Faabeli. Vertauskuvallinen, yleensä moraalisen opetuksen sisältävä kertomus ihmisistä ja yhteiskunnasta. Se on usein puettu eläinsadun muotoon, jossa eläimille tai kasveille on annettu inhimillisiä piirteitä. Lähde Wikipedia. Kevään Faabelin sisältö voisi siis olla tämän näköinen; Maija Mehiläinen maisterinpapereiden jälkeen s. 36. Utö varpushaukan silmin s. 22. Peukaloisen retket kiharatukkaisten poikien, sekä ranskalaisten korkojen luokse s. 26 ja Ruma ankanpoikanen vuosijuhlissa s. 18.
Opetuksista en tiedä, mutta tuhtia luettavaa on joka tapauksessa tarjolla. Tämän kevään Faabeliin onkin koottu koko joukko synapsilaisia askarruttavia juttuja. Sensein CVklinikasta voi vielä olla hyötyä viime tipan kesätyönhakijoille ja pilttejä varmasti askarruttaa tulevan
Pääkirjoitus
alansa työllisyystilanne. Kaikkien opiskelijoiden on myös tärkeää tietää miten opiskelijat saavat äänensä kuuluviin yliopistomaailman hierarkioissa. Yksi hyvä keino on täyttää laitoksien lukuvuosikyselyt. Kyselyjen kautta palautetta saa annettua niin opetuksesta kuin opetustiloistakin. Vielä paremmin pystyt vaikuttamaan, kun osallistut laitoksien lukuvuosikyselyjen tuloksien palautekeskusteluihin. Sekä maantieteen että biologian laitokset järjestävät palautekeskustelut joka kevät. Osallistumalla aktiivisesti keskusteluun tai edes tulemalla paikan päälle, osoitat opetushenkilökunnalle, että myös me opiskelijat haluamme parantaa laitoksiamme. On siis turha vikistä luennoilla paskoista luennoitsijoista tai tunkkaisista huoneista, kun voit tehdä sen suoraan näistä asioista vastaaville henkilöille. Meidän opiskelijoiden vuoksi keskustelutilaisuuksia järjestetään.
SYNAPSIN
LAULUKIRJA!
SAATAVILLA
No mutta, jottei juttu menisi pelkäksi saarnaamiseksi, löytyy kevään faabelista vähemmän moraalistakin juttua. Ketutuspalstalta (alkaen sivulta 24) sekä Nyt saa kysyä? (sivu 4) pääset sukeltamaan synapsilaisten harmaaseen arkeen sekä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Toivotankin hyviä lukuhetkiä kevään Faabelin parissa.
LEHDEN SISÄLTÖ:
2 Pääkirjoitus
4 Nyt saa kysyä - mantsa-Laura ja bilsa-Lauri vastaavat synapsilaisia askarruttaviin kysymyksiin
6 Wanted! Vuoden 2008 Synapsin hallitus ja toimihenkilöt
12 Sammonmalja
13 Kauhutarinoita - Killer squirrels from hell
13 Kuin kaksi marjaa I
14 Harjoittelumanifesti
15 Hybridin hallitus esittäytyy
17 Synapsin syksy: Kaikki mitä sinun tulee tietää tulevasta syksystä
18 Synapsi 45 v. - Vuosijuhlien emäntä kertoo, miten juhlista tehtiin totta. Vuosijuhlat myös piltin näkökulmasta
22 Utö, Itämeren silmä - Synapsin kevätretki ulkosaaristoon
Faabeli on Turun yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijoiden ainejärjestön Synapsi ry:n julkaisu. Lehti ilmestyy lukuvuoden aikana kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä.
Osoite: Synapsi ry, biologian laitos, 20014 Turun Yliopisto
Valokuvat: Jonna Sinkkonen, Sini Tuomola, Jaakko Ilvonen, Jenni Mäki-Jouppila, Jenny Siimes, Kukka Kyrö, Olli Kannaste, Laura Vainio
sisältää mm. ikivihreitä hittejä sekä mahtavia juomalauluja
24 No mikä V******A!?! Faabelin uusi palsta synapsilaisia ketuttavista asioista
24 Sensein CV-klinikka
25 Tukea ja turvaa ammattiliitostaYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry esittäytyy
26 Kangasnenäliinojen, kiharatukkaisten poikien ja ranskalaisten korkojen maa - Synapsin kirjeenvaihtajan Jenni Mäki-Jouppilan reportaasi Ranskasta
28 Vappuna tapahtuu
30 Miten yhdistää tutkijan työ ja vapaa-aika? Haastattelu kahden tutkijan työstä ja elämästä sen ympärillä
32 Bita - Biologien tapaaminen Joensuussa
34 Mitä maisterinpapereiden jälkeen? Rekrypalvelujen Mikko Siitosen haastattelu biologien työllistymisestä. Vastavalmistuneet maisterit työelämässä
36 Kuin kaksi marjaa II
Toimitus ja avustajat: Mirkka Heinonen, Maija Holma, Olli Jakobsson, Iiris Kallajoki, Kalle Laitila, Teemu Makkonen, Jenni Mäki-Jouppila, Mikko Peltoniemi, Lauri Rantanen, Jenny Siimes, Janina Stauffer, Laura Vainio
Kannen kuvat: Jonna Sinkkonen
Levikki: 160
Paino: Uniprint
Kiitokset: Jaakko Ilvoselle teknisestä tuesta, kahvista, neuvoista, tietokoneen lainaamisesta, keskiyöllä tehdystä viimeistelystä sekä kaikille, jotka osallistuivat lehden tekemiseen.
Jonna, toinen Faabelin päätoimittajista
NYT SAA KYSYÄ?
Mantsa-Laura ja bilsa-Lauri vastaavat
synapsilaisia askarruttaviin kysymyksiin
Laura vastaa bilsalaisten kysymyksiin
Kuinka voimakkaita maanjäristyksiä Suomessa voi esiintyä? Entä Euroopassa? Voiko ilmastonmuutos vaikuttaa maanjäristyksiin?
Suomessa maanjäristykset ovat yleensä n. 2-4 richterin asteikolla ja liittyvät lähinnä maankohoamiseen. EteläEuroopassa jyrisee ja ryskyy hieman tiheämmin ja kovemmalla volyymillä. Kreikassa ja Turkissa on mitattu jopa yli 8 richterin asteikolla täriseviä maanjärityksiä. Välimeren seutuvilla Euraasian ja Afrikan laatta liukuvat toisiaan vasten ilman rakkauden lubrikanttivoitelua, ilmankos siis välillä vähän pärisee.
Miten ne mannerliikunnat nyt meni, miten sen Atlantiksen kävi; totta vai tarua?
kävi Atlantiksen? Ehkä Saikkonen ja Jakobsson pistivät paikan skebeliksi?
Mitä tekee valmistunut mantsalainen, joka ei opeta eikä nauti kelan etuuksista?
Nauttii elämästä. Vapaaherran tai -rouvan elämään voi kuulua karttahommia tahi peräti kenttäduuneja. Joku ilmoitus etsi rivakkaa tutkimusassistenttiä painamaan kairaa mättääseen. Harmi, että sain jo muualta kesätöitä.
Janinan tutkimukset
Kumpi on pidempi matka kiertää Tuomiokirkko matkalla yliopistolle?
Suojatien reunasta Henrikinkadun alkuun, jossa mukulakivetys loppuu:joenpuolelta 300m, Hämeenkadun puolelta 290m.
Miten meni mannerliikunnat, olisit pliis vähän selventänyt kysymystä. Mutta siis, mannerliikunnot saavat energiansa maapallon alemmissa kerroksissa tapahtuvissa konvektiovirtauksissa. Konvektiovirtaukset ovat sulan aineksen liikettä maapallon vaippakerroksessa.
Miten
Miksi mantsalaisilla on niin huono yhteishenki?
Huono yhteishenki? Mitä tarkoitat kysymyksellä? Sitäkö että maantieteilijät osallistuvat synapsin toimintaan biologeja vajavaisemmin vai oletko huolissasi siitä, että yhteinen tekemisen henki puuttuu? Tähän en osaa valitettavasti vastata, vaikka monta vuotta samaa oon miettinyt. En nimittäisi ilmiötä huonoksi yhteishengeksi, mutta empiirisen havainnoinnin perusteella voin olettaa maantieteilijöiden laajasti hakevan sosiaalisia haasteita jostain muualta kuin synapsilaisten parista - ehkä.
Pariutuvatko mantsalaiset mielummin keskenään, bilsalaisten kanssa vai ulkopuolisten kanssa?
Ulkopuolisten, mieluiten geologien kanssa. Mantsalaisen rakkaus ei karttaa tahi sijaintia katso.
Miksi silloin sataa lunta, kun ilma on niin lämmin, että se sulaa heti pois?
Ilma ei ole lämmin, mutta maa on ja siksi lumi sulaa heti pois.
Miksi maapallon korkein kohta on 8,8 km korkea, mutta Marsin Mt.Olympus on 25 km korkea?
Ööö, Marssin olot ovat staattisemmat, eikä näin rapautuminen ole täten yhtä voimakasta mitä planeetta maassa?
Miksi suossa kävellessä kuuluu ”lurps, lurps”?
Paksu turvekerrostuma syö mukavasti tredikkäät Hai-saappaat ja muodostaa niellessään lurps lurps-äänen.
Miksi suohon uppoaa niin helposti?
Maan vetovoima vetää suollaseisojaa puoleensa. Myös suollaseisojan massa vaikuttaa uppoamisnopeuteen. Suollakävelijän nyrkkisääntö onkin ”mättäältä mättäälle”, näin estetään uppoaminen.
Miksi ei voi syntyä enää uusia isoja öljy-, maakaasu-, ja hiiliesiintymiä?
Voihan, mutta vaatihaan toi aikaa. Uusia öljy, kaasu ja hiiliesiintymiä tuskin enää syntynee, sillä väestönkasvu ja talouskasvu vaativat energiaa ja resursseja.
Lauri vastaa mantsalaisten kysymyksiin
Miksi kivespussiin kasvaa karvapeite?
–Mr. Ballstein
Varmaa tietoa häpykarvoituksen perimmäisestä funktiosta ei ole, mutta niiden tarkoituksen uskotaan liittyvän feromoneihin ja niiden leviämiseen. Toisaalta nykypäivänä vaatteiden vuoksi seksuaaliset tuoksut pilaantuvat, josta seuraa pallihien tunkkainen döfis.
Aina puhutaan Lubus lubuksesta, mutta onko sellaista oikeasti olemassa?
Kyseessä lienee eläinystävästämme susi (Canis lupus lupus), jolle on tapahtunut pistemutaatio kirjoitusasua koodaavan kromosomin p-geenin lokuksessa. Mutaation seurauksena villityypin (p) alleeli on muuttunut uudeksi (b) tyypin alleeliksi.
Miten kukot ja kanat parittelee? Jos kana munii n. 1 munan/d eli n. 360munaa/vuosi, niin paritteleeko kukot 360 kertaa vuodessa?
Parittelun alussa kukko kiertelee kanaa muutamia kertoja toinen siipi maata laahaten ja tarttuu lopulta kanaa niskasta, laskee pyrstönsä kanan pyrstöön kiinni, tasapainottelee siipiään räpyttelemällä ja hinkuttelee kloaakkiaan (yhteissuoli johon virtsa- ja sukusolutiehyet avautuvat) kanan kloaakkia vasten, jolloin sperman siirtyminen kukosta kanaan tapahtuu. Koko akti kestää alle 15 sekuntia ”Ram-bam-thank-you-ma’am!” Kana kykenee varastoimaan kukon spermaa ns. spermasäiliöihin joista naaras
pystyy hedelmöittämään munasoluja vielä noin kuukauden jälkeen parittelusta. Kana kykenee munimaan n. 25 tunnin välein, joten teoreettinen maksimi kanan vuotuiselle munatuotolle on n. 346. Käytännössä kuitenkin kanat munivat vuodessa maksimissaan arviolta 270 munaa jolloin kukot saisivat pesää minimissään 9 kertaa vuodessa, olettaen että kaikki munitut munat olisivat hedelmöittyneitä ja kanoja vain yksi. Kukkojen ikäväksi kanat kykenevät kuitenkin munimaan myös hedelmöittymättömiä munia, joten munien tuotanto ei ole laisinkaan riippuvainen kukkojen suorituskyvystä.
jossa delfiinit työntävät selkäevänsä toistensa genitaaleihin ja muodostavat jopa eräänlaisia orgioita näissä merkeissä. Tunteepa tiede myös tapauksen, jossa piikkisikanaaras käytti keppiä vibraattorina, pitäen etukäpälillään puutikkua römpsänsdörffiään vasten ja kävelevän ympäriinsä kepin täristessä sen laahatessa maata.
Miksi palanut iho on niin kauhean näköistä?
Miksi muuli ei voi lisääntyä?
Muuli on aasin ja hevosen risteymä. Hevosella on 64 ja aasilla 62 kromosomia, muulilla puolestaan 63 kromosomin sekoitus aasin ja hevosenkromosomeja. Lisäksi aasin ja hevosen kromosomit eroavat toisistaan rakenteellisesti. Tästä johtuen muulin kromosomien pariutuminen kusee ja alkionmuodostus epäonnistuu. Toisaalta myöskin dokumentoituja tapauksia lisääntymiskykyisistä muuleista tunnetaan.
Miksi ainoastaan ihmiset ja apinat pystyvät nauttimaan seksistä?
Nautinnon ja muiden tunteiden tutkiminen ja toteaminen tieteellisesti on tunnetusti hankalaa johtuen konseptin vaikeasta määrittelystä. Mikäli rajataan seksistä nauttivat eläinlajit pelkästään sen perusteella harrastavatko ne seksiä muussakin kuin lisääntymistarkoituksessa, voitaneen raja vetää nisäkkäisiin. Esimerkkinä mainittakoon eräillä delfiineillä havaittu ns. ”wuzzle”,
Kyky tunnistaa sairas yksilö terveestä visuaalisten signaalien avulla on evolutiiviselta näkökannalta hyvin kannattavaa. Ulkonäkö ilmentää hyvin yksilön kelpoisuutta ja epämuodostuneiden yksilöiden välttely lisää omia eliinjäämismahdollisuuksia vähentämällä tautien tartunnan vaaraa. Karkeasti sanottuna palanut iho näyttää meistä rumalta, koska esi-isistämme ne joista ihon epämuodostumat näyttivät rumalta saivat enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, kuin ne jotka pitivät niitä seksikkäinä.
Tuleeko muille krapula kuin ihmisille?
Krapula on fysiologinen tila, jonka kemiallinen perussyy on alkoholin hapettuminen elimistössä asetaldehydiksi ja edelleen etikkahapoksi. Elimistön hajottaessa alkoholia, seuraa elimistön väliaikainen kuivuminen ja hypoglykemia. Koska varsinkaan eri nisäkäslajien fysiologiat eivät poikkea toisistaan alkoholin hajotuksen suhteen juurikaan, voidaan krapulan sanoa olevan melko yleinen ilmiö.
Miksi darrassa tulee joskus hiki?
Why does the sun come up? Or are the stars just pinholes in the curtain of night? Who knows Highlander?
Mistä sais kesätöitä?
TIIMI: LAURA VAINIO
LAURI RANTANEN JANINA STAUFFER
WANTED!!!
SYNAPSIN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2008
1. Vastuualue?
2. Kerro jotain, mitä muut eivät sinusta tiedä.
3. Kerro mielikuvitusystävästäsi?
4. Kummallisin paikka, jossa sanoit “uuh, aah...”?
5. Näin muut kuvailevat...
Maija Holma
1.Varapuheenjohtaja ja tuutorvastaava
2.Olen huulirasva-addikti.
3.Sen nimi oli Pälvi ja se asui pilven päällä. En ole kuullut Pälvistä moneen vuoteen, mikä on suuri harmi. Ehkä sillä on jo perhe ja siksi kova kiire.
4.Konneveden tutkimusaseman nuotiopaikka, jossa eräs tutkija puhdisti polveeni tullutta haavaa.
3.Nainen, seksikäs, usein unissani. Pituus tuntematon, iso kiinteä pylly, osaa taiteilla ilmapalloista pieniä eläimiä.
4.Takapihalla (Espoossa vanhempien luona) pyykkinarujen alla betonilaattojen päällä maaten. Kesällä.
Märkänä. Vedestä.
5. kyselykone, fabioletti, kikkarat, budi, pulisongit, Rudi Völler, suloinen, nuori, nappisilmät, söpö, poliisi keskeyttää jatkot = hyvä naapuri, tykkää blondeista
2.(Tämän kyllä tietää ainakin kaksi läsnäolijaa) Bongailen autojen rekkareita 999-1. Seuraava 604.
3.Sellainen, joka tuo mulle postiluukusta munkkia ja kaljaa. Vanhempi nainen varmaankin.
4.Unessa, jossa istuin Arnold Schwarzeneggerin kanssa nuotion äärellä.
5. tasapainoinen, proge, ryijy, parta, rauhallinen, raivo, eläinhössöviha, viive, imitaattori, äreä, tosikko, Mitä tapahtuu..?, välikommentti, tyyntä myrskyn edessä
Laura Elina Vainio
1.Retkeilyt ja ekskursiot.
2.Kun synnyin nenäni vinossa ja lääkäri joutui laittamaan sen suoraan erikoisella nenänsuoristinraudalla. Siksi minusta ei koskaan tullut huippumallia, koska kaikissa kuvissa nenäni on aina muutaman millin vinossa.
3.Hänen nimensä on Hemmo Pääkkönen. Hän vie minut elokuviin, treffeille ja syömään. Ostaa kukkia ja siivoaa ja asentaa lamppuja ja on ihana. Ja näyttää vähän Jude Law'lta ja joskus Gael Carcia Bernalilta tai Juha Veijoselta...riippuu millä tuulella olen.
4.En missään. Sanon aina "iiiiiih, uuh, aiiiih...."
5. teltta, törkeet silmät, nauru, helposti lähestyttävä, heitto-olkapää, facebook
Jonna Maaret Sinkkonen
1.Toinen Faabelin päätoimittajista
2.Saatan joskus olla ujo
3.Öisin kaatelee tauluja ja rändomisti laittaa TV:n päälle
4.Risujen päällä pienessä sateessa...
5. korvikset, pirtsakka, tomera, topakka, vittu!, suora, vaihteleva, takapiru, lentoemäntä, ex-pj, ahkera, tyyli, kova ääni, ari = hot
1.Faabelin toinen päätoimittaja
2.Katselen edelleen ihaillen tarrakokoelmiani.
3.Lapsuudessa kuivurissa asui pieniä kilpikonnia, jotka eivät vaan ikinä tulleet esiin silloin, kun olisin halunnut näyttää ne kavereille...
2.Harrastan tiger-pumpingia, maallikkotermein peniksen venytystä. Kotikomerosta löytyy jos jonkinlaista painoa ja punnusta, pumppua ja pilleriä. Kaikkea ruuvipenkistä poronsarvijauheeseen.
3.Amerikan serkku, iso lihaksikas. Pitää kiusaavat veljet ja naapurin pojat loitolla. < 7v Lare-pojasta.
2.Hei mä kerroin jo viime kevään Faabelissa sen kumiankka/taskulaskin/miesten kalsarit homman jo. Okei, kerrotaan sitten vielä, että kumiankan ja taskulaskimen lisäksi siellä etumuksessa on myös kännykkä...
3.Kenestä niistä? Mun ympärillä on hirmu paljon populaa, joita kukaan muu ei näe.
4.Raatoaämpärin ääressä kaatopaikalla kesällä..
Mikko Ellmén
1.Tiedotus- ja postivaava.
Maija Laaksonen
1. mantsan kopo varahenkilö tai jotain sinne päin
2. Poltan popparit mikrossa tahallani.
3. Se on Simo Sottapytty joka sotkee mun putipuhtaan kodin ja jonka jälkiä saa siivota päivästä toiseen... Itsehän en sotke!
3. Tässä on kyllä semmoinen ongelma, että jos kerron vaan yhdestä niin ne 18 ja kolmasosa muuta voi loukkaantua hieman. No sen verran kykenen paljastamaan, että miun suosikki on ehkä Lilleri Laakamerimyyriäinen.
4. Kai se oli kun Lillerin kanssa tongittiin tryffeleitä eräänki Ension petuniaviljelmästä
5. pieni, vihreä, hippi, luomu, letti, metsä, huovutus, tomera, norjan sopulit
4.Puntti, sali, gymi, pöhkö,juro, äijä, mies, testosteroni, lihas, keho, haba, äbsit, ”Ai mikä maili, mitämissä? Aijaa, mä varmaan deletoin sen lukematta.”
1. OTTELU
Kevät tuli ja taas oli Synapsin joukkueen aika osallistua jokavuotiseen Sammonmaljan sählyturnaukseen, missä eri ainejärjestöt ottavat mittaa toisistaan. Turnauksessa jokaisessa lohkossa pelattiin neljän joukkueen yksinkertainen sarja ja lohkon kaksi parasta eteni taisteluun mitaleista ja kaksi viimeistä joutui pelaamaan heikommista sijoista.
Lohkovaiheen ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui psykologian opiskelijoiden joukkue Rabidos Libidos. Synapsin pelaajia saapui paikalle kiitettävästi sekä myös muutama ulkomaanvahvistus oli mukana kokoonpanossa. Kovan liikkeen ja tiiviin joukkuepelaamisen ansiosta otimme ottelun heti alusta alkaen haltuun el presidente Ilvosen hämmentävän tarkkojen kaukolaukausten siivittelemänä.
Pelin edetessä Synapsin ote ottelusta vahvistui leveän materiaalin mahdollistaman murskaavan juoksuvoiman ansiosta. Viimeinen silaus vastustajan murtumises-
Teksti: Olli
Jakobsson ja Kalle Laitila
häkeltyi Nikkasen mesoamisesta niin, että ei edes uskaltanut ajaa tätä kentältä.
3. OTTELU Lohkovaiheen kolmannessa ja viimeisessä ottelussa oli paljon pelissä kun vastaan asettui poliittisen historian opiskelijoiden joukkue P-Klubi. Valitettavasti vain viisi Synapsilaista pääsi paikalle pelaamaan ja se näkyi suorituksessamme. P-Klubi hallitsi ottelua suvereenisti alusta loppuun saakka heidän pallonhallinnan ollessa taidokasta sekä viimeistelyn tehokasta. Synapsin joukkueelle laitettiinkin jauhot suuhun heti pelin ensiminuuteista asti ja ilmassa oli jo epätoivon
Ensimmäisen ottelu: voittajien on helppo hymyillä. Takarivissä vasemmalta: Sampsa Hämäläinen (CAN), Olli Jakobsson, Kaspar Wetter (CH), Juha Leino, Samuel Ranta-Aho, Kalle Laitila, Tuomas Huokko, Mikko Nikkanen. Edessä Jaakko ”Kanuuna” Ilvonen.
sa oli henkinen sodankäynti sekä vastustajaa että sympaattista tuomarityttöä
2. OTTELU
Synapsin toinen koitos Sammonmaljan sählyturnauksessa käytiin tiistaina 4.3. klo 14:30. Synapsi sai kaivatun savolaismaestron Ossi Karvosen mukaan tähän otteluun. Karvonen muodostikin yhdessä tanskalaisvahvistus Casparin kanssa sangen liukkaan ja dynaamisen parivaljakon. Kaksikko juonikin monia maukkaita kuvioita, joista hyvin usea päätyi myös verkon perukoille.
Vastuksena oli ennakkoon pahimmaksi alkusarjavastukseksi povattu SBS Cremaster, ja sellaiseksi se osoittautuikin. Ensimmäisellä puoliajalla Synapsi taisteli tiukasti ärhäköitä kauppislaisia(?) vastaan, mutta Cremaster hankkiutui kuitenkin nopeasti useamman maalin johtoon. Cremaster laukoi lähes joka paikasta saaden useita helppoja räkämaaleja. Tauolle mentäessä tilanne oli Cremasterille noin 8-4.
Toisella puoliajalla maaleja ladottiinkin tasaiseen tahtiin. Synapsi taisi päästä jopa kahden maalin päähän, mutta sitten iski jälleen Cremaster viileällä kliinisyydellä. Harmittavasti tämä toinen alkusarjaottelu oli ainoa, missä Synapsilla oli käytettävinään sekä Karvonen että Caspar. Heidän voimiaan olisi tarvittu myös viimeisessä pelissä, jossa Synapsilla oli ennakkosuosikin asema, mutta jossa jouduttiin nöyrtymään murskaavasti miesvajeen johdosta.
Allekirjoittanut ei päässyt ylärimaa lähemmäs börsaa. Rimasta kimmonneen paluupallon tosin toimitti tolppien väliin kokenut Ritari Punaparta Mikko Nikkanen entisen kisällin varmuudella. Nikkanen hoiti leiviskänsä myös verbaalisen möyhennöksen saralla. Pelin lopussa Nikkanen huusi protestoinnillaan tuomarin täysin suohon. Epävarman oloinen pillipiipari joutui toistamaan tuomionsa 5-6 kertaa, ennen kuin muut pelaajat saivat hänestä selvää. Tuomari
hajua. Tähän ei edes Nikkanen kyennyt psykologisesti vastaamaan ja vasta kun Timo-Tapio saapui yleisöön huutelemaan provosoivia lausahduksia, heräsi Nikkanenkin kunnolla mukaan henkisen puolen taistoon. Valitettavasti tämä oli liian myöhäistä ja muutamista onnistumisista huolimatta loppulukemat olivat karut 6-16. Pelin jälkeen turhautumista purettiin äkillisesti suuntaan jos toiseenkin, mutta häviön katkera maku huuhdottiin pois illalla mallasjuoman avulla.
Tappio kolmannessa ottelussa tiputti joukkueemme lohkon kolmannelle sijalle ja särki samalla unelmat mital-
ipeleihin pääsystä. Synapsin ottelut kuitenkin jatkuivat taistelussa sijoista 13-19. Ensimmäinen jatkopeli hoidettiin kotiin komealla 16-10 voitolla ASSjoukkueesta (!). Viimeisessä ottelussa vastaan tuli Statistiikka josta otettu murskaava 26-10 voitto takasi Synapsille 13. sijan turnauksessa. Ensi vuodelle jäi siis parannettavaa. Ei muuta kun päät pystyyn ja takaisin treenailemaan!
Killer squirrels from hell
Näin ne taas. Ne oli siinä puussa. Ihan mun vieressä. Miten ne pääsi tänne? Seurasko ne mua? Ne kattoo mua. Ne tietää että mä pelkään niitä. Miks toi mummo voi seistä noin lähellä niitä. No nyt se mummo sanoo jotain: ”Katos tyttö oravan poikia. Ne tuolta kattelevat joskos miulla ois jotain annettavaa niille”. Mitä? Eks sä mummo tajuu, että ne on pahoja. PA-
HOJA! Ne puree sormet poikki ja jahtaa vauvoja lastenrattaista. Niin mulle on kerrottu. Miks toi mummo ei tajuu. No nyt tuolta tulee päiväkotilapsia. Menkää pois. Älkää tulko tänne. Ne on tuolla puussa ja ne on oottanu teitä. Älkää tulko tänne! No nyt ne lapset tulee.
Ei ne lapset pelänny. Miks ne lapset ei pelänny? Vaikka ne osottelikin niitä pikku sormillaan. Miks ne ei syöny niitä lapsia. Nyt mä lähen. Ennen ku ne syö mut. Mä meen tonne toiselle puulle.
Mitä helvettiä. Mikä vittu mun niskassa on? Käpy. Ei saatana. Ne seuras mua. Ne taas seuras mua. Mä oon ihan niin ku en oliskaan. Mä peräännyn ja katon niitä silmiin. Niin ne tekee karhuillekkin. Tai hirville. Niin mua on neuvottu. Puuhun mä en ainakaan kiipee. No nyt mä peräännyn. Koht mä lähen juoksee. Nyt mä lähen. Mä juoksen! MÄ JUOKSEN! JUOKSEN! Äkkiä pois. Pois täältä himaan. Mä pelkään niitä.
KUIN KAKSI MARJAA I
Jos palkkana on banaani, töihin menee vain apina? Akavalaisten liittojen kampanja harjoitteluasioiden parantamiseksi haluaa herättää jokaisen yliopistoopiskelijan pohtimaan ehtoja, joilla menee töihin.
Töiden tekeminen ilmaiseksi tai alipalkattuna on akateemisessa maailmassa harmittavan yleistä. Kesätöissä, lukukausien aikaisissa töissä, yliopiston tukemassa harjoittelussa, graduprojektissa, jatko-opiskelijana ja vielä tohtorinakin, moni luonnontieteilijä myy itsensä ja työpanoksensa liian halvalla ja huonoilla ehdoilla. Lisäksi on hyvin yleistä tehdä joka päivä vähän ylitöitä saamatta ja pyytämättä siitä korvauksia. Ei pitäisi.
Miksi akateemisesti koulutetut ovat usein kaikkein huonoimpia pitämään kiinni omista eduistaan työelämässä? Miten meistä opiskelijoista tuli näin nöyriä, kilttejä ja vaatimattomia? Teemme haastaviakin töitä usein ilmaiseksi, ja siedämme kiltisti mitä tahansa kuvitellessamme sen parantavan urakehitystä ja pääsyä mielenkiintoisempiin tehtäviin. Eihän työelämä näin toimi. Moni haaveilee kunnon palkasta ja riittävästä vapaa-ajasta, mutta ei tee asialle mitään. Liika kiltteys kostautuu ja huonojen työolojen ja palkkojen kierre jatkuu.
Akavalaiset ammattiliitot, LAL ja YKL eturivissä, ovat aloittaneet tänä keväänä kampanjan harjoitteluasioiden parantamiseksi. Kampanjan kohteena ovat niin opiskelijat kuin harjoitteluja koordinoiva henkilöstökin. Myös työnantajia herätellään heidän velvollisuuksis-taan.
Yliopiston tukema harjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen oman alan työkokemus. Harjoittelujaksosta kannattaakin ottaa kaikki irti, myös palkka! Yliopiston antama tuki on niin pieni, että on syytä neuvotella työnantajan kanssa reilusta palkasta. Opiskelijana sinun on syytä olla tietoinen
omista velvollisuuksistasi, mutta myös oikeuksistasi harjoittelun aikana. Velvollisuutesi on kertoa ongelmista heti, jotta niihin voidaan puuttua.
Harjoittelu on ohjattua oman alan työskentelyä
Jos olet harjoittelijana, sinulla pitää olla ohjaaja, joka on myös tavoitettavissa. Jos työtehtäväsi ovat itsenäisiä ja vastuullisia, palkkauksenkin pitäisi olla sen mukaista. Harjoittelija ei ole kesälomasijainen! Sovi ennen harjoittelun tai kesätyön alkua työtehtävistäsi ja palkkauksestasi. Monella alalla on työehtosopimus, jossa määritetään minimipalkka. Myös harjoitteluajaksi kannattaa aina tehdä työsopimus. Työelämään liittyvistä asioista kannattaa ottaa selvää jo ennen harjoittelun alkua. Apua saat ammattiliitostasi.
Jos harjoittelusi on palkatonta, pidä kiinni siitä, ettet toimi sijaisena vaan harjoittelijana. Palkaton harjoittelu on luonteeltaan työhön tutustumista. Siksi se ei voi sisältää vaativia ja itsenäisesti suoritettavia työtehtäviä, vaan harjoittelija tutustuu työhön ohjaajan opastuksella ja työtä seuraamalla.
Lue harjoittelun ja kesätyön eroista www.harjoittelumanifesti.fi
Ilmianna hyvä kesätyönantaja: www.akava.fi
Jaana Saarni ja Juha Vauhkonen
Kirjoittajat kantavat työkseen huolta biologian opiskelijoiden työelämäasioista.
Hybridin hallitus esittäytyy:
Taas on tullut aika esitellä tiedekunnan etu- ja yhteistyöjärjestö Hybridi ry, joka riviopiskelijalle tarkoittaa Syys- ja VappuStartteja. Joku saattaa lisäksi osata yhdistää Hybridin Liukuvaa Laskiaiseen, joka tänä vuonna kasvatti suosiotaan entisestään. Olympiavuoden kunniaksi TiedekuntaOlympilaisten palkintopokaali on uusittu päihittämään Pekingin olympialaisten säälittävät mitalit.
Laadukkaan vapaa-ajantoiminnan ohella Hybridi kunnostautuu peräti kahdella koulutuspoliittisella vastaavalla; vuoden alussa järjestö sai vihdoin ulos ensimmäisen version järjestön edunvalvontastrategiasta, jota on menestyksekkäästi puuhattu järjestön perustamisesta alkaen. Osana kesällä tapahtuvaa nettisivujen uudistusta, sivuille on jatkossa tarkoitus kerätä ajankohtaisia tiedekunnan ja yliopiston koulutuspoliittisia uutisia maalaisjärjellä ymmärrettävään muotoon.
Tälle kaudelle lanseerattu toiminnan kehittämisen koordinaattori ohjaa omalta osaltaan toimintaa uusille, ennennäkemättömille urille. Osana tätä toiminnan kehittämistä on edellä mainittu nettisivujen aktivointi, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenistölle sellaista sisältöä, että sivuilla kannattaa oikeasti käydä. Kesän aikana sivuille ilmaantuu mm. ainejärjestöjen tapahtumakalenteri, josta voi tarkastaa tulevan syksyn parhaat bilepäivät.
Hallituskyselyssä pureuduttiin perimmäisiin syihin Hybridissä toimimisen takana sekä synkkään menneisyyteen: mitä meistä kaikista piti tulla, ja mihin onkaan nyt päädytty.
Joukkoamme johtaa: Puheenjohtaja Antti Heikkonen
Kolmatta vuotta Hybridissä toimiva Antti on jo kokemuksensakin perusteella erinomainen puheenjohtaja tämän vuoden varsin ”tuoreelle” hallitukselle. Hybridin lisäksi järjestötaustaan kuuluu vuosi Asteriskien hallituksessa sekä toista vuotta jatkuva puheenjohtajapesti Akateemisessa Aurajokilaivuriyhdistyksessä. Opiskelut tietotekniikan di:ksi sujuvat kaiken ohella, hitaasti mutta varmasti. Kysymykseen mitä Antti tekisi saadessaan määrättömästi rahaa, vastaus kuuluu: ”Ostaisin Hybridille toimiston.” Kannatetaan! Kenties sieltä vuonna x tulevasta uudesta yo-talosta sitten?
Muita hallituslaisia pyydettiin nimeämään joku aikamme suurista johtajista jota Antti muistuttaa. Vastaukset vaihtelivat Matti Vanhasesta
ja Martti Ahtisaaresta niin Bill Clintoniin kuin Arnold Schwarzeneggeriinkin. Piilevää voimaa, rauhallisuutta ja järkevää päätöksentekoa siis löytyy. Pakko on kuitenkin mainita, että Antilla on naisasioiden suhteen käynyt huomattavasti parempi tuuri kuin Vanhasella…
Puheenjohtajan terveiset kanssaopiskelijoille kuuluivat seuraavasti: ”Muistakaa ottaa opiskeluajasta kaikki irti, se on kuitenkin elämän parasta aikaa!”
Antin aisaparina hallituksessa toimii: Varapuheenjohtaja Jaakko Ilvonen
Jaakko tuo hallitukseemme reipasta toimintaa ja uudistushenkeä. Opiskeluissa sekä Synapsin toiminnassa on menossa kolmas vuosi (hämmentävän aktiivista toimintaa alusta saakka). Urakehitys on vienyt lehden teosta bileiden järkkäämiseen ja tämän vuotiseen Synapsin puheenjohtajuuteen. Hybridiin Jaakko päätyi hyvien myyntipuheiden (by Mirkka Heinonen) sekä oman innostuksen perusteella. Opiskelujen suhteen Jaakko jatkaa laajaalaisella linjallaan: pääaineena biologia, sivuaineina maantiede ja astrobiologia.
Ennen tutkijainnostusta motocrosskuljettajan ammatti kuului uravaihtoehtojen huipulle. Luonto ja liito-oravat kiittävät mielipiteen muuttumista. Jaakon kohdalla muita hallituslaisia pyydettiin valitsemaan jokin uhanalainen eläinlaji jota herra muistuttaa. Vastausten laaja kirjo kertonee monipuolisesta luonteesta: ehdotuksissa mainittiin mm. kummituseläin, darwininkettu, bonobo, kaliforniankondori sekä euroopanmajava. Toimituksen ehdoton suosikki on kuitenkin sähköjänis!
Viestinä kanssaopiskelijoille toimii kehotus: ”Välillä löysätä vannetta päässä ja nauttia elämästä muuallakin kuin luentosalissa.”
Päätösten kirjaamisesta ja hataran muistimme tukemisesta vastaa Sihteeri Outi Eivola
Outin päätyminen Hybridiin johtui kohtalokkaasta virheestä: istuminen väärään pöytään TYY:n vuosijuhlilla on vaarallista… Järjestötaustaa löytyy Deltasta kolmen vuoden ajalta, kulttuuri- ja excursiovastaavana, sihteerinä, sekä tämän vuoden varapuheenjohtajana. Pienenä sihteeriköstämme piti tuleman palomies. Kyky hallita kokonaisuuksia kaoottisessa tilanteessa on yhä nähtävissä: Outi pitää kokouksissa huolen, ettemme jo kolmatta kertaa peräkkäin päätä samaa asiaa eri tavalla. Matemaattisista yhtälöistä Outia kuvailtiin mm. Eulerin kaavaksi, alfanumeeriseksi yhtälöksi, integraalilaskennan väliar-
volauseeksi sekä binomikertoimeksi.
Isona Outista tulee opettaja joka lottovoiton saadessaan sijoittaisi merenrantatonttiin.
Rahakirstumme päällä istuu
Taloudenhoitaja Erno Sundberg
Ernon kohdalla voidaan ihan luvan kanssa puhua jo konkarista, yhdistystoiminnassa kun on menossa jo 10. vuosi. Tällä hetkellä Hybridin ja opiskelujen lisäksi
Ernoa työllistää mm. toista vuotta jatkuva bilevastaavan pesti TYK ry:ssä.
Hybridiin Erno päätyi Joukon ja vajavaisen kielitaidon takia: on niin vaikea sanoa EI…
Kemiallisista reaktioista hallitus nimesi Ernon vaihtelevasti joko alkoholin hapettumiseksi, tasapainoyhtälöksi tai elektrofiiliseksi additioksi.
Erno kehottaa muistamaan että: ”Opiskelussa tärkeintä ei ole hyvät
arvosanat, vaan hyvä meininki ja sopiva verkostoituminen.” Talous on vakaalla pohjalla :)
Toiminnastamme informoi
Tiedottaja Iida Varjonen
Kukapa toimisi paremmin aina yhtä mystisten geologien sielunelämän valaisijana kuin edellisen vuoden pj? Yliopistomaailmassa pyöriskelyä Iidalla on takana viitisen vuotta. Iidan vastaus lottovoiton saamisesta sopii varmasti useamman kuin yhden naispuolisen ajatusmaailmaan: ”Rupeaisin varmaan ensin pahimman luokan lusmuksi, hukkuisin hyvin pian turhaan tavaraan shoppailuinnostukseni takia, ahdistuisin ja sen jälkeen rakennuttaisin ambomaalle koulun ja sairaalaan ja olisin elämääni tyytyväinen rahattomana.”
Iidaa kuvaavaa maa/kivilajia tiedusteltaessa vastauksiin kuului mm. moreeni, sugiliitti, vuolukivi sekä eksoottinen korallihiekka Kuten tiedottajan pitääkin, Iida tiivistää viestinsä lyhyeen: ”World peace!”
Opintopisteitä pohtii Koulutuspoliittinen vastaava Vappu Nieminen
Hybridin ”seniorikopona” toimiva Vappu on viimeisen kahden vuoden aikana onnistunut haalimaan itselleen enemmän kuin tarpeeksi oheisaktiviteetteja opiskelun lisäksi. Eniten sydän sykkii puheenjohtajana omalle ainejärjestölle IVA:lle, mutta rakkautta riit-
tää niin TYY:n edustajistolle, YTHS:n valtuuskunnalle kuin Hybridillekin. Pienenä Vapusta piti tuleman synnytyssalihoitaja: hän joka pesee ja kapaloi vauvat. Nykyään uravalinta tuntuu varsin omalta, mutta TYKS:in kulmilla pyörivät ambulanssit saavat silti mietteliääksi: ehkä ihan isona sittenkin ambulanssiin töihin… Hallituslaisten mukaan Vappu toimisi lääkkeenä masennukseen, krapulapäänsärkyyn sekä levottomiin jalkoihin.
Ja koska tärkeisiin asioihin tarvitaan aina enemmän väkeä, on meillä myös toinen
Koulutuspoliittinen vastaava Lauri Gylen
Juniorikopomme Lauri ponnistaa Hybridin keskuuteen omien sanojensa mukaan Piikkiön metsistä. Opiskelun suhteen tämä digittien fuksi on vielä toistaiseksi varsin optimisti: etenemistahti on 5 vuoden opiskeluaikaan mukautettu. Haluamme myöhemmin päivityksen tilanteesta… Laurin kohdalla hallituskyselyssä pyydettiin selvittämään mikä on Digitin ja Asteriskin koulutuksen ero. Vastaukset osoittivat että toimitus ei ole ainoa hämmentynyt. Rohkeimmat myönsivät tietävänsä ainoastaan eron haalarien värissä. Konkreettisin ero liittyy huhujen mukaan insinöörimatematiikkaan sekä diplomi-insinöörin-nimikkeeseen.
Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä
Toiminnan kehittämisen koordinaattori Samuel Kohonen
Hybridin tuorein lisäys hakee vielä hieman paikkaansa hallituskentässä. Toiminnan kehittämiseen aiotaan kuluvan vuoden aikana kuitenkin perehtyä, luonnollisesti Samuelin johdolla :) Ainejärjestötaustaa Samuelilta löytyy mm. Asteriskin vapaa-ajanvastaavana sekä Aaly ry:stä.
Pienenä Samuelista piti tulla James Bond. Kaksi kolmesta jo löytyy, ulkonäköä ja charmia, ainoastaan lupa tappaa puuttuu. Kysyttäessä mikä opiskelussa on parasta, herra Korhosen vastaus kuuluu: ”Totta kai uuden oppiminen ja ennen kaikkea joskus vielä tajuta, että jotain siitä pystyy ihan käytännössä käyttämään. Silti
totuuden nimissä on todettava, että tällä hetkellä varsinkin uudet kontaktit, kaverit ja kaikki muu mitä opiskelu pystyy tarjoamaan, on vienyt mennessään. ” Emme siis ole kukaan yksin pohtiessamme onko tästä opiskelusta käytännön elämässä mitään hyötyä…
Yksi asia oli kuitenkin kaikille Hybridiläisille yhteistä. Jokainen listasi opiskeluajan parhaisiin puoliin uudet ihmiset ja sosiaaliset tilanteet. Meitä jos ketä uskaltaa siis tulla nappaamaan hihasta!
Miten vuosijuhlista tehtiin totta
TEKSTI: MIRKKA HEINONEN
24.11.2007 Synapsi ry juhlisti 45 vuotiasta yhdistystaivaltaan varsin prameissa puitteissa Turun vanhalla Akatemiatalolla. Menu koostui kolmesta ruokalajista, joita säesti viini. Juhlaa tähdittivät arvovaltainen juhlapuhuja, emeritus professori Petter Portin sekä mitä mainioimmat musiikkiesitykset, joista vastasivat Synapsin omat joukot. Mainittavaa on myös Synapsin vuoden 2003 puheenjohtajan Joni Vainikan pitämä puhe daameille, joka oli kaikessa totuudenperäisyydessäänkin vallaton ja kutkuttavan hauska, helmi juhlaohjelmassa. Juhlaillallisen loputtua päästiin kokeilemaan kuka on todellinen parkettien partaveitsi Maarian
45 v
VPK:n soittaessa tanssimusiikkia ja hieman eri vuosikymmenen musiikin tahtiin jammailtiin jatkoilla Red Eye Societyn ja DJ:n tahdissa. Huolimatta pienistä puutteista ja kömmähdyksistä kulissien takana ja hieman edessäkin, Synapsi ry juhli saavuttamaansa merkkipaalua tunnelma katossa.
Näihin tunnelmiin ja loistavaan juhlahumuun ei kuitenkaan päästy viikon tai kuukauden uurastuksella, vaan juhlien organisointi ja toteutus vaati vuosijuhlatoimikunnalta ja Synapsin hallitukselta yli vuoden mittaisen työ- ja aivoriihirupeaman. Mukaan mahtui sekä onnistumisen iloa, että kosolti turhautumista ja todellista stressikipukynnyksen testaamista. Kaikki pienet asiat, pöytäkoristeista illalliskorttiin, tehtiin ja kerättiin itse. Vuosijuhlien menu koottiin yhdessä tuumin ja suuri määrä viiniä ja virvokkeita tilattiin, haettiin ja toimitet-
45 v
tiin kaiken muun tarvittavan tavaran kanssa juhlapaikoille itse. Suurimmaksi päänsäryksi muodostuivatkin ns. logistiset ongelmat – miten saada suuri määrä painavaa tavaraa kuten noin 60 pulloa viinejä paikasta a paikkaan b paikan c kautta, kun käytössä on ehkä yksi henkilöauto, tai miten hakea silliaamiaiselle lahjoitettua einestavaraa jumalan selän takaa ilman autoa ja hakijaa. Ohimon pakotusta aiheutti myös muistikapasiteetin suuruus – miten muistaa tuoda tai delegoida toisten tuotavaksi myös ne, ei niin selkeästi tarvittavat, mutta erittäin tärkeät asiat, kuten teippi ja sinitarra tai sakset.
45 v
Toisena ongelmana oli tietenkin mistä saadaan rahaa, joka kattaisi noin 10 000€ juhlat. Tietenkin osa tuli juhlaan osallistuneiden ostamista illalliskorteista, jotka kattoivat lähestulkoon pääjuhlasta kertyneet kulut, eli noin puolet koko juhlien kustannuksista. Vuoden aikana, jolloin juhlia suunniteltiin, ilmaan heitettiin monia tapoja kerätä rahaa. Näihin kuului mm. Synapsin tyttökalenterin teko, Tyrnimarjojen keruu ja myynti torilla, Glögin ja pipareiden myyntiä jouluaikaan, Tylk-
käreiden jakoa ja vain tavallista yrityksiltä rahan vinkumista Faabeliin tulevia mainoksia vastaan. Loppujen lopuksi rahat juhliin otettiin yrityksiltä, jotka mainostivat Faabelissa sekä ns. säästökuurilla, jossa Synapsi varsin onnistuneesti keräsi rahaa bileistä ja ns. normaalista toiminnasta enemmän kuin ehti tuhlata.
45 v
Lisäksi mainittakoon, että vuoden 2006 pilttien järjestämä Vappusumppu ´07 oli huikea menestys myös taloudelliselta kannalta.
45 v
Matkanvarrella tuli muitakin ongelmia kuin logistiikka ja raha. Es-
imerkiksi juhlapäivä oli alun perin suunniteltu viikkoa aikaisemmaksi, mutta siirrettiin, koska Turun akatemiaseura juhli omia vuosijuhliaan tuolloin. Vuosijuhlapaikan löytäminen, tai oikeastaan emännän ja vuoden 2007 puheenjohtajan tyydyttävän, mutta huokean, juhlapaikan löytäminen ei ollut helppoa. Jatkopaikka tuotti suurta päänvaivaa vielä viime hetkillä. Alun perin jatkoja piti juhlia VR:n juhlatilalla, mutta erimielisyyksistä vuokraajan kanssa päätimme vaihtaa paikkaa. Tällöin ainoiksi vaihtoehdoiksi nousivat LEXin Kirkkotie tai TLKS:n Tivoli. Loppujenlopuksi juhlatoimikunta päätti Tivolin olevan tilana toimivampi jatkoja ajatellen. Myös huokean tanssiorkesterin löytäminen vaati useita puhelinkeskusteluja ja ahkeraa internetin selailemista eivätkä vuosijuhlasivutkaan syntyneet itsestään.
Kaiken kaikkiaan juhlien järjestäminen vaati vuosijuhlatoimikunnalta 12 kokoontumista, askartelua, paikasta toiseen juoksemista, lukuisien puheluiden soittamista sekä logistisia järjestelyjä. Lisäksi juhlat vaativat emännältä ja hallituksen puheenjohtajalta lukuisia tunteja pähkäilyjä, suunnittelua, organisointia ja jopa muutaman kyyneleen. Kuitenkin näin taaksepäin katsottuna, loppu hyvin, kaikki hyvin.
45 v
Kiitos vielä kaikille vuosijuhlien toteuttamiseen osallistuneille sekä juhlijoille, jotka lopulta tekivät juhlasta juhlan.
Teksti: Iiris Kallajoki
”Haetaan ei-krapulaista avecia. Hyvännäköinen, mielellään myös mukava.” Siinä vaatimukset. Yksin en vuosijuhliin uskaltanut lähteä, ties mihin seuraan olisin joutunut. Ensimmäisen vuosikurssin pojat olivat nihkeitä, joten avec piti keksiä muualta. Show off-mielessä tietysti. Ex riensi apuun. Nyt se on mulle vielä enemmän velkaa.
Erikoistilanteissa saa aina käydä siskon vaatekaapilla, niin nytkin. Mukavaa ja tyylikästä. Omissa tossuissa on harvemmin korkoa. Pientä stressiä aiheutti puvun tiukka istuvuus etenkin mahan kohdalla. Koitin paastota pari viikkoa, ei edes kaljaa! Ehkä se vähän auttoi.
Juhla-aamuna kaveri toimi kampaajana. Avec tuli paikalle krapulassa, jes. Juuri tätä hain.
Poimittiin kaverit kyytiin ja ehdittiin juhlapaikalle ajoissa. Aulassa tärisytti. Syytän kylmää ilmaa, mutta joo, jännitti.
spaikan väärin, enkä koskaan löytänyt perille.
Astuin ovista sisään ja glamour iski vastaan. Vastaanotto, kuohuviiniä ja sali täynnä unelmapukuja. Suoraan leffasta. Omassa pöydässä oli tuttuja, mutta kaikille ei käynyt yhtä mukavasti. Piltit olisi kyllä voinu istuttaa keskenään.
Ruokailu oli elämys. Ruoka maistui ja viinaa kannettiin pöytään sitä tahtia, että paritansseissa pysyin oikeassa suunnassa vain huolellisella ohjauksella. Tanssiharjoituksiin osallistuminen olisi varmaan auttanut. Harmi, että muistin harjoitu-
Illan ohjelmalta en odottanut suuria, mutta se jopa viihdytti. Haukotutti vain tylsimpien puheiden aikana. Drinkkilippuja sai ostaa lisää tauolla. Hienoa. Ei sillä, että mun kunnossa olisi tarvinnut.
Jatkoilla alkoi mekko kiristää. Laitoin booliin lisää viinaa, ettei tarvinnut juoda niin paljoa. Tanssilattia oli täynnä ja tunnelma korkealla. Onneksi joku välillä muistutti, että olkaimettoman mekon kanssa kannattaa ottaa rauhallisesti.
Yleisesti ottaen positiivinen kokemus. Tällä opiskelutahdilla pääsen seuraaviinkin juhliin. Niihin hankin parin, joka siistii pulisonkinsa. Synapsin vuosijuhlat
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet yliopistossa
Pyrin välttämään tässä jutussa tylsiä sanoja, kuten politiikka, budjetti tai laatustrategia. Yliopiston hallinnosta ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista on kuitenkin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta kirjoittaa ilman byrokraattista jargonia. Koettakaa silti kestää hyvät lukijat.
Harva tavallisista riviopiskelijoista tietää, että Turun yliopiston hallinnossa toteutetaan ns. kolmikantaa, eli kolmannes kaikista päättävien elimien jäsenistä tulee olla opiskelijoita. Opiskelijoilla on sekä oikeus että velvollisuus olla mukana päättämässä yliopiston asioista. Sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, yritän tässä jutussani hieman selvittää.
Yliopiston hallinto koostuu useista päättävistä elimistä. Ylimpänä on yliopiston hallitus. Lähimpänä tavallista opiskelijaa ovat tiedekuntaja laitosneuvostot sekä niiden erilaiset valmistelevat työryhmät. Mm. opetussuunnitelmat hyväksytään joka kevät sekä laitosneuvostoissa että tiedekuntaneuvostossa.
Teksti: Maija Holma
Hallinnon opiskelijaedustajaa kutsutaan tuttavallisemmin hallopediksi. Heidät valitaan tehtäviinsä hieman eri tavalla riippuen neuvostosta. Tiedekuntaneuvostoon opiskelijajäsenet valitsee saman tiedekunnan laitosneuvostojen opiskelijajäsenten kokous. Laitosneuvoston opiskelijajäsenet valitaan ylioppilaskunnan järjestämällä laitosvaalilla, jossa äänioikeutettuja ovat kaikki pääaineopiskelijat.
Vanhan ainejärjestökonkarin ja hallopedin, Mirkka Heinosen mukaan haasteellisinta hallopedin tehtävässä on pysyä ajan tasalla hallinnossa tapahtuvista asioista samalla kun yrittää pysyä ajan tasalla opiskelusta. ”Välillä on haastavaa ymmärtää tai nähdä asioiden todellinen laita, kun vakuuttavan kuuloisia mielipiteitä sinkoilee sieltä täältä”, Mirkka sanoo.
Hallopedin on myös tunnettava ”pelin säännöt”. ”Vielä tärkeämpää on olla hereillä. Asioihin on helpompi vaikuttaa, mikäli on ajoissa liikkeellä”, Mirkka toteaa. Tämä vaatii esimerkiksi laitosneuvoston opiskelijajäseniltä tiivistä yhteistyötä keskenään, sekä yhteydenpitoa muiden laitosneuvostojen
jäsenien kanssa. Mirkan mielestä tärkeimpiä opiskelijan vaikuttamisen kohteita ovat ehdottomasti virantäytöt ja opetussuunnitelmien laatiminen ja hyväksyminen.
Neuvostoissa myös ”politikoidaan”. Tämä näkyy Mirkan mukaan varsinkin ns. paikan petaamisena tietylle henkilölle virantäytöissä, opetus- ja toimintasuunnitelmien laatimisessa sekä rahan jaossa. ”Näihin opiskelijat kyllä osaavat vaikuttaa ja sanovatkin kantansa tarvittaessa”, Mirkka toteaa.
Millaista sitten käytännön työ hallinnon eri tasoilla on? Varsin paljon aikaa kuluu asioiden valmisteluun. Kokoukset venyvät usein monituntisiksi, joten hyvät pers-, anteeksi peppulihakset, ovat tarpeen. Kuitenkin hallopedin työ on myös antoisaa ja ainakin allekirjoittaneella on joskus ollut jopa hauskaa eri työryhmien kokouksissa. Mirkan mukaan hallinnossa toimiminen antaa paljon sellaisia valmiuksia elämää varten, joita ei voi oppia luennoilta. Henkilökohtaisesti voin yhtyä tähän mielipiteeseen ja lisätä, ettei ole ainakaan haitaksi päästä tutustumaan lähemmin laitoksen henkilökuntaan ja toimintatapoihin jo opiskeluaikana.
Tietolaatikko:
Miten tavallinen opiskelija pystyy vaikuttamaan?:
Ainejärjestön kautta, mm. ottamalla yhteyttä kopo-vastaavaan.Ottamalla suoraan yhteyttä hallopediin.Vastaamalla sekä kurssipalautteeseen että lukuvuosikyselyyn.Olemalla tietoinen oman laitoksen ja tiedekunnan asioista.Epäkohtiin ei tule koskaan muutosta, jos niistä valitetaan vain mumisemalla pienissä ryhmissä tai kiroamalla niitä oman pään sisällä. Pitää muistaa myös positiivisen palautteen voima. Jos siis joku asia on hyvin, kannattaa mainita siitä!
UtöItämeren silmä
Synapsin kevätretki ulkosaaristoon
teksti: Laura Vainio
Synapsin kevätretki ulkosaaristoon Utön saarelle ajoittui kauniille ja kirkkaalle viikonlopulle huhtikuun puolessa välissä. Lintujen paluumuutto oli alkanut ja retkeilevät synapsilaiset päättivät lähteä saarelle tutustumaan ainutlaatuiseen luontoon ja kokeilemaan onneaan, josko kiikarit tarkentaisivat harvinaisia lajeja. Myös kivilajien suhteen oltiin melko
optimistisia. Majoittuminen tapahtui utöläisen Hanna Kovasen luotsaamassa Hannas Horisont majatalossa. Mukana retkellä oli 12 innokasta synapsilaista.
Utön saari sijaitsee kaukana eteläisellä Saaristomerellä lähes 50 meripeninkulman päässä Turusta. Utö on Suomen eteläisin asuttu
saari ja siellä asuu ympärivuotisesti 40 asukasta. Kesäasukkaiden myötä asukasmäärä kasvaa jopa 120:neen.
Utön saari on tunnettu suuresta punavalkoraidallisesta majakastaan. Majakka rakennettiin 1700-luvun puolivälissä ja se oli Suomen ensimmäinen merimajakka. Tärkeällä kauppaväylällä majakan valo toi turvallisesti perille suuria purjelaivoja tärkeine lasteineen. Ensimmäiset majakanvartijat muuttivat saarelle vuonna 1745 ja siitä asti on saarella seissyt myös majakanvartijoiden asuintalo Stenhuset. Suomen sodassa harmaakivestä rakennettu majakka tuhoutui ja sen tilalle vuonna 1814 rakennettiin nykyinen neliömäinen majakkatorni. Valonlähde on vaihdellut kynttilöistä hamppuöljyyn ja petroliin, kunnes lopulta majakka sähköistettiin vuonna 1935. Bengtskärin majakan tavoin Utö on toisen luokan majakka ja sen voimakas valo kantaa jopa 18 merimailin päähän, turvaten merenkulun pimeänä purjehduskautena. Majakan
lippuvärejä noudattava väritys viestii luotsimahdollisuudesta, joka saarella vieläkin on. Luotsiperinne on säilynyt vahvasti saaren tavoissa sekä asukkaiden jokapäiväisessä elämässä. Oranssit luotsiveneet on kiinnitetty tiukasti saaren laituriin. Majakka toimii myös kompassina, sillä sen kokonaan valkoinen sivu osoittaa pohjoiseen.
Kaukana mantereesta ja arvaamattoman meren armoilla eläminen on hyvin opettavaista ja haastavaa. Puutavarasta on aikojen saatossa ollut pula ja aina silloin tällöin rantaan ajautuvia puunpalasia on pidetty aarteina. Puhdasta vettä saarelaiset tekevät merivedestä käänteisosmoosin avulla. Jätevedet puhdistetaan saarella ennen palauttamista Itämereen. Aurajoen veteen tottunut juomari voi olla iloisesti yllättynyt maukkaasta Itämeren vedestä. Kaukaisen sijaintinsa vuoksi kalastus ei ole koskaan ollut pääelinkeino. Saaren asukkaat on monesti hälytetty apuun haaksirikkojen sattuessa ja monta merenkävijää on saatu pelastettua saarelaisten ripeän toiminnan ansiosta. Kivihiililastia kuljettamassa ollut yhdysvaltalainen Park Victory upposi Utön edustalle joulupäivänä 1947 ja hylky makaa vieläkin merenpohjassa lähellä saarta. Saarelaiset kertovat tarinaa lumisesta illasta jolloin merestä pelastettiin lukuisia merimiehiä. Ja tiedettävästi silloin nähtiin saaressa myös ensimmäiset afrikkalaista syntyperää olevat ihmiset. Tosin aluksi saarelaiset luulivat heidän olevan vain likaisia kivihiilen jäljiltä. Hieman tuoreemmassa muistissa on 14 vuoden
avustuksella ja kuivattamisen myötä saaret liitetty yhteen. Maankohoaminen on lisännyt pinta-alaa myös saaren länsikolkassa. Muinaisranta näkyy selkeänä, suurten kivien kasauduttua kauniisti silloista rantaviivaa mukailevaan muotoon. Sukkessiolle altis paljas kohonnut maa on pehmeää ja kastikat ovat vallanneet alaa. Näky on kaunis ja täysin poikkeava saaren muusta luonnosta. Välillä saari muistuttaa Islantia välillä Kuuta.
takaiset kauhukuvat matkustajalaiva Estonian pelastustöistä ja siitä, kuinka saarelle tuotiin merestä pelastettuja ja heitä, joita ei enää voitu pelastaa. Kirkon votiivilaiva on muistutuksena ihmisen kunnioituksesta ympäröivää merta kohtaan.
Utössä sijaitsee myös Suomen eteläisin koulu ja siellä opetusta saa kuusi alakoulun oppilasta. Opettajia on kolme, joista yksi toimii päätoimisena opettajana, muilla opettajilla on muutamia viikkotunteja. Aikuistuminen utöläisillä tapahtuu jo kuudennen luokan jälkeen, jolloin yläsateelle siirtyvät oppilaat muuttavat viikoiksi Korppooseen ja palaavat aina viikonloppuisin kotisaarelleen.
Saaren luonto kuvastaa hyvin sitä karuutta, joka näin kaukana mantereesta vallitsee. Puita on vähän ja jatkuva, raju etelätuuli kuluttaa kasvillisuutta paljastaen karut kalliot. Aallokko on kuluttanut rantakalliot kauniin pehmeän muotoisiksi ja pieniä täydellisen pyöreitä kiviä on kaikkialla. Lopulta kuitenkin saaren luontoa tarkkailleessa voi huomata sen olevan kaikkea muuta kuin karua. Ennen kahta erillistä saarta erotti pieni salmi, mutta nykyisin maankohoamisen
Lintujen bongaamisen kannalta ajankohta ei olisi voinut olla parempi. Synapsin tehokkaat lintubongarit kertoivat nähneensä lähes 50 lajia. Myös tunnettu lintuvalokuvaaja Jorma Tenovuo oli jakamassa apajat synapsilaisten kanssa. Tuskin kuitenkaan kukaan oli yhtä innoissaan kuin Juha Leino nähdessään saalistavan varpushaukan. Tyynen rauhallisesti hän tokaisi: ”Oli se aika nätti”, mutta turha sitä intoa oli peitellä, kauas se paistoi kuitenkin!
SENSEIN CV -klinikka
Faabelin uusi palsta synapsilaisia ketuttavista asioista
Molekyylit, nukleotidit, DNA, polymeraasit, enhancerit, alukkeet jne.. ja pari putkilokasvii ottaa kans aivoon!
Ottaa niin pannuun se tietty akkalauma aina jumpan jälkeen ku eivät osaa pitää suutaan kiinni. Kalattaa ku hullut mummot ja ovat niin leuhkia. HELVATA!
Miksi aina kun olen kipeä on hyvät ilmat!? Miksi olen aina kipeä lomilla?
Na kun toimistolle ei ole maitoa!! Ja jos sitä joskus on niin kahvi on pahaa! JKa sit kun kahvi on hyvääja maitoa on, niin ei oo kareita paikalla!
Vituttaa ihan saatanasti kun jengi latoo takkeja & laukkuja sohville, niin että niitä joutuu siirteleen kun haluu päästä istuun! WIDDU!
Miksen mä osannu tehä tota puuneliöpeliä, vaikka mä oon nainen ja lauri osas vaikka se on mies.
Työhakemuksella on suuri merkitys työnhakuprosessissa - etenkin jos työnantaja on sinulle entuudestaan tuntematon. Pelkällä hyvällä hakemuksella tuskin tulet työpaikkaa säkittämään, mutta huonolla hakemuksella voit auttamatta jäädä vaille haastattelupyyntöä. Tuo siis selkeästi esiin koulutuksesi, vahvuutesi, työkokemuksesi ja persoonallisuutesi.
Pituus
Kirjoita napakka teksti, josta on turhat sivulauseet karsittu. Suositeltava pituus vaihtelee, mutta kirjoittamaton sääntö kehottaa pysyttelemään yhdessä liuskassa. Fokusoituneempaa kuvausta persoonastasi, skillseistäsi ja harrastuksistasi voit tuoda esille - yleensä korkeintaan kaksisivuisessa - curriculum vitaessa.
Yksilöllisyys
Netistä löytyy läjäpäin erinäisiä hakemusmalleja. Sensei suosittelee kuitenkin rakentamaan hakemuksestasi "itsesi näköisen". Vältä turhaa kesätyöjargonia. Työnantajat saavat taatusti lukea satoja: ”Olen ahkera, tunnollinen ja tarkka”- adjektiivimössöllä täytettyjä hakemuksia. Pyri ilmaisemaan työasenteesi persoonallisesti.
Kerro hakemuksessasi miten koet tarjotun työpaikan mielenkiintoiseksi. Mikäli pommitat hakemuksillasi yksityistä sektoria, höystä hakemustasi yrityksestä/yhtiöstä kumpuavilla positiivisviritteisillä mielikuvilla. Korosta hakemuksessasi miten juuri SINÄ vahvuuksinesi voisit tuoda tarvitun lisäpotkun työpaikan ilmapiiriin ja osaamiseen. On täysin makuasia liittääkö kuvan pärstävärkistään hakemuksen
kylkiäiseksi. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan ulkonäön rooli on kasvanut, ainakin palvelualan työpaikoissa.
Hakemuksen ulkonäkö
Hyvässä hakemuksessa ei esiinny asia- tai kirjoitusvirheitä. Esteetikon silmää hyväilevät, visuaalisesti briljantit hakemukset pompahtanevat pinosta kyllä esille. Mikäli hakemus pyydetään toimittamaan sähköpostin liitteenä, se tulee tallentaa muodossa (yleensä .rtf/.pdf), jonka avaamisessa vastaanottajalla ei ole vaikeuksia. Jos hakemus pyydetään tekemään strukturoituun malliin, noudata ohjeita ja vältä tyhjien kenttien jättämistä. Mikäli aukkokohtien täyttäminen alkaa puuduttamaan, suosittelen lämpimästi copy-pastettamaan tietoja vanhoista ansioluetteloista ja työhakemuksista.
Oikea kohde
Avoimeksi julistettua paikkaa hakiessasi on useimmiten mainittu henkilö tai taho, jolle hakemukset osoitetaan. Jos haet ns. avoimella hakemuksella työpaikkaa, osoita hakemuksesi henkilölle, joka voi vaikuttaa sinun palkkaamiseesi tai jolla on valtaa palkata sinut.
Ajoissa perillä
Tärkeintä on toimittaa hakemus ajoissa eli määräaikaan mennessä vastaanottajalle. Myöhästyneitä hakemuksia ei yleensä huomioida lainkaan. Jos työpaikkailmoituksessa mainitaan, että paikka täytetäänmahdollisimmanpian,äläviivyttele.
Lähde: Joensuun yliopiston urapalvelut: http://www.joensuu.fi/urapalvelut/opiskelijoille/hakemus.html, 06.04.2008
Tukea ja turvaa
ammattiliitosta
–Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry esittäytyy
Opiskeluaikana työelämään siirtyminen vaikuttaa kaukaiselta asialta, mutta liittymällä ammattiliittosi opiskelijajäseneksi turvaat selustasi kesätöissä sekä pakollisessa korkeakouluharjoittelussa. Ammattiliiton jäsenenä et jää ikinä yksin ongelmiesi kanssa vaan saat aina liitostasi apua, tukea ja neuvontaa.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry. edustaa ympäristö- ja luonnontiedealoilla korkeakoulututkinnon suorittaneita ja alaa opiskelevia henkilöitä sekä ajaa heidän etujaan työelämässä. YKL ry:llä on monia tehtäviä, tärkeimpiä niistä on auttaa jäseniään työelämän ongelmissa ja valvoa jäsentensä etuja kaikissa työmarkkinatilanteissa. YKL ry. vakuuttaa jäsenensä myös työttömyyden varalta ja saat lakimiespalvelut riita- tai ongelmatilanteessa käyttöösi.
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen, jolloin suomalaisten palkansaajien korkea järjestäytymisaste on tärkeä edellytys hyvän yhteiskunnan kehittämiseen. Ammattiliitot toimivat jäsenistönsä edunvalvojina palkkaus-, työsuhde- ja ammattiasioissa. Vuosien varrella liitot ovat saaneet aikaiseksi useita parannuksia työelämään, joita nykyään pidetään itsestäänselvyyksinä. Kahdeksan tunnin työpäivä tai neljän viikon kesäloma ei aina ole ollut mikään itsestään selvä asia. Eivätkä saavutetut edut ole mitenkään lopullisia. Alla on listattu vain muutamia ammattiliittojen sitkeän työn tuloksia:
Neljän viikon vuosiloma, 1971 •
Lomaltapaluuraha, 1972 •
Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974 • Talviloma, 1977 • Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981 •
Työsopimus on työelämän perussopimus, missä sovitaan ehdot, joilla työtä tehdään. Se on siis tärkeä sopimus hyvinvointisi kannalta. Sen laatiminen kirjallisena, myös kesätöissä, harjoittelussa ja muissa lyhyt- ja osa-aikaisissa työsuhteissa selkeyttää työnteon pelisääntöjä. Kun työn tekemisen ehdoista on sovittu kirjallisesti työsopimuksella, riitatilanteiden ratkaiseminen on helppoa koska eri osapuolilla on tällöin esittää kirjallisesti mistä on sovittu. Vaikka suullinenkin sopimus on juridisesti pätevä, on sen todistaminen riitatilanteessa huomattavasti vaikeampaa. Muista, että sinulla on oikeus vaatia työsopimuksesi kirjallisena!
Työntekijän kannattaa solmia työsopimus työnantajan kanssa viimeistään työsuhteen alkaessa tai mielellään heti rekrytointipäätöksen jälkeen. Työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, mahdollisen alalla noudatettavan työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Työlainsäädäntö takaa työntekijälle perusoikeudet. Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää sopimaan lainsäädännön takaamia miniehtoja huonompaa työsopimusta! Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan ja työntekijän keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi työsuhteeseen vaikuttavat mm. työaikalain, vuosilomalain ja tasa-arvolain säädökset.
Muista myös liittyä työttömyyskassaan heti työsuhteen alkamisen jälkeen! YKL vakuuttaa jäsenensä työttömyyden varalta työttömyyskassassa ja työttömyyden sattuessa kohdalle on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen jos täyttää työttömyyskassan työssäoloehdon ja jäsenyysehdon. Opiskelijat voivat liittyä työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana, jos on työsuhteessa esim. kesätöiden tai harjoittelun aikana.
YKL:n henkilökunta auttaa jäseniään työehto- ja työsopimusasioissa ja ongelmatapauksessa ota välittömästi yhteyttä toimistoomme. Työelämän pelisäännöistä, työsopimuksista, palkansaajan oikeuksista, työntekijän sosiaaliturvaan vaikuttavista asioista (mm. ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja eläkkeen kertymisestä) ja monista muista asioista löydät lisätietoa
YKL:n internet-sivuilta www.ykl.fi
Tervetuloa jäseneksi!
Juha Vauhkonen opiskelija-asiamies
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry. opiskelijat@ykl.fi
No
mikä V******A?!
25.03 herran vuonna 2008 STN Päivystys!
12.20 toimistolle kun ei ollutkaan luentoa. Eikä täällä olekaan kyseistä päivystäjää mailla halmeilla! prkl Enpä viitti mainita ketä täällä pitäis olla... No, päivystänpä sitten 3. kerran 3 viikon sisällä! Eikä täällä edes käy ketään. vtuprklstnhlvtjmltd’oh! T: burnout-pääsiäispupu
Kangasnenäliinojen, kiharatukkaisten
Joku saatanan puusilmä vei taas mun takin naulakosta ja jätti omansa (koko36) tilalle!! Tämän takia en ehtinyt töihin, ja kun päivä meni muutenkin ihan pihalle! Että kiitosta vaan, perkele! :(
Kemia
Miksi siellä luentosalissa pitää olla niin saatanan kylmä ja paskat penkit? Pyritäänkö tässä siihen, ettei luennoille tulisi ketään, tai että siellä ei vahingossakaan olisi kivaa?
ja ranskalaisten korkojen
Teksti: Jenni Mäki-Jouppila
Olen ollut vaihto-oppilaana Ranskassa kaupungissa
nimeltä Nancy (äännä Nanci, ei Nänci) lokakuusta alkaen.
Täällä olen tehnyt graduani ja samalla tutustunut paikalliseen kieleen ja kulttuuriin. Lukujen ja maakuvausten sijaan halusin kirjoittaa kuvauksen päivästä, joka voisi olla melko tavallinen päiväni tässä kaupungissa.
Miks toimistolla kaikki selittelee toistensa päälle, eikä kukaan kuuntele mitä muilla on sanottavaa! SAATANA!
Parkkis on ankea parakki, jonka ruoka kelpaa vain pakkohoitoa odottaville mielenhäiriöistä kärsiville kumisaapasekologeille.
Herään jälleen klo 5.50 aamulla, kun seinänaapurini ottaa tapansa mukaan aikaisen suihkunsa. Suihku toimii nappia painamalla, joten tasainen hakkaus estää minua nukahtamasta uudelleen. Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdan ja herään uudestaan herätyskellon ääneen. Aamutoimien jälkeen jätän asuntolan ja hyppään ratikkaan, joka vie minut Henri Poincaré Nancy 1 –yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tuntumaan. Siellä astun laboratorio INSERM U684:n tiloihin paineltuani oikean ovikoodin. Sihteeri Audrey huutaa iloisesti: ”Salut Jenni!”
Aamukahvittelujen jälkeen alkavat työt. Ensin keskustelen ohjaajani Nathalien
kanssa, ja sitten aloitan RNA:n eristämisen. Labrassa ihmiset ovat onneksi auttavaisia, ja voin kysyä, jos jokin epäilyttää. Kysyminen pitää suorittaa ranskaksi, mikä tekee siitä hmmm… mielenkiintoista. Kielitaito on kyllä karttunut, ja kielen vuoksihan halusin juuri Ranskaan vaihtoon. Ohjaajani puhuu kyllä englantia, mikä auttaa huomattavasti labrassa.
Lounaalle mennään yliopiston ruokalaan, jossa syön, yllätys, yllätys, ranskiksia ja jauhelihapihvin. Annos on hyvin tavallinen ranskalainen pikaruoka, jota saa melkein mistä tahansa. Ranskalaisia perunoita täällä tarjotaan melkeinpä liian usein, toki muutakin on
saatavilla. Opiskelijoille ruoka on halpaa, ja hintaan kuuluu pääruoan lisäksi salaatti, jogurtti ja hedelmä. Annoksetkin ovat isoja, mutta on pakko myöntää, että toisinaan kaipaan Assarin ruokia.
Ruokailun jälkeen on tiedossa vielä soluviljelyä, ja sitten gradun kirjoittamista. Lähtiessäni labrasta hyppään uudestaan ratikkaan. Siellä huomaan jälleen kerran, että kiharatukkaisia poikia on katukuvassa enemmän kuin Suomessa. Ratikassa olen huomannut myös, että kangasnenäliinoja käytetään täällä enemmän kuin Suomen Turussa. Tärkeitä huomioita…
Ja Ranskassa kun ollaan, on pakko kirjoittaa jotakin koskien myös muotia ja pukeutumista. Yleisesti ottaen sekä miehet että naiset seuraavat täällä muotia erittäin tarkasti. Erityisesti aina muodikasta mustaa suositaan. Ja vaikka olisi pakkasta, ranskattaret eivät luovu pikkukengistään korkeilla koroilla. Toki myös pitkät nahkasaappaat ovat in. Meikissä huomionarvoista on runsas eyelinerin käyttö. Edelleen tärkeitä huomioita…
Jään ratikasta pois ennen asuntolan edessä olevaa pysäkkiä, ja teen vähän
Ravintolassa valitaan hyvin usein koko menu yhden pääruoan sijaan. Ruokailu kestää siis kauan aperitiiveineen, alku- ja pääruokineen ja päättyy jälkiruokaan tai juustoihin. Ruokajuomaksi juodaan yleensä viiniä. Ruuan jälkeen voi juoda vielä kahvinsa samassa ravintolassa tai siirtyä johonkin Nancyn monista sympaattisista pienistä kahviloista. Ystävieni kanssa siirrymme kahvilaan nimeltä Le café des Artistes, jossa tarjoillaan mielestäni maailman parasta kaakaota. Eikä siinä kaikki, koska eri kaakaomakuja on valittavissa ainakin kahdeksan. Nam nam.
Kaakaoiden ja rupattelun jälkeen suuntaamme asuntolaa kohti. Väsyttää. Laitan kännykkään herätyksen, vaikka tiedän herääväni kuitenkin jo klo 5.50.
ostoksia. Hinnat ovat melko samoja kuin Suomessa. Nancy on mukavan kokoinen kaupunki, ei liian iso eikä liian pikkuruinen. Täällä saa helposti koko päivän kulumaan shoppailuun tai vaihtoehtoisesti puistossa ja terasseilla istuskeluun lämpimänä vuodenaikana. Yliopiston vuoksi kaupungissa on paljon nuorta väkeä, ja siksi myös nuorille suunnattuja tapahtumia ja seurustelupaikkoja on runsaasti.
Ruokaostosten jälkeen suuntaan asuntolaan. Vuokraan kuuluu 13 neliön huoneen lisäksi illallinen arkisin, mutta tänään syön poikkeuksellisesti ravintolassa ystävieni kanssa. Huomionarvoista on myös se, että huoneeni on varustettu ylellisyyksillä, kuten pienellä jääkaapilla sekä omalla vessalla ja suihkulla. Klo 20.00 tapaan tunisialaisen ystäväni Nadian, joka myös asuu samassa asuntolassa. Lähdemme yhdessä kohti ravintolaa, jossa tapaamme muita ystäviä. Ravintola sijaitsee kaupungin kuuluisimman aukion, La Place Stanislasin, liepeillä. Aukiota reunustavat taidemuseo, baletti, kaupungintalo ja muutamat kahvilat ja ravintolat. Aukiolle tullessamme alitamme kullalta kiiltävät portit.
Mitä sitten jää käteen tästä Ranskan reissusta? Ainakin ranskalaisia korkoja ja gradu. Kangasnenäliinaa tai kiharatukkaista poikaa en ole vielä hankkinut.
La Place Stanilas
No mikä
V******A?!
Mikäkö vituttaa?
Tällä hetkellä kevyesti ahistaa valmistuminen. MaBi-opettajien työtilanne ei oo paras mahdollinen – ainankaan täällä janivannikolla. Mitä jos oonki jähinyt YO:lla jo n-määrän vuosia 4 nytkin? T: DJ Meisseli
No se kun Homo sapiens ei ole vielä keksinyt keinoa kopioida itseään useaksi kappaleeksi. Elämästä saisi paljon enemmän irti!
(=vuorokauden tunnit ei koskaan riitä kaikkeen eikä viikon päivät..)
Se poderihäviö Casino Royalessa viduttaa, koska Ilkka vei rahat eikä edes voittanut.
No se vituttaa kun ihmiset alkaa heti aamusta lähettämään tekstiviestejä ja vaatimaan kuvia mesessä! Ei ennätä edes aamupalalle kun pitää vaan naputella! Prkl! :D
26.03. Koko päivän tullut lunta kuin Esterin perseestä. Auto on parkkiksen vieressä yhdessä isossa kinoksessa. STN
Bussikuskit on töykeitä ja kaahaavat ihan liikaa...!
VAPPUNA TAPAHTUU:
Tiistai 29.4.
Hybridin VappuStartti Klubilla
Keskiviikko 30.4.
klo 12.00 Genius-patsaan pesu
ja vappubooli Yliopiston mäellä
KLo 13-> Grillailua kemistien kanssa Arcanumin takana
Monet tutkijat suhtautuvat työhönsä suurella intohimolla alusta alkaen. Työn puolesta ollaan valmiita tekemään lähes mitä vaan. Entä kun perhe astuu kuvioihin? Miten tehdä töitä niin, ettei perhe-elämä kärsi? Kaksi Turun Yliopiston työntekijää vastaavat.
1. Kuka olet ja missä asut?
I: Ilari E. Sääksjärvi, 31-vuotias biologi (Eläinmuseo, biodiversiteetti- ja ympäristötieteen osasto), asun Naantalissa.
K: Se yliopiston käytävillä näkyvä paljasjalkainen partanaama, jotkut tuntevat myös nimellä Kalle Ruokolainen.
Asun tähtitorninmäellä omassa talossa mukavien seinänaapureiden kanssa metsän keskellä lähellä järven rantaa ja Turun keskustan kauppoja, ravintoloita, leffateattereita ja muita palveluja.
2. Mitä teet työksesi?
nia tieteellisen kirjallisuuden koukeroita. K: Tuskailen yliopistobyrokratian kanssa.
3. Kuinka paljon matkustelet työsi puolesta?
I: Riippuu paljon vuodesta. Joinakin vuosina olen ollut 3-4 kuukautta tien päällä, toisina taas hyvin vähän. Aloitin Amazonian hyönteisiä koskevat tutkimukseni vuonna 1998. Alkuvuosina
K: Aina joskus joudun käymään hallintorakennuksessa.
4. Miten yhdistät työn ja perheelämän?
Kummallakin tavalla pääsee elämään onnellista elämää, mutta valinta on syytä tehdä ajoissa ja johdonmukaisesti.
8. Onko vaimosi myös biologi? (Empiirisen tutkimuksen mukaan tämä olisi aika todennäköistä :-))
I: Toimin amanuenssina Turun yliopiston eläinmuseossa. Hommiini kuuluvat normaalien museorutiinien lisäksi mm. opetus (eläintieteen kurssit, maaselkärangattomien kenttäkurssi, taksonomia ja systematiikka). Tutkimusalani ovat trooppinen biologia (Amazonian hyönteiset; lähinnä loispistiäisten monimuotoisuus, systematiikka, taksonomia ja eläinmaantiede) sekä yhdessä oikeislääkäreiden ja poliisin kanssa forensinen entomologia (l. rikosentomologia). Trooppinen biologia on näistä kahdesta ilman muuta tärkein tutkimusalani, forensinen entomologia on lähinnä hyvä akateeminen harrastus. Yritän myös kirjoitella paljon yleistajuisia tekstejä osana omia töitäni. Tämä auttaa ymmärtämään mo-
vietin paljon aikaa Perussa maastossa ja toisaalta Lontoon luonnontieteellisesssä museossa, jossa tein osa väikkäristäni. Poikamiehenä oli helppo viettää pitkiäkin aikoja tien päällä. Tutkimustyön lisäksi olen toiminut asiantuntijana eri hankkeissa (mm. Biodamaz; Suomen ja Perun välinen biodiversiteettihanke ja ENBI, Europen Network for Biodiversity Information) ja vierailevana opettajana parissa perulaisessa yliopistossa. Matkoja on tullut tehtyä aika paljon myös näiden projektien piikkiin.
I: Vaimoni on perulainen, joten olemme tehneet monia reissuja yhdessä. Meillä on kaksi suloista pientä tyttöä (Kaisu, 3 vuotta ja Kiara, 10 kk). He molemmat ovat jo käyneet myös toisessa kotimaassaan. Anoppila on hyvä ja lämmin tukikohta Perussa. Pääosin yritän erottaa työn ja perhe-elämän mahdollisimman tehokkaasti. Työt eivät karkaa yliopistolta, mutta sen sijaan tytöt kasvavat kovaa vauhtia, joten yritän nauttia joka hetkestä perheen parissa. K: Pidän ne visusti erillään toisistaan, mitä nyt joskus pahimpina epätoivon hetkinä haen tukea ja turvaa vaimoni olkapäästä.
5. Mitä teet vapaaajalla?
I: Vapaa-aika menee perheen parissa. En ole kantanut töitä kotiin enää pitkään aikaan. Poikamiesaikoina tein paljonkin töitä kotona, mutta nykyään yritän viettää kaiken vapaa-ajan vaimon ja tyttöjen kanssa. Kts. myös edellinen vastaus.
K: Yliopistokoulutukseni antaman versatiliteetin ansiosta osaan epäillä kirjoitusvirhettä, eli ehkä kysymys koski vapaa-aikaa. Vapaa-ajallani opetan erilaisia biologian laitoksen ekologian su-
untautumisvaihtoehdon kursseja, tutkin Amazonian kasvillisuutta ja kasvistoa, mietin yhteisöekologisia perustutkimuksellisia ja menetelmällisiä ongelmia, ohjaan näihin kysymyksiin jotenkin liittyviä opinnäytetöitä, pelaan sählyä, sulkista tai futista, kerään sieniä, leivon ja koristelen joulupipareita tai seuraan jalkapallon EM- tai MM-turnauksia.
6. Mitä hyvää työssäsi on?
I: Vapaus tehdä kiinnostavia asioita ja kehittää omaa tutkimusalaa eteenpäin. Kaiken takana on rakkaus Perua ja yleensä Latinalaista Amerikkaa kohtaan. En voisi enää kuvitella tekeväni töitä pelkästään esimerkiksi suomalaisten hyönteisten parissa.
K: Kerään aggressioita, joitten purkaminen vapaa-ajalla saa elämisen tuntumaan merkitykselliseltä.
7. Vinkkejä opiskelijoille?
I: Muistakaa uskoa omiin unelmiinne. Loppujen lopuksi töitä joutuu/saa tehdä pitkään, joten kannattaa jo alkuvaiheessa yrittää varmistaa, että ainakin valtaosa hommista on itselle mielekkäitä ja mielenkiintoisia. Toisaalta muistakaa erottaa työ ja vapaa-aika! Kilpailu on nykyään kovaa monilla aloilla, mm. tutkimusmaailmassa, mutta toisaalta ne tärkeimmät ja pysyvimmät elämän asiat ovat kuitenkin kotona perheen parissa. K: Asiat tärkeysjärjestykseen. Ihan ekaksi on parasta hommata ökyrikas puoliso tai muutoin varmistaa rahakas asema, minkä jälkeen pääsee noukkimaan rusinat yhä uusliberalistisemmaksi nousevan yhteiskuntamme pullataikinasta. Jos pikainen rikastuminen ei onnistu, on parasta sulkea silmänsä ja korvansa ympäröivältä todellisuudelta ja keskittyä johonkin harmittomaan näpräämiseen, vaikkapa johonkin akateemiseen askarteluun.
I: Vaimoni Roxana ei ole biologi. Tapasimme Perussa vuonna 2000, jolloin vaimoni oli pankkialalla. Eräänä iltapäivänänä olin juuri palannut maastoreissulta ja lepäilin majatalossa. Hetken päästä puhelin soi. Soittaja oli Janeth Soini, suomalaisen eläintieteilijä Pekka Soinin perulainen vaimo. Janeth tiedusteli, olisinko kiinnostunut lähtemään illalla ulos hänen ja Pekan kanssa. Olin maastohommista niin väsynyt, että vastasin kieltävästi. Janeth soitti vielä pari kertaa, mutta vastaukseni oli aina kieltävä. Lopulta Pekka, joka oli erittäin hyvä ystäväni, soitti minulle ja suostutteli mukaan. Tuona trooppisena tammikuun iltana tapasin nykyisen vaimoni eli kannatti lähteä mukaan! :-) Seuraavaksi täytyy kyllä myöntää, että ekat varsinaiset treffit olisivat kyllä voineet mennä paremminkin. Vein Roxanan ekoilla treffeillä tutustumaan maastotutkimuskohteisiini...ja niissä oleviin hyönteispyydyksiin! Tämä ei tietysti ollut ehkä se romanttisin tapa viedä tuleva vaimo treffeille..., mutta ujona suomipoikana olin vähän, tai itse asiassa aika paljonkin, pihalla tilanteesta. Ja olihan tämä toisaalta vähän erilainen tapa aloittaa suhde. :-) Vaimoni matkusti ensimmäisen kerran kuukauden lomalle Suomeen elokuussa 2000. Kihloihin menimme tammikuussa 2001 ja naimisiin huhtikuussa 2002. Kaisu syntyi 2004 ja Kiara 2007. Hienoa aikaa! K: Jaa, enpä kyllä muista sitä ikinä häneltä kysyneeni. Mutta ainakin hänellä on samat vapaa-ajan harrastukset kuin minulla, jalkapalloa lukuunottamatta.
Haastattelut:
Sini Tuomola
Perjantai 4.4.2008
Aamu valkeni seesteisenä. Kevään ensimmäiset mustarastaat laulelivat iloisena ja pöllyävä hiekka loi utuisen pehmeän tunnelman yliopistonmäelle. Vihdoin oli koittanut se upean odotettu viikonloppu, jolloin pääsisimme
Joensuuhun tapaamaan muita biologian opiskelijoita. Tunnelma oli iloinen, innokas ja täynnä odotusta. Lauri halusi tarinaan yliampuvan alun. Ollos hjuva.
Turku-Pasila, Pendolino 138. Juna
Turusta lähti kello 13:08. Odotettavissa oleva matkustusaika 6h 21min. AIKA PAHA! Junan irrottua Kupittaan asemalta, alkoi Lauri ommella/liimata merkkejä haalariinsa. Liima haisi lehmänaivoliemelle ja Pendolino keikkui. Kalle laski käytettävissä olevan budjetin suuruudeksi 65e. Iiris luki Turun Sanomia ja Jenny voi pahoin. Edellisen illan 9h Proffassa ei ollut sittenkään hyvä peliliike. Korttia pelatessa selvisi, että nahkiainen on sitten hertta ässä. Tiedoksi teille- kin.
Kallen missio: Ot- taa selvää muiden yliopistojen huumorisisällöstä ja saat- taa Synapsin Arska-teema kaikkien tietoisuuteen (silläkin uhalla, että meitä tämän jälkeen vihattaisiin).
Tapahtuma: BiTa,
Biologien Tapaaminen
Paikka: Joensuu
Aika: 4.-6.4.2008
(vaikka esitteessä luki kyllä 4.-6.2008)
Teema: Muuttuva Pohjola
Kokoonpano:
Kukka, Jenny, Kalle, Lauri, Sini ja Iiris
Vähän ennen Espoota Jenny tarjoaa ranskanpastilleja. Lauri: Mä näin viime yönä unta kaikista koirista, jota oon koskaan silittäny. Ne hyppäs aina jostain, eikä siinä ollu yhtään kusipääkoiraa. Muut: Nauravat vedet silmissä. Ja tämän yhteys ranskanpastilleihin on?
Pasila-Joensuu, Pendolino 7, 15:24. Ykä Imatralta Googlasi meille turkulaisvitsejä. Sen paidassa luki ”WTF?”. Totesimme hir- vien olevan valtion propa- gandaa, eikä Punkalaidun kilistellyt Iiriksen kel- loja. Huh.
ensuussa ja kylkeen liimattiin laastari, johon teksti ”Aurajoen pseudoreplikaatio”.
Matka Joensuun asemalta koulun lattialle oli lyhyt mutta tuskainen. Perille kuitenkin päästiin Alkon kautta. Ensivaikutelma oli mainio! Ihmiset olivat iloisia ja meille oli jätetty yksi nurkka leposijaksi. Mahtavaa! Heti makuupussien levittelyn jälkeen oli sapuska ja ainejärjestöesittelyt. Annoimme limaisen pullomme Mikrovilluksille ja poistuimme estradilta. Syntaksiksen mukana tullut Marjut oli tietysti mukanamme. Esittelyiden jälkeen menimme porukalla saunomaan. Tarkoitus oli jäädä koululle hieman juopointtelemahaan ja tutustumaan ihmisiin. Lopulta kuitenkin vilistimme haalarit päällä pitkin Joensuun katuja. Että ovat mukavia ihmisiä! Saatiin loppuillasta seuraakin. Eräs punkkarilikka Jenni, jolla oli pinkki keesi, innostui Synapsin urhoista niin, että oli vallan mennä suunniltaan kun ei päässytkään mukaan. Jenni, muuten kyllä olisit voinut tulla mukaan, mutta et vaan mahtunu taksiin.
Päätimme tehdä Joensuulaisille tuliaisen.
Laitoimme tyhjään vesipulloon hakaneulan, huopapallon, klemmarin, hiuspinnin, tupakintumpin, tulitikkuja, puhalletun kondomin (jonka sisällä Iken kuva), kiviä ja hiekkaa. Pullo täytettiin rapakkovedellä Jo-
Pöytälätkäturnauk - sen voitti yllättäen Mikrovillus (tuomaripeliks meni) ja Synapsi oli toinen. Hyvä Kalle! Unimaan mentiin heti sen jälkeen kun Syrinxin Laurilta sai megafonin pöllittyä.
Lauantai 5.4.
Tämä päivä oli tarkoitus uhrata luen-
noille. Teeman mukaisesti luennot käsittelivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjolassa. Luennoitsijat olivat Joensuun yliopiston jatko-opiskelijoita, tutkijoita ja proffia. Kaikki kehuivat ensimmäistä luennoitsijaa Petteriä ja suosittelivat sitä todella. Jollain merkillisellä logiikalla paras luennoitsija oli kuitenkin laitettu ensimmäiseksi. Yllättävän moni vääntäytyi kuitenkin sinne ja tosihan se oli, että Petteri sai ihmiset nauramaan supikoiratarinoillaan. Seuraava luennoitsija Iina ja muuntogeeniset koivut oli myös hyvä luento. Sen jälkeen alkoi homma olla hieman puuduttavaa ja viimeisellä luennolla ihmiset uinuivat luentosalin lämmössä. Luentojen välissä pääsimme tutustumaan Biologian laitoksen tiloihin. Heti aulassa iski kateus. Täytetty hirvi oli mitä ihanin! Meidän eläinmuseomme kokoelma kalpeni Joensuun täytetyille eläimille. Henkisestä tasosta kertoi se, että tunnistin kokoelman huuhkajan sarvipöllöksi.
Luentojen jälkeen oli taas ruokailua ja BiTa-Olympialaiset. En muista kuka voitti, mutta kivaa oli. Olympialaisten jälkeen oli taas saunan aika ja vihdoin kännilaulamistakin oli tarjolla. Saunassa raikui iloinen laulu ja Kalle pääsi levittämään Synapsin sanomaa. Kuitenkaan missio ei ihan onnistunut ja Arskan salat jäivät Synapsin salaisuudeksi. Saunominen on kyllä niin kivaa.
Lauantai huipentui bileisiin paikallisessa Gigglinissä. Tai en tiedä miten kuvaava tuo huipentuminen sanana oikein on. Paikka oli ihan täynnä ja perus hemutnaksutmeininkiä. Oli kuitenkin kivaa
taksi tuli ja ahdoimme itsemme taksin uumeniin. Kuskin murre oli niin leveä, että vallan meni nauramiseksi. Saimme vihdoin ”lähekkäispaikat” junaan. Kallen mielestä oli hyvä että: Jos myö nyt vaan istutahaan täälä ja työ sielä, ni voijjaan sitten japatella täsä puolin ja toisin.
ja hyvä meno. Omituisuutena mainittakoon, että tiskiltä ei voinut tilata kahta juomaa samaan aikaan. Hirvee homma kävellä tiskien välillä koko ajan.
Todellinen tähtihetki tapahtui yöllä kun Mikrovillusten Testosteroni-ryhmä esitti jälleen ohjelmanumeronsa. Voi niitä veijareita! Kalle ja Lauri voittivat myös kilpailun ”kuka jaksaa juoda pisimpään” ja sen kyllä huomasi seuraavana aamuna.
Sunnuntai 6.4.
Aamu tuli ihan puskista. Yhtäkkiä piti herätä, juoda kahvit ja pakata. Juna takaisin Turkuun lähtisi 12:10. Liikuntasali haisi niin kamalalle viinalle, joka paikassa oli pulloja, kiviä, roskia, haalareita ja sammuneita opiskelijoita. Lauri oli ihan koomassa, eikä sitä mitenkään saanut ylös. Iiris ja Sini auttoivat Lauria pakkaamisessa ja Kalle käänsi aamupalaleivät mukaan. Tarjolla oli ”lihallisia” ja ”juustollisia” -leipiä. Kasvisyöjiä ei siis huomioitu.
Lopulta päätimme tilata taksin rautatieasemalle, sillä Laurin liikkumisnopeus oli noin 0,005 km/h. Taksin tilaaminen oli myös Joensuun erikoisuus, sillä siellä ei ole taksikeskusta. Ilmeisesti päänsärky oli myös melkoisen ylitsepääsemätöntä. Lauri: Tuntuu ihan siltä ku pienet tontut louhis timantteja mun pään sisältä. Näinpä. Iiris joutui soittamaan taksikuskille vielä uudestaan kun paniikki jo alkoi tulla ehtimisestä. Vastauksena: Jaa no minäpä soitan sille uuvestaan, jotta tullee kiirehen vilikkaan! Lopulta tila-
Kotimatka sujui hyvin. Olo oli kaikilla lähes hyvä. Lauri kuorsasi niin, että koko vaunu kikatteli. Hyvä, että vihdoin sai unia. Kaikkihyvin, loppuhyvin ja ihana paikka tuo Joensuu! Ensi vuonna BiTaillaan Oulussa. Syrinxien mielestä tapaaminen pitäisi kuitenkin siirtää Sallaan ja teemaksi ottaa 21-trisomia. Saapa nähdä miten käy…
Mitä maisterinpapereiden
jälkeen?
Haastattelut: Jonna Sinkkonen
Pieni pelko ja epätoivo on ollut perseeni alla jo vuodesta 2004 alkaen. Pelon pieneen pilttiin synnytti aikoinaan epätietoisuus tulevaisuudesta, eli mitä tehdä maisteritutkinnon jälkeen. Olisiko sitä rahkeita tohtoriksi, vai pitäisikö pyrkiä yritysmaailmaan. Monet jo maisterivaiheessa olevat, tulevat tutkijat, ovat tulleet katumapäälle tutkimuslinjan valinnasta. Biologien keskuudessa on myös yleistä, että tutkijalinjalta pyritään opettajalinjalle opintojen loppuvaiheessa. Entä olisiko mahdollisuutta opettaa pelkillä tutkijan papereilla? Entö onko työmarkkinoilla kysyntää biologian kandidaateista?
Henrikinkadulla sijaitsevassa Turun akateemisissa rekrytointipalveluissa tutkijat ahertavat meidän tulevien maistereiden polttavien kysymysten parissa. Sijoittumisseurannassa he tutkivat valmistuneiden tilannetta noin vuosi valmistumisen jälkeen. Uraseurannassa työllisyystilannetta taas seurataan viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Fyge-linjalaisena kyselin rekrytointipalvelujen tutkijalta Mikko Siitoselta miten ja mihin erityisesti laboratoriopuolen biologit työllistyvät. Osa kysymyksistä koskee kuitenkin kaikkia biologeja. Haastattelin myös kahta vuoden sisällä biologian laitokselta valmistunutta maisteria, jotka muuan muassa kertovat työkokemuksistaan ja antavat vinkkejä ensimmäisenvuoden biologeille.
Minkälaisiin eri työnkuviin biologit soveltuvat?
Lähes puolet eri vuosina kyselyyn vastanneista on työllistynyt valmistumisensa jälkeen yliopistojen palvelukseen, eli käytännössä suurin osa heistä suorittaa jatko-opintoja. Tohtorin tutkinnon suorittaminen on hyvin yleistä alalla. Toinen pääasiallinen työnantaja on kuntasektori, eli pääasiassa opetusalan tehtävät. Muu joukko on hajanaisempaa, ja mahdolliset työnkuvat ovat hyvin pitkälti riippuvaisia valmistuneen omista painotuksista opinnoissaan.
Riittääkö maisterin paperit, vai onko tohtorin tutkinnon suorittaneilla paremmat lähtökohdat?
Riittää ja ei riitä. Yksiselitteistä vastausta ei ole. Opettajille luonnollisesti maisterin paperit riittävät. Suuri osa Turun yliopistosta valmistuneista biologeista on siirtynyt jatko-opiskelijaksi, mikä osittain viittaa siihen, että maisterin papereilla voi olla vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä työmarkkinoilta. Toisaalta biologiassa, kuten luonnontieteellisellä alalla ylipäätään, on paljon tohtorikoulutettavien paikkoja avoinna.
Jatko-opiskelu joidenkin valmistuneiden kohdalla voi olla ennemminkin keino välttää työttömyys kuin oikea intohimo tutkijan uralle. Tohtorien lukumäärä työmarkkinoilla kasvaa jatkuvasti koulutusmäärien kasvun myötä, joka vaikeuttaa tohtorien työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen
Entä kandidaateiksi valmistuneet, löytyykö heille töitä työmarkkinoilta?
valmistumisen jälkeen, työttömien osuus kyselyyn vastanneista biologeista on viisi prosenttia. Suurimmat työllistymisvaikeudet sijoittuvat siis työuran alkuun; vaiheeseen, jossa työkokemusta alalta ei ole paljoa. Työura vakiintuu työkokemuksen karttuessa.
Lisätietoja saat Turun akateemisesta rekrytointipalvelusta. Myös korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön AKAVAN sivuilta saat lisätietoa työlämään liittyvistä kysymyksistä.
http://rekrytointi.utu.fi
http://www.akava.fi/
“Mahdolliset työnkuvat ovat hyvin pitkälti riippuvaisia valmistuneen omista painotuksista opinnoissaan.”
Vastavalmistuneet maisterit työelämässä
väitöskirjan tekemisen toukokuun alusta.
Kaisa:Olen väitöskirjatyön-tekijänä Anatomialla. Jatkan tutkimusta graduni aihepiiristä. Toimin samalla määräaikaisilla virkasuhteilla anatomian assistenttina, mikä lisää työnkuvaani lähinnä harkkatöiden pitämisen osalta.
Teetkö sitä mitä opiskelusi aloitettuasi kuvittelit tekeväsi maisterin pa-
min ajatukset ja omat tavoitteet vain johtivat siihen.
Miltä ala tuntuu? Hyvät ja huonot puolet.
”Jatko-opiskelu joidenkin valmistuneiden kohdalla voi olla ennemminkin keino välttää työttömyys kuin oikea intohimo tutkijan uralle.”
Kandidaateiksi valmistuneiden tai itse asiassa valmistuvien tilanne on mielenkiintoinen. Ensimmäiset uudesta tutkintojärjestelmästä valmistuvat kandidaatit toimivat ikään kuin uudisraivaajina. He joutuvat testaamaan tutkintonsa kysyntää työmarkkinoilla epävarmassa ja uudessa tilanteessa. Vielä tässä vaiheessa ei pystytä sanomaan, mikä on kandidaattitutkinnon merkitys tai kysyntä työmarkkinoilla, koska kandidaatteja ei ole valmistunut nykyisessä merkityksessään vielä huomattavia määriä. Seuraavat vuodetnäyttävät, miten kandidaattitutkinto työmarkkinoilla suhteutetaan esim. ammattikorkeakoulututkintoon vai säilyykö maisterin tutkinto
”perustutkintona” jatkossakin.
Onko työnhakijoiden joukossa tällä hetkellä paljon biologeja, eli missä alalla mennään?
Helmikuun lopussa Työministeriön tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa oli työttömänä 65 biologian alan maisterin tutkinnon suorittanutta. Kaiken kaikkiaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli VarsinaisSuomessa 793, kun koko Suomessa vastaavat luvut olivat 327 ja 8013.
Rekryn omien sijoittumistutkimusten mukaan biologiasta 1999-2006 valmistuneista työttömänä on ollut noin vuosi valmistumisen jälkeen 11 % kyselyyn vastanneista. Kun tilannetta tarkastellaan viisi vuotta
Milloin ja miltä linjalta valmistuit maisteriksi?
Tuuli: 3.4.2008 genetiikan linjalta.
Kaisa: Syyskuussa 2007 pääaineenani genetiikka.
Missä teit gradusi ja mikä oli aiheesi?
Tuuli: Tein graduni TY:n immunogenetiikan laboratoriossa. Aiheenani oli tutkia mikäli eräs oletettavasti tyypin 1 diabetekseen vaikuttava geeni todella vaikuttaa siihen suomalaisessa populaatiossa ja jos niin miten.
Kaisa: Tein graduni Turussa biolääketieteenlaitoksella, anatomian oppiaineessa aiheesta. Neurofibromatoosi tyyppi1 ja NF1-geenin mutaatiot.
Missä ja mitä teet työksesi tällä hetkellä?
Tuuli: Olen tutkimusavustajana eräässä tutkimusryhmässä, mutta aloitan
Tuuli: Olen ehdottomasti oikealla alalla. Tottakai välillä asiat ovat vaikeita ja niistä selviämiseen tarvitaan pitkää pinnaa sekä lukuisia työtunteja. Odotan innolla, että saan jättää taakseni tutkimusavustajan pestin, sillä todellisuudessahan se on suurimmaksi osaksi pipetin jatkeena olemista. Tosin, kyllä siinäkin hommassa saa välillä loistaa jos uskaltaa, mutta pidemmän päälle sitä tuppaa hakemaan hieman suurempia älyllisiä haasteita kuin PCR-reaktion optimoiminen. Kaisa: Joka alassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Yliopistolla lyhyet työsuhteet, epävarmuus ja ainakin toisinaan pitkät työpäivät rasittavat ja tutkimus harvoin etenee ongelmitta ja suunnitellussa aikataulussa. Toisaalta tutkijan työssä on haastetta ja tietty akateeminen vapaus järjestää aikataulujaan. Opettaminenkin on ihan mukavaa ja lisäksi pääsee näkemään maailmaa kokousreissuilla. Seuraavaksi Florida kutsuu.
perit saatuasi?
Tuuli: Kyllä, olen aina tiennyt, että haluan edetä urallani tohtorin arvoon asti. Epäselvää on vielä, haluanko jäädä akateemiseen maailmaan. Selvää on kuitenkin, että olinpa yritysmaailmassa tai yliopistomaailmassa, ammatiltani tulen aina olemaan tutkija.
Kaisa: Aloittaessani opinnot en oikeastaan tiennyt, mitä tulisin tekemään, saati edes ajatellut koskaan tekeväni väikkäriä. Myöhem-
Oletko harkinnut alan vaihtoa? Jos olet, niin mihin?
Tuuli: Olen joskus harkinnut, josko vaihtaisi biotekniikan puolelle. Myöhemmin tulin kuitenkin si- i hen tulokseen, että kun on tutkinut asiaa, saa -
nut tulokset, tulkinnut tulokset ja laittanut sen ns. laajempaan biologiseen tai fysiologiseen kontekstiin löytäen jotain uutta tai vihdoin ymmärtänyt oikeasti jonkun vaikean asian, on onnistumisen tunne paljon palkitsevampi kuin silloin kun saa optimoitua PCR:n oikein. Kaisa: Olen toki miettinyt alanvaihtoa, ainakin yksityisen sektorin kokeilemista jossain vaiheessa. Lisäksi olen miettinyt kauppatieteen opintoja, joilla voisin laajentaa omia mahdollisuuksiani.
Mitä neuvoja haluaist antaa 1. vuoden biologille?
“Tutkijan
työssä on haastetta ja tietty akateeminen vapaus järjestää aikataulujaan... lisäksi pääsee näkemään maailmaa kokousreissuilla. Seuraavaksi Florida kutsuu.”
Tuuli: Älä aseta itseäsi tiettyyn muottiin. Biologia on laaja ala. Ota kaikki irti ensimmäisistä vuosista ja pyri muodostamaan realistinen käsitys siitä, mitä biologia on. Sen jälkeen valmistaudu siihen, että se käsitys saattaa muuttua seuraavien opiskeluvuosien aikana. Ole opiskelija ja kuulu yhteisöön. Elämä ja opiskelu on raskasta ilman yhteisön tuomaa tun-
netta eli sitä, että kuuluu johonkin ja on oma paikka. Muista nauttia elämästä ja opiskelijaelämästä opiskelun ohella, aina ei tarvitse jaksaa. Pyri luomaan hyvät suhteet pääaineesi opetushenkilökuntaan ja professoreihin, se voi avata arvaamattomia ovia myöhemmin. Kaisa: Kannattaa opiskella monenlaisia kursseja ja tutustua ihmisiin, myös muihin kuin biologeihin. Koskaan ei tiedä mistä on hyötyä tulevaisuudessa. Yliopistouralle aikovalle myös kokemus eri hallintotehtävistä opiskelijajäsenen näkökulmasta on hyödyllistä. Ottakaa opiskeluajasta kaikki irti myös luentosalien ulkopuolella. Haastateltavien nimet on muutettu.
”Huomenna / ensi viikolla / kuukauden alusta / kesän alussa / syksyllä / ensi vuonna / valmistuttuani / joskus myöhemmin aloitan uuden paremman elämän ja alan ajatella työuraa ja selvitän työehdot ja mitä valmistuneet biologit ihan oikeasti tekevät ja missä niitä työpaikkoja on ja miten minä pääsen sinne ja mitä oikeastaan haluan tehdä…” Tuttua? Aina joskus myöhemmin, ei koskaan nyt.
Nyt on kuitenkin se hetki, jolloin ammattiliittoon kannattaa liittyä. Ei joskus myöhemmin, ei sitten vasta kun on valmistunut, ei työttömänä, apurahalla tai toisella alalla, vaan nyt, opiskeluaikana. Opiskelijajäseneksi voit liittyä heti, vaikka verkossa, ja työttömyyskassaan kun sinulla on työpaikka (sen ei tarvitse edes olla oman alan työpaikka).
LAL – Luonnontieteiden Akateemisten Liitto – on kasvien ja eliöiden sisällä tapahtuvista asioista ja ilmiöistä kiinnostuneiden biologien, valkotakkibiologien, valinta. Muita: mm. biokemistit ja kemistit.
KUIN KAKSI MARJAA II
YKL – Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto – on eliöiden ja ympäristön vuorovaikutuksesta ja ympäristön ilmiöistä kiinnostuneiden biologien, vihreiden biologien, kumisaapasbiologien, valinta. Muita: mm. geologit ja maantieteilijät.
Liitot tekevät paljon työtä - ja yhteistyötä - parantaakseen jäsentensä asemaa työmarkkinoilla. Työnantajat ovat järjestäytyneet ja tuntevat pelisäännöt, yksittäinen työntekijä on heikossa asemassa. Varmista selustasi liittoutumalla.
