZvyöhyke) – Kolarin hiertovyöhykkeen KTZ tai paikallisesti Hannukaisen hiertovyöhykkeen HTZ - päälineamenteista. Vyöhyke kaatuu pohjoisesta pohjois-koilliseen, ja kallistuma on 15° - 30° länteen tai länsi-lounaaseen. Hiertovyöhyke leikkaa koillisesta lounaaseen kulkeutuvan Äkäsjoen horisontaalisiirroksen (ASZ) Hannukaisen esiintymän eteläreunalla. Geologian tutkimuskeskus on tulkinnut alueellisen rakenteen ja aineiston on tuottanut GISmuotoon NMOY. Rakenne on esitetty kuvassa 6-1. Geoteknisten tietojen perusteella voitiin tunnistaa joukko erillisiä halkeama-, murros- ja ruhjevyöhykkeitä peruskallion eri syvyyksissä. Ylemmän peruskallion rapautuminen on yleensä rajoittunut ylimpään kymmeneen metriin. Keskimääräiset RQD-arvot sekä Hannukaisessa että Kuervitikossa (90 % ja 74 %, tässä järjestyksessä) osoittavat, että peruskallio on säröisempää Kuervitikossa (SRK, 2011). On epävarmaa miksi Kuervitikon alue on rikkonaisempaa kuin Hannukaisen alue; kuitenkin Kuervitikosta länteen sijaitseva leveä, suunnilleen pohjois-etelä –suuntainen laakso viittaa jalkapuolen rakenteeseen, jonka arvellaan voineen olla kosketuksissa Hannukaisen Kuervitikon pääsiirroksen kanssa siten että Kuervitikon alueelle on syntynyt laajempi deformaatioalue. Lisäksi Kuervitikossa kaksi sivusiirrosta on liikuttanut paikallisesti Hannukaisen hiertovyöhykettä (HZT), mikä myös on voinut aiheuttaa kasvanutta deformaatiota. (SRK, 2011). Kairanreikämittakaavan rakenneanalyysin perusteella alueella esiintyy koko tarkastelualueen kattavasti voimakasta subhorisontaalista liuskeisuutta, joka kaatuu kaakkoon ja kallistuu lounaaseen. Toinen subvertikaalinen halkemavyöhyke luoteis-kaakkosuunnassa vallitsee vain kattopuolella, pääasiassa Hannukaisen louhoksella (SRK 2011). Rautuvaara Rautuvaaran hiertovyöhyke (RSZ) on osa laajempaa Pajala-Kolari hiertovyöhykettä, joka sijaitsee Norrbottenin ja Karelian kratonien välissä. Päävyöhykkeen ja synkliinirakenteiden suunta Rautuvaarassa on koillisesta kaakkoon.. Hiertovyöhykeessä on IOCG-mineralisaatio ylä- ja alapuolisten kratonisten kallioiden välissä. Kalliot ovat voimakkaasti liuskottuneita ja sisäisesti murtuneita sekä liittyneinä mineralisaatiovyöhykkeisiin. Mineralisaatio liittyy kaakkoon avautuvaan synkliinirakenteesen ja se on yli 800 m pitkä, jopa 80 m paksu ja kaatuu noin 80° kaakkoon (GTK, 2010b).

Yhteenveto alueellisesta ja paikallisesta geologiasta on esitetty kuvassa 6-6 ja kuvassa 6-1.

Tammikuu, 2013 Sivu 85

SRK Consulting

Kuva 6-6:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pajala-Kolari hiertovyöhyke Kolarin alueella (Niiranen et al. 2007)

Tammikuu, 2013 Sivu 86

SRK Consulting

6.3

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pintavedet Pintavesien nykytilan arviointi keskittyy Hannukaisen hankkeen mahdollisten vaikutusten kohteena olevien keskeisten vesistöjen virtaamaolosuhteisiin ja vedenlaatuun, sekä Niesan vesistön virtausreitteihin. Tarkasteltavat vesistöt ovat Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Niesajoki, Kylmäoja ja Muonionjoki. Katsaus nykytilan arvioinnissa käytettyihin menetelmiin ja aineistoon on esitetty jaksossa 5.2. Lappilaisen vesistöalueen tyypillinen virtaamakäyrä on esitetty kuvassa 6-7. Virtaamaolosuhteet vaihtelevat vuoden aikana ja vuodenvirtaamakäyrä voidaan jakaa karkeasti kolmeen jaksoon.: x

Kevät (touko-kesäkuu) tyypillistä korkeat virtaamat lumensulamisen vuoksi. Yleensä tänä ajanjaksona on vuoden virtaamamaksimi;

Kesä ja syksy (heinäkuu-syyskuu/lokakuu) tyypillistä kohtalaiset tai pienet virtaamat, jotka pienenevät jakson aikana kun jäljelle jäänyt lumi sulaa. Ajoittain voi kuitenkin esiintyä korkeampia virtaamajaksoja sateen vuoksi; ja

Talvi (loka-huhtikuu) tyypillistä alhaiset virtaamat kun sadanta pysyy valuma-alueella lumena. Suurimpia virtavesiä lukuun ottamatta avovedet ovat jääpeitteisiä talvikausina. Jotkut pienemmät purot jäätyvät pohjiaan myöten jolloin virtaama on merkityksetön tai nolla.

Kuva 6-7:

6.3.1

Tyypillinen vuosivirtaamakäyrä Suomen Lapissa (Kallio, Muonionjoki, havaintopaikka 2395, OIVA tietokanta)

Äkäsjoki Valuma-alue ja yleiset valuntareitit Kaivosalue ja siihen liittyvä infrastruktuuri sijoittuu Äkäsjoen valuma-alueelle, Kuva 2-4.

Tammikuu, 2013 Sivu 87

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kaivosalueella Äkäsjoen valuma-alue on noin 520 km2 ja Äkäsjoki on matala ja noin 30 m leveä joki, jonka pohjasedimentti on karkeaa, Kuva 3-1.

Valokuva 6-1: Äkäsjoki suunnitellun Hannukaisen kaivoksen lähellä (SW014) (SRK 10/05/2011)

Joki alkaa Äkäsjärvestä, joka sijaitsee hankealueelta pohjoiseen. Kuerjoki on Äkäsjoen suuri sivujoki, joka laskee Äkäsjokeen kaivosalueelta ylävirtaan. Äkäsjokeen laskee myös pieni joki, joka on käännetty Niesajoesta Äkäsjokeen keinotekoisella uomalla (Kylmäoja) Kuva 2-4. Äkäsjoki yhtyy Muonionjokeen noin 15 km kaivosalueesta alavirtaan. Äkäsjoen valuma-alue on kokonaisuudessaan 650 km2. Pintavesien virtaamat Äkäsjoen valuma-alueen keskimääräinen vuosivalunta on 310 mm, laskettuna alueelliseen vesistömallijärjestelmän avulla. Äkäsjoen arvioidut kuukausivirtaamat on esitetty taulukossa 6-4, jossa niitä on verrattu SYKEn sovelluksen ja NOPEXin valuma-aluemallin avulla saatuihin kuukausivirtaamiin. Kolmen menetelmän tulokset ovat melko hyvin vertailukelpoisia. Arvioidut kuukausittaiset virtaamien toistumisjaksot on esitetty taulukossa 6-5. Alivirtaamakauden arviot Äkäsjoelle on esitetty taulukossa 6-6. Kesäkuun lopulla 2012 asennettiin Äkäsjokeen lähelle suunniteltua kaivosaluetta hydrologinen mittausasema (RAUSW005). Kalibroidulla asemalla mitatut vedenkorkeustasot on muutettu virtaamiksi käyttäen purkauskäyriä, jotka on kehitetty Northlandin henkilöstön tekemien virtaamamittausten pohjalta. Tarkemmat tiedot mittauksista ja määrityskäyristä on esitetty liitteessä B.

Tammikuu, 2013 Sivu 88

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Heinä-lokakuun keskimääräiset kuukausivirtaamat laskettiin ja verrattiin kuukausivirtaamia keskimääräiseen vuoteen, joka laskettiin käyttäen alueellista vesistömallijärjestelmää (liite C). Tulokset on esitetty taulukossa 6-7.

Tammikuu, 2013 Sivu 89

6,2

8,3 1,7 2,3 1,9

Keskivalunta (mm)

Keskivirtaama (m3/s)

SYKE malli (m3/s)

NOPEX malli (m3/s) 1,0

2,2

1,2

6,1

Maalis

2,5

5,2

2,6

12,7

Huhti

19,5

21,1

20,4

101,2

Touko

11,7

6,4

9,4

46,7

Kesä

6,3

2,7

4,8

23,9

Heinä

6,0

3,6

4,6

22,6

Elo

1,8 2,1

2,6 3,3 3,6

1/ 50 MÄRKÄ

1/100 MÄRKÄ

2,2

2,1

1,7

1,2

0,88

0,73

0,68

Helmi

9,2

7,9

5,2

2,6

1,3

0,84

0,72

Maalis

44,8

40,8

31,5

20,4

13,2

10,2

9,3

Huhti

25,8

22,9

16,4

9,4

5,4

3,9

3,4

Touko

14,4

12,7

0,55 0,79

Vuosittainen 7 vrk:n Q10 keskivirtaama (m3/s)

7 vrk:n Q10 keskivirtaama (m3/s) heinä-syys

Sivu 90

1,0 1,3

7 vrk vuosittainen alivirtaamajakso (m /s)

Äkäsjoki kaivoksen kohdalla

7 vrk heinä-syyskuun keskialivirtaamajakso (m 3/s)

8,8

4,8

2,6

1,8

1,6

Kesä

Kuukausittainen keskivirtaama (m3/s)

Taulukko 6-6: 7 vuorokauden alivirtaamajaksojen ja 7 vuorokauden Q10 arviot Äkäsjoelle

2,3

1,3

1/10 MÄRKÄ

0,90

1,1 1,7

1/10 KUIVA

Keskivirtaama

0,74

0,85

1/50 KUIVA

0,69

0,77

Tammi

1/100, KUIVA

Toistuvuus 1/n vuotta

16,5

15,6

9,8

4,6

2,1

1,3

1,1

Heinä

16,2

14,0

9,3

4,7

2,4

1,6

1,4

Elo

5,8

4,0

4,7

23,4

16,4

14,4

10,0

5,5

3,0

2,1

1,8

Syys

1,0

4,5

5,4

Loka

5,8

5,2

3,9

2,4

1,5

1,1

1,0

Marras

0,3

2,7

2,4

Joulu

Tammikuu, 2013

14,2

12,3

8,1

4,1

2,1

1,4

1,2

Loka

0,5

3,8

4,1

20,3

Marras

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Syys

Taulukko 6-5: Ennustetut kuukausittaisten keskivirtaamien toistumisjaksot Äkäsjoessa kaivosalueen kohdalla

1,4

1,9

1,3

Helmi

Tammi

Taulukko 6-4: Keskimääräiset kuukausivalunnat ja -virtaamat Äkäsjoessa kaivosalueen kohdalla

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-7: Havaitut virtaamat Äkäsjoessa, hydrologinen asema RAUSW005r Asema

Muuttuja

Heinä

Elo

Syys

Loka

Keskiarvo (heinäsyys)

8,5

4,7

6,5

9,7

7,2

Havaittu virtaama (m 3/s) RAUSW00 5

Arvioitu keskivirtaama (m /s)

4,8

4,6

4,7

5,5

4,9

Prosenttia keskiarvosta

180%

100%

140%

180%

150%

Havaitut virtaamat ovat korkeampia kolmena kuukautena neljästä, joista mittausaineistoa on saatavana. Elokuussa havaitut virtaamat ovat kuitenkin samanlaisia kuin alueelle arvioitu keskivirtaamatilanne. Tämä voi merkitä, että alueelliset virtaama-arviot Äkäsjoelle ovat aliarvioita. Havaittuja arvoja tulee kuitenkin arvioida varovasti, sillä purkauskäyrä perustuu rajalliseen määrään mittaustuloksia, minkä vuoksi siihen perustuvien virtaamien virhemarginaali on suuri. Lisäksi on mahdollista, että vuosi 2012 oli erityisen märkä vuosi, vaikkakin alueellinen virtaama-aineisto on ristiriitainen sen suhteen, oliko vuosi 2012 märkä vai kuiva (2.1.1). Toistumisjakson kuukausivirtaama-arvioiden perusteella Äkäsjoesta havaitut virtaamat viittaavat siihen, että heinä-lokakuun virtaamat vastasivat olosuhteiltaan kerran kymmenessä vuodessa toistuvia olosuhteita On lisäksi syytä huomata että taulukossa 6-4 esitetyt keskivirtaama-arviot perustuvat useiden vuosien aineistoon, mikä loiventaa kuukausittaisten virtaamien vaihtelua. Kuten Äkäsjoesta mitattu aineisto osoittaa, todellisuudessa yhden vuoden kuukausivirtaamat voivat poiketa huomattavasti keskimääräisistä arvoista kuukaudesta toiseen. Siten sellaista vuotta, jolloin kuukausikeskivirtaamat toteutuisivat joka kuukausi ei todennäköisesti koskaan tapahdu; kuitenkin keskivirtaama-arvot ovat käyttökelpoisia kun muutosten vaikutuksia alueella arvioidaan. Vaikutusten arvioinnissa käytettiin alueelliseen vesistömalliin perustuvia virtaamia RAUSW005 –aseman mittausaineiston lyhyyden vuoksi. Lisäksi koska vesistömallin virtaama-arviot ovat alhaisempia kuin havaittu aineisto, vaikutusarviossa alhaisemman virtaaman käyttöä pidettiin konservatiivisempana, sillä tällöin vedenlaatulaskennoissa luonnollisen valunnan aiheuttama laimentuminen on vähäisempää..

Tammikuu, 2013 Sivu 91

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Veden laatu ”Keskeisten” ja ”muiden” muuttujien mediaani ja maksimipitoisuudet neljällä veden laadun perustilan havaintopaikalla Äkäsjoessa on esitetty taulukossa 6-8 ja taulukossa 6-9. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 2-3 ja kuvassa 2-4. FS11 sijaitsee Äkäsjoen ja Kuerjoen yhtymäkohdasta ylävirtaan, FS09 kaivosalueen kohdalla, FS10 Valkeajoen yhtymäkohdasta alavirtaan ja FS26 Äkäsjoen suulla. Joidenkin metallien mediaanipitoisuudet (kromi, elohopea, mangaani, lyijy ja sinkki) sekä nitraatti ja sulfaatti ovat korkeammat havaintopaikalla FS09 (kaivoksen lähellä) kuin muilla paikoilla. Tämä voi johtua Hannukaisessa tapahtuvan kaivostoiminnan vaikutuksesta. Vedenlaadun tavoitearvot määritettiin vain havaintopaikoille FS09 ja FS10, ja vedenlaadun perustilataulukoissa perustila-aineistoa verrataan kynnysarvoihin TV ja hälytysrajoihin AV. Havaitut suurimmat elohopeapitoisuudet havaintopaikoilla FS09 ja FS10 ylittävät muuttujan hälytysrajan. Kaikkien maksimipitoisuuksien on ennustettu ylittävän kynnysarvot, mikä oli odotettavissa (sillä kynnysarvot on määritetty 80 prosenttipisteeksi havaituista arvoista). Ammoniumin, nitriitin, nitraatin, arseenin, kadmiumin, koboltin, elohopean, lyijyn ja antimonin mediaanipitoisuuksissa vaikutus on havaittavissa koska yli 50 % näytteistä on pitoisuudeltaan alle määritysrajan. Johtopäätöksenä on, että Äkäsjoen vedenlaatu on yleisesti ottaen hyvä kun tuloksia verrataan havaintopaikkakohtaisiin hälytysrajoihin AV.

Tammikuu, 2013 Sivu 92

mg/l

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

0,00075

0,000044

0,00023

0,00013

0,0043

0,0000013

0,00031

0,00028

0,000032

0,0000027

0,000067

0,017

0,37

2,8

0,74

0,0065

0,00012

0,019

0,00023

0,044

0,00020

0,0054

0,00038

0,00035

0,000025

0,016

0,066

0,77

4,4

8,1

0,076

0,0010b

0,0040

0,0040b b

19 0,034b

1,5

Maksimi

0,0015b

Mediaani

FS11

0,00071

0,000028

0,00025

0,00024

0,0070

0,0000010

0,00039

0,00025

0,0023

0,000095

0,00045

0,00037

0,050

0,0000053

0,011

0,00041

0,00025b

0,000065b

0,00012 0,000014

0,000069b 0,0000025b

0,071

2,1

7,1

6,3

0,091

0,085b

0,11

Maksimi

0,022

0,41

3,0

0,80

0,0092

0,0010b

0,0030

2,1

Mediaani

FS26

0,00011

0,0017

0,000054

0,00031

0,00021

0,021

0,0000021

0,00055

0,00033

0,00008

0,0000027

0,000091

0,051

0,38

4,0

0,90

0,067

0,0018

0,0075

2,7

0,015

0,030

0,0072

0,020

1,0

0,70

0,000050

0,0050

0,0010

0,0040

0,000080

0,0050

0,10

1,1

150

0,010

1,0

Tavoitearvot FS10

Page 93 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Uraani mg/l 0,000090 0,00010 0,000091 0,00026 a Kynnysarvot (TV) ja hälytysrajat (AV) Äkäsjoessa Note; Vihreällä merkityt ylittävät kynnysarvot. Oranssilla merkityt ylittävät hälytysrajat AV. b vähintään 50% muuttujan pitoisuusaineistosta on alle määritysrajan.

mg/l

Arseeni

mg/l

Alumiini

Sinkki

mg/l

Rauta

Lyijy

mg/l

Sulfaatti

mg/l

Kloridi

mg/l

Nitraatti

Nikkeli

mg/l

Nitriitti

Molybdeeni

mg/l

Ammonium

Yksikkö

0,000099

0,00090

0,000031

0,00025

0,00020

0,011

0,0000010

0,00040

0,00028 b

0,000047b

0,0000025 b

0,000062

0,022

0,29

3,1

0,70

0,0089

0,0010b

0,0033

1,7

Mediaani

0,00012

0,0044

0,00012

0,00047

0,00025

0,040

0,000055

0,0012

0,00035

0,00025b

0,0000082

0,00015

0,065

0,97

4,9

1,1

0,076

0,0040b

0,015

7,8

Maksimi

FS10

0,00011

0,0016

0,000052

0,00030

0,00019

0,018

0,0000026

0,00047

0,00032

0,000077

0,0000031

0,000098

0,050

0,40

4,4

0,992

0,073

0,0019

0,0086

2,5

0,015

0,030

0,0072

0,020

1,0

0,70

1,3

0,000092

0,00088

0,000036

0,00021

0,00017

0,010

0,0000016

0,00036

0,00028

0,000040

0,0000025b

0,000065

0,021

0,28

3,2

0,00080

0,012

0,0010b

0,0030

0,00012

0,0021

0,00011

0,00056

0,00023

0,043

0,000093

0,00071

0,00035

0,00018

0,0000079

0,00011

0,066

0,83

5,0

1,2

0,10

0,0040b

0,015

5,3

Maksimi

FS09 Mediaani

January, 2013

0,000050

0,0050

0,0010

0,0040

0,000080

0,0050

0,10

0,98

150

0,010

1,0

Tavoitearvot FS09

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Keskeisten vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Äkäsjoen havaintopaikoilla (ks. Figure 2-3 jaFigure 2-4)

Kiintoaine

Muuttuja

Taulukko 6-8:

SRK Consulting

mg/l

Barium

Strontium

0,014

0,0074

4,3

1,2

1,4

0,89

0,45

3,0

4,2

0,0060

6,9 3,1

Mediaani

FS11

0,021

0,012

5,9

2,1

1,8

1,1

4,4

7,8

0,022

7,3 4,8

Maksimi

0,017

0,008

5,1

1,3

1,7

0,96

0,47

3,0

3,9

0,0070

6,7 2,8

Mediaani

FS26

0,021

0,012

2,2

2,0

1,3

0,67

4,8

7,9

0,020

7,7 18

Maksimi

0,020

0,0089

5,9

1,6

1,9

1,1

0,58

4,2

6,5

0,0080

4,3

Page 94 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

0,000027

0,031

0,018

2,5

2,9

1,8

0,90

6,7

0,016

8,3

<6 or >9

Tavoitearvot FS10

Antimoni mg/l 0,0000050 b 0,000091 b 0,0000050 b 0,000055 b 0,000012 a Kynnysarvot (TV) ja AV:t (AV) Äkäsjoelle Huom; Vihreällä merkityt ylittävät kynnysarvot. Oranssilla merkityt ylittävät hälytysrajat AV. b Vähintään 50 % muuttujan pitoisuusaineistosta on alle määritysrajan.

mg/l

Pii

Magnesium

mg/l

Kalium

mg/l

Kalsium

Rikki

mg/l

TOC

Natrium

mg/l

Fosfaatti

mS/m

Yksikkö

0,0000050b

0,017

0,0082

4,3

1,0

1,6

0,90

0,49

3,4

4,3

0,0067

6,9 3,5

0,022

0,015

7,4

1,7

2,1

1,3

0,67

4,8

7,9

0,013

7,3 6,6

Maksimi

0,000014

0,020

0,0092

5,7

1,6

1,8

1,2

0,53

4,1

6,5

0,0080

4,3

0,000011b

0,017

0,008

4,1

1,3

1,5

0,91

0,37

3,1

4,2

0,0060

7 3,4

0,000019b

0,021

0,015

1,7

1,3

0,63

4,7

8,2

0,015

7,5 4,8

Maksimi

FS09 Mediaani

January, 2013

0,000028

0,030

0,018

9,6

2,4

2,8

1,8

0,89

6,5

0,019

6,5

<6 or >9

Tavoitearvot FS09

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,000018b

FS10 Mediaani

Muiden muuttujien vedenlaatuarvot Äkäsjoen havaintopaikoilla (ks. Figure 2-3 ja Figure 2-4)

Sähkönjohtavuus

Muuttuja

Taulukko 6-9:

SRK Consulting

6.3.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuerjoki Valuma-alueet ja yleiset virtausreitit Kuerjoki on Äkäsjoen suurin sivujoki. Äkäsjokeen laskemiskohdassa Kuerjoen valuma-alueen pinta-ala on 162 km2. Täällä Kuerjoki on noin 15 metriä leveä, matala joki. Valokuva 6-2.

Valokuva 6-2: Kuerjoen keskijuoksua (SW025) (SRK 09/05/2011) Pintaveden virtaamat Kuerjoen vuosivalunta on 270 mm alueellisen vesistömallin perusteella laskettuna. Arviot Kuerjoen kuukausikeskivirtaamista on esitetty taulukossa 6-10, jossa niitä verrataan SYKEn valuma-aluemallisovelluksella saatuihin kuukausivirtaamiin. Kahden menetelmän välinen korrelaatio on yleisesti ottaen hyvä. Eroja löytyy touko- ja kesäkuun tulva-ajan virtaamien ennusteista. Kuukausivirtaamien toistuvuudet on esitetty taulukossa 6-11. Alivirtaama-ajan arviot Kuerjoessa on esitetty taulukossa 6-12. Koska Kuerjoessa virtausnopeus on korkea ja jokipenkat epästabiilit, sinne ei rakennettu pysyvää mittausasemaa. Taulukossa 6-13 esitetään kuitenkin yhteenveto SRK:n toukokuussa 2011 keräämästä aineistosta. Havaintopaikat on esitetty kuvassa 2-3. Taulukossa 6-13 on esitetty myös samaan aikaan koottu Valkeajokea ja Äkäsjokea koskeva aineisto, joka vertailukelpoinen Kuerjoen aineiston kanssa.

Tammikuu, 2013 Sivu 95

0,5

0,3

5,3

Maalis

1,0

0,7

11,1

Huhti

9,0

5,5

88,1

Touko

1,3

2,5

40,6

Kesä

0,24 0,47 0,58

0,30 0,45 0,69 0,89 0,98

1/10 KUIVA

Keskivirtaama

1/10 TULVA

1/ 50 TULVA

1/100 TULVA

0,60

0,56

0,46

0,33

0,24

0,20

0,18

Maalis

2,5

2,1

1,4

0,69

0,34

0,23

0,19

Huhti

0,15

Vuosittainen 7 vrk Q10 keskivirtaama (m3/s)

7 vrk heinä-elokuun Q10 keskivirtaama (m /s)

Sivu 96

0,15

0,27 0,26

Kuerjoen suu

12,1

11,0

8,5

5,5

3,6

2,8

2,5

Touko

Vuosittainen 7 vrk keskialivirtaama (m /s)

0,6

1,3

20,8

Heinä

7,0

6,2

4,4

2,5

1,5

1,0

0,93

Kesä

3,9

3,4

2,4

1,3

0,71

0,49

0,43

Heinä

Kuukausittainen keskivirtaama (m3/s)

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (m 3/s)

Taulukko 6-12: 7 vrk alivirtaama ja 7vrk Q10 arviot Kuerjoelle

0,62

0,34

0,20

0,23

1/50 KUIVA

0,19

Helmi

0,21

Tammi

1/100, KUIVA

Toistumisaika 1/n vuotta

Taulukko 6-11: Ennustetut kuukausittaisten keskivrtaamien toistumisajat Kuerjoen suulla

SYKEn malli (m /s)

5,4

7,2 0,5

Keskivalunta (mm)

Keskivirtaama (m3/s) 0,3

Helmi

Tammi

Taulukko 6-10: Kuukausittaiset keskivalunnat ja -virtaamat Kuerjoen suulla.

SRK Consulting

4,5

4,2

2,7

1,2

0,57

0,36

0,31

Elo

1,0

1,2

19,7

Elo

4,4

3,8

2,5

1,3

0,65

0,43

0,37

Syys

1,1

1,3

20,4

Syys

4,4

3,9

2,7

1,5

0,80

0,56

0,49

Loka

1,3

1,5

23,5

Loka

3,8

3,3

2,2

1,1

0,56

0,37

0,32

1,6

1,4

1,1

0,66

0,41

0,31

0,28

Joulu

0,6

0,7

10,5

Joulu

Tammikuu, 2013

Marras

1,0

1,1

17,7

Marras

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-13: Virtavesien perustilan virtaamamittaukset Kuerjoessa toukokuussa 2011 (SRK) Havaintopaikka

PVM

Virtavesi

Latitudi

Longitudi

Q (m3/s)

SW017

11.5.2011

Kuerjoki

2501897

7497900

2,22

SW019

10.5.2011

Kuerjoki

2501229

7499755

3,22

SW020

10.5.2011

Paikallinen puro

2501265

7500064

0,002

SW022

10.5.2011

Hilajankanoja

2500862

7500930

0,02

SW023

10.5.2011

Kuerjoki

2500413

7500861

2,30

SW024

10.5.2011

Aavaoja

2500199

7500909

0,04

SW025

9.5.2011

Kuerjoki

2499136

7501094

2,03

SW027

9.5.2011

Kuerjoki

2499105

7501173

1,88

SW001

11.5.2011

Paikallinen puro

2495801

7495561

0,12

SW002

11.5.2011

Valkeajoki

2495925

7496234

0,57

SW004

11.5.2011

Valkeajoki

2496072

7495209

0,78

SW006

9.5.2011

Valkeajoki

2496407

7494934

1,04

SW009

10.5.2011

Kylmäoja

2497858

7494094

0,75

SW012

10.5.2011

Äkäsjoki

2499130

7495517

9,94

SW021

Vedensyvyys liian suuri mittauksille

SW008

Vedensyvyys liian suuri mittauksille

SW013 SW014

Liian alhainen virtaama mittauksille 10.5.2011

SW015

2499584

7495888

8,34

Liian alhainen virtaama mittauksille

SW016 SW018

Äkäsjoki

Liian nopea virtaama mittauksille 11.5.2011

Äkäsjoki

2502261

7498094

5,58

Veden laatu Mediaani- ja maksimipitoisuudet Kuerjoen kolmella perustilan selvityspaikalla FS40, FS41 ja FS42 esitetään taulukossa 6-14 ja taulukossa 6-15. Havaintopaikka FS40 sijaitsee suunnitellun kaivosalueen kohdalla, muiden paikkojen sijaitessa alueesta ylävirtaan. Koska näiltä perustilan havaintopaikoilta otettujen näytteiden määrä on suhteellisen pieni (10-14 mittausta kultakin paikalta), on vaikea arvioida trendejä vedenlaadun muuttumisessa havaintopaikkojen välillä. Kuitenkin keskeisten muuttujien mediaanipitoisuuksien vertailussa voi todeta sulfaatin ja uraanin pitoisuuksien olevan lähes kolme kertaa (sulfaatti) ja lähes viisi kertaa (uraani) korkeammat kaivoksen läheisellä havaintopaikalla FS40 ylävirran suunnassa sijaitseviin havaintopaikkoihin verrattuna. Koboltin, elohopean ja lyijyn pitoisuudet ovat puolestaan noin kaksinkertaiset havaintopaikalla FS40 ylävirran havaintopaikkoihin verrattuna. Vedenlaadun tavoitearvot WQO määritettiin vain havaintopaikalle FS40 ja perustila-aineistoa verrattiin kynnysrajoihin TV ja hälytysrajoihin AV perustilan vedenlaatutaulukoissa. Minkään muuttujan ei arvioida ylittävän hälytysrajoja perustila-aineistossa. Kaikkien maksimipitoisuuksien arvioidaan ylittävän kynnysarvon, mikä on odotettavissa (koska kynnysarvot on määritetty havaitun aineiston 80 prosenttipisteeksi). Nitriitin, kadmiumin, koboltin, elohopean ja antimonin pitoisuuksien mediaanimaksimipitoisuuksissa vaikutukset näkyvät, vähintään 50 % näytteistä on alle määritysrajan. Tammikuu, 2013 Sivu 97

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yhteenvetona voi todeta, että nykytilassa pintavesien vedenlaatu Kuerjoessa on yleisesti ottaen hyvä veden laadun tavoitearvoihin WQO verrattuna. Taulukko 6-14:

Muuttuja

Yksikkö

Kiintoaine

mg/l

Keskeisten vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Kuerjoen havaintopaikoilla FS41, FS42 ja FS40 (ks. Kuva 2-3 ja Kuva 2-4) FS41

Tavoitearvot a WQO FS40

FS42

FS40

Mediaani

Maksimi

Mediaani

Maksimi

Mediaani

Maksimi

0,76

2,0

0,85

1,3

1,2

0,68

2,1

Ammonium

mg/l

0,0036

0,90

0,0037

0,012

0,0034

1,0

0,0022

0,0078

Nitriitti

mg/l

0,0010b

0,0020b

0,002b

0,0020

0,010

0,0010b

0,0020b

Nitraatti

mg/l

0,0028

0,022

0,0025

0,017

0,0068

0,0020

0,040

Kloridi

mg/l

0,50

0,73

0,46

0,85

0,60

150

0,50

0,80

Sulfaatti

mg/l

0,74

2,0

0,79

2,7

2,3

2,0

2,8

Rauta

mg/l

0,51

0,71

0,51

0,73

0,43

0,72

0,32

0,51

Alumiini

mg/l

0,040

0,066

0,037

0,065

0,0381

0,10

0,027

0,052

Arseeni

mg/l

0,00011

0,00017

0,00010

0,00017

0,000086

0,0050

0,000059

0,00010

Kadmium

mg/l

0,0000038

0,0000087

0,0000050

0,000013

0,0000035

0,000080

0,0000025b

0,0000050b

0,000043

0,0040

0,000025

0,000050b

0,00053

0,00038

0,0010

0,00035

0,00041

0,00022

0,00033

0,0050

0,00020

Koboltti

mg/l

0,000057

0,00011

0,000062

0,00011

Kromi

mg/l

0,00043

0,00052

0,00041

Kupari

mg/l

0,00021

0,0010

0,00013

Elohopea

mg/l

0,0000020

0,0000010

0,000050

0,00050 c

0,0000010

0,0000010c

Mangaani

mg/l

0,0048

0,013

0,0027

0,010

0,0039

0,70

0,0029

0,0065

Molybdeeni

mg/l

0,000094

0,00021

0,00012

0,00022

1,0

0,00014

0,00024

Nikkeli

mg/l

0,00011

0,00024

0,00012

0,00023

0,00020

0,020

0,00012

0,00024

Lyijy

mg/l

0,00014

0,00022

0,00010

0,00017

0,000046

0,0072

0,000037

0,000052

Sinkki

mg/l

0,0014

0,0083

0,0012

0,0031

0,0018

0,030

0,0010

0,0055

Uraani

mg/l

0,000024

0,000034

0,000028

0,000032

0,00011

0,015

0,00011

0,00012

Tammikuu, 2013 Sivu 98

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-15: Muiden vedenlaatumuuttujien arvot Kuerjoen havaintopaikoilla FS41, FS42 ja FS40 (ks. Kuva 2-3 ja Kuva 2-4) FS41 Muuttuja

Tavoitearvot

FS42

Yksikkö

Mediaani pH

Maksimi

Mediaani

Maksimi

FS40

WQO FS40

Mediaani

Maksimi

6,3

6,6

6,4

6,6

<6 or >9

6,8

7,5

Sähkönjohtavuus

mS/m

1,8

3,1

1,8

3,1

3,3

5,2

2,8

3,7

Fosfaatti

mg/l

0,017

0,024

0,014

0,018

0,011

0,017

0,0085

0,013

TOC

mg/l

7,7

5,0

8,7

Kalsium

mg/l

1,6

2,5

1,5

2,4

3,1

4,8

2,7

3,2

Kalium

mg/l

0,30

0,60

0,38

0,63

0,49

0,82

0,39

0,56

Magnesium

mg/l

0,59

0,92

0,58

0,92

0,96

1,4

0,87

0,99

Natrium

mg/l

1,2

1,9

1,2

1,9

1,8

2,5

1,6

1,9

Rikki

mg/l

0,22

0,39

0,23

0,40

0,81

1,3

0,63

0,90

Pii

mg/l

4,1

7,5

4,2

7,5

6,1

4,8

7,0

Barium

mg/l

0,0046

0,011

0,0047

0,014

0,0052

0,010

0,0046

0,0079

Strontium

mg/l

0,011

0,018

0,010

0,017

0,020

0,030

0,017

Antimoni

mg/l

0,000012

0,000010

0,00001

0,000014

0,000010

0,020 c

a Havaintopaikkakohtaiset kynnysarvot (TV), jotka perustuvat Kuerjoki FS40:n vedenlaadun perustilaaineistoon. Huom; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostettu ylittävät hälytysrajat AV b vähintään 50 % perustila-aineistosta on alle määritysrajan

6.3.3

Valkeajoki Valuma-alue ja päävirtausreitit Valkeajoki yhtyy Äkäsjokeen kaivosalueen lounaispuolella (Kuva 3-3). Valkeajoen suulla sen valuma-alue on 53 km2. Valkeajoessa sijaitsee kalankasvatusallas kaivosalueen kohdalla. Lisäksi joen suualueella, aivan Äkäsjoen yhtymäkohdasta alavirtaan, sijaitsee Saivojärven virkistysmetsä.

Tammikuu, 2013 Sivu 99

0,000010c

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valokuva 6-3: Valkeajoki kaivosalueelta ylävirtaan (SW004) (SRK 11/05/2011) Pintavesien virtaamat Valkeajoen vuotuinen keskivalunta on 250 mm, alueellisen vedenkorkeuden mittausaineiston perusteella laskettuna. Valkeajoen arvioidut kuukausittaiset keskivirtaamat on esitetty taulukossa 6-16, jossa niitä on vertailtu SYKEn valuma-aluemallista saatujen kuukausittaisten virtaamien kanssa. Näiden kahden menetelmän välinen korrelaatio on yleisesti ottaen hyvä. SYKEn malli ennustaa korkeampia virtaamia toukokuulle vedenmittausaineistoon verrattuna. Arvioidut kuukausittaisten virtaamien toistuvuusjaksot on esitetty taulukossa 6-17. Alivirtaama-arviot Valkeajoelle on esitetty taulukossa 6-18. Valkeajoen suulle asennettiin hydrologinen mittausasema kesäkuun lopussa 2012 (RAUSW006). Asemalla mitatut vedenkorkeudet on muutettu virtaamiksi käyttäen Northlandin henkilökunnan tekemien virtaamamittausten pohjalta määritettyjä purkukäyriä. Tarkemmat tiedot mittauksista ja purkukäyristä on esitetty liitteessä B. Heinä-lokakuulle laskettiin kuukausittaiset keskivirtaamat ja niitä verrattiin keskimääräisen vuoden kuukausivirtaamiin, jotka laskettiin käyttäen liitteessä C kuvattua alueellista hydrologista analyysiä. Tulokset on esitetty taulukossa 6-19.

Tammikuu, 2013 Sivu 100

0,2

0,1

4,8

Maalis

0,4

0,2

10,0

Huhti

2,5

1,6

79,6

Touko

0,6

0,8

36,7

Kesä

0,18

0,17

0,07

0,18

0,17

0,14

0,10

0,07

0,06

0,05

Maalis

0,73

0,63

0,42

0,21

0,10

0,07

0,06

Huhti

0,08 0,06

Valkeajoen suu

3,59

3,28

2,52

1,64

1,06

0,82

0,75

Touko

0,05

2,07

1,84

1,31

0,76

0,43

0,31

0,28

Kesä

1,16

1,02

0,71

0,39

0,21

0,15

0,13

Heinä

Page 101 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

0,04

Vuoden 7 vrk Q10 keskivirtaama (m /s)

7 vrk heinä-elokuun Q10 keskivirtaama (m3/s)

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (m /s)

0,2

0,4

18,8

Heinä

Kuukausittainen keskivirtaama (m3/s)

Vuoden 7 vrk keskialivirtaama (m /s)

Taulukko 6-18: 7 vrk alivirtaama- ja Q10 -arviot Valkeajoelle

0,29

1/100 SATEINEN

0,14

0,21 0,27

1/10 SATEINEN

0,13

Keskivirtaama

1/ 50 SATEINEN

0,10

0,09

1/10 KUIVA

0,06

0,07

1/50 KUIVA

0,06

Helmi

0,06

Tammi

1/100, KUIVA

Toistumisaika 1/n vuotta

Taulukko 6-17: Ennustetut kuukausittaisten keskivrtaamien toistumisajat Valkeajoen suulla.

SYKE -malli (m /s)

4,9

6,5 0,1

Keskivalunta (mm)

Keskivirtaama (m3/s) 0,1

Helmi

Tammi

Taulukko 6-16: Kuukausittaiset keskivalunnat ja –virtaamat Valkeakosken suulla

SRK Consulting

1,32

1,25

0,79

0,37

0,17

0,11

0,09

Elo

0,3

0,4

17,8

Elo

1,30

1,12

0,75

0,38

0,19

0,13

0,11

Syys

0,4

18,4

Syys

1,31

1,15

0,80

0,44

0,24

0,17

0,15

Loka

0,4

21,2

Loka

1,14

0,98

0,65

0,33

0,17

0,11

0,09

Marras

0,4

0,3

0,46

0,42

0,31

0,19

0,12

0,09

0,08

Joulu

0,2

9,5

Joulu

January, 2013

16,0

Marras

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-19: Havaitut virtaamat Valkeajoen hydrologisella mittausasemalla RAUSW006 Henä

Elo

Syys

Loka

Keskiarvo (Heinä-syys)

1,16

0,83

0,88

1,72

1,15

Arvioitu keskivirtaama (m /s)

0,39

0,37

0,38

0,44

0,40

Prosenttia keskiarvosta

300 %

220 %

230 %

390 %

220 %

Paikka

Muuttuja Havaittu virtaama (m 3/s)

RAUSW006

Taulukossa 6-19 esitetyt havaitut arvot ovat merkittävästi korkeampia (noin 200 – 300 %) kuin alueelliset virtaama-arviot. Havaittu virtaama-aineisto näyttäisi viittaavan siihen, että alueelliset arviot Valkeajoen virtaamista ovat huomattavasti aliarvioituja. Näyttäisikin siltä, että Valkeajoessa havaitut virtaamat olivat merkittävästi korkeampia kuin liitteessä C kuvattua seudullista hydrologista lähestymistapaa käyttäen voitaisiin ennustaa. Sama ilmiö on havaittu myös muiden mittauspaikkojen osalta tämän luvun eri kappaleista näkyvällä tavalla. Havaittua aineistoa tulee kuitenkin tarkastella tietyllä varovaisuudella, sillä purkukäyrä perustuu rajoitettuun määrään mittauksia, minkä purkukäyrään perustuvaan virtaama-arvioinnin epävarmuus on suuri. Alueellinen virtausaineisto (kappale 5.1.1) on ristiriitainen sen suhteen, oliko vuosi 2012 kuiva vai märkä. Arvioitujen kuukausittaisten toistuvuuksien perusteella Valkeajoessa havaitut heinä- ja lokakuun virtaamat vastaisivat kerran 200 vuodessa toistuvia sateisia olosuhteita, ja virtaamat elo- ja syyskuussa kerran kymmenessä vuodessa toistuvia sateisia olosuhteita.. Havaintopaikan RAUSW006 lyhyen mittausjakson vuoksi vaikutusarviossa käytettiin alueelliseen virtaama-aineistoon perustuvia virtaama-arvioita. Lisäksi, koska alueellisen aineiston pohjalta saadut virtaamat olivat pienempiä kuin havaitut virtaamat, vaikutusarviointi pienempiä virtaamia käyttäen on konservatiivisempaa, sillä luonnon valuman aiheuttama laimeneminen otetaan huomioon vedenlaatulaskelmissa. Vedenlaatu Mediaani ja maksimipitoisuudet Valkeajoen neljän perustilan havaintoaseman mittauspaikalla FS08, FS02, FS06 ja FS07 esitetään taulukossa 6-20 ja taulukossa 6-21. Valkeajoen vedenlaatuaineistossa ei ole havaittavissa selkeitä trendejä. Monen muuttujan pitoisuudet ovat alhaisia ja mediaaniarvioihin vaikuttaa se, että monien näytteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Ammoniumin, nitriitin, nitraatin, arseenin, kadmiumin, koboltin, elohopean, nikkelin, lyijyn, uraanin ja antimonin mediaanipitoisuuksissa vaikuttaa se että vähintään 50 % näytteistä pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Vedenlaadun tavoitearvot WQO määritettiin vain havaintopaikalle FS08 ja perustila-aineistoa verrattiin kynnysarvoihin TV ja hälytysrajoihin AV vedenlaatutaulukoissa. Nitriitin maksimipitoisuuden ennustetaan ylittävän hälytysrajan AV. Muiden muuttujien ei arvioida ylittävän hälytysrajaa. Kaikkien maksimipitoisuuksien ennustetaan ylittävän kynnysarvot, mikä on odotettavissa (sillä kynnysarvot on määritetty 80 prosenttipisteeksi havaitusta aineistosta). Yhteenvetona voi todeta että Valkeajoen perustilan vedenlaatu on yleisesti ottaen hyvä kun sitä verrataan paikkakohtaisesti määritettyihin hälytysrajoihin. Tammikuu, 2013 Sivu 102

0,0030 0,0030 0,0069 0,70 2,7 0,20 0,036 0,000080 0,0000027 0,000046 0,000364 0,00049 0,0000022 0,0048 0,00033 0,00021 0,000041 0,0014

mg/l

Ammonium

Nitriitti

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Sinkki

0,030

0,0072

0,020

1,0

0,70

0,000050

0,0050

0,0010

0,0040

0,000080

0,0050

0,10

1,0

150

0,010

1,0

1,62

0,000092

0,00071

0,000022

0,00013 b

0,00013

0,0024

0,00013

0,00050

0,00015

0,0011

0,000032

0,00016

0,0042 0,00028

0,015 0,00041

0,00030

0,0023

0,00020 0,0000010b

0,0025 0,000045b

0,00033 0,0000010b

0,000025b

0,0000025b 0,00036

0,00016b

0,000025b

0,034 0,000083

0,00044

0,0000068b

0,0000025b 0,00032

0,086 0,00011b

0,017

0,34

3,2 0,38

0,51

0,91

0,000025b

0,12

2,2

0,50

0,0010

0,0015 0,0014b

0,027

0,025b

0,018

1,0

4,7 b

Mediaani

Sivu 103

0,00012

0,061

0,73

2,6

1,4

0,022b

0,0050

0,0066

4,5

Maksimi

0,00028

0,0020

0,00010

0,0032

0,00050

0,019

0,0000027b

0,00050

0,00044

0,000093b

0,0000078b

FS02 Maksimi

0,0010b

0,0013

0,0030

1,1

Mediaani

FS08

Uraani 0,00012 0,015 a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Valkeajoessa Note; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TVs. Oranssilla varjostetut ylittävät hälytysrajat AV b Vähintään 50% perustila-aineistosta on alle määritysrajan c Kaikkien näytteiden pitoisuudet alle määritysrajan.

mg/l

2,2

WQO FS08

mg/l

Yksikkö

Kiintoaine

Muuttuja

0,00013

0,0090

3,9

3,8

0,15b

0,0030

0,35

0,00966 0,0000050c

0,00087

0,00015b 0,0000050c

0,000016

0,00026b

0,000086b b

0,00013

0,22

0,00010b

0,0059

0,00011

0,000044b

0,000093

0,00255

0,000093b

0,00039

0,00005

0,000025b

0,0000025b

0,00010

0,0029

0,018

1,5

0,54

0,0027b

0,0010

0,0095

0,73

Maksimi

0,00011

0,00083

0,000021

0,00012

0,00030

0,0018

0,00055

0,0089

0,00018

0,00041

0,00040

0,015

0,00020b

0,00089

0,00041

0,00013

0,0000250b

0,000089b

0,074

0,26

3,2

1,0

0,023b

0,0030b

0,017b

Maksimi

Tammikuu, 2013

0,0000010b

0,00039

0,00033

0,000016

0,0000025b

0,000025b

0,016

0,10

2,3

0,50

0,0010b

0,0010

0,0020

1,1

Mediaani

FS07

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,0000075b

FS06 Mediaani

Taulukko 6-20: Keskeisten vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Valkeajoen havaintopaikoilla (ks. Kuva 2-3)

SRK Consulting

0,012 5,4 2,7 0,45 0,70 1,9 0,97 6,1 0,0044 0,019 0,000012

mg/l

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Rikki

Pii

Barium

Strontium

Antimoni

0,000024

0,028

0,0093

9,7

1,4

4,2

6,4

0,93

0,017

4,2

0,0000050

0,018

0,0035

5,2

0,88

1,7

0,63

0,39

2,5

3,2

0,0094

2,7

7,0

<6 or >9

0,000016

0,0202

0,0072

7,2

1,0

3,5

5,3

0,71

8,2

0,013

3,2

7,4

Maksimi

0,000011

0,017

0,0041

5,1

0,67

1,5

0,67

0,35

2,3

6,3

0,0082

2,6

6,8

Mediaani

FS02

Sivu 104

a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Valkeajoessa Note; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TVs. Oranssilla varjostetut ylittävät hälytysrajat AV.

2,9

Mediaani

FS08

WQO FS08 TV

mS/m

yksikkö

Sähkönjohtavuus

Muuttuja

0,00012

0,021

0,011

7,9

0,86

2,2

1,0

0,56

3,5

0,023

3,5

7,2

Maksimi

0,000021

0,0062

0,0047

0,20

0,50

0,87

0,38

0,35

0,000026

0,0076

0,0056

0,49

0,64

1,1

0,49

2,2

2,1b

1,2

0,019

1,2b

5,6

7,5

0,0010

1,8

6,7

0,0000050

0,018

0,0033

5,3

0,93

1,6

0,60

0,41

2,5

2,7

0,011

2,7

6,9

Mediaani

0,00027b

0,020

0,0073

7,1

1,1

2,2

0,74

0,61

2,9

7,2

0,015

3,2

7,4

Maksimi

Tammikuu, 2013

FS07

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Maksimi

FS06 Mediaani

Taulukko 6-21: Muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Valkeajoen havaintopaikoilla (ks. Figure 2-3)

SRK Consulting

6.3.4

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Niesajoki Valuma-alue ja yleiset virtausreitit Niesajoki on Muonionjoen sivujoki, jonka valuma-alue jokisuulla on noin 70 km2, valokuva 6-4 ja Kuva 5-4.

Kuva 6-4:

Niesajoki kairauspaikan RAU12HYD12 läheisyydessä (SRK 14/6/2012)

Ihmistoiminta on vaikuttanut Niesajoen virtaamiin ja vedenlaatuun joen yläjuoksulla sijaitsevan rikastushiekka-alueen vuoksi. Northland suunnittelee olemassa olevan rikastushiekka-alueen laajentamista ja käyttämistä Hannukaisen hankkeen rikastushiekan varastointialueena. Nykyisen rikastushiekka-altaan jalanjälki suurenisi hankkeen myötä kun rikastushiekat peittäisivät laajemman alueen. Jälkihoitoa käsitellään tarkemmin kappaleessa 0. Tässä kappaleessa käsitellään olemassa olevaa rikastushiekka-aluetta, ja pyritään arvioimaan vaikutuksia, joita sillä on Niesajoen virtaamaan ja veden laatuun. Niesan altaan valuma-alueella sijaitseva infrastruktuuri, jota hyödynnettiin aikaisemmassa kaivostoiminnassa vuosina 1978 – 1996, käsittää rikastushiekan selkeytysaltaan (pohjoisallas) ja laskeutusaltaan (eteläallas) (Kuva 6-8). Pohjois- ja eteläaltaat erottaa rikastushiekkapato. Pohjoisaltaan eteläpäässä on lisäksi pieni vesiallaspato, joka toimii vastapainepatona tarkoituksena estää rikastushiekasta tulevien happamien vesien sekoittuminen pohjoisaltaan suhteellisen puhtaisiin vesiin. Vastapainepadon takana sijaitsevaa allasta on aikaisemmissa selvityksissä kutsuttu 'happamaksi lammeksi' (GTK, 2012a). Valuma-alueet ja nykyisen rikastushiekka-alueen sijainti on esitetty kuvassa 6-8.

Tammikuu, 2013 Sivu 105

SRK Consulting

Kuva 6-8:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Niesajoen alueen keskeiset valuma-alueet

Tammikuu, 2013 Sivu 106

SRK Consulting

Kuva 6-9:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Niesan altaan keskeiset valuma-alueet

Tammikuu, 2013 Sivu 107

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pohjoisaltaan valuma-alueen suuruudeksi on arvioitu 3,8 km2 sisältäen altaan pinta-alan, joka on noin 1,4 km2. Pohjoisaltaan pohjoispuolella on kaksi eristysojaa, ‘koillinen eristysoja’ ja ‘luoteinen eristysoja’, jotka ohjaavat altaan pohjoispuolen ylemmiltä alueilta tulevat luonnon valumavedet pois altaasta kohti Kylmäojaa ja Niesajokea, tässä järjestyksessä (Kuva 6-9). Nämä eristysojat tarkistettiin alueella käynnin yhteydessä toukokuussa 2012 ja ne vaikuttavat olevan kunnossa ja toimivia. lisäksi pohjoisaltaan eteläpuolella on eristysoja ‘eteläinen eristysoja’, (Kuva 6-9). Alueella käytäessä toukokuussa 2012 tässä ojassa ei näyttänyt olevan virtausta pohjoisaltaan suuntaisessa osassa. Sen vuoksi tässä arvioinnissa oletetaan, että pohjoisallas purkautuu eteläaltaaseen 6-9 ja Kuva 6-10 esitetyllä tavalla. Pohjoisaltaan vedet voivat virrata etelään seuraavilla tavoilla (Kuva 6-10): x

kaksi purkuputkea johtaa altaan vettä eteläiseen eristysojaan. Nämä oat varapurkuputkia, ja vettä pumpataan näiden putkien kautta tarvittaessa (K. MarjaHaanpaa (Pöyry), yksityinen kommentti.));

Pinnanalainen 600 mm putki, jonka Northlandin henkilökunta on havainnut. Putki näyttää johtavan suunnilleen eteläisen eristysojan suuntaisesti Niesajoen pääuomaan eteläaltaasta alavirtaan, ja

Suotautuminen rikastushiekkapadon läpi tai alueellisen pohjavesijärjestelmän kautta joko eteläaltaaseen tai Niesajokeen.

Happaman altaan valuma-alue on noin 0,12 km2, ks. Kuva 6-9 (tumman harmaa alue, ks. selite). Valunnassa on mukana rikastushiekkapadon pinnalta tapahtuva Eteläaltaan valuma-alueen nykyiseksi kooksi on arvioitu 10,9 km2. Tämä sisältää rikastushiekkapadon (0,8 km2), itse lammen (0,36 km2), lammen luontaisen valuma-alueen (0,74 km2) ja Sivakkaojan valuma-alueen (8,5 km2). Sivakkaojan valuma-alueen ja eteläisen eristysojan itäpuolisen alueen valumavedet päätyvät eteläiseen. Tämän eristysojan vesien pitäisi ohittaa eteläallas ja päätyä Niesajokeen eteläaltaasta alavirtaan. Eteläinen eristysoja on kuitenkin murtunut (ja on ollut sitä useita vuosia), ja ojaan kertyvät vedet virtavat suoraan eteläaltaaseen (Kuva 6-9). Mikäli eteläinen eristysoja kunnostettaisiin, eteläaltaan valumaalue pienenisi noin 10,9 km2:sta 2,2 km2:in. Nykyisen rikastushiekka-alueen keskeiset virtausreitit on esitetty kuvassa 6-10. Vesien virtaus eteläaltaasta etelään voi tapahtua seuraavilla tavoilla: x

Vapaasti altaan kaakkoispuolen tulvavesikourua pitkin; ja

Hallitusti altaan länsireunaa kohden sijoitettua purkuputkea myöten.

Niesan altaan (pohjoisallas, eteläallas ja hapan allas) valuma-alueenpinta-ala on kaikkiaan noin 14,8 km2.

Tammikuu, 2013 Sivu 108

SRK Consulting

Kuva 6-10:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Niesan altaan eteläpään virtausreitit

Tammikuu, 2013 Sivu 109

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pintavesiä ei valu Niesan altaan pohjoisaltaasta Kylmäojan suuntaan. Tällä hetkellä pohjoisallas toimii Ylläksen jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaana. Sen sijaan kaivosvesiä tai rikastushiekkaa ei johdeta altaaseen. Pohjoisaltaan keskimääräinen vedensyvyys on 2 m (suurin syvyys noin 4 m) (K. Haanpää, Pöyry, yksityinen kommentti 24/01/2012). Pohjoisaltaan vedenkorkeus pidetään välillä 190,0 – 190,5 mmpy. On syytä muistaa, että nykyisen Niesan altaan rikastushiekka-alueen alueen luonnonvedet ohjattiin Äkäsjokeen rakentamalla keinotekoinen uoma (Kylmäoja). Tämä uoma toimii edelleen ja sen seurauksena Niesan altaaseen ei tule valumavesiä luoteesta. Kylmäjoen nykytilaa käsitellään kappaleessa 3.3.5. Niesan altaan ja Niesajoen vesitaseet ja pintavesien virtaamat Pöyry laskee Niesan altaan vesitasetta ja tulokset esitetään heidän vesienhallintaa koskevassa. Niesan altaalle ja Niesajoelle tehtiin kuitenkin yksinkertaiset keskisadantaan ja – valuntaan perustuvat vesitaselaskelmat. Käytetyt menetelmät on kuvattu yksityiskohtaisemmin kappaleessa 2.2.2. Vuosivalunnat, ja valunnan kuukausittainen jakauma, perustuvat alueelliseen hydrologiseen selvitykseen, joka on esitetty liitteessä C. Valuma-alueet on määritetty saatavilla olevan topografisen kartta-aineiston avulla. Vesitaselaskelmat mukaan luettuna arviot viiden keskeisen kohteen kuukausittaisista keskivirtaamista, on esitetty taulukossa 6-22. Keskeisinä pidettyjä ovat: x

Ulosvirtaus pohjoisaltaasta;

Ulosvirtaus eteläaltaasta (mukaan luettuna pohjoisallas ja murtunut eteläinen eristysoja;

Niesajoki rikastushiekka-alueen alapuolella lähellä valuma-alueen Tarkastelupaikka on vedenlaadun havaintopaikka FS15, ks. Kuva 6-8;

Niesajoen alajuoksulla, vedenlaadun havaintoasema FS16, ks. Kuva 6-8; ja

Niesajoen suu, vedenlaadun havaintoasema FS12, ks. Kuva 6-8.

keskikohtaa.

Niesajoen suun kuukausittaisten keskivirtaamien toistuvuusajat on esitetty taulukossa 6-23. Tulokset taulukossa 6-22 ja taulukossa 6-23, perustuvat alueellisiin analyyseihin, jotka on kuvattu liitteessä C. Alivirtaama-arviot Niesajoen keskeisille paikoille on esitetty taulukossa 6-24. Ne on laskettu liitteessä C kuvattujen menetelmienavulla.

Tammikuu, 2013 Sivu 110

0,8

Haihdunta altaasta YHTEENSÄ Eteläallas Valuma luonnollinen valuma-alue (mukaan lukien pato)

km2

Niesajoen alajuoksu (FS16)

Niesajoen suu (FS12)

196

Niesajoen suu (FS12)

105 168

Niesajoen keskipiste (FS 15) Niesajoen alajuoksu (FS16)

Eteläallas

km2

Pohjoisallas

Tammi

0,51

0,44

0,27

km2

Virtaamat (L/s)

Niesajoensuu (FS12)

km2

Niesajoen alajuoksu (FS16)

km2

Niesajoen keskipiste (FS 15)

km2

0,10

0,07

0,00

0,02

0,01

Tammi

0,02

0,00

0,02

Tammi

2,7

0,0

6,5

Tammi

147

126

0,21

0,25

0,13

0,20

0,30

0,39

0,42

1/10 KUIVA

Keskimääräinen vuosi

1 / 10 SATEINEN

1 / 50 SATEINEN

1 / 100 SATEINEN

0,27

0,15

0,11

0,09

0,10

1/50 KUIVA

0,08

Helmi

0,09

Tammi

0 KUIVA

Toistumisaika 1/n vuotta

0,26

0,24

0,20

0,15

0,10

0,08

Maalis

1,07

0,92

0,61

0,30

0,15

0,10

0,08

Huhti

5,24

4,78

3,68

2,42

1,55

1,19

1,09

3,01

2,68

1,92

1,10

0,63

0,45

0,40

Kesä

1,93

1,82

1,15

0,54

0,25

0,16

0,13

Elo

144

124

Maalis

0,37

0,32

0,20

0,07

0,05

0,00

0,01

Maalis

0,01

0,00

0,01

Maalis

2,0

0,0

5,4

Maalis

1,89

1,64

1,09

0,55

0,28

0,19

0,16

Syys

300

257

161

Huhti

0,78

0,67

0,42

0,14

0,10

0,00

0,03

0,02

Huhti

0,03

0,00

0,03

Huhti

4,1

0,3

0,0

5,9

Huhti

2386

2040

1280

585

192

Touko

6,19

5,29

3,32

1,52

0,81

0,01

0,08

0,50

0,14

Touko

0,50

0,04

0,33

0,22

Touko

32,6

11,0

44,2

6,4

Touko

1,91

1,68

1,17

0,64

0,35

0,24

0,21

Loka

1101

941

590

196

Kesä

2,85

2,44

1,53

0,51

0,37

0,02

0,08

0,06

Kesä

0,08

0,10

0,07

0,10

Kesä

15,0

23,7

9,8

Kesä

Page 111 of Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1,69

1,49

1,03

0,57

0,31

0,21

0,19

Heinä

Kuukausikeskivirtaama (m3/s) Touko

Helmi

0,38

0,33

0,20

0,07

0,05

0,00

0,01

Helmi

0,01

0,00

0,01

Helmi

2,0

0,0

5,1

Helmi

Taulukko 6-23: Ennustetut kuukausittaisten keskivirtaamien toistuvuusjaksot Niesajoen suulla

Niesajoen keskipiste (FS 15)

14,82

8,5

10,90

0,5

Sivakkaojan valuma-alue

Koko allas

Yhteensä

Murtunut eristysoja

km2

0,36

Allas Eteläisen eristysojan paikallinen valuma-alue

Haihdunta altaasta

km2

YHTEENSÄ

Sadanta altaaseen

Pohjoisallas

Sadanta altaaseen

km2

Valuma luonnollinen valuma-alue

km2

Pohjoisallas

Virtaamat (Mm3)

% valunnasta

km2

Eteläallas

Pato

3,8

Yhteensä

0,74

0,1

Eteläinen valuma-alue minimi

Valuma-alue

1,6

Eteläinen valuma-alue maksimi

0,12 Pintaala

0,8

Pohjoinen valuma-alue

Hapan allas

1,4

Allas (poislukien jätevesialtaat)

Pohjoisallas

0.52 Pintaala

275

Vuotuinen valunta

Valuntakerroin

287

Vuosihaihdunta

% haihdunnasta

% tehollisesta sadannasta

% sadannasta

Vuosisadanta

529

Keskeiset hydrologiset muuttujat

Kuukausittaiset osuudet

1,66

1,44

0,95

0,48

0,24

0,16

0,14

Elo

534

457

287

104

Elo

1,39

1,18

0,74

0,27

0,18

0,02

0,03

0,06

0,03

Elo

0,06

0,09

0,10

0,05

Elo

7,3

22,9

13,4

Marras

563

482

302

102

Heinä

1,46

1,25

0,78

0,26

0,19

0,03

0,04

0,03

Heinä

0,04

0,11

0,10

0,05

Heinä

7,7

27,6

14,0

Heinä

Taulukko 6-22: Niesajoen kuukausittaiset keskivirtaamat. Laskettu käyttäen mitattuja valumia ja alueellisia hydrologisia muuttujia.

SRK Consulting

0,68

0,61

0,46

0,28

0,18

0,13

0,12

Joulu

552

472

296

118

Syys

1,43

1,22

0,77

0,31

0,19

0,01

0,02

0,08

0,03

Syys

0,08

0,04

0,07

0,05

Syys

7,5

10,4

9,6

Syys

636

543

341

144

Loka

1,65

1,41

0,88

0,37

0,21

0,00

0,02

0,11

0,04

Loka

0,11

0,02

0,07

0,06

Loka

8,7

3,8

8,9

Loka

477

408

256

Marras

1,24

1,06

0,66

0,23

0,16

0,00

0,04

0,03

Marras

0,04

0,00

0,04

Marras

6,5

0,4

0,0

8,6

Marras

283

242

152

Joulu

0,73

0,63

0,39

0,14

0,10

0,00

0,03

0,02

Joulu

0,03

0,00

0,03

Joulu

3,9

0,0

6,3

Joulu

7321

6260

3926

1537

385

18,98 Koko vuosi

16,23

10,18

3,98

2,48

0,10

0,19

1,00

0,42

1,00 Koko vuosi

0,40

0,74

0,66

Koko vuosi

100

Koko vuosi

January, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-24: 7 vrk alivirtaama- ja Q10 -arviot Niesajoelle Niesajoen suu 3

Vuoden 7 vrk keskialivirtaama (m /s)

0,12

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (m 3/s)

0,09

Vuoden 7 vrk Q10 keskivirtaama (m /s)

0,06

0,07

7 vrk heinä-elokuun Q10 keskivirtaama (m /s)

Edellä esitetyt virtaama-arviot perustuvat alueellisten hydrologisten mittausasemien aineiston analyysiin, kts. kappale 2.2.2 ja liite C. Alueellista aineistoa käytettiin paikkakohtaisen aineiston sijaan paikallisen aikasarjan lyhyyden vuoksi. Kesäkuun 20112 loppupuolella perustettiin kuitenkin kolme hydrologista mittausasemaa Niesajokeen (RAUSW001, RAUSW002 ja RAUSW003). Kullakin kalibroidulla asemalla mitatut vedenkorkeudet muutettiin virtaamiksi käyttäen Northlandin henkilökunnan virtaamamittausten perusteella laadittuja purkauskäyriä. Virtaamamittauksista ja purkauskäyristä kerrotaan tarkemmin liitteessä B. Heinä-lokakuun kuukausittaiset keskivirtaamat on esitetty taulukossa 6-26, jossa niitä on verrattu alueellisella arvioinnilla saatuihin keskimääräisen vuoden kuukausittaisiin keskivirtaamiin. Havaitut virtaamat ovat suurempia kuin alueellisella tarkastelulla saadut virtaama-arviot, suurimman poikkeaman ollessa havaintopaikalla RAUSW001, joka sijaitsee Rautuvaaran eteläaltaalta alavirtaan. Täällä havaitut virtaamat olivat kolme kertaa suurempia kuin keskimääräiselle vuodelle arvioidut. Niesan altaalta kauemmas alavirtaan sijaitsevilla mittausasemilla RAUSW002 and RAUSW003 havaitut virtaamat ovat noin 50 % suurempia kuin alueellisten virtaama-arvioiden keskimääräiset olosuhteet. Koska havaintoasemien mittaustuloksia on vain neljältä kuukaudelta, on havaitun virtausaineiston perusteella vaikea tehdä mitään yleisiä johtopäätöksiä Niesajoen hydrologiasta. Kuitenkin, kuten aikaisemmin on havaittu, mittausaineisto voi viitata siihen, että alueellisen aineiston perusteella arvioidut Niesajoen virtaamat (ja erityisesti Niesan altaan ulosvirtaama) voivat olla aliarvioita todellisista havaittavista virtaamista. Samoin kuin aiemmin tarkasteltujen havaintoasemien kohdalla, havaittua aineistoa tulee tulkita varovaisesti koska aineistoa on vain neljältä kuukaudelta. Lisäksi purkauskäyrät perustuvat niukkaan määrään virtaamamittauksia ja lokakuun 2012 yksittäinen suuren virtaaman mittauskerta vaikuttaa voimakkaasti purkauskäyrään. Virtaama oli tällöin suuri kaikilla havaintopaikoilla. Purkauskäyriin liittyy siten suurta epävarmuutta ja lisää virtaamamittauksia tarvitaan näiden asemien mittaustulosten tulkitsemiseksi. Kun Niesajoen suun mittauksiin perustuvaa aineistoa (Taulukko 6-23) verrataan toistuvuusaikoihin, mitatut virtaamat vastaavat kerran viidessä vuodessa toistuvia sateisten jaksojen virtaamia. Vaikkakin mittausasemien havaintokausi on liian lyhyt pitkäaikaisten keskiarvojen arvioimiseen, aineistoa voi käyttää virtaamien jakautumisen arvioimiseksi Niesajoen varrella. Vesitaselaskelmissa käytetyt alueelliset menetelmät osoittavat, että joen virtaamien pitäisi olla mittakaavassa yläpuolisenvaluma-alueen pinta-alan kanssa, eli virtaamien pitäisi kasvaa alavirran suuntaan. Näiden menetelmien mukaan, valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioituna, pitäisi virtaamien havaintopaikalla RAUSW001 olla suunnilleen 18 % havaintopaikan RAUSW003 virtaamista. Virtaamien havaintopaikalla RAUSW002 pitäisi Tammikuu, 2013 Sivu 112

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

puolestaan olla noin 68 % RAUSW003N virtaamista (Taulukko 6-27). Kun samat laskelmat tehdään mitattujenaineistojen perusteella, ovat havaitut virtaamat asemalla RAUSW001 38 % aseman RAUSW003 virtaamista, huomattavasti suurempia kuin ennustetut (ks. Taulukko 6-27). Kuitenkin havaintoasemalla RAUSW002 mitatut virtaamat ovat 68 % aseman RAUSW003 virtaamista; täsmälleen samat kuin valuma-alueen pinta-alan perusteella ennustetut. Tulokset havaintopaikalle RAUSW002 näyttävät vahvistavan valuma-aluepohjaisen lähestymistavan vesitaselaskelmissa. (Taulukko 6-22). Kuitenkin tulokset havaintopaikalle RAUSW001 viittaisivat siihen, että tämän hetkiset arviot olemassa olevalta Rautuvaaran rikastushiekka-alueelta tulevista valumista voivat olla aliarvioita. Yksi syy tähän voi olla, että pohjois- ja eteläaltaat loiventavat lumensulamisajan valuntaa, sillä lumien sulamisvesien varastoituessa altaisiin alkukesästä ja purkautuessa Niesajokeen vähitellen myöhemmin kesällä. Tämä vähentäisi kevätvaluntaa verrattuna valuma-aluepohjaisiin tarkasteluihin ja lisäisi valuntaa myöhemmin kesällä. Ilman virtaamamittausaineistoa keväänsulamiskaudelta ja ilman odotusarvoja suurempia virtaamahavaintoja asemalla RAUSW002 tätä hypoteesia ei voi vahvistaa, vaikkakin se vaikuttaisi yhdenmukaiselta sen suhteen, mitä odotetaan tapahtuvan järvestä alavirtaan. Tätä olettamusta testataan vuonna 2013, kun lisää mittaustuloksia on kerätty ja Niesajoen valuntaarvioita voidaan tarkentaa. Ottaen huomioon mittausasemien toiminta-ajan lyhyyden sekä mitattujen ja laskettujen virtaamien kohtuullisen vertailukelpoisuuden, uuden Rautuvaaran rikastushiekka-alueen vaikutusarviointi tehtiin käyttäen alueellista hydrologista arviointimenetelmää. Suositus on kuitenkin, että kun lisää mitattua virtaama-aineistoa saadaan, virtaama–arviot tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään. Taulukko 6-25: Virtaamien jakautuminen Niesajoessa a

Mitatut kuukausittaiset keskivirtaamat (m3/s)

Kuukausi

RAUSW01

RAUSW02

RAUSW03

Heinäkuu

0,18

0,44

0,74

Elokuu

0,27

0,38

0,61

Syyskuu

0,21

0,46

0,71

Lokakuu

0,48

0,73

0,87

Virtaamat prosentteina mittausasemalla RAUSW03 havaituista virtaamista RAUSW01

RAUSW02

RAUSW03

Heinäkuu

24 %

59 %

100 %

Elokuu

45 %

63 %

100 %

Syyskuu

30 %

65 %

100 %

Lokakuu

55 %

84 %

100 %

Keskiarvo

38 %

68 %

100 %

18 %

68 %

100 %

Valuma-alueen perusteella

a Kuukausittaiset keskivirtaamat virtaamamittausasemilta b Valuma-alueiden pinta-alan perusteella: RAUSW001, 10,9 km2; RAUSW002, 40 km2; and RAUSW003, 59 km2

Tammikuu, 2013 Sivu 113

0,1 203 %

Arvioitu keskivirtaama (m /s) Prosenttia keskiarvosta

RAUSW003

RAUSW002

0,18

Havaittu virtaama (m3/s)

RAUSW001

0,33 135 % 0,74 0,48 153 %

Prosenttia keskiarvosta Havaittu virtaama (m3/s) 3

Arvioitu keskivirtaama (m /s) Prosenttia keskiarvosta

Arvioitu keskivirtaama (m /s)

0,44

Havaittu virtaama (m /s)

Heinä

Muuttuja

Paikka

Sivu 114

134 %

0,46

0,61

123 %

0,31

0,38

324 %

0,1

0,27

Elo

151 %

0,47

0,71

145 %

0,32

0,46

244 %

0,12

0,21

Syys

160 %

0,54

0,87

198 %

0,37

0,73

477 %

0,10

0,48

Loka

Tammikuu, 2013

150 %

0,49

0,69

152 %

0,33

0,50

318 %

0,09

0,22

Keskimäärin (Heinä-Elo)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-26: Niesajoen Northlandin hydrologisilla asemilla havaitut virtaamat verrattuna alueellisiin virtaama-arvioihin

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaatu Keskeisten ja muiden muuttujien (määritetty kappaleessa 3.2) mediaani- ja maksimipitoisuudet Niesajoen vesistöalueen viidellä näytteenottopaikalla on esitetty taulukossa 6-27 ja taulukossa 6-28. Havaintopaikka FS13 sijaitsee olemassa olevan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen Pohjoisaltaassa, FS14 sen Eteläaltaassa ja havaintopaikat FS15, FS16 ja FS12 Niesan altaasta alavirtaan kuvassa 2-3 nähtävällä tavalla. Seuraavassa tarkastellaan vain keskeisiä muuttujia ja kappaleessa 2.2.2 esitetyllä tavalla.

mediaanipitoisuuksien kautta

Tulosten perusteella veden laatu paranee selvästi Niesajoen latvavesistä jokisuuta kohden, veden laadun parantuessa etäisyyden Rautuvaaran rikastushiekka-alueelta kasvaessa. Jotta muuttujien pitoisuuksien spatiaalinen vaihtelu Niesajoen valuma-alueella saatiin havainnollistettua paremmin, kunkin havaintoaseman mittausaineisto sovitettiin lognormaalijakaumaan, jokaisen muuttujan jakaumat omaan kuvaajaansa (Kuva 3-11). Tulosten perusteella useimmissa muuttujissa voidaan havaita odotetun kaltainen yleinen laimeneminen Niesajoen yläosista jokisuulle, sulfaatin, mangaanin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien laimetessa voimakkaimmin. Vedenlaadun tavoitearvot WQO määritettiin kahteen Niesajoen paikkaan; havaintopaikalle FS15, aivan nykyisen rikastushiekka-alueen alapuolelle ja havaintopaikalle FS12, lähelle jokisuuta. Näiden paikkojen tavoitearvot on esitetty taulukossa 6-27 ja taulukossa 6-28. Molempien havaintopaikkojen kaikki mediaanipitoisuudet ovat alle hälytysrajojen ja kynnysarvojen. Kaikkien maksimipitoisuuksien arvioidaan odotetusti ylittävän kynnysarvot (kynnysarvot on määritetty 80 prosenttipisteeksi mitatuista arvoista). Havaintopaikalla FS15 fosfaatin, raudan, kuparin ja kiintoaineen maksimipitoisuuksien arvioidaan ylittävän hälytysrajat. Havaintopaikalla FS12 kuparin maksimipitoisuuksien arvioidaan ylittävän hälytysrajan.

Tammikuu, 2013 Sivu 115

0,0070 0,24 4,6 130 0,39 0,023 0,000062 0,0000062 0,011 0,000076 0,0055

0,0000020 0,88 0,000050 0,0099 0,000053 0,00015 0,0065

mg/l

Nitriitti

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Sinkki

Uraani

0,028

0,00033

0,00017

0,017

0,000066

2,2

0,000016

0,010

0,00031

0,034

0,000013

0,0030

0,057

2,3

230

0,80

0,11

2,3

6,2

Maksimi

0,0013

0,0011

0,000057

0,011

0,00045

0,10

0,0000020

0,0023

0,00026

0,0011

0,0000050

0,0047

0,018

0,66

1,1

0,015

0,0020

0,0090

1,3

Mediaani

FS14

0,018

0,0015

0,00022

0,024

0,00068

2,7

0,000029

0,012

0,0026

0,068

0,000014

0,0099

0,063

3,3

190

8,9

0,069

0,0082

0,87

Maksimi

0,1 0,005 0,00008 0,004 0,001 0,005

0,05 0,0012 0,0000064 0,0025 0,00033 0,0048

1 0,02 0,0072 0,015 0,03

0,0002 0,0066 0,000078 0,00041 0,0024

0,7

4,1

0,29

160

89 0,92

0,00005

150

0,0000022

0,28

1 0,052

0,1 0,012

3,1

Sivu 116

WQO – FS15 a

a Niesajoen kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV. Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. b Vähintään 50 % muuttujan arvoista on alle määritysrajan. c Kaikkien näytteiden pitoisuudet alle määritysrajan.

0,26

2,8

Mediaani

FS13

mg/l

Yksikkö

Ammonium

Kiintoaine

Muuttuja

Taulukko 6-27: Vedenlaatu Niesajoen havaintopaikoilla; keskeiset muuttujat

SRK Consulting

0,0015

0,00038

0,000043

0,0048

0,00015

0,18

0,000001

0,0023

0,00025

0,0020

0,0000028

0,00050

0,021

0,66

2,2

0,16

0,002

0,019

2,0

Mediaani

FS15

0,0037

0,0016

0,00025

0,000040

0,0017

0,00015

0,050

0,00015

0,0015

0,00037

0,0015

0,0000073

0,00050

0,044

0,51

1,2

0,067

0,0041

0,0050

1,4

Mediaani

Tammikuu, 2013

0,00049

0,00024

0,0099

0,00022

0,60

0,000029

0,010

0,00087

0,0079

0,000013

0,0023

0,080

4,4

100

5,3

0,56

0,036

0,65

Maksimi

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,0075

0,17

2,5

2,1

0,30

0,011b

0,28

Maksimi

0,0084

0,00029

0,00011

0,0049

0,00020

0,20

0,00020 b

0,0090

0,00052

0,0020

0,0000096

FS16

37 8,8

0,0021 3,5 34 4,1 14 6,6 45 1,8 0,015 0,085

mg/l

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Rikki

Pii

Barium

Strontium b

0,040

0,014

3,1

3,8

2,5

6,3

0,0040

7,2

Mediaani

FS14

0,054

0,024

7,7

7,2

4,4

8,7

0,019

7,7

Maksimi

Sivu 117

0,000059

0,11

9,1

5,3

0,07

4,9

3 9,8

0,014

4,4

9,2

0,01

41 0,036

26 0,007

<6 or >9

WQO – FS15 TV

0,000022 Antimoni mg/l 0,000011 0,000034 0,000039 0,000082 a Niesajoen kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV. Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. b Vähintään 50% muuttujan arvoista on alle määritysrajan.

0,091

0,022

7,1

5,4

5,0

0,024

7,8

6,9 54

Maksimi

Mediaani

FS13

mg/l

Yksikkö

Sähkönjohtavuus

Muuttuja

Taulukko 6-28: Vedenlaatu Niesajoen havaintopaikoilla; Muut muuttujat

SRK Consulting

0,000017

0,055

0,0097

3,8

4,1

2,4

5,9

0,0037

6,9

Mediaani

FS15

0,000017

0,030

0,0072

5,2

2,8

4,7

1,3

9,6

6,2

0,0040

9,6

6,8

Mediaani

Tammikuu, 2013

0,000039

0,074

0,012

8,5

6,5

3,4

0,69

7,4

Maksimi

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

FS16

0,000

0,0

0,00

0,0

Maks

Kuva 6-11:

SRK Consulting

Sivu 118

Niesajoen perustilan vedenlaatuaineistoa, sovitettu lognormaalijakaumaan.

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-11 jatkuu:

SRK Consulting

Sivu 119

Niesajoen perustilan vedenlaatuaineistoa, sovitettu lognormaalijakaumaan.

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-11 jatkuu

SRK Consulting

Sivu 120

Niesajoen perustilan vedenlaatuaineistoa, sovitettu lognormaalijakaumaan.

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-11 jatkuu:

SRK Consulting

Sivu 121

Niesajoen perustilan vedenlaatuaineistoa, sovitettu lognormaalijakaumaan.

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-11 jatkuu:

SRK Consulting

Sivu 122

Niesajoen perustilan vedenlaatuaineistoa, sovitettu lognormaalijakaumaan.

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Niesajoen vedenlaatua arvioitaessa tärkeä kysymys on, missä määrin jokisuun kokonaiskuormitukset ovat peräisin olemassa olevan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen valunnasta ja suotamisesta. Tältä alueelta tulevan kuormituksen arviointi on tärkeää, jotta siihen kohdistuvien muutoksien aiheuttamat vaikutukset Niesajoen vedenlaatuun voidaan arvioida tässä raportissa. Alueelle tehtiin yksinkertainen kuormitustaselaskelma (Taulukko 6-29), jossa mediaanipitoisuudet havaintopaikoilla FS15 ja FS12 kerrottiin näiden havaintopaikkojen vuoden keskivirtaamalla (laskelmat perustuivat kappaleessa 2.2.2 esitettyihin virtaamaarvioihin). Nämä laskelmat antavat karkean arvion kunkin muuttujan vuosittaisesta kokonaiskuormituksesta (kg) kullakin näytteenottopaikalla. Nämä kuormitukset ilmoitettiin sitten prosentteina kuormituksesta havaintopaikalla FS12 (Niesajoen suu). Prosenttiosuus laskettiin havaintopaikalle FS15, joka on joen ylin näytteenottopaikka ja sijaitsee aivan olemassa olevan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen alapuolella, ja kuvaa rikastushiekkaalueelta tulevan kuormituksen osuutta. Valuma-alueen pinta-ala havaintopaikan FS15 kohdalla on 54 % Niesajoen suun (FS12) valuma-alueesta. Siten mikäli muuttujan pitoisuus on sama koko Niesajoen valuma-alueella, pitäisi kuormituksen prosentuaalisen osuuden havaintopaikalla FS15 olla myös 54 % havaintopaikalla FS12 todetuista, samassa suhteessa kuin valuma-alueiden pinta-alat. Taulukossa 6-29 esitettyjen laskelmien epävarmuus on suuri, sillä kuormitus vaihtelee eri aikoina virtausolosuhteiden mukaan, samoin rikastushiekka-allasalueen suhteellinen kuormitus vaihtelee vuoden aikana. Varsinaisia numeerisia arvoja taulukossa 6-29 ei pitäisikään ottaa täsmällisinä (esimerkiksi, joidenkin muuttujien prosentuaaliset arvot ovat >100 %); niillä voidaan kuitenkin erottaa muuttujat kolmeen pääryhmään: x

Tulosten perusteella koko ammoniakin, nitriitin, nitraatin, kloridin, sulfaatin, mangaanin ja nikkelin kuormitus havaintopaikalla voisi olla peräisin nykyiseltä rikastushiekkaalueelta. Todellisuudessa kaikki kuormitus ei ole rikastushiekka-alueelta peräisin; analyysin perusteella rikastushiekka-alueelta tuleva valunta ja suotautuminen aiheuttavat pääosin näiden muuttujien pitoisuudet havaintopaikalla FS12;

Kuparin, uraanin ja sinkin osalta tulokset viittaavat siihen, että noin 65 – 87 % Niesajoen suun kuormituksesta olisi peräisin nykyiseltä rikastushiekka-alueelta. Näiden muuttujien osalta laskelmista voi esittää, että rikastushiekka-allas on kuormituksen päälähde.; ja

Muiden muuttujien, eli raudan, alumiinin, kadmiumin, koboltin, elohopean, kromin, molybdeenin ja lyijyn, rikastushiekka-alueelta peräisin olevat pitoisuuksien prosentuaaliset osuudet vastaavat sitä että pitoisuudet olisivat tasaiset koko valumaalueella (toisin sanoen noin 54 %). Tämän perusteella näiden muuttujien osalta rikastushiekka-alue ei ole keskeinen kuormituslähde jokisuulla. On syytä huomata, että nämä tulokset eivät sovi yhteen Kylmäojan analyysien kanssa (kappale 3.3.5), joissa havaittiin muun muassa kohonneita kadmiumin, elohopean ja koboltin pitoisuuksia, joiden oletetaan olevan peräisin nykyisen rikastushiekka-alueen pohjoisaltaan suotovesistä. Tämä ristiriita voi heijastaa tässä osiossa käytetyn menetelmän epävarmuuksia ja virheitä; se voi kuitenkin viitata pohjois- ja eteläaltaiden pitoisuuseroihin (ks. Taulukko 6-27), sillä näiden muuttujien pitoisuuksien voi havaita olevan korkeampia pohjoisaltaassa (FS13) kuin eteläaltaassa (FS14).

Tammikuu, 2013 Sivu 123

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yksityiskohtaisemmassa vedenlaatuaineiston analyysissä voi mahdollisesti löytyä erilaisia trendejä; koska vedenlaatunäytteiden määrä vuotta kohden on niukka (tyypillisesti viisi), on epätodennäköistä, että aineistoa olisi riittävästi monimutkaisemman käsitteellisen mallin luomiseksi. Olemassa olevan rikastushiekka-alueen kuormituksen tärkeydestä on saatu lisävahvistusta lokakuussa 2012 kerätystä aineistosta. Northlandin henkilökunta (A. Haaparanta) selvitti Niesajoen sähkönjohtokykyä kenttämittauksilla lokakuussa 2012. Johtokyky viittaa liuenneisiin aineisiin (Total Dissolved Solids, TDS), joiden pitoisuuden odotetaan olevan koholla nykyisellä rikastushiekka-alueella (kuten TDS:n merkittävän komponentin sulfaattien korkeat pitoisuudet havaintopaikalla FS13 osoittavat). Mittauskierros tehtiin lokakuussa jolloin pintavalunta on alhaista, niin että purojen virtaamien odotetaan olevan pohjavesistä lähtöisin (mukaan lukien olemassa olevalta rikastushiekka-alueelta tuleva suotautuminen), ja pintavesivalunnan aiheuttama laimeneminen on vähäistä. Johtokykymittauksen tulokset on esitetty kuvassa 6-12 ja niiden perusteella korkeimmat johtokykyarvot havaittiin nykyisen rikastushiekka-alueen lähellä. On huomioitava, että lokakuussa 2012 tehtyjä johtokykymittauksia on vaikea verrata perustilaselvitysten vedenlaatuaineistoon, sillä arvot ovat riippuvaisia kenttämittauksissa käytetyn johtokykyanturin kalibroinnista. Northlandin henkilöstön johtokykymittausten kanssa samanaikaisesti tekemien virtaamamittausten pohjalta tehtiin yksinkertaiset kuormitustaselaskelmat. Aineistoa laajennettiin virtaamamittausasemien aineistolla. Tulokset esitetään taulukossa 6-30. Tulokset ovat yhtenevät yksityiskohtaisemman kuormitustaselaskelman (Taulukko 6-29) kanssa: suunnilleen 100 % Niesajoen suun kuormituksesta näyttää olevan peräisin nykyiseltä rikastushiekka-alueelta.

Tammikuu, 2013 Sivu 124

SRK Consulting

Kuva 6-12:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Northlandin johtokykymittausten tulokset, lokakuu 2012

Tammikuu, 2013 Sivu 125

610

327

610

327

610

FS15

FS12

FS15

FS12

FS15

FS12

100 %

>100 %

58.900

191.000

3,06

18,5

100 %

>100 %

1,35

2,3

Kloridi 25,3

71,1

Sulfaatti 0,659

0,671

Rauta 32,8

18,6

Alumiini 0,5

0,5

Arseeni

1.710.000

1.820.000 25.900

23.700 487.000

734.000 12.700

6.920 632.000

192.000

9.620

5.160

Vuosittainen kuormitus (kg); Pitoisuus x Vuoden keskivirtaama

88,8

177

Nitraatti

100 %

>100 %

100 %

>100 %

100 %

>100 %

100 %

55 %

100 %

30 %

100 %

54 %

100 %

42 %

131

54.7

0,0068

0,0053

Kadmium

Osuus prosentteina kokonaiskuormituksesta havaintopaikalla FS12 (Niesajoen suu)

67.300

124.000

3,5

Nitriitti

Havaittu mediaanipitoisuus (mg/L)

100 %

54 %

38.500

20.600

Koboltti

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

327

610

327

610

327

610

Havaintopaikka

FS15

FS12

FS15

FS12

FS15

FS12

100 %

41 %

6320

2580

0,328

0,25

Kromi

33,5

166

Mangaani

0,16

0,161

Molybdeeni

1,5

4,6

Nikkeli

0,0382

0,0416

Lyijy

71,2

23,7

644000

1710000

3080

1660

28900

47500

735

429

Vuosittainen kuormitus (kg); Pitoisuus x Vuoden keskivirtaama

0,0037

0,0023

Elohopea

23800

15500

1,24

1,5

Sinkki

100 %

75 %

100 %

33 %

100 %

>100 %

100 %

54 %

100 %

>100 %

100 %

58 %

100 %

65 %

Osuus prosentteina kokonaiskuormituksesta havaintopaikalla FS12 (Niesajoen suu))

28900

21500

1,5

2,09

Kupari

Havaittu mediaanipitoisuus (mg/L)

100 %

87 %

3540

3090

0,184

0,3

Uraani

Sivu 126

Tammikuu, 2013

a Muuttujat, joissa noin 100 % kuormituksesta näyttää olevan peräisin nykyiseltä rikastushiekka-alueelta. Huomaa, että jotkut arvot ovat >100 % laskentamenetelmän epävarmuuksien vuoksi, katso tarkemmin tekstistä. Valuma-alueenpinta-ala havaintopaikalla FS15 on 54 % havaintopaikan FS12 valuma-alueesta.

Vuoden keskivirtaama (L/s)

327

Havaintopaikka

Ammoniakki

Niesajoen yksinkertainen kuormitustase

Vuoden

keskivirtaama (L/s)

Taulukko 6-29:

SRK Consulting

Läntinen ohituskanava Eteläaltaan ulosvirtaus (tulvavesikouru)

SRK10

SRK7

Eteläaltaan ulosvirtaus

Niesajoen pääuoma

SRK18

11,0

13,4

2,2

16,7

0,75

0,56

0,12

0,44

0,37

0,01

0,05

0,02

0,30

0,27

0,23

Virtaama (m3/s)

8,3

7,5

0,3

7,4

0,9

0,2

0,5

0,3

7,6

6,9

8,2

Kuormituksen kuvaaja (mSm3/m)

100,0

90,4

3,2

88,8

>100,0

2,9

5,9

3,8

92,2

83,4

98,5

Osuus kokonaiskuormituksesta havaintopaikalla SRK18 (%)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Sivu 127

Tammikuu, 2013

a Laskettuna Johtokyky x Virtaama. Tämä kuvaa kuormitusta (kg), mutta yksikkönä on käytetty mSm3/m. Johtokyky tulisi muuntaa muotoon kg/L todellisen kuormituksen saamiseksi. Tässä käytetty arvo on kuitenkin tarpeeseen nähden riittävä. Oranssilla korostettu rivi vastaa taulukossa 6-13 esitettyä havaintopaikkaa FS15

Sivujoki Niesajoen pääuoma

SRK16

Niesajoen pääuoma

SRK17

Niesan altaan alapuoli, Niesajoen pääuoma

SRK6

SRK15

Niesan altaan alapuoli 25,7

29,7

Niesan altaan alapuoli

SRK8X

9,6

Luoteinen ohituskanava

SRK8

17,5

25,5

25,6

35,1

Johtokyky (mS/m)

SRK9

altaan

Pohjoisaltaan ulosvirtaus

SRK11

Niesan länsipuoli

Kuvaus

Niesan altaan itäpuoli

Taulukko 6-30: Northlandin lokakuun 2012 kenttämittauksiin perustuva kuormitustase.

SRK Consulting

6.3.5

Kylmäoja Valuma-alue ja päävirtausreitit Kylmäoja on Äkäsjoen sivujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 38,8 km2. Sitä kutustaan toisinaan myös Kylmämaanojaksi (Northland, 2011a), Valokuva 6-5.

Valokuva 6-5: Kylmäoja lähellä kairauspaikkaa RAU12HYD14 (SRK 10/06/2012)

Kylmäojan luonnollinen valuma-alue oli huomattavasti nykyistä pienempi. Kylmäojan nykyiset latvavedet laskivat ennen Niesan laaksoon ja kuuluivatNiesajoen vesistöön. ( Kuva 6-13). Kun Niesan laaksosta tuli rikastushiekan läjitysaluetta, Niesajoen latvavedet ohjattiin Kylmäojaan rakennetun uoman kautta. Tämä keinotekoinen kanava on nykyään Niesajoen entisten latvavesien purkureitti Kylmäojaan ja edelleen Äkäsjokeen. Äkäsjokeen purkautuessaan Kylmäojan valuma-alue on noin 520 km2, joten Kylmäoja on kooltaan noin 7 % Äkäsjoesta. Niesan allasalueelta ei valu pintavesiä Kylmäojan valuma-alueelle, mutta pohjoisaltaasta sinne kylläkin suotautuu vesiä jaksossa 6.1 kuvatulla tavalla

Tammikuu, 2013 Sivu 128

SRK Consulting

Kuva 6-13:

Kylmäojan keskeiset osavaluma-alueet

Tammikuu, 2013 Sivu 129

SRK Consulting

Pintaveden virtaamat Kylmäojan vuosittainen keskivalunta on alueellisen virtaamamittausaineiston perusteella laskettuna arviolta noin 250 mm (liite C). Kylmäojan kuukausittaiset keskivirtaama-arviot on esitetty taulukossa 6-31, ja arvioidut kuukausittaiset toistuvuusjaksot taulukossa. Kylmäojan suun alivirtaama-arviot on esitetty taulukossa 6-33. Kylmäojan suun läheisyyteen asennettiin hydrologinen mittausasema vuoden 2012 heinäkuun lopulla (RAUSW004). Kalibroidulla asemalla mitatut vedenkorkeudet on muutettu virtaamiksi käyttäen Northlandin henkilökunnan mittaamien virtausnopeuksien avulla määritettyä purkauskäyrää. Virtaamamittausten ja purkauskäyrien tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä B. Kuukausittaiset keskivirtaamat laskettiin heinä-lokakuulle ja niitä verrattiin keskimääräisen vuoden kuukausivirtaamiin, jotka on laskettu alueellisen hydrologisen analyysin tuloksien perusteella (liite C). Tulokset on esitetty taulukossa 6-34.

Tammikuu, 2013 Sivu 130

SRK Consulting

Taulukko 6-31: Kylmäjoen kuukausittaiset keskivalunnat ja virtaamat Keskivalunta (mm) 3

Keskivirtaama (m /s)

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

6,7

5,0

4,9

10,3

81,6

37,6

19,3

18,3

0,11

0,083

0,081

0,17

1,3

0,62

0,32

0,3

Taulukko 6-32: Kylmäojan kuukausittaisten keskivirtaamien toistuvuusjaksojen ennusteet. Toistumisaika 1/n vuotta

Kuukausittainen keskivirtaama (m3/s) Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

0 KUIVA

0,046

0,041

0,040

0,043

0,56

0,21

0,096

0,068

1/50 KUIVA

0,051

0,044

0,043

0,050

0,61

0,23

0,11

0,080

1/10 KUIVA

0,066

0,054

0,053

0,076

0,79

0,32

0,16

0,13

Keskimääräinen vuosi

0,11

0,083

0,081

0,17

1,3

0,62

0,32

0,3

1 / 10 SATEINEN

0,15

0,10

0,31

1,88

0,98

0,53

0,59

1 / 50 SATEINEN

0,20

0,13

0,12

0,47

2,44

1,37

0,76

0,93

1 / 100 SATEINEN

0,22

0,14

0,13

0,55

2,68

1,54

0,86

0,99

Taulukko 6-33: Kylmäjoen 7 vrk alivirtaama- ja Q10-arviot Kylmäoja Vuoden 7 vrk keskialivirtaama (L/s)

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (L/s)

Vuoden 7 vrk Q10 keskivirtaama (L/s)

7 vrk heinä-elokuun Q10 keskivirtaama (L/s)

Tammikuu, 2013 Sivu 131

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-34:

Kylmäojan virtaamat

hydrologisella

RAUSW004

havaitut

Heinä

Elo

Syys

Loka

Keskiarvo (Heinäsyyskuu)

0,75

0,46

0,69

0,94

0,71

Arvioitu keskivirtaama (m /s)

0,32

0,30

0,31

0,36

0,32

Osuus keskiarvosta %

236 %

153 %

222 %

261 %

220 %

Havaintopai kka

Muuttuja Havaittu virtaama (m 3/s)

RAUSW004

mittausasemalla

Havaitut virtaamat ovat merkittävästi suurempia (noin 200 %) kuin alueelliset virtaama-arviot. Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että alueelliset virtaama-arviot Kylmäjoelle ovat huomattavasti aliarvioituja. Siten näyttää siltä että Kylmäojan virtaamat tarkkailujaksolla olivat merkittävästi suurempia kuin liitteessä C kuvatulla alueellisella hydrologisella lähestymistavalla ennustetut. Yksi syy tälle voi olla löytyä laajoista kosteikoista, joita esiintyy keinotekoisen kanavan yhteydessä. Kanava tehtiin nykyisen Rautuvaaran rikastushiekka-alueen rakentamisen yhteydessä Niesajoen latvavesien kääntämiseksi Kylmäojaan. Puron gradientti kääntämiskohdasta ylävirtaan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen lähellä on hyvin pieni sillä se ei alun perin laskenut pohjoiseen päin. Niinpä alue on laajalti matalaa, ja ensimmäisellä maastokäynnillä kesäkuussa 2012 alue oli hyvin vetistä. Lumensulamisvesiä mahdollisesti pidättyy ja varastoituu alueelle alkukesästä, ja vettä vapautuu myöhemmin kesällä. Tämä pienentäisi kevätvaluntaa, mutta suurentaisi valuntaa myöhemmin vuoden aikana. Tämän hypoteesin testaamiseksi aineisto on liian suppea (esim. alkukesän virtaamatietoja ei ole), mutta tilanne voidaan arvioida vuonna 2013, kun täyden vuodenkierron virtaama-aineisto on käytettävissä. Kun lisäaineisto on saatu, täytyy Kylmäojan keskivirtaamat arvioida uudelleen. Kuten jaksossa 3.3.4 on kuvattu, tulee havaintoaineistoa tarkastelussa olla varovainen, sillä purkauskäyrä perustuu vähäiseen määrään mittauksia, mistä aiheutuu suurta epävarmuutta siihen perustuvissa virtaama-arvioissa. Alueellinen aineisto on ristiriitainen sen suhteen, oliko vuosi 2012 sateinen vai kuiva vuosi (jakso 2.1.1). Kuukausivirtaamien toistuvuusaikojen perusteella Kylmäojan havaintoaineisto viittaisi siihen, että vuosi 2012 vastaisi kerran 50 vuodessa toistuvaa sateista vuotta, mikä tarkoittaisi hyvin märkiä olosuhteita. Koska virtaamamittausjakso havaintoasemalla RAUSW004 oli lyhyt, vaikutusarvioinnissa käytettiin alueelliseen virtaama-aineistoon perustuvia laskelmia. Lisäksi, koska alueelliset virtaama-arviot antavat pienempiä virtaamia kuin havaitut virtaamat olivat, pienempien virtaamien käyttöä pidetään konservatiivisempana, sillä tällöin vedenlaatulaskelmissa otetaan huomioon vähemmän luontaista laimenemista. Vedenlaatu Keskeisten ja muiden muuttujien mediaani- ja maksimipitoisuudet Kylmäjoen kahdella vedenlaadun havaintopaikalla (FS17 and FS03) on esitetty taulukossa 6-35 ja taulukossa 6-36. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty

Tammikuu, 2013 Sivu 132

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

kuvassa 6-13. Kuten edellisessä jaksossa on kuvattu, Kylmäojan latvavedet virtasivat alun perin Niesajokeen, ja ne käännettiin Kylmäojaan nykyisen Rautuvaaran rikastushiekka-alueen rakentamisen yhteydessä. Olemassa olevalta rikastushiekka-alueelta ei valu pintavesiä Kylmäojaan, mutta alueelta voi kuitenkin suotautua vesiä puroon. Havaintopaikka FS17 sijaitsee puron latvaosissa, olemassa olevan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen yläpuolella, kun taas FS03 sijaitsee puron suulla lähellä Äkäsjokeen yhtymispaikkaa. Äkäsjoen havaintopaikka FS09 sijaitsee aivan Kylmäjoen yhtymiskohdasta ylävirtaan, ja tämän paikan aineisto on esitetty taulukossa 3-8. Perustilan mediaani- ja maksimipitoisuudet on esitetty taulukossa 6-35 ja taulukossa 6-36. Vedenlaadun tavoitearvot WQO laadittiin vain havaintopaikalle FS03 ja perustila-aineistoa verrataan kynnysarvoihin TV ja hälytysrajoihin AV perustilan vedenlaatutaulukoissa. Tulosten perusteella monien muuttujien mediaanipitoisuudet havaintopaikalla FS03 ovat suurempia kuin havaintopaikalla FS17 tai FS09, mikä voi viitata Rautuvaaran rikastushiekkaalueen suotovesien vaikutukseen. Nitraatin mediaanipitoisuudet paikalla FS03 ovat viisi kertaa suurempia kuin mediaanipitoisuudet havaintopaikalla S17; sulfaattipitoisuudet ovat kaksinkertaiset; koboltti- ja mangaani kominkertaiset, ja nikkeli kaksinkertaiset. Elohopea- ja kadmiumpitoisuudet havaintopaikalla FS03 ovat myös merkittävästi suurempia kuin pitoisuudet havaintopaikalla FS17, vaikkakin näiden muuttujien analyyseihin vaikuttaa vesinäytteiden määritysrajat. Geokemiallisen mallinnuksen (ks. kappale 5.1.3), perusteella eri muuttujien pitoisuusarvojen kohoaminen on tyypillisiä vanhojen rikastushiekka-alueiden valunnalle. Lisäksi olemassa olevan rikastushiekka-alueen Pohjoisaltaan havaittujen sulfaatti-, koboltti- ja mangaanipitoisuuksien on arvioitu ylittävän hälytysrajat (Taulukko 6-27). Myös kupari ylittää hälytysrajan Pohjoisaltaassa, ja sen maksimipitoisuudet havaintopaikalla FS03 ovat myös merkittävästi kohonneita, vaikkakin mediaanipitoisuudet ovat vain 40 % havaintopaikan FS17 mediaanipitoisuuksista. Northlandin henkilökunta (A. Haaparanta) teki sähkönjohtavuuden mittauksia Kylmäojassa lokakuussa 2012. Johtokyky peilaa liuenneita kiintoaineita TDS, joiden pitoisuuden odotetaan olevan koholla nykyisessä rikastushiekka-alueella (kuten liuenneiden kiintoaineiden pääkomponentin sulfaattien korkeat pitoisuudet osoittavat). Mittaukset tehtiin lokakuussa, jolloin pintavalunta on pientä, ja purojen virtaaman odotetaan olevan peräisin pohjavedestä (mukaan lukien nykyisen rikastushiekka-alueen suotovedet), pintavesien laimennuksen ollessa vähäistä. Yhteenveto sähkönjohtavuusmittauksista on esitetty kuvassa 6-12 ja niiden perusteella korkeimmat sähkönjohtavuusarvot havaittiin läheltä nykyistä rikastushiekka-aluetta. Johtokyky paikalla SRK-06 (korostettu keltaisella Kuva 6-12) oli 86 µS/cm, verrattuna arvoihin 28.6 ja 12.8 µS/cm paikoilla SRK13 ja SRK14, jotka kuvaavat yläpuolen valuma-aluetta, johon nykyinen rikastushiekka-alue ei vaikuta. Tämä aineisto näyttää vahvistavan rikastushiekkaalueen vesien suotautumisen Kylmäojaan. On huomioitava, että lokakuussa 2012 tehtyjä johtokykymittauksia on vaikea verrata perustilaselvitysten vedenlaatuaineistoon, sillä arvot ovat riippuvaisia kenttämittauksissa käytetyn johtokykyanturin kalibroinnista. Kun

verrataan

Kylmäojan

havaintopaikan

FS03

vedenlaatutuloksia

vedenlaadun

Tammikuu, 2013 Sivu 133

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

tavoitearvoihin WQO, minkään perustilaa kuvaavista muuttujista ei arvioida ylittävän hälytysrajoja AV. Kaikkien maksimipitoisuuksien arvioidaan ylittävän kynnysarvot TV, mikä on odotettavissa (kynnysarvot on määritetty havaitun aineiston 80 prosenttipisteeksi).

Taulukko 6-35: Vedenlaatu Kylmäojan havaintopaikoilla; keskeiset muuttujat Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS03

FS03

FS17

Mediaani

Maksimi

mg/l

4,4

1,4

1,1

Ammonium

mg/l

0,017

0,0035

0,057

0,0031

0,034

Nitriitti

mg/l

0,004

0,01

0,0010b

0,0050b

0,0020b

0,0050b

Nitraatti

mg/l

0,077

0,013

0,14

0,0065

0,058

Kloridi

mg/l

150

0,79

1,4

0,65

9,0 5,1

Kiintoaine

Mediaani

Maksimi

Sulfaatti

mg/l

6,8

4,4

8,6

2,3

Rauta

mg/l

0,59

2,6

0,44

2,1

0,53

1,9

Alumiini

mg/l

0,049

0,1

0,022

0,086

0,026

0,060

Arseeni

mg/l

0,0001

0,005

0,000061

0,00013

0,000072

0,0000031

0,011 b

0,0010b

Kadmium

mg/l

3E-06

0,00008

0,0000025

Koboltti

mg/l

0,00031

0,004

0,00019

0,00076

0,000058

0,0040

Kromi

mg/l

0,00034

0,001

0,00027

0,00039

0,00028

0,0030

Kupari

mg/l

0,00052

0,005

0,00042

0,0008

0,00034

0,010

0,0000069

mg/l

1,4E-06

0,00005

0,000001

0,0000020

0,000098

Mangaani

mg/l

0,032

0,7

0,024

0,15

0,0089

0,031

Molybdeeni

mg/l

0,00024

0,00019

0,00028

0,00019

0,00076

Nikkeli

mg/l

0,00069

0,02

0,00048

0,0031

0,00021

0,0092

Lyijy

mg/l

5,7E-05

0,0072

0,000039

0,00013

0,000052

0,0040

mg/l

9,1E-05

0,015

0,000065

0,00013

0,000071

0,000078

Elohopea

Sinkki

0,0000039

0,00072 0,040 0,0016 0,03 0,00034 0,0027 mg/l a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Äkäsjoelle Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. .b Vähintään 50 % muuttujan aineistosta on alle määritysrajan Uraani

Tammikuu, 2013 Sivu 134

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-36: Vedenlaatu Kylmäojan havaintopaikoilla; muut muuttujat Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS03 a

FS03

FS17

Mediaani

Maksimi

Mediaani

Maksimi

<6 tai >9

6,7

7,0

6,7

7,0

Sähkönjohtavuus

mS/m

5,6

4,2

6,7

3,0

5,2

Fosfaatti TOC

mg/l mg/l

0,01 8,1

0,026 16

0,008 4,7

0,021 10

0,0065 5,8

0,019 9,0

Kalsium

mg/l

5,8

4,4

2,9

5,4

Kalium

mg/l

0,88

2,1

0,64

1,6

0,40

0,73

Magnesium

mg/l

1,5

4,3

1,2

3,3

0,75

1,3

Natrium

mg/l

2,3

8,1

6,8

1,7

2,3

Rikki

mg/l

2,7

4,8

1,7

3,1

0,84

1,8

Pii

mg/l

6,6

8,1

4,2

8,6

Barium

mg/l

0,014

0,022

0,012

0,016

0,0081

0,011

Strontium

mg/l

0,02

0,035

0,017

0,023

0,014

0,019

Antimoni

mg/l

1,4E05

2,4E05

0,000011

0,000015

0,000016

0,0050

a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Äkäsjoelle Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV.

6.3.6

Muonionjoki Valuma-alue ja pääuomat Muonionjoki saa alkunsa Lapista, Enontekiön tunturialueelta, josta se virtaa etelään Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin kohti Kolaria. Joki yhtyy Tornionjokeen noin 20 km Kolarin eteläpuolella ja jatkuu Tornionjokena rajaa pitkin kohti Pohjanlahtea. Äkäsjoki ja Niesajoki yhtyvät Muonionjokeen noin 15 km kaivosalueelta länteen. Niesajoen yhtymäkohdassa Muonionjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 14.500 km2, Valokuva 6-6.

Tammikuu, 2013 Sivu 135

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valokuva 6-6: Muonionjoki lähellä Kolaria (SRK 10/05/2011)

Pintavesien virtaamat Muonionjoessa sijaitsee Kallion mittausasema, josta on pitkä aikasarja. (ks. jakso 2.2.1). Muonionjoen keskeisten hydrologisten muuttujien saamiseksi läheltä hankealuetta analysoitiin tämän aseman mittausaineistoa (ks. liite C). Kallion mittausaseman havaintoaineiston perusteella Muonionjoen vuoden keskivalunta on 360 mm. Arvioidut Muonionjoen kuukausittaiset keskivirtaamat on esitetty taulukossa 6-37 ja kuukausittaisten virtaamien toistuvuusajat taulukossa 6-38. Muonionjoen alivirtaama-arviot on esitetty taulukossa 6-39.

Tammikuu, 2013 Sivu 136

6,9

7,8 42,1

Keskivalunta (mm)

Keskivirtaama (m3/s) 34,9

6,5

Maalis 53,6

9,9

Huhti 467

86,4

Touko 483

89,3

Kesä 226

41,9

Heinä 172

31,9

Elo

1 / 100 SATEINEN

9,0 11,2

10,6 10,4

9,8

8,3

6,3

4,8

4,1

3,8

Maalis

27,8

24,2

16,3

8,5

4,4

3,0

2,6

Huhti

32,6 45,9 24,3 30,6

Vuoden 7 vrk keskialivirtaama (m 3/s)

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (m3/s)

Vuoden 7 vrk Q10 keskivirtaama (m3/s)

7 vrk heinä-elokuun Q10 keskivirtaama (m3/s)

Muonionjoki

Sivu 137

194,4

175,4

131,2

80,9

50,0

37,3

33,7

Touko

206,4

185,5

137,1

83,0

50,2

37,1

33,4

Kesä

94,6

85,3

63,5

38,9

23,9

17,8

16,0

Heinä

Kuukausittainen keskivirtaama (m3/s)

Muonionjoen 7 vrk alivirtaama- ja Q10 -arviot

13,2

1 / 50 SATEINEN

Taulukko 6-39:

10,3 12,3

1 / 10 SATEINEN

6,8

5,1

5,6 7,6

4,4

1/10 KUIVA

4,1

4,3 4,6

0 KUIVA

1/50 KUIVA

Keskimääräinen vuosi

Helmi

Tammi

Toistumisaika 1/n vuotta

83,1

73,3

51,4

28,6

15,9

11,1

9,8

Elo

79,1

70,1

49,8

28,3

16,1

11,4

10,1

Syys

169

31,3

61,6

55,0

40,1

23,7

14,0

10,2

9,1

Loka

139

25,7

Loka

32,9

29,5

21,7

13,0

7,8

5,8

5,2

18,4

17,0

13,5

9,2

6,2

5,0

4,6

Joulu

9,6

Joulu

Tammikuu, 2013

Marras

14,2

Marras

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Syys

Taulukko 6-38: Ennuste kuukausittaisten keskivirtaamien toistumisajalle Muonionjoen Kallion mittausasemalla

37,5

Helmi

Tammi

Taulukko 6-37: Muonionjoen kuukausittaiset keskivirtaamat ja -valunnat

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaatu Muonionjoen perustilaseurannan kahden vedenlaadun havaintopaikan (FS23 ja FS24) mediaani ja maksimipitoisuudet on esitetty taulukossa 6-40 ja taulukossa 6-41. Havaintopaikan FS23 tuloksia verrattiin Muonionjoen tälle paikalle asetettuihin vedenlaadun tavoitearvoihin WQO. Vedenlaadun havaintopaikka FS23 sijaitsee Niesajoen yhtymäkohdasta ylävirtaan, kun taas havaintopaikka FS24 sijaitsee siitä alavirtaan. Perustila-aineistossa ei minkään muuttujan arvioitu ylittävän hälytysrajoja AV. Kaikkien maksimipitoisuuksien puolestaan arvioitiin ylittävän kynnysarvot TV, mikä oli odotettavissa (kynnysarvot on määritetty havaittujen pitoisuuksien 80 prosenttipisteeksi). Muonionjoen mediaanipitoisuuksissa Niesajoen kuormituksen, eli nykyisen rikastushiekkaalueen kuormituksen aiheuttama vaikutus ei näy selvänä nousevana suuntauksena havaintopaikan FS23 ja FS24 välillä. Tämä heijastaa todennäköisesti Muonionjoen suuruutta Niesajokeen verrattuna Muonionjoen valuma-alueen ollessa noin 14,500 km2 ja Niesajoen 70 km2. Kaiken kaikkiaan Muonionjoen vedenlaatu on erittäin hyvä, mikä on odotettavissakin suurelta pääosin koskemattomien erämaiden läpi virtavalta joelta.

Tammikuu, 2013 Sivu 138

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 6-40: Muonionjoen havaintopaikkojen vedenlaatu, keskeiset muuttujat Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS23

FS23

FS24

Mediaani

Maksimi

Mediaani

Maksimi

1,6

1,8

Kiintoaine

mg/l

3,9

Ammonium

mg/l

0,0093

0,0036

0,046

0,0075

0,025

Nitriitti

mg/l

0,0019

0,01

0,001b

0,005b

0,0050b

Nitraatti

mg/l

0,07

0,0051

0,085

0,032

0,24

Kloridi

mg/l

0,91

150

0,79

2,3

0,80

1,5

Sulfaatti

mg/l

3,8

2,6

4,6

2,6

7,9

Rauta

mg/l

0,55

1,9

0,40

1,6

0,47

1,7

Alumiini

mg/l

0,057

0,1

0,021

0,083

0,023

0,083

Arseeni

mg/l

0,000073

0,005

0,000058b

0,000090b

0,000061b

0,00013b

Kadmium

mg/l

0,0000066

0,00008

0,0000025b

0,000020b

0,0000063b

0,0000066b

0,00027b

Koboltti

mg/l

0,000097

0,004

0,000031

0,00024

0,000054

Kromi III

mg/l

0,00033

0,001

0,00024

0,00055

0,00021

0,00039

Kupari

mg/l

0,005

0,00037

0,00082

0,00033

0,00080

0,000016

0,00029

0,080b 0,00031

Elohopea

mg/l

0,00046 0,0000039

0,00005

0,0000012

0,000098

Mangaani

mg/l

0,018

0,7

0,0067

0,045

0,0088

Molybdeeni

mg/l

0,00025

0,00024

0,00033

0,00023

Nikkeli

mg/l

0,00032

0,02

0,00025

0,00072

0,00022

0,0014

Lyijy

mg/l

0,00006

0,0072

0,000040

0,00031

0,000030

0,00011

Uraani

mg/l

0,00009

0,015

0,000085

0,000093

0,000079

0,000091

Sinkki

mg/l

0,0017

0,03

0,00096

0,0022

0,00094

0,0068

a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Muonionjoelle Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV.. b Vähintään 50 % muuttujan arvoista on alle määritysrajan

Tammikuu, 2013 Sivu 139

SRK Consulting

Taulukko 6-41: Muuttuja

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Muonionjoen havaintopaikkojen vedenlaatu; muut muuttujat Yksikkö

WQO a

FS23 a

FS24

Mediaani

Maksimi

Mediaani

Maksimi

<6 tai >9

6,9

7,5

6,9

7,3

Sähkönjohtavuus

mS/m

4,6

8,4

3,2

5,9

3,1

Fosfaatti TOC

mg/l mg/l

0,0051 6,9

0,017 13

0,0030 5,1

0,012 9,0

0,0040 4,8

0,013 8,7

Kalsium

mg/l

4,7

8,9

3,5

6,3

3,4

6,7

Kalium

mg/l

0,81

1,9

0,63

1,6

0,62

1,0

Magnesium

mg/l

1,3

2,4

0,90

1,7

0,96

1,9

Natrium

mg/l

1,9

3,4

1,4

2,5

1,3

2,6

Rikki

mg/l

1,6

2,7

1,1

1,8

0,85

1,7

Pii

mg/l

5,4

3,2

7,3

2,9

7,1

Barium

mg/l

0,0096

0,015

0,0069

0,011

0,0066

0,012

Strontium

mg/l

0,022

0,043

0,016

0,029

0,016

0,033

Antimoni

mg/l

0,000012

0,00015

0,000005b

0,00015b

0,000011b

a Kynnysarvot TV ja hälytysrajat AV Muonionjoelle Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. b Vähintään 50 % muuttujan arvoista on alle määritysrajan

6.3.7

Muut purot ja ojat Valuma-alueet ja päävirtausreitit Kaivosalueen rakentaminen muuttaa huomattavasti joitakin pieniä puroja, jotka sijaitsevat kaivosalueella. Esimerkiksi osia Kivivuopionojasta häviää avolouhosten myötä, peittyy sivukiven läjitysalueiden alle tai siirretään kaivoksen infrastruktuurin tieltä. Näihin puroihin kohdistuvia vaikutuksia ei käsitellä tässä raportissa, koska on selvää, että kaivoksen rakentaminen muuttaa tai vähentää virtaamia näissä puroissa. Kaivosalueella on myös vanhoja louhosjärviä (Laurinoja ja Kuervaara), jotka tyhjennetään ennen louhinnan aloittamista. Taulukkoon 6-42 on koottu toukokuussa 2011 kerätty virtaama-aineisto (SRK). Sijainnit on esitetty Kuvassa 5-3 ja esimerkkikohde näkyy Valokuvassa 6-7.

Tammikuu, 2013 Sivu 140

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-7:

Kivivuopionoja (SRK 09/05/2011)

Taulukko 6-42: Purojen ja ojien perustilan virtaamia (mitannut SRK toukokuussa 2011)

6.3.8

Havaintopaikka

Pvm

Joki/puro

Leveysaste

Pituuaste

Q (m3/s)

SW003

11.5.2011

Lamunjänkä

2496506

7496255

0,089

SW005

9.5.2011

Kivivuopionoja

2496370

7495266

0,082

SW010

10.5.2011

Laurinoja

2498923

7495597

0,144

SW026

9.5.2011

Laulukarhakanoja

2499097

7501142

0,177

SW028

9.5.2011

Paikallinen puro

2499014

7501168

0,009

SW029

9.5.2011

Laulukarhakanoja

2496704

7501625

0,104

SW030

9.5.2011

Laulukarhakanoja

2497629

7501384

0,101

Kosteikot ja lähteet Saivojärvi ja suoalueet Saivojärven virkistysmetsä sijaitsee Valkeajoen ja Äkäsjoen välittömässä läheisyydessä, niiden yhtymäkohdasta alavirtaan (Kuva 6-14). Alueeseen ei vaikuta kaivosalueen rakentaminen suoraan, sillä kaivosalue sijaitsee Valkeajoen vastakkaisella puolella siihen nähden. Valkeajoen, Äkäsjoen ja Saivojärven välillä on kuitenkin todennäköisesti hydrologisia yhteyksiä. Koska jokien ja Saivojärven välisistä hydrologisista yhteyksistä ei ole tietoa, hankkeen vaikutuksia arvioidaan läheisten purojen vedenkorkeuksien muutoksien arvioimisen perusteella, olettaen että joen vedenkorkeudet vaikuttavat alueen vedenpinnantasoihin.

Tammikuu, 2013 Sivu 141

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Karttatarkastelun perusteella suoalueet peittävät noin 16 % alueesta joka sijaitsee Valkeajoen, Kuerjoen, Äkäsjoen ja kaivosalueen pohjoisreunan rajaamalla alueella, noin 24 % Niesajoen valuma-alueesta ja noin 43 % Kylmäojan valuma-alueesta. Lähteet Pintavesien kartoituksessa hankealueelta tunnistettiin 96 lähdettä; 63 Hannukaisen alueelta Äkäsjoen pohjoispuolelta, 12 Niesajoen valuma-alueelta ja 11 Kylmäojan valuma-alueelta (LVT, 2008). Selvityksessä eroteltiin kohteet seuraavasti: x

Lähde – Yksittäinen pohjaveden purkautumispaikka;

Lähteikkö – Useiden toisiaan lähellä olevien pohjaveden purkautumispaikkojen esiintymä;

Tihkupinta – Usein puuton, ohuen turvekerroksen peittämä maa-alue, josta pohjavesi tihkuu laajan alueen läpi; ja

Luokittelematon – Kohdetta ei ole luokiteltu.

Suurin osa Rautuvaaran alueen esiintymistä on lähteitä, lisäksi on tunnistettu kaksi lähteikköä ja yksi tihkupinta. Hannukaisen alueen esiintymiä ei ole tunnistettu. Tarkempia tietoja kuten virtaama- tai vedenlaatutietoja ei ollut saatavilla. Kuvassa 6-14 näkyy Saivojärven virkistysmetsäalueen suojelualue, sekä, suoalueiden ja lähteiden sijainti alueella.

Tammikuu, 2013 Sivu 142

SRK Consulting

Kuva 6-14:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Hankealueen lähteet ja suoalueet

Tammikuu, 2013 Sivu 143

SRK Consulting

6.3.9

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Nykyiset louhosjärvet Hannukaisen entinen kaivosalue Vanhan kaivostoiminnan jäljiltä on jäänyt kaksi louhosjärveä (ks. Kuva 1-2); Laurinojan, pohjoispuolen, suuremman louhosjärven kokonaissyvyys on 80 m, kun taas Kuervaaran eteläisemmän, pienemmän louhosjärven kokonaissyvyys on 27 m. Molemmista järvistä on vuosina 2005–2008 suunnilleen vuosittain, ja seuraavaksi vuonna 2011 otettu syvyyksittäiset näytteet. Näytteet osoittavat vertikaalista kerrostuneisuutta siten että vuodenaikainen termisesti aktiivinen kerros ulottuu Laurinojassa 40 m syvyyteen ja Kuervaarassa koko järven syvyyteen. Huolimatta termisesti aktiivisesta kerroksesta voivat molemmat järvet olla potentiaalisesti pysyvästi kerrostuneita (meromiktisiä), eikä niissä silloin tapahtuisi täyskiertoa. Tätä todistaa selvä kemokliini, jota osoittavat sähkönjohtokyvyn suureneminen ja ionien määrän kasvu syvemmälle mentäessä. Molemmissa louhosjärvissä on hapen puutetta tietyn syvyyden alapuolella (30 m Laurinojalla ja 15 m Kuervaarassa). Kuervaaran louhosjärven ylin 15 m on melko hapan (pH 3,5) mutta syvempää järven vesi on happamuudeltaan neutraali. Tätä ilmiötä ei havaita Laurinojalla, jossa neutraalit happamuusolosuhteet vallitsevat koko vesipatsaassa. Kuervaarassa syvyyden mukaan nouseva pH liittyy liukoisen hapen puutteeseen ja kohonneeseen liukoisen raudan pitoisuuteen. Rautapitoisuuden kasvu syvyyden mukaan johtuu todennäköisesti Kuervaaran järvessä rauta redox –kierrosta, jossa päällysveden hapekkaassa vedessä saostuvat rauta (III)-oksidit laskeutuvat anoksiseen vyöhykkeeseen, missä ne läpikäyvät seuraavaksi reduktiivisen liukenemisen, kun rauta(III) pelkistyy rauta (II):ksi. Vaikka louhosjärvistä ei ole mitattu orgaanisen hiilen pitoisuuksia, samantyyppisestä louhosjärvestä saatu aineisto (Uddenin louhosjärvi, Pohjois-Ruotsi; Ramstedt et al. 2003), jossa orgaaninen hiili on analysoitu, tukee tätä teoriaa. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosjärvien keskeisten vedenlaatumuuttujien mediaani-, maksimi- ja minimipitoisuudet järvien eri syvyyksissä on esitetty taulukossa 6-43. Järvien vedenlaatutietoja on tarkasteltu havaintopaikalle FS09 laadittujen vedenlaadun tavoitearvoihin WQO nähden. Kuervaaran louhosjärvessä sulfaatin, raudan, kuparin, mangaanin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ovat kohonneita ylittäen tavoitearvot selvästi kaikissa syvyyksissä. Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat yleensä korkeimmat louhosjärvien syvemmissä osissa koska ne mobilisoituvat pelkistävissä olosuhteissa. Kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet olivat yleensä suurimmat happamissa päällysvesissä, kun taas uraanin ja sulfaatin tilanne oli päinvastainen. Metallipitoisuudet Laurinojan louhosjärvessä olivat yleensä paljon alhaisemmat kuin Kuervaarassa, mutta siitä huolimatta kupari ylitti tavoitearvot sekä päällysvedessä että alusvedessä. Sulfaatti, uraani, sinkki ja koboltti ylittivät tavoitearvot vain alusvedessä.

Tammikuu, 2013 Sivu 144

6,5 65 0,98 0,004 0,005 0,7 0,02

3,5 12,0 122 0,6 0,54 570 7,9 0,11 0,13 0,692 0,22

Maksimi

Mediaani

Päällysvesi(<15m) Minimi

0,04 0,0008

0,50

4,3 4,4 0,4 0,000077 0,00047 0,018 0,0003

Sinkki mg/l 0,0016 0,03 0,0516 0,0423 Uraani mg/l 0,00011 0,015 0,0009 0,0009 Huom; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut ylittävät hälytysrajat AV.

mg/L mS/m mg/L mg/L mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

6,5 - 9,5

Sivu 145

0,04 0,0002

6,5 0,20 190 143 3,1 1300 380 0,051 0,04 2,503 0,095

Maksimi

Kuervaara

3,0 9,7 100 0,6 0,45 498 1,5 0,09 0,077 0,608 0,148

Yksikkö

WQO – FS09

3,3 9,8 110 0,6 0,515 533 2,6 0,091 0,0873 0,621 0,153

pH Liukoinen happi Johtokyky Bikarbonaatit Kokonaistyppi Sulfaatti Rauta Koboltti Kupari Mangaani Nikkeli

Muuttuja

Juomavesien ohjearvot STM 401/2001

Taulukko 6-43: Kuervaaran ja Laurinojan louhosjärvien keskeisten vedenlaatuparametrien mediaani ja ääriarvot.

SRK Consulting

0,01 0,0001

6,0 0,10 155 77,2 2,3 859 302 0,0173 0,01 2,479 0,032

Mediaani

Syvänne (>15m)

0,0023 0,0

5,7 0,001 110 0,6 1,2 550 160,0 0,007 0,0001 2,455 0,0034

Minimi

0,04 0,0105

7,5 11,6 23,0 45,8 0,1504 70,0 0,09 0,004 0,019 0,0503 0,022

Maksimi

0,01 0,0084

7,1 10,4 20,0 35,4 0,073 56,5 0,04 0,003 0,011 0,0334 0,008

Mediaani

Päällysvesi (<25m)

0,0063 0,0083

6,3 7,8 17,2 32,9 0,05 41,7 0,01 0,0013 0,0075 0,0317 0,006

Minimum

0,04 0,0181

7,3 4,3 35,4 92,1 0,33 120 4,90 0,0075 0,012 0,634 0,011

Maksimi

Laurinoja

0,04 0,0167

7,0 1,5 32,0 68,6 0,24 95,0 0,98 0,0046 0,0057 0,538 0,0052

Mediaani

Syvänne (>25m)

Tammikuu, 2013

0,0011 0,0166

6,0 0,2 28,0 49,8 0,11 70,0 0,04 0,0012 0,0003 0,416 0,0014

Minimi

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaaran vanhat louhosjärvet Vanhan Rautuvaaran kaivoksen rikastushiekka-alueelta luoteeseen sijaitsevalle entiselle malmioalueelle on muodostunut kaksi louhosjärveä. Louhosjärvien sijainti on esitetty Kuvassa 1-3. Lounaisosassa sijaitsevan suuremman louhosjärven suurin syvyys on noin 76 m, ja pienemmän, koillisessa sijaitsevan järven suurin syvyys on noin 45 m (havainto kenttänäytteenotossa). Molempien louhosjärvien nykyinen vakaan tilanteen vedenpinnan korkeus on noin 197,5 mmpy. Taulukkossa 6-44 ja taulukkossa 6-45 esitetään Rautuvaaran louhosjärvien vedenlaatutulokset verrattuna havaintopaikalle FS15 määritettyihin vedenlaadun tavoitearvoihin WQO. Sulfaatti on koholla molemmissa louhosjärvissä hälytysrajaan AV (159 mg/L) nähden ilmoitetun maksimipitoisuuden ollessa 316 mg/L suuressa louhosjärvessä ja 336 mg/L pienessä järvessä. Sulfaattipitoisuuksien samankaltaisuus louhosjärvissä ja kairausreiässä RAU12HYD02 tukee todennäköisyyttä että nämä järvet vaikuttavat havaintopaikkaan RAU12HYD02. Suuremman louhosjärven sulfaatti-, koboltti-, kupari-, mangaani-, sinkki-, kalsium-, kalium-, magnesium-, natrium-, pii- ja strontiumpitoisuudet ylittävät Niesajoelle asetettujen tavoitearvojen WQO hälytysrajat AV. Pienemmän louhosjärven sulfaatti-, koboltti-, mangaani-, nikkeli-, kalsium-, kalium-, magnesium-, natrium-. rikki-, barium- ja strontiumpitoisuudet ylittävät tavoitearvojen hälytysrajat. Sulfaatin lisäksi muut huomatut ylitykset ovat: x

Koboltti, maksimipitoisuus 0,015 mg/L, havaittu pienemmässä louhosjärvessä, ylittää vedenladun tavoitearvojen WQO hälytysrajan AV 0,004 mg/L;

Kupari, maksimipitoisuus 0,013 mg/L, havaittu suuremmassa louhosjärvessä, ylittää vedenlaadun tavoitearvojen WQO hälytysrajan AV 0,005 mg/L; ja

Mangaani, maksimipitoisuus 1,4 mg/L, havaittu pienemmässä louhosjärvessä, ylittää vedenlaadun tavoitearvojen WQO hälytysrajan AV 0,7 mg/L.

Tammikuu, 2013 Sivu 146

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 6-44: Keskeisten vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Rautuvaaran louhosjärvissä verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin WQO

Muuttuja

Yksikk ö

Louhosjärvet FS 46 (suuri FS47 (pieni louhosjärvi) louhosjärvi) Ka Maksimi Ka Maksimi

WQO – FS15 *TV

*AV N

<6,7 tai pH s.u. >7,0 <6,0 tai >9,0 6,6 6,7 6,6 6,8 Kiintoaine mg/L 3 25 1,8 7,0 1,2 3,8 Ammonium mg/L 0,101 1 0,068 0,13 0,031 0,18 Nitriitti-N mg/L 0,012 0,05218 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 Nitraatti-N mg/L 0,279 20 0,03 0,03 0,02 0,04 Kloridi mg/L 3,0 150 2,8 2,9 3,0 3,1 Sulfaatti 290 320 320 340 mg/L 89 159 Rauta mg/L 0,92 4,07 0,099 0,859 0,38 2,4 Alumiini mg/L 0,050 0,1 0,006 0,01 0,002 0,002 Arseeni mg/L 0,0012 0,0050 0,0001 0,0001 0,0001 0,0001 Kadmium mg/L 0,00001 0,00008 0,00003 0,00004 0,00001 0,00002 Koboltti 0,01 0,01 0,004 0,02 mg/L 0,002 0,004 Kromi mg/L 0,0003 0,001 0,0004 0,0007 <0,0001 <0,0001 Kupari 0,007 0,01 0,001 0,002 mg/L 0,0048 0,005 Mangaani 1,0 1,2 0,34 1,4 mg/L 0,294 0,70 Molybdeeni mg/L 0,0002 1 0,0006 0,0007 0,0002 0,0004 Nikkeli 0,024 0,029 0,012 0,022 mg/L 0,007 0,02 Lyijy mg/L 0,0001 0,0072 0,00003 0,00005 0,00002 0,00003 Sinkki mg/L 0,002 0,03 0,038 0,045 0,012 0,024 Uraani 0,0049 0,0049 0,0025 0,0025 mg/L 0,0004 0,015 Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. Keskiarvona ilmoitetut ovat kaikkien eri syvyyksien näytteiden keskiarvo.

Taulukko 6-45:

Muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet Rautuvaaran louhosjärvissä verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin WQO WQO

Muuttuja

Yksikkö

*TV

*AV

Näytteiden lukumäärä

Louhosjärvet FS47 (pieni FS 46 (suuri louhosjärvi) louhosjärvi) Ka Maksimi Ka Maksimi 9

Sähkönjohtokyky mS/m 26 41 72 77 77 79 Kalsium mg/L 25 46 110 120 110 110 Kalium mg/L 13 15 13 13 3,0 4,9 Magnesium mg/L 20 20 22 23 10 17 Natrium mg/L 5,3 9,1 4,2 4,6 5,6 5,7 Rikki mg/L 100 110 120 120 29 53 Pii mg/L 7,9 8,2 6,0 8,0 4 11 Barium mg/L 0,010 0,014 0,013 0,013 0,036 0,040 Strontium mg/L 0,18 0,19 0,22 0,22 0,070 0,112 Huom; Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV. Keskiarvona ilmoitetut ovat kaikkien eri syvyyksien näytteiden keskiarvo.

Tammikuu, 2013 Sivu 147

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kuvassa 6-15 - 6-20 esitetään eri muuttujien arvojen vaihtelua syvyyden suhteen Rautuvaaran louhosjärvissä samoin kuin, mikäli relevanttia, vertailut havaintopaikalle FS15 laskettujen vedenlaadun tavoitearvojen WQO kynnysarvoihin TV ja hälytysrajoihin AV. 0

Sampling Depth (m)

FS46 (large pit) FS47 (small pit)

50 Upper pH Limit (pH 9)

Lower pH Limit (pH 6) 60

80 5.0

5.5

6.0

6.5

7.0

7.5

8.0

8.5

9.0

9.5

10.0

pH (s.u.)

Kuva 6-15:

Rautuvaaran louhosjärvien pH syvyyksittäin

Sampling Depth (m)

40 FS46 (large pit) FS47 (small pit)

50 AV (41 mS/m)

TV (26 mS/m) 60

80 0.0

10.0

20.0

30.0

40.0

50.0

60.0

70.0

80.0

90.0

Ec (mS/m)

Kuva 6-16:

Rautuvaaran louhosjärvien sähkönjohtokyky syvyyksittäin

Tammikuu, 2013 Sivu 148

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Sampling Depth (m)

FS46 (large pit) FS47 (small pit)

80 0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

1.0

1.2

1.4

Alkalinity (mmol/l)

Kuva 6-17:

Rautuvaaran louhosjärvien alkaliniteetti syvyyksittäin

Sampling Depth (m)

FS46 (large pit) FS47 (small pit)

50 TV and AV (< 9 mg/L) 60

80 0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

Oxygen Concentrations (mg /L)

Kuva 6-18:

Rautuvaaran louhosjärvien liukoisen hapen pitoisuus syvyyksittäin

Tammikuu, 2013 Sivu 149

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Sampling Depth (m)

FS46 (large pit) FS47 (small pit)

80 0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

Temp (°C)

Kuva 6-19:

Rautuvaaran louhosjärvien lämpötilat syvyyksittäin

Sampling Depth (m)

FS46 (large pit) FS47 (small pit)

50 TV ( 89 mg /L)

AV (159 mg/L)

80 0

100

150

200

250

300

350

400

Sulfate Concentrations (mg/l)

Kuva 6-20:

Rautuvaaran louhosjärvien sulfaattipitoisuudet syvyyksittäin

Tammikuu, 2013 Sivu 150

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

6.3.10 Pintavesien käyttö Suunnitellun kaivosalueen ja rikastushiekka-alueen läheisyydessä vesistöjä hyödynnetään vain vähän vesivaroina tai veneilyyn (Northland, 2011a). Perustilatutkimusten perusteella (Northland, 2011a) kuitenkin Äkäsjoki, Kuerjoki, Valkeajoki, Niesajoki ja Muonionjoki ovat uhanalaisen meritaimenen (Salmo truter) kutujokia. Lisäksi monia jokia käytetään virkistystarkoituksiin, mm. kalastus on suosittua Muonionjoella (Pöyry, 2010). Ehdotetun rikastushiekka-alueen ja kaivoksen lähistöllä ei ole kaupunkeja tai kyliä, mutta karttatarkastelun perusteella lukuisia vapaa-ajan asuntoja sijaitsee Äkäsjoella. Pöyryn (2010) mukaan hankealueen läheisyydessä on 15 taloutta ja 45 vapaa-ajan asuntoa, lähimpien talojen ollessa karkeasti 100 m ja vapaa-ajan asuntojen 500 m päässä vanhoilta kaivosalueilta. Kuten aiemmin on kuvattu, Rautuvaaran pohjoisallas toimii Ylläksen jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaana.

6.4

Pohjavesi Kaikki Hannukaisen hydrogeologisen ja geoteknisen kairausohjelman (SRK, 2012a) aikana puhkaistut keskeiset geologiset kerrokset olivat jossain määrin veden kyllästämiä, toisin sanoen pohjavettä esiintyy sekä maaperässä että kallioperässä. Maaperässä pohjavesi on yleensä vapaana, vaikka satunnaiset arteesiset kaivot osoittavat, että myös paineisia pohjavesiolosuhteita esiintyy paikallisesti. Pohjavesi virtaa kallioperässä avointen, toisiinsa yhteydessä olevien murtumien läpi, ja siksi virtauksia kontrolloi pääsiassa murtumaverkosto (SRK, 2011). Maaperässä ja rapautuneessa kallioperässä sijaitsevia pohjavesiesiintymät kutsutaan seuraavassa tekstissä mataliksi ja syviksi pohjavesialtaiksi, tässä järjestyksessä.

6.4.1

Hannukainen Pohjaveden pinta Northlandin Hannukaisen alueella lokakuusta 2011 lähtien havaitsemat pohjaveden pinnantasot on esitetty kuvassa 6-21. Aineistossa on 27 havaintopaikalta 45:stä vain kaksi havaintoa. Näiden havaintopaikkojen vuodenaikaisvaihtelua ei voi arvioida. Vain kahdeksalla paikalla on yli kuusi havaintoa yhden vuoden havaintojaksolta.

Tammikuu, 2013 Sivu 151

Kuva 6-21:

SRK Consulting

Sivu 152

Pohjaveden hydrograafit Hannukaisessa ja Kuervitikossa

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuvan 6-21 perusteella voi arvioida seuraavaa: x

Pohjavedentasot ovat yleensä alempia keväällä (huhtikuun tarkkailukierros) kuin talvella (loka-joulukuun tarkkailukierrokset). Tämä voi johtua talvikuukausien alentuneesta pohjaveden muodostumisesta, jota seuraa voimakkaampi muodostumisvaihe keväällä ja syksyllä, jolloin varastot täyttyvät;

Pohjaveden pinta vaihtelee yleensä alle 2 m (42 % kaikista kaivoista, ks. Kuva 6-21 vaihtelu on alle 1 m, ja 33 % vaihtelu on alle 2 m). Yli 3 m pinnanvaihtelu voidaan havaita 6 paikassa (13 % kaikista putkista). Näitä kaivoja sijaitsee sekä kallioperässä että maaperässä; ja

Hannukaisen alueella, syvyys pohjaveteen vaihtelee välillä -0,02 (arteesinen) - 27 mmpa, ollen keskimäärin 5,3 mmpa.

Saatu aineisto osoittaa että Hannukaisessa syvyys pohjaveteen on tyypillisesti 5-10 mmpa mikä tarkoittaa, että maaperän ylemmät kerrokset eivät pääosin ole kylläisiä. Maaperä koostuu tiivistymättömistä jääkauden aineksista, minkä vuoksi kylläisessä maaperässä virtaus tapahtuu todennäköisesti huokosvirtauksena. Pohjaveden käyrästökartat Kuvassa 6-22 esitetään SRK:n toukokuussa 2011 kaivosalueelta mittaamista pohjavesitasoista laaditut interpoloidut käyrästökartat. Pohjavesikäyrästöt osoittavat, että pohjaveden virtaus noudattaa yleensä maastonmuotoja, pääosan valunnasta päätyessä etelään Äkäsjokeen. Kuervitikon alueella on kuitenkin luoteis-kaakkoissuuntainen pohjavedenjakaja, minkä seurauksena osa vesistä virtaa pohjoiseen kohti Kuerjokea. Helsingin yliopiston on yhdistänyt GPR-aineiston (Moreau and Koivisto, 2012) ja hydrologiset kenttähavainnot (Nurminen ja Korkka-Niemi, 2011) selvittääkseen kvartääristen maaperäkerrostumien hydrogeologisia taseita. Yliopiston hydraulinen käsitteellinen malli esitetään Kuvassa 6-23, jossa näkyy myös SRK:n havaitsema pohjavedenjakaja. Helsingin yliopiston määrittämä pohjavedenjakaja ja SRK:n interpoloimat käyrästökartat korreloivat hyvin keskenään.

Tammikuu, 2013 Sivu 153

SRK Consulting

Kuva 6-22:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaisen ja Kuervitikon pohjaveden pinnankorkeudet toukokuussa 2011

Tammikuu, 2013 Sivu 154

SRK Consulting

Kuva 6-23:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaisen hydraulinen järjestelmä (Moreau and Keskinen (2012))

Tammikuu, 2013 Sivu 155

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pintavesien ja pohjavesien välinen vuorovaikutus Yliopisto asensi osana työtään väliaikaisia pietsometrejä Äkäsjoen pohjaan. Pietsometrit eristettiin joen sedimenttiin. Niissä havaittu pinnannousu oli yli joen pohjan pinnan (Taulukko 6-46). Tämä osoittaa että pohjavettä virtaa joen sedimenteistä jokeen, toisin sanoen Äkäsjoen perusvirtaamasta osa on pohjavettä (ns. gaining river). Yliopisto on koonnut myös maatutka-aineistoa (GPR), jonka perusteella väliaikaisten pietsometrien alueella ei ole maaperäainesta, vaan joen pohjan alluuvisedimentit ovat kerrostuneet suoraan kallioperän päälle. Alluuvisedimentit koostuvat hiekasta ja sorasta (SRK:n kenttähavainnot), minkä vuoksi niiden hydraulinen johtavuus on todennäköisesti riittävän korkea ylläpitämään alla olevan kallioperän ja joen välistä hydraulista yhteyttä. Taulukko 6-46: Äkäsjokeen asennetut väliaikaiset pietsometrit (lähde Nurminen and Korkka-Niemi (2011)) Havaintopaikka

Pietsometrin syvyys (m joen pohjan alla)

Joen pinta (m joen pohjan yläpuolella)

Pohjaveden pinta (m joen pohjan yläpuolella)

MP1

0,50

0,18

0,22

MP2

0,24

0,47

0,51

MP3

0,36

0,45

0,47

Yliopisto otti vesinäytteitä havaintoputkista (OWs), joita oli sijoitettu kvartäärikerrostumiin, louhosjärviin, lampiin ja paikallisiin jokiin. Niistä analysoitiin hapen (į18O) ja vedyn (deuterium, į2H) isotoopit. Tulokset esitetään Kaavio 3-24, joka osoittaa į2H ja į18O:n välisen korrelaation Hannukaisessa. Globaalin meteorisen veden korrelaatio on esitetty vertailun vuoksi. Kolarin alueella ns. Vienna Standard Mean Ocean Water:n (VSMOW) mukainen į18O:n keskiarvo on -15 to -14,5 (Kortelainen and Karhu (2004)). į18O-isotoopin arvo vaihtelee Hannukaisessa välillä -15 to -12 (VSMOW). Tulokset (Kuva 6-24) osoittavat, että pohjavesi ja pintavesi sekoittuvat Äkäsjoessa ja Valkeajoessa. Lisäksi kahden Laurinojan louhoksen lähellä sijaitsevien kairausreikien näytteet osoittavat pohjavesivaikutusta. Louhosjärvien näytteiden perusteella niiden vedet ovat pääosin pintavettä, pohjavedestä ei ole jälkeä. Aiemmin on osoitettu (kappale 6.3.9) että molemmissa louhoksissa on selvä kemokliini ja ne voivat olla pysyvästi kerrostuneita (meromiktisiä). Isotooppinäytteiden ottosyvyydestä ei kuitenkaan ole saatavilla tietoa, ja on pidetty todennäköisenä, että ne ovat päällysvedestä, missä veden geokemiallinen koostumus on pintavesien dominoimaa (sadanta ja lumen sulaminen).

Tammikuu, 2013 Sivu 156

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pintavesi Pintavesi & Pohjavesi

Pohjavesi

Kuva 6-24:

Helsingin yliopiston isotooppianalyysit

Akviferin ominaisuudet Yksityiskohtainen akviferin ominaisuuksien kuvaus hankealueen eri pohjavesiyksiköille on esitetty DFS-raportissa (SRK 2011). Yhteenveto hydraulisista ominaisuuksista on esitetty taulukossa 6-47. Taulukko 6-47: Hydrauliset ominaisuudet Sijainti

Hannukainen

Geol. Yksikkö

Keskiarvo K (m/d)

Lähde

Maaperä

0,18

0,27

N/A

PSD analyysit

0,01

N/A

1E-06

N/A

Koepumppaukset ja Spinner-testit

0,18

0,27

N/A

PSD analyysit

0,10

N/A

1E-07

1E-06

Koepumppaukset

Kallioperä (HW) Kallioperä (FW) Maaperä

Kuervitikko

Kallioperä (HW) Kallioperä (FW)

Helsingin yliopisto on laskenut myös maaperän kerrostumien hydraulista johtavuutta. Yliopisto teki in situ – rengassuodatustestejä sekä arvioi hydraulista johtavuutta kerrostumanäytteiden laboratoriotesteistä ((Nurminen and Korkka-Niemi, 2011). In-situ testien perusteella vertikaalinen vedenjohtavuus oli 0.7–15.0 m/d, kuitenkin tällä testillä saa tietoa hyvin pieneltä alueelta aivan suodatusrenkaan alapuolelta eikä se siten anna tarkkaa laajemmin hydraulisista olosuhteista. Kerrostumanäytteiden vedenjohtavuus vaihteli välillä 0.01 m/d 373 m/d ja vaihteli voimakkaasti kerrostumatyypin mukaan kuten on esitetty taulukossa 6-48. Vedenjohtavuuden ja syvyyden välillä ei ole voimakasta korrelaatiota, suurimman mitatun vedenjohtavuuden ollessa keskellä glasiaalikerrostumaa (C).

Tammikuu, 2013 Sivu 157

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 6-48: Yhteenveto laboratoriotesteissä havaituista maaperän ominaisuuksia Tyyppi

Näytteiden lukumäärä

K (m/d)

Sora

373,25

Hiekkainen sora

142,56

Sorainen hiekka

34,83

Hiekka

26,94

Silttinen hiekka

1,08

Hiekkainen diamikton

0,59

Hiekkainen siltti

0,15

Siltti

0,05

PSD-analyysin perusteella saatu maaperän hydraulinen kokonaisuusjohtavuus, 0.18 m/d, (Taulukko 6-47) vastaa hiekkaista silttiä. Yliopiston aineiston tulokset ovat yleensä hieman suurempia kuin SRK:n (2012a) käyttämistä PSD-analyyseistä. PSD-analyysit vastaavat kuitenkin kentällä tehtyjä muuttuvanpaineenkokeita, minkä vuoksi niitä pidetään edustavampina. Kallioperän hydraulinen johtavuus on suunnilleen yksi-kaksi kertaluokkaa matalampi kuin maaperän (0.10 – 0.01 m/d). Varastointikyky on saatu pumppaustesteistä ja sen on arvioitu olevan 1E-07 to 1E-06. Kallioperän geologian vuoksi arvellaan, että pohjaveden kertymistä ja pohjavesivirtaamia hallitsee rakoverkosto. Vedenlaatu Kunkin havaintopaikan vesityyppi ja keskimääräinen pH on esitetty taulukossa 6-49. Kairausreiät on karkeasti jaoteltu kahteen alueeseen, Hannukainen ja Kuervitikko, jotka viittaavat ehdotettuja avolouhospaikkoja hankealueella. Kairausreikien sijainnit ja ehdotetut louhospaikat on esitetty kuvassa 2-5. Kunkin alueen keskimääräinen pH vaihtelee alueen poikki arvosta 5.15 havaintopaikalla SP311 arvoon 8.71 havaintopaikalla HAN11HYDR05(D). Litologian tai kairausreiän ja pH:n välillä ei ole selvää korrelaatiota. Vesityypit on esitetty graafisesti seuraavasti: Piper-diagrammi kuva 6-25 ja Schoeller-kuvaajat Kuva 6-26 ja Kuva 6-27.

Tammikuu, 2013 Sivu 158

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 6-49: Yhteenveto Hannukaisen pohjavesinäytteiden vesityypistä ja pHarvosta Havaintopaikka

Alue

Vesityyppi

Keskiarvo pH

BH 101

Kuervitikko

Ca-Mg-Na-HCO3

6,4

BH 103

Kuervitikko

Ca-Na-HCO3

5,9

BH 109

Hannukainen

Ca-Na-Mg-HCO3

6,8

BH 803

Kuervitikko

Ca-Na-Mg-HCO3

7,0

HAN OW 02D

Hannukainen

Ca-Na_HCO3-SO4

7,2

HAN OW 02S

Hannukainen

Ca-Mg-Na-HCO3

6,5

HAN OW 08D

Hannukainen

Ca-Na-SO$-HCO3

7,2

HAN OW 08S

Hannukainen

Ca-Mg-SO4-HCO3

6,7

KUE_OW_01D

Kuervitikko

Na-Ca-HCO3

8,7

KUE_OW_01S

Kuervitikko

Ca-Na-Mg-HCO3

8,6

KUE11GT04

Kuervitikko

Na-Ca-Mg-HCO3

7,4

LVT 6

Hannukainen

Ca-Mg-SO4

5,9

LVT2-OW2s

Hannukainen

Ca-Na-Mg

6,8

LVT3 30.6

Hannukainen

Ca-Mg

6,3

SP 303

Hannukainen

Na-K-HCO3

6,0

SP 304

Hannukainen

K-Na-HCO3-SO4

5,4

SP 305

Hannukainen

Ca-Mg-SO4

5,7

SP 306

Hannukainen

Na-Ca-HCO3

6,6

SP 307

Kuervitikko

Na-HCO3-Cl

5,3

SP 308

Kuervitikko

Na-K-HCO3

5,6

SP 310

Hannukainen

Ca-Mg-SO4

6,2

SP 311

Hannukainen

Na-Ca-Mg-HCO3-SO4

5,1

SP 312

Kuervitikko

Na-Ca-HCO3

6,7

SP 314

Kuervitikko

Na-Ca-HCO3

6,4

SP 316

Kuervitikko

Mg-Ca-JHCO3

5,7

SP 317

Hannukainen

Cl-SO4

5,5

Pulkka-törmäntie 7

Hannukainen

Ca-SO4_HCO3

6,2

Ylläksen-tie 168

Hannukainen

Ca-HCO3

6,0

Ylläksen-tie 180

Hannukainen

Ca-Mg-SO4

6,3

Tammikuu, 2013 Sivu 159

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

A A A A A A A A A A C C C C C C C C C C C C C C C

C C C CA

C C C CC C

C C CC C C

Kuva 6-25:

HCO3+CO3

CC CCC CC CC CC 20

SO4

A A C 60 C CA AA A C CA AA A C A A 40 AA C A A A CAC C AA C C A A CA C C C C C 20 C C C C C C CC C C C C CC 40

CA A A A CCA A C AA AAA AAC A A CA C A AC CAA

CC C

C C

ARD Impacted Samples

C 40

Ca +

80 A CAA C AA A C A C A A CAA CA AA C AA C C C A A 60 A A 60 C C

O3 +C O3 HC <=

Na =>

BH 101 BH 103 BH 803 KUE_OW_01D KUE_OW_01S KUE11GT04 SP 307 SP 308 SP 312 SP 314 BH 109 HAN OW 02D HAN OW 02S HAN OW 08D HAN OW 08S LVT 6 Pulkka-törmäntie 7 SP 303 SP 304 SP 305 SP 306 SP 310 SP 311 Ylläksen-tie 168 Ylläksen-tie 180

Hannukaisen ja Kuervitikon pohjavesinäytteiden Piper–diagrammi, liukoisten pääionien pitoisuudet

100.000 BH109 HAN OW02D HAN OW02S HAN OW08D HAN OW08S LVT 6 LVT2-OW2s LVT3 30.6 Pulkka-törmäntie 7 SP 303 SP 304 SP 305 SP 306 SP 310 SP 311 SP 317 Ylläksen-tie 168 Ylläksen-tie 180

Concentration (meq/l)

10.000

1.000

0.100

0.010

0.001 HCO3

Kuva 6-26:

SO4

Hannukaisen pohjavesinäytteiden pääionien pitoisuudet

Schoeller–graafi,

liukoisten

Tammikuu, 2013 Sivu 160

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

100.00 BH 101 BH 103 BH 803 KUE_OW_01D KUE_OW_01S KUE11GT04 SP 307 SP 308 SP 312 SP 314 SP 316

Concentration (meq/l)

10.00

1.00

0.10

0.01 HCO3

Kuva 6-27:

SO4

Kuervitikon pohjavesinäytteiden pääionien pitoisuudet

Schoeller–graafi,

liukoisten

Kuvassa 6-25 on esitetty sekä Hannukaisesta että Kuervitikosta otettujen näytteiden pääionikemiaa. Kaavion perusteella näytteet pysyvät hyvin ryhmänä, ilman eroavaisuuksia sen suhteen, onko näyte Kuervitikosta vai Hannukaisesta. Kuitenkin Hannukaisen näytteistä joidenkin pääionikemia poikkeaa selvästi alueen muista näytteistä. Nämä näytteet on ympyröity punaisella kuvassa 6-25. Ne on nimetty ryhmäksi ’ARD-vaikutteiset näytteet’, ja niitä kuvataan tarkemmin seuraavassa. ARD –vaikutteiset näytteet Kaikki ARD-vaikutteiset näytteet on otettu Hannukaisen alueelta, tarkemmin: x

Kairausreikä SP310, SP305 ja LVT6 sijaitsevat välittömästi nykyiseltä sivukivialueelta ja louhosjärvestä nähden pohjavesivirtauksen alapuolella (Kuva 1-2 ja Kuva 5-5);

Pulkkatörmäntie 7 ja Ylläksentie 180 ovat myös vanhalta kaivosinfrastruktuurilta nähden pohjavesivirtauksen alapuolella, vaikkeivät niin lähellä; ja

HAN11HYD01(D) (merkitty kuvissa HAN OW 08D) ei sijaitse välittömästi mihinkään nykyiseen infrastruktuuriin nähden pohjavesivirtauksen alapuolella.

Tammikuu, 2013 Sivu 161

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Näytteissä SP305 ja SP310 bikarbonaattipitoisuus on pieni ja sulfaatti-, magnesium- ja kalsiumpitoisuus suuri. Kohonnut magnesiumpitoisuus indikoi silikaattien rapautumista. Myös havaintopaikkojen HAN11HYD01(D), HAN11HYD01(S) ja HAN11HYD03(D) sulfaattipitoisuudet ovat koholla, samoin kalsiuminkin jonkin verran. HYD-sarjan reiät eivät sijaitse pohjavesivirtauksien suhteen välittömästi minkään toiminnon alapuolella ja on mahdollista, että kohonneet sulfaattipitoisuudet johtuvat näillä paikoilla kallioperän sulfidien rapautumisesta. Sulfidien rapautuminen voi olla syynä myös näytteiden SP305 ja SP310 kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin, mutta matalista havaintoputkista saadut trendit voivat myös viitata kairausreikien yläpuolella sijaitsevilta jätekivialueilta suotautuvien vesien vaikutusta pohjaveden laatuun. Kuvasta 6-28 voidaan havaita nikkelin (Ni), koboltin (Co), kuparin (Cu) ja sulfaatin (SO4) väliset suhteet Hannukaisessa. Yleensä SO4-pitoisuus on korkea samaan aikaan kuin Ni, Co ja Cu. Positiivinen korrelaatio on voimakkain nikkelin kanssa ja heikoin kuparin kanssa Co ja Ni ovat melko liikkuvia, kun pH on neutraali ja näiden metallien korkea pitoisuus viittaa sulfiittien rapautumiseen. Siten Co- ja Ni-pitoisuudet tukevat ajatusta, että Hannukaisessa havaittu kohonnut SO4 –pitoisuus on seurausta sulfiittien rapautumisesta.

*Huom. SO4–pitoisuudet on kerrottu 0.1:llä, jotta ne on saatu samaan mittakaavaan muiden muuttujien kanssa.

Kuva 6-28:

Raskasmetallipitoisuudet Hannukaisessa

Nykyisin Hannukaisessa sulfiittikiviä on läjitetty sivukivialueelle ja niitä on myös louhosten seinämissä. Kuervaaran louhoksessa rautavärjäymiä näkyy itäseinällä osoittaen sulfidien hapettumista. Sulfidien hapettumisen vuoksi louhosjärvi on hapan ja siinä on suhteellisen runsaasti rautaa ja sulfaatteja. Louhosjärven sulfaatti voi olla peräisin rapautumisesta, mutta myös louhoksen seinässä näkyvien halkeamien kautta tulevista sivukivialueen suodosvesistä. Läjitysalueelta ei tapahdu näkyvää suotautumista, eikä sivukivialueiden suotautumisen

Tammikuu, 2013 Sivu 162

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

määrää ole määritetty. Vedenlaatu HannukaisessaKuvassa 6-29 - 6-40 on esitetty laatikkokuvaajat (Box and Whisker) Hannukaisen ja Kuervaaran pH-, nikkeli-, koboltti-, kupari-, sulfaatti ja uraanituloksista. Aineiston puuttuessa kuvaajiin on jätetty tyhjät kohdat. Hannukaisen tuloksia verrattiin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatua koskevaan asetukseen (STM 401/2001) siinä määritettyjen muuttujien osalta. Kobolttia ja uraania on verrattu Äkäsjoen havaintopaikalle FS09 määritettyihin hälytysrajoihin (AV), sillä niille ei ole asetettu juomaveden laatunormeja. Keskeiset havainnot olivat seuraavat: x

Havaittu pH alittaa juomaveden laatunormin alarajan pH 6,5 useilla havaintopaikoilla (Kuva 6-29). Pienimmät pH arvot olivat havaintopaikoilla SP305 ja SP311, pH 5,1 ja pH 5 tässä järjestyksessä, osoittaen kohtalaista happamuutta;

Kuvassa 6-30 esitetty vahvistaa sen, että sulfaattipitoisuudet ylittävät talousvesinormit havaintopaikoilla HAN11HYD01D, LVT6, SP305 ja SP310, jotka on luokiteltu ARDvaikutteisiksi (ks. Kuva 6-25). Korkein sulfaattipitoisuus, 564 mg/L, on todettu näytteestä LVT6 juomaveden laatusuosituksen rajan ollessa 250 mg/L;

Kuva 6-31 osoittaa, että kaikkien näytteiden kobolttipitoisuudet alittavat havaintopaikalle Äkäsjoki FS09 määritetyn hälytysrajan (AV) (4 µg/L), poikkeuksena näyte LVT6, jossa havaittiin korkein kobolttipitoisuus, 24,86 µg/L. Myös havaintopaikan SP305 kesäkuun 2011 kobolttipitoisuus 19,32 µg/L ylitti hälytysrajan AV, mutta tämä oli poikkeus, sillä muilla havaintokerroilla keskimääräiset pitoisuudet olivat alle hälytysrajan;

Kaikkien näytteiden kuparipitoisuudet alittivat talousvesinormin 2000 µg/L (Kuva 6-32); pitoisuudet olivat suurimmat havaintopaikassa Ylläksentie 168, jossa korkein mitattu pitoisuus oli 35 µg/L. On hyvä huomata, että talousveden laatuvaatimuksen raja on merkittävästi korkeampi kuin Äkäsjoki FS09:lle asetettu hälytysraja (AV), joka on 5 µg/L;

Kuvasta 6-33 voi nähdä, että suurin osa näytteiden nikkelipitoisuuksista täyttää talousvesilaatunormin (raja 20 µg/L) poikkeuksena elokuun 2012 näytteenottokierroksella havaintopaikka LVT6, josta analysoitiin paikan maksimipitoisuus 97 µg/L, ja kesäkuun 2011 kierroksella havaintopaikka SP305, josta raportoitiin sen maksimipitoisuus 34 µg/L. Nämä tulokset voivat myös viitata koejärjestelyn virheeseen, sillä keskimääräiset pitoisuus muilla näytteenottokerroilla olivat 14,8 µg/L havaintopaikalla LVT6 ja 4,3 µg/L havaintopaikalla SP305; ja

Kuvasta 6-34 voi nähdä, että kaikkien näytteiden uraanipitoisuudet ovat alle Äkäsjoki FS09:lle määritetyn hälytysrajan (AV) 15 µg/L, poikkeuksena HAN11HYD01(D), jossa korkein havaittu pitoisuus oli 27,5 µg/L.

Vedenlaatu Kuervitikossa Myös Kuervitikon tuloksia verrattiin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatua koskevaan asetukseen (STM 401/2001) paitsi kobolttia ja uraania, joita verrattiin Kuerjoen havaintopaikalle FS40 määritettyihin hälytysrajoihin (AV), sillä näille muuttujille ei talousvesiasetuksessa ole asetettu normeja. Keskeiset havainnot ovat seuraavat:

Tammikuu, 2013 Sivu 163

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Havaintopaikoilta BH101, BH103, SP307, SP308 SP312, SP314 ja SP316 otetuissa näytteissä pH arvot alittivat talousvedelle asetetun vähimmäisrajan pH 6,5 (Kuva 6-35). Minimiarvo pH 5,3 raportoitin havaintopaikalle SP307, joka voidaan määrittää kohtalaisen happamaksi;

Kuva 6-36 voi nähdä, että kaikkien näytteiden sulfaattipitoisuudet ovat alle talousveden laatusuositusrajan 250 mg/L. Keskimääräiset pitoisuudet ovat korkeimmat näytteissä HAN11HYD05(D) ja HAN11HYD05(S), tulosten ollessa 7,9 mg/L ja 2,0 mg/L tässä järjestyksessä;

Minkään näytteen kobolttipitoisuudet eivät ylittäneet Kuerjoen havaintopaikalle FS40 määritettyä hälytysrajaa (AV) (4 µg/L) (Kuva 6-37). Maksimipitoisuus 2,11 µg/L mitattiin näytteestä ja Kuvasta 6-38 voi nähdä, ettei mikään näytteistä ylittänyt kuparin talousveden laaturajaa 2000 µg/L. Laaturaja on merkittävästi korkeampi kuin Kuerjoen havaintopaikalle FS40 määritetty kuparin hälytysraja (AV) 5 µg/L, vaikkakin kaikki näytteet alittivat myös tämän pitoisuusrajan havaitun maksimipoitoisuuden ollessa 3,8 µg/L näytteessä HAN11HYD05(D);

Kaikki näytteet alittivat nikkelille asetetun talousveden laaturajan 20 µg/L (Kuva 6-39); ja

Kuvasta 6-40 voi nähdä, että kaikki näytteet alittavat myös Kuerjoelle määritetyn uraanin hälytysrajan (AV) (4 µg/L.). Uraanin maksimipitoisuus 0,92 µg/L mitattiin havaintopaikalta HAN11HYD05(D).

Tammikuu, 2013 Sivu 164

4.0

4.5

5.0

5.5

6.0

6.5

7.0

7.5

8.0

8.5

9.0

9.5

10.0

SP 310

SP 305

LVT 6

Ylläksen-tie 168

SP 317

SP 311

SP 306

SP 304

LVT3 30.6

SP 303

Han OW 02S

LVT2-OW2s

HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180 BH 109

Pulkka-törmäntie 7

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/ 2001 Lower pH Limit (pH 6.5)

STM 401 /2001 Upper pH Limit (pH 9.5)

Sivu 165

Hannukaisen alueen näytteiden pH, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

HAN OW 08S

HAN OW 08D

Kuva 6-29:

HAN OW 08D

SO4_mg/L

Kuva 6-30:

0.1

1.0

10.0

100.0

1000.0

Pulkka-törmäntie 7 SP 310

SP 305

HAN OW 08S

LVT 6

SP 311

SP 306

SP 304

LVT3 30.6

SP 303

Han OW 02S

LVT2-OW2s HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180

BH 109

Tammikuu, 2013

Hannukaisen alueen näytteiden sulfaattipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/ 2001 (250 mg/ L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 317

SRK Consulting

Ylläksen-tie 168

0.01

0.10

1.00

10.00

100.00

HAN OW 08D

Kuva 6-31:

Co_µg/L

Pulkka-törmäntie 7

SP 310

SP 305

LVT 6

Ylläksen-tie 168

SP 317

SP 311

SP 306

SP 304

LVT3 30.6

SP 303

Han OW 02S

LVT2-OW2s

HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180 BH 109

Sivu 166

Hannukaisen alueen näytteiden kobolttipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

Äkäsjoki FS09 Av (4 µg/L)

Cu_µg/L

Kuva 6-32:

0.01

0.10

1.00

10.00

100.00

1000.00

10000.00

SP 310

SP 305

HAN OW 08S

LVT 6

SP 311

SP 306

SP 304

LVT3 30.6

SP 303 Han OW 02S

LVT2-OW2s HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180

BH 109

Pulkka-törmäntie 7

Tammikuu, 2013

Hannukaisen alueen näytteiden kuparipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/2001 (2000 µg /L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 317

SRK Consulting

Ylläksen-tie 168

HAN OW 08D

HAN OW 08S

0.01

0.10

1.00

10.00

100.00

1000.00

HAN OW 08D

Kuva 6-33:

Ni_µg/L

SP 310

SP 305

HAN OW 08S

LVT 6

Ylläksen-tie 168

SP 317

SP 311

SP 306

SP 304

LVT3 30.6 SP 303

Han OW 02S

LVT2-OW2s

HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180 BH 109

Pulkka-törmäntie 7

Sivu 167

Hannukaisen alueen näytteiden nikkelipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/ 2001 (20 µg/L)

HAN OW 08D

U_µg/L

Kuva 6-34:

0.001

0.010

0.100

1.000

10.000

100.000

SP 310

SP 305

HAN OW 08S

LVT 6

SP 304

LVT3 30.6

SP 303

Han OW 02S

LVT2-OW2s HAN OW 02D

Ylläksen-tie 180

BH 109

Pulkka-törmäntie 7

Tammikuu, 2013

Hannukaisen alueen näytteiden uraanipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

ARD Impacted Samples

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

Äkäsjoki FS09 Av (15 µg/ L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 306

SRK Consulting

SP 311

4.0

4.5

5.0

5.5

6.0

6.5

7.0

7.5

8.0

8.5

9.0

9.5

10.0

BH 101

Kuva 6-35:

SP 316

SP 314

SP 312

SP 308

SP 307

KUE11GT04

KUE_OW_01S

KUE_OW_01D

BH 803

Sivu 168

Kuervitikon alueen näytteiden pH, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/2001 Lower pH Limit (pH 6.5)

STM 401/2001 Upper pH Limit (pH 9.5)

BH 101

SO4_mg/L

Kuva 6-36:

0.1

1.0

10.0

100.0

1000.0

SP 312

SP 308

SP 307

KUE11GT04 KUE_OW_01S KUE_OW_01D BH 803

Tammikuu, 2013

Kuervitikon alueen näytteiden sulfaattipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/ 2001 (250 mg/ L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 314

SRK Consulting

SP 316

BH 103

0.01

0.10

1.00

10.00

BH 101

Kuva 6-37:

Co_µg/L

SP 314

SP 312

SP 308

SP 307

KUE11GT04

KUE_OW_01S

KUE_OW_01D

BH 803

Sivu 169

Kuervitikon alueen näytteiden kobolttipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

Kuerjoki FS40 Av (4 µg /L)

Cu_µg/L

Kuva 6-38:

0.01

0.10

1.00

10.00

100.00

1000.00

10000.00

SP 308

SP 307

KUE11GT04 KUE_OW_01S KUE_OW_01D BH 803

BH 103

Tammikuu, 2013

Kuervitikon alueen näytteiden kuparipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401 /2001 (2000 µg /L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 312

SRK Consulting

SP 314

BH 101

BH 103

0.01

0.10

1.00

10.00

100.00

BH 101

Kuva 6-39:

Ni_µg/L

SP 314

SP 312

SP 308

SP 307

KUE11GT04

KUE_OW_01S

KUE_OW_01D

BH 803

BH 103

Sivu 170

Kuervitikon alueen näytteiden nikkelipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

STM 401/2001 (20 µg/L)

U_µg/L

Kuva 6-40:

0.001

0.010

0.100

1.000

10.000

100.000

SP 308

SP 307

KUE11GT04

KUE_OW_01S KUE_OW_01D BH 803

BH 103

Tammikuu, 2013

Kuervitikon alueen näytteiden uraanipitoisuus, Box & Whisker laatikkokuvaaja

Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes

Kuerjoki FS40 Av (15 µg / L)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SP 312

SRK Consulting

SP 314

BH 101

SRK Consulting

6.4.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaara Pohjavesitasot Hav_putki_- ja RAU12HYD- sarjojen havaintopaikoista manuaalisesti kerätyn aineiston tulokset on esitetty kuvassa 6-41. Aineisto on peräisin kolmesta hydrografista; Hav_putki pietsometreistä, RAU12HHYD- syvistä (D) pietsometreistä ja RAU12HYD- matalista (S) pietsometreistä. Kairauspaikat on esitetty kuvassa 2-7. Havaintoaineisto on kuvattu kokonaisuudessaan liitteessä H.

Tammikuu, 2013 Sivu 171

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

(a)

(b) Kuva 6-41:

Manuaalisesti mitatut pohjavesitasot (a) matalat RAU12HYD-(S) ja Hav_putki- sarjat, ja (b) syvät RAU12HYD-(D) sarjan kairausreiät

Tammikuu, 2013 Sivu 172

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuvan 6-41 tulokset osoittavat että Rautuvaarassa: x

Havaitut pohjavesitasot vaihtelevat välillä 176.31 mmpy - 210.95 mmpy;

Pohjavesi on yleensä matalalla. Kesäkuun 2012 tarkkailukierroksen aikana pohjaveden pinta havaittiin maanpinnan yläpuolella 12 pietsometrissä (24 %); alle 1 mmpa 7 pietsometrissä (14 %) ja vähemmän kuin 7 mmpa noin 75 % pietsometreistä.;

Pohjaveden pinnantaso ei yleensä vaihtele merkittävästi. Yksittäisten pietsometrien pohjavesitasot vaihtelevat välillä 0,02 – 3,72 m syvässä akviferissa ja välillä 0,05 – 1,56 m matalassa akviferissa. Suunnilleen 80 %:ssa sekä matalista että syvistä havaintopaikoista pinnantaso vaihteli alle 0,5 m tarkkailujakson aikana;

Seuraavassa esitetään poikkeukset:

Vedenpinta on alentunut tarkkailujakson aikana yli 0.5 m sekä syvissä että matalissa akvifereissa havaintopaikoilla RAU12HYD05, RAU12HYD16, ja syvässä rapautuneen kallioperän akviferissa havaintopaikoilla RAU12HYD06 ja RAU12HYD07, jotka molemmat sijaitsevat olemassa olevien rikastushiekkaalueiden alla. Suurimmassa osassa näistä paikoista vallitsee pieni ylöspäin suuntautuva vertikaalinen hydraulinen gradientti;

Pohjaveden pinnan havaittiin kohonneen heinäkuussa matalassa akviferissa havaintopaikoilla RAU12HYD08(S), RAU12HYD12(S), RAU12HYD24(S) ja Hav_putki-01. Tämän otaksutaan johtuvan kesäkuun lopun / heinäkuun alkukeskivaiheen sateista. Kaikista kolmesta RAU12HYD- kairaussarjasta havaittiin voimakas ylöspäin suuntautuva vertikaalinen hydraulinen gradientti heinäkuun 2012 havaintojaksona. Muista alueen kairausrei’istä sitä ei havaittu. Koska Hav_putki-01 on yhden tason pietsometri, tämän paikan hydraulisen gradientin luonnetta ei voi tunnistaa.;

Havaintopaikassa RAU12HYD23(S) vedentaso oli alempi heinäkuussa kuin muina kuukausina.

Rautuvaarassa syvyys pohjaveteen vaihtelee ollen matalissa pietsometreissä välillä -0,76 m maan pinnan alapuolella (mpa) (eli pietsometrinen pinta on maanpinnan yläpuolella) ja 24,47 mmpa ja syvissä pietsometreissä välillä -0,59 ja 24,43 mmpa. Todettu 25 - 75 prosenttipisteen vaihteluväli on matalissa pietsometreissä 0,49 – 4,40 mmpa ja syvissä 0,12 – 7,15 mmpa.

Pohjaveden imeytymisessä on suurta vuodenaikaisvaihtelua (kappale 6.1.), mistä voi seurata vuodenaikaisvaihtelua pohjavesivarastojen suuruudessa ja sitä kautta pinnan tason vaihtelua. Pohjaveden pinnantason seurannan rajallisen keston vuoksi varastoitumisen vuodenaikaisvaihtelun vaikutuksen suuruutta ei kuitenkaan ole vielä mahdollista arvioida. Kuvassa 6-42 on esitetty Niesan altaan pintaveden tarkkailuasemalta ja Kuervitikon sääasemalta saatujen tietojen lisäksi neljästä paineanturista mitatut pohjavedentasot.

Tammikuu, 2013 Sivu 173

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Huom: Asteikko kaavion vasemmalla puolen kuvaa vedentason muutoksen suuruutta eikä veden pinnan absoluuttista tasoa tietyllä havaintopaikalla. Myöskään aikavektori ei ole absoluuttinen ja annettu aika-asteikko kuvaa vain vedenpinnan muutosta ajan suhteen kullakin havaintopaikalla.

Kaavio 6-42:

Paineanturihydrografit Niesan altaan pohjavedenkorkeuden seurantaasemilta

Pohjavesihydrografit kuvassa 6-42 osoittavat että: x

Pohjaveden pinnan suurimmat muutokset havaittiin asemalla RAU12HYD12 (S+D). Muutokset asemalla RAU12HYD18(D) ovat sen sijaan paljon vaimeammat ja asemalla RAU12HYD20(D) pinnan taso on vakaa;

Havaintoja ei vielä ole riittävästi, jotta vuodenaikaiset vaihtelut voitaisiin arvioida. Kuitenkin voidaan havaita, että pohjaveden taso paikoilla RAU12HYD12(S+D) ja RAU12HYD18(D) on noussut syyskuun alusta-puolivälistä, mikä näyttää vastaavan lisääntyneitä sateita märempien, talvisten olosuhteiden alkaessa. Lokakuun puolivälistä pohjavedentasot näillä paikoilla ovat laskeneet, mikä voi johtua talviolosuhteista ja niihn liittyvästä veden suotautumisen vähenemisestä (sadanta tulee lumena veden sijasta);

Havaintoasemilla RAU12HYD12(S+D) ja RAU12HYD18(D) on selvä yhteys rankkaan sadejaksoon heinäkuun puolivälissä, yhteys sateeseen on ilmeinen myös pintavesiaineistossa. Vastine on voimakkaampi havaintopaikalla RAU12HYD12(S+D) kuin asemalla RAU12HYD18(D), suunnilleen 0,6 m ja 0,2 m, tässä järjestyksessä;

Vaste sateeseen 14. heinäkuuta on pintavesissä välitön ja havaittavissa asemilla RAU12HYD12 ja RAU12HYD18 4-tunnin kuluessa, mikä osoittaa veden suotautuvan pohjaveteen nopeasti näillä paikoilla;

Matalan ja syvän pietsometrin vaste paikalla RAU12HYD12 on samanlainen, mikä viittaa joko siihen, että kahden anturin välinen suojus on pettänyt, tai siihen, että tällä

Tammikuu, 2013 Sivu 174

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

paikalla kallioperä ja maaperä toimivat yhtenäisenä akviferinä. Slug-testeissä suojuksen rikkoutumista ei voitu havaita, joten tällä paikalla akviferin oletetaan olevan yhtenäinen. Tämä on ainoa kohde, jossa anturit on asetettu sekä matalaan että syvään pietsometriin; ja x

Havaintopaikan RAU12HYD20 heinä-syyskuun 2012 vakaalta vaikuttava pohjavedentaso johtuu mittauslaitteen rikkoutumisesta; manuaaliset mittaukset osoittavat, että pinnantason muutos oli heinäkuusta syyskuuhun 2012 noin 0,3 m. SRK ilmoitti ongelmasta Northlandille, ja EHP korjasi asian; nyt anturi vaikuttaa toimivan oikein.

Pohjavesikäyrästö Heinäkuussa 2012 mitattujen pohjavedentasojen pohjalta interpoloitiin nykyisen Rautuvaaran rikastushiekka-alueen ympäristön matalien ja syvien akviferien pohjavesipinnat. Käyrästöt on esitetty kuvassa 6-43 (matala akviferi) ja kuvassa 6-44 (syvä akviferi).

Tammikuu, 2013 Sivu 175

Kuva 6-43:

SRK Consulting

Matalan akviferin pohjavesipinnan taso

Sivu 176

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 6-44:

SRK Consulting

Syvän akviferin pohjavesipinnan taso

Sivu 177

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kuvan 6-43 ja Kuvan 6-44 perusteella voi todeta että: x

Sekä syvän että matalan akviferin pohjaveden tasoissa on samanlaiset suuntaukset;

Pohjavesi seuraa yleisesti topografiaa;

Puolialueellisella tasolla tarkasteltuna pohjavesi on yleensä vapaapintaista, joten pohjavedellä on yksi pinta (eli pohjaveden pinta syvälle ja matalalle akviferille on sama). Paikallisella tasolla voi kuitenkin esiintyä läpäisevyydeltään alhaisten kerrosten erottamia pohjavesihorisontteja, joiden vuoksi paikallisesti voi esiintyä paineellisia olosuhteita, mikä tarkoittaa, että matala ja syvä akviferi eivät muodosta yhtä jatkuvaa pohjavesimuodostumaa; ja

Olemassa olevalla läjitysalueella sijaitsee pohjavedenjakaja, joka rajaa pohjoiseen Pohjoisaltaan ja Kylmäojan suuntaan sekä etelään kohti Eteläallasta ja Niesajokea virtaavat pohjavedet. Tunnistetun pohjavesijakajan sijainti vastaa aikaisemmassa selvityksessä havaittua (GTK, 2010a).

Pintavesien ja pohjavesien vuorovaikutus Kesäkuussa 2012 kerätyt tiedot pohjaveden korkeuksista on esitetty taulukossa 6-50. Geologiset raportit ja kunkin pietsometrin vesitasot on esitetty kairausraporteissa liitteessä D. Taulukon 6-50 aineistosta voidaan havaita seuraavaa: x

Suurimmassa osassa kohteen kaakkoispuolen rinteessä sijaitsevista kaivoista havaittiin alaspäin suuntautuvat vertikaaliset gradientit. Myös luoteispuolen kuivien alueiden kairausrei’issä (RAU12HYD22 ja RAU12HYD05) havaittiin vastaavat gradientit. Vapaan vedenpinnan järjestelmässä alaspäin suuntautuva hydraulinen gradientti osoittaa, että vettä siirtyy pinnasta alaspäin ja täyttää alapuolista akviferia.;

Olemassa olevan rikastushiekka-alueen pohjoisharjanteella (RAU12HYD03) pohjavedentaso oli yli 4 mmpa ja osoitti alaspäin suuntautuvaa vertikaalista gradienttia. Sitä vastoin rikastushiekka-alueen keski- ja eteläpadolla (RAU12HYD07 ja RAU12HYD06) pohjavedentason havaittiin nousevan yli maanpinnantason kesäkuussa 2012 ja vertikaalinen hydraulinen gradientti oli alaspäin. Tässä tapauksessa se voi ennemmin viitata siihen, että pohjavesi virtaa ylöspäin kuin että alueella sijaitsisi paineellinen akviferi.;

Joillakin paikoilla on viitteitä orsivesiesiintymistä. Esimerkiksi havaintopaikalla RAU12HYD20 syvyys matalan akviferin pohjaveteen on suunnilleen 24,4 m, mutta kuitenkin kaivo sijaitsee suolla. Kosteikkoa ylläpitänee orsivesisysteemi.;

Kylmäojan lähellä sijaitsevissa kairausrei’issä, havaittiin ylöspäin suuntautuva hydraulinen gradientti, samoin suurimmassa osassa suoalueilla sijaitsevista kairausrei’istä. Tämä tukee olettamusta, jonka mukaan perusvirtaus paikallisiin jokin ja suoalueille tulee pohjavedestä; ja

Virtaavat arteesiset olosuhteet havaittiin yhdessä kairausreiässä (RAU12HYD24(D)), joka sijaitsee Niesan altaan eteläosan kosteikolla. Kesäkuussa 2012 mitattu virtaama oli noin 0,001 L/s.

Havaituista pohjavesigradienteista (Kuva 6-43 ja Kuva 6-44) ja vedenkorkeusaineistosta voi päätellä, että pohjavesi virtaa harjuilta ja korkeilta maastonkohdilta (interfluuvit) gradienttia

Tammikuu 2013 Sivu 178

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

myöten kohti laaksojen pohjilla sijaitsevia järviä ja jokia. Pohjavesi purkautuu näihin pintavesiin pohjavirtaamana, minkä lisäksi se ylläpitää suoalueita, joita esiintyy koko Niesan alueella. Tätä mallia tukee Helsingin yliopiston ilmalämpökuvauksen alustavat tulokset, joiden perusteella on tunnistettu lukuisia alueita, joissa pohjavettä tihkuu pintavesijärjestelmään. (Kuva 6-45). Kuvassa 6-45 on esimerkkejä kylmemmän pohjaveden tihkumisesta lämpimämpiin pintavesimuodostumiin.

Tammikuu 2013 Sivu 179

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Taulukko 6-50:

Pohjaveden tasot heinäkuussa 2012 Matala VP (mmpa)

Syvä VP (mmpa)

Hydraulinen gradientti

Akviferin ominaispiirteet2

RAU12HYD01

8,07

8,11

Vaakasuora

Vapaa

RAU12HYD03

4,68

4,89

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD04

1,14

1,41

Alaspäin

Kairausreikä Vapaa vedenpinta

Vapaa Vapaa – ylöspäin suuntautuvan hydraulisen gradientin uskotaan johtuvan pohjaveden purkautumisesta pintaan eikä paineellisista akviferin olosuhteista Vapaa – ylöspäin suuntautuvan hydraulisen gradientin uskotaan johtuvan pohjaveden purkautumisesta pintaan eikä paineellisista akviferin olosuhteista

RAU12HYD061

-0,46

-0,58

Heikosti ylöspäin

RAU12HYD071

-0,05

-0,19

Heikosti ylöspäin

RAU12HYD10

8,22

8,34

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD11

5,39

5,49

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD12

0,04

-0,02

Vaakasuora

Vapaa

RAU12HYD13

7,14

7,13

Vaakasuora

RAU12HYD14

2,69

2,58

Heikosti ylöspäin

RAU12HYD15

2,43

2,32

Heikosti ylöspäin

RAU12HYD16

-0,52

-0,59

Vaakasuora

Vapaa d

RAU12HYD18

0,84

1,48

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD19

14,25

14,31

Vaakasuora

Vapaa

RAU12HYD20

24,47

24,43

Vaakasuora

Vapaa

RAU12HYD21

-0,76

-0,07

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD22

3,03

3,14

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD23

19,79

20,36

Alaspäin

Vapaa

RAU12HYD17

0,18

-0,08

Ylöspäin

Osin paineellinen

RAU12HYD02

1,86

0,37

Ylöspäin

Paineellinen

RAU12HYD05

KUIVA

4,92

Ylöspäin

Paineellinen Paineellinen

Paineellinen

RAU12HYD08

0,10

-0,38

Ylöspäin

RAU12HYD09

5,00

4,87

Ylöspäin

Paineellinen

RAU12HYD24

0,53

-0,54

Ylöspäin

Paineellinen

Sijaitsee nykyisellä rikastushiekka-alueella Mikäli pohjaveden pinnantaso on korkeampi matalassa akviferissa kuin syvässä, on vertikaalinen hydraulinen gradientti alaspäin osoittaen sen, että vettä siirtyy matalasta syvään akviferiin. Syvää akviferia voi tällaisissa olosuhteissa kuvata vapaapintaiseksi. Käänteisesti, syvän akviferin korkeampi vedenpinta (verrattuna matalaan akviferiin) osoittaa, että vettä siirtyy syvästä akviferista ylöspäin matalaan akviferiin. Tämä voi viitata siihen, että syvän akviferin olosuhteet ovat paineelliset, tai että pohjavesi virtaa tällä paikalla syvästä akviferista matalaan. 2

Tammikuu 2013 Sivu 180

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

(a)

(b) Kuva 6-45:

Alustavia tuloksia Helsingin yliopiston tutkimuksen lämpökuvauksista.

Tammikuu 2013 Sivu 181

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Akviferin ominaisuudet Maanpeitteen ja alapuolisen rapautuneen kallioperän akviferin ominaisuuksia tutkittiin kairausten aikaisilla purkautumistesteillä ja läpäisevyyden seurannalla ja myöhemmin pietsometrijärjestelmien pohjaveden pinnantason seurannalla, slug-testeillä ja muuttuvanpaineentesteillä. Akviferin ominaisuuksia Kunkin kaivon geologiset raportit, pohjaveden pinnantasotiedot ja slug-testien tulokset hyödynnettiin akviferin ominaisuuksia määritettäessä: x

Pohjaveden nousua havaittiin matalassa ja syvässä akviferissä kesäkuussa ja syyskuussa 2012 ja niitä verrattiin toisiinsa geologisen raportin tulosten valossa; ja

Slug-testien aikana suljetun pietsometrin vedenpinnantasoa seurattiin, jotta saataisiin selville mahdollinen yhteys kallioperän ja maaperän akviferien välillä.

Veden pinnantasoja on tarkasteltu aikaisemmin ja tulosten yhteenveto on esitetty taulukossa 6-50. Esimerkki slug-testin tuloksista on esitetty kuvassa 6-46.

(a)

(b) Kuva 6-46:

Esimerkkejä Rautuvaaran slug-testin havaintoaineistosta, jossa näkyy (a) vahva vaste syvässä akviferissa ja (b) ei vastetta syvässä akviferissa matalassa akviferissa tehdyssä testissä

Tammikuu 2013 Sivu 182

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Slug-testien vasteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: x

Vaste – joko täysi yhteys akviferien välillä (9 %) tai vaste vain syvässä akviferissa (9 %) tai matalassa akviferissa (22 %);

Ei vastetta (35 %); ja,

Vaste tuntematon joko siksi, että aineistosta ei voinut päätellä tilannetta (22 %) tai aineisto oli riittämättömän (4 %).

Slug-testien vasteaineiston perusteella akviferiyksiköt Rautavaarassa ovat heterogeenisiä, toisin sanoen matalien ja syvien akviferien yhteydet vaihtelevat alueella paikallisesti. Kuten aiemmin on tuotu esille, pohjaveden nousu matalassa akviferissa on yleensä suurempi kuin syvässä akviferissa osoittaen, että suurimmassa osassa Rautuvaaran aluetta vallitsee alaspäin suuntautuva hydraulinen gradientti. Hydrauliset ominaisuudet: matalat ja syvät akviferit Vedenläpäisevyyttä, slug-testejä ja muuttuvanpaineentestejä käytettiin alueen hydraulisten ominaisuuksien määrittämiseen. Menetelmät on esitetty luvussa 2.3.2 ja yksityiskohtaiset tiedot vaiheen 4 raportissa (SRK, 2012a). Läpäisevyysarvot on esitetty kuvassa 6-47.

Kuva 6-47:

Kairauksen aikana mitattu läpäisevyysarvot.

Tammikuu 2013 Sivu 183

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kairausaineisto osoittaa, että läpäisevyys yleensä pienenee syvyyden kasvaessa. Läpäisevyys on yleensä tasolla 0,5 m/min - 2 m/min ollen jopa 6 m/min irtomaakerrostumien 5 kaivossa (RAU12HYD03(Mid) (punainen), RAU12HYD06 (tumman sininen), RAU12HYD10 (oranssi), RAU12HYD15 (vaalean sininen) ja RAU12HYD19 (vihreä)). Läpäisevyysaineisto on hyödyllinen kuvaaja kivimassan vahvuudelle, mistä voi jossain määrin päätellä hydrauliset ominaisuudetkin. Slug-testejä ja muuttuvanpaineentestejä (ks. jakso 2.3.2) käytettiin akviferin vedenjohtavuuden arvioimiseksi. Pohjaveden varastoitumismuuttujia ei voitu määrittää testin lyhyyden vuoksi. Tulokset on esitetty kokonaan liitteessä E. Yleisesti ottaen rikastushiekan ja irtomaan vedenjohtavuus on samanlainen (suunnilleen 3 – 4 m/d) ja useimmissa paikoissa rapautuneen kallioperän (syvän akviferin) vedenjohtavuus on matalampi (mediaani 0,3 m/d) kuin irtomaan (matala akviferi). Tästä on viisi poikkeusta; x

RAU12HYD03 – sijaitsee rikastushiekan pintaosassa siten, että matala pietsometri on rikastushiekassa ennemmin kuin irtomaassa;

RAU12HYD11 – syvässä akviferissa hyvin nopea heilahdusvaste;

RAU12HYD12 – samanlaiset K-arvot sekä syvässä että matalassa pietsometrissä. Kallioperän kairausrei’issä havaittiin huomattavia vesimääriä. Geologisessa raportissa ei havaittu mitään selitystä tälle, ja läpäisevyyttä ei mitattu, joten ei ole mahdollista selvittää, missä määrin kallio on rakoillut alueella. Hydrografien perusteella sama vaste on sekä syvässä että matalassa pietsometrissä (Kuva 6-42), mikä viittaisi siihen, että tällä paikalla on vain yksi akviferi;

RAU12HYD15 – Yleensä läpäisevyys alenee syvyyden kasvaessa, mutta yksi korkea purkautumistestitulos saatiin. Tämä voisi viitata runsaampaan rakoiluun liittyvään heikompaan vyöhykkeeseen. Erillinen rako voisi tuottaa vettä kasvattaen siten K-arvoa kallioperässä; ja

RAU12HYD17 – Kallioperän akviferin yläosassa on korkea läpäisevyys, ja yksi korkea purkautumistestin tulos, mikä voi viitata vettä johtavaan murrokseen tässä sijainnissa.

On huomattava, että kolmessa paikassa (RAU12HYD11(D), RAU12HYD16(S) ja RAU12HYD21(S)) veden korkeus heilahteli slug-testeissä. Tämä voi johtua hyvin korkeista K –arvoista tai siitä, että vesi heilahtelee sorakerrostumassa ennemmin kuin olisi vuorovaikutuksessa akviferin kanssa. Rikastushiekan hydrauliset ominaisuudet Kenttätutkimusten aikana huomattiin, että Rautuvaaran nykyisen rikastushiekka-alueen täytön hydrauliset ominaisuudet vaihtelevat suhteessa täyttöpaikkaan. Rikastushiekkamateriaali on karkeampaa pohjoisreunan tuntumassa ja se vastaisi aluetta, jossa rikastushiekkoja on purettu alueelle. Aines muuttuu vähitellen hienojakoisemmaksi kohti läjitysalueen eteläreunaa. Pohjoisalueella jossa aines on karkeampaa, on pietsometrinen taso noin 5 m maanpinnan alapuolella. Etelään päin pietsometrinen taso alenee suhteessa maanpintaan kunnes rikastushiekka on veden alla. Rikastushiekka-alueen kaivaukset viittaisivat siihen, että täyttö saattaa olla juoksuherkkää,

Tammikuu 2013 Sivu 184

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

erityisesti etelää kohti, jossa materiaali on hienojakoisempaa. Kaivaminen ja siihen liittyvä tärinä riittivät aiheuttamaan hiekassa huokospaineen kasvun, joka laukaisi hiekan juoksemisen. Ilmiö on tyypillistä tärinälle alttiiksi joutuville hienorakeisille rikastushiekoille. Lisäksi on mahdollista, että hienorakeiset hiekat rajaavat akviferia siten, että joillekin alueille syntyy arteesiset olosuhteet olettaen, että rikastushiekka-alue sijaitsee laakson pohjalla. Hydrauliset ominaisuudet: Yhteenveto Yhteenveto määritetyistä vedenjohtavuuksista on esitetty taulukossa 6-51 ja taulukossa 6-48. Kokonaisuudessaan tulokset on esitetty liitteessä E. Taulukko 6-51: Yhteenveto akviferin vedenjohtavuuksista (K)

Testien lkm

Matala akviferi (tai maaperä) K (m/d)

Syvä akviferi (tai rapautunut kallioperä) K (m/d)

Rikastushiekka K (m/d)

Minimi

0,07

0,0002

0,64

Maksimi

26,97

9,91

7,51

Keskiarvo

3,02

1,18

3,67

25 Prosenttipiste

0,71

0,05

2,15

75 Prosenttipiste

4,10

0,44

5,19

Kuva 6-48:

Yhteenveto Rautuvaaran vedenjohtavuusarvioista

Vedenlaatu Rautuvaaran alueen kairausreikien vedenlaatutulokset on esitetty taulukossa 6-52 ja taulukossa 6-53. Pohjaveden laatua on arvioitu suhteessa Niesajoen havaintopaikalle FS15 määritettyjä vedenlaadun tavoitearvoihin mahdollisten kohonneiden pitoisuuksien esille tuomiseksi.

Tammikuu 2013 Sivu 185

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kaikkien näytteiden pH vaihteli välillä 6 - 8 (neutraali) lukuun ottamatta RAU12HYD01(S), jossa vesi oli lievästi emäksistä (pH 9). Sulfaattipitoisuutta käytetään vanhan kaivostoiminnan vaikutusten indikaattorina (mukaan lukien läjitysalueet), ja se ylittää merkittävästi kynnys- tai hälytysrajan seuraavissa paikoissa; kairausreiät RAU12HYD01 - RAU12HYD03 sekä syvät että matalat pietsometrit, kaikki GTKkairausreiät, sekä syvät pietsometrit paikoissa RAU12HYD07 ja RAU12HYD15. Yleensä korkean sulfiittipitoisuuden näytteissä olivat kohonneet myös koboltin, nikkelin, sinkin, mangaanin ja raudan pitoisuudet. Arseenipitoisuus on alle kynnysarvon ja hälytysrajan paitsi pietsometrissä RAU12HYD07(D), jonka pitoisuus 0,009 mg/L ylittää hälytysrajan AV WQO of 0,005 mg/L. Kadmiumpitoisuus ylittää hälytysrajan 0,00008 mg/L vain näytteessä RAU02HYD12(S), jossa se on 0,00015 mg/L. Koboltti on koholla vedenlaadun tavoitearvojen hälytysrajaan AV nähden näytteissä RAU12HYD02 ja RAU12HYD19(S), ja ylittää hälytysrajan näytteissä RAUHYD03, RAU12HYD18(S), Hav_putki_1 ja Hav_putki_2. Kromi ylittää vedenlaadun tavoitearvojen hälytysrajan 0,001 mg/L havaintopaikkojen RAU12HYD17, RAU12HYD04(D), RAU12HYD08(D), RAU12HYD10(S) RAU12HYD19(S) RAU12HYD03, RAU12HYD13(S), Hav_putki_1 ja RAU12HYD23(D) näytteissä. Mangaanipitoisuudet ovat lievästi kohonneita hälytysrajaan verrattuna näytteessä RAU12HYD02 maksimipitoisuuden ollessa 0,728 mg/L verrattuna vedenlaadun tavoitearvojen pitoisuusrajaan 0,70 mg/L. Myös nikkeli on koholla suhteessa hälytysrajaan näytteessä RAU12HYD02 maksimipitoisuuden ollessa 0,17 mg/L (hälytysraja 0,02 mg/L). Lyijy ylittää hälytysrajan 0,0072 mg/L näytteissä RAU12HYD19(D) ja RAU12HYD20(D). Sinkki ylittää vain niukasti hälytysrajan 0,03 mg/L näytteessä RAU12HYD02(S), jossa ilmoitettu maksimipitoisuus on 0,048 mg/L. Uraanipitoisuus ylitti havaintopaikan FS15 kynnysarvon lukuisissa kaivoissa, mutta hälytysraja ylittyy vain näytteissä RAU12HYD03(S) ja RAU12HYD07(D).

Tammikuu 2013 Sivu 186

mg/L

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Sinkki

Uraani

0,0004

0,002

0,0001

0,007

0,0002

0,294

0,0048

0,0003

0,002

0,00001

0,0012

0,05

0,92

0,279

0,101

<6,7 tai >7,0

0,015

0,03

0,0072

0,02

0,7

0,005

0,001

0,004

0,00008

0,005

0,1

4,07

159

150

0,0001

0,0065

0,0001

0,0038

0,0004

0,444

0,0011

0,0002

0,0038

0,0001

0,002

0,009

130

2,12

0,3094

0,003

6,9

Matala

0,0002

0,0026

0,0028

0,0002

0,128

0,001

0,0002

0,0006

0,000005

HYD01

0,000011

0,0001

0,0055

0,017

120

2,68

0,0042

0,003

6,8

Näytteiden lkm

<6,0 tai >9,0

Syvä

*AV

WQO – FS15

*TV

HYD02

<0,00001

0,0098

0,0001

0,0505

<0,00005

0,726

0,0006

<0,0001

0,0214

<0,00001

<0,00005

<0,0005

0,001

365

6,4

0,0035

0,013

Syvä

0,00004

0,0485

0,171

0,0001

0,728

0,103

<0,0001

0,0721

0,00015

0,0001

0,0435

0,009

276

4,81

0,0051

0,025

6,1

Matala

0,0063

0,0265

0,0001

0,0641

0,0004

9,66

0,0025

0,0017

0,139

0,0001

0,0004

0,0011

13,6

1306

11,6

0,00358

0,25

195

Syvä

HYD03

0,0118

0,0334

0,0006

0,025

0,0009

27,35

0,0008

<0,0001

0,0579

<0,000005

0,0001

0,142

265

2493

20,5

0,00481

0,003

322

6,1

Matala

0,1253

0,013

0,0002

0,0069

0,0027

57,76

0,0007

0,0038

0,0454

<0,000005

0,0002

0,26

519

4881

28,2

0,00446

0,105

249

6,1

Matala

0,0001

0,0119

0,0003

0,0048

0,0005

0,111

0,0017

0,0024

0,0011

mg/L

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Ammonium

Nitraatti-N

mg/L

Kiintoaine

s.u.

Yksikkö

Muuttuja

0,00001

0,0012

0,05

0,92

0,279

0,101

<6,7 tai >7,0

0,00008

0,005

0,1

4,07

159

150

<6,0 tai >9,0

Näytteiden lkm

*AV

WQO – FS15

*TV

0,0001

0,0533

0,042

0,9

0,0702

0,039

6,9

Matala

<0,000005

HYD10

<0,000005

0,0001

0,0675

0,142

1,24

0,058

0,022

Syvä

0,0386

0,015

0,73

0,0197

0,01

Matala

<0,000005

<0,00005

HYD11

<0,000005

<0,00005

0,0278

0,021

0,8

0,0864

0,019

7,1

Syvä

HYD12

<0,000005

0,0007

0,0108

0,012

0,71

0,0033

0,038

7,1

Syvä

0,00001

0,0002

0,176

0,078

0,78

0,0033

0,013

Matala

HYD13

Sivu 187

<0,000005

0,0003

0,0108

0,011

3,3

0,00668

0,092

293

6,9

Syvä

0,00001

0,0017

2,01

0,144

3,01

0,0041

0,062

7,3

Matala

0,0001

0,0246

0,023

0,33

0,0105

0,003

6,5

Matala

0,0531

0,034

0,45

0,0225

0,003

6,5

Matala

0,0003

0,0007

0,0004

0,0005

0,0003

0,0006

0,0004

0,0001

0,000025

0,0001

0,0042

0,001

0,69

0,012

0,003

6,8

Syvä

HYD05

<0,000005

<0,00005

HYD14

<0,000005

0,0011

0,025

0,01

0,83

0,0027

0,021

7,2

Syvä

<0,00001

0,0007

<0,00002

0,0009

0,0002

0,054

0,0002

0,0006

0,0004

<0,000005

HYD04

<0,000005

0,0003

0,0467

0,017

1,27

0,005

0,145

6,6

Syvä

Huom: Näytetunnuksissa käytetty laboratoriokoodeja, joissa ei ole mukana RAU12- liitettä ja sulkumerkkejä, eli HYD01D = RAU12HYD01(D); Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV.

mg/L

Arseeni

Mangaani

mg/L

Alumiini

Kupari

mg/L

Rauta

mg/L

Sulfaatti

Kromi

mg/L

Kloridi

mg/L

Nitraatti-N

mg/L

Ammonium

Koboltti

mg/L

Kiintoaine

Kadmium

s.u.

Yksikkö

Rautuvaaran alueen pohjaveden keskeisten vedenlaatumuuttujat verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin.

Muuttuja

Taulukko 6-52:

SRK Consulting

HYD06

0,0006

0,034

0,049

1,19

0,0957

0,038

405

7,3

Matala

<0,000005

0,0001

0,022

0,037

0,70

0,0

0,007

149

6,6

Matala

0,0001

<0,0005

0,0001

0,0026

0,0005

0,0353

0,0003

0,0004

0,0006

0,00004

HYD15

<0,000005

0,0001

0,002

0,025

238

1,83

0,0

0,015

4,7

7,0

Syvä

0,0001

<0,0005

0,0001

0,0004

0,0001

0,0377

0,0002

<0,0001

0,0006

<0,000005

0,0003

0,284

0,169

1,56

0,0522

0,233

348

7,3

Syvä

0,533

0,193

0,53

0,018

0,02

243

<0,000005

0,001

0,009

146

6,9

<0,000005

<0,00005

0,0731

0,06

0,42

0,0129

Matala

0,0032

0,0006

0,0001

0,0026

0,0008

0,395

0,0001

0,0002

HYD16

0,0001

Syvä

0,0203

0,0012

0,0001

0,0061

0,0043

0,326

0,0007

0,0009

0,0007

0,0006

0,0034

0,131

4,19

0,00314

0,16

697

6,8

Matala

<0,000005

HYD07

<0,000005

0,0093

0,0096

0,012

4,21

0,00219

0,113

224

7,4

Syvä

0,011

<0,000005

0,0002

2,11

0,724

0,69

0,257

515

7,1

0,00004

0,0002

0,0753

0,011

2,49

0,001

0,0001

0,0194

0,012

0,97

0,1451

0,028

1381

6,1

Matala

0,00003

0,0073

0,0017

0,0001

0,0274

0,0017

<0,0001

0,00004

HYD18

0,04117

0,022

6,9

Syvä

0,0006

0,0015

0,0001

0,0008

0,0003

0,162

0,0011

<0,0001

0,0005

0,0001

0,0011

0,122

1,08

0,00835

0,02

Matala

<0,000005

HYD09

<0,000005

0,0002

0,0097

0,041

1,35

0,00272

0,003

7,2

Syvä

Tammikuu, 2013

<0,000005

0,0002

4,66

2,083

0,9

0,0096

Matala

0,0001

0,0006

<0,00002

0,0004

0,0003

0,0151

0,0001

0,0005

<0,00005

HYD17

0,0144

Syvä

0,0002

0,0036

0,0003

0,0018

0,0011

0,0591

0,0022

0,0015

0,0006

<0,00005

0,0077

0,012

0,75

0,0428

0,003

7,1

Matala

<0,000005

HYD08

<0,000005

<0,00005

1,047

0,537

1,22

0,029

0,02

7,1

Syvä

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Kromi

Kupari

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Sinkki

Uraani

0,002

0,0004

0,002

0,0001

0,007

0,0002

0,294

0,0048

0,0003

0,004

0,015

0,03

0,0072

0,02

0,7

0,005

0,001

<0,00001

0,0073

0,0001

0,0015

0,0002

0,135

0,001

0,0009

0,0004

0,00001

0,0075

0,0001

0,0015

0,0001

0,0654

0,001

0,0004

0,00004

0,0059

0,00004

0,0014

0,0002

0,0565

0,0012

0,0005

0,0002

0,0003

<0,00001

0,0042

0,00003

0,0027

<0,00005

0,116

0,0006

0,0002

0,0005

<0,0005

0,0001

0,0002

0,0017

0,0468

0,0009

0,0005

0,0001

0,0002

0,0033

0,0003

0,0019

0,0006

0,0115

0,0028

0,0006

0,0004

0,0014

0,0004

0,0027

0,0002

0,0031

0,0013

0,2429

0,0009

<0,0001

mg/L

Sinkki

Uraani

0,0004

0,002

0,0001

0,007

0,0002

0,294

0,0048

0,0003

0,002

0,00001

0,0012

0,05

0,92

0,279

0,101

<6,7 tai >7,0

0,015

0,03

0,0072

0,02

0,7

0,005

0,001

0,004

0,00008

0,005

0,1

4,07

159

150

<6,0 tai >9,0

Näytteiden lkm

*AV

WQO – FS15

*TV

0,172

6,6

0,0001

0,0133

0,0101

0,002

0,0001

0,127

0,0103

0,0005

0,001

<0,000005

<0,00005

0,139

0,197

0,58

0,0065

Syvä

HYD19

7,8 1730

0,0007

0,0086

0,0031

0,0102

0,0016

0,167

0,0132

0,0055

0,0048

0,00006

0,0014

3,86

2,583

1,06

0,005

0,911

Matala

0,03

6,7

0,0002

0,0051

0,0195

0,0081

0,0011

0,511

0,0045

0,0009

0,0031

<0,000005

<0,00005

0,141

0,303

1,12

0,0077

Syvä

HYD20

7,2 1323

0,0004

0,001

0,0002

0,0022

0,0011

0,4

0,0015

0,0009

0,0018

0,00003

0,0003

0,303

0,822

0,93

0,0141

0,039

Matala

0,02

7,7

0,00003

0,0031

0,0001

0,0019

0,0006

0,269

0,0006

0,0005

0,0018

0,00001

0,0001

0,0418

0,105

Sivu 188

4,08

0,0075

Syvä

mg/L

Molybdeeni

Lyijy

mg/L

Mangaani

Nikkeli

mg/L

Kupari

mg/L

Kadmium

mg/L

Arseeni

mg/L

Alumiini

Kromi

mg/L

Rauta

Koboltti

mg/L

Nitraatti-N

Sulfaatti

mg/L

Ammonium

Kloridi

s.u.

mg/L

Kiintoaine

Yksikkö

Muuttuja

0,0006

0,0043

0,0178

0,0006

0,0008

0,0002

7,3

0,0002

0,0058

0,0001

0,0017

0,0015

0,176

0,0015

0,0003

0,00001

0,0003

0,0309

0,087

0,72

0,0267

0,016

Matala

0,0014

0,002

<0,00002

HYD22

0,0048

0,0023

0,001

0,0036

0,0021

0,0885

0,0039

0,0036

0,0007

mg/L

Koboltti

SRK Consulting

0,0010

0,0007

<0,00002

0,0010

0,0005

0,451

0,0002

0,0010

0,0003

6,6

0,0007

0,0026

0,00002

0,0024

0,0007

0,171

0,0008

0,0012

0,0019

0,00001

0,0005

0,121

1,676

1,23

0,0151

0,1889

0,0002

0,0008

6,5

0,01

465

0,00004

0,0007

0,00002

0,0022

0,0001

0,219

0,0002

0,0006

0,0018

0,00001

0,0001

0,003

0,017

0,87

0,018

HYD24

0,0001

0,0041

0,002

2,04

0,0323

Syvä

0,0004

0,0001

0,0019

0,0001

0,0012

0,0003

0,0055

0,0006

0,0004

6,8

0,011

237

0,0002

0,0019

0,006

0,6

0,0318

Matala

<0,00001

<0,0005

<0,00002

0,0016

0,0002

0,0539

0,0002

0,0007

0,0004

<0,0005

<0,00002

0,0002

0,0014

0,0207

0,0004

0,0001

<0,00005

<0,000005

0,00005

<0,0005

<0,00002

0,0003

0,0016

0,0029

0,0004

0,0006

<0,00005

<0,000005

0,00004

<0,0005

<0,00002

0,0013

<0,00005

0,0309

Matala

HYD23

0,003

Syvä

<0,00001

0,0005

<0,00002

0,0018

0,0001

0,0576

0,0001

0,0002

0,0009

0,0005

0,1592

0,00019

0,187

0,0005

6,09

1,243

0,001

0,734

0,0008

0,0003

2,06

4,38

968

6,07

0,366

35,9

Putki 1 GTK

0,0001

0,0014

0,0002

0,0011

0,0009

0,0142

0,0009

0,0017

0,0001

0,0129

0,0395

0,00017

0,133

0,0015

45,5

0,001

0,0004

0,554

0,00001

0,0002

0,114

394

2622

14,1

0,038

374

6,1

Putki 2 GTK

0,0011

0,0133

0,00004

0,004

0,0003

0,73

0,001

0,0001

0,002

0,00001

0,0001

0,001

2,2

210

4,08

0,047

74,4

6,7

Putki 3 GTK

0,0001

0,003

0,0002

0,0027

0,0012

0,355

0,0013

0,0004

0,0014

Tammikuu, 2013

0,0001

0,0024

0,0005

0,0024

0,0011

0,193

0,0114

0,0033

0,0011

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,0001

0,0081

0,0001

0,0072

0,0001

0,352

0,0009

0,0003

0,0164

mg/L mg/L

Kalsium Kalium

Magnesium Natrium

Rikki Pii

0,158

*AV

29 4

10 5,3

25 3

53 11

17 9,1

46 4,9

Näytteiden lkm

*TV 1

7,4 6,1

2,8 4

16,2 1,9

1,4 5,6

1,2 1,9

3,2 1,2

3,9

12,8

Matala

0,402

0,018

9,9

128

7,3

4,9

Syvä

84 12

16 8,7

98,1 5,2

64,7

0,665

0,033

369

259

184

Syvä

1,8 11

2,7 3,8

8,6 1,2

8,4

Matala

HYD15

0,211

0,023

5,1

60,1

49,6

Matala

HYD02

114,8

80,3

Syvä

HYD14

0,188

0,05

7,8

8,6

37,9

34,8

Matala

HYD01

0,063

6,2

7,3

4,9

32,7

31,2

WQO – FS15

0,112

0,014

9,1

4,9

Syvä

2 8

1,4 3,1

4,8 1,3

6,1

1,895

0,016

1725

587

513

625

Matala

0,8 6

1,1 1,9

3,2 0,8

3,6

Matala

HYD16 Syvä

0,032

0,044

763

267

383

354

Matala

HYD03

6,7 11

4 5,8

8,2 2,2

10,8

0,022

5,2 12

4,3 5,1

7,1 2,8

10,8

Matala

HYD17 Syvä

0,032

0,008

3,7

0,8

1,5

0,6

0,8

3,7

3,4

Matala

HYD04

0,029

4,1

5,3

9,5

1,7

2,1

7,7

10,3

Syvä

21 6,6

5,8 25

13,5 4,3

25,5

0,003

10 4,7

3,1 5,6

8,77 2,7

7,02

Matala

0,021

0,011

3,6

2,6

1,1

5,77

6,14

0,7 3,1

0,8 2

2,6 0,7

3,2

Sivu 189

0,178

0,036 0,031

5,4 8,2

1,9 30

5,8 1,9

16,5

Matala

HYD19

0,049

0,062

5,9

2,9

43,2

35,4

Matala

HYD07

0,038

8,4

6,3

4,7

55,9

41,6

Syvä

Matala

HYD06

0,001

7,4

4,2

2,4

13,2

23,4

Syvä

HYD18 Syvä

0,017

0,009

6,9

1,6

1,7

1,3

5,3

5,2

Syvä

HYD05

Syvä

0,019 0,044

0,6 5,2

2,6 3,8

11,9 2,2

9,5

0,046

0,029 0,061

2,4 10

3,8 24

12,8 2,5

19,3

Matala

HYD20

0,042

0,011

0,5

3,1

2,9

0,9

7,5

Matala

HYD08

0,016

6,4

2,8

1,8

7,5

12,6

Syvä

Rautuvaaran alueen pohjaveden muut vedenlaatumuuttujat verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin.

Barium mg/L 0,01 0,014 0,028 0,016 0,034 0,016 0,016 0,012 0,015 0,018 0,038 0,031 0,01 Strontium mg/L 0,07 0,112 0,034 0,011 0,204 0,034 0,014 0,011 0,03 0,034 0,065 0,057 0,014 Huom: Näytetunnuksissa käytetty laboratoriokoodeja, joissa ei ole mukana RAU12- liitettä ja sulkumerkkejä, eli HYD01D = RAU12HYD01(D); Vihreällä varjostetut arvot ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat AV.

mS/m

Sähkönjohtavuus

0,07

0,01

5,3

Yksikkö

mg/L

Strontium

*AV

Näytteiden lkm

*TV

Muuttuja

mg/L

Rikki

mg/L

Natrium

Barium

mg/L

Magnesium

Pii

mg/L

Kalium

mS/m

Sähkönjohtavuus

Kalsium

Yksikkö

Muuttuja

WQO – FS15

Taulukko 6-53:

SRK Consulting

0,058 0,038

2 8,3

2,3 6,6

6,8 1,3

8,3

0,031

0,014 0,038

0,5 8,6

1,3 2,9

3,5 0,9

4,7

Matala

HYD22 Syvä

0,056

0,019

2,8

4,6

3,3

1,6

8,29

9,66

Matala

HYD09

0,024

1,6

4,9

4,7

3,2

21,7

17,3

Syvä

0,132 0,072

7,1 12

3,9 18,8

15,3 2,4

20,7

0,023

0,032

0,166 0,044

0,7 11

2,2 3,8

5,7 1,1

6,7

0,024 0,028

2,8 6,5

3,2 4,5

11,2 1,1

10,2

Syvä

0,064

0,015 0,036

0,8 7,7

1,2 2,2

3,8 0,6

4,2

0,012 0,498

821 16,3

226 18,5

278 31,6

2135

Putki 2 GTK

0,093

0,011 0,26

67,9 17

23,2 10,8

71,8 10,1

605

Putki 2 GTK

0,064

0,024

4,8

3,2

2,3

34,3

Matala

HYD13

0,034

4,1

3,7

3,1

18,5

Syvä

Tammikuu, 2013

0,017 0,407

324 11,2

55,4 11,9

253 16,8

1118

Putki 1 GTK

0,048

0,054

6,2

8,9

5,7

2,8

3,8

16,5

13,5

Matala

HYD12

0,015

6,8

3,8

3,1

3,4

11,9

11,3

Syvä

Matala

HYD24

0,03

0,019

7,7

3,2

2,6

1,7

7,3

Matala

HYD11

0,012

8,1

2,9

4,1

2,3

1,9

8,6

8,2

Syvä

Matala

HYD23 Syvä

0,041

0,008

0,7

3,5

1,3

5,5

5,9

Matala

HYD10

0,008

6,7

4,7

6,4

3,4

0,4

13,9

11,9

Syvä

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaatu: Nykyisten sivukivialueen WRD ja rikastushiekka-alueen TMF suotovedet Vuoden 2012 kenttätöiden aikana kaivettiin Rautuvaaran olemassa oleville läjitysalueelle ja sivukivialueelle koekuoppia. Näistä koekuopista otettiin näiden kohteiden huokosvettä edustavia vesinäytteitä. Näytteitä otettiin myös sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen viettopaikkojen havaituilta suotoalueilta, ja näihin viitataan tässä jaksossa pintasuotautumisena. (Valokuva 6-8).

Pintasuotatumishorisontti

Valokuva 6-8: Rautuvaaran nykyisen rikastushiekka-alueen pintasuotautumista Taulukossa 6-54 ja Taulukossa 6-55 esitetään Rautuvaaran nykyisen sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen koekaivauksista kerättyjen suotovesinäytteiden analyysitulokset (ks. sijainnit kuva 5.7 ). Myös pintasuotovesien tulokset esitetään. Odotetusti nykyisten sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen kaikkien koekaivantojen tulokset osoittivat kohonneita pitoisuuksia verrattuna Niesajoen vedenlaadun tavoitearvoihin. Korkein sulfaattipitoisuus, 10.500 mg/L, analysoitiin kuopasta TP6 rikastushiekka-alueen pohjoispenkasta (vedenlaadun tavoitteiden hälytysraja on 159 mg/L). Rikastushiekka-alueen matalien kairausreikien pitoisuuksien olettaisi olevan samalla tasolla kuin kohteen koekaivannoissa, mutta kaikkien koekaivantojen näytteiden pitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia. Tämä viittaa siihen, että kairausvedet mahdollisesti laimensivat matalien kairausreikien näytteitä, ja että nämä erittäin hienorakeisen rikastushiekan sijaitsevat kaivot täyttyvät hitaasti. Sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen pohjoisimman osan koekaivantojen vesi ja pintasuotovedet ovat vallitsevasti happamia tai kohtalaisen happamia. Ilmoitettu minimi-pH 2,9 on pintasuotopaikasta SWS02, joka sijaitsee rikastushiekka-alueen pohjoisreunassa. Hienon rikastushiekan alueella sijaitsevien molempien koekaivantojen TP7 ja TP8 näytteiden Tammikuu, 2013 Sivu 190

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

pH oli sirkumneutraali osoittaen selvästi erilaisia olosuhteita verrattuna muihin rikastushiekkaalueen koekaivantoihin.

Tammikuu, 2013 Sivu 191

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yksikkö

*TV Näytteiden lkm

*AV 1

SWS01 1

SWS02

TMF Pintasuotovesi

SWS04 1

SWS05

WRD Pintasuotovesi

Sivu 192

3,6 2,9 6,3 4,0 <6,7 tai >7,0 <6,0 tai >9,0 pH s.u. Kloridi 3,0 150 1,37 9,06 1,64 1,92 mg/L Sulfaatti 89 159 148 1641 186 355 mg/L Rauta 0,92 4,07 6,13 80,85 0,056 0,295 mg/L Alumiini 0,050 0,1 3,96 11,95 0,0161 7,74 mg/L Arseeni 0,0012 0,0050 0,0029 0,0027 0,0034 0,0031 mg/L Kadmium 0,00001 0,00008 0,0003 0,0005 <0,000005 0,0003 mg/L Koboltti 0,002 0,004 0,385 1,580 0,0024 0,0965 mg/L Kromi 0,0003 0,001 0,0011 0,0012 0,0001 0,0007 mg/L Kupari 0,0048 0,005 0,558 1,380 0,0101 0,335 mg/L Elohopea 0,000002 0,00005 <0,00005 <0,00005 <0,00005 <0,00005 mg/L Mangaani 0,294 0,70 7,72 32,75 0,0332 0,690 mg/L Molybdeeni 0,0002 1 0,0003 0,0010 0,0001 <0,00005 mg/L Nikkeli 0,007 0,02 0,154 0,448 0,0066 0,168 mg/L Lyijy 0,0001 0,0072 0,0003 0,0002 <0,00002 0,0020 mg/L Sinkki 0,002 0,03 0,116 0,236 0,0032 0,186 mg/L Uraani 0,0004 0,015 0,0100 0,0622 0,0002 0,0292 mg/L Huom; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut ylittävät hälytysrajat AV.

Muuttuja

WQO – FS15

3,9 2,12 401 7,726 6,44 0,0046 0,00024 0,291 0,0030 1,94 <0,00005 1,63 0,0001 0,275 0,0003 0,149 0,0043

TP2

5,5 2,04 588 38,4 2,09 0,0013 0,00042 0,124 0,0007 0,0989 <0,00005 2,35 0,0001 0,239 0,0006 0,148 0,0169

TP3

3,6 2,43 573 5,494 15,36 0,0007 0,00027 0,265 0,0083 1,81 <0,00005 1,12 0,0001 0,323 0,0001 0,134 0,0105

TP4

WRD Koekaivanto

3,1 4,59 1660 13,97 50,85 0,0029 0,00014 0,384 0,0672 4,14 <0,00005 1,57 0,0001 0,498 0,0001 0,0779 0,0413

TP5

7,7 7,68 5409 0,173 0,0346 0,0170 0,00002 0,0136 0,0003 0,0036 <0,00005 1,155 0,0201 0,0638 0,0001 0,0093 0,2290

TP7

Tammikuu, 2013

5,8 24,15 10500 365 1,02 0,0094 0,0014 1,260 0,0041 0,0633 <0,00005 76,91 0,0044 0,904 0,0031 0,2310 0,1150

TP6

TP8

8,0 8,04 464 0,024 0,0114 0,0250 0,00004 0,0020 0,0001 0,0044 <0,00005 0,084 0,0810 0,0209 0,00003 0,0018 0,0128

TMF Koekaivanto

Taulukko 6-54: Keskeisten vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen koekaivannoissa ja pintasuotautumispaikoissa verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin WQO

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yksikkö

*TV

*AV Näytteidn lkm

SWS02 1

SWS01 1

SWS04 1

SWS05

WRD Pintasuotovesi

Sivu 193

Sähkönjohtavuus mS/m 26 41 Kalsium mg/L 239 60,6 87,7 25 46 25,2 Kalium mg/L 3,0 4,9 2,70 19,4 2,61 8,03 Magnesium mg/L 16 129 13 29 10 17 Natrium mg/L 11 4,3 5,2 5,3 9,1 2,9 Rikki mg/L 29 53 59 473 58 114 Pii mg/L 8,8 11 4,5 11 4 11 Barium mg/L 0,011 0,004 0,005 0,010 0,014 0,003 Strontium mg/L 0,070 0,112 0,059 0,473 0,058 0,114 Antimoni mg/L 0,009 0,011 0,005 0,011 0,00002 0,00006 Huom; Vihreällä varjostetut ylittävät kynnysarvot TV. Oranssilla varjostetut ylittävät hälytysrajat AV.

Muuttuja

WQO – FS15

TMF Pintasuotovesi

150 12,4 38 5,4 176 11 0,005 0,176 0,011

1 104 9,65 22 4,3 123 16 0,004 0,123 0,016

TP3

TP2

127 5,99 33 3,3 166 17 0,003 0,166 0,017

TP4

WRD Koekaivanto

183 5,35 62 5,6 325 29 0,006 0,325 0,029

TP5

349 59,1 675 48 1054 8,1 0,048 1,054 0,008

TP7

Tammikuu, 2013

456 109 1104 30 1947 23 0,030 1,947 0,023

TP6

TMF Koekaivanto

Taulukko 6-55: Muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen koekaivannoissa ja pintasuotautumispaikoissa verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin WQO

SRK Consulting

62,1 31,9 52 119 154 4,7 0,119 0,154 0,005

TP8

SRK Consulting

6.4.3

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Pohjaveden käyttö Hankealueen läheisyydessä: x

Yksi luokan II pohjavesialue sijaitsee olemassa olevasta rikastushiekka-alueesta TMF pohjoiseen. Alue leikkaan Kylmäojan noin 1.5 km rikastushiekka-alueesta alavirtaan;

Neljä luokan III pohjavesialuetta sijaitsee Hannukaisen kaivosalueen välittömässä läheisyydessä, kaksi ulottuu osittain suunnitellun Hannukaisen louhoksen alueelle; ja

Viisi luokan III pohjavesialuetta sijaitsee Niesajoen varressa nykyiseltä rikastushiekkaalueelta alavirtaan. Osa yhdestä alueesta (Kurtakko (12273128)) sijaitsee Eteläaltaan alapuolella.

Hannukaisessa on kolme yksityistä kaivoa, jotka hyödyntävät III-luokan pohjavesimuodostumaa. Muuten pohjavesiä ei käytetä talousvetenä (Pöyry, 2008). Yhteenveto hankealueen läheisyydessä sijaitsevista luokitelluista pohjavesialueista on esitetty taulukossa 6-56 ja kuvassa 6-49. Taulukko 6-56: Suunnitellun Rautuvaaran rikastushiekka-alueelta alavirtaan sijaitsevat pohjavesialueet Pohjavesialueen nimi

Pinta-ala (km2)

Luokka

Niesajoki

12273119

Kylmäojan valuma-alue

1.480

Kuervaara

12273123

III

Hannukaisen louhos

785.225

Kivivuopionvaara

12273124

III

Sivukivialue WRD W(OB)

871.690

Kivivuopionvaara

12273125

III

Selkeytysaltaalta alavirtaan

921.480

Kurtakko

12273128

III

Eteläallas

Sijainti

515

Kivikkopalo

12273129

III

Niesajoki, keskiosa

1.135

Erihnäistenmaa

12273130

III

Niesajoki, alaosa

1.260

Juvakaisenmaa

12273131

III

Niesajoki, alaosa

960

Sadinkankaanlampi

12273132

III

Niesajoki, alaosa

2.705

Saivojärvi

12273117A

Saivojärven alla

3.179.440

Saivojärvi

12273117B

III

Valkeajoen länsipuoli

894.435

Äkäslompolon ja Ylläsjärven alueella on useita käytössä olevia vedenottamoita. Lähimmät ovat Revonkanto-oja ja Aavahelukka, 5 km ja 2,5 km Hannukaisesta, tässä järjestyksessä. Kumpaankaan ei ole hydraulista yhteyttä Hannukaisen alueelta (Pöyry, 2008).

Tammikuu, 2013 Sivu 194

SRK Consulting

Kuva 6-49:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Luokitellut pohjavesialueet

Tammikuu, 2013 Sivu 195

SRK Consulting

6.4.4

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Käsitteellinen hydrogeologinen malli Pohjavesi on ensisijainen reitti potentiaalisten päästölähteiden ja reseptoreiden välillä (kuvattu tarkemmin luvussa 3), ja siksi on tärkeää kehittää hydrogeologisen virtausjärjestelmän käsitteellinen malli, joka sisältää pohjavesien ja pintavesien välisen vuorovaikutuksen. Hannukainen Hannukaisen käsitteellinen hydrogeologinen vesienhallintaselvityksen aikana (SRK, 2012a).

malli

laadittiin

avolouhoksen

Maaperä Suurimmassa osassa aluetta on maapeite. Se koostuu pääosin hiekasta, lisäksi on jonkin verran silttiä ja soraa, ja keskimääräinen vedenjohtavuus on 0.18 m/d (SRK, 2012a). GPR:n perusteella maanpeitteen paksuus alueella on 0 – 45 m. Yleensä maaperän paksuus on 10 – 20 m, paksuimpien sedimenttien ollessa hautautuneiden laaksojen yhteydessä (Moreau and Koivisto, 2012). Näistä ominaisuuksista kerrotaan tarkemmin jaksossa 3.2.2. Pohjaveden seuranta osoittaa, että pohjaveden taso on yleensä 5 -10 mmpa mikä tarkoittaa, että maaperän ylimmät osat eivät ole kyllästyneitä. Maaperän akvifereja pidetään yleisesti ottaen vapaapintaisina (SRK, 2012a). Orsivesialueita tunnistettiin ylemmistä osista Helsingin yliopiston maatutkaselvityksissä (Moreau and Koivisto, 2012) (3.2.2). Muutamassa kairausreiässä havaitut arteesiset olosuhteet viittaavat siihen, että maanperä voi toimia paikallisesti osin rajoittavana kerroksena (SRK, 2012a). Tämä vastaa maatutkaselvityksessä havaittuja epäjatkuvuuksia, jotka yliopiston selvityksen tulkinnan mukaan johtuvat paikallisti paineellisista olosuhteista (Moreau and Koivisto, 2012) (3.2.2). Kallioperä Kallioperä on jaettu kolmeen yksikköön; jalkapuoli, kattopuoli ja Hannukaisen hiertovyöhyke (HTZ). Kallioperän rapautuminen on yleensä rajoittunut kallioprofiilin ylimpään 10 m:in. Pohjaveden virtauksen kallioperässä arvioidaan rajoittuvan avoimiin, toisiinsa yhteydessä oleviin rakoihin, ja siksi sitä säätelisi ensisijaisesti rakoverkosto eikä huokosvirtaus. Geoteknisissä kairausraporteissa havaittujen halkeilevien, murskautuneiden ja murtuneiden vyöhykkeiden osoittamia erillisiä murroksia on havaittu esiintyvän kautta koko kallioprofiilin. Hannukaisessa ja Kuervitikossa vaikuttaa olevan selvästi erilaiset rakenteelliset tekijät: x

Hannukainen – Kattopuolen ja jalkapuolen malmioita erottaa matala kaatuva hiertovyöhyke, joka sijaitsee suunnitellun louhoksen itäreunalla. Kiven laatu on yleensä hyvä (ka RQD = 90 %). Koko alueen läpäisevä kaakkoon nouseva voimakas subhorisontaalinen liuskeisuusvyöhyke toimii ensisijaisena horisontaalisena virtausreittinä. Toinen subvertikaalinen luoteis-kaakkoissuuntainen halkeamaryhmä esiintyy vain kattopuolella ja vähentää tämän yksikön vertikaalista anisotropiaa.

Pumppaustestien perusteella vedenjohtavuus on 0,01 – 0,5 m/d ja kallioperän ominaispidättyvyys E-04. Kairausreikien virtauksen Spinner-testit osoittavat, että potentiaalisia vettä johtavia rakoja esiintyy syvällä jalkapuolessa (SRK, 2012a).

Tammikuu, 2013 Sivu 196

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kuervitikko – Keskimääräinen RQD (74%) ja rakojen isosurfaces osoittavat, että kallioperä on rikkonaisempaa Kuervitikossa kuin Hannukaisessa. Suuremman murroksisuuden arvellaan olevan seurausta Hannukaisen hiertovyöhykkeen HTZ läheisyydestä, joka on paikallisesti siirtynyt kahden sivusiirroksen työntämänä. Tätä suuremman rakenteellisen rikkonaisuuden vyöhykettä kutsutaan HTZ-yksiköksi. Sen uskotaan jatkuvan HZT:stä itään kohti siirrosta, jota ilmentää pohjois-eteläsuuntainen laakso, ja länteen saman etäisyyden verran.

Pumppaustestien perusteella ylemmän kallioperän vedenjohtavuus on noin 0,2 – 1,2 m/d ja ominaispidättyvyys noin E-05. Hannukaiseen nähden korkeampi vedenjohtavuus Kuervitikossa johtuu alueella havaitusta suuremmasta rakenteellisesta rikkonaisuudesta.

Rautuvaara Maaperä Suurin osa alueesta on maapeitteistä. Maaperä koostuu hiekasta sekä jossain määrin siltistä ja savesta, ja sen keskimääräinen hydraulinen johtavuus on 3 m/d, 25 to 75 prosenttipisteenn vaihteluvälin ollessa 0,7 – 4 m/d. Nykyisten rikastushiekka-alueiden ja niiden yhteydessä olevien altaiden kohdalla täytön alla on turvekerros, jonka läpäisevyys on pieni (GTK, 2010a). Turvekerros ei ulotu koko rikastushiekka-alueelle; GTK (2010a) on raportoinut, että se puuttuu olemassa olevan rikastushiekka-altaan koillis- ja luoteisosista. Turvekerrostuma on havaittu SRK:n hydrogeologisten kenttätöiden aikana havaintopaikalta RAU12HYD03, muttei kairausraporteista RAU12HYD06 tai RAU12HYD07. Tämä saattaa johtua pikemminkin puutteellisesta geologisesta raportoinnista kuin turvekerrostuman puuttumisesta näillä paikoilla. Turvekerrostuma havaittiin myös järvisedimenteistä geoteknisen kairausohjelman aikana (Pöyry, pers. comm.). GTK (2010a) raportoi, että puristunut turve muodostaa ”läpäisemättömän” pohjan olemassa olevien rikastushiekkojen alle. Kuitenkin vedenlaatutulokset turvekerroksen ylä- ja alapuolelta otetuista vesinäytteistä osoittavat, että vaikka kallioperässä vedenlaatu on huomattavasti parempi kuin rikastushiekan huokosvedessä, suotovesiä pääsee silti rapautuneeseen kallioperään tukien havaintoa, että turvekerros ei ole kattava. Se voi myös tarkoittaa, että turve ei aina toimi täysin läpäisemättömänä esteenä rikastushiekan suotamiselle. Kairausraportit osoittavat, että maaperän paksuus vaihtelee välillä 3 – 46 m. Maaperä on yleensä paksuin kukkuloilla ohentuen kohti notkelmien pohjia. Helsingin yliopisto on havainnut GPR-aineiston perusteella alueelta paleokanavia, mutta aineiston käsittely on vielä kesken, joten niiden sijaintia ei vielä ole määritetty. Pohjavesien tarkkailutulokset viittaavat siihen, että pohjaveden pinta maaperässä on yleensä välillä 0,5 mmpa ja 5 mmpa (suunnilleen 25-75 prosenttipisteen haarukassa). Alueella on myös orsivesiä, erityisesti rinteiden yläosissa. Joissain kairausrei’issä havaitut arteesiset olosuhteet viittaavat siihen, että maanpeite toimisi paikallisesti osittain rajoittavana kerroksena, tai vaihtoehtoisesti joissakin kairausrei’issä on ylöspäin suuntautuva hydraulinen gradientti, mikä on seurausta pohjaveden liikkumisesta ylöspäin pintavesijärjestelmään järviin, jokiin ja kosteikkoalueille tulevana pohjavirtauksena.

Tammikuu, 2013 Sivu 197

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Kallioperä Kallioperä koostuu metavulkaniiteista, metasedimenteistä, dioriitista, montsoniitista ja graniittisista kivilajeista sekä joistain savisista maannoskerroksista, jotka on todettu kairanreikäraporteissa. Pohjaveden virtauksien kallioperässä arvioidaan rajoittuvan avoimiin toisiinsa liittyviin rakoihin, minkä vuoksi pohjaveden virtausta määrää pääasiassa rakovirtaus, eikä huokosvirtaus. Kallioprofiilin murrokset tunnistettiin erillisistä vyöhykkeistä, joissa sisään virtaus ja läpäisevyys olivat korkeita. Hydraulisten testien perusteella suurimmassa osassa aluetta kallioperän ylin 20 m on rapautunutta. Rapautuneen kallioperän keskimääräinen hydraulinen johtavuus on noin 1 m/d (2E-04 m/d – 10 m/d), 25 ja 75 prosenttipisteiden välin ollessa 0,05 – 0,4 m/d. Kahdessa paikassa arvioitu vedenjohtavuus on kertaluokkaa matalampi (4E-03 m/d) kuin keskimäärin, ja kahdella kaivolla edelleen kertaluokkaa alhaisempi (2E-04 m/d), viitaten siihen, että kallioperä on ”tiukempaa” näillä paikoilla, eikä vettä johtavia rakoja esiinny. Vedenjohtavuuden ja kallioperägeologian tai kaivojen sijainnin välillä ei näytä olevan korrelaatiota. Paikallinen hydraulisten ominaisuuksien vaihtelu on tyypillistä rakoilleessa kallioympäristössä. Rautuvaaran hydrogeologinen kairausohjelma on kohdistettu kallioperän ylimpään 20 metriin, jonka on arvioitu olevan rapautunutta. Tätä syvemmältä (> 20 m) ei ole tietoa, jolla voitaisiin karakterisoida kallioperää syvemmältä tai vahvistaa tässä aiemmin mainitut oletukset. Syvällä sijaitsevan rapautumattoman akviferin saavuttamiseksi tarvitaan lisäkairauksia, jotta tämä osa hydrogeologista järjestelmää voitaisiin karakterisoida. Pohjavesitarkkailun perusteella pohjavedenpinta kallioperässä on yleensä välillä 0,1 mmpa ja 7 mmpa (väli suunnilleen 25:stä 75:een prosenttipisteeseen). Yleensä pietsometreillä mitattu kairausten jälkeinen staattinen pohjavesipinnantaso oli lähempänä maanpintaa kuin havaittu veden alkukorkeus, minkä perusteella veden pinta kairausreiässä oli noussut. Tästä oli kaksi poikkeusta, kairauspaikassa RAU12HYD19 pohjaveden pinnan muutoksia ei havaittu kairauksen aikana, ja kairauspaikassa RAU12HYD23 staattinen pohjavedenpinnantaso oli matalampi kuin mitattu alkutaso. Alueella todettiin arteesiset olosuhteet mukaan lukien yksi lirikaivo (RAU12HYD24), mikä viittaa siihen, että alueella sijaitseva syvä akviferi voi olla paikallisesti paineellinen. Pääosin kallioperän akviferi vaikuttaa kuitenkin olevan paineeton ja hydraulisessa yhteydessä matalaan maaperän akviferiin. Pohjaveden muodostuminen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella pohjavesiä muodostuu pääasiassa sadevesien suotautumisen kautta. Pohjavesiä muodostuu hankealueella arviolta noin 74 mm/vuosi (SRK, 2011). Koska pohjavesi alueella esiintyy yleensä vapaana ja maaperässä on vain vähän vertikaalista anisotropiaa, vesi voi suodattua vertikaalisesti alaspäin pohjaveteen saakka (SRK, 2012a). Pohja- ja pintavesien vuorovaikutus Välittömästi suunnitellun Hannukaisen louhoksen eteläpuolelle Äkäsjoen pohjaan sijoitettujen väliaikaisten pietsometrien mittausten perusteella pohjavesi tulee Äkäsjokeen pohjavirtauksena. Äkäsjoesta otettujen vesinäytteiden ja jokiäyräästä otettujen sedimenttinäytteiden isotooppianalyysit osoittavat myös, että pohjavesi ja pintavesi

Tammikuu, 2013 Sivu 198

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

sekoittuvat (Nurminen et al. 2011). Lisäksi Helsingin yliopiston Rautuvaarassa tekemien lämpökuvausten alustavien tulosten mukaan pohjavesi purkautuu paikalliseen jokisysteemiin pohjavirtauksena. Alueella sijaitsevat lähteet ja kosteikot viittaavat myös pohjavesien purkautumiseen pinnalle. Yleisesti ottaen pohjaveden pinta vaikuttaa heijastavan topografiaa. Pohjavedet virtaavat ylemmiltä alueilta gradientin suuntaisesti kohden jokilaaksoja ja purkautuvat paikallisiin jokiin, lampiin ja kosteikkoihin.

Tammikuu, 2013 Sivu 199

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

7 HANKEKUVAUS Hankkeen infrastruktuurin pohja ja kaivosalueen vesitase on kuvailtu alla, tarvittaessa korostaen mahdollisia vaikutuksia.

7.1

Alueen pohjapiirustus Koko Hannukaisen hankkeen ehdotettu pohjapiirustus näytetään Kuvassa 4-1.

7.1.1

Avolouhokset Louhinta Hannukaisessa tulee tapahtumaan kahdesta avolouhoksesta, Hannukainen etelässä ja Kuervitikko pohjoisessa: x

Louhinta aloitetaan Hannukaisessa vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä ja jatkuu 21 vuotta vuoteen 2034. Alkuun louhittu materiaali on lähinnä jätettä (eli pintamaanpoistovaihe); malmintuotanto alkaa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä tarkoittaen 19 vuotta tuotantoa, jonka aikana rikastushiekat sijoitetaan Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen. Huomioi, että tässä raportissa esimaanpoistovaiheella tarkoitetaan vuotta -1 vuoteen 0, ja toimintavaiheella tarkoitetaan vuodesta 1 vuoteen 19; ja

Kuervitikossa louhinta alkaa vuoden 2028 ensimmäisellä neljänneksellä ja jatkuu vuoteen 2034.

Nykyisessä louhossuunnitelmassa Hannukaisen kaivauksilla on neljä louhosta (H1, H2, H3 ja H4) ja Kuervitikossa kolme (K1, K2 ja K3), näytetään kuvassa 7-1. Alustavat työt sisältää nykyisten Laurinojan ja Kuervaaran louhosjärvien tyhjentämisen. Louhosjärvistä pumpattu vesi lasketaan laskeutusaltaan ja suoalueen kautta selkeytysaltaaseen. Tätä vettä käytetään alueen rakentamisessa. Operatiivisen louhinnan aikana vesi pumpataan louhosten säiliöistä laskeutusaltaisiin ja sitten selkeytysaltaisiin. Vedenpintoja ylläpidetään poistamalla vesi jokaisesta säiliöstä, jotta voidaan varmistaa kuivat työolosuhteet kaivostoiminnoille. Tähän liittyvä pohjavesitason aleneminen vaikuttaa louhosta ympäröivään hydrauliseen järjestelmään. Louhinnan lakkauttamisen aikana louhosten annetaan täyttyä. Hannukaisen HVA:n ensimmäisessä vaiheessa tehty ennakoiva numeerinen mallinnus ennustaa, että louhosten luonnollinen täyttyminen kestää yli 70 vuotta. Tänä aikana louhosveden laatu todennäköisesti heikkenee louhoksen seinämien happoa tuottavien kivien päältä valuvien vesien takia. Tämän takia vaiheessa 2 on ehdotettu että louhokset täytetään keinotekoisesti lakkauttamisen jälkeen, jotta voidaan minimoida aika, minkä mahdollisesti happoa tuottava materiaali on esillä louhoksen seinässä. Louhokset saavat vettä suorasta sadannasta, pohjavedestä, pintavalunnasta, sivukivien läjitysalueiden vuodoista ja sivukivien läjitysalueiden pintavalunnasta, mikä ohjataan Hannukaisen louhosta kohti vuoto-ojien avulla. Näiden virtaamien lisäksi Hannukaisen selkeytysaltaasta ja läheisistä joista pumpataan vettä louhosten keinotekoiseksi täyttämiseksi.

Tammikuu, 2013 Sivu 200

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Tammikuu, 2013 Sivu 201

SRK Consulting

Kuva 7-1:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hannukaisen louhossäiliöiden ja sivukivien läjitysalueiden sijainnit

Tammikuu, 2013 Sivu 202

SRK Consulting

7.1.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Sivukivien läjitysalueet (WRDs) Sivukivi sijoitetaan kolmeen eri sivukivien läjitysalueeseen; WRD itä (E), WRD länsi (W) ja WRD länsi (irtomaa) (OB). Mahdollisesti happoa muodostava jäte (PAF), reagoimaton kivi (IN), ja irtomaa (OB) sijoitetaan eri osiin kuten näytetty kuvassa 7-1. Operatiivisen louhinnan aikana mahdollisesti happoa tuottavien jätteiden pintavalunnat kerätään pintavesien kuivatusojiin kasojen juurelta, käsitellään ja pumpataan sitten suoraan selkeytysaltaaseen. Pintavalunnat reagoimattoman kiven ja pintamaakerroksen kasoilta pumpataan suoraan selkeytysaltaaseen (Pöyry, 2012a). Sivukivien läjitysalueiden alla ei ole mitään pohjakerrosta, eli eristettä, joten vesi voi läpäistä sivukivien läjitysalueen alas pohjavesikerrokseen. Louhinnan lakkauttamisen aikaan sivukivien läjitysalueet peitetään noin 0.3 metrillä moreenia ja kasvitetaan. Mahdollisesti happoa tuottavien kasojen kohdalla sivukivien läjitysalueen päälle levitetään bentoniitti eriste ennen 0.3 metrin moreenikerroksen laittamista sen päälle (Ramboll, henk.koht. kommentti.).

7.1.3

Selkeytysallas (CP) Selkeytysallas (kuva 4-1) rakennetaan Kivivuopionojaan ennen operatiivista louhintaa. Toiminnan aikana se vastaanottaa vettä koko kaivosalueelta; x

Valuma sivukivien läjitysalueiden PAF sektorista (käsitellään ennen poistoa);

Valuma sivukivien läjitysalueiden IN ja OB sektoreista;

Louhosten kuivatusvesi (käsitellään passiivisesti laskeutusaltaissa ja ilmastus sarjassa ennen poistamista); ja

Vesi rikastuslaitoksen alueelta (käsitellään passiivisesti laskeutusaltaissa ennen poistamista).

Pöyry on laskenut selkeytysaltaan vedenlaadun ja tarkempia yksityiskohtia Hannukaisen kaivosalueelle ehdotetusta vedenpuhdistusjärjestelmästä saa Pöyryn raportista (2013). Selkeytysaltaan ennakoituja vedenlaatutietoja yhdistettynä selkeytysaltaalta Rautuvaaran etelälampeen pumpatun veden määriin (Pöyry 2012) on käytetty vedenlaadun muuttujien etelälammen geokemiallisen mallinnuksen laskemisessa, kappale 9.8. Operatiivisen louhinnan aikana selkeytysaltaasta pumpataan vettä rikastushiekka-altaan etelälammelle. (Kappale 7.1.4). Lakkautettaessa selkeytysallas poistetaan ja sedimentit säilötään Hannukaisen louhokseen.

7.1.4

Rikastushiekka-allas Rikastushiekat kuljetetaan Hannukaisen murskaajalta Rautuvaaran rikastamolle kuljetushihnaa pitkin, ja myöhemmin rikastushiekka-altaalle putkistoa pitkin. Rikastushiekat säilytetään kahteen erilliseen alueeseen riippuen niiden rikkipitoisuudesta: x

Korkearikkinen rikastushiekka (arviolta 5.7 Mm3) säilötään täysin tiivistettyyn altaaseen (pohja ja sivut) rikastushiekka-altaan pohjoisessa osassa; ja

Tammikuu, 2013 Sivu 203

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

LIMS-magneettierotellut rikastushiekat nykyisten rikastushiekkojen päälle.

(arviolta 42.8

Mm3) sijoitetaan suoraan

Ehdotettu rikastushiekka-altaan pohjapiirustus näytetään kuvassa 7-2. On todettava että tällä hetkellä tämän HVA:n rikastushiekka-altaan lopullinen suunnitelma ei ole valmis ja siten Northlandin kanssa on sovittu, että me arvioimme mahdolliset vaikutukset rikastushiekkaaltaan suunnitelmaan ’versio 5’, mikä on kuvailtuna tässä. Suunnitelmaan on tehty pieniä muutoksia: x

Korkearikkinen alue on nostettu 46:sta ha:sta kuuteenkymmeneen ha:iin: ja

Pohjoislammen korkeus nostetaan keskimäärin 191,0 mmpy.

Ajan ja rahoituksen rajallisuudesta johtuen ei ollut mahdollista sisällyttää näitä muutoksia, SRK:n mielipide on kuitenkin, että ne ovat riittämättömiä aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ennakoituihin vaikutuksiin. Korkearikkiset rikastushiekat Pysyäkseen ehdotetussa rakennusaikataulussa Rautuvaarassa korkearikkisten rikastushiekat sijoitetaan aluksi kahteen Rautuvaaran avolouhokseen, jotka sijaitsevat ehdotetusta korkearikkisestä altaasta pohjoiseen. Rikastushiekat sijoitetaan louhoksiin vuoden 2016 toiselta neljännekseltä vuoden 2017 ensimmäiselle neljännekselle, kun sijoittaminen korkearikkiseen rikastushiekka-altaaseen alkaa. (Pöyry, 2012). Korkearikkiset rikastushiekat jaetaan pyrhotiitti ja pyriitti rikkaisiin rikastushiekkoihin eristetyn altaan itä- ja länsilohkoihin. Rikastushiekat eristetään bentoniitillä ja HDPE-eristeillä. Korkearikkisten rikastushiekkojen vuodon arvioidaan olevan 3mm vuodessa (Nils Eriksson, 2011). Suoraan eristeen päälle tulee salaojaverkosto ja pintaojaverkosto korkearikkisen alueen juurella. Nämä ojat keräävät suotovedet ja pintavesivirtaamat sekä kuljettavat ne vedenpuhdistuslaitokselle käsittelyyn ennen selkeytysaltaaseen laskemista. Pöyry suunnittelee korkearikkisten suotovesien käsittelyn ja lukijaa kehoitetaan tutustumaan Pöyryn (2013) suunnittelemaan vesienkäsittelyyn tarkempia yksityiskohtia varten. LIMS-magneettierotellut rikastushiekat LIMS-magneettierotellut rikastushiekat muodostavat pääosan rikastushiekka-altaiden materiaaleista. LIMS-magneettieroteltujen rikastushiekkojen varastointi alkaa alueen lounaisosassa vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Kaivoksen elinaikana tämä tulee olemaan suurin osa LIMS-magneettieroteltuja rikastushiekkoja. Rikastushiekat varastoidaan suoraan olemassa olevien rikastushiekkojen päälle ja siten järven pohjasedimenttien päälle, jotka muodostavat nykyään pohjois- ja eteläaltaiden pohjat. Patoja rakennetaan rikastushiekkojen molempiin päihin materiaalin eristämiseksi.

Tammikuu, 2013 Sivu 204

SRK Consulting

Kuva 7-2:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Rautuvaaran Rikastushiekka-allas (Versio 5)

Tammikuu, 2013 Sivu 205

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Vesien käsittely LIMS-magneettierotelluista rikastushiekoista pohjoiseen tulee pohjoisaltaaksi kutsuttu sedimenttien selkeytysallas, jota rajaa nykyinen pato pohjoispäässä ja eteläpäässä LIMSmagneettieroteltuja rikastushiekkoja patoava pato. Versiossa 5 lähtökohta tämän altaan nousulle oli 190,5 mmpy, se kuitenkin todennäköisesti nousee 191,0 mmpy seuraavissa rikastushiekka-altaiden suunnitelmissa. Pintavesien kuivatusoja tulee LIMS-magneettierotellun kasan kaakkoisreunalle keräämään pintavedet ympäröivältä valuma-alueelta, kääntämään vettä pohjoisaltaasta eteläaltaaseen ja ottamaan talteen LIMS-magneettieroteltujen rikastushiekkojen suotovedet ja ohjaamaan ne eteläaltaaseen. Tämän kuivatusojan tulisi säilyttää jatkuva veden taso pohjoisaltaassa. Toinen, eteläaltaaksi kutsuttu selkeytysallas sijoitetaan rikastushiekka-altaista etelään. Se kerää rikastushiekkojen suotovedet, ylläkuvatun kuivatusojan laskemat pintavedet, Hannukaisen kaivoksen käsitellyt vedet ja Rautuvaaran vedenkäsittelylaitoksen käsitellyt vedet. Vesi tästä altaasta pumpataan putkea pitkin Muonionjoelle ja päästetään suoraan Muonionjokeen. Suunniteltujen toimintojen aikana ei eteläaltaasta pitäisi olla suoria pintavesien päästöjä Niesajokeen. Ehdotettu vesien käsittelysuunnitelma välttää kaikkia pintavesien laskemista rikastushiekkaaltailta paikalliseen hydrologiseen järjestelmään, ainoa päästö on Muonionjokeen. Osassa 6.4 selostetut pohjavesien korkeuskäyrät viittaavat kuitenkin siihen että hiekka-altaiden pohjoisen ja eteläisen padon läpi tulee suotovettä. On todennäköistä että tämä suotovesi ilmaantuu paikallisiin jokiin. Tämä on määritelty osassa 8.1.1. käyttämällä pohjavesien numeerista mallinnusta. Sulkeminen Sulkemisen yhteydessä rikastushiekat muotoillaan luonnollisten pinnanmuotojen antamiseksi ja peitetään sen jälkeen. Korkearikkiset rikastushiekat peitetään HDPE-eristeellä ja suojataan noin metrillä maa-ainesta ja kasvukerrosta. Maa-aines ja kasvukerros laitetaan suoraan LIMSmagneettieroteltujen rikastushiekkojen päälle. Koko alue kasvitetaan ja sitä tarkkaillaan, jotta voidaan varmistaa että sulkemisstrategia on ollut tehokas hoitamaan mahdolliset negatiiviset ympäristövaikutukset (Ramboll, henk.koht kommentti).

7.1.5

Muonionjoen purkupaikka Putkisto jatkuu eteläaltaalta Muonionjokeen. Lopullista sijaintia Muonionjoen purkupaikalle ei ole vielä määritelty. Mahdolliset sijainnit on näytetty kuvassa 7-3. Sijaintipaikat arvioidaan kaivos suunnittelun seuraavassa vaiheessa perustuen: x

Joentörmällä olevaan asutukseen;

Uoman syvyysolosuhteisiin ja törmän geometriaan;

Kausittaisiin uomavirtaamiin; ja

Poistoputkiston malliin.

Ehdotetun putken oletetaan olevan noin 600 mm halkaisijaltaan, poistomäärät on annettu taulukossa 9-37, perustuen vesitasetuloksiin Pöyryltä (2012c)

Tammikuu, 2013 Sivu 206

SRK Consulting

Kuva 7-3:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Ehdotetut Muonionjoen purkauspaikkojen sijainnit

Tammikuu, 2013 Sivu 207

SRK Consulting

7.2

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Hankealueen vesitase Kuva 7-4 esittää Pöyryn Hannukaisen DFS tutkimuksen (Pöyry, 2012c) aikana tekemän hankkeen vesisuunnitelman yhteenvedon. Kaivoksen ennakoidun vesitaseen, mukaan lukien määrälliset arviot ja ne määritelleet laskelmat, täyttä selostusta varten lukija ohjataan Pöyryn vesitaseraporttiin (Pöyry, 2012c) Tässä HVA:ssa Pöyryn vesitasetta on käytetty:

7.2.1

Tunnistamaan mahdolliset vaikutuskohteet ja lähteet (kappale 4.1 and kappale 4.2);

Arvioimaan mahdolliset vaikutukset vesien virtaamille johtuen valuma-alueiden muutoksista kaivosalueen jalanjäljessä. (kappale 9);

Arvioimaan poistovesien määrä ja laatu (kappale 0); ja

Arvioimaan lopettamisvaiheen louhosjärveen (kappale 9.7).

valumat

sivukivien

läjitysalueilta

Hannukaisen

Kaivosalueen valuma-alueet Kaivostoimintojen aikana avolouhosten, sivukivien läjitysalueiden ja muiden kaivosrakenteiden kontaktivesi otetaan talteen ja johdetaan selkeytysaltaaseen ja pumpataan sitten Rautuvaaran eteläaltaaseen. Rikastushiekkojen kontaktivesi ja rikastushiekka-altailta talteen saadut pintavesien virtaamat käsitellään tarvittaessa, kuten on kuvailtu yllä kappaleessa 7.1.4., ja varastoidaan myös eteläaltaaseen. Kaivostoiminnoissa tarpeeton ylimääräinen vesi poistetaan Muonionjokeen (Pöyry, henk. koht. kommentti). Siten rakentamisen jälkeen kontaktivedet hankealueelta ohjataan pois luonnollisilta valuma-alueiltaan Muonionjokeen, vähentäen siten virtaamia Äkäsjokeen, Kuerjokeen, Valkeajokeen ja Niesajokeen. Tämän vaikutuksen suuruusluokkaa tutkitaan vaikutusarvioinnissa (kappale 9).

7.2.2

Muonionjoki Kaivostoimintojen aikana ylimääräinen vesi Hannukaisen hankealueelta käsitellään ja sitten puretaan Muonionjokeen. Suurimman osan kaivoksen elinajasta Muonionjoen nettovirtaamiin tulee lisäystä verrattuna alkutilanteeseen. Poistomäärät Muonionjokeen näytetään taulukossa 9-37. Näiden virtaamamuutosten vaikutukset arvioidaan kappaleessa 9.6.

Tammikuu, 2013 Sivu 208

Kuva 7-4:

SRK Consulting

Sivu 209

Vedenkierto Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosalueilla (Pöyryn toimittama)

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Tammikuu, 2013

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

8 VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETTY LÄHESTYMISTAPA Tässä kappaleessa keskitytään määrittämään Hannukaisen kaivoksen kehittämisen vaikutukset (mukaan lukien Rautuvaara mahdollisuus) pohjavesisysteemiin ja paikallisten virtavesien hydrologiaan sekä tärkeimpien vesiväylien vedenlaatuun, joihin hanke mahdollisesti vaikuttaa, selostettuna kappaleessa 6.4.4. Alkuperäinen laaja arviointi kehitettiin lähtötason arvioinnin ja hankeselostuksen kehittämisen aikana luodakseen kattavan listan tärkeimmistä vaikutuksista, jotka tarvitsivat määrällisen arvioinnin, kuvattuna kappaleessa 4 ja yhtyeenvedettynä alla: 1.

Muutokset Äkäsjoen ja sivujokien perusvirtaamaan, kun pohjavesi otetaan talteen louhoksissa (eli louhosten tyhjennys) ja käsitellään paikanpäällä;

Muutokset Äkäsjokeen, Niesajokeen ja sivujokiin, kun pohjavesialue ehdotettujen rikastushiekka-altaiden johdosta;

Muutokset Äkäsjoen, Niesajoen ja sivujokien pintavirtaamiin kaivoksen jalanjäljen takia, mm. valuma-alueita poistettu /käännetty, valuma otettu talteen ja käsitelty paikanpäällä, sulkemisen jälkeinen louhosjärvien ylivuotaminen;

Kaivosinfrastruktuurin aiheuttamat muutokset Äkäsjoen, Niesajoen ja sivujokien vedenlaatuun;

Kaivosalueen vesienhallinnan vaikutukset Muonionjoen virtaamaan ja vedenlaatuun;

Luokiteltujen pohjavesiesiintymien heikentyminen louhosten kaivamisen, sivukivien läjitysalueiden ja rikastushiekka-altaiden laajentumisen johdosta;

Louhosten tyhjentämisen ja kaivosinfrastruktuurin vaikutukset lähteisiin ja suoalueisiin; ja

Louhosjärvien palautuminen lopettamisen jälkeen, kun louhokset on jätetty täyttymään, mukaan lukien järvien ja vastaanottavien vesireittien vedenlaatu.

muuttuu

Vaikutusarvioinnin informoimiseksi tehtiin analyyttinen ja numeerinen mallinnus. Alla kappaleessa 8.1. annetaan yleiskatsaus numeerisen mallinnuksen työhön, kappaleen 9 seuratessa vaikutuksia jokaisen kappaleen 4 laajassa arvioinnissa tunnistetuille tärkeimmille vaikutuskohteille.

8.1

Vaikutusten arviointimenetelmät Numeeriset pohjavesimallit, pintavesien valuma-alueiden mallit ja geokemialliset sekoittumismallit on kehitetty simuloimaan valmistelu-, toiminta- ja lopettamisvaiheen pohjavesijärjestelmää, hydrologisia olosuhteita ja hankealueen pintavesien laatua. Esittely mallinnustyöhön on annettu alla kappaleesta 8.1.1. kappaleeseen 8.1.3., korostaen arvioinnin Vaiheen 1 ja Vaiheen 2 tehdyn työn eroavaisuuksia. Lukijaa viitataan HVA:n ensimmäiseen vaiheeseen alkuperäisen mallinnustyön tarkempiin yksityiskohtiin (SRK,

Tammikuu, 2013 Sivu 210

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

2012a) ja toisen vaiheen mallinnusmenetelmien yksityiskohdat toimitetaan liitteissä ja niihin viitataan asianmukaisissa kappaleissa. Pintavesimallinnus arvioi louhinnan vaikutuksia jokien virtaamiin, joen tilaa ja vesialaa. Tämä arviointi perustuu alueelliseen hydrologiseen analyysiin, käyttäen saatavilla olevaa mitattua virtaustietoa, vertaillen tämän analyysin tuloksia paikan päällä tehtyihin mittauksiin. Geokemiallisia laimennusmalleja on käytetty derivoimaan kuormitusarvoja sivukivien läjitysalueille, rikastushiekalle, rikastushiekka-altaille ja louhosjärville. Nämä kuormitusarvot sekoitetaan pohjaveteen ja pintaveteen arvioimaan mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun. Kaikissa tapauksissa mallinnuksessa on käytetty konservatiivista lähestymistapaa, esimerkiksi pitämällä laimenemista ainoana mahdollisten kontaminanttien pitoisuuksien vähenemismekanismina pohja- ja pintavesisysteemeissä. Hankealueen hydrogeologista järjestelmää hallitsee osaksi rakoverkosto sekä alueen eri hydraulisten yksiköitten hydrauliset ominaisuudet (kappale 6.4.4). Analyyttisella mallilla voidaan saada alustavan indikaation kaivosinfrastruktuurin vaikutuksista paikalliseen virtausjärjestelmään, mutta tarvitaan monimutkaisempi kolmiulotteinen numeerinen mallinnus simuloimaan toimintojen vaikutuksia paikalliseen hydrologiaan kaivoksen elinaikana. Mallin tuloksia käytetään Pöyryn (Pöyry, 2012c) tuottaman hankealueen vesitaseen tulosten ja Hannukaisen selkeytysaltaan käsitellyn veden laatua ja virtaamaa koskevien laskelmien (Pöyry, 2013) kanssa ennustamaan mahdollisia vaikutuksia seuraavasti: 1.

Pohjavesimallin ennustamia muutoksia jokien perusvirtaamassa käytetään ennakoimaan vähentyneen jokien perusvirtaaman vaikutuksia jokien tilaan ja jokien virtaamamääriin;

Pintavesien valuma-aluemalleja käytetään tutkimaan kaivosinfrastruktuurin vaikutuksia paikalliseen jokisysteemiin tulevaan valumaan ja siten jokien virtaamiin ja tilaan;

Pohjavesimallin ennustamat toiminta- ja sulkemisvaiheen louhosten tulovedet ja hydrauliset gradientit viedään lähtöaineiston kanssa geokemialliseen sekoittumismalliin louhosten pumppauskuoppien vedenlaadun ennakoimiseksi;

Pohjavesimallin ennakoimia valmistelu- ja toimintavaiheen rikastushiekka-altaiden vesitaseita viedään lähtöaineiston kanssa geokemialliseen sekoittumismalliin rikastushiekka-altaiden vedenlaadun ennakoimiseksi; ja

Geokemiallisia sekoittumismalleja, lähtöaineistoa ja suotovesiarvioita käytetään ennakoimaan vaikutusta paikallisen hydrologisen järjestelmän vedenlaatuun.

Numeerisilla malleilla tarkasteltu ’Perusskenaario’ on kuvattu kappaleessa 7.1. On tärkeää pitää mielessä, että numeerinen mallinnus on matemaattinen esitys tosielämän tilanteesta ja siten voi parhaimmillaankin olla vain arviointi pohjavesivirtaaman prosessista. Numeerisen mallin tuloksia tulee arvioida varovaisesti sekä ottaen huomioon niiden pohjalla olevat oletukset (Harbaugh and McDonald, 1996).

8.1.1

Numeerinen pohjavesimallinnus Tammikuu, 2013 Sivu 211

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Pääraportti

Mallin tavoitteet Numeeristen pohjavesimallien päätavoitteet Vaiheen 1 aikana olivat: x

Arvioida operatiivisen louhinnan aikainen pinnanaleneminen;

Kvantifioida vaikutukset paikalliseen jokiverkoston perusvirtaamaan; ja

Ennustaa sulkemisen jälkeinen hydrologinen järjestelmä.

Näiden Vaiheen 1 tavoitteiden lisäksi Vaiheen 2 pohjavesimallinnustyö tähtäsi: x

Tuottaa vesitase rikastushiekka-altaille nykyisten ja kaivoksen elinajan olosuhteiden aikana; ja

Ennustaa pohjois- ja etelärikastushiekka-altaista tapahtuva suotautuminen paikalliseen jokijärjestelmään.

Mallinnuksen yhteenveto Hannukaisen kaivosalueen Vaiheen 1 aikana kehitetyt pohjaveden numeeriset mallit on päivitetty kuvaamaan Vaiheen 2 infrastruktuuria ja sopeutettu tutkimaan Rautuvaaran rikastushiekka-allas aluetta. Yhteenveto Vaiheen 1 malleista ja Vaiheen 2 päivityksistä annetaan alla taulukossa 8-1. Hannukaisen Vaiheen 1 mallinnustyön tarkempiin yksityiskohtiin viitataan Hannukaisen HVA:n (SRK, 2012a) Vaiheessa 1 ja liitteessä I Rautuvaaran mallinnukselle.

Tammikuu, 2013 Sivu 212

Nykyiset olosuhteet

Ennen toimintaa

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Sivu 213

Vakaan tilan ‘Hannukaisen nykyiset olosuhteet’ malli, kalibroitu toukokuu 2011 aikana Hannukaisen kaivosalueella kenttätyönä kerättyihin pohjavesitasoihin (SRK, 2012a). Mallin tuottamaa nykytilanteen joen perusvirtaamaa ja ennustettua pohjaveden pintaa käytetään pohjavedentason aloituskorkeutena Hannukaisen operationaaliselle mallille (SRK, 2012a).

Vaiheen 1 mallinnus

HVA tutkimuksessa käytetyt pohjaveden mallinnustekniikat

Mallinnuksen ennakointikomponentt i

Taulukko 8-1:

SRK Consulting

Hannukainen Rautuvaara

Tammikuu, 2013

tilan ‘Rautuvaaran rikastushiekka-altaan nykyiset olosuhteet’ mallit kehitettiin Vaiheen 1 Hannukaisen nykyisten olosuhteiden mallista: Tuotettu kolme vakaan tilan mallia (talvi, kesä, ja keskimääräiset ilmasto-olosuhteet); Peruskallio, irtomaa ja nykyisen rikastushiekkaalueen hydrologiset yksiköt lisättynä Rautuvaaran alueeseen; Lisätty järvisolun rajapintaolosuhteet edustamaan nykyisiä rikastushiekka-altaita; Rautuvaaran mallit kalibroitu kesäkuun 2012 kenttätyön aikana kerättyihin pohjaveden korkeuksiin sekä nykyisiin altaiden pinnankorkeuksiin. Katso Liite I tarkempia yksityiskohtia varten

Vakaan

Päivitystä ei tarvita

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rautuvaaran rikastushiekka-altaille

Sulkemisen jälkeinen täyttäminen

Sulkemisen jälkeen

louhosten

Suotovedet Rautuvaaran rikastushiekka-altaista paikallisiin jokiin

Vesitase

Tyhjentämisen vaikutukset paikallisen jokiverkoston virtaamaan

Arvioi toiminnallisen louhinnan aikaisen pinnanalenemisen louhoksen tyhjentämisen takia.

Toiminnallinen

Mallinnuksen ennakointikomponentt i

SRK Consulting

Siirtymävaiheen tila ‘Hannukaisen sulkemisen jälkeiseen’ malli kehitettiin simuloimaan rikastushiekkojen takaisin täyttöä louhoksiin ja louhosjärvien ylivuotoa keskimääräisten, 1/20 kuiva ja 1/20 tulva ilmasto-olosuhteiden aikana (SRK, 2012a).

Tammikuu, 2013

Vaiheen 1 mallinnus osoittaa että louhosten täyttyminen kestää vuosikymmeniä, minkä aikana vedenlaatu louhosjärvissa heikkenee. Tämän vuoksi Vaiheessa 2 tehtiin päätös simuloida louhosten keinotekoinen täyttäminen (‘Hannukaisen keinotekoinen täyttäminen’). Alustavia laskelmia on tehty käyttäen GoldSim:in kehittämän mallinnusohjelman verrattain yksinkertaista vesitase lähestymistä, mikä on selostettuna Liitteessä K

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Sivu 214

Vakaan tilan ‘Rautuvaaran kaivoksen elinajan’ mallit on kehitetty Rautuvaaran nykyisten olosuhteiden malleista: Kolme vakaan tilan mallia (talvi, kesä, ja keskimääräiset ilmasto-olosuhteet); Topograaffiset ja hydrogeologiset yksiköt on muokattu sisältämään kaivoksen elinaikaiset Lims-magneettierotellut rikastushiekat; Korkearikkinen osasto on liitetty alhaisemman pohjavesikertymän alueena. Siirtymävaiheen mallinnusta ei toteutettu Rautuvaarassa alueella olevien varastointiominaisuuksien epävarmuuden takia.

Vaiheen 2 päivitys

Siirtymävaihe tila ‘Hannukaisen operaationallinen malli’ sisältäen kaivoksen elinajan (18 vuotta) kattavan Vaiheen 1 louhokset, sivukivien läjitysalueet, ja rikastushiekka-allas infrastruktuurin (SRK, 12012a). Pinnanaleneminen ja jokien perusvirtaama määritetään jokaiselle vuodelle.

Vaiheen 1 mallinnus

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vaiheen 1 siirtymävaihe malli päivitettynä kuvaamaan Vaiheen 2 infrastruktuuria: Sivukivien läjitysalueet ja vuosittaiset louhokset päivitettynä Vaiheen 2 suunnitelmaan; Mallin kesto pidennettiin kattamaan Vaiheen 2 louhinta Hannukaisessa (21 vuotta); Hannukaisen rikastushiekka-allas on poistettu mallista; Pinnan aleneminen on tarkastettu ja perusvirtaama on poistettu joka vuosi

Hannukainen Rautuvaara Hannukainen

Sulkemisen jälkeinen hydrogeologinen järjestelmä

Mallinnuksen ennakointikomponentt i

SRK Consulting

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Sivu 215

Vakaan tilan ‘Hannukainen sulkemisen jälkeen’ malli keskimääräisten, 1/20 kuivuuden ja 1/20 tulva ilmasto-olosuhteiden aikana (SRK, 2012a). Pohjavesien gradientit, sivukivien läjitysalueiden suotamiset ja ylivuotomäärät saatu malleista.

Vaiheen 1 mallinnus

Hannukainen Rautuvaara

Tammikuu, 2013

Ei ole kehitetty erityistä Rautuvaaran sulkemisen jälkeistä mallia, koska on nähty ettei ehdotettu lopettamissuunnitelma aiheuttaisi merkittäviä muutoksia alueen hydrogeologisen järjestelmään ja siksi Rautuvaaran kaivoksen elinkaarimallien voidaan katsoa edustavan pitkän ajanjakson hydrogeologista järjestelmää.

Vaihe 1 selkeytysallas ja prosessivesiallas poistettuna. Kaksi skenaariota mallinnettu: Ei valuntaa sivukivien läjitysalueilta louhoksille; ja Valunta sivukivien läjitysalueilta Hannukaisen louhokseen.

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

8.1.2

Pintaveden virtaamamallinnus

Mallin tavoitteet Pintavesivirtaamamallinnuksen tärkeimmät tavoitteet Vaiheen 1 aikana oli arvioida: x Muutosten vaikutukset Äkäsjoen ja sivujokien perusvirtaamaan, kun pohjavesi otetaan talteen avolouhoksilla (eli louhosten tyhjentäminen) ja käsitellään paikanpäällä; x

Kaivoksen jalanjäljen aiheuttamat muutokset luonnolliseen valumajärjestelmään, muutosten vaikutukset Äkäsjokeen ja sen sivujokiin tuleviin pintavesivalumiin;

Kokonaisvaikutus Äkäsjokeen, sen sivujokiin ja Muonionjokeen; ja

Kaivosvesien päästöt Niesan altaaseen ja sen mahdolliset vaikutukset Niesajoen virtaamiin.

Näiden Vaiheen 1 tavoitteiden lisäksi Vaiheen 2 pintavesimallinnustyö tähtäsi arvioimaan: x Muutosten vaikutuksia Niesajokeen, kun vesi käsitellään Rautuvaaran ehdotetulla rikastushiekka-altaalla; x

Rautuvaaran ehdotetun rikastushiekka-altaan rakentamisen aiheuttamien muutosten vaikutukset Kylmäojaan; ja

Ehdotetun purkupaikan vaikutukset Muonionjokeen.

Mallinnuksen yhteenveto Vaiheen 1 aikana kehitetty pintaveden virtaaman mallinnus on päivitetty kuvaamaan Vaiheen 2 infrastruktuuria. Lisätyötä on tehty Rautuvaaran rikastushiekka-allas alueen tutkimiseksi. Yhteenveto Vaiheen 1 ja Vaiheen 2 töistä esitetään alla taulukossa 8-2. Hannukaisen Vaiheen 1 mallinnustyön tarkempiin yksityiskohtiin viitataan Hannukaisen HVA:n (SRK, 2012a) Vaiheessa 1 ja Liitteessä C Rautuvaaran mallinnukselle.

Sivu 216

Muutokset Äkäsjoen ja sivujokien perusvirtaamaan, kun pohjavesi otetaan talteen avolouhoksella (eli louhoksen tyhjentäminen) ja käsitellään paikan päällä

Toiminnallinen

Vaikutus Laurinojaan ja alapuolisiin jokiin, kun nykyisten louhosjärvien tyhjennysvedet puretaan virtaan

Ennen toimintaa

Sivu 217

Perustuen numeerisen pohjavesimallin generoimiin vuoden 18 perusvirtaaman ennakoituihin muutoksiin, tehtiin arviointi näiden muutosten vaikutuksista virtamaan ja veden tasoihin kaivoksen viereisessä Äkäsjoessa, Kuerjoen suulla sekä Muonionjoen ja Äkäsjoen yhtymäkohdassa (SRK, 2012a). Jokiosuudet perustuvat kenttämittauksiin.

Generoitiin kenttämittauksiin perustuva tyypillinen Laurinojan osuus. Muutokset virtaamassa ja kostean alueen ennusteessa perustuen RJK:n päästöluvan määrittämiin virtaamamääriin (Kappale 2.2.1) (SRK, 2012a).

Taulukko 8-2: HVA tutkimuksessa käytetyt pintaveden mallinnustekniikat Vaiheen 1 mallinnus Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Hannukainen Hannukainen

Tammikuu, 2013

Muutokset perusvirtaamaan ja siihen liittyvät vaikutukset päivitetään käyttäen Vaiheen 2 pohjavesien numeerisen mallinnuksen tuloksia.

Ei tarvita Vaiheen 2 aikana

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Hankkeen jalanjäljen tuloksena muuttuneiden luonnollisten valumajärjestelmien aikaansaamat muutokset paikallisiin jokiin tuleviin pintavalumiin

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Sivu 218

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana.

Valuma-alueiden muutosten oletetaan vaikuttavan jokien virtaamiin avoveden / ei-talvi kuukausina (toukokuusta lokakuuhun) pintaveden virtaamien vähenemisen takia (SRK, 2012a).

Vaikutusarvioinnin tarkoituksiin on arvioitu, että vähentyneet valumavedet jokaiseen jokeen on suorassa suhteessa pienentyneeseen valumaalueeseen, eli valuma-alueen yhden prosentin menetys vähentää valumaa jokeen yhdellä prosentilla.

Valuma-alueiden pohjataso eriteltynä Äkäsjoelle, Kuerjoelle ja Valkeajoelle. Pöyry on arvioinut jokaisen joen valuma-alueet.

Vaiheen 1 mallinnus

Hannukainen Rautuvaara

eriteltyinä

Tammikuu, 2013

Niesajoen, Kylmäojan ja Muonionjoen virtaamien kehittymiseen kohdistuvien vaikutusten mallinnus perustuu samoihin menetelmiin, joita on käytetty määritettäessä perustilan virtaamaolosuhteita (kappale 5.2.2).

Valuma-alueiden lähtöarvot Niesajoelle ja Kylmäojalle.

Vähentyneet valumamäärät päivitetty vastaamaan Vaiheen 2 infrastruktuuria.

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Mahdollinen vaikutus Niesajoen virtaamaan, johtuen kaivosvesien purkamisesta Niesan altaaseen

Yhdistetty vaikutus paikallisiin jokiin

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Ei tarvita Vaiheen 2 aikana

Arviointi kaivoksen vaikutuksista Niesajoen virtaamiin on arvioitu kolmesta sijainnista (Niesan altaan alapuolella, Niesajoen keskikohta ja Niesajoen suu) kuin myös Muonionjoessa Niesajoen yhtymäkohdasta alavirtaan. Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat Pöyryn (2012a) esittämiin vesitaseisiin (SRK, 2012a).

Sivu 219

Yhdistettyjen vaikutusten laajennettu sisältämään Kylmäojan virtaamat

on ja

Tammikuu, 2013

ennuste Niesajoen

Yhdistetty vaikutus Muonionjokeen on laajennettu sisältämään alla ja Liitteessä C kuvatun jätevesien poistoputken mahdollinen vaikutus

Ennusteet Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen yhdistetyistä vaikutuksista on päivitetty kuvaamaan Vaiheen 2 päivityksiä perusvirtaamassa ja pintavesivalumassa.

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Äkäsjoelle, Kuerjoelle, Valkeajoelle ja Muonionjoelle on arvioitu perusvirtaaman muutosten ja pintavesivaluman muutosten aikaansaama yhdistetty vaikutus. Vesieliöille muutokset hydraulisissa parametreissa, kuten veden syvyys ja kostean alueen reuna, ovat vaikutuksien suhteen merkittävämpiä, kuin muutokset yksinään virtaamassa. Siksi ennakoitujen virtaamien vähennysten vaikutukset jokien syvyyteen ja kostean alueen reunaan on kuvattu jokaisen joen poikkileikkauksessa. Analyysi perustuu poikkileikkauksiin ja virtaamamittauksiin, jotka on otettu osaksi lähtötason tarkasteluohjelmaa (SRK, 2012a).

Vaiheen 1 mallinnus

Rautuvaara Hannukainen Rautuvaara

Louhosjärvien Kuerjokeen

ylivuodot

Sulkemisen jälkeinen

Muonionjoen purkupaikka

Äkäsjokeen

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Sivu 220

Muutokset jokivirtaamaan ja kosteiden alueiden arviointiin käyttämällä samaa metodiikkaa kuin operationaalisissa vaikutuksissa (SRK, 2012a).

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Vaiheen 1 mallinnus

Yhdistetty Hannukainen

Tammikuu, 2013

Päivitetty sisältämään Vaiheen 2 numeeristen pohjavesimallien ennakoimat määrät.

Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta suunnitellun vesien purkamisen aiheuttamien Muonionjoen virtaamien muuttumisen vaikutusten mallintaminen perustuu perustilan virtaamaolosuhteiden arvioimiseen käytettyihin menetelmiin (Kappale 5.2.2) (Liite C).

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

8.1.3

Hannukaisen hankealueen geokemiallinen mallinnus Mallin tavoitteet Geokemiallisen mallinnuksen tärkeimmät tavoitteet Vaiheen 1 aikana olivat: x

Laskea lähtöarvot sivukivien läjitysalueille, louhoksen operationaalisen louhinnan aikaiselle käsitellylle jätevedelle;

Ennakoida vedenlaatuvaikutukset vastaanottavissa sivukivien läjitysalueiden tai rikastushiekka-altaiden suotovesiin luokitelluissa pohjavesikerrostumissa;

Ennakoida vedenlaatuvaikutukset vastaanottavissa pintavesistöissä Hannukaisen hankealueen jätevesien vastaanottamisen seurauksena; ja

Arvioida kaivoksen lopettamista louhosjärvien vedenlaatua.

louhosonkaloiden

pumppukuopille

täyttämistä

seuraavaa

Näiden Vaiheen 1 tavoitteiden lisäksi Vaiheen 2 geokemiallisen mallinnustyön tavoitteena oli: x

Generoida lähtöarvot Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle nykyisten olosuhteiden, kaivoksen elinajan ja sulkemisen jälkeisenä aikana;

Ennakoida Rautuvaaran rikastushiekka-altaan vaikutus Niesajokeen ja Kylmäjokeen; ja

Ennakoi Muonionjokeen kohdistuvien päästöjen vaikutuksen joen vedenlaatuun.

Mallinnuksen yhteenveto Vaiheen 1 aikana kehitetyt geokemialliset mallit on päivitetty kuvaamaan Vaiheen 2 infrastruktuuria. On myös suoritettu ylimääräistä työtä Rautuvaaran rikastushiekka-altaan tutkimiseksi. Yhteenveto Vaiheen 1 ja Vaiheen 2 töistä esitetään alla taulukossa 8-3. Rautuvaaran rikastushiekka-altaan eri kontaminaation lähteet ja niiden kuvaukset on esitetty alla taulukossa 8-4. Hannukaisen Vaiheen 1 mallinnustyön tarkempiin yksityiskohtiin viitataan Hannukaisen HVA:n (SRK, 2012a) Vaiheessa 1 ja Liitteessä J Rautuvaaran mallinnukselle.

Sivu 221

Vaikutukset vedenlaatuun luokiteltujen pohjavesikerrostumien vastaanottavissa sivukivien läjitysalueiden tai rikastushiekka-altaiden suotovesissä Pohjavesien vedenlaadun ennuste sivukivien läjitysalueiden ja rikastushiekka-altaiden suotovesien hajapäästöjen vaikuttamille pintavesien vaikutuskohteille eli pohjavesien päästöjen lähdearvot pintaveden vaikutuskohteisiin

Toiminnallinen

Louhoksen kuivausvesien purkaminen Laurinojaan ja edelleen Äkäsjokeen

Ennen toimintaa

Mallinnuksen ennakointikomponentti

Tammikuu, 2013

Sekoittumismallit päivitetty Vaiheen 2 sivukivien läjitysalueiden mittasuhteisiin ja jalanjälkeen. Rikastushiekka-altaiden kuormitukset on poistettu Hannukaisen laskelmista.

Sivukivien läjitysalueiden kuormittavan kemiallisen liuoksen alkuvaiheen suhteellinen sekoittuminen pohjaveden perustilan laadun kanssa. Sekoittumissuhteet on päätelty perustuen liuosten volumetrisiin virtausmääriin sivukivien läjitysalueiden jalanjäljen alla. Sekundäärinen dispersio/laimentuminen on otettu huomioon pohjavesien virtaamareittien varastoitumislaskelmissa, joita on käytetty laskettaessa toista suhteellista sekoittumisskenaariota. Tämä lopullinen sekoittuminen antaa ennusteen vastaanottavaan vesistöön purkautuvan liuoksen kemiasta. Lisäksi, vedenlaatu akvifereissa on otaksuttu olevan alkuvaiheen ja sekundäärisen pohjaveden sekoittumisskenaarioiden haarukassa. Mallinnus tehtiin käyttäen termodynaamisen tasapainon numeerista koodia PhreeqC8 ja seuraavassa vesien sekoittumisen seurauksena kylläisessä tilassa olevien mineraalien annettiin saostua ja metallien adsorptio mineraalifaaseihin oli sallittua (SRK, 2012a).

Sivu 222

Vesi johdetaan selkeytysaltaaseen Laurinojan sijaan, siten Vaiheessa 2 ei Laurinojalle ja Äkäsjoelle tarvita vaikutusarviointia. HVA:n Vaiheeseen 2 lisättiin asiakkaan pyynnöstä poistovesien ennakoitu vedenlaatu. Ei muutoksia käsittelytekniikkaan, siten ei tarvita päivitystä veden laadun ennusteisiin.

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Geokemiallinen sekoittumismalli on kehitetty ennakoimaan louhimista edeltävää tyhjentämisen poistoveden laatua. Mallinnuksessa vedenkäsittelyn katsotaan käsittävän kosteikko/laskeutusaltaan ja ilmastusjärjestelmän (SRK, 2011).

Vaiheen 1 mallinnus

Taulukko 8-3: HVA tutkimuksessa käytetyt geokemiallisen mallinnuksen tekniikat

SRK Consulting

Hannukainen Hannukainen Hannukainen

Vedenlaadun lähtötason ennuste Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle

Sivu 223

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Vedenlaadun vaikutukset vastaanottavissa pintavesistöissä Hannukaisen hankealueelta tulevien päästöjen vastaanottamisen seurauksena

Vaiheen 1 mallinnus Vastaanottavien virtavesien ja jokien metallien pitoisuuksista tehtiin ennustuksia konservatiivista massatasapainolähestymistä käyttämällä, joka tehtiin Golders Associates GoldSim ohjelmistolla. Ohjelmistossa volumetriset kuormitukset sekoitettiin kaikkien mahdollisten kontaminaatiolähteiden kanssa taustavedenlaatuun. Tämä menetelmä on konservatiivinen siten, että se on riippuvainen ei-termodynaamisesta tasapainosta, eikä ota huomioon esimerkiksi mineraalikyllästymistä, pH-tasapainoa, ilmakehän kaasutasapainoa eikä laimentamista adsorption kautta. Lyhyistä viipymäajoista vastaanottavissa vesistöissä johtuen, on perusteltua käyttää tällaista mallia, koska takuita tasapainon saavuttamisesta ei voida antaa ja koska saostumat tulevat todennäköisesti muodostamaan kolloidisen ja/tai suspentoituneen kuormituksen. (SRK, 2012a).

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Hannukainen Rautuvaara

Tammikuu, 2013

Rautuvaaran rikastushiekka-alueen pohjois- ja eteläaltaille tehtiin vedenlaatuennustuksia nykyisistä toimintaa edeltävistä kaivoksen elinaikaisten rikastushiekkojen sijoittamisen olosuhteista ja toiminnan jälkeisistä rikastushiekka-alueista. Kummassakin tapauksessa vakaat olosuhteet asetettiin linjaan pohjaveden vakaiden olosuhteiden mallinnuksen kanssa, joka on kuvattu Kappaleessa 8.1.1. Numeerista massatasapainolähestymistä käytettiin kemiallisten pitoisuuksien laskemiseen Rautuvaaran rikastushiekka-altaissa. Massatasapaino pitoisuuslaskelmat kohdistettiin termodynaamiseen tasapainoon määrittääkseen, onko yksikään komponenteista ylikyllästetty yleisten mineraalivaiheiden suhteen USGS termodynaamista spesiaatiokoodia PhreeqC käyttäen. Mallisyötteet annetaan Taulukossa 8-4. Katso lisätiedot Liitteestä J.

Päivitetyillä sekoittumismalleilla päivitettiin massan tasapainomallit Vaiheen 2 ennakoiduilla kuormituksilla. Hannukaisen rikastushiekkaaltaan kuormitukset on poistettu Vaiheen 2 laskelmista.

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Muonionjoen vedenlaatu

Sivu 224

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Vaiheen 1 mallinnus

Rautuvaaran rikastushiekka-alueelta alavirtaan olevien jokien pintavedenlaatuennuste.

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Rautuvaara Yhdistetty

Tammikuu, 2013

Rakentamisen jälkeiset laskelmat Muonionjoen vedenlaadussa, johtuen ehdotetusta purkupaikasta, laskettiin käyttäen kolmea menetelmää: Laatikkomalli: Purkupaikassa, jossa jäteveden alkulaimennus tapahtuu. Yksinkertainen malli valmistettiin GoldSim mallinnus ohjelmalla ja laskelmia tehtiin, kunnes vakaa tila oli saavutettu. (Eli pitoisuudet laatikossa eivät muuttuneet ajan kuluessa). Vedenpurkautumismalli: Purkupaikan lähellä, jossa jätevesi on muodostanut vedenpurkautumisviuhkan, mutta ei ole vielä kokonaan sekoittunut läpi joen. Tämä on mallinnettu käyttämällä 2D advektiodiffuusio yhtälöä; Täydellisen sekoittamisen malli: Etäisyys purkupaikasta, jossa jätevesi on sekoittunut kokonaan joenvirtaamiin. Tämä on mallinnettu käyttämällä tavanomaista konservatiivista laimenemismallinnuslähestymistä. Lähdetiedot annettiin vuodelle 5, 10 ja kaivoksen elinajaksi. Vedenlaatulaskelmat tehtiin samalle ajalle. Lisätietoja löytyy Liitteestä C.

Rakentamisen jälkeiset pitoisuudet on laskettu konservatiivista laimenemismallinnuslähestymistä käyttäen, joka on kuvattu yksityiskohtaisemmin Liitteessä J. Malli sisältää lähtötason kuormituksen ja virtaamat ja kuormitusta rikastushiekka-altaalta. Mallinnus sisältää geokemiallisen mallinnuksen ennustamat lähdetiedot, jotka on kuvattu yläpuolella ja Taulukossa 8-4. Geokemialliset mallinnusennusteet annetaan heinäkuun keskivirtaamaolosuhteille, vuosittaisille keskivirtaamaolosuhteille ja talven keskivirtaamaolosuhteille. Laimennuslaskelmat tehdään samoille ajanjaksoille. (Liite J)

Vaiheen 2 päivitys

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pintavedenlaadun ennuste Rautuvaaran alajuoksun joille sulkemisen jälkeen

Sivu 225

Tammikuu, 2013

Samoja menetelmiä käytettiin lopettamisskenaarioon kuin toiminnan ennakointiin ja korvaamaan Vaiheen 1 ennustukset Niesajoelle (Liite C).

Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Vedenlaadun lähtötason ennuste Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle sulkemisen jälkeen Ei tarvita Vaiheen 1 aikana

Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvien vedenlaatuvaikutukset kaivoksen sulkemisen jälkeen

Samoja menetelmiä käytettiin lopettamisskenaarioon kuin toimintavaiheen lähdetason ennakointiin, ennusteet sisältävät kolme skenaariota, jotka eroavat korkearikkisten rikastushiekan kapseloinnin tehokkuudesta lopettamisen aikana: Pahin mahdollinen vaihtoehto olettaa että 100 % korkearikkisestä rikastushiekasta on lisäämässä rikastushiekkaaltaan kuormitusta; keskitason vaihtoehto on että 50 % korkearikkisestä rikastushiekasta on kapseloitu suljettaessa; ja Paras vaihtoehto olettaa että 0 % korkearikkisestä rikastushiekasta on vaikuttamassa rikastushiekka-altaan kuormitukseen. (Liite J).

Vaiheen 2 päivitys

Vaihe 2 harkitsee louhosten keinotekoista täyttämistä käyttäen keinotekoisen täyttämisen mallin (kappale 8.2.1.) tuottamia määriä. Louhosjärvien vedenlaatu määritetään kahdessa vaiheessa, 1) ensimmäisen ylivuodon aikana sekä 2) hydrokemiallisesti vakaana aikana. Molemmissa tapauksissa mallit olivat yhden vaiheen (eli ne eivät huomioi ohimenevää täyttymistä) koska lyhyt täyttöaika tekee tämän lähestymistavan tarpeettomaksi. Mallinnus käytti massatasapaino lähestymistä, jossa kemialliset kuormitukset eri lähteistä, sisältäen korkeiden seinämien valumat ja rikastushiekka-altaiden suotovedet, yhdistettiin. Tämä liitettiin yhteen termodynaamiseen tasapainoon käyttäen numeerista termodynaamista tasapainotus kaavaa PhreeqC9, mikä sallii ylisaturoitujen mineraalifaasien saostumisen sekä kiintoaine: liuos ja kaasu: liuos interaktiot

Vaiheen 1 mallinnus

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Siirtymävaiheen louhosjärven vedenlaatu määriteltiin 14:sta askeleessa kattamaan 750 vuoden täyttymisjakson. Pitkäaikaisia vaiheita tarvittiin geokemiallisesti vakaan tilan saavuttamiseksi louhosjärvissä. Jokaisessa vaiheessa louhosjärvien vedenlaatu määritetään käyttämällä louhosjärven tulovesien suhteellista sekoittumismallia miinus ulosvirtaamat (mukaan lukien haihtumisen) louhosjärveltä verrattuna edellisen vaiheen louhosjärven veteen. Pohjaveden tulovedet, pintavesien valumat sekä suora sadanta laskettiin perustuen hydrogeologisen mallinnukseen, kuten myös päästöt sivukivien läjitysalueiden suotovesistä ja uudelleen täytetyistä rikastushiekoista. Mallinnus tehtiin käyttäen termodynaamisen tasapainotuksen koodia PhreeqC9 ja jokaisessa vaiheessa kyllästyneiden mineraalien annettiin saostua ja metallien adsorptio mineraalifaaseihin sallittiin.

Hannukainen

Sulkemisen jälkeinen

Mallinnuksen ennakointikomponentti

SRK Consulting

Rautuvaara Rautuvaara

Nykyinen / Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Pohjaveden vaikutukset historiallisen kaivoksen valumista eteläaltaaseen ja rikastushiekkaalueelle

Puhtaan pohjaveden virtaus pohjoisaltaaseen

Kaivoksen elin-aika

Vesi Hannukaisen hankealueelta (vain kaivoksen elinajan malli) Käsitelty vesi korkearikkisen rikastushiekan käsittelystä kaivoksen elinajan toimintojen aikana

Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Sivu 226

Tammikuu, 2013

Rautuvaaran louhoksiin takaisin täytettyjen rikastushiekkojen lähtökuormituksen oletetaan olevan samankaltaiset Hannukaisen louhoksessa takaisin täytettyjen korkearikkisten rikastushiekkojen lasketulle kuormitukselle suhteutettuna vähennettyyn lopulliseen takaisin täytettyyn 2 Mt rikastushiekkojen määrään. Tämän materiaalin kuormitus lisättiin malliin ilman virtaama komponenttia (eli oletettiin lisäykseksi taustavedenlaatuun)

Taulukko 8-4: Taulukko kuvailee massa tasapaino mallin syöttötietoja sekä lähteitä Rautuvaaran vedenlaadun ennakointi malliin.

Rautuvaaran louhokseen takaisin täytetyt rikastushiekat

Määrät on otettu suoraan tässä tutkimuksessa tehdystä pohjavesimallinnuksesta

Rikastushiekka-altaisiin suorina kuormituksina lisätyt kemiallisen ainesosat suhteutettuna arvioituihin suotovesimääriin (10 % kuormituksesta arvioidaan ilmaantuvan pohjoisaltaaseen ja 90 % eteläaltaaseen)

Pöyrystä 2012 otetut Hannukaisen vedenpoiston määrät ja vedenlaatu (Kirsi-Marja-Haanpaa pers comm). Tätä lähdettä ei lueta mukaan sulkemisen jälkeiseen vedenlaadun ennusteeseen.

Nykyinen / Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Sadanta ja valuma-alueen valuma

Kaivoksen elin-aika

Suoran sadannan pohjois- ja eteläaltaaseen ja myös kaiken ei-vaikutteisen valuman oletetaan esittävän puhtaan sadeveden piirteet (globaali karkea arviointi).

Sulkeminen

Korkearikkisen suotoveden laatu ja määrä kaivoksen elinaikana sekä sulkemisessa

Lähdekuorimituksen oletetaan olevan suhteessa kokonaiskuormitukseen, joka on ennustettu Eriksonin 2012 raportissa sulkemisen jälkeisien korkearikkisten rikastushiekkojen hapettumiselle. Tehtiin neljä skenaariota: 1) Ei päästöjä – olettaen rikastushiekkojen täyden kapseloinnin sulkemisen jälkeen; 2) 10 % kuormituksen vapauttaminen – olettaen, että 10 % koko mahdollisesta kuormituksesta vapautuu; 3) 50 % kuormituksen vapauttaminen – olettaen, että 50 % koko mahdollisesta kuormituksesta vapautuu; ja 4) 100 % kuormituksen vapautus – olettaen, että 100 % koko mahdollisesta kuormituksesta vapautuu. Kukin neljästä skenaariosta korostaa mahdollista vaihtelua ideaalisesti suunnitellun sulkemisen tapauksen ja Erikson 2012 välillä. Ideaalisen suunnittelun sulkemisen tapauksessa rikastushiekka on kuivatettu ja kokonaan kapseloitu sulkemisen jälkeen olettaen, että yhtään suotovettä ei vapaudu luontoon. Eriksonin 2012 korostamassa tapauksessa missä HDPE eristetyn alueen eheys vähenee ajan myötä (100 - 1000 vuoden ajanjaksolla) ja siten täytyy olettaa täyttä suotoa ympäristöön.

Korkearikkisten kemialliset kuormitukset lähdetietojen (massa/aika) otettiin Hannukaisen toteutettavuustutkimuksen rikastushiekka karakterisointiraportista ennakoidulle suotamiselle eristeen läpi. Tämä edellyttää, että rikastushiekat neutralisoidaan kalkilla ARD:n tuoton estämiseksi kaivoksen elinajaksi. Korkearikkisessä altaassa ei tehty erottelua pyriittirikastushiekkajakeiden suotovesissä ja magneettikiisurikastushiekkajakeiden suotovesissä.

Kaivoksen elin-aika

Ennustetut kaivoksen elinaikaiset suotovesimäärät kuten ennustettuna tämän tutkimuksen osana tehdystä hydrogeologinen mallinnuksesta + ylimääräinen lisä puhdistetusta käsittelyvedestä. Suotovesimäärät sulkemisen jälkeisessä suotautumisskenaariossa on arvioitu olevan identtiset kaivoksen elinajan skenaarioon sillä erotuksella että puhdistettu käsittelyvesi ei enää myötävaikuta suotoveden kokonaismäärään. Moreenikerroksen lisäämisen ei oleteta vaikuttavan itse rikastushiekkoihin imeytymiseen. Jokaisessa tapauksessa kuormitukset ovat suhteutettu pohjois- tai eteläaltaaseen virtaaviin arvioituihin suotovesimääriin (10 % kuormituksesta arvioidaan ilmaantuvan pohjoisaltaaseen ja 90 % eteläaltaaseen)

Kaivoksen elinaikainen kemiallinen kuormitus (Erikson2012: Hannukaisen toteutettavuustutkimuksen rikastushiekan karakterisointiraportti) Nämä kuormitukset laskettiin Vaiheen 1 rikastushiekan sijoitusta varten ja niiden oletetaan olevan samanlaiset LIMS-magneettierotellun rikastushiekan kuormituksen kanssa Rautuvaaran alueella Vaiheessa 2.

Sulkemisen kemiallinen kuormitus (Eriksonin 2012 - Hannukaisen toteutettavuustutkimuksen rikastushiekka karakterisointiraportti) nämä kuormitukset laskettiin Vaiheen 1 rikastushiekan sijoittamiseen ja niiden oletetaan olevan suunnilleen samanlaiset rikastushiekan kuormituksien kanssa Rautuvaaran alueella Vaiheessa 2.

Ennakoituna kokonaispohjavedenottona käsitellyt virtaamat pohjoisaltaaseen

Kokonaispohjavesivirtaamana käsitellyt virtaamat altaaseen suhteutettuna kaivoksen vaikuttamiin virtaamareitteihin

Vedenlaadun oletetaan olevan samanlainen kuin kaikkien pohjoisaltaan virtausreitillä olevien pohjavesikaivojen keskimääräisen vedenlaadun

Veden laadun oletetaan olevan samanlainen kuin historiallisista kaivoksista nähden pohjaveden alavirtaan sijaitsevien RAU12HYD01 ja RAU12HYD02 kaivojen keskiarvon.

Kokonaispohjavesivirtaamana käsitellyt virtaamat altaaseen suhteutettuna virtaamareitteihin, joihin kaivos ei ole vaikuttanut.

Suotovesimäärän oletetaan olevan tasan 50 % vuotuisesta sadannasta sivukivien läjitysalueelle.

Historiallisen sivukiven läjitysalueen suotoveden laadun oletetaan olevan samanlainen kuin neljästä koekuopasta saadun huokosveden keskimääräisen laadun. Kuormituksen läjitysalueelta oletetaan pysyvän vakiona, kun LIMS-magneettierotellun rikastushiekan peite otetaan huomioon. Veden laadun oletetaan olevan samanlainen kuin historiallisista kaivoksista nähden alamäessä sijaitsevien RAU12HYD01 ja RAU12HYD02 kaivojen keskiarvon.

Suotovesimäärät kuten ennakoitu pohjaveden nykytilan skenaariossa

Mitatun vedenlaadun oletetaan olevan samanlainen kuin olemassa olevan rikastushiekka-altaan pohjoisreunan suotoveden. Sulkemisen jälkeen korkearikkisen rikastushiekan kuormitusta ei sisällytetä malliin koska oletetaan, että sulfidin hapettuminen suuriltaosin loppuu LIMS-magneettierotellun rikastushiekan sijoittamisesta ja saturaatio-olosuhteiden syntymisestä johtuen. Siksi tämä lähdetieto on poistettu sulkemismallista ja suotoveden kokonaiskuormituksen oletetaan jakavan hienoainesten suotoveden ominaisuudet.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report Raportoitu keskimääräinen huokoisveden vedenlaatu rikastushiekkojen hienoainesalueen koekuopissa (TP06, 07 and 08).

Volumetrinen virtaama-aines

Suotovesien määrät olemassa olevista rikastushiekoista oletetaan olevan samankaltaiset kaivoksen elinaikaisten suotovesien määrien talven, heinäkuun ja keskiarvoisen skenaarioiden kanssa. Kemiallinen kuormitus otetaan lähempään tarkasteluun ja huokosveden laskun korotetun tason lisäkuormituksien oletetaan olevan vähäisiä.

Kemiallinen ainesosa

Sulkeminen

Kaivoksen elin-aika

Nykyinen / Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Puhtaan pohjaveden virtaus eteläaltaaseen ja rikastushiekoille

LIMS-magneetti erotellun rikastushiekan soutoveden laatu ja määrä kaivoksen elinaikana sekä lopettamisessa

Nykyinen / Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Nykyinen

Nykyinen / Kaivoksen elin-aika / Sulkeminen

Sovelletaan

Historiallisen sivukivien läjitysalueen suoto

Nykyinen rikastushiekka suoto (Karkeat happamat rikastushiekat)

Nykyinen rikastushiekka suoto (hienoaines)

SRK Consulting

Lähde

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9.1

Äkäsjoki SRK pohjavesimallin tulokset osoittavat, että ennen louhimista, pohjavesivirtaama on kaivoshankealueelta jokia kohti. Louhoksen tyhjentäminen operationaalisen louhinnan aikana tekee louhoksen ympärille alenemakartion, mikä aiheuttaa tämän pohjaveden gradientin kääntymisen siinä määrin, että jokivesien ennakoidaan täyttävän pohjavesijärjestelmää ja lisäävän pohjavesivirtaamaa louhoksiin. Siten on mahdollista, että Hannukaisen kaivoksen avolouhoksiin liittyvät tyhjentämistoimet voivat vähentää Äkäsjoen (mukaan lukien Kuerjoen myötävaikutus) perusvirtaamaa kaivoksen läheisyydessä. Suurin vähennys on ennakoitu kaivostoimintojen 19. vuodelle, (eli kaivoksen elinaika) 2.556 m3/päivä (vastaa 30L/s 0,03 m3/s) väheneminen pohjavirtaamaan. Tähän on ennakoitu virtaamien hävikki molemmista Äkäsjoesta ja Kuerjoesta, mikä vaikuttaa Äkäsjoen virtaamiin kaivosalueen lähellä. Kaivosalueen rakentaminen tulee myös aiheuttamaan valuma-alueiden 1,6 % pienentymisen lähtötilanteeseen verrattuna, vaikuttaen virtaamiin kesäkuukausina (Taulukko 9-1). Taulukko 9-1: Kaivosalueen lähellä sijaitseviin Äkäsjoen virtaamiin mahdollisesti vaikuttavat kaivosalueet Kaivoksen osa

Kaivoksen osan alue Äkäsjoen valuma-alueella (km2), sisältäen valuma-alueet Kuerjoen valuma-alueella

Hannukaisen louhos

2,08

Kuervitikon louhos

0,56

PAF ITÄ WRD

1,62

NAF ITÄ WRD

0,81

OB ITÄ WRD

2,05

PAF LÄNSI WRD

0,27

NAF LÄNSI WRD

0,41

OB LÄNSI WRD

0,64

Vedenkeräyslampi

Poistetut alueet yhteensä

8,44

Luonnollinen valuma-alue

523

% valuma-alueista poistettu

1,6%

Äkäsjoen kuukausittaisten virtaamien ennakoitu prosentuaalinen vähennys kaivoshankealueella on esitetty Taulukossa Taulukko 9-. Ennakoidut vähennykset 7 päivän alivirtaamat ja Q10 ennusteet on esitetty Taulukossa Taulukko 9-.

Tammikuu, 2013 Sivu 227

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-2: Äkäsjoen virtaamien ennakoitu muutos johtuen rakentamisen jälkeisen pohjavirtaaman vähenemisestä ja pintaveden valumien muutoksista (kaivoksen elinaika) Virtaaman prosentuaalinen vähennys lähtötason tilanteesta % Ta m

Hel

Mar

Huh

Tou

Kesä

Hei

Elo

Syys

Lok

Mar

Jou

1/100 KUIVA

1/50 KUIVA

1/10 KUIVA

Keskivirtaam a

1/10 MÄRKÄ

1/50 MÄRKÄ

1/100 1 1 1 0 2 2 2 2 2 2 0 1 MÄRKÄ Oranssit kuukaudet käsitetään vaikuttuneiksi ainoastaan pohjavirtaaman muutoksilla. Valkoiset kuukaudet ovat vaikuttuneita valuma-alueen virtaamien muutoksista ja pohjavirtaaman vähentymisestä.

Taulukko 9-3: Äkäsjoelle ennakoitu muutos 7 päivän alivirtaamassa ja 7 päivän Q10 arviot Alivirtaaman muuttuja

Lähtötason virtaama m3/s

Perusvirtaaman ennakoitu vähennys (m3/s)

Virtavesien virtaaman prosentuaalinen vähennys

Vuosittainen 7 vrk keskialivirtaama (m3/s)

1,01

0,03

7 vrk keskialivirtaama heinä-syyskuu (m3/s)

1,34

0,03

Vuosittainen 7 vrk Q10 keskivirtaama (m3/s)

0,55

0,03

7 vrk heinä-syyskuun Q10 keskivirtaama 0,79 0,03 (m3/s) Perustuu ainoastaan ennakoituun muutokseen perusvirtaamassa

Tulokset eivät näytä enempää kuin 2 % vähennystä virtaamissa keskimääräisen vuoden aikana, vaikutuksen noustessa vain 4 – 5 % jopa kaikkein äärimmäisille kuiville virtausolosuhteille (eli kerran sadassa vuodessa kuivuuden kuukautinen keskiarvovirtaus ja vuotuinen keskiarvo 7-päivän Q10 virtaus). Hydrauliset laskelmat vedentasolle ja uomien kosteikoille perustuvat Manningsin kaavaan kalibroituna toukokuun 2011 vedentasoon ja virtausmittauksiin (valokuva 9-1).

Tammikuu, 2013 Sivu 228

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valokuva 9-1: Äkäsjoen yläjuoksu Valkeajoen liittymäkohdassa (SRK 10/05/2011), otettu joen virtaaman tarkkailukohdasta SW012 Vedentasot laskettiin alivirtaaman olosuhteille. Pienentyneen pohjavirtaaman vaikutus näytetään kuvassa 9-1 ja taulukossa 9-4. Tulokset osoittavat olemattomia muutoksia vedentasoissa ja virtaamaalueessa vastineena ennakoituihin muutoksiin pohjavirtaaman olosuhteissa kaivoksen tyhjentämisen takia.

Kuva 9-1:

Äkäsjoen mittauspaikan poikkileikkaus, näyttäen tutkimuksen aikaiset ja ennakoidut vedentasot alivirtaaman olosuhteissa.

Tammikuu, 2013 Sivu 229

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-4: Vähentyneen pohjavirtaaman ennakoitu vaikutus Äkäsjoen uoman osalle. Lähtötaso

Muutos parametreissä LOM

Virtaa ma m3/s

Vede n korke us m

Märkä piiri m

Poikkileik kaus m2

Virtaa ma m3/s

Vede n korke us m

Märkä piiri m

Poikkileik kaus m2

7 vrk vuosittainen alivirtaamajaks o

1,1

9,71

24,24

2,6

-0,003

<0,01

-0,03

<0,1

7 vrk heinäsyyskuun keskialivirtaam ajakso

1,34

9,72

24,47

2,9

-0,003

<0,01

-0,03

0,1

Vuosittainen 7 vrk Q10 keskivirtaama

0,55

9,67

22,19

1,6

-0,003

<0,01

-0,15

<0,1

0,79

9,69

23,41

2,1

-0,003

<0,01

-0,15

<0,1

Virtaama olosuhteet

7 vrk heinäelokuun Q10 keskivirtaama

Toimintavaihe: Sivukiven läjitysalueiden suotovesien vaikutus virtaamien vedenlaatuun Toimintavaiheen aikana kontaktivesi kaivosalueelta, kuten pintavesien valumat paljastuneiden pintojen yli, louhosten pumppauskuoppien vesi, pintavesien valumat sivukiven läjitysalueilta otetaan talteen ja ohjataan vedenkeräysaltaaseen alueella. Tätä vettä uudelleen käytetään alueella tai se käsitellään ennen pumppaamista Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle. Siten pintavesien valumien ei odoteta aiheuttavan merkittäviä muutoksia Äkäsjoen pintaveden laatuun. Kuitenkin sivukiven läjitysalueiden läpi pohjaveteen kulkevan suotoveden on mahdollista vaikuttaa virtavesien pohjavirtaaman laatuun. Arvioita pohjaveden suodon määristä ja laadusta Äkäsjokeen on tehty käyttäen kappaleessa 8.1.3 kuvailtuja menetelmiä ja vedenlaatu Äkäsjoessa ennakoitiin kevät- ja talvivirtaamien olosuhteiden konservatiivisten laimentumislaskelmien kautta. Arvioinnissa harkittiin jatkuvaa suotoa rikastushiekka-altaalta. Ennakoidut pitoisuudet joessa hahmotellaan taulukossa 9-5. Mallin tulokset osoittavat, ettei tärkeimpien muuttujien kynnysarvojen ylityksiä ole ennakoitu kevään virtaamaolosuhteille. Talvikuukausien aikana on ennakoitu kadmiumin, kromin, elohopean ja uraanin kynnysarvojen ylityksiä. Kuitenkin kromin ja uraanin ennakoituja pitoisuuksia täytyy seurata tarkasti, koska näiden muuttujien ennakoidut pitoisuudet sivukiven läjitysalueiden pintavirtaamissa saattavat olla ylivarovaisia, kuten keskusteltu Kappaleessa 3.2.

Tammikuu, 2013 Sivu 230

Taulukko 9-5: Kaivoksen elinajan lopun Äkäsjoen vedenlaadun ennusteet WQO – FS09 Muuttuja

Lähtötason pitoisuudet

Yksikkö TV

Ennakoidut pitoisuudet kaivoksen elinajan loppu (mg/l) Kevät (touko/kesä)

Keskiarvo talvi

Prosenttiosu Kevät (touko/k

Keskeiset muuttujat mg/L

0,0019

0,01

0,001

Nitraatti

mg/L

0,073

0,012

0,013

2,5

Kloridi

mg/L

0,992

150

0,0008

0,0032

0,020

300

Sulfaatti

mg/L

4,4

3,2

3,3

2,1

Rauta

mg/L

0,4

0,98

0,28

0,29

2,1

Alumiini

mg/L

0,05

0,1

0,021

0,022

2,6

Arseeni

mg/L

0,000098

0,005

0,000065

0,000067

0,000074

3,5

Kadmium

mg/L

0,0000031

0,00008

0,0000025

0,0000028

0,0000044

Koboltti

mg/L

0,000077

0,004

0,00004

0,000043

0,000059

7,6

Kromi

mg/L

0,00032

0,001

0,00028

0,00032

0,00057

Kupari

mg/L

0,00047

0,005

0,00036

0,00037

0,00038

2,6

Elohopea

mg/L

0,0000026

0,00005

0,0000016

0,0000019

0,0000035

Mangaani

mg/L

0,018

0,7

0,010

2,1

Molybdeeni

mg/L

0,00019

0,00017

0,00018

0,00019

3,3

Nikkeli

mg/L

0,0003

0,02

0,00021

0,00022

0,00023

3,1

Lyijy

mg/L

0,000052

0,0072

0,000036

0,000037

2,1

Uraani

mg/L

0,0001

0,015

0,000092

0,00010

0,00015

mg/L

0,0016

0,03

0,00088

0,00092

0,0011

Nitriitti

Sinkki

Muut muuttujat Fosfaatti

mg/L

0,011

0,017

0,0085

TOC

mg/L

7,7

Kalsium

mg/L

3,1

4,8

Kalium

mg/L

0,49

Magnesium

mg/L

0,96

Natrium

mg/L

Pii

mg/L

Barium Strontium Antimoni

0,0063

0,0075

4,8

2,7

3,2

2,2

0,82

0,39

0,38

0,40

2,6

1,4

0,87

0,93

0,95

2,3

1,8

2,5

1,6

1,5

1,6

2,4

6,1

4,8

4,2

2,1

mg/L mg/L

0,0052

0,01

0,0046

0,0082

0,02

0,03

0,017

0,018

2,2

mg/L

0,00001

0,000014

0,000010

0,000012

0,000020

Huom, vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut arvot ovat hälytysrajojen ylityksiä

Sulkemisen jälkeinen: Sivukiven läjitysalueiden suotoveden ja Hannukaisen louhosjärven ylivuodon vaikutus virtaamien veden määrään ja laatuun Kuvaus Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen Hannukaisen louhos täytetään keinotekoisesti, kuten kerrottu Kappaleessa 9-6 ja kokonaan kuvailtuna Liitteessä K. Kerran täytyttyään Hannukaisen louhosjärvellä on positiivinen vesitase (Liite K) ja ylimääräinen vesi louhosjärvestä virtaa Äkäsjokeen. Kuervitikosta vesi virtaa Kuerjokeen ja sieltä seuraavaksi Äkäsjokeen. Suljettaessa ei sivukiven läjitysalueista ennakoida suotovesien suoraa pääsyä

Tammikuu, 2013 Sivu 231

Äkäsjokeen; suotovesi laskee louhosjärveen ja sekoittumisprosessi määrittelee louhosjärven yläkerroksista Äkäsjokeen päästetyn vedenlaadun.

louhosjärvessä

Vedenlaadun ennusteet Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärville on selostettu täysin Kappaleessa 9.7. Ennusteet on tehty louhosjärven ensimmäisestä ylivuotamisesta ja vakaasta vaiheesta. Lisäksi annetaan kaksi louhosjärvien laatuennustetta, yksi jossa oletetaan, että mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven läjitysalueen suotovesi on yhdenmukainen kosteuskammiotestin tuloksien kanssa (HCT taulukossa 9-7) ja toinen olettaen, että mahdollisesti happoa tuottavan sivukivimateriaalin suotovesi on yhdenmukainen NAG-testin (hapontuottopotentiaalin määrittäminen) tuloksien kanssa (NAG tulokset taulukossa 9-7). Näiden kahden testin tuloksiin perustuvia vedenlaatuennusteita tarkastellaan taulukossa 9-7 tarjotakseen rajoja todennäköiselle jokiveden laadulle; todellisen sivukiven läjitysalueiden valumien vedenlaadun odotetaan olevan jossain näiden kahden tuloksen välissä. Täydelliset yksityiskohdat annetaan Kappaleessa 9.7. Louhosjärvien vedenlaadun vaikutus Äkäsjoen virtaamavedenlaatuun hahmotellaan taulukossa 9-7, joka antaa Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvien ylivuotoa koskevien laimentumislaskelmien tulokset. Virtaaman arviointi Tavallisten valumaolosuhteiden aikana mallinnus ennustaa vuotuisen virtaaman määrän Hannukaisen louhosjärvestä Äkäsjokeen olevan noin 1.200.000 m3/vuodessa (Liite K). Kuukausittaiset virtausten jakautumiset näytetään Taulukossa 9-13, jossa ne esitetään prosenttiosuuksina virtaamista Äkäsjoessa kaivoksen läheisyydessä. Mallinnuksessa toimintojen aikana virtaamat Äkäsjokeen vähenivät, johtuen pohjavirtaaman vähenemisestä ja jokeen virtaavan valuma-alueen pienentymisestä. Sulkemisvaiheessa Hannukaisen louhosjärvelle käännetty valuma-alue yhdistetään takaisin Äkäsjoen valuma-alueeseen ja pohjavirtaaman ennakoidaan palaavan rakentamista edeltäneisiin olosuhteisiin, kun alueellinen pohjavedentaso palaa lähelle rakentamista edeltävään tasoon. Siten sulkemisvaiheessa Äkäsjoen virtaamien ennakoidaan palaavan lähelle lähtötason olosuhteita. Hannukaisen louhosjärven ylivuotamisen vuoksi lisääntyneet virtaamat Äkäsjokeen näytetään taulukossa 9-6 olevan samanlaiset toiminnan aikaisen hävikin kanssa, kuten taulukossa 9-2. Vaikutusten arviointi ilman lieventämistoimia Tulokset osoittavat, että louhosjärvien vesien ensimmäisen ylivuodon jokeen ennakoidaan ylittävän usean tärkeän parametrin kynnysarvot, mukaan lukien kadmium, koboltti, kupari, elohopea, molybdeeni, nikkeli ja uraani monissa virtausolosuhteiden ja sivukiven läjitysalueiden valumavesien laadun yhdistelmissä. Kupariennusteiden ennakoidaan ylittävän hälytysrajat keskimääräisten talvivirtausolosuhteiden aikana, perustuen NAG-testin tietoihin sivukiven läjitysalueiden valumavesistä. Tämän vuoksi on todennäköistä, että kupariennusteet NAG-testin tiedolle on yliarvioitu, olettaen pH:n louhosjärvissä olevan pienempi kuin NAG ennusteissa on käytetty. Vakaan olotilan tulovesien olosuhteet ennakoivat louhosjärvien huonompaa vedenlaatua verrattuna ensimmäiseen ylivuotoon. Tämä ei ole odottamatonta, koska ensimmäisen ylivuodon tulokset sisältävät laimentumisen louhosjärviin pumpatusta vedestä, jota käytettiin louhoksen täyttämiseen käytetyn ajan vähentämiseksi. Mallin tulokset ehdottavat mahdollisia

Tammikuu, 2013 Sivu 232

raudan, alumiinin, koboltin, kromin ja kuparin hälytysrajojen ylityksiä, useimmat ylitykset (kaikki paitsi kromi) sivukiven läjitysalueiden suotovesissä perustuvat NAG-tuloksien skenaarioon. Kynnysarvojen ylityksiä ennakoidaan kaikille tärkeille muuttujille, paitsi nitraatille ja kloridille. Louhosjärvien vedenlaatuennusteet olettavat Hannukaisen louhokselle mahdollisesti matalaa pH arvoa (pH 5,5 ensimmäiselle ylivuodolle ja pH 3,5 vakaalle tilalle) ja Kuervitikon louhokselle (pH 3,8 ensimmäiselle ylivuodolle; pH 6,2 vakaalle tilalle). Siten ilman lievennystoimia on riski, että Äkäsjoen happamuusarvot putoavat pH 6 ja pH 9 hälytysrajojen ulkopuolelle. Kuten mainittuna yllä ja Kappaleessa 9.7 ‘vakaan tilan’ tuloksia tulee pitää konservatiivisina (korkeina), mutta ne ilmaisevat huonolaatuisen veden mahdollisuutta louhosjärvissä ja tämän seurauksen vaikutusta Äkäsjokeen. Tulokset osoittavat, että lisää mallinnustyötä ja lieventämistoimien kehitystä tarvitaan tuottamaan hyväksyttävä vedenlaatu Äkäsjokeen. Lievennettyjen vaikutusten arviointi Kuten hahmoteltu Kappaleessa 9.7 Hannukaisen louhosjärven pintakerroksen vedenlaatu riippuu useasta kemiallisesta (mm. sivukiven läjitysalueiden ja louhosten seinämien valumavesien laadusta) sekä fysikaalisesta tekijästä (mm. fysikaalisen kerrostumisen tai stratifikaation läsnäolosta louhosjärvessä.) Kuitenkin huolimatta näistä epävarmuustekijöistä, kaksi mahdollista lieventämistoimea, mitä voidaan käyttää, ovat: 1)

Alkaliinisen kiven lisääminen (kalkkikivi, CaCO3) mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven läjitysalueisiin; ja

Alkaliinisen lisäaineen6 lisääminen (kuten kalkki, CaO) Kuervitikon louhosjärveen korjaamaan alkujaan huonoa vedenlaatua.

Laskelmat mahdollisesti happoa tuottavien sivukiven läjitysalueiden neutraloimiseksi tarvittavan kalkkikiven massan määrästä ja tarvittava kalsiumoksidi neutralisoimaan (eli nostamaan pH arvoa) Kuervitikon louhosjärvi annetaan Kappaleessa 9.7. yhdessä siitä seuraavien louhosjärvien vedenlaadun arviointien kanssa. Kalkkikiven lisäämisen vaikutukset Äkäsjoen vedenlaatuun on yhteenvedetty taulukossa 9-8. Tulokset osoittavat huomattavaa parannusta hapontuottopotentiaalin määrittämisen tuloksiin vedenlaadun ennusteissa, erityisesti vakaan tilan mallin tuloksissa, neutraloidun sivukiven läjitysalueen valuman näyttäessä mahdollisia hälytysrajojen ylityksiä ainoastaan kromille. Mitkään parametrit eivät näytä ylittävän hälytysrajoja ensimmäisen ylivuodon tapauksessa, kuparipitoisuuksien huomattavien vähentymisien kanssa. Kalkin lisääminen Kuervitikon louhosjärviin tuottaa

Tässä yhteydessä alkalinen lisäaine on aine, joka on lisätty kaivoslaitokseen (sivukiven läjitysalue, louhosjärvi, rikastushiekka-allas) riittävässä määrin neutralisoimaan kaikki tuotettu happamuus ja varmistamaan neutraali pH

Tammikuu, 2013 Sivu 233

ainoastaan parannuksia vedenlaatuun verrattuna lähtötason hapontuottopotentiaalin määrittämisen ennusteeseen. Tuloksia ei ole annettu yhteisvaikutuksesta kalkkikiven lisäämisestä mahdollisesti happoa tuottaviin sivukiven läjitysalueisiin ja kalkin lisäämisestä Kuervitikon louhosjärveen, koska sen on ajateltu olevan tarpeeton toimenpide. Vaikutus, mikä havainnoinnin puutteilla on sivukiven läjitysalueista valittuihin muuttujiin, kuten kromin ennusteisiin, on käyty läpi kappaleessa 9.7.

Tammikuu, 2013 Sivu 234

Ylivuodon prosenttiosuus Äkäsjoen virtaamasta 1

0,016

Helmi

0,016

Maalis

0,015

Huhti

0,208

Touko

0,3

0,024

Kesä

0,036

Heinä

0,043

Elo

0,049

Syys

Sivu 235

0,058

Loka

a Nämä ovat arvioita ja valuma louhosjärveltä voi jäädä tapahtumatta, kun louhosjärvi ja alavirran vesistöt ovat jäätyneet

0,016

Keskimääräinen kuukausittainen ylivuoto Hannukaisen louhoksesta (m3/s)

Tammi

Taulukko 9-7: Hannukaisen kerran täytetyn louhosjärven ennakoitu kuukausittainen valuma

SRK Consulting

0,4

0,015

Marras

0,016

Joulu

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

mg/L

Elohopea

Natrium

mg/L

Kupari

mg/L

Kromi

Magnesium

mg/L

Koboltti

mg/L

Kadmium

Kalium

mg/L

Arseeni

mg/L

Alumiini

Kalsium

mg/L

Rauta

mg/L

Sulfaatti

TOC

mg/L

Kloridi

mg/L

Nitraatti

Fosfaatti

Yksikkö

0,015 0,03

0,0001

0,0016

1,8

0,96

0,49

3,1

7,7

2,5

1,4

0,82

4,8

0,017

0,0072

0,000052

0,011

1 0,02

0,0003

0,7

0,018

0,00019

0,005

0,001

0,00032 0,00005

0,004

0,000077

0,00047

0,00008

0,0000031

0,0000026

0,1 0,005

0,05

0,000098

65 0,98

0,4

0,992

4,4

20 150

0,073

WQO – FS09

0,012

1,6

0,87

0,39

2,7

0,0085

Muut muuttujat

0,00088

0,000092

0,000036

0,00021

0,00017

0,01

0,0000016

0,00036

0,00028

0,00004

0,0000025

0,000065

0,021

0,28

3,2

0,0008

1,6

0,000086

0,022

0,28

3,7

0,074

1,7

0,97

0,57

3,4

0,0089

0,0012

0,00026

0,000041

0,00035

0,00028

0,013

0,0000044

0,00042

0,00067

0,0001

0,0000068

Sivu 236

0,93

0,45

3,2

0,0068

0,00099

0,00016

0,000039

0,00026

0,00021

0,011

0,0000023

0,00038

0,00036

0,00006

0,000004

0,000072

0,021

0,28

3,5

0,029

0,016

0,018

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Keskeiset muuttujat

Lähtötason pitoisuudet

1,5

0,94

0,41

3,2

0,0068

0,0011

0,00016

0,000042

0,00057

0,00019

0,011

0,0000022

0,0031

0,00035

0,0000039

0,00007

0,024

0,33

3,7

0,021

0,016

1,6

0,98

0,48

3,3

0,0087

0,0015

0,00027

0,000047

0,0012

0,00022

0,012

0,0000041

0,0076

0,00063

0,00085

0,0000064

0,000081

0,029

0,4

4,2

0,055

0,018

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo talvi (touko/kesä)

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

Äkäsjoelle ilman lieventämistoimia ennakoidut sulkemisen jälkeiset vedenlaatuennusteet

Muuttuja

Taulukko 9-8:

SRK Consulting

3,3

1,8

4,1

6,7

0,02

0,0029

0,0033

0,000048

0,0008

0,00069

0,055

0,000036

0,00089

0,0036

0,00077

0,000034

0,00017

0,031

0,29

5,6

0,83

0,042

2,8

2,6

4,1

0,033

0,0094

0,0029

0,00042

0,018

0,00074

0,05

0,000027

0,16

0,0039

0,016

0,000046

0,0002

0,57

1,8

0,5

0,044

2,3

1,7

2,1

3,7

0,023

0,0071

0,0021

0,00037

0,015

0,00053

0,043

0,000012

0,13

0,0015

0,013

0,000027

0,00013

0,49

1,6

0,29

0,036

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Tammikuu, 2013

2,8

1,5

3,5

5,9

0,01

0,0016

0,0024

0,000046

0,00058

0,00049

0,047

0,000019

0,00049

0,0012

0,00054

0,000017

0,0001

0,023

0,28

5,1

0,58

0,035

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet – Vakaan tilan olosuhteet

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Pii

Barium Strontium

Antimoni 0,000014

0,03

0,00001

0,01

0,02

0,0052

6,1

WQO – FS09

0,00001

0,017

0,0046

4,8

Lähtötason pitoisuudet

0,000064

0,018

0,008

4,1

0,00015

0,019

0,0081

4,1

0,000014

0,017

0,008

4,1

Sivu 237

0,000025

0,018

0,0081

4,1

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo talvi (touko/kesä)

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Huom, vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut arvot ovat hälytysrajojen ylityksiä

Yksikkö

Muuttuja

SRK Consulting

0,0021

0,042

0,0081

4,1

0,00015

0,025

0,008

4,1

0,000073

0,022

0,008

4,1

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Tammikuu, 2013

0,0017

0,037

0,0081

4,1

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet – Vakaan tilan olosuhteet

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yksikkö

mg/L

Muuttuja

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

20 150 65 0,98 0,1 0,005 0,00008 0,004 0,001 0,005 0,00005 0,7 1 0,02 0,0072 0,015

0,073

0,992

4,4

0,4

0,05

0,000098

0,0000031

0,000077

0,00032

0,00047

0,0000026

0,018

0,00019

0,0003

0,000052

0,0001

WQO – FS09

0,000092

0,000036

0,00021

0,00017

0,01

0,0000016

0,00036

0,00028

0,00004

0,0000025

0,000065

0,021

0,28

3,2

0,0008

0,012

Sivu 238

0,00027

0,000036

0,0011

0,00021

0,012

0,0000039

0,00063

0,00056

0,00084

0,0000064

0,000071

0,022

0,28

4,2

0,055

0,018

0,00016

0,000036

0,00055

0,00019

0,011

0,0000021

0,00049

0,00031

0,00035

0,0000038

0,000065

0,021

0,28

3,7

0,021

0,016

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkia lisättynä Kuervitikkoon Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Keskeiset muuttujat

Lähtötason pitoisuudet

0,00016

0,000039

0,00025

0,00019

0,01

0,0000021

0,00049

0,00035

0,00011

0,0000035

0,00007

0,022

0,28

3,6

0,021

0,016

0,00027

0,000041

0,00032

0,00022

0,011

0,000004

0,00066

0,00063

0,00021

0,0000055

0,000081

0,025

0,29

0,055

0,018

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkikiveä lisätty PAF WRD:n Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

0,0029

0,000046

0,00063

0,014

0,000024

0,00077

0,0035

0,0011

0,000027

0,00016

0,03

0,29

0,49

0,043

Kevät (touko/kesä)

Tammikuu, 2013

0,0021

0,000043

0,00044

0,00043

0,013

0,000009

0,00047

0,0011

0,00084

0,000011

0,000098

0,022

0,28

9,4

0,28

0,036

Keskiarvo talvi

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkikiveä lisätty PAF WRD:n

Ennakoidut pitoisuudet– Vakaan tilan olosuhde

Taulukko 9-9: Äkäsjoelle ennakoidut vedenlaatuennusteet, lievennettynä kalkkikiven lisäämisellä mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven läjitysalueisiin tai Kuervitikon louhosjärveen

SRK Consulting

mg/L

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Pii

Barium

Strontium

Antimoni

0,00001

0,02

0,0052

6,1

1,8

0,96

0,49

3,1

7,7

0,000014

0,03

0,01

2,5

1,4

0,82

4,8

0,017

0,03

0,0016

0,011

WQO – FS09

0,00001

0,017

0,0046

4,8

1,6

0,87

0,39

2,7

0,0085

0,000025

0,018

0,0081

4,1

1,6

0,98

0,48

3,6

0,0075

0,0014

0,000014

0,017

0,008

4,1

1,5

0,94

0,41

3,4

0,0062

0,0011

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkia lisättynä Kuervitikkoon Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Muut muuttujat

0,00088

Lähtötason pitoisuudet

0,000014

0,017

0,008

4,1

1,5

0,93

0,42

3,2

0,0068

0,00096

Sivu 239

0,00018

0,025

0,008

4,1

2,8

1,4

2,4

4,1

0,018

0,0029

Kevät (touko/kesä)

Tammikuu, 2013

0,000092

0,022

0,008

4,1

2,3

1,2

3,8

0,01

0,0015

Keskiarvo talvi

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkikiveä lisätty PAF WRD:n

Ennakoidut pitoisuudet– Vakaan tilan olosuhde

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,000025

0,018

0,0081

4,1

1,6

0,98

0,49

3,3

0,0086

0,0011

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkikiveä lisätty PAF WRD:n Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

Huom, vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut arvot ovat hälytysrajojen ylityksiä

mg/L

Yksikkö

Fosfaatti

Sinkki

Muuttuja

SRK Consulting

9.2

Kuerjoki Toimintavaihe: Louhosten tyhjentäminen ja muutokset luonnolliseen valumakuvioon SRK:n pohjavesimallit osoittavat, että Hannukaisen kaivoksen avolouhoksiin yhdistetyt tyhjentämistoimenpiteet mahdollisesti vähentävät pohjavirtaaman panosta Kuerjokeen suurimmalla vähennyksellä, 1.124 m3 päivässä, (vastaa 13 l/s Toimintavaihe: Louhosten tyhjentäminen ja muutokset luonnolliseen valumaantai 0,0133 m3/s) tapahtuen kaivostoimintojen 19. vuodella (eli kaivoksen elinaika) (SRK, 2012a). Kaivosalueen rakentaminen tulee myös aiheuttamaan valuma-alueiden noin 0,7 %:n pienentymisen lähtötilanteeseen verrattuna, vaikuttaen vesien virtaamiin kesäkuukausina (Taulukko 9-9). Taulukko 9-10: Kuerjoen kaivosalueen alueet Kaivoksen osa

Kaivoksen osan alue Kuerjoen valuma-alueella (km2)

Hannukaisen louhos

Kuervitikon louhos

0,46

PAF ITÄ WRD

NAF ITÄ WRD

OB ITÄ WRD

0,65

PAF LÄNSI WRD

NAF LÄNSI WRD

OB LÄNSI WRD

Vedenkeräysallas

Poistetut alueet yhteensä

1,11

Luonnollinen valuma-alue

162

% valuma-alueista poistettu

0,7%

Kuukausittaisten virtaamien prosentuaalinen vähennys arvioiduille kausittaisille purkuvirtauksille on esitetty taulukossa 9-10. Ennakoitu virtaus ja prosentuaalinen muutos 7 päivän alivirtaamassa sekä 7 päivän arviot on esitetty taulukossa 9-11.

Tammikuu, 2013 Sivu 240

Taulukko 9-11:

Kuerjoen virtaamien ennakoitu muutos johtuen rakentamisen jälkeisen pohjavirtaaman ja pintaveden valumien vähenemisestä (kaivoksen elinaika)) Virtaaman prosentuaalinen vähennys lähtötason tilanteesta % Tam

Hel

Mar

Huh

Tou

Kesä

Hei

Elo

Syys

Lok

Mar

Jou

1/100, KUIVA

1/50 KUIVA

1/10 KUIVA

Keskivirtaama

1/10 MÄRKÄ

1/50 MÄRKÄ

1/100 MÄRKÄ

Perustuu ainoastaan ennakoituun muutokseen perusvirtaamassa

Tulokset eivät näytä enempää kuin 4 % muutoksen virtavesien virtaamassa tavallisen vuoden talvikuukausien aikana. Kuivempina vuosina tai erittäin kuivien jaksojen aikana virtavesien virtaamien ennakoidaan kuitenkin vähenevän 7 – 9 % (eli kerran sadassa vuodessa kuivuuden kuukausittaisen virtaaman keskiarvo ja 7 päivän vuosittainen Q10 virtaaman keskiarvo) Ennakoidut virtaaman vähentymiset on kuvattu Äkäsjoen liittymäkohdasta Kuerjoen ylävirtaan, missä SRK teki virtaamamittauksia toukokuussa 2011, Valokuva 9-2.

Valokuva 9-2: Kuerjoki Äkäsjoen liittymäkohdasta ylävirtaan (SRK 11.5.2011), otettu joen virtaaman tarkkailukohdasta SW017 Kuva 9-2 esittää vedenkorkeudet poikkileikkauskohdalla tarkkailupäivänä ja ennakoidut vedenkorkeudet alivirtaama olosuhteissa.

Tammikuu, 2013 Sivu 241

Kuva 9-2:

Kuerjoen poikkileikkaus mittauspaikalla SW17, näyttäen tutkimuksen aikaiset vedentasot ja ennakoidut vedentasot alivirtaaman olosuhteissa

Hydraulisten laskelmaennusteiden virtaaman, vedentason, kostean alueen ulkoreunan ja alueen poikkipinnan muutoksen ennusteet Kuerjoen uoman osuuksilla on esitetty taulukossa 9-12. Tulokset osoittavat muutosten aiheuttavan yli 0,01m muutoksen veden tasoihin ja alle 0,1 m3 muutoksen virran virtaus alueessa. Taulukko 9-12: Vähentyneen pohjavirtaaman vaikutus Kuerjoen uoman osalle Lähtötaso Virtaama olosuhteet

Muutos parametreissä kaivoksen elinaikana

Virtaama m3/s

Veden korkeus m

Märkäpiiri m

Poikkileikkaus m2

Virtaama m3/s

Veden korkeus m

Märkäpiiri m

Poikkileikkaus alue m2

7 vrk (vuosittainen) alivirtaama

0,27

9,60

8,04

1,4

-0,013

-0,01

-0,11

<0,1

7 vrk (heinäsyyskuun) alivirtaama

0,27

9,60

8,04

1,4

-0,013

-0,01

-0,11

<0,1

7 vrk (vuosittainen) Q10

0,15

9,53

6,84

0,9

-0,013

-0,01

-0,21

<0,1

7 vrk (heinäelokuun) Q10

0,15

9,53

6,84

0,9

-0,013

-0,01

-0,21

<0,1

Toimintavaihe: Jätealueiden suotovesien vaikutus virtavesien vedenlaatuun Toimintavaiheen aikana kontaktivesi kaivosalueelta, kuten pintavesien valumat paljastuneiden pintojen yli, louhosten pumppauskuoppien vesi ja pintavesien valumat jätealueilta tai kasatuilta rikastushiekoilta otetaan talteen ja ohjataan selkeytysaltaaseen. Tätä vettä käytetään uudelleen alueella tai käsitellään ennen Rautuvaaran rikastushiekka-altaille päästämistä.

Tammikuu, 2013 Sivu 242

Ainoa Kuerjokeen virtaava pintavesi kaivostoimintojen vaikuttamilta alueilta on valumavesi Kuervitikon louhoksen läheisyydessä sijaitsevilta irtomaan kasoilta. Näiden irtomaakasojen valumavesillä ei ennakoida olevan haitallista vaikutusta joen vedenlaatuun. Pohjaveden mallinnus ennakoi, että kaivosalueelta ei tule suotoa Kuerjokeen. Sulkemisen jälkeen: Kuervitikon louhosjärven ylivuodon vaikutus virtavesien veden määrään ja laatuun Kuvaus Sulkemistoimien jälkeen Kuervitikon louhos täytetään keinotekoisesti kuten kerrottu kappaleessa 7.1.1. Täyttämisprosessin yksityiskohdat ja louhosjärven täyttämiseen käytettävän veden päälähteet kerrotaan liitteessä K.. Kerran täytyttyään Kuervitikon louhosjärvellä on positiivinen vesitasapaino (Liite K) ja louhosjärveen keräytyvä ylimääräinen vesi virtaa Kuerjokeen. Sulkemisvaiheessa on ennakoitu, ettei suotovesiä miltään jätealueelta tule suoraan Kuerjokeen. Vedenlaadun ennuste Kuervitikon louhosjärvelle on selostettu kokonaisuudessaan kappaleessa 9.7. Ennusteet on tehty ensimmäiselle ylivuotamiselle ja vakaalle tilalle. Lisäksi on annettu kaksi louhosjärvien vedenlaatuennustetta, ensimmäinen missä oletetaan, että mahdollisesti happoatuottavien sivukiven läjitysalueiden suotovesi on yhdenmukainen kosteuskammiotestin tuloksien kanssa (kosteuskammiotesti taulukossa 9-7) ja toinen olettaen, että mahdollisesti happoatuottavan jätekivimateriaalin suotovesi on yhdenmukainen NAG-testin tuloksien kanssa (NAG-testin tulokset taulukossa 9-14). Näiden kahden testin tuloksiin perustuvia vedenlaatuennusteita tarkastellaan taulukossa 9-7 rajojen tarjoamiseksi todennäköisille jokiveden laaduille; todellisen sivukivien läjitysalueiden valuman laadun odotetaan olevan jossain näiden kahden tuloksen välissä. Täydet tiedot annetaan kappaleessa 9.7 Louhosjärvien vedenlaadun vaikutus Kuerjoen virtavesien vedenlaatuun hahmotellaan taulukossa 9-14, joka antaa Kuervitikon louhosjärven ylivuotoa koskevien laimennus laskelmien tulokset. Virtaaman arviointi Tavallisten sademäärien olosuhteissa mallinnus ennusti vuotuisen virtaaman Kuervitikon louhosjärvestä Kuerjokeen olevan noin 690.000 m3/vuosi (Liite K). Kuukausittainen virtausten jakauma näytetään taulukossa 9-13, missä ne esitetään prosenttiosuuksina virtavesien virtaamista Kuerjoen suulla. Toimintojen aikana Kuerjokeen tulevat virtaamat vähenivät pohjavirtaaman vähenemisen ja jokeen virtaavan valuma-alueen pienentymisen takia. Sulkemisvaiheessa Kuervitikon louhosjärvelle käännetty valuma-alue yhdistetään takaisin Kuerjokeen ja pohjavirtaaman ennakoidaan palaavan kehittämistä edeltäneisiin tasoihin alueellisen pohjaveden tason palatessa lähelle kehittämistä edeltänyttä tasoa. Siten lopettamisvaiheessa Kuerjoen virtaamien ennakoidaan palaavan lähtötason olosuhteisiin. Lisäykset virtaamassa Kuervitikon louhosjärvestä Kuerjokeen on esitetty taulukossa 9-13 olevan samankaltaiset kuin toimintojen aikaiset häviöt taulukossa 9-10.

Tammikuu, 2013 Sivu 243

Vaikutusten arviointi ilman lieventämistoimia Tulokset osoittavat, että louhosjärvien ensimmäiselle ylivuodolle jokeen, kynnysarvojen ennakoidaan ylittyvän kaikkien tärkeimpien parametrien osalta ja hälytysrajojen ennakoidaan ylittyvän kromin (talvikuukaudet) ja kuparin osalta. Kupariennusteiden ennakoidaan ylittävän hälytysrajat tapauksissa, joissa on saatavilla NAG-testien tiedot sivukivien läjitysalueiden valumien laadusta. Kuitenkin kappaleessa 9.7 on huomautettu, että kupariennusteet ovat erittäin herkkiä sivukivien läjitysalueiden valuman ja louhosjärven pH:lle. Tämän vuoksi on todennäköistä, että NAG tietojen kupariennusteet ovat korkeita olettaen, että pH louhosjärvissä on pienempi kuin NAG ennusteissa on käytetty. Lisäksi sivukiven läjitysalueiden valumavesien kromipitoisuuksien ennusteet saattavat olla ylikonservatiivisia, kuten kerrottu kappaleessa 9.7 ja tämän takia kromin korkeita pitoisuuksia tulee tarkastella varautuneesti. Tulokset vakaan tilan tulovedelle ovat hieman erilaiset. Kuervitikon louhosjärven täyttämisen aikana mahdollisesti happoatuottavien sivukivien läjitysalueiden suotoveden ennakoidaan virtaavan Kuervitikon louhokseen; kuitenkin, kun Hannukaisen louhosjärvi on täynnä ja pohjavesitasot ovat palautuneet lähelle rakentamiselta edeltäneitä tasoja, mahdollisesti happoatuottavan sivukivien läjitysalueen suotoveden ennakoidaan virtaavan ainoastaan Hannukaisen louhosjärveen. Tämän takia joidenkin parametrien vakaan tilan ennusteet (esim. kupari) ovat matalampia kuin ensimmäisen vuodon ennusteet. Kuitenkin vakaan tilan ennusteet viittaavat siihen, että kaikki muut parametrit paitsi rauta saattavat ylittää kynnysarvot ja kromin sekä elohopean pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän hälytysrajat. Louhosjärven vedenlaatuennuste viittaa matalan pH arvon mahdollisuuteen Kuervitikon louhoksella (pH 3,8 ensimmäiselle ylivuodolle; pH 6,2 vakaalle tilalle). Siten ilman lieventämistoimia on vaara, että Kuerjoen pH tippuu hälytysrajojen rajoitusten pH 6 ja pH 9 ulkopuolelle. Lievennettyjen vaikutusten arviointi Kuten hahmoteltu kappaleessa 9.7, Kuervitikon louhosjärven pintakerroksen vedenlaatu riippuu useasta kemiallisesta (mm. sivukivien läjitysalueiden ja louhosten seinämien valumavesien laadusta) sekä fysikaalisesta tekijästä (mm. fysikaalisesta kerrostumisesta tai louhosjärven stratifikaatiosta). Kuitenkin näistä epävarmuustekijöistä huolimatta yksi lieventämistoimi, jota voidaan käyttää paikalla, on alkaliinisen lisäaineen lisääminen (kalkki, CaO) Kuervitikon louhosjärveen sen täyttyessä. Kuten hahmoteltu yläpuolella, mahdollisesti happoatuottavien sivukivien läjitysalueet lisäävät suotovettä louhosjärveen täyttöprosessin aikana; täten louhosjärven täyttymisen aikaisella neutralisoimisella on mahdollista vähentää usean parametrin pitoisuuksia. CaO:n lisäämisen vaikutus Kuerjoen vedenlaatuun on yhteenvedetty taulukossa 9-15. Tulokset osoittavat vähäisiä parannuksia vedenlaadun ennusteisiin alkuperäisistä NAG tuloksista (Taulukko 9-15), joidenkin metallien kuten alumiinin, kuparin ja raudan parannuksilla. Huomattavin parannus vedenlaadussa on kuparilla, kuparipitoisuuksien laskiessa hälytysrajojen alapuolelle CaO:n lisäyksen jälkeen. Tulokset kuitenkin osoittavat kynnysarvojen ylityksiä useimmille keskeisille parametreille ja kromin hälytysrajojen ylitystä. Lisämallinnusta ja -lieventämistoimia todennäköisesti tarvitaan Kuervitikon louhosjärven vedenlaadun parantamiseksi.

Tammikuu, 2013 Sivu 244

Ylivuodon prosentuaalinen osuus Kuerjoen virtaamasta +5

a0,017

Hel

a0,017

Mar

a0,017

Huh

0,069

Tou

0,024

Kesä

0,026

Hei

0,028

Elo

0,030

Syys

0,033

Lok

a0,017

Mar

Sivu 245

0,017

Jou

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

a Nämä ovat arvioita ja valumaa louhosjärveltä ei välttämättä tapahdu talvi kuukausina, kun louhosjärvi ja alavirran vesistöt ovat jäätyneet

a0,017

Keskimääräinen kuukausittainen ylivuoto Kuervitikon louhokselta (m3/s)

Tam

Taulukko 9-13: Kuervitikon täytetyn louhosjärven kuukausittainen valuma

SRK Consulting

mg/L

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

0,03

0,0018

3,1

7,7

1,4

0,82

4,8

0,017

0,015

0,00011

0,011

0,02 0,0072

0,0002

0,000046

0,7

0,0039

0,00022

0,96

mg/L

Elohopea

0,005 0,00005

0,00033

0,000001

0,001

0,00038

mg/L

Kupari

0,004

0,000043

0,49

mg/L

Kromi

0,00008

0,0000035

mg/L

Koboltti

Kalium Magnesium

mg/L

Kadmium

0,1 0,005

0,0381

0,000086

mg/L

Arseeni

Kalsium

mg/L

Alumiini

65 0,72

2,3

0,43

mg/L

Rauta

0,6

TOC

mg/L

Sulfaatti

20 150

0,0068

mg/L

Fosfaatti

mg/L

Kloridi

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

WQO – FS40

0,87

0,39

2,7

0,0085

Muut parametrit

0,001

0,00011

0,000037

0,00012

0,00014

0,0029

0,000001

0,0002

0,00035

0,000025

0,0000025

0,000059

0,027

0,32

0,5

0,002

0,91

0,55

2,9

0,01

0,0012

0,0002

0,000039

0,00023

0,00022

0,0053

0,0000026

0,00024

0,00055

0,000067

0,0000049

0,000072

0,028

0,32

2,3

0,54

0,0041

Sivu 246

0,98

3,6

0,018

0,0021

0,00053

0,000044

0,00055

0,00046

0,011

0,00001

0,00037

0,0016

0,00021

0,000015

0,00012

0,032

0,33

0,68

0,01

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Keskeiset parametrit

Lähtötason pitoisuudet

0,92

0,47

2,8

0,01

0,0014

0,00022

0,000044

0,00091

0,00017

0,0048

0,0000023

0,0063

0,00053

0,0007

0,0000046

0,000068

0,033

0,42

2,7

0,53

0,004

1,1

0,71

3,1

0,017

0,0027

0,00062

0,000062

0,0029

0,00028

0,0096

0,0000093

0,022

0,0015

0,0024

0,000013

0,0001

0,049

0,68

4,5

0,63

0,0099

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

Taulukko 6-14: Ennakoidut sulkemisen jälkeiset vedenlaatuennusteet Kuerjoelle

SRK Consulting

1,5

3,8

0,046

0,0064

0,0021

0,000042

0,00077

0,00079

0,0065

0,000061

0,0018

0,01

0,00063

0,000063

0,00032

0,061

0,35

2,9

1,2

0,018

0,95

0,47

2,8

0,014

0,0017

0,00036

0,000038

0,00021

0,00023

0,0035

0,0000086

0,00041

0,0016

0,0001

0,00001

0,000096

0,031

0,32

2,1

0,59

0,0045

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Tammikuu, 2013

1,5

3,8

0,037

0,0064

0,0021

0,000041

0,00077

0,00078

0,0065

0,000061

0,0014

0,0097

0,00063

0,000063

0,00029

0,06

0,34

2,9

1,2

0,018

0,95

0,47

2,8

0,013

0,0017

0,00036

0,000038

0,00021

0,00023

0,0035

0,0000086

0,00035

0,0015

0,0001

0,00001

0,000092

0,031

0,32

2,1

0,59

0,0045

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi

Ennakoidut pitoisuudet – Vakaan tilan olosuhteet

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Natrium

Pii

Barium Strontium

Antimoni

0,03 0,000014

0,02

0,00001

0,01

2,5

0,0052

6,1

1,8

WQO – FS40

0,00001

0,017

0,0046

4,8

1,6

Lähtötason pitoisuudet

4,8

0,00013

0,018

0,0047

4,8

0,00044

0,021

0,0049 0,000018

0,017

0,0047

4,8

Sivu 247

0,000055

0,019

0,0048

4,8

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi 1,7 2

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi 1,7 2

Huom, vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä ja oranssilla korostetut arvot ovat hälytysrajojen ylityksiä

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

0,00031

0,025

0,0047

4,8

0,000048

0,018

0,0046

4,8

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi 3 1,8

Tammikuu, 2013

0,00031

0,025

0,0047

4,8

0,000048

0,018

0,0046

4,8

HCT tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu Kevät Keskiarvo (touko/kesä) talvi 3 1,8

Ennakoidut pitoisuudet – Vakaan tilan olosuhteet

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Nitraatti

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

0,03

0,0018

3,1

7,7 4,8

0,017

0,015

0,011

0,0072

0,7

0,0039

0,00011

0,00005

0,000001

0,000046

0,005

0,00033

0,001

0,00038

0,02

0,004

0,000043

0,0002

0,00008

0,0000035

0,00022

0,1 0,005

0,0381 0,000086

65 0,72

150

0,6 2,3

0,0068

0,43

WQO – FS40

5 2,7

0,0013

0,00022

0,000037

0,00086

0,00017

0,0047

0,0000022

0,00036

0,00048

0,00068

0,0000046

Sivu 248

0,0091

Muut muuttujat 0,0085

0,001

0,00011

0,000037

0,00012

0,00014

0,0029

0,000001

0,0002

0,00035

0,000025

0,0000025

0,000062

0,027

0,32

2,7

0,53

0,004

3,9

0,014

0,0025

0,00062

0,000036

0,0028

0,00026

0,0095

0,0000087

0,00082

0,0014

0,0024

0,000013

0,000085

0,029

0,32

4,5

0,63

0,0099

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkia lisätty Kuervitikkoon Kevät Keskiarvo talvi (touko/kesä)

Key parameters

0,000059

0,027

0,32

0,5

0,002

Lähtötason pitoisuudet

CaCO3:n

7,6

100

-0,75

620

120

2600

0,68

-0,11

5,2

100

Kevät (touko/kesä)

150

460

-2,3

2200

230

770

310

300

9400

430

0,35

130

390

Keskiarvo talvi

Prosentuaalinen muutos lähtötason pitoisuuksista %

lisäämisellä

Tammikuu, 2013

mahdollisesti

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

Taulukko 9-15: Ennakoidut sulkemisen jälkeiset vedenlaatuennusteet Kuerjoelle, lievennettynä happoatuottavien sivukivien läjitysalueisiin ja/tai Kuervitikon louhosjärveen

SRK Consulting

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Kalium

Magnesium

Natrium

Pii

Barium Strontium

Antimoni 0,000014

0,03

0,02 0,00001

0,01

2,5

1,4

0,82

0,0052

6,1

1,8

0,96

0,49

WQO – FS40

0,00001

0,017

0,0046

4,8

1,6

0,87

0,39

Lähtötason pitoisuudet

0,000018

0,017

0,0047

4,8

1,7

0,92

0,000055

0,019

0,0048

4,8

1,1

0,71

NAG tuloksiin perustuva WRD:n vedenlaatu, kalkkia lisätty Kuervitikkoon Kevät Keskiarvo talvi (touko/kesä) 0,47

Sivu 249

11 450

4,5

0,31

Keskiarvo talvi

2,3

1,1

-0,041

5,2

5,6

Kevät (touko/kesä)

Prosentuaalinen muutos lähtötason pitoisuuksista %

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ennakoidut pitoisuudet– Ensimmäinen vuoto

Huom, vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä ja oranssilla korostetut arvot ovat hälytysrajojen ylityksiä

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

9.3

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valkeajoki

Rakentamisvaihe: Hankealueen valuma Vaiheen 1 aikana ehdotettiin, että ylimääräinen vesi aloituskuopasta ja valumaojista päästettäisiin laskeutumisaltaaseen ja suoalueelle Hannukaisen louhokselta lounaaseen, mistä vesi virtaisi Valkeajoen alajuoksulle. Vaiheessa 2 vesi laskeutumisaltaasta ja suoalueelta ohjataan Hannukaisen selkeytysaltaaseen (katso kuva 7-1), mistä se käytetään joko prosessiin tai pumpataan Rautuvaaraan. Siten Vaiheessa 1 ylimääräinen valuma saattaa lisätä Valkeajoen virtaamia; Vaiheessa 2 ylimääräisiä vesiä ei kuitenkaan lasketa tähän vesistöön. Tämän ajanjakson aikaisten vaikutusten (mm. johtuen veden säilytyksestä selkeytysaltaassa) odotetaan Valkeajoella olevan samanlaiset toimintavaiheen aikaisten kanssa ja ne on kerrottu yksityiskohtaisesti alapuolella. Toimintavaihe: Muutokset luonnolliseen valumakuvioon SRK:n pohjavesimalli ei ennakoi muutoksia Valkeajoen pohjavirtaamaan, lisäksi kaikki jätealueet sijoitetaan Valkeajoen pohjaveden valuma-alueen ulkopuolelle, kaikkien pohjavesien virratessa alueelta Äkäsjokea tai avolouhoksia kohti (kuva 7-1). Sivukivien läjitysalueita on kuitenkin sijoitettu lähelle Valkeajoen ja Äkäsjoen topografista jakajaa ja osia läjitysalueista sijaitsee Valkeajoen pintaveden valuma-alueella. Hannukaisen selkeytysallas sijaitsee myös Valkeajoen valuma-alueella. Tämän altaan yläjuoksun luonnollinen valumaalue on suuri (noin 11 km2), mutta päävedet käännetään lammen ympäri ja virtausväylä Valkeajokeen säilytetään. Pintavesien valumat jätealueilta otetaan talteen ja käännetään käsiteltäviksi ennen selkeytysaltaaseen palauttamista. Ylimääräinen vesi selkeytysaltaalta pumpataan Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle. Kaikkiaan kaivosalueen rakentaminen vähentää joen luonnollisia pintavesien valuma-alueita noin 3,5 %, mutta ei vaikuta pohjavirtaamaan. Seurauksena tämä vaikuttaa virtavesien virtaamiin kesäkuukausina (Taulukko 9-6). Kesävirtaamien ennakoitu prosentuaalinen väheneminen arvioiduille kausittaisille virtaamille on esitetty taulukossa 9-17. Tulokset osoittavat 3,5 %:n vähenemistä kesäkuukausille kaikissa olosuhteissa, yhtenäinen joen pintavaluma-alueen menetyksen kanssa.

Tammikuu, 2013 Sivu 250

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-16: Valkeajoen kaivosalueen alueet Kaivoksen osa Hannukaisen louhos

Kaivoksen osan alue Valkeajoen valuma-alueella (km2) 0

Kuervitikon louhos

PAF ITÄ WRD

NAF ITÄ WRD

OB ITÄ WRD PAF LÄNSI WRD

0 0,08

NAF LÄNSI WRD

0,6

OB LÄNSI WRD

0,1

Vedenkeräysallas

1,1

Poistetut alueet yhteensä

1,88

Luonnollinen valuma-alue

53,3

% valuma-alueista poistettu

3,5%

Taulukko 9-17:Valkeajoen virtaaman muutos johtuen rakentamisen jälkeisen pohjavirtaaman ja pintavirtaamien muutoksista (kaivoksen elinaika) Prosentuaalinen vähennys virtaamassa lähtötason olosuhteista % Tam

Hel

Mar

Hu h

Tou

Kesä

Hei

Elo

Syys

Lok

Mar

Jou

1/100, KUIVA

3,5

1/50 KUIVA

3,5

1/10 KUIVA

3,5

Keskivirtaama

3,5

1/10 MÄRKÄ

3,5

1/50 MÄRKÄ

3,5

1/100 MÄRKÄ

3,5

Oranssilla korostetut kuukaudet käsitetään vaikuttuneen ainoastaan pohjavirtaamaan. Kuukaudet valkoisella ovat vaikuttuneet valuma-alueen valuman muutoksista ja vähennyksestä pohjavirtaamassa Ennakoidun virtaaman vähentymisen vaikutukset on kuvattu poikkileikkauksessa Valkeajoen yläjuoksun Kivivuopionojan liittymäkohdassa, missä SRK teki virtaustarkkailumittauksia toukokuussa 2011 (valokuva 9-3).

Tammikuu, 2013 Sivu 251

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valokuva 9-3: Valkeajoki Kivivuopionojan liittymäkohdasta alajuoksuun 9.5.2011), otettu joen virtaaman tarkkailukohdassa SW006

(SRK

Kuva 9-3 näyttää vedentason poikkileikkauskohdassa mittauspäivänä, ennakoidut vedentasot alivirtaaman olosuhteissa, heinäkuun keskimääräisen vedentason ja heinäkuun vedentason 3.5 % vähentymisen jälkeen. Taulukkoon 6-16 perustuen Valkeajoen alimmat kesävirtaamat esiintyvät heinäkuussa.

Kuva 9-3:

Valkeajoen poikkileikkaus mittauspaikalla SW006, näyttäen tutkimuksen aikaisen vedentason, ennakoidut vedentasot alivirtaaman olosuhteissa ja ennakoitu muutos heinäkuun vedentasoissa

Ennakoidut muutokset virtaamassa, vedentasossa, kostessa alueessa ja alueen poikkipinnan

Tammikuu, 2013 Sivu 252

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

muutokset on esitetty taulukossa 9-18. Tulokset osoittavat muutosten aiheuttavan korkeintaan 0,01m muutoksen veden tasoihin ja alle 0,1 m3 muutoksen virran virtaama alueessa. Taulukko 9-18: Pienentyneen valuma-alueen ennakoitu vaikutus Valkeajoen uoman osalle Lähtötaso Virtaama olosuhteet

Heinäkuun keskiarvo

Muutos parametreissä LOM

Virtaa ma m3/s

Vede n taso m

Märkäpi iri m

Poikkileikk aus m2

Virtaa ma m3/s

Veden korke us m

Märkäpi iri m

Poikkileikk aus m2

0,39

9,8

6,8

1,2

-0,01

-0,03

Toimintavaihe: Läjityskasojen suotoveden vaikutus virtavesien vedenlaatuun Vaiheen 1 aikana suotovesi läjitellyiltä rikastushiekoilta ja sivukivien läjitysalueilta ennakoidaan virtaavan Valkeajokeen. Kuitenkin toisen vaiheen suunnitelmissa rikastushiekat läjitetään Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle Niesajoen valuma-alueelle ja sivukivien läjitysalueet on sijoitettu Valkeajoen pohjaveden valuma-alueen ulkopuolelle. Siten ei kaivosalueelta ennakoida suotovettä päätyvän Valkeajokeen. Pintaveden valumat Äkäsjoen/Valkeajoen topografisen jakajan läjitysalueilta otetaan talteen ja ei anneta virrata Valkeajokeen.

läheisiltä

sivukivien

Siten Vaiheen 2 ei ennakoida vaikuttavan Valkeajoen vedenlaatuun Hannukaisen kaivoksen toimintojen aikana. Sulkemisen jälkeinen: Läjityskasojen suotoveden vaikutus virtavesien vedenlaatuun Louhinnan vaikuttamilta alueilta ei ennakoida suotovesien päätyvän Valkeajokeen toimintojen tai lopettamisen aikana. Sivukivien läjitysalueita on sijoitettuna Valkeajoen pintavesien valuma-alueella (taulukko 9-16). Siten on mahdollista joidenkin sivukivien läjitysalueiden pintavalumien virtaavan Valkeajokeen. Kuitenkin, seuraten sivukivien läjitysalueiden parannusta, kaikki pintavesien valumat virtaa läjityskasojen pintakerroksen yli, eikä niiden odoteta olevan vuorovaikutuksessa jätekivien kanssa. Jätekiven kanssa vuorovaikuttava vesi suotaa läjityskasan läpi pohjavesijärjestelmään ja virtaa koilliseen, poispäin Valkeajoelta. Siten Vaiheessa 2 ei ole ennakoituja vaikutuksia Valkeajoen vedenlaatuun Hannukaisen kaivoksen lopettamisen aikana.

9.4

Niesajoki Rakentamisvaihe: Uusien patojen ja ohjaavien rakenteiden rakentamisen vaikutus Niesan altaaseen Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentaminen vaatii uusien virtavesien ohjauskanavien kaivamista ja muun infrastruktuurin rakentamista. Lisäksi rakennetaan uusi putkisto etelälammelta Muonionjokeen. Tämä putkisto kulkee kasvavan metsän läpi ja ylittää useita vesistöjä (Niesajoen sivujokia kuin myös pieniä poisto-ojia, katso Kuva 9-5) ja myös suoalueita. Vaikutukset rajoittuvat Niesajoen valuma-alueeseen, suurimpien rakennustoimintojen liittyessä Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen.

Tammikuu, 2013 Sivu 253

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Ei ole mahdollista määrittää näitä vaikutuksia, koska ne riippuvat useista tekijöistä, kuten töiden ajoituksesta ja kuinka työt järjestetään. Kuitenkin ilman lievitystoimia, on mahdollisuus kiintoaineiden vapautumisesta jokiin maansiirtotöiden ja yleisen rakennustoiminnan tuloksena. On myös öljy- ja polttoainevuotojen vaara koneista rakennustöiden aikana. Sen perusteella, että rakennustyöt tehdään noudattaen parhaita käytäntöjä, tehokkaalla sedimenttikontrollilla ja ympäristöjohtamissuunnitelmilla, on odotettavissa, että vaikutukset Niesajoen vedenlaatuun voidaan minimoida ja etteivät ne ole merkittäviä. Toimintavaihe: Pohjavesivirtausten kulkureitit Pohjavesi on mahdollisen kontaminaation siirtymisen pääasiallinen kulkureitti rikastushiekkakasoilta paikallisiin pintavesiesiintymiin. Tämän takia on tärkeää ymmärtää pohjaveden liikkeet Niesan altaalla, sekä nykyisissä olosuhteissa, että rikastushiekka-altaan suunnitellun laajentamisen jälkeen. Pohjaveden pinta on laskettu käyttäen numeerista pohjaveden mallinnusta, kuten kerrottu kappaleessa 8.1.1. Tämän mallinnuksen tulokset ovat yhteenvedetty alla kuvassa 9-4. Pohjaveden virtausjärjestelmästä toimitetaan täydellinen kuvaus Liitteessä I.

Tammikuu, 2013 Sivu 254

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

(a)

(b) Kaavio 9-4:

Ennakoitu pietsometrinen pinta (a) nykyisille ja (b) kaivoksen elinajan olosuhteille keskiverto ilmasto-olosuhteissa

Tammikuu, 2013 Sivu 255

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Voidaan nähdä että: x

Yleisesti pohjavesi nykyisessä ja ehdotetussa rikastushiekka-altaassa virtaa laajasti eteläiseen suuntaan kohti Niesajoen laaksoa. Yleinen tai alueellinen pohjaveden jakaja (korostettu mustalla katkoviivalla) sijaitsee pohjoislammessa ja määrittää jaon pohjoiseen Kylmäojalle tai etelään Niesajoelle lopulta virtaavaan pohjaveteen, antaen pohjavirtaaman näille joille;

Sekä nykyisen, että ehdotetun rikastushiekka-altaan paikalla on joitain paikallisia pohjaveden dynamiikkoja, vaikkakin ylivoimaisesti suurin osa suotovesistä kulkeutuu etelää kohti;

Nykyisten olosuhteiden aikana malli ennustaa pohjaveden jakajaa nykyisen rikastushiekkakasan pohjoisrinteelle, mikä on yhteneväinen kenttätutkimuksista tulkittujen pohjaveden korkeuskäyrien kanssa. Sekä happolammesta, että pohjoislammesta johtuva suotovesi laimenee ympäröiviin etelään kohti Niesajokea kulkeutuviin pohjavesiin; ja Kaivoksen elinaikainen suotovesi rikastushiekkakasan eteläkärjestä kulkeutuu etelään etelälammelle ja pohjavesi heti pohjoiseen rikastushiekkaharjanteelta liikkuu pohjoiseen. Pohjavesimallinnus näyttää, että suotovesi LIMS-magneettierotellun rikastushiekan pohjoisosassa yleisesti jää rikastushiekkoihin, liikkuen itään tai länteen ennen kuin pohjoiseen tai etelään. Korkearikkisen sektorin kaikki suotovedet virtaavat itään LIMS-magneettierotelluille rikastushiekoille. ‘Alueellinen’ pohjaveden jakaja sijaitsee pohjoislammen alla ja viime kädessä kaikki suotovedet LIMSmagneettierotelluilta ja korkearikkisiltä rikastushiekoilta yhdistyy pohjoislammen suotoveteen ja liikkuu etelään kohti etelälampea ja Niesajokea.

Pohjavesijärjestelmän täydellinen kuvaus, mukaan lukien hiukkasseuranta, on sisällytetty Liitteeseen I. Nykyisten ja kaivoksen elinajan olosuhteiden pohjoislammen ja etelälammen ennakoidut vesitaseet on yhteen vedetty alla taulukoissa 9-19 ja 9-20 ja ennakoitu suotovesi lammista on yhteenvedetty taulukossa 9-21. Täydelliset lisätiedot annetaan Liitteessä I. Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen vaikutus pintaveden määrään Tehtiin alustava rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pintaveden määrään tunnistava ennakkoarviointi ja sitä kehitettiin lisää lähtötason arvioinnin aikana. Kaikki tunnistetut mahdolliset vaikutukset esitettiin taulukossa 4-3. Rautuvaaran laitosten operoinnin tärkeimmät mahdolliset vaikutukset Niesajoen pintaveden määrään ovat: x

Niesan altaan piirteiden, mukaan lukien uusien patojen ja toisaalle ohjaavien kanavien rakentaminen, muuttumisen tuloksena virtaaman muutokset Niesajoessa;

Muutokset paikallisiin virtauskäytäviin ja virtavesien ja hautaaminen laitosten laajenemisen seurauksena; ja

Muutokset virtausmääriin suotamisen seurauksena.

eteläisen

selkeytysaltaan

joidenkin kosteikkojen

(eteläallas)

Niesajokeen

Niesan allas sijaitsee Niesajoen alkulähteillä. Tällä hetkellä pintaveden valuma virtaa ulos altaasta eteläaltaan tulvavesikourun ja eteläaltaasta länteen olevan ohjauskanavan murtuman

Tammikuu, 2013 Sivu 256

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

takia rajoittuneella hallinnalla. Lähtötason valuma-alueet ja virtausten kulkuväylät on hahmoteltu kappaleessa 6.3.4. Kun Niesan allas on kehitetty osaksi Rautuvaaran rikastushiekka-allas vaihtoehtoa, tulee Niesan altaan hydrologiaan useita muutoksia, nimittäin: x

Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta ei tule hallitsemattomia pintavesien päästöjä. Ylimääräisen, käsitellyn pintaveden valuma varastoidaan eteläaltaaseen ennen johtamista Muonionjokeen. Tämä on lähtökohtainen vaihtoehto Pöyryn (2012a) vesitaseessa;

Pato tai kanava rakennetaan etelään Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta (samansuuntainen pohjoisaltaan eteläaltaaseen yhdistävän kanavan kanssa) kääntämään luonnollisen valuman korkeasta maastosta altaan eteläosaan pois säilytysalueelta. Tämä sisältää Sivakkaojan valuma-alueen, joka virtaa suoraan Niesajoen alkulähteille;

Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta pohjoiseen rakennetaan luultavasti ohituskanava, tätä rakennelmaa ei kuitenkaan näy nykyisissä viidennen version piirustuksissa. Sen seurauksena tämä arviointi harkitsee vaihtoehtoja, missä pohjoinen valuma-alue käännetään Niesajokeen (todennäköisin vaihtoehto) ja mistä sen annetaan virrata eteläaltaaseen. Nykyinen ohituskanava (koillinen ohjauskanava näytetty kuvassa 6-9) tulee hautautumaan rikastushiekkojen alle, eikä ole enää käytössä; ja

Rautuvaaran rikastushiekka-altaan jalanjälki tulee olemaan suurempi kuin Niesan vanhan rikastushiekka-altaan.

Kuva 9-5 ja kuva 9-6 havainnollistavat Niesajoen ja Niesan altaan kehityksen jälkeisiä valuma-alueita tässä järjestyksessä. Olettaen, että Rautuvaaran rikastushiekka-altaan pohjoisosan valumaa ei käännytetä, odotetaan noin 12,7 km2:n valuma-alueen virtaavan Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle (kuva 9-5). Tämä vastaa nykyisin Niesan altaaseen virtaavaa noin 14,8 km2:n valuma-aluetta. Jos valuma-alue Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta (kuva 9-6) pohjoiseen ohjataan etelälammen ympäri Niesajokeen, Rautuvaaran rikastushiekka-altaalle virtaava valuma-alue tulee olemaan 5,6 km2.

Tammikuu, 2013 Sivu 257

SRK Consulting

Kuva 9-5:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rakentamisen jälkeiset Niesajoen valuma-alueet

Tammikuu, 2013 Sivu 258

SRK Consulting

Kuva 9-6:

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Rakentamisen jälkeinen Niesan altaan valuma-alue

Tammikuu, 2013 Sivu 259

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vaikka rakentamisen jälkeiset muutokset valuma-alueisiin eivät välttämättä ole suuria verrattuna Niesajoen kokonaisvaluma-alueeseen (70 km2), virtavesien virtausmäärät voivat mahdollisesti muuttua. Nykyisin Niesan altaaseen virtaava valuma ja laskeutuva sademäärä, saa virrata vapaasti (heikentyen pohjois- ja eteläaltaassa sekä vähentyen haihtumisen johdosta.) Niesajokeen. Rakentamisen jälkeiset pintaveden virtaamat valuma-alueelta ja paljaalta rikastushiekkapadolta sekä pohjoisaltaan ylimääräinen vesi virtaa eteläaltaaseen, joka vastaanottaa myös Hannukaisen kaivosalueen käsiteltyä vettä sekä käsiteltyä valumavettä Rautuvaaran rikastushiekka-altaiden korkearikkisiltä rikastushiekoilta. Vettä pidetään eteläaltaassa ennen kuin se pumpataan putkistoa pitkin Muonionjokeen. Ainoa Niesajokeen päätyvä vesi Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta on laitoksen suotovesien kautta. Kappaleessa 8.1.1 hahmoteltu pohjaveden mallinnustyö viittaa, että suotovesien määrät Niesan altaalta Niesajokeen luultavasti vähenevät Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen jälkeen. Muutokset suotovesimääriin tulevat kuitenkin olemaan vähäisiä verrattuna pintavesien virtaamien muutoksiin joessa. Ennakoidut suotovesimäärät ennen ja jälkeen rakentamisen näytetään taulukossa 9-22. Rakentamisen jälkeisen suotovesimäärän on ennustettu olevan alle 0,1 l/s pienempiä kuin määrät ennen rakentamista. Taulukko 9-19: Muutokset suotovesien määrissä Niesan altaasta Niesajokeen (keskimääräisten ilmasto-olosuhteiden aikana) Päivittäisen suotamisen keskiarvo (m3/d)

Suotamisen keskinopeus (L/s)

Tämänhetkinen

83,7

0,97

Rakentamisen jälkeinen

76,5

0,89

Erotus

-7,2

-0,08

Rakentamisen jälkeinen virtausten muutos Niesajoessa aiheutuu Rautuvaaran rikastushiekkaallasta ympäröivän valuma-alueen vesien varastoimisesta. Näiden valuma-alueiden vesi pumpataan lopulta Muonionjokeen, ohittaen Niesajoen. Laajasti ilmaistuna Niesajoen valumaalue pienenee 12,7 km2:lla jos Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta koilliseen sijaitsevan valuma-alueen annetaan purkautua eteläaltaaseen, tai 5,6 km2:llä, jos tämä valuma-alue käännetään Niesajokeen. Kuten hahmoteltu lähtötason arvioinnissa (kappale 6.3.4), tarkkaillut virtavesien virtaamat Niesajoessa esittävät korkeampia valuman myötävaikutuksia Niesan altaan valuma-alueille verrattuna joen alajuoksuun. Perustuen kappaleessa 6.3.4 esitettyyn vesitase työhön, Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen mahdollinen vaikutus keskimääräiseen kuukautiseen virtaamaan ja alivirtaamaan sijainneissa Niesajoen varrella on hahmoteltu taulukossa 9-23. Tulokset osoittavat virtaaman merkittävän vähennyksen mahdollisuutta Niesajoen yläjuoksulle. Aivan Rautuvaaran rikastushiekka-alueen alajuoksulla virtaus saattaa lähennellä nollaa talvikuukausien aikana (joulukuusta huhtikuuhun), hyvin pienten pintavesien valumamäärien tukiessa pohjaveden syöttämää pohjavirtausta virtavesissä.

Tammikuu, 2013 Sivu 260

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Joen suulla rakentamisen vaikutukset virtaamiin ovat minimaaliset. Virtaaman vähenemisen vaikutus veden korkeuksiin, uoman kosteikon reunaan ja joen suun poikkileikkaus alueeseen (mittausasema RAUSW003) laskettiin perustuen uoman poikkileikkaukseen ja mitatun paikan mittauskäyriin. Kuva alueesta esitetään valokuvassakuvassa 9-4, ja poikkileikkausprofiili kuvassa 9-7.

Valokuva 9-4: Mittauspaikka RAUSW003 alajuoksuun tien sillalta

Taulukko 9-24 yhteenvetää virtaaman vaikutukset veden tasoihin, kosteikon reunaan ja poikkileikkausalueeseen. Tulokset osoittavat minimaalisia vaikutuksia näille virtaaman parametreille.

Tammikuu, 2013 Sivu 261

79 126 147

4 52

105 168 196 tammi 5

Niesan keskikohta (FS 15)

Lähellä Niesan suuta (FS16)

Niesan suulla (FS12)

Kehityksen jälkeiset virtaamat - Niesan suurempi valuma-alue (l/s)

Alajuoksun altaat

135

114

helmi

120

133

112

maalis

118

maalis

144

124

maalis

276

233

137

huhti

245

202

106

huhti

300

257

161

huhti

Sivu 262

a Prosentuaalinen muutos kuukausittaisissa ja vuosittaisessa virtaamassa

181

Niesan suulla (FS12)

89 152

Alajuoksun altaat

Niesan keskikohta (FS 15)

tammi

Kehityksen jälkeiset virtaamat - Niesan pienempi valuma-alue (l/s)

Lähellä Niesan suuta (FS16)

160

Niesan suulla (FS12)

69 132

Niesan keskikohta (FS 15)

Lähellä Niesan suuta (FS16)

helmi

Alajuoksun altaat

helmi

tammi

Lähtötasovirtaamien keskiarvo (l/s)

Taulukko 9-20: Ennakoitu muutos Niesajoen virtaamissa

SRK Consulting

2193

1847

1086

364

touko

1947

1601

840

touko

2386

2040

1280

585

touko

1011

852

501

122

kesä

898

739

388

kesä

1101

941

590

196

kesä

518

436

256

heinä

460

378

198

heinä

563

482

302

102

heinä

elo

491

414

243

elo

436

359

188

elo

534

457

287

104

507

427

251

syys

450

370

194

syys

552

472

296

118

syys

584

492

289

loka

519

426

224

loka

636

543

341

144

loka

438

369

217

marras

389

320

168

marras

477

408

256

marras

-18 %

-8 %

-9 %

-15 %

-38 %

Prosentuaalinen muutos

-22 %

-34 %

-86 %

Prosentuaalinen muutos

Tammikuu, 2013

260

219

129

joulu

231

190

100

joulu

283

242

152

joulu

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-21:

Valuma-alueen pienentymisen ennustettu vaikutus Niesajoen uoman osalle Lähtötaso

Virtaama olosuhteet Keskiarvo heinäkuu Keskiarvo talvi

Kuva 9-7:

Muutos parametreissä kaivoksen elinkaaren aikana Veden Märkäpii Poikkileikka Virtaam korkeu sm ri m us alue m2 a m3/s

Virtaam a m3/s

Veden korkeu sm

Märkäpii ri m

Poikkileikka us alue m2

0,57

9,6

6,0

1,6

-0,046

-0,016

-0,080

-0,093

0,26

9,5

5,5

1,0

-0,021

-0,020

-0,35

-0,076

Niesajoen mittauspaikan RAUSW003 poikkileikkaus näyttäen tutkimuksen aikaiset veden korkeudet, alivirtaama olosuhteiden ennakoidut veden korkeudet olosuhteet ja ennakoitu muutos heinäkuussa ja keskimääräisten talviolosuhteiden aikana.

Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen vaikutus pintaveden laatuun Tehtiin alustava rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pintaveden määrään tunnistava ennakkoarviointi ja sitä kehitettiin lisää lähtötason arvioinnin aikana. Kaikki tunnistetut mahdolliset vaikutukset esitettiin taulukossa 4-3. Rautuvaaran laitosten pintavedenlaatuun ovat:

operoinnin

tärkeimmät

mahdolliset

vaikutukset

Niesajoen

Sedimenttien vapautumiset tai nykyisten rikastushiekkojen häiriintyminen Rautuvaaran rikastushiekka-altaiden rakentamisen aikana;

Suotaminen pohjois- tai eteläaltailta pohjavedessä kulkeutumisen kautta Niesajokeen, kuten aiemmin selvitetty kappaleessa ‘Toimintavaihe: Pohjavesivirtausten kulkureitit’; ja

Rikastushiekkojen kiintoaineiden tai eteläaltaan veden hallitsematon purkautuminen Niesajokeen.

Tammikuu, 2013 Sivu 263

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Tällä hetkellä Niesan valuma-allas on huonolaatuisen veden lähde Niesajoelle. Lähtötason arviointi kappaleessa 6.3.4 arvioi, että Niesajoen suulla lähes 100 % joidenkin parametrien kokonaiskuormituksesta on peräisin nykyiseltä rikastushiekka-altaalta. Ehdotetun Rautuvaaran rikastushiekka-altaan toimintojen aikana virtaamiin Niesan altaan alueelta Niesajokeen tulee merkittävä vähennys, kun eteläaltaaseen kerääntyvä ylimääräinen vesi johdetaan Muonionjokeen, kuten yllä on linjattu. Toimintojen aikana ainoa keino, miten vesi Rautuvaaran rikastushiekka-altailta pääsee Niesajokeen, on suotovesi pohjois- ja eteläaltaalta, mikä menee pohjaveteen ja siitä jokeen pohjavirtaamana, kuten selitetty aiemmin kappaleessa ‘Toimintavaihe: Pohjavesivirtausten kulkureitit’. Vaikka suotovesi rikastushiekka-altaalta menee jokeen pohjaveden kulkureitin kautta, tulee pohjavirtaaman määrä olemaan huomattavasti pienempi kuin pintavesivirtausten väheneminen Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta Niesajokeen. Virtaaman nettovähennyksen tulisi saada aikaan selkeä parannus Niesajoen vedenlaadussa. Vedenlaadun ennusteet Niesajoen suulla toimintojen aikana on annettu taulukossa 9-25, perustuen kappaleessa 8.1.3 kuvailtuihin menetelmiin. Tulokset ovat 19. vuodelle (eli kaivoksen eliniälle). Muiden vuosien vaikutukset vedenlaatuun ovat hyvin samanlaiset, ja koska Niesajoen vedenlaadussa on kokonaisvaltainen parannus, muiden vuosien tuloksia ei ole sisällytetty tähän. Tulokset osoittavat selkeää parannusta Niesajoen vedenlaatuun kaikilla parametreillä paitsi kadmiumilla (kaikilla virtaamaolosuhteilla) sekä elohopealla (keskimääräisillä ja talvi virtaamaolosuhteilla). Lähtötason tietojen erittäin alhaisten kadmium pitoisuuksien johdosta on todennäköistä, että tulokset ovat vaikuttuneet geokemiallisten mallien laskelmien epävarmuuksista, eikä tule olemaan merkittävä asia toimintojen aikana. Ennustetut kadmium pitoisuudet ovat joka tapauksessa parametrin hälytysrajan alapuolella. Lähtötason elohopea pitoisuudet ovat myös erittäin alhaiset ja ennakoidun kasvun eteläaltaan suotovesien takia ei ennakoida ylittävän kynnysarvoja. Rautuvaaran rikastushiekka-altaan tavallisten toimintojen aikana ei pitäisi esiintyä pintaveden päästöjä eteläaltaasta Niesajokeen. On kuitenkin olemassa hallitsemattomien päästöjen vaara ylivuototapauksessa tai eteläallasta pidättelevän padon hajotessa. Pöyry tekee parhaillaan eteläaltaan vesitaselaskelmia ja tällä hetkellä ei ole tietoa selkeytysaltaiden suunnitelustandardeista tai eteläaltaan mahdollisen ylivuotamisen yksityiskohtia (mm. minkä lisäksi kausittaista myrsky-ylivuotamista saattaisi tapahtua). Siten tällä hetkellä ei ole tietoja, millä tehdä yksityiskohtainen analyysi ylivuotamisen vaikutuksista alajuoksuun. Pidättelevä pato tulee kuitenkin olemaan ylläpidetty rakenne, ja on oletettu, että pato suunnitellaan ja hoidetaan Niesajokeen päätyvien hallitsemattomien päästöjen vaaran minimoimiseksi. Jos sellainen päästö tapahtuisi, olisi sillä vahingollinen vaikutus joen vedenlaatuun. Vaikutuksen laajuus ja kesto riippuisi ylivuodon luonteesta. Esimerkiksi, jos eteläaltaan ylivuotaminen johtuisi rankkasateesta, vaikutus olisi luultavasti lyhytaikainen (eli korkean virtaaman kesto) ja lieventynyt eteläaltaan veden sateesta johtuvan laimenemisen takia. Vastaavasti, jos ylivuoto johtuisi eteläaltaan padon viasta, olisi olemassa huonolaatuisen veden ja saastuneiden pohjakerrosten vapautumisen vaara. Vian aiheuttamien vaikutusten voi odottaa olevan pitkäaikaisia, riippuen padon korjaamiseen menevästä ajasta sekä saastuneiden pohjakerrosten poistamisen viemästä ajasta. Todennäköisin vuoto johtuisi rankkasateesta, eikä sen odoteta aiheuttavan vikaa padossa.

Tammikuu, 2013 Sivu 264

mg/L

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

mg/L

Molybdeeni

Barium

mg/L

Mangaani

mg/L

Elohopea

mg/L

Kupari

Pii

mg/L

Kromi III

Natrium

mg/L

Koboltti

mg/L

Kadmium

mg/L

Arseeni

Magnesium

mg/L

Alumiini

Kalium

mg/L

Rauta

mg/L

Sulfaatti

Kalsium

mg/L

Kloridi

mg/L

Nitraatti

Fosfaatti

Yksikkö

Muuttuja

0,027 33 2,9 9,1 5,8 12 0,013

16 1,8 5,3 3,4 6,1

0,0077

0,030

0,015

0,0072

0,020

1,0

0,70

0,000050

0,0050

0,0010

0,0040

0,000080

0,0050

0,10

1,9

150

0,0070

0,0022

0,00023

0,000061

0,0024

0,00020

0,038

0,0000022

0,0021

0,00039

0,00042

0,0000028

0,00045

0,067

0,81

2,0

0,15

WQO – FS12

0,0074

5,4

2,4

3,1

1,3

9,8

0,0040

0,0013

0,00069

0,000031

0,000016

0,00025

0,000082

0,0034

0,00000082

0,00038

0,00018

0,00013

0,0000035

0,00014

0,019

0,32

2,8

0,12

0,028

Sivu 265

0,0018

2,7

0,26

0,32

0,16

1,1

0,0020

Muut parametrit

0,00019

0,000030

0,0020

0,00015

0,032

0,0000010

0,0014

0,00035

0,00020

0,0000025

0,00028

0,039

0,63

1,2

0,053

0,0018

2,7

0,27

0,32

0,17

1,1

0,0021

0,00073

0,000041

0,000016

0,00029

0,000089

0,0035

0,0000011

0,00038

0,00019

0,00015

0,0000053

0,00014

0,019

0,32

3,0

0,12

0,046

Keskiarvo

0,0019

2,7

0,29

0,33

0,18

1,2

0,0021

0,00079

0,000047

0,000016

0,00032

0,000097

0,0035

0,0000012

0,00041

0,00020

0,00017

0,0000062

0,00014

0,019

0,32

3,1

0,12

0,057

Talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Tärkeimmät parametrit

Lähtötason pitoisuus

Taulukko 9-22: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Niesajoen suulla kaivoksen elinkaaren aikana

SRK Consulting

-75

-50

-89

-90

-88

-89

-49

-46

-84

-48

-87

-44

-90

-18

-73

-47

-35

-50

-89

-90

-46

Kesäkuu

-75

-50

-88

-90

-87

-88

-49

-43

-79

-47

-85

-39

-89

7.3

-73

-45

-23

110

-50

-88

-90

-12

Keskiarvo

-75

-50

-88

-89

-86

-88

-47

-38

-76

-46

-84

-33

-89

-71

-44

-16

150

-50

-88

-90

7.5

Talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

0,041

TV 0,070

WQO – FS12 0,028

Lähtötason pitoisuus 0,0028

Kesäkuu 0,0028

Keskiarvo 0,0028

Talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Sivu 266

0,000014 0,000029 0,0000050 0,0000027 0,0000039 0,0000046 mg/L Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

mg/L

Strontium

Antimoni

Yksikkö

Muuttuja

SRK Consulting

-46

-90

Kesäkuu -23

-90

Keskiarvo -8,0

-90

Talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Sulkemisen jälkeinen vaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemisen vaikutus pintavedenlaatuun Rautuvaaran rikastushiekka-altaan toimintojen loppuessa valuntareitit ja vedenhallinta alueella riippuu eteläaltaan vedenlaadusta ja siitä pystyykö tämän veden päästämään käsittelemättä Niesajokeen. Tämä vuorostaan riippuu Hannukaisen kaivoksen ylimääräisen veden määrästä, joka saattaa tarvita käsittelyä lopettamisen jälkeen sekä veden määrästä Rautuvaaran korkearikkisiltä rikastushiekoilta, jota saatetaan myös joutua käsittelemään. Jos käsittelylaitos ja Muonionjoen putkisto ovat vielä toiminnassa ensimmäisten sulkemisen jälkeisten vuosien aikana, niin Niesajoen virtaaman odotetaan olevan samanlainen kuin toimintojen aikana. Kun Eteläaltaan veden katsotaan olevan tarpeeksi hyvänlaatuista sen päästämiseksi Niesajokeen käsittelemättömänä, annetaan eteläaltaan veden vapaasti ylivuotaa jokeen. Silloin Niesajoen virtaaman odotetaan palaavan lähelle nykyisiä olosuhteita. Niesan altaan ja Kylmäojan päävesien kääntämisen takia virtaamat Niesajoessa eivät palaa luonnonmukaiseen tilaansa (eli ennen kaivostoimintaa alueella). Sulkemisen jälkeinen vaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemisen vaikutus pintavedenlaatuun Kuten hahmoteltu kappaleessa Rikastushiekka-allas, Rautuvaaran rikastushiekka-altaan toimintojen loppuessa valuntareitit ja vedenhallinta Rautuvaaran rikastushiekka-altaalla riippuu eteläaltaan vedenlaadusta ja siitä voidaanko tämä vesi päästää käsittelemättömänä Niesajokeen. Alueet peitetään suljettaessa, mutta suotovesi pääsee kuitenkin yhä rikastushiekka-altailta jokiin pohjaveden pohjavirtaaman kautta. Jos käsittelylaitos ja Muonionjoen putkisto on vielä toiminnassa ensimmäisinä sulkemisen jälkeisinä vuosina, oletetaan Niesajoen vedenlaadun olevan samankaltainen toimintavuosien aikaisen kanssa. Kun eteläaltaan veden katsotaan olevan tarpeeksi hyvänlaatuista sen päästämiseksi Niesajokeen käsittelemättömänä, annetaan eteläaltaan veden vapaasti ylivuotaa jokeen. Laimentumislaskelmia tehtiin ennakoimaan vedenlaatua Niesajoen suulla sulkemisvaiheelle kahdelle pääskenaariolle perustuen kappaleessa 8.1.3 kuvattuun geokemialliseen mallinnukseen: Skenaario 1: Ennusteet skenaariolle, missä Muonionjoen putkisto on toiminnassa lopettamisen aikana ja sen seurauksena ainoa Rautuvaaran rikastushiekkaaltaalta Niesajokeen pääsevä vesi on suotovettä. Tämä on samankaltainen tilanne kuin mitä nähdään toimintojen aikana; suotovesien kuormitukset ovat kuitenkin erilaisia toimintojen aikana ennakoiduihin nähden, koska geokemiallinen malli ottaa huomioon talteenottotöiden vaikutuksen Rautuvaaran rikastushiekka-altailla, erityisesti korkearikkisten rikastushiekkojen valuman hallitsemiseen liittyvän; ja Skenaario 2: Ennusteet skenaariolle, missä Muonionjoen putkisto on otettu pois käytöstä ja kaiken ylimääräisen veden Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta (ylimääräinen pintavesi ja suotovesi) annetaan päästä Niesajokeen. Kuormituslähteiden

Tammikuu, 2013 Sivu 267

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

yksityiskohdat Rautuvaaran rikastushiekka-altaille ja tähän skenaarioon tehty geokemiallinen mallinnustyö on hahmoteltu kappaleessa Hannukaisen hankealueen geokemiallinen mallinnus. Molemmissa skenaarioissa on oletettu, että Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta ei ole veden käsittelyä, eikä Hannukaisen kaivokselta ole kuormituslähteitä. Molemmille skenaarioille tehtiin kolme otosta, talteenottovaihtoehtoja korkearikkisille rikastushiekoille:

jotka

ottivat

huomioon

eri

Huonoin tapaus olettaa, että 100 % korkearikkisistä myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altailla.;

Keskisuuri tapaus olettaa, että 50 % korkearikkisistä rikastushiekoista on kapseloitu sulkemisen yhteydessä; ja

Paras tapaus olettaa, että 0 % korkearikkisistä myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altailla.

rikastushiekoista

pystyy

Ennustettu vedenlaatu Niesajoen suulla kuudelle otokselle on toimitettu taulukoissa 9-26 – 931. Skenaarion 1 tulokset osoittavat huonompaa vedenlaatua eteläaltaassa lopettamisessa kuin toimintojen aikana. Kadmiumin, elohopean, molybdeenin, uraanin ja sinkin pitoisuudet ovat korkeammat kuin lähtötasossa kaikille kolmelle otokselle (0 - 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista myötävaikuttaa pitoisuuksiin), kuparipitoisuuksien ylittäessä lähtötason olosuhteet 50 % ja 100 % korkearikkisten rikastushiekkojen myötävaikuttaessa kuormitukseen. Laskelmat osoittavat, että kuparipitoisuuksilla on mahdollisuus ylittää hälytysarvot skenaarioissa, missä 50 % ja 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista myötävaikuttaa kuormitukseen. Skenaarion 2 tulokset ennakoivat merkittävää nousua useilla keskeisillä ja muilla parametreillä. Kadmiumin, koboltin, kuparin, elohopean, uraanin ja sinkin ennusteiden ennakoidaan ylittävän hälytysarvot Niesajoen suulla. On huomioitava, että tässä skenaariossa oletetaan, että kaikki ylimääräinen vesi Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta päästetään alueelta Niesajokeen ilman käsittelyä. Tulokset antavat ymmärtää, että lisäkäsittelyn tai vesien päästämisen Muonionjokeen pitää jatkua sulkemiseen, kunnes alueen vedenlaatu on parempi kuin tässä arvioinnissa on ennakoitu, ennen kuin päästöt Muonionjokeen poistetaan.

Tammikuu, 2013 Sivu 268

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-23: Skenaario 1; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 0% korkearikkisistä rikastushiekoista vaikuttaa kuormitukseen Lähtötason pitoisuus

WQO – FS12 Parametri

Yksikkö

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Prosenttiosuuden muutos%

Lähtötason Kesäkuu Talvi Kesäkuu Talvi pitoisuus Skenaario 1; Suotaminen ainoastaan Niesajokeen; 0 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen TV

Keskeiset parametrit Nitriitti

mg/L

Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0054

0,0056

-90

-89

Kloridi

mg/L

150

1,19

0,12

-90

Sulfaatti

mg/L

25,3

2,9

3,8

-88

-85

Rauta

mg/L

0,81

1,9

0,63

0,32

-50

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

-50

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00014

-50

-48

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

2,2E-06

4,2E-06

-14

Koboltti

mg/L

0,0004

0,004

0,0002

0,00012

0,00017

-38

-14

Kromi III

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00017

-50

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,0014

0,00036

0,00039

-75

-72

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

1,3E-06

3,4E-06

240

Mangaani

mg/L

0,04

0,7

0,032

0,0039

0,0055

-88

-83

Molybdeeni

mg/L

0,000201

0,000146

0,00012

0,00024

-15

Nikkeli

mg/L

0,00244

0,02

0,00198

0,00024

0,00032

-88

-84

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000015

-50

-49

Uraani

mg/L

0,000227

0,015

0,000191

0,0008

0,0026

320

1300

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,00127

0,0011

0,0021

-14

Muut parametrit Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,0027

0,0048

-33

TOC

mg/L

10,8

6,6

3,3

-50

Kalsium

mg/L

9,8

1,3

1,9

-87

-81

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,34

0,25

0,5

-82

-63

Magnesium

mg/L

5,3

3,08

0,34

0,42

-89

-86

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,36

0,26

0,31

-89

-87

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0019

-75

Strontium

mg/L

0,041

0,07

0,0278

0,0036

0,0055

-87

-80

Antimoni

mg/L

0,000014

0,000029

0,000005

1,3E-06

-75

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Tammikuu, 2013 Sivu 269

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-24: Skenaario 1; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 50 % korkearikkisistä rikastushiekoista voi vaikuttaa kuormitukseen Parametri

Yksikkö

Lähtötason pitoisuus

WQO – FS12 TV

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Skenaario 1; Suotaminen ainoastaan Niesajokeen; 50 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset parametrit Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0054

0,0056

-90

-89

Kloridi

mg/L

150

1,19

0,12

-90

Sulfaatti

mg/L

25,3

2,9

3,8

-88

-85

Rauta

mg/L

0,81

1,9

0,63

0,32

-50

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

-50

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00014

0,00015

-50

-45

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

2,6E-06

5,7E-06

4,2

130

Koboltti

mg/L

0,0004

0,004

0,0002

0,00016

0,00031

-17

Kromi III

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00017

-50

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,00142

0,0017

0,0056

290

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

1,8E-06

4,9E-06

390

Mangaani

mg/L

0,04

0,7

0,032

0,0039

0,0055

-88

-83

Molybdeeni

mg/L

0,000201

0,000146

0,00012

0,00024

-15

Nikkeli

mg/L

0,00244

0,02

0,00198

0,00028

0,00045

-86

-77

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000016

0,000018

-48

-42

Uraani

mg/L

0,000227

0,015

0,000191

0,0008

0,0026

320

1300

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,00127

0,0011

0,0022

-12

Muut parametrit Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,003

0,01

-26

150

TOC

mg/L

10,8

6,6

3,3

-50

Kalsium

mg/L

9,8

1,3

1,9

-87

-81

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,34

0,25

0,5

-82

-63

Magnesium

mg/L

5,3

3,08

0,34

0,42

-89

-86

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,36

0,26

0,31

-89

-87

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0019

-75

Strontium

mg/L

0,041

0,07

0,0278

0,0036

0,0055

-87

-80

Antimoni

mg/L

0,000014

0,000029

0,000005

1,3E-06

-75

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Tammikuu, 2013 Sivu 270

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-25: Skenaario 1; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista voi vaikuttaa kuormitukseen Parametri

Yksikkö

WQO – FS12 TV

Lähtötason pitoisuus

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Skenaario 1; Suotaminen ainoastaan Niesajokeen; 100 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset parametrit Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0054

0,0056

-90

-89

Kloridi

mg/L

150

1,19

0,12

-90

Sulfaatti

mg/L

25,3

2,9

3,9

-88

-85

Rauta

mg/L

0,81

1,9

0,63

0,32

-50

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

-50

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00014

0,00015

-48

-44

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

3,1E-06

7,1E-06

190

Koboltti

mg/L

0,0004

0,004

0,0002

0,00021

0,00045

130

Kromi

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00017

-50

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,00142

0,0036

0,013

160

820

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

2,3E-06

6,3E-06

130

530

Mangaani

mg/L

0,04

0,7

0,032

0,004

0,0055

-88

-83

Molybdeeni

mg/L

0,000201

0,00015

0,00013

0,00024

-14

Nikkeli

mg/L

0,00244

0,02

0,002

0,00032

0,00058

-84

-71

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000016

0,000018

-47

-40

Uraani

mg/L

0,000227

0,015

0,00019

0,0008

0,0026

320

1300

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,0013

0,0011

0,0022

-11

Other parameters Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,0043

0,014

8,6

250

TOC

mg/L

10,8

6,6

3,3

-50

Kalsium

mg/L

9,8

1,3

1,9

-87

-81

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,34

0,25

0,5

-82

-63

Magnesium

mg/L

5,3

3,08

0,34

0,42

-89

-86

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,36

0,26

0,31

-89

-87

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0019

-75

Strontium

mg/L

0,041

0,07

0,0278

0,0036

0,0055

-87

-80

Antimoni mg/L 0,000014 0,000029 0,000005 1,3E-06 1,3E-06 -75 Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

-75

Tammikuu, 2013 Sivu 271

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-26:

Parametri

Yksikkö

Skenaario 2; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 0% korkearikkisistä rikastushiekoista vaikuttaa kuormitukseen Lähtötason pitoisuus

WQO – FS12 TV

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Skenaario 2; rikastushiekka-altaan ylivuoto ja suotaminen Niesajokeen; 0 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset parametrit Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0096

0,016

-82

-69

Kloridi

mg/L

150

1,2

0,21

0,27

-82

-77

Sulfaatti

mg/L

79,7

-38

Rauta

mg/L

0,81

1,87

0,63

0,31

0,29

-51

-54

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

0,018

-51

-53

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00014

0,00027

-48

-3.7

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

0,000031

0,000098

1200

3800

Koboltti

mg/L

0,00042

0,004

0,0002

0,00084

0,0024

330

1100

Kromi III

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00017

0,00016

-51

-54

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,0014

0,00054

0,0015

-62

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

0,000028

0,000095

2700

9400

Mangaani

mg/L

0,038

0,7

0,032

0,027

0,075

-17

130

Molybdeeni

mg/L

0,0002

0,00015

0,0018

0,0056

1100

3700

Nikkeli

mg/L

0,0024

0,02

0,002

0,0015

0,0042

-23

110

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000016

0,000019

-47

-36

Uraani

mg/L

0,00023

0,015

0,00019

0,026

0,084

13000

44000

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,0013

0,016

0,05

1100

3800

0,093

510

2200

Muut parametrit Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,024

TOC

mg/L

6,6

3,2

-51

-54

Kalsium

mg/L

9,8

3,4

210

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,3

3,9

190

800

Magnesium

mg/L

5,3

9,1

3,1

1,5

3,9

-53

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,4

1,1

2,7

-55

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0021

0,0023

-71

-69

Strontium

mg/L

0,041

0,069

0,028

0,031

0,093

230

Antimoni

mg/L

0,000014

0,000029

0,000005

1,3E-06

-75

-74

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Tammikuu, 2013 Sivu 272

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-27: Skenaario 2; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 50 % korkearikkisistä rikastushiekoista voi vaikuttaa kuormitukseen Parametri

Yksikkö

Lähtötason pitoisuus

WQO – FS12 TV

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Skenaario 2; rikastushiekka-altaan ylivuoto ja suotaminen Niesajokeen; 50 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset parametrit Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0095

0,016

-82

-69

Kloridi

mg/L

150

1,2

0,21

0,27

-82

-77

Sulfaatti

mg/L

79,7

-37

Rauta

mg/L

0,81

1,87

0,63

0,31

0,29

-51

-54

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

0,018

-51

-53

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00017

0,00056

-40

100

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

0,000046

0,00015

1700

5700

Koboltti

mg/L

0,00042

0,004

0,0002

0,0023

0,0069

1100

3400

Kromi III

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00018

0,00017

-49

-52

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,0014

0,046

0,17

3100

12000

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

0,000045

0,00014

4400

14000

Mangaani

mg/L

0,038

0,7

0,032

0,027

0,077

-17

140

Molybdeeni

mg/L

0,0002

0,00015

0,0018

0,0056

1100

3800

Nikkeli

mg/L

0,0024

0,02

0,002

0,0028

0,0084

330

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000038

0,000092

200

Uraani

mg/L

0,00023

0,015

0,00019

0,026

0,084

13000

44000

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,0013

0,016

0,052

1200

4000

Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,034

0,27

750

6600

TOC

mg/L

6,6

3,2

-51

-54

Kalsium

mg/L

9,8

3,7

210

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,3

3,9

190

800

Magnesium

mg/L

5,3

9,1

3,1

1,5

3,9

-53

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,4

1,1

2,7

-55

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0021

0,0023

-71

-69

Strontium

mg/L

0,041

0,069

0,028

0,031

0,092

230

Muut parametrit

Antimoni mg/L 0,000014 0,000029 0,000005 1,3E-06 1,3E-06 -75 Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

-74

Tammikuu, 2013 Sivu 273

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-28: Skenaario 2; Ennakoitu vedenlaadun muutos Niesajoen suulla suljettaessa; 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista voi vaikuttaa kuormitukseen Parametri

Yksikkö

WQO – FS12 TV

Lähtötason pitoisuus

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Skenaario 2; rikastushiekka-altaan ylivuoto ja suotaminen Niesajokeen; 100 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset parametrit Nitraatti

mg/L

0,15

0,053

0,0095

0,016

-82

-69

Kloridi

mg/L

150

1,2

0,21

0,27

-82

-77

Sulfaatti

mg/L

79,7

-36

Rauta

mg/L

0,81

1,87

0,63

0,31

0,35

-51

-44

Alumiini

mg/L

0,067

0,1

0,039

0,019

0,02

-51

-49

Arseeni

mg/L

0,00045

0,005

0,00028

0,00064

-1

130

Kadmium

mg/L

2,8E-06

0,00008

2,5E-06

0,000061

0,00019

2300

7600

Koboltti

mg/L

0,00042

0,004

0,0002

0,0037

0,012

1800

5800

Kromi

mg/L

0,00039

0,001

0,00035

0,00018

0,00017

-49

-50

Kupari

mg/L

0,0021

0,005

0,0014

0,11

0,41

7600

29000

Elohopea

mg/L

2,2E-06

0,00005

0,000001

0,000059

0,00019

5800

19000

Mangaani

mg/L

0,038

0,7

0,032

0,027

0,077

-16

140

Molybdeeni

mg/L

0,0002

0,00015

0,0018

0,0057

1100

3800

Nikkeli

mg/L

0,0024

0,02

0,002

0,0041

0,013

110

540

Lyijy

mg/L

0,000061

0,0072

0,00003

0,000044

0,00012

280

Uraani

mg/L

0,00023

0,015

0,00019

0,026

0,084

13000

44000

Sinkki

mg/L

0,0022

0,03

0,0013

0,017

0,053

1200

4100

0,39

1900

9700

Muut parametrit Fosfaatti

mg/L

0,007

0,027

0,004

0,08

TOC

mg/L

6,6

3,2

-51

-54

Kalsium

mg/L

9,8

4,2

210

Kalium

mg/L

1,8

2,9

1,3

3,9

190

800

Magnesium

mg/L

5,3

9,1

3,1

1,5

3,9

-53

Natrium

mg/L

3,4

5,8

2,4

1,1

2,7

-55

Pii

mg/L

6,1

5,4

2,7

-50

Barium

mg/L

0,0077

0,013

0,0074

0,0021

0,0023

-72

-69

Strontium

mg/L

0,041

0,069

0,028

0,031

0,092

230

Antimoni mg/L 0,000014 0,000029 0,000005 1,3E-06 1,3E-06 -75 Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

-74

Tammikuu, 2013 Sivu 274

SRK Consulting

9.5

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kylmäoja

Rakentamisvaihe; Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen vaikutus Rautuvaaran rikastushiekka-altaan esirakennusvaiheeseen liittyvät rakennustoiminnot sisältävät luultavasti padon korjaamisen nykyisen Niesan altaan pohjoisaltaan pohjoispäähän (pohjoinen pato). Lisäksi tulee uusien poisto-ojien rakentaminen Rautuvaaran rikastushiekkaaltaan pohjoisaltaasta pohjoiseen ja etelään. Ei ole mahdollista määritellä näitä seurauksia, koska vaikutukseen riippuvat useista tekijöistä, kuten töiden ajoituksesta ja kuinka työt järjestetään. Jos vaikutuksia ei kuitenkaan lievennetä, on mahdollisuus kiintoaineiden pääsemisestä virtavesiin maatöiden seurauksena. On olemassa myös koneiden öljy ja polttoainevuotojen mahdollisuus rakennustöiden aikana. Sen perusteella, että rakennustyöt tehdään tehokkaan sedimenttikontrollin ja ympäristönhallinta suunnitelmien parhaita käytäntöjä noudattaen, on odotettavissa, että vaikutukset Kylmäojan vedenlaatuun voidaan minimoida, eivätkä ne ole merkittäviä. Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen vaikutus pintaveden määrään Tehtiin alustava rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pintaveden määrään tunnistava ennakkoarviointi ja sitä kehitettiin lisää lähtötason arvioinnin aikana. Kaikki tunnistetut mahdolliset vaikutukset esitettiin taulukossa 4-3. Rautuvaaran alueen toimintojen tärkeimmät vaikutukset Kylmäojan veden määrään ovat: x

Virtaamien muutokset Kylmäojassa Niesan altaan muutosten takia, mukaan lukien uusien patojen ja johtamiskanava rakentaminen; ja

Virtausnopeuksien muutos Pohjoisaltaan Kylmäojaan suotamisen takia.

Tällä hetkellä Niesan altaasta ei ole pintaveden päästöjä Kylmäojaan ja näin on myös rakentamisen jälkeen. Kylmäojan valuma-alueeseen ei ole ehdotettuja muutoksia; on todennäköistä, että pato alueen pohjoisosassa vaihdetaan ja korotetaan, mutta sijainti pysyy samana ja siksi padon muokkaamisen ei pitäisi muuttaa nykyistä hydrologista järjestelmää. Alueen ehdotetun laajentamisen ei ennakoida vaikuttavan Kylmäojaan valuviin pieniin valuma-alueisiin Niesan altaalta pohjoiseen ja itään (näytetään kuvassa 9-6). Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentaminen ei aiheuta muutoksia Kylmäojan virtaamiin johtuen pintaveden valuma-aluiden tai virtausreittien muutoksista. Niesan altaan pohjavesimallinnus on tuottanut suotamisnopeuksien ennusteen altaalta Kylmäojaan tilanteille ennen ja jälkeen rakentamisen. Ennakoidut suotamisnopeudet ennen ja jälkeen rakentamisen on hahmoteltu taulukossa 9-32. Keskimääräisiin olosuhteisiin perustuen muutos virtausnopeuksissa on vähäinen, alle 1 l/s. Laskelmat rakentamisen jälkeiselle suotamisnopeudelle talvikuukausina ovat hieman vuotuista keskiarvoa korkeammat, mutta ero nykyisiin olosuhteisiin odotetaan olevan sama. Laittaakseen nämä muutokset asiayhteyteen talvivirtaus Kylmäojan suulla on noin 80 L/s maaliskuussa (vuoden alin) ja noin 300 L/s elokuussa (kesäkuukausien alin), perustuen taulukkoon 6-32. Tulokset osoittavat pientä suotamisen Kylmäojaan, mutta mitättömällä nopeudella.

nousua

Rautuvaaran

rikastushiekka-altaalta

Tammikuu, 2013 Sivu 275

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-29: Muutokset suotonopeuksissa Kylmäojaan olosuhteet ovat keskimääräisiä)

(olettaen

että

Päivittäisen suotomäärän keskiarvo (m3/vrk)

Suotomäärän keskiarvo (l/s)

Nykyinen

88,8

1,03

Rakentamisen jälkeinen

94,0

1,09

Erotus

+5,2

+0,06

ilmasto-

Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan kehittämisen vaikutus pintaveden laatuun Tehtiin alustava rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pintaveden laadun tunnistava ennakkoarviointi ja sitä kehitettiin lisää lähtötason arvioinnin aikana. Kaikki tunnistetut mahdolliset vaikutukset esitettiin taulukossa 4-3. Rautuvaaran alueen toimintojen tärkeimmät vaikutukset Kylmäojan veden laatuun ovat: x

Sedimenttien vapautumiset tai olemassa olevien rikastushiekkojen häiriintyminen Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen aikana;

Suotaminen pohjoisaltaasta Kylmäojaan; ja

Rikastushiekkojen kiintoaineiden tai selkeytysaltaiden käsittelemättömän veden hallitsematon purkautuminen

Normaalien toimintojen aikana kaikki Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta päästetty pintavesi johdetaan Muonionjokeen. Sen vuoksi rikastushiekka-altaalta ei odoteta pintaveden päästöjä Kylmäojaan. Pohjoisaltaasta on kuitenkin mahdollisuus veden suotamiselle Kylmäojaan, suotoveden päästessä ojaan lähellä pohjoista patoa. Suotamisnopeudet rikastushiekka-altaalta Kylmäojaan laskettiin käyttämällä Niesan altaan alueen pohjavesimallia (kappale 8.1.1), virtaamanopeudet yhteenvedettynä taulukossa 9-32. Ennusteet tärkeimpien vedenlaadun parametrien aiheuttamasta kuormituksesta on yhteenvedettynä taulukossa 9-33, menetelmät kerrottuna yksityiskohtaisemmin kappaleessa 8.1.3. Tässä vaiheessa on epäselvää, otetaanko altaan suotovesi talteen suotovesikaivojen kautta, joten arviointi olettaa konservatiivisesti, että kaikki suotovesi pääsee Kylmäojaan. Sarja yksinkertaisia laimentumislaskelmia tehtiin suotoveden vaikutuksen arvioimiseksi lähtötason mediaani vedenlaatuun Kylmäojan suulla, perustuen lähtötason vedenlaatuun ja virtausnopeuksiin vedenlaadun testausasemalla FS03. Tulokset on annettu taulukossa 9-33. Tulokset näyttävät vähäisiä muutoksia (alle 10 %) kaikissa vedenlaadun parametreissa, eikä minkään pitoisuuden ennakoida ylittävän kynnysarvoja tai hälytysarvoja. Kaikkien parametrien, poislukien rikki ja kaliumi kevään virtausolosuhteiden aikana, muutokset pitoisuuksissa ennakoidaan olevan alle 1 %. Tämä ei ole odottamatonta ottaen huomioon virtaamien pienen muutoksen alueelta Kylmäojaan verrattuna lähtötason olosuhteisiin. Taulukossa 9-33 esitetyt tulokset ovat kaivoksen elinajalle eli kaivostoiminnan lopussa. Muiden vuosien vaikutukset vedenlaatuun ovat hyvin samanlaisia, ja koska Niesajoen vedenlaadussa on kokonaisvaltainen parannus, muiden vuosien tuloksia ei ole sisällytetty.

Tammikuu, 2013 Sivu 276

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuten yläpuolella on mainittu, Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta ei pitäisi olla pintaveden päästöjä Kylmäojaan. On kuitenkin olemassa hallitsemattoman päästön riski ylivuodon tai pohjoisen padon vian tapauksessa. Pöyry on tekemässä vesitaselaskelmia Niesan altaalle ja tällä hetkellä ei ole tietoa selkeytysaltaan suunnittelustandardeista tai yksityiskohtia altaan mahdollisesta ylivuotamisesta (mm. jonka yli kausittaista myrsky-ylivuotoa voi tapahtua). Siten tällä hetkellä ei ole tietoa minkä pohjalta tehdä tarkkaa analyysia ylivuotamisen vaikutuksista alajuoksuun. Pato tulee kuitenkin olemaan ylläpidetty rakenne ja on oletettu, että pato suunnitellaan ja hoidetaan Kylmäojaan päätyvien hallitsemattomien päästöjen vaaran minimoimiseksi. Sulkemisen jälkeinen vaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemisen vaikutus pintavedenmäärään Suotamisnopeudet Pohjoisaltaasta Kylmäojaan riippuvat sulkemisen jälkeisestä vedentasosta altaassa. Kuitenkin huomioiden matalat suotamisnopeudet toimintojen aikana ja todennäköisyys, että altaan vedenkorkeudet pidetään lähellä toimintojen aikaisia, ei ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia veden määrään Kylmäojassa Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemisen aikana. Sulkemisen jälkeinen vaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan sulkemisen vaikutus pintavedenlaatuun Pohjoinen vastapainepatoa ylläpidetään sulkemisen jälkeen ja toimintojen lopettamisen jälkeen Rautuvaaran alueella on oletettavissa, että suurin ulosvirtaus alueelta tulee olemaan etelään Niesajokeen tai Muonionjokeen. Kylmäojaan ei ennakoida pintaveden ulosvirtaamia ja kaikki Rautuvaaran rikastushiekka-altaan vaikutukset tulee Pohjoislammen suotamisesta. Sulkemisenjälkeiset suotamisnopeudet laskettiin perustuen pohjavesimallinnukseen (Kappale 8.1.1) ja geokemialliseen mallia (Kappale 8.1.3) käytettiin tekemään ennusteita pohjoisaltaan vedenlaadusta sulkemisen aikana. Kolmea sulkemisvaihtoehtoa harkitaan, riippuen korkearikkisen rikastushiekan kapseloinnin onnistumisesta sulkemisen aikana: x

Huonoin tapaus olettaa, että 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista pystyy myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altailla.;

Keskisuuri tapaus olettaa että 50 % korkearikkisiltä rikastushiekoista on kapseloitu suljettaessa; ja

Paras tapaus olettaa, että 0 % korkearikkisistä myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altailla.

rikastushiekoista

pystyy

Tulokset kaikille kolmelle kokeelle annetaan taulukosta 9-34 taulukkoon 9-36 Tulokset näyttävät vähäisiä muutoksia (alle 10 %) kaikissa vedenlaadun muuttujissa kaikille kolmelle mallinnetulle skenaariolle, eikä minkään pitoisuuden ennakoida ylittävän kynnysarvoja tai hälytysarvoja. Useimmat parametrit muuttuvat noin 1 % tai alle lähtötason tilanteesta. Ainoa muuttuja, minkä odotetaan ylittävän lähtötason yli 10 prosentilla, on kalium (ei tärkeä muuttuja) keväällä huonoimman mahdollisuuden skenaariossa 100 %

Tammikuu, 2013 Sivu 277

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

korkearikkisistä rikastushiekoista myötävaikuttaessa rikastushiekka-altaan kuormitukseen. Tässä tapauksessa ennakoitu pitoisuus on vielä alle kynnysarvon. Tulokset osoittavat, että muutosten nykyiseen Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen ei odoteta vaikuttavan Kylmäojan vedenlaatuun Taulukko 9-30: Ennakoidut muutokset vedenlaatuun Kylmäojan suulla (vedenlaadun mittausasema FS03) Rautuvaaran rikastushiekka-altaan suotamisen vuoksi toimintojen aikana a

Muuttuja

Yksikkö

Lähtötason pitoisuus

WQO – FS03

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Prosenttiosuuden muutos%

Talvi

Kesäkuu

Talvi

Keskeiset muuttujat Nitraatti

mg/l

0,077

0,013

0,1

0,5

Kloridi

mg/l

150

0,79

0,8

0,79

0,6

-0,05

Sulfaatti

mg/l

6,8

4,4

4,3

0,74

-0,039

Rauta

mg/l

0,59

2,6

0,44

-0,28

-0,048

Alumiini

mg/l

0,049

0,1

0,022

-0,02

-0,05

Arseeni

mg/l

0,0001

0,005

0,000061

-0,02

-0,06

Kadmium

mg/l

0,000003

0,00008

2,5E-06

-0,04

-0,13

Koboltti

mg/l

0,00031

0,004

0,00019

-0,027

-0,072

Kromi

mg/l

0,00034

0,001

0,00027

-0,02

-0,05

Kupari

mg/l

0,00052

0,005

0,00042

-0,02

-0,03

Elohopea

mg/l

1,4E-06

0,00005

0,000001

-0,026

-0,066

Mangaani

mg/l

0,032

0,7

0,024

-0,027

-0,074

Molybdeeni

mg/l

0,00024

0,00019

0,1

Nikkeli

mg/l

0,00069

0,02

0,00048

Lyijy

mg/l

0,000057

0,0072

0,000039

-0,03

-0,07

Uraani

mg/l

0,000091

0,015

0,000065

0,1

Sinkki

mg/l

0,0016

0,03

0,00034

-0,02

-0,06

Muut muuttujat Fosfaatti

mg/l

0,01

0,026

0,008

TOC

mg/l

8,1

4,7

4,4

4,3

0,74

-0,04

Kalsium

mg/l

5,8

4,4

4,3

4,4

-0,25

-0,05

Kalium

mg/l

0,88

2,1

0,64

0,66

0,64

3,9

-0,03

Magnesium

mg/l

1,5

4,3

1,2

-0,77

-0,05

Natrium

mg/l

2,3

8,1

2,1

-0,04

Pii

mg/l

6,6

0,06

-0,05

Barium

mg/l

0,014

0,022

0,012

-0,02

-0,05

Strontium

mg/l

0,02

0,035

0,017

-0,02

-0,05

Antimoni

mg/l

0,000014

0,000024

0,000011

0,00001

-0,02

a Äkäsjoen kynnysarvoja (TV) ja hälytysrajoja (AV) käytetään Kylmäojalle, koska sille ei ole kehitetty vedenlaatutavoitteita.

b 50 % tai enemmin lähtötason tuloksista on havaintorajan alle.

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Tammikuu, 2013 Sivu 278

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-31: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Kylmäojan suulla suljettaessa; 0 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen a

Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS03

Lähtötason pitoisuus

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Rikastushiekka-altaan Suotaminen Kylmäojaan, 0 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset muuttujat Nitriitti

mg/l

Nitraatti

mg/l

0,077

0,013

1,6

Kloridi

mg/l

150

0,79

-0,4

Sulfaatti

mg/l

6,8

4,4

4,3

1,2

-1,2

Rauta

mg/l

0,59

2,6

0,44

Alumiini

mg/l

0,049

0,1

0,022

Arseeni

mg/l

0,0001

0,005

0,000061

-0,16

Kadmium

mg/l

0,000003

0,00008

2,5E-06

Koboltti

mg/l

0,00031

0,004

0,00019

-1

Kromi

mg/l

0,00034

0,001

0,00027

-1,5

Kupari

mg/l

0,00052

0,005

0,00042

0,48

Elohopea

mg/l

1,4E-06

0,00005

0,000001

Mangaani

mg/l

0,032

0,7

0,024

-1,6

Molybdeeni

mg/l

0,00024

0,00019

1,1

Nikkeli

mg/l

0,00069

0,02

0,00048

-0,21

Lyijy

mg/l

0,000057

0,0072

0,000039

Uraani

mg/l

0,000091

0,015

0,000065

-0,58

Sinkki

mg/l

0,0016

0,03

0,00034

-0,15

Muut muuttujat Fosfaatti

mg/l

0,01

0,026

0,008

-0,5

TOC

mg/l

8,1

4,7

-0,84

Kalsium

mg/l

5,8

4,4

0,92

Kalium

mg/l

0,88

2,1

0,64

0,16

Magnesium

mg/l

1,5

4,3

1,2

0,84

Natrium

mg/l

2,3

8,1

Pii

mg/l

6,6

-0,2

Barium

mg/l

0,014

0,022

0,012

2,6

Strontium

mg/l

0,02

0,035

0,017

-0,58

Antimoni

mg/l

0,000014

0,000024

0,000011

0,00001

-4,8

a Äkäsjoen kynnysarvoja (TV) ja hälytysrajoja (AV) käytetään Kylmäojalle, koska sille ei ole kehitetty vedenlaatutavoitteita. Huom: Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat. b 50 % tai enemmän lähtötason tuloksista on havaintorajan alle.

Tammikuu, 2013 Sivu 279

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-32: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Kylmäojan suulla suljettaessa, 50 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen a

Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS03

Lähtötason pitoisuus

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Rikastushiekka-altaan suotaminen Kylmäojaan, 50 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset muuttujat Nitraatti

mg/l

0,077

0,013

1,6

Kloridi Sulfaatti

mg/l

150

0,79

0,8

0,79

0,88

-0,38

mg/l

6,8

4,4

4,7

4,3

-1,2

Rauta Alumiini

mg/l

0,59

2,6

0,44

mg/l

0,049

0,1

0,022

Arseeni

mg/l

Kadmium

mg/l

0,0001

0,005

0,000061

-0,16

0,000003

0,00008

2,5E-06

Koboltti

mg/l

Kromi

mg/l

0,00031

0,004

0,00019

-1

0,00034

0,001

0,00027

-1,5

Kupari

mg/l

0,00052

0,005

0,00042

Elohopea

mg/l

1,4E-06

0,00005

0,000001

0,00042

0,48

0,000001

Mangaani

mg/l

0,032

0,7

0,024

-1,6

Molybdeeni

mg/l

0,00024

Nikkeli

mg/l

0,00069

0,02

0,00019

1,1

0,00048

-0,21

Lyijy

mg/l

0,000057

0,0072

0,000039

Uraani

mg/l

Sinkki

mg/l

0,000091

0,015

0,000065

0,00034

-0,58

0,0016

0,03

0,00034

0,000066

0,00007

1,4

7,5

Muut muuttujat Fosfaatti

mg/l

0,01

0,026

0,008

-0,5

TOC

mg/l

8,1

4,7

-0,84

Kalsium

mg/l

5,8

4,4

4,7

4,4

7,8

0,9

Kalium

mg/l

0,88

2,1

0,64

0,81

0,64

0,16

Magnesium

mg/l

1,5

4,3

1,2

0,84

Natrium

mg/l

2,3

8,1

Pii

mg/l

6,6

-0,2

Barium

mg/l

0,014

0,022

0,012

2,6

Strontium

mg/l

0,02

0,035

0,017

-0,58

Antimoni

mg/l

0,000014

0,000024

0,000011

0,00001

-4,8

a Äkäsjoen kynnysarvoja (TV) ja hälytysrajoja (AV) käytetään Kylmäojalle, koska sille ei ole kehitetty vedenlaatutavoitteita. Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat. b 50 % tai enemmän lähtötason tuloksista on havaintorajan alle.

Tammikuu, 2013 Sivu 280

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-33:

Ennakoidut muutokset vedenlaatuun Kylmäojan suulla suljettaessa; 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen a

Muuttuja

Yksikkö

WQO – FS03

Lähtötason pitoisuus

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus Kesäkuu

Talvi

Prosenttiosuuden muutos% Kesäkuu

Talvi

Rikastushiekka-altaan suotaminen Kylmäojaan, 100 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen Keskeiset muuttujat Nitraatti

mg/l

0,077

0,013

1,6

Kloridi

mg/l

150

0,79

0,8

0,79

0,88

-0,38

Sulfaatti

mg/l

6,8

4,4

4,7

4,3

-1,2

Rauta

mg/l

0,59

2,6

0,44

Alumiini

mg/l

0,049

0,1

0,022

Arseeni

mg/l

0,0001

0,005

0,000061

-0,16

Kadmium

mg/l

0,000003

0,00008

2,5E-06

Koboltti

mg/l

0,00031

0,004

0,00019

-1

Kromi

mg/l

0,00034

0,001

0,00027

-1,5

Kupari

mg/l

0,00052

0,005

0,00042

0,48

Elohopea

mg/l

1,4E-06

0,00005

0,000001

Mangaani

mg/l

0,032

0,7

0,024

-1,6

Molybdeeni

mg/l

0,00024

0,00019

1,1

Nikkeli

mg/l

0,00069

0,02

0,00048

-0,21

Lyijy

mg/l

0,000057

0,0072

0,000039

Uraani

mg/l

0,000091

0,015

0,000065

0,00034

-0,58

Sinkki

mg/l

0,0016

0,03

0,00034

0,000066

0,00007

1,4

7,5

Muut muuttujat Fosfaatti

mg/l

0,01

0,026

0,008

-0,5

TOC

mg/l

8,1

4,7

-0,84

Kalsium

mg/l

5,8

4,4

4,7

4,4

7,8

0,92

Kalium

mg/l

0,88

2,1

0,64

0,81

0,64

0,16

Magnesium

mg/l

1,5

4,3

1,2

0,84

Natrium

mg/l

2,3

8,1

Pii

mg/l

6,6

-0,2

Barium

mg/l

0,014

0,022

0,012

2,6

Strontium

mg/l

0,02

0,035

0,017

-0,58

Antimoni

mg/l

0,000014

0,000024

0,000011

0,00001

-4,8

Tammikuu, 2013 Sivu 281

SRK Consulting

9.6

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Muonionjoki Tehtiin alustava rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pintaveden määrään tunnistava laajennettu laskutoimitus ja sitä kehitettiin lisää lähtötason arvioinnin aikana. Kaikki tunnistetut mahdolliset vaikutukset esitettiin taulukossa 4-3. Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen, sisältäen veden purkautuminen Muonionjokeen, vaikutus pintaveden määrään

Virtaamamuutoksilla Niesajoessa, Kylmäojassa ja Äkäsjoessa on mahdollisuus vaikuttaa Muonionjoen virtaamiin. Suurin osa tutkituista virtaamien muutoksista kuitenkin liittyy veden kääntämiseen yhdeltä valuma-alueelta toiselle, (mm. veden pumppaus kaivosalueelta Äkäsjoen valuma-alueelta Niesan altaaseen tai veden pumppaus Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta suoraan Muonionjokeen), kaikki Muonionjoen sivuvaluma-alueita. Siten vaikka virtaamissa saattaa olla kaivosalueella tai Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta varastoinnin seurauksena ajoituksen muutoksia, Muonionjoen virtaamiin tulee vähäinen nettovaikutus. Ehdotettu putkisto Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta Muonionjokeen tulee olemaan noin 600mm halkaisijaltaan, Taulukossa 9-37 esitetyillä ylivuotonopeuksilla perustuen Pöyryn (2012c) tekemiin vesitaseanalyyseihin. Taulukon 9-37 tulokset osoittavat, että käsittelylaitoksen jäteveden poisto muodostaa alle 1 % joen kokonaisvirtaamasta, jopa talvikuukausina. Virtaamamäärät Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta Muonionjokeen lisääntyvät läpi kaivoksen elinajan, saavuttaen huippunsa kaivoksen elinkaaren lopulla, milloin poistot saavuttavat 0,65 % tason joen kokonaisvirtaamasta Muonionjoki (14,500 km2 valuma-alue) on todella iso joki verrattuna Niesajokeen (70 km2 valuma-alue) ja Kylmäojaan (39 km2 valuma-alueet) ja varastoinnista, vedenpumppauksesta ja Rautuvaaran rikastushiekka-altaan suotamisesta aiheutuvilla muutoksilla on vähäinen (alle 1 %) vaikutus Muonionjoen virtaamamäärille.

Tammikuu, 2013 Sivu 282

0,019 0,076 0,040 0,056 0,056 0,080 0,086 0,090 0,094 0,098 0,104 0,115 0,136 0,146 0,164 0,182 0,193 0,211 0,274

42,1

Tam

Vuosi

Keskivirtaama

Hel

0,242

0,217

0,199

0,188

0,169

0,110

0,100

0,080

0,069

0,063

0,059

0,055

0,051

0,087

0,061

0,062

0,046

0,045

0,026

37,5

Mar

0,215

0,189

0,171

0,161

0,142

0,124

0,115

0,094

0,083

0,078

0,073

0,070

0,066

0,117

0,073

0,074

0,058

0,057

0,022

34,9

0,180

0,154

0,136

0,126

0,107

0,128

0,118

0,098

0,086

0,081

0,076

0,073

0,068

0,082

0,077

0,061

0,060

0,024

53,6

Huh 483

Kesä

Hei 226 3

Sivu 283

0,436

0,477

0,422

0,407

0,388

0,333

0,319

0,299

0,282

0,338

0,333

0,325

0,295

0,196

0,161

0,146

0,099

0,249

0,233

0,215

0,203

0,185

0,205

0,194

0,174

0,146

0,137

0,132

0,127

0,114

0,110

0,063

0,055

0,039

0,030

0,007

0,334

0,318

0,300

0,287

0,269

0,251

0,239

0,219

0,195

0,145

0,140

0,134

0,118

0,113

0,064

0,054

0,038

0,028

0,001

Purkupisteen päästö (m /s) 0,010

467

Tou

0,348

0,332

0,351

0,339

0,320

0,302

0,291

0,270

0,248

0,274

0,269

0,263

0,247

0,243

0,086

0,075

0,059

0,050

0,005

172

Elo

Kuukausittaiset keskivirtaamat Muonionjoessa (m3/s)

0,338

0,322

0,342

0,330

0,312

0,333

0,321

0,301

0,284

0,236

0,231

0,226

0,214

0,209

0,087

0,079

0,063

0,055

0,020

169

Syys

0,294

0,278

0,334

0,322

0,304

0,249

0,238

0,217

0,207

0,160

0,156

0,151

0,140

0,135

0,083

0,076

0,060

0,051

0,096

139

Lok

0,265

0,239

0,221

0,210

0,191

0,174

0,163

0,143

0,131

0,124

0,120

0,116

0,110

0,105

0,041

0,040

0,024

0,023

0,086

Mar

Tammikuu, 2013

0,143

0,304

0,211

0,200

0,182

0,164

0,154

0,134

0,122

0,117

0,112

0,109

0,104

0,099

0,037

0,021

0,020

0,083

Jou

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-34: Kuukausittaisten Muonionjoen keskivirtaamien vertailu ennakoituihin purkupisteen päästömääriin Pöyryltä (2012a)

SRK Consulting

0,15 0,16

0,13 0,13 0,19 0,20 0,21 0,22 0,23 0,25 0,27 0,32 0,35 0,39 0,43 0,46 0,50 0,65

0,65

0,58

0,53

0,50

0,45

0,29

0,27

0,21

0,18

0,17

0,14

0,23

0,16

0,12

0,18 0,096

0,07

0,044

Vuosi

SRK Consulting

0,62

0,54

0,49

0,46

0,41

0,36

0,33

0,27

0,24

0,22

0,21

0,20

0,19

0,33

0,21

0,17

0,16

0,064

0,34

0,29

0,25

0,23

0,20

0,24

0,22

0,18

0,16

0,15

0,14

0,13

0,15

0,14

0,11

0,044

Sivu 284

0,093

0,100

0,090

0,087

0,083

0,071

0,068

0,064

0,060

0,072

0,071

0,070

0,063

0,042

0,035

0,031

0,021

0,0022

0,052

0,048

0,045

0,042

0,038

0,043

0,040

0,036

0,03

0,028

0,027

0,026

0,024

0,023

0,013

0,011

0,0081

0,0063

0,0015

0,15

0,14

0,13

0,12

0,11

0,097

0,086

0,064

0,062

0,059

0,052

0,050

0,028

0,024

0,017

0,012

0,00052

0,20

0,19

0,20

0,19

0,18

0,17

0,16

0,14

0,16

0,15

0,14

0,05

0,044

0,035

0,029

0,0027

0,20

0,19

0,20

0,18

0,20

0,19

0,18

0,17

0,14

0,13

0,12

0,051

0,047

0,038

0,032

0,012

Purkupisteen päästöt prosenttiosuutena Muonionjoen virtaamasta (%)

0,21

0,20

0,24

0,23

0,22

0,18

0,17

0,16

0,15

0,12

0,11

0,10

0,097

0,059

0,055

0,043

0,037

0,069

0,34

0,31

0,29

0,27

0,25

0,23

0,21

0,19

0,17

0,16

0,15

0,14

0,053

0,052

0,032

0,030

0,11

Tammikuu, 2013

0,27

0,58

0,41

0,39

0,35

0,32

0,30

0,26

0,23

0,22

0,21

0,20

0,19

0,071

0,072

0,041

0,039

0,16

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Toimintavaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen, sisältäen veden purkautuminen Muonionjokeen, vaikutus pintavedenlaatuun Kuvaus Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen suurin mahdollinen vaikutus Muonionjoen vedenlaatuun liittyy käsitellyn veden purkautumiseen Muonionjokeen ylivuodon kautta. On ehdotettu, että Rautuvaaran rikastushiekka-altaalla sijaitsevan eteläaltaan vesi päästetään Muonionjokeen putkiston kautta, Taulukko 9-5. Eteläaltaaseen kerääntyvä vesi kostuu Hannukaisen kaivosalueen ylimääräisestä käsitellystä vedestä, korkearikkisen rikastushiekan käsitellystä valumavedestä Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta ja ylimääräisestä valunnasta Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta. Taulukko 9-37 vertaa ennakoituja virtausnopeuksia Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta (0,001 – 0,50 m3/s) Muonionjoen kuukausittaisiin keskiarvoihin (35 – 480 m3/s), antaakseen indikaation saatavilla olevasta laimentumisen tasosta suuremmassa joessa. On myös muita mahdollisia vaikutuksia Muonionjokeen Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta suotamisen vuoksi ja mahdollisia parannuksia Muonionjoen vedenlaatuun ennakoitujen Niesajoen vedenlaadun parannusten takia, kuten hahmoteltu Kappaleessa 9.1. Lisäksi muutoksilla Äkäsjoen vedenlaadussa Hannukaisen kaivostoimintojen vuoksi on mahdollisia vaikutuksia Muonionjoen vedenlaatuun. Kappaleessa 9.5 esitetyt tulokset osoittavat, että rakentamisenjälkeiset suotovesikuormitukset Kylmäojaan eivät merkittävästi vaihtele nykyisistä olosuhteista ja siten niillä on vähäinen merkitys Muonionjoen laatuun. Kappaleessa 9.1 hahmotellut vaikutuksia Äkäsjokeen on myös pidetty vähäisinä. Siten tämä arviointi keskittyy Muonionjoen vedenlaadun kahteen suurimpaan muutokseen: x

Niesajoen vedenlaadun parannukseen Rautuvaaran rikastushiekka-altaan muutosten vuoksi, hahmoteltu Kappaleessa 9.1; ja

Eteläaltaasta putkitetun veden vaikutus Muonionjokeen.

Kuormituksen suhteen määräävin päästämisestä Muonionjokeen.

vaikutus

Muonionjokeen

tulee

putkitetun

veden

Muonionjoen vedenlaadun ennusteet on tehty kolmessa paikassa: 1. Poistopisteessä, jossa jätevesi laimentuu ensimmäisen kerran. Tämä on mallinnettu käyttämällä laatikkomalli lähestymistä; 2. Lähellä poistopistettä, jossa jätevesi on muodostanut vedenpurkautumisviuhkan, mutta ei ole vielä sekoittunut läpi joen. Tämä on mallinnettu käyttäen 2D mallia; ja 3. Etäällä poistopisteestä, jossa jätevesi on täysin sekoittunut joen virtaamiin. Tämä on mallinnettu käyttäen perinteistä konservatiivista laimentumisen mallinnus lähestymistapaa. Muonionjoen vedenlaadun ennakointiin käytettyjen menetelmien yksityiskohdat on annettu kappaleessa 8.1.3. Tulokset on esitetty kahdelle virtaamaolosuhteelle esittäen joen korkean virtaaman olosuhteita (kevät (touko/kesä)) ja joen alivirtaaman (keskimääräiset talviolosuhteet). Tulokset

Tammikuu, 2013 Sivu 285

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

toimitetaan myös kolmelle kaivoksen elinajan jaksolle; toimintavuodet 5, 10 ja 18 (missä vuonna 1 tuotanto ja samalla rikastushiekkojen läjitys alkaa). Poistomäärät Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta Muonionjokeen lisääntyvät ajan kuluessa; suurimmat virtaamamäärät ennakoidaan vuodelle 18, lähellä kaivoksen elinkaaren loppua. Nämä ovat yhtäläisiä geokemiallisissa mallinnustyössä käytettyjen ajanjaksojen kanssa, Kappale 8.1.3. Vedenlaatuennuste: Purkupiste Taulukko 9-38 vertaa Muonionjokeen päästettävien vesien ja jätevesien laatua tärkeimpien muuttujien vedenlaatutavoitteiden kanssa asemalla FS23. Tulokset osoittavat, että ennen pääsemistä Muonionjokeen, jätevesi itsessään ylittää monien muuttujien hälytysarvot. On kuitenkin huomattavaa, että Muonionjokeen päästettävien jätevesien laadun odotetaan parantuvan kaivoksen elinaikana. Kuitenkin jätevesien virtausmäärien taas odotetaan lisääntyvän ajan myötä. Muonionjokeen purkautumiseen liittyen on tuloksena kaksi vastakkaista tekijää; jätevesien pitoisuuksien paraneminen ajan mittaan, verrattuna jokeen purkautumista tarvitsevan virtausmäärän lisääntyminen. Alustavat laimentumislaskelmat tehdään yleisesti alustan mittausvaiheen laskelmina arviomaan, jos vesialueella on vaara jätevesien tuottamille vedenlaatuongelmille. Nämä ovat konservatiivisia laskelmia, jotka käsittelevät laimentumista pienessä vesimäärässä lähellä purkupistettä. Jos nämä laskelmat eivät osoita ongelmia vedenlaadun suhteen tuonnempana, tarkempia lisälaskutoimituksia ei yleensä tarvita. Jos alustavat laimentumislaskelmat kuitenkin osoittavat vedenlaaturajojen ylityksiä, silloin tarvitaan yksityiskohtaisempaa työtä, kuten vedenpurkautumismallinnusta. Alustavien laimentumislaskelmien tuloksia purkupisteeltä ei ole esitetty tässä raportissa, koska ennusteet monille muuttujille selvästi osoittavat mahdollista kynnysarvojen ja hälytysarvojen ylitystä purkupisteen lähellä. Näiden tuloksien pohjalta vedenpurkautumismalli tai täyden sekoittumisen lähestyminen ovat parempia arvioimaan purkupisteen päästöjen vaikutusta Muonionjoen vedenlaatuun.

Tammikuu, 2013 Sivu 286

Yksik kö

mg/l

mg/l mg/l

mg/l

Muuttuja

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

Yli

Yli Yli

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Kevät (touko/kesä )

Yli

Alle

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarvo talvi

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Kevät (touko/kes ä)

Vuosi 5 a AV

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Keskiarvo talvi

Yli

Yli Yli

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

TV Keskiarvo talvi

Sivu 287

Yli

Alle

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Key Parameters

Kevät (Touko/Ke sä)

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Kevät (touko/kesä)

Vuosi 10 a

Taulukko 9-35: Purkupisteen ennakoidun laadun vertaaminen vedenlaatutavoitteisiin Muonionjoelle FS23a

SRK Consulting

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Keskiarvo talvi

Yli

Yli Yli

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Kevät (touko/kesä)

Yli

Alle

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarvo talvi

Tammikuu, 2013

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Kevät (touko/kesä)

Vuosi 18 a

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Alle

Alle Yli

Alle

Yli

Alle

Keskiarvo talvi

mg/l

mg/l mg/l

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Pii

Barium Strontium

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Touko/Kesä

Kevät (touko/kesä )

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarvo talvi

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Touko/Kesä

Kevät (touko/kes ä)

Vuosi 5 a

Yli Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarv o talvi

Keskiarvo talvi

mg/l Alle Yli Yli Yli Muuttujien pitoisuuksien absoluuttiset arvot annetaan Taulukossa 9-53

mg/l

Muuttuja

Yksi kkö

Antimoni

Yksik kö

Muuttuja

SRK Consulting

Touko/Kesä

Sivu 288

Alle

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarvo talvi

Yli

Yli Yli

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarvo talvi

Muut muuttujat

Kevät (Touko/Ke sä)

Yli

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Touko/Kesä

Kevät (touko/kesä)

Vuosi 10 a

Yli

Yli Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiar vo talvi

Keskiarvo talvi

Alle

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Touko/Kesä

Kevät (touko/kesä)

Yli

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Touko/Kesä

Kevät (touko/kesä)

Tammikuu, 2013

Keskiarvo talvi

Vuosi 18 a

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Yli

Alle Alle

Alle

Yli

Alle

Yli

Keskiarv o talvi

Keskiarvo talvi

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaatuennuste: Vedenpurkautumismalli Kuvaus Jätevesien hajautus purkupisteestä 500 metriä Muonionjoen alavirtaan oli mallinnettu käyttäen kaksiulotteista advektiohajautusmallia (Telemac2D). Mallin perusteet ja yksityiskohtaiset menetelmät annetaan Kappaleessa 8.1.2. Malliskenaariot katsottiin kevään (touko/kesä) ja keskiverto talven virtaamaolosuhteille, ja pumppausmäärille vuosille 5, 10 ja 18. Mallinnetut skenaariot ovat yhteenvedetty Taulukossa 9-39 samanarvoisilla joenvirtaamaolosuhteilla, kuin Taulukkoon 6-37 perustuvilla kuukausittaisilla virtauskeskiarvoilla. Ottaen huomioon huomioonotettavien muuttujien määrän, tässä vaiheessa harkitaan yksinkertaistettua mallinnuslähestymistä tuottamaan indikaatio Muonionjoessa saatavilla olevasta laimennuksen määrästä. Kokeet käsittävät tavanomaisen merkkiaineen 1mg/l päästämistä jokeen Taulukossa 9-39 näytetyillä suhteilla. Taustapitoisuudet joessa on asetettu 0 mg/l; siten pitoisuusennusteet Kuvissa 9-8 Kuvaan 9-10 antavat esimerkin laimentumisnopeudesta joessa eli arvo 0,4 Kuvissa 9-8 Kuvaan 9-10 osoittaa, että tuolla paikalla pitoisuudet joessa on 40 % alkuperäisestä jäteveden pitoisuudesta. Vaikutusten arviointi ilman lieventämistä Taulukko 9-40 antaa arvioidun matkan purkupisteen alajuoksulta, jossa jokaisen muuttujan Muonionjoessa ennakoidaan olevan kynnys- tai hälytysarvojen rajoissa. Jäteveden purkautumismallit vuosille 5, 10 ja 15 näyttävät olevan hyvin samanlaisia huolimatta jokaisen vuoden poistomäärien eroista. Tämä osoittaa, että hajautusta kontrolloivat joen virtaamaolosuhteet joessa ja mallinnetun hajautuskertoimen sekä turbulenssin esiintyminen mallissa, ennemmin kuin jätevesien purkautumismäärät. Tämä ei ole odottamatonta huomioiden suhteelliset erot jäteveden purkautumismäärissä ja joen virtaamaolosuhteissa. Saasteviuhkojen nähdään rajoittuvan joen toiselle sivulle sekä talvi, että kevät olosuhteissa, eikä täydellistä sekoittumista ennakoida ennen kuin 1-2 km:ä alavirtaan. Tulokset osoittavat, että toimintojen vuoden 5 pitoisuuksien monille muuttujille odotetaan ylittävän hälytysarvot, vähemmin ylityksin keväällä ja enemmin talvella, laimentumisvyöhykkeellä purkupisteeltä vähintään 500 metriä alajuoksuun. Vuonna 18 pienemmillä pitoisuuksilla jäteveden useimmilla muuttujilla, koboltin ja kuparin pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän hälytysarvot vähintään 500 metrin päässä purkupisteestä; nikkelin noin 250 metrin ja sinkin 40 metrin päässä. Kaikki muut muuttujat kohtaavat hälytysarvot purkupisteen läheisyydessä (alle 10 metriä). Monien muuttujien kynnysarvojen ennakoidaan ylittyvän vielä 500 metrin päässä laskupaikalta. Lievennettyjen vaikutusten arviointi Tulee huomioida, että tässä esitetty mallinnustyö on erittäin konservatiivinen ja olettaa jätevesien päästämisen jokeen yhdestä kohtaa. Löytyy monia teknisiä ratkaisuja auttamaan laimentamista purkupisteen lähellä. Esimerkiksi useiden hajottimien läpi laskemalla voi jäteveden purkautumista levittää, aiheuttaen lisääntyneen sekoittumisen joenuoman läpi.

Tammikuu, 2013 Sivu 289

SRK Consulting

Lisäksi mallinnustyötä tulee pitää vain suuntaa-antavana, koska se perustuu rajoittuneeseen tietoon joen virtaamaolosuhteista, eli yhteen virtaamatutkimukseen. Tarvitaan lisää työtä mallin muuttujien määrittämisen parantamiseksi. On kuitenkin todennäköistä, että jopa parannetun mallinnuksen ja useiden hajottimien kanssa, tarvitaan sekoittumisvyöhyke purkupisteiltä alavirtaan, jossa vedenlaatutavoitteita ei tavoiteta. Siten neuvotaan keskustelemaan lainsäätäjien kanssa samaan aikaan kaivosalueen vesien hallinnan (eli vesien varastointi talvikuukausien aikana pienentääkseen talvipurkautumisten määrää jokeen) optimoimiseen tähtäävän työn kanssa ja vedenkäsittelyprosessien optimointiin, keskittyen keskeisimpien muuttujien ongelmiin.

Tammikuu, 2013 Sivu 290

Kuva 9-8:

SRK Consulting

Vedenpurkautumismalliennusteet vuodelle 5

Sivu 291

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kuva 9-9:

SRK Consulting

Vedenpurkautumismalliennusteet vuodelle 10

Sivu 292

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kaavio 9-10:

SRK Consulting

Vedenpurkautumismalliennusteet vuodelle 18

Sivu 293

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-36: Skenaariot vedenpurkautumismallille Virtaamat (m3/s) Purkupiste

Muonionjoki

Veden syvyys (m)

Kuvaus

Skenaario 1

0,06

1,4

Vuosi 5; Keskimääräiset talvivirtaamat

Skenaario 2

0,20

470

3,4

Vuosi 5; Toukouun virtaamat

Skenaario 3

0,06

480

3,5

Vuosi 5; Kesäkuun virtaamat

Skenaario 4

0,09

1,4

Vuosi 10; Keskimääräiset talvivirtaamat

Skenaario 5

0,35

470

3,4

Vuosi 10; Toukokuun virtaamat

Skenaario 6

0,22

480

3,5

Skenaario 7

0,22

1,4

Vuosi 10; Kesäkuun virtaamat Vuosi 18; Keskimääräiset talvivirtaamat

Skenaario 8

0,49

470

3,4

Vuosi 18; Toukokuun virtaamat

Skenaario 9

0,23

480

3,5

Vuosi 18; Kesäkuun virtaamat

Skenaario

Tammikuu, 2013 Sivu 294

Yksikkö

mg/l

Muuttuja

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

500m

>500m

400m

500m

60m

500m

>500m

500m

>500m

Keskiarvo talvi

TV Kevät (touko/kesä)

50m

<10m

>500m

Sivu 295

500m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

<10m

500m

Päästö alle hälytysrajan

>500m

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

>500m

500m

>500m

150m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

500m

Päästö alle kynnysarvon

150m

10m

<10m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

>500m

<10m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

450m

500m

>500m

120m

>500m

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

40m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Päästö alle kynnysarvon

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

500m

Päästö alle kynnysarvon

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

>500m

40m

AV Kevät (touko/kesä)

Keskiarvo talvi

AV Kevät (touko/kesä)

Vuosi 10

Keskiarvo talvi

>500m

500m

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

<10m

Päästö alle hälytysrajan

60m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

500m

>500m

120m

>500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

450m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

>500m

Päästö alle hälytysrajan

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

<10m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

>500m

<10m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

450m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

TV Kevät (touko/kesä)

400m

>500m

400m

>500m

60m

500m

>500m

60m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

500m

Päästö alle kynnysarvon

60m

>500m

10m

<10m

40m

Päästö alle hälytysrajan

250m Päästö alle hälytysrajan

60m Päästö alle hälytysrajan

10m Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

>500m

Päästö alle hälytysrajan

400m

500m

100m

Päästö alle hälytysrajan

500m

10m Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

100m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Keskiarvo talvi

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Kevät (touko/kesä)

Tammikuu, 2013

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

Keskiarvo talvi

Vuosi 18

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Keskeiset muuttujat – etäisyys purkupisteestä, jossa kynnysarvot ja hälytysarvot kohdataan

Keskiarvo talvi

400m

Kevät (touko/kesä)

Vuosi 5

Taulukko 9-37: Likimääräinen etäisyys purkupisteestä, jossa kynnysarvot ja hälytysarvot kohdataan

SRK Consulting

Yksikkö

mg/l

Muuttuja

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Sulphur

Pii

Barium

Strontium

Antimoni

SRK Consulting

Päästö alle kynnysarvon

<10m

Päästö alle kynnysarvon

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

>500m

<10m

n/a

>500m

n/a

450m

150m

>500m

Päästö alle kynnysarvon

60m

>500m

500m

Kevät (touko/kesä)

AV Keskiarvo talvi

Kevät (touko/kesä)

TV Keskiarvo talvi

AV Kevät (touko/kesä)

Vuosi 10 Keskiarvo talvi

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Päästö alle hälytysrajan

n/a

150m

50m

500m

10m

Päästö alle hälytysrajan

<10m

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

Päästö alle kynnysarvon

n/a

500m

450m

>500m

100m

Päästö alle kynnysarvon

Sivu 296

Päästö alle hälytysrajan

<10m

Päästö alle hälytysrajan

n/a

>500m

500m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

>500m

<10m

Päästö alle kynnysarvon

n/a

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Päästö alle hälytysrajan

n/a

450m

100m

500m

10m

Päästö alle hälytysrajan

<10m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

<10m

Päästö alle hälytysrajan

n/a

>500m

500m

>500m

Päästö alle hälytysrajan

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

Päästö alle kynnysarvon

n/a

500m

450m

>500m

120m

Päästö alle kynnysarvon

50m

Kevät (touko/kesä)

Muut muuttujat – etäisyys purkupisteestä, jossa kynnysarvot ja hälytysarvot kohdataan

Keskiarvo talvi

Vuosi 5

150m

Kevät (touko/kesä)

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

500m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Päästö alle hälytysrajan

500m

n/a Päästö alle hälytysrajan

n/a

450m

250m

>500m

450m

Päästö alle hälytysrajan

500m

Keskiarvo talvi

400m

50m

500m

<10m

Päästö alle hälytysrajan Päästö alle hälytysrajan

Kevät (touko/kesä)

Tammikuu, 2013

>500m

Päästö alle kynnysarvon Päästö alle kynnysarvon

Päästö alle kynnysarvon

n/a

>500m

Päästö alle kynnysarvon

>500m

Keskiarvo talvi

Vuosi 18

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaatuennuste: Täysin sekoittunut malli Kuvaus Ottaen huomioon Muonionjoen koon, vedenpurkautumismallin tulosten oletus (selvitetty yllä) esittää, että purkupisteen jätevedet voivat olla täysin sekoittuneet läpi joen muutaman kilometrin päässä purkupisteestä alajuoksuun. Siksi tehtiin laimentumislaskelmia arvioimaan muuttujien pitoisuuksia, purkautuneen jäteveden täysin sekoituttua jokiveden kanssa. Laskelmat perustuvat Kappaleessa 8.1.3 hahmoteltuihin menetelmiin. Vaikutusten arviointi ilman lieventämistä Pitoisuuksien ennusteet Muonionjoen purkupisteen alajuoksulla, kun purkautunut jätevesi on täysin sekoittunut jokiveden kanssa, ovat hahmoteltu Taulukossa 9-41, Taulukossa 9-42 ja Taulukossa 9-43 vastaavasti toimintojen vuosille 5, 10 ja 18. Poistomäärät kaivosalueelta Muonionjokeen lisääntyvät kaivoksen elinkaaren ajan; jäteveden useimpien muuttujien pitoisuuksien kuitenkin vähetessä ajan myötä, vaikkakin useimmille muuttujille kokonaiskuormitus (virtaamamäärä kertaa pitoisuus) ovat korkeammat vuonna 18 kuin vuonna 5. Vuoden 5 laskelmissa ennakoidaan, ettei mikään pitoisuus ylitä hälytysrajoja. Kynnysarvojen ennakoidaan kuitenkin ylittyvän koboltille ja molybdeenille ja nikkelille keskimääräisten talviolosuhteiden aikana. Uraanipitoisuuksien odotetaan ylittävän kynnysarvot kevät ja talviolosuhteiden aikana. On huomattavaa, että ainoastaan nitraattipitoisuudet (talvikuukaudet) ennakoidaan olevan yli 50 % lähtötason olosuhteiden yläpuolella. Vuoden 18 laskelmissa ennakoidaan, ettei mikään pitoisuus ylitä hälytysarvoja. Kynnysarvojen ennakoidaan kuitenkin ylittyvän uraanille (kevät ja talvi) kadmiumille (vain kevät olosuhteet) ja koboltille, kromille, molybdeenille, ja nikkelille (vain talviolosuhteet). Nitraatin, koboltin ja nikkelin (vain talvi) ennakoidaan ylittävän lähtötason 50 % tai enemmän. Kaikissa laskelmissa on huomattava, ettei minkään muuttujan ennakoida ylittävän hälytysrajoja ja, että lähtötason vedenlaatu Muonionjoessa on todella hyvä, jopa sellainen, että suhteellisen pienetkin pitoisuudet aiheuttavat suhteellisen suuren nousun yli lähtötason. Vedenlaatuennusteiden tarkastelu korosti myös, ettei minkään rakentamisenjälkeisen pitoisuuden keskeisille muuttujille Muonionjoessa ennakoida ylittävän kolmannesta hälytysrajoista. Lisäksi joidenkin muuttujien havainnointirajojen alla näytteet lähtötason tiedoissa asettavat tulokset kynnysarvoille, mitkä ovat lähellä lähtötason mediaani pitoisuuksia, mm. molybdeeni ja kadmium. Jopa suhteellisen pieni pitoisuuden lisäys lähtötason yli voi aiheuttaa kynnysarvon ylityksen. Lievennettyjen vaikutusten arviointi Vaikka minkään muuttujan ei ennakoida ylittävän hälytysrajoja, lähtötason ylittävä pitoisuus voi olla huolenaihe lainsäätäjille. Tämän takia hankealueen vesienhallintasuunnitelman ja nykyisten käsittelyvaihtoehtojen tarkastelua suositellaan. Arviointi perustuu Pöyryn (2012c) toimittamiin ennakoituihin purkautumismääriin. Siten on mahdollisuus vesienhallinnan parantamiseen kaivoshankealueella.

Tammikuu, 2013 Sivu 297

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Jos vettä voitaisiin varastoida talvikuukausien aikana hankealueelle, päästettäväksi Muonionjokeen kevään aikana, olisi mahdollista hallita talvivirtaamamääriä Muonionjokeen ja rajoittaa vaikutuksia jokeen. Tarvitaan lisää mallinnustyötä, joka yhdistää kaivoksen vesitaseen ja Muonionjoen vaikutusten mallinnuksen kanssa. alueella varastoinnin ja päästämisen optimoimiseksi. Tulee myös huomata, että arviointi keskittyy myös normaalien virtaamaolosuhteiden vaikutuksiin. Tällä hetkellä ei ole tietoa purkautumismääristä Muonionjokeen tai jäteveden vedenlaatuun normaalia alempien virtaamaolosuhteiden aikana (esim. 1/10 kuiva vuosi). Näiden olosuhteiden aikana tulisi laimentuminen olemaan vähäisempää Muonionjoessa, kuin keskimääräisten talviolosuhteiden aikana. On kuitenkin odotettavissa, että purkautumismäärät kaivoshankealueelta Muonionjokeen olisivat vastaavasti matalammat näiden olosuhteiden aikana. Sulkemisen jälkeinen vaihe: Rautuvaaran rikastushiekka-altaan rakentamisen, sisältäen veden päästämisen Muonionjokeen, vaikutus pintavedenlaatuun Kuvaus Rautuvaaran rikastushiekka-altaan toimintojen lopussa nykyisen sulkemissuunnitelman mukaan ylimääräinen vesi rikastushiekka-altaalta virtaa Niesajokeen. Vaihtoehtoinen vesienhallintasuunnitelma, jos rikastushiekka-altaan valuman osoitetaan aiheuttavan sietämättömän negatiivisen vaikutuksen Niesajokeen, olisi jatkaa ylimääräisen veden poistamista rikastushiekka-altaalta Muonionjokeen putkiston kautta. Kumpaa vain vaihtoehtoa käytetään, vaikutus Muonionjokeen pysyy todennäköisesti samanlaisena, koska kuormitukset rikastushiekka-altaalta päätyisivät Muonionjokeen joko purkupaikalta tai Niesajoesta. Sulkemisvaiheessa Hannukaisen kaivokselta ei tule lisää kuormituksia Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen ja paljastuneet rikastushiekat altaiden rannoilta otetaan talteen ja peitetään. Kolmea lopettamisvaihtoehtoa harkitaan, riippuen korkearikkisen rikastushiekan kapseloinnin onnistumisesta sulkemisen aikana: x Huonoin tapaus olettaa, että 100 % korkearikkisistä rikastushiekoista pystyy myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altaalla; x Keskisuuri tapaus olettaa, että 50 % korkearikkisiltä rikastushiekoista on kapseloitu sulkemisen aikana; ja x Paras tapaus olettaa, että 0 % korkearikkisistä myötävaikuttamaan kuormitukseen rikastushiekka-altaalla.

rikastushiekoista

pystyy

Kolmen Rautuvaaran rikastushiekka-altaan kuormitusten vaikutuksia arvioivan malliajon tulokset on annettu taulukosta 9-44 taulukkoon 9-46, perustuen laskelmiin, jotka olettavat, että purkuvesi on täysin sekoittunut Muonionjokeen. Laskelmissa ei oteta huomioon valunnan lisäkäsittelyä tai suotovesiä korkearikkisiltä rikastushiekoilta. Veden purkautumismallinnussimulaatiosta ei ole tehty sulkemisenjälkeistä skenaariota.

Tammikuu, 2013 Sivu 298

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vaikutusten arviointi ilman lieventämistä Tarkastellen huonoimman skenaarion tuloksia (Taulukko 9-46) laskelmat osoittavat, että ilman korkearikkisten rikastushiekkojen tehokasta kapselointia, kuparin, molybdeenin ja uraanin pitoisuuksien Muonionjoessa ennakoidaan ylittävän kynnysarvot kevät ja talvivirtaamaolosuhteissa. Koboltin, kuparin, elohopean ja uraanin pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän lähtötason mediaanipitoisuudet yli 50 %:lla. Lievennettyjen vaikutusten arviointi Jos korkearikkiset rikastushiekat saadaan kapseloitua tehokkaasti tulevat kuparin pitoisuudet Rautuvaaran rikastushiekka-altaan suotovedessä ja valunnassa olemaan huomattavasti alhaisemmat, parhaan skenaarion kupariennusteiden (taulukko 9-44) jäädessä kynnysarvojen alapuolelle. Kuitenkin jopa korkearikkisten rikastushiekkojen kapseloinnin kanssa, laskelmat ennakoivat, että molybdeenin ja uraanin pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Vain Uraanin pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän lähtötason mediaanipitoisuudet yli 50 %:lla parhaassa skenaariossa. Uraanin ja molybdeenin kuormitukset ovat peräisin Rautuvaaran rikastushiekka-altaan LIMS-magneettierotelluilta rikastushiekoilta. On myös huomioitava, että lähtötason molybdeeni arvoilla Muonionjoessa on useita näytteitä alle havaintorajan, joten kynnysarvo tälle muuttujalle on hyvin lähellä lähtötason mediaani pitoisuutta. Siten parhaan tapauksen skenaariolle (taulukko 9-44) sulkemisen jälkeiset pitoisuudet ovat vain 8 – 12 % lähtötason yläpuolella, vaikka kynnysarvon ylitys on ennakoitavissa. Molybdeenin hälytysraja on kolme suuruusluokkaa kynnysarvon yläpuolella; siten jopa muutoksella lähtötason arvoista molybdeenin pitoisuudet ovat selkeästi hälytysrajan alapuolella. Uraanin sulkemisen jälkeisten pitoisuuksien ennakoidaan olevan huomattavasti lähtötasoa korkeammat (300 – 500 %); silti siitä seuraavat pitoisuudet ovat 1 – 1,5 kertaa alle hälytysrajan.

Tammikuu, 2013 Sivu 299

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

mg/L

Mangaani

Natrium

mg/L

Elohopea

mg/L

Kupari

Magnesium

mg/L

Kromi

mg/L

Koboltti

Kalium

mg/L

Kadmium

mg/L

Arseeni

Kalsium

mg/L

Alumiini

mg/L

Rauta

TOC

mg/L

Sulfaatti

mg/L

Kloridi

Fosfaatti

mg/L

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

0,03

0,0017

1,9

1,2

0,81

4,6

6,9

3,4

2,4

1,9

8,9

0,017

0,015

0,0051

0,0072

0,7

0,018

0,00009

0,00005

0,0000039

0,00006

0,005

0,00046

0,001

0,00033

0,02

0,004

0,000097

0,00032

0,00008

0,0000066

0,00025

0,1 0,005

0,057 0,000073

65 1,9

3,8

0,91 0,54

20 150

0,070

WQO – FS23 Kevät (touko/kesä)

1,4

0,9

0,63

3,5

5,1

0,003

0,00097

0,000091

0,000040

0,00026

0,00024

0,0067

0,0000014

0,00039

0,00024

0,000037

0,000058 0,0000032

0,021

0,40

2,6

0,78

0,0052

Sivu 300

1,4

0,90

0,63

3,4

n/a

0,0030

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

0,0051

1,4

0,90

0,64

3,5

n/a

0,0032

0,0012

0,00010

0,000040

0,00032

0,00026

0,0069

0,0000013

0,00041

0,00023

0,00010

0,000057 0,0000026

0,021

0,40

2,7

0,78

0,0089

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Keskeiset parametrit

Lähtötason pitoisuus

0,15

-0,46

0,85

-0,41

n/a

0,12

1,3

6,5

0,31

1,3

-0,61

3,8

2,6

-0,46 26

-0,24

-0,21

0,7

-0,33

1,6

Kevät (touko/kesä)

0,69

-0,44

2,3

0,0062

n/a

5,1

0,74

8,7

3,1

5,2

-0,49

230

-1,3 4,4

-0,58

-0,53

4,6

-0,74

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Taulukko 9-38: Ennakoidut muutokset Muonionjoen alajuoksun purkauspaikan vedenlaadussa toimintojen aikana, vuosi 5 (perustuu vedenlaadun näytteenottoaseman FS23 tietoihin)

SRK Consulting

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Rikki

Pii

Barium Strontium

Antimoni 0,00015

0,043

0,000012

0,015

0,022

2,7

0,0096

5,4

1,6

WQO – FS23

0,000005

0,016

0,0069

3,2

1,1

Lähtötason pitoisuus

0,0000057

0,015

0,0068

3,2

Kevät (touko/kesä) n/a

0,0000062

0,015

0,0068

Sivu 301

3,2

n/a

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

-0,39

-0,20

-0,22

Kevät (touko/kesä) n/a

-0,75

0,22

-0,52

n/a

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

mg/L

Mangaani

Natrium

mg/L

Elohopea

mg/L

Kupari

mg/L

Kromi

Magnesium

mg/L

Koboltti

Kalium

mg/L

Kadmium

mg/L

Arseeni

mg/L

Alumiini

Kalsium

mg/L

Rauta

TOC

mg/L

Sulfaatti

mg/L

Kloridi

Fosfaatti

mg/L

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

0,03

0,0017

1,9

1,2

0,81

4,6

6,9

3,4

2,4

1,9

8,9

0,017

0,015

0,0051

0,0072

0,7

0,018

0,00009

0,00005

0,0000039

0,00006

0,005

0,00046

0,001

0,00033

0,02

0,004

0,000097

0,00032

0,00008

0,0000066

0,00025

0,1 0,005

0,057 0,000073

65 1,9

3,8

0,91 0,54

20 150

0,070

WQO – FS23 Kevät (touko/kesä)

1,4

0,9

0,63

3,5

5,1

0,003

0,00097

0,000098

0,000041

0,00029

0,00025

0,0067

0,0000017

0,00041

0,00025

0,00004

0,000058 0,0000061

0,021

0,4

2,8

0,78

0,0052

Sivu 302

1,4

0,9

0,66

3,5

n/a

0,0030

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

0,0051

1,4

0,9

0,65

3,5

n/a

0,0032

0,0013

0,00011

0,00004

0,00037

0,00027

0,0071

0,0000013

0,00044

0,00023

0,00015

0,000057 0,0000027

0,021

0,4

2,8

0,78

0,01

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Keskeiset parametrit

Lähtötason pitoisuus

1,2

-0,047

3,3

-0,27

n/a

0,13

1,8

1,7

3,6

-0,51

9,8

6,5

-0,23 140

-0,26

-0,23

-0,36

1,8

Kevät (touko/kesä)

1,4

0,13

3,9

0,78

n/a

7,1

1,3

6,4

9,1

-0,56

390

-1,3 7,1

-0,64

-0,6

9,6

-0,74

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Taulukko 9-39: Ennakoidut muutokset Muonionjoen alajuoksun purkauspaikan vedenlaadussa toimintojen aikana, vuosi 10 (perustuu vedenlaadun näytteenottoaseman FS23 tietoihin

SRK Consulting

mg/L

Rikki

Pii

Barium

Strontium

Antimoni

0,000012

0,022

0,0096

5,4

1,6

0,00015

0,043

0,015

2,7

WQO – FS23

0,000005

0,016

0,0069

3,2

1,1

Lähtötason pitoisuus

0,0000069

0,015

0,0068

3,2

Kevät (touko/kesä) n/a

Sivu 303

-0,41 38

0,0000067

-0,22

-0,24

Kevät (touko/kesä) n/a

-0,72

-0,17

-0,58

n/a

Keskiarvo talvi

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Prosenttiosuuden muutos%

0,015

0,0068

3,2

n/a

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

Natrium

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

0,03

0,0017

1,9

1,2

0,81

4,6

6,9

3,4

2,4

1,9

8,9

0,017

0,015

0,0051

0,0072

0,7

0,018

0,00009

0,00005

0,0000039

0,00006

0,005

0,00046

0,001

0,00033

0,02

0,004

0,000097

0,00032

0,00008

0,0000066

0,00025

0,1 0,005

0,057 0,000073

65 1,9

3,8

0,91 0,54

20 150

0,070

WQO – FS23 Kevät (touko/kesä)

0,00098

0,0001

0,000041

0,00031

0,00025

0,0067

0,0000017

0,00042

0,00025

0,000047

0,000058 0,0000068

0,021

0,4

2,9

0,784

0,00529

1,4

0,9

0,63

3,5

5,1

0,003

Sivu 304

1,4

0,9

0,65

3,5

n/a

0,0030

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

0,0051

1,4

0,91

0,67

3,5

n/a

0,0033

0,0014

0,00012

0,000041

0,00046

0,00028

0,0076

0,0000016

0,00053

0,00023

0,00026

0,000057 0,0000028

0,021

0,4

0,779

0,0117

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Keskeiset parametrit

Lähtötason pitoisuus

n/a

0,19

1,5

0,1

4,1

-0,19

4,4

-0,17

7,7

-0,2 170

-0,28

-0,26

-0,379

2,98

Kevät (touko/kesä)

2,9

0,94

6,3

1,6

n/a

9,0

2,2

-0,8

760

-1,6 13

-0,86

-0,85

-0,958

128

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Taulukko 9-40: Ennakoidut muutokset Muonionjoen alajuoksun purkauspaikan vedenlaadussa toimintojen aikana, vuosi 18 (perustuu vedenlaadun näytteenottoaseman FS23 tietoihin)

SRK Consulting

mg/L

Rikki

Pii

Barium

Strontium

0,022

0,0096

5,4

1,6

0,043

0,015

2,7

WQO – FS23

0,016

0,0069

3,2

1,1

Lähtötason pitoisuus

0,015

3,2 0,0068

Kevät (touko/kesä) n/a

0,015

3,2 0,0068

n/a

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Sivu 305

Antimoni mg/L 0,000012 0,00015 0,000005 0,0000073 0,0000078 Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

-0,43

-0,27 -0,24

Kevät (touko/kesä) n/a

-0,91

-0,82 -0,31

n/a

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

mg/L

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

mg/L

Kromi

Magnesium

mg/L

Koboltti

mg/L

Kadmium

mg/L

Arseeni

Kalium

mg/L

Alumiini

Kalsium

mg/L

Rauta

mg/L

Sulfaatti

TOC

mg/L

Kloridi

Fosfaatti

WQO – FS23 Lähtötason pitoisuus Kevät (touko/kesä) Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

alajuoksulla

Kevät (touko/kesä)

0,001

0,00033

0,03

0,00009 0,0017

1,2

0,81

4,6

6,9

2,4

1,9

8,9

0,017

0,015

0,00006

0,0051

0,02 0,0072

0,00032

0,004

0,000097

0,7

0,00008

0,0000066

0,018

0,005

0,000073

0,00025

0,1

0,057

0,005

1,9

0,54

0,00005

3,8

0,00046

150

0,91

0,0000039

0,070

0,9

0,63

3,5

5,1

0,003

0,0011

0,00040

0,000040

0,00026

0,0070

0,0000020

0,00037

0,00023

0,000039

0,000060 0,0000029

0,021

0,40

2,7

0,79

Sivu 306

0,91

0,67

3,5

5,1

0,0033

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

0,0050

Keskeiset parametrit 0,0051

0,88

0,62

3,4

5,1

0,0035

0,0012

0,00052

0,000040

0,00026

0,00027

0,00690

0,0000020

0,00037

0,0002

0,000042

0,000060 0,0000030

0,021

0,40

2,4

0,78

0,0050

0,7

6,7

2,5

-0,2

8,8

360

-0,091

4,6

8,4

3,1

-0,1

-0,2

-0,5 14

-0,3

-0,2

3,9

-0,2

-1,3

-1,8

-1,1

-1,5

-0,4

510

-0,18

4,3

3,1

0,0007

-0,5

-0,1 20

-0,5

-5,0

-0,8

-4,0

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Korkearikkisistä

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

sulkemisvaiheessa,

Päästö Muonionjokeen; 0 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

Taulukko 9-41: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Muonionjoen purkauspaikan rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

SRK Consulting

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Natrium

Rikki

Pii

Barium Strontium

Antimoni

0,043 0,00015

0,022 0,000012

0,015

2,7

3,4

0,0096

5,4

1,6

1,9

WQO – FS23

0,000005

0,016

0,0069

3,2

1,1

1,4

Lähtötason pitoisuus

0,016

3,2 0,0068

n/a

1,4

Kevät (touko/kesä)

0,016

3,2 0,0068

n/a

1,4

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Sivu 307

0,0000050 0,0000050 Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

-0,2

1,8

-0,2 -0,2

n/a

0,3

Kevät (touko/kesä)

-0,5

2,1

-0,5 -0,5

n/a

-0,9

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

WQO – FS23 Lähtötason pitoisuus Kevät (touko/kesä) Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

alajuoksulla

Kevät (touko/kesä)

mg/L

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

Magnesium

65 1,9 0,1 0,005 0,00008 0,004 0,001 0,005 0,00005 0,7 1 0,02 0,0072 0,015 0,03

3,8 0,54 0,057 0,000073 0,0000066 0,000097 0,00033 0,00046 0,0000039 0,018 0,00025 0,00032 0,00006 0,00009 0,0017

1,2

0,81

4,6

6,9

2,4

1,9

8,9

0,017

150

0,91

0,0051

0,070

0,0011

0,00040

0,000040

0,00028

0,00026

0,0070

0,0000020

0,00092

0,00010 0,00023

0,000060 0,0000030

0,021

0,40

2,7

0,79

0,9

0,63

3,5

5,1

0,003

Sivu 308

0,91

0,67

3,5

5,1

0,0034

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

0,0050

Keskeiset parametrit 0,0051

0,90

0,68

3,6

5,1

0,0044

0,0012

0,00052

0,000040

0,00028

0,00027

0,0070

0,0000020

0,0013

0,00010 0,00023

0,000060 0,0000032

0,021

0,40

2,7

0,78

0,0050

20 13

0,7

6,6

2,5

-0,2

360

0,6

8,5

3,1

44,0

150,0

84 -0,2

0,001 21

-0,3

-0,2

4,0

-0,2

-1,3

0,3

8,8

2,9

-0,4

510

0,8

3,2

240

110 -0,4

2,5 30

-0,5

3,5

-0,7

-4,0

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Korkearikkisistä

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

sulkemisvaiheessa,

Päästö Muonionjokeen; 50 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

Yksikkö

Nitraatti

Parametri

Taulukko 9-42: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Muonionjoen purkauspaikan rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

SRK Consulting

mg/L

mg/L mg/L

mg/L

Natrium

Rikki

Pii

Barium Strontium

Antimoni

0,043 0,00015

0,022 0,000012

0,015

2,7

3,4

0,0096

5,4

1,6

1,9

WQO – FS23

0,000005

0,016

0,0069

3,2

1,1

1,4

Lähtötason pitoisuus

0,0160

3,2 0,0068

n/a

1,40

Kevät (touko/kesä)

0,0160

3,2 0,0068

n/a

1,40

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Sivu 309

0,0000050 0,0000050 Huom, Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

-0,2

1,8

-0,2 -0,2

n/a

0,30

Kevät (touko/kesä)

-0,5

2,0

-0,5 -0,5

n/a

0,030

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

WQO – FS23 Lähtötason pitoisuus Kevät (touko/kesä) Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

alajuoksulla

Kevät (touko/kesä)

mg/L

Nitraatti

Kloridi

Sulfaatti

Rauta

Alumiini

Arseeni

Kadmium

Koboltti

Kromi

Kupari

Elohopea

Mangaani

Molybdeeni

Nikkeli

Lyijy

Uraani

Sinkki

Fosfaatti

TOC

Kalsium

Kalium

0,00005 0,7

0,0000039 0,018

0,81

4,6

6,9

0,0051

1,9

8,9

0,017

0,03

0,005

0,00046

0,0017

0,001

0,00033

0,015

0,004

0,000097

0,00009

0,00008

0,0000066

0,0072

0,005

0,000073

0,00006

0,1

0,057

1,9

0,54

0,02

3,8

0,00032

150

0,91

0,00025

n/a 20

n/a 0,070

0,0011

0,00040

0,000040

0,00029

0,00026

0,0070

0,0000020

0,0017

0,00023

0,00010

0,000060 0,0000032

0,021

0,40

2,7

0,79

0,63

3,5

5,1

0,003

Sivu 310

0,67

3,5

5,1

0,0039

0,68

3,6

5,1

0,0050

0,0012

0,00052

0,000040

0,00031

0,00027

0,0069

0,0000020

0,0025

0,00020

0,000089

0,000060 0,0000035

0,021

0,40

2,70

0,78

n/a 0,0050

Muut parametrit

0,00096

0,000085

0,000040

0,00025

0,00024

0,0067

0,0000012

0,00037

0,00024

0,000031

0,0000025

0,000058

0,021

0,40

2,57

0,79

n/a 0,0051

Keskeiset parametrit n/a

20 31

6,6

2,5

-0,2

360

0,8

8,6

3,2

350

-0,2

140

2,3 29

-0,3

-0,2

4,2

-0,2

-1,3

n/a

8,8

2,9

-0,4

510

1,1

3,2

570

-0,4

190,0

3,2 40,0

-0,5

-0,4

3,7

-0,7

-4,0

Tammikuu, 2013

% Korkearikkisistä

Keskiarvo talvi

Prosenttiosuuden muutos%

100

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

sulkemisvaiheessa,

Päästö Muonionjokeen; 100 % Korkearikkisistä rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

Yksikkö

Nitriitti

Parametri

Taulukko 9-43: Ennakoitu muutos vedenlaatuun Muonionjoen purkauspaikan rikastushiekoista voi myötävaikuttaa kuormitukseen

SRK Consulting

mg/L

Magnesium

Natrium

Rikki

Pii

Barium

Strontium

Antimoni

0,000012

0,022

0,0096

5,4

1,6

1,9

1,2

0,00015

0,043

0,015

2,7

3,4

2,4

WQO – FS23

0,000005

0,016

0,0069

3,2

1,1

1,4

0,9

Lähtötason pitoisuus

0,0000050

0,0160

0,0068

3,2

n/a

1,40

Kevät (touko/kesä) 0,91

Sivu 311

1,8 -0,2

0,0000050

-0,2

n/a

0,3

Kevät (touko/kesä) 0,8

-0,5

2,1

-0,5

n/a

0,0

0,3

Keskiarvo talvi

Tammikuu, 2013

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Prosenttiosuuden muutos%

0,0160

0,0068

3,2

n/a

1,40

0,90

Keskiarvo talvi

Rakentamisen jälkeinen pitoisuus

Huom; Vihreällä korostetut arvot ovat kynnysarvojen ylityksiä. Oranssilla korostetut ylittävät hälytysrajat.

Yksikkö

Parametri

SRK Consulting

9.7

Louhosjärvet Sulkemisen jälkeinen: Louhosjärven palautuminen Sulkemisen aikana avolouhokset tullaan keinotekoisesti täyttämään louhosjärvien muodostamiseksi kuten selvitetty kappaleessa 7.1.1. Täyteen täyttämiseen tarvittava aika Hannukaisen louhokselle on 13 – 81 vuotta ja Kuervitikon louhokselle 4 – 18 vuotta vastaavasti. Tahti riippuu jokien, selkeytysaltaan ja louhokseen käännetyistä pintojen valumaveden vesien määristä. Täysi kuvaus näistä syötteistä toimitetaan Liitteessä K ja yhteenvedettynä alla: x

Sadanta ja haihtuminen louhosjärven pinnalla; Malli ennakoi muutoksen louhosjärven pinta-alassa ajan myötä sen täyttyessä, perustaen järven alan suhde louhosjärven tilavuuden suhteisiin.

Pohjaveden tulovesi ja ulosvirtaama: Pohjaveden tulovedet Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksiin on ennakoitu pohjavesimallinnuksella. Louhokset ovat nieluja pohjavesille ja pohjaveden tulovesimäärät louhosjärviin vähenee niiden täyttyessä.

Pintojen veden valunnat louhosseinämien yli: Louhosseinä on paljastuneena louhosjärven yllä, louhosjärven pinnankorkeus vaihtelee kun louhosjärvi täyttyy. louhosseinämien pinta-ala lasketaan louhoksen kokonaisalan ja louhosjärven alan erotuksena. Ajan mittaan louhosseinämien pinta-ala tulee tasaisesti pienemmäksi kun louhosjärvi laajenee ja peittää louhosseinämät.

Valunta louhosjärviä ympäröiviltä valuma-alueilta: Suljettaessa valuma sivukivien läjitysalueilta ja valuma-alueiden yläjuoksulta ohjataan louhosjärviä kohti.

Vedenotto joista: Käytännöllisistä ja ympäristöllisistä syistä lähtötilanne olettaa, että talven aikana ei ole pumppaamista (marraskuusta huhtikuuhun). Pumppausmäärät avointen vesien kuukausina (toukokuusta lokakuuhun) on asetettu 550 l/s, mikä on noin 3 % toukokuun (sulaminen keväällä) joen virtaamasta ja 10 % keskikesän virtaamista.

Ylivuoto louhosjärvistä: Hannukaisen louhosjärvi ylivuotaa kohti Äkäsjokea, kun louhosjärven vedenpinta ylittää 185.5 mmpy, Kuervitikon louhosjärvi ylivuotaa kohti Kuerjokea, kun vedenpinta ylittää 234.3 mmpy.

Keinotekoisen täyttämisen skenaariot yhteenvedetään taulukossa 9-47. Lisää yksityiskohtia louhosjärven palautumisen mallinnukselle, sisältäen kaikki mallin syötteet, toimitetaan Liitteessä K.

Tammikuu, 2013 Sivu 312

Taulukko 9-44: Louhosjärven täyttämisen skenaariot

palautumisen

ennakoitu

Vuodet louhosjärven täyttymisen

nopeus:

keinotekoisen

Tulos verrattuna lähtötasoon

Malliajo

Kommentti

Lähtötaso

Muuttujat kuten taulukossa 8 Liitteessä K

Herkkyys 1

1/20 tulvavuoden sademäärä joka vuosi. Tulvavuoden valuma WRD:lta.

Korkeammilla sade- ja valuntamäärillä ei ole merkittävää vaikutusta täyttymiseen kuluvaan aikaan, koska pumpatut tulovedet hallitsevat vesitasetta

Herkkyys 2

1/20 kuivan vuoden sademäärä joka vuosi. Kuivan vuoden valuma WRD:lta.

Matalammilla sade- ja valuntamäärillä ei ole merkittävää vaikutusta täyttymiseen kuluvaan aikana, koska pumpatut tulovedet hallitsevat vesitasetta

Hannukainen

Herkkyys 3

Ei pumpattua tulovettä

Koska pumpatut tulovedet hallitsevat Hannukaisen louhoksen Lähtötason vesitasetta, ilman pumpattua tulovettä louhosjärven täyttymiseen kuluva aika nousee 82 vuoteen.

Herkkyys 4

Pumpattu tulovesi puolitettu

Pumpattujen tulovesien puolittaminen nostaa täyttymisajan 25 vuoteen.

Herkkyys 5

Pohjaveden puolitettu

tulovesi

Pohjaveden tulovedet ovat pieni osa Lähtötason vesitasetta, joten tulovesien puolittamisella ei ole merkittävää vaikutusta täyttymiseen kuluvaan aikaan.

Herkkyys 6

Pohjaveden kaksinkertaistettu

tulovesi

Pohjaveden tulovedet ovat pieni osa Lähtötason vesitasetta, joten tulovesien kaksinkertaistamisella ei ole merkittävää vaikutusta täyttymikseen kuluvaan aikaan.

Herkkyys 7

Kuervitikon louhos täyttynyt ennen Hannukaisen louhosta

Kuervitikon louhosjärven täyttäminen ennen Hannukaisen täyttämistä ennakoidaan viivyttävän Hannukaisen täyttämistä noin 4-vuodella Lähtötasosta.

Lähtötaso

Muuttujat kuten Taulukossa 8 Liitteessä K

Herkkyys1

1/20 tulvavuoden sademäärä joka vuosi. Tulvavuoden valuma WRD:lta.

Herkkyys 2

1/20 kuivan vuoden sademäärä joka vuosi. Kuivan vuoden valuma WRD:lta.

Kuervitikko

Korkeammilla sade- ja valuntamäärillä ei ole merkittävää vaikutusta täyttymiseen kuluvaan aikaan, koska pohjaveden tulovedet hallitsevat vesitasetta alkujakson aikana, kun Kuervitikkoon ei ole pumpattuja tulovesiä.

Matalammilla sade- ja valuntamäärillä ei ole merkittävää vaikutusta täyttymiseen kuluvaan aikaan, koska pohjaveden tulovedet hallitsevat vesitasetta alkujakson aikana, kun Kuervitikkoon ei ole pumpattuja tulovesiä.

Herkkyys 3

Ei pumpattua tulovettä

tulovesillä on rajoittunut vaikutus Pumpatuilla täyttymisaikaan, koska louhosjärvi on jo huomattavasti täyttynyt ennen kuin pumppaaminen aloitetaan (eli Hannukaisen täyttymisen jälkeen). Kuervitikko voi täyttyä 19 vuodessa pelkästään pohjavesien tulovesillä.

Herkkyys 4

Pumpattu tulovesi puolitettu

Pumpattujen tulovesien puolittamisella on yllämainituista syistä johtuen rajoittunut vaikutus täyttymiseen kuluvaan aikaan.

Herkkyys 5

Pohjaveden puolitettu

tulovesi

Pohjavesien tulovesien vähennyksen vaikutus kompensoidaan pumppaamalla tulovesiä täyttämään louhos vuosina 16–19.

Herkkyys 6

Pohjaveden kaksinkertaistettu

tulovesi

Pohjavesien tulovedet ovat Kuervitikon louhosjärven tärkeimmät tulovedet ja pohjavesivirtaamien lisääminen vähentää aikaa louhosjärven täyttymiseen.

Herkkyys 7

Kuervitikon louhos täyttynyt ennen Hannukaisen louhosta

Jos Kuervitikko täytetään ennen Hannukaisen louhosta, louhos pystytään täyttämään huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin Lähtötason olosuhteissa.

Tammikuu, 2013 Sivu 313

Sekä Hannukaisen että Kuervitikon louhosjärvien vedenkorkeuden ennakoidaan nousevan samalle tasolle louhosta ympäröivän topografian kanssa (185.5 mmpy ja 234.3 mmpy vastaavasti) ja silloin louhosjärvet valuvat yli. Taulukko 9-48 esittää ennakoidut vakaan tilan ylivuotamisen määrät erilaisille ilmastollisille skenaarioille ja valuntaskenaariot on selvitetty taulukossa 9-47. Taulukko 9-45:

Mallinnetut louhosjärvien ylivalunta määrät Vakaan tilan ylivuotamismäärät jokeen (m3/p)

Ilmasto-olosuhteet ja WRD valuma

Hannukainen (Äkäsjokeen)

Keskimääräinen, ei WRD valumaa

2,930

4,160

Kuiva, ei WRD valumaa

164

Keskimääräinen, WRD valumaa

3,390

1,890

Märkä, ei WRD valumaa

Kuervitikko (Kuerjokeen) 1,890 3,000

1,450

Märkä, WRD valumaa

4,660

3,000

Kuiva, WRD valumaa a Malli ei ennakoi pintavalumaa Kuervitikkoon.

1,950

1,450

Vedenkorkeuden palautuminen jokaisessa syvänteessä ja pumppauskaivossa (selvitetty kappaleessa 7.1.1) tapahtuu aluksi itsenäisesti viereisistä syvänteistä molemmissa louhoksissa. Ainoastaan, kun vedenkorkeus saavuttaa syvänteiden välisen harjanteen, vedet sekoittuvat ja yksittäiset louhosjärvet muodostuvat sekä Hannukaiseen että Kuervitikkoon. Sulkemisen jälkeen: vedenlaatu Kuvaus Vedenlaatuennusteet Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärville on tehty perustuen louhosjärvien numeeriseen hydrogeologiseen malliin esitettynä Liitteessä I. Täydelliset yksityiskohdat louhosjärvien vedenlaadun ennakointimenetelmistä ja tuloksista annetaan Liitteessä J. Mallin yksinkertaistamiseksi jokainen syvänne Hannukaisen ja Kuervitikon päälouhoksissa on käsitelty yhtenä yksikkönä (eli yksi vedenlaatuennuste on tehty kullekin louhokselle). ennusteet on tehty kahdelle skenaariolle; x

Ensimmäinen vuoto louhosjärveltä: Tämä skenaario arvioi vedenlaatua hetkellä, kun louhosjärvet täyttyvät ja vesi vuotaa yli. Tulos olettaa, että jokivettä on käytetty auttamaan louhosjärvien täyttöä ja jokivesi vaikuttaa laimentamaan tulovesipanostuksia louhosseinämiltä ja valumaa sivukivien läjitysalueilta. Pumpattu jokivesi vastaa pienempää prosenttiosuutta Kuervitikon louhosjärven tulovesien kokonaismäärästä kuin Hannukaisen louhosjärvelle, suurimman osan Kuervitikon louhosjärven täyttävästä vedestä tullessa sadannasta louhoksen pinnalle ja pohjavedestä (katso liite K). On huomattava ennusteiden olettavan, että louhosjärvet ovat täysin sekoittuneet. x

Vakaa tila: Tämä skenaario arvioi vedenlaatua louhosjärvissä olettaen vakaan tilan tulovesiä jokaisesta tärkeimmästä lähteestä järvelle. Oletetaan, että ajan myötä alkutilan vaikutus vedenlaatuun louhosjärvissä (eli louhosjärveen pumpatun jokiveden myötävaikutus nopeuttamaan täyttymistä) häviää ja vedenlaatu louhosjärvissä heijastelee suhteellista myötävaikutusta luonnollisesta valumasta, louhosseinämien Tammikuu, 2013 Sivu 314

valumasta, pohjavesien tulovesistä, suorasta sadannasta sekä suotamisesta sivukivien läjitysalueilta. Lisäksi on toimitettu kaksi vedenlaatuennustetta, yksi olettaen, että suotovesi mahdollisesti happoa tuottavalta sivukivien läjitysalueelta on kosteuskammiotestin (HCT) tulosten mukainen, toinen olettaen, että suotovesi mahdollisesti happoa tuottavista sivukivimateriaaleista on hapontuottopotentiaalin määrittämistestin (NAG tiedot) tulosten mukainen. Vaikka on yleinen käytäntö käyttää kosteuskammiotestin tuloksia suotovesien vedenlaadun laskemiseen sulfidipitoiselle sivukivelle, SRK:n mielipide on, että Hannukaisen kosteuskammiotestit eivät ole vielä täysin kehittyneet ja eivätkä siten ole edustavia pitkän ajan suotovesien syntymiseen mahdollisesti happoa tuottavien läjityskasojen materiaaleista. Siksi esitetään, että kosteuskammiotestiin perustuvat tulokset saattavat aliarvioida todellisen sivukivien läjitysalueiden valuman laadun. Tässä tapauksessa, että mahdollisten kemioiden laajuuden voidaan ennustaa, SRK on käyttänyt myös hapontuottopotentiaalin määrittämistestin tuloksia (joka käyttää aggressiivista vetyperoksidi uuttoa) ennakoimaan suotoliukenemisen tulosten ylärajan. Sen takia esitetään kaksi skenaariota; yksi, missä hapontuottopotentiaalin määrittämistulokset mahdollisesti yliarvioivat todelliset sivukivien läjitysalueiden suotoveden laadun ja toinen, missä kosteuskammio testin tulokset todennäköisesti aliarvioivat sivukivien läjitysalueiden suotovesien laadun. Siten vedenlaatu ennusteet pohjautuen näiden kahden mallin syötteisiin on arvioitu myöhemmin taulukoissa tuottamaan rajat todennäköiselle jokiveden laadulle; todellisen sivukivien läjitysalueiden valuman laadun odotetaan sijaitsevan jossain näiden kahden tulossarjan välillä. Vedenlaatuolosuhteet ensimmäisen ylivuodon olosuhteille Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärville näytetään taulukossa 9-49 ja taulukossa 9-51 vastaavasti, sekä vakaan tilan olosuhteille taulukossa 9-50 ja 9-52. Analysointi on tehty ainoastaan vastaavalle hälytysarvolle kunkin järven vastaanottavalle vesistölle. Kynnysarvoja ei ole arvioitu, koska ne ovat ominaisia ainoastaan vastaanottavalle vesistölle, eivätkä esitä mahdollisuutta negatiiviseen vaikutukseen tulevissa louhosjärvissä. Vaikutukset vastaanottaviin vesistöihin selvitetään yksityiskohtaisemmin kappaleissa 9.1 ja 9.2. Vedenlaatuvaikutukset tärkeimmille parametreille on selvitetty alla. Hannukaisen louhosjärvi: Ei lieventämistä On mahdollisuus hälytysrajojen ylitykselle johtuen näytteenottopisteestä FS09 (sijaitsee Äkäsjoella) ensimmäisen ylivuodon aikana tärkeimmille parametreille eli rauta, alumiini, kadmium, kromi, koboltti, kupari ja nikkeli. Kosteuskammiotestiä käyttäen tehdyt vedenlaatuennusteet osoittavat ylitystä ainoastaan kadmiumille ja kromille. Kadmiumin ja kromin ylitykset näyttävät liittyvän saatavilla oleviin havaintorajoihin testaustyössä kadmiumin kohdalla ja tehostuneen kromin vapautumisen vuoksi hapontuottopotentiaalitestissä. Pitoisuuksien vakaan tilan aikana Hannukaisen louhosjärvessä ennakoidaan olevan matalampia kuin vedenlaadun ensimmäisen ylivuodon vedessä. Tämä johtuu suuremmasta osuudesta vastaanotettua suotovettä mahdollisesti happoa tuottavalta sivukivien läjitysalueelta louhosjärveen sekä jatkuvan hyvälaatuisen jokiveden sisäänvirtaaman puuttumisesta. Perustuen kosteuskammiotestiin, tärkeimpien muuttujien pitoisuudet, sulfaatti, alumiini, kadmium. kromi, koboltti, elohopea, mangaani, nikkeli, sinkki ja uraani, ennakoidaan ylittävän FS09:n hälytysarvot. Lisäksi lyijyn, arsenikin ja raudan ylitykset ennakoidaan hapontuottopotentiaalitestin suotovesimalleille. pH olosuhteiden ennakoidaan olevan heikosta hieman kohonneeseen happopitoisuuteen perustuen kosteuskammiotestin ja hapontuottopotentiaalitestin tuloksiin, vaihdellen 6,1 ja 3,5 välillä. Tammikuu, 2013 Sivu 315

Hannukaisen louhosjärvi: Lievennetty Kalkkikiven lisäämisen mahdollisesti happoa tuottavaan sivukivenläjityskasaan ennakoidaan merkittävästi vähentävän kuormitusta louhosjärviin ja vähentävän raudan, alumiinin, koboltin, kuparin, ja nikkelin pitoisuuksia ensimmäisen ylivuodon aikana, pitoisuuksien ennakoidaan kuitenkin ylittävän FS09:n hälytysrajat perustuen alkuperäiseen hapontuottopotentiaalitestin tuloksiin. Kalkkikiven lisäämisen mahdollisesti happoa tuottavaan sivukivenläjityskasaan ennakoidaan saavan aikaan merkittävän parannuksen Hannukaisen louhosjärven vedenlaatuun vakaiden olosuhteiden aikana. Raudan, alumiinin, arsenikin, mangaanin ja lyijyn pitoisuuksien ennakoidaan vähentyvän alle FS09:n hälytysrajojen, samaan aikaan on ennakoitu huomattava vähennys koboltin, nikkelin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksiin. Laskelmat osoittavat, että tarvitaan arviolta 13 Mt kalkkikiveä neutralisoimaan mahdollisesti happoa tuottavat sivukivien läjitysalueet. Kuervitikon louhosjärvi. ei lieventämistä Kuervitikon louhosjärven vedenlaatua on verrattu näytteenottopaikan FS40 (sijaitsee Kuerjoessa) hälytysrajoihin. Ensimmäisen ylivuodon olosuhteet Kuervitikon louhosjärven vedenlaatuun osoittavat ylityksiä kadmiumille, kromille ja elohopealle kosteuskammiotestin ennusteissa, lisäksi sulfaatin, raudan, alumiinin, koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin ylityksiä hapontuottopotentiaaliennusteissa. FS40 hälytysrajojen tärkeimpien muuttujien ylityksiä ei ennakoida vakaan tilan olosuhteille kaikissa ennakoiduissa skenaarioissa. Kuervitikon louhosjärvi: Lievennetty Kalkin lisääminen ensimmäisen louhoksen ylivuodon neutralisoimiseksi parantaa huomattavasti Kuervitikon vedenlaatua vähentämällä raudan, alumiinin, kromin, kuparin, elohopean ja sinkin pitoisuuksia alle FS40:n hälytysrajojen. Lisävähennyksiä sulfaatin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksiin ennakoidaan kalkkikiven lisäämisellä lähteellä.

Tammikuu, 2013 Sivu 316

Taulukko 9-46: Hannukaisen louhosjärven ensimmäisen ylivuodon veden ennakoitu vedenlaatu Muuttuja

Yksi kkö

AV - FS09

HCT*

NAG*

NAG - CaCO3 lisätty WRD:n 0.488

Keskeiset muuttujat Nitraatti

mg/l

0.487

0.488

Kloridi

mg/l

150

2.27

1.74

1.73

Sulfaatti Rauta

mg/l mg/l

65 0.975

31 0.295

41.6 2.98

37.1 0.489

Alumiini

mg/l

0.1

0.0109

0.206

0.115

Arseeni Kadmium

mg/l mg/l

0.005 0.00008

0.000612 0.000124

0.00051 0.000114

0.000508 0.000095

Koboltti Kromi

mg/l mg/l

0.004 0.001

0.00129 0.00404

0.0187 0.0035

0.00453 0.00347

Kupari

mg/l

0.005

0.00213

0.162

0.0116

Elohopea Mangaani

mg/l mg/l

0.00005 0.7

0.0000438 0.0974

3.32E-05 0.0826

0.0000298 0.0503

Molybdeeni

mg/l

0.00287

0.00139

0.00137

Nikkeli Lyijy

mg/l mg/l

0.02 0.0072

0.00353 0.000417

0.0213 0.000549

0.00349 0.00042

Sinkki

mg/l

0.03

0.00873

0.0136

0.00678

Uraani

mg/l

0.015

0.00594

0.00496

0.00495

s.u.

6.5

6.08

4.57

5.18

Fosfaatti Kalsium

mg/l mg/l

0.01926 6.542

0.0533 15.7

0.0531 11.4

0.052 11.6

Muut muuttujat

Kalium

mg/l

0.888

5.47

3.21

3.43

Magnesium Natrium

mg/l mg/l

1.808 2.794

2.71 5.46

2.83 4.72

2.7 4.71

Pii

mg/l

9.62

2.39

2.91

2.92

Barium Strontium

mg/l mg/l

0.01792 0.03014

0.0129 0.0679

0.012 0.0493

Antimoni

mg/l

0.00002802

0.00311

0.000182

Alkalinity

mg/l

5.15

-1.59

0.344

Fluorine

mg/l

0.0481

0.123

0.0525

Silver Boron

mg/l mg/l

0.000619 0.0133

0.000176 0.0121

0.000169 0.0121

Lithium Selenium

mg/l mg/l

0.025 0.000541

0.00426 0.000761

0.00425 0.000262

Tin

mg/l

0.000112

0.000172

Lisä paramametrit

Thallium mg/l 0.00626 0.000186 0.000186 Vanadium mg/l 0.0125 0.00947 0.00893 Huomio; Oranssilla korostetut ovat hälytysrajojen ylityksiä. *HTC= Kosteuskammiotestiin perustuva ja NAG= Hapontuottopotentiaalin määrittämistestiin perustuva.

Tammikuu, 2013 Sivu 317

Taulukko 9-47: Kuervitikon louhosjärven ensimmäisen ylivuodon veden ennakoitu vedenlaatu Muuttuja

Yksikk ö

AV - FS40

HCT*

NAG*

NAG – Kalkkia lisätty louhosjärveen

NAG - CaCO3 lisätty WRD:n

Key Parameters 0.207 0.199 0.199 0.199 3.93 2.37 2.36 2.36 30.8 76.6 76.3 57.3 0.364 11.3 0.223 0.727 0.074 0.61 0.0027 0.23 0.00106 0.000622 0.000000257 0.000616 0.000178 0.000142 0.000136 0.0000604 0.00367 0.071 0.0696 0.0132 0.00792 0.00603 0.000000566 0.00587 0.00297 0.653 0.0165 0.0212 0.000084 5.72E-05 0.0000397 0.0000429 0.256 0.198 0.196 0.0755 0.0079 0.00237 0.002 0.00228 0.0111 0.0837 0.0783 0.0071 0.000249 0.000804 0.00000425 0.0002 0.0158 0.0359 0.0288 0.00718 0.00646 0.00906 0.00905 0.00901 Muut muuttujat pH s.u. 6.5 5.66 3.86 7 4.44 Fosfaatti mg/l 0.017 0.116 0.118 0.00282 0.114 Kalsium mg/l 4.8 25.4 12.1 36.7 12.6 Kalium mg/l 0.82 16.4 8.17 8.17 9.08 Magnesium mg/l 1.4 4.29 5.24 5.23 4.7 Natrium mg/l 2.5 10.7 8.74 8.73 8.72 Pii mg/l 10 2.93 4.06 4.05 4.06 Barium mg/l 0.01 0.0119 0.00973 0.00973 0.00973 Strontium mg/l 0.03 0.114 0.0478 0.0478 0.0476 Antimoni mg/l 0.000014 0.012 0.000394 0.000394 0.000393 Lisä muuttujat Alkaalit mg/l 1.9 -9.34 43.7 -2.27 Fluori mg/l 0.102 0.409 0.409 0.116 Hopea mg/l 0.00198 0.00039 0.00039 0.000361 Boori mg/l 0.0305 0.0273 0.0273 0.0272 Litium mg/l 0.0722 0.0117 0.0117 0.0117 Seleeni mg/l 0.00179 0.0027 0.000375 0.000499 Tina mg/l 0.000206 0.00038 0.00038 0.000379 Tallium mg/l 0.0189 0.00044 0.00044 0.000439 Vanadiini mg/l 0.0301 0.0186 0.0000799 0.0162 Huomio; Oranssilla korostetut ovat hälytysrajojen ylityksiä. *HTC= Kosteuskammiotestiin perustuva ja NAG= Hapontuottopotentiaalin määrittämistestiin perustuva. Nitraatti Kloridi Sulfaatti Rauta Alumiini Arseeni Kadmium Koboltti Kromi Kupari Elohopea Mangaani Molybdeeni Nikkeli Lyijy Sinkki Uraani

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

20 150 65 0.72 0.1 0.005 0.00008 0.004 0.001 0.005 0.00005 0.7 1 0.02 0.0072 0.03 0.015

Tammikuu, 2013 Sivu 318

Taulukko 9-48: Hannukaisen louhosjärven vakaan tilan ylivuotoveden ennakoitu vedenlaatu Muuttuja

Yksikkö

AV - FS09

HCT*

NAG*

NAG - CaCO3 lisätty WRD:n

Keskeiset muuttujat 3.12 3.29 3.24 77.5 37.3 36.3 264 1880 878 0.409 180 0.332 0.102 65.6 0.0445 0.00361 0.00818 0.00344 0.00179 0.00321 0.000959 0.068 1.86 0.11 0.0808 0.131 0.0767 0.0114 18.8 0.0103 0.00212 0.00113 0.000754 5.27 4.71 0.405 0.0419 0.0479 0.0341 0.0497 2.15 0.0292 0.00134 0.0466 0.00104 0.0703 0.85 0.0633 0.321 0.278 0.271 Muut muuttujat pH s.u. 6.5 6.06 3.47 6.31 Fosfaatti mg/l 0.01926 0.391 2.28 0.468 Kalsium mg/l 6.542 396 88.6 91.9 Kalium mg/l 0.888 435 247 230 Magnesium mg/l 1.808 84.6 106 34.1 Natrium mg/l 2.794 175 112 107 Pii mg/l 9.62 5.46 5.45 5.52 Barium mg/l 0.01792 0.0167 0.00235 0.00304 Strontium mg/l 0.03014 2.74 0.661 0.722 Antimoni mg/l 2.8E-05 0.243 0.00733 0.00997 Lisä muuttujat Alkaalit mg/l 6 -54.7 9.95 Fluori mg/l 0.779 9.94 1.06 Hopea mg/l 0.0516 0.00972 0.00796 Boori mg/l 0.803 0.724 0.694 Litium mg/l 2.2 0.304 0.284 Seleeni mg/l 0.00483 0.0892 0.00498 Tina mg/l 0.00435 0.01 0.00979 Tallium mg/l 0.577 0.0116 0.0111 Vanadiini mg/l 0.24 0.304 0.24 Huomio; Oranssilla korostetut ovat hälytysrajojen ylityksiä. *HTC= Kosteuskammiotestiin perustuva ja NAG= Hapontuottopotentiaalin määrittämistestiin perustuva. Nitraatti Kloridi Sulfaatti Rauta Alumiini Arseeni Kadmium Koboltti Kromi Kupari Elohopea Mangaani Molybdeeni Nikkeli Lyijy Sinkki Uraani

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

20 150 65 0.975 0.1 0.005 0.00008 0.004 0.001 0.005 0.00005 0.7 1 0.02 0.0072 0.03 0.015

Tammikuu, 2013 Sivu 319

Taulukko 9-49: Kuervitikon vedenlaatu Muuttuja

Yksikkö

AV - FS40

Nitraatti Kloridi Sulfaatti Rauta Alumiini Arseeni Kadmium Koboltti Kromi Kupari Elohopea Mangaani Molybdeeni Nikkeli Lyijy Sinkki Uraani

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

20 150 65 0.72 0.1 0.005 0.00008 0.004 0.001 0.005 0.00005 0.7 1 0.02 0.0072 0.03 0.015

pH Fosfaatti Kalsium Kalium Magnesium Natrium Pii Barium Strontium Antimoni

s.u. mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

6.5 0.017 4.8 0.82 1.4 2.5 10 0.01 0.03 0.000014

Alkaalit

louhosjärven

vakaan

HCT* Keskeiset muuttujat 0.0911 2.06 3.71 0.23 0.00598 0.000737 1.56E-05 0.000207 0.000455 0.000897 0.0397 0.00175 0.000764 0.00013 0.00345 0.000148 Muut muuttujat 6.27 0.0827 3.93 0.973 1.56 6.86 2.06 0.00582 0.0191

tilan

ylivuotoveden

ennakoitu

NAG*

NAG - CaCO3 lisätty WRD:n

0.0911 2.06 3.71 0.23 0.00597 0.000737 1.56E-05 0.000207 0.000455 0.000895

0.0911 2.06 3.71 0.23 0.00598 0.000737 0.0000156 0.000207 0.000455 0.000897

0.0397 0.00175 0.000763 0.00013 0.00345 0.000148

0.0397 0.00175 0.000764 0.00013 0.00345 0.000148

6.27 0.0828 3.93 0.974 1.56 6.85 2.06 0.00582 0.0191

6.27 0.0827 3.93 0.973 1.56 6.86 2.06 0.00582 0.0191

Lisä muuttujat mg/l 7.86 7.87 7.86 Huomio; Oranssilla varjostetut arvot ylittävät hälytysrajat. *HCT = Kosteuskammiotesti analyysiin perustuva, NAG = Hapontuottopotentiaalin määrittämistestin analysointiin perustuva

Sulkemissuunnitelman kehittäminen Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärville on käynnissä. Keinotekoista täyttämistä on tutkittu Vaiheen 2 tutkimuksessa ja konservatiivista lähestymistä on käytetty louhosjärvien vedenlaatuennusteessa, mikä olettaa, että louhosjärvet ovat täysin sekoittuneet. Kuitenkin Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvien suhteellisen suuret syvyydet verrattuna louhosjärvien pinta-alaan (11,4 ja 12,3 % vastaavasti7) on erittäin todennäköistä, että molemmista louhosjärvistä tulee meromiktisia, eivätkä koe täyttä kausittaista vaihdosta. Tämä on ominaista Hannukaisen nykyisille louhosjärville, jotka osoittavat voimakasta kerrostumista ja joissa ei ole havaittu vaihdosta. Sen vuoksi seuraavan vaiheen geokemiallinen ennuste voi sisältää kemiallisen kerrostumisen vaikutuksen.

Suhteellinen syvyys = 50‫ݖ‬௠ ξߨ ൗඥ‫ܣ‬଴ missä Ao on lopullinen louhosjärven pinta-ala ja z m on louhosjärven syvyys (Doyle and Runnels (1997)) Tammikuu, 2013 Sivu 320

9.8

Rautuvaaran selkeytysaltaat

Toiminta- ja sulkemisen jälkeinen vaihe: rikastushiekkojen läjityksen vaikutus vedenlaatuun Kahden selkeytysaltaan vedenlaatu Rautuvaaran rikastushiekka alueella (pohjoisallas ja eteläallas) kaivoksen elinaikana ja Hannukaisen kaivosalueen lopettamisen jälkeen on ennakoitu käyttäen kappaleessa 8.1.3 selvitettyjä menetelmiä. Ennustetut vedenlaadut eteläaltaalle on annettu taulukossa 9-53 ja taulukossa 9-54 ja ennakoitu vedenlaatu pohjoisaltaalle on annettu taulukossa 9-55 ja taulukossa 9-56 talvi ja kevät skenaarioille vastaavasti. Kaivoksen elinkaaren malliennusteet on tehty vuosien 5, 10, ja 18 (vuoden 19 ollessa kaivoksen elinajan loppu) skenaarioille. Sulkemisen jälkeiset ennusteet perustuvat korkearikkisen rikastushiekan eristeen eheyteen (kuva 7-2). On suunniteltu, että korkearikkiset rikastushiekat eristetään matalan läpäisyn HDPE eristeellä ja, lopettamisen jälkeen, päällystetään matalan läpäisevyyden pieni tiheyksisellä polyetyleeni (LDPE) peitteellä. Siten on ennakoitu että suotaminen korkearikkisiltä rikastushiekka-alueilta tullaan tehokkaasti eliminoimaan. Rikastushiekkojen luonnehdintaraportissa (Erikson, 2012) kuitenkin viitataan, että pitkän ajan kuluessa eristysmateriaalin eheys heikentyy suotovesien takia, saaden aikaan hieman suotoa korkearikkisiltä materiaaleilta vapautuen Niesajoen valuma-alueelle. Koska eristysjärjestelmän heikkenemisen laajuutta ei pystytä täysin määrittämään, tehtiin malliajojen sarja ottaen huomioon vaihtelut suotokuormituksessa sulkemisen jälkeen, 0, 10, 50 ja 100 % mahdollisesta kuormituksesta ennakoituna Eriksonissa (2012). Kaivoksen elinaikana odotetaan että eristysjärjestelmän eheyden seurauksena käsittelemättömien päästöjen määrä pysyy nollassa korkearikkisiltä rikastushiekoilta. Ennustettu vedenlaatu eteläaltaassa on annettu taulukossa 9-53 ja taulukossa 9-54. On ilmeistä, että seuraavien elementtien pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän FS23:n (sijoitettu Muonionjokeen juuri Niesajoen yhtymäkohdan yläpuolelle) hälytysrajat sekä talvi ja kevät skenaarioissa: Nykyiset olosuhteet: sulfaatti, arsenikki, kadmium, koboltti ja kromi Kaivoksen elinkaaren loppu: sulfaatti, kadmium, koboltti, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki Sulkemisen jälkeen: sulfaatti, kadmium, koboltti, kupari, elohopea, magnaani, nikkeli, uraani ja sinkki On huomattava, että kadmiumin ja elohopean ennakoidut ylitykset ovat mahdollisia jäämiä mallien havainnointirajoista. Kuten rikastushiekkojen luonnehdintaraportissa (Erikson, 2012) kuvataan, kuormituksen LIMS-magneettierotelluilta rikastushiekoilta ennakoidaan lisääntyvän sulkemisen jälkeen pinnan alenemisen takia (johtaen rikastushiekkakasan ylemmän osan tyydyttymättömäksi tulemiseen) ja suurempi massa tyydyttymätöntä rikastushiekkaa altistuu sääolosuhteille. Tämän ennakoidaan johtavan keskeisten alkuaineiden pitoisuuksien merkittävään lisääntymiseen. Erityisesti molybdeenin ja uraanin (molemmat lähtöisin pääsääntöisesti LIMS-magneettierotelluilta rikastushiekoilta) on ennakoitu osoittava kymmenkertaisia pitoisuuksien nousuja verrattuna kaivoksen elinajan loppuun. Kuitenkin vain uraanin pitoisuuksien ennakoidaan ylittävän FS23:n hälytysrajat. Korkearikkisen rikastushiekkaalueen sulkemisen jälkeinen eristeen heikkeneminen saa aikaan selvän nousun koboltin, Tammikuu, 2013 Sivu 321

kuparin ja nikkelin pitoisuuksissa eteläaltaassa. Mallin tulokset osoittavat odotetusti, että Hannukaisen LIMS-magneettieroteltujen ja korkearikkisten rikastushiekkojen sijoittaminen Rautuvaaran hankealueelle saa aikaan lisäyksen suurimmassa osassa keskeisiä parametrejä nykyisiin olosuhteisiin verrattuna ja ennakoidaan olevan näin kaikissa mallinnetuissa kaivoksen kehitysvaiheissa (vuodet 5, 10 ja 18ja sulkemisen jälkeen). Poikkeukset näihin keskeisien muuttujien yleiseen nousuun ovat arsenikki ja lyijy, johtuen historiallisten rikastushiekkojen (päälähde arsenikin ja lyijyn päästöille) kyllästymisestä ja sen takia pienentyneestä rapautumisen nopeudesta näiltä materiaaleilta. Olisi huomattava, että alumiinin ja raudan pitoisuuksien ennakoidaan olevan matalammat kaivoksen elinkaaren aikaisissa ja sulkemisen jälkeisissä skenaarioissa kuin nykyisissä altaissa, mutta on todennäköinen reagoimaan rautaoksidin ja alumiinioksidin tasapainotukseen malleissa. On odotettavissa, että raudan ja alumiinin pitoisuudet ovat lähempänä nykyisiä altaiden vedenlaatuja johtuen sitoutumisesta orgaanisiin happoihin (huomio: orgaanista happosidosta ei pystytä mukaanlukemaan nykyiseen malliin). Huokosvesi rikastushiekka-altailta suotaa alapuolella olevaan pohjavesijärjestelmään ja kulkeutuu alueelta kohti etelää alueellista pohjavesireittiä pitkin, selvitetty aiemmin kappaleessa 9.4. On todennäköistä, että rikastushiekka-altaan kuparin ja muiden keskeisten elementtien päästöjen merkittävää luonnollista laimentumista tapahtuu pohjaveden virtaamareitillä. Tämä luultavasti muuttuu, kun suotovesi kohtaa turvemateriaalin, mitä saattaa olla korkearikkisten rikastushiekkojen alla ja millä tiedetään olevan korkea kapasiteetti laimentamaan metalleja kuten kupari, koboltti, nikkeli ja uraani. Tämä on osoitettu SRK:n (SRK, 2012c) laimentumistesteissä ja suotovesiä vastaanottavien turvemateriaalien analyysissa nykyiseltä rikastushiekka alueelta on osoitettu rikastushiekoista päässeiden alkuaineiden väkevöitymistä, mikä ilmaisee laimentumista tapahtuvan (Närhi ym. 2012). Muiden kuin mineraalien tasapainotuksen lähdearvojen pitoisuuksien heikentymisen vaikutus on nykyisten HIA ennusteiden laajuuden ulkopuolella ja sen takia tässä ennakoitu vedenlaatu voidaan nähdä konservatiivisena tässä suhteessa. Ennakoitu vedenlaatu pohjoisaltaassa kaivoksen elinkaaren ja sulkemisen jälkeisten olosuhteiden aikana näytetään taulukossa 9-55 talviolosuhteille ja taulukossa 9-56 kevätolosuhteille tässä järjestyksessä. Pohjoisaltaan tapauksessa ei ole tehty ohjearvoihin vertailua, vaan on pohjattu nykyisten olosuhteiden vertailuun. Yleinen parannus vedenlaatuun pohjoisaltaassa ennakoidaan kaivoksen elinajan toimintojen aikana, tämä tapahtuu paikallisten pohjavesien virtaamajärjestelmän muutoksien vuoksi, selvitetty kappaleessa 9.4, joka ennakoi, että suotovesi nykyisiltä sivukivien läjitysalueelta ja rikastushiekka-altaalta kulkeutuu etelään päin kaivoksen elinaikana ennemmin kuin kohti pohjoisallasta. Varovaisesti arvioituna 10 % LIMS-magneettieroteltujen ja 30 % korkearikkisten rikastushiekkojen kuormista kulkeutuu pohjoisaltaaseen, sen takia sulkemisen jälkeisten pitoisuuksien altaassa on ennakoitu laskevan verrattuna kaivoksen elinajan loppumisen vedenlaatuun ja nykyiseen vedenlaatuun. Mitä tulee eteläaltaan vedenlaatuun, alkuaineiden pitoisuuksien sulfaatille, koboltille, kuparille, nikkelille ja sinkille ennakoidaan lisääntyvän korkearikkisten rikastushiekkojen kuormituksen päästöissä.

Tammikuu, 2013 Sivu 322

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-53: Eteläaltaan ennakoitu keskimääräinen vedenlaatu talviolosuhteiden aikana South Pond - Winter Conditions Parameter

Unit

AV - FS23

Current Mean

pH Nitrate Chloride Sulphate Iron Aluminium Ars enic Cadm ium^ Cobalt Chromium Copper Mercury^ Manganes e Molybdenum Nickel Lead Uranium Zinc

S.U. mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

20 150 65 1.9 0.1 0.005 0.00008 0.004 0.001 0.005 0.00005 0.7 1 0.02 0.0072 0.015 0.03

7.15 0.332 1.65 90.6 0.842 0.0236 0.00521 0.000254 0.00578 0.00117 0.00361 0.0000342 0.281 0.000489 0.0133 0.00115 0.00125 0.00897

Phosphate Calcium Potas s ium Magnes ium Sodium Silicon Barium Strontium Antim ony

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

0.017 8.9 1.9 2.4 3.4 10 0.015 0.043 0.00015

0.0263 29.2 2.85 12.3 4.43 3.72 0.0151 0.0416 0.000891

Alkalinity Fluoride Silver* Selenium * Thorium* Thallium *

mg/L as HCO3 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

45.87

Operational Mining Year 5 Year 10 18 Years Key Parameters 6.92 6.9 6.91 3.447 2.778 1.556 0.575 0.682 0.347 208 197 123 0.00376 0.00399 0.00374 0.0027 0.00275 0.0027 4.44E-05 3.47E-05 1.65E-05 9.78E-05 9.96E-05 7.76E-05 0.0607 0.0631 0.0528 1.93E-05 1.76E-05 1.67E-05 0.04 0.042 0.0381 5.76E-05 6.08E-05 8.65E-05 0.32 0.315 0.234 0.0184 0.015 0.00918 0.0693 0.0704 0.0508 0.000363 0.000363 0.000253 0.0148 0.0143 0.00928 0.198 0.182 0.0994 Other Parameters 0.144 0.121 0.0665 43.3 42.1 26.4 18.4 16.9 11 9.99 9.24 6.12 19.3 17.6 13 0.887 0.794 0.41 0.019 0.0162 0.00854 0.0287 0.0257 0.0131 0.00102 0.000924 0.000644 Additional Parameters 28.7 27.4 27.4 0.00861 0.0077 0.00388 9.72E-08 8.69E-08 4.38E-08 2.79E-06 2.50E-06 1.26E-06 5.48E-07

4.91E-07

2.47E-07

No High S

Post Closure 10% High S 50% High S 100% High S

6.35 0.13 1.88 469 0.0113 0.00505 0.00161 0.00111 0.0263 2.28E-06 0.0135 0.00108 0.829 0.0629 0.0461 0.0000648 0.958 0.564

6.26 0.13 1.88 472 0.0147 0.00491 0.00196 0.00121 0.0368 0.0000159 0.247 0.0012 0.83 0.063 0.0559 0.000344 0.957 0.573

5.93 0.13 1.88 482 0.0417 0.00569 0.005 0.00165 0.0784 0.0000749 1.957 0.00163 0.841 0.0637 0.0945 0.000897 0.957 0.587

5.36 0.13 1.88 494 0.772 0.022 0.00582 0.0022 0.131 0.000168 4.726 0.00217 0.847 0.0639 0.143 0.00116 0.957 0.602

1.038 334 137 41.3 28.6 2.89 0.0071 1.029 1.61E-06

1.207 334 138 41.3 28.5 2.89 0.00707 1.025 1.61E-06

3.04 336 137 41.3 28.5 2.89 0.00695 1.025 1.61E-06

4.46 337 137 41.5 28.6 2.88 0.00682 1.028 0.0000016

9.12 0.0285 3.22E-07 8.39E-06 5.54E-05 1.81E-06

7.38 0.0285 3.21E-07 8.61E-06 5.54E-05 1.81E-06

3.82 0.0285 3.21E-07 9.16E-06 5.54E-05 1.81E-06

1.13 0.0285 3.21E-07 9.29E-06 5.54E-05 1.81E-06

* Ag, Se, Th, Tl concentrations bas ed on limited loadings from his toric trial pits only ^ Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection lim its in groundwater constituent

Taulukko 9-54: Eteläaltaan ennakoitu keskimääräinen vedenlaatu kesäolosuhteiden aikana South Pond - Summer Conditions Parameter

Unit

AV - FS23

Current Mean

S.U.

Nitrate Chloride Sulphate Iron Aluminium Arsenic Cadmium^ Cobalt Chromium Copper Mercury^ Manganes e Molybdenum Nickel Lead Uranium Zinc

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

20 150 65 1.9 0.1 0.005 0.00008 0.004 0.001 0.005 0.00005 0.7 1 0.02 0.0072 0.015 0.03

0.332 1.65 90.6 0.842 0.0236 0.00521 0.000254 0.00578 0.00117 0.00361 0.0000342 0.281 0.000489 0.0133 0.00115 0.00125 0.00897

7.15

Phosphate Calcium Potas sium Magnesium Sodium Silicon Barium Strontium Antim ony

mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

0.017 8.9 1.9 2.4 3.4 10 0.015 0.043 0.00015

0.0263 29.2 2.85 12.3 4.43 3.72 0.0151 0.0416 0.000891

Alkalinity Fluoride Silver Selenium Thorium Thallium

mg/L as HCO3 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

45.87

Operational Mining Year 5 Year 10 18 Years Key Parameters 6.85

6.83

6.84

No High S 6.59

0.713 0.407 0.357 0.165 0.212 0.13 0.111 3.54 263 571 461 490 0.00327 0.00398 0.00364 0.00137 0.0019 0.00197 0.00193 0.000784 0.00026 0.00044 0.00033 0.000303 0.00242 0.00719 0.00571 0.00112 0.025 0.0194 0.0219 0.0279 0.0242 0.0316 0.025 8.28E-06 0.0618 0.0782 0.0724 0.00716 0.00063 0.00091 0.00073 0.00104 0.103 0.0731 0.0813 0.876 0.0126 0.0177 0.0145 0.0631 0.0526 0.0927 0.0781 0.0496 0.00063 0.00144 0.00116 0.0000442 0.0219 0.0257 0.0211 0.965 0.0528 0.0383 0.033 0.557 Other Parameters 0.0332 0.0201 0.0169 0.836 25.8 25.3 22 340 30.5 47.7 38.8 140 9.16 12.9 10.7 42.9 27.1 43.9 36.3 30.7 0.216 0.135 0.112 3.56 0.00423 0.00254 0.0021 0.0118 0.00688 0.00431 0.00349 1.054 0.00244 0.00385 0.0031 1.61E-06 Additional Parameters 23.4 22.8 23.3 12.6 0.00177 0.00111 0.00088 0.0285 2.00E-08 1.25E-08 9.92E-09 3.22E-07 5.72E-07 3.58E-07 2.84E-07 7.17E-06 5.54E-05 1.13E-07 7.05E-08 5.60E-08 1.81E-06

Post Closure 10%High S 50%High S 100%High S 6.5

6.2

5.88

0.164 3.54 492 0.00169 0.000828 0.000255 0.00124 0.0384 0.0000516 0.159 0.00118 0.879 0.0631 0.0599 0.000242 0.964 0.572

0.164 3.54 501 0.00348 0.00129 0.00113 0.00167 0.0807 0.000248 1.697 0.00164 0.885 0.0638 0.0986 0.000864 0.964 0.588

0.164 3.54 511 0.00855 0.00163 0.00521 0.00222 0.133 0.000366 4.052 0.00219 0.896 0.0646 0.147 0.0011 0.965 0.603

0.874 340 140 43 30.8 3.56 0.0117 1.051 1.61E-06

1.197 341 139 43 30.8 3.56 0.0115 1.051 1.61E-06

2.889 343 139 43.2 30.7 3.55 0.0114 1.053 0.0000016

10.4 0.0285 3.21E-07 7.34E-06 5.54E-05 1.81E-06

5.54 0.0285 3.21E-07 8.45E-06 5.54E-05 1.81E-06

2.99 0.0285 3.21E-07 9.14E-06 5.54E-05 1.81E-06

* Ag, Se, Th, Tl concentrations bas ed on lim ited loadings from his toric trial pits only ^ Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection limits in groundwater cons tituent

Tammikuu, 2013 Sivu 324

Taulukko 9-55: Pohjoisaltaan talviolosuhteiden aikana

ennakoitu

keskimääräinen

vedenlaatu

North Pond - Winter Conditions Parameter

Unit

Current Mean

pH Nitrate Chloride Sulphate Iron Aluminium Ars enic Cadmium^ Cobalt Chromium Copper Mercury^ Manganes e Molybdenum Nickel Lead Uranium Zinc

S.U. m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l

6.89 1.181 4.44 131 0.616 0.0257 0.000889 0.00029 0.0111 0.000941 0.00519 0.0000451 1.003 0.0000516 0.00963 0.00128 0.000176 0.0137

Phosphate Calcium Potas sium Magnes ium Sodium Silicon Barium Strontium Antim ony

m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l

0.0278 35.9 4.33 15.9 6.82 2.28 0.015 0.0847 0.000873

Alkalinity

m g/L as HCO3

20.92

Operational Mining Year 5 Year 10 18 Years Key Parameters 7.16 5.09 1.82 50.1 0.00167 0.0023 0.0000488 0.0000151 0.00576 3.13E-06 0.0187 3.21E-06 0.196 0.00117 0.00728 0.000145 0.000196 0.00791

7.11 7.68 1.91 8.37 1.82 1.08 47.2 160 0.00191 0.000496 0.00236 0.00228 0.0000733 7.49E-05 0.0000129 2.77E-05 0.00296 0.00434 7.18E-06 1.41E-05 0.0204 0.0117 1.07E-06 1.84E-05 0.195 0.151 0.000784 0.0332 0.0046 0.0103 0.000278 0.000255 0.000175 0.00916 0.00713 0.0089 Other Parameters 0.271 0.29 0.378 17.5 17.2 29.4 2.82 2.52 19.2 6.03 5.95 10.3 10 9.79 25.7 4.52 4.52 2.67 0.0352 0.0349 0.0369 0.0832 0.0832 0.0492 0.0000321 0.0000107 0.00113 Additional Parameters 49 43.5 168

No High S

Post Closure 10% High S 50% High S 100% High S

7.11 0.203 1.17 271 0.00218 0.00242 0.0000335 0.000675 0.00645 2.82E-07 0.00064 0.000688 0.401 0.0398 0.0132 0.00000897 0.606 0.0157

7.07 0.203 1.18 272 0.00243 0.00247 0.0000127 0.000759 0.0131 2.09E-06 0.027 0.000756 0.404 0.0395 0.0197 0.0000566 0.605 0.0192

6.99 0.203 1.17 278 0.00309 0.00259 0.000011 0.00103 0.0394 1.59E-06 0.0336 0.00103 0.408 0.0393 0.0437 0.00004 0.605 0.0263

6.88 0.203 1.17 286 0.00465 0.00284 0.0000141 0.00137 0.0722 0.00000168 0.0492 0.00137 0.414 0.0393 0.0738 0.0000385 0.605 0.0355

0.255 206 87.6 25 21 2.9 0.00942 0.645

0.327 206 87.6 25 21 2.89 0.00937 0.645

0.436 206 87.6 25 20.9 2.89 0.00915 0.645

0.51 206 87.4 25.2 20.9 2.9 0.00889 0.644

47.3

43.4

36.5

28.2

^ Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection lim its in groundwater constituent

Tammikuu, 2013 Sivu 325

Taulukko 9-56: Pohjoisaltaan ennakoitu keskimääräinen vedenlaatu kesäolosuhteiden aikana North Pond - Summer Conditions Parameter

Unit

Current Mean

Operational Mining Year 5 Year 10 18 Years Key Parameters

S.U.

6.89

7.27

Nitrate Chloride Sulphate Iron Aluminium Arsenic Cadm ium^ Cobalt Chromium Copper Mercury^ Manganes e Molybdenum Nickel Lead Uranium Zinc

m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l

1.181 4.44 131 0.616 0.0257 0.000889 0.00029 0.0111 0.000941 0.00519 0.0000451 1.003 0.0000516 0.00963 0.00128 0.000176 0.0137

3.813 9.76 47.4 0.000888 0.00158 0.0000832 0.0000182 0.00487 6.92E-06 0.0187 2.29E-06 0.233 0.00124 0.00698 0.000211 0.000237 0.00975

Phos phate Calcium Potass ium Magnes ium Sodium Silicon Barium Strontium Antimony

m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l m g/l

0.0278 35.9 4.33 15.9 6.82 2.28 0.015 0.0847 0.000873

Alkalinity

mg/L as HCO3

20.92

7.25

7.67

1.544 6.696 9.76 6.39 45.3 134 0.000949 0.000361 0.00158 0.00186 0.000127 8.32E-05 0.0000166 2.66E-05 0.00288 0.00392 0.00000733 1.62E-05 0.0105 0.014 7.62E-07 1.45E-05 0.232 0.18 0.000959 0.0265 0.00509 0.00933 0.000215 0.000292 0.000221 0.00731 0.00916 0.00955 Other Parameters 0.403 0.418 0.439 18.8 18.6 27.3 3.66 3.46 16.3 6.93 6.85 9.87 17 16.8 26.7 6.03 6.03 3.96 0.0405 0.0405 0.0394 0.0894 0.0894 0.0584 0.0000229 0.00000762 0.000895 Additional Parameters 60.7 56.7 156

No High S

Post Closure 10%High S 50% High S 100% High S

7.4

7.39

7.35

7.29

0.369 8.82 281 0.000225 0.00172 0.0000121 0.000666 0.00706 3.77E-06 0.000787 0.000688 0.482 0.0402 0.0143 0.0000165 0.606 0.017

0.369 8.8 282 0.00023 0.00169 0.0000031 0.00076 0.0137 0.0000215 0.0343 0.000756 0.487 0.0397 0.021 0.0000821 0.605 0.0219

0.369 8.8 289 0.000254 0.00156 2.23E-06 0.00102 0.0398 0.000014 0.0362 0.00103 0.491 0.0393 0.0444 0.0000503 0.605 0.028

0.368 8.8 297 0.00029 0.0014 0.00000189 0.00135 0.0723 0.0000112 0.0397 0.00137 0.496 0.0388 0.0733 0.000037 0.605 0.0357

0.00567 211 89 27.3 29.8 5.45 0.0158 0.671

0.00604 211 89.1 27.5 29.9 5.45 0.0158 0.671

0.00829 211 89.1 27.5 29.9 5.45 0.0154 0.671

0.0145 211 88.9 27.5 29.8 5.44 0.015 0.671

76.9

68.3

59.2

^ Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection limits in groundwater cons tituent

Tammikuu, 2013 Sivu 326

9.9

Suoalueet ja lähteet Vaikutusten päälähde suoalueille ja lähteille on pohjaveden pinnankorkeuden laskeminen kaivoksen tyhjentämisen ja tällaisten piirteiden hautautuminen hankkeen infrastruktuurin alle.

9.9.1

Louhosten tyhjentämisen laajuus Kuva 9-11 esittää numeerisella pohjavesimallinnuksella ennakoidun pinnan alenemisen louhosten ympärillä kaivoksen elinaikana. Louhosten vaikutus on selvästi nähtävillä. Alenemakartio on suhteellisen syvä; yksittäiset pumppauskuopat syvänteissään voidaan tunnistaa osoittaen, että pohjaveden pinta seuraa läheisesti louhoksen korkeuskäyriä. Pinnan alenemisen raja on määritelty pisteeksi, jonka jälkeen pinnanaleneminen on pienempi tai yhtäsuuri kuin Hannukaisessa havaittu minimaalinen kausittainen vaihtelu. Vaiheen 1 aikana tämä määriteltiin 0,33 metriksi (mitattu SP-314:sta). Lisää tietoa on kuitenkin saatavilla tähän Vaiheen 2 tutkimukseen ja on havainnoitu, että 75 %:lla kairausrei’istä, joissa useita pohjaveden korkeuden tuloksia on saatavilla, kausittainen vaihtelu on alle 2 metriä (kappale 6.4) Tämän takia pinnanalenemisen raja on säädetty 0,33 metristä 2 metriin heijastamaan saatavilla olevia uusia tuloksia. Kaivoksen elinajan alenemakartion maksimi etäisyys louhoksen reunalta on noin 2.000 metriä Hannukaisessa ja 1.600 metriä Kuervitikossa.

Kuva 9-11:

Ennakoitu pinnanalentuminen Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten ympärillä kaivoksen elinaikana

Tammikuu, 2013 Sivu 327

Kuva 9-12 näyttää alenemakartion vuotuisen etenemisen Hannukaisen hankealueella vasteena kaivostoimintoihin ja osoittaa että: x

Alenemakartio on ilmeinen 0 vuodesta eteenpäin (eli irtomaan poiston toisena vuotena). Pinnanaleneminen Hannukaisen louhoksen ympärillä etenee itään, länteen ja pohjoiseen tuotantovaiheen aikana yhdistyen lopulta Kuervitikon aikaansaaman alenemakartion kanssa vuonna 15. Hannukaisen alenemakartio rajoittuu etelässä Äkäsjokeen; ja

Pinnanaleneminen Kuervitikon louhoksella alkaa vuonna 13, kun louhos otetaan käyttöön. Kuervitikon alenemakartio laajenee pohjoiseen ja lounaaseen kaivoksen elinkaaren aikana. Kuerjoki rajoittaa sen koillisessa.

Tammikuu, 2013 Sivu 328

Kuva 9-12:

Alenemakartion kehittyminen ja vaikutus pohjaveden vaikutuskohteisiin

Tammikuu, 2013 Sivu 329

Kuva 9-13:

Louhinnan vaikutus suoalueisiin ja lähteisiin

Tammikuu, 2013 Sivu 330

Kuva 9-14:

Rautuvaaran rikastushiekka-altaan vaikutus suoalueisiin ja lähteisiin

Tammikuu, 2013 Sivu 331

9.9.2

Lähteet Louhinnan vaikutus lähteisiin näytetään kuvassa 9-13 ja kuvassa 9-14 tässä järjestyksessä, ja yhteenvedetään taulukossa 9-57. Taulukko 9-57:Ennakoitu vaikutus Hannukaisen lähteisiin kaivoksen elinaikana Lähteen kuvaus

Lähteiden määrä

Rambollin tiedoissa tunnistettuja

106

Hannukaisen kaivoshankealueella (määritelty kuvassaVirhe: Viitteen lähdettä ei löydy)

Kaivoksen elinaikaisella pinnanalentumisalueella

Vaikuttuneita ainoastaan kaivoksen elinaikaisesta pinnan alenemisesta

Kaivoksen elinaikaisessa pinnanalenemisessa ja louhoksen jalanjäljessä.

Kaivoksen elinaikaisessa pinnanalenemisessa ja 20 m sisällä WRD:stä

Kaivoksen elinaikaisen rikastushiekka-altaan alla

Toiminnallinen louhinta: Kaivosten tyhjentäminen Hannukaisen alueella tunnistettujen lähteiden määrä on 63 (M. Heikkinen (Ramboll), henk. Koht. kommentti), joista 27 sijaitsee kaivoksen elinaikaisen alenemakartion alueella. Näistä 27 lähteestä 16 poistuu lopullisesti kaivoksen rakenteiden takia (sivukivien läjitysalueet, louhokset) Numeerinen pohjavesimallinnus osoittaa, että pohjavesi jatkaa jokiin pääsyä perusvirtaamana ja siten nämä lähteet eivät ole vaikuttuneita toiminnallisen louhinnan aikaisesta louhosten tyhjentämisestä. On olemassa teoria (Prof. Salonen, Helsingin yliopisto, henk.koht. kommentti), että nämä lähteet saattavat olla kalojen kutualueita ja sen takia on mahdollisesti erittäin tärkeää, etteivät nämä jokien lähteet vaikutu kaivostoiminnoista. Näiden lähteiden menetyksen vaikutus jokien virtaamiin on sisällytetty pintavesien valumaalueiden mallinnukseen Äkäsjoen ja sivujokien pintavesivalumien muutosten arvioinnin aikana luonnolisten ojajärjestelmien muutosten vuoksi kaivoksen jalanjäljen seurauksena (selvitetty kappaleessa 8.1.2). Vaikka lähteiden hydrologisia vaikutuksia on arvioitu, on ylimääräisiä piirteitä, joita ei ole arvioitu tässä HIA:ssa, lähteet voivat esimerkiksi tuottaa lämpötilavaikutuksia kutevalle mädille (lämpimämpi) tai voivat tuottaa ravinteita tai happea. Mahdollisten vaikutusten arviointi jokien ekologiaan ei ollut tämän tutkimuksen laajuudessa; pääasiallinen vaikutuskohde tälle arvioinnille on pintavesiympäristö. Minkä tahansa muutoksen merkittävyyttä jokiveden määrään tai laatuun jokien ekologiassa, käsitellään ESIA tutkimuksessa. Toiminnallinen louhinta: Rikastushiekka-altaiden laajentaminen Eteläaltaan laajennus saa aikana yhden maanalaisen lähteen menetyksen. On olemassa mahdollisuus toisen lähteen vaikuttumiseen, joka sijaitsee noin 110 metrin päässä ehdotetusta altaasta.

9.9.3

Luokittelemattomat suoalueet Taulukot 9-13, 9-14 ja 9-58 yhteenvetää mahdollisen vaikutuksen luokittelemattomille suoalueille läpi hankealueen.

Tammikuu, 2013 Sivu 332

Taulukko 9-50:

Ennakoitu vaikutus suoalueille kaivoksen elinaikana

Alue Hannukaisen hankealueen pinta-ala Suoalueiden kokonaismäärä Hannukaisen hankealueella Kaivoksen elinaikaisen pinnanalenemisen vaikuttamat suoalueet Suoalueet alla:

Pinta-ala (m2)

Pinta-ala (% kokonaisalasta)

Pinta-ala (% soista)

40.045.430 6.430.690

16 50

3.233.480

WRD

1.002.920

Louhokset

397.900

Selkeytysallas

277.340

Niesajoen altaan pinta-ala

69.738.400

Suoalueiden kokonaispinta-ala Niesan altaassa Kaivoksen elinaikaisen rikastushiekka-altaan vaikuttamat suoalueet

16.679.810

Kylmäojan valuma-alueen pinta-ala Suoalueiden kokonaispinta-ala Kylmäojan valumaalueella Kaivoksen elinaikaisten rikastushiekka-altaiden vaikuttamat suoalueet

38.631.720

24 10

658.790

16.679.810

100 0

Toiminnallinen louhinta: Louhosten tyhjentäminen ja kaivoksen infrastruktuuri Hannukaisen alueella (näytetään punaisella kuvassa 9-13) arviolta 50 % suoalueista sijaitsee kaivoksen elinaikaisella alenemakartion alueella, ennakoitu numeerisella pohjaveden mallinnuksella, ja tulee siten vaikuttumaan kaivoksen tyhjentämisestä. Koska pinnanalennus vähenee etäisyyden kasvaessa kaivokselta, seuraa siitä, että vaikutukseen laajuus vähenee kauempana kaivoksesta. Alenemakartio louhosten ympärillä on syvä (kuva 9-11) ja vain noin 600 metrin sisällä sijaitsevat suoalueet kokevat yli kymmenen metrin pinnanalennuksen kaivoksen elinaikana. Kaivoksen elinaikana 16 % suoalueista peittyy sivukivien läjitysalueilla ja 6 % poistetaan louhosten takia (taulukko 9-58). Tämä suoalue ei palaudu. Voidaan nähdä että 4 % peittyy väliaikaisesti toiminnallisen louhinnan aikana selkeytysaltaan alle. Suljettaessa tämä laitos poistetaan ja suoalueiden odotetaan palautuvan takaisin luonnolliseen tilaansa. Toiminnallinen louhinta: Rikastushiekka-altaiden laajentaminen Tällä hetkellä kosteikoita on altaasta alavirtaan eteläaltaan eteläpuolella. Suuri osa tästä alueesta hautautuu ehdotetun eteläaltaan alle uudessa rakentamisessa (kuva 9-14). On arvioitu, että rikastushiekka-altaan laajentaminen saa aikaan noin 0.7 km2 suoalueiden menettämisen, mikä vastaa 4 % kartoitetuista suoalueista Niesajoen valuma-alueella. Kylmäojan valuma-alueen suoalueelle ei tule menetyksiä. Virtaaman muutokset Niesajoessa uuden alueen alajuoksulla voi myös vaikuttaa suoalueisiin.

9.9.4

Saivojärven kosteikko Saivojärven kosteikko sijaitsee Äkäsjoen ja Valkeajoen yhtymäkohdasta hieman länteen. Kosteikon alueelta ei ole pohjavesiä tutkivaa tietoa, on kuitenkin odotettavissa, että muutokset Tammikuu, 2013 Sivu 333

jokien vedenkorkeuksissa vaikuttaisivat kosteikko alueen vedentasoihin. Arviointi Hannukaisen kaivoshankealueen rakentamisen vaikutuksista Äkäsjoen ja Valkeajoen vedentasoihin tehtiin kappaleessa 9.1 ja kappaleessa 9.3 tässä järjestyksessä. Tulokset osoittavat minimaalisia muutoksia vedentasoihin kahdessa joessa, mikä viittaa merkityksettömiin vaikutuksiin Saivojärven kosteikkoon. On kuitenkin huomioitu, että on olemassa hyvin rajoittuneet tiedot alueesta tällä hetkellä ja jos se arvioidaan ekosysteemin arvokkaaksi osaksi, seurantaa rakentamisen ja toimintojen aikana tarvitaan. Valumat hankealueelta eivät voi suoraan vaikuttaa Saivojärven kosteikkoon. Kuva 9-12 esittää, että kaivoksen elinaikainen alenemakartio ei ulotu Valkeajokeen tai Äkäsjokeen Saivojärven kosteikon alueella, joten alueeseen ei ole ennakoitu vaikutusta kaivokseen liittyvästä pinnan alennuksesta.

9.10 Luokitellut akviferit Toiminnallinen louhinta: pinnanalennuksen vaikutus pohjavesiesiintymiin Kuva 9-12 näyttää luokan II ja luokan III pohjavesiesiintymien jalanjäljen Hannukaisen hankealueen läheisyydessä. Kaksi Hannukaisen louhoksen lähellä sijaitsevaa luokan III pohjavesiesiintymää ovat vaikuttuneet pinnanalennuksesta läpi kaivoksen elinajan. Alkaen tuotannon vuodesta 5 pinnanalennussuppilo laajentuu läpi koko pohjavesiesiintymien jalanjäljen. Vuonna 12 alenemakartio tunkeutuu luokan III pohjavesiesiintymään, joka sijaitsee kaivoksesta länteen vaikuttaen noin 8 %:iin pohjavesiesiintymästä kaivoksen elinaikana. Kuvassa 9-12 voidaan nähdä, että alenemakartio kattaa Hannukaisen louhoksen läheisyydessä sijaitsevat yksityiset kaivot. Pinnanalennus kaivoissa vaihtelee 13,3 metristä 16,8 metriin kaivoksen elinaikana. Koska nämä kaivot tulevat kuitenkin olemaan Northlandin omaisuutta (M. Smith, Northland, henk. koht kommentti), eikä niitä käytetä vedenottoon, eivätkä ne ole herkkiä vaikutuskohteita. Toiminnallinen louhinta: pohjavedenlaatuun

sivukivien

läjitysalueiden

louhosten

vaikutus

Läntinen luokan III pohjavesiesiintymän vedenlaatu kokee vaikutuksen selkeytysaltaan suotamisesta. Pohjavesiesiintymän vedenlaatuennusteet on yhteenvedetty taulukossa 9-59. Taulukko 9-59 juomaveden laadun rajoitukset voivat mahdollisesti ylittyä sulfaatin, kadmiumin ja nikkelin osalta muuttaen sen ihmiskäyttöön kelpaamattomaksi ilman aiempaa käsittelyä elementtien pitoisuuksien vähentämiseksi. Voidaan olettaa, että vedenlaatu läntisessä pohjavesiesiintymässä parantuu etäisyyden kasvaessa selkeytysaltaalta. Tämä johtuu kontaminaatiolähteiden leviämisestä ja laimentumisesta kontaminoimattomaan lisäveteen. Vedenlaadun vaikutusta läntiseen luokan III pohjavesiesiintymään voidaan pienentää vähentämällä suotoveden häviötä selkeytysaltaalta läpäisemättömän eristeen asentamisella. Itäinen luokan III pohjavesiesiintymä ja yksityiset kaivot eivät tule kokemaan negatiivisia vaikutuksia vedenlaatuun kaivoksen elinaikana, koska pohjavesi virtaama on suurelta osin pohjavesiesiintymältä Hannukaisen louhoksille.

Tammikuu, 2013 Sivu 334

Taulukko 9-51: Ennakoidut pitoisuudet läntisessä luokan III pohjavesiesiintymässä verrattuna juomaveden ohjearvoihin Drinking Water Guidelines

Limits from STM 401/2001

Recommended limits from STM 401/2001

NO3

µg/l

10,000,000

SO4

mg/l

10,000,000

250

mg/l

10,000,000

mg/l

10,000,000

0.2

mg/l

10,000,000

mg/l

10,000,000

mg/l

10,000,000

mg/l

10,000,000

200

µg/l

10,000,000

Cd^

µg/l

10 5

µg/l

10,000,000

µg/l

10,000,000 10,000,000 10,000,000

10,000,000

µg/l

50 2000

Hg^

µg/l

10,000,000

µg/l

10,000,000

µg/l

10,000,000

10,000,000 10,000,000

µg/l

20 10

µg/l

10,000,000

µg/l

100

10,000,000

µg/l

10,000,000

West Class III Aquifer

WHO (2011)

10,000,000

43.6 329 10,000,000 27.5 10,000,000 0.0654 10,000,000 25 10,000,000 8.51 10,000,000 25.5 10,000,000 0.0336 10 1.45 3 3.41 10,000,000 56.8 50 18.3 2000 247 6 0.682 10,000,000 190 10,000,000 8.21 70 86 10 0.918 20 2.27 30 17.9 10,000,000 30.7 50

10,000,000

Exceeds drinking water imits from STM 401/2001 Exceeds recommended drinking water limits from STM 401/2001 Exceeds WHO (2011) drinking water guidelines 0.001 ^

Equilibrated value equivalent to unequilibrated value as not included in the equilibrated model Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection limits in testwork

Toiminnallinen louhinta: pohjavedenlaatuun

Rikastushiekka-altaan

laajentamisen

vaikutus

Kuva 8-4 näyttää luokan II ja luokan III pohjavesiesiintymien jalanjäljen ehdotetun rikastushiekka-altaan läheisyydessä. Voidaan nähdä, että luokan III pohjavesiesiintymä, minkä nykyinen eteläallas osittain (16 %) peittää, tulee myös osittain (20 %) peittymään ehdotetun altaan laajennuksen alle. On todennäköistä, että tämä luokan III pohjavesiesiintymä vedenlaatu tulee kokemaan vaikutuksen selkeytysaltaan suotamisesta ja mahdollisen vaikutuksen määrittämiseksi tulee olettaa, että liuenneet pitoisuudet luokan III pohjavesiesiintymässä ovat yhtenevät yläpuolella olevan eteläaltaan (että järjestelmä on hydraulisessa jatkumossa) kanssa. Ennakoidut pitoisuudet näytetään alla taulukossa 9-60. Ennakoitu vedenlaatu pohjavesiesiintymässä on arvioitu Suomen SMR 401/2001 juomaveden raja-arvoja vastaan. Juomavesien raja-arvojen ylityksiä ennakoidaan sulfaatille, mangaanille ja nikkelille kaivoksen elinaikana sekä pH:lle, sulfaatille, mangaanille, ja nikkelille sulkemisen jälkeen. Ylityksiä uraanille on myös ennakoitu sulkemisen jälkeisille olosuhteille ja raudalle ja kuparille 100 % kuormituksen vapautumisen tapauksessa korkearikkiseltä rikastushiekkaaltaalta. Tämä luultavasti muuttaa pohjavesiesiintymän käyttökelvottomaksi ilman etukäteiskäsittelyä. On ennakoitu, ettei muille tunnistetuille ja luokitelluille pohjavesiesiintymille tule merkittäviä vaikutuksia ehdotetun rikastushiekka-altaan läheisyydessä. Tammikuu, 2013 Sivu 335

Kuva 9-12:

Rautuvaaran rikastushiekka-altaan vaikutus luokitelluille pohjavesiesiintymille

Tammikuu, 2013 Sivu 336

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-52: Ennakoidut pitoisuudet luokan III pohjavesiesiintymässä olettaen vedenlaadun samanlaiseksi rikastushiekka-altaan eteläaltaan suotoveden kanssa Post Closure

Drinking Water Guidelines

Recommended Limits from STM limits from STM WHO (2011) 401/2001 401/2001 pH

S.U.

Alkalinity

mg/L as HCO3 10000000

6.5-9.5

Nitrate

µg/l

Phosphate

µg/l

10000000

Chloride

mg/l

10000000

10000000 10000000 50,000 10000000

Fluoride

mg/l

1.5

Sulfate

mg/l

10000000

Calcium

mg/l

10000000

Iron

mg/l

10000000

10000000 10000000 10000000

Potassium

mg/l

10000000

Magnesium

mg/l

10000000

Sodium

mg/l

10000000

Silicon

mg/l

10000000

10000000 10000000

Silver

µg/l

10000000

Aluminium

µg/l

10000000

Arsenic

µg/l

Barnium

µg/l

Cadmium^

µg/l

Cobalt

µg/l

Chromium

µg/l

10 10000000 10000000 10000000

10000000

50 10000000 2000 10000000

Copper

µg/l

Mercury^

µg/l

10000000

Manganese

µg/l

10000000

Molybdenum µg/l

10000000

Nickel

10000000

5 10000000

10000000 10000000

20 10000000 10 10000000

µg/l

Lead

µg/l

Antimony

µg/l

10000000

Selenium

µg/l

10000000

Strontium

µg/l

10000000

Thorium

µg/l

10000000

Uranium

µg/l

Zinc

µg/l

100 10000000 10000000

10000000

EOML

No High S

7.36 6.38 79.4 9.19 50,000 28630 138 10000000 39.8 1000 100 10000000 0.273 3.23 0.0023 0.0285 1.5 250 10000000 292 475 10000000 114 336 0.2 10000000 0.000761 0.00752 10000000 26.8 139 10000000 8.86 41.8 10000000 26.2 29.7 10000000 0.248 3 10000000 0.0000259 0.000322 200 10000000 1.62 3.71 10 0.0933 1.38 700 5.05 7.94 3 2.8 1.12 10000000 37.2 26.4 50 12.1 0.00295 2000 19.4 12.7 6 0.398 1.09 50 10000000 155 836 10000000 11.4 63.4 70 64.4 46.4 10 0.585 0.0626 20 1.81 0.00161 40 0.000734 0.00829 10000000 7.8 1037 10000000 0.00446 0.0554 30 15 965 10000000 65 564 10000000

10000000

10% High S 50% High S 100% High S Load Load load 6.34 8.54 138 1036 3.23 0.0285 476 336 0.00815 139 41.8 29.7 3 0.000321 3.67 0.996 7.94 1.23 37 0.0183 212 1.2 841 63.4 56.2 0.303 0.00161 0.00821 1034 0.0554 964 573

5.98 4.11 138 2347 3.22 0.0285 486 338 0.023 138 41.8 29.7 3 0.000321 3.94 4.45 7.8 1.66 79 0.0931 1906 1.64 846 64.1 95.1 0.893 0.00161 0.00908 1034 0.0554 964 587

5.46 1.41 137 4439 3.22 0.0285 498 340 0.251 138 42 29.7 3 0.000321 12.5 5.86 7.65 2.21 132 0.183 4648 2.19 855 64.5 144 1.15 0.0016 0.00928 1037 0.0554 965 602

Exceeds drinking water im its from STM 401/2001 Exceeds recommended drinking water limits from STM 401/2001 Exceeds WHO (2011) drinking water guidelines ^

Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection limits in groundwater constituent

Tammikuu, 2013 Sivu 337

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Sulkemisen jälkeinen: Pysyvän kaivosinfrastruktuurin vaikutus Kaivostoiminnan lopettamisen aikana pohjaveden korkeudet palautuvat kahdessa itäisessä luokan III pohjavesiesiintymässä, Hannukaisen louhos tulee kuitenkin poistamaan noin 60 % pohjavesiesiintymien kokonaisjalanjäljen alueesta. Lisäksi 7 % pohjavesiesiintymän jalanjäljestä tulee peittymään sivukivien läjitysalueen irtomaan alle. Ensimmäisen vaiheen aikana luokan III pohjavesiesiintymä löydettiin alamäkeen sivukivien läjitysalueelta. Sivukivien läjitysalueet on siirretty toisessa vaiheessa siten, että pohjavesiesiintymä ei enää vastaanota suotovettä miltään sivukivien läjitysalueelta. On ennakoitu, että Hannukaisen louhos muodostaa sulkemisen jälkeen läpivirtaavan louhosjärven. Tämä tarkoittaa, että vakaiden olosuhteiden aikana, kun veden taso on täysin palautunut, vedellä louhosjärvistä on mahdollista kulkeutua alaspäin pohjavetenä (eli pohjavesiesiintymän luonnollisen hydraulisen nousun täytyy uudelleen muodostaa itsensä). Koska louhosjärvi sijaitsee kahdelta itäiseltä luokan III pohjavesiesiintymältä yläjuoksuun, on pohjavesiesiintymien vedenlaadulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen vedenlaatu kuin Hannukaisen louhoksen vedenlaatu louhosjärvien täyttymisen jälkeen. Tämän perusteella louhosjärven vedenlaadun käyttö on oikeutettua pohjavedenlaadun arvioinnissa huonoimman mahdollisuuden skenaariolle. Itäinen luokan III pohjavesiesiintymä: Ei lieventämistä Ennakoitu vedenlaatu itäisessä luokan III pohjavesiesiintymässä näytetään taulukossa 9-61. Vedenlaatu pohjavesiesiintymissä on ennakoitu Hannukaisen louhosjärven ensimmäisen vuodon ajalle ja näyttää ylityksiä Suomen juomavesien ohjearvoista raudan, alumiinin, mangaanin ja nikkelin osalta. Pohjavesiesiintymän vedenlaadun ennakoidaan huononevan, kun viereinen louhosjärvi saavuttaa vakaan tilan olosuhteet ylimääräisillä sulfaatin, kromin, kadmiumin, kuparin, nikkelin, lyijyn, uraanin, antimonin, fluoridin ja seleenin ylityksillä. Itäinen luokan III pohjavesiesiintymä: Lievennetty Kalkkikiven lisäyksen mahdollisesti happoatuottavaan läjitysalueeseen on todettu parantavan vedenlaatua pohjavesiesiintymässä, mutta sen ei ennakoida täysin lieventävän vedenlaatua sulfaatin, raudan, kromin, nikkelin ja uraanin osalta, ja niiden ennakoidaan vielä ylittävän oleelliset vedenlaadun ohjearvot. Perustuen ennakoituun vedenlaatuun itäisessä luokan III pohjavesiesiintymässä, pohjavesiesiintymästä pohjaveden palautumisen jälkeen otettu vesi ei ole kotikäyttöön sopivaa ilman esikäsittelyä.

Tammikuu, 2013 Sivu 338

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 9-53: Ennakoitu vedenlaatu itäisessä luokan III pohjavesiesiintymässä

Drinking Water Guidelines

Parameter

Nitrate Chloride Sulfate Iron Aluminium Arsenic Cadmium^ Coballt Chromium Copper Mercury^ Manganese Molybdenum Nickel Lead Zinc Uranium pH Phosphate Calcium Potassium Magnesium Sodium Silicon Barium Strontium Antimony Alkalinity Fluoride Silver Selenium

Unit

mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg /L mg/L mg/L mg/L mg/L s.u. mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L mg/L

Limits Recommended from limits from STM STM 401/2001 401/2001 50 10000000 10000000 10000000 10000000 0.01 0.005 10000000 0.05 2 10000000 10000000 10000000 0.02 0.01 10000000 0.1 6.5-9.5 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 1.5 10000000 10000000

WHO (2011)

10000000 50 100 10000000 250 10000000 0.2 10000000 0.2 10000000 10000000 0.01 10000000 0.003 10000000 10000000 10000000 0.05 10000000 2 10000000 0.006 0.05 10000000 10000000 10000000 10000000 0.07 10000000 0.01 10000000 10000000 10000000 0.03 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 10000000 0.7 10000000 10000000 10000000 0.02 10000000 10000000 10000000 1.5 10000000 10000000 10000000 0.04

First Spill

HCT

NAG

0.487 2.27 31 0.295 0.0109 0.000612 0.000124 0.00129 0.00404 0.00213 0.0000438 0.0974 0.00287 0.00353 0.000417 0.00873 0.00594 6.08 0.0533 15.7 5.47 2.71 5.46 2.39 0.0129 0.0679 0.00311 5.15 0.0481 0.000619 0.000541

0.488 1.74 41.6 2.98 0.206 0.00051 0.000114 0.0187 0.0035 0.162 0.0000332 0.0826 0.00139 0.0213 0.000549 0.0136 0.00496 4.57 0.0531 11.4 3.21 2.83 4.72 2.91 0.012 0.0493 0.000182 -1.59 0.123 0.000176 0.000761

Steady State NAG - CaCO3 added to WRD

0.488 1.73 37.1 0.489 0.115 0.000508 0.000095 0.00453 0.00347 0.0116 0.0000298 0.0503 0.00137 0.00349 0.00042 0.00678 0.00495 5.18 0.052 11.6 3.43 2.7 4.71 2.92 0.012 0.0493 0.000182 0.344 0.0525 0.000169 0.000262

HCT

3.12 77.5 264 0.409 0.102 0.00361 0.00179 0.068 0.0808 0.0114 0.00212 5.27 0.0419 0.0497 0.00134 0.0703 0.321 6.06 0.391 396 435 84.6 175 5.46 0.0167 2.74 0.243 6 0.779 0.0516 0.00483

NAG

3.29 37.3 1880 180 65.6 0.00818 0.00321 1.86 0.131 18.8 0.00113 4.71 0.0479 2.15 0.0466 0.85 0.278 3.47 2.28 88.6 247 106 112 5.45 0.00235 0.661 0.00733 -54.7 9.94 0.00972 0.0892

NAG - CaCO 3 added to WRD

3.24 36.3 878 0.332 0.0445 0.00344 0.000959 0.11 0.0767 0.0103 0.000754 0.405 0.0341 0.0292 0.00104 0.0633 0.271 6.31 0.468 91.9 230 34.1 107 5.52 0.00304 0.722 0.00997 9.95 1.06 0.00796 0.00498

Exceeds drinking water imits from STM 401/2001 Exceeds recom mended drinking water limits from STM 401/2001 Exceeds WHO (2011) drinking water guidelines ^

Cd and Hg concentrations elevation partially due to detection limits in groundwater constituent

Tammikuu, 2013 Sivu 339

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

10 VAIKUTUSTEN HALLINTA Hannukaisen hankkeeseen suunniteltujen toimien vuoksi negatiiviset ympäristövaikutukset ovat mahdollisia ja siksi käytännön toimenpiteitä olisi toteutettava mahdollisten negatiivisten haittavaikutuksien lieventämiseksi. Ehdotettu strategia käytännön lieventämistoimenpiteitä valittaessa on seuraava: x

Vältetään vaikutus poistamalla sen syy(t) aina, kun mahdollista – aina suositeltua;

Vähennetään vaikutusta rajoittamalla sen syytä tai syitä niin pitkälle kuin mahdollista – suositeltua silloin, kun vaikutusta ei voida välttää;

Parannetaan vaikutusta suojaamalla sen kohdetta vaikutuksen syyltä tai syiltä – vain silloin, kun vaikutuksen syytä ei voida lieventää; ja

Tarjotaan korvaavia toimenpiteitä vaikutusten tasaamiseksi – tätä käytetään vain silloin, kun yksikään edellä mainituista ei ole asianmukaista ja käytetään usein silloin, kun vaikutusta luonnonvaroihin ei voida lieventää.

Vaikutusten hallinta tullaan tutkimaan kokonaisuudessaan osana ESIA:a. Taulukko 10-1 kuitenkin osoittaa yksilöllisiä hallinnan menetelmiä, joilla voidaan lievittää mahdollisia haittavaikutuksia hankealueella. Taulukko sisältää ehdotetun arviointikriteerin määrittämään jokaisen hallinnan menetelmän onnistumisen.

10.1 Valvonta Lähtötason seurantaohjelma ja vaikutuksien valvonnan strategia vaativat tarkkaa luonnehdintaa nykyisistä olosuhteista. Ilman luotettavaa lähtötason luonnehdintaa ei olisi mahdollista objektiivisesti johtaa syitä mihinkään vedenpinnan tai laadun muutoksiin. Meneillään olevaa pohja- ja pintaveden laadun näytteenottotehtävää suorittaa tällä hetkellä Northland. Suositukset meneillään olevaan lähtötason seurantaan ja tulevaisuuden toiminnalliseen seurantaan löytyvät alapuolelta. On tärkeää, että tietojen keruu on riittävää: x

Tarkasti luonnehtimaan nykyisiä olosuhteita, mukaan lukien kausittaiset vaihtelut paikallisessa hydrologisessa järjestelmässä;

Tunnistamaan muutokset olosuhteissa ennen toiminnan aloittamista;

Tunnistamaan minkä tahansa muutoksen syy; ja

Osoittamaan, että lieventämisstrategiat toimivat tehokkaasti.

Taulukko 10-2 esittää yhteenvedon SRK:n suosituksista meneillään olevan lähtötilan vedenkorkeuden, virtauksen ja laadun valvontaan. Valvonnan tulee jatkua koko toiminnan ajan ja sitä tulee muuttaa vastaamaan paikallisessa hydrologisissa olosuhteissa tapahtuvia muutoksia; esim. valvonnan lisäämistä alueilla, joissa vedenlaatu heikkenee. Taulukossa 10-3 näytteenotoissa.

esitettyä

analyysisarjaa

suositellaan

käytettäväksi

vedenlaadun

Tammikuu, 2013 Sivu 340

Vedenlaadun heikkeneminen laskeutusaltaan alueella

Päästö johtuen olemassa olevan louhosjärven vedenpoistosta

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U joissa

x Hallintaa ei edellytetä; arviointi kuitenkin mahdollisen saastumisen vaimentamisesta pohjaveden virtausreitissä toiminnan aikana, vahvistaakseen pohjaveden mallin ennusteen

Vedenlaadun yleinen parantuminen Niesajoessa. Vähäinen vaikutus Kylmäojan vedenlaatuun valituilla muuttujilla.

Suotovesi selkeytysaltaista Rautuvaaran rikastushiekka-altailla

Tammikuu, 2013

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4 joissa

x Arviointi mahdollisen saastumisen vaimentamisesta pohjaveden virtausreitissä

Veden laadun heikentyminen Äkäsjoessa ja Kuerjoessa

Suotaminen sivukiven läjitysalueilta

Sivu 341

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet joen virtaaman muutoksiin. Perusteita kehitetään vesiasiantuntijan kanssa.

Vähentyneet virtaamat kaivoksen tyhjennyksen vuoksi, kaivosinfrastruktuuri ja vesienhallintasuunnitelma

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Fe, pH ja O2 Äkäsjoessa

x Purkautumisen passiivinen käsittely käyttäen kosteikkoa (48 tunnin pidätysajalla) ja ilmastussarjaa (kuvattu yksityiskohtaisemmin SRK:ssa (2012a)). Laskelmat osoittavat, että sekoitusmäärät Laurinojan ja Kuervaaran louhosjärvien välillä ovat säädettyjä Rajajokikomission (BRC) sääntöjen mukaisesti. (BRC, 2007)

x Ei lievennyksiä Äkäsjokeen, Kuerjokeen eikä Valkeajokeen. x Virtaamien lisääminen Niesajoessa käsiteltyä kaivosvettä käyttäen. x Luonnollisten valuma-alueiden suuntaaminen luoteeseen Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta alueen reunaa pitkin valuakseen Niesajokeen.

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. suspendoituneen kiintoaineksen kokonaismäärä joissa

Arviointikriteerit

x Oletetaan asianmukaista sedimentin valvontatoimenpiteitä ja ympäristöllisen hallinnan suunnittelua

Mahdolliset hallinnointimenetelmät

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vähentynyt virtaama ja joen tila kaivosta ympäröivillä alueilla. On huomattava, että vaikutuksien arviointi ennustaa, että muutokset virtaamassa ovat yleensä <4 % Äkäsjoessa, <7 % Kuerjoessa ja <4 % Valkeajoessa. Muutokset joen osuudessa ovat normaalisti <0,01m. Vähentynyt virtaama ja joen tila Niesajoessa Rautuvaaran rikastushiekkaaltaan alajuoksulla. Virtaamat tulevat huomattavasti vähenemään, johtuen käsitellyn veden pumppaamisesta Muonionjokeen.

Toiminnallinen

Vedenlaadun heikkeneminen Niesajoessa ja Kylmäojassa, esim. lisääntyneenä sedimenttikuormituksena

Mahdollinen vaikutus

Infrastruktuurin rakentaminen Niesan alueella

Toimintaa edeltävä

Syy

Taulukko 10-1: Rautuvaaran lieventämismenetelmät

SRK Consulting

Mahdolliset negatiiviset ekologisille vaikutuskohteille

Virtauksien lisääntyminen ja huonolaatuisen veden purkautuminen alajuoksun vesialueisiin.

Purkaus Muonionjokeen

Vedenlaatu pohjois- ja eteläaltaissa rikastushiekka-allas alueen suotamisen vuoksi

Vedenlaatu nykyisissä Rautuvaaran louhosjärvissä rikastushiekan täytön vuoksi.

Hallitsemattomat päästöt Hannukaisen selkeytysaltaasta (Hannukainen) tai rikastushiekka-altaan selkeytysaltaalta (Rautuvaara)

Sivu 342

vaikutukset

heikkeneminen Vaatimukset purkupisteen

Vedenlaadun Muonionjoessa. sekoittamisvyöhykkeisiin lähellä.

Mahdollinen vaikutus Uoman pohjan tai rannan eroosio

Syy

Purkaus Muonionjokeen

SRK Consulting

Kehittää asianmukainen vesihallintasuunnitelma rankkasateiden varalta. Suunnitelma on hyväksyttävä asianmukaisella ammattilaisella ja säätäjällä.

x Suunnitella asiaankuuluvat varalaidat vesialtaisiin. Toimitetaan riittävä pumppauskapasiteetti Hannukaiseen veden pumppaamisen ja purkamisen mahdollistamiseksi käsittelyyn tai väliaikaiseen varastointiin avolouhoksiin, jos altaiden vedentaso on liian korkea.

Tammikuu, 2013

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U louhosjärvissä

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U altaissa

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U Muoniojoessa

Pohjan ja rannan eroosio ennalta määrätyillä, haavoittuvilla osuuksilla; Veden sameus purkupisteellä.

Arviointikriteerit

moreenilla/sivukivellä ennakoidun vedentason yläpuolelle veteenpääsyn estämiseksi

x Louhosten täyttäminen

riskien arviointi tietyille altistuneille lajeille. x Tarkastella pitkäaikaisen alueelle pääsyn kannattavuuden rajoittamista (aitaaminen yms.)

x Ennustetun vedenlaadun toksikologisten

ennen päästämistä; korkearikkisten rikastushiekkojen käsittely kalkilla (CaO) suotuvesien neutralisoimiseksi ja pH:n palauttamiseksi 7,0 x Paikan päällä varastoimisen lisääminen poistomäärien rajoittamiseksi alivirtaamien kriittisten jaksojen aikana joessa x Hajottimen toimiva muotoilu sekoittumisen parantamiseksi lähellä purkupistettä x Sopia sekoittamisvyöhyke lainsäätäjien kanssa.

x Kaivosveden käsittelyn parantaminen

x Purkupisteen rakentaminen; hallittu päästö

Mahdolliset hallinnointimenetelmät

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Syy

Mahdolliset negatiiviset vaikutukset ekologisille vaikutuskohteille

Vedenlaatu Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvissä.

Sivu 343

Vedenlaadun heikkeneminen Äkäsjoessa ja Kuerjoessa.

Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvien suotaminen ja ylivuoto.

heikkeneminen tehden siitä ihmiskäyttöön

Vedenlaadun heikkeneminen louhosjärvissä ja siten myös vastaanottavissa järvissä.

Vedenlaadun pohjavesikerroksessa mahdollisesti kelpaamattoman.

Mahdollinen vaikutus

Huonolaatuisen suotoveden lasku Hannukaisen mahdollisesti happoa tuottavan sivukivien läjitysalueelta Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärviin.

Sulkemisen jälkeen

Vaikutukset Läntisen luokka III pohjavesikerrokseen Hannukaisen kaivoksesta Hannukaisen selkeytysaltaan suotamisen kautta

SRK Consulting

x Tarkastellaan pitkäaikaisen alueelle pääsyn kannattavuuden rajoittamista (aitaaminen yms.) x Katso mahdolliset lieventämisvaihtoehdot yläpuolelta.

riskien arviointi tietyille altistuneille lajeille.

Tammikuu, 2013

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U altaissa

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4 joissa

x Passiivinen käsittely kosteikkoalueen läpi ennen vapauttamista x Louhosjärvien aktiivista käsittelyä ennen vapauttamista x Yksityiskohtainen mallinnus louhosjärvien kerrostuneisuuden sisällyttämiseksi x Alkaliinisen lisäaineen, kuten kalkin (CaO) lisääminen suoraan louhosjärveen pH-arvon korjaamiseksi x Kuormituksien parantaminen lähteellä (esim. suotovesi kuormituksen lieventäminen mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven läjitysalueelta.)

x Ennustetun vedenlaadun toksikologisten

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U louhosjärvissä

x Läpäisemättömän eristeen asentaminen selkeytysaltaan alle, varmistamaan minimaalisen suotamisen tapahtumisen selkeytysaltaalta kaivoksen elinkaaren aikana. x Alkaliinisen lisäaineen lisääminen (esim. kalkkikivi) mahdollisesti happoa tuottavalle alueelle laimentamaan happoisuutta ja vähentämään liuenneen aineen kuormituksen poistumista valumaalueeseen. x Matalan läpäisevyyden lisäksi happea rajoittava peite mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven läjitysalueelle vähentämään metallien kuormitusta

Arviointikriteerit

Mahdolliset hallinnointimenetelmät

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Vedenlaadun heikkeneminen Niesajoessa.

Mahdollisuudet lieviin negatiivisiin vaikutuksiin Kylmäojan vedenlaadussa valituille muuttujille.

Suotuvesi ja pintavaluma eteläaltaasta Niesajokeen

Suotuvesi pohjoisaltaasta Kylmäojaan

Sivu 344

Vedenlaadun heikkeneminen Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa, Niesajoessa ja Muonionjoessa.

Hannukaisen kaivosalueen ja Rautuvaaran rikastushiekka-alueen mahdollisten saasteiden suotaminen , joita ei voida lieventää kustannustehokkaiden teknisten ratkaisujen kautta

Mahdollinen vaikutus

Mahdolliset negatiiviset vaikutukset ekologisille vaikutuskohteille

Syy

Vedenlaatu pohjois- ja eteläaltaissa rikastushiekka-altaan alueelta suotamisen vuoksi

SRK Consulting

x Arviointi mahdollisen saastumisen vaimentamisesta pohjaveden virtausreitissä

x Arviointi mahdollisen saastumisen vaimentamisesta pohjaveden virtausreitissä x Jatketaan valumien käsittelyä Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta, kunnes vedenlaatu täyttää vedenlaatutavoitteet. x Jatketaan liikaveden johtamista eteläaltaasta Muonionjokeen, kunnes vedenlaatu täyttää vedenlaatutavoitteet. x Arviointi rikastushiekan suotamisen vaimentamisesta selkeytysaltaassa kalkin tai turpeen käyttämisen kautta, tai kosteikon perustamisella.

riskien arviointi tietyille altistuneille lajeille.

x Ennustetun vedenlaadun toksikologisten

riskien arviointi tietyille altistuneille lajeille. x Tarkastellaan pitkäaikaisen alueelle pääsyn kannattavuuden rajoittamista (aitaaminen yms.)

x Ennustetun vedenlaadun toksikologisten

Mahdolliset hallinnointimenetelmät

Tammikuu, 2013

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U joissa

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4 joissa

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U altaissa

Arviointikriteerit

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Valvomaton päästö rikastushiekka-altaan selkeytysaltaasta (Rautuvaara)

Sivu 345

Lisäykset virtaamissa ja huonolaatuisen veden päästäminen alajuoksun vesistöihin.

Mahdollinen vaikutus

Purkaus Muonionjokeen

Syy

Vedenlaadun heikkeneminen Muonionjoessa. Vaatimukset sekoittamisvyöhykkeelle purkupisteen lähellä.

SRK Consulting

x Suunnitella asiaankuuluvat varalaidat vesialtaisiin.

x Sopia sekoittamisvyöhyke lainsäätäjien kanssa.

sekoittumisen parantamiseksi lähellä purkupistettä

x Hajottimen toimiva muotoilu

x Lieventämistoimenpiteiden vaikutukset poistoveden laatuun ja siitä seuraavaan Niesajoen vedenlaatuun on tunnistettu yläpuolella (turpeen, kosteikkojen tai kalkin käyttö parantamaan vedenlaatua rikastushiekka-alueella ja selkeytysaltaassa sekä niiden ympäristössä), jotta päästöt voidaan lopettaa.

Mahdolliset hallinnointimenetelmät

Tammikuu, 2013

Kehittää asianmukainen vesihallintasuunnitelma rankkasateiden varalta. Suunnitelma tulee hyväksyttää asianmukaisella ammattilaisella ja säätäjällä.

Tavoitearvot ja toiminnan perusteet esim. Cu, Ni, SO4, U Muonionjoessa

Arviointikriteerit

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

x Sekä irtomaassa, että peruskalliossa sijaitsevissa kairausrei’issä; sijaitsee alueen ympärillä sisältäen Hannukaisen ja Rautuvaaran hankealueet.

x Ala- ja yläjuoksu olemassa olevassa infrastruktuurissa; näytteet sekä kvaternaarisesta sedimentistä, että peruskalliosta.

x Kuusi vedentason mittaria asennettiin 2012, sisältäen kolme Niesajoessa, yhden Äkäsjoessa ja yhden Kylmäojassa. Viimeinen asennettiin Valkeajokeen. Mittarit tulisi uudelleen asentaa näille paikoille vuonna 2013.

Kuukausittain (manuaalisesti) Tunneittain (mittarit)

Suunnilleen 5 kertaa vuosittain

Jatkuva vedentason mittaaminen joka toinen viikko virtaaman paikkamittauksilla sallimalla mittauskäyrien kehittymisen mittauspaikoille.

Pohjaveden pinta

Pohjaveden laatu

Joen tila/virtaama

Sivu 346

Sijainti

Lähtötason ja toiminnallisen valvonnan suositukset Tiheys

Parametri

Taulukko 10-2:

SRK Consulting

Luonnehtia jokien valuma-alueita, esim. vastine sadantaan ja lumien sulamiseen Sallia paikkakohtaisen virtaamatiedon vertailun (esim. kuukausittaiset keskivirtaamat) alueellisen virtaamatiedon kanssa. Tunnistaa muutoksia toiminnan aikana ja aina tarvittaessa arvioida lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta

Tammikuu, 2013

Tunnistaa ja luonnehtia mikä tahansa saastuminen Kehittää käsitteellistä hydrologista mallia Kehittää käsitteellistä saastekulkeutumisen mallia Kehittää vaikutuksien ennustuksia Nykyinen valvontaohjelma riittävä, vaikkakin ylimääräisiä näytteitä vaadittaisiin, jos olisi tarvetta arvioida kausittaisien vaihteluiden keskeisimpiä muuttujia Tunnistaa muutoksia toiminnan aikana ja aina tarvittaessa arvioida lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta.

x x x

Luonnehtia kausittaisia vaihteluja Kehittää käsitteellistä hydrologista mallia Tunnistaa muutoksia toiminnan aikana

x x x

Perustelut

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

x Muonionjoen poikkileikkaukset purkauspisteellä ja sen lähellä.

x Värin tai suolan vapauttaminen purkauspisteen ehdotetulla sijainnilla, laimentumisen seuraamisella alajuoksuun tästä kohdasta.

Kaksi ylimääräistä virtaamatutkimusta matalan virtaaman olosuhteissa ja keskisuurissa olosuhteissa (virtaamatieto korkeiden virtaamien olosuhteista on jo kerätty) Kerran alivirtaaman olosuhteiden aikana. Toista tutkimusta korkean virtaamaan olosuhteiden aikana voidaan harkita

Virtaaman olosuhteet lähellä ehdotetun Muonionjoen purkupistettä.

Laimentuminen Muonionjoen purkupisteen sijainnissa

Sivu 347

x Jatketaan nykyistä seurantaohjelmaa / rutiiniseuranta käsitellyn veden päästöistä

Sijainti

Suunnilleen 5 kertaa vuosittain

Tiheys

Pintaveden laatu

Parametri

SRK Consulting

Tammikuu, 2013

Kenttätiedon hankkiminen laimennuslaskelmien kalibroimiseksi Muonionjoen ehdotetulle purkupisteelle.

Hankkia kenttätietoa laimentumislaskelmien parametrien luomiseen ja kalibrointiin ehdotetulle Muonionjoen purkupisteelle. Tunnistaa muutoksia toiminnan aikana ja aina tarvittaessa arvioida lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta.

Nykyinen valvontaohjelma riittävä, vaikkakin ylimääräisiä näytteitä vaadittaisiin, jos olisi tarvetta arvioida kausittaisien vaihteluiden keskeisimpiä muuttujia. SRK:n mielipiteen mukaan kenttäsuodatusta ei tarvita. On kuitenkin suositeltavaa, että laboratorio tekisi vastaanotettujen näytteiden suodattamisen välttääkseen poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet (esim. metallit) näytteissä, joissa on korkeat kiintoainekuormitukset. On kuitenkin huomattava, että kansainväliset standardit (käytetään määrittämään hälytysrajat AV) voivat vaatia molempien näytteiden taltioimisen. Tämä tulee selventää lainsäätäjän kanssa. Tunnistaa muutoksia toiminnan aikana ja aina tarvittaessa arvioida lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta

Perustelut

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Taulukko 10-3: Analysoitavien determinanttien sarja (Ei kenttäsuodatusta) Parametri Alumiini , eli Al Antimoni, eli Sb Arseeni, eli As Barium, eli Ba Beryllium, eli Be Boori, eli B Kadmium , eli Cd Kalsium , eli Ca Kromi - Kuudenarvoinen Koboltti , eli Co Kupari , eli Cu Rauta, eli Fe Lyijy, eli Pb Magnesium, eli Mg Mangaani, eli Mn Elohopea, Total as Hg Molybdeeni, eli Mo Nikkeli, eli Ni Kalium, eli K Seleeni, eli Se Hopea, eli Ag Natrium, eli Na Strontium , eli Sr Rikki, eli S Tina, eli Sn Uraani, eli U Vanadiini, eli V Sinkki, eli Zn Emäksisyys eli CaCO3 Ammonium ali NH4, matala pitoisuus Karbonaatti emäksisyys Kemiallinen hapenkulutus (Mn menetelmä) Kloori, eli Cl Syanidi, matala pitoisuus Liuennut happi Fluori, eli F Nitraatti, eli N Nitriitti, eli N Fenoli Mono (Fenoliluku) Fosfaatti, Orto eli P Fosfori, eli P Liuenneet kiintoaineet (TDS) Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) Maaöljyn hiilivety pitoisuus (TPH) Suspendoituneet kiinteät aineet (TSS) Sameus pH – itse kohteessa ja laboratoriossa Sähkönjohtavuus - itse kohteessa ja laboratoriossa Lämpötila – itse kohteessa

Tammikuu, 2013 Sivu 348

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

11 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 11.1 Keskeiset havainnoit Tämä arviointi keskittyy vaikutukseen, joka ehdotetulla Rautuvaaran rikastushiekka-altaan kehityksellä on pohjavesienpinnan korkeuksiin, pohjavedenlaatuun, pintavirtauksiin ja vedenlaatuun rikastushiekka-altaissa ja joissa, jotka yhtyvät alueen alavirtaukseen ja joihin rikastushiekka-altaan kehitys mahdollisesti vaikuttaa (Niesajoki, Kylmäoja, Äkäsjoki ja Muonionjoki) Raportti kuitenkin päivittää vaikutuksien arvioinnin myös kaivospaikan infrastruktuuriin (avolouhokset, selkiytysaltaat ja sivukivien läjitysalueet) pohjavesien korkeuksiin, pohjavedenlaatuun, pintavirtauksiin ja vedenlaatuun Hannukaisen alueella, työhön, joka muotoutui osaksi Hannukaisen hydrologisten vaikutusten Vaihe 1 arviointia. Tämä työ sisältää vaikutuksien arvioinnin pintavesistä hankealueella mukaan lukien Kuerjoki, Valkeajoki ja Äkäsjoki yhdessä pohjaveden, kosteikkojen ja muiden vesimuodostumien kanssa. Keskeisimmät muutokset kaivosjätteen käsittelyssä Vaihe 1 ja Vaihe 2 tutkimusten välillä ovat, että rikastushiekka on siirretty Hannukaisen alueelta (Vaihe 1) Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen (Vaihe 2), sivukiven läjitysalueet on siirretty Valkeajoen pohjavesialueen ulkopuolelle ja käsitelty kaivosvesi johdetaan nyt Hannukaisen selkeytysaltaasta sekä Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta putkea pitkin Muonionjokeen. Vaiheessa 1 käsitelty kaivosvesi päästettiin Niesajokeen. Kaivosjätteiden käsittelyssä tehtyjen muutoksien seurauksena, Vaihe 2 raportti ennustaa parannuksia vedenlaatuun Valkeajoessa, Kuerjoessa, Äkäsjoessa ja Niesajoessa, verrattuna Vaiheen 1 raporttiin. Kokonaisvaikutukset Muonionjokeen säilyvät ennallaan, vaikkakin päästöt jokeen ovat keskittyneet nyt vain yhteen purkupisteeseen. Lisäksi tämä raportti tarkastelee laajemmin vedenlaadun muuttujia kuin Vaihe 1 tutkimus ja Muonionjoesta valittuihin muuttujiin liittyvät kysymykset yksilöidään Vaihe 2 tutkimuksessa. On huomattava, että olemassa oleva Hannukaisen hankealue ja olemassa oleva, mutta käytöstä poistettu Rautuvaaran rikastushiekka-allas ovat vaikuttaneet tutkimusalueella sijaitseviin jokiin. Vaihe 2 raportti antaa yksityiskohtaisemman analyysin nykypäivän olosuhteista Niesajoessa ja tunnistaa jokeen kohdistuvan kuormituksen johtuen olemassa olevasta rikastushiekka-altaasta (pinta- ja pohjavesi). Tämän seurauksena Vaihe 2 tutkimus antaa parannetun arvioinnin lähtötilanteen olosuhteista Rautuvaaran alueella. Kaivostoiminnan päätyttyä Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksien annetaan täyttyä vedellä, jolloin niistä tulee louhosjärviä. Vaiheessa 2 on ehdotettu, että louhoksien täyttymistä nopeutetaan pumppaamalla järvivettä louhosjärviin. Tämän seurauksena mahdollisesti happoa tuottavat louhoksen seinämät ovat upoksissa nopeammin ja louhosjärven ennuste vedenlaadusta Vaiheessa 2 on huomattavasti parempi, kuin ennuste Vaiheessa 1.

Tammikuu, 2013 Sivu 349

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

11.1.1 Kaivostoiminnan vaihe Keskeisimmät tulokset vaikutusten arvioinnissa kaivostoiminnan aikana ovat: Pintaveden virtaamat Kaiken kaikkiaan Hannukaisen ja Rautuvaaran hankkeilla on rajoitettuja vaikutuksia pintavesien virtaamiin kaikissa pääjoissa, jotka sijaitsevat kaivosinfrastruktuurin alajuoksulla. Vaikutukset Muonionjokeen, Valkeajokeen ja Kylmäojan virtaan ovat vähäpätöisiä. Rautuvaaran rikastushiekka-altaan patoamisen seurauksena ojien virtaamat Niesajoessa välittömästi alueen alajuoksulla ennakoidaan vähentyvän noin 40 %, joen suulla vaikutukset ovat kuitenkin vähentyneet 8 % lähtötason virtaamista. Vaikka vaikutukset ovat olennaisia Niesajoen yläjuoksulla, tätä tasapainottaa vedenlaadun parantuminen tässä joessa. Kuerjoessa ja Äkäsjoessa avolouhoksien kuivatus madaltaa paikallisen pohjaveden tasoa ja vähentää pohjavirtaamia läheisissä joissa. Keskimääräisten talviolosuhteiden aikana virtojen ennustetaan alenevan enintään 2 % Äkäsjoessa ja 4 % äärimmäisten kuivan vuoden olosuhteiden aikana. Kuerjoessa keskimääräistä alempien talviolosuhteiden aikana virtojen ennustetaan alenevan enintään 4 % ja 7 % äärimmäisten kuivan vuoden olosuhteiden aikana. Hydrauliset laskelmat kuitenkin osoittavat, että tällaisilla virtauksen alenemisilla olisi mitätön vaikutus vedenkorkeuksiin ja pintavirtauksiin näissä joissa, jotka ovat kriittisiä muuttujia vesieliöille. Pintavedenlaatu Niesajoen vedenlaadun ennustetaan paranevan huomattavasti, johtuen pintavalumien kiinniotosta ja käsittelystä olemassa olevasta Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta. Toimien aikana Valkeajoen, Kuerjoen ja Kylmäojan veden laadulle ennustetaan mitättömiä vaikutuksia tai ei vaikutuksia lainkaan. Äkäsjokeen kohdistetut ennusteet osoittavat, että keskeisimpien muuttujien hälytysrajoja AV ei ole ylitetty kaivostoiminnan aikana. Talvikuukausien aikana kynnysarvojen TV ylityksiin ennustetaan kadmium, kromi, elohopea ja uraani. Käsitelty kaivosvesi ja pintavalunnat Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta varastoidaan eteläaltaaseen Rautuvaaran alueella, ennen kuin se johdetaan ja lasketaan Muonionjokeen. Mallinnus osoittaa, että valittujen muuttujien (esim. nitraatti, kadmium, koboltti, nikkeli, uraani ja sinkki) purkaukset Muonionjokeen lisäisivät pitoisuuksia joessa yli 50 % yli perustilan olosuhteiden toiminnan 5. vuotena. Vaikutuksien ennustetaan olevan alhaisempia toiminnan alkuvuosina, mutta vaikutuksien ennustetaan kasvavan ajan myötä, kun virtausnopeus jokeen kiihtyy. Useimpien muuttujien suurimmat vaikutukset ovat talvikuukausina, kun jokien virtaamat ovat alimmillaan. Mallinnus ennustaa kaivosvesien sekoittumisen Muonionjoen purkupisteen alajuoksulla, jossa on mahdollisuus kynnysarvojen TV ja hälytysrajojen AV ylityksiin. Lisätyötä on ehdotettu (Kohta 11.2) näiden ylityksien minimoimiseksi ja tarvittaessa tunnistamaan sopivia lieventämistoimenpiteitä. Keskustelu sääntelyviranomaisien kanssa on tarpeellista määrittämään kaivosveden laatu ja virtaamat, joita voitaisiin pitää hyväksyttävinä.

Tammikuu, 2013 Sivu 350

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Epäonnistuneilla tai valvomattomilla päästöillä veteen Hannukaisen tai Rautuvaaran rikastushiekka-altaiden selkeytysaltaista olisi merkittävä negatiivinen vaikutus vedenlaatuun kaivosalueiden alavirroissa. Tämän raportin aikana ei ollut riittävää tietoa alueen vedenhoitosuunnitelmaa koskien, jotta voitaisiin laatia yksityiskohtainen arvio valvomattomien päästöjen vaikutuksista. Kuitenkin alueella oleva merkittävä veden pumppaus kapasiteetti ja varavesivarannot (avolouhokset) osoittaisivat, että riski valvomattomien päästöjen pääsylle luontoon on matala. Kosteikot ja lähteet Tunnistettujen lähteiden kokonaismäärä on Hannukaisen alueella 63 (M. Heikkinen (Ramboll), pers. comm.), joista 27 sijaitsee kaivoksen elinaikaisissa alenemakartioissa. Näistä 27 lähteestä, 16 tullaan pysyvästi poistamaan kaivosinfrastruktuurista johtuen (sivukiven läjitysalueet, louhokset). Yksi lähde peittyy Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta johtuen. Hannukaisen alueella suunnilleen 50 % kosteikoista sijaitsee kaivoksen elinaikaisissa alenemakartioissa. Kaivoksen elinkaaressa 16 % kosteikoista on peitetty sivukiven läjitysalueilla ja 6 % on poistettu louhoksien vuoksi. Noin 4 % kosteikoista tullaan peittämään väliaikaisesti selkeytysaltaalla kaivostoiminnan ajaksi. Rikastushiekka-altaan laajennus johtaa 4 % kosteikkoalueen menetykseen Niesajoen valuma-alueella, mutta ei Kylmäojan valumaalueella. Pohjaveden määrä ja laatu Hannukaisen lähialueella olevat Luokka II ja Luokka III pohjavesikerrokset on sijoitettu oletettuun alenemakartioon. Alenemakartio sisältää myös yksityisiä kaivoja, jotka on sijoitettu lähelle Hannukaisen kaivosta. Nämä kaivot tulevat kuitenkin olemaan Northlandin omistusta ja niitä ei tulla käyttämään vedenottoon. Rautuvaarassa oleva Luokka III pohjavesialue on osittain (16 %) peittynyt olemassa olevan eteläaltaan alle ja on myös osittain peittyvä (20 %) ehdotetun lammen laajennuksen alle. Läntinen Luokka III pohjavesikerros Hannukaisessa ja Rautuvaaran Luokka III pohjavesikerros tulee kokemaan epäsuotuisan vaikutuksen vedenlaatuun suotamisvesistä, tehden niistä ihmisravinnoksi kelpaamattomia, ilman esikäsittelyä alkuainepitoisuuksien vähentämiseksi. Itäinen Luokka III pohjavesikerros ja yksityiset kaivot Hannukaisessa eivät tule kokemaan negatiivisia vaikutuksia vedenlaadussa kaivoksen elinkaaren aikana, kun suurin osa pohjavesien virtauksista on Hannukaisen kaivoksen pohjavesikerroksesta ja on odotettavissa, että merkittäviä vaikutuksia ei tule muille ehdotetun rikastushiekka-altaan läheisyydessä oleville luokitelluille pohjavesikerroksille.

11.1.2 Sulkemisen jälkeen Rautuvaaran rikastushiekka-altaan lopettamissuunnitelmaa ei ole vielä täysin kehitetty, johtuen epävarmuuksista vedenlaadun ennustuksissa rikastushiekka-altaassa ja alavirrassa toiminnan loppumisen jälkeen.

Tammikuu, 2013 Sivu 351

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pintavesien virtaamat Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen pintavesien virtaamat Äkäsjoessa, Muonionjoessa, Niesajoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa ja Kylmäojassa palautuvat lähelle perustilan olosuhteita. Tulee olemaan ajanjakso, jolloin Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvet täyttyvät. Virtaamien vaikutusten oletetaan olevan samankaltaiset toimintojen aikaisten kanssa, mutta kun louhosjärvet ovat täynnä, toimintojen aikana käännetyt valuma-alueet yhdistetään takaisin niiden luonnollisiin vesialueisiin. Voi olla myös ajanjakso toimintojen lopettamisen jälkeen, jolloin valuma Rautuvaaran rikastushiekka-altaasta käännytetään Muonionjokeen, ohittaen Niesajoen; kuitenkin, vedenlaadun ollessa riittävällä tasolla Rautuvaaran rikastushiekka-altaassa sen annetaan virrata Niesajokeen kuten lähtötilanteen olosuhteissa. Pintavesien laatu Toiminnan lopettamisen jälkeen ei tulla laskemaan ylimääräistä vettä Hannukaisen kaivoksesta Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen. Näin ollen vesialtaisiin kerääntyvä veden määrä Rautuvaarassa tulee laskemaan. Ennusteet osoittavat, että ilman rikastushiekka-altaan valumavesien hallintaa ja käsittelyä on riski, että rikastushiekka-altaan valumavesistä voi olla Niesajoen ja Muonionjoen vedenlaatuun haitallinen vaikutus toiminnan lopettamisen jälkeen. Laskelmat ennustavat kohonneita pitoisuuksia moneen muuttujaan Niesajoessa ja Muonionjoessa, vaikka vesi laskettaisiinkin Niesajokeen tai johdettaisiin Muonionjokeen. Muonionjokea koskevat ennustukset osoittavat usean muuttujan kynnysarvojen TV ylityksiä, vaikka korkearikkiset rikastushiekat koteloitaisiinkin (esim. koboltti, molybdeeni, uraani ja sinkki). Lievennysvaihtoehtoja, kuten ylijäämäveden käsittelyä rikastushiekka-altaassa, voi olla tarpeen harkita. Lisäksi, Rautuvaaran vesitaseen arvioinnissa (Pöyry) toiminnan loppumisen jälkeen, voi olla tarpeen toteuttaa rikastushiekka-altaasta virta-arvio (varsinkin talviaikaan) sen näyttäessä liian korkealta. Lopuksi, on myös olemassa mahdollisuus pohjaveden suotamiseen rikastushiekka-altaasta Kylmäojaan ja Niesajokeen, mutta yksistään suotamisen vaikutusta ei pidetä merkittävänä. Kaivostoiminnan päättymisen jälkeen Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksien annetaan täyttyä vedellä, jolloin niistä tulee louhosjärviä. Käytettäessä keinotekoista tulvimista, aika jonka Hannukaisen ja Kuervitikon kaivokset tarvitsevat täyttyäkseen on 13 - 81 vuotta ja vastaavasti 4 - 18 vuotta. Hannukaisen alueella päästöt sivukiven läjitysalueelta virtaavat louhosjärviin, eivätkä purkaudu suoraan luonnon virtaan. On ennustettu, että molemmat sekä Hannukaisen, että Kuervitikon louhosjärvet voivat kohota Äkäsjokeen ja Kuerjokeen tässä järjestyksessä täysin toivuttuaan. Mahdolliset hälytysrajojen AV ylitykset valittuihin muuttujiin ovat ennustettuja sekä Hannukaisen että Kuervitikon louhosjärvissä. Pitoisuudet Hannukaisen louhosjärvessä vakaissa olosuhteissa ennustetaan olevan heikkolaatuisempia kuin alkuperäisen ylijäämäveden. Johtuen, koska louhosjärviin päätyy suurempi osuus sivukiven läjitysaltaasta mahdollisesti happoa tuottavien sivukivien päästöistä sekä hyvälaatuisen veden jatkuva virtaus puuttuu. Keskeisimpien muuttujien hälytysarvojen AV ylityksiä ei ole ennustettu Kuervitikon louhosjärven vakaissa olosuhteissa, kaikissa oletettavissa skenaarioissa. Kalkkikiven lisäämisen sivukiven läjitysalueilta mahdollisesti happoa tuottavien sivukiviin ennakoidaan merkittävästi parantavan louhosjärvien veden laatua vakaissa olosuhteissa.

Tammikuu, 2013 Sivu 352

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Kosteikot ja lähteet On ennustettu, että 17 lähdettä ja arviolta 26 % kosteikosta koko kaivosalueella tullaan pysyvästi poistamaan kaivosinfrastruktuurin vuoksi. On odotettua, että jäljelle jäävät lähteet ja kosteikot, jotka on peitetty väliaikaisesti kaivostoiminnan ajaksi, palautuvat toiminnan loputtua ennen toimintaa olleisiin olosuhteisiin. Pohjaveden määrä ja laatu On ennustettu, että Hannukaisessa arviolta 60 % koko pohjavesikerroksen jalanjälki alueesta on poistettu Hannukaisen kaivoksen toimesta ja edelleen 7 % on peitetty sivukiven läjitysalueen irtomaaksi. Luokka III pohjavesialue tulee säilymään eteläisen altaan alla. Sivukiven läjitysalueet on siirretty Vaiheeseen 2 niin, että kaivosalueelta ei raportoida vuotoja läntiseen Luokka III pohjavesikerrokseen toiminnan lopettamisen jälkeen ja näin ollen veden laadun tulisi olla lähellä perustilan olosuhteita. On todennäköisempää, että itäisen Luokka III pintavesikerrokset vastaanottavat vettä louhosjärvistä; näillä alueilla veden laatu todennäköisesti heikkenee suotamisen vuoksi, mikä tekee näistä pohjavesikerroksista otetun veden käyttökelvottomaksi ennen esikäsittelyä. Luokka III pohjavesikerros Rautuvaarassa saavuttaa eteläisen altaan veden laadun ja tulee myös tarvitsemaan käsittelyä ennen käyttöönottoa.

11.2 Suositukset Seuraavia toimia suositellaan Rautuvaaraan: x

Pintavesi: o

Jatketaan kaikkien kuuden virtaaman valvontaa mittauspisteillä. Tähän päivään mennessä saatavana oleva tieto (4 kuukautta) esittää, että alueen tärkeimpien jokien alueelliset hydrologiset virtaamaennusteet aliarvioivat todellisen virtaaman. Jokien hydrologisia arviointeja voidaan päivittää ylimääräisillä paikan päällisillä virtaamatiedoilla, parantaen hydrologisen laadun ja vedenlaadun ennusteita alueella;

Suoritetaan kuukausittaisia vedenlaadun näytteenottoja tärkeimmissä näytteenottopaikoissa (toisin sanoen ne, miksi vedenlaatutavoitteet on valmisteltu) sulavesikauden, yhden tai kahden vuoden ajan. Tämä lisää laskennoissa käytettyjen näytteiden määrää vedenlaatutavoitteissa ja jonka avulla arvioimme kausittaisia vaihteluja virran olosuhteiden vaikutuksesta veden laatuun.

Parantamaan ennusteita suosittelemme;

kaivosvesien

laimentamisesta

Muonionjoessa,

Ylimääräisen ADCP-virtausmittauksen matalan virtauksen olosuhteissa. Tämän pitäisi sisältää GPS kartoituksen, joka sallii ADCP tietojen sitoutumisen johdonmukaiseksi korkeustason perustaksi;

Laimennustestit joessa korkean ja matalan virtauksen olosuhteissa. Tämä voisi sisältää merkkiaineen ja/tai laahusankkurin päästön; ja

Päivitetyn matemaattisen mallinnuksen, joka käyttää uutta kenttätietoa ja ulottuu edelleen mallinnetun alueen purkukohdan alavirtaan.

Tammikuu, 2013 Sivu 353

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Säätelyviranomaisten kanssa on käytävä keskusteluja vedenlaatutavoitteiden ja sallitun veden laadun rajoitteiden sopimiseksi. On olemassa myös tarve aloittaa keskustelut liittyen alustaviin laimennusalueisiin Muonionjoen laskukohtaan liittyen. On huomattava, että Muonionjoki on kansainvälinen joki ja keskustelut on käytävä sekä Suomen, että Ruotsin säätelyviranomaisten kanssa;

Analysoidaan tietoja jatkuvan virtauksen valvontapaikalta, jotka on sijoitettu edelleen luonnehtimaan pohjavirtaamia joissa;

Hydrauliset yhteydet tutkitaan Valkeajoen, Äkäsjoen ja Saivojärven kosteikkojen välillä;

Jatketaan käynnissä olevaa pintaveden laadun valvontaohjelmaa Niesan alueella; ja

Jatketaan paikan päällä olevan sääaseman toimintaa. Harkitaan ylimääräisen aseman rakentamista Rautuvaaraan ja / tai sademittarien asentamista tutkimusalueelle antaakseen arviointia alueellisten sadevesimäärien vaihtelussa.

Pohjavesi: o

Useammin tietoja pohjaveden pinnan lähtötasosta määritelläkseen pitkäaikaisten kausittaisien trendien ja vasteajan vaihtelut Hannukaisen alueella;

Lisäksi pohjatutkimuksia, mukaan lukien pohjaveden laadun valvonta määrittääkseen varmuudella syyn kohonneeseen sulfaattiin SP305, SP310 ja HAN11HYDRO1(D);

Toteutetaan säännöllisesti vedenkorkeuden seurantaa ja veden laadun näytteenottoa kaikissa hydrogeologisissa havaintoputkissa RAU12HYD- ja Geologian tutkimuslaitoksen GTK havaintoputkissa.

Jatketaan pohjaveden paineen ylläpitämistä muuntajalla ja jos mahdollista laajennetaan muuntajien verkostoa sisältämään lokityökalun sekä matalaan, että syvään painemittariin kussakin kaivossa;

Porataan yksittäinen syvä ja matala kaivo seurantapaikkaan hydrologiselle havaintoputkelle RAU12HYD12 ollakseen varma, että vastineena kuormittavalle maakerrokselle ja peruskallion pohjavesikerroksille niitä valvotaan itsenäisesti ja paremmin luonnehditaan hydrologiset olot tällä alueella yhdessä pintavesien seurannan kanssa;

Porataan yksi syvä (enemmän kuin 100 metriä) kaivo hydrologisen havaintoputken RAU12HYD25 läheisyyteen hydraulisten ominaisuuksien luonnehtimiseksi syvässä, rapautumattomassa peruskalliossa tässä paikassa ja myös sen toimiakseen pohjaveden näytteenottopaikkana tunnistamaan olemassa olevia saastumia syvissä pohjavesikerroksissa Rautuvaaran alueella;

Sisällytetään löydökset Helsingin Yliopiston tutkimukseen pohjaveden tiedoista kehittämään hydrogeologisen mallin Niesan alueelle;

Laajennetaan numeerinen pohjavesimallinnus vastaamaan kehitystä käsitteellisessä mallissa. Tämä voi johtaa vaihteluihin kuormittavan maakerroksen paksuudessa, reunaehtojen jalostamiseen rajoittamaan mallin laajuutta niin, että se on pikemminkin paikallinen mallinnus Niesan alueesta, kuin alueellinen pienoismalli, parantuneisiin arvioihin järven kerrostuman

Tammikuu, 2013 Sivu 354

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

konduktanssista käyttäen apunaan kenttätietoa aina, kun mahdollista sedimentin hydraulisista ominaisuuksista, määrittämään pintavesien sisään- ja ulosvirtauksia pohjois- ja eteläaltaista nykyisissä olosuhteissa; ja o

Materiaalien vaimennustestaus sivukiven läjitysalueella mahdollisesti happoa tuottavien sivukivien pohjaveden virtaustien määrittämiseksi mahdollisen kuparin ja muiden metallien vaimentamiseksi sivukiven läjitysalueen suotovesissä.

On suositeltua, että lisätutkimukset harkitsevat seuraavia vaihtoehtoja ehdotetun Rautuvaaran rikastushiekka-altaan hallinnoimiseen: x

Hannukaisen rikastushiekkojen vedenlaatuennusteiden lähdearvojen korkean herkkyyden vuoksi sekä mahdollisella vaikutuksella, mikä tällä on vastaanottavien vesistöjen vedenlaatuun, on suositeltua, että LIMS-magneettieroteltu rikastushiekka ja korkearikkisten rikastushiekkojen lähdearvot otetaan huomioon alueen erityisissä hydrologisissa olosuhteissa. Rikastushiekka-alueiden suunnittelun vaikutukset ja rikastushiekan huuhtoutumisominaisuudet otetaan huomioon viimeisimmässä metallurgian testauskierroksessa;

Mahdollista saasteiden laimentamista tulee tutkia imeytymisen, mineraalien tasapainottamisen ja virtaamareitin saostumien kautta. Tämän tulisi sisältää mahdollisen uraanimineraalin valvonnan vanadiinin sisällyttämisellä vedenlaatutietoihin tulevista analyyseistä;

Korkearikkisen rikastushiekan takaisin siirtämisen kannattavuutta ja mahdollisia hyötyjä Hannukaisen louhokseen kuljettimien avulla;

Neutralisoivien ainesten korkearikkisiin rikastushiekkoihin paikan päällä lisäämisen kannattavuutta ja mahdollisia hyötyjä happamien suotovesien syntymisen estämiseen;

Mahdollisten kehitysten arviointi vedenkäsittelytuloksiin Hannukaisen kaivoksella tärkeimpien veden laadun muuttujien kuormituksen vähentämiseksi, joiden ennakoidaan olevan korkeat Muonionjoessa;

Parannukset Hannukaisen vedenkäsittelysuunnitelmaan tunnistamaan, jos veden virtaamisia Muonionjokeen voidaan vähentää talvikuukausina ja tunnistamaan virtaamat ja virtaamareitit rankkasade olosuhteissa. On ehdotettu, että kaivosalueen vesitasapaino yhdistetään laimentumismalleihin koskien purkautumisen vaikutuksia vastaanottavaan ympäristöön, jotta alueen vesitasomallinnuksella on parempi integraatio. Vesitasetyökalut, kuten GoldSim mahdollistaa suurten vesitasemallien kehittämisen yhdessä mallinnusympäristössä;

Parannukset Rautuvaaran rikastushiekka-altaan vesitaseeseen lopettamisvaiheelle. Nykyiset virtaamaennusteet rikastushiekka-altaalta perustuvat tietoon Pöyryltä. Nämä virtaamat vaikuttavat korkeilta (erityisesti talven aikana) ja vesitaseen tarkastelu tulisi suorittaa yhdessä edellisessä kohdassa hahmotellun mallinnustyön kanssa;

Mahdollisten passiivisten ja aktiivisten käsittelymahdollisuuksien Rautuvaaran eteläaltaan sulkemisen jälkeiselle lieventämiselle;

Mahdollisten lieventämistoimenpiteiden tarkastelu, joita voidaan käyttää purkautumisen vähentämiseen Rautuvaaran korkearikkisiltä rikastushiekka-alueilta, mukaan lukien

tarkastelu

Tammikuu, 2013 Sivu 355

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

pitkävaikutteinen käsittely, sijoitusvaihtoehdot; ja x

neutralisointi

vaihtoehtoiset

päällystys

Sulkemisen jälkeen veden suoraan Muonionjokeen johtamisen kannattavuus Niesajoen vedenlaadun heikkenemisen välttämiseksi.

jatkamisen

Tammikuu, 2013 Sivu 356

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

12 LÄHDELUETTELO ANZECC & ARMCANZ, 2000. Australian and New Zealand guidelines for fresh and marine water quality. National Water Quality Management Strategy Paper No 4, volume 1. Australian and New Zealand Environment and Conservation Council & Agriculture and Resource Management Council of Australia and New Zealand, Canberra, Australia. Bouwer, H. and R.C. Rice 1976. A slug test for determining hydraulic conductivity of unconfined aquifers with completely or partially penetrating wells. Water Resources Res. Vol. 12, pp. 423-428. Butler, J.J., Jr. and X. Zhan, 2004. Hydraulic tests in highly permeable aquifers, Water Resources Research, vol. 40, W12402, doi:10.1029/2003WR002998. CCME. Canadian Environmental Quality Guidelines Summary Table, 2012. Available from: http://st-ts.ccme.ca/ Cooper, H.H., J.D. Bredehoeft, and I S . Papadopulos 1967. Response of a finite-diameter well to an instantaneous charge of water. Water Resources Res., Vol. 3, pp. 263-269. Dzombak, D.A and Morel, F.M.M. (1990), Surface Complexation Modeling: Hydrous Ferric Oxide, Wiley-Interscience, New York, 393 pp. Erikson, N. 2012.Feasibility Study – Tailings and Tailings Water Characterisation Hannukainen iron ore project Finland. February 2012. EU, 2006. DIRECTIVE 2006/44/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 6 September 2006 on the quality of fresh waters needing protection or improvement in order to support fish life. EU, 2008. DIRECTIVE 2008/105/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 16 December 2008 on environmental quality standards in the field of water policy, amending and subsequently repealing Council Directives 82/176/EEC, 83/513/EEC, 84/156/EEC, 84/491/EEC, 86/280/EEC and amending Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council. Golder, 2012. Phase 1 ESA of the former Rautuvaara iron mine area. Government of British Columbia 2012. Water Quality Guidelines Criteria Reports. Available from: http://www.env.gov.bc.ca/wat/wq/wq_guidelines.html GTK, 2010a. Evaluation of the Rautuvaara Tailings Impoundment for Further Use. GTK, 2010b. Preliminary mineral resource assessment and 3D modelling of the CuRautuvaara deposit, Kolari, Northern Finland. Harbaugh, A.W. and McDonald, M.G., 1996. Programmer’s documentation for MODFLOW96, an update to the U.S. Geological Survey modular finite-difference ground-water flow

Tammikuu, 2013 Sivu 357

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

model: U.S. Geological Survey Open-File Report 96-486, 220 p.

Hatch, 2010. Northland Resources SA Hannukainen PEA Project Study Report Hiltunen, A., 1982. The Precambrian geology and skarn iron ores of the Rautuvaara area, northern Finland. Bulletin-Geological Survey of Finland 318. 133 pp. Holma, M., Niiranen, T., Eloranta, T., Heilimo, V., 2008. Interpretation of Northland/s 2007 drilling program of the Kuervitikko IODG deposit, with some thoughts and recommendations for future study. Hvorslev, M.J., 1951. Time Lag and Soil Permeability in Ground-Water Observations, Bull. 36, Waterways Exper. Sta. Corps of Engrs, U.S. Army, Vicksburg, Mississippi, pp. 1-50. Hyder, Z, J.J. Butler, Jr., C.D. McElwee and W. Liu, 1994. Slug tests in partially penetrating wells, Water Resources Research, vol. 30, 11, pp. 2945-2957. LVT, 2008. Vegetation and Nature Type Surveys of the Kolari Mining Project Areas. LVT, 2011. Vegetation at Niesa Area, Preliminary Survey in 2011. Narhi, P., Raisanen, M. L., Sutinen, M., & Sutinen, R., 2012. Effect of tailings on wetland vegetation in Rautuvaara, a former iron-copper mining area in northern Finland. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T., 1992. Vesitutkimusten naytteenottomenetelmat. Vesi- ja ymparistohallinnon julkaisuja – sarja B 10. Helsinki: p.65 & Appendices. Paavo Närhi, P., Räisänen, M., Sutinen, M. & Sutinen, R., 2012. Effect of tailings on wetland vegetation in Rautuvaara, a former iron–copper mining area in northern Finland. J. Geochem. Explor. (2012), doi:10.1016/j.gexplo.2012.03.005 Niiranen, T., Poutianien, M., & Manttari, I., 2007. Geology, geochemistry, fluid inclusion characteristics, and U-Pb age studies on iron oxide-Cu-Au deposits in the Kolari region, northern Finland. Ore Geology Reviews 30 (2007) 75-105 Nils Erikson, 2011. Assessment of leakage to groundwater from Hannukainen TMF during the operational period Northland, 2011a. Surface Water Baseline Study of Sahavara, Tapuli, Hannukainen, Rautuvaara and Äkäsjokisuu Project Areas. DRAFT REPORT. Northland Resources, 2011b. 111102_EIA_Baseline_fish_v3-mx (Projectplace_81853). Pöyry 2010. Hannukaisen rautakaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pöyry, 2012a. Site Water Balance Water Management Plan, Hannukainen DFS. Pöyry, 2012b. TMF CONSTRUCTION AND OPERATION SCHEDULE.

Tammikuu, 2013 Sivu 358

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

Pöyry, 2012c. Site water balance water management plan. Hannukainen DFS Phase 2. Pöyry. 2013. Pre-Engineering Report: Water Treatment. 2013. Hannukainen DFS Phase 2 Project. Report Prepared for Northland Mines Oy. 16FCI1018-E0037. Puro-Tahvanainen. A., Viitala. L., Lundvall, D., Brännström, G. & Lundstedt, L., 2001. Torne – vesistön tila ja kuormitus (The River Tornio – state and loading of river system). Regional environmental publications 95, County Administrative Board of Norrbottens Report series Number 3/2001. Lapland Regional Environment centre, Rovaniemi, and County Administrative Board of Norrbotten. 242 pp. Ramboll, 2012a. 10.9_Baselines_Fish_Final. Ramboll, 2012b. Water Quality Objectives. Provided to SRK and Kaya as Excel Spreadsheet Documents. Salonen, V., Korkka-Niemi, K., Moreau, J., Hyttinen, O., Howett, P. & Savolainen, T., 2012. The Rautuvaara groundwater chemistry, 3D sedimentology and conceptual groundwater modelling study. 2nd Progress report for Northland Mines Oy. SMHI Swedish Meteorological and Hydrological Institute (2012) Vatten Web. Available from: http://vattenweb.smhi.se/ Springer, R.K. and L.W. Gelhar, 1991. Characterization of large-scale aquifer heterogeneity in glacial outwash by analysis of slug tests with oscillatory response, Cape Cod, Massachusetts, U.S. Geol. Surv. Water Res. Invest. Rep. 91-4034, pp. 36-40. SRK, 2011. Open Pit Mine Water Management Study, Hannukainen DFS, Finland. SRK, 2012a. Hydrological Impact Assessment for the Hannukainen Iron Ore-Copper_Gold Project, Finland. SRK, 2012b. Rautuvaara Hydrological Impact Assessment – Phase 4 Interim Report. SRK, 2012c. Open Pit Mine Water Management Study, Hannukainen Phase 2 DFS, Finland. United States Environmental Protection Agency, 2012. National Recommended Water Quality Criteria. Available from: http://water.epa.gov/scitech/swguidance/standards/current/index.cfm SRK. 2012c. U3920 - Kaunisvaara peat attenuation testwork Phase 3 Update – Memorandum to Northland Resources AB– May 2012 For and on behalf of SRK Consulting (UK) Limited

Sarah Lyle, Consultant, Hydrogeology

Tony Rex Corporate Consultant, Hydrogeology

Tammikuu, 2013 Sivu 359

SRK Consulting

Hannukainen HIA PHASE 2 – Main Report

SRK Consulting (UK) Limited

Tammikuu, 2013 Sivu 360

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE A

PINTAVEDEN LUOKITUS

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE B

PINTAVEDEN MITTAUSKÄYRÄT

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE C

PINTAVEDEN MALLINNUS

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE D

KAIRAUSPÖYTÄKIRJAT

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE E

SLUG TESTIN ANALYYSI

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE F

POHJAVEDEN LAATUA KOSKEVAT TIEDOT

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE G

POHJAVEDEN ELPYMISEN ARVIOINTI

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE POHJAVEDEN PINNAN SEURANTA

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE POHJAVESIMALLINNUS

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

SRK Consulting Viitteen lähdettä ei löytynyt.

Hannukainen HIA PHASE 2 – Technical Appendix Virhe.

LIITE J J

GEOKEMIALLINEN MALLINNUS

Tammikuu, 2013 Page Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1 of Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.1

LIITE K K

KEINOTEKOINEN LOUHOKSEN TÄYTTÖ

Tammikuu, 2013 Sivu 2

Liite 13 Kolarin Hannukaisen alueen maaperän kerrostumat ja pohjavesigeologiset olosuhteet

Tiiviselmä: Kolarin Hannukaisen alueen maaperän kerrosuma ja pohjavesigeologise olosuhee Veli-Pekka Salonen Johdano Ympäristötutkimuksilla on kaivoshankkeissa kasvavan tärkeä merkitys, koska on havaittu, että puutteellisin tiedoin toteutettu kaivostoiminta voi aiheuttaa pahimmillaan monenlaisia ympäristöongelmia. Ongelmat ovat kuitenkin vältettävissä, mikäli uhkatekijät tunnetaan jo ennakolta niin että niihin voidaan kaivostoiminnan toteutusvaiheessa varautua. Ympäristövaikutukset vaihtelevat kaivoskohteesta toiseen johtuen monesta eri tekijästä. Niitä ovat itse malmin ja sen sivukivien ominaisuudet, hyödynnettävät metallit, kaivostekniikka, rikastustekniikka sekä luonnonolosuhteet ilmastotekijöistä geologisiin taustatekijöihin. Pohjavesiin liittyvät ympäristökysymykset ovat usein keskeisiä, sillä niillä saattaa olla laaja-alaisia vaikutuksia, ja toisaalta niiden tuntemus on usein vähäistä. Hannukaisen suunniteltu kaivosalue sijoittuu maaperägeologisesti erityisen haastavalle alueelle, jossa tiedettiin jo etukäteen olevan poikkeuksellisen paksuja ja monimutkaisia maaperän kerrostumia, ja joiden pohjavesivarastoista tai pohjaveden yhteyksistä pintavesiin oli varsin niukasti ennakkotietoa. Tämän vuoksi Helsingin yliopiston geologian osasto ja Northland Mines Finland sopivat tutkimusyhteistyöstä, jossa kaivosalueen ympäristögeologisia olosuhteita selvitettäisiin kaivoshankkeen suunnittelua tukevalla tavalla. Raportissa kuvataan kesällä 2011 tehtyjen tutkimusten tulokset neljän eri osaprojektin muodossa. Tämä suomenkielinen tiivistelmä esittää keskeiset tiedot samassa järjestyksessä kuin ne on raportissa esitetty. Tiivistelmässä viitataan myös joihinkin raportin kuviin käyttäen siinä sovellettua kuvanumerointia.

Maaperän kerrosumat Länsi-Lapin maaperäkerostumat tiedetään poikkeuksellisen paksuiksi ja monimutkaisiksi johtuen siitä että alue oli jääkausien aikana toistuvasti 92

ns. jäänjakajavyöhykettä, jossa mannerjäätikön alustaansa kohdistama kulutus oli heikkoa ja aikaisemmat kerrostumat säilyivät kulutukselta. Jäätikön vetäytyessä sen sulamisvesien lajittelemat hiekka-ja sorakerrostumat ovat hyvin yleisiä. Kaiken kaikkiaan maaperä on huomattavasti paksumpaa kuin Lapissa keskimäärin. Alueelta on löydetty lukuisia aikaisemmista jääkausista kertovia maaleikkauksia, joista Rautuvaaran entisen avolouhoksen seinämät tunnetaan parhaiten. Myös Kittilässä on löydetty monia kohteita (Naakenavaara, Tepsankumpu, Petäjäselkä), joissa on säilynyt viimeistä jääkausivaihetta vanhempia kerrostumia. Keskisen Lapin maaperän kerrosjärjestys ja jäätikköhistoria on kuitenkin vielä monilta osin selvittämättä, sillä kerrostumien luotettavia ajoituksia ei ole tehty tarpeeksi. Tämä pitää etenkin paikkansa sora- ja hiekkakerrostumien suhteen. Lapin maaperäkartoituksen perusteella tiedetään, että alueella on ainakin kaksi eri-ikäistä harjusysteemiä ja lisäksi eri-ikäisiä jokikerrostumia, joihin liittyy huomattavia pohjavesivarastoja. Vaikka niillä ei ole vedenhankinnan kannalta merkitystä, ovat ne tärkeä seikka suunniteltaessa kaivostoimintaa ja sen vesijärjestelyjä. Näin ollen nähtiin tärkeäksi tehdä maaperän syntyyn ja ikään liityvä erillinen tutkimus, jonka kohteena olivat erityisesti jo olemassaolevat mutta aikaisemmin tutkimattomat Laurinojan avolouhoksen irtomaaseinämät. Maaperätutkimuksen tarkoituksena oli myös antaa kiinnekohtia samaan aikaan suoritettujen maatutkaluotausten sekä pohjavesihavaintojen tulkinnoille. Maaperätutkimuksia varten Laurinojan avolouhoksen seinämästä puhdistettiin neljä leikkausta (Kuva: Fig. 1.3.). Lisäksi alueella tehtiin kahdeksan koekaivantoa ja havainnoitiin maa-ainesten ottopaikoilta maakerrostumien koostumusta ja ominaisuuksia (Fig. 1.2.). Kerrostumien suuntaelementtejä mitattiin, niistä tehtiin rakenne- ja raekoostumismäärityksiä ja niitä ajoitettiin neljällä OSL-näytteellä. Kaikista yksiköistä tutkittiin vedenjohtavuuskertoimia

ja moreenikerrostumista määritettiin niiden kivilajikoostumus. Tulokset on koottu yhteen kuvassa 1.13, jossa on esitetty kaavamaisesti Hannukaisen maaperän kehityksen tärkeimmät vaiheet. Maaperän paksuus Laurinojan leikkauksella on jopa 16 metriä, ja siinä on erotettavissa neljän eri jäätiköitymisvaiheen kerrostamia moreeneja sekä niiden välissä olevia hiekka- ja sorakerrostumia. Alin moreeniyksikkö (yksikkö 1 kuvassa 1.13) on rapautuneita malmikiviä sisältävä hiekkamoreeni, joka löytyi aivan leikkauksen pohjasta, välittömästi kallion päältä. Sen päällä on hiekkainen, hyvin lohkareinen moreenyksikkö (2), jota peittävät lustosavet ja -siltit (yksikkö 3), jotka ovat kerrostuneet jään patoamaan järveen. Jääjärvikerostuman päälle on kasautunut jokisoraa ja -hiekkaa (yksiköt 4 ja 5), joille saatiin 35 – 56 000 vuoden ikä. Ne osoittavat tämän jäätikkösyklin B olevan keskiVeikselin jäätiköitymisvaiheen ikäinen. Keskellä kerrossarjaa oleva moreeniyksikkö (6) on hyvin ohut, ja paikoin se on näkyvissä vain voimakkaina pohjoisesta etelään suuntautuneina työntörakenteina alla olevissa hiekoissa. Sen päällä ovat paksut keskikarkeiden hiekkojen kerrostumat, jotka on tulkittu jäätikköjoen suulle syntyneiksi deltakerrostumiksi. Ylimpänä kerrossarjassa on nuorimman jäätikkövaiheen (D) kasvuun ja sulamiseen liittyviä moreeni- (8) ja sorakerrostumia (9). Maaperää peittää yleisesti tuulen kerrostama hiekka (10), jonka paksuus vaihtelee puolen metrin ja metrin välillä. Havainnot vahvistivat nykykäsitystä, jonka mukaan alueella on vaikuttanut ainakin kolme erillistä jäätiköitymisvaihetta viime jääkauden aikana. Niiden yhteydessä jäätikkö on vuoroin edennyt kerrostaen moreeneja ja vuoroin sulanut, jolloin maaperään on kerrostunut jääjärvisavea, jokihiekkoja ja soraa, deltakerrostumia tai harjukerrostumia. Harjukerrostumat ovat pääasiassa vanhoja, viimeistä jäätiköitymistä edeltäviä (punaisella merkityt kartassa 1.14). Nuori, vihreällä merkitty harjujakso tavattiin vain aivan Laurinojan louhoksen tuntumassa. Kaikki kerrostumat ovat viime jääkauden, eli Veikselin aikaisia ja on merkillepantavaa, että hyvin vettä johtavat sorat ja hiekat ovat maaperän vallitseva kerrostuma. Kallioperä havaittiin koekaivannoissa pinnaltaan voimakkaasti rapautuneeksi.

Maaukaluoausen ulokse Maatutka (GPR) on geoysikaalinen tutkimuslaitteisto, jolla lähetetään maahan sähkömagneet-

tisia pulsseja, joiden takaisin heijastuvasta signaalista voidaan tehdä päätelmiä maaperän ominaisuuksista. Hannukaisissa tehdyn tutkauksen tavoitteena oli hankkia kattava aineisto, jonka perusteella voitaisiin arvioida maapeitteiden paksuutta, maaperän kerrosjärjestystä sekä pohjaveden esiintymistä koko suunnitellun kaivostoiminnan alueella. Maatutkaluotaus ja sen tulosten käsittely on raportissa esitetty kahtena omana kappaleenaan, joiden keskeiset tulokset on tiivistetty seuraavassa. Tutkimuksessa käytettiin mahdollisimman matalataajuisia (100 ja 50 MHz) antenneja, joiden läpäisevyys kuivilla hiekkaisilla mailla on varsin hyvä (jopa >45 m). Signaalin laatu pyrittiin saamaan mahdollisimman häiriöttömäksi käyttämällä suojaamatonta ns. matoantennia sekä välttämällä aitoja, sähkölinjoja ja maastokulkuvälineiden käyttöä. Käytännössä tutkaus suoritettiin jalkaisin laitteistoa kantaen ja vetäen niin että yhteensä prosessoitua linjastoa kertyi lopulta n. 100 km (taulukko Table 2.1, Fig. 2.3.) jakautuen 83 erilliseen profiiliin. Mittapisteet sidottiin koordinaatistoon GPS-laitteiston avulla ja tulosten prosessoinnissa sekä tulkinnoissa käytettiin ReflexW ja opendTect –ohjelmistoja. Tutkalinjojen maastokorkeudessa saavutettiin suuri tarkkuus, koska mittapisteet voitiin sitoa hyvin tarkkaan LIDAR-korkeusmalliin. Kun signaali oli prosessoitu (häiriöiden poisto, kohinan ja kerrannaiskaikujen eliminointi, signaalin homogenisointi sekä topografiakorjaus) voitiin sen perusteella tehdä tulkintoja maaperän kerrosjärjestyksestä ja pohjavesiolosuhteista. Tulkintoja vahvisti se, että maatutkauksen prosessituloksia voitiin verrata Laurinojan leikkauksen maaperägeologisiin havaintoihin, kuten on esitetty kuvassa 2.4. Tutka-aineistoissa voitiin havaita maaperän kolme kerrostumaelementtiä, jotka olivat Alin, Keskimmäinen ja Ylin kerrosekvenssi. Alin sekvenssi on pohjaveden kyllästämä, pohjaveden pinnan ollessa osapuilleen louhoslammen tasolla (190 m. mpy). Keskimmäinen sekvenssi on varsin deormoitunut ja siihen samoin kuin ylimpään sekvenssiin liittyi erillisiä pohjaveden kyllästämiä orsivesiosueita. Maapeitteiden paksuus ei korreloi suoraan topografian kanssa, vaan suuria kerrospaksuuksia tavattiin myös ylävimmillä alueilla kuten Kuervaaran rinteillä aina 280 metrin korkeuteen asti (Fig. 2.5.). Maastomuodoilla ei havaittu mitään lineaarisia, jäätikön alueelliseen kulutukseen liittyviä rakenteita, kuten ei myöskään selkeitä jokilaakson elementtejä. Topografialtaan tutkittu alue voidaan jakaa kol93

meen osa-altaaseen, joille annettiin nimet Laurinojan piilolaakso (LBV), Läntinen painauma (WD) ja Koillisallas (NEB). Laurinojan piilolaakso viettää kohti Äkäsjokea, Läntinen painauma on suoraan yhteydessä Valkeaojan laaksoon ja Koillisallas puolestaan Kuerjokeen (Kuva 5.1., s. 91). Tutkatulkinnassa ilmeni eräitä maaperän rakennepiirteitä, jotka eivät näy maanpinnan topografiassa. Eräs sellainen ovat Kuervaaran rinteillä olevat terassikerrostumat (Fig. 2.8.), jotka ovat ilmeisesti aikaisemman jääkauden sulamisen yhteydessä syntyneitä rantamuodostumia. Korkeimmillaan niitä on 260 metrin korkeudessa ja ne todennäköisesti liittyvät Keski-Veikselin jääjärven tai Eem-meren rantavoimien toimintaan. Toinen merkittävä ilmiö liittyi uomastoihin, joita on etenkin tutkimusalueen pohjoisosissa. Uomat ovat osin topografisesti erotettavissa, mutta toisinaan niissä on paksuja turvekerrostumia. Uomiin liittyy hiekkaisia ja soraisia särkkämäisiä kerrostumia ja ne voidaan tulkita Muonion jääjärven purkautumiskanaviksi, jotka jääkauden lopulla muodostivat tämän tästä kulkuansa vaihtaneen palmikoivan jokiverkoston. Prosessoidussa maatutka-aineistossa ilmeni myös vanhempia kanavarakenteita (esim. Fig. 2.9.), mutta niiden ikää tai syntymekanismia ei voida sen tarkemmin arvioida. Kaikkialla kerrostumissa ilmeni toistuvien jäätiköitymisten aiheuttamia siirrosrakenteita, mikä vahvistaa käsitystä alueen monimutkaisesta kerrostumishistoriasta. Tutka-aineistosta voitiin tulkita, että alueella on viisi erillista pohjavesivarastoa eli akvieriä: 1) Alimpana kerrossarjassa oleva lohkareikko/rakka. 2) Vanhimmat jokisorat ja –hiekat. 3) Keskimmäiseen jäätikkösysteemiin liittyvät deltakerrostumat. 4) Pinnimmainen moreeni ja siihen liittyvät harjukerrostumat. 5) Särkkähiekoilla täyttyneet jääjärven purkauskanavat. Pohjavesivarastoja erottaa kolme erillistä akvitardia, joilla tarkoitetaan huonosti vettä läpäiseviä yhtenäisi kerrostumia. Ne ovat: 1) Alimpana olevat jäätikköjärven hienosedimentit 2) Keskimoreeni ja 3) Ylin moreeni. Alin lohkareikko ja rakka yhtyy Kuervaaran terassirakenteisiin (Kuva 2.11) ja se toimii todennäköisesti tärkeänä aluellisena pohjavesiä keräävänä systeeminä. Laajimmat pohjavesivarat liittyvät ilmeisesti vanhoihin jokisoriin ja hiekkoihin, jotka osoittautuivat useimmiten täysin veden kyllästämiksi. Sen sijaan ylempänä olevissa akviereissä pohjavesi esiintyy usein pienialaisina rikkonaisina orsivesinä. Kaiken 94

kaikkiaan pohjavesigeologiset olosuhteet ovat hyvin monimuotoiset, ja niiden täydellinen ymmärtäminen edellyttää merkittävästi lisähavaintojen tekemistä etenkin Läntisen painaman ja Koillisaltaan alueelta. Laurinojan piilolaakso on parhaiten tunnettu ja sen pohjavesivarojen hallinta on jo nykytietojen valossa mahdollista. Raportin 3. osassa maatutka-aineisto yhdistettiin kairausaineistoihin ja maastohavaintoihin tavoitteena määrittää vedellä kyllästyneen aineksen tilavuutta, kallioperän topografiaa sekä muita pohjaveden esiintymiseen ja virtaukseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusalueen topografia on esitetty kuvassa 3.1. Aineistoon yhdistettiin noin 800 inventointikairauksen kalliopintatiedot sekä 20 pohjavesiputken sisältämä maaperäinormaatio. Topografiamalliin sidottuja maatutkapisteitä oli n. 24 000. Rakennemalli luotiin Gocad-ohjelmalla, jolla voitiin tasoittaa epätasaisen pistejakauman aiheuttamaa vääristymää (Kuva 3.3.) ja saada aikaan todellisuutta mahdollisimman hyvin vastaava kallion pintamalli (kuva 3.4.). Mallitulokset on esitetty 25 metrin ruutukoossa, koordinaatistona KKJ2. Pintamalli on 10 metrin ruudukossa, ja se perustuu LIDARaineistoon (Kuva 3.6.). Kalliopinta-aineisto prosessoitiin tarkistetuista kairaustiedoista, pohjavesiputkista ja paljastumatiedoista, joiden perusteella sähkömagneettisista aallonnopeuksista laskettiin kallionpinnan asema tutka-aineistossa (Kuva 3.11). Lopullinen kalliopinnan 3D geometria saatiin yhdistämällä näiden kaikkien aineistojen tiedot (Fig. 3.12). Kalliopinnan topografia on hyvin pienipiirteistä eikä maaperän paksuusvaihteluilla (kuva 3.13) näytä olevan suoraa yhteyttä kalliopinnan muotoihin. Maapeitteiden paksuus vaihtelee välillä 0 – 102 m, mediaanarvon ollessa 17,65 m ja keskiarvon 20.38 m (Kuva 3.14). Maapeitteiden kokonaistilavuus tutkitulla alueella on n. 1,8 km3. Sähkömagneettisten aaltojen etenemisnopeutta voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa maaperän huokosten vesikyllästyneisyyttä. Sedimenttien keskimääräiseksi aallonnopeudeksi saatiin 0,088 m/ns. Aallonnopeus on hitaampi (0,06) jos sedimentti on täysin veden kyllästämää, ja nopeampaa kuivilla hiekoilla (0,15 m/ns). Saatujen parametrien perusteella voitiin laskea, että Hannukaisten tutkimusalueen akvierien vesikylläisyysaste on 62,6 %. Edelleen arvioimalla sedimenttien alueelliseksi huokoisuudeksi 15 %, voidaan laskea, että tutkimus-

alueen pohjaveden kokonaismäärä on luokkaa 0,1 km3, eli 100 milj. m3. Tästä vesimäärästä noin kaksi kolmasosaa on hyvin vettä johtavissa hiekka- ja sorakerrostumissa. Valtaosa pohjavedestä on 15 – 25 metrin syvyydellä maanpinnasta, ja pinnanläheinen pohjavesi esiintyy hajanaisina orsivesialtaina, joilla ei ole alueellista merkitystä (Kuva 3.17). Sähkömagneettisen aallonnopeuden suhde maanpinnan korkeuteen (3.18) osoittaa, että alueellinen pohjaveden pinta asettuu 190 metrin korkeustasolle. Kuvassa 3.19 on esitetty pinta- (siniset nuolet) ja pohjavesien (punaiset nuolet) todennäköiset virtaussuunnat, jotka perustuvat maanpinnan ja vastaavasti kallionpinnan topografiseen malliin. Kalliokynnykset rajaavat potentiaaliset pohjavesivirtaukset edellä mainittujen kolmen osa-alueen (LBV, WD ja NEB) sisälle. Karttaa voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa mahdollisia haitta-aineiden kulkeutumisreittejä, mutta on muistettava, että tässä tarkastelussa ei ole huomioitu orsivesien, paineellisten pohjavesien tai maaperän todellisen vedenjohtavuuden vaihteluiden vaikutusta. Tulos kuitenkin viittaa vahvasti siihen, että Laurinojan piilolaakson alueella on parhaat edellytykset vesitaseen täydelliseen hallintaa myös kaivoksen ollessa toiminnassa. Sen sijaan Läntisen painauman alueella maanalaisilla vesilla on suora yhteys Valkeajokeen, samoin kuin Koillisaltaan alueella Kuerjokeen. Tässä käytössä olevan tutkimusaineiston perusteella on vaikea arvioida edes alustavasti, mikä tulisi olemaan Kuervitikon suunnitellun louhoksen vaikutus Koillisaltaan erittäin suuriin pohjavesivarastoihin, ja miten niiden yhteydet Laurinojan suuntaan muuttuisivat.

Pohjavesiukimukse Pohjavesitutkimusten tavoitteena oli kuvata tarkemmin pohjavesivarastojen eli akvierien ja pohjaveden liikettä hidastavien akvitardien ominaisuuksia, mitata maaperän vedenjohtavuuskertoimia sekä tehdä havaintoja pohjaveden pinnasta ja virtaussuunnista. Lisäksi kartoitettiin pohjavesien ja pintavesien yhteyksiä, määritettiin pohjaveden kemiallista ja isotooppikoostumusta sekä arvioitiin nykyisen pohjaveden seurantaverkon toimivuutta. Hannukaisten alueella on yli 20 eri konsulttien asentamaa pohjaveden tarkkailuputkea sekä useita syväkairausreikiä, joista on monitoroitupohjavedenpintaajalaatua.Näistä23putke-

sta kerättiin tässä raportoitavan tutkimuksen havainnot kesällä 2011. Putkikortit täydennettiin niin, että niitä voidaan tarkastella yhteneväisesti (Liite, App. 3, s. 82). Pohjavesiputkista ja pintavesistä otettiin perusvesikemiallisia näytteitä, metallinäytteitä ja stabiilien isotooppien määritysnäytteitä sekä mitattiin pH, happi ja sähkönjohtavuus kenttämittarilla. Kaikki näytteet on lueteltu taulukossa 4.1. ja niiden tulokset taulukoissa 4.2. – 4.4. Analyysit suoritettiin Helsingin yliopiston Geokemian laboratoriossa, minkä lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Northland Mines monitoroinnin yhteydessä analysoituja vedenlaatutietoja. Yhteensä 34 maaperänäytteestä tehtiin raekoostumukseen perustuvia vedenjohtavuusmäärityksiä, joita täydennettiin kuudella imeytystestillä. Maaperänäytteistä parhaimmat vedenjohtavuusarvot olivat harju- ja jokisorilla jotka edustivat yksikköjä 4 ja 5 (Taulukko 4.6.). Suurimmalla osalla näytteistä mitattiin kohtalainen vedenjohtavuus (K = 10-4 … 10-6 m/s). Moreeneilla ja silteillä oli huono vedenjohtavuus (10-7 – 10-8 m/s). Nämä yksiköt saattavat muodostaa orsivesiä pidättäviä akvitardikerrostmia. Pohjaveden purkautumista pintavesistöihin tutkittiin asentamalla minipietsometreja Äkäsjoen pohjaan sekä mittaamalla vesien lämpötilaa ja stabiilien isotooppien suhdetta. Veden happen ja vedyn stabiilien isotooppien suhde muuttuu haihdunnan seurauksena, jolloin keveämmät isotoopit poistuvat ja vesi rikastuu raskaampien isotooppien suhteen. Haihdunnalle altistunut pintavesi voidaan tällä keinolla tunnistaa pohjavedestä. Vesianalyysien ja pohjavesiputkien mittaukset osoittivat että alueen tarkkailuputkista vain muutama täytti kelvollisen monitorointiputken vaatimukset. Näitä hyviä kaivoja olivat BH101, BH103, BH109 ja SP312. Useimmiten kaivot oli asennettu liian mataliksi, jolloin niissä näkyy vain orsiveden pinta eikä akvierien syvemmistä osista saada mitään tietoa. Lisäksi muutamat pohjavesiputket olivat kuivia (BH402, HAN_OW_02S) tai niihin pääsi pintavettä (LAU11MET07, LAU11MET04, SP311). Kuvissa 4.7 – 4.10 on esitetty eräiden pohjavesiputkien sijainti maatutkaprofiililla. Liitteessä 1 pohjavesiputkien sijainti on esitetty kartalla. Pohjavesien analyysitulokset olivat ionitasapainon perusteella arvioituna korkealaatuisia ja joissakin (HAN=W 08D, SP305, SP310, SP317) ilmenee kaivosvaikutus jolloin vesi on Ca-Mg-SO4 –tyyppistä kun tyypilliset luonnolliset pohjavedet ovat Ca-CHO3-tyyppisiä (Fig. 4.14. 95

ja 4.15). Myös Äkäsjokeen purkautuvassa pohjavedessä on pietsometrinäytteen MP3 perusteella havaittavissa kaivosvaikutusta. Pohjaveden pinnankorkeus vaihteli 173,1 – 242,3 metrin korkeudella merenpinnasta ja veden pääasialliseksi virtaussuunnaksi havaittiin pohjois-eteläsuunta. On kuitenkin selvää, että enin osa pohjavedenpintahavainnoista liittyy paikallisiin olosuhteisiin eikä tämän aineiston perusteella voida tehdä päätelmiä alueellisen, syvällä olevan varsinaisen pohjaveden tasosta tai virtaussuunnista. Isotooppisuhteet osoittavat että tutkitut pohjavedet vastaavat δ18O-arvoltaan tyypillisiä Pohjois-Suomen arvoja (-15 … -14.5). Kuervaaran ja Laurinojan louhoslammikoiden vesi oli voimakkaimmin haihtunutta. Valkeajoen ja Kuerjoen isotooppisuhde osoittaa niiden saavan valtaosan vesistään pohjavesien purkautumisen myötä. Taulukossa 4.5 on esitetty tutkittujen vesien isotooppisuhteet ja kuvassa 4.13 niiden ryhmittyminen puhtaiksi pintavesiksi (vihreät), pohjavesiksi (siniset) tai niiden sekoitukseksi (punaiset symbolit). Yhteenvetona voidaan todeta, että Hannukaisen alueen pohjavesiolosuhteet ovat varsin mutkikkaat. Alueella on erittäin laajoja pohjavetta varastoivia kerrostumia, jotka liittyvät moreenipeitteisiin hiekka- ja soraesiintymiin. Yleisiä ovat myös pohjavettä pidättävät kerrostumat, joiden ansiosta orsivesiesiintymät ovat tavallisia. Pohjavesi on siis kahdessa tai jopa kolmessa kerroksessa. Alin pohjaveden taso on osittain paineellinen etenkin Laurinojan piilolaakson alueella.

Loppuyheenveo Osassa 5 on koottu yhteen tutkimuksen tärkeimmät havainnot, jotka on kiteytettävissä seuraavasti: Hannukaisen maaperässä on nähtävissä tietellisesti merkittävä monipuolinen kerrossarja, joka tarkentaa tietoja etenkin Keski-Veikselin ilmastovaiheen tapahtumista Lapissa. Pääosa Laurinojan leikkauksen kerrostumista on 35 000 – 55 000 vuoden ikäisiä, siis tuntuvasti nuorempia kuin aikaisemmin on oletettu. Maaperän kerrostumista noin 70 % on soraa ja hiekkaa, jotka liittyvat eri ikäisiin harju- ja jokikerrostumiin. Muonion jääjärven purkautumisen yhteydessä on syntynyt osittain hiekalla täyttynyt kanavaverkosto, joka näkyy erityisen selvästi Laulukarhakan – Aavahelukan 96

alueella. Moreenikerrostumat ovat ohuita ja epäjatkuvia ja niiden vedenläpäisevyys on vain kohtalainen, joten ne synnyttävät orsivesikerroksia. Pohjavedet esiintyvät kahdessa tai jopa kolmessa kerroksessa, ja niiden alin, alueellinen taso on 190 metrin tuntumassa. Sedimenttien paksuusvaihtelu on 0 – 102 metriä, mediaanipaksuuden ollessa 17,65 m. Tutkimusalueen koko oli 89,1 km2 ja siellä olevien maaperäkerrosten kokonaispaksuus on 1,8 km3. Alueella olevan pohjaveden määräksi arvioitiin 100 milj m3, josta enin osa on hyvin vettä johtavissa hiekka- ja sorakerrostumissa. Hiekkojen ja sorien vedenjohtokyky on hyvä (luokkaa 10-3 … 10-5 ms-1). Moreenien vedenjohtavuus on kohtalainen (10-5 … 10-6 ms-1) ja silteille sekä lustosaville saatiin laskennalliseksi K-arvoksi 10-7 … 10-8 ms-1. Vain osa alueen pohjaveden tarkkailuputkista täyttää niille asetetut laatuvaatimukset. Niitä ovat BH101, BH103, BH109, SP310 ja SP312, jotka osoittavat että alueen luonnollinen pohjavesi on Suomessa tyypillistä elektrolyyttiköyhää Ca-HCO3 –tyypin pohjavettä. Osa tarkkailuputkista edustaa orsivettä (SP304, SP305, SP314 ja SP317) ja osassa tarkkailuputkia (HAN0W 08D, SP305, SP310 ja SP317) näkyy aikaisemman kaivostoiminnan vaikutus kohonneena liukoisten aineiden määrinä, jolloin vedet ovat Ca-Mg-SO4 –tyyppiä. Vesien stabiilien isotooppien koostumusta voidaan käyttää tunnistettaessa pinta- ja pohjavedet toisistaan sekä määrittämällä niiden sekoitussuhdetta. Tulokset osoittavat, että pohjavettä purkautuu Laurinojan suunnasta Äkäsjokeen ja että Kuerjoen ja erityisesti Valkeajoen vesi on pääasiassa pohjavettä. Kalliokynnykset ja sedimenttien esiintyminen jakaa pohjavedet kolmeen pääasialliseen altaaseen: Laurinojan piilolaakso (LBV), Läntinen painauma (WD) ja Koillisallas (NEB). Näistä Laurinojan piilolaakson pohjavedet ovat parhaiten hallittavissa suunnitellun kaivostoiminnan yhteydessä. Läntisen painauman pohjavesillä on suora yhteys Valkeajokeen ja Koillisaltaan rajaamilla pohjavesillä Kuerjokeen. Kuvassa 5.1. on suunnitellut kaivostoiminnat projisoitu karttapohjalle, jossa näkyy myös pohjavesiin ja vettä hyvin johtaviin kerrostumiin liittyviä tekijöitä. Vihreällä on merkitty harjujaksojen kulku, keltaisilla viivoilla kanavaverkosto ja sininen katkoviiva rajaa pohjavesialtaita, joiden sisällä pohjaveden virtaus toteutuu sinisten nuolien osoittamiin suuntiin.

Liite 14 Pohjavesialueluokitusten tarkistaminen



  

  

  



     



      

 



      

     

      



         



       



 

                    

           



   

        

       





                





     

     



 

     

     

        





 



        



       











                                                          





Kuervitikon avolouhos Kuervitikko open pit

Rikastushiekka-alue Tailings area Hannukainen

( ! SP312 g +233,89 gw +227,5

( ! SP313 g +238,69 dry

Selkeytysallas Clarification pond

Sivukivikasa 3 Waste rock dump 3

( !

SP314 g +246,49 gw +243,45

SP307 g +254,59 gw +250,91

SP316

( g +226,52 ! gw +224,34

( !

Sivukivikasa 1 Waste rock dump 1

SP308 g +223,77 gw +222,36

( !

Rikastamoalue Process plant

SP306 g +234,13 gw +231,84

SP303 ( g +220,29 ! gw +219,75

SP311

( g +216,26 ! gw +216,07

Hannukaisen avolouhos Hannukainen open pit

( !

SP304 g +209,39 gw +207,31

Sivukivikasa 2 Waste rock dump 2

12273117B Saivojärvi B

12273125 Kivivuopionvaara

12273124 Kivivuopionvaara

( ! 12273123 Kuervaara SP317 g +182,31 gw +179

SP305 g +189,29 gw +187,33

( !

( ! SP310 g +178,85 gw +172,8

12273117A Saivojärvi A

( !

Havaintoputki / Standpipe Pohjaveden virtaussuunta / Flow direction Pohjavesialueet / Groundwater areas

0,5

1 Km

Liite 1/82135610-02

Rikastushiekka-alue Tailings area Rautuvaara

12273128 Kurtakko

12273129 Kivikkopalo

12273130 Erihnäistenmaa

12273132 Sadinkankaanlampi

12273131 Juvakaisenmaa

( !

Havaintoputki / Standpipe Pohjaveden virtaussuunta / Flow direction

Rikastushiekka-alue Tailings area Juvakaisenmaa 0

0,5

1 Km

Pohjavesialueet / Groundwater areas

Liite 2/82135610-02

Liite 15 Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus

Vastaanottaja

Northland Mines Oy Asiakirjatyyppi

Raportti Päivämäärä

Elokuu 2012

VALKEAJOEN JA NIESAJOEN EKOLOGINEN LUOKITUS NORTHLAND MINES OY

Päivämäärä

14/8/2012

Laatija

Otso Lintinen

Tarkastaja

Nathan Gaasenbeek

Hyväksyjä

Jaana Hakola

Kuvaus

VALKEAJOEN JA NIESAJOEN EKOLOGINEN LUOKITUS

Viite

82135610-05

Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

NORTHLAND MINES OY

SISÄLTÖ

1. 1.1 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 4.

Yleistä ekologisesta luokituksesta Valkeajoen ja Niesajoen ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt menetelmät Valkeajoki Hydrologis-morfologiset tekijät Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Kalat Pohjaeläimet Valkeajoen ekologinen tila Niesajoki Hydrologis-morfologiset tekijät Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Kalat Pohjaeläimet Piilevät Niesajoen ekologinen tila Lähteet

1 2 3 3 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 7 9

NORTHLAND MINES OY

LIITTEET Liite 1 Valkeajoen ekologinen luokitus kalayhteisön rakenteen perusteella sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämät vertailuarvot pienille ja keskisuurille kangasmaiden joille Liite 2 Niesajoen ekologinen luokitus kalayhteisön rakenteen perusteella sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämät vertailuarvot pienille ja keskisuurille kangasmaiden joille

NORTHLAND MINES OY

YLEISTÄ EKOLOGISESTA LUOKITUKSESTA EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä painotetaan pintavesien ekologisen tilan luokittelua aikaisemman, Suomessakin vallalla olleen, fysikaalis-kemiallisen luokittelun sijasta. Ekologisen tilan luokittelu perustuu kunkin pintavesityypin vertailuolojen määrittämiseen. Suomessa on viranomaistyönä jaoteltu pintavesimuodostelmat erilaisiin tyyppeihin ja kullekin tyypille on määritelty vertailuarvot erilaisten biologisten tekijöiden suhteen. Ekologisen tilan luokittelussa tietylle pintavesimuodostelmalle, kuten joelle, lasketaan eri tekijöiden niin sanotut ekologiset laatusuhteet (ELS, engl. EQR=Ecological Quality Ratio), joiden avulla kohde luokitellaan määrättyyn ekologiseen luokkaan erikseen määriteltyjen luokkarajojen mukaisesti (Vuori ym. 2009). Ekologisia luokkia on viisi: Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (kuva 1).

Kuva 1. Ekologisen tilan luokat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan.

Ekologisen tilan luokan arviointi voi perustua erilaisten aineistojen varaan. Arvion luotettavuuteen sisältyy epävarmuustekijöitä, mistä syystä on tarpeen eritellä kattavaan ja suppeampaan biologiseen aineistoon perustuvat luokitukset. Vesimuodostumien jaottelu käytettävissä olevien aineistojen (luokittelun taso) mukaan on jokivesistöjen osalta seuraava (Vuori ym. 2009): 0) Ei luokittelua Tähän ryhmään luetaan vesimuodostumat, joista aineisto puuttuu tai on riittämätön, esim. vain yksittäisiä havaintoja. 1) Vedenlaatuluokitus Tähän ryhmään jaotellaan vesimuodostumat, joiden luokitteluun on käytettävissä riittävä aineisto fysikaalis-kemiallisten tekijöiden havaintoja. Tähän kategoriaan luetaan myös ne vesimuodostumat, joista on käytettävissä vain satunnaisia, epäedustavia biologisia havaintoja. 2) Suppeaan aineistoon perustuva luokittelu Tähän ryhmään ilmoitetaan sellaiset vesimuodostumat, joiden luokittelussa on ollut käytettävissä niukasti luokittelumuuttujien havaintoja ja niukasti luokittelun laatutekijöitä. Joet: Aineistoa fysikaalis-kemiallisesta vedenlaadusta sekä tietoa joko kaloista, pohjaeläimistä tai piilevistä. Niukaksi katsotaan biologisten tekijöiden osalta esim. yksittäisen vuoden ja/tai seurantapaikan havaintoaineisto sekä fysikaaliskemiallisten tekijöiden osalta aineisto, joka kattaa esim. jokivesissä tulva- ja alivirtaamajaksoja vain muutamilta vuosilta. Suppeaan aineistoon perustuvassa luokittelussa korostuu kuvattu ihmistoiminnan vaikutusten arviointi.

NORTHLAND MINES OY

3) Laajoihin aineistoihin perustuva luokittelu Tähän ryhmään voidaan lukea ne vesimuodostumat, joiden luokittelussa on käytössä useiden laatutekijöiden ajallisesti ja paikallisesti edustavaa aineistoa. Joet: Edustavia havaintoaineistoja sekä vedenlaadusta että vähintään kahdesta biologisesta laatutekijästä (piilevät, pohjaeläimet, kalat). Mikäli vesimuodostuman paineet (hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, kuormitus) ja vedenlaadun vaihtelu tunnetaan hyvin ja mikäli aineistoa on kattavasti kaikista biologisista tekijöistä, voidaan myös yksittäisiin näytteenottovuosiin ja -paikkoihin perustuvat luokittelut lukea tähän ryhmään. Myös tässä tapauksessa on esitettävä luokan määräytymisen tueksi riittävä tieto sekä paineista että vaikutuksista. 4) Arvio muiden vesimuodostumien tietoihin perustuen Harkinnan mukaan voidaan vesimuodostuman todennäköinen tila arvioida ryhmittelyn periaatteita soveltaen käyttämällä saman maantieteellisen alueen muista vastaavan tyyppisistä vesimuodostumista saatavilla olevaa tietoa. Jokivesistöissä ja soveltuvin osin myös järvissä voidaan hyödyntää ylä- tai alapuolisten muodostumien luokittelutietoja, mikäli kuormituksessa ja luokiteltavien laatutekijöiden kannalta oleellisissa ympäristöolosuhteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, eivätkä tyyppien eroavaisuudet aiheuta esteitä. 1.1

Valkeajoen ja Niesajoen ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt menetelmät Hannukaisen kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi alueella on toteutettu monenlaisia ympäristötutkimuksia. Vesiympäristön nykytilaa on kartoitettu vesinäytteitä analysoimalla vuodesta 2007 lähtien ja myös vanhempi vedenlaatuaineisto on kerätty ympäristötietojärjestelmä Hertasta. Kalojen osalta alueen jokia on koekalastettu sähkökalastusvälineillä, pohjaeläimistöä on selvitetty potkuhaavimenetelmällä ja jokien päällyslevästöstä on tehty piilevätutkimus. Käsillä olevan aineiston perusteella tämän ekologisen luokittelun tason voidaan katsoa lukeutuvan luokkaan 3, eli ”Laajoihin aineistoihin perustuvaan luokitteluun”. Aineisto kattaa ajallisesti vain muutaman vuoden, vesinäytteiden osalta pidemmän ajan jakson, mutta ekologisen tilan määrittämiseksi käsillä on kuitenkin usean eri eliöryhmän tutkimustuloksia, joten luokittelun tulosta voidaan pitää kohtuullisen luotettavana. Kalayhteisöjen rakenteen käyttäminen jokien ekologisen tilan luokittelussa perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset täyttämään kehitettyyn menetelmään, jossa käytetään viittä erilaista muuttujaa kuvaamaan kalayhteisön ekologista tilaa. Aineisto ekologisen tilan luokittamiseksi kerätään sähkökalastamalla joen virta- tai koskipaikassa. Muuttujat ovat: kesänvanhojen lohikalojen tiheys koealueella, ympäristömuutoksille herkkien kalalajien suhteellinen osuus kalalajistossa, ympäristömuutoksia kestävien kalalajien suhteellinen osuus kalalajistossa, särkikalojen tiheys koealueella sekä kalalajien kokonaismäärä. Eri muuttujien indeksien arvoja laskettaessa käytetään Vehasen ym. (2006 ja 2010) esittelemiä kaavoja. Eri muuttujien saamien indeksiarvojen keskiarvosta saadaan joen kalayhteisön ekologista tilaa kuvaava kalaindeksin arvo, joka Valkeajoen ja Niesajoen tapauksessa suhteutettiin pienien kangasmaiden jokien vertailuarvoon, jolloin saatiin ekologisen laatusuhteen arvo kyseiselle joelle. Tutkimusaineisto kalaindeksien laskemiseksi on peräisin vuosina 2006 ja 2007 tehdyistä sähkökoekalastuksista (Salo, 2007). Raportti sähkökoekalastuksista on esitetty YVAselostuksen liitteenä 18. Pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti vesipuitedirektiivin vaatimuksia noudattaen. Kuvaus käytetystä menetelmästä on esitelty tutkimusraporteissa (Salo ym., 2008 ja Hamari, 2012), jotka on esitetty YVA-selostuksen liitteissä 16 ja 17. Aineistosta laskettiin jokien ekologisessa luokittelussa käytettävät kolme luokkamuuttujaa: tyypille ominaiset taksonien lukumäärä, tyypille ominaisten EPT-heimojen lukumäärä sekä yhteisöjen samankaltaisuuden astetta kuvaava PMA-

NORTHLAND MINES OY

indeksi. Vertailun vuoksi aineistosta laskettiin myös ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi, eli likaantumisindeksi (BMWP), joka perustuu eri pohjaeläinheimojen erilaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. Piilevänäytteenotossa noudatettiin Suomessa käytettävää standardia SFS-EN 13946:2003 (Water quality - Guidance standard for the routine sampling and pretreatment of benthic diatoms from rivers). Jokainen piilevälajiesiintymä mitattiin ja tallennettiin käyttämällä OMNIDIAohjelmistoa. Ohjelma laskee esiintymistä ja muista kyseistä vesistöä koskevista tiedoista standardipuhtausindeksit. Piilevätietokanta voidaan jakaa 9 eri heimoon, 500 eri tyyppiin ja noin 13620 eri lajiin. Tässä tutkimuksessa saasteherkkyysindeksi (IPS), ravintopiileväindeksi (TDI), saastekestävyysprosentti (%PT) ja happamuusindeksi (ACID) on laskettu käyttäen OMNIDIA-ohjelmistoa.

VALKEAJOKI

2.1

Hydrologis-morfologiset tekijät Valkeajoki (vesistöaluekoodi 67.344, kuva 2) laskee Äkäsjokeen ja sen valuma-alue on kooltaan 53 km2. Joki saa alkunsa Pakasaivon rotkojärvestä, mutta muita järviä jokireitillä ei ole. Valkeajoki virtaa esteettä koko pituudeltaan. Joen puolivälissä uoman ulkopuolelle on aikoinaan rakennettu kalankasvatusallas, joka saa vetensä Valkeajoesta. Allas ei kuitenkaan muodosta kulkuestettä itse joelle, eikä se merkittävästi vähennä virtaamaa joen pääuomassa. Valkeajoki saa pääosan vedestään ympäröiviltä pohjavesialueilta (Rex, T. ym. 2012). Sen rannat ovat pääosin alavia ja soistuneita.

NORTHLAND MINES OY

Kuva 2. Hannukaisen kaivoshankkeen alueella sijaitsevat vesistöt valuma-alueittain.

2.2

Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Veden laatua on tutkittu Hannukaisen kaivoshankkeen perustilaselvityksissä (Northland Resources S.A. 2011). Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-selostuksessa kuvataan perustilaselvityksen raporttiin perustuen Valkeajoen veden laatua seuraavasti: Valkeajoen veden pH on vaihdellut välillä 6,2–7,4 ja se on ollut keskimäärin lähes neutraali 6,9. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä tai erinomainen. Joen happipitoisuuden (keskiarvo 94 %) on ollut pääosin erinomainen ja sähkönjohtavuus 2,6 mS/m alhainen. Valkeajoen kesän keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (15 µg/l) kuvaavat lievästi rehevää ja kokonaistyppipitoisuudet (82–104 µg/l) karua vesistöä. Kasvua rajoittava minimiravinne on typpi. Valkeajoen ja Kivivuopionojan (Valkeajoen sivujoen) metallipitoisuudet ovat olleet rautaa lukuun ottamatta selvästi alhaisempia kuin talousvesille asetetut vaatimukset ja

NORTHLAND MINES OY

suositukset. Valkeajoen veden keskimääräinen rautapitoisuus 104–137 µg/l on ollut matalampi kuin talousvedelle asetetut laatusuositukset. Valkeajoen metallipitoisuudet ovat olleet jokaisessa yksittäisessä näytteessä matalampia kuin EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi määritellyt kriteeriarvot. 2.3

Kalat Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuspiirissä sijaitsevalla Valkeajoella on tehty sähkökoekalastuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. Kattavin kolmen poistopyynnin sähkökoekalastus tehtiin vuonna 2007 kahdella koealalla (Valkeajoki 1 ja Valkeajoki 6). Tämä ekologinen luokittelu kalojen osalta perustuu tämän vuonna 2007 tehdyn sähkökoekalastuksen tuloksiin. YVA-selostuksen liitteessä 18 on esitetty raportti sähkökoekalastuksista. Liitteessä 1 on esitetty taulukko kalaindeksien laskennasta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämät ekologisen tilan luokkarajat. Molempien havaintopaikkojen tulosten mukaan Valkeajoki kuuluu kalayhteisön rakenteen perusteella ekologiseen luokkaan erinomainen.

2.4

Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimukset Valkeajoella on toteutettu vuosina 2007 ja 2011. YVAselostuksen liitteissä 16 ja 17 on raportit pohjaeläintutkimuksien tuloksista. Raporteissa on laskettu ympäristöhallinnon ohjeiden mukaiset pohjaeläimistön ekologista tilaa kuvaavien indeksien arvot. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty Valkeajoen tyyppiominaisten taksonien kokonaismäärään ja tyyppiominaisten EPT-heimojen kokonaismään perustuvien luokitusindeksien arvot. Kaikkien pohjaeläinyhteisöjen ekologista tilaa kuvaavien indeksien perusteella Valkeajoen pohjaeläimistön ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Taulukko 1. Havaittujen tyyppiominaisten taksonien kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). E=Erinomainen. Näytealue

Valkeajoen

ylempi

Valkeajoen

näytepiste

näytepiste 17

Tyyppilajit

Odotusarvo

ELS

1,00

1,13

Luokka

alempi

Taulukko 2. Havaittujen tyyppiominaisten EPT-heimojen kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). E=Erinomainen. Näytealue

2.5

Valkeajoen

ylempi

Valkeajoen

näytepiste

Tyyppiheimot

Odotusarvo

ELS

0,89

1,00

Luokka

alempi

Valkeajoen ekologinen tila Valkeajoen ekologisen tilan luokittaminen perustuu vain muutaman vuoden tutkimusaineistoon, mutta kaikkien tulosten ollessa samansuuntaisia, voidaan joen ekologista tilaa arvioida kohtuullisen hyvin. Valkeajoen veden hyvän kemiallisen laadun, pohjaeläinyhteisön erinomaisen tilan, kalaston rakenteen erinomaisen tilan sekä eliöstön esteettömän kulkumahdollisuuden perusteella Valkeajoen voidaan arvioida kuuluvan eko-

NORTHLAND MINES OY

logiselta laadultaan luokkaan erinomainen. Joen luonnontilaisuutta laskee ainoastaan keskivaiheen vierelle rakennettu kala-allas, joka ei kuitenkaan merkittävästi heikennä joen ekologista tilaa.

NIESAJOKI

3.1

Hydrologis-morfologiset tekijät Niesajoki on Rautuvaaran alueen pääjoki (vesistöaluekoodi 67.36, kuva 1). Niesajoen vesistöä on muokattu voimakkaasti. Rautuvaaran kaivostoimintojen aikana joen yläjuoksun alue on johdettu pois alkuperäiseltä valuma-alueeltaan virtaamaan Kylmäojan kautta Äkäsjoen valuma-alueelle. Alkuperäiseen Niesajoen jokilaaksoon rakennettiin Rautuvaaran kaivoksen aikana Niesan allas raakaveden käytön ja rikastushiekan varastoimisen sekä jäteveden käsittelyn tarpeita varten. Vittajärvi sijaitsee altaan itäpuolella ja se muodostaa Niesajoen latvavesistön. Niesajoen valuma-alue kattaa nykyisin noin 75 km2 suuruisen alueen. Niesajokeen ei laske merkittäviä sivujokia. Niesajoki laskee Muonionjokeen Äkäsjoen eteläpuolella Saarenputaan kohdalla, ylävirtaan Kolarin kuntakeskukseen nähden.

3.2

Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-selostuksessa kuvataan pintavesien perustilaselvitykseen perustuen Niesajoen veden laatua seuraavasti: Niesajoen vesi on vähähumuksista. Veden väriluku ja CODMn -pitoisuuden kasvavat hieman jokea alaspäin mentäessä. Veden keskimääräiset pH-arvot ovat vaihdelleet välillä 6,8–7,2. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomainen. Niesajoen jokipisteiden happitilanne on ollut hyvä. Niesajoen altaassa happitilanne on ollut pääosin tyydyttävä, mutta kevättalvella se on ollut ajoittain myös heikko. Vesien keskimääräiset sähkönjohtavuudet ovat vaihdelleet välillä 12–35 mS/m. Korkeimmat sähkönjohtavuusarvot on mitattu Niesajoen altaalla ja altaasta pois virtaavasta vedestä. Niesajoen altaan kesäaikainen keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 1571 µg/l kuvaa erittäin rehevää vesistöä ja kokonaisfosfori 17 µg/l lievästi rehevää vesistöä. Kuitenkin kesäaikaan joen alaosan keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (14 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet (334–370 µg/l) kuvaavat rehevyydeltään karua vesistöä. Sen sijaan joen yläosalla kesäajan keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (611 µg/l) kuvaa rehevää ja kokonaisfosforipitoisuus (21 µg/l) lievästi rehevää vesistöä. Niesajoessa kasvua rajoittava minimiravinne on fosfori. Niesajoen vesien metallipitoisuudet ovat olleet rautaa ja mangaania lukuun ottamatta alhaisempia kuin talousvesille asetetut vaatimukset ja suositukset. Rautapitoisuudet ovat olleet kuitenkin luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Enimmäkseen Niesajoen veden metallipitoisuudet ovat olleet matalampia kuin EU:n vesiekologiasysteemien suojelemiseksi säätämät kriteeriarvot. Korkeimmat mitatut alumiinipitoisuudet Niesajoen alajuoksulla, elohopea-arvot joen keskivaiheen alaosalla, ja kuparipitoisuudet Niesajoen altaalla ovat ylittäneet EU:n säätämät kriteeriarvot yksittäisillä näytekerroilla. Niesajoen altaasta mitatut mangaani-, kupari-, koboltti-, ja sinkkipitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla mittauspisteillä saadut arvot. Altaasta ulosvirtaavissa vesissä on korkeampia arseeni-, nikkeli- ja uraanipitoisuuksia kuin mittaustuloksissa, joita on saatu muilta tarkkailupisteiltä. Niesajoen yläosalla altaan metallipitoisuuksia nostavat Yl-

NORTHLAND MINES OY

läksen jätevedenpuhdistamon jätevedet ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta pois johdetut vedet. Niesajoen metallipitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin vastaavat Äkäsjoen vesistä mitatut pitoisuudet. 3.3

Kalat Rautuvaaran alueelta laskevan Niesajoella on tehty sähkökoekalastuksia Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta (YVA-selostuksen liite 18). Joella kalastettiin yhteensä neljällä koski- tai virtapaikalla, kahdella vuonna 2006 ja kahdella vuonna 2007. Tutkimuspisteet olivat: NLW, N10, N5 ja Juvakaisenmaankoski. Sähkökalastukset toteutettiin elosyyskuun aikana. Tämä ekologinen luokittelu kalojen osalta perustuu näihin vuosina 2006 ja 2007 tehtyjen sähkökoekalastusten tuloksiin. Liitteessä 2 on esitetty taulukko kalaindeksien laskennasta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämät ekologisen tilan luokkarajat. Kaikkien neljän havaintopaikan tulosten mukaan Niesajoki kuuluu kalayhteisön rakenteen perusteella ekologiseen luokkaan erinomainen.

3.4

Pohjaeläimet Niesajoen alaosa kuului BMWP-indeksin perusteella varsin korkean biologisen likaantumisriskin kohteisiin, eli Niesajoen alaosa on varsin luonnontilainen ja siten pohjaeläinlajistossa on myös runsaasti likaantumiselle herkkiä lajeja. Niesajoen yläosa poikkesi joen alaosasta sekä likaantumisindeksin että taksonimäärän suhteen. Tyyppiominaisten taksonien määrä saavutti ekologisen laatusuhteen vertailuarvon Niesajoen alaosalla. Niesajoen ylempi näytealue sai hieman alempaa näytteenottoalue matalamman, hyvän ja erinomaisen luokan rajalle sijoittuvan arvon. Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärän perusteella molemmat näytealueet sijoittuivat luokkaan erinomainen. Tarkemmin ekologista luokittelua pohjaeläimistön kannalta on kuvattu YVA-selostuksen liitteessä 17. Kokonaisuutena pohjaeläimistön kannalta arvioituna Niesajoen alaosa on lähellä luonnontilaa, mutta yläosalla ihmistoiminnan vaikutus on nähtävissä matalampina indeksien arvoina.

3.5

Piilevät Piilevänäytteet otettiin Niesajoesta elokuussa 2009. Näytteet otettiin joesta, noin 10– 15 kivestä. Eri OMNIDIA-tietokoneohjelman avulla laskettujen indeksien mukaan suurin osa pohjalevänäytteistä osoittaa veden olevan laadultaan joko erinomaista tai hyvää (taulukko 3). Taulukko 3. OMNIDIA-ohjelmistolla lasketut indeksit (WSP Environmental 2010). IPS = saasteherkkyysindeksi, EK = Ekologisen laadun indikaattori, TDI = Ravintopiileväindeksi, %PT = Saasteenkestävyysprosentti, ACID = Happamuusindeksi.

Niesajoki

IPS

TDI

%PT

Hyvä

Rehevä

Erinomainen

ACID Lähes neutraali

3.6

Niesajoen ekologinen tila Niesajoen ekologisen tilan luokittaminen perustuu vain muutaman vuoden tutkimusaineistoon, mutta kaikkien tulosten ollessa samansuuntaisia, voidaan joen ekologista tilaa arvioida kohtuullisen hyvin. Niesajoen veden laatu on joen alaosalla hyvä, mutta yläosalla Niesan altaan alapuolella veden laadussa on nähtävissä ihmistoiminnan vaikutuksesta hieman kohonneita ainepitoisuuksia. Kalayhteisöjen rakenteen perusteella sekä Niesajoen ala- että yläosa sijoittuvat ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen. Pohjaeläintutkimukset osoittavat joen yläosan

NORTHLAND MINES OY

olevan ekologiselta tilaltaan kuitenkin heikommassa kunnossa kuin joen alaosa. Piileväanalyysien perusteella Niesajoki luokiteltiin luokkaan hyvä. Ottaen huomioon Niesajoen vastaanottavan Ylläskeskuksen puhdistelut jätevedet ja Rautuvaaran vanhan kaivoksen rikastushiekka-altaalta suotautuvat metallipitoisuudet sekä joen morfologiaan Rautuvaaran kaivoksen rakentamisen aikana tehdyt valumaaluemuutokset kääntämällä joen alkuperäinen yläosa virtaamaan Äkäsjokeen, voidaan Niesajoen nykyinen yläosa kuitenkin eliöstörakenteen hyvän tilan perusteella arvioida kuuluvaksi luokkaan hyvä ja joen alaosa luokkaan erinomainen. Kokonaisuutena Niesajoki voidaan sijoittaa ekologiselta tilaltaan luokkaan hyvä, jos sitä verrataan muihin lähialueella sijaitseviin vastaaviin jokiin, kuten Äkäsjokeen, johon myös kohdistuu ihmistoiminnan vaikutuksia hajakuormituksen muodossa.

Espoossa elokuun 14. päivänä 2012 Ramboll Finland Oy

Jaana Hakola

Otso Lintinen

MMM (kalatalous)

Projektipäällikkö

NORTHLAND MINES OY

LÄHTEET Hamari, S., 2012. Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011. Lapin Vesitutkimus Oy. 10.2.2012. Northland Mines Oy. Northland Resources S.A. 2011. Surface water baseline study of Sahavaara, Tapuli, Hannukainen, Rautuvaara and Äkäsjokisuu project areas. Draft 1.1 (5.1.2011). Rex, T, Lyle, S. 2012. Hydrological impact assessment for the Hannukainen Iron orecopper-gold project, Finland. SRK Consulting (UK) Limited. UK4518. Draft, March 2012. Salo, J., 2007. Fish population studies for the Kolari and Pajala Mining project. Lapin Vesitutkimus Oy. 28.11.2007. Northland Resources Inc. Salo, J., Hamari, S, 2008. Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset. Lapin Vesitutkimus Oy. 27.2.2008. Northland Mines Oy. Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2006. Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja nro 398. Helsinki. Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2010. Environmental assessment of boreal rivers using fish data - a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management and Ecology, 2010, 17, 165-175. Blackwell Publising Ltd. WSP Environmental Oy. 2010. Benthic Diatom Sampling. Kolari-Pajala. Tapuli (SWE), Hannukainen (FIN), Rautuvaara (FIN). 20 July 2010. Northland Mines Oy Vuori, K-M., Mitikka, S., Vuoristo, H. 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 2009. Suomen ympäristökeskus.

0-1

LIITE 1 VALKEAJOEN

EKOLOGINEN

LUOKITUS

KALAYHTEISÖN

RAKENTEEN PERUSTEELLA SEKÄ RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN

MÄÄRITTÄMÄT

VERTAILUARVOT

PIENILLE JA KESKISUURILLE KANGASMAIDEN JOILLE

Kalaindeksien laskemisessa on käytetty kaavoja (kaavat 2,3,4,5,ja 6), jotka on esitetty julkaisuissa: Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2006. Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja nro 398. Helsinki. Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2010. Environmental assessment of boreal rivers using fish data - a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management and Ecology, 2010, 17, 165-175. Blackwell Publising Ltd. VALKEAJOKI, ekologinen luokitus kalaindekseihin perustuen

Valkeajoki 1 havainnot a b c d e Valkeajoki 1, indeksien arvot

Valkeajoki 6 havainnot a b c d e Valkeajoki 6, indeksien arvot

särkikalojen tiheys aarilla 0 0,98743839 17,618992 0,28525038

toleranttien lajien suhteellinen osuus 0,33 0,9887648 6,6118672 11,632848

Kaava (2) 0,95

Kaava (3) 0,13

särkikalojen tiheys aarilla 0 0,98743839 17,618992 0,28525038

toleranttien lajien suhteellinen osuus 0,00 0,9887648 6,6118672 11,632848

Kaava (2) 0,95

Kaava (3) 0,87

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus 0,67 0 1

Kaava (4) 0,67

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus 1,00 0 1

Kaava (4) 1,00

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla 27,3 0,99087072 7,6590874 0,58961435

Kaava (5) 0,99

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla 24,5 0,99087072 7,6590874 0,58961435

Kaava (5) 0,99

lajilukumäärä 3 0,20884111 0,57341664 -0,13088887 0,010000817 -0,000260657 Kaava (6) 1,00

lajilukumäärä 2 0,20884111 0,57341664 -0,13088887 0,010000817 -0,000260657 Kaava (6) 0,91

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

1,00

0,75

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

0,94

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

1,26

Vuoden 2008 kalojen ekologisen luokituksen vertailuarvot ja luokkarajat jokityypeittäin ja muuttujittain. Teoksesta: Vuori, K-M., Mitikka, S., Vuoristo, H. 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 2009. Suomen ympäristökeskus.

0-2

LIITE 2 NIESAJOEN

EKOLOGINEN

LUOKITUS

KALAYHTEISÖN

RAKENTEEN PERUSTEELLA SEKÄ RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN

MÄÄRITTÄMÄT

VERTAILUARVOT

PIENILLE JA KESKISUURILLE KANGASMAIDEN JOILLE

Kalaindeksien laskemisessa on käytetty kaavoja (kaavat 2,3,4,5,ja 6), jotka on esitetty julkaisuissa: Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2006. Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja nro 398. Helsinki. Vehanen, T., Sutela, T., Korhonen, H. 2010. Environmental assessment of boreal rivers using fish data - a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management and Ecology, 2010, 17, 165-175. Blackwell Publising Ltd. NIESAJOKI, ekologinen luokitus kalaindekseihin perustuen

särkikalojen tiheys aarilla

toleranttien lajien suhteellinen osuus

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla

0,00

1,00

2,9

a b

0,98743839 17,618992

0,9887648 6,6118672

0 1

0,99087072 7,6590874

0,20884111 0,57341664

0,28525038

11,632848

Niesajoki new LWR havainn Vakiot

0,58961435

d e

-0,13088887

Kaava (3)

Kaava (4)

Kaava (5)

Kaava (6)

0,95

0,87

1,00

0,42

0,91

0,83

0,75

särkikalojen tiheys aarilla

toleranttien lajien suhteellinen osuus

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla

lajilukumäärä

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

Vakiot

0,00

1,00

0,6

a b

0,98743839 17,618992

0,9887648 6,6118672

0 1

0,99087072 7,6590874

0,20884111 0,57341664

0,28525038

11,632848

0,58961435

-0,13088887

Kaava (3)

Kaava (4)

Kaava (5)

Kaava (6)

0,95

0,87

1,00

0,16

0,91

0,78

0,75

särkikalojen tiheys aarilla

toleranttien lajien suhteellinen osuus

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla

lajilukumäärä

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

Vakiot

0,00

0,75

a b

0,98743839 17,618992

0,9887648 6,6118672

0 1

0,99087072 7,6590874

0,20884111 0,57341664

0,28525038

11,632848

0,58961435

d e Niesajoki N5, muuttujien arvot

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

-0,13088887

1,03

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

0,010000817 -0,000260657 Kaava (2)

Kaava (3)

Kaava (4)

Kaava (5)

Kaava (6)

0,95

0,87

0,75

0,11

0,98

0,73

0,75

ihmistoiminnall e herkkien lajien suhteellinen osuus

0+ -vuotiaat lohikalat aarilla

lajilukumäärä

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

0,94

0,75

särkikalojen tiheys aarilla

toleranttien lajien suhteellinen osuus

Niesajoki havainnot

Vakiot

0,00

1,00

10,8

Juvakaisenmaankoski

a b

0,98743839 17,618992

0,9887648 6,6118672

0 1

0,99087072 7,6590874

0,20884111 0,57341664

0,28525038

11,632848

0,58961435

d e Niesajoki, muuttujien arvot Juvakaisenmaankoski

1,10

0,010000817 -0,000260657 Kaava (2)

Niesajoki N10, muuttujien arvot

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

0,010000817 -0,000260657

d e

Niesajoki N5 havainnot

VERTAILUARVO (Pienet kangasmaiden joet) 0,75

Kaava (2) Niesajoki new LW R, muuttujien arvo

Niesajoki N10 havainnot

lajilukumäärä

INDEKSIARV O (keskiarvo viiden eri kaavan tuloksista)

-0,13088887

0,98

EQR (Ecological Quality Ratio) = ELS (Ekologinen laatusuhde) = Havaittu arvo/Vertailua rvo

0,010000817 -0,000260657 Kaava (2)

Kaava (3)

Kaava (4)

Kaava (5)

Kaava (6)

0,95

0,87

1,00

0,98

0,91

1,25

Liite 16 Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

5199a 5200a 5201a

KOLARIN ALUEEN POHJAELÄINSELVITYKSET

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

NORTHLAND RESOURCES INC. KOLARIN ALUEEN POHJAELÄINSELVITYKSET 27.2.2008 Jyrki Salo, FM Sami Hamari, biologi FM SISÄLLYS

SIVU

1. 2.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

1. JOHDANTO Northland Resources Inc. tytäryhtiöineen (Northland Exploration Finland Oy, Northland Resources AB) suunnittelevat Suomen Kolarin ja Ruotsin Pajalan kuntien alueella sijaitsevien malmiesiintymien hyödyntämistä. Hankealueen ja sitä ympäröivien vesistöjen tilan selvittäminen kuuluu osana ympäristölupaprosessia, jolla pyritään riittävien tietojen hankkimiseen mahdollisen vaikutusalueen luonnon tilasta ja toisaalta saamaan vaikutusten arviointia ja seurantaa varten riittävät taustatiedot. Eräs perustilaselvitysten osa-alueista on pohjaeläinselvitykset. Näihin liittyen on Kolarin kunnan alueelta otettu loka-marraskuussa 2007 pohjaeläinnäytteitä kaikkiaan 24 näytealueelta (18 virtavesialuetta ja 6 järveä). Tässä raportissa esitetään näiden pohjaeläinselvitysten tulokset.

2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Selvitysalueen vesistöjen yleiskuvaus Kolarissa pohjaeläinnäytteenoton kohdealueet sijoittuivat Muonionjokeen ja sen pienempiin sivujokiin, Niesajokeen ja Äkäsjokeen sekä edelleen Äkäsjoen sivujokiin ja muutamiin järviin Äkäsjoen valuma-alueella (taulukko 1, liite 1). Samoihin hankkeisiin liittyen pohjaeläinnäytteenottoa on toteutettu myös Ruotsin puolella, jossa vesistöt olivat yleisilmeeltään Suomen puolen vesistöjä sameavetisempiä ja humuspitoisempia. Erityisesti Äkäsjoki sivujokineen on hyvin kirkasvetinen ja merkittävä myös kalaston kannalta mm. meritaimenen lisääntymisjokena. Tarkemmin selvitysalueiden vesistöjen vedenlaatuun keskitytään perustilaselvitysten vedenlaatuja käsittelevässä erillisessä raportissa. Näytteenotto toteutui pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Alustavasti näytteenottoalueeksi suunniteltiin myös toista Mannajoen pistettä, mutta joessa on käytännössä vain yksi näytteenottoon soveltuva virtapaikka, josta näytteet lopulta otettiin.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Taulukko 1. Kolarin pohjaeläinnäytealueiden koordinaatit. alue

vesistö

tunnus

pvm.

koordinaatit (KKJ)

Rautuvaara

Niesajoki Niesajoki Niesajoki Hannukaisenjärvi Kivivuopionoja Kivivuopionoja Kylmämaanoja Laurinoja Laurinoja Pirttijärvi Saivojärvi Valkeajoki Valkeajoki Äkäsjoki Äkäsjoki

4 N10 N5

5.10. 4.10. 5.10. 17.10. 4.10. 3.10. 4.10. 4.10. 4.10. 22.11. 17.10. 3.10. 3.10. 3.10. 3.10.

7483950 3361240 n. 200 m maantiesillan alapuolella 7489040 3368150 Kivikkopalon talvitien kohta 7486350 3365110 Paloselän metsäautotien yläpuoli 7497490 3371410 keskellä järveä 7498440 3368610 Pakasaivontien alapuoli n. 100 m 7501620 3368770 metsäautotien yläpuoli n. 30 m 7497210 3370080 pumppaamon kohta 7498640 3371260 maantien ja puronsuun välinen alue 7499000 3370950 kaivostien alapuolella n. 600 - 700 m 7496770 3370800 keskellä järveä 7497360 3368500 keskellä järveä vanhan puusillan alap. ennen 7498230 3368490 Kivivuopionojaa 7497310 3368790 maantiesillan yläpuoli n. 50 m 7496920 3368190 sillan alapuolinen koski 7497930 3370570 n. 250 m sillan yläpuolella

3.10.

7498960 3371840 Pulkkasaarten alapuolella

16.10. 11.l0. 16.10. 11.10. 11.10. 11.10. 22.11. 2.10.

7488200 3360500 keskellä järveä 7488800 3356080 Mannajoen ylittävän tien alapuoli 7490590 3357820 keskellä järveä Saarenputaan tienhaarasta n. 150 m 7485420 3361330 etelään 7488650 3355900 Mannajokisuulta n. 100 m ylävirtaan 7488470 3356190 n. 250 m Mannajokisuun alapuolella 7490100 3358940 keskellä järveä 7488250 3359040 maantien alapuoli n. 200 m jokisuulta

Hannukainen

Äkäsjoki Äkäsjokisuu

Halinkojärvi Mannajoki Mannajärvi Muonionjoki Muonionjoki Muonionjoki Pikku Mannajärvi Äkäsjoki

NL50 yläosa 6 L1 (suu) 2, yläpuoli E 1 1 6 5 6 Pulkkasaaret ap. 1 M2 1 M2/1 M3/1 M3/2 327

selite

Kuervaaran louhoksen kohta, n. 300 m

2.2. Näytteenottomenetelmät 2.2.1. Virtavesinäytteenotto

Virtavesinäytteenotossa sovellettiin uutta Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhteistyössä kehittämää vesipuitedirektiivin mukaista menetelmää (Vuori 2006). Menetelmässä otetaan vesistön valuma-alueen koko huomioiden kaksi tai kolme rinnakkaisnäytettä kultakin näytealueelta kolmelta eri pohjanlaatutyypiltä (karkea kivikko (iKi), pikkukivikko/soraikko (pKi), hienojakoinen aines (H)). Mikäli kolmea eri pohjanlaatutyyppiä ei löydy, jätetään puuttuvien tyyppien näytteet ottamatta. Käytännössä Suomen puolen virtavesien näytteenotossa pyrittiin aina ottamaan yhdeksän näytettä kultakin näytealueelta, joskin paikoin tiettyjen pohjanlaatutyyppien puuttumisen vuoksi päädyttiin kuuteen näytteeseen. Näytteenoton yhteydessä täytettiin POHJE -tietokannasta tulostettu pohjaeläinlomake, johon merkittiin keskeisinä tietoina mm. pohjan laadun, pohjakasvillisuuden, virrannopeuden ja näytteenottopaikan syvyyden tiedot. Näytteenoton yhteydessä näytepaikkojen sijainti määritettiin GPS -laitteella. Näytettä otettaessa haavi painettiin puron pohjaan ja sen edustalla potkittiin pohjaa kohtalaisen voimakkain, pyörittävin liikkein noin metrin matkalla haavista ylävirtaan päin. Näytteenoton kesto oli 30 sekuntia. Haaviin jäänyt aines seulottiin 0,5 mm: n seulalla, seulos siirrettiin säilöntäastiaan ja säilöttiin maastossa 70 % etanoliin. Näytteet otti iktyonomi Simo Paksuniemi.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

2.2.2. Järvinäytteenotto

Kultakin järveltä otettiin kolme rinnakkaisnäytettä Ekman-noutimella (näytteenottimen pa. 289 cm2) standardin ”Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta” (SFS 5076) mukaisesti. Näytteet otettiin jäähän tehdystä avannosta noin 70 cm:n etäisyydeltä toisistaan. Näytteet seulottiin paikan päällä ja kukin rinnakkaisnäyte säilöttiin erikseen noin 70 % etanoliliuokseen myöhempää määritystä varten. Näytteet ottivat iktyonomi Simo Paksuniemi sekä sertifioitu näytteenottaja Eerikki Tervo. 2.3. Näytteiden määritys ja analysointi 2.3.1. Virtavesinäytteet

Laboratoriossa näytteet poimittiin hyvässä valaistuksessa valkoiselta alustalta teollisuusluppia apuna käyttäen. Virtavesinäytteiden lajit määritettiin EPT-ryhmän (päivänkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset) ja kovakuoriaisten osalta lajitasolle ja myös muiden ryhmien osalta pääosin laji- tai sukutasolle. Määrityskirjallisuus on esitetty lähdeluettelossa. Pohjaeläimet määritti FL Lauri Paasivirta. Aineistosta laskettiin näytealuekohtainen ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi eli likaantumisindeksi (BMWP, Biological Monitoring Working Party), joka perustuu kullekin pohjaeläinheimolle ominaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. BMWP -indeksiä voidaan käyttää yhtenä veden laatuluokittelun kriteerinä (Armitage ym. 1983). Pisteytyksessä likaantumisen suhteen herkät heimot saavat korkean pistearvon ja likaantumista hyvin sietävät matalan (liite 2). Kunkin näytepisteen pistearvo määräytyy siinä esiintyvien yksittäisten heimojen pistearvon summana. Indeksi on kvalitatiivinen eikä huomioi yksilömääriä. Kun BMWP -indeksi suhteutetaan sen muodostaneiden heimojen lukumäärään, saadaan keskimääräinen vedenlaatupisteindeksi taksonia kohti (ASPT, average score per taxon). Korkeat ASPT:n arvot ovat tyypillisiä puhtaille ja monimuotoisille latvavesille ja matalat arvot ympäristöille, joissa esimerkiksi veden laatu on heikentynyt tai koskipaikoille tyypilliset virtavesiympäristön ominaisuudet ovat edustettuna heikosti. Pohjaeläinlajisto jaettiin ravinnonkäyttötapansa perusteella toiminnallisiin ryhmiin seuraavasti (Cummins & Klug 1979, Lax et al. 1993 ja Nilssonin (1996 ja 1997) mukaan): 1. Pilkkojat. Keräävät ja pilkkovat karkeaa kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko >1 mm). 2. Kerääjät. Syövät hienorakeista kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko <1 mm), jonka pinnalla elää bakteereja. 3. Suodattajat. Pyydystävät esim. pyyntiverkoin virran mukana ajelehtivaa hienojakoista elävää ja kuollutta ainesta. 4. Pedot. Pyydystävät muita pohjaeläimiä joko aktiivisesti tai pyydysten avulla. 5. Kaapijat. Laiduntavat leviä, erityisesti pohjaleviä erilaisilta kiinteiltä alustoilta. Tämän luokittelun perusteella pyrittiin arvioimaan pohjaeläimistössä näytealueiden välillä mahdollisesti olevia eroja. Joen koon ja pohjaeläinten ravinnonkäyttötapojen on oletettu muuttuvan säännönmukaisesti siirryttäessä pienistä latvapuroista suuriin jokiin (ks. Vannote et al. 1980). Lajimäärän on usein havaittu olevan suurimmillaan keskikokoisissa joissa (Allan 1995). Erot eri

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

ravinnonkäyttöryhmien runsauksissa kertovat vesistön pohjan ja ravintovarojen tilasta sekä niissä tapahtuvista muutoksista. 2.3.2. Järvinäytteet

Järvinäytteistä pohjaeläimet pyrittiin määrittämään kaikkien pohjaeläinheimojen osalta lajitasolle tarvittaessa näytteistä tehtyjä preparaatteja apuna käyttäen. Määrityskirjallisuus on esitetty lähdeluettelossa. Lajikohtaiset yksilömäärät sekä ryhmäkohtaiset biomassat määritettiin jokaiselta näytealueelta. Tulokset esitettiin kaavioin ja surviaissääskilajiston perusteella järvet luokiteltiin Saetherin (1979) esittämän järvityyppiyhteisöluokituksen mukaisesti. Pohjaeläimet määritti FL Lauri Paasivirta. Määritystulosten perusteella järvinäytteistä laskettiin myös surviaissääski-indeksi (CI). Yhdistämällä tähän myös biomassat saadaan CBI -arvo, jota myös voidaan käyttää pohjan ravinteisuustason luokitteluun (Paasivirta 1997). Surviaissääski-indeksi lasketaan seuraavalla kaavalla: CI = (∑ni × ki)/N, jossa

ni=lajin i yksilömäärä ki=lajin i ekologinen kerroin N=kaikkien indikaattorilajien yksilömäärä

Kokonaisbiomassa yhdistäminen surviaissääski-indeksiin tapahtuu seuraavasti: CBI = CI/ln(B+1), jossa

B = tuorebiomassa (g/m2), kaikki pohjaeläimet paitsi Chaoborus, sulkahyttyset ln = luonnollinen logaritmi

3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1. Virtavesinäytteet Pohjaeläinnäytteenotto ajoittui pääosin lokakuun alkupäiviin (2.-5.10.2007), joskin Muonionjoen ja Mannajoen näytepisteillä käytiin viikkoa myöhemmin, 11.10.2007. Syyskuun alku oli hieman tavanomaista viileämpi, loppupuoli taas keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Syyskuun aikana satoi runsaasti monin paikoin ja pinta- ja pohjavedet nousivat sateiden myötä monin paikoin. Syyskuun päättyessä Tornionjoen virtaama oli n. 123 % pitkän aikavälin (1971-2000) keskimääräisestä virtaamasta. Lokakuu oli tavallista lämpimämpi, etenkin maan pohjoisosassa. Kuukauden aikana satoi keskimääräisesti tai sitä vähemmän. Pohjaeläinnäytteenottojen aikaan virtavesien lämpötilat olivat jo laskeneet selvästi talvea kohden. Virtaamat olivat jonkin verran tavanomaista korkeampia, joskin vedenkorkeudet olivat oletettavasti jo laskusuunnassa lievästä tulvakorkeudestaan. Muonionjoki on kokoluokaltaan suuri joki, ja tämän sivujoista Äkäsjokikin varsin suuri. Pienehköjä jokia ovat Äkäsjoen sivujoista Valkeajoki ja tämän sivupuro Kivivuopionoja, Kylmänmaanoja ja Laurinoja sekä Muonionjoen sivujoista Mannajoki ja

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Niesajoki. Pohjanlaadultaan tutkitut virtavedet olivat pääosin varsin hienojakoisia (hiekkaa, soraa ja pientä kiveä), halkaisijaltaan suurempikokoista kiviainesta löytyi enemmälti lähinnä Niesajoesta, Mannajoesta ja Muonionjoesta. Näytealueiden habitaattitiedot ja havaitut pohjaeläintaksonit on esitetty liitteessä 3. Varsin normaalia pohjaeläinheimoista laskettujen BMWP -indeksiarvojen kasvua vesistöissä alavirtaan siirryttäessä havaittiin lähinnä pienempien sivujokien ja purojen osalta (taulukko 3). Erityisen selkeää tämä oli mm. Niesajoen kohdalla, jonka näytealueet sijaitsivat kohtuullisen kaukana toisistaan. Suuremmista joista Äkäsjokisuun näytealueen BMWP –arvo oli selvästi joen pienin ja Muonionjoen näytealueet sijaitsivat niin lähellä toisiaan, ettei vastaava vertailu ole mielekästä. Äkäsjokisuun pieneen BMWP –arvoon voi vaikuttaa osaltaan näytealueen hidasvirtaisuus, näytteet otettiin uoman laidalta pääuoman liian voimakkaan virtauksen vuoksi. Muonionjoen kolmella näytealueella päivänkorennot olivat selvästi yleisin pohjaeläinryhmä (25 – 59 % kokonaisyksilömäärästä). Seuraavaksi yleisimpiä olivat vesiperhoset (11 – 34 %), kaksisiipiset (8 – 17 %) ja koskikorennot (7 – 11 %). Edellä mainittujen lahkojen yhdessä muodostaman EPT –ryhmän (päivänkorennot, vesiperhoset ja koskikorennot) osuus pohjaeläinten kokonaismäärästä muodostui siten suuremmille joille ominaiseksi (51 – 83 %). Kaksisiipisiin kuuluvat mm. surviaissääsket, mäkärät, isoja pikkuvaaksiaiset, polttiaiset, tanhukärpäset ja iibiskärpäset. Muiden pohjaeläinryhmien yksilömäärät olivat alueilla selvästi pienempiä. Myös selvitysalueen toisen suuremman joen, Äkäsjoen, kohdalla pohjaeläimistön koostumus oli Muonionjoen kanssa samansuuntainen. EPT –ryhmän osuus vaihteli neljällä näytealueella välillä 56 – 81 %. Myös lahkokohtaisesti tarkasteltuna pohjaeläimistön lajijakauma oli samansuuntainen kuin Muonionjoella. Merkittävimpänä poikkeuksena koskikorentojen osuus oli toiseksi runsain (18 – 31 %) ja varsin lähellä päivänkorentojen osuutta (20 – 33 %). Vesiperhosten (11 – 28 %) ja kaksisiipisten (9 – 26 %) osuudet kokonaisyksilömääristä olivat hyvin samankaltaiset kuin Muonionjoella. Äkäsjokisuun näytealue (327) sijaitsee varsin kaukana ylemmistä näytealueista, ja sen pohjaeläimistön koostumus erosikin osittain ylempien alueiden vastaavista. Koskikorennot ja vesiperhoset olivat näytealueen yleisimmät pohjaeläinlahkot, ja erityisesti vesiperhosten osuus oli muita Äkäsjoen näytealueita korkeampi. Erot voivat osaltaan johtua virtapaikkojen tyyppieroista, mutta myös ranta-alueiden eroavaisuuksista. Kovakuoriaiset muodostivat niin ikään paikoin merkittäviä osuuksia (3 – 16 %) Muonionjoen ja Äkäsjoen näytealueiden pohjaeläimistöistä. Laurinojan maantien yläpuolisella näytealueella runsain pohjaeläinlahko oli koskikorennot, jotka muodostivat näytteiden koko yksilömäärästä 41 %. Kaksisiipisten osuus oli 31 %, päivänkorentojen 14 % ja vesiperhosten 11 %. Siten EPT –ryhmän osuudeksi muodostui tällä näytealalla 66 %, joka on varsin korkea ja täysin vertailukelpoinen esim. Äkäsjoen näytealueiden vastaaviin osuuksiin. Hieman alempana Laurinojan suualueella koskikorentojen osuus oli laskenut 21 %:iin, kun taas päivänkorennot muodostivat peräti 44 % näytteiden koko yksilömäärästä (pääosin sukeltajasurviainen Baetis rhodani). Kaksisiipisten osuus oli 22 % (pääosin mäkäriä molemmilla näytealueilla) ja vesiperhosten 8 %. EPT –ryhmän osuudeksi muodostui siten Laurinojan alemmalla näytealueella 73 %. Alaosan näytealue oli ylempää aluetta ”koskimaisempi” ja pohjanlaadultaan mahdollisesti hieman suurempirakeinen. Lisäksi ranta-alue oli ehkä hieman avonaisempi ja myös Äkäsjoen vaikutusta oli mahdollisesti jo havaittavissa näytealueella. Kylmänmaanojan ainoalla näytealueella pohjaeläimistö koostui pääosin koskikorennoista (35 %), päivänkorennoista (25 %) ja kovakuoriaisista (21 %). Kovakuoriaisten osuus oli kaikki näytealueet

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

huomioiden suurin juuri tällä näytealalla. Suurin osa näytealueen kovakuoriaisista oli silokuoksasiin kuuluvia harjukuoksasia (Elmis aenea). Kivivuopionojan yläosan näytealueella kaksisiipiset muodostivat merkittävimmän osuuden (48 %) näytteiden kokonaisyksilömäärästä. Lisäksi näytteissä oli varsin runsaasti koskikorentoja (36 %), joten muiden lahkojen osuus jäi väistämättä varsin pieneksi. Kaksisiipisten yksilömäärä jakautui varsin tasan mäkärien ja surviaissääskien kesken. Vesiperhosten osuus oli niin ikään kohtalainen (15 %) ja EPT –ryhmän yhteenlasketuksi osuudeksi muodostui 51 %. Osuutta pienentää erityisesti kaksisiipisten suuri osuus, joka on varsin tavanomaista pienemmille puroille ja erityisesti niiden hidasvirtaisille latvaosille. Kivivuopionojan alaosan näytealueella koskikorennot muodostivat yli puolet (52 %) näytteiden yksilömäärästä loppuosan jakautuessa varsin tasan vesiperhosten (17 %), kaksisiipisten (15 %) ja päivänkorentojen (14 %) kesken. EPT –ryhmän osuudeksi muodostui tällä näytealueella siten 83 %, jota voidaan pitää korkeana osuutena. Osittain koskikorentojen ja vesiperhostenkin suurehko osuus alemmalla näytealueella selittynee Valkeajoen läheisyydellä ja myös ylempää näytealuetta voimakasvirtaisemmalla näytealueella. Näytekohtainen pohjaeläinyksilömäärä oli pienin juuri Kivivuopionojan alemmalla näytealalla (27 yks./näyte). Kivivuopionoja on kokoluokaltaan hyvin pieni ja koealan pohjamateriaali oli varsin monotoninen mikä osaltaan voi selittää tuloksia. Valkeajoen kahdella näytealueella koskikorennot (33 % ja 33 %), päivänkorennot (26 % ja 31 %) ja kaksisiipiset (20 % ja 31 %) muodostivat pääosan pohjaeläimistöistä. Vesiperhosten osuudet jäivät molemmilla näytealoilla vain viiteen prosenttiin ja kaikki näytealueetkin huomioiden poikkeuksellisen pieniksi. Tämä voi osaltaan johtua näytealueiden hidasvirtaisuudesta ja varsin hienojakoisesta ja homogeenisestä pohjanlaadusta. EPT –ryhmän osuuksiksi muodostui näytealoilla kuitenkin 64 % ja 70 % eli varsin korkeat osuudet. Mannajoen ainoalla näytealueella EPT –ryhmä muodosti kokonaisuudessaan 61 % pohjaeläinten yksilömäärästä (päivänkorennot 31 %, koskikorennot 21 % ja vesiperhoset 9 %). Lisäksi kaksisiipisten (21 %) ja kovakuoriaisten (17 %) osuudet olivat merkittäviä. Niesajoen kolmesta näytealueesta jokaisella päivänkorennot muodostivat yksilömääräisesti suurimman osuuden pohjaeläinlajistosta (35 – 51 %), joskin myös kaksisiipisten osuus oli runsas (16 – 39 %). Koskikorentoja oli keskimmäinen koeala (7 %) pois lukien niin ikään varsin runsaasti (20 % ja 22 %). Vesiperhosten osuus oli Niesajoella poikkeuksellisen vähäinen (2 – 6 %) ja alimmalla näytealalla kovakuoriaisten osuus taas suuri (19 %). EPT –ryhmän osuus vaihteli siten välillä 60 – 65 % ollen varsin normaalilla tasolla. Näytekohtaiset yksilömäärät olivat runsas näytealamäärä huomioiden varsin tasaisia. Runsaimmin pohjaeläimiä oli Niesajoen näytteissä (110 – 547 yks./näyte), ja myös Äkäsjoen näytteissä pohjaeläimiä oli varsin runsaasti (96 – 359 yks./näyte). Lisäksi Mannajoen ainoan näytealueen rinnakkaisnäytteissä pohjaeläinyksilömäärät vaihtelivat välillä 126 – 339. Keskimäärin vähiten pohjaeläimiä oli puolestaan Kivivuopionojan alemmalla näytealueella NL50 (ka. 27 yks./näyte) ja Muonionjoen näytealueella M2/1 (ka. 50 yks./näyte). Suomen puolella ei käytännössä selvitysalueeseen kuulunut lainkaan mutapohjaisia suvantomaisia virtavesiä, joissa kaksisiipisten, lähinnä surviaissääskien, määrät usein nousevat korkeiksi. EPT –ryhmän kauttaaltaan varsin suuri osuus pohjaeläimistöstä kuvaa Kolarin alueen virtavesien tilaa Metsä-Lapin joille varsin ominaiseksi ja osaltaan ehkä varsin hyväksikin.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Muut Kotilot Kovakuoriaiset Vesiperhoset Kaksisiipiset Koskikorennot

Kuva 2.

Niesajoki 4

Muonionjoki M3/1 Muonionjoki M3/2 Muonionjoki M2/1

Niesajoki N5

Niesajoki N10

Mannajoki M2

Äkäsjoki 327

Äkäsjoki 5

Äkäsjoki 6

Valkeajoki 6 Äkäsjoki, Pulkkasaaret

Päivänkorennot

Valkeajoki 1

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0%

Laurinoja 2 (yläpuoli) Laurinoja L1 (suu) Kylmänmaanoja 6 Kivivuopionoja, yläosa Kivivuopionoja, NL50

Suhteellinen frekvenssi

Ryhmittäiset yksilömäärät näytepisteittäin

Runsaimpien pohjaeläinryhmien yksilömäärien suhteelliset osuudet näytealueilla.

Näytealueilta tavattiin kolmea suojelun kannalta arvokasta lajia, Suomessa silmälläpidettävien lajien listalla olevia saksinseulasta (Hydropsyche saxonica), pohjansirvikästä (Arctopsyche ladogensis) sekä puroriippasirvikästä (Silo pallipes). Näitä tavattiin taulukon 2 mukaisilta näytealueilta.

× ×

Niesajoki 4

Niesajoki N5

Niesajoki N10

Äkäsjoki 327

Äkäsjoki 5

Äkäsjoki 6

Äkäsjoki, Pulkkasaarten ap.

Valkeajoki 6

Valkeajoki 1

Mannajoki M2

Hydropsyche saxonica Arctopsyche ladogensis Silo pallipes

Kylmänmaanoja 6

Laurinoja L1

Taulukko 2. Näytealueilta tavatut silmälläpidettävien lajien listalla olevat lajit.

× ×

Taksonomiseen luokitteluun kuuluvien eri hierarkiatasojen, eli taksonien, kokonaismäärät olivat pienimpiä kokoluokaltaan pienimmillä puroalueilla, eli Kivivuopionojan (19 ja 23 taksonia) ja Laurinojan (24 ja 28 taksonia) näytealueilla. Nämäkin taksonimäärät ovat kuitenkin kohtalaisia, kun huomioidaan purojen pieni koko (leveys n. 1−2 m). Muilla näytealueilla määritettyjen taksonien kokonaismäärät vaihtelivat välillä 32 – 54, ja etenkin Äkäsjoen näytealueilla määrät olivat varsin korkeita (38, 47, 47 ja 54 taksonia). Muutoin määrät olivat sangen tasaisesti n. 40 taksonin tuntumassa. Taksonien kokonaismäärät korreloivat varsin hyvin näytealueiden BMWP indeksiarvojen kanssa. (Taulukko 3.)

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Yksilömäärien ja BMWP -indeksin arvojen välillä voidaan havaita väljää korrelaatiota. Olosuhteiltaan homogeenisemmilla (pienet purot) alueilla lajisto voi myös yksipuolistua ja sopivassa ravintotilanteessa yksilömäärät vastaavasti voivat kasvaa. Sama kehitys voi olla seurausta myös esim. ihmistoiminnan aiheuttamasta vesien voimakkaasta rehevöitymisestä. Olosuhteet voivat muuttua erilaisten kuormitteiden vaikutuksesta sellaisiksi, että herkimmät lajit häviävät ja vesien likaantumista sietävien (BMWP-indeksi arvoltaan pienempien) lajien yksilömäärät vastaavasti kasvavat. Kolarin selvitysalueella tilanne oli tässä suhteessa kuitenkin hyvä eikä yllä kuvatun kaltaista kehitystä voitu havaita. (Taulukko 3.) BMWP –indeksin arvot olivat varsin korkeita Äkäsjoen näytealueilla alinta jokisuun näytealuetta lukuun ottamatta. Lisäksi Mannajoen näytealueella ja Niesajoen alimmalla näytealueella BMWP – indeksiarvot olivat 200:n tuntumassa. Pienimmät indeksiarvot olivat vastaavasti pienimmillä puroilla, Laurinojalla ja Kivivuopionojalla, joilla myös taksonien kokonaismäärät olivat pienimpiä. Luonnollisesti tällöin myös pisteytettyjen taksonien määrät olivat pienimpiä. Yleensä indeksiarvot kasvavat virtaussuunnassa alaspäin siirryttäessä ja Kolarin selvitysalueen vesistöissä tämä suuntaus näkyi erityisesti Niesajoen näytealueilla. Muilla vesistöillä näytealueet olivat pääosin varsin lähellä toisiaan ja niitä oli rajallisia määriä – näistä syistä vastaavaa suuntausta ei muualla juurikaan havaittu. Keskimääräinen BMWP –indeksiarvo (ASPT –arvo) kuvastaa näytealueen lajiston likaantumisen sietokykyä, mitä suurempi arvo on, sitä enemmän näytealalla on korkean BMWP – indeksiarvon saavaa lajistoa suhteessa likaantumista paremmin sietäviin lajeihin. Kolarin alueella suurimmat ASPT –arvot olivat Äkäsjokisuun näytealalla (7,00), Laurinojalla (6,95 ja 6,76), Kivivuopionojalla (6,88 ja 6,81) sekä Valkeajoen alemmalla näytealueella (6,88). Selvästi pienin ASPT –arvo oli Mannajoen ainoalla näytealalla (6,13), kokonaisuudessaan arvot olivat selvitysalueella kuitenkin varsin tyypillisiä ja korkeahkojakin. (Taulukko 3.)

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Taulukko 3. Näytealueiden pohjaeläinten BMWP -pistearvot hajontoineen, keskimääräiset pistearvot (ASPT), mediaaniarvot sekä laskennassa mukana olleiden taksonien ja yksilöiden määrät sekä koealoilta löydettyjen taksonien määrät näytepisteittäin ja alueittain. Laurinoja

Näytealue Uoman leveys, m Näytepisteitä / alue Kokonaispisteet (BMWP) Keskiarvo (ASPT) Keskihajonta (BMWP) Mediaani (BMWP) Pisteytettyjen taksonien lkm. Taksonien kokonaismäärä Yksilömäärä / näytepiste Yksilömäärä yhteensä Ravinnonkäytön luokitellut taksonit

Laurin- Kylmän- Kivivuo- Kivivuo- Valkeaoja maanoja pionoja pionoja joki

2 (yläpuoli) L1 (suu)

Valkeajoki

Äkäsjoki Pulkka-

Äkäsjoki

yläosa

NL50

saarten alap.

1-2

1,5

115

132

175

109

117

159

165

205

216

6,76

6,95

6,73

6,81

6,88

6,63

6,88

6,61

6,55

2,51

2,61

2,55

2,26

2,71

2,62

2,48

2,47

2,33

6,5

102

127

164

125

255

140

824

920

1 141

512

242

984

747

936

1 256

Äkäsjoki

Mannajoki

Niesajoki

Muonionjoki

327

N10

M3/1

M3/2

M2/1

150

120

202

154

196

148

166

194

161

168

152

6,73

7,00

6,13

6,43

6,38

6,47

6,44

6,46

6,61

2,30

2,53

2,34

2,52

2,37

2,46

2,48

2,44

2,43

7,5

235

178

242

264

323

213

144

120

2 111

1 600

2 175

2 375

2 910

1 919

863

720

300

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Näytealueiden pohjaeläimistö jaettiin ravinnonkäyttöryhmiin kvalitatiivisessa mielessä eli ryhmien yksilömääriä ei huomioitu. Luokiteltujen taksonien lukumäärä yleensä kasvaa alavirran suuntaan, joskaan Kolarin selvitysalueella tätä kehitystä ei käytännössä voitu havaita. Kokoluokaltaan pienemmissä vesissä (Laurinoja ja Kivivuopionoja) luokiteltujen taksonien määrät olivat vähäisiä. Pohjaeläimistölle tyypillistä vallitsevien pohjaeläinryhmien asteittaista vaihettumista virransuuntaisesti pilkkojista ja kerääjistä suodattajiin, kaapijoihin ja petoihin oli mahdollisesti heikosti havaittavissa lähinnä Äkäsjoen ja Niesajoen vesistöissä, joskaan niissäkään suuntaus ei ollut mitenkään selvä. Näytealueiden valokuvia on esitetty liitteessä 4. Pohjaeläimistön ravinnonkäyttöryhmät

pilkkojat kerääjät suodattajat

pedot

Taksonimäärä

kaapijat

10 8 6 4 2

Äkäsjoki 327

Äkäsjoki 5

Äkäsjoki 6

Äkäsjoki, Pulkkasaaret ap.

Valkeajoki 6

Valkeajoki 1

Kivivuopionoja, NL50

Kivivuopionoja, yläosa

Kylmänmaanoja 6

Laurinoja L1 (suu)

Laurinoja 2 (yläpuoli)

Pohjaeläimistön ravinnonkäyttöryhmät pilkkojat kerääjät

suodattajat

Taksonimäärä

pedot

kaapijat

8 6 4 2

Kuva 3.

Muonionjoki M2/1

Muonionjoki M3/2

Muonionjoki M3/1

Niesajoki 4

Niesajoki N5

Niesajoki N10

Mannajoki M2

Pohjaeläintaksonien jakautuminen eri ravinnonkäyttöryhmiin näytealueilla.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

3.2. Järvinäytteet Mannajärvi on pohjaeläinselvitysten piirissä olleista Suomen puolen järvistä pinta-alaltaan selvästi suurin, n. 66 ha. Hannukaisenjärvi ja Saivojärvi ovat kooltaan hieman yli viiden hehtaarin luokkaa ja loput kolme järveä tätäkin pienempiä. Mannajärveä ja Halinkojärveä lukuun ottamatta Kolarin selvitysalueen järvet ovat ns. ”umpilampia”, eli niistä ei lähde laskuojia suurempiin puroihin tai jokiin. Em. järvistä laskevat laskuojat suoraan Muonionjokeen. Veden vaihtuvuus on suuressa osassa näytteenottolammista siten ilmeisesti vähäistä. Ruotsin puolen vastaaviin selvitysjärviin verrattuna Kolarin järvet olivat varsin syviä, näytteenottosyvyydet vaihtelivat Pikku Mannajärven reilusta kahdesta metristä Saivojärven 20 metriin. Vastaavaa litoraalivaikutusta (mm. kaislakorentojen, vesiperhosten ja hernesimpukoiden esiintymistä) kuin Ruotsin puolen matalissa järvissä ei Kolarin alueen tuloksista voitukaan havaita. Pääosa järvinäytteiden pohjaeläimistöstä oli surviaissääskiä, joskin Hannukaisenjärvellä, eteläisellä Pirttijärvellä, Pikku Mannajärvellä ja Halinkojärvellä näytteiden pohjaeläinyksilömäärät olivat niin vähäisiä, ettei niiden perusteella voida juurikaan tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä. Pikku Mannajärvellä koko pohjaeläinaineisto koostui kolmesta Pisidium –suvun simpukasta ja Halinkojärven näytteistä ei löydetty ainoatakaan pohjaeläintä. Hannukaisenjärven aineisto koostui kuudesta harvasukasmadosta ja neljästä surviaissääskestä ja eteläisen Pirttijärven aineisto kuudesta surviaissääskestä. Ainoastaan Mannajärvellä (236 yks.) ja Saivojärvellä (74 yks.) pohjaeläinten yksilömäärät nousivat sellaisiksi että lajijakaumasta saadaan edes jonkin verran luotettavampi kuva. Mannajärven pohjaeläinbiomassa (ja myös yksilömäärä) muodostui käytännössä lähes kokonaan surviaissääskistä, joita oli varsin runsaasti. Biomassa viittasikin tältä osin erittäin rehevään järven pohjanlaatuun. Saivojärven näytteiden pohjaeläimistö koostui kokonaisuudessaan surviaissääskistä, joiden biomassa viittasi osaltaan lievästi karuun pohjanlaatuun. Syitä muiden järvien erittäin vähäisiin pohjaeläinmääriin on vaikea arvioida, mahdolliset syyt löytynevät joko heikoista talviajan happitilanteista tai näytteenotossa tapahtuneesta virheestä (pohjamateriaali oli monin paikoin erittäin pehmeää, jolloin haluttu pohjakerros on voinut huuhtoutua näytteenottimen yli sitä nostettaessa). Hyvin matalia pohjaeläintiheyksiä esiintyy kuitenkin varsin usein pienissä umpilammissa. Pohjaeläinten yksilömäärät ja biomassat taksoneittain on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Yksilötiheydet olivat tutkituissa näytteissä (18 kpl) keskimäärin 632 yks./m2 ja näytealueiden välinen vaihtelu oli varsin suurta (0−2 722 yks./m2), joskin Mannajärveä ja Saivojärveä lukuun ottamatta pohjaeläinmäärät olivat siis hyvin vähäisiä. Luottamusväli huomioiden ainoastaan Mannajärven pohjaeläintiheyttä voidaan pitää muista järvistä poikkeavana. Järvinäytteistä ei tavattu suojelun kannalta merkityksellisiä lajeja. Biomassat käyttäytyivät yksilömäärien tavoin, joskin ne laskettiin järvi- eikä näytekohtaisesti, jolloin luottamusvälejä ei voitu aineistosta laskea. (Taulukot 4 ja 5, kuvat 4 ja 5.)

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Taulukko 4. Kolarin alueen järvien näytteenottosyvyydet ja pinta-alat, sekä pohjaeläintiheydet (yks./m2). Näytejärvi

Hannukaisenjärvi n. 5,5 ha 5,5-6 m 69 46 46 115

A Lajisto syvyys Harvasukasmadot Simpukat Sulkahyttyset Surviaissääsket, yht. Tanypodinae Orthocladiinae Chironominae yhteensä

Pirttijärvi eteläinen n. 1,2 ha 13,5 m 69 12 58 69

Saivojärvi n. 5,2 ha 17-20 m 854 854 854

Halinkojärvi n. 3,8 ha 12 m -

Mannajärvi n. 66 ha 5m 12 12 2 699 35 2 664 2 722

Pikku Mannajärvi n. 3,1 ha 2,3 m 35 35

Pohjaeläinmäärät 3500 3000

yks./m2

2500 2000 1500 1000 500 0 Hannukai- Pirttijärvi senjärvi eteläinen

Kuva 4.

Saivojärvi

Halinko- Mannajärvi Pikkujärvi Mannajärvi

Kolarin alueen järvien pohjaeläinyksilömäärät (yks./m2) 95 %:n luottamusväleineen.

Surviaissääskien biomassoissa voi olla lajijakaumasta riippuvaisia eroja, joskin Kolarin alueen järvissä nämä käyttäytyivät varsin loogisesti yksilömäärien mukaisesti. Erot järvien välillä voivat johtua mm. surviaissääskilajien kokoeroista; osa suuremmista lajeista on sopeutunut kestämään paremmin vähähappisempia (syvempiä) vesiä ruumiinnesteidensä hemoglobiinin avulla. Taulukko 5. Kolarin alueen järvien pohjaeläintiheydet (g/m2). Hannukaisenjärvi

Pirttijärvi eteläinen

Saivojärvi

Halinkojärvi

Mannajärvi

Pikku Mannajärvi

lajisto

n. 5,5 ha

n. 1,2 ha

n. 5,2 ha

n. 3,8 ha

n. 66 ha

n. 3,1 ha

Harvasukasmadot Simpukat Sulkahyttyset Surviaissääsket, yht. yhteensä

0,14 0,06 0,20

0,14 0,14

2,04 2,04

0,05 0,05 22,23 22,33

0,08 0,08

näytejärvi

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Pohjaeläinmäärät

22,33

3,00 2,50

g/m 2

2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Hannukai- Pirttijärvi senjärvi eteläinen

Kuva 5.

Saivojärvi

Halinko- Mannajärvi Pikkujärvi Mannajärvi

Kolarin alueen järvien pohjaeläinten biomassat (g/m2).

Kolarin alueen järvien pohjaeläinnäytteistä määritetyt taksonimäärät olivat kauttaaltaan hyvin pieniä (taulukko 6). Koko määritysaineisto käsitti järvinäytteiden osalta vain 14 lajia, ja maksimissaan Hannukaisenjärvestä määritettiin viisi eri taksonia. Taulukko 6. Järvikohtaiset taksonimäärät. näytealue taksonimäärä

Hannukai- Pirttijärvi eteläinen senjärvi

Saivojärvi

Halinkojärvi

Manna- Pikku Mannajärvi järvi

Järvet luokiteltiin myös Saetherin (1979) esittämän luokituksen mukaisesti kuvaamaan vallitsevaa trofiatasoa. Luokitukseen kuuluu 6 oligotrofiaa (α−ξ -oligotrofi), kolme mesotrofiaa (η-ι mesotrofi) ja 6 eutrofiaa (κ-ο -eutrofi) kuvaavaa luokkaa. Luokitukseen käytettäviä lajeja löytyi kuitenkin hyvin vähän, enimmilläänkin vain yksi järveä kohden, joten luokittelu ei tässä suhteessa ole järkevää eikä anna luotettavia arvioita järven rehevyydestä. Lähinnä vain Mannajärven osalta Chironomus f.l. plumosus (tenuistylus) –lajin esiintymisen voidaan katsoa osaltaan tukevan järven luokittelua reheväksi. Biomassojen sekä surviaissääski-indeksin ja tähän biomassat yhdistäen saadun CBI –indeksin mukaiset järvien rehevyystasoluokitukset on esitetty taulukossa 7. Varsin vähäinen pohjaeläimistö huomioiden luokittelut eivät ole kovinkaan luotettavia, oikeastaan vain Mannajärven luonnehdinta pohjaeläimistön mukaan hyvin reheväksi järveksi on merkityksellinen. Myös vesinäytteet puoltavat varsinkin kokonaisfosforipitoisuuksien osalta järven rehevyyttä. Tarkempaa tietoa pohjaeläimistön vähäisyyden syistä muilla järvillä ei ole.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Taulukko 6. Pohjan ravinteisuusluokittelun perusteet eri järvillä (biomassa = kokonais-biomassa – sulkahyttysten biomassa, g/m2, Paasivirta 1997). näytealue Hannukaisenjärvi Pirttijärvi eteläinen Saivojärvi Halinkojärvi Mannajärvi Pikku Mannajärvi

biomassa 0,20 0,14 2,04 22,33 0,08

ravinteisuus biomassa hyvin karu hyvin karu lievästi karu hyvin rehevä hyvin karu

CI 2,75 2,50 2,49

ravinteisuus ravinteisuus CBI CI CBI lievästi hyvin 15,08 rehevä karu lievästi hyvin 19,08 rehevä karu lievästi lievästi 2,24 rehevä karu

ravinteisuus yhdistetty lievästi karu lievästi rehevä lievästi rehevä

1,00

hyvin rehevä

0,32

hyvin rehevä

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kolarin alueen pohjaeläimistöä selvitettiin kaikkiaan 24 eri näytealueelta (18 virtavesi-aluetta ja 6 järveä) loppuvuodesta 2007. Virtavesistä merkittävimpiä olivat Muonionjoen ja Äkäsjoen vesistöt, joilta otettiin kaikkiaan seitsemän näytettä pääuomista. Lisäksi selvityksen piirissä oli pienempiä em. jokien sivujokia ja -puroja (Laurinoja, Valkeajoki, Kivivuopionoja, Kylmänmaanoja, Niesajoki, Mannajoki). Virtavesialueilla pohjaeläinlajisto oli Metsä-Lapin virtavesille tyypillinen, vaikka myös vesistö- ja näytepaikkakohtaista vaihtelua esiintyi. Myös EPT –ryhmän (päivänkorennot, koskikorennot, vesiperhoset) osuus oli pääsääntöisesti varsin suuri. Muita merkittäviä pohjaeläinlahkoja olivat kaksisiipiset ja paikoin myös kovakuoriaiset. Kokonaisuudessaan Suomen puolelta tutkittujen virtavesien pohjaeläimistö viittasi varsin hyvälaatuisiin vesiin. Likaantumisindeksiarvot (BMWP –indeksi) olivat pääsääntöisesti varsin korkeita tai normaaleja, ainoastaan pienempien purojen arvot olivat hieman pienempiä. Pohjaeläinten sietokykyä veden likaantumiselle voidaan arvioida keskimääräisen BMWP –indeksiarvon eli ASPT –arvon avulla. Nämä arvot olivat alueen virtavesinäytealueilla varsin korkeita viitaten tältä osin varsin hyvään vesistöjen tilaan. Pohjaeläinten ravinnonkäyttöryhmien mukaista normaalia vaihettumista virransuuntaisesti pilkkojista ja kerääjistä suodattajiin, kaapijoihin ja petoihin ei näytealueilla voitu luotettavasti havaita, johtuen näytepaikkojen sijoittumisesta yhden tutkittavan vesistön osalta yleensä varsin samantyyppisiin ympäristöihin. Äkäsjoen ja Niesajoen vesistöissä tämä kehitys oli ehkä lievästi havaittavissa. Näytealueilta tavattiin kaikkiaan kolmea suojelun kannalta arvokasta lajia, silmälläpidettävien lajien listalla olevia saksinseulasta (Hydropsyche saxonica), pohjansirvikästä (Arctopsyche ladogensis) sekä puroriippasirvikästä (Silo pallipes). Silmälläpidettävät lajit ovat yleisesti ottaen taantuneita tai harvinaisia lajeja, jotka eivät täytä kuitenkaan uhanalaisten lajien kriteereitä. Lisäksi silmälläpidettäviä ovat huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat uhanalaisia tai taantuvia. Viimeksi mainittu pätee näiden lajien lisäksi laajemminkin virtavesien hyönteisiin: niiden levinneisyys ja runsaus esiintymisalueillaan tunnetaan vielä puutteellisesti. Tutkitulla alueella tavatuista lajeista ainakin pohjansirvikästä tavataan varsin säännöllisesti, kun tutkitaan tämän kokoisia vesistökokonaisuuksia. Järvinäytteiden pohjaeläimistö koostui varsin odotetusti pääosin surviaissääskistä, joskin pääosassa järvistä pohjaeläimistö oli niin yksilömääräisesti kuin biomassaltaankin hyvin vähäistä. Yksiselitteistä syytä tähän on vaikea arvioida, mahdollisesti syynä voivat olla happiongelmat, joita voi esiintyä pienissä ja syvissä umpilammissa tai näytteenottotekniset syyt. Pohjaeläimistön perusteella voidaan arvioida oikeastaan vain Mannajärven rehevyystasoa – järveä voidaan pitää tältä osin hyvin rehevänä.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

5. KIRJALLISUUS Allan, D. 1995: Stream ecology: structure and function of running waters. − Chapmann & Hall, London. 388 s. Armitage, D. P., Moss, D., Wright, J. F. & Furse, M. T. 1983: The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. – Water res. 17: 333-347. Cummins, K. W. & Klug, M. J. 1979: Feeding ecology of stream invertebrates. − Ann. Rev. of Ecol. and Syst. 10: 147-172. Lax, H-G., Koskenniemi, E., Sevola, P & Bagge, P. 1993: Tenojoen pohjaeläimistö ympäristön laadun kuvaajana. – Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A, nro. 131. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 63 s. Nilsson, A. 1996: Aquatic insects of North Europe, vol. 1. − Apollo books, Stensrup. 274 s. Nilsson, A. 1997: Aquatic insects of North Europe, vol. 2. − Apollo books, Stensrup. 440 s. Paasivirta, L. 1997: Surviaissääski-indeksi CI järvisedimenttien rehevyystason arviointiin. Saether, O. A. 1979: Chironomid communities as water quality indicators. − Holarctic ecology 2: 65-74. Timm,T. 1999: A quide to the Estonian Annelida. − Naturalists handbook 1. Estonian academy Publishers, Tartto 208 s. Tolonen, K. T., Hämäläinen, H. & Vuoristo, H. 2005: Syvänteiden pohjaeläimet järvien ekologisen tilan luokittelussa. (Käsikirjoitus). Vannote, R. L., Minshall, G. W., Cummins, K. W., Sedell, J. S., Cushing, C. E. 1980: River continuum concept. − Can. J. Fish. Aquat. Sci. 37: 130−137. Vuori, K-M. 2006: Jokien biologisten tekijöiden seuranta ympäristöhallinnossa -ohjeet näytteenottoon. − Suomen ympäristökeskus, VTO. 8 s. Wiederholm, T. 1983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnoses. Part I - Larvae. − Entomologica scandinavica (Dipt. 063).

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Määrityskirjallisuus Monisukasmadot, Polychaeta Forsman, B. 1972: Evertebrater vid svenska östersjökusten. - Zool. Revy 34: 32-56. Sikorski, A. V. & Bick, A. 2004: Revision of Marenzelleria Mesnil, 1896 (Spionidae, Polychaeta ).Sarsia 89: 253-275. Harvasukasmadot, Oligochaeta Brinkhurst, R. O. 1963: Taxonomical studies on the Tubificidae ( Annelida, Oligochaeta ). - Int. Revue ges. Hydrobiol., Syst. Beihefte 2: 1 - 89. Brinkhurst, R. O. 1971: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. – Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 22: 1-52. Timm, T. 1999: Eesti röngusside ( Annelida ) määraja. A guide to the Estonian Annelida. - Looduseuurija Käsiraamatud 1. Naturalist´s Handbooks 1, Tartu-Tallinn. Juotikkaat, Hirudinea Elliott, J. M. & Mann. K. H. 1979: A key to the British Freshwater Leeches. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 40: 1-72. Kirkegaard, J. B. 1985: Ferskvandsigler. - Danmarks Fauna 82: 1-79. Nilviäiset, Mollusca Ellis, A. E. 1962: British freshwater bivalve Molluscs. - The Linnean Soc., Synopsis of the British Fauna 13: 1-92. Danmarks Fauna 10 & 54, 1949: Bloddyr I & III. Glöer, P., Meier-Brook, C. & Ostermann, O. 1978: Susswassermollusken. - Deutscher Jugendbund fur Naturbeobachtung, Hamburg. Holopainen I. J. 1984: Pisidium. Määrityskaava kuoren perusteella. - Moniste, 7s. Hubendick, B. 1949: Våra snäckor. Snäckor i sött och bräckt vatten. - Illustrerad handbok, Stockholm. Hutri, K. & Mattila, T. 1991: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. - Luonto-Liitto & Tammi.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Zeissler, H. 1971: Die Muschel Pisidium. Bestimmungstabelle fur die mitteleuropäischer Sphaeriaceae. - Limnologica 8: 453-503. Äyriäiset, Crustacea Forsman, B. 1972: Evertebrater vid svenska östersjökusten. - Zool. Revy 34: 32-56. Karaman, G. S. 1993: Crustacea, Amphipoda di acqua dolce. - Fauna d´Italia, Bologna. Segerstråle, S. G. 1950: The amphipods on the coasts of Finland - some facts and problems. Comment. Biol. 10 (14): 1-28. Hyönteiset, Insecta Päivänkorennot, Ephmeroptera Engblom, E. 1996: Ephemeroptera, Mayflies. - Teoksessa: Nilsson, A. (ed.): The Aquatic Insects of North Europe 1: 13-53. Kuusela, K. 1993: Suomen surviaistoukkien ( Ephemeroptera ) lajinmääritys. Artbestämning av finska dagsländalarver ( Ephemeroptera ). - Oulun yliopisto, Eläintieteen laitoksen monisteita 3/1993: 1-14. Saaristo, M. I. , Nilsson, A. N. & Savolainen, E. 1993: Heptagenia orbiticola Kluge, a mayfly species new to Europe ( Ephemeroptera, Heptageniidae ). - Ent. Tidskr. 114: 51-54. Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor ( Ephemeroptera ), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 107: 91-106. Koskikorennot, Plecoptera Brinck, P. 1952: Bäcksländor, Plecoptera. - Svensk Insektfauna 15: 1-126. Lillehammer, A. 1988: Stoneflies ( Plecoptera ) of Fennoscandia and Denmark. - Fauna Ent. Scand. 21: 1-165. Kovakuoriaiset, Coleoptera Engblom, E., Lingdell, P.-E. & Nilsson, A. N. 1990: Sveriges bäckbaggar ( Coleoptera, Elmididae ) - artbestämning, utbredning, habitatval och värde som miljöindikatorer. - Ent. Tidskr. 111: 105-121. Nilsson, A. N. 1982: A key to the larvae of the Fennoscandian Dytiscidae ( Coleoptera ). – Fauna Norrlandica 5 (2): 1-45.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Nilsson, A. N. & Holmen, M. 1995: The aquatic Adephaga ( Coleoptera ) of Fennoscandia and Denmark. II. Dytiscidae. - Fauna Ent. Scand. 32: 1-188. Nilsson, A. N. 1996: Coleoptera, Introduction, Gyrinidae, Haliplidae, Noteridae, Dytiscidae, Hydrophiloidea, Hydraenidae, Dryopoidea, Scirtidae, Donaciinae and Curculionidae. Teoksessa: Nilsson, A. (ed.): The Aquatic Insects of North Europe 1: 115-222. Kaislakorennot, Sialidae Kaiser, E. W. 1977: Aeg og larver af 6 Sialis-arter fra Skandinavien og Finland ( Megaloptera, Sialidae. - Flora og Fauna 83: 65-79. Vesiperhoset, Trichoptera Bongaard, T. 1990: Key to the Fennoscandian larvae of Arctopsychidae and Hydropsychidae ( Trichoptera ). - Fauna norv. Ser. B 37: 91-100. Edington, J. M. & Hildrew, A. G. 1995: Caseless caddis larvae of the British Isles. A key with ecological notes. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 53: 1-134. Lepneva, S. G. 1971: Fauna of the USSR. Trichoptera 2, Larvae and Pupae of Integripalpia. Transl. from Russian edition. Jerusalem, 700 s. Solem, J. O. 1971: Larvae of the Norwegian species of Phryganea and Agrypnia ( Trichoptera: Phryganeidae ). - Norsk ent. Tidskr. 18: 79-88. Wallace, I. D., Wallace, B. & Philipson, G. N. 1990: A key to the case-bearing caddis larvae of Brittain and Ireland. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 51: 1-237. Wiberg-Larsen, P. 1980: Bestemmelsesnögle til larver af de danske arter af familien Hydropsychidae (Trichoptera) med noter om arternes udbredelse og ökologie. - Ent. Meddr. 47: 125-140. Sääsket ja kärpäset, Diptera Nilsson, A. (ed.) 1997: Aquatic Insects of North Europe. Volume 2, Odonata & Diptera. – Apollo Books. Stenstrup, 440 s. Papp, L. & Darvas, B. (eds.) 1997: Contributions to a manual of Palaearctic Diptera. Volume 2. Nematocera and Lower Brachycera. - Science Herald, Budapest, 572 s. Svensson, B. 1980: Akvatiska dipter-larver I Sverige. I. Bestämningsnyckel för familjer Tipulidae, Cylindrotomidae & Limoniidae. - Moniste, 24 s. Utrio, P. 1976: Identification key to Finnish mosquito larvae ( Diptera, Culicidae ). - Ann. Agric. Fenniae 15: 128-136.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

Saether, O. A. 1970: Nearctic and Palaearctic Chaoborus ( Diptera, Chaoboridae ). - Bull. Fish. Res. Board Canada 174: 1-57. Surviaissääsket, Chironomidae Brundin, L. 1948: Uber die Metamorphosen der Sectio Tanytarsariae connectentes ( Diptera, Chiromidae ) . - Ark. Zool. 41A: 1-22. Chernovski, A. A. 1949/1961: Identification of larvae of the midge family Tendipedidae ( in Russian, transl. in English by E. Lees 1961, National Lending Library for Science and Technology, Boston, Spa., Yorkshire ). - Publ. Zool. Inst. Acad. Sci. USSR 31: 1-186. Cranston, P. S. 1982: A key to the larvae of the British Orthocladiinae ( Chironomidae ). Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 45: 1-152 Hofmann, W. 1971: Zur Taxonomie und Palökologie subfossiler Chironomidae ( Dipt. ) in Seesedimenten. - Arch. Hydrobiol., Erg. Limnol. 6: 1-50. Moller Pillot H. K. M. 1984a: Die Larven der Nederlandse Chironomidae ( Diptera ) ( Inleitung, Tanypodinae & Chironomini ). - Nederl. faun. Mededelingen 1A: 1-277. Moller Pillot H. K. M. 1984b: Die Larven der Nederlandse Chironomidae ( Diptera ) (Orthocladiinae sensu lato). - Nederl. faun. Mededelingen 1B: 1-175. Paasivirta, L. 2002: Järvien pohjan rehevyystason osoittavan surviaissääski-indeksin (CI) indikaattorilajit. - Tunnistusmoniste, 22 s. Saether, O. A. 1975: Nearctic and Palaearctic Heterotrissocladius ( Diptera: Chironomidae ). - Bull. Fish. Res. Board Canada 193: 1-67. Saether, O. A., Ashe, P. & Murray, D. A. 2000: A.6. Family Chironomidae. - Teoksessa: Papp, L & Darvas, B. (eds.): Contributions to a manual of Palaearctic Diptera. Appendix. Science Herald, Budapest: 113-334. Schmid, P. E. 1993: A key to the larval Chironomidae and their instars from Austrian Danube region streams and rivers. Part I: Diamesinae, Prodiamesinae and Orthocladiinae. – Wasser und Abwasser, Suppl. 3/39: 1 - 512. Vallenduuk, H. J. 1999: Key to the larvae of Glyptotendipes Kieffer ( Diptera, Chironomidae ) in western Europe. - Omakustanne, 46 s. ( corrected version ). Vallenduuk, H. J. & Moller Pillot, H. K. M. 1999: Key to the larvae of Chironomus in western Europe. - RIZA rapport 97.053: 1-18. ( second, revised version). Webb, C. J. & Scholl, A. 1985: Identification of larvae of European species of Chironomus Meigen (Dipt.: Chir.) by morphological characters. - Syst. Ent. 10: 353-372. Wiederholm, T. (ed.) 1983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnosis. Part 1. Larvae. - Ent. scand. Suppl.19: 1-457.

Northland Resources Inc Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset

6. LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6.

Pohjaeläinnäytealueiden sijainnit. Virtavesien pohjaeläinheimojen BMWP-pisteluokittelu. Virtavesien näytteenottoalueiden habitaattitiedot ja havaitut pohjaeläintaksonit. Virtavesien näytealueiden valokuvia. Virtavesien näytealueiden tietoja. Järvien pohjaeläinlajisto.

LIITE 1

Chloroperlidae

Nemouridae

Taeniopterygidae

Perlidae

Glossosomatidae

Philopotamidae

Siphlonuridae

Heptagenidae

Polycentropodidae

Limnephilidae

Psychomyiidae

Hydroptilidae

Hydropsychidae

Potamanthidae

Leptophlebiidae

Ephemerellidae

Caenidae

Baetidae

Sericostomatidae

Leptoceridae

Rhyacophilidae

Lepidostomatidae

Ephemeridae

Molannidae

Phryganeidae

Goeridae

Odontoceridae

Brachycentridae

Arctopsychidae

Leuctridae

Perlodidae

Beraeidae

EPHEMEROPTERATRICHOPTERA Päivänkorennot Vesiperhoset

Capniidae

PLECOPTERA Koskikorennot

Naucoridae

Curculionidae Pleidae

Gerridae Nepidae

Corixidae

Chrysomelidae Dryopidae

Notonectidae

Dytiscidae Scirtidae

Mesovelidae

Hydrophiloidea

Sialidae

Asellidae

Corophidae

Planorbidae

Unionidea

Erpobdellidae Hirudidae

Lymnaeidae Sphaeridae

Glossiphonidae Physidae

Piscicolidae

HIRUDINEA Juotikkaat

Hydrobiidae

Valvatidae

Neritidae

Dendrocoelidae

Planaridae

Ancylidae

Viviparidae

Platycnemidae

Gammaridae

Astacidae

TURBELLARIA CRUSTACEA MOLLUSCA Värysmadot Äyriäiset Nilviäiset

Simuliidae

Pediciidae

Haliplidae

Coenagrionidae

Calopterygidae

Aeshnidae

Lestidae

Gomphidae

Libellulidae

Gordulegasteridae

Corduliidae

Kaislakorennot

ODONATA ym Sudenkorennot

Limoniidae

Tipulidae

Hydrometridae

Aphelocheiridae

HETEROPTERA DIPTERA Vesiluteet Sääsket

Gyrinidae

Elmidae

COLEOPTERA Kovakuoriaiset

ISO 1984 POTKUHAAVI-INDEKSIT KOSKIEN POHJAELÄIMISTÖLLE, muutokset Pinder & Farr (1987) ja Lax & al. (1993) mukaan. L. Paasivirta 2006

Sc 10

SCORELUKU

LIITE 2

LIITE 3

Kolarin Kylmänmaanoja ja Laurinoja, potkuhaavinäytteet 4.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

Kylmänmaanoja 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pki pki pki iki pki hk pki pki pki hk hk hk hk hk sam hk hk so f-arvo

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Stylodrilus heringianus Enchytraeidae Eiseniella tetraedra

yht.

2 2 2

BMWP FREK. 1 1

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

VESISIIRAT, Asellidae Asellus aquaticus PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Ameletus inopinatus Heptagenia dalecarlica Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata

1 3

5 5 2 5 5 5

1 9

5 2

4 8

8 12 1

3 8

17 41 2 1

1 6

2 9 3 6 1

1 2

5 5 1 1 7

6 5

2 1

32 62 6 1 177 6

4 4 1 1

1 1

10 13 2 3 2

5 5

6 3

19 37 17

12 10

12 1 5 2 11 3 8 3

8 2

6 3 5

7 2 4 1 28

71 19 18 3 200 3 77 3

5 4 1 38 31 46 2 1

4 3 3

5 5

1 12 1

284

ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp. PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Eloeophila sp., Limoniidae Dicranota sp., Pediciidae

8 8 7

1 1 1

9 7

1 1

10 10

1 1

1 2 1

1 3

2 1 1 1

13 1

20 28 1 1 1

12 1

1 1 5 24 2 8 3 2 1 19

7 5 10 10

1 1 1 1

1 2

2 4

1 2 1

2 2

1 1

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

1 5

1 6

2 26

2 1 2

114 163 172 93

87 129 90 151 142

1141

175 1 10 2,55 26 40 7,0 127

404

20 30 15 19 31 28 34 3

1 292 3

108

1 3 1 1 2

4 1 7

2 6 5 9

1 2

2 4

2 3

22 11

1 1 18 12 5 1 5

1 1 2 6

1 2 1 12

5 13 21 33 82 5 8 30

9 7

1 1

10 10

1 1

6 1

58 1

8 7

1 1

3 8

1 2

1 4

1 1

24 17 25 15 33

146

0 2

1141

100

1 1

146

1 21

1 2 3 5 9

3 1

1 1

1 1 0

6 6

9 8

40 3

MÄKÄRÄT, Simuliidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

1 38

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae

24 1 210 6 3

1 2

197

90 VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Plectrocnemia conspersa Polycentropus flavomaculatus Ceratopsyche silfvenii Arctopsyche ladogensis (NT) Micrasema gelidum Micrasema setiferum Apatania sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp. Silo pallipes (NT) Sericostoma personatum

ASPT

1 1 22 0

244 KOVAKUORIAISET, Coleoptera Hydraena sp. Elodes sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volckmari

% 3

394 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Nemoura sp. Protonemura sp. Capnopsis schilleri Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

1 4

BMWP FREK. 24 1

yht.

1 1

1 KOTILOT, Gastropoda Radix peregra

% 0

Laurinoja 1 ( suu ) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pki pki pki iki iki iki iki iki iki hk hk hk pki hk ASPT hk

1 1 1 0

920

100

1 1

6,73

130 118 92 104 116 62 88 119 91

920

132 1 10 2,61 19 28 7,0 102

1 6,95

Sahavaara ( Suomi ): potkuhaavintanäytteiden pohjaeläimistö ( yks./n ) Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka ja päivämäärä Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

Laurinoja 2 yp, 4.10.2007 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pki pki pki pki pki iki pki h pki h h h h h h h sam f-arvo

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Spirosperma ferox Stylodrilus heringianus Enchytraeidae Eiseniella tetraedra

2 2 2 2

Muonionj. M3, 11.10.2007 1 2 3 4 5 6 pki pki pki iki iki iki yht.

BMWP FREK. % 7 1 1

2 1 4

1 1

2 1

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

SIIRAT, Isopoda Asellus aquaticus

15 2

4 4 1 2 1 1 1

2 6

2 12 17 18 32 6 17

3 17

5 8

1 1

2 106 2

1 1 7

14 63

2 9 14

ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp.

2 1

1 12

PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Eloeophila sp., Limoniidae Dicranota sp., Pediciidae

MÄKÄRÄT, Simuliidae

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Wiedemannia sp.

13 13 3

15 9 1 2

16 11 10 15 4 9 7 5 1 1 2 8 1 2

80 47 8 13

8 7

1 1

7 3 2 1 2

17 1

3 1

1 7

5 3 3

8 3 5

2 1

4 1

2 1

3 2 2

3 1

52 11 15

3 4

6 18

6 6

191

141 62 84

15 57 274 52

824

9 7

1 1

1 7

36 8 15

15 3

8 6

1 1

2 11 6 6 3

1 3

16 48 22 20 2 2

230 9

1 1 1 4

1 1

8 8

1 0

5 1

824

115 1 10 2,51 17 24 7,0 92

1 10

1 1 0

1 4

44 5 2 1 3

1 1

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

191

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

31 37

216 3 6

1 5

292

1 4

11 1

1 6

8 5

84 5 3

10 6

2 5 3 2 4

1 1 1 2

8 10

14 2 4

5 5

4 5 3 3

6 81 166

91 VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Agapetus ochripes Plectrocnemia conspersa Polycentropus flavomaculatus Hydropsyche angustipennis Ceratopsyche nevae Ceratopsyche silfvenii Brachycentrus subnubilus Micrasema gelidum Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Apatania zonella Apatania sp. Chaetopteryx villosa Sericostoma personatum Athripsodes sp.

42 1

2 2 8

1 3

14 1

0 KOVAKUORIAISET, Coleoptera Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volckmari

338 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Amphinemura sp. Nemoura sp. Protonemura sp. Leuctra digitata/hippopus Leuctra nigra

ASPT

1 4 11 5

118 5 5 2 5 5 5

1 1 3

PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Sipholonurus lacustris Heptagenia dalecarlica Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata Caenis rivulorum

3 2 1

BMWP FREK. % 21 2 1

KOTILOT, Gastropoda Radix peregra

yht.

1 1

0 SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

ASPT

2 25

1 5

118

100 6,76

294 162 119 121 72 95

863

118

0 1

1 1

161 1 10 2,48 25 41 7,0 144

1 1

863

100 6,44

Kolarin Kivivuopionoja, potkuhaavinäytteet 3.- 4.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

Yläosa 1 2 3 4 iki pki iki iki so so hk f-arvo

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Eiseniella tetraedra

KOTILOT, Gastropoda Gyaulus sp.

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

NL 50 1 2 pki pki hk hk

5 6 iki pki hk yht.

BMWP FREK. 0

5 5 2 5

4 4 1 1

1 3 22 11 17 5

4 7 1 9

2 4 16 8 7

1 12 1 8

5 24

4 3 1 2 1

3 17 92 2 25 43

9 7

1 1

2 1 3

2 3 1

2 4 1

9 1 1

1 1

2 3

3 1

5 4

7 1

9 8

10 3

8 1

1 1

2 2

4 40 19

8 7 10

1 1 1

4 3

6 6

8 2

3 2

2 1

1 3

1 1

2 1 1

2 2

135

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

135

101

512

109 2 10 2,26 16 19 7,0 85

59 12 1 1

7 10 10

1 1 1

18 4 5 5 7 2

8 7 10 7

26 1

1 1 1 1

242

100

1 1 1

1 101

512

100

4 72 41 112 128 50 109

1 1

1 11

1 1 0

1 1 1

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae MÄKÄRÄT, Simuliidae

36 13 3

5 8 7 125

1 2 3

12 1 21

3 2 6

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

1 1

1 4

3 1

ASPT

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Chelifera sp.

% 0

PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Eloeophila sp., Limoniidae Dicranota sp., Pediciidae

BMWP FREK. 1

KOVAKUORIAISET, Coleoptera Ilybius sp. VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Plectrocnemia conspersa Micrasema gelidum Apatania sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp.

yht.

182 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Nemoura sp. Protonemura sp. Capnopsis schilleri Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

ASPT

1 0

PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Ameletus inopinatus Ephemerella aurivillii

% 0

3 4 5 6 7 8 9 pki pki pki pki iki iki pki hk hk hk hk so so so

6,81

2 30 28 21 29

242

117 1 10 2,71 17 23 7,0 27

6,88

Kolarin Valkeajoki, potkuhaavinäytteet 3.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

1 1 2 3 4 hk hk so so so so hk hk f-arvo

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Stylodrilus heringianus Eiseniella tetraedra

2 2

SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

6 1 2 3 4 5 6 hk hk so so hk so so kas sam hk so hk sam kas sam kas

5 6 so so hk hk yht.

2 1

BMWP FREK. % ASPT 4 0,4 1 1

2 1

1 3

5 8

255 PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Paraleptophlebia sp. Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata

5 5 5 5

38 39 28

2 1 52

242

4 4 1 1

1 1

10 3 2

7 3 8 5

14 2 3

3 6 2 21 42 38 1 1

11 3 6 1 1 9 39 1

12 1

2 15 1

9 1 3 1 3 4 31

63 9 24 9 4 26 186 4

5 5

1 7 1

1 3

3 7

1 4

6 30 1

ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp. PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Eloeophila sp., Limoniidae Dicranota sp., Pediciidae

4 5 5 3

6 1

1 1 1

5 1 2 1

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae

1 1

1 2 1

1 1

1 1 1

10 10

1 1

3 5

7 2

28 14

186

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

18 42 14

1 1 1

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Wiedemannia sp. Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

123 191 162 194 116 198

7 3 2 12 3 26

5 2 1 16 15 25

1 6

1 1 15 1

1 3

1 5

3 3 25 21 31 35 1

5 1 3 2 11 6 1 5 17 2 1 5 12 18 16 2 2 2 3 18

0,1

4,3

1,9

4,9

1 1

2 6

1 3

1 1

2 1

0,3

234

5 12 3 213 1

7 7

1 1

21 7 24 38 78 5 76

1 2 68 1

1 1

1 4

4 6

3 2

2 3

9 7

1 1

10 10

1 1 9,6

5 5 9

1 1 1 5,2

3 1 25

6 7 10

1 1 1

1 1 3 1

3 2

39 1 1

6 6

ASPT

1 1

0,4

1 1

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

1 1

2 5

10 9 7

MÄKÄRÄT, Simuliidae

6 2

14 1 6 2 7 1

3 3

3,8

5 9

8 6

249

9 7

16 1 1

49 VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Hydroptila sp. Oxyethira sp. Plectrocnemia conspersa Micrasema gelidum Oligostomis reticulata Apatania sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp. Silo pallipes (NT)

26 1

37 KOVAKUORIAISET, Coleoptera Ilybius sp. Hydraena sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus

0,9

325 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Nemoura sp. Protonemura sp. Capnopsis schilleri Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

0,1

3 9

BMWP FREK. % 0 0 1

3 1 1

yht.

16 19

1 7

0,9

4,7

6,6

5,6

747

100 6,88

6 6

0,2

1 1 1 1

1 186

0,6

980

100 6,63

6 984

159 1 10 2,62 24 35 6,5 164

166

168 118 89 100 106

747

165 1 10 2,48 25 32 7,0 125

Kolarin Äkäsjoki ( Hannukaisen alue ), potkuhaavinäytteet 3.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

5 1 2 3 4 5 6 so hk so pki pki pki hk pki pki

7 iki

8 iki

6 1 iki

9 iki

f-arvo

yht.

VÄRYSMADOT, Turbellaria Dendrocoelum lacteum

BMWP

FREK. 1

1 1 1

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

VESISIIRAT, Asellidae Asellus aquaticus

PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Eloeophila sp., Limoniidae Dicranota sp., Pediciidae

5 5 5 2 5 2 5 5

4 4 1 1 1

2 7

5 9

24 16

1 5

5 5

2 5

1 3

2 5

3 2

2 1

12 6

1 11 4

4 2 13

7 9

8 13

3 10

1 40 13 1

41 11

12 2 5

4 4 1

5 8

1 3

5 2

418

44 58

1 66

8 8

1 1

5 2

2 5 2

4 1 1 2

5 3 4

7 4 5

71 31

42 25

2 31 29

1 13

1 49 4 4

17 3 2

1 33 1 6

2 46 3 9

1 52 1 1

6 155 87 1

8 7

1 1

43 21 22 2 2 198 98

6 272 12 38

1 1 1 1

1 2

1 1

2 1

4 19 44

2 1

5 3

5 10 3

2 16 12 3

2 14 21

1 5

6 2

7 3

16 2

13 2

3 17 1 2 1 2 8 10

5 10

12 17

6 42 1 6 5 5 20

8 16

1 3 4 1 18

9 7

3 14

7 21

1 4 5 1

1 1 4 9 1 13 1

4 8 14

1 8 5

12 6 5

6 15 32

18 13 1

8 6

2 2

1 1

5 2 2 2

6 1 5 2

2 4 1 3

4 2 8 1

4 2 9 4

20 3

59 4

10 15

18 4

17 8

1 1

372

18 1 1

3 5 4 8 3

6 12 2 5 2 2 2

1 5

18 1 1

9 1 7

29 1

1 9

16 2 2

16 2 1

1 1

8 7

1 1

2 3

3 1

11 5

8 8

2 6 21

1 1

1 1 1

1 12 9

2 1 1 1 1

1 3 13 1

1 1

1 1 1 1

3 1 2 1

1 2

3 1 1

4 1

1 1 1

1 17 2

1 1 2

2 1

2 2

33 136 2 3 39 14 21 62 90 2

402

8 8 7 8 7

1 1 1 1 1

26 36 61 14 21 148 44 2

1 1

2 111 7 11

2 2

166 14

105

424

424 MÄKÄRÄT, Simuliidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

9 7

1 1

8 6

1 1

134

1 1

10 10

1 1

8 7

1 1

11 4

8 8

1 1 1

1 18

2 20

202 1 10 2,30 30 47 7,0 235

2111

100

96 146 111 137 175 159 127 140 165

1256

216 1 10 2,33 33 54 7,0 140

309

1 41

9 11

1 13 2

3 3

11 4

5 3

3 41 32

8 7

10 4 7 1

4 3 3 3

13 1 6 2

11 3 4 8

9 7

1 1

12 4

17 4

14 3

2 3

42 18 31 17 9 58 15

3 4 2

1 3 9 3 1 13

17 7 6

14 1 2

1 1

12 1 2

1 1

12 9

2 1

5 2

2 1 3

8 8

1 1 1 1

20 3 22

1 4 6

3 5

10 1

8 3

2 8

1 1 1 22

2 3 1

1 25

1 1

2 1 2

3 3

1 1

76 12 42

1 130

179

1256

18 11

8 6

3 1 19 1 2 4 72 6

10 10

1 1

9 8 8

1 1 1

4 21

6 6

6,55

185 159 118 123 187 164

936

100

1 1 1 1 1

100

1 1

13 1 4 17 7

6,73

10 181

1 2111

1 3

1 10

1 0

4 271 146 209 283 179 185 302 177 359

6 43

60 0

ASPT

84 4

5 9

20 8

190 1

1 1

27 1 1 1 1 7 3 5 24 2 4 3 30 6 3 1

% 0

131

5 10 10

3 12 19 2

5 9

352 1

FREK. 0

1 6

4 1 21 101 175 8 1 9

1 1 2 7

IIBISKÄRPÄSET, Athericidae Atherix ibis

6 4

1 3 3

BMWP

3 10

31 8

4 5 5 5 3

yht.

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

ASPT

3 4

1 1

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Wiedemannia sp.

328

ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp.

2 3

386

VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Agapetus ochripes Hydroptila sp. Oxyethira sp. Polycentropus flavomaculatus Holocentropus sp. Hydropsyche angustipennis Hydropsyche pellucidula Ceratopsyche nevae Ceratopsyche silfvenii Arctopsyche ladogensis (NT) Brachycentrus subnubilus Micrasema gelidum Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Apatania sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp. Silo pallipes (NT) Sericostoma personatum Athripsodes sp.

% 0

1 1

KAISLAKORENNOT, Sialidae Sialis fuliginosa

1 2

FREK. 1

KOVAKUORIAISET, Coleoptera Hydraena sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volckmari

BMWP

KOTILOT, Gastropoda Radix peregra

KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Amphinemura borealis Nemoura sp. Protonemura sp. Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

yht.

1 3

SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Baetis vernus-agg. Ameletus inopinatus Heptagenia dalecarlica Leptophlebia sp. Ephemera danica Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata Caenis rivulorum

ASPT

1 1

Pulkkasaaret AP 1 2 3 4 5 6 so so so pki pki pki hk hk so so so

9 so

0 JUOTIKKAAT, Hirudinea Glossiphonia complanata

8 so

1 1

2 2 2 2 2

3 4 5 6 7 iki pki pki pki so hk

1 10

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Spirosperma ferox Lumbriculus variegatus Stylodrilus heringianus Enchytraeidae Eiseniella tetraedra

% 0

2 iki

1 936

205 1 10 2,47 31 47 7,0 255

6,61

Kolarin Mannajoki ja Äkäsjoki 327 ( suualue ) , potkuhaavinäytteet 2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka ja päivämäärä Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

Mannajoki M 2, 11.10. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 hk iki hk iki pki hk iki iki iki so pki so iki hk f-arvo

Äkäsjoki 327, 2.10. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 so so so pki pki pki pki iki iki iki yht.

HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Lumbriculus variegatus Stylodrilus heringianus Eiseniella tetraedra

2 2 2

SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

KOTILOT, Gastropoda Valvata piscinalis Radix peregra Bathyomphalus contortus Gyraulus sp.

5 5 5 5

1 12

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

1 1 1

1 1

BMWP FREK. % ASPT 10 0 1 1

2 7 1

1 21 2 2

3 4

VESISIIRAT, Asellidae Asellus aquaticus

3 1 1

4 1

5 5 5 5 2

56 42 27 110 28 20 24 18 35 34

71 17

56 22 24 22 9 14

436 193

12 7

9 2

10 2

39 12

5 10

4 7

2 2 13 27 48

1 6 10

2 13

1 2 30

4 1 41

1 4 8 7 4 1 1 1 1 1 1 51 13 47

1 24 62 2 12 9 339

5 5

54 11 21 7 2 79 3 35

9 2

2 35 4 19

1 17 28 10 2 4 12 2

1 8

7 8

4 5 3

1 2 1 1

4 2 2 1

3 1

2 2 1 2 2

1 1

3 4

2 1

1 2

1 10

28 1 1

1 2

24 4

MÄKÄRÄT, Simuliidae

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

6 8 1 1 20 28 12 12 11 3

102 1 142 7

19 28 15 13 21 37 39 3 1

243 4

3 14 10 9 5

8 7

1 1

5 3 3

3 5

9 2 6

3 1

47 6 23

1 5

5 9 8 8

1 1 1 1

11 14 11 1 1 1

1 6

85 11 71 46

1 2

3 1

73 2 3

446

8 8

10 10

1 1

14 15

1 6

9 8

1 1

135

10 7

1 1

1 10

1 8 4 2 3 13 15 16 13

5 22 11

1 1 5

1 4

1 6

1 7

1 1

2 1 29 1 2 326

1 1

271

1 1

8 7

9 7

1 31

5 9

119

2 30 87

1 271

1 1

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

17 2

201 73

18 14 17 18

IIBISKÄRPÄSET, Athericidae Atherix ibis

SUKASKÄRPÄSET, Muscidae Limnophora sp.

20 1

135

344

13 1

49 13

18 26 23 31 10 21 14 9 8 18 3 8 7 11

3 185 15 156

1 1 63 1 1 11 1 7

6 55 7 2

1 1

2 2

499

4 1 2 16

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Wiedemannia sp.

3 6

2 2

29 PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic Eloeophila sp., Limoniidae Hexatoma sp. Dicranota sp., Pediciidae

1 17 1

9 7

0 ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp.

3 3

1 1 1 1 1

189 VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Glossosoma intermedium Agapetus ochripes Polycentropus flavomaculatus Holocentropus sp. Hydropsyche angustipennis Hydropsyche saxonica (NT) Ceratopsyche nevae Ceratopsyche silfvenii Arctopsyche ladogensis (NT) Brachycentrus subnubilus Micrasema gelidum Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Limnephilus sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp. Hydatophylax infumatus Silo pallipes (NT) Sericostoma personatum Athripsodes sp.

1 1

5 KAISLAKORENNOT, Sialidae Sialis fuliginosa

34 5

2 3

5 5

4 4 1 1 1

1 2 1

1 0

359 KOVAKUORIAISET, Coleoptera Hydraena sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volckmari

449 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Amphinemura borealis Nemoura sp. Protonemura sp. Leuctra digitata/hippopus

1 1

680 PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Heptagenia dalecarlica Heptagenia sulphurea Leptophlebia sp. Ephemera danica Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata

2 2

BMWP FREK. % ASPT 6 0 1 1

1 26

2 4

yht.

292 214 235 339 254 316 227 126 172 2175

196 1 10 2,34 32 48 6,0 242

2165 100 6,13

179 216 231 160 247 193 108 148 118 1600

154 1 10 2,53 22 38 7,5 178

1594 100 7,00

Kolarin Niesajoki, potkuhaavinäytteet 4.- 5.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

4 1 2 3 4 5 iki iki iki pki hk so so

6 so

f-arvo HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Spirosperma ferox Lumbriculus variegatus Stylodrilus heringianus Eiseniella tetraedra SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

2 2 2 2

5 5

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

VESISIIRAT, Asellidae Asellus aquaticus PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Baetis vernus-agg. Ameletus inopinatus Heptagenia dalecarlica Heptagenia fuscogrisea Leptophlebia sp. Paraleptophlebia sp. Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata

yht.

1 1

LUTEET, Heteroptera Sigara sp. KOVAKUORIAISET, Coleoptera Platambus maculatus Hydraena sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus

5 5

4 5 5 3 3

yht.

716

825

8 20

23 24

22 44

8 6 11 26 12 15

137 246

19 21

24 26 46 18 36 42

6 1

3 1

35 4

8 8

1 1 1

2 23 32 66 1

22 15 16

2 291 1

3 3 2 4 1 6 1 6 27 44 18 8

1 2 6 1 12 7

1 2 5 2 22 12

3 3 2 3 16 24

2 1 1 2 2 3 1 2 1 18 20 12 8 1

14 1

15 16 26 16 189 151 2

2 4 3

4 80 5

7 7

1 1

12 33

236 202

41 12 16 52 38 16 8 20

16 32 42 19 30 61 43 31

323

9 7

1 1

361

1 467

1 2 25 31 26 6 2

12 329 20

5 9

1 2

2 1

1 3 1 1 1 2 1 1

3 1

1 9 1

1 1 4 27 32

2 4 3 5 2 3 3 1 5 2 12 78 2 19 23 27 22 23 3 10 21 4 2 4 33 25 13 18 20 13

3 15 3 126 160 2 158

36 63 173 75 165 125 46 152 172 22 24 20 16 42 86 48 58 36 1 3 1 4 4 2 5 1

1 1 9

1 2

4 16

1 1

1 11

26 1

5 1

1 2

3 1

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

6 3

3 1

6 1

6 6

1 2

1 24 28 23

IIBISKÄRPÄSET, Athericidae Atherix ibis

4 4

7 1

1 6 1

27 4 2

12 36 3 1 2 1

1 10 10

1 13

9 8

1 1 1

10 10

1 1 0

1 3 3 15 11

9 1

1 3 2 8 12 10 1

22 24 11

173

1 1

2 1

1 1

2 1 9

1 4 4

1007 352 1 20

2 30 2 71

1 2

1485

8 7

1 1

2 14 16

2 1 9 3

1 10 4

1 7

11 9 94 35

9 7

1 1

1 12

5 5

1 0

0 1 1

57 1

1 88 9 4 1 1

10 2 1

3 2

1 1

6 2

1 1

10 7 1

8 5

1 1

24 2

1 2 1

1 1 1

1 0

230

571

48 18

52 75

230

173

36 44 87 28 67 145 32 55

2 100

1 6

1919

194 1 10 2,46 30 42 7,0 213

210 231 325 150 291 268 170 141 133 1919

5 9

1 1

1 71 3

1 1

5 1

211

9 7

151

1 1

MÄKÄRÄT, Simuliidae

12 4

2 3 3

ASPT

1 1

% 0

1 1 2 44 31 29 2 2

BMWP FREK. 2 1

1 1

SULKAHYTTYSET, Chaoboridae Chaoborus flavicans

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

3 3

PERHOSSÄÄSKET, Psychodidae

TANHUKÄRPÄSET, Empididae Chelifera sp. Hemerodromia sp.

1 1

7 8 9 iki iki iki mu

ASPT

PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Dicranota sp., Pediciidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

% 0

1 ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp.

1 0

107 VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Hydroptila sp. Oxyethira sp. Plectrocnemia conspersa Polycentropus flavomaculatus Holocentropus sp. Hydropsyche angustipennis Hydropsyche saxonica (NT) Ceratopsyche silfvenii Arctopsyche ladogensis (NT) Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Apatania zonella Apatania sp. Chaetopteryx villosa Potamophylax sp. Limnephilus sp. Silo pallipes (NT) Sericostoma personatum

BMWP FREK. 3 1

28 16 15 19 28 58

1 1

yht.

4 4 1 1

ASPT 1

415 KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Nemoura sp. Protonemura sp. Capnopsis schilleri Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

% 0

2 4

5 5 5 2 5 2 2 5 5

BMWP FREK. 6 1

N5 1 2 3 4 5 6 iki iki iki iki iki iki

1 1

KOTILOT, Gastropoda Radix peregra Gyraulus sp.

N 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 iki iki iki iki iki iki iki iki iki

7 8 9 iki iki iki

6,47

489

9 571

0 1

489

1 2

259 152 298 353 110 247 547 172 237 2375

46 15 125 32 85 42 102 96 28 1 102 45

7 177 15

110 29 52

148 1 10 2,52 23 38 7,0 264

2375

100

6,43 252 188 381 356 366 294 371 382 320

543

1 1

543

2910

100

2910

166 1 10 2,37 26 37 7,0 323

6,38

Muonionjoki ( Äkäsjoensuun alue ), potkuhaavinäytteet 11.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka Näytekoodi Vallitseva pohjatyyppi

M 2/I 1 2 3 4 5 pki iki pki pki iki

M 3/II 1 2 3 4 5 6 pki pki pki iki iki pki

6 iki

f-arvo

yht.

BMWP FREK. 0

% 0

ASPT

yht.

VÄRYSMADOT, Turbellaria Dendrocoelum lacteum 5 HARVASUKASMADOT, Oligochaeta Spirosperma ferox Lumbriculus variegatus Stylodrilus heringianus Eiseniella tetraedra

1 1 1

0 SIMPUKAT, Lamellibranchiata Pisidium casertanum

VESIPUNKIT, Hydrachnellae

VESISIIRAT, Asellidae Asellus aquaticus

5 5 2 5 2

5 2 1 13 35 1

5 5

2 2

KAISLAKORENNOT, Sialidae Sialis fuliginosa VESIPERHOSET, Trichoptera Rhyacophila nubila Agapetus ochripes Hydroptila sp. Psychomyia pusilla Holocentropus sp. Hydropsyche angustipennis Hydropsyche contubernalis Ceratopsyche nevae Ceratopsyche silfvenii Brachycentrus subnubilus Micrasema setiferum Lepidostoma hirtum Apatania sp. Chaetopteryx villosa Athripsodes sp. Ceraclea annulicornis Mystacides sp.

3 4 2 2

7 3 3

1 12 24

3 2 9

5 1

4 2 1

1 5 2 9

6 14 23 92 3

4 5

22 13 4

3 3

1 1 1

3 1 1

1 1 2

11 1 5 2 2 13

1 5 5

2 1

1 6

16 13 13 14

110

8 8 7

1 1 1

4 24

18 48

24 1 12 17

3 8

2 10

6 3 1

6 5 3

2 1 2 1

2 6 2

9 7 10

1 1 1

110

239

52 119

8 8

1 1

2 25 18 10

8 7

1 1

2 5 6

2 5 2

7 7 6

5 3 6

3 7 3

7 6 9

1 91

1 1

5 9

26 33 32

4 5 5 5

1 2

1 1 1 5

3 1 1 1 5 5 5

1 1 3

3 1 1

3 5 5 13 2 2

1 1 3 1

1 1

8 7

1 1

2 1 1

5 2 1

2 1 3 4

7 9 1

2 4

2 9 3

1 1 4

1 1

1 0

MÄKÄRÄT, Simuliidae

POLTTIAISET, Ceratopogonidae

SURVIAISSÄÄSKET, Chironomidae

15 3

1 31

300

152 1 10 2,43 23 34 7,0 50

1 1 5 1

7 8

1 1

109

720

100

300

109

IIBISKÄRPÄSET, Athericidae Atherix ibis 60

1 1 1

2 0

37 91 26

7 7 5

0 1

1 0

4 1 1 1 2 1 2 0 19 28 10

PIKKUVAAKSIAISET, Limon. & Pedic. Dicranota sp., Pediciidae

Yhteensä Min Max Keskihajonta Pisteytettyjen taksonien määrä Taksonien kokonaismäärä mediaani keskiarvo / näytepaikka

6 2

ASPT

1 ISOVAAKSIAISET, Tipulidae Tipula sp.

5 9

8 KOVAKUORIAISET, Coleoptera Hydraena sp. Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volckmari

1 2

34 4 4 1 1 1 1

1 2

177

KOSKIKORENNOT, Plecoptera Diura nanseni Isoperla sp. Taeniopteryx nebulosa Amphinemura borealis Leuctra digitata/hippopus Leuctra fusca

1 1

PÄIVÄNKORENNOT, Ephemeroptera Baetis niger-agg. Baetis rhodani Ameletus inopinatus Heptagenia dalecarlica Leptophlebia sp. Ephemera danica Ephemerella aurivillii Ephemerella mucronata Caenis rivulorum

2 1

KOTILOT, Gastropoda Radix peregra

1 2 1 1

1 2 2 2 2

BMWP FREK. % 7 1

100

6,61

105 195 175 90 73 82

720

168 1 10 2,44 26 41 7,0 120

1 1

6,46

LIITE 4

Kuva 1.

Näytealuetta Laurinoja 2.

Kuva 2.

Näytealuetta Laurinoja L1.

Kuva 3.

Näytealuetta Kylmänmaanoja 6.

Kuva 4.

Näytealuetta Kivivuopionoja, yläosa.

Kuva 5.

Näytealuetta Kivivuopionoja NL50.

Kuva 6.

Näytealuetta Valkeajoki 1.

Kuva 7.

Näytealuetta Valkeajoki 6.

Kuva 8.

Näytealuetta Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli.

Kuva 9.

Näytealuetta Äkäsjoki 6.

Kuva 10.

Näytealuetta Äkäsjoki 5.

Kuva 11.

Näytealuetta Äkäsjoki 327.

Kuva 12.

Näytealuetta Mannajoki M2.

Kuva 13.

Näytealuetta Niesajoki N10.

Kuva 14.

Näytealuetta Niesajoki N5.

Kuva 15.

Näytealuetta Niesajoki 4.

Kuva 16.

Näytealuetta Muonionjoki M3/1.

Näytealueesta M3/2 ei kuvaa.

Kuva 17.

Näytealuetta Muonionjoki M2/1.

vesistö

runsausluokittelu: luokka esiintyminen - = ei ollenkaan 0 = satunnaisesti 1 = vähän 2 = kohtalaisesti 3 = runsaasti

4 N10 N5 NL50 yläosa 6 L1 (suu) 2, yläpuoli 1 6 5 6 Pulkkasaaret ap. M2 M2/1 M3/1 M3/2 327

tunnus

peittävyys (%) 0 0-5 5-25 25-75 > 75

Niesajoki Niesajoki Niesajoki Hannu- Kivivuopionoja kainen Kivivuopionoja Kylmämaanoja Laurinoja Laurinoja Valkeajoki Valkeajoki Äkäsjoki Äkäsjoki Äkäsjoki ÄkäsMannajoki jokisuu Muonionjoki Muonionjoki Muonionjoki Äkäsjoki

Rautuvaara

alue

virtaussyvyys nopeus (m/s) (cm) 1 10-40 0,5-1 20-50 0,5-1 20-60 0,75-1 10-30 0,2-0,5 20-50 1 20-40 0,5-1 20-40 0,5-1 10-50 0,2-0,5 15-30 0,2-0,5 20-60 0,2-0,5 20-60 0,2-0,5 15-50 0,2-0,5 10-50 0,5-1 30-60 0,5-1 40-70 0,2-0,5 40-70 0,5-1 30-70 2 5-40

2564000 1 3 3 0 0 1 0 0 1 0 1 2 1 1 0

pohja-aines, raekoko (mm) 64- 16- 2- 0,06- oksat & lieju/ hieno 256 64 16 2 rungot muta detritus 3 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 2 2 1 2 0 3 1 2 1 0 1 3 1 2 2 2 1 1 2 1 1 2 0 2 3 2 3 2 2 2 1 1 2 2 2 0 1 1 3 3 2 1 0 1 2 0 0 0 3 1 2 1 0 0 2 3 3 1 -

LIITE 5

5 6

Pulkkasaaret ap.

Äkäsjoki

M2/1 M3/1 M3/2 327

Muonionjoki

Äkäsjoki

Valkeajoki

Mannajoki

2, yläpuoli

Laurinoja

L1 (suu)

Kylmämaanoja

Laurinoja

yläosa

Kivivuopionoja

NL50

runsausluokittelu ks. edellinen sivu

jokisuu

Äkäs-

kainen

Kivivuopionoja

Niesajoki

Hannu-

N10

Niesajoki

vaara

Niesajoki

Rautu-

tunnus

vesistö

alue

pohjakasvit isot vesi- muut vesisammalet sammalet

havupuut

lehtipuut

rantakaista sekatie/ varjostus metsä asutus

Pohja pääosin isoa kiveä. Virta alueella melko kova. Sammalta > 50 %. Rannoilla harvassa soraa ja pienempää kivikkoa. Pohja pääosin isoa, ø yli 30 cm kiveä. Sammalta runsaasti, ~ 90 %. Pohja suurikokoista kiveä ja vaikeasti käveltävää (isoja koloja). Sammalta runsaasti, ~ 70 %. Koeala kannattaa vaihtaa. Osa alasta liian syvää ja louhikko vaikeakulkuista. Pohjamateriaali monotonista, pientä ja isompaakin kiveä ja soraa / hiekkaa. Yläpuolelle laskee oja rautapitoista sakkaa, jota sammalen seassa. Lyhyttä sammalta kohtalaisesti. Pohjalla myös vähän ruskeaa sakkaa. Pohja isoa ø 10-30 cm kiveä. Joukossa soraa ja hiekkaakin. Pohja kuitenkin samanlaista, joten näytteitä 6. Sammalta runsaasti, peittävyys n. 90 %. Pohja lähinnä pikkukiveä ja hiekkaa, joukossa myös suurempia ø 1020 cm kiviä. Pohjalla runsaasti sammalta, n. 90 %. Myös hieman järvisätkintä. Jyrkkä koski, jossa virtaus aika kova. Iso kivi puuttuu. Näytealan pohja alaosaltaan lähinnä pientä kiveä ja hiekkaa / soraa, yläosa isoa kiveä. Sammalta alaosilla vähän, mutta yläosalla runsaammin. Sammal pääosin lyhyttä. Varsin monotoninen pohja. Pääasiassa pikkukiveä ja hiekkaa. Sammalta paikoittain runsaasti, etenkin hiekkapohjalla. Kivipohjalla sammalta vähemmän eikä irtoile. Pohja soraa, hiekkaa ja sillan alapuolella pientä kiveä. Myös hieman järvisätkintä ja vitaa. Pohja soraa ja hiekkaa. Myös järvisätkintä. Näytteet järvisätkimen ja sammalten seasta. Pohja ø alle 30 cm kiveä, soraa ja hiekkaa. Myös järvisätkintä. Sammalta paikoittain runsaasti. Pohja pääosin pikkukiveä ja soraa. Karkeampaa kivikkoa kivikynnyksen lähellä. Myös järvisätkintä ja vitaa. Pohja pääosin hiekkaa ja soraa, muutama iso kiven lohkare. Pikkukivikkoakin vähän. Tulva laskussa, vesi vielä hieman korkealla. Pohja pääosin kookasta kiveä, paikoittain myös hiekkaa. Sammalta kohtalaisesti. Täälläkin hieman tulvaa. Pohja pääasiassa isoa kiveä. Aivan rannalla pienempää ø alle 10 cm kiveä, iskos tiukka. Sammalta ei juuri lainkaan. Hieno hiekka ja sora puuttuu, joten otettiin 6 näytettä. Pohja lähinnä pientä kivikkoa ø alle 10 cm ja jonkin verran ø 10-30 cm. Tulva haittaa, vesi hieman keskimääräistä korkeammalla. Pääosin ø 10-30 cm kiveä, rannan tuntumassa myös pikkukivikkoa. Sammalta melko vähän, vesi melko korkealla. Pohjalla paikoittain runsaasti sammalta. Vesi melko korkealla. Tulvasta noin viikko.

kuvaus

LIITE 6

Kolarin järvien pohjaeläimistö ( yks./ 1 Ekman ) 2007. Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Halinkojärven kaikki näytteet ja Pikku-Mannajärven 2. näyte tyhjiä Näytepaikka Hannukaisenjärvi Pirttijärvi E Saivojärvi 1 Mannajärvi 1 Pikku-Mannajärvi Päivämäärä 17.10. 22.11. 17.10. 16.10. 22.11. Näyte 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 Syvyys, m Pohjan laatu Harvasukasmadot, Oligochaeta 0,14 Tubifex sp. 5 1 Simpukat, Lamellibranchiata 0,05 0,08 Pisidium casertanum 1 Pisidium subtruncatum 1 2 Sulkahyttyset, Chaoboridae 0,05 Chaoborus flavicans 1 Surviaissääsket, Chironomidae 0,06 0,14 2,04 22,23 Procladius sp. 1 2 Zalutschia tornetraeskensis 1 Chironomus anthracinus 1 Chironomus f.l. plumosus (tenuistylus) 75 70 86 Chironomus f.l. salinarius 1 Parachironomus arcuatus-agg. 1 Sergentia coracina 2 67 Sergentia prima 1 3 2 Stictochironomus rosenschoeldi 1 Tanytarsus spp. 1 1 2 Biomassa, g WW/m2 0,20 0,14 2,04 22,33 0,08 Bioindeksit ( Paasivirta 1997 ): CI 2,75 2,50 2,49 1,00 0 CBI 15,08 19,08 2,24 0,32 0 Pohjan rehevyys liev. karu liev. rehevä liev. rehevä hyvin rehevä

Liite 17 Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

20287

NORTHLAND MINES OY KOLARIN KAIVOSHANKEALUEIDEN POHJAELÄIN SELVITYS 2011

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

NORT HL AND MINES OY KOLARIN KAIVOS HANKEAL UEIDEN POHJAELÄINSE LVITYS 2011

10.2.2012 Sami Hamari, FM biologi Lapin Vesitutkimus Oy SISÄLLYS

SIVU

JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3

AINEISTO JA MENETELMÄT............................................................................................................... 3 2.1 TUTKIMUSAJANKOHDAT JA -ALUEET..................................................................................................... 3 2.1.1 Näytteenottomenetelmät .................................................................................................................. 4 2.1.2 Näytteiden määritys ja analysointi................................................................................................... 5

TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU ........................................................................................ 7 Vertailu aiempiin tuloksiin......................................................................................................................... 11

JOHTOPÄÄTÖKSET............................................................................................................................. 13

Liitteet: Liite 1. Hankealueen ja näytteenottoalueiden sijoittuminen. Liite 2. Näytteenottoalueet. Liite 3. Pohjaeläinlajisto näytealueittain. Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/12 Kannen kuva: Valkeajoen yläosaa lokakuun lopun aamuna. Kuva: Simo Paksuniemi

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

JOHDANTO

Kaivosyhtiö Northland Resources SA (jäljempänä kaivosyhtiö) toteuttaa kaivoshankkeita Ruotsin Pajalan kunnassa sijaitsevassa Kaunisvaarassa sekä Kolarin Hannukaisessa. Hankkeiden tarkoituksena on hyödyntää mm. alueiden rautamalmiesiintymiä. Hannukaisen kaivoshanke on ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Hannukaisen kaivoshankkeen suunnittelua, vaikutusten arviointia ja toteuttamista varten hankealueen alapuolisilla vesistöalueilla tehtiin täydentävä pohjaeläinselvitys keväällä 2011. Hankkeeseen liittyen on tehty pohjaeläinselvityksiä vuonna 2008 koskien Äkäsjoen vesistöaluetta ja Niesajokea. Pohjaeläintutkimuksia tehdään mm. veden laadun ja likaantumisasteen arvioimiseksi ja sen tuloksilla voidaan täydentää vedenlaatututkimuksen tuloksia. Pohjaeläimet muodostavat myös järvien ja virtavesien ekosysteemeissä tärkeän osan, jolla on merkitystä mm. kalojen ravintona ja osana vesien ravintoverkkoja. Nykyään pohjaeläimistön tilan selvityksiä käytetään osana pintavesien ekologista luokittelua (Vuori ym. 2010). Tässä raportissa esitetään Muonion-, Äkäs- ja Niesajoen vesistöissä vuoden 2011 syksyllä tehtyjen selvitysten tulokset.

AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1

Tutkimusajankohdat ja -alueet

Pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin virtavesien osalta 27.9.–27.10.2012. Näytteenotto tapahtui 13 näytealueelta Äkäsjoen vesistöalueella, kahdelta näytealueelta Niesajoen vesistöalueella ja yhdeltä Muonionjokeen kuuluvalta näytealueelta (liite 1). Tutkitut Muonionjokeen laskevat sivujoet Äkäsjoki ja Niesajoki on luokiteltu Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 -raportissa pintavesien ekologisen tilan luokkaan hyvä ja TornionMuonionjoki luokkaan erinomainen. Äkäsjoen vesistöalueella vesistönosat poikkeavat jonkin verran veden laadultaan toisistaan, esimerkiksi Kuer- ja Tapojoki on luokiteltu luokkaan erinomainen ja Äkäsjoki luokkaan hyvä (Lapin Ympäristökeskus 2009). Alueiden vedenlaatua tarkemmin kuvaavien vedenlaatutulosten perusteella alueiden välillä on kuitenkin eroja. Tutkitulla alueella Äkäsjoen vesistössä veden laatu vaihtelee voimakkaimmin vesistön sisällä. Erityisesti Valkeajoki on vähäravinteinen ja vesi on silmämääräisestikin tarkasteltuna kirkasta. Kuerjoen vesi on jonkin verran humuspitoisempaa ja raudan vähäisesti värjäämää, mutta kokonaisfosforipitoisuudet ovat Valkeajoen luokkaa, erinomaisen ja hyvän rehevyysluokan välimaastossa. Tapojoki on näistä vesistä selvästi eniten kuormitettu vesistön suoalueiden ojitusten seurauksena. Äkäsjoen pääuoma veden laatu on myös jokseenkin niukkaravinteista, mutta jonkin verran humuspitoista (Hertta-tietokanta 2012). Niesajoen veden laatu on vuonna 2010 värin ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella lievästi ruskeavetinen ja jonkin verran humusta sisältävä. Veden sähkönjohtokyky oli lievästi kohonnut ja sen hygieeninen taso on tyypillisesti heikoimmillaan kesällä, joskin silloinkin hyvällä tasolla. Kokonaisfosforin ja -typpipitoisuuden perusteella joen vesi kuuluu lievästi rehevään rehevyysluokkaan ja veden laatu korreloivat kohtalaisen hyvin Ylläksen keskuspuhdistamon kuormituksen kanssa (Vaaramaa-Hiltunen & Ojala 2011). Aiemmin Niesajoen näytteenotossa on havaittu ajoittain voimistunutta rihmaleväkasvua verrattuna alueen muihin pieniin jokiin (Vaaramaa-Hiltunen & Ojala 2011). Äkäsjokeen laskevista Hourukoskenojasta, Kivivuopionojasta ja Laurinojasta ei ole ajantasaista vedenlaatutietoa, mutta 80-luvulla tehtyjen vedenlaatumittausten perusteella Hourukoskenojan vesi on ollut lievästi rehevää, Laurinojan rehevää. Hourukoskenojassa veden kiintoainepitoisuus on ollut yleensä alle 1 mg/l ja Laurinojassa jonkin verran korkeampi, kesälläkin noin 1,9 mg/l. Veden värin perusteella Hourukoskenoja voidaan luokitella humuspitoiseksi tai lievästi humuspitoiseksi ja Laurinoja lienee myös ainakin luokassa humuspitoinen. Laurinosan rehevyys on kokonaistypen perusteella luokassa karu ja fosforin perusteella luokassa lievästi rehevä. Laurinojan vesi on peräisin osaksi Hannukaisen louhosmontusta, jonka vuoksi mm. sen sulfaattipitoisuus on alueen muita jokia korkeampi. Sekä Laurinojan että em. pienten purojen valuma-alueella on harjoitettu metsätaloutta, jolla lienee edelleen vaikutusta kaikkien näiden vesien laatuun.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Taulukko 1. Pohjaeläinselvityksen havaintopaikat ja sijainnit. Nro

Näytepaikka

Pvm.

Äkäsjoen alaosan vesistöalue

Laajuus (km2) Uoman leveys (m) 393 km2

Vatunnus

Koordinaatti (KKJ)

67.34

6 7

Kuerjoki, Aavahelukka Laurinoja 8 Kivivuopionoja Valkeajoki Valkeajoki 13 Hourukoskenoja 25 Mustijoki 26

25.10.2011 25.10.2011 25.10.2011 27.10.2011 24.10.2011 26.10.2011 26.10.2011

10 m 4m 3m 3m 10 m 3m 6m

7506526 7498698 7501610 7503618 7497322 7495564 7499012

3370688 3371214 3368776 3366057 3368787 3365465 3360198

8 9 10 11

Tapojoki 27 Äkäsjoki 16 Äkäsjoki 15 Äkäsjoki 14

25.10.2011 27.10.2011 27.10.2011 24.10.2011

6m 14 m 26 m 26 m

7495102 7501902 7497846 7496926

3363104 3375544 3370437 3368174

12 13

Äkäsjoki 28 Äkäsjoki 24

26.10.2011 26.10.2011

22 m 25 m

7493815 7488280

3362687 3359072

7489048 7484038

3368145 3361262

7490055

3352667

1 2 3 4 5

107 km2

Niesajoen vesistöalue 14 15

Niesajoki 2, Kivikkopalo Niesajoki, 3, alaosa

Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue Muonionjoki 29

2.1.1

Näytteenottomenetelmät

27.09.2011 28.09.2011

5m 9m 2897 km2

26.10.2011

67.36

164 m

Pohjaeläinnäytteenotto tehtiin Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten ja RKTL:n yhteistyössä laatimalla menetelmällä, jolla pyritään vastaamaan vesipuitedirektiivin vaatimuksiin (Meissner 2010). Menetelmässä valitaan ennalta vertailupaikkojen sijainti siten, ettei koskijakson yläpuolisella alueella olisi merkittäviä haja- tai pistekuormittajia tai aluetta ei olisi käsitelty esim. voimatalouden padotuksin tai koskikunnostuksin alle 5 vuotta näytteenottoajankohdasta (ks. Vuori 2006). Tästä periaatteesta poikettiin Niesajoen kohdalla, jonka latvalla sijaitsevan Rautuvaaran allasta käytetään Ylläksen keskuspuhdistamon jälkiselkeytykseen ja Rautuvaaran rikastamon vedet valuvat ylivaluntana vesistöön. Menetelmässä kullekin tarkkailtavalle koskialueelle perustetaan 3 näytepaikkaa, jotka edustavat standardin SFS 5077 mukaisia eri pohjanlaatutyyppejä ja niiltä otettuja rinnakkaisnäytteitä. Valuma-alueeltaan alle 1000 km2 joilla koskialueelta otetaan kultakin näytepaikalta 2 rinnakkaisnäytettä (6 näytettä/ näytealue) ja valuma-alueeltaan yli 1000 km2 joilla vastaavasti 3 rinnakkaisnäytettä (9 näytettä/ näytealue). Tutkitut valuma-alueet ovat alle 1000 km2 pieniä latvavesiä Muonionjokea lukuun ottamatta ja näytteitä otettiin suositusten mukaisesti. Näytepaikat valitsemaan havaintoalueilta siten, että 1) vuolaan keskivirran ja karkean pohjan 2) keskinopean (hitaahkon) ja pikkukivikon/soraikon sekä 3) rannanläheisen hidasvirtaisen ja hienojakoisemman pohjanlaadun (yleensä merkittävä osa hiekkaa) ympäristömuuttujayhdistelmät tulivat edustetuiksi. Varsinainen näytteenotto tapahtui standardia 5077 soveltaen, eli haavi painettiin joen pohjaan ja sen edustalla potkittiin pohjaa kohtalaisen voimakkain, pyörittävin liikkein yhteensä 30 s ajan noin metrin matkalla haavista ylävirtaan päin. Haaviin jäänyt aines seulottiin 0,5 mm:n seulalla, seulos siirrettiin

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

säilöntäastiaan ja säilöttiin maastossa 70 % etanoliin. Jokaiselta näytepaikalta täytettiin POHJE-tietokannasta tulostettu pohjaeläinlomake, johon merkittiin keskeisinä tietoina mm. pohjan laadun, pohjakasvillisuuden, virrannopeuden ja näytteenottopaikan syvyyden tiedot. Näytteenoton yhteydessä näytepaikkojen sijainti määritettiin GPS laitteella. Näytteet otti iktyonomi ja näytteenottaja Simo Paksuniemi ja näytteenotossa avusti Markku Mettänen. 2.1.2

Näytteiden määritys ja analysointi

Laboratoriossa näytteet poimittiin hyvässä valaistuksessa valkoiselta alustalta teollisuusluppia apuna käyttäen. Pohjaeläinten poiminnan suoritti biologi Britta Hamari. Lajit määritettiin jokinäytteiden osalta pääsääntöisesti lajitasolle, lukuun ottamatta kaksisiipisten heimoja. Pohjaeläimet määritti FL Lauri Paasivirta. Määrityksessä käytetty kirjallisuus on mainittu kirjallisuusluettelossa. Aineistosta laskettiin jokien ekologisessa luokittelussa käytettävät kolme luokkamuuttujaa: tyypille ominaiset taksonien lukumäärä, tyypille ominaisten EPT-heimojen (Ephemeroptera, Plecoptera ja Trichoptera) lukumääärä sekä yhteisöjen samankaltaisuuden astetta kuvaava PMA-indeksi. Vertailun vuoksi aineistosta laskettiin myös ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi eli likaantumisindeksi (BMWP, Biological Monitoring Working Party), joka perustuu eri pohjaeläinheimojen erilaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. Lisäksi pohjaeläinyhteisö jaettiin ravinnonkäyttöryhmiin, jonka perusteella voidaan arvioida joen pohjaeläinyhteisön rakennetta ja sen muutoksia eri osissa vesistöä. Tyyppiominaisten taksonien lukumäärä (Hämäläinen ym. 2002 ja 2007, Vuori ym. 2010 mukaan) on kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittu lukumäärä. Tällä luokittelumuuttujalla kuvataan taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta. Indeksi on suora johdannainen maailmalla yleisesti käytetystä havaittujen ja ennustettujen taksonien suhteesta (esim. Moss 1987). Indeksissä tyypille ominaisiksi taksoneiksi on rajattu sellaiset taksonit, jotka esiintyvät vähintään 40 prosentilla tyypin vertailupaikoista. Ekologisen laatusuhteen laskennassa odotusarvona käytetään tyypin mediaania (Vuori ym. 2010). Jos havaittujen ja vertailuolosuhteiden taksonimäärä on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriytymättömässä tilassa. Tyyppikohtaiset lajilistat on kuvannut yksityiskohtaisesti Vuori yms. 2010. Vertailuarvot Pohjois-Lapin kangasmaiden joille on esitetty taulukossa 2. Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärä on kullekin tyypille ominaisten päivänkorento-, koskikorento-, ja vesiperhosheimojen havaittu lukumäärä. Muuttuja kuvaa tärkeiden taksonomisten ryhmien esiintymistä ja puuttumista. EPT-heimoja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille elinympäristöjen muutoksille ja EPTheimoja kuvaavat muuttuvat ovat keskeisiä muuttujia esimerkiksi erilaisissa monimuuttuja-indekseissä. Myös tyyppiominaisten heimojen esiintymisen kynnysarvo on 40 % vertailupaikoista (Vuori ym. 2010). Tyyppikohtaiset EPT-heimojen listat on kuvannut Vuori ym. 2010. Luokittelun vertailuarvot ja luokkajako on esitetty taulukossa 2.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Taulukko 2. Ekologisen luokituksen vertailuarvot ja luokkarajat Pohjois-Lapin kangasmaiden joille. Tyyppi Pohjois-Lapin pienet kangasmaiden joet

Muuttuja Tyyppilajien määrä

Yksikkö taksonien lkm.

Vertailuolot 15,0

ELS Tyyppi-EPTheimojen määrä

heimojen lkm.

9,0

ELS Pohjois-Lapin keskisuuret kangasmaiden joet

Tyyppilajien määrä

taksonien lkm.

17,5

ELS Tyyppi-EPTheimojen määrä

heimojen lkm.

11,0

ELS Pohjois-Lapin suuret kangasmaiden joet

Tyyppilajien määrä

taksonien lkm.

17,0

ELS Tyyppi-EPTheimojen määrä

heimojen lkm. ELS

12,0

Luokkarajat E/H

H/T

T/V

V/Hu

12,7

9,5

6,4

3,2

0,85

0,64

0,42

0,2

7,7

5,8

3,9

1,9

0,86

0,64

0,43

0,21

14,9

11,2

7,5

3,7

0,85

0,64

0,43

0,21

8,9

6,7

4,5

2,2

0,81

0,61

0,40

0,20

15,0

11,3

7,5

3,8

0,88

0,66

0,44

0,22

8,25

5,5

2,75

0,92

0,69

0,46

0,23

Ekologisen tilan luokittelun apuna on käytetty myös suhteellista mallinkaltaisuutta (Percent Model Affinity, PMA), joka kuvaa arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. Tämän muuttujan laskemisesta luovuttiin, koska menetelmä on ilman ohjelmallista toteutusmahdollisuutta hyvin työläs ja myös ko. muuttujan laskemiseen tarvittavien vertailuaineistojen luokitteluun on tulossa edelleen muutoksia (Aroviita Jukka kirjall. tiedonanto, vrt. Vuori ym. 2010). Tyyppiominaisten taksonien ja ETP-heimojen lukumäärän avulla päädytään todennäköisesti samoihin jokien tilaa kuvaaviin luokkiin. Jokien luokittelussa tilaluokkien rajat on toistaiseksi asetettu tasavälisesti siten, että erinomaisen ja hyvän tilaluokan raja-arvoksi (E/H) on määrätty tyypin vertailukohteiden muuttujajakauman 25. prosenttipiste (25P). Pistettä pienemmät arvot on jaettu neljään tasaväliseen luokkaan niin, että hyvän ja tyydyttävän luokan raja-arvo (H/T) = ¾ × 25P, tyydyttävän ja välttävän luokan raja-arvo (T/V) = ½ × 25P ja välttävän ja huonon luokan raja-arvo (V/Hu)=1/4 × 25P. BMWP-indeksiä voidaan käyttää yhtenä veden laatuluokittelun kriteerinä (Armitage ym. 1983). Pisteytyksessä likaantumisen suhteen herkät heimot saavat korkean pistearvon ja likaantumista hyvin sietävät matalan (taulukko x). Kunkin näytepisteen pistearvo määräytyy siinä esiintyvien yksittäisten heimojen pistearvojen summana. Indeksi on kvalitatiivinen eikä huomioi yksilömääriä. Kun BWMP-indeksi suhteutetaan sen muodostaneiden heimojen lukumäärään, saadaan keskimääräinen vedenlaatupisteindeksi taksonia kohti (ASPT, average score per taxon). Korkeat ASPT:n arvot ovat tyypillisiä puhtaille latvavesille ja matalat arvot ympäristöille, joissa ei esiinny likaantumisen suhteen herkkiä lajeja.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Taulukko 3. BMWP-pistearvot eri pohjaeläinheimoille ja eräille pohjaeläinluokille ja -alaluokille. (Pisteytyksessä on käytetty ensisijaisesti Armitage ym . (1983) esittämiä pistearvoja. Taulukkoa on täydennetty Alba-Tercedor & Sanchez-Ortegan (1988) esittämillä heimoilla (alleviivatut). HEIMOT Siphlonuridae, Heptageniidae, Leptophlebiidae, Ephemerellidae, Potamanthidae, Ephemeridae, Taeniopterygidae, Leuctridae, Capniidae, Perlodidae, Perlidae, Chloroperlidae, Aphelocheiridae, Phryganeidae, Molannidae, Beraeidae, Odontoceridae, Leptoceridae, Goeridae, Lepidostomatidae, Brachycentridae, Sericostomatidae, Athericidae, Blephariceridae Astacidae, Lestidae, Agriidae, Gomphidae, Cordulegasteridae, Aeshnidae, Corduliidae, Libellulidae, Psychomyiidae, Philopotamidae, Glossosomatidae Caenidae, Nemouridae, Rhyacophilidae, Polycentropodidae, Limnephilidae, Prosopistomatidae Neritidae, Viviparidae, Ancylidae, Hydroptilidae, Unionidae, Corophiidae, Gammaridae, Platycnemididae, Coenagriidae, Thiaridae, Atyidae Mesoveliidae, Hydrometridae, Gerridae, Nepidae, Naucoridae, Notonectidae, Pleidae, Corixidae, Haliplidae, Hygribiidae, Dytiscidae, Gyrinidae, Hydrophilidae, Clambidae, Helodidae, Dryopidae, Elmidae, Chrysomelidae, Curculionidae, Hydropsychidae, Tipulidae, Simuliidae, Planariidae, Dendrocoelidae, Oligoneuriidae, Polymitarcidae, Dugesiidae Baetidae, Sialidae, Piscicolidae, Tabanidae, Stratiomyidae, Empididae, Dixidae, Dolichopodidae, Ceratopogonidae, Anthomyidae, Limoniidae, Psychodidae, Sciomyzidae, Rhagionidae, Hydracarina Valvatidae, Hydrobiidae, Lymnaeidae, Physidae, Planorbidae, Sphaeriidae, Glossiphoniidae, Hirudidae, Erpobdellidae, Asellidae, Ostracoda Chironomidae, Culicidae, Ephyridae, Thaumaleidae Oligochaeta (koko luokka), Syrphidae

PISTEET 10

8 7 6 5

4 3 2 1

TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU

Selvitetyistä kohteista Laurinoja, Kivivuopionoja ja Hourukoskenoja voidaan luokitella pieniksi puroiksi, joiden leveys vaihtelee 3–4 m. Kuerjoki, Valkeajoki, Tapojoki ja siihen laskeva Mustijoki voidaan luokitella pieniin jokiin ja niiden leveys on paikasta riippuen 3-10 m. Nämä kohteet voidaan lukea jokivesien ekologisessa luokittelussa luokkaan Pohjois-Lapin pienet kangasmaiden joet. Äkäsjoki kuuluu kertaluokkaa suurempaan jokiuomaan (leveys 14-26) ja Muonionjoki luokiteltavissa keskisuureksi joeksi (näytealueen leveys 164 m). Viimeksi mainitut joet voidaan luokitella jokien ekologisen tilan luokittelun mukaisesti keskisuuriin ja suuriin Pohjois-Lapin kangasmaiden jokiin (tässä järjestyksessä). Havaintoalueen muodostuvat hieman epäyhtenäisestä kokonaisuudesta, vaikka valtaosa tutkituista koskipaikoista sijoittuu Äkäsjoen vesistöalueelle. Kaikki joki- ja purouomat ovat kuitenkin toisistaan jonkin verran poikkeavia mm. veden laadun ja fysikaalisten ympäristömuuttujien suhteen. Tämän vuoksi joen j pohjaeläinyhteisön rakenteen muutoksen tarkastelu on mielekästä Äkäsjoessa, jossa on viisi näytealuetta. Pohjaeläinten ryhmäkohtainen koostumus vaihteli alueesta riippuen siten, että pohjaeläimistössä vallitsevan ryhmän muodostivat joko kaksisiipiset tai päivänkorennot. Kaksisiipisten ryhmään kuuluu pohjoisen virtavesissä runsaana tyypillisesti mäkärät (Simuliidae) ja surviaissääsket (Chironomidae). Polttiaisten osuus on vähäisempi, mikä selittyy ainakin osaksi virtavesiä suosivien polttiaislajien suhteellisen vähäisestä osuudesta ryhmän sisällä (Nilsson 1997). Kokonaisuutena EPT-ryhmä (päivänkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset) on edustettuna pääsääntöisesti koskipaikoille tyypillisesti runsaana poisluettuna Kivivuopionojan, Mustijoen ja Äkäsjoen kaksi koealaa (kuva 1). Näissä esiintyvät erittäin runsaana samanaikaisesti sekä mäkärät että surviaissääsket, mikä kertoo jokien vaihtelevasta luonteesta: koski- ja virtapaikat, joissa esiintyy erityisesti uposlehtistä kasvillisuutta, ovat mäkärien toukkien suosimia

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

kasvualustoja, kun surviaissääsket suosivat syvempiä sedimentaatiopohjia. Äkäsjoen toiseksi alimmalla ja toiseksi ylimmällä näytealueilla kovakuoriaisten korkeampi osuus poikkesi jonkin verran muusta aineistosta. Muita yksilömäärältään pienempiä pohjaeläinryhmiä olivat mm. harvasukamadot (Oligochaeta), simpukat, kotilot. Kotiloita esiintyi erityisesti Mustijoella (8 % osuus) ja Muonionjoella (n. 4 % osuus). Yksilömäärältään runsaslukuisimmassa päivänkorentojen ryhmässä vallitsivat näytteenottoalueesta riippumatta Baetis ja Ephemerella -sukujen yksilöt, joita esiintyi kaikissa otetuissa näytteissä. Koskikorentolajien esiintyminen oli tasaisempaa ja tyypillisesti lähes kaikissa näytteissäkin esiintyi useampia koskikorentolajeja. Vesiperhosten suhteellinen osuus oli matalahko, mikä johtuu näytteiden yleisesti runsaasta kokonaisyksilömäärästä. Havaitut vesiperhosten yksilömäärät olivat kuitenkin tavanomaisia ja koskikorentojen tavoin selviä vallitsevia lajeja ei esiintynyt. Lajistossa ei esiintynyt uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja (Rassi ym. 2010).

Ryhmittäiset yksilömäärät alueittain

Suhteellinen frekvenssi

100,0 90,0

Kovakuoriaiset

80,0

Kaksisiipiset

70,0

Vesiperhoset

60,0

Koskikorennot

50,0 40,0

Päivänkorennot

30,0

Simpukat

20,0

Harvasukamadot

10,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Näytealue

Kuva 1. Ryhmittäiset yksilömäärät Kuerjoen (1), Laurinojan (2), Kivivuopionojan (3), Valkeajoen (4-5), Hourukoskenojan (6), Mustijoen (7), Tapojoen (8), Äkäsjoen (9-13), Niesajoen (14-15) ja Muonionjoen (16) näytealueilla. (Osituksesta johtuva vääristymä on korjattu kertomalla ositettu näytteen osa osituksen osuuden käänteisluvulla, taulukosta on jätetty pois näytteissä harvalukuisempana esiintyvät lajiryhmät, vrt. liite 3). Taksonomiseen luokitteluun kuuluvien eri hierarkiatasojen, eli taksonien, kokonaismäärät vaihtelivat jossain määrin näytealueiden välillä suhteessa tutkitun uoman leveyteen, vaikka varsinaista korrelaatiota 5 % riskitasolla ei havaittukaan (r(0.05),(1)=0.425, df=16, p>0.05). Taksonimäärää selittää varmasti myös jokien vedenlaatuun, morfologiaan ja muihin ympäristömuuttujiin liittyvät tekijät. Kokonaistaksonimäärä vaihteli erityisesti pieniksi joiksi luokiteltavissa kohteissa runsaasti 23–49 välillä. Äkäsjoen taksonimäärät olivat suhteellisen korkeita 42–52. Myös Muonionjoki kuului odotetusti taksonimäärän suhteen runsaslukuisimpiin näytealueisiin. Pienistä joista huomattavan korkeita taksonimääriä tavattiin Kuerjoen ja Tapojoen näytteenottoalueilla. Näiden alueiden BMWP-indeksi oli tämän kokoluokan joiksi myös varsin korkea. Myös Niesajoen alaosa sekä Äkäs- ja Muonionjoki kuuluivat tähän varsin korkean biologisen likaantumisindeksin omaaviin kohteisiin eli kyseiset joet ovat indeksin perusteella varsin luonnontilaisia ja siten lajistossa on myös runsaasti likaantumiselle herkkiä lajeja. Niesajoen yläosa poikkesi joen alaosasta sekä yksilömäärän, taksonien kokonaismäärän että likaantumisindeksin suhteen. Lajiryhmien osalta merkittävimmät erot olivat Niesajoen yläosan koskikorentojen vähäisemmän määrän ja alaosan runsaamman kovakuoriaismäärän välillä. Runsas kovakuoriaismäärä voi olla seurausta näytteenotossakin havaitusta rihmalevien runsaasta

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

määrästä, mikä on pohjan pinnoilta ravintonsa hankkivien kovakuoriaisten ravintokohde. Hyvin samansuuntainen kokonaistulos havaittiin Niesajoen kahdella näytepisteellä v. 2008 Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun yhteydessä (Salo ym. 2009). BMWP-indeksin ja taksonimäärien perusteella näyttää siltä, että tutkittujen jokien tila on monilta osin luonnontilaisen kaltainen: joen koon kasvaessa, myös sen taksonimäärällä on taipumus kasvaa. Tästä seuraa luonnontilaisen kaltaisessa joessa myös likaantumista heikosti sietävien taksonien lukumäärän kasvu.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

NÄYTEALUE Näytealueen 1* 2 3* 4* 5* tunnus Kokonaispisteet 193 132 131 135 186 (BMWP) Keskiarvo (ASPT) 7,148 7,333 7,050 7,105 6,889 Keskihajonta 3,110 3,125 2,964 3,195 2,979 Minimi 1 1 1 1 1 Maksimi 10 10 10 10 10 Pisteytettyjen 27 20 19 27 taksonien lkm. 18 Taksonien 40 28 23 25 38 kokonaismäärä Yksilömäärä/näyte 950 379 464 491 212 Yksilömäärä yht. 5701 1274 2275 2784 2945 *) ositettu näyte, ositukset kuvattu tarkemmin liitteessä 3. 7* 160 6,400 3,136 1 10 25 35 1165 6939

6* 140 7,368 2,985 1 10 19 27 364 2182

45 555 3327

773 4636

6,906 2,810 1 10

221

7,094 2,955 1 10

227

610 3660

7,419 2,907 1 10

230

868 5209

7,147 2,925 1 10

243

11*

1244 7461

7,094 2,988 1 10

227

12*

444 2663

7,156 2,886 1 10

229

13*

378 2267

7,080 2,722 2 10

178

14*

549 3293

6,765 2,934 1 10

230

15*

239 1430

6,867 3,126 1 10

206

Taulukko 4. Virtavesien näytealueiden pohjaeläinten BMWP-pistearvot hajontoineen ja minimi- ja maksimiarvoineen, keskimääräiset pistearvot (ASPT) sekä laskennassa mukana olleiden taksonien ja yksilöiden määrä sekä näytealueelta tavattujen taksonien kokonaismäärä. (Näytealueet: Kuerjoki (1), Laurinoja (2), Kivivuopionoja (3), Valkeajoki (4-5), Hourukoskenoja (6), Mustijoki (7), Tapojoki (8), Äkäsjoki (9-13), Niesajoki (14-15) ja Muonionjoki (16)).

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Aineiston perusteella tehtiin vertailua tyyppiominaisten taksonien ja tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärän suhteen. Vertailuarvoina käytettiin viimeisimmän pintavesien ekologisen tilan luokittelun ohjeen arvoja (Vuori ym. 2010). Uusi versio julkaistaan kuluvan kevään aikana (Aroviita, kirjall. tiedonanto). Vertailuarvoina käytettiin kohteen koosta riippuen Pohjois-Lapin pieniä, keskisuuria tai suuria kangasmaiden jokia (ks. Vuori ym. 2010). Vertailuun valittiin ohjeen mukaan kultakin näytealueelta 4 näytettä, jotka edustivat mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeaa virtausta ja joiden yksilömäärä siten olisi myös mahdollisimman korkea. Tyyppiominaisten taksonien määrä vaihteli näytealueesta riippumatta hyvin vähän. Suurimmat suhteelliset arvot eli havaittujen ja odotettujen lukumäärien suhde (ELS, vertailuarvo) saavutettiin noin puolessa tutkituista kohteista: Kuerjoessa, Kivivuopionojassa, Valkeajoessa, Hourukoskenojassa, Mustijoella, Tapojoella, Niesajoen alaosalla ja Muonionjoessa. Poikkeamat odotusarvoista olivat kuitenkin hyvin pieniä lukuun ottamatta Äkäsjoen ylintä näytealuetta, jossa myös ekologinen tila sijoittui alempaan luokkaan kuin muilla kohteilla. Myös Äkäsjoen keskimmäinen ja Niesajoen ylempi näytteenottoalue saivat hieman matalamman, hyvän ja erinomaisen luokan rajalle sijoittuvan vertailuarvon. Muut kohteet voitiin lukea luokkaan erinomainen. Muutamilla kohteilla vertailuarvo sai yli 1:n arvoja, mikä tarkoittaa, että alueella esiintyi enemmän jokityypille ominaisia taksoneita kuin luokituksen olettama vertailuarvon maksimi on (taulukko 4). Taulukko 5. Havaittujen tyyppiominaisten taksonien kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (luokitukset Vuori ym. 2010). Näytealue

Tyyppilajit Odotusarvo ELS Luokka

15 15 1,00 E

14 15 0,93 E

15 15 1,00 E

17 15 1,13 E

15 15 1,00 E

13 17,5 0,74 H

17 17,5 0,97 E

15 17,5 0,86 E

16 17,5 0,91 E

13 15 0,87 E

17 15 1,13 E

17 17 1,00 E

E=erinomainen, H=hyvä

Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärä oli Muonionjoessa luokassa hyvä ja muilla näytealueilla luokassa erinomainen. Valkeajoen yläosa oli tässä luokituksessa lähellä hyvän ja eriomaisen luokan rajaa, kuitenkin luokassa erinomainen. Kuten tyyppiominaisten taksonienkin kohdalla EPT-heimojen lukumäärän vertailuarvo sai yli 1:n arvoja, mikä osaltaan kuvastaa näiden alueiden hyvää tilaa (taulukko 5). Taulukko 6. Havaittujen tyyppiominaisten EPT-heimojen kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (luokitukset Vuori ym. 2010). Näytealue

Tyyppiheimot Odotusarvo ELS Luokka

9 9 1,00 E

8 9 0,89 E

9 9 1,00 E

10 9 1,11 E

11 9 1,22 E

10 9 1,11 E

12 11 1,09 E

11 11 1,00 E

10 9 1,11 E

10 12 0,83 H

E=erinomainen, H=hyvä

Vertailu aiempiin tuloksiin Kaivosyhtiö toteutti vuonna 2007 Kolarin ja Pajalan alueiden pohjaeläintutkimuksen, jossa valtaosalta myös nyt tutkituista Kolarin kunnassa sijaitsevista joista selvitettiin. Tutkimusmenetelmä oli pääosin sama, joskin virtavesien pohjaeläinten seurantamenetelmissä on tehty edelleen jonkin verran tarkennuksia viime vuosina (vrt. Vuori 2006 ja Meissner ym. 2010) ja näytteiden lukumäärä ei vastaa kaikilta osin toisiaan. Näytteiden lukumäärällä ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole juuri merkitystä havaittujen taksonien suhteen, koska näytemäärät ovat riittävän korkeita (ks. esim. Armitage ym. 1983). Laurinojan suun alueen tulos on sekä lajiryhmien että likaantumisindeksin suhteen lähes identtinen vuosien 2007 ja 2011 välillä. Kivivuopionojalla näytemäärät ovat olleet v. 2007 korkeammat, mutta siitä huolimatta

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

nyt havaittu taksonimäärä oli suurempi ja likaantumisindeksin arvo (BMWP) korkeampi (135 vs. 109 ja 117). Valkeajoella tulokset olivat sekä ryhmien osuuksien että taksonimäärien ja likaantumisindeksin suhteen samankaltaiset, joskin indekseissä oli pientä vaihtelua sekä ylemmillä että alemmilla näytealueilla. Äkäsjoessa likaantumisindeksi sai jonkin verran aiempaa korkeampia likaantumisindeksin arvoja. Selvin ero oli Äkäsjokisuussa, jossa likaantumisindeksi nousi muiden joen näytealueiden tasolle. Vuonna 2007 tämä arvo oli selkeästi matalampi (229 vs. 154). Niesajoen ja Muonionjoen taksonimäärät ja varsin likaantumisindeksi olivat selvästi korkeammat kuin vuoden 2007 näytteenotossa havaittiin. Yhtenä selittävänä tekijänä Muonionjoen matalaan taksonimäärään ja indeksin arvoon v. 2007 on pienempi näytemäärä. Kokonaisuutena muutokset ovat pieniä ja joiltain osin selitettävissä vuoden 2011 korkeilla vedenpinnan tasoilla, joiden seurauksena virtaama on kovempi ja näin myös havaittu pohjaeläinmäärä voi olla korkeampi.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

JOHTOPÄÄTÖKSET

Kolarin kaivoshankkeita varten selvitettiin pohjaeläimistöä Niesajoessa, Muonionjoessa Äkäsjokisuun yläpuolella sekä Äkäsjoessa ja siihen laskevissa sivujoissa. Näytteenotto toteutettiin virtavesissä potkuhaavimenetelmällä. Näytteitä otettiin yhteensä 16 virtavesikohteelta, joiden kokoluokka vaihteli puroista suureen jokeen. Tutkitut virtavedet käsittivät virtavesille tyypillisiä lajiryhmiä (EPT-ryhmä), joskin aineistossa korostui päivänkorentojen ja kaksisiipisten ryhmien runsaus. Kaksisiipisten ryhmästä erityisen runsaina esiintyivät mäkärät ja surviaissääsket, jotka ilmentävät useiden alueen jokien pienipiirteistä koski-suvanto -vaihtelua. Vesiperhosten ja koskikorentojen lukumäärä oli tavanomainen. Havaittujen taksonien kokonaismäärä vaihteli varsin runsaasti näytealueesta riippuen. Kokonaistaksonimäärä vaihteli erityisesti pieniksi joiksi luokiteltavissa kohteissa 23–49 välillä. Äkäsjoen ja Muonionjoen taksonimäärät olivat suhteellisen korkeita, 42–52 kpl. Pienistä joista huomattavan korkeita taksonimääriä tavattiin Kuerjoen ja Tapojoen näytteenottoalueilla. Näiden alueiden BMWP-indeksi oli tämän kokoluokan joiksi myös varsin korkea. Myös Niesajoen alaosa sekä Äkäs- ja Muonionjoki kuuluivat tähän varsin korkean biologisen likaantumisindeksin omaaviin kohteisiin eli kyseiset joet ovat indeksin perusteella varsin luonnontilaisia ja siten lajistossa on myös runsaasti likaantumiselle herkkiä lajeja. Niesajoen yläosa poikkesi joen alaosasta sekä likaantumisindeksin että taksonimäärän suhteen. Joen alaosissa havaittiin myös varsin runsas kovakuoriaisten osuus, mikä viittaa alueella aiemminkin havaittuun pohjan pinnoilla kasvavien rihmalevien runsaaseen kasvuun. Tyyppiominaisten taksonien määrä vaihteli näytealueesta riippumatta hyvin vähän. Suurimmat suhteelliset arvot eli havaittujen ja odotettujen lukumäärien suhde (ELS, vertailuarvo) saavutettiin noin puolessa tutkituista kohteista: Kuerjoessa, Kivivuopionojassa, Valkeajoessa, Hourukoskenojassa, Mustijoella, Tapojoella, Niesajoen alaosalla ja Muonionjoessa. Poikkeamat odotusarvoista olivat kuitenkin hyvin pieniä lukuun ottamatta Äkäsjoen ylintä näytealuetta, jossa myös ekologinen tila sijoittui alempaan luokkaan kuin muilla kohteilla. Myös Äkäsjoen keskimmäinen ja Niesajoen ylempi näytteenottoalue saivat hieman matalamman, hyvän ja erinomaisen luokan rajamaille sijoittuvan vertailuarvon. Muut kohteet voitiin lukea luokkaan erinomainen. Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärän perusteella näytealueet sijoittuivat Muonionjoen näytealuetta lukuun ottamatta luokkaan erinomainen. Kokonaisuutena näytealueet vaikuttavat olevan paria poikkeusta lukuun ottamatta pohjaeläimistön osalta lähellä luonnontilaa, vaikka jokiin on kohdistunut eri aikoina erilaisia ihmisen aiheuttamaa kuormitusta ja ne altistuvat edelleen jossain määrin mm. metsätalouden ja haja-asutuksen synnyttämälle hajakuormitukselle.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

KIRJALLISUUS Armitage, D. P., Moss. D., Wright, J. F. & Furse, M. T. 1983: The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water res. 17. s. 333-347. Hertta-tietokanta 2012: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. [online]. Viitattu: 27.1.2012. Saatavissa: < http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp>. Lapin ympäristökeskus 2009: Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. – Ympäristöministeriö, Vammala. 157 s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S.-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K.-M. 2010: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. – Moniste. Versio 10.12.2010. Ympäristöhallinto. 41 s. Nilsson, A. 1997: Aquatic insects of North Europe. A taxonomic handbook. Vol. 2. Odonata-Diptera. – Apollo books, Stenspur. 440 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Salo, J., Tammilehto, A., Hamari, S. & Savolainen, M. 2009: Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu vuodelta 2008. – Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi. 94 + liitteet. Vaaramaa-Hiltunen, M. & Ojala, S. 2011: Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraportti vuodelta 2010. – Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi. 128 s. Vuori, K-M. 2006: Jokien biologisten tekijöiden seuranta ympäristöhallinnossa -ohjeet näytteenottoon. Suomen ympäristökeskus, VTO. 8 s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. 2010: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. – Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. Suomen ympäristökeskus, Sastamala. 120 s.

KIRJALLISET TIEDONANNOT Aroviita, Jukka. Suomen ympäristökeskus, erikoistutkija. Sähköpostiviesti 2.2.2012.

MÄÄRITYSKIRJALLISUUS HARVASUKASMADOT, OLIGOCHAETA Brinkhurst, R. O. 1963: Taxonomical studies on the Tubificidae ( Annelida, Oligochaeta ). - Int. Revue ges. Hydrobiol., Syst. Beihefte 2: 1 - 89. Brinkhurst, R. O. 1971: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. – Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 22: 1-52. Timm, T. 1999: Eesti röngusside ( Annelida ) määraja. A guide to the Estonian Annelida. - Loodu-seuurija Käsiraamatud 1. Naturalist´s Handbooks 1, Tartu-Tallinn.

JUOTIKKAAT, HIRUDINEA

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Elliott, J. M. & Mann. K. H. 1979: A key to the British Freshwater Leeches. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 40: 1-72. Kirkegaard, J. B. 1985: Ferskvandsigler. - Danmarks Fauna 82: 1-79.

NILVIÄISET, MOLLUSCA Ellis, A. E. 1962: British freshwater bivalve Molluscs. - The Linnean Soc., Synopsis of the British Fauna 13: 1-92. Danmarks Fauna 10 & 54, 1949: Bloddyr I & III. Glöer, P., Meier-Brook, C. & Ostermann, O. 1978: Susswassermollusken. - Deutscher Jugendbund fur Naturbeobachtung, Hamburg. Holopainen I. J. 1984: Pisidium. Määrityskaava kuoren perusteella. - Moniste, 7s. Hubendick, B. 1949: Våra snäckor. Snäckor i sött och bräckt vatten. - Illustrerad handbok, Stockholm. Hutri, K. & Mattila, T. 1991: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. - Luonto-Liitto & Tammi. Zeissler, H. 1971: Die Muschel Pisidium. Bestimmungstabelle fur die mitteleuropäischer Sphaeriaceae. Limnologica 8: 453-503.

ÄYRIÄISET, CRUSTACEA Forsman, B. 1972: Evertebrater vid svenska östersjökusten. - Zool. Revy 34: 32-56. Karaman, G. S. 1993: Crustacea, Amphipoda di acqua dolce. - Fauna d´Italia, Bologna. Segerstråle, S. G. 1950: The amphipods on the coasts of Finland - some facts and problems. -Comment. Biol. 10 (14): 1-28.

HYÖNTEISET, INSECTA PÄIVÄNKORENNOT, EPHMEROPTERA Engblom, E. 1996: Ephemeroptera, Mayflies. - Teoksessa: Nilsson, A. (ed.): The Aquatic Insects of North Europe 1: 13-53. Kuusela, K. 1993: Suomen surviaistoukkien ( Ephemeroptera ) lajinmääritys. Artbestämning av finska dagsländalarver ( Ephemeroptera ). - Oulun yliopisto, Eläintieteen laitoksen monisteita 3/1993: 1-14. Saaristo, M. I. , Nilsson, A. N. & Savolainen, E. 1993: Heptagenia orbiticola Kluge, a mayfly species new to Europe ( Ephemeroptera, Heptageniidae ). - Ent. Tidskr. 114: 51-54. Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor ( Ephemeroptera ), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 107: 91106.

KOSKIKORENNOT, PLECOPTERA Brinck, P. 1952: Bäcksländor, Plecoptera. - Svensk Insektfauna 15: 1-126. Lillehammer, A. 1988: Stoneflies ( Plecoptera ) of Fennoscandia and Denmark. - Fauna Ent. Scand. 21: 1165.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

VESILUTEET, HETEROPTERA Jansson, A. 1986: The Corixidae ( Heteroptera ) of Europe and some adjacent regions. – Acta Entomol. Fennica 47: 1-94. Jansson, A. 1996: Heteroptera Nepomorpha, Aquatic Bugs. - Teoksessa: Nilsson, A. (ed.): The Aquatic Insects of North Europe 1: 91-103.

KOVAKUORIAISET, COLEOPTERA Engblom, E., Lingdell, P.-E. & Nilsson, A. N. 1990: Sveriges bäckbaggar ( Coleoptera, Elmididae ) artbestämning, utbredning, habitatval och värde som miljöindikatorer. - Ent. Tidskr. 111: 105-121. Nilsson, A. N. 1982: A key to the larvae of the Fennoscandian Dytiscidae ( Coleoptera ). – Fauna Norrlandica 5 (2): 1-45. Nilsson, A. N. & Holmen, M. 1995: The aquatic Adephaga ( Coleoptera ) of Fennoscandia and Denmark. II. Dytiscidae. - Fauna Ent. Scand. 32: 1-188. Nilsson, A. N. 1996: Coleoptera, Introduction, Gyrinidae, Haliplidae, Noteridae, Dytiscidae, Hydrophiloidea, Hydraenidae, Dryopoidea, Scirtidae, Donaciinae and Curculionidae. - Teoksessa: Nilsson, A. (ed.): The Aquatic Insects of North Europe 1: 115-222.

KAISLAKORENNOT, SIALIDAE Kaiser, E. W. 1977: Aeg og larver af 6 Sialis-arter fra Skandinavien og Finland ( Megaloptera, Sialidae. Flora og Fauna 83: 65-79.

VESIPERHOSET, TRICHOPTERA Bongaard, T. 1990: Key to the Fennoscandian larvae of Arctopsychidae and Hydropsychidae ( Trichoptera ). - Fauna norv. Ser. B 37: 91-100. Edington, J. M. & Hildrew, A. G. 1995: Caseless caddis larvae of the British Isles. A key with ecological notes. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 53: 1-134. Lepneva, S. G. 1971: Fauna of the USSR. Trichoptera 2, Larvae and Pupae of Integripalpia. - Transl. from Russian edition. Jerusalem, 700 s. Solem, J. O. 1971: Larvae of the Norwegian species of Phryganea and Agrypnia ( Trichoptera: Phryganeidae ). - Norsk ent. Tidskr. 18: 79-88. Wallace, I. D., Wallace, B. & Philipson, G. N. 1990: A key to the case-bearing caddis larvae of Brittain and Ireland. - Freshwater Biol. Assoc. Scient. Publ. 51: 1-237. Wiberg-Larsen, P. 1980: Bestemmelsesnögle til larver af de danske arter af familien Hydropsychidae (Trichoptera) med noter om arternes udbredelse og ökologie. - Ent. Meddr. 47: 125-140.

SÄÄSKET JA KÄRPÄSET, DIPTERA Nilsson, A. (ed.) 1997: Aquatic Insects of North Europe. Volume 2, Odonata & Diptera. – Apollo Books. Stenstrup, 440 s.

Northland Mines Oy Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011

Papp, L. & Darvas, B. (eds.) 1997: Contributions to a manual of Palaearctic Diptera. Volume 2. Nematocera and Lower Brachycera. - Science Herald, Budapest, 572 s. Svensson, B. 1980: Akvatiska dipter-larver I Sverige. I. Bestämningsnyckel för familjer Tipulidae, Cylindrotomidae & Limoniidae. - Moniste, 24 s. Utrio, P. 1976: Identification key to Finnish mosquito larvae ( Diptera, Culicidae ). - Ann. Agric. Fenniae 15: 128-136. Saether, O. A. 1970: Nearctic and Palaearctic Chaoborus ( Diptera, Chaoboridae ). - Bull. Fish. Res. Board Canada 174: 1-57. TYÖNRO: 20287 TALLENNE: Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011.doc

Liite 18 Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

5199a 5200a 5201a 5202a

KOLARIN JA PAJALAN KAIVOSHANKKEIDEN KALASTOSELVITYKSET

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

NORTHLAND RESOURCES INC: KOLARIN JA PAJALAN KAIVOSHANKKEIDEN KALASTOSELVITYKSET 28.11.2007 Jyrki Salo, FM

SISÄLLYS 1. 2.

SIVU

JOHDANTO ...............................................................................................................................1 AINEISTO JA MENETELMÄT..............................................................................................1 2.1. SELVITYSALUEEN VESISTÖJEN YLEISKUVAUS .......................................................................1 2.2. KATSAUS VUODEN 2007 SÄÄOLOIHIN ...................................................................................3 2.3. SÄHKÖKOEKALASTUSTEN KUVAUS .......................................................................................3 2.3.1. Hannukainen ................................................................................................................4 2.3.2. Äkäsjokisuu ..................................................................................................................5 2.3.3. Rautuvaara...................................................................................................................5 2.3.4. Stora Sahavaara ja Tapuli ...........................................................................................6 3. TULOKSET................................................................................................................................6 3.1. HANNUKAINEN .....................................................................................................................7 3.1.1. Kuerjoki........................................................................................................................7 3.1.2. Laurinoja......................................................................................................................8 3.1.3. Kylmämaanoja ...........................................................................................................10 3.1.4. Kivivuopionoja ...........................................................................................................11 3.1.5. Valkeajoki...................................................................................................................12 3.1.6. Äkäsjoki......................................................................................................................12 3.2. ÄKÄSJOKISUU .....................................................................................................................14 3.2.1. Äkäsjoki......................................................................................................................14 3.2.2. Mannajoki ..................................................................................................................16 3.2.3. Muonionjoki ...............................................................................................................16 3.3. RAUTUVAARA .....................................................................................................................17 3.3.1. Niesajoki.....................................................................................................................17 3.4. STORA SAHAVAARA JA TAPULI ...........................................................................................18 3.4.1. Kaunisjoki ..................................................................................................................18 3.4.2. Aareajoki....................................................................................................................19 3.4.3. Pienemmät purot ja ojat.............................................................................................20 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET..........................................................................20 5. KIRJALLISUUS ......................................................................................................................20 6. LIITTEET ................................................................................................................................21

pohjakartat:

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

1. JOHDANTO Northland Resources Inc. tytäryhtiöineen (Northland Exploration Finland Oy, Northland Resources AB) suunnittelevat Suomen Kolarin ja Ruotsin Pajalan kuntien alueella sijaitsevien malmiesiintymien hyödyntämistä. Koska suunnitellun kaltaisella toiminnalla tulisi väistämättä olemaan alueilla monenlaisia vaikutuksia, on hankkeiden kokoluokka huomioiden ensiarvoisen tärkeää tehdä riittävän laajat ja monipuoliset perustilaselvitykset hankkeiden vaikutusalueista. Eräs perustilaselvitysten osa-alueista on kalasto- ja kalastusselvitykset. Näihin liittyen onkin loppukesästä 2007 toteutettu sähkökoekalastuksia useilla koealoilla sekä Suomen että Ruotsin puolella. Yhdistettynä kalastustiedusteluilla saatavaan aineistoon ja muiden hankkeiden puitteissa tehtyihin selvityksiin, on alueiden kalastosta ja kalastuksesta mahdollista saada kattava ja luotettava yleiskuva. Tämä raportti pyrkii kerätyn aineiston puitteissa mahdollisimman kattavasti kuvaamaan hankealueiden kalastoa ja kalastusta.

2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Selvitysalueen vesistöjen yleiskuvaus Suomen puolen selvityskohteina olleista vesistöistä koekalastukset kohdistuivat tärkeimpänä Äkäsjokeen. Lisäksi koekalastettiin muutamia Äkäsjoen sivujokia sekä Muonionjokeen laskevia pienempiä sivujokia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) saatiin lisäksi koekalastustuloksia itse Muonionjoelta Äkäsjoen ylä- ja alapuolisilta koealoilta. Erityisesti Äkäsjoki ja Hannukaisen alueen sivujoet ja –purot (Kuerjoki, Laurinoja, Kylmämaanoja, Kivivuopionoja ja Valkeajoki) olivat koekalastusten yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kirkasvetisiä ja niiden pohjamateriaali koostui pienikokoisesta kiviaineksesta, sorasta ja hiekasta. Siten niiden arvioitiin jo ennalta soveltuvan varsin hyvin vaateliaampien virtakutuisten lajien elinympäristöiksi. Tästä oli ennakkotietoa myös mm. RKTL:n selvitysten perusteella. Tarkemmin selvitysalueiden vesistöjen vedenlaatuun keskitytään perustilaselvitysten vedenlaatuja käsittelevässä erillisessä raportissa. Muonionjoen sivujoet Mannajoki ja Niesajoki olivat vedenlaadultaan jonkin verran Hannukaisen alueen vesistöjen vastaavia sameampia. Niesajoen pohja koostui lisäksi huomattavasti karkeammasta kivimateriaalista ja pohjakasvillisuus oli tiheämpää. Näitäkään jokia ei kuitenkaan voida missään nimessä pitää kalastoltaan merkityksettöminä, kuten myöhemmin tuloskappaleesta ilmenee. Vesistöalueet, joilla Suomen puolella kalastetut sähkökoekalastusalat sijaitsevat, on esitetty taulukossa 1.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Taulukko 1. Vesistöalueet, joilla Suomen puolen sähkökoekalastusalat sijaitsevat (Ekholm 1993). vesistöalue vesistöalueen nimi 67.342 67.345 67.344 67.341 67.334 67.36 67.331 67.321

Hannukaisen alue Kuerjoen alue Valkeajoen vesistöalue Äkäsjoen suualue Mannajoen vesistöalue Niesajoen vesistöalue Kalkkikankaan alue Kolarin alue

pinta-ala järvisyys alarajalla alarajalla km2 % 522,92 3,27 162,21 0,49 53,25 0,36 648,81 3,13 35,41 1,67 107,47 1,30 12178,08 3,30 14137,74 3,20

Ruotsin puolella sähkökoekalastukset keskittyivät alueen tärkeimpiin virtavesiin Kaunisjokeen ja Aareajokeen. Lisäksi kalastettiin muutamia vähämerkityksisempiä sivupuroja lähinnä Sahavaaran kylän alueella. Ruotsin puolen vesistöt olivat yleisilmeeltään Suomen puolen vesistöjä sameavetisempiä ja erityisesti pienemmät sivupurot ja –ojat (Vähäjoki, Välijoki, Rässioja, Kiekkajoki) vaikuttivat jo ulkoisten ominaispiirteidensä puolesta kalastolle varsin merkityksettömiltä. Myös Ruotsin puolen vesistöjen vedenlaatua käsitellään tarkemmin erillisessä raportissa. Kalastettujen koealojen sijainnit on esitetty liitteiden 1 ja 2 kartoissa. Äkäsjoen virtaamia on tarkempien tietojen puuttuessa arvioitu Ounasjoen Könkään (tunnus 6701500, koordinaatit (YK) 7413901 3364350) virtaamatietojen perusteella, olettamalla valuntaominaisuudet alueille samankaltaisiksi. Näin saadut arviot mukailevat melko hyvin aiemmin Laurinojan purokartoitusraportissa (Salo & Paksuniemi 2007) Ylläsjoen vanhojen virtaamatietojen perusteella korjauskertoimella muokattuja virtaama-arvioita.

Mitatut ja arvioidut virtaamat 2007 120

3000 Hannukainen Äkäsjokisuu Pello

Kuva 1.

2000

1.11.

1.10.

1.9.

1.8.

1.7.

500

1.6.

1.5.

1000

1.4.

1.3.

1500

1.2.

1.1.

m3/s

2500

m3/s

100

Äkäsjoen arvioidut virtaamat Hannukaisen ja Äkäsjokisuun kohdilla (vasen Y-akseli) ja Tornionjoen Pellon mittauspisteen virtaamat (oikea Y-akseli) vuonna 2007.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

2.2. Katsaus vuoden 2007 sääoloihin Kesäkuu oli lämpö- ja sadeoloiltaan vaihteleva. Suurimpien jokien kesäkuun keskivirtaamat olivat pääosin keskiarvoa pienempiä, Oulujoessa ja Tornionjoessa kuitenkin hieman tavallista isompia. Heinäkuussa satoi lähes koko maassa keskimääräistä enemmän, paikoin jopa yli kaksinkertaisesti keskiarvoon nähden. Sateisilla alueilla vedenpinnat ja virtaamat nousivat selvästi. Myös maan pohjoisosan jokien heinäkuun keskivirtaamat olivat tavallista suurempia Elokuun alkupuoli oli helteinen sekä monin paikoin poutainen, loppupuoli viileämpi ja sateisempi. Järvien ja jokien vedenpinnat olivat suuressa osassa maata elokuun alussa korkealla heinäkuun lopun sateiden johdosta. Kuukauden alun nousun jälkeen vedenkorkeudet laskivat monin paikoin vähäsateisilla alueilla ja nousivat sateisimmilla alueilla. Jokien keskivirtaamat olivat elokuussa pääosin keskimääräisen tuntumassa. Syyskuun alku oli hieman tavanomaista viileämpi, loppupuoli taas keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden aikana satoi runsaasti monin paikoin. Vesistöjen virtaamat ja vedenpinnat nousivatkin erityisesti maan itäosassa ja Lapissa. Lapissa vedenpinnat olivat monin paikoin tavanomaista ylempänä. 2.3. Sähkökoekalastusten kuvaus Sähkökoekalastukset toteutettiin pääosin loppukesän ja syksyn 2007 aikana, Niesajoen kaksi koealaa kalastettiin jo kesällä 2006 ja RKTL:n kalastamien koealojen kalastusajankohdasta kesällä 2007 ei ole tarkempaa tietoa. Koealat pyrittiin mahdollisuuksien mukaan valitsemaan soveltuvilta koskialueilta. Paikoin sopivien paikkojen puutteessa jouduttiin kuitenkin kalastamaan joko virtaamiltaan ja vedenkorkeuksiltaan tai pohjamateriaaliltaan hieman heikommin soveltuvia kohteita. Lapin Vesitutkimus Oy:n suorittamat sähkökoekalastukset toteutettiin selässä kannettavalla akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteistolla (Hans Grassl IG200/2). Laitteistoa käytettiin 650 / 800 voltin jännitteellä ja maksimissaan 10 kW:n teholla / pulssi. Käytetty pulssitiheys (taajuus) oli 25 Hz (pulssia sekunnissa). Kalastusten yhteydessä ei käytetty sulkuverkkoja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kalastukset toteutettiin pääosin kuten Bohlin ym. (1989) esittävät. Metodin pääkohtia olivat: • koealat kalastettiin kolmeen kertaan • alat kalastettiin alhaalta ylöspäin • kalastuskertojen välillä pidettiin 15-20 minuutin tauot Tulokset käsiteltiin Bohlinin ym. (1989) ja Jungen & Libovarskyn (1965) esittämillä tavoilla. Laskelmat perustuivat kalalajikohtaisiin pyydystettävyysarvoihin. Nämä arvot on Lapin Vesitutkimus Oy:n sähkökalastuksissa laskettu erikseen jokaiselle koealalle jos lajin saalis on käsittänyt ensimmäisellä kalastuskerralla vähintään 25 yksilöä tai kaikilla kolmella kalastuskerralla vähintään 30 yksilöä. Muuten käytetty aiemmin vastaavissa kalastuksissa, joskin eri laitteistolla, saatuja pyydystettävyysarvoja. Tuloksista laskettiin mm. lajikohtaisia tiheyksiä (keskivirheineen) ja keski- ja kokonaispainoja jokaiselle koealalle.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastusmenetelmistä ei ole tarkempaa tietoa, tuloksia voidaan kuitenkin pitää maan johtavan tutkimuslaitoksen kyseessä ollessa luotettavina. 2.3.1. Hannukainen

Hannukaisen alueen sähkökoekalastuksia toteutettiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta Laurinojalla (3 koealaa), Kylmämaanojalla (1), Kivivuopionojalla (2), Valkeajoella (2) ja Äkäsjoella (3). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kalasti puolestaan kaksi koealaa Kuerjoella ja yhden sekä Äkäsjoella että Valkeajoella. Lisäksi LVT Oy kalasti Laurinojan purokartoituksen yhteydessä kertaalleen pidempiä jaksoja Laurinojalla tarkoituksenaan selvittää kesänvanhojen taimenenpoikasten ja toisaalta sukukypsien ja sukutuotteiden kasvattamiseen panostaneiden kalojen esiintymistä. Näiden kalastusten yhteydessä ei otettu ylös tarkempia koealatietoja ja tulokset on tältä osin esitetty aiemmin laaditussa Laurinojan kartoitusraportissa (Salo & Paksuniemi 2007). Muiden LVT Oy:n kalastusten yhteydessä kirjattiin ylös mm. koealojen mitat (pituus, leveys, syvyys), pohjamateriaalin koostumus, kasvillisuus, sekä virtaamatietoja yms. Sähkökoekalastuslomake on liitteenä 3. Hannukaisen alueen sähkökalastukset toteutettiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta elokuun loppupuolella ja syyskuun alkupuoliskolla. Mm. koealojen sijainnit on esitetty taulukossa 2 ja lisäksi karttaliitteessä 1. Koealojen valokuvia ja koealakortit on puolestaan liitteissä 4 ja 5. Taulukko 2. Hannukaisen alueen sähkökalastuskoealojen tietoja. nro. joki

koeala

pvm.

koordinaatit (KKJ)

selite

Äkäsjoki

Äkäslompolo

RKTL 7503140 3376950 kosken yläosilla

Kuerjoki

Kuerlinkat

RKTL 7501120 3374170 reilut 500 m Kuerjokisuulta ylävirtaan

Kuerjoki

jokisuu

RKTL 7500850 3374310 n. 150 m Kuerjokisuulta ylävirtaan

Äkäsjoki

Pulkkasaarten alap.

23.8.

7498940 3371980 Äkäslompoloon päin, liittymä joen rantaan

Laurinoja

ylin

22.8.

7501760 3370680 metsäautotieltä alavirtaan

Laurinoja

keskim.

22.8.

7500280 3370670 ajouraa koealalle

Laurinoja

alin L1

22.8.

7498840 3370970 n. 500 m puronsuulta ylävirtaan

Äkäsjoki

6.9.

7497890 3370440 Luosuntien yläpuoli

23.8.

7497250 3370080 vajaat 100 m jokisuulta ylävirtaan sillan yläpuoli

ylempi

6.9.

7501680 3368770 Kuervaaran taakse kiertävän metsäautotien yläpuoli

Kylmämaanoja Kivivuopionoja Kivivuopionoja

NL50

6.9.

7498790 3368790 n. 300 m Pakasaivon tien yläpuolella

Valkeajoki

RKTL 7498580 3368300 n. 800 m Kivivuopion-ojansuun yläpuolella

Valkeajoki

23.8.

7498210 3368500 Kivivuopionojan suu

Valkeajoki

24.8.

7497230 3368750 Äkäslompolon tien alapuoli

Äkäsjoki

7.9.

7496930 3368170 Hamekoski Äkäslompolontien alapuolella

n. 500 m Karitsaojan suulta ylävirtaan

n. 400 m Kuervaaran louhoksen tienhaarasta n. 1 km Kuervaaran taakse kiertävältä Laurinojan louhoksen luoteiskulmasta

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

2.3.2. Äkäsjokisuu

Äkäsjokisuun alueella koekalastettiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta vain kaksi koealaa, toinen aivan Äkäsjokisuulla ja toinen Mannajoella, josta ei löydetty kuin yksi sähkökoekalastukseen soveltuva koeala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lisäksi kalastanut Äkäsjoelta Volmarinkosken (Niverkosken) koealan noin 5 km jokisuulta ylävirtaan ja Muonionjoesta Äkäsjokisuun alueelta kolme koealaa. Muonionjoen koealoista yksi sijaitsi Äkäsjokisuulta ylävirtaan ja kaksi tästä alavirtaan. LVT Oy:n kalastukset toteutettiin tältä osin 6.-7.9.2007. Koealojen tietoja on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Äkäsjokisuun alueen sähkökalastuskoealojen tietoja. nro. joki

koeala

Äkäsjoki

Volmarinkoski jokisuu 327

Mannajoki

Muonionjoki Muonionjoki Muonionjoki

Mukkakoski Annanniva Kuivaniva

24 25

pvm.

koordinaatit

selite

(KKJ)

RKTL 7491550 3360580 Volmarinkoski (Niverkoski) vajaat 5 km jokisuulta 7.9.

7488260 3359040 jokisuu, Kolari-Muonio –tien alapuoli

6.9.

7488790 3356080 tien viimeisen Mannajoen ylittävän sivupiston alapuoli

Kalkkikankaan kaivoksen Muonionjoen rantaan vievän

RKTL 7488960 3351070 Aarean ”niemen” itälaidan koski n. 1 km Äkäsjokisuulta Halinkojärvestä

RKTL 7487310 3360300 laskevan ojan kohdilla

RKTL 7478000 3363450 reilu 1 km Ylläsjokisuun yläpuolella

2.3.3. Rautuvaara

Rautuvaaran alueella on kalastettu kaikkiaan neljä koealaa Niesajoesta vuosien 2006 ja 2007 aikana. Vuoden 2006 kalastukset liittyivät Ylläksen keskusjätevedenpuhdistamon ja Rautuvaaran vanhan kaivoksen (Rautaruukki Oyj) velvoitetarkkailuun. Nämä kaksi koealaa sijaitsevat alempana Niesajoella ja vuonna 2007 kalastetut koealat ylempänä Rautuvaaran kaivoksen vanhan raakavesialtaan molemmin puolin. Koealan N10 kalastus vuonna 2007 ajoittui melko myöhäiseksi syyskuun loppuun, muilta osin kalastukset suoritettiin aiemmin loppukesän ja alkusyksyn aikana. Koealatietoja on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Rautuvaaran alueen sähkökalastuskoealojen tietoja. koordinaatit

nro. joki

koeala

pvm.

Niesajoki

uusi LVT

6.9.

7494970

3372680 Riipisenharjujen suuntaan n. 600 m

Niesajoki

N10

25.9.

7489060

3368160 ajouran alapuoli

Niesajoki

7486370

Niesajoki

Juvakaisenmaankoski

3365140 metsäautotien yläpuoli

7485550

3364350 moottoriradan tien alapuoli

3.8. 2006 3.8. 2006

(KKJ)

selite Rautuvaaran puhdistamolta

Kivikkopalon metsäautotien / Sadinkankaan / Paloselän

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

2.3.4. Stora Sahavaara ja Tapuli

Ruotsin puolella Stora Sahavaaran ja Tapulin alueilla koekalastettiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta syyskuussa 2007 kaikkiaan 9 koealaa, joista neljä sijaitsi Kaunisjoessa, kaksi Aareajoessa ja loput kolme vähäpätöisemmissä puroissa ja ojissa. Rässioja ja Kiekkajoki todettiin kalastuskelvottomiksi ja mitä todennäköisimmin kalattomiksi ojiksi eikä niitä kalastettu. Koealojen tietoja on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Stora Sahavaaran ja Tapulin alueen sähkökalastuskoealojen tietoja. nro. joki

koeala

pvm.

koordinaatit (RT 90)

selite Kaunisvaara-Hukanmaa –tien Ahvenvuoman

Kaunisjoki

NL8

5.9.

7497370

Kaunisjoki

Salmikoski NL2

1816210 jälkeisen metsäautotien alapuoli

5.9.

7493180

1820110 päässä olevan luontopolun sillan alapuoli

Välijoki

NL4

25.9.

7495490

1822840 Kaunisvaaran kylä, tien alapuoli

Kiekkajoki

NL12

25.9.

7496870

1823140 pohjoispuoli, tien yläpuoli

Rässioja

NL13

25.9.

7497350

1823610 pohjoispuoli, tien yläpuoli

Vähäjoki

NL17

25.9.

7495570

1824010 välisen tien pohjoispuoli

Aareajoki

NL14

25.9.

7503970

1821480 ajouraa / polkua jokivarteen, ajouran yläpuoli

Mellajoki

NL15

25.9.

7501780

1821580 Kielisenkankaan metsäautotien yläpuoli

Aareajoki

NL11

5.9.

7501410

1826980 tien alapuoli Tapulivuoman ja Aareavaaran välissä

Kaunisjoki

10.9.

7493980

1835930 vieritse vievän ajouran itäpuolella ennen eräkämppää

Kaunisjoki

10.9.

7493780

1839240 Häntäkosken metsäautotien päässä

Leppäkoski Häntäkoski

Sahavaarasta Salmikoskelle vievän tien

Kaunisjärveen laskeva oja, Kaunisvaaran Kaunisjärveen laskeva oja, Kaunisvaaran Kaunisvaaran ja Kaunisjokisuun Kielisenkankaan metsäautotien päästä

Muotkavaaran metsäautotien varressa Leppäkosken

3. TULOKSET Kesän 2007 sääolojen johdosta koekalastettujen jokien virtaamat olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Ainoastaan Aareajoen ja tämän sivujoen, Mellajoen, virtaamat olivat kalastusten aikaan keskimääräistä kovemmat. Poikkeuksellisen kuivan kesän 2006 aikana kalastetut Niesajoen koealat olivat kalastusten aikaan vähävetisiä ja virtaamiltaan pieniä. Vuosien välisillä eroilla ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä käytännön merkitystä, koska perustilaselvitysten tarkoituksena on lähinnä selvittää tiettyjen kalalajien esiintymistä ja mahdollista lisääntymistä alueella. Jatkossa varsinaisen tarkkailun aikana puolestaan voidaan verrata vuosien välistä kehitystä. Kesän 2007 viimeisten sähkökalastusten aikaan syyskuun lopulla erityisesti Aareajoen (NL14), Mellajoen ja Niesajoen (N10) koealoilla myöhäinen ajankohta oletettavasti vaikutti jo jonkin verran myös koekalastusten saaliisiin. Lohensukuisten lajien yksilöt olivat osittain jo saattaneet poistua koskialueilta syvemmille talvehtimisalueille koskien ylä- ja alapuolisille suvantojaksoille. Niesajoella tälläkään ei kuitenkaan ollut käytännön merkitystä, joelta kalastettiin myös kolme

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

muuta koealaa ja tältäkin koealalta pystyttiin todentamaan taimenen esiintyminen. Lapin Vesitutkimus Oy:n 2007 toteuttamien sähkökoekalastusten tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 6, jossa on esitetty myös tulosten luotettavuuteen liittyviä tunnuslukuja. 3.1. Hannukainen 3.1.1. Kuerjoki

Hannukaisen alueella virtaussuunnassa ylimpänä Äkäsjoen koekalastetuista sivujoista sijaitsee Kuerjoki, jolta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on vuosittain kalastanut kaksi koealaa Tornionjoen lohija meritaimenkantojen tilan seurannan puitteissa. Kuerjoki laskee Äkäsjokeen noin 7 km Äkäslompolon alapuolella ja kalastetut koealat sijaitsevat Kuerjoen alaosilla. Kalastettujen koealojen tarkemmista ominaisuuksista ei ole tietoa, mutta koealat ovat vakioituja ja vuosittain kalastettuja. RKTL:n kalastuksille on ominaista, että ne toteutetaan kertakalastuksina (LVT Oy:n kalastuksissa kukin koeala kalastettiin kolmeen kertaan), jolloin tiheydet on laskettu ilman pyydystettävyysarvoihin perustuvia laskennallisia korjauksia. Lisäksi RKTL:n kalastuksissa on kirjattu ylös ainoastaan taimen- ja lohisaaliit eikä 1+ -ikäluokan ja sitä vanhempien ikäluokkien yksilöitä ole eroteltu toisistaan. Vuosien 2005-2007 koekalastussaaliit on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sähkökoekalastamien Kuerjoen koealojen taimentiheydet (kpl/100 m2) vuosina 2005 – 2007 (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007). laji taimen taimen taimen yht.

ikäluokka 0+ > 0+

*Kuerjoki Kuerlinkat

2005 2006 2007

21 21

17 22 38

21 21

*Kuerjoki Kuerjokisuu

2005 2006

10 6,3 16

12 12

2007

2,4 11,6 14

* RKTL, kalastukset kertakalastuksina, tiheydet laskettu ilman pyydystettävyysarvoja. Saalistiedot vain taimenesta ja lohesta.

Kuten taulukosta 6 havaitaan, ovat Kuerjoen koekalastusten mukaiset 0+ -ikäluokkaa vanhempien taimenten tiheydet pysytelleet melko tasaisina viimeisten kolmen vuoden aikana. Kesänvanhojen poikasten tiheyksissä on sen sijaan havaittavissa vaihtelua, mikä voi johtua esim. olosuhteiden vaihtelusta. Vuosi 2006 oli poikkeuksellisen kuiva, jolloin tietyt koealat saattoivat soveltua esim. virtausoloiltaan paremmin kesänvanhojen poikasten elinympäristöiksi kuin normaalivuosina. Taimentiheydet ovat olleet tarkasteluvuosina varsin hyvällä tasolla ja samansuuntaisia kuin on havaittu jo vuosituhannen vaihteesta alkaen. 1980 –luvulla tiheydet olivat selvästi alhaisempia kasvaen vähitellen 1990 –luvun kuluessa nykyiselle tasolleen. Loppukeväällä / alkukesästä (12.5. – 16.6.) 2006 pyydettiin Kuerjoella taimenenpoikasia vannerysällä tarkoituksena selvittää lähteekö joesta taimenia vaellukselle kohti merta. Tutkimus tehtiin RKTL:n toimesta yhteistyössä Ylläksen kalaparatiisi –hankkeen kanssa. Aiemmin Kuerjokea on pidetty tärkeänä meritaimenenkin kutujokena, mutta uiton vuoksi aikoinaan räjäytettyjen joen alaosan putousten on nykyään arvioitu toimivan nousuesteinä kudulle nouseville taimenille. (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon.) Kuerjoen rysäpyyntikokeen saaliista oli pyydyksen luonteen vuoksi luonnollisesti karsiutunut 0+ ja 1+ -ikäluokat pois. Saaliskalojen koko vaihtelikin suunnilleen 10 – 30 cm:n välillä ja suurin osa (63 %) ikämääritetyistä kaloista oli kolmevuotiaita. Luokittelu jokipoikasten ja smolttien välille tehtiin

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

ulkoisten tuntomerkkien, eli lähinnä värityksen perusteella. Näin luokiteltuna kaikki smolteiksi luokitellut taimenet olivat 3- tai 4-vuotiaita. Ikämääritetyistä taimenista hieman vajaa neljännes luokiteltiin smolttiutuneiksi. Kuerjoellakin tapahtuu siis edelleen meritaimenen kutua ja smolttiutuneita poikasia lähtee vaellukselle kohti merta.(Vähä ym. 2007.) 3.1.2. Laurinoja

Laurinojalla koekalastettiin kolme koealaa loppukesällä 2007 lähinnä Laurinojan ja Kuervaaran louhosten tyhjennyssuunnitelmaan liittyen. Samassa yhteydessä Laurinojalle toteutettiin purokartoitus jolla pyrittiin etsimään taimenen lisääntymiseen ja talvehtimiseen soveltuvia habitaatteja ja määrittämään niiden laajuutta. Samalla sähkökoekalastettiin myös pidempiä jaksoja sopiviksi katsotuilta alueilta tarkoituksena löytää 0+ -ikäluokan taimenenpoikasia ja toisaalta sukukypsiä ja lisääntymiseen valmistautuneita vanhempia kaloja. Osaltaan näiden selvitysten laatimiseen vaikutti oletus, että Laurinojan alaosalla olevan maantien alittavat siltarummut saattavat toimia nousuesteinä taimenille. Näiden koekalastusten tulokset on jo kertaalleen esitetty aiemmin laaditussa raportissa (Salo & Paksuniemi 2007), jonka osia seuraavassa lainataan soveltuvin osin. Veden lämpötilat olivat kalastusten aikaan painuneet jo selvästi alle 10 ºC –asteen, mutta saaliiden perusteella tämä ei ollut vielä vaikuttanut kalojen sijoittumiseen. Laurinojan koealoista ainoastaan keskimmäinen sijaitsi varsinaisella koskialueella, kaksi muuta koealaa olivat pääosin virtasuvantoa. Pohjamateriaalit koealoilla olivat niinikään keskimmäistä koealaa lukuun ottamatta hienojakoisia. Laurinojan saalis koostui kokonaisuudessaan taimenista, joiden tiheydet olivat kaikilla koealoilla varsin suuria (taulukko 7). Taulukko 7. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien Laurinojan kolmen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut taimentiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen yht.

pituusluokka (cm) 8-15 > 15

Laurinoja ylin

Laurinoja

koeala

keskim. koeala

Laurinoja L1,

alin koeala

28,3 28,3

5,8 2,8 8,6

11,2 1,8 13,0

Laurinojan ylimmältä koealalta, kuten molemmilta muiltakin Laurinojan koealoilta, saatiin saaliiksi pelkästään taimenia. Ylimmältä koealalta saadut kaikki neljä taimenta olivat edellisvuoden keväällä kuoriutuneita poikasia eli 1+ -ikäluokkaa. Varsin korkea tiheys selittyy koealan pienellä pinta-alalla (hyvin kapea uoma), jolloin jo yksittäisten saaliskalojen vaikutus kokonaistiheyksiin muodostuu suureksi. Sinänsä Laurinojan latvaosien kapeudesta johtuen neljänkin taimenen saaminen oli hieman yllättävää. Tulosten perusteella taimenen tiedetään käyttävän elinalueenaan Laurinojaa lähes koko pituudeltaan. Ylimmältä koealalta alavirtaan on useitakin nousuesteitä (mm. normaalivedellä max. 40 cm kynnys, maan alla virtaavia jaksoja, lähes kuiva kivikkojakso jne.). Koealalla tai sen läheisyydessä ei kuitenkaan sijainnut varsinaisia taimenen lisääntymisalueiksi soveltuvia kutusoraikoita, eikä toisaalta syvempiä talvehtimismontuiksi soveltuvia syvänteitä. Siksi onkin todennäköistä että saadut taimenet ovat nousseet koealalle alempaa Laurinojalta, jolloin on myös todennäköistä, että kyseessä ei ole eriytynyt purotaimenkanta.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Laurinojan keskimmäiseltä koealalta saatiin kaksikesäisten (1+) taimenten lisäksi kaksi vanhempaa taimenta, joskin erot kalojen pituuksissa olivat pieniä. Kesänvanhoja poikasia tai suurempia emokaloja ei kuitenkaan saatu. Koeala oli luonteeltaan muita Laurinojan koealoja selvästi koskimaisempi sisältäen hyvin jyrkän koskikynnyksen ja sen alusmontun. Syvempi koskenalus soveltuisi periaatteessa myös talvehtimissyvänteeksi. Taimentiheys koealalla oli hieman muiden kahden Laurinojan koealan vastaavaa pienempi, johtuen mahdollisesti koealan luonteesta ja jo kohtuullisen kylmästä vedestä (8,9 ºC). Laurinojan alimmalta koealalta (L1) saatiin niin ikään 1+ -ikäisiä taimenia sekä yksittäinen hieman suurempi yksilö (oletettavasti 2+). Koeala oli nivamainen ja kuvasti varsin hyvin Laurinojan perusluonnetta hienojakoisine pohjamateriaaleineen ja virtausnopeuksineen. Taimentiheys oli tälläkin koealalla melko suuri, ja yhteenvetona voidaan todeta Laurinojassa esiintyvän taimenta varsin kohtuullisina tiheyksinä. Lisäksi taimenta esiintynee koko matkalla Laurinojan suulta lähes latvoille saakka. Purokartoituksen yhteydessä havainnoitiin erityisellä mielenkiinnolla mahdollisten taimenelle soveltuvien kutusoraikkojen ja talvehtimissyvänteiden esiintymistä. Tämän jälkeen sopiviksi katsotuilla paikoilla toteutettiin koeluontoinen sähkökalastus (kertakalastus) kalaston toteamiseksi. Koealatietoja saati kalatiheyksiä ei siis pyrittykään merkitsemään muistiin tai laskemaan. Kalastuksen tarkoituksena oli etsiä mahdollisia 0+ -ikäluokan taimenia merkiksi taimenen lisääntymisestä Laurinojalla. Lisäksi pyrittiin löytämään kutukypsiä vanhempia taimenia. 0+ ikäluokan taimenia saatiin hyvin runsaasti aivan Laurinojan suulta Äkäslompolon tielle saakka. Tien yläpuolelta saman kesän poikasia ei saatu enää ainoatakaan, joten erittäin todennäköisesti lisääntymistä ei maantien yläpuolisilla Laurinojan osilla ollut tapahtunut. Tien yläpuolellakin Laurinoja soveltuisi erinomaisesti taimenen kutualueeksi. Laurinoja virtaa tien alitse kahden siltarummun kautta, joista toinen on ilmeisesti aina normaali vedenkorkeudella kuivana (rummun yläpuolella levy estämässä virtausta). Toisen rummun alapuolella oli kartoitus- ja kalastushetkillä noin 20 cm:n putous, joka toiminee ilmeisen tehokkaana nousuesteenä kaloille suurimman osan avovesikaudesta. (Kuva 2.)

Kuva 2.

Laurinojan Äkäslompolon tien alittavat siltarummut alavirran puolelta kuvattuina (11.9.2007).

Sähkökalastusten perusteella voidaan siis todeta, että Laurinojaan ei ilmeisesti nouse / pääse nousemaan kutuaikaan lisääntymiskykyisiä taimenia tai 0+ -ikäluokan kaloja. Todennäköisesti

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

purosta saadut 1+ -ikäiset taimenet nousevat sinne kevättulvan aikaan jolloin ainakin toisen siltarummun läpi on kulkukelpoinen reitti. Kutusoraikoille ja syvänteisiin kohdennetut sähkökoekalastukset eivät tuottaneet saaliiksi ainoatakaan 0+ -ikäistä taimenta tien yläpuolisilta Laurinojan osilta. Myöskään ainoatakaan kutukypsää naaraspuolista taimenta ei saatu saaliiksi, yksittäisiä kutukypsiä koiraskaloja sen sijaan saatiin. Taimenen lisääntymistä ei todennäköisesti ole tapahtunut Laurinojassa Äkäslompoloon johtavan tien yläpuolella syksyllä 2006 (kuiva kesä ja syksy) eikä todennäköisesti tapahdu syksyn 2007 aikana mikäli vedenkorkeuksissa ei tapahtunut selviä muutoksia purokartoituksen jälkeen. Runsasvetisinä kesinä / syksyinä kutukypsien kalojen runsaamman nousemisen mahdollisuutta Laurinojaan ei voida kuitenkaan sulkea pois. Mahdollisesti Laurinojan suuremmat taimenyksilöt laskeutuvat myöhäissyksyllä Äkäsjokeen sopivien talvehtimissyvänteiden vähyyden vuoksi. Myös louhoksille johtavan tien ali Laurinoja virtaa siltarumpujen kautta, mutta nämä rummut eivät toimi nousuesteenä ainakaan havaintohetkien kaltaisen vesitilanteen aikana. Äkäslompolon tien yläpuolella Laurinojan varrella sijaitsee vanha, käytöstä poistettu kalankasvatusallas. Tämä seikka puoltaa voimakkaasti sitä, että Laurinojan taimenkanta on sekoittunut kasvatettujen kalojen kanssa, kuten se on erittäin todennäköisesti tehnyt myös Äkäsjoesta nousevien kalojen kanssa. Jonkin matkaa kalankasvatusaltaan yläpuolelta Laurinojasta saatiin nimittäin Carlinmerkitty taimen. Tämä todistaa sen, että Laurinojaan pääsee joissakin tilanteissa (todennäköisesti kevättulvan aikaan) nousemaan taimenia Äkäsjoesta. Laurinojaan merkkitaimenia ei ole istutettu. 3.1.3. Kylmämaanoja

Niesajoen yläosan (ennen Rautuvaaran vanhaa kaivosta) vedet laskevat Kylmämaanojan kautta Äkäsjokeen joen eteläpuolelta noin 2,5 km Laurinojan suulta alavirtaan. Noin satakunta metriä ennen yhtymistään Äkäsjokeen sijaitsee Kylmämaanojan ainoa sähkökoekalastettu koeala. Koeala oli varsin voimakasvirtainen, joskin sillä oli tarjottavanaan myös suojaa antavia suurempia lohkareita ja alaosallaan matalampi ja mietovirtaisempi jakso. Lisäksi koealan karkeamman pohjamateriaalin päällä oli varsin runsas sammalkasvusto, joka myös osaltaan tarjosi suojaa. Koealalta saatiinkin osin sen monipuolisuudesta johtuen monenkokoisia taimenia ja oletettavasti osin sammalkasvuston vuoksi myös kirjoeväsimppuja. Taimentiheys oli varsin samaa tasoa Laurinojan ja erityisesti Kuerjoen vastaavien tiheyksien kanssa jokien erilaisesta luonteesta huolimatta. Tiheys vastasi hyvin myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Äkäsjoen pitkän aikavälin seurannassa vuosituhannen vaihteesta saakka havaittuja tiheyksiä. Koealalta saatiin myös yksittäinen carlin –merkitty taimen, joka oli noussut jokeen Äkäsjoesta. Kirjoeväsimpputiheys oli pohjanlaatu ja sammalkasvusto huomioiden varsin tyypillinen. Pohjan olosuhteiltaan vastaavilla kohteilla rehevyystasoltaan korkeammilla ja siten kalastoltaankin poikkeavilla aloilla tiheys voi olla korkeampikin, jopa kaksinkertainen. Saaliiden perusteella arvioidut kalatiheydet Kylmämaanojan koealalla on esitetty taulukossa 8.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Taulukko 8. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastaman Kylmämaanojan sähkökalastuskoealan saaliin mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen taimen yht. kirjoeväsimppu

pituusluokka (cm) <8 8-15 > 15

Kylmämaanoja 6 17,5 1,7 2,4 21,6 28,8

3.1.4. Kivivuopionoja

Kivivuopionoja on Valkeajokeen vajaat 1,5 km ennen tämän laskemista Äkäsjokeen yhtyvä pieni sivupuro. Puro on ilmeisen niukkakoskinen ja siltä oli vaikea löytää sähkökoekalastukseen soveltuvia koealoja. Niinpä kalastetut koealat eivät sijainneetkaan varsinaisilla koski- tai nivaalueilla, vaan olivat suvantomaisia pajukon keskellä virtaavia kapeita ja pitkiä jaksoja. Siksi kalastusten saaliiden perusteella arvioidut taimentiheydet eivät ole kovinkaan luotettavia, joskin suuruusluokka lienee kuitenkin lähellä oikeaa. Saaliiden perusteella arvioidut tiheydet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien Kivivuopionojan kahden sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut taimentiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen yht.

pituusluokka (cm) 8-15 > 15

Kivivuopionoja,

ylempi koeala

5,7 4,3 10,0

Kivivuopionoja, NL50 16,8 1,0 17,8

Alempi Kivivuopionojan koealoista sijaitsi reilut puoli kilometriä Valkeajoelta, ylempi koealoista oli tästä edelleen muutaman kilometrin ylävirtaan (n. 3,5 km). Kummaltakaan koealalta ei saatu yhtään saman kesän taimenenpoikasta, alat olivat luonteeltaan enemmänkin vanhemmille yksilöille paremmin soveltuvia. Kesänvanhoja taimenenpoikasia saattaa purossa silti esiintyä koealojen ulkopuolella. Karttatarkastelun perusteella puro virtaa suovoittoisella alueella mutta paikoin kuitenkin muutamia korkeuskäyriä leikkaa puron. Nämä kohdat voivat olla virtaustyypiltään ja pohjanlaadultaan paremmin taimenen lisääntymisalueiksi soveltuvia, mutta niiden sijainnin vuoksi niitä ei kalastusten yhteydessä tarkastettu.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

3.1.5. Valkeajoki

Valkeajoella kalastettiin kesällä 2007 kaikkiaan kolme koealaa, joista ylin kalastetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta vuosittain. Alimmat kaksi koealaa eivät sijaitse varsinaisilla koskialueilla vaan koealat ovat nivatyyppisiä. Ylimmän koealan luonteesta ei ole tarkempaa tietoa, mutta karttatarkastelun mukaan korkeuskäyrä leikkaa joen koealan kohdalla joten on hyvin mahdollista että paikalla on koskimaisempi kohde. Oletettavasti koealojen luonteista johtuen saaliiksi saatujen kesänvanhojen taimenenpoikasten määrissä oli selviä eroja. Saaliiden perusteella laskennallisesti arvioidut tiheydet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Lapin Vesitutkimus Oy:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastamien Valkeajoen kolmen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2) (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007). laji taimen taimen taimen yht. kirjoeväsimppu kymmenpiikki

pituusluokka (cm) <8 8-15

*Valkeajoki 2005

2006

2007

60 4,2 64 -

7,1 10 17 -

75 15,1 90 -

Valkeajoki

27,3 3,4 30,7 34,4 0,7

24,5 3,0 27,5 2,6 -

* RKTL, kalastus kertakalastuksena, tiheydet laskettu ilman pyydystettävyysarvoja. Saalis jaoteltu vain luokkiin 0+ ja > 0+. Saalistiedot vain taimenesta ja lohesta.

Valkeajoen kahden alimman koealan taimentiheydet olivat koekalastusten mukaan varsin hyvät ja tyypillisellä tasolla verrattaessa niitä RKTL:n pitkän aikavälin seurannan tuloksiin Äkäsjoen alueella (Vähä ym. 2007). Kesänvanhojen poikasten osuus saaliista oli suuri (n. 90 %) vaikka koealat eivät olleetkaan luonteeltaan tai pohjamateriaalin raekoon puolesta optimaalisia taimenen lisääntymisalueita. Keskimmäiseltä koealalta (Valkeajoki 1) puuttuivat suojaa tarjoavat tasaista pohjanmuotoa rikkovat rakenteet ja kasvillisuus. Alimmalla koealalla (Valkeajoki 6) oli kesänvanhoille poikasille liiankin syviä monttuja, minkä lisäksi pohjamateriaali oli pääosin hiekkaa. Kirjoeväsimppuja saatiin erityisesti keskimmäiseltä koealalta joka olikin pohjamateriaaliltaan ja pohjan muodoiltaan paremmin lajille soveltuva. Havaittu tiheys oli varsin kohtuullinen. Simppulajit (kivisimppu ja kirjoeväsimppu) ovat siinä mielessä varsin hyviä seurantalajeja, että ne ovat hyvin paikallisia ja esim. ympäristötekijöiden muutosten vaikutukset voidaan siten havaita tiheyksissä. Saatu yksittäinen kymmenpiikki kertoo omalta osaltaan hyvästä vedenlaadusta. RKTL:n kalastaman ylimmän koealan kesänvanhojen poikasten tiheys olin noin kolminkertainen alempien koealojen vastaaviin verrattuna, joskin myös vanhempien yksilöiden tiheys oli suurempi. Ylimmän koealan tiheyksiä voidaankin pitää erinomaisina. Vuoden 2006 selvästi pienemmät nollikastiheydet johtunevat poikkeuksellisen kuivan kesän aiheuttamista virtaama- ja vedenkorkeuden muutoksista. 3.1.6. Äkäsjoki

Äkäsjoesta kalastettiin Hannukaisen alueelta kaikkiaan neljä koealaa, joista kaksi Lapin Vesitutkimus Oy:n, yksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja yksi molempien toimesta (ylin). RKTL:n kalastukset toteutetaan myös näillä koealoilla vuosittain. LVT Oy:n

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

kalastamien koealojen saaliit on raportoitu jo Laurinojan ja Kuervaaran louhosten tyhjentämistä silmällä pitäen laaditussa raportissa (Salo & Paksuniemi 2007), jota seuraavassa soveltuvin osin lainataan. Saaliiden perusteella arvioidut kalatiheydet on näiltä koealoilta esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Lapin Vesitutkimus Oy:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastamien Äkäsjoen sähkökalastuskoealojen saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2) (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007). laji taimen taimen taimen yht. merilohi kirjoeväsimppu kymmenpiikki laji taimen taimen taimen yht. merilohi merilohi merilohi yht. kirjoeväsimppu mutu

pituusluokka (cm) <8 8-15 8-15 pituusluokka (cm) <8 8-15 <8 8-15

*Äkäsjoki

Äkäsjoki

Äkäslompolo

Pulkkasaarten alap.

2005

2006

2007

16 36 2,1 18 36 *Äkäsjoki 6

2005

2006

2007

3,8 3,8 -

1,1 6,0 7,2 2,7 1,4 4,1 -

10 7,4 18 8,1 8,1 -

9,7 1,4 11,1 14,5 Äkäsjoki

Äkäsjoki 5

16,9 16,9 0,6 22,0 0,7

13,3 7,1 20,4 2,9 2,9 7,3 3,0

* RKTL, kalastus kertakalastuksena, tiheydet laskettu ilman pyydystettävyysarvoja. Saalistiedot vain taimenesta ja lohesta.

Äkäsjoen Äkäslompolon koeala on kalastettu vuosittain Tornionjoen lohija meritaimenkantojen tilan kartoituksen yhteydessä. Koealan taimensaalis on vaihdellut viimeisen kolmen vuoden aikana suuresti, vuonna 2005 taimenia ei saatu lainkaan, vuonna 2006 tiheys oli jo varsin normaalilla tasolla ja kesällä 2007 jo korkea vaikkakin saalis koostui pelkästään saman kesän poikasista. Koealalta havaitut taimentiheydet kahtena viime vuotena ovat olleet varsin hyvin linjassa Äkäsjoen pitkän aikavälin seurannan tiheyksien kanssa. Tarkemmista koealatiedoista ei ole tätä raporttia kirjoittaessa tietoa, mutta verrattaessa kesän 2007 tiheyksiä muiden koealojen tiheyksiin voidaan olettaa koealan soveltuvan hyvin kesänvanhojen poikasten elinalueeksi ja mahdollisesti myös taimenen lisääntymisalueeksi. Joessa koko elinikänsä viettävän taimenen ja meritaimenen poikasia on ennen smolttiutumista käytännössä mahdoton erottaa toisistaan, mutta Äkäsjoki tiedetään ennalta erittäin merkittäväksi meritaimenen lisääntymisjoeksi mm. juuri mereen laskeutuvien smolttien koekalastusten (smolttiruuvi) perusteella. Lohenpoikasia ei Äkäslompolon koealalta saatu ja muiden lajien saaliita RKTL:n kalastusten yhteydessä ei kirjattu muistiin, vaikka oletettavasti ainakin kirjoeväsimppuja saatiin myös tältä koealalta. Äkäsjoen Pulkkasaarten alapuolisen koealan saalis koostui taimenista ja kirjoeväsimpuista. Myös tämän koealan taimentiheydet olivat kohtuullisia, vaikka koeala oli melko syvä ja kovavirtainen, eikä sillä ollut juurikaan suurempaa kivimateriaalia suojaa tarjoamaan. Silti kesänvanhoja (0+) ja

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

kaksikesäisiä (1+) taimenenpoikasia saatiin kaikkiaan 31 kpl (yht. 11,1 kpl/a). Näistä 27 oli kesänvanhoja. Pohjamateriaaliltaan koeala, kuten koko Äkäsjoki suurelta osin, soveltuu hyvin taimenen lisääntymiseen. Taimenten lisäksi koealalta saatiin kirjoeväsimppuja, joiden tiheys oli samaa luokkaa taimentiheyden kanssa. Kirjoeväsimppua on usein pidetty hieman kivisimppua vaateliaampana lajina vedenlaadun suhteen (mm. happitilanne), joskin paikoin lajit esiintyvät myös päällekkäin (Koli 1990). Muita lajeja ei koealalta tavattu. Koeala Äkäsjoki 5 sijaitsee Hannukaisen sillan yläpuolella keskiuomassa olevan saarekkeen laidalla noin 1,7 km Laurinojan suun alapuolella. Tältä koealalta saatiin niinikään pääasiassa taimenia ja kirjoeväsimppuja, mutta myös yksittäiset lohi ja kymmenpiikki. Sekä taimenet että lohi ovat istutustietojen ja rasvaevähavaintojen perusteella mitä ilmeisimmin peräisin luonnonkudusta. Kokonaisuudessaan tiheydet olivat Pulkkasaarten alapuolisen koealan vastaavia korkeampia, lähinnä siitä syystä että koeala soveltui paremmin kesänvanhojen kalojen elinympäristöksi. Koeala oli matalampi ja hidasvirtaisempi, joskaan silläkään ei juuri ollut suojaa tarjoavaa isompaa kivimateriaalia. Sen sijaan sammalta ja muuta kasvustoa oli ylempää koealaa enemmän, mikä sopii hyvin kesänvanhojen taimenten elinympäristövaatimuksiin. Myös kymmenpiikin esiintyminen selittyy runsaammalla kasvustolla, pieni saalislaji viihtyy suojaa tarjoavan kasvillisuuden seassa. Samoin kirjoeväsimppu viihtyy sammalpeitteisillä ja hidasvirtaisemmilla aloilla (Koli 1990). Koeala Äkäsjoki 6 sijaitsee reilut kolme kilometriä koealalta Äkäsjoki 5 alavirtaan. LVT Oy:n kalastama koeala muodostui jokiuoman reunan syvemmästä, osin pensaiden varjostamasta ja kovavirtaisemmasta osasta ja pinta-alallisesti suuremmasta joen keskiosan hidasvirtaisesta ja matalasta kivikkoosuudesta. Koealan saalis koostui suurelta osin taimenista (0+ ja 1+) tiheyden ollessa varsin korkean. Kirjoeväsimpun tiheys ei noussut ylempien koealojen tasolle, mahdollisesti alan hitaasta virtausnopeudesta johtuen. Myös teknisesti pohjakaloihin kuuluvat simppulajit jäävät hitaassa virrassa helposti kivien ja sammalten sekaan joutumatta sähkökalastusryhmän saaliiksi. Myös lohenpoikasia saatiin koealalta kaikkiaan neljä kappaletta, jotka olivat kaikki iältään oletettavasti 1+ -vuotiaita. Lisäksi saatiin neljä mutua. Mudun voidaan olettaa olevan jonkinasteinen kilpailija taimenen ja harjuksen kesänvanhoille poikasille, mutta nyt havaittuina tiheyksinä sillä ei ole juurikaan merkitystä taimenten kannalta (Koli 1990). Myös RKTL on kalastanut koealan Äkäsjoki 6 vuosittain. Vuoden 2007 saaliit vastasivat varsin hyvin LVT Oy:n saaliita ja arvioidut tiheydet olivat pitkälti samansuuntaisia, tosin RKTL:n kalastuksissa lohitiheys oli suurempi. Taimentiheys on kolmen vuoden aikana ollut selvästi kasvussa, kuten trendi on ilmeisesti ollut pääosalla Äkäsjoen pääuoman koealoista. Ajanjaksolle osuu kuitenkin myös poikkeuksellisen kuiva kesä 2006 ja muutenkin vuosien välillä tapahtuu suurtakin luontaista vaihtelua. 3.2. Äkäsjokisuu

3.2.1. Äkäsjoki

Äkäsjokisuulla sijaitsee kaksi koealaa, joskin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kalastama Volmarinkosken koeala on Muonionjoelta lähes 5 km Äkäsjokea ylävirtaan. Alempi koealoista on lähes jokisuulla, vain parisensataa metriä Muonionjoelta ylös. Volmarinkosken koealalta on käytettävissä tätä raporttia varten pelkästään saalistiedot, mutta oletettavasti RKTL:n seurantaohjelman aikana koealoiksi ovat valikoituneet sähkökoekalastukseen parhaiten soveltuvat kohteet. Saaliiden perusteella arvioidut kalatiheydet on näiden koealojen osalta esitetty taulukossa 12.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Taulukko 12. Lapin Vesitutkimus Oy:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastamien Äkäsjokisuun alueen sähkökalastuskoealojen saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2) (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007). laji taimen taimen yht. merilohi merilohi merilohi yht. kirjoeväsimppu mutu

pituusluokka (cm) 8-15 <8 8-15

*Äkäsjoki

Volmarinkoski

Äkäsjoki

2005

2006

2007

2005

2006

2007

jokisuu 327

1,5 1,5 6,4 6,4

1,5 1,5 1,4 3,0 4,4

2,2

1,0

19 5,7 25

1,0 1,0 9,7 23 33

jokisuu 327

1,0 1,0 2,8 8,5 11

2,8 2,8 9,0 11 20

29 7 36

* RKTL, kalastus kertakalastuksena, tiheydet laskettu ilman pyydystettävyysarvoja. Saalis jaoteltu vain luokkiin 0+ ja > 0+. Saalistiedot vain taimenesta ja lohesta.

Volmarinkosken (Niverkoski) koealalta saadut taimenmäärät ovat olleet pieniä, lisääntymisalueet sijaitsevat ilmeisesti taimenen osalta ylempänä Äkäsjoella ja sen sivujoissa. Merilohen yksilötiheydet ovat sen sijaan olleet selvästi suurempia, ilmeisesti Äkäsjoen alaosa onkin lisääntymisalueena enemmän lohen kuin taimenen suosiossa. Lohitiheydetkin ovat vaihdelleet vuosien välillä jonkin verran. Yleisestikin RKTL:n seurannassa näyttäisi siltä, että Muonionjoen osalta kesänvanhojen lohenpoikasten tiheyksissä on ollut 1990 –luvun loppupuolelta lähtien suurta vuosien välistä vaihtelua. Vuoden 2007 nollikastiheydet olivat lohen osalta selvästi kahta edellisvuotta pienempiä näillä Äkäsjoen kahdella alimmalla koealalla. Muiden lajien saaliita ei RKTL:n kalastuksissa merkitty muistiin. Äkäsjoen alimmalla, LVT Oy:n kalastamalla, Äkäsjokisuun koealalla (327) taimenten pieni tiheys oli edelleen hieman yllättävää, koeala oli lähes kauttaaltaan matalaa, poikasten elinympäristöksi hyvin soveltuvaa aluetta. Myöskään lohitiheydet eivät nousseet kovin suuriksi ollen jopa pienempiä kuin ylemmän Volmarinkosken koealan vastaavat. Kirjoeväsimpun ja mudun tiheydet olivat niin ikään pieniä. RKTL:n samalla alueella kalastaman koealan tiheydet olivat hyvin samansuuntaisia LVT Oy:n arvioimien tiheyksien kanssa. Erityisesti lohen osalta tiheydet käyttäytyivät samoin kuin ylemmälläkin koealalla laskien selvästi kahta edellisvuotta pienemmäksi. Kokonaisuudessaan Äkäsjoen sähkökoekalastustulokset kertovat joen olevan erittäin hyvä taimenen lisääntymisjoki. Myös ulkoisilta ominaisuuksiltaan (vedenlaatu, pohjamateriaali) joki vaikuttaa erinomaiselta lisääntymisympäristöltä. Tämä oli tiedossa jo aiemminkin mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien selvitysten perusteella. Jokeen on tehty myös istutuksia, mutta ilmeisesti suurin osa poikastuotannosta on kuitenkin peräisin luonnonkudusta (mm. Vähä ym. 2007). Joessa tiedetään esiintyvän myös harjusta, joskaan sähkökoekalastuksilla ei saatu saaliiksi ainoatakaan yksilöä.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

3.2.2. Mannajoki

Mannajoki laskee Mannajärvestä suoraan Muonionjokeen noin 3,5 km Äkäsjokisuulta ylävirtaan. Joesta oli tarkoitus kalastaa kaksi koealaa, mutta soveltuvia kohteita löydettiin ainoastaan yksi n. 250 metriä Muonionjoelta ylävirtaan. Koealan pohjamateriaali oli raekooltaan varsin karkeaa, sammalta oli runsaasti ja vesi oli selvästi sameampaa ja tummempaa kuin Äkäsjoen alueella. Saaliin perusteella arvioidut lajitiheydet on Mannajoen osalta esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastaman Mannajoen sähkökalastuskoealan saaliin mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji merilohi merilohi merilohi yht. harjus kirjoeväsimppu

pituusluokka (cm) <8 8-15 < 11

Mannajoki M2

13,0 1,7 14,7 1,9 40,9

Mannajoen koealalta saadun lohisaaliin perusteella arvioitu tiheys oli selvästi suurempi kuin Äkäsjokisuun koealan (327) vastaava tiheys ja samaa tasoa Volmarinkosken koealan tiheyden kanssa. Mannajoen koealalta kuitenkin lähes 90 % saaduista lohista oli saman kesän poikasia, mikä on selvästi suurempi osuus kuin Muonionjoen ja varsinkin Äkäsjoen koealoilla. Tiheys oli itsessään varsin kohtuullinen kertoen osaltaan joen veden ja pohjan laadusta. Lisäksi koealalta saatiin yksittäinen saman kesän harjuksen poikanen, joten harjuskin joessa ilmeisesti lisääntyy. Havaittu kirjoeväsimppujen tiheys oli korkeahko. Koeala soveltuikin suurikokoisen kiviaineksen ja sammalkasvustojen vuoksi hyvin lajin elinympäristöksi. 3.2.3. Muonionjoki

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) kalastaa vuosittain lukuisia koealoja Tornion- ja Muonionjoen pääuomalla. Tässä yhteydessä esitetään tuloksia (taulukko 14) lähimmältä koealalta Äkäsjokisuulta ylävirtaan ja kahdelta lähimmältä alavirtaan. Saalis on koostunut lohensukuisten lajien osalta kokonaisuudessaan lohesta, jonka tiheydet ovat olleet varsin kohtuullisia. Kaikkien koealojen saaliskehitys on lisäksi ollut kolmena viime vuotena samansuuntainen, ainoastaan Kuivanivan koealan vuoden 2007 saalis on samalla tasolla vuoden 2005 tiheyksien kanssa. Muutoin vuodet 2006 ja 2007 ovat olleet tiheyksiltään edellisvuotta parempia. Tiheydet ovat olleet suuruusluokaltaan kohtuullisen hyviä ja lisäksi suurin osa saaliista on Annannivan ja Kuivanivan koealoilla muodostunut kesänvanhoista poikasista. Mukkakosken koeala saattaa olla luonteeltaan paremmin hieman vanhempien yksilöiden elinympäristöksi soveltuvaa, nollikkaiden osuus on viime vuosina vaihdellut n. 30 – 40 %:n välillä. Tulokset kertovat omalta osaltaan joen ja sen sivujokien tärkeästä merkityksestä Itämeren lohen lisääntymisalueena.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Taulukko 14. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastamien kolmen Muonionjoen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2) (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007). laji

ikä-

merilohi merilohi merilohi yht.

luokka 0+ > 0+

*Muonionjoki Mukkakoski

2005

3,8 7,1 11

2006

2007

9,5 22 32

13 20** 34

*Muonionjoki 2005

13 4,1 17

Annanniva

2006

40 11 51

2007

24 9,3 33

*Muonionjoki 2005

Kuivaniva

8,7 3,3 12

2006

30 16 46

2007

8,8 2,6 11

* RKTL, kalastukset kertakalastuksina, tiheydet laskettu ilman pyydystettävyysarvoja. Saalis jaoteltu vain luokkiin 0+ ja > 0+. Saalistiedot vain taimenesta ja lohesta. ** kalastettu kolmeen kertaan, käytetty koealakohtaista pyydystettävyysarvoa

3.3. Rautuvaara

3.3.1. Niesajoki

Niesajoella on kalastettu kaksi koealaa jo vuonna 2006 Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta liittyen Ylläksen keskuspuhdistamon ja Rautuvaaran vanhan kaivoksen velvoitetarkkailuihin. Näiden lisäksi kalastettiin loppukesästä 2007 kaksi koealaa ylempää Niesajoelta. Niesajoki on luonteeltaan enemmänkin Mannajoen kaltainen kuin Äkäsjoen ja sen sivujokien kaltainen. Pohjamateriaali on siis koostumukseltaan karkeampaa ja pohjakasvillisuutta, lähinnä sammalta, on selvästi enemmän. Niesajoen yläosan vedet laskevat osittain Kylmämaanojan kautta Äkäsjokeen Rautuvaaran yläpuolella. Koealoilta arvioidut kalatiheydet on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien neljän Niesajoen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen taimen yht. harjus kirjoeväsimppu made * kalastettu 2006

pituusluokka (cm) <8 8-15 > 15 < 11

Niesajoki,

*Niesajoki

Juvakaisenmaankoski

2,9 3,7 3,5 10,1 -

0,6 1,1 1,7 -

21,8 21,8 6,2

10,8 22,9 5,9 39,6 -

44,8

20,8

3,1

2,4

3,0

uusi LVT

N10

Saaliiden perusteella arvioidut taimentiheydet olivat kesällä 2006 kalastetuilla Niesajoen kahdella alimmalla koealalla selvästi suurempia kuin ylempien koealojen vastaavat. Yksi selittävä tekijä luonnollisten nousumatkan lisäksi voi olla koealojen pohjakasvustojen erot. Kaksi ylintä koealaa olivat suurelta osin sammalen peitossa, jolloin taimenen lisääntymiseen soveltuvia soraikkoja ei juurikaan ollut paljaana. Alemmilla koealoilla sammalen peittävyys oli noin  - ½, joskin levärihmastot olivat erittäin runsaita ja tekivät arvioinnista vaikeaa. Lisäksi koealan N5 saalis koostui taimenen osalta kokonaisuudessaan 1+ -ikäluokan yksilöistä. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva, mikä myös osaltaan vaikutti koealojen olosuhteisiin. Kokonaisuudessaan

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

erityisesti kahden alimman koealan taimentiheydet olivat erittäin vertailukelpoisia esim. Äkäsjoen alueen pitkän aikavälin seurannassa viime vuosina havaittuihin tiheyksiin. Taimenen lisääntymistä tapahtuu oletettavasti koko joen pituudella ja koealan N5 harjussaaliista päätellen joessa esiintyy myös tätä lajia, ainakin alaosilla ennen Rautuvaaraa. Niesajoessa, ainakin alaosilla, lisääntyy myös lohta. Todennäköisesti ainakin yksittäisiä kaloja vuoden 2006 taimensaaliista on voinut todellisuudessa olla lohia. Joen yläosan koealojen kirjoeväsimppusaalis oli koealojen luonteet huomioiden tyypillisen suuri. Alemmilla koealoilla arvioituihin tiheyksiin vaikuttivat todennäköisesti erittäin runsaat leväkasvustot. Kirjoeväsimput kivisimppujen tavoin pohjakaloina jäävät erittäin helposti kiinni sähkökalastustyöryhmän tavoittamattomiin levärihmastojen alle ja sammalen sekaan. Myöskään mateen esiintymisessä tämänkaltaisessa joessa ei ole mitään poikkeuksellista. 3.4. Stora Sahavaara ja Tapuli 3.4.1. Kaunisjoki

Ruotsin puolella koekalastettiin tärkeimpinä jokina Kaunisjoelta neljä koealaa ja Aareajoelta kaksi koealaa. Kaunisjoen koealoista kaksi sijaitsi joen alaosilla ja kaksi Sahavaaran / Kaunisvaaran yläpuolella. Kalastukset toteutettiin näiltä osin 5. ja 10.9., jolloin veden lämpötila oli koealoilla laskenut jo alas (6,6 – 7,8 ºC). Tällä saattoi olla vaikutusta myös saaliisiin, joskaan Kaunisjokea ei ilmeisesti varsinaisena taimenjokena voida pitääkään. Koealoilla ei ylintä koealaa (NL8) lukuun ottamatta ollut myöskään taimenen kutualustaksi soveltuvia soraikkoja, vaan kivimateriaali oli joko liian isokokoista tai hiekkaa. Joen koealojen saaliit (tiheysarviot) on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien neljän Kaunisjoen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji harjus kirjoeväsimppu kivisimppu mutu made

pituusluokka (cm) < 11

Kaunisjoki

Kaunisjoki,

NL8

Salmikoski

Leppäkoski

Häntäkoski

0,9

2,2

1,7

28,0

38,6

3,3

15,5

1,1

2,2 0,8 -

Jokaiselta Kaunisjoen koealalta saatiin Leppäkoskea lukuun ottamatta kaksi harjusta, jotka kaikki olivat saman kesän poikasia. Harjuksen lisääntymistä koealojen alueella siis tapahtuu, vaikkakaan lukumääräisesti saaliit eivät olleet suuria. Mahdollisesti tähän vaikuttivat myös koekalastusten hieman myöhäinen ajankohta ja jo viilennyt vesi. Virtaamat olivat vielä keskimääräisellä tasolla, mutta tästä huolimatta ainakin osa tyypillisen koskipaikkalajiston yksilöistä oli saattanut jo poistua syvemmille talvehtimisalueille. Kirjoeväsimpputiheydet olivat Kaunisjoen ylimmillä koealoilla varsin tavanomaisella tasolla, kuten myös alimmalla Häntäkosken koealalla. Häntäkoskella tavattiin lisäksi vähäisessä määrin kivisimppua, joskaan näiden simppulajien päällekkäinen esiintyminen ei ole mitenkään poikkeuksellista. Kirjoeväsimppua on pidetty mm. happipitoisuuden suhteen hieman kivisimppua

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

vaateliaampana lajina (Koli 1990). Leppäkosken koealalla kirjoeväsimpunkin tiheys oli vähäinen, ja koko koeala vaikutti yllättävän kalattomalta sähkökalastukseen varsin hyvin sopivista ulkoisista ominaisuuksistaan huolimatta. Mahdollisesti koealan hyvin runsaat, rihmamaiset leväkasvustot vaikuttivat tiheyksiin. Alimmalta Häntäkosken koealalta tavattiin myöskin mutua, joka usein viittaa varsin hyvään vedenlaatuun. Mudun ja kesänvanhojen harjusten poikasten elinympäristövaatimukset ovat varsin samankaltaiset, mutta havaitulla tiheydellä mudun esiintymisellä ei ole vielä kilpailun kautta vaikutusta harjusten menestymiseen (Huusko ym. 2003). Mutua tavattiin koealan ulkopuolelta myös Leppäkosken koealalta. Salmikoskelta tavattiin madetta, joka koskialueilla toimii mädin ja pienpoikasten predaattorina. Häntäkoskelta saatiin niin ikään yksittäinen made ja kaksi haukea koealan ulkopuolelta. Pikkunahkiaista tavattiin sekä ylimmältä että alimmalta Kaunisjoen koealoista. Kaunisjoki siis kelpaa ominaisuuksiensa puolesta harjuksen lisääntymis- ja elinalueeksi, mutta taimenen osalta sähkökoekalastusten avulla ei saatu selvyyttä lajin esiintymiseen ja lisääntymiseen joessa. Karttatarkastelun perusteella niin Kaunisjoen kuin Aareajoenkin latvaosat sijaitsevat laajempien suoalueiden yläpuolella, joten jokien latvat saattavat soveltua sivupuroineen niin vedenlaadultaan kuin muiltakin ominaisuuksiltaan paremmin taimenen esiintymis- ja lisääntymisalueiksi. Tähän saadaan todennäköisesti tarkempaa selvyyttä myöhemmin toteutettavien kalastustiedustelujen avulla. 3.4.2. Aareajoki

Aareajoelta kalastettiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta kaksi koealaa, joista ylempi kalastettiin melko myöhään syyskuun lopulla. Mahdollisesti tästä syystä koealalta ei tavattu lainkaan esimerkiksi harjusta, jota tosin alemmaltakin koealalta saatiin vain yksi kesänvanha yksilö. Ylemmän koealan kirjoeväsimpputiheys oli koealan luonne huomioiden varsin normaalilla tasolla. Alemmalta koealalta tavattiin vain kivisimppua. Lajien välinen jyrkkä esiintymisraja on hieman yllättävää, ylemmältä koealalta saatiin vain yksi kivisimppu. Ylemmän koealan alapuolelta kalastettiin ylimääräisenä alueena kertakalastuksena myös alempi koskipaikka, jolta tavattiin kirjoeväsimppuja ja yksittäinen pikkunahkiainen. Pikkunahkiainen vaatii elinympäristökseen varsin hienojakoista pohja-ainesta, johon se kaivautuu. Taimenen esiintymiseen Aareajoessa pätevät samat arviot kuin aiemmin Kaunisjoen yhteydessä mainittiin. Joen latvoilla ja latvaosien sivupuroissa voi mahdollisesti esiintyä taimenta, joskaan sen esiintymisen mahdollisuutta ei voida poissulkea joen alemmiltakaan osilta. Kalastustiedustelut voivat osaltaan tuoda selvyyttä asiaan myös Aareajoen osalta. Aareajoen koealojen saaliiden perusteella arvioidut kalatiheydet on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien kahden Aareajoen sähkökalastuskoealan saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji harjus kirjoeväsimppu kivisimppu

pituusluokka (cm) < 11

Aareajoki

0,7

27,9

1,6

17,2

NL14

NL11

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

3.4.3. Pienemmät purot ja ojat

Ruotsin puolelta koekalastettiin edellä esiteltyjen Kaunisjoen ja Aareajoen lisäksi myös kaksi pienempää puroa tai ojaa, Välijoki ja Vähäjoki. Nämä saavat alkunsa suoalueilta ja alueen pienistä järvistä. Saalis kalastetuilta koealoilta oli hyvin vähäinen koostuen kokonaisuudessaan vähämerkityksellisistä lajeista. Vesistöt näyttivät myös ulkoisilta ominaisuuksiltaan sellaisilta, ettei niissä arvion mukaan esiinny esim. lohensukuisia lajeja. Kalastettujen koealojen saalislajien tiheysarviot on esitetty taulukossa 18. Aareajoen sivujoelta, Mellajoelta, kalastettiin niin ikään yksittäinen koeala, mutta siltä ei saatu lainkaan saalista. Puro oli käytännössä tulvakorkeudessa ja virtaama oli suuri, mikä varmasti osaltaan vaikutti kalaston esiintymiseen. Lisäksi tarkastettiin Kiekkajoen ja Rässiojan kalastettaviksi suunnitellut koealat, mutta ne todettiin ulkoisten ominaisuuksien perusteella todennäköisesti kalattomiksi ja sähkökoekalastukseen kelpaamattomiksi ja siten kalastuksista luovuttiin. Taulukko 18. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastamien Välijoen ja Vähäjoen sähkökalastuskoealojen saaliiden mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji hauki särki made

pituusluokka (cm) < 15

Välijoki

Vähäjoki

2,2 2,8

1,8 -

NL4

NL17

4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kalastoselvityksiä toteutettiin kesän 2007 (ja 2006) aikana Kolarin ja Pajalan kunnissa varsin laajalla alueella kaikkiaan 36:lla sähkökalastuskoealalla (25 Suomen puolella ja 11 Ruotsin puolella). Tulosten perusteella erityisesti Suomen puolen joet vaikuttavat varsin laadukkailta ja merkittäviltä esim. meritaimenen ja lohen lisääntymisen kannalta. Äkäsjoen ja useilla tämän sivujokien koealoilla taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet muodostuivat suuriksi, myös lohen poikastiheydet olivat paikoin merkittäviä. Ruotsin puolen merkittävimmät koekalastetut joet olivat Kaunisjoki ja Aareajoki, joista ei kuitenkaan pystytty todentamaan taimenen esiintymistä. Molemmista joista kuitenkin tavattiin harjusta, joskin tiheydet jäivät pieniksi osin ehkä olosuhteidenkin takia (kalastukset syyskuussa).

5. KIRJALLISUUS Bohlin, T., Hamrin, S., Heggberget, T. G., Rasmussen, G. ja Saltveit, S. J. 1989. Electrofishing - Theory and practise with special emphasis on salmonids. Hydrobiologia 173: 9-43. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A, 126, 166 s + liitteet. Helsinki.

Northland Resources Inc

Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset

Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vihtakari, M. 2006. Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2005. Kala- ja riistaraportteja nro 379. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 52 s + 8 liites. Huusko, A., Kreivi, P., Mäki-Petäys, A., Nykänen, M. & Vehanen, T. 2003. Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset – Perustietoa elinympäristömallisovelluksiin. Kala- ja riistaraportteja nro. 284. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Paltamo. 42 s. Junge, C. O. ja Libovarsky, J. 1965. Effect of size selectivity on population estimates based on successive removals with electrical fishing gear. Zool. Listy 14: 171-178. Koli, L. 1990. Suomen kalat. WSOY. Porvoo. 357 s. Salo, J. & Paksuniemi, S. 2007. Northland Resources Inc. – Laurinojan purokartoitus ja Laurinojan ja Äkäsjoen kalastoselvitykset. Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 34 s + 15 liites. Vähä, V., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Mäntyniemi, S. 2007. Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006. Kala- ja riistaraportteja nro 405. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 51 s + 10 liites.

6. LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6.

Suomen puolen sähkökalastuskoealojen sijainnit. Ruotsin puolen sähkökalastuskoealojen sijainnit. Lapin Vesitutkimus Oy:n käyttämä sähkökoekalastusten koealalomake. Lapin Vesitutkimus Oy:n sähkökalastuskoealojen valokuvia. Lapin Vesitutkimus Oy:n sähkökalastuskoealojen koealakortit. Lapin Vesitutkimus Oy:n sähkökoekalastusten tulokset.

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 3

Sähkökalastus

SÄHKÖKALASTUKSEN KOEALA- JA SAALISLOMAKE

lomake nro.............

I. YLEISTIEDOT TUTKIMUS/ HANKE/ LAITOS: VESISTÖ:

KALASTAJAT:

PVM:

KOEALA:

KOEALAN NRO:

KARTTA NRO:

KUVA NRO:

KOEALAN SIJAINTI, KIINTOPISTEET:

II. PYYNTIOLOSUHTEET SÄÄTILA:

aurinkoinen

ILMAN LÄMPÖT.

puolipilvinen

pilvinen

VEDEN LÄMPÖT.

°C

sade

SÄHKÖNJOHT.

°C

mS/m

VEDEN SAMEUS:

vähäinen

kohtalainen

runsas

kaloja ei voi havaita

VEDEN KORK.:

alhainen

keskimääräinen

tavanomaista korkeampi

tulvakorkeus

MUITA TIETOJA:

III. KOEALATIEDOT KOEALAN PITUUS:

LEVEYS

PINTA-ALA

KOEALATYYPPI:

suvanto

niva

koski

KOEALA:

perattu

kunnostettu

luonnontilainen

KALASTETTAVUUS:

helppo

keskinkert.

vaikea

VIRTAUSNOP (cm/s):

cm/s

<10

10-30

30-60

60-100

>100

VEDEN SYVYYS (cm):

<10

10-30

30-60

60-100

>100

RANTA-ALUE: VARJOSTUS KOEALASTA (%):

pelto

metsä

hakkuu

suo

muu:

<10

10-30

30-60

60-90

RANTAKASVIT (%):

pensaat

Huomioita: POHJAKASVIT (%):

sammalet

rentukka

ärviät rihmalevät POHJAMATERIAALI (%):

paljas pohja

MINERAALIAINES (%):

kallio

hieno sora 2-20 mm

puut

mineraaliaines kivi >30 cm hiekka <2 mm

lompolo

<60 cm ruohosto

muu:

>60 cm ruohosto

ei kasveja

vidat,palpakot muuta: lieju, muta

turve

kivi 10-30 cm siltti, savi

EPILIITTISET JA -FYYTTISET KERROSTUMAT POHJAN JA KIVIEN PINNOILLA:

KOEALAN SANALLINEN KUVAUS:

muu:

kivi 2-10 cm muu:

100

Sähkökalastus IV. TEKNISET TIEDOT SULKUVERKOT:

syy:

SÄHKÖKALASTUSLAITE:

GENERAATTORI:

KÄYTTÖJÄNNITE:

KÄYTTÖVIRTA:

HAAVIN SOLMUVÄLI:

AITAVERKON SOLMUVÄLI:

1. KALASTUSKERTA:

2. KK: KLO

KLO

3. KK: KLO

MUITA TIETOJA:

KARTTAPIIRROS:

V. SAALISTIEDOT KalastusKalalaji kerta

Kpl

Massa g

Pituus cm

Ikä v

Muita tietoja

LIITE 4

Kuva 1.

Äkäsjoen Pulkkasaarten alapuolinen koeala ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 2.

Laurinojan ylin koeala ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 3.

Laurinojan keskimmäisen koealan alaosaa (vasen kuva) ja alinta koealaa (L1, oikea kuva) ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 4.

Koeala Äkäsjoki 5 ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 5.

Kylmämaanojan koeala (6) ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 6.

Kivivuopionojan ylempää koealaa.

Kuva 7.

Kivivuopionojan alempaa koealaa (NL50).

Kuva 8.

Valkeajoen ylempää koealaa (1) ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 9.

Valkeajoen alempi koeala (6) ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 10.

Koealaa Äkäsjoki 6 ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 11.

Äkäsjokisuun koealaa.

Kuva 12.

Mannajoen koealaa M2 alavirtaan kuvattuna.

Kuva 13.

Niesajoen ylintä koealaa (uusi LVT) alavirtaan kuvattuna.

Kuva 14.

Niesajoen koeala N10 ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 15.

Niesajoen koeala N5 (vasen kuva) ja Juvakaisenmaankosken koeala ylävirtaan kuvattuna kesällä 2006.

Kuva 16.

Aareajoen koealaa NL14 ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 17.

Aareajoen koealaa NL11 alavirtaan kuvattuna.

Kuva 18.

Kaunisjoen koealat NL8 (vasen kuva) ja Salmikoski (oikea kuva).

Kuva 19.

Kaunisjoen Leppäkosken koealaa ylävirtaan kuvattuna.

Kuva 20.

Kaunisjoen alin koeala (Häntäkoski).

Kuva 21.

Mellajoen koealaa NL15 (vasen kuva) ja Kiekkajokea (NL12, ei kalastettu, oikea kuva).

Kuva 22.

Välijoen koealaa NL4 (vasen kuva) ja Vähäjoen koealaa NL17 (oikea kuva).

Kuva 23.

Rässiojan koealaa NL13 (ei kalastettu).

LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli

koordinaatit 7498940 3371980 Pinta-ala

308

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

100

cm/s

Veden lämpötila

12,6

°C

Ilman lämpötila

14,0

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Puolipilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen, voimakasvirtainen koski metsän keskellä. Rantakasvusto pääosin pensaikkoa, joskin joukossa myös matalaa ruohostoa. Pohjakasveista sammalen peittävyys noin 15 %, lisäksi koealalla hieman myös ärviöitä. Pohjamateriaali suurelta osin halkaisijaltaan 2-10 cm:n kiviainesta (n. 80 %), loppuosa pääosin hienoa soraa (ø 2-20 mm, n. 15 %) ja hiekkaa (ø < 2 mm, n. 5 %). Ei kerrostumia tai sakkaumia.

Laurinoja, ylin koeala

koordinaatit 7501760 3370680 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

9,1

°C

Ilman lämpötila

17,0

°C

Varjostus

n. 50

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (22.8.2007) Aurinkoisella säällä kalastettu luonnontilainen, hidasvirtainen nivasuvantojakso Laurinojan latvaosilla metsän keskellä. Rantakasveista n. ¾ puita, loput matalaa ruohostoa. Pohjakasveista sammalen peittävyys n. 70 %, loppuosa pohjasta paljas. Noin  pohjasta kovempaa mineraaliainesta, loppuosa liejua / mutaa / turvetta. Mineraaliaines jakautunut melko tasaisesti halkaisijaltaan erikokoisen aineksen kesken, joskaan suurempia lohkareita ei koealalla ollut. Kerrostumia ja sakkaumia ei paljoa.

Laurinoja, keskimmäinen koeala

koordinaatit 7500280 3370670 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

8,9

°C

Ilman lämpötila

13,4

°C

Varjostus

n. 75

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (22.8.2007) Aurinkoisella säällä metsän keskellä kalastettu luonnontilainen nivajakso, jonka alaosalla jyrkkä koskiosuus. Myös koskimonttu mukana koealassa. Rantakasvusto lähes täysin puita, lisäksi hieman pensaita ja matalaa ruohostoa. Pohjakasveista sammalen peittävyys n. 70 %, loppuosa pohjasta kasvillisuudesta paljasta. Pohja-aineksesta noin puolet suurikokoista, halkaisijaltaan yli 30 cm:n, kiviainesta. Hiekkaa n. 30 % ja ø 10-30 cm:n kiviainesta n. 20 %. Ei kerrostumia.

Laurinoja, alin koeala L1

koordinaatit 7498840 3370970 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

8,5

°C

Ilman lämpötila

17,4

°C

Varjostus

n. 50

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (22.8.2007) Aurinkoisella säällä koekalastettu luonnontilainen virtanivamainen jakso louhosten vesienjohtamispaikan alapuolella metsän keskellä. Rantakasvustosta n. 50 % pensaikkoa, noin neljännes niin puita kuin matalaa ruohostoakin. Pohjakasveista sammalen peittävyys n. 50 %, muu osa pohjasta paljasta. Pohjamateriaalista n. 80 % ø 2-10 cm:n kiviainesta, loppuosa hienompijakoista materiaalia, soraa ja hiekkaa. Koealalla havaittavissa vähän sakkaumaa.

Äkäsjoki, 5

koordinaatit 7497890 3370440 Pinta-ala

176

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,5

°C

Ilman lämpötila

10,0

°C

Varjostus

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (6.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu voimakasvirtainen, nivamainen, ilmeisesti kunnostettu metsärantainen koeala. Itse koeala keskellä jokea olevan saarekkeen reunalla, joten varsinaista rantakasvillisuutta koealalla ei ollut. Sammalen peittävyys pohjasta n. 40 %, varsin runsaasti myös rihmamaisia leväkasvustoja (n. 15 %). Jonkin verran myös ärviöitä ja sätkintä. Pääosa pohjamateriaalista (n. 80 %) halkaisijaltaan 2-10 cm:n kiviainesta, karkeaa soraa n. 15 % ja suurempia kiviä n. 5 %. Varsinaisia lohkareita koealalla ei kuitenkaan ollut.

Kylmämaanoja, 6

koordinaatit 7497250 3370080 Pinta-ala

126

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

11,8

°C

Ilman lämpötila

16,5

°C

Varjostus

n. 20

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen koski, joka toiselta rannaltaan metsäinen. Rantakasveista n.  pensaita, loppuosa pääosin matalaa ruohostoa ja muutamia puita. Pohjakasveista sammalen peittävyys n. ¾. Halkaisijaltaan 2-10 cm:n kivimateriaalia noin 80 % pohja-aineksesta, pääosa lopusta hienompaa soraa. Lisäksi muutamia suurempia lohkareita. Ei juurikaan kerrostumia.

Kivivuopionoja, ylempi koeala

koordinaatit 7501680 3368770 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

6,2

°C

Ilman lämpötila

10,0

°C

Varjostus

n. 75

Veden korkeus

vähäinen / kohtalainen keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Veden sameus

Sanallinen kuvaus (6.9.2007) Puolipilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen nivamainen, suo-ojamainen koeala alavahkon metsän keskellä. Vesi sameahkoa / rautapitoisen näköistä. Rantakasveista n. 80 % pensaikkoa, loppuosa korkeahkoa ruohostoa ja yksittäisiä puita. Sammalen peittävyys koealan pohjasta jopa 90 %. Pohjamateriaalista koealalla n. ½ hiekkaa, ø 10-30 cm:n kiveä n. 40 % ja suurempia lohkareita n. 10 %. Ei juurikaan kerrostumia.

Kivivuopionoja, alempi koeala NL50

koordinaatit 7498790 3368790 Pinta-ala

105

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

5,5

°C

Ilman lämpötila

10,0

°C

Varjostus

n. 75

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (6.9.2007) Pilvisellä / sateisella säällä koekalastettu luonnontilainen, osin nivamainen suvantojakso metsän keskellä. Rantakasveista noin 80 % pensaita ja loppuosa pääosin korkeahkoa ruohostoa seassaan yksittäisiä puita. Sammalen peittävyys koealan pohjasta n. ½. Pohjamateriaalista n. 60 % hiekkaa, lohkareita (ø > 30 cm) n. 20 % ja loput tätä pienempää kivimateriaalia. Ei juurikaan kerrostumia.

Valkeajoki, 1

koordinaatit 7498210 3368500 Pinta-ala

158

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

10,0

°C

Ilman lämpötila

12,5

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Puolipilvisellä / pilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen, metsärantainen, nivamainen koeala Äkäslompolon tien yläpuolella. Rantakasveista n. 60 % matalaa ruohostoa (< 60 cm), n. 30 % pensaita ja n. 10 % puita. Sammalen peittävyys pohjasta n. 30 %, ärviöitä n. 5 %. Pohjamateriaalista noin puolet ø 2-10 cm:n kiviainesta ja noin puolet ø 2-20 mm:n soraa. Lisäksi paikoin hiekkaa. Ei kerrostumia tai sakkaumia.

Valkeajoki, 6

koordinaatit 7497230 3368750 Pinta-ala

140

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

8,3

°C

Ilman lämpötila

11,0

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

keskinkertainen

Sanallinen kuvaus (24.8.2007) Aurinkoisella säällä kalastettu luonnontilainen, nivamainen, metsärantainen koeala Äkäslompolon tien alapuolella. Rantakasveista n.  pensaikkoa, loppuosa pääosin korkeahkoa, yli 60 cm:n ruohostoa. Lisäksi muutamia puita ja matalampaa ruohostoa. Sammalen peittävyys pohjasta noin , ärviöitä n. 10 %. Pohjamateriaalista n. 60 % hiekkaa, hienoa soraa n.  ja lisäksi hieman karkeampaakin kiviainesta, ei kuitenkaan suuria kiviä tai lohkareita. Käytännössä ei kerrostumia tai sakkaumia.

Äkäsjoki, 6

koordinaatit 7496930 3368170 Pinta-ala

149

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,1

°C

Ilman lämpötila

11,0

°C

Varjostus

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (7.9.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen, metsärantainen niva. Rantakasveista n. ¾ puustoa, loput pensaikkoa ja matalaa ruohostoa. Sammalten peittävyys koealan pohjasta n. 60 %, runsaasti myös levärihmoja. Pohjamateriaalista n. 40 % ø 10-30 cm:n kiviä, n. 30 % ø 2-10 cm:n kiviä, n. 25 % hiekkaa ja viitisen prosenttia soraa. Lisäksi yksittäisiä isompia lohkareita. Koealan reunalla kovavirtaisempi syvempi uoma, kun taas keskempänä jokea matalampaa ja hidasvirtaisempaa aluetta.

Äkäsjoki, 327, jokisuu

koordinaatit 7488260 3359040 Pinta-ala

219

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,1

°C

Ilman lämpötila

11,0

°C

Varjostus

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (7.9.2007) Aurinkoisella säällä kalastettu luonnontilainen nivamainen koeala Äkäsjoen alaosilla hieman ennen joen laskua Muonionjokeen. Ranta koekalastetulla puolella rantaniittyä. Rantakasveista n. 80 % pensaita, matalaa ruohostoa n. 20 %. Pohjakasveista sammalen peittävyys arviolta n. 10 %, lisäksi havaittiin palpakkoa ja varsin runsaasti levärihmoja. Pohjamateriaalista n. ¾ hienoa soraa (ø 2-20 mm), hiekkaa n. 15 % ja jonkin verran suurempaa kiviainesta ja lohkareita (pintakiviä). Koeala varsin hyvin poikasalueeksi soveltuvan näköinen.

Mannajoki, M2

koordinaatit 7488790 3356080 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

8,8

°C

Ilman lämpötila

10,0

°C

Varjostus

n. 25

Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (6.9.2007) Puolipilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen, metsärantainen, nivamainen koeala poroaitauksen sisällä. Rantakasveista noin puolet puita, pensaita n. 30 % ja korkeaa (> 60 cm) ruohostoa n. 20 %. Sammalen peittävyys koealan pohjasta n. 80 %, lisäksi jonkin verran palpakkoa ja runsahkosti rihmamaisia leväkasvustoja. Pohjamateriaalista n. ½ ø 10-30 cm:n kiviä, suurempia lohkareita ja hienoa soraa molempia noin neljännes. Paikoin myös hieman hiekkaa. Yleisluonteeltaan kivimateriaali kuitenkin melko kookasta.

Niesajoki, uusi LVT

koordinaatit 7494970 3372680 Pinta-ala

116

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

6,9

°C

Ilman lämpötila

10,0

°C

Varjostus

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (6.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen nivamainen koeala metsän keskellä. Koealalla lyhyitä n. 60 cm syvyisiä monttuja ja pieniä koski/nivakynnyksiä näiden välillä. Rantakasveista korkeaa (> 60 cm) ruohostoa noin puolet, loppuosa melko tasan jakautunut puuston ja pensaikon kesken. Sammalta koealalla runsaasti, peittävyys jopa 90 %. Lisäksi melko paljon myös rihmamaisia leväkasvustoja. Pohjamateriaalista ø 10-30 cm:n kiveä n. 70 %, loppuosa suurempia lohkareita ja hiekkaa.

Niesajoki, N10

koordinaatit 7489060 3368160 Pinta-ala

192

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,8

°C

Ilman lämpötila

11,0

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

keskinkertainen

Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen koski metsän keskellä. Pääosa, n. 80 %, rantakasveista korkeaa ruohostoa, loppuosa pääosin pensaita joukossaan muutamia puita. Koealan pohja käytännössä täysin sammalen peittämää. Pohjamateriaali suurehkoa kiviainesta, halkaisijaltaan 10-30 cm:n kiviä arviolta noin 85 %, lisäksi suurempia lohkareita (n. 10 %) ja pienempiä kiviä. Selvästi havaittavissa myös levärihmoja.

Niesajoki, N5

koordinaatit 7486370 3365140 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

13,8

°C

Ilman lämpötila

19,5

°C

Varjostus

n. 5

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

alhainen

Kalastettavuus

keskinkertainen

Sanallinen kuvaus (3.8.2006) Aurinkoisella säällä kalastettu luonnontilainen, nivamainen koeala metsän keskellä. Rantakasveista arviolta n. 80 % pensaita, loppuosa melko tasaisesti jakautunut puiden ja erimittaisen ruohoston kesken. Sammalen peittävyys koealan pohjasta n. 50 %, peittävyyttä kuitenkin vaikea arvioida erittäin runsaan levärihmaston takia. Leväkasvustojen peittävyydeksi arvioitiin jopa 80 %, osin todennäköisesti kuivasta ja lämpimästä kesästä johtuen. Pohjamateriaalista noin puolet ø 10-30 cm:n kiviä, runsaasti myös suurempia lohkareita (pintakiviä) ja soraa ja myös pientä kiveä.

Niesajoki, Juvakaisenmaankoski

koordinaatit 7485550 3364350 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

13,5

°C

Ilman lämpötila

17,5

°C

Varjostus

n. 10

Veden sameus

vähäinen

Veden korkeus

alhainen

Kalastettavuus

helppo / keskinkertainen

Sanallinen kuvaus (3.8.2006) Puolipilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen, nivamainen koeala metsän keskellä. Rantakasveista n. 60 % puita, loppuosa melko tasan jakautunut pensaikon ja matalan (< 60 cm) ruohoston kesken. Sammalen peittävyys koealan pohjasta noin kolmannes, joskin runsaan levärihmaston takia arviointi vaikeaa. Leväkasvustojen peittävyys vastaavasti noin puolet. Pohja-aineksesta noin  ø 10-30 cm:n kiviä, loppuosa pienempää kiveä ja jonkin verran suurempia lohkareita, pintakiviäkin.

Kaunisjoki, NL8

koordinaatit 7484310 3336830 Pinta-ala

259

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

6,8

°C

Ilman lämpötila

n. 10

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (5.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen koski metsän keskellä. Rantakasveista n. 60 % pensaita, noin neljännes puita ja loput korkeaa ruohostoa. Sammalen peittävyys koealan pohjasta noin 10 %, rihmamaisten leväkasvustojen lähes kolmannes. Loppuosa pohjasta paljas. Pohja-aineksesta noin kolmannes hiekkaa, kolmannes halkaisijaltaan 2-10 cm:n kiveä, viidennes soraa ja loput suurikokoisempaa kiviainesta ja lohkareita (pintakiviäkin). Levärihmoja siis runsaasti.

Kaunisjoki, Salmikoski

koordinaatit 7479560 3339890 Pinta-ala

108

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

125

cm/s

Veden lämpötila

6,6

°C

Ilman lämpötila

n. 10

°C

Varjostus Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

keskinkertainen

Sanallinen kuvaus (5.9.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen koski metsän keskellä. Pääosa (n. 80 %) rantakasveista korkeahkoa, yli 60 cm:n ruohostoa. Pensaiden osuus noin 20 %. Koealan pohjalla ei sammalta, rihmalevien peittävyys sen sijaan noin 40 %. Lisäksi vähäisessä määrin palpakkoa. Koeala lohkareikkoinen, halkaisijaltaan yli 30 cm:n kiviainesta pohjamateriaalista arviolta n. 70 %. Loppuosa pienempää kiviainesta ja lisäksi alalta havaittiin myös hiekkaa.

Välijoki, NL4

koordinaatit 7481290 3342980 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,5

°C

Ilman lämpötila

13,0

°C

Varjostus

n. 20

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu osin nivamainen suvantojakso. Rantakasvusto pensaikkoa ja korkeaa ruohostoa suunnilleen suhteessa 6:4. Pohja pääosin paljas lieju-/mutapohja yksittäisiä sammalkasvustoja lukuun ottamatta. Lisäksi jonkin verran levärihmoja.

Kiekkajoki, NL12

koordinaatit 7482590 3343520 m2

Pinta-ala Vesisyvyys

n. 50

Pintavirrannopeus

< 10

cm/s

Veden lämpötila

°C

Ilman lämpötila

n. 12

°C

Varjostus

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Todettiin ulkoisten ominaisuuksiensa vuoksi kalastuskelvottomaksi ja todennäköisesti kalattomaksi. Ei koekalastettu.

Rässioja, NL13

koordinaatit 7482970 3344070 m2

Pinta-ala Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

< 10

cm/s

Veden lämpötila

°C

Ilman lämpötila

n. 12

°C

Varjostus

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Todettiin ulkoisten ominaisuuksiensa vuoksi kalastuskelvottomaksi ja todennäköisesti kalattomaksi. Ei koekalastettu.

Vähäjoki, NL17

koordinaatit 7481150 3344140 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

8,3

°C

Ilman lämpötila

n. 12

°C

Varjostus

n. 20

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu suvantojakso muokatussa ”ojassa” suovoittoisen metsän keskellä. Rantakasveista pensaiden osuus noin 80 %, loppuosa pääosin erimittaista ruohostoa ja yksittäisiä puita. Palpakkoa paikoin runsaasti ja sen kokonaispeittävyys arviolta noin puolet koealasta, sammalta ei lainkaan. Pohjamateriaaliltaan koeala hienojakoista liejua / mutaa. Jonkin verran kerrostumia ja sakkaumaa.

Aareajoki, NL14

koordinaatit 7489860 3343160 Pinta-ala

210

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

6,7

°C

Ilman lämpötila

11,0

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

keskimääräinen / korkea keskinkertainen

Kalastettavuus Sanallinen kuvaus (25.9.2007)

Pilvisellä säällä loppukesällä kalastettu luonnontilainen, rännimäinen koski metsän keskellä. Rantakasveista n. 40 % pensaita, 30 % puita, 20 % matalaa ruohostoa ja 10 % korkeampaa ruohostoa. Sammalten arvioitiin peittävän koealan pohjasta noin kolmanneksen. Pohjamateriaali mineraaliainesta, tästä noin 40 % halkaisijaltaan 10-30 cm:n kiviä. Noin 30 % sekä suurempia lohkareita että hiekkaa. Kivet hieman värjääntyneet (sakkaa / kasvustoa), koealalle kalapaikka-opastus.

Mellajoki, NL15

koordinaatit 7487640 3342850 Pinta-ala

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

150

cm/s

Veden lämpötila

7,9

°C

Ilman lämpötila

12,0

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

runsas

Veden korkeus

tulvakorkeus

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (25.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen koski metsän keskellä. Vesi koealalla käytännössä tulvakorkeudessa. Korkeudeltaan yli 60 cm:n ruohostoa rantakasveista noin 60 %, matalampaa ruohostoa ja pensaita molempia noin viidennes. Lähes täysin paljas pohja osin rännimäisyydestä ja kovasta virtauksesta johtuen, sammalta kuitenkin havaittavasti. Pohjamateriaalista suurin osa (n. 80 %) ø > 30 cm:n kiviä, 10-30 cm:n kiviä noin viidennes. Kovasta virtauksesta johtuen ei myöskään sakkaumia tai kerrostumia.

Aareajoki, NL11

koordinaatit 7486410 3348210 Pinta-ala

176

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,1

°C

Ilman lämpötila

n. 10

°C

Varjostus

< 10

Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen / korkea

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (5.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen, nivamainen koeala. Rantakasveista noin puolet puita, pensaita noin 30 % ja korkeaa (> 60 cm) ruohostoa noin 20 %. Sammalten peittävyys pohjasta arviolta noin 40 %, rihmalevien peittävyys noin neljännes, loppuosa pohjasta paljas. Pohja koostuu mineraaliaineksesta, josta noin puolet ø 10-30 cm:n kiviä, noin kolmannes hiekkaa ja loppuosa pientä kiveä ja suurempia lohkareita. Yleisluonteeltaan pohja siis hiekkapohjaa, johon on iskostunut erikokoista kiveä.

Kaunisjoki, Leppäkoski

koordinaatit 7477450 3355570 Pinta-ala

174

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,5

°C

Ilman lämpötila

n. 10

°C

Varjostus Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (10.9.2007) Pilvisellä säällä kalastettu luonnontilainen koskimainen koeala metsän keskellä. Pensaiden osuus rantakasveista noin 60 %, loppuosa melko tasaisesti puita ja korkeahkoa ruohostoa. Sammalten peittävyys koealan pohjasta noin 70 %, lisäksi havaittiin palpakoita ja hyvin runsaasti rihmamaisia leväkasvustoja. Pohja-aineksesta noin 40 % ø > 30 cm:n kiviä, noin 30 % hiekkaa, noin 20 % ø 10-30 cm:n kiviä ja noin 10 % ø 2-10 cm:n kiviä.

Kaunisjoki, alin koeala, Häntäkoski

koordinaatit 7476660 3358780 Pinta-ala

140

Vesisyvyys

Pintavirrannopeus

cm/s

Veden lämpötila

7,8

°C

Ilman lämpötila

n. 10

°C

Varjostus Veden sameus

kohtalainen

Veden korkeus

keskimääräinen

Kalastettavuus

helppo

Sanallinen kuvaus (10.9.2007) Pilvisellä säällä koekalastettu luonnontilainen nivamainen koski metsän keskellä. Pääosa (n. 90 %) rantakasvillisuudesta matalaa ruohostoa, jonkin verran myös pensaita. Sammalen peittävyys koealan pohjasta noin 80 %, lisäksi havaittiin palpakkoa. Rihmamaisten leväkasvustojen peittävyys noin viidennes. Pohjamateriaalista noin 60 % ø 10-30 cm:n kiviä, suurempia lohkareita ja hiekkaa molempia noin viidennes.

LIITE 6 1. Laurinoja, ylin 2. Laurinoja, keskimmäinen 3. Laurinoja, alin L1 4. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli

5. Äkäsjoki, 6 6. Äkäsjoki, 5 7. Äkäsjoki, jokisuu 327

TAIMEN < 8.0

7 50 11.42857  14.63850 5.13094 798  1995

10.05664 360

TAIMEN 8.0-15.0

7 50 4.57143  3.35942 1.17751 330  6066

2.30792 83

TAIMEN > 15.0

7 50 0.42857  0.78680 0.27578 30  1313

0.54053 19

MUTU

7 50 0.85714  1.57359 0.55156 67  67

1.08106 39

10-PIIKKI

7 50 0.14286  0.37796 0.13248 12  12

0.25966 9

KIRJOEVÄSIMPPU

7 50 14.28571  19.42262 6.80782 994  1746

13.34332 478

MERILOHI <8.0

7 50 0.42857  1.13389 0.39744 32  42

0.77898 28

MERILOHI 8.0-15.0

7 50 1.57143  2.43975 0.85516 119  1495

1.67611 60

1. Kivivuopionoja, ylempi 2. Kivivuopionoja, NL50 3. Valkeajoki, 1 4. Valkeajoki, 6 5. Kylmämaanoja, 6 6. Niesajoki, N10 7. Niesajoki, uusi LVT 8. Mannajoki, M2 9. Kaunisjoki, NL8

10. Kaunisjoki, Salmikoski 11. Kaunisjoki, Leppäkoski 12. Kaunisjoki, Häntäkoski 13. Aareajoki, NL11 14. Aareajoki, NL14 15. Mellajoki, NL15 16. Välijoki, NL4 17. Vähäjoki, NL17

TAIMEN < 8.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 17 11 11 39 0.54 0.1033 43.09 3.73 17 12 12 1.1 27.3 28.7 4 140 17 4 10 31 0.54 0.1159 34.25 3.33 17 8 10 1.1 24.5 27.6 5 126 13 6 1 20 0.54 0.1443 22.10 2.67 20 12 2 1.7 17.5 29.8 6 192 1 0 0 1 0.54 0.6453 1.10 0.60 1 0 0 1.0 0.6 0.6 7 116 3 0 0 3 0.54 0.3726 3.31 1.04 3 0 0 1.0 2.9 2.9 8 65 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.54 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 51 21 22 94 103.85 58 32 24 keskiarvo 135 3.0 1.8 2.2 5.5 0.54 6.11 3.4 2.7 2.4 1.21 4.53 5.49 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 6.05882  13.40462 2.64120 453  549

5.17676 196

TAIMEN 8.0-15.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 3 0 0 3 0.61 0.0000 4.89 0.00 72 0 0 24.0 5.7 138.0 2 105 12 3 0 15 0.61 0.2223 17.63 3.97 132 44 0 11.7 16.8 197.0 3 158 3 1 1 5 0.61 0.2599 5.31 0.87 32 16 4 10.4 3.4 34.9 4 140 2 1 1 4 0.61 0.2906 4.24 0.78 28 5 8 10.2 3.0 31.1 5 126 0 1 1 2 0.61 0.4109 2.12 0.55 0 16 32 24.0 1.7 40.4 6 192 1 1 0 2 0.61 0.4109 2.12 0.55 10 12 0 11.0 1.1 12.2 7 116 3 1 0 4 0.61 0.2906 4.24 0.78 78 12 0 22.5 3.7 82.3 8 65 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 24 8 3 35 40.55 352 105 44 keskiarvo 135 1.4 0.7 0.3 2.1 0.61 2.39 20.7 8.8 4.4 14.31 1.77 25.32 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 2.35294  4.47131 0.88101 177  2532

1.72679 65

TAIMEN > 15.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 3 0 0 3 0.81 0.0000 3.69 0.00 130 0 0 43.3 4.3 188.4 2 105 1 0 0 1 0.81 0.5151 1.04 0.29 36 0 0 36.0 1.0 35.5 3 158 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 2 1 0 3 0.81 0.2291 3.02 0.16 140 138 0 92.7 2.4 222.1 6 192 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 3 1 0 4 0.81 0.1984 4.03 0.18 182 68 0 62.5 3.5 217.0 8 65 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.81 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 9 2 0 11 11.78 488 206 0 keskiarvo 135 0.5 0.2 0.0 0.6 0.81 0.69 28.7 17.2 0.0 63.09 0.51 32.42 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.70588  1.44761 0.28523 51  3242

0.55906 21

HARJUS < 11.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 1 0 0 1 0.44 0.7409 1.21 1.13 2 0 0 2.0 1.9 3.7 9 259 2 0 0 2 0.44 0.5239 2.42 1.59 4 0 0 2.0 0.9 1.9 10 108 2 0 0 2 0.44 0.5239 2.42 1.59 6 0 0 3.0 2.2 6.7 11 174 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 1 1 0 2 0.44 0.5239 2.42 1.59 4 4 0 4.0 1.7 6.9 13 176 1 0 0 1 0.44 0.7409 1.21 1.13 1 0 0 1.0 0.7 0.7 14 210 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 7 1 0 8 9.67 17 4 0 keskiarvo 135 0.4 0.1 0.0 0.5 0.44 0.57 1.0 0.3 0.0 2.62 0.42 1.11 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.47059  0.79982 0.15759 42  111

0.30888 12

HAUKI < 15.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 1 0 0 1 0.61 0.0000 1.64 0.00 14 0 0 14.0 2.2 30.7 17 75 0 0 0 0 0.61 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 1 0 0 1 1.64 14 0 0 keskiarvo 135 0.1 0.0 0.0 0.1 0.61 0.10 0.8 0.0 0.0 14.00 0.07 1.00 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.11765  0.48507 0.09558 7  100

0.18733 7

MUTU

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 1 0 0 1 0.53 0.6574 1.12 0.65 2 0 0 2.0 0.8 1.6 13 176 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.53 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 1 0 0 1 1.12 2 0 0 keskiarvo 135 0.1 0.0 0.0 0.1 0.53 0.07 0.1 0.0 0.0 2.00 0.05 0.10 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.05882  0.24254 0.04779 5  10

0.09367 4

SÄRKI

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.73 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 1 0 0 1 0.73 0.0000 1.37 0.00 44 0 0 44.0 1.8 80.6 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 1 0 0 1 1.37 44 0 0 keskiarvo 135 0.1 0.0 0.0 0.1 0.73 0.08 2.6 0.0 0.0 44.00 0.06 2.64 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.05882  0.24254 0.04779 6  264

0.09367 4

MADE

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 1 0 1 0.48 0.7073 1.17 0.90 0 85 0 85.0 1.1 91.8 11 174 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 1 0 0 1 0.48 0.0000 2.09 0.00 12 0 0 12.0 2.8 33.5 17 75 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 1 1 0 2 3.26 12 85 0 keskiarvo 135 0.1 0.1 0.0 0.1 0.48 0.19 0.7 7.1 0.0 48.50 0.14 6.89 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.17647  0.52859 0.10415 14  689

0.20414 8

10-PIIKKI

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 1 0 0 1 0.48 0.7092 1.17 0.91 1 0 0 1.0 0.7 0.7 4 140 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.48 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 1 0 0 1 1.17 1 0 0 keskiarvo 135 0.1 0.0 0.0 0.1 0.48 0.07 0.1 0.0 0.0 1.00 0.05 0.05 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.05882  0.24254 0.04779 5  5

0.09367 4

KIVISIMPPU

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 9 259 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 2 0 0 2 0.30 0.6233 3.02 4.34 4 0 0 2.0 2.2 4.3 13 176 17 2 1 20 0.30 0.1971 30.24 13.71 26 3 1 1.5 17.2 25.8 14 210 1 0 0 1 0.30 0.0000 3.30 0.00 4 0 0 4.0 1.6 6.3 15 88 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.30 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 20 2 1 23 36.56 34 3 1 keskiarvo 135 1.2 0.2 0.1 1.4 0.30 2.15 2.0 0.2 0.1 1.65 1.60 2.64 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 2.11765  7.25330 1.42917 160  264

2.80117 106

KIRJOEVÄSIMPPU

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 16 22 7 45 0.44 0.1104 54.40 7.55 38 28 12 1.7 34.4 59.7 4 140 1 1 1 3 0.44 0.4277 3.63 1.95 2 2 2 2.0 2.6 5.2 5 126 14 11 5 30 0.44 0.1353 36.27 6.17 54 24 12 3.0 28.8 86.4 6 192 19 9 5 33 0.44 0.1290 39.89 6.47 86 33 15 4.1 20.8 84.4 7 116 20 15 8 43 0.44 0.1130 51.98 7.38 30 28 16 1.7 44.8 77.1 8 65 12 7 3 22 0.44 0.1580 26.60 5.28 26 21 7 2.5 40.9 100.4 9 259 36 15 11 62 0.48 0.0900 72.41 7.17 66 16 16 1.6 28.0 44.2 10 108 27 6 6 39 0.60 0.0951 41.66 2.64 80 16 6 2.6 38.6 100.9 11 174 1 3 0 4 0.44 0.5810 5.80 5.68 2 12 0 3.5 3.3 11.7 12 140 9 4 5 18 0.44 0.1746 21.76 4.78 28 8 18 3.0 15.5 46.6 13 176 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 26 0 0 26 0.44 0.0000 58.69 0.00 44 0 0 1.7 27.9 47.3 15 88 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.44 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 181 93 51 325 413.09 456 188 104 keskiarvo 135 10.6 7.8 5.1 19.1 0.45 24.30 26.8 15.7 10.4 2.30 18.02 41.48 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 24.35294  25.15935 4.95732 1802  4148

9.71634 368

MERILOHI <8.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 5 2 1 8 0.62 0.2026 8.45 1.04 8 3 2 1.6 13.0 21.1 9 259 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.62 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 5 2 1 8 8.45 8 3 2 keskiarvo 135 0.3 0.2 0.1 0.5 0.62 0.50 0.5 0.2 0.2 1.62 0.37 0.60 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.47059  1.94029 0.38231 37  60

0.74932 28

MERILOHI 8.0-15.0

KOE- PINTA-ALA C1 C2 C3 Ti P SE(P) Y kpl SE(Y) C1 C2 C3 KESKIP. YKSIL™TIH. MASSA ALA m kpl/kerta kpl g/kerta g/kpl kpl/100m g/100m ------------------------------------------------------------------------------------------------------1 85 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 2 105 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 3 158 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 4 140 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 5 126 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 6 192 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 7 116 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 8 65 0 1 0 1 0.58 0.6121 1.08 0.48 0 6 0 6.0 1.7 10.0 9 259 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 10 108 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 11 174 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 12 140 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 13 176 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 14 210 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 15 88 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 16 75 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 17 75 0 0 0 0 0.58 0.0000 0.00 0.00 0 0 0 0.0 0.0 0.0 ------------------------------------------------------------------------------------------------------summa 2292 0 1 0 1 1.08 0 6 0 keskiarvo 135 0.0 0.1 0.0 0.1 0.58 0.06 0.0 0.5 0.0 6.00 0.05 0.28 n, koealojen luku = N = Y:n keskiarvo ja 95 % luot.rajat = keskihajonta S.D. = keskiarvon keskivirhe S.E. = kpl/ha ja S.E. = g/ha =

17 50 0.05882  0.24254 0.04779 5  28

0.09367 4

Liite 19 Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

20285

NORTHLAND MINES OY Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Northland Mines Oy: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

NORTHLAND MINES OY Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011 1.3.2012 Simo Paksuniemi, iktyonomi

SISÄLLYS

SIVU

JOHDANTO ..................................................................................................................................... 1

AINEISTO JA MENETELMÄT .................................................................................................... 1 2.1 2.2

SÄHKÖKOEKALASTUKSET .......................................................................................................... 1 KALOJEN METALLINÄYTTEET..................................................................................................... 3

TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU .................................................................................... 5 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET .......................................................................................................... 5 3.1.1 Mustijoki............................................................................................................................. 5 3.1.2 Tapojoki.............................................................................................................................. 5 3.1.3 Äkäsjoki .............................................................................................................................. 6 3.1.4 Tulosten tarkastelu ............................................................................................................. 6 3.2 KALOJEN METALLINÄYTTEET..................................................................................................... 7

JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................................................................... 8

KIRJALLISUUS .............................................................................................................................. 9

LIITTEET......................................................................................................................................... 9

Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/12

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

JOHDANTO

Northland Resources SA suunnittelee Suomen Kolarin ja Ruotsin Pajalan kuntien alueella sijaitsevien malmiesiintymien hyödyntämistä. Koska suunnitellun kaltaisella toiminnalla tulisi väistämättä olemaan alueilla monenlaisia vaikutuksia, on hankkeiden kokoluokka huomioiden ensiarvoisen tärkeää tehdä riittävän laajat ja monipuoliset perustilaselvitykset hankkeiden vaikutusalueista. Eräs perustilaselvitysten osa-alueista on kalasto- ja kalastusselvitykset. Niihin liittyen ensimmäisen kerran jo vuonna 2007 toteutettiin sähkökoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja kaivoshankkeiden läheisissä vesistöissä sekä Suomen että Ruotsin puolella (Salo 2007). Keväällä 2011 Lapin Vesitutkimus Oy laati Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen luonnon perustilaselvityksiä täydentävän ohjelman (Hamari 2011), johon vielä myöhemmin kesän aikana tehtiin lisäyksiä mm. kalastosta otettavien metallinäytteiden osalta (Hamari 2011 II). Tässä raportissa esitetään em. lisäselvitysohjelmiin perustuvien ja loppukesän-syksyn 2011 aikana toteutettujen sähkökoekalastusten sekä kalaston metallinäytteiden tulokset.

AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1

Sähkökoekalastukset

Elokuun loppupuolella 22.8.2011 tehdyillä sähkökalastuksilla pyrittiin selvittämään tarkemmin luontoselvitysohjelmaan sisältyvien jokikohteiden, kuten Tapojoen, siihen laskevan Mustijoen sekä Äkäsjoen kalastoa. Lisäksi pyrittiin selvittämään etenkin lohensukuisten lajien kuten lohen, taimenen ja harjuksen levinneisyyttä ja poikastuotannon määrää. Selvitysohjelmaan merkityiltä koskialueilta pyrittiin valitsemaan maastossa kultakin jokikohteelta parhaiten sähkökalastukseen sopiva koeala huomioiden myös veden virtauksen voimakkuus ja työturvallisuusnäkökohdat. Olosuhteet olivat sähkökalastuksille suotuisat ja vesistöjen vedenkorkeus oli ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) saatiin sähkökalastustiedot selvitysohjelmaan merkityltä Niverkosken alueelta sekä ylimääräisenä alueena myös Hannukaisen alueelta. Mainitut alueet oli kalastettu yhden kerran kalastuksena 9.8.2011. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa Äkäsjoella lähes vuosittain lohija meritaimenkannan tilaa vakioiduilla sähkökalastuskoealoilla. Sähkökalastettujen koealojen koordinaatit sekä tarkempi sijainti on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Koealojen numerointi ja sijaintikoordinaatit (yhtenäiskoordinaattijärjestelmä YKJ) Joki Mustijoki Tapojoki Äkäsjoki 3 km Kuerjokisuun yläp. Äkäsjoki Hannukainen (Rktl) Äkäsjoki Niverkoski (Rktl)

Koealan nro 1 2 3 4 5

Koordinaatit (YKJ) 7499045 3359934 7495269 3362737 7502904 3376533 7496921 3368168 7491472 3360731

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

3 1 4 2 5

lupa 16/MML/12

Kuva 1. Sähkökalastuskohteiden sijainti kartalla. Kalastuspaikat on numeroitu taulukon 1 mukaisesti. LVT Oy:n sähkökoekalastus toteutettiin saksalaisvalmisteisella selässä kannettavalla akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteistolla (Hans Grassl IG200/2). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käytti saman valmistajan aggrekaattikäyttöistä yhdistelmälaitetta (ELT 60 2GI). Laitteistojen pyydystettävyydessä ei ole käytännössä juurikaan eroa näin pienissä ja suhteellisen matalissa joki-/purovesistöissä kalastettaessa. Kalastusten yhteydessä ei käytetty sulkuverkkoja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kalastukset on toteutettu pääosin kuten Bohlin ym. (1989) esittävät eli: • • •

koealat kalastettiin alavirrasta ylävirtaan päin "sahaamalla" virrannopeudesta riippuen 1,5-2 m kaistale kerrallaan koealat kalastettiin kolmeen kertaan (RKTL:n koealat kertakalastus) kalastuskertojen välillä pidettiin väh. 15 minuutin tauko.

Kalastuksen yhteydessä LVT Oy:n kalastamat koealat valokuvattiin (liite 1). Liitteessä 2 on esitetty aaria kohden lasketut kalatiheydet sekä tiheyksien laskennassa käytetyt pyydystettävyysarvot (P).

2.2

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

Kalojen metallinäytteet

Luontoselvitysohjelman mukaiset kalojen metallinäytteet kerättiin Niesajoelta, Äkäsjoelta, Kuerjoelta ja Valkeajoelta yhteensä 10:ltä näytepaikalta. Syksy oli Länsi-Lapissa hyvin sateinen, joten vedet olivat poikkeuksellisen korkealla koko syksyn. Näin ollen näytekalat saatiin pyydettyä sähkökalastuslaitteella vasta loka-marraskuun vaihteessa. Mm. Äkäsjoella vesi oli tuolloin vielä tulvakorkeudessa ja näytekaloja saatiin kalastettua vain rannan tuntumasta. Näytteitä pyrittiin keräämään sekä taimenista että simpuista (lähinnä kirjoeväsimppu). Taimen osoittautui kuitenkin yleisemmäksi lajiksi ja niitä saatiin näytteeksi kaikilta kalastuspaikoilta. Simppuja esiintyi näytemäärän kannalta riittävästi vain Äkäsjoen ylimmällä kohteella sekä Kuer- ja Valkeajoen alaosilla (15-23 kpl). Taimennäytteitä otettiin jokaiselta näytepaikalta 3 rinnakkaista näytettä. Taimenet olivat pääosin pieniä, joten mm. kolme näytettä sisälsi useitakin taimenia (2-3 kpl). Näytekalojen pyyntialueet ja saadut kalalajit on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 2. Lisäksi liitteessä 4 saaliskalat on eritelty tarkemmin. Taulukko 2. Niesa-, Äkäs-, Kuer- ja Valkeajoelta kerättyjen metallinäytekalojen pyyntipaikat (yhtenäiskoordinaattijärjestelmä YKJ) sekä taimenten ja simppujen kappalemäärät/pyyntipaikka. Paikka Niesajoki Kivikkopalo Niesajoki Paloselkä Niesajoki jokisuu Äkäsjoki Niverkoski Äkäsjoki Kuopanalue Äkäsjoki Hannukainen Kuerjoki yläosa Kuerjoki alaosa Valkeajoki yläosa Valkeajoki alaosa

pohj. koordin. 7489046 7486338 7484043 7491519 7501921 7496932 7508791 7500866 7503649 7498222

itä koordin. 3368153 3365106 3361265 3360567 3375593 3368238 3371123 3374256 3365990 3368492

simput taimenet (kpl) (kpl) 3 3 5 3 23 2 4 3 15 4 3 17 3

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

7 9

5 8

10 6 4 1 2 3 lupa 16/MML/12

Kuva 2. Kalojen metallinäytekohteiden sijainti kartalla. Paikat on numeroitu taulukon 2 mukaisesti. Kalanäytteet säilöttiin pyynnin ja mittausten jälkeen minigripp-pussiin ja päivän päätteeksi pakastettiin. Näytteet käsiteltiin LVT Oy:n laboratoriossa runsaan viikon päästä 8.11.2011. Sulatetuista kalanäytteistä irrotettiin terävää lasista välinettä apuna käyttäen selkälihaskudosta näytteeksi. Kalanäytteiden metallimääritykset tehtiin Oulussa Suomen Ympäristöpalvelu Oy:ssä. Näytteistä analysoitiin mikroaaltouuniavusteisen märkäpolton (HNO3, EPA3051) ja ICP-OES – menetelmän avulla alumiini (Al), arseeni (As), boori (B), barium (Ba), beryllium (Be), kalsium (Ca), kadmium (Cd), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari (Cu), rauta (Fe), kalium (K), magnesium (Mg), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo), natrium (Na), nikkeli (Ni), fosfori (P), lyijy (Pb), rikki (S), antimoni (Sb), seleeni (Se), tina (Sn), titaani (Ti), vanadiini (V), sinkki (Zn), ja elohopea (Hg). Kalojen metallinäytteiden tuore-ainetta kohden lasketut tuloksen on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3.

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

3.1

Sähkökoekalastukset

3.1.1

Mustijoki

Mustijoen koeala sijaitsi n. 300 m ylävirtaan puron rantaan ajettavan metsäautotien päästä. Joki oli näin latvoilla jo luonteeltaan tyypillistä taimenpuroa eli uoma oli paikoittain melko kapea, rannalla oli runsaasti varjostusta lisäävää puustoa (mm. pajua ja leppää) ja rantapenkereen alla oli tarjolla kaloille suojapaikkoja. Koealan virtapaikka oli melko matala, pohjanlaadultaan pehmeähköä hiekkaa/mutaa, jota peitti tiheä rentukka kasvusto (valokuva liite 1). Koealalla oli yksi runsaan metrin syvyinen monttu. Koealan alapuolella joki jatkui syvempänä suvantona. Koealalla esiintyi eri ikäisiä taimenen poikasia kohtalaisen runsain tiheyksin (18,5 kpl/100 m2). Yleisimmin esiintyi 0+ sekä 1-2+ ikäluokan taimenenpoikasia. Yksi saalistaimen oli tavanomaista saaliskokoa huomattavasti suurempi n. 500 gramman yksilö. Muita saalislajeja olivat kirjoeväsimppu ja yksi pikkunahkiainen (taulukko 3) Taulukko 3. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastaman Mustijoen sähkökalastuskoealan saaliin mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen taimen yht. kirjoeväsimppu pikkunahkiainen

3.1.2

pituusluokka (cm) <8 8-15 > 15

Mustijoki 7,4 7,7 3,4 18,5 13,5 0,8

Tapojoki

Tapojoella kalastettu koeala sijaitsi joen alaosilla runsaan kilometrin päässä Tapojokisuusta. Koeala oli luonteeltaan melko hidasvirtaista nivaa. Pohja oli soraa ja pientä kiveä tasaisena alustana ja pohjasammalta oli runsaasti. Rannan matala pajukko loi melko vähän varjostusta, joten lohikalat olivat pääosin piilossa rantapajujen alla ja pohjasammalen seassa (valokuva liite 1). Koealalla esiintyi lohenpoikasia ja taimenenpoikasia lähes yhtä suurin tiheyksin. Lajien kesänvanhoja poikasia (0+ ikäluokka) ei koealalla esiintynyt ollenkaan. Muita saalislajeja olivat kirjoeväsimput sekä yksi pikkunahkiainen (taulukko 4). Taulukko 4. Lapin Vesitutkimus Oy:n kalastaman Tapojoen sähkökalastuskoealan saaliin mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). laji taimen taimen taimen taimen yht. lohi kirjoeväsimppu pikkunahkiainen

pituusluokka (cm) <8 8-15 > 15 8-15

Tapojoki 4,7 1,9 6,7 7,1 21,7 0,6

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

3.1.3

Äkäsjoki

Äkäsjoella noin 3 km Kuerjokisuun yläpuolella oleva koeala sijaitsi melko hidasvirtaisessa koskessa. Vesi oli Äkäsjoessa normaalilla tasolla, joten koeala voitiin kalastaa rannasta rantaan asti. Lohensukuisista lajeista koealalla esiintyi muutamia 2+-3+ ikäluokan taimenia. Kesänvanhat taimenenpoikaset puuttuivat kokonaan saaliista. Harjusta tai lohenpoikasia ei havaittu ollenkaan. Simpuista koealalla esiintyi kirjoeväsimppujen lisäksi myös kivisimppuja, joskin selvästi vähemmässä määrin kuin kirjoeväsimppuja (taulukko 5). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koekalastamat Äkäsjoen Hannukaisen ja Niverkosken koealat kalastettiin siis vain kertaalleen. Koealat ovat vakioituja ja vuosittain kalastettavia, joten lohen ja taimenen tiheydet on siten voitu laskea pyydystettävyysarvoa käyttäen kuten kolmen kalastuskerran poistopyynnissä. Taulukossa 5 esitetyt muiden lajien tiheydet ovat yhden koekalastuskerran tiheyksiä. Hannukaisen koealalla esiintyi lohensukuisista lajeista taimenen-, lohen- ja harjuksenpoikasia, joista taimenen ja harjuksen osalta esiintyi myös kesänvanhoja poikasia. Osa taimenenpoikasista oli rasvaeväleikattuja istukkaita. Muita koealalla esiintyneitä lajeja olivat kirjoeväsimppu ja made. Hannukaisen koealalta noin 10 km alavirtaan sijaitsevassa Niverkoskessa taimentiheydet olivat jo selvästi alhaisemmat, mutta sen sijaan lohenpoikasten esiintymistiheys kasvoi. Muita koealalla havaittuja lajeja olivat kirjoeväsimppu ja mutu. Taulukko 5. Äkäsjoen sähkökalastuskoealojen saaliin mukaan arvioidut kalatiheydet (kpl/100 m2). Lohi- ja taimentiheydet laskettu pyydystettävyysarvolla. laji taimen taimen taimen (rel1)) taimen yht. lohi lohi harjus harjus kirjoeväsimppu kivisimppu made mutu 1) 2)

pituusluokka (cm) ≤8 >8 >8

Äkäsjoki

Äkäsjoki2)

Kuerj.yläp 3 km

Hannukainen

Niverkoski

5,5 5,5 36,0 7,7 4,2

10,7 12,9 2,3 25,9 1,0 1,1 0,6 3,4 0,6 -

1,3 1,3 2,6 8,7 18,7 4,8 0,6

≤8 >8 ≤ 11 > 11

rel = rasvaeväleikattu istukas kalastus- ja saalistiedot Riistan ja kalantutkimuslaitokselta

3.1.4

Tulosten tarkastelu

Äkäsjoen vesistöalueella meritaimenta ja purotaimenta esiintyy rintarinnan. Sivupurojen latvaosien taimenet ovat kuitenkin todennäköisimmin purossa koko elinikänsä viettäviä vaeltamattomia purotaimenia. Joessa koko elinikänsä viettävän taimenen ja meritaimenen poikasia on ennen smolttiutumista käytännössä mahdoton erottaa toisistaan, mutta Äkäsjoki tiedetään ennalta erittäin merkittäväksi meritaimenen lisääntymisjoeksi mm. juuri mereen laskeutuvien smolttien koekalastusten (smolttiruuvi) perusteella (Salo 2007).

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

Tapojoen latvaosilla sijaitsevalla Mustijoella esiintyi taimenen luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenenpoikasia eli sen perusteella latvaosien rentukkakasvustoiset virtapaikat voidaan arvioida olevan taimenen lisääntymisen kannalta tärkeitä kutualueita. Tapojoen alaosilla kesänvanhoja poikasia ei havaittu. Todennäköisesti alaosan virtapaikat soveltuvatkin paremmin vanhempien taimenikäluokkien ja etenkin lohenpoikasten elinalueeksi, sillä lohta esiintyi alaosilla hieman enemmän kuin taimenta. Lohen ja taimentenpoikasten yhteenlaskettu esiintymistiheys Tapojoen alaosilla oli noin 14 kpl/100 m2, mikä oli melko samaa tasoa kuin taimenten esiintymistiheys Kuerjokisuulla vuosina 2005-2007 (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007) Valkeajoella taimenen esiintymistiheydet on sähkökalastusten perusteella havaittu vielä paikoin huomattavastikin korkeammiksi (Haikonen ym. 2006, Vähä ym. 2007, Vähä julkaisematon 2007, Salo 2007). Äkäsjokea ylävirtaan mentäessä lohenpoikasten osuus koskikalastossa vähenee taimenen osuuden kasvaessa. Hannukaisen kohdalla taimenen osuus on jo selvästi suurempi ja lohenpoikasia tavataan enää harvoin. Äkäsjoen tiedetään sähkökalastusten perusteella olevan erittäin hyvä taimenen lisääntymisjoki (Salo 2007). Myös ulkoisilta ominaisuuksiltaan (vedenlaatu, pohjamateriaali) joki vaikuttaa erinomaiselta lisääntymisympäristöltä. Tämä on ollut tiedossa jo aiemminkin mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien selvitysten perusteella. Jokeen on tehty säännöllisesti istutuksia, mutta ilmeisesti suurin osa poikastuotannosta on kuitenkin peräisin luonnonkudusta (mm. Vähä ym. 2007).

3.2

Kalojen metallinäytteet

Kaloihin herkimmin akkumuloituva raskasmetalli on elohopea. Korkeimmat pitoisuudet mitataan yleensä petokaloista kuten hauesta, ahvenesta ja mateesta. Kalojen raskasmetallipitoisuuksiin vaikuttaa ravinnon lisäksi myös kalojen koko ja ikä. EU:ssa on annettu enimmäispitoisuusrajat (EY 466/2001) kalan elohopealle, lyijylle ja kadmiumille. Näille metalleille on EU:ssa kaksi raja-arvoa, toinen yleinen raja ja toinen suurempi raja-arvo tietyille petokaloille (esim. hauki) tai muille kaloille, joille ei olemassa olevien tutkimusten perusteella ollut käytännössä mahdollisuutta asettaa pienempää raja-arvoa: elohopea 0,5 ja 1 mg/kg, lyijy 0,2 ja 0,4 mg/kg ja kadmium 0,05 ja 0,1 mg/kg (Venäläinen ym. 2004). Tavallisen suomalaisen elintarvikkeena kaupattavan siian lihaksessa kromia on 0,01 mg/kg, nikkeliä 0,02 mg/kg, lyijyä 0,07 mg/kg ja sinkkiä 12 mg/kg (Varo 1981). Taimenten ja simppujen elohopeapitoisuudet vaihtelivat Niesajoessa, Äkäsjoessa sekä Äkäsjoen sivujoissa Kuer- ja Valkeajoessa välillä 0,03-0,19 mg/kg (liite 3). Simppujen keskimääräinen elohopeapitoisuus (0,15 mg/kg) oli korkeampi kuin taimenilla (0,06 mg/kg). Suurimmat elohopeapitoisuudet olivat Kuerjoen alaosan ja Valkeajoen alaosan simpuissa (0,19 ja 0,16 mg/kg). Yleisesti ottaen Niesajoen ja Äkäsjoen vesistöalueen taimenten elohopeapitoisuuksia voidaan pitää alhaisina. Pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin mitä on mitattu alhaisimpia pitoisuuksia suomalaisista järvialueiden talouskaloista kuten lahnasta, muikusta ja siiasta (keskimäärin 0,06-0,08 mg/kg) (Venäläinen ym. 2004). Mm. Kemijoessa Vajusen ja Matarakosken patoaltailla haukien elohopeapitoisuus tiedetään vesistön rakentamisen vuoksi hieman kohonneeksi ja siellä elohopeapitoisuudet ovat viimevuosina olleet keskimäärin 0,30-0,40 mg/kg (Paksuniemi ym. 2009). Useiden alkuaineiden, kuten arseenin, kadmiumin ja lyijyn, pitoisuudet alittivat analyysin määritysrajan kaikissa näytteissä. Kromipitoisuuksissa määritysraja ylittyi vain hieman kahdessa näytteessä (taimennäytteet Hannukainen ja Kuerjoen alaosa).

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

Sinkkipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmat Äkäsjoen näytekaloissa (10,8 mg/kg) ja pienimmät Niesajoen näytekaloissa (5,5 mg/kg). Korkeimmat sinkkipitoisuudet mitattiin Äkäsjoen Kuopanalueen ja Hannukaisen alueen yksittäisistä taimennäytteistä (14,7 - 14,8 mg/kg) ja niiden sinkkipitoisuus oli hieman korkeampi kuin esim. tavallisen suomalaisen elintarvikkeena kaupattavan siian pitoisuudet (12 mg/kg). (Taulukko 6). Korkeimmat kuparipitoisuudet mitattiin Niesajoelta kahdesta jokisuun taimennäytteestä (2,7 - 3,5 mg/kg) ja yhdestä Paloselän kohdan taimennäytteestä (4,4 mg/kg). Muissa näytteissä kuparipitoisuus jäi alle määritysrajan (<0,4 mg/kg) tai oli vain hieman sen yli. (Taulukko 6, Liite 3) Niesa-, Äkäs-, Kuer- ja Valkeajokien näytetaimenet olivat pieniä, pääosin 2+-3+ ikäluokkaa (liite 4) joten kalojen iällä ja koolla ei tässä vertailussa ole merkitystä. Samoin näytesimput olivat vesistöalueittain samaa kokoluokkaa ja keskimäärin noin 4-8 cm pituisia. Simppujen ja taimenten välillä ei havaittu selvää eroa muuta kuin aikaisemmin mainittujen elohopeapitoisuuksien osalta. Taulukko 6. Lyijyn, nikkelin, kromin ja sinkin pitoisuuksia (tuorepainoa kohti) Niesajoen, Äkäsjoen, Kuerjoen sekä Valkeajoen kalastossa. Metalli Lyijy Nikkeli Kromi Sinkki Kupari

Niesajoki <0,6 mg/kg <0,2 mg/kg <0,4 mg/kg 5,5 mg/kg 1,6 mg/kg

Äkäsjoki <0,6 mg/kg <0,2 mg/kg 0,5 mg/kg 10,8 mg/kg 0,5 mg/kg

Kuerjoki <0,6 mg/kg <0,2 mg/kg 0,4 mg/kg 8,8 mg/kg <0,4 mg/kg

Valkeajoki <0,6 mg/kg <0,2 mg/kg <0,4 mg/kg 6,1 mg/kg 0,4 mg/kg

JOHTOPÄÄTÖKSET

Elokuussa 2011 tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella Äkäsjokeen laskeva Tapojoki havaittiin lohija taimenpitoiseksi vesistöksi. Tapojoen latvaosilla sijaitseva Mustijoki on alueelle tyypillinen purotaimenvesistö, jossa elää eri taimenikäluokkia ja mm. luonnonkudusta peräisin olevia pienpoikasia havaittiin kohtalaisia tiheyksiä. Tapojoen alaosilla esiintyi taimenen- ja lohenpoikasten vanhempia poikasikäluokkia, joskin tiheydet eivät olleet kovin suuret. Mustijoella taimenenpoikaset ovat todennäköisimmin vaeltamattomia purotaimenia ja Tapojoen alaosilla todennäköisimmin osa on meritaimenia. Äkäsjoella kalastetuilla Niverkosken, Hannukaisen sekä Kuerjokisuun yläpuolisilla koealoilla esiintyi tavanomaisin tiheyksin taimenen ja lohenpoikasia. Äkäsjoella lohenpoikaset ovat koskikalastossa valitsevana joen alaosilla ja taimenen osuus koskikalastossa kasvaa jokea ylöspäin mentäessä. Hannukaisen kohdalla taimenenpoikaset ovat koskikalastossa jo selvästi vallitsevana lajina. Muita Äkäsjoella koskikalastossa havaittuja kalalajeja olivat kirjoevä- ja kivisimppu, harjus, mutu ja made. Kalojen metallinäytteitä kerättiin yhteensä kymmeneltä jokikohteelta Niesa- ja Äkäsjoelta sekä Äkäsjokeen laskevista Kuer- ja Valkeajoesta. Kaikilta kohteilta saatiin taimennäytteitä. Simppunäytteitä saatiin kolmelta kohteelta Kuer- ja Valkeajokien alaosilta sekä Äkäsjoen ylimmältä kohteelta Kuopan alueelta. Näytekalojen metallipitoisuudet olivat kaikkien määritettyjen metallien osalta varsin alhaisia ja mm. lyijyn, koboltin, nikkelin, arseenin, kadmiumin, koboltin ja vanadiinin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä määritysrajan alapuolella. Kromipitoisuudet ylittyivät määritysrajan osalta vain hieman yhden Hannukaisen ja Kuerjoen alaosan taimennäytteessä. Sinkkipitoisuudet olivat vesistöalueista

Northland Resources Inc: Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011

korkeimmat Äkäsjoen näytekaloissa ja alhaisimmat Niesajoen näytekaloissa. Kuparipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat Niesajokisuun taimennäytteissä.

KIRJALLISUUS

Bohlin, T., Hamrin, S., Heggberget, T. G., Rasmussen, G. ja Saltveit, S. J. 1989. Electrofishing Theory and practise with special emphasis on salmonids. Hydrobiologia 173: 9-43. Hamari, S. 2011. Northland Resources inc. Palan for nature surveys I. Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi 2011 Hamari, S. 2011. Northland Resources inc. Palan for nature surveys II. Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi 2011 Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vihtakari, M. 2006. Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2005. Kala- ja riistaraportteja nro 379. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 52 s + 8 liites. Paksuniemi, S., Tammilehto, A. 2009. Kevitsa Mining Oy. Kevitsan kala-, vesisammal- ja metallipitoisuudet vuonna 2008. Lapin Vesitutkimus Oy 2009, Rovaniemi. 8 s. + 3 liites. Vähä, V., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Mäntyniemi, S. 2007. Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006. Kala- ja riistaraportteja nro 405. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 51 s + 10 liites. Varo, P. 1981. Kivennäisainetaulukko. Otava, Keuruu. 118 s. Venäläinen, E-R., Vuorinen, P.J., Hallikainen, A., Parmanne, R. 2004. Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004. Helsinki 2004..

LIITTEET

Liite 1.

LVT Oy:n sähkökalastamien koealojen valokuvat

Liite 2

Laskentaohjelmalla lasketut kalatiheydet (kpl/100 m2) ja laskennassa käytetyt pyydystettävyysarvot LVT OY.n kalastamilta koealoilta (Mustijoki, Tapojoki, Äkäsjoen yläosa 3 km Kuerjokisuusta) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Äkäsjoella Hannukaisessa ja Niverkoskessa kalastamien koealojen kalatiheydet (kpl/100 m2)

Liite 3

Kalojen metallinäytteiden tulokset

Liite 4.

Metallinäytekohteiden kalat

Liite 1.1

Kuva 1. Mustijoen koeala

Kuva 2. Tapojoen koeala

Liite 1.2

Kuva 3. Äkäsjoen koeala n. 3 km Kuerjokisuun yläpuolella

Liite 2.1

Taulukko 1. Mustijoen sähkökalastustulokset Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Kalastuspaikka Koealan nro LAJI

Päivämäärä

Mustijoki, 7499045-3359934

Koealan pinta-ala

SAALIS (KPL) ERI KALASTUSKERROILLA 1.

KOKONAIS-

taimen<8 taimen8-15 taimen>15 kirjoeväsim. pikkunahki

4 8 2 6 1

3 2 2 3 0

3. 1 0 0 3 0

PAINO (G) 32 144 627 35 2

Yhteensä

840

KESKIPAINO (G) 4,00 14,40 156,75 2,92 2,00

130 m

22.8.2011

SAALIS/ SAALIS/ 2 KOEALA 100 m

N/ 100 m 2

SE (N)/ 100 m 2

(KPL) 8,00 10,00 4,00 12,00 1,00

6,15 7,69 3,08 9,23 0,77

7,39 7,74 3,35 13,49 0,77

95 %:n BIOluott. väli MASSA (G)/ 2 2 (N/100 m ) 100 m 2,36 4,63 29,58 0,21 0,40 111,40 0,80 1,58 525,33 7,19 14,10 39,35 0,00 0,00 1,54

35,00

26,92

32,74

707,20

0,45 0,82 0,57 0,32 1,00

SE (p)

0,26 0,12 0,31 0,25 0,00

Taulukko 2. Tapojoen sähkökalastustulokset Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Kalastuspaikka Koealan nro LAJI

Päivämäärä

Tapojoki, (7495269-3362737)

Koealan pinta-ala

SAALIS (KPL) ERI KALASTUSKERROILLA 1.

KOKONAIS-

taimen8-15 taimen>15 lohi8-15 kirjoeväsim. pikkunahki

3 2 5 22 1

2 1 2 8 0

3. 1 0 2 3 0

PAINO (G) 164 202 120 89 2

Yhteensä

577

KESKIPAINO (G) 27,33 67,33 13,33 2,70 2,00

160 m

22.8.2011

SAALIS/ SAALIS/ 2 KOEALA 100 m

N/ 100 m 2

SE (N)/ 100 m 2

(KPL) 6,00 3,00 9,00 33,00 1,00

3,75 1,88 5,63 20,63 0,63

4,74 1,92 7,11 21,70 0,63

95 %:n BIOluott. väli MASSA (G)/ (N/100 m 2 ) 100 m 2 2,19 4,29 129,52 0,22 0,44 129,40 2,68 5,25 94,77 1,24 2,43 58,53 0,00 0,00 1,25

52,00

32,50

36,09

413,47

0,41 0,71 0,41 0,63 1,00

SE (p)

0,32 0,29 0,26 0,10 0,00

Liite 2.2

Taulukko 3. Äkäsjoen sähkökoekalastustulokset (Kuerjokisuun yläpuoli n. 3 km) Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Kalastuspaikka Koealan nro LAJI

Päivämäärä

Äkäsjoki, (7502904-3376533)

Koealan pinta-ala

SAALIS (KPL) ERI KALASTUSKERROILLA 1.

KOKONAIS-

taimen8-15 taimen>15 kirjoeväsim. kivisim. mutu

6 3 35 6 2

2 0 15 6 2

3. 0 0 11 1 1

PAINO (G) 183 150 239 37 17

Yhteensä

626

KESKIPAINO (G) 22,88 50,00 3,92 2,85 3,40

200 m

22.8.2011

SAALIS/ SAALIS/ 2 KOEALA 100 m

N/ 100 m 2

SE (N)/ 100 m 2

(KPL) 8,00 3,00 61,00 13,00 5,00

4,00 1,50 30,50 6,50 2,50

4,04 1,50 35,96 7,73 4,17

95 %:n BIOluott. väli MASSA (G)/ (N/100 m 2 ) 100 m 2 0,17 0,34 92,49 0,00 0,00 75,00 3,78 7,41 140,90 1,84 3,61 22,01 4,84 9,49 14,19

90,00

45,00

53,41

344,58

0,78 1,00 0,47 0,46 0,26

SE (p)

0,15 0,00 0,09 0,20 0,41

Liite 2.3 Rktl:n sähkökalastusten saalis Äkäsjoen Niverkoskesta ja Hannukaisesta *1 kalastuskerta *lohen ja taimenen tiheydet (kpl/100 m2) laskettu pyydystettävyysarvolla *muiden lajien tiheys (kpl/100 m2) laskettu ilman pyydystettävyysarvoa ÄKÄSJOKI Niverkoski 165 m2 Lohi 0+ Lohi >0+ Taimen 0+ Taimen >0+ Taimen REL Harjus 0+ Harjus >0+ Kirjoeväsimppu Kivisimppu Made Mutu

kpl 6 17 1 1 8 1

g 8 218 21 20 33 1

kpl/100m2 8,7 18,7 1,3 1,3 4,8 0,6

ÄKÄSJOKI Hannukainen 178 m2 Lohi 0+ Lohi >0+ Taimen 0+ Taimen >0+ Taimen REL Harjus 0+ Harjus >0+ Kirjoeväsimppu Kivisimppu Made Mutu

kpl 1 8 11 2 2 1 6 1 -

g 30 25 265 49 5 45 22 38 -

kpl/100m2 1,0 10,7 12,9 2,3 1,1 0,6 3,4 0,6 -

Työnro 10827 10828 10829 10830 10831 10832 10833 10834 10835 10836 10837 10838 10839 10840 10841 10842 10843 10844 10845 10846 10847 10848 10849 10850 10851 10852 10853 10854 10855 10856 10857

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 00,2 2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

ICP-OES (alihankinta)

Hav.piste Pvm A/1, Taimen, Niesajoki, Kivikkopalo 8.11.2011 A/2, Taimen, Niesajoki, Kivikkopalo 8.11.2011 A/3, Taimen, Niesajoki, Kivikkopalo 8.11.2011 B/1, Taimen, Niesajoki, Paloselkä 8.11.2011 B/2, Taimen, Niesajoki, Paloselkä 8.11.2011 B/3, Taimen, Niesajoki, Paloselkä 8.11.2011 C/1, Taimen, Niesajoki, jokisuu 8.11.2011 C/2, Taimen, Niesajoki, jokisuu 8.11.2011 C/3, Taimen, Niesajoki, jokisuu 8.11.2011 D/1, Taimen, Äkäsjoki, Niverkoski 8.11.2011 D/2, Taimen, Äkäsjoki, Niverkoski 8.11.2011 D/3, Taimen, Äkäsjoki, Niverkoski 8.11.2011 E/1, Taimen, Äkäsjoki, Kuopan alue 8.11.2011 E/2, Taimen, Äkäsjoki, Kuopan alue 8.11.2011 E/3, Simput, Äkäsjoki, Kuopan alue 8.11.2011 F/1, Taimen, Äkäsjoki, Hannukainen 8.11.2011 F/2, Taimen, Äkäsjoki, Hannukainen 8.11.2011 G/1, Taimen, Kuerjoki, yläosa 8.11.2011 G/2, Taimen, Kuerjoki, yläosa 8.11.2011 G/3, Taimen, Kuerjoki, yläosa 8.11.2011 H/1, Taimen, Kuerjoki, alaosa 8.11.2011 H/2, Taimen, Kuerjoki, alaosa 8.11.2011 H/3, Taimen, Kuerjoki, alaosa 8.11.2011 H/4, Simput, Kuerjoki, alaosa 8.11.2011 I/1 Taimen, I/1, T i V Valkeajoki, lk j ki yläosa lä 88.11.2011 11 2011 I/2, Taimen, Valkeajoki, yläosa 8.11.2011 I/3, Taimen, Valkeajoki, yläosa 8.11.2011 J/1, Taimen, Valkeajoki, alaosa 8.11.2011 J/2, Taimen, Valkeajoki, alaosa 8.11.2011 J/3, Taimen, Valkeajoki, alaosa 8.11.2011 J/4, Simput, Valkeajoki, alaosa 8.11.2011 Kaikki tulokset ilmoitettu tuore-ainetta kohti.

Beryllium Be

Menetelmä

mg/kg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,27 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 0,45 0,36 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 00,2 2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2

< < < < < < <

ICP-OES (alihankinta)

Barium Ba

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 00,2 2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

ICP-OES (alihankinta)

Molybdeeni Mo

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10

ICP-OES (alihankinta)

Titaani Ti

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 00,6 6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

ICP-OES (alihankinta)

Tina Sn

mg/kg < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20

ICP-OES (alihankinta)

Alumiini Al

mg/kg 288 158 141 358 313 331 608 208 266 454 245 447 475 730 627 496 597 462 432 298 613 402 417 475 275 245 304 298 312 332 562

ICP-OES (alihankinta)

Kalsium Ca

Kalojen metallinäytteiden tulokset tuoreainetta kohti

Määritykset

Northland, kalanäytteet

Lapin Vesitutkimus Oy PL 96 96101 Rovaniemi puh. 016-3310800

Fosfori P

mg/kg 2510 2470 2530 2500 2410 2450 2430 2600 2480 2300 2470 2560 2460 2500 2090 2370 2400 2500 2520 2270 2540 2420 2260 2180 2390 2290 2780 2270 2490 2410 2200

ICP-OES (alihankinta)

Kupari Cu

mg/kg 0,4 1,1 < 0,4 0,5 0,5 4,4 3,5 2,7 < 0,4 0,5 1,0 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 0,5 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 00,4 4 0,5 < 0,4 0,5 < 0,4 < 0,4 < 0,4 <

ICP-OES (alihankinta)

mg/kg 327 323 311 350 312 323 331 342 340 303 291 310 317 279 269 320 290 332 299 289 305 279 277 269 298 281 341 255 304 295 246

ICP-OES (alihankinta)

Magnesium Mg

mg/kg 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,3 < 1 < 1 1,2 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < < < < < < < < < < < < <

ICP-OES (alihankinta)

Mangaani Mn

mg/kg 583 576 541 501 574 646 645 518 526 573 617 723 649 754 922 609 832 559 629 645 597 742 684 985 643 564 491 668 572 622 889

ICP-OES (alihankinta)

Natrium Na

Rauta Fe

mg/kg < 6 < 6 7 < 6 < 6 < 6 < 6 9 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 8 8 < 6 9 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6 < 6

ICP-OES (alihankinta)

Rikki S

mg/kg 2440 2510 2430 2600 2450 2650 2570 2580 2640 2360 2390 2570 2600 2540 2760 2720 2730 2490 2480 2440 2470 2640 2430 2570 2450 2300 2290 2420 2350 2510 2470

ICP-OES (alihankinta)

mg/kg 4460 4900 4790 4110 4410 4590 3990 4700 4450 3990 4900 4620 4260 4540 3050 3980 4240 4220 4780 4350 4410 4890 4120 3410 4430 4340 5210 4330 4720 4880 3480

ICP-OES (alihankinta)

Kalium K

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 00,6 6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

ICP-OES (alihankinta)

Seleeni Se

Kromi Cr

mg/kg < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 1,1 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 0,6 < 0,4 < 0,4 < 00,4 4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,4

ICP-OES (alihankinta)

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 00,6 6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

ICP-OES (alihankinta)

Antimoni Sb

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 00,6 6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

ICP-OES (alihankinta)

Arseeni As

Sinkki Zn

mg/kg < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 02 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2

mg/kg 5,3 3,5 3,6 6,1 5,9 5,5 8,5 5,3 5,9 8,1 9,1 11,4 9,8 14,8 8,2 10,4 14,7 6,5 11,2 8,1 8,6 9,4 10,3 7,6 55,8 8 4,7 5,1 6,4 7,9 5,5 7,0

mg/kg 0,08 0,06 0,13 0,06 0,08 0,05 0,03 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,07 0,10 0,05 0,04 0,08 0,05 0,07 0,05 0,05 0,06 0,19 00,08 08 0,09 0,05 0,05 0,03 0,03 0,16

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0 06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06

ICP-OES (alihankinta)

Elohopea Kadmium Hg Cd

ICP-OES ICP-OES CVAAS (alihankinta) (alihankinta) (alihankinta)

Nikkeli Ni

Lyijy Pb

mg/kg < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 06 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6 < 0,6

ICP-OES (alihankinta)

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 00,22 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

ICP-OES (alihankinta)

Koboltti Co

< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

mg/kg 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 04 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4

ICP-OES (alihankinta)

Vanadiini V

Boori B

mg/kg < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 2,9 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 1,9 < 0,8 < 0,8 < 0,8 2,3 < 0,8 < 0,8 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 08 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8 < 0,8

ICP-OES (alihankinta)

LIITE 3

LIITE 4

Metallinäytepaikkojen kalat Näyte A/1 A/2 A/3

Kala Taimen Taimen Taimen

cm 17,5 23,2 25,7

g 53 139 170

Paikka Niesajoki, Kivikkopalo Niesajoki, Kivikkopalo Niesajoki, Kivikkopalo

B/1 B/2 B/3

Taimen Taimen Taimen

14,7 15,9 15,4

36 35 39

Niesajoki, Paloselkä Niesajoki, Paloselkä Niesajoki, Paloselkä

C/1 C/2 C/3

Taimen 3kpl Taimen Taimen

11‐13 20,5 16

56 95 47

Niesajoki, jokisuu Niesajoki, jokisuu Niesajoki, jokisuu

D/1 D/2 D/3

Taimen Taimen Taimen

13,8 13,2 12,4

23 20 19

Äkäsjoki, Niverkoski Äkäsjoki, Niverkoski Äkäsjoki, Niverkoski

E/1 E/2 E/3

Taimen Taimen Simput

11,8 10,5

17 10

Äkäsjoki, Kuopan alue Äkäsjoki, Kuopan alue Äkäsjoki, Kuopan alue

F/1 F/2

Taimen Taimen 3kpl

11,4 7

15 10

Äkäsjoki, Hannukainen Äkäsjoki, Hannukainen

G/1 G/2 G/3

Taimen Taimen Taimen

18,2 14,5 12,5

60 30 21

Kuerjoki, Yläosa Kuerjoki, Yläosa Kuerjoki, Yläosa

H/1 H/2 H/3 H/4

Taimen Taimen Taimen 2kpl Simput

13,8 12,2 9,5‐10,9

27 17 22

Kuerjoki, Alaosa Kuerjoki, Alaosa Kuerjoki, Alaosa

I/1 I/2 I/3

Taimen Taimen Taimen

12,6 15,5 19

21 38 70

Valkeajoki, Yläosa Valkeajoki, Yläosa Valkeajoki, Yläosa

12,2 13 12,4

20 22 21

Valkeajoki, Alaosa Valkeajoki, Alaosa Valkeajoki, Alaosa Valkeajoki, Alaosa

J/1 Taimen J/2 Taimen J/3 Taimen J/4 Simput preparoitu 8.11.2011, SP

Liite 20 Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

5199a 5202a

KOLARIN JA PAJALAN KAIVOSHANKKEIDEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOKSET

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

NORTHLAND RESOURCES INC: KOLARIN JA PAJALAN KAIVOSHANKKEIDEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOKSET 19.2.2008 Simo Paksuniemi iktyonomi

SISÄLLYS

SIVU

JOHDANTO ................................................................................................................................... 1

AINEISTO JA MENETELMÄT .................................................................................................. 1 2.1 2.2 2.3 2.4

YLEISTÄ KALASTUSTIEDUSTELUMENETELMÄSTÄ ................................................................... 1 ÄKÄSJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TOTEUTUS ....................................................................... 2 ÄKÄSJOEN KALASTOISTUTUKSET ............................................................................................. 2 SAHAVAARAN-TAPULIN ALUEEN KALASTUSTIEDUSTELUN TOTEUTUS ................................... 3

TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU .................................................................................. 3 3.1 ÄKÄSJOEN KALASTUSTIEDUSTELU ........................................................................................... 3 3.1.1 Kalastustiedustelun vastausaktiivisuus ............................................................................ 3 3.1.2 Vastanneiden pyynti ja saalis ........................................................................................... 4 3.2 SAHAVAARAN-TAPULIN ALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU ....................................................... 6 3.2.1 Kalastustiedustelun vastausaktiivisuus ............................................................................ 6 3.2.2 Vastanneiden pyynti ja saalis ........................................................................................... 7

JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................... 9

KIRJALLISUUUS........................................................................................................................ 11

LIITTEET..................................................................................................................................... 11

Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa myy/16/08

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

JOHDANTO

Northland Resources Inc. tytäryhtiöineen (Northland Exploration Finland Oy, Northland Resources AB) suunnittelevat Suomen Kolarin ja Ruotsin Pajalan kuntien alueella sijaitsevien malmiesiintymien hyödyntämistä. Koska suunnitellun kaltaisella toiminnalla tulisi väistämättä olemaan alueilla monenlaisia vaikutuksia, on hankkeiden kokoluokka huomioiden ensiarvoisen tärkeää tehdä riittävän laajat ja monipuoliset perustilaselvitykset hankkeiden vaikutusalueista. Loppukesästä 2007 toteutettiin kaivoshankkeiden vaikutusalueen virtavesissä sähkökoekalastuksia useilla koealoilla sekä Suomen että Ruotsin puolella. Tulokset raportoitiin syksyllä 2007. Tässä raportissa esitetään Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutusalueella olevan Äkäslompolon alapuolisen Äkäsjoen ja muutamien siihen laskevien sivupurojen kalastustiedustelun tulokset sekä Pajalan Sahavaaran-Tapulin kaivoshankkeiden vaikutusalueella olevien vesistöjen kalastustiedustelun tulokset. Tiedustelut koskivat vuoden 2007 kalastusta.

AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1

Yleistä kalastustiedustelumenetelmästä

Kalastustiedustelu on varsin helposti toteutettava kalasto- ja kalastustiedon keruuseen soveltuva menetelmä, jolla voidaan selvittää kohdevesistön saalista, kalastajien ja pyynnin määrää sekä kalastushaittoja. Menetelmää on käytetty yleisesti postikysely- ja haastattelumenetelmänä etenkin kalataloudellisen velvoitetarkkailun yhteydessä (Böhling & Rahikainen 1999). Myös lohija meritaimensaaliiden arvioinneissa kalastustiedustelua käytetään yhtenä arviointimenetelmänä. Esim. Tornion-Muonionjoen yhtenäisluvan lunastaneille kalastajille suunnataan vuosittain postitse otantakysely, jonka tulosten perusteella voidaan arvioida kalastajien lohija meritaimensaalis TornionMuonionjoella (Vähä ym. 2007). Ympäristöselvityksissä merkittävä osa on kalastusta koskevilla tiedoilla. Parhaiten kalastuksesta tietävät paikalliset asukkaat ja kalastajat ja sen vuoksi heiltä pyydetään tietoja. Lähes kaikkiin ympäristöluvan prosesseihin liittyy kalastustiedustelu. Yleensä kalastustiedustelulla saadaan käyttökelpoinen tieto suhteellisen pienillä kustannuksilla. Monesti selvitysalueilla kalastaneiden osoitetiedot eivät ole kalastuslupakantojen kautta helposti selvitettävissä. Lupa-alue voi olla hyvin laaja tai luvanostajia on suuri määrä. Tällöin tiedustelu on mahdollista suorittaa myös ns. osoitteettomana tiedusteluna tarkkaan rajatun alueen paikallisiin talouksiin. Mikäli tiedustelu tehtäisiin paikallishaastatteluna eli haastattelija kävisi läpi jokaisen alueen talouden henkilökohtaisesti, kuluisi koko joukon haastatteluun runsaasti aikaa (kustannuksia) eikä saatu tieto olisi välttämättä juurikaan kattavampaa kuin postitse tehtävällä tiedustelulla.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

2.2

Äkäsjoen kalastustiedustelun toteutus

Äkäsjoen kalastustiedustelu toteutettiin haastattelemalla postitiedustelulla jokialueella kalastavat paikalliset taloudet sekä joella metsähallituksen kalastusluvalla kalastavat taloudet. Paikallisille talouksille tiedustelu toteutettiin siten, että Äkäsjokisuun sillan ja Kuerjokisuun välisen Äkäsjokivarren talouksille jaettiin osoitteeton kalastustiedustelu. Tiedustelu toteutettiin kaksikierroksisena. Ensimmäinen kierros jaettiin 20.11.2007 ja toinen kierros 15.1.2008. Postilaatikoita välillä oli noin 50, joista osa oli mökkiläisten ”lomapostilaatikoita”. Vakinaisia asuintalouksia jakoalueella oli ilmeisesti noin 30 talouden tietämillä. Niiden tarkka lukumäärä ei ollut Postin asiakaspalvelun tietojen mukaan selvitettävissä. Metsähallituksen kalastusluvalla jokialueella saa kalastaa Äkäsjoen-Kesänkijärven luvalla (lupa nro 2510). Lupaa myydään vuosittain varsin runsaasti ja mm. vuoden 2007 osalta myytyjä lupia oli 1206 kpl. Mainitulla luvalla saa kalastaa Äkäslompolon kylän läheisessä Kesänkijärvessä sekä Äkäslompolon ala- ja yläpuolisessa Äkäsjoessa aina jokisuun ja Äkäsjoen latvoilla sijaitsevan Äkäslinkan välisellä alueella. Lupa on varsin kattava ja vain lyhyehkö jokipätkä Kuertunturin kohdalla olevassa Äkäsjoessa kuuluu kalastusluvan ulkopuolelle. Lapin Vesitutkimukseen saatiin marraskuussa 2007 metsähallitukselta yhteensä 1083 kpl lupia, joista eroteltiin todennäköiset Äkäsjoella kalastaneiden osoitetiedot. Luvan myynnin yhteydessä asiakkaalta oli tiedusteltu kalastusalue ja merkitty lupakantaan esim. Kesänkijärvi, Äkäs-Kuerjoki tai Äkäsjoki. Luvista erotettiin Äkäsjoella ja Äkäs-Kuerjoella kalastavien osoitteet, muut siis kalastivat todennäköisesti Kesänkijärvessä tai Äkäslompolon yläpuolisella Äkäsjoella. Tiedustelujoukon kokonaismääräksi saatiin 374 luvanostanutta, joille lähetettiin postitse tiedustelulomakkeet. Tiedustelu toteutettiin kaksi kierroksisena. Ensimmäinen kyselykierros postitettiin 3.12.2007 ja toinen kuukautta myöhemmin 4.1.2008. Tiedusteltavaksi alueeksi rajattiin Äkäslompolon alapuolinen Äkäsjoki. Lisäksi kysyttiin myös mahdollisesta kalastuksesta kaivoshankkeen läheisissä Äkäsjokeen laskevissa sivupuroissa kuten Kuerjoessa, Valkeajoessa, Kivivuopionojassa, Laurinojassa ja Kylmäojassa. Tiedustelu oli ruokakuntakohtainen ja tiedusteltavilta kysyttiin kalastuksen määrästä, saalismääristä ja käytetyistä pyydyksistä. Lomakkeen lopussa vastaajilla oli mahdollisuus esittää vapaamuotoisia kommentteja tai lisätietoja vesistöistä sekä mahdollisista kalastukselle haittaa aiheuttavaista tekijöistä. Tiedustelualueen rajaus on esitetty liitteessä 1 ja tiedustelun lomakemalli liitteissä 3 ja 4.

2.3

Äkäsjoen kalastoistutukset

Äkäsjokeen istutetaan vuosittain erinäisiä määriä meritaimenen poikasia. Riistan ja kalantutkimuslaitoksen Muonion kalanviljelylaitoksen kalastusmestarin mukaan istutuksissa on käytetty Tornionjoen meritaimenkantaa olevia istukkaita. Yleensä vuositasolla istutetaan noin 30 000-50 000 meritaimenen poikasta. Valtaosin istukkaat ovat yleensä 1-vuotiaita., mutta tutkimustarkoituksiin istutetaan myös pienempiä eriä esim. 2-3- vuotiaita Carlin-merkittyjä poikasia. Poikaset istutetaan pääosin Äkäslompolon ja Äkäsjokisuun väliselle alueelle, mm. Kuerjokisuun alapuolelle. Äkäslompolon yläpuoliselle Äkäsjoelle vuosittaiset istutusmäärät ovat vähäisiä (taulukko 1).

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Taulukko 1. Äkäsjokeen v. 2007 tehdyt istutukset Tornionjoen kantaa olevilla meritaimenistukkailla. (lähde: Rainer Määttä, Muonion kalanviljelylaitos.) Istutus päivämäärä 28.9.2007 28.9.2007 26.5.2007 14.5.2007 28.5.2007 14.5.2007 28.5.2007 1.6.2007

2.4

Ikä/ Vaihe 0+ 0+ 1-v 2-v 2-v 3-v 3-v 3-v

Määrä (kpl) 16480 7790 25399 500 500 500 499 1345

Tarkka istutuspaikka Äkäsjoessa Hannukainen -Äkäsjokisuu Tiuramatala – Karila (Äkäslompolon yläpuoli) Äkäslompolo - Äkäsjokisuu Hannukainen, Pumppaamo Hannukainen, Pumppaamo Hannukainen, Pumppaamo Hannukainen, Pumppaamo Kuerjokisuu

Sahavaaran-Tapulin alueen kalastustiedustelun toteutus

Tapulin kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöjä koskeva kalastustiedustelu toteutettiin jakamalla Sahavaaran, Kaunisvaaran ja Aareavaaran paikallisiin talouksiin osoitteeton kalastustiedustelulomake. Tiedustelu toteutettiin kaksikierroksisena siten, että ensimmäinen tiedustelukierros jaettiin 12.12.2007 ja toinen kierros noin kuukautta myöhemmin 15.1.2008. Myös mainittujen kylien alueella oli vakituisten postilaatikoiden seassa kesäisin käytössä olevia ”lomapostilaatikoita”. Kirjeiden jakelija arvioi lomakkeet saaneiden vakituisten talouksien kokonaismäärän olleen kylissä yhteensä noin 105 taloutta. Kaunisjokisuun pohjoispuolella Muoniojokivarressa kulkevan maantien läheisiä talouksia ei tiedusteltu, sillä todennäköisimmin niiden kalastus painottuu Muonionjokeen ja Kaunisjoen alaosilla kalastetaan ehkä harvoin ja satunnaisesti. Tiedustelualueeksi pyrittiin rajaamaan kaivoshankkeen vaikutusalueella olevat lähivesistöt kuten Kaunisjärvi, Vähäjärvi, Ruutijärvi ja Tolppajärvi sekä jokivesistöistä Kaunisjoki ja Aareajoki. Edellä mainittujen jokivesistöjen latvaosat jätettiin tiedustelualueen ulkopuolelle. Tiedustelualueen rajaus on esitetty liitteessä 2 ja lomakemalli liitteessä 5.1-5.4.

TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

3.1

Äkäsjoen kalastustiedustelu

3.1.1

Kalastustiedustelun vastausaktiivisuus

Äkäsjokivarren paikallistalouksien vastausaktiivisuus jäi pieneksi, mikä usein kertoo kalastusinnostuksen olevan vähäistä tiedustelun kohteena olevassa vesistössä. Kahden kyselykierroksen jälkeen tiedustelulomakkeita palautui 14 kpl. Vastausprosentti olisi arvioidun 30 vakinaisen talouden joukosta noin 50 %.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Metsähallituksen kalastusluvan ostaneille lähetetyistä tiedusteluista 6 palautui osoitteen ollessa tuntematon eli näin ollen kirjeen saaneiden joukko olisi 368 henkilöä. Näistä kahden kyselykierroksen jälkeen tiedustelun palautti 219 taloutta eli palautusprosentti oli 60 %. Tiedustelun palauttaneista tiedustelualueella oli kalastanut kaikkiaan 174 taloutta. Yleisimmin oli kalastettu Äkäsjoessa ja muutama oli samalla pyytänyt myös Äkäsjokeen laskevissa Kuerjoessa ja Valkeajoessa (taulukko 2). Neljä Äkäsjoella kalastanutta oli paikallisia jokivarren talouksia ja lisäksi Kylmäojassa oli kalastanut yksi paikallinen talous. Monet tiedustelualueella kalastamattomat olivat pyytäneet Kesänkijärvessä. Taulukko 2. Kalastaneiden talouksien (174 taloutta) jakaantuminen eri vesistöissä

Kalastaneita talouksia

3.1.2

Kokonaismäärä 174

Äkäsjoki 167

Kuerjoki 33

Valkeajoki 4

Kylmäoja 1

Vastanneiden pyynti ja saalis

Vastanneita pyydettiin arvioimaan Äkäsjoella kalastaessaan kalastuspäivien lukumäärä. Tämän arvioi 162 vastaajaa. Keskivertokalastajalle kertyi Äkäsjoella 4-5 kalastuspäivää vuodessa eli varsin vähän (taulukko 3). Vain 15 taloudelle kalastuspäiviä kertyi vuodessa 10 tai enemmän. Pyynti keskittyi selvästi kesä-, heinä- ja elokuulle. Aktiivisin kalastuskuukausi oli heinäkuu, jolloin kalastuspäiviä kertyi lähes kaksi. Alkuvuoden talvi- ja kevätkuukausille kalastuspäiviä kertyi lähinnä muutaman Äkäsjokivarren paikallisen talouden ja mökkiläisen pilkkikalastuksesta. Taulukko 3. Äkäsjoella kalastaneiden kalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2007. n= 162 Yhteensä keskimäärin

tammi 2 0,0

helmi 9 0,1

maalis 19 0,1

huhti 18 0,1

touko 24 0,1

kesä 159 1,0

heinä 275 1,7

elo 209 1,3

syys 26 0,2

loka marras joulu 1 0,0 -

Yht. 742 4,6

Äkäsjoella kalastaneiden pyynti oli lähes pelkästään vapapyyntiä heittovavalla (lippa, uistin) ja perholla. Heittovapaa mainitsi käyttäneensä 124 vastaajaa ja perhoa 84 vastaajaa. Tavallisesti kalastaja oli kalareissullaan käyttänyt molempia pyydyksiä. Muiden pyydysten käyttö oli vähäistä. Äkäsjoella kalastaneiden (167 taloutta) kokonaissaalis oli noin 400 kg, josta valtaosa oli harjusta (41 %) ja taimenta (29 %) (taulukko 4). Loppusaalis oli haukea (19 %), ahventa (9 %) sekä särkikaloja (1 %). Lohta ilmoitettiin saadun yhteensä 3,5 kg, mutta todennäköisimmin suurin osa siitäkin on taimenta. Ahvensaaliista suuri osa on yhden talouden ilmoittamaa saalista. Kokonaissaaliista 47 % saatiin perholla ja 41 % heittovavalla. Harjussaaliista selvästi suurin osa saatiin perholla. Taimensaalis jakaantui melko tasaisesti heittovavan ja perhon kesken. Yksi vastauksista hylättiin epäilyttävän suuren saalismäärän takia.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Taulukko 4. Äkäsjoessa kalastaneiden saalis vuonna 2007. Pyydys Heittovapa Perho Mato-onki Pilkki

Pyydystä käyttän. 124 82 9 4 Yhteensä Osuus %

Ahven

Hauki

Harjus Taimen

Lohi

9,7 27,0 37 9

63,4 11,0 74 19

31,2 118,1 11,0 6,0 166 41

3,5 4 1

54,6 57,6 2,0 2,0 116 29

Särkikalat 1,5 2,0 0,5 4 1

Yhteensä (kg) 164 189 41 8 401 100

Kaikkien kalastaneiden talouksien keskisaalis oli 2,4 kg eli melko pieni. Tämäkin on ehkä jonkin verran yliarvioitu, sillä monet saalista saaneista ilmoittivat saalistietoihin myös alamittaiset takaisin päästetyt taimenet ja harjukset. Alamittaisten kalojen runsaudesta kommentoikin 51 kalastajaa eli noin 30 % kaikista kalastajista. Muutama kalastaja oli saanut alamittaisia kalastusaikana useita kymmeniä kappaleita. Kokonaan ilman mitan täyttävää saalista jäi 61 kalastajaa eli 37 % kaikista kalastaneista (167). Yli 5 kg:n vuosisaaliin ilmoitti 34 kalastanutta. Suurin ilmoitettu vuosisaalis oli erään paikallisen talouden ilmoittama 31 kg:n saalis. Kookkaan saalistaimenen raportoi saaneensa vain neljä kalastanutta. Kalat olivat painoltaan 1,7-2,5 kg:n välillä. Kaksi vastaajaa palautti lomakkeiden mukana taimenmerkinnöistä peräisin olevan Carlin-merkin. Merkityt taimenet olivat istutettu Äkäsjokeen vuoden 2007 kesäkuun alussa Kuerjokisuun alapuolelle. Taimenien ikä oli merkintähetkellä 3-vuotta ( n. 25 cm, keskipaino 172 g). Toinen merkeistä oli löytynyt noin 2 kiloisen hauen vatsasta ja toinen oli normaalisti saalistaimenen selässä. Kuerjoella ilmoitti kalastaneensa 33 taloutta ja valtaosa 24 kg:n kokonaissaaliista oli taimenta (79 %). Muita saatuja kalalajeja olivat hauki ja harjus. Valkeajoelta neljä kalastanutta sai yhteensä 10 kg saaliin, josta harjusta ja taimenta oli molempia 1 kg. Kylmäojassa oli yksi paikallinen talous käynyt kerran tammukan pyynnissä saaden 1,5 kg tammukoita (taulukko 5). Myös kolmasosa Kuer- ja Valkeajoella kalastaneista ilmoitti saaneensa alamittaisia taimenia eli valtaosa kalastajista ilmoitti saalistietoihin myös alamittaiset vapautetut taimenet. Noin puolet Kuerja Valkeajoella kalastaneista ei saanut saalista ollenkaan. Taulukko 5. Kuer-, Valkeajoessa ja Kylmäojassa kalastaneiden saalis v. 2007. ALUE

PYYDYS

Kuerjoki

Heittovapa Perho Mato-onki

Valkeajoki

Heittovapa Perho Mato-onki

Kylmäoja

Mato-onki

Pyydystä käyttäneitä 24 17 1 Yhteensä (kg) Osuus % 3 1 1 Yhteensä (kg) Osuus % 1

Ahven

Hauki

Harjus

Taimen

1 5 6 60 -

4 4 16 2 2 20 -

1,2

8,8 8,4 2 19,2 79 1 1 10 1,5

1,2 5 1 1 10 -

Yhteensä (kg) 12,8 9,6 2 24,4 100 2 3 5 10 100 1,5

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Tiedusteluun vastaajilla oli myös lomakkeen lopussa mahdollisuus esittää vapaamuotoisia kommentteja ja lisätietoja mm. kalastukselle aiheutuneista haitoista, saalismääristä, alamittaisista ym. seikoista millä voisi olla tiedustelun kannalta merkitystä. Selvästi yleisin kommentti liittyi suureen alamittaisten määrään, mikä on tuotu jo aiemmin esille. Seuraavaksi yleisimmät kommentit koskivat lupajärjestelmää. Se koettiin hankalaksi ja monimutkaiseksi tai luvan kalastusalueet koettiin epäselviksi. Myös informaatio luvanmyyntipisteissä oli ajoittain epämääräistä. Yleisesti kommentoitiin myös saaliskalojen vähyyttä tai heikkoa saalista. Perhokalastajat moittivat etenkin rantojen pusikkoisuutta ja hankalaa kalastettavuutta. Moni koki joen myös liian matalaksi. Makuhaittoja ei ollut saaliissa havainnut kukaan. Tavanomaisimmat kommentit ja toteamukset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Tiedusteluun vastanneiden esittämät kommentit ja niiden lukumäärä vastauksissa. Kalastajien esittämä kommentti

lukumäärä (kpl)

Luvan kalastusalueet epäselvät, lupajärjestelmä hankala

Kalojen saaliit vähäiset tai kalaa on heikosti

Pusikkoiset rannat hankala kalastaa

Hyvä kalastuskohde

Liian matalaa

Havaittavissa rehevöitymistä

Taimenia istutetaan liikaa

Joessa verkkokalastusta

Sivujoet palautettava lupaan takaisin

Veden laatu viimevuosina parantunut

Tiestöä ja asutusta liian lähellä

3.2

Sahavaaran-Tapulin alueen kalastustiedustelu

3.2.1

Kalastustiedustelun vastausaktiivisuus

Sahavaaran-Tapulin alueen tiedustelulomakkeet palautti kahden kyselykierroksen jälkeen 53 taloutta eli 105 talouden kokonaisjoukossa palautusprosentti olisi 50 % eli samaa luokkaa kuin Äkäsjokivarren talouksien tiedustelussa. Vastanneista oli tiedustelualueella kalastanut 21 taloutta eli 40 % vastanneista. Kalastaneiden pyynti kohdistui pääosin Kaunisjokeen ja Aareajokeen (taulukko 7). Kaunisjärvessä ilmoitti kalastaneensa vain 3 taloutta. Yksittäisiä talouksia oli kalastanut Tolppajärvessä sekä tiedustelualueen ulkopuolella Kaunisjoen latvavesillä sijaitsevassa Kursujärvessä sekä Kaunisjokeen laskevassa Suksijoessa ja sen valuma-alueella sijaitsevissa Salmijärvissä. Taulukko 7. Tapulin alueen tiedustelussa kalastaneiden talouksien (21 taloutta) jakaantuminen eri vesistöissä

Kalastaneita talouksia

Kokonaismäärä 21

Kaunisjoki 16

Aareanjoki 8

Kaunisjärvi 3

Tolppajärvi 1

Muut vesistöt 1

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

3.2.2 3.2.2.1

Vastanneiden pyynti ja saalis Kaunisjoki

Kaunisjoella kalastaneista 15 taloutta ilmoitti kalastuspäivien lukumäärän. Keskivertotaloudelle kertyi vuodessa lähes 11 kalastuspäivää (taulukko 8). Talvikuukausille marras- joulu- ja tammikuulle ei kertynyt ollenkaan kalastuspäiviä. Maalis-huhtikuussa pilkkiminen oli sensijaan yleistä ja pyyntipäiviä kertyi lähes saman verran kuin vuoden aktiivisimmalle kalastuskuukaudelle heinäkuulle. Yksi talouksista ilmoitti muita selvästi suuremman pyyntipäivien lukumäärän (65 pv.) ja mikäli tämä jätetään huomioimatta niin keskimääräinen kalastuspäivien määrä olisi noin 7 pv. Taulukko 8. Kaunisjoessa kalastaneiden kalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2007. n= 15 Yhteensä keskimäärin

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka marras joulu

Yht.

2 0,1

26 1,7

25 1,7

12 0,8

21 1,4

27 1,8

18 1,2

24 1,6

5 0,3

160 10,7

Kaunisjoessa kalastaneiden 16 talouden pyydystenkäyttö oli varsin monipuolista. Selvästi yleisimmin käytetty pyydys oli pilkki, jota käytti yli puolet kalastaneista (taulukko 9). Heittovapa ja verkko ja mato-onki olivat seuraavaksi yleisimmät pyyntivälineet. Kalastaneiden kokonaissaalis oli 331 kg ja tärkeimmät saalislajit olivat hauki (36 %), ahven (31 %), harjus (15 %) ja särkikalat (13 %). Loppusaalis oli madetta ja siikaa. Taimenta ilmoitti saaneensa vain yksi talous (0,5 kg). Kokonaissaaliista valtaosa saatiin verkolla (34 %), pilkillä (31 %) ja heittovavalla (18 %). Kaunisjoella kalastaneiden talouksien keskisaalis oli lähes 21 kg. 69 %:lla talouksista ilmoitettu vuosisaalis sijoittui 0-10 kg:n välille. Suurin ilmoitettu vuosisaalis oli 95 kg. Taulukko 9. Kaunisjoessa kalastaneiden saalis vuonna 2007. Pyydys

Pyydystä käyttäneitä 4 verkko 2 katiska 2 koukut 5 heittovapa 3 perho 4 mato-onki 9 pilkki Yhteensä Osuus %

Ahven

Hauki

Harjus

Taimen

37 2 17 13 33 102 31

46 8 9 28 27 118 36

8 15 12,5 9 6 51 15

0,5 1 0,2

Särkikalat 12 31,6 44 13

Made

Siika

5 4 3 12 4

4,5 5 1

Yhteensä (kg) 113 10 13 61 13 22 101 331 100

Kaunisjoessa kalastaneet eivät esittäneet lomakkeissaan kommentteja tai lisätietoja vesistöstä.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

3.2.2.2

Aareajoki

Aareajoelta 6 kalastanutta ilmoitti kalastuspäivien määrän. Keskivertotaloudelle kertyi vuodessa lähes 10 kalastuspäivää eli samaa luokka kuin Kaunisjoella kalastaneilla. Aktiivisimmat pyyntikuukaudet olivat toukokuu ja heinäkuu, jolloin kalastuspäiviä kertyi keskimäärin kaksi (taulukko 10) Taulukko 10. Aareajoessa kalastaneiden kalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2007. (6 taloutta ilmoitti kalastuspäivien määrän)

n=6

tammi helmi maalis 5 Yhteensä 0,8 keskimäärin

huhti 11 1,8

touko kesä 12 7 2,0 1,2

heinä 12 2,0

elo 10 1,7

syys 2 0,3

loka marras joulu -

Yht. 59 9,8

Yleisimmin Aareajoella käytettyjä pyydyksiä olivat heittovapa, verkko ja pilkki. Kalastaneiden kokonaissaalis oli noin 100 kg, josta harjusta oli 35 %, haukea 31 % ja ahventa 18 %. Arvokaloista saaliissa esiintyi myös siikaa (10 %) ja taimenta (4 %). Särkikaloja (3 %) esiintyi selvästi vähemmän kuin Kaunisjoen saaliissa. Lähes 80 % kokonaissaaliista saatiin verkolla ja heittovavalla (taulukko 11). Kalastaneiden keskisaalis oli 12,6 kg. Ilmoitettujen vuosisaaliiden määrä vaihteli 5-20 kg:n välillä. Tiedusteluvastausten perusteella osa Aareajoen saaliista voi olla peräisin Muonionjoesta, sillä suuri osa Aareajoessa kalastaneista asui Aareavaaran kylässä. Taulukko 11. Aareajoessa kalastaneiden saalis vuonna 2007. Pyydys verkko heittovapa perho mato-onki pilkki

Pyydystä käyttäneitä 3 5 2 1 3 Yhteensä Osuus %

Ahven

Hauki

Harri

Taimen

Särki-

Siika

2 8 8 18 18

16 15 31 31

9 13 5 2 6 35 35

1 2 1 4 4

3 3 3

10 10 10

Yhteensä (kg) 41 38 6 2 14 101 100

Aareajoessa kalastaneista kaksi kommentoi veden olevan puhdasta ja saaliiden olevan hyviä. Yksi vastaaja esitti Aareajoen olevan suojelunarvoisen vesialueen.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

3.2.2.3

Kaunisjärvi ja Tolppajärvi

Kaunisjärvessä ilmoitti kalastaneensa kolme taloutta. Kokonaissaalis oli yhteensä 55 kg, josta haukea 55 %, ahventa 27 ja särkikaloja 18 %. Pyydyksinä käytettiin verkkoa, heittovapaa ja pilkkiä (taulukko 12). Kaunisjärvessä kalastetaan ilmeisen vähän, vaikka järvi sijaitsee aivan Kaunisvaaran kylän läheisyydessä. Allekirjoittanut havaitsi alkukesällä ja loppukesällä vesinäytteenottoreissulla Kaunisjärven venerannassa yleensä 2-3 venettä, joita oli veneen pohjalla olevasta sadeveden määrästä päätellen käytetty harvoin. Tolppajärvellä oli yksi vastanneista harjoittanut virvelillä heittokalastusta ja sai kilon haukia. Syksyisen pohjaeläinnäytteenottoreissun perusteella Tolppajärven lounaisrannalla sijaitsee yksi mökki, joka voi olla ainoa järvellä kalastava talous. Taulukko 12. Kaunisjärvessä kalastaneiden saalis vuonna 2007. Alue

Pyydys

Kaunisjärvi

Tolppajärvi

Pyydystä käyttäneitä verkko 1 heittovapa 1 pilkki 1 Yhteensä Osuus % heittovapa

Ahven

Hauki 20 10 30 55

Särkikalat 10 10 18

Yhteensä (kg) 40 15 55 100

10 5 15 27 -

Kaunisvaaran kylän läheisessä Vähäjärvessä ja Ruuttijärvessä ei kalastanut tiedustelun palauttaneista kukaan. Myös vesinäytteenottoreissujen perusteella järvillä ei ole näkynyt pyydyksiä tai veneitä eli ilmeisesti niissä ei kalasteta ollenkaan.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Äkäslompolon alapuolisen Äkäsjoen merkitys alueen virkistyskalastukselle on huomattava, sillä joella vierailee kesäisin satoja kalastajia. Pyynti on luonteeltaan vapapyyntiä heittokalastusvälineillä ja perholla ja kohdistuu ajankohdallisesti kalastusluvan luonteen (viehelupa) takia kesäkuukausille. Keskimäärin joella vieraileva kalastaja pyytää 4-5:nä päivänä kesässä. Kalastusluvan ostaneista valtaosa on ulkopaikkakuntalaisia. Pyynti kohdistuu pääosin Hannukaisen yläpuolelle Äkäslompoloon menevän tien varren läheisille koski- ja niva-alueille. Paikallisten jokivarren talouksien kotitarvekalastus on Äkäsjoessa ilmeisen vähäistä ja kohdistunee muihin vesistöihin kuten Muonionjoen pääuomaan ja lähialueen suurimpiin järviin. Äkäsjoen tavanomaisimmat saalislajit ovat harjus ja taimen, joiden saalisosuus oli kalastajien kokonaissaaliissa 70 %. Kalastaneiden havaintojen mukaan alamittaisten osuus on kuitenkin suuri. Hauki oli vähempiarvoisista lajeista yleisin noin 20 % saalisosuudellaan. Keskimääräinen kalastajan vuosisaalis oli Äkäsjoelta 2,4 kg, eli verrattain pieni. Tämäkin on suuren alamittaisten määrän takia todennäköisesti yliarvio.

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

Kaivoshankkeen vaikutusalueella olevaa Äkäsjokea ja siihen laskevia sivujokia- ja puroja voidaan pitää erityisesti meritaimenen poikastuotannon kannalta erittäin merkittävänä poikastuotantoalueena. Kookkaampaa pyyntikokoista meritaimenta vaikuttaisi tämän selvityksen perusteella olevan Äkäsjoessa kalastajien saalistettavana varsin harvassa. Äkäsjoen hyvän poikastuotantopotentiaalin ja vuosittaisten istutusten ansiosta meritaimenen poikasia on Äkäsjoessa hyvinkin runsaasti. Vielä kasvamassa olevien alamittaisten taimenten osuus kalastajien saaliissa on turhankin suuri, vaikka alamittaiset lasketaankin pääsääntöisesti takaisin kasvamaan vesistöön. Ruotsin puolella Sahavaaran-Tapulin kaivoshankkeen läheisissä vesissä Sahavaaran, Kaunisvaaran ja Aareavaaran kyläläisten kalastus kohdistuu lähinnä Kaunisjokeen ja Aareajokeen. Kaivoshankkeen vaikutusalueella Kaunisjoen saalislajisto on pääasiassa vähempiarvoisia lajeja kuten haukea, ahventa ja särkeä. Lohensukuisista arvokaloista merkittävin saalislaji on harjus, jonka saalismäärät eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Taimenta esiintyy Kaunisjoessa ilmeisesti vain siihen laskevissa luonnontilaisempina säilyneissä latvavesissä. Aareanjoessa harjuksen osuus oli merkittävämpi ja se oli hauen ohella eniten saatu saalislaji. Taimenta esiintyi saaliissa vain vähän ja ilmeisesti lajin esiintyminen rajoittuu latvaosille. Kylän läheisessä Kaunisjärvessä kalastetaan hyvin vähän ja vain muutaman talouden toimesta. Vähäjärvessä ja Ruutijärvessä niissäkin ilmeisesti vain satunnaisesti. Keskimääräisten talouskohtaisten vuosisaaliiden perusteella (Kaunisjoelta 21 kg, Aareanjoelta 13 kg) Kaunisjoen ja Aareanjoen merkitys muutamien talouksien kotitarve- ja virkistyskalastukselle on huomattava.

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Simo Paksuniemi iktyonomi

TYÖNRO: 5199a, 5202a TALLENNE: Äkäsjoen_Tapulin_ tiedustelu07_RAP

Northland Resources Inc Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset

KIRJALLISUUUS

Böhling, P., Rahikainen, M. (toim.) 1999. Kalataloustarkkailu- periaatteet ja menetelmät. Riistan ja kalantutkimus, Helsinki 1999. 303 s. Vähä, V. ym. 2007. Lohi ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006. Kala- ja riistaraportteja nro 405. Riistan ja kalantutkimus, Helsinki 2007. 51 s.

LIITTEET

Liite 1.

Äkäsjoen kalastustiedustelualue

Liite 2.

Sahavaaran-Tapulin alueen kalastustiedustelualue

Liite 3.

Kalastustiedustelun lomakemalli Äkäsjoki

Liite 4.

Kalastustiedustelun lomakemalli Äkäsjokeen laskevat sivujoet

Liite 5.1.-5.4.

Kalastustiedustelun lomakemalli Sahavaaran-Tapulin alue

ä k Ä

viv Ki

äo

oja

k jo

rin au

j s kä Ä

i k o

KALASTUSTIEDUSTELUALUE

Kuerjoki

Äkäslompolo

LIITE 1

uo o on pi

lk Va jo ea

Tolppajärvi

ni u a i

s k jo un isj

Kaunisjärvi

Vähäjärvi

Ruutijärvi

Mellajoki

Aareajo ki

nis jok i

FISKERIFÖRFRÅGNINGOMRÅDE

Kau

LIITE 2

henkeä, joista kalastukseen tiedustelualueella osallistui

henkeä.

(välillä Äkäslompolo - Äkäsjokisuu)

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

4. Lisätietoja vesialueesta:

8 muu, mikä?

7 pilkki

6 mato-onki

5 perho

4 heittovapa

3 koukut

2 katiska

1 verkot

koentakertoja (kpl/vuosi)

pyynnissä

keskimäär.

(kpl)

lista!

Ei saa-

(kg)

ahven

(kg)

hauki

(kg)

harjus

(kg)

taimen

(kg)

lohi

(kg)

kalat

särki-

(kg)

kiiski

(kg)

made

(kg)

mitkä?

muut lajit,

3. Arvioikaa koenta- ja kalassakäyntikertojen sekä käyttämienne pyydysten lukumääriä ja saaliita pyydyksittäin ÄKÄSJOEN TIEDUSTELUALUEELLA vuonna 2007

tammi

2. Arvioikaa kalassakäyntipäivien lukumäärä kuukausittain ÄKÄSJOEN TIEDUSTELUALUEELLA vuonna 2007.

1. Ruokakunnassamme on

Tiedustelualue: ÄKÄSJOKI

LIITE 3

LIITE 4

Tiedustelualue: ÄKÄSJOKEEN LASKEVAT PIENET JOET JA PUROT (Kuerjoki, Valkeajoki, Kylmäoja, Kivivuopionoja, Laurinoja) 1. Mikäli olette kalastaneet vuonna 2007 joissakin yllämainituissa vesissä, merkitkää vuosisaaliinne. VESISTÖ: pyynnissä

koenta-

Ei saa-

keskimäär.

kertoja

lista!

(kpl)

(kpl/vuosi)

taimen

harjus

hauki

ahven

särki-

muut lajit,

(kg)

kalat (kg)

mitkä?

ahven

hauki

harjus

taimen

särki-

muut lajit,

kalat

mitkä?

(kg)

1 verkot 2 katiska 3 koukut 4 heittovapa 5 perho 6 mato-onki 7 pilkki 8 muu, mikä?

Lisätietoja vesialueesta:

VESISTÖ:

1 verkot 2 katiska 3 koukut 4 heittovapa 5 perho 6 mato-onki 7 pilkki 8 muu, mikä?

Lisätietoja vesialueesta:

pyynnissä

koenta-

Ei saa-

keskimäär.

kertoja

lista!

(kpl)

(kpl/vuosi)

(kg)

KAUNISJOKI

februari

mars

april

maj

juni

juli

augusti

septem.

oktober

novemb.

decemb.

4. Mera information om vattenområde :

8 någon annan?

7 pilk

6 metspö

5 fluga

4 spinnspö

3 krokar

2 katsa

1 fisknät

gånger (bit/år)

ungefärligt

(bit)

fiske-

i bruk samtidigt fångst!

Ingen

(kg)

abborre

(kg)

gädda

(kg)

harr

(kg)

öring

(kg)

båge

regn-

(kg)

fiskar

mört-

(kg)

gers

(kg)

lake

vilka? (kg)

andra fiskar,

3. Anteckna ditt hushålls ungefärliga antal redskaper som var i bruk samtidigt i KAUNISJOKI år 2007. Anteckna också ungerfärliga antal fiskegånger per redskap och ungefärlig vikt av fångst (fiskart) per redskap i KAUNISJOKI år 2007.

januari

2. Hur många gånger ungefär fiskade ditt hushåll per månad i KAUNISJOKI år 2007?

1. Till vårt hushåll hör_______st personer, varav_______st fiskade i KAUNISJOKI fiskeområdet år 2007.

FISKEOMRÅDE:

LIITE 5.1

eller

MELLAJOKI (kryss)

februari

mars

april

maj

juni

juli

augusti

septem.

oktober

novemb.

decemb.

4. Mera information om vattenområde :

8 någon annan?

7 pilk

6 metspö

5 fluga

4 spinnspö

3 krokar

2 katsa

1 fisknät

(bit/år)

gånger

ungefärligt

(bit)

fiske-

i bruk samtidigt fångst!

Ingen

(kg)

abborre

(kg)

gädda

(kg)

harr

(kg)

öring

(kg)

båge

regn-

(kg)

fiskar

mört-

(kg)

gers

(kg)

lake

vilka? (kg)

andra fiskar,

3. Anteckna ditt hushålls ungefärliga antal redskaper som var i bruk samtidigt i AAREAJOKI eller MELLAJOKI år 2007. Anteckna också ungerfärliga antal fiskegånger per redskap och ungefärlig vikt av fångst (fiskart) per redskap i AAREAJOKI eller MELLAJOKI år 2007.

januari

2. Hur många gånger ungefär fiskade ditt hushåll per månad i AAREAJOKI eller MELLAJOKI år 2007?

1. Till vårt hushåll hör_______st personer, varav_______st fiskade i AAREAJOKI eller MELLAJOKI fiskeområdet år 2007.

FISKEOMRÅDE: AAREAJOKI

LIITE 5.2

KAUNISJÄRVI

februari

mars

april

maj

juni

juli

augusti

septem.

oktober

novemb.

decemb.

4. Mera information om vattenområde :

8 någon annan?

7 pilk

6 metspö

5 fluga

4 spinnspö

3 krokar

2 katsa

1 fisknät

gånger (bit/år)

ungefärligt

(bit)

fiske-

i bruk samtidigt fångst!

Ingen

(kg)

abborre

(kg)

gädda

(kg)

harr

(kg)

öring

(kg)

båge

regn-

(kg)

fiskar

mört-

(kg)

gers

(kg)

lake

vilka? (kg)

andra fiskar,

3. Anteckna ditt hushålls ungefärliga antal redskaper som var i bruk samtidigt i KAUNISJÄRVI år 2007. Anteckna också ungerfärliga antal fiskegånger per redskap och ungefärlig vikt av fångst (fiskart) per redskap i KAUNISJÄRVI år 2007.

januari

2. Hur många gånger ungefär fiskade ditt hushåll per månad i KAUNISJÄRVI år 2007?

1. Till vårt hushåll hör_______st personer, varav_______st fiskade i KAUNISJÄRVI fiskeområdet år 2007.

FISKEOMRÅDE:

LIITE 5.3

VÄHÄJÄRVI

februari

mars

april

maj

juni

juli

augusti

septem.

novemb.

decemb.

TOLPPAJÄRVI

4. Mera information om vattenområde :

8 någon annan?

7 pilk

6 metspö

5 fluga

4 spinnspö

3 krokar

2 katsa

1 fisknät

(bit/år)

ungefärligt

(bit)

fiskegånger

i bruk samtidigt fångst!

Ingen

(kg)

abborre

(kg)

gädda

(kg)

harr

(kg)

öring

(kg)

båge

regn-

(kg)

fiskar

mört-

(kg)

gers

(kg)

lake

vilka? (kg)

andra fiskar,

3. Anteckna ditt hushålls ungefärliga antal redskaper som var i bruk samtidigt i fiskeområdet år 2007. Anteckna också ungerfärliga antal fiskegånger per redskap och ungefärlig vikt av fångst (fiskart) per redskap i fiskeområdet år 2007.

januari

2. Hur många gånger ungefär fiskade ditt hushåll per månad i fiskeområdet år 2007? oktober

RUUTIJÄRVI

1. Till vårt hushåll hör_______st personer, varav_______st fiskade i fiskeområdet år 2007.

FISKEOMRÅDE:

(kryss)

LIITE 5.4