Skip to main content

Faabeli 1/2017

Page 1


1 / 2017

Valtakunnan oma lehti

Turun yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijain yhdistys SYNAPSI ry:n ainejärjestölehti

Kannen kuva:

M. Laihonen

L. Mularin

kuvan pohjalta

Sisällys

HUOMIO! Tämä lehti on usean eri henkilön panoksen tulosta. Heidät yritetään muistaa muistaa juttujen yhteydessä. Toimitus pahoittelee unohdettuja.

VAARA! Osa tämän lehden jutuista saattaa olla haitallisia yli 12 vuotiaille. Eteneminen on lukijan omalla vastuulla eikä lehdessä esiintyvää ”huumoria” tule yrittää kotona.

Tarina Vappusumpun synnyttämisestä 13 Like alcohol through the happy hour glass

Oletko jonne?

Päätoimittaja on vuodesta 2011 asti Turussa vaikuttanut pirkanmaalais-eteläpohjalainen paskan huumorin ystävä.

Kuva: L. Kakko

Tekniset tiedot

Vuosikerta: 50. Ilmestynyt: 30.4.2017

Numero: 1/2017

Levikki: 150

Sivumäärä: 28

Päätoimittaja: M. Laihonen

Taitto: M. Laihonen

Paino: Painosalama Oy

aabelilla tarkoitetaan satua, joka päättyy yleensä moraaliseen opetukseen. Siinä pääasiassa eläimet saavat ihmismäisiä piirteitä. Vaikka lukijalle on yleensä selvää, että eläimet kuvastavat erilaisia ihmisluonteita, niin esimerkiksi lapsen tai humanistin voi olla helpompi käsitellä faabelissa esiintyvää pahaa. Monet tutut lastensadut sisältävätkin faabelin piirteitä tai ovat faabeleita. Faabelia on voitu käyttää myös satiroimaan esimerkiksi hallitsijoita tai kirkkoa, mikä ei suoraan ole ollut sallittua.

Faabeleita on säilynyt jo antiikin sivilisaatioiden ajoilta, mutta Synapsi alkoi julkaista Faabelia ilmeisesti vasta vuonna 1968.

Ensi vuonna Faabeli onkin jo 50 vuotias! Lehti on aiemmin muinaishistoriassa ilmestynyt neljästi vuodessa, mutta nykyisin ilmestyy vain vappunumero ja loppuvuoden numero. Painolaatu on vastineeksi parantunut huimasti viime vuosina. Nimensä alkuperäisen merkityksen täyttämiseksi Faabelissa esiintyy edelleen runsaasti eläimellistä menoa ja jopa moraalia, vaikka se kerros usein jääkin lukijan mielikuvituksen varaan.

Päätoimittajan palsta

Tervetuloa lukemaan tämän vapun Faabelia! Selailtuani vanhoja Faabeleita tulin siihen tulokseen, että ennen tämä lehti on ollut huomattavasti törkyisempi, mikä sai minut inspiroitumaan (kjehkjeh). Ajattelin laittaa tähän numeroon hieman ajatusta ja vaikka se ajatukseksi jäikin, niin toivottavasti työ silti näkyy. Salaa olen aina kadehtinut teekkareiden kumartelematonta asennetta elämää kohtaan ja se saattaa myös heijastua näihin sivuihin. Yhdistin huonossa suhteessa yläastelaisten ja aikuisten huumoria ja maustoin sen lopuksi sillä, mitä yliopistosta on jäänyt käteen.

Paljon on vuoden 2011 piltille tapahtunut. Nyt valmistumisen kynnyksellä on kunnia saada taiteilla tämä oletetusti 50. vuosikerran Faabeli. Kynäni näkyy suurimmalla osalla tämän vihkosen sivuista, joten aion pitää tämän jaarituksen lyhyenä. On ollut hienoa ohjeistaa akateemisesti nuorempiani ja toivottavasti

Renee Descartes walks into a bar, the bartender says

-Sir, can I get you a beer? -I don't think... and so he disappears

minut muutenkin muistetaan jostain muusta kuin tästä lehdestä. Tervetuloa tänäkin vappuna juttelemaan kaikki, joille olen vielä jäänyt tuntemattomammaksi hahmoksi.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin jatkan jatkoopintojeni parissa ensi vuonna. Minulla ja pojilla on myös jotain kehitteillä, mikä saattaa pitää meitä yhteyksissä vielä hieman pidempään. En ehkä suostu kokonaan jäämään vielä historiaan, joten tulen ehkä tutuksi vielä seuraavallekin vuosikerralle sitten syksyllä.

Tulevasta ei ikinä tiedä, joten mikäli tämä jää viimeiseksi Faabeliksi, jossa kirjoitan, niin haluan kiittää kaikkia näistä vuosista. Oli hauskaa!

Hyvää vappua! M. Laihonen

Homman punainen lanka

Puheenjohtajan pöhinät

Otetaanpas nopea katsaus vuoteen 2017: mitä se on jo antanut ja mitä muuta sillä on vielä annettavaa. Vuoden ensimmäiset lähes neljä kuukautta ovat menneet kuin siivillä eikä vauhti tunnu hidastuvan! Synapsi on saanut tälle vuodelle huikean kauttauksen toimijoita, jotka suurella innolla ja itsevarmuudella ovat tekemässä entistä parempia tapahtumia niin vapaa-ajan kuin edunvalvonnan puolesta. Puheenjohtajan saappaat tuntuivat aluksi suurilta täytettäviksi, mutta onneksi niillä on tapana mukautua kantajilleen sopivan kokoisiksi. Tärkeintä, mitä haluan korostaa on, että yhdessä tekemällä mennään eteenpäin ja toivon tämän välittyvän sinullekin. Unettomat yöt eivät puheenjohtajan vastuusta ole aiheutuneet vaan pikemminkin hölmöstä huumoristani, jota olen autuaasti viljellyt ja ehkä hieman opiskelustakin. On helppo huolehtia huumorista, kun tekeminen luistaa. Kiitos toimijoille siitä!

Katsauksessa täytyy todeta, että vuosi 2017 on merkittävä monellakin tapaa. Ensin on hyvä mainita, että Kalpa on SM-liigan playoffien finaaleissa jälleen 26 vuoden jälkeen. Toinen lähes yhtä paljon odotettu ihme on Synapsin 55. vuosijuhlat, jotka ovat tulevana syksynä! Näitä kinkereitä ei saataisi toteutumaan ilman vuosijuhlatoimikuntaamme.

Jäämme kaikki innolla odottamaan, mitä kaikkea vuosijuhlilla sitten tapahtuukaan. Kiitän toimikuntaa jo etukäteen, koska juhlista tulee varmasti huikeat!

Kevät on tunnetusti uusien alkujen ja muutoksen aikaa. Ensimmäisenä kohtaat vanhat tutut leskenlehdet ja pikku hiljaa alkaa kuulumaan lintujen liverrystä. Aurinkokin tuntuu viihdyttävän meitä entistä pidempään ja ilmat lämpenevät. Opiskelijallakin elämä alkaa voittamaan, kun kurssit vähenevät ja deadlinet hiipuvat. Synapsin kevät on saanut myös uutta ilmettä: edunvalvonnan kahvihetkellä, pääsiäismunien piilotuksella ja vappuviikon hulinoilla! Emmehän mekään nyt kaavoihin halua kangistua, joten tehdään Synapsista hyvä paikka meille kaikille – yhdessä.

Ettei mene pöhinät taas liian pitkiksi, niin lopetetaan nämä löpinät loistavaan lainaukseen, jonka Tove Jansson on puolestani muotoillut ja joka sopii niin pyrstötähden kuin Vapunkin odotukseen!

”Se lähestyy, Olemme odottaneet sinua”

K. Aksentjeff

Synapsin toimijatiimi 2017

älleen vuonna 55 synaptisen kalenterin mukaan on Synapsian valtakuntaa valittu johtamaan kymmenen hovin jäsentä ja liuta virkamiehiä, jotka huolehtivat kansalaisten hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Seuraavaksi he esittelevät lyhyesti tehtävänsä valtakunnan hyväksi ja nimeävät leikkimielisesti ”esikuvansa”. Tarkemmat kuvaukset ja yhteystiedot löytyvät Synapsin verkkosivuilta.

Hoviväki

Katri Aksentjeff

Hovin satutäti kokoaa muut kuulemaan valtakunnan kertomuksia. Tarmolla ja innolla hän jää historian kirjoihin kuin Ludwig XIV, mutta pehmeämmin.

Maija Jortikka

Kun Katrin ääni on käheänä, esiintyy hän oman hallitsijansa tilalla. Toimii myös valtakuntien yhteisessä Loimu-liitossa.

Olli Virtanen

Maskuliinisen kaunis holvien vartija kirjaa kuluneet ja ansaitut oravannahat ja mammutinhampaat. Meidän Gian Gastone de Medici.

Lotta Isaksson

Hovikirjuri kirjaa hovin kokoontumisten sisällön ja avittaa talouden kirjanpidossa. Elisabeth II:n oppien mukaisesti ahkera ja iloinen.

Peppi Pietarinen

Vie kansaa ympäri valtakuntaa ja jopa kaukaisten merten taa. Avoimempi ideoille kuin Napoleon, mutta yksinvaltijuus silti kiinnostaisi.

Sampo Ahlholm

Mystinen maanläheisten asianajaja.

Valitsisi varmaan seurata Sokratesta, vaikkei se mikään hallitsija ikinä ollutkaan.

Ida Palmroos

Perinteisiä pöytäjuhlia ja kylttyyria kansaa sivistämään. Stressihöpöttelijäsähläri on pikkutytöstä asti ihannoinut Anastasia Romanovaa.

Aliisa Wahlsten

Helpsti lähestyttävänä henkilönä valtakunta saa hänestä tukea ja iloa arkeen. Aatelinen kuin aatelinen, kunhan on joku turkulainen.

Henna Lehtonen

Tequila on homman nimi eli järjestää ilonpitoa valtakuntaan, vaikkei itse siitä kaikkea muistaisikaan. Suorasanaisen neidon esikuva on itse Ysera.

Miika Laihonen

Trokaa ja toimittaa valtakunnalle kaiken virvokkeista tähän käsissäsi olevaan huussipaperiin. Vanha jäärä muistelee yhä Akhenatenin päiviä.

Virkamiehistö

Antti Kukkula

Elämänläheisten asianajaja. Valvoo koulutuksen tasoa valtakunnan toisella puoliskolla(Sampo toisella puoliskolla).

Mikko Antinluoma

Hovin hallintohuoneen järjestyksestä täytyy pitää huolta. Hovi ja koko valtakunta pysyvät näin tyytyväisempinä. Paras mies hommaan on sanojensa mukaan perinteikäs, delegoiva ja laiska. Olisipa Montezuma I..

Rikhard Sjöblom

Kerran viikossa valtakunta liikkuu yhdessä hänen johdollaan. Sosiaalisella ja positiivisella asenteellaan johtaa joukot valtakuntien välisiin turnajaisiin. Vallankahvaan päästessään kuin Preussin Fredrik Suuri.

Virkanaisisto

Siiri Pyykkönen

Valtakunta käy jo vanhaksi ja katsottiin tarpeelliseksi pitää suuret juhlat, joihin kutsutaan edustajia kaikista valtakunnista. Toimii juhlien emäntänä.

Piia Lemmetty

Sivistyneet naapurivaltakunnat pitävät yhteyttä. Toimii tämän vuorovaikutuksen lähettilättärenä ja käyttää siis Synapsian ääntä.

Anni Valkeinen

Avittaa Hennaa juhlien järjestämisessä.

Ida-Sofia Holma

Toimii Maijan kanssa valtakuntien liitossa

Kuin kaksi marjaa

Bruce Willis Näyttelijä Jenkkilästä

Ilppo Vuorinen

TY:n professori emeritus

Vaikka neutroni ei päässytkään raflaan ilman varausta, niin Schrödingerin kissa silti saattoi päästä...

Lennokasta menoa Ahvenanmaalla

Runo: I. Virtanen (et al.)

Kuvat: J. Vehviläinen et al.

Huhtikuun alussa urheat maantieteen piltit lähtivät kahden joukkueen voimin kuokkimaan kuuluisaan biologien lintubongaustapahtumaan, Ahvenanmaan linturalliin. Reissun aikana ilmassa sinkoilleista mietelauseista ja ympäristöstä tekemistämme havainnoista on syntynyt tämä runo, joka kaikessa ikimuistoisuudessaan vetää vertoja jopa Kalevalan taruille:

Oli kaunis perjantaiaamu, harmaa ja sumuinen kaikilla vatsanpohjassa jännitysnälkä pikkuinen kun Ahvenanmaalle saavuttiin laivalla heti ensimmäinen Hese etsittiin vaivalla

Kiikarit tanassa ja valmiina taistoon mieli halajasi jo makkaran paistoon kas kuului takapenkiltä huuto:"Panosorsa!" kiikareissa näkyi kanssakilpailijan Opel Corsa

Yöpaikka löytyi luontoäidin helmasta pikkuruisesta mutta kodikkaasta teltasta iltapalaksi muutama sissitonnari kaukaiselta tuntui illan kauriskolari

Yöllä alkoi tuuli navakka palelemaan rupes bongaajaporukka tuuli niin että melkein putos tukka ei sitä tuiverrusta uskois edes Käyhkön Jukka!

Aamulla kömmittiin väsyneenä teltasta sinitiainen tunnistettiin samantien heltasta alkoi pitkän päivän tiirausurakka tarttui kiikariin ruokki ja meriharakka

Bongaus ei ole kiikareista kiinni vaan siitä miten niitä käyttää totes Valle ja tuumi et tuo kassikotkalta näyttää

oikean bongarin ei tarvinnut kuin vilkaista kun jo tiesi, poika katselee talitiaista

Kun ei kiikarien tarkkuus enää riittänyt lintuihin

suuntas maantieteilijät Mariebadin aaltoihin altaasta tosin bongattiin nokikana ja kyhmyjoutsen ei sovi bongarin koskaan olla jouten

Rallin jälkeen nollasimme bileissä paidattomia miehiä ja kymmeniä naisia rintaliiveissä!

oli muilla mielessä sipsipussi ja lämmin peti muutaman haukan veri ornitologien soidinmenoihin veti

Kun päättyi seikkalumme jäi fiilis haikea voisi sitä muutaman käpylinnun vielä puunlatvasta hakea oli retki mahtava ja tunnelma iloinen jäi siitä sydämeen muisto kultainen.

P.S. Naakat voittivat haukat ässälajilla ei löydy silmää leppälinnulle joka pojalla

P.P.S. Poikien mielestä leppälintuhavainto oli pelkkää hallua ensin oli juotu pullo jallua

Naakat: Anni Valkeinen, Veera Niemi, Ina Virtanen ja Jutta Porkka

Haukat: Olli Peltonen, Valle Kangas, Juho Vehviläinen (kameran takana) ja Lauri Nieminen

Synapsin kostajaiset 2017

Teksti: I. Palmroos

Kuvat: J. Rapp, S. Pääkkö, T. Kähkönen, I. Palmroos, A. Wahlsten

Ja niin saapui vihdoin helmikuun 15. päivä. Tuota päivää me piltit olimme hartaudella odottaneet. Se oli nimittäin päivä, jona piltit pitivät ylempien (toimitus pitää sanavalinnasta ”ylempi”) vuosikurssien opiskelijoille perinteikkäät kostajaiset. Vihdoin oli meidän vuoromme maksaa syksyn nöyryytykset takaisin ja saimme tällä kertaa olla itse nauramassa muiden suorituksille. Ja pakkohan on myöntää, että hauskaa oli!

Kostajaisten teemana tänä vuonna oli ”kesäesat” ja suurin osa tiimeistä oli myös kyseistä teemaa iloksemme noudattanut. Asukokonaisuudet olivatkin häikäisevän hienoja ja pirtsakat esailijamme toivatkin valoa ja energiaa synkkään

Voittajat: Ullan paita

helmikuun iltaan. Hiukan kyllä allekirjoittanutta hirvitti katsoa, kuinka opiskelijakaverit ryntäilivät ulkona pakkasasteissa shortseissa ja uimakellukkeissa, mutta hengissä nuo kaikki näyttivät onneksi selvinneen.

Rasteja me piltit olimme saneet aikaan kahdeksan kappaletta. Oli sylitanssia ja pilttien syömistä. Perinteistä pantomiimia ja sokkotwisteriä. Mukavaa oli niin rastikierroksella mukana olleilla kuin rastien pitäjilläkin. Vatsalihakset olivat kipeinä vielä seuraavanakin päivänä kaikesta nauramisesta, joten eipä nämä kostajaiset varmaan ihan metsään menneet. Seuraavan vuoden kostajaisia innolla odotellessa. Mitä lienee saavatkaan vuoden 2017 piltit aikaiseksi

Mantsan parasiittihotelli ja Sommartiden Lahjuksia!

Kesäkassiset vauhdissa Rautaharava pantomiimaamassa

Piltin maistelua

Stressihajoamisia, onnistumisen

tunteita ja nalkuttavia poliiseja

– tarina Vappusumpun synnyttämisestä

Teksti ja kuvat: I. Palmroos, A. Wahlsten

Juliste: V. Nykänen, P. Savolainen

Me eli Ida ja Aliisa päätimme ottaa haasteen vastaan Synapsin syyskokouksessa vuoden 2016 lopulla: aioimme ryhtyä Vappusumppumestareiksi. Kummallakaan meistä ei ollut harmaintakaan haisua siitä, kuinka suuri ja stressaava, mutta kuitenkin hyvin antoisa urakka tämän perinteisen lastentapahtuman järjestäminen olisi. Matkan varrella on sattunut monia vastoinkäymisiä aina sairastuneista poneista (sai aikaan vappusumppumestareissa pienimuotoisen paskahalvauksen) tärkeilevään poliisiin, mutta näistäkin ollaan selvitty (tosin poliisi jaksaa nalkuttaa edelleen. Kovin virkaintoinen tuo nimeltä mainitsematon Anne).

24.3 keräsimme piltit kasaan ja lähdimme yhteisvoimin keräämään sponsoreita ja levittämään Vappusumpun ilosanomaa ympäri Turkua. Monessa yrityksessä myyjät olivat ihania ja lahjoittivat sponsseja, vaikkei se aina ihan sallittua olisi ollutkaan. Päivän jälkeen Synapsin toimisto täyttyi valtavalla tavaramerellä, josta olette tekin päässeet nauttimaan tämän kuluneen kuukauden ajan (sori siitä…). Mukaan oli tarttunut niin hienoja pehmoleluja, kuin lasten silmälasikehyksiä ilman linssejä, sekä ilma-aseita mainostavia lippalakkeja Mitä kaikkea näillä mielikuvituksellisilla tavaroilla saakaan aikaan.

Vappusumppu koittaa jälleen Vappupäivänä 1.5, tällä kertaa teemalla merenalainen seikkailu. Tärisevin käsin saamme maalata lasten kasvoille merenneitoja ja kaloja, sekä kuljettaa heitä ympäri eläinmuseota. Mutta kaiken tämän lisäksi saamme nauttia huikeista esityksistä. Vappusumppuun onkin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ikinä tulossa yliopiston ulkopuolelta esiintyjiä! Tulkaa siis ihmeessä muutkin katsastamaan, millaisesta tapahtumasta on kyse. Lisäksi saatatte löytää joukostamme hurjia merirosvoja sekä hieman krapulaisen pellen jonglööraamassa palloilla. Ja jos mikään näistä ei niin kovin nappaa, on aina mukava tulla katsomaan vierestä kun muut tekevät hommia, haukata palanen tuoreesta pullasta ja muistella samalla omia aikoja Vappusumpun järjestäjänä. Huokaista myös ehkä hiljaa helpotuksesta, kun ei ole itse tarvinnut ponnistaa tällaista suurta rahasampoa maailmaan.

Toimitus suosittelee myös Vappusumpun mainosvideon katsomista Juutuupista. Innokkaita sponsorinkerääjiä

“Like alcohol through the happy hour glass, so are the days of our lives…”

Teksti: S. Peltonen, K. Manner

Kun kaksi monessa liemessä uitettua naisolettua istahtaa muutamalle teekupposelle ja alkaa muistella menneitä, ei tarinalle näytä tulevan päätöstä ennen valomerkkiä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voinemme sanoa, että opiskeluaika lienee verrattavissa hyvään baari-iltaan.

Klo 22.01: Ovien avautuessa odotus palkitaan viimein haalarimerkein, mutta epävarmuus kalvaa mieltä: “tuleekohan tästä illasta mitään?”. Turvallisuushakuisesti suuntaat ensimmäisenä tiskille tilaamaan pilttiporukan kanssa listalta ne “pakolliset ekat”. “Seuraavien” kohdalla ehditkin jo harkitsemaan, mitä oikeasti mielesi tekee ottaa tai opiskella. Tällöin ei välttämättä tunnu nololta tilata vettä, kun muut vetävät jo toista kierrosta “viinaa”. Kun lopulta uskaltaudut itsevarmana ottamaan muutaman “vuoden” alle, ilmestyy lopulta kavereita ja tuttavia sieltä täältä. Aina riittää juttua milloin mistäkin ja uusia tuttavuuksia tulee illan ja vuosien mittaan solmittua lisää.

Klo 00.05: Puolessa välissä iltaa kaverisi hukkuvat tanssilattialle tai muihin tiedekuntiin. Osa palaa takaisin, osaa et enää sen koommin näe. Jonkun vie rakkaus, toisen uusi (pää)aine. Ehkä joku sammuu vessaan lentäen baarista ulos tai yksinkertaisesti vain lopettaa opiskelun. Voi olla, että illan aikana lohdutat kaveria epäonnistuneesta ihmissuhteesta pidellen samalla toisen hiuksia hänen ottaessa intensiivistä norjan alkeiskurssia. Epämääräistä sekoilua tapahtuu niin tanssilattialla kuin Yo-kylän asuntojen syövereissäkin. Tapahtuneista yritetään olla hiiren hiljaa, mutta joku tietää kuitenkin…

Maaginen klo 02.00: Tilastollisen todennäköisyyden ja vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta tässä vaiheessa olisi otollisinta poistua. Ja paskat. Huomaat kuitenkin osan tähän myyttiin uskovista kavereistasi lähtevän nyt jo kotiin – huomenna pitää “mennä töihin”. Kun yksi toisensa perään valmistuu tai lipuu narikalle, tuntuu, että itselläsi on vielä monta tanssia tanssittavana. Eihän se DJ:lle kuitin taakse kirjoittamasi Robinin “Boom Kaah” -toivekaan ole vielä tullut. Yksi tiukka “vuosi” alle vielä ja niin alkaa henkilökuntakin tuntemaan sinut jo nimeltä.

Klo 03.15: Huomaat suurimman osan kavereistasi ja illan aikana solmituista tuttavuuksistasi jo lähteneen omille teilleen. Epätoivo alkaa iskeä. Kiilaat tiskille sönköttäen vaikeaa elämäntilannetta ja vaadit saada yhden “lisävuoden”. Hyvää hyvyyttään henkilökunta myöntää yhden nopean kellon lyödessä juuri viittä vaille pilkkua. Pilkun aikaan löydät itsesi pätemässä tohkeissasi jostakin, mikä muita ei oikeastaan kiinnosta.

Narikalla klo 03.32: Huomaat hukanneesi illan vietossa narikkalapun ja pakollisen kurssin jos toisenkin. Tarjoat korvaukseksi viime risteilyn hyttikorttia ja lupaat ryhdistäytyä jatkossa, mutta tuloksetta. Huojuen lupaat henkilökunnalle poistuvasi heti, kun olet saanut haalittua kasaan omaisuutesi, ainoan jäljellä olevan takkisi ja reppusi. Päästyäsi Torikiinalaisen ja taksin avulla lopulta kotiin sammut ryytyneenä eteiseen. Aamulla heräät persaukisena miettien “mitä tästäkin jäi käteen ja mihin helv*ttiin se aika meni”. Rahaa uusintakierrokseen ei ole.

TESTAA: Oletko jonne?

Testi: S. Peltonen, K. Manner

(Kuvitus: toimitus)

Selvittääksesi, missä vaiheessa “baari-iltaa” opiskelusi ovat, loimme tämän ehdottoman vakavan ja akateemisesti harkitun, eettiset näkökulmat huomioivan sekä muutoinkin tilastollisesti ja muodollisesti pätevän testin. Testi paljastaa, oletko intoa puhkuva voimiesi tunnossa oleva nuori vai lähellä fossiloitumista oleva – nykyjonnejen näkökulmasta jo – muinaisjäännös.

Ohjeet: Jokaista myöntävää vastausta kohden saat yhden pisteen. Laske keräämäsi pisteet yhteen. Tuloksen näet alta. Kysymykset viereisellä sivulla.

17–24p.: Olet kääkkä!

Kannattasiko siis jo valmistua? Valitettavasti puudutat opiskelutoverisi iänikuisilla marinoillasi siitä, kuinka KELA muistuttaa sinua takaisinperinnällä. Vaikka työelämä olisikin imaissut sinut toviksi mukaansa, et haluaisi millään luopua tutusta ja turvallisesta opiskelijaelämästä. Nuoriso ei tiedä, mitä tarkoittaa Wentti, Nelli tai Sotku. Lainaton opiskelu ja euron salmarit ovat jo kaukana takanapäin… Jos haluat välttää vegaanisen sukupuolineutraalin yliopiston, ota paperisi hetimiten ulos ja juokse!

8–16p.: Olet opiskelija parhaassa iässä!

Opintovuosia on jo kertynyt. Perheesi ja ystäväsi uskovat vielä, että puhe viidessä vuodessa valmistumisesta on mahdollista. Olet nähnyt paljon ja tiedät, että asiat muuttuvat. Epätoivo ja paniikki eivät kuitenkaan ole vielä iskeneet sinuun. On kuitenkin jo hyvä varautua, sillä et ole ikuisesti nuori, vaikka saatkin uskoteltua itsellesi, että onhan sinulla vielä aikaa.

0–7p.: Olet jonne!

Ähää! Kyllä se siitä. Et ehkä aina ymmärrä, mitä vanhemmat opiskelijat nostalgian huuruissaan horisevat, mutta sinunkin aikasi tulee vielä. Vielä tulee se vuosi, kun sinäkin baaritiskillä kerrot olleesi kerran nuori. Anelet Kelalta lisävuosia, jotta voisit kohdata yhä uudet piltit, vaikka aikasi lähteä olisi ollut jo kauan sitten. Nauti viattomuuden ajastasi.

oimisto on kautta aikain ollut synapsilaisille tärkeä. Sinne kokoonnutaan venyttelemään esaa aina, kun ei tarvitse tai tarvitsisi tehdä jotain kehittävää. Vanhimmat fossiilit muistavat peräti neljä aikakautta. Harva muistaa toimistoa, jossa ei ollut ikkunaa. Sitä, jolta mentiin Parkkikselle syömään, kun Assarille oli pitkä matka. Varastin kartan viereiselle sivulle, jotta tämä perimätieto ei jäisi unholaan.

Kirjeitä toimistojohtajalta

Teksti: M. Antinluoma

Muinainen synapsidi

Kun stressi ja opiskelukiireet ahdistaa, voi synapsilaisen löytää toimiston sohvalta ryystämässä kahvia ja ihmettelemässä miten sitä aikaa ei nyt ollutkaan lukea tämän päivän tenttiin. Toimiston ilmapiiri ei ole muuttunut opiskeluaikojeni kuluessa olennaisesta, sillä jo muinaiset Synapsidit hajoilivat yleisen tenttipäivän aiheuttamaan stressiin ottamalla toimistolla lunkisti. Tällä lukukaudella on havaittu uuden selkärankaisiin (?) kuuluvan lajin piltti2k16:n onnistunut levittäytyminen toimistolle. Tämän tulokaslajin on havaittu elävän sulassa sovussa toimiston vanhempien fossiilien kanssa, ja toimistovastaava toivookin että sama trendi jatkuisi myös ensi vuoden tulokkaiden osalta. Toimiston viihtyvyyden parantamiseksi voi synapsilainen jättää turhat toiveensa palautelaatikkoon, jotka luetaan Synapsin kokouksissa Palautteen kautta on myös mahdollista ehdottaa Synapsin toimistolle lisää ajanviettomahdollisuuksia ja mm. pleikkarin ja erilaisten lautapelin hankkiminen. Synapsin koneen syövereissä majailevan bitti-Ismon worms tiimin ja opiskelijoiden kukkaroiden takia RAY:n rahapelit

pysyvät kuitenkin kiellettynä Synapsin toimistolla, vaikka niitä kuinka toivottaisiin.

Nykyisellätoimistollatuleevapun jälkeenvuositäyteenjatoimistovastaava toivoo hartaasti, että tämä nykyinen toimisto pysyisi tällä paikalla ainakin seuraavan toimistovastaavan nousuun saakka. Omasta mielestäni nykyinen toimisto häviää entiselle Quantumissa sijainneelle toimistokopille kultaakin arvokkaamman vesihanan puuttumisen vuoksi, mutta kokoluokaltaan nykyinen toimisto on kolmesta näkemästäni toimistostamukavin.Perimätiedonmukaan vanhalla LT2:n kellaritoimistolla muinaiset synapsidit viettivät pilttivuoden rituaalinaan kokonaisen viikon punkkaamallasynapsin toimistollajatoimistovastaava ei nää estettä, etteikö tämä temppu voisi onnistua nykyisellä toimistolla akateemisen-hesen tarjoamien kulinarististen elämysten avustuksella. Terkuin, Toimistojohtaja

Synapsian valtakunnan nykyiset rajat ja läheiset sivistyneet valtakunnat

1-2

2-3

3-4

2012 Synapsian hallinto joutui väistymään kellarihuoneestaan (LT2 0.krs) barbaarien vallatessa LT2:n. Maita kutsutaan nykyään Agoraksi, jossa Riskia elää symbioosissa Digitian kanssa.

2015 samat barbaarit ryöväsivät Quantumin sydäntilat (Qua 2. krs) ja Synapsian hallinto jäi eristyksiin kaukaiselle saarelle (Qua 0. krs). Deltaania kukisti myöhemmin barbaarit.

2016 Synapsian onnistui rakentaa hallintonsa vahvasti omalle maalleen (Natura 3. krs) ja eristys päättyi. Kukoistakoon se nyt pitkään muuttumattomana!

A Vanhojen synapsijohtajien muistomerkki

B Eteläinen meri, josta ei nouse kalan kalaa, mutta se soveltuu peseytymiseen

Kallen tarina -

Vuoden synapsitulokas

Kalle Rankanen (ikä: tuntematon) tuli viime vuoden lopulla siihen tulokseen, että hän on opiskellut peruskursseja jo riittävän monta vuotta. Varissuon maisemat, mopoautolla ajelu ja nurkan takana polttaminen olivat niiiin nähtyjä juttuja, että oli aika hakeutua opiskelemaan yliopistoon.

Kalle pääsikin sisään syksyn erikoishaussa ja aloitti heti vuoden vaihteen jälkeen. Tiettävästi hän on ensimmäinen henkilö, joka on ikinä onnistunut edes osallistumaan moiseen hakuun. Synapsin jäsenyyden hän sai poikkeuksellisesti ilmaiseksi. Häntä säälittiin, koska Kela ei suostunut myöntämään hänel-

le opintotukea.

Kalle on ehtinyt tekemään jo ennätyksiä, sillä hän on viettänyt yli 2500 tuntia hengaten toimistolla pelkän kevätlukukauden aikana. Opiskelijoiden elämä on tullut hänelle tutuksi ja moni onkin avautunut hänen kuullen opintojen heikosta etenemisestä.

Kalle ei osaa arvioida kauanko hänellä menee 300 opintopisteen suorittamiseen, mutta kiire hänellä ei ainakaan ole valmistua. Hän keskittyy nyt lähinnä vapun viettoon. Kalle tulee mieluusti nukkumaan lusikkaan, jos joku päättää jäädä yöksi toimiston sohvalle!

Kallen vappupukeutumiseen kuuluu: synapsipaita, synapsihuivi, olkapoletteja, kypärä, ja miekka selässä. Näillä varusteilla ei mene enempää sormia nenään!

Vasemmalla Kalle tarkastaa Synapsin tiloja ensimmäistä kertaa. Jo silloin hän tiesi viihtyvänsä talossa. Ensi töikseen hän kiitti kyydistä. Kävelystä kun ei noilla lihaksilla olisi tullut mitään.

Tämä taideteos painatettiin SINUN jäsenmaksullasi! Kiitos!

(Kyllä, jutut olivat vähissä)

Laihosen lautapelinurkkaus

Koska tämä lehti vaati vielä täytettä, niin toimitus listaa seuraavaksi mielestään hyviä ja nopeita lautapelejä, jotka eivät ole vaikeita oppia, ja joita pelailemalla saa kesän sadepäivät kulumaan kuin siivillä!

Codenames

Sanapartyjoukkuepeli vähintään 4 pelaajalle. Keksitään yhteyksiä sanojen välille. Vaatii enemmän älyä kuin se ikivanha Alias…

Castles of mad king Ludwig

Mukava linnojen rakentelukilpailu. Pelissä on mielenkiintoinen markkinamekanismi. Pelinä paras 2 pelaajalla, ajanvietteenä 4 pelaajalla.

Patchwork - Tilkkutäkki

Kevyt kaksinpeli, jossa sovitellaan laattoja. Matematiikka ei ole mutkikasta ja parempi taktikko voittaa. Sopii hyvin vaikka pariskunnille.

Menolippu

Modernin lautapelaamisen junaklassikko. Viihdyttävää yhteyksien rakentelua. Saatavilla Euroopan kartalla. Sopii varmasti kaikille!

7 wonders

Pelissä valitaan yksitellen kortteja, joiden uskotaan olevan oman sivilisaation kannalta hyödyllisimpiä. Monta tietä voittoon, silti sopivan helppo!

Port Royal

Tässä täyskorttipelissä värvätään miehistöä satamasta. Pelissä riskinotolla on rooli. Pienellä pelaajamäärällä kannattaa asettaa isompi tavoitepisteraja.

The Resistance

Ison porukan peli, jossa arvotaan salaiset identiteetit ja yritetään päätellä, ketkä ovat ”pahiksia”. Pahikset yrittävät kusta muroihin paljastumatta. Dominion

Täyskorttipeli, jossa kasataan omaa pakkaa, joka toimii pisteiden ansaitsemiskoneistona. Järjetön määrä erilaisia peliasetelmia! Tutustu ellet jo ole.

”Oon niin kyllästyny

Opasta piltti läpi yliopiston sokkelosta! työntään aina ykköseen!” -Piltti pöytäcurlingissa

Helppo homma!

Mitä eroa on kamelilla ja luonnontieteiden opiskelijalla?

- Kameli voi olla kokonaisen viikon juomatta.

Miksi maisteri ei voi syödä suolakurkkuja?

- Pää ei mahdu purkkiin ja käsillä ei osaa tehdä mitään.

PirtuRoi ” T: Trokaava susikoira Argentiinasta

Harva pimpan parturoi kuin pampan

Humalantunnustus

Vappupastori: Eila Minihonka

”Aika tunnustaa yhteinen uskomme”

Minä uskon Humalaan

Känniin kaikkivaltaiseen

hilpeyden ja ilon tuojaan.

Ja väkevään Hiprakkaan

Humalan ainoaan poikaan

meidän Jurriimme

joka sikisi käyneestä juomasta syntyi Vahvasta Viinasta

kärsi kieltolain kurimuksen aikana.

Pullo avattiin, juotiin ja haudattiin.

Hän astui alas juottolaan nousi kolmantena päivänä darrassa tarttui kiinni tasoittaviin

ryömii Humalan, Kännin kaikkivaltaisen kämpän vessan lattialla ja on sieltä tuleva tuomitsemaan krapulaisia ja juoneita.

Ja Vahvaan Viinakseen

tämän yhteisen juomakunnan pyhään yhteyteen selvyyden anteeksiantamiseen humalatilan nousemiseen ja iankaikkiseen vappuun. Kippis

Kuin kaksi (2) marjaa!

Lauri Pulli

Ville Lehtonen

Biologian piltti Jo muutamannennen vuoden bilsari

Sadetta suojaan

Pehmoaikuisviihdenovelli vol. 2

Fantasia: Henni O. Kiimala

Kävelin pitkin Eerikinkatua tuona tummana kevätyönä, jona taivas oli asfalttiakin mustempi ja kolea ilma seisoi kuin kiinteänä katujen muodostamassa altaassa. Nimbostratuksen reuna oli työntymässä Turun ylle ja pidin pientä kiirettä matkallani, jotta vaivalla muotoilemani hiuspehko ei litistyisi pian alkavassa sateessa. Kaiken piti näet olla täydellistä.

En nimittäin ollut yksin ja viime seikkailustani oli jo kulunut aikaa.

Olin ennen saatille lähtöä viettänyt useamman minuuttiviisarin ympärikiepahduksen Vegasissa vain jutellen pöydän ääressä tälle nyt vieressäni hymyilevälle neitokaiselle, jonka poskipäät loistivat syklissä ohitettujen valotolppien kanssa. Olimme juoneet vain muutamat miedot ja olimme humaltuneet lähinnä siinä määrin, että itsevarmuus oli kohonnut kuin munkkitaikina ja emme kiinnittäneet erityistä huomiota illan viileyteen.

Pysähdyimme portille ja samassa ensimmäiset suuret sadepisarat tippuivat taivaalta. Jäimme katsomaan toisiamme silmiin eikä minulla ollut enää ajantajua. Oli vain hetki toisessa maailmankaikkeudessa, jonka jaoin hänen kanssaan.

Hän tarttui käteeni ja silitti hennosti kämmenselkääni kuin kiittääkseen illan seurasta. Koko kehoni värisi ajatuksesta nuolaista hänen huulilleen valunut sadepisara,

mutta en saanut itseäni tekemään sitä. Se tuntui sopimattomalta.

Hän kutsui minut asuntoonsa, sillä sade yltyi. En ollut varma, tapahtuiko tämä siksi, ettei hän halunnut minun kastuvan enempää. En voinut kuitenkaan välttyä siltä kiihottavalta ajatukselta, että mahdollisesti hän oli ajatellut kutsullaan jotain aivan muuta.

Hänen asuntonsa oli pieni yksiö, jota herkästi valaisi ikkunan läpi kadulta kajastava valo. Sateen äänet pystyi juuri ja juuri erottamaan. Istuuduin pedatun sängyn reunalle ja hän huuteli valaistusta keittiöstä, olinko nälkäinen. Vastasin, etten ollut. Todellisuudessa varmasti olin, mutta mieleni laukkasi villihevosen lailla jossain kaukana täältä.

Keittiön valot sammuivat ja hänen siluettinsa ilmestyi ikkunan edustalle. Pystyin vaivoin erottamaan hänen kasvonsa. Hän oli kaunis kuin ruusun nuppu ja huoneen hämärä loi hänelle täydellisen ympäristön. Huomasin sykkeeni kiihtyneen ja epätodellisuuden tunne sai minut vain tuijottamaan häntä ja punastumaan.

”Eivätkö sinun vaatteesi kastuneet?” Hän kysyi ja riisui omansa lattialle. En kyennyt enää vastaamaan. Hän otti askeleen lähemmäs ja minä puristin jäykistyneenä päiväpeittoa...

Miksikukaaneikertonut minulleopintojenaikana enempaatyottomyyskas-

sasta?

Teksti: Henri Annila

henri.annila@loimu.fi, 09 6226 8550

Otsikon kysymys on valitettava ote elävästä elämästä, jonka allekirjoittanut on kuullut liian usein. Vaikka Wappu onkin kansantarinoihin, omakohtaisiin kokemuksiin ja ikuisten opiskelijoiden kertomusten perusteella opiskelijoiden elämän kulta-aikaa., päättyy sekin lysti aikanaan. Silloin katseet pitää kääntää kohti kesää ja sen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia.

Kesätöiden kynnykselle on hyvä palauttaa mieleen työttömyyskassa-asiat. Työttömyyskassan kuulumalla vakuutat itsesi työttömyyden varalle. Toimintaidea on sama kuin kotivakuutuksen kanssa. Maksat tasaisin väliajoin pienen summan rahaa vakuutusyhtiölle eli työttömyyskassalle. Työttömyyskassa turvaavaa tulosi, jos työttömyys yllättää. Kun lohkaiset pienen osan vakaista tuloistasi, saat sillä varmuuden odottamattoman tilanteen varalle. Loimun opiskelijajäseneksi liittyessäsi voit liittyä samalla työttömyyskassaan. Voit liittyä työttömyyskassaan myös jälkikäteen täyttämällä uuden hakemuksen opiskelijajäseneksi. Liittyessäsi kassaan sinulla pitää olla voimassa oleva työsopimus tai varma tieto siitä, milloin työsuhteesi alkaa. Loimun jäsenet ovat vakuutettuja Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa. Kassaan liittymisestä voit ilmoittaa Loimuun etukäteen heti, kun tiedät minä päivänä työsuhteesi alkaa.

Milloinoletoikeutettuansiosidonnaiseenpaivarahaan?

Jotta olet oikeutettu ansiopäivärahaan, sinun täytyy täyttää työssäoloehto. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että sinun täytyy työskennellä kassaan liittymisen jälkeen opintojesi aikana yhteensä vähintään 26 viikkoa. Yksittäisetkin työviikot kerryttävät siis työssäoloehtoa. Työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa. Kuukausipalkan tulee olla alan työehtosopimuksen mukainen, tai vähintään 1 173 euroa kuukaudessa. Jos teet töitä osaaikaisella sopimuksella, suhteutetaan tuntipalkkasi täyteen kuukausipalkkaan, jota käytetään työssäoloehtoa tarkasteltaessa. Työssäoloehdon voi kerryttää täyteen jo opintojen aikana, jolloin olet oikeutettu parempaan toimeentuloon valmistumisen jälkeen, jos työttömyys pääsee yllättämään. Todennäköisin ajankohta lyhyelle työttömyysjaksolle on valmistumista seuraava vuosi, joten työssäoloehdon täyttäminen opintojen aikana on erittäin suositeltavaa! Loimun alojen opiskelijoiden keskiansiot kesällä 2015 olivat noin 2000 euroa kuukaudessa. Tällä tulotasolla ansiopäivärahaa saat noin 1200 euroa kuussa, joka on noin 500 euroa enemmän kuin Kelan 700 euron suuruinen peruspäiväraha. Loimuun ja työttömyyskassaan kuuluvan opiskelijajäsenen jäsenmaksu on 99 euroa vuodessa, joten jäsenmaksut kuittaantuvat melko nopeasti takaisin jo lyhyen työttömyysjakson kautta. Ja jos taas työtilanteesi pysyy hyvänä, ei tuo 99 euroa vuodessa ole kovin suuri menoerä tuloistasi.

Kirjoittaja on Loimun opiskelija-asiamies, joka on kuullut liian usein vastavalmistuneiden ja nuorten asiantuntijoiden sanovan, ettei työttömyyskassan tärkeyttä korostettu heille opintojen aikana tarpeeksi.

Valitukset, palautteet ja syytteet voi osoittaa helposti ympyröimällä ongelmakohdan ja viemällä tämän lehden kokonaisuudessaan lähimpään postilaatikkoon. Toimitus ei vastaa hukkuneista lehdistä tai muista postin kanssa ilmenevistä ongelmatilanteista.

Naantali

Filosofi sillan alla maksaa postimaksun

Papan Muistelmat Paperisilppuri

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook