Vuosikertomus
2014 1
V uosi 2014 l uk uin a
3
TOIMIAL A A
18
VALIKOIMISSA
KOULUTUSALAA
104 TUTKINTOA
HENKILÖSTÖÄ
321
O P I S K E L I J O I T A
KOKOTUTKINTOJA SUORITETTIIN
1521
OSATUTKINTOJA SUORITET TIIN
1238 473 670 OPISK ELIJAT YÖPÄ I VÄ Ä
14 949
L I I K E V A I H T O
27,5
milj. euroa
Arvot
Visio
Toiminta-ajatus
LUOTETTAVA KUMPPANI. ROHKEA EDELLÄKÄVIJÄ.
TAKK ON EDELLÄKÄVIJÄ JA HALUTUIN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄJÄ PIRKANMAALLA.
TAKK EDISTÄÄ KESTÄVÄLLÄ TAVALLA ASIAKKAIDENSA MENESTYMISTÄ KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUILLA – SUOMESSA JA ULKOMAILLA.
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Vuosikertomus 2014 Toimitus: Marjo Nieminen, Maria-Liisa Korolainen / TAKK Kuvat: Ville Salminen, Jussi Mattila, Paavo Pykäläinen, Ulla Virtanen, TAKKin arkisto, iStockphoto Kannen kuva: Ville Salminen Ulkoasu ja taitto: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy Paino: Hämeen Kirjapaino Oy
Sisällysluettelo 5 6 7 8 9 10 11 12 14 15 16 18 19 20 22
441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY
TAKK 2020 – Hyvä muutos Teolliset ja työelämälähtöiset Tampere ja Guangzhou Hotellivirkailijan elämää Tukholmassa Aikuiskoulutus uuden edessä Voimakoulusta eväitä opiskeluun ja elämään Suomen Energiakatsastus vaihtoi pilveen Kiinteistövälityksen pikamatka ja maraton 0 tapaturmaa vuonna 2020 Lukkoseppä suojaa ihmisiä ja omaisuutta Laatutyöllä vastataan hitsausalan tiukentuviin laatuvaatimuksiin Minkälaista ammattiosaamista tarvitsemme vuonna 2025? Tulevaisuuden oppimis- ja työympäristöt Energiatehokas TAKK Twitterin viemää – poimintoja vuoden varrelta Talousluvut 2014
2 0 1 4
v u o s i k e r t o m u s
3
kuva VILLE SALMINEN
TAKK 2020 H y v ä m u u t o s VUONNA 2011 AVASIN TAKKin henkilöstötilaisuuden tällä otsikolla. Olimme pohtineet TAKKin sankaritarinaa, jota kerrotaan vuonna 2020. Tarinassa kuvattiin sitä, miten TAKK rakennemuutokseen innovatiivisesti vastaamalla oli näyttänyt tietä muille oppilaitoksille rajoja ylittävillä ratkaisuillaan ja toimintamalleillaan, asiakaslähtöisesti. Silloinen keskustelumme kiteytyi kolmeen teemaan: kansainvälisyys, avoimet ympäristöt ja osaamisen johtaminen. Kansainvälisyys näkyy yrityksissämme ja opiskelijoissamme. Tampere on perustettu kansainväliselle osaamiselle, jota jälleen kerran tarvitsemme, koska ilman kansainvälistä osaamista ja verkostoja ei synny uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Avoimiin ympäristöihin liittyy erityisesti tapamme toimia ja se, miten opetamme. Maailma muuttuu koko ajan avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, ja verkostot muodostavat monimutkaisia sosiaalisia verkostoja. Ammatillisen aikuiskoulutuksen onnistumisen edellytys on hyvät suhteet niin työnantajaan kuin opiskelijaankin. Hyvät suhteet puolestaan perustuvat luottamukseen, joka taas kehittyy vuorovaikutuksessa. Luottamukseen liittyy myös avoimuus. Avoimuus ei ole itsetarkoitus, mutta se on välttämättömyys, koska päämäärät saavutetaan yhä enemmän yhdessä. Teollisuuden ja palveluiden muutos, mm. digitalisaation seurauksena, on nopea ja merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Ympäristömme ei muutu yksinkertaisemmaksi ja siksi kaipuu vanhoihin aikoihin ja malleihin on ymmärrettävää, mutta niillä ei uuden ajan ongelmia ratkaista. Kukaan ei voi hallita tietoa.
Valtaa on tiedon jakaminen. Meidän tehtävämme on opettaa eteenpäin opiskelijoillemme tiedon käsittelyä, analysointia, soveltamista ja jakamista. Miten me sen teemme, mitkä opetusmenetelmät ja teknologiat tukevat tämän tavoitteen edistämistä? Työ tehdään entistä enemmän erilaisissa yhteisöissä ja projekteissa, jotka vaihtuvat säännönmukaisesti. Esimerkiksi teollinen internet vaikuttaa työntekijöihin monella tavalla. Vaikka laitteet kommunikoisivat miten paljon tahansa, ihmisiä tarvitaan edelleen. Työstä tulee kaikilla tasoilla itsenäisempää ja enemmän sekä vuorovaikutusta että päätöksentekoa edellyttävää. Näin ollen koulutuksessa vuorovaikutustaidot, kommunikointi ja verkostoosaaminen ovat tiedon ohella vähintäänkin yhtä merkittäviä asioita. Uskon, että TAKKilla on pitkä ja menestyksekäs seuraavat 50 vuotta edessään, kunhan muuttuvassa liiketoiminnassa pysytään mukana ja rakennetaan verkostoja. Osaavia työntekijöitä tarvitaan edelleen kaikilla tasoilla. Osa töistä tulee vääjäämättä häviämään, mutta myös uusia ammatteja syntyy. Tulevassa työelämässä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä TAKKin ja yritysten välillä, jotta oikeanlainen osaaminen varmistetaan. Luodaan uutta osaamista yhdessä, askel kerrallaan. Päivi Myllykangas Päivi Myllykangas on toiminut Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksessa vuosina 2001–2014, joista puheenjohtajana vuodet 2006–2014.
TAKK Vuosikertomus 2014
5
TEOLLISET JA TYÖELÄMÄLÄHTÖISET
Tampere Ja Guangzhou teksti ja kuva ULLA VIRTANEN
TAMPEREEN YSTÄVYYSKAUPUNKI GUANGZHOU on varakas ja menestyksekäs eteläisen Guangdongin maakunnan pääkaupunki. Kaupunki on nähnyt yli 2000 vuoden aikana niin portugalilaisia, arabialaisia, persialaisia kuin englantilaisiakin matkaajia ja kauppamiehiä. Nykyään Baiyunin lentokenttä, luotijuna Pekingiin ja liikenneyhteydet ympäri maata sitovat kaupungin tiiviiksi osaksi Kiinaa ja koko maailman taloutta. Kiinan kenkäaittana tunnettu kaupunki on koti yli 14 miljoonalle asukkaalle. TAKK on luonut aktiivisia suhteita Guangzhoun kaupunkiin vuodesta 2013 saakka. Paikan päällä on tutkittu niin yritys- kuin oppilaitoskenttää, tavoitteena koulutuspalveluliiketoiminta. Tutuksi ovat tulleet Guangzhoun kaupungin opetusviraston ja paikallisen Finpron toimiston väki sekä Etelä-Kiinan suomalainen kauppayhdistys. Vuonna 2014 Guangzhoussa käytiin monia tapaamisia ja neuvotteluita koulutustoimijoiden kesken. TAKK teki tätä työtä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Marraskuussa
Suomalaisdelegaatio Guangzhoussa marraskuussa 2014.
2014 luotiin virallinen pohja ammatilliselle koulutusyhteistyölle Guangzhoussa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisseminaari kokosi 150 osallistujaa opetusviraston alaisista oppilaitoksista. Seminaarissa kuultiin arvovieraita ja asiantuntijoita, mm. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosta sekä koulutuksen ja tieteen konsuli Mika Tirrosta. Guangzhoun kaupungin edustajana vieraili varapormestari Dong Wang ja koulutustoimesta opetusviraston johtaja Qu Shaobing. Samalla allekirjoitettiin laaja yhteistyömuistio suomalaisten ja kiinalaisten kesken. Kahdeksan oppilaitoksen välisessä yhteistyömuistiossa ovat mukana Suomesta TAKKin lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Koulutuskumppanuudessa keskeistä on, miten hyvin oppilaitokset osaavat tunnistaa ja kuvata erityisosaamisensa toisille: vastata kysymykseen, miksi organisaatiomme olisi erinomainen kehittämiskumppani.
Hotellivirkailijan elämää Tukholmassa teksti KAROLINA VIINAMÄKI, OTTEITA BLOGISTA | kuva ISTOCKPHOTO
11. syyskuu
25. syyskuu
Maanantai aloitettiin hotellilounaalla vastaanoton päällikön Sabinan, booking manager Sofien ja toisen uuden työntekijän kanssa. Tämän jälkeen kierrettiin taloa ja eri huonetyyppejä. Monet toimintatavat eroavat paljon Suomesta. Esimerkiksi maksu otetaan täällä saman tien, ja lopullista kuittia asiakas ei saa heti, vaan vasta lähtöpäivänä. Täällä ei myöskään laskuteta sähköisesti, vaan postitse.
Tänään Forexin konttori lähellä meidän hotellia yritettiin ryöstää, ja sinne jätettiin myös tikittävä esine. Hetken kuluttua toinen konttori ryöstettiin ja samanlainen esine jätettiin paikalle. Poliisi on räjäyttänyt jo esineet, joten mitään uhkaa ei enää ole.
13. syyskuu Tänään vastaanoton esimies Sabina pyysi mua hänen juttusilleen. Ensimmäinen ajatus oli heti ”o-oou mitä mä nyt oon tehny”. Mutta olinkin saanut tosi hyvää palautetta muilta työntekijöiltä, ja mua pyydettiin huomenna PALKALLISIIN töihin!
16. syyskuu Sain tänään lähteä töistä vähän aikaisemmin, kun piti mennä verotoimistosta hakemaan samordningsnummer palkanmaksua varten. Noh, paikan päällä kävikin ilmi, etten saa sitä numeroa ilman työsopimusta, kun esimies taas oli luullut, ettei sopimusta voi allekirjoittaa ilman sitä numeroa. Ruotsin verotoimistossa oli tosi siistiä se, että siellä käveli useampi työntekijä pukeutuneena ”Fråga mig” -nauhaan. Ne eivät olleet perusvirkailijoita, vaan vain sitä varten, jos jollakin on jotain kysyttävää. Ja kyselijöitähän riitti.
18. syyskuu Tack snälla – niin ihana sanonta. Suoraan suomennettuna se olisi varmaan kaunis kiitos. Ruotsalaiset ovat muutenkin yleensä ottaen tosi positiivisia ja kiitollisia. Poikkeuksiakin toki löytyy! Eilen meillä oli töissä turvakierros. Hyvä saada selville, mitä tehdä, jos palohälytys tulee! Kierrettiin myös kaikki mahdolliset käytävät ja hätäuloskäynnit hotellissa.
4. lokakuu Olen ollut tosi väsynyt kuluneella viikolla. Viimeksi taisin kirjoittaa paloturvallisuuskierroksesta. Päästiin saman tien hommiin toisen uuden työntekijän kanssa, kun palokellot soivat kaksi kertaa iltavuoron aikana! Hälytys oli onneksi aiheeton. Viikonloppuna täytin vuosia, ja pari kaveria oli täällä kylässä. Lauantaina oli luvassa shoppailua keskustassa, ja illalla suuntasimme Södermalmin yöelämään, sunnuntaina lautalla Djurgårdeniin ja Abba-museoon.
17. LOKAKUU Varmaan elämäni nopeimmat 6 viikkoa takana. Aika menee nopeasti, kun on hauskaa! Voin todellakin suositella kaikille Tukholmaa, Scandic Sjöfarts-hotellia ja TAKKin vaihtoa! Oon oppinut paljon uutta. Tänään työkaverit kysyivät, mikä on ollut kaikkein parasta. Vastasin, että ruotsalaisten kanssa työskentely. Meillä on toiminut tosi hyvin yhteistyö kaikkien hotelliosastojen välillä, ja työkaverit ja asiakkaat ovat olleet ihania! Pakko tulla pian käymään täällä.
M o by
TAKKin opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja Euroopassa. Rahoitusta on saatu Leonardo da Vinci -ohjelmasta (CIMO).
TAKK Vuosikertomus 2014
7
7
Aikuiskoulutus uuden edessä teksti MARJO NIEMINEN | kuva JUSSI MATTILA
NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA (NAO) on tarjonnut aikuiskouluttajille oppimisen paikkoja ja uudenlaisia haasteita. Moni kouluttaja on havainnut, että vanhat keinot eivät yhä nuorempien opiskelijoiden kanssa enää toimikaan.
NAO-PÄIVISTÄ HYVÄT KOKEMUKSET – Syksyllä alkaneen NAO datanomi -ryhmän kanssa haluttiin kokeilla uudenlaista mallia toteuttaa koulutusta, kertoo kouluttaja Marja Siniranta. Siniranta, NAO-ohjaaja Jarkko Valkeajärvi ja opintopsykologi Päivi Pusa ideoivat ja lähtivät toteuttamaan ns. NAO-päiviä. Tavoitteena oli tukea ryhmäytymistä koulutuksen alkuvaiheessa, ja sitä kautta edistää opintojen sujumista. Toiveita päivien sisällöistä kerättiin myös opiskelijoilta. Teemoina ovat olleet mm. sosiaaliset taidot sekä esiintymis- ja työelämätaidot. Yhdessä on tehty yritysvierailuja, keilattu ja käyty läpi opiskeluun, oppimiseen ja työnhakuun liittyviä asioita. – Opiskelijoilta saatu palaute kannustaa jatkamaan samaan mallin myös tulevien ryhmien kanssa.
VAHVA VASTUUKOULUTTAJA Hyvän ryhmähengen luominen on ollut tavoitteena myös sähköalan kouluttaja Jyrki Lempisellä ja putkialan kouluttaja Harri Frimanilla. Molemmat aloittivat ensimmäisten NAO-opiskelijoidensa kanssa syksyllä 2014, kun perustutkinnot tulivat mukaan osaamisohjelmaan.
– Yksikään opiskelija ei ole koko aikana ollut ilmoittamatta ja luvatta poissa, toteaa Lempinen tyytyväisenä. – NAO-opiskelijat ovat jopa pyytäneet enemmän kotitehtäviä, hän jatkaa hämmästellen. – Hyvän ryhmäytymisen lisäksi NAO-opiskelijoille on tärkeää vastuukouluttajan persoonallinen ja läsnäoleva ote sekä molemminpuolisen luottamuksen syntyminen, painottaa Friman kokemustensa pohjalta.
MOBIILILAITTEET JA DIALOGINEN OPPIMINEN Kouluttaja Anni Niva ja NAO-ohjaaja Jarkko Valkeajärvi ovat rakentaneet merkonomikoulutuksen dialogisuuden periaatteiden, mobiiliohjauksen ja verkko-oppimisen ympärille. Sisällöt noudattavat merkonomin tutkinnon perusteita, mutta koulutuksen toteutus poikkeaa perinteisestä. Dialogisuuden mukaisesti koulutusprosessi elää saatujen kokemusten ja opiskelijoiden palautteen pohjalta. – Ryhmä on ollut alusta asti innokkaasti mukana ja lähtenyt kokeilemaan uusia välineitä ja menetelmiä. Tehtävien palautuksen on voinut tehdä esimerkiksi kuvina tai videona perinteisen tekstin sijaan. Testatut välineet ovat tukeneet myös suomen kielen opiskelua. – Idea verkko-oppimisen ja dialogisuuden yhdistämisestä on elänyt mielessäni jo 10 vuotta, mutta vasta nyt tuli oikea hetki toteuttaa se, Niva toteaa tyytyväisenä.
NAO LYHYESTI VUONNA 2014 OHJELMA TUTKINTOA VAILLA OLEVILLE 20–29-VUOTIAILLE VUOSINA 2013–2016.
ALOITTANEET
394
14
SUORITETUT TUTKINNOT
154
SUORITETUT OS A-T U T K IN N OT
Anni ja merkonomiopiskelijat mobiilioppimisen äärellä.
VoimaKoulusta eväitä opiskeluun ja elämään teksti MARJO NIEMINEN
ARKI HALTUUN – VoimaKoulussa pääsi vähän niin kuin jäniksenä opiskelijoiden maailmaan, sai jalkaa opiskelun oven väliin ja tunsi kuuluvansa opiskelijoiden joukkoon, kertoo Sanni Hosio. Sannille TAKKin ja Tampereen kaupungin yhteistyönä toteuttama VoimaKoulu tarjosi väylän kuntoutujasta opiskelijaksi. VoimaKoulu on Tampereen kaupungin ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen yhteistyön tulos, ja se on tarkoitettu päihde- ja mielenterveysasioiden kanssa kamppaileville nuorille aikuisille. TAKKissa VoimaKoulun toiminnasta vastaa kouluttaja Petri Karoskoski, jolla on pitkä kokemus mielenterveystyöstä.
VoimaKoulussa opiskellaan arjen taitoja, kuten raha-asioiden hoitamista, ruoanlaittoa ja tietotekniikkaa. Koulua on vain kahtena päivänä viikossa, joten siirtymä kotona olemisen ja aktiivisen, jossain käymisen välillä, ei ole liian rankka. Portaittainen eteneminen toimi Sannin kohdalla hyvin. Hän jatkoi VoimaKoulusta suoraan sihteerin ammattitutkintokoulutukseen. – Sihteerin työssä yhdistyy monia minulle tärkeitä asioita, kuten kirjoittaminen ja asioiden järjestely, Sanni toteaa tyytyväisenä. – Suoritan yhden tutkinnonosan ja menen töihin, jos sopiva paikka löytyy. Jos ei, niin sitten jatkan opiskelua ja suoritan tutkinnon kokonaan. Itseäni VoimaKoulu on auttanut tosi paljon, Sanni painottaa katse tulevaisuudessa.
TAKK Vuosikertomus 2014
99
Suomen Energiakatsastus VAI HT O I P ILV E E N teksti MARJO NIEMINEN
TAKKIN JA KOLMEN muun aikuiskouluttajan yhteisessä Pilvihankkeessa on kehitetty toimintamalli pilvipalveluiden käyttöönottoon pk-yrityksissä. Mukana on ollut kaikkiaan 33 yritystä. – Pilvipalvelut ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vielä uusi asia monille pk-yrittäjille. Sitä tietoisuutta olemme hankkeen avulla levittäneet, kertoo kouluttaja ja projektipäällikkö Marja Siniranta. Yhtenä pilottiyrityksenä on ollut Suomen Energiakatsastus Oy. Yritys on riippumaton ja puolueeton energiatehokkuusyhtiö, joka on erikoistunut energiatehokkuusasiantuntijapalveluihin ja uusiutuvan energian toimituksiin. – Teemme energiakartoituksia ja -tutkimuksia mm. kunnille, taloyhtiöille ja yrityksille. Haemme asiakkaan kannalta optimaaliset ja kustannustehokkaimmat energiansäästöratkaisut, kertoo toimitusjohtaja Reijo Seppänen. – Tarjoamme energiatehokkuuspalvelut lähtötilanteen kartoituksesta laite- ja palvelutoimittajien kilpailuttamiseen ja energiasäästötavoitteen seurantaan. Etävalvonnan ja sähköisen huoltokirjan avulla asiakas pystyy itse seuraamaan kiinteistöjensä kulutusta ja säästövaikutuksia, hän jatkaa.
DOKUMENTIT AJASTA JA PAIKASTA RIIPPUMATTA – Projekteissamme syntyy valtavat määrät dokumentoitavaa aineistoa, joka on hyvä olla sekä meidän että asiakkaan käytettävissä. Tähän Pilvi-hanke on tuonut ratkaisun Office 365:n muodossa, Seppänen kiittelee. Aiemmin dokumentit tallennettiin tietokoneille, eikä niihin ollut muilla pääsyä. Nyt kaikki löytyy pilvestä, johon pääsee käsiksi tietokoneen lisäksi myös tableteilla ja kännyköillä, ajasta ja paikasta riippumatta.
– Työntekijämme ovat pääasiassa kentällä. Nyt he voivat dokumentoida kohteen, ja me toimistolla pääsemme saman tien työstämään asiaa eteenpäin, Seppänen valottaa nykytilaa. – Ja myös asiakkaat pääsevät käsiksi projektiaan koskeviin tiedostoihin reaaliaikaisesti.
LÄHTÖKOHTANA LIIKETOIMINNAN TAVOITTEET Pilvi-toimintamallissa selvitetään ensin yrityksen tarpeet ja toiveet. – Emme tarjoa valmiita vastauksia, vaan löydämme yhdessä yrityksen liiketoimintaa parhaiten palvelevat välineet, ohjelmat ja työtavat, kertoo Siniranta. – Ohjelmistojen lisäksi meille räätälöitiin myös koulutusmateriaalit ja henkilöstö koulutettiin käyttämään pilvipalvelua. Olen ollut erittäin tyytyväinen TAKKin toimintaan. – Nyt meillä on aina viimeisimmät versiot tarvitsemistamme ohjelmista, ja kaikki data kootusti yhdessä paikassa, turvassa yksittäisten laitteiden hajoamisilta, Seppänen summaa kiitellen.
Kiinteistönvälityksen p i k a m at k a j a m a r at o n teksti MARJO NIEMINEN | kuva VILLE SALMINEN
KIINTEISTÖNVÄLIT YSAL A ON HERKKÄ suhdanteille, ja kilpailu toimeksiannoista voi olla ankaraa. Asiakkaiden luottamus on avaintekijä menestykseen alalla, mutta omaa asemaa voi vahvistaa kouluttautumalla. Myös lakimuutokset ohjaavat hankkimaan lisää osaamista. Vuoden 2016 alusta vähintään puolella kiinteistövälitysyrityksen välittäjistä täytyy olla laillistetun kiinteistövälittäjän pätevyys (LKV).
PÄTEVYYS TUO TOIMEKSIANTOJA Kiinteistövälittäjä Timo Koskinen Autiotalot LKV Oy:stä on jo saanut omakohtaisesti todeta, että LKV-pätevyyden hankkiminen on tuonut lisää toimeksiantoja. Koskinen ja kiinteistövälittäjä Kaj Foudila Kiinteistömaailmasta osallistuivat TAKKin LKV-valmennukseen ja suorittivat myös kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon (KiAT). – LKV-valmennuksessa tärkeintä oli oikean vastaustekniikan omaksuminen ja la-
kikirjan oikeanlainen käyttö, kertoo Foudila. – Ilman valmennusta ei koe ehkä olisi mennyt ensi yrittämällä läpi. – Kouluttaja Anna-Maija Eskola valoi alusta asti vankkumatonta uskoa LKV-kokeen läpäisyyn, Koskinen kiittelee.
AMMATTITUTKINNOSTA ARVIOINTIOSAAMISTA Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnossa (KiAT) perehdytään syvällisesti alan lainsäädäntöön, kiinteistöarviointiin, markkinointiin ja myyntiin sekä kohteiden hankintaan. – Alkuun olin hyvin epäileväinen ammattitutkinnon suhteen ja mietin, onko tästä mitään hyötyä, Koskinen muistelee lähtötilannetta. – Kynnys opiskelijaksi lähtemiseen oli korkea, vahvistaa Foudila. Koulutus osoittautui kuitenkin kaikin puolin hienoksi. – Koulutuksia yhdisti tietty leppoisuus ja selkeys. Kouluttajat antoivat tilaa koke-
musten jakamiseen, ja mm. lain tulkinnasta käytiin monta hyödyllistä keskustelua, Koskinen toteaa. – Tärkeää oppia tuli mm. arviointimenetelmistä, joista on hyötyä erityisesti vaativien kohteiden kuten metsätilojen hinnoittelussa, jatkaa Foudila.
VARMUUTTA TEKEMISEEN – Koulutukset ovat tuoneet varmuutta ja selkeyttä omaan tekemiseen, mutta toisaalta myös varovaisuutta. Välittäjällä on iso vastuu, johon velvoittaa jo hyvä kiinteistönvälitystapa, Koskinen pohtii. – Itsensä sivistäminen, missä iässä tahansa, on hyvästä ja antaa tavoitteellisuutta muuhunkin elämään. – Ei koulutuksesta koskaan ainakaan haittaa ole, muistuttaa Foudila. – Jos LKV-valmennus on pikamatka, niin ammattitutkinto on maraton – kummassakin kunto nousee, Koskinen kiteyttää hymyillen.
TAKK Vuosikertomus 2014
11
0
tapaturmaa vuonna 2020 teksti MARJO NIEMINEN | kuva VILLE SALMINEN
RAKENNUSALA ON TYÖTURVALLISUUDEN näkökulmasta riskialtis ala. Vuonna 2010 rakennusalan työmarkkinajärjestöt nostivat työturvallisuuden tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteeksi asetettiin nolla tapaturmaa vuonna 2020. Isoimpien rakennusliikkeiden johto on sitoutunut tavoitteeseen, ja työturvallisuutta työmailla on lähdetty määrätietoisesti parantamaan. Tavoite haastaa myös oppilaitokset: kuinka kouluttaa alalle työntekijöitä, joilla työturvallisuus on sisäistetty osaksi omaa toimintaa.
Asiaan tartuttiin ja lähdettiin laatimaan suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi. Tavoitteeksi otettiin, että TAKK nostetaan työturvallisuusasioissa oppilaitosten huipputasolle. – Tavoitteeseen pääseminen edellyttää jatkuvaa työtä, järjestelmällistä toimintatapojen korjaamista ja koko työskentelykulttuurin muutosta, Uusitalo kertoo.
TYÖTURVALLISUUS HUIPPUTASOLLE
Uusitalo tiedusteli alan yritysten näkemystä oppilaitoksen työturvallisuussuunnitelmaan. – Vastaus oli yksiselitteinen: sen tulee olla samanlainen kuin oikeilla rakennustyömaillakin, joilla opiskelijat valmistuttuaan työskentelevät. Suunnitelmaa lähdettiin työstämään Rakennusteollisuus RT ry:n laatimalle pohjalle, ja se valmistui syyskuussa 2014. Suunnitelmaan on kirjattu mm. vastuuhenkilöt, työ- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen, työturvallisuusohjeet suojainten käytöstä kulunvalvontaan sekä menettelyohjeet erilaisissa työvaiheissa ja -kohteissa.
– Aluehallintovirastosta (AVI) tultiin viisi vuotta sitten tarkastamaan TAKKin rakennusalan oppimisympäristöjä. Käynnillä löytyi luvattoman paljon puutteita, muistelee talonrakentamisen ja muurauksen koulutuspäällikkö, työturvallisuuskoordinaattori Marko Uusitalo. – Yllätyksenä tuli myös se, että oppimisympäristömme luokiteltiin samassa yhteydessä virallisesti rakennustyömaaksi. Sen seurauksena TAKKia ulottui koskemaan asetus rakennustyömaan työturvallisuudesta, hän jatkaa.
TYÖTURVALLISUUSSUUNNITELMA
TYÖPAIKAN TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT TUTUIKSI JO KOULUTUKSESSA Opiskelijat suorittavat työturvallisuuskortin ennen kuin pääsevät käsiksi käytännön töihin työsalissa. Kun työsaliin siirrytään, käydään läpi koneet ja laitteet sekä niihin liittyvät turvallisuustekijät. – Suojainten käyttö ei esimerkiksi aina ole mukavaa, mutta siitä pidetään tiukasti kiinni. Suojainten käyttöä edellytetään opiskelijoiden ja kouluttajien lisäksi myös kaikilta työsalissa vierailevilta, toteaa Uusitalo. – Pienikin lipsuminen saisi homman nopeasti leviämään käsiin. Kaksi opiskelijaa valitaan vuorollaan erityisvastuuseen työturvallisuustarkastajiksi. He tekevät viikoittain työturvallisuustarkastuksen ja laativat siitä pöytäkirjan muiden rakennustyömaiden tapaan.
Kuvassa rakennusalan perustutkintoa TAKKissa opiskeleva Rainer Venesvirta työsalissa.
Kaikkia opiskelijoita kannustetaan havainnoimaan opiskelu- ja työskentely-ympäristöään työturvallisuuden näkökulmasta ja raportoimaan turvallisuuspoikkeamista. Monella työmaalla tähän on käytössä turvallisuushavaintolaput, jotka ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön myös TAKKissa. – Tavoite on luoda työturvallisuuskulttuuria, jossa turvallisuus on kaikkien asia, Uusitalo valottaa. – Uskallamme luvata, että kun TAKKilainen opiskelija tulee työmaalle, hänellä on työturvallisuusasiat hallussa.
TAKK Vuosikertomus 2014
13
Lu k ko s e p pä s u oja a i h m i s i ä j a o m a i s u u t ta teksti MARJO NIEMINEN | kuva VILLE SALMINEN
Lukkoseppä on kädentaitaja. Kuvassa kouluttaja Janne Heino (vas.) ja opiskelija Kimmo Jäntti.
PAKKANEN, LUMIPYRY, KAATOSADE – kaikki tuttuja työskentelyolosuhteita lukkosepälle. Työ tehdään silloin, kun asiakkaan tarve on, olosuhteista riippumatta. Lukkoseppäkoulutusta on TAKKissa järjestetty ensimmäisen kerran jo 90-luvulla, mutta harvakseltaan. Vuonna 2014 turva-alaan lähdettiin satsaamaan voimakkaasti. – Haluamme vastata kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Työnantajat haluavat koulutettuja työntekijöitä, joilla on osaaminen kunnossa, kertoo koulutuspäällikkö Armi Hyvönen. – TAKK järjestää koulutuksen, ja tutkintotilaisuudet otetaan vastaan Edupolissa, Porvoossa. Suunnitelmissa on hakea tutkinnon järjestämisoikeuksia, valottaa koulutussuunnittelija Jukka Mertaniemi tulevaisuutta.
LUOTETTAVA KÄDENTAITAJA Lukkosepän toimenkuva on laaja, ja tehtävät vaihtelevat työnantajayrityksen mukaan. Niihin voi sisältyä mekaanisten ja sähkömekaanisten lukitusten lisäksi mm. oviautomaatiota sekä kulunvalvonta-, rikosilmoitin- ja kameravalvontalaitteita. Tehtävissä edellytetään monipuolisen teknisen osaamisen ja kädentaitojen lisäksi myös asiakaspalvelutaitoja. Luotettavuus on kuitenkin ammatissa edellytys numero yksi.
Koulutukseen valittavilla täytyy olla nuhteeton tausta. Tarpeen mukaan voidaan teettää turvallisuusselvitys. – Selvitys tehdään joka tapauksessa siinä vaiheessa, kun haetaan turvasuojaajakorttia poliisilaitokselta. Ilman korttia lukkoseppänä työllistyminen voi olla hankalaa, kertoo Mertaniemi.
TYÖTÄ TEKEVÄLLE Lukkoala on Suomessa keskittynyttä, ja pienyrittäjiä on vähän. Yrittäjäksi päädytään yleensä vain ostamalla olemassa olevan lukkoliikkeen toiminta. Suurin osa valmistuvista työllistyykin palkkatyöhön. – Viimeksi valmistuneessa ryhmässä työllistymisaste oli 80–90 prosentin kieppeillä, muistelee Mertaniemi. Hyvät työllisyysnäkymät houkuttelevat hakijoita koulutuksiin. Syksyn koulutukseen haki 170 innokasta, joista voitiin valita 14 – joukossa TAKKin lukkoseppäkoulutushistorian ensimmäinen nainen. – Ala on hyvin miesvaltainen, vaikka mitään erityistä syytä siihen ei ole, toteaa kouluttaja Janne Heino. – Osittain syynä voivat olla vanhentuneet mielikuvat, osittain se, että työ on välillä raskasta ja työskentelyolosuhteet haastavia. Ulkooviasennuksissa ulkona voi olla 20 astetta pakkasta ja sisältä puhaltaa lämmintä ilmaa. Lukkoseppä taiteilee sitten siinä välissä.
teksti MARJO NIEMINEN | kuva VILLE SALMINEN
LAATUTYÖLLÄ VASTATAAN HITSAUSALAN TIUKENTUVIIN LAATUVAATIMUKSIIN Voimalaitoksia, lentokoneita ja risteilyaluksia yhdistää se, että virheet hitseissä aiheuttaisivat suurta vahinkoa ja vaatisivat ihmishenkiä. Toisin sanoen vaativissa hitsauksissa ei virheitä sallita. TAKKISSA JÄRJESTETÄÄN HITSAUSALALLE monenlaista koulutusta. Päätuote on ammatillinen tutkintokoulutus, mutta sen lisäksi järjestetään erilaisia kansainvälisiä hitsaajien pätevyyskoulutuksia ja valvotaan pätevyyskokeita. Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen (SHY ry) valtuuttamana järjestetään kansainvälisiä hitsaajan IW-koulutuksia ja hitsausneuvojaksi pätevöittäviä IWS-koulutuksia. Osana WinNovan pätevöintilaitoista TAKKilla on oikeus ottaa vastaan myös kansainvälisen painelaitedirektiivin (PED) mukaisia pätevyyskokeita ja antaa niistä pätevyystodistuksia. Hitsaajan pätevyystodistuksiin vaaditaan liitteeksi tarkastuspöytäkirja, jossa arvioidaan hitsien laatu. Laadunarviointi tehdään TAKKin omassa testauslaitoksessa, radiografisella tarkastuksella.
TESTAUSLAITOS ON KILPAILUETU – Suurin osa pätevyyskoetta suorittavista tulee meille yrityksistä hyvin nopealla varoitusajalla. Usein niin, että työmaa käynnistyy seuraavana päivänä ja pätevyystodistus tarvitaan heti, kertoo hitsausalan kouluttaja Vesa Mäenpää. – Oman testauslaitoksen ansiosta saamme kuvattua hitsit ja tehtyä tarkastuspöytäkirjan samana päivänä hitsauskokeen kanssa, toteaa testauslaitoksen toiminnasta vastaava, NDT-tarkastaja Eero Seppälä. Testauslaitosta hyödynnetään myös uusien hitsausammattilaisten kouluttamisessa.
– Jos opiskelija tekee saman hitsausvirheen uudestaan, istutaan valopöydän ääreen yhdessä kouluttajan ja opiskelijan kanssa, ja katsotaan, minkä tyyppinen virhe kyseessä, mistä se johtuu, ja miten se korjataan. Näin vältetään virheen toistuminen jatkossa, painottaa Seppälä.
LAATU VARMISTETAAN AUDITOINNEISSA – Toiminnan moninaisuudesta johtuen myös hitsauksen laadunhallintaa tehdään monesta näkökulmasta ja monen toimijan taholta, Mäenpää toteaa. Hitsausalalle on tehty laatukäsikirja, joka perustuu hitsausyrityksille räätälöityyn SFS-EN 3834-2 -standardiin. Se sisältää ohjeistukset ja toimintakäytännöt kaikelle hitsaustyölle ja kouluttamiselle hitsauslaitteista ja hitsausaineiden säilytyksestä työvälineiden säännölliseen kalibrointiin. Testauslaitoksella on oma laatukäsikirja, joka perustuu kansainväliseen ISO 9001:2008 -laatustandardiin. Se on Inspecta Oy:n sertifioima, ja Inspecta valvoo toiminnan laatua vuosittain suorittamallaan auditoinnilla. WinNovan pätevyyslaitoksen osalta ulkoisista auditoinneista vastaa Finas ja sisäisestä laaduntarkkailusta WinNova. SHY:n alaista koulutustoimintaa puolestaan auditoi SHY. TAKK tekee lisäksi omaa sisäistä auditointia. – Kaiken kattavalla laatutyöllä ja säännöllisillä auditoinneilla varmistamme pätevät ja ammattitaitoiset hitsaajat työpaikoille ja turvalliset tuotteet loppukäyttäjille, Mäenpää kiteyttää.
TAKK Vuosikertomus 2014
15
Minkälaista kuvat JUSSI MATTILA
ammattiosaamista tarvitsemme vuonna 2025? kuvat VILLE SALMINEN, PAAVO PYKÄLÄINEN, TAKKIN ARKISTO
TÄMÄN KYSYMYKSEN MÄÄRITTÄMINEN ja mahdollisimman tarkan vastauksen löytäminen muodostavat menestyskonseptin tulevan vuosikymmenen koulutusorganisaatioille. Talousnäkymät luovat isoja haasteita resursoinnille tulevien vuosien koulutushankkeissa: Joudutaan etsimään uusia keinoja osaamisen varmistamiseksi aluetalouden kannalta välttämättömillä toimintasektoreilla. Koulutustarjottimilla joudutaan tekemään poisvalintaa, kun yhteiskunnan tukemien koulutuspaikkojen absoluuttinen määrä tulee näillä näkymin supistumaan. Koulutuskokonaisuudet pirstaloituvat, ja opiskelija-asiakas koostaa osaamisosioista itseään parhaiten palvelevan yhdistelmän. Koulutusten kokonaisaikajänne voi vaihdella työurien mukaisesti hyvinkin paljon. Elinikäinen oppiminen terminä todellistuu yhä laajemmalle kohderyhmälle. Väestön ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa ja luo painetta tuottavuuden nostamiseen. Arjen automatisoinnista ovat esimerkkinä mm. lähimarketteihin ilmaantuneet automaattikassat. Digitalisoituminen etenee laajalla rintamalla. Kulutuskäyttäytymistämme mitataan kuvaus- ja tunnistussensoreilla. Se, miten reagoimme erilaisiin ärsykkeisiin esimerkiksi valintamyymälässä, antaa palvelujen tuottajalle arvokasta informaatiota, mm. esillepanon ja markkinoinnin tehostamiseksi. Työurien pidentäminen tulee olemaan yhteiskunnallisen keskustelun teemana myös lähitulevaisuudessa. Työmarkkinat muuttuvat yhä enemmän asiantuntijatyön työmarkkinoiksi. Ammatit
uusiutuvat: avaintaitojen kärjessä ovat tuoreen ammattiosaamisen barometrin (AMKE ry) mukaan moniosaaminen, sosiaaliset taidot sekä kansainvälinen osaaminen. Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille ja ammatillisten opettajien ja kouluttajien rooli muuntuu lähemmäksi valmentajan ja ohjaajan toimenkuvaa. Rajapinnat koulutusasteiden välillä tulevat häilyvämmiksi, ja tutkinto-orientaatio muuttuu yhä joustavammaksi koulutusosioiden mosaiikiksi. Osaamisvaateiden lisäksi ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on kyse myös laajemmasta yhteiskunnallisesta vakaudesta sekä työikäisen väestön työmarkkinakelpoisuuden ylläpidosta ja päivittämisestä. Koulutus- ja elinkeinopoliittisen tehtävän lisäksi ammatillisella aikuiskoulutuksella tulee olemaan edelleen sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Ammatti- ja yhteiskuntaosaamisen muutos tulee jatkumaan. Se haastaa koulutusrakenteemme, oppimisympäristömme sekä opetushenkilöstömme osaamispääoman: tarvitaan valmiutta muuttaa aiempia työtapoja. Toki muutos haastaa myös opiskelijamme. Sosiaalisten taitojen ja yhdessä tekemisen opiskelussa ryhmän merkitys korostuu. Yksilöllisten oppimispolkujen sokkeloissa on hyvä olla kotiasemia, joissa mahdollistetaan vertaistuki ja yhdessä oppimisen kokemus. Teppo Tapani TAKKin rehtori
TAKK Vuosikertomus 2014
17
Tulevaisuuden oppimis- ja työympäristöt teksti MARIA-LIISA KOROLAINEN | kuvat JUSSI MATTILA
TAKKIN TOIMITILOJEN KEHITTÄMISEEN haastettiin mukaan opiskelijat ja henkilöstö sekä ammattisuunnittelijat, jotka loivat yhdessä suunnitelman opiskelu- ja työympäristön kehittämiseksi. Menetelmäksi valittiin Charrette, joka on osallistava, tiivis ja tavoitteellinen suunnitteluprosessi. Charrette toteutettiin suuressa suunnittelutilassa, joka mahdollisti reaaliaikaisen tulosten esittelyn ja kommentoinnin. Jokainen toi nelipäiväiseen osallistavaan työpajaan oman osaamisensa ja näkö-
kulmansa. Charrette nopeutti suunnittelutyötä, koska eri tahot olivat samanaikaisesti paikalla. Suunnitteluongelmat ja kysymykset ratkaistiin välittömästi, kun niitä havaittiin. Työskentelyä johtivat Ideascoutin Petri Pitkänen ja Pekka Ketola. Talkoohenkisen työskentelyn lopputuloksena syntyi toiminnan visio, konsepteja toiminnan sisällöstä ja kuvaus toiminnan vaatimista tilaratkaisuista sekä arkkitehdin tekemä pohjapiirros.
Energiatehokas
TAKK
teksti MARJO NIEMINEN
TAKK LIITTYI ELINKEINOELÄMÄN energiatehokkuusjärjestelmään vuonna 2011 ja sitoutui energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteeksi otettiin energiankulutuksen vähentäminen kymmenellä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on jo ylitetty ja esimerkiksi sähkönkulutus on pudonnut 20 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2014. Kustannusvaikutus sähkölaskussa on ollut n. 45 000 euroa. Nyt tavoitteena onkin saada kulutusta ja kustannuksia edelleen vähennettyä.
UUSINTA TEKNIIKKAA – Tärkein vaikuttava tekijä kulutuksen vähentymiseen on ollut tekniikan uusiminen, kertoo TAKKin kiinteistöpäällikkö Raimo Keskinen. – Tampereen valtatien toimipisteen automaatiojärjestelmä ja ilmanvaihtokoneiden puhallinosat uusittiin vuoden 2014 aikana. Seuraavaksi sama tehdään Nirvassa tilauudistuksen yhteydessä. Energiatehokkuuden lisääminen on siinä yksi merkittävä tavoite tilojen toiminnallisuuden ja viihtyisyyden kehittämisen lisäksi.
– Valaistus- ja moottoritekniikan kehittyminen, hyötysuhteiden parantuminen lämmönsiirrossa sekä uudet lämmön talteenoton menetelmät mahdollistavat merkittävien säästöjen saavuttamisen, samalla kun parannetaan sisätilaolosuhteita, Keskinen jatkaa.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Kestävän kehityksen eteen on tehty TAKKissa töitä myös tehostamalla jätehuoltoa ja kierrätystä. – Jätehuoltoon ja kierrätykseen alettiin panostaa vuonna 2010, ja tehdyt investoinnit on jo saatu reilusti takaisin. Sama on nyt tavoitteena energiatehokkuuden suhteen, Keskinen toteaa. – TAKKin arvojen mukaisesti haluamme olla oppilaitoksena tiennäyttäjä ja edelläkävijä myös näissä asioissa. – Pystymme itse vaikuttamaan vain rajalliseen määrään asioita, ja onkin tärkeä vaikuttaa siihen, mihin pystytään, niin paljon kuin pystytään, Keskinen kiteyttää.
TAKK Vuosikertomus 2014
19
Twitterin viemää POIMINTOJA VUODEN VA R R E LTA www.twitter.com/TAKKtampere
kuvat TAKKIN ARKISTO
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 23. toukokuuta Huomenna #TAKK löytyy Ratinasta: Liikunnan riemu kohtaa oppimisen ilon #likkojenlenkki #tampere
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 30. toukokuuta #Ravintolapäivä: Kokkiopiskelijoiden 21 Samuraita keräsi jonoa. Ks. kuvat, dumpling-reseptit ja ohjeet #TAKK #Tampere
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 4. syyskuuta Huomenna juhlistetaan 1000:tta yrittäjän ammattitutkinnon suorittanutta HiOMOn Yrittäjän päivän tapahtumassa #TAKK #Tampere #yrittaejyys
TAKK_koulutus uudelleentwiittasi Teppo E.I.Tapani @oppetinapat · 23. lokakuuta Ministeri Kiuru tutustumassa TAKKiiin. Menossa hydrauliikan koeajo. Kiitokset käynnistä. @KristaKiuru #Tampere
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 10. marraskuuta TAKK ja Tampellan Teollisuusoppilaitos yhdistyvät: teknologia-alan koulutusosaaminen vahvistuu #Tampere
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 25. marraskuuta #Peligrafiikkaan suuntautunut av-viestinnän koulutus nyt haettavana, eka kerta #TAKK:ssa
TAKK_koulutus @TAKKtwiittaa · 15. joulukuuta Taatalan palvelukodissa testattu Ekiä suomen opiskelussa: lue kokemuksista http://bit.ly/1ySZMhk http://bit.ly/135DIly #TAKK @TredeaOy
e-tyokirja.tampere.fi
TAKK Vuosikertomus 2014
21
Ta l ousl u v u t 2014 Tutkintosuoritukset vuosina 2007–2014
3000
2500
2013
2014
2013
2014
Henkilöstömäärät 2007–2014
Liikevaihdon jakauma 2014
2%
1%
13 % 5%
57 %
22 %
Liikevaihto 2014 27,5 milj. €
2013
2014
2013
2014
Opiskelijamäärät 2007–2014
TAKK Vuosikertomus 2014
23
TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111
www.takk.fi