Symbiontti 1/26

Sarastus

1/2026

62. vuosikerta

Päätoimittaja

Silja Kiljunen

silja.kiljunen@helsinki.fi paatoimittaja@symbioosiry.fi

Päätoimittaja

Essi Kumpumäki essi.kumpumaki@helsinki.fi paatoimittaja@symbioosiry.fi

Toimitussihteeri

Vilma Rönty vilma.ronty@helsinki.fi

Muut tekijät

Hallitus 2026, Alli Herne, Katriina Laiho, Suvi Leskinen, Alma Nevala, Saga Nevanlinna, Nikolai Oksanen, Ellen Paija, Kristel Ruokonen

Ulkoasu ja taitto

Onni Borg, Alli Herne, Silja Kiljunen, Minka Kurasto, Katriina Laiho, Suvi Leskinen, Siiri Luukka, Saga Nevanlinna, Ellen Paija, Kristel Ruokonen

Kansi

Noora Rouvinen

Logo

Anni Virolainen

Paino

Helsinki Bofori Oy, Helsinki Painos 75 kpl

Pääkirjoitus

Menneet ja tulevat tapahtumat

Pj-palsta

ISSN-L 1458-4115

Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea.

Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Kevät – kuljen Viikinrantaa

Teksti: Essi Kumpumäki – Kuva: Minka Kurasto

Uusi lukukausi on taas lähtenyt käyntiin ja olemme kovaa vauhtia menossa kevättä kohden! Sen voi havaita esimerkiksi ihanasti lisääntyneen valon määrästä ja siitä, että päivät ovat jo pidentyneet. Olemme saaneet nauttia todella upeasta talvesta aurinkoisine pakkaspäivineen, mutta kevättalvella ajatukset kääntyvät jo kohti kevättä. Odotus on jo ilmassa. Minun on todella vaikeaa päättää, että mikä on lempivuodenaikani. Osaan kuitenkin kertoa, että mitä rakastan kaikissa vuodenajoissa ja nyt haluan kertoa teille keväästä. Keväällä odotan sitä, että voi havaita vähitellen, miten luonto herää eloon lumimassojen sulaessa. On aina ihanaa, kun havaitsee ojanpientareella ensimmäiset leskenlehdet tai metsästä sinivuokot. Lintujen liverrys palaa äänimaailmaan, kun ne palaavat talvehtimispaikoiltaan tänne. Ilmatilaan ilmestyy myös kaikenlaisia hyönteisiä, horrostavat eläimet heräilevät piiloistaan. Rakastan sitä, kun keväällä tuntuu siltä, että joka päivä on jotain uutta ihmeteltävää kun sieltä täältä putkahtelee kevään ensimmäisiä kasveja. Kevään värimaailma on myös ihanan vaaleanvihreä, ennen kuin kasvien lehdet kasvavat täyteen mittaansa ja saavat tummemman vihreän värin yllensä.

Kevät tuo mukanaan myös tutut opiskelijariennot. Biologeille niistä tärkein on varmasti Vappushokkelo, jonka järjestämisen suhteen uudet shokkelomestarit pääsevät astumaan mentoreidensa saappaisiin. Myös Ahvenanmaan linturalli tulee taas, jonka suhteen innokkaimmat ovat kaivaneet lintukirjansa esiin ja ruvenneet kertaamaan lajintunnistusta. Itse odotan myös virkailijaviikonloppua innolla!

Toivon, että vähitellen lisääntyvä valo ja lämpö tuo teille kaikille jaksamista arkiseen aherrukseen. Toivon myös, että jokainen osaa ottaa aikaa itselleen ja nauttia elämän pienistä iloista – vaikka niistä kevään ihmeistä

Menneet ja tulevat tapahtumat

Koonnut:Toimitus

Menneet

11.12. Symbioosin pikkujoulut

NoNamessa järjestetyissä pikkujouluissa syötiin jouluisia herkkuja ja palkittiin ansioituneita symbiontteja.

12.12. Lukupiiri

Lukupiirissä keskusteltiin Niillas Holmbergin teoksesta Halla Helle.

16.12. Tapahtumatiimin pikkujoulut

Tapahtumatiimin pikkujouluissa mietiskeltiin tapahtumaideoita seuraavalle vuodelle.

2.–11.1. Kilpisjärvi-excursio

Perinteinen excu Kilpparille järjestettiin taas tällä kertaa erittäin kylmässä säässä!

21.1. Pulkkamäkiexcu

Symbiontit pääsivät testaamaan mäenlaskutaitojaan!

22.1. Kertsibileet

Kertsillä biletettiin reiviteemalla. Rai rai!

25.1. Pihabongaus

Symbiontit osallistuivat BirdLife Suomen pihabongaukseen, ja näkivät yhteensä 11 eri lajia Symbioosin linturuokinnalla.

30.–31.1. Fuksivierailu Tvärminneen

Symbioosin, Myyn, SVNK:n ja Helixin fuksit pääsivät tutustumaan Tvärminnen eläintieteelliseen asemaan.

10.2. Ystissitsit Symbioosi x Helix

Alina-salissa sitsattiin eliöystävä-teemaisilla sitseillä.

11.2. Ulkojää-excu

Symbiontit pääsivät testaamaan luistelutaitojaan.

1.3.Symbioosix MaO x AKsitsit

Otaniemessä sitsattiin rölliteemalla!

Tulevat

13.3. Happobileet

21.3. Symbioosi x Myy Vanhankaupunginlahden ekolinturalli

1.4. Symbioosi x MYO yhteissitsit

17.–19.4. Ahvenanmaan linturalli

30.4. Hirven lakitus

1.5. Vappushokkelo

8.5. Kevätsitsit

Hallitusta muodostamassa

Teksti ja kuvat: Enni Tiensuu

Heipähei ja hyvää jo hetki sitten alkanutta vuotta kaikille <3 Uusi vuosi on lähtenyt ainakin minulla varsin vauhdikkaasti käyntiin niin opintojen kuin ainejärjestötoiminnan osalta. Kiireiden keskellä pitää yrittää muistaa välillä myös rauhoittua, vaikka se onkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Rentoutumista kaipaaville voin suositella erityisesti tulevaa virkailijaviikonloppua, jossa pääsee irrottautumaan arjesta biologiseurassa ;)

Biologiseurassa istuin myös, kun ideoin tätä palstaa iki-ihanalla kertsillämme. Jos jostain voi olla varma, niin siitä, että kertsillä juttujen taso on usein vähintäänkin lennokasta. Ideoiden puute ei kertsihengareita yllättänyt tälläkään kertaa, joten yleisön pyynnöstä ja alkaneen hallitusvuoden kunniaksi:

Jos Symbioosin hallitus olisikin Suomen hallitus, kuka olisi mikäkin ministeri? (tämä on nyt se hetki, kun politiikan opiskelijat ja muut asiaan perehtyneet kääntävät sivua, sillä seuraava osio ei perustu mihinkään muuhun kuin ministerinimikkeistä saatuihin mielikuviin)

Puheenjohtaja (minä): puheenjohtajan pitää ehkä olla pääministeri, niin itsekkäältä kuin se kuulostaakin :P

Varapuheenjohtaja (Anna): Anna hoitaa suhteita ulkomaailmaan (esim. Loimuun) ja on muutenkin perillä asioista kuten ulkoministeri konsanaan!

Sihteeri (Touko):Toukon vastuulla ovat yhdistyksen sisäiset asiat, kuten pöytäkirjat ja jäsenrekisteri, ja kukapa muukaan hoitaisi sisäasioita, kuin sisäministeri.

Taloudenhoitaja (Aku): Aku hoitaa valtion (Symbioosin) varoja, eli on tietenkin valtiovarainministeri.

Kirjanpitäjä (Nelli): Kirjanpito on vakavaa puuhaa ja hienolla työllä meidät oikeudesta pois pitää oikeusministerimme Nelli.

Tiedottaja (Nella): Sähköpostilistan liikenteestä ja kaikesta muusta Symbioosin viestinnästä vastaa liikenne- ja viestintäministeri Nella.

Tirehtööri (Netta): Tässä kohtaa alkaa mennä jo vähän vaikeammaksi, mutta kyllä Netta on meidän sosiaali- ja terveysministerimme. Tirehtöörien vastuulla on suurin osa Symbioosin sosiaalisista(!) tapahtumista, jotka piristävät arjen keskellä ja ylläpitävät(?) meidän kaikkien terveyttä.

Kulinaristi (Mette): Symbionttien kestitsemisestä huolehtii maa- ja metsätalousministerimme Mette. Ai miksi? No maatalous tuottaa ruokaa ja niin kulinaristitkin :D

Shokkelomestari (Roosi): Ulkomaankauppa- ja kehitysministerimme Roosi hieroo kauppaa ulkomaailman kanssa Shokkelon merkeissä sekä huolehtii yhdessä muiden mestarien kanssa siitä, että Symbioosi voi kehittää toimintaansa jatkossakin.

Symbiontin päätoimittaja (Silja): Tätäkin lehteä askarrellut Silja pitää huolta symbionttien tiede- ja kulttuuritietoisuudesta, eli on selkeästi tiede- ja kulttuuriministeri.

Työelämä- ja sponsorivastaava (Alma): Työelämävierailuista ja sponsoriyhteydenotoista vastaa työministerimme Alma.

Kertsisheriffi (Lassi): Paikallisella tasolla (eli kertsillä) vaikuttaa kukapa muukaan, kuin kunta- ja alueministerimme Lassi.

Lisäksi mainittakoon, että meillä toimii Symbioosissa monta upeaa ympäristö- ja ilmastoministeriä (ympäristö- ja lintuvastaavat), liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriä (liikuntavastaavat), opetusministeriä (opintovastaavat) sekä muita tärkeitä virkoja, joille ei nyt sattunut löytymään äkkiseltään ministerivastinetta<3 Odotan innolla, mitä kaikkea saadaan järkkäiltyä teidän kaikkien kanssa tänä vuonna!

pj-Enni

Hallitus 2026 esittely

Teksti ja kuvat: Hallitus 2026 & The Public Domain Review

1. Kuka olet ja mikä on roolisi Symbioosin hallituksessa?

2. Mitä opiskelet ja miksi?

3. Monennenko vuoden opiskelija olet vuorokaudenaikana kuvattuna?

4. Mitä opiskelisit, jos biologian alat eivät olisi vaihtoehtona?

5. Mikä lintu olisit?

6. Mikä on horoskooppisi?

7. Suosikki aivomätä?

8. Suosikki tutkimusasemasi?

9. Näkyykö sinua nelosperiodissa kampuksella?

Enni

1. Moi! Oon Enni ja oon tänä vuonna Symbioosin puheenjohtaja

2. Opiskelen genetiikkaa (pienet jutut kiinnostaa) ja mantsaa (musta tulee opettaja kai)

3. Ehkä aamupäivän opiskelija?

4. Varmaan suomen kieltä! Kielet ja sanat on mielenkiintoisia

5. Meriharakka, ne on hupsuja kavereita

6. Kaksonen (eli se paras niistä)

7. Kertsibrainrot

8. Lammi<3 En oo kyllä käynyt Kilpparilla, niin siihen en voi verrata

9. Aika näyttää!Toivottavasti näkyy myös muuallakin kuin labrassa...

Anna

1. Moikka kaikki, oon Anna ja oon Symbioosin varapuheenjohtaja.

2. Opiskelen tokaa vuotta ja suuntaudun sekä ekoevoon että fysiologiaan, jonka lisäks käyn myös joitain akvan kursseja. Bilsalla mua kiinnostaa ihan supermonet asiat, joten se näkyy kans opintojen määrässä <3

3. Sanoisin, että about klo 13. Energiaa ja jaksamista on, vaikka onhan tässä jo jonkin verran opintoja takana.

4. Oikis tai kauppis varmaan

5. Mustarastas

6. Härkä

7. Onks liian vanha meemi, jos sanon et toimiiks tää dääääm hissi ees

8. Vähän kiusallinen tilanne, mutta oon ollu vaan Lammilla… Ihan megaupee paikka ja parhaat kenttismuistot, joten kyllä se on paikkansa ansainnutkin.

9. Todellakin! Mulla on silloin vielä viitisen kurssia menossa ja kesäkuussakin mahollista saada parit havikset viel.

Touko

1. Oon Touko (aka Toke) ja oon Symbioosin hallitukses sihteeri :)

2. Opiskelen bilsaa, koska en halunnu mennä mantsalle ku mun puolsukua opiskelee sitä jo ja bilsa oli sillee tarpeeks lähellä sitä (ja tykkään kasveista ja saa olla Viikissä <3).

3. Aamuyön pikkutunnit sillon ku arki-illan viimeset yöbussit lähtee liikenteeseen.

4. Sitä mantsaa mitä luultavimmin.

5. Varmaan tilhi, sil on pähee fleda.

6. Oinas

7. Se kun mun iskä ruokapöydässä kerran yhtäkkii osotti sen leukaa ja sano "miumiu".

8. Se international space station minne voi mennä sisään oogle mapsissa (ja Tvärminne).

9. Eiköhän täällä sillonkin pyöritä !!

Aku

1. moi, mä oon aku, ja mä oon symbioosin taloudenhoitaja.

2. mä opiskelen molella (molekyylibiotieteet). mua aikanaan kiinnosti genetiikka, biokemia, lääkkeet, sairaudet ja niiden syntymekanismit yms. maisteriohjelmista eniten kiinnostaa neuro

3. päivä (3. vuosi)

4. todennäkösesti jotain yhteiskuntatieteitä, en ainakaan mitään luonnontieteellistä. ajoittain kadehdin myös mm. teatterialan tyyppejä ja muita luovia ihmisiä

5. varis tai harakka. ne on kuulemma älykkäitä.

6. aurinkomerkki: oinas, kuu ja nouseva: skorpioni

7. facebook reels (ja ne surkeet ai slop -videot)

8. en oo ollu yhdelläkään tutkimusasemalla! se harmittaa, ja tuun korjaamaan tän epäkohdan vielä. ja vibojen perusteella kilppari on paras.

9. toivotaan parasta. kampuksella (=kertsillä ja atkluokassa) joo, kursseilla vähemmän todennäköisesti. majailen myös monesti keskustakampuksen aleksandriassa, niin sieltäkin mut voi bongata.

Nella

1. Moikka mä oon Nella ja oon tänä vuonna tiedottajana Symbioosin hallituksessa.Tiedotuksesta kanssani huolehtii Katriina, mutta mä oon meiän hallituksessa oleva puolisko :) Mikäli siis seurailette Sympparin someja ja säpolistaa (niin kuin kannattas), niin meiän nimet saatta olla niistä tuttuja.

2. Mä opiskelen bilsan aloista fysiologiaa, ihan vaan koska se tuntu musta parhaalta vaihtoehdolta, koska se on niin ihanan loogista ja tosi kiehtovaa.

3. Tää on aika vaikee kysymys, mutta jos pitäsi veikata niin olisin opiskeluvuosissani noin klo 11. Mikä on sattumalta myös noin se aika, jolloin mä herään, jos saan vaan itse valita.

4. Jos bilsaa ei voisi opiskella (ja jos sama pätis niihin jotka on käytännössä bilsaa, kuten esim. lääkis) niin silloin opiskelisin varmaankin kondiittoriksi ja vaan leiposin päivät pitkät <3

5. Jos oisin lintu, niin oisin varmaankin flamingo Pukeudun aina jotenkin vähän turhan värikkäisiin vaatteisiin, poseeraan puolet ajasta yks jalka ylhäällä ja syön paljon vaatteisiini sopivia ruokia, kuten vaikka vaahtokarkkeja (etenkin kuumassa kaakaossa, nams!)

6. Mä oon kesäkuun alun lapsi eli horoskoopiltani kaksonen. Tästä mä oon myös kuullu joskus enemmänkin kritiikkiä, mutta sitä mä en tajuu, koska ei kai siihen voi vaikuttaa millon on syntynyt!

7. Mun suosikkiaivomätä on kertsin aivomätä tietysti!

8. Mun suosikkini tutkimusasemista on Lammi. Viime kesän kenttis ja fuksisyksyn tutustuminen ovat vaan yksinkertasesti saaneet mut hurahtamaan Lammin asemaan <3 Tosin myös Tvärminne on ihana ja mä en oo käynytkään Kilpisjärvellä, niin ehkä mun mielipide vielä joskus muuttuu.

9. Mua näkyy aivan varmasti nelosperiodissa kampuksella, koska fysiologian kevät ei lopu koskaan... Tai ainakaan niin aikasin etten olis kampuksella (ja kertsillä) ainakin kesän alkuun saakka (ja ehkä sen jälkeenkin näin stadin lapsena).

Nelli

1. Olen Nelli ja Symbioosin kirjanpitäjä

2. Opiskelen biologiaa ja erikoistun genetiikkaan, koska geenetiikka on kivsuu :)

3. Semmonen raikas aamupäivä. Lähestytään lounasaikaa.

4. Harkitsin lukiossa lähteväni opiskelemaan kirjallisuutta tai englantia, joten varmaan jompaa kumpaa niistä.

5. Haluaisin sanoa, että olisin mustarastas, mutta olisin salee kyl naurulokki...

6. Kauris

7. Siljan seura <3

8. Ihan liian vaikee kysymys. Ehkä Tvärminne.

9. Varmaan aika paljonkin...

Netta

1. Olen Netta ja toimin tirehtöörinä

2. Opiskelen biologiaa koska se on mielenkiintoista :)

3. Aamupäivä kai..?

4. Varmaan elintarviketieteitä tai farmasiaa

5. Varmaan pajulintu :)

6. Vesimies

7. Ballerina spritzettina

8. Lammi

9. No ainaki pitäis… (20 noppaa in the making)

Mette

1. Moikka! Olen Mette ja olen yksi Symbioosin kulinaristeista, eli pidän omalta osaltani huolta siitä, että symbiontit eivät näänny tapahtumissa.

2. Opiskelen biologiaa, suuntauksena fysiolofia. Päätin näin jo noin 5-vuotiaana.

3. Olen rikkinäisen kellon mukaan joku keskipäivä, mutta tosiaan ei voi voi tietää onko tosiaan keskipäivä vai vasta varhainen aamu.

4. Todennäköisesti en opiskelisi ollenkaan vaan toimisin Filippiineillä jossain sukelluskoulussa, koska opiskelu legit hajottaa.

5. Maakotkana olisi aika mukava liidellä ja chillata jossain päin Lappia, eikä tarvitsisi miettiä mistä saisi kesätöitä.

6. Olen horoskoopiltani kalat, mut en tidä kuinka hyvin se kuvaa mua, koska eikös kalojen pitäsi olla jotenkin virran mukana meneviä chillejä tyyppejä.

7. Kaikki tyhmät jutut mitä kehittelen itse mielessäni, koska eihän niiden aivojen mädättämiseen ulkoisia ärsykkeitä tarvita. Tai anakin siinä tapauksessa, että on tarpeeksi tehokas tekemään sen itse.

8. Varmaan pakko sanoa että Lammi on paras tutkimusasema, koska olen vähän kuin koirani ja viihdyn parhaiten jossain metän keskellä tarkkaillen ympärillä pöhiseviä elukoita.

9. Tottahan toki olen keväällä kampuksella.Toki lähes yksinomaan kertsillä, koska en minä nyt missään kotonakaan jaksa hengata. Ja kun on rauhallista niin voi olla ipanakin mukana.

Alma

1. Moii! Mä oon Alma ja oon tänä vuonna Symbioosin sponsori- ja työelämävastaava (eli pöhinävastaava)

2. Mä opiskelen ekoevoa ja kasvitiedettä ja vähän myös akvaa, koska en osaa päättää ja onneks ei tarvikkaan!!

3. Tää oli vähän hankala kysymys lol, mut sanoisin että koska oon tokan vuoden opiskelija, niin oon se 8.15 aamuluento, jolle täydellisessä maailmassa osallistuisin mut yleensä en

4. Hmm… Opiskelisin varmaankin fysioterapeutiksi koska ehkä sitten selkään ei sattuis.

5. Olisin ehdottomasti kivitasku koska tykkään kerää kiviä

6. Rapu!!

7. Anteeks oon liian boomer tällasille kysymyksille, varmaan se cappuccino???

8. Uutena tuttavuutena ihana Kilppari!

9. Totta kai, mä oon aina täällä 8)

Roosi

1. Olen Roosi ja hallituksen shokkelomestari

2. Biologiaa, koska tykkään hassuista eläimistä

3. Aamun sarastus, mut aurinko on jo sillee aika ylhääl vaik on aamu

4. Jotain kieliä tai kielitieteit tai kirjallisuutta. Tai sitten jotain taidealaa

5. Varis

6. Vaaka

7. Ylisöpöt kissat ja hylkeet

8. En tiiä ku en oo käyny missää

9. Joo varmaan

Lassi

1. Mä oon Lassi ja toimin kertsisheriffinä tänä vuonna. Sen lisäksi, että kertsisheriffi on totta kai elintärkeä seremoniallinen pönötystehtävä, niin hoitelen kertsin juoma/"huima herkku" -osastoa ja organisoin kertsivastaavien puuhailua.

2. Opiskelen ekologiaa ja evoluutiobilsaa, koska luonto ja eliöt on best ja luonnonsuojelubiologia kiinnostelis.

3. Siis semmonen miellyttävä iltapäivän aurinko helottaa, et ihan jees aika olla pihalla.

4. Must tuntuu, et akva on kyl kusetust, mut jostain syystä se ei oo bilsaa vaan ympäristötieteitä, koska biologit ei uskalla veteen tai jotain, mut bio-ympän ulkopuolelta sit varmaan jotain luonnonmantsaa vaik sekään ei oo kyl kovin epäbilsamainen vastaus.

5. Muuten sanoisin lehtokurppa, mut niitä metsästetään sen verran paljon ja vituttais kyllä kuolla saksalaisen hauliin. Harmaahaikara vois olla ihan bängeri, varsinki kiinnostelis mennä ryöstelemään kalankasvattamoja.

6. Siis mä saan ristiriitaista informaatiota, onko se nyt vuohi vai lammas, mut jos ton teeman eläimistä saa valita niin pässi on kyl hyvä, niin sit voi olla pässi ihan rauhassa. Vesielementin tähän voi kytkeä vaikkapa siten, että astrologian kauris kuvataan usein vesivuohena (mut miks se legit vuohimerkki on käännetty Suomessa kauriiks????). Jonkun harrastajan pitäis yhtenäistää tää erikielinen astrologiataksonomia.

7. Bombusino nicotino

8. Kyl Tvärminne on paras, koska meri ja paras sauna, mut Lammil on kyl enemmän tunnelmaa ja Kilppari on kyl symppis.

9. Kertsisheriffin voi havaita luontaisessa elinympäristössään kertsillä useana päivänä viikossa koko kevään ajan.

Silja

1. Tsipadidau! Oon Silja, ja toimin tänä vuonna toisena Symbiontin päätoimittajana kollegani Essin kanssa, ja nyt tänä vuonna toimin meistä kahdesta hallitusvastuussa.

2. Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmassa eli MMB:llä, koska onhan pöpöt ja taudit nyt ihan hemo hasui asioita. Etenkin virukset on tosi mukavia veikkoja :D En siis ole ekologi, vaikka ulkonäöstä voisi näin päätellä.

3. Näin neljännen vuoden opiskelijana auringonlaskun aika alkaa olla läsnä, mutta tässähän on sellainen jekku, että aurinko laskee eri vuodenaikoina eri aikaan vuorokaudesta... En siis oikein tiedä miten pitkään täällä vielä pyöriskelen :D

4. Legit ehkä fysiikkaa… Säteily- ja aaltojutut on tosi hauskoja… Tai kemiakin olis varmaan aika mielenkiintoista. Tai sit myös talot on tosi hauskoja niin ehkä arkkitehtiyskin ois ollu cool.

5. Harakka. Tykkään kaikesta kiiltävästä, etenkin aterimista :) Toisaalta myös hippiäisissä on fiilistä.

6. Viruskooppini eli Eesti-horoskooppini on ambur. Elikkä jousimies siis. Lisäksi olen rapu-kuu ja nousevana merkkinäni on vaaka, joskaan en tiedä mitä nämä hommelit tarkoittavat.

7. On vaikea valita vain yhtä parasta aivomätää, sillä aivojen mädätys on yksi suosikkiharrastuksistani. Tässä siis muutama erityisen mätäinen aivomätä: 1. aivomätäpelit (etenkin CakeSort ja Pou, sekä kaikki mahdolliset, joita voi pelata toisten pelien mainoksissa), 2. bussibrainrot (bussien rekisterinumerot ovat tosi mielenkiintoisia, minulta voi tiedustella aiheesta lisää), 3. Biopsi ry:n labra brainrot-tiktokvideo (UV-linö pömpelinö, Tung Tung Tung jääpala machine ja kumppanit) ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä 4. Brr brr patapim.

8. Näin Lammilla ja Tvärminnessä olleena valinta on kyllä vaikea, mutta ehkä Tvärminne ja sen saunan letaali päähän tippuva suihku vie voiton. Mikään ei voita pulahdusta raikkaaseen Itämereen marraskuussa saunajäähyillä :3

9. No jos sama meno jatkuu, niin kyllä minut löytää noin 90 % hereilläoloajastani jostain kertsin nurkasta.Toisaalta nelosperiodissa minulla taitaa kyllä ihan oikeasti olla jotain kurssejakin. Hui!

Postcards from the north

Teksti: Alma Nevala & Saga Nevanlinna – Kuvat: Onni Borg, Siiri Luukka, Saga Nevanlinna & Suvi Leskinen

”Dyi-dy-dy, dyi-dy-dy, dyi-dy-dy-dyy-dyy / Dyi-dy-dy, dyi-dy-dy, dyy-dyy / Lai-la-la, lai-la-la, / lai-la-la-laa-laa / Lai-la-la, lai-la-la, laa-laa”

Hi everybody people! I love me Kilpisjärvi.

This year’s Kilpisjärvi Excursion was organized to start after the New Year, full of wonderful opportunities. This time we had the joy to have symbionts from Italy, France and Canada with us! We, the writers, had the time of our lives and hopefully it is seen in this report. Hop on board and take a few minutes to read our thoughts about Kilppari excu! <3

Saga’s top three picks:

NewYear’s resolution: to be big, brave and sexy

1) Bought yarn from Kilpishalli and decided to knit a souvenir balaclava to be able to take some winter magic with me.

2) Enjoyed the state of relaxation at the Tromsøbadet. Even met the friendliest Norwegian grandpa there.

3) Saw ptarmigans (rock and valley) and northern lights for the first time!!

Alma’s top three picks:

1) I’m a water cat! I loved theTromsøbadet.

NewYear’s resolution:You gotta pump, press on, hustle and grind

2) Ice cream is a perfect snack for hikes in the freezer-like conditions.

3) First time in avanto, it was actually kinda nice.

Twosnowmen onSaana

Day trips

Our aim for this trip was to be active, not to rot in bed. We also wanted to feel alive, for better or worse.

Apart from Norway, our day trip destinations were reached by foot. ItWeskiedontheLakeKilpisjärviiceandofcoursehikedontopofSaana. was the obvious destination for all of us. The crisp breeze and fingers turning into icicles didn’t matter when we saw the views from up there.

OnedaywealsoadmiredSaanafromanotherdirectionatLakeTsahkal.

We went to Norway twice, first time whale-watching and the second time to Tromsø. We, the writers, missed the orcas by five minutes. But some of us were lucky enough to see them in Skjervøy! It really was so specialwhentenofuswerejuststandinginthesnow,staringattheocean, trying to catch a glimpse of a whale. So even though we didn’t see any, it was an amazing experience.

On the second Norway trip we headed toTromsø, where we walked around the city and went to sauna and swimming at Tromsøbadet. Therewasanoutdoorpoolwhereonecouldadmirethemountainsand sunset.Wehighlyrecommendvisitingthere!! Duringourlongcarrides,weblastedthemostawesomesong“Halti’s wedding”.ShoutouttothelegendTaiska!Itisnotacoincidencethat theanthemforallthesymbiontscomesfromthesamesinger.

Free time amusements

Fortunately, we also had a lot of time to kill at the station. We knit a whole lot and played board games. Fauna and Wingspan were the most popular ones! We also had movie nights. One evening we watched Koko Suomen poliisit ja rosvot for four hours straight. It was a hit! We can highly recommend it, but prepare to watch it all in one go, it’s so addicting.

During our stay renovation started the station, so we only had access to the sauna for the first three days. We also made an avanto on the first day with group effort.

Luckily, we were able to reserve a sauna at nearby Tundrea holiday village and on Monday half of us took the station’s van and headed over there. It was a wonderful experience in all other aspects, but because the sauna was designed the long way (if you know you know), we didn’t get as hot löyly as we would’ve hoped. Unfortunately, Tundrea’s tubes were tied on Thursday when we had the second reservation, so they had to cancel.

Station’s amenities

The amenities at the Kilpisjärvi station were phenomenal!! Huge shoutout to the kitchen staff and special thanks to Pirjo. Our days couldn’t have started better than with the amazing breakfast that left usreadytoseizethedayandourenergytanksfull.Thebestculinary experience was definitely when they served us mashed potatoes and oven-baked fish or vegan soy patties. Our whole table group was moaningbecausethefoodwassogood!!

Actinglikeweknowhowtoplay

Sitz

On Loppiainen, our lovely excursion masters organized (or should we say orcanized) sitz for everybody. The menu included roasted vegetables with tofu and creamy dip sauce, macaroni casseroli, and Pappila’s emergency supply. Hella delicious!!Wesanganddrankandhadablast.Thequestionon everyone’stonguewas:“Doyouhaveomistuksiainthebank?”. Afterwards Pihla organized a kota-rave! We danced until dawn, at least we would’ve if the speaker didn’t die (and if the sun didn’t rise at noon :D).

Sitz vibes

Our six or seven travel tips for the next excursion:

1) Go get some Bubs candy from Haparanda on your way to Kilpisjärvi. You know the saying “the grass is greener on the other side of the fence”, but in Haparanda it’s gas (as in it’s less expensive).

2) During your outbound journey, take some time to make New Year’s resolutions. The rougher the better. Why not take this opportunity to shift your life in a new direction.

3) When your sugar tooth starts aching, have some Kvik lunsj. Assuming you visited Norway already.

4) Try to learn sananmuunnoksia munansaannoksia (word twistings) eg. pimeetä komppia. You will get a good laugh.

5) Prepare yourself for Lapland energy and madness. It will hit hard.

6) Even when you have reached a state of relaxation, try to take care of your room keys. If not obeyed, it will mess up your nervous system.

A special thank you to Suvi, Kalle and Pirjo for organizing the excursion and enabling us to have this amazing experience. <3 “AgeshaveturnedthemintotuntureiksiandKilpisjärvigrewwith Malla’s tears. When the icy north wind blows, Saana also cries.” And so will we.To go forward, said the grandma in the snow!

Ps. We accomplished our New Year’s resolutions in the first week of the year.Take that!

Aamuhämärän hiippailijat

Teksti ja kuvat: Kristel Ruokonen

Monet eliöt ovat sopeutuneet elelemään pimeän ja valoisan rajamailla, juuri aikaan kun aurinko nousee.

Matematiikkamestari

Etelä-Intian alueella esiintyvä laulajakaskas-laji Platypleura capitata osoittaa ihailtavaa säännöl-lisyyttä ja geometrista laskutaitoa aloittamalla jopa tuhansien yksilöiden yhteiskonsertin juuri, kun aurinko sarastaa horisontin alapuolelta tasan 3.8 asteen kulmassa. Laulajakaskas koirailta löytyy takaruumiista erityinen ääntä tuottava tymbaalielin, jossa sijaitsevien ohuiden kalvojen värinä yhdistettynä ulkoisen tukirangan toimintaan resonanssikammiona saavat aikaan kaskaille tyypillistä kovaa sirkutusääntä. Platypleura-kaskaat tarkkailevat aisteillaan valon määrää niin tarkkaan, että laulu pystytään aloittamaan aina tarkalleen oikeassa hämäryyden tilassa.

Luonnon herätyskello

Punarinnan Erithacus rubecula vauhdikas laulu on monelle varmasti tuttu kevään ja alkukesän aikaisilta aamuilta, kun laji aloittaa ikkunan takana laulunsa ensimmäisten valonsäikeiden säestämänä jo aamuvarhain. Punarinta onkin yksi aikaisimmista laulajista, joka voi olla äänessä jopa tunnin ennen auringonnousua. Lajin erikoistuneet suuret silmät ovat sopeutuneet paremmin aktiivisuuteen aamun hämärässä kuin monet muut päivänvalossa liikkuvat lajit, ja niiden erinomainen kyky nähdä pimeässä mahdollistaa niiden aktiivisuuden paljon aikaisemmin päivässä kuin muilla päiväaktiivisilla lintulajeilla.

Auringonottajan unelma

Chamaeleo namaquensis, Etelä-Afrikan suurin kameleonttilaji ja omistaunut aavikon asukas, hoitaa termoregulaationsa ottamalla kaiken irti aikaisesta aamuauringosta hyytävän aavikon yön jälkeen. Kameleonttilaji esiintyy pääosin Namibin aavikolla, jossa lämpötila voi öisin tippua jopa nollan asteen lähelle ja lämpötila ero yön ja päivän välillä yltää 20 celsius-asteesta jopa 50 celsius-asteeseen. Chamaeleo namaquensis nauttii aamun auringon tarjoamasta lämmöstä vaihtamalla värinsä täysin mustaksi, jotta lämmön absorptio on mahdollisimman tehokasta, ja vaalenee sitten tasaisesti auringon nousun myötä, kun ilman lämpötila hiljalleen kuumenee.

Ideaalinen unirytmi?

Sukashännäkkö Molossus molossus poikkeaa hereilläolorytmissään monesta tunnetusta lepakkolajista, ja kumoaa yleisen väärinkäsityksen kaikkien lepakoiden olevan pääosin yöaktiivisia. Sukashännäkkö onkin hämäräaktiivinen, eli se on aktiivisimmillaan hereillä erityisesti juuri ennen auringonnousua sekä juuri auringonlaskun jälkeen, ja nukkuu sikeästi sekä päivän että yön yli. Tällä poikkeavalla rytmillä laji pystyy välttämään keskiyön ja -päivän äärilämpötiloja sekä useiden niitä metsästävien petojen aktiivista aikaa. Iltahämärä ja aamunkoitto ovat myös monien hyönteislajien aktiivisinta aikaa, jolloin sukashännäkkö pystyy keräämään lyhyessä ajassa tarvitsemansa ravinnon.

Jumalallinen saattaja

Pillerinpyörittäjä Scarabaeus sacer seuraa tunnollisesti auringon matkaa halki taivaan kulkeakseen suorassa linjassa lantapalloa pyörittäessä. Lantakuoriaiset pyörittävät pallojaan takajaloillaan ja edeten selkä menosuuntaan, joten auringon sijaintia taivaalla on niiden ravinnonsaannin ja lisääntymisen kannalta ehdotonta seurata uskollisesti. Koska pillerinpyörittäjien liike lantapallojen kanssa kuvastaa selkeästi auringon matkaa halki taivaan, muinaisessa Egyptissä ne yhdistettiin nousevan auringon jumalan Kheprin symboliksi ja uskottiin, että aurinko eteni taivaalla Scarabaeus-kuoriaisen pyörittämänä. Kheprin tunnistaakin usein esiintymässä taiteessa ja myyteissä mieshahmona, jonka pään paikalla on suuri musta pillerinpyörittäjäkuoriainen.

Yleisön suosikki

Auringon seuraajista ehdottomasti kuuluisin on ilman muuta auringonkukka Helianthus annuus, joka päivästä toiseen kääntää täsmällisesti kukintaansa päivän aikana aina aurinkoa kohti idästä länteen. Auringonkukka seuraa tarkkaan sisäistä sirkadiaanista rytmiä, joka säätelee kasvuhormonien määrää ja eritysnopeutta kasvin varren eri puolilla ja kääntäen kukintoa. Varren itään osoittavalla puolella on siis merkittävästi suurempi kasvuhormonien konsentraatio päiväsaikaan, kun taas yön aikana konsentraatio on länteen suuntaavalla puolella vartta suurempi. Näiden suhteiden perusteella kasvi kääntää yön aikana kukintonsa idän suuntaan odottamaan, jotta se on valmiina auringon sarastuksen alkaessa seuraamaan taas sen matkaa taivaan halki.

Heinämäistä menoa

Teksti ja kuvat: Suvi Leskinen

Heinät jakavat mielipiteitä, mutta kannattaa pysähtyä ihmettelemään niitäkin. Heinämäisten kasvien monimuotoisuus on todella kirjava, ja koko maapallon vallanneina ne ovat olennainen osa ekosysteemejä ja ihmisen elämää.

Sieniä sienestetään, sammalia sammalletaan, joten saroja sarastetaan?Tyypillisesti heinänoloiset kasvit saavat lajeja tunnistavat biologit pienen epätoivon valtaan, mikä koskee jopa kasvitieteilijöitä. Kaukaa katsottuna heinämäiset kasvit vaikuttavatkin yksinkertaisilta, kun tuulipölyttäjinä ne eivät koreile kukillaan ja ohuessa korressa on kapeat ruodittomat lehdet. Lajieroja kyllä löytyy, mutta monet niistä ovat luupilla nähtävissä. Vaatimattomuudestaan huolimatta heinämäiset kasvit ovat merkittävä ja monimuotoinen ryhmä. Lahko Poales sisältää heinämäisten kasvien heimot, heinäkasvit (Poaceae) ja sarakasvit (Cyperaceae) ja vihviläkasvit (Juncaceae). Samassa lahkossa ovat myös esimerkiksi osmankäämikasvit (Typhaceae) ja ananaskasvit (Bromeliaceae). Lahkossa on 20 000 lajia, joista 12 000 kuuluu heinäkasveihin ja 5000 sarakasveihin. Kasvikunnan skaalassa se on lajirikkaimpia lahkoja, ja siihen kuuluu kolmannes yksisirkkaisista ja seitsemän prosenttia koppisiemenisistä. Ihmiskunnan kannalta lahkossa on tärkeitä viljelykasveja, kuten vehnä (Triticum aestivum) ja riisi (Oryza sativa), toisaalta myös riesaa aiheuttavia rikkaruohoja.

Heinämäiset ovat sitkeitä selviytyjiä, niitä tavataan kaikilla mantereilla ja tropiikista tundraan. Sopeutuminen äärimmäisiin oloihin on mahdollistanut ekolokeroiden valtauksen. Poales-lahko ilmaantui trooppisella Gondwanalla noin 120 miljoonaa vuotta sitten. Atlantin valtameren muodostuessa heinäkasvit jäivät nykyiseen Afrikkaan ja sarakasvit Etelä-Amerikkaan. Heimot erilaistuivat rinnakkain eri mantereilla, ja lopulta ne levisivät maapallon ympäri. Molempien elinympäristö myös vaihtui ajoittain avoimesta suljetuksi ja päinvastoin, mikä vaikutti lajiutumiseen. Nykyään lajirunsaus ja endeemisyys on korkeimmillaan tropiikissa. Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeiden lajit ovat läheisempää sukua toisilleen kuin trooppisille sukulaisilleen, mikä viittaa yhteiseen historiaan.

SUOMESSA HEINIÄ ON ��� ja sarakasveja 130 lajia, joista noin sata kuuluu saroihin (Carex sp.). Sarat myös risteävät paljon keskenään, mikä on tyypillistä tuulipölytteisille

kasveille. Muita sarakasveja ovat esimerkiksi suovillat (Eriophorum sp.) ja erilaiset kaislat. Lajeja tunnistaessa on hyvä vilkaista ympärilleen, sillä monet niistä esiintyvät tietyissä elinympäristöissä. Heinät viihtyvät avoimilla paikoilla ja niityillä, sarat kosteikoilla ja soilla. Monen lajin esiintyminen painottuu myös pohjoiseen. Heinien ja sarojen ero on niiden varressa ja kukinnossa. Heinien varsi eli korsi on ontto ja liereä, nivelet ovat täyteisiä solmuja. Lehdet ovat kahtena rivinä ja kortta ympäröi lehden kiinnittävä tuppi. Joskus tupen ja lehden välissä on kalvomainen kieleke, joka on usein tärkeä tuntomerkki, esimerkiksi eteläisen mätäshelmikän (Melica picta) vaalea kieleke erottaa sen yleisestä nuokkuhelmikästä (M. nutans). Heinillä kukinto on tähkylöistä muodostuva röyhy tai tähkä. Tähkylä koostuu kahdesta suomurivistä (kaleet ja helpeet), ja kukkia on yksi tai useampi. Joillain lajeilla tähkylä voi muuntua itusilmuksi, josta itää uusi verso.

Sarakasvien varsi on liereä tai kolmisärmäinen, täyteinen ja solmuton. Kapeat lehdet ovat kolmessa rivissä

↙ Jokapaikansaralla (Carex nigra) on kärjessä hedetähkä ja sen alapuolella kolme emitähkää. Kukinnon alapuolelta lähtee tukilehti, jonka pituus on myös yksi sarojen tuntomerkki.

→ Itutunturinurmikka (Poa alpina var. vivipara) leviää siementen sijaan itusilmuilla.

↘ Lettonuppisaralla (Carex capitata) on yksi tähkä, jonka kärjessä on muutama hedekukka.

ja ne ovat litteät tai kouruiset. Kukinto on monikukkainen tähkä, joita on yksi tai useampi. Kukista puuttuu kehälehdet tai ne ovat sukaset. Suovillojen sukaset pidentyvät valkoisiksi karvoiksi kukinnan jälkeen, paitsi ruostevillalla (E. russeolum) on sille ominainen rusehtava sävy. Saroilla emiä suojaa pullomainen esilehti, pullakko. Sen muoto vaihtelee lajien välillä, ja ne voivat olla pallomaisia tai litteitä, ja suuota voi olla pitkä tai lyhyt. Suuodasta siirottaa 2–3 luottia, ja pullakon tyveen on kiinnittynyt suojaava tähkäsuomu. Pullakon sisällä kehittyy hedelmä eli pähkylä.

Saroja määrittäessä katsotaan tähkien määrää ja kukkien järjestäytymistä. Sarat ovat yksikotisia, ja emi- ja hedekukat ovat joko samassa tähkässä (yhtäläistähkäinen), tai eri tähkissä (erilaistähkäinen). Aina löytyy kuitenkin poikkeus, ja kaksikotisia ovat äimäsara (C. dioica) ja soukkasara (C. parallela), eli niillä emi- ja hedekukat ovat kokonaan eri yksilöissä.

SAROILLA ON KESKEINEN MERKITYS ekosysteemeissä, etenkin soilla. Esimerkiksi pallosaran (C. globularis) vallitsema räme on ihan oma suotyyppinsä. Sarojen juuristo pärjää kostean maan hapettomissa oloissa, joten ne ovat tärkeitä ravinteiden kierrättäjiä hajottajille. Juuret myös sitovat maaperää vähentäen eroosiota. Sarat ovat rahkasammalten (Sphagnum sp.) jälkeen tärkeimpiä turpeen tuottajia. Vesistöihin kerääntyy herkästi saasteita, joita sarat keräävät tehokkaasti. Erityisesti vesilinnut löytävät ravintoa ja pesimäpaikkoja sarojen suojasta.

Sarat ovat tärkeä ravinnonlähde myös metsässä. Joillain lajeilla on pähkylässä elaiosomi, joka on mehevä ja sokerinen lisäke muurahaisia varten. Muurahaiset kuljettavat siemenen kekoon, syövät herkun, siivoavat jäljelle jääneen siemenen pois, ja siemen jää itämään uudelle paikalle. Suomessa muurahaislevintäisiä lajeja ovat ainakin virnasara (C. pilulifera) ja sormisara (C. digitata). Muurahaislevintään turvautuvat kilpailussa heikommin pärjäävät lajit. Eräässä tutkimuksessa selvitettiin ryppyviholaisen (Myrmica ruginodis) ja virnasaran välejä. Siemenet kulkeutuivat suunnilleen puolentoista metrin päähän emokasvista, ja parin viikon ajan muurahaiset

söivät melkein pelkästään elaiosomeja. Sekä virnasara että ryppyviholainen suosivat aukeita paikkoja, mikä todennäköisesti edistää virnasaran leviämistä. Muurahaisen kuljettamista siemenistä itäneet taimet selvisivät huomattavasti paremmin kuin emokasvin viereen jääneet. Muurahaiset eivät ole ainoita pähkylöiden havittelijoita, vaan niitä mutustavat myös metsähiiri (Apodemus flavicollis) ja harvekiitäjäinen (Harpalus solitaris). Tosin niiden jäljiltä siemenestä jää vain kuoret, mikä ei ole kasvin kannalta kovin hyvä juttu.

Lähteet:

Azooz, M. M. & Ahmad, P. 2016. Plant-Environment Interaction: Responses and Approaches to Mitigate Stress. John Wiley & Sons.

Elliot, T. & et al. 2024. Global analysis of Poales diversification – parallel evolution in space and time into open and closed habitats. New Phytologist (2024) 242: 727–743

Kjellsson, G. 1985. Seed fate in a population of Carex pilulifera L. Oecologia 67: 416–429

Rikkinen, J. 2014. Heinät ja sarat Suomen luonnossa. Otavan kirjapaino Oy.

Aurinkoinen villasukkaohje

Teksti ja kuvat: Katriina Laiho

Tee aurinkoiset villasukat lämmittämään kevään viimeisissä pakkasissa!

Langat ja puikot:

Väri 1: Novita Seitsemän veljestä Krookus 100g

Väri 2: Novita Seitsemän veljestä Auringonkukka 100g

Väri 3: Novita Seitsemän veljestä Hapero 100g

3 ½ mm puikot tai käsialan mukaan

Koot:

38=> 48 silmukkaa (alkuperäinen)=> aurinkojen välissä 1 silmukka värillä 2

42=> 52 silmukkaa=> tee aurinkojen välissä 2 silmukkaa värillä 2

46=> 56 silmukkaa=> tee aurinkojen välissä 3 silmukkaa värillä 2

Varsi:

Luo 3 ½ puikoille 48(52)56 silmukkaa värillä 1 ja aloita kirjoneule kuvan 1 oikeasta alakulmasta (3x1 resori). Jos teet suuremmaan koon, huomioi koko-ohjeet kirjoneuletta tehdessä. Kirjoneuleen jälkeen tee 3 kerrosta 1x1 joustinneuletta värillä 1. Neulo lopuksi I puikon silmukat IV puikolle oikein.

Tee vahvistettu kantapää värillä 1, ohessa QR-koodi Novitan perusohjeeseen. Jaa kantapohjan kavennuksien jälkeen silmukat puikoille I ja IV (4+4) ja poimi seuraavalla kerroksella värillä 1 puikoille I ja IV 12(13)14 silmukkaa kantalapun reunoilta. Neulo puikot II ja III oikein. Vaihda työhön väri 3 ja neulo kuvan 2 kirjoneuleen mukaan värillä 3 sileää kunnes kiilakavennukset on tehty.

Kiilakavennukset: Neulo I puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa oikein, neulo puikot II ja III normaalisti ja tee puikon IV kahdella ensimmäisellä silmukalla ylivetokavennus. Tee kavennukset joka kerroksella, kunnes jokaisella puikolla on 12(13)14 silmukkaa.

Jatka kiilakavennusten jälkeen kirjoneuletta väreillä 2 ja 3, jatka lopuksi värillä 2 kunnes pikkuvarvas peittyy. Vaihda työhön väri 1 ja tee yksi kerros sileää. Tee kärkikavennukset värillä 1 ja päättele työ.

Kärkikavennukset: Puikkojen I ja III lopussa tee ylivetokavennus niin, että kavennuksen jälkeen neulottavaksi jää puikon viimeinen silmukka. Puikkojen II ja IV alussa neulo ensimmäinen silmukka oikein ja neulo seuraavat kaksi silmukkaa yhteen. Tee kavennukset joka toinen kerros, kunnes jokaisella puikolla on 6(7)8 silmukkaa. Tämän jälkeen tee kavennukset joka kerroksella. Päättele työ, kun jäljellä on yhteensä 8 silmukkaa.

Sanasokkeloiden ratkaisut

Paprikoiden ilosanomasta

Teksti: Nikolai Oksanen – Kuva: Silja Kiljunen

Tiedättekös, mikä kulinaristia ärsyttää talvella? No, monikin asia ottaa pannuun, mutta yksi niistä on tuoreiden paprikoiden hinta ruokakaupassa.Tietenkin kasvihuoneiden kasvatit ovat melko hintavia taivasalla kasvaneisiin vihanneksiin verrattuna, mutta silti. Haluaisin silti kutkutella makunystyjäni tällä heviosaston aatelisella.

Paprikat sopivat kaikille aterioille: Aamupalalla keltaista paprikaa merkitsemään nousevaa aurinkoa. Lounaalla raikasta vihreää paprikaa virkistämään tylsää päivää. Päivällisen ruoan voi hukuttaa paprikajauheeseen tehden siitä täyteläistä ja ihanan umamista. Iltapalalla voi hemmotella itseään suosikkipaprikallaan. Jälkiruoaksikin voi nauttia vaikkapa makean suippopaprikan. Oi kuinka vain ajatuskin herauttaa veden kielelle!

JOS ET OLE VIELÄKÄÄN VAKUUTTUNUT paprikoiden ylevyydestä saanen kertoa vielä pari faktaa:

Paprikoissa on enemmän C-vitamiinia kuin missään muussa vihanneksessa. Itse asiassa vain mustaherukoissa ja ruusunmarjoissa on enemmän C-vitamiinia! Ja Cvitamiini on ensi kerran eristetty paprikoista.

Ja vaikket pitäisi jostakin paprikasta, on sinullekin taatusti mieluinen paprika. Jos olet masokisti, niin kenties yltiötulinen Carolina Reaper -chili on makuusi, sillä chilitkin ovat paprikoita. Jos makusi on jänöjussimaisempi, lienee vihreä paprika sinulle sopiva. Sohvaperunalle suosittelen unkarilaista tv-paprikaa, vaikkei nimi oikeasti viittaakaan näköradioon.

Herkullisia paprikahetkiä!

Kulinaristi esittelee oikeaoppisen paprikansyöntitekniikan.

Repäisyt

”Me ollaan puhuttu tästä niin pitkään et meinasin kirjottaa evaluationin ejaculationina.”

Onni P. ja maailman isoin penis

”Jos jonkun hupisuoni sykkii, niin se saa tehdä.”

Silja K. nakittaa hupihenkilöitä

"Ei kuulosta kovin eettiseltä."

"Joskus sun pitää valita onko joku asia eettistä vai onko se eeppistä."

Lauri P. antaa viiltävän mielipiteensä sivetinpaskakahvista

Sitsikansa: ”Helan går!”

Nikolai O.: ”Vittu tää ei toimi!!!”

Kulinaristi vs. Smökin keittiö

”Käänteismikroskooppi, eiks se oo vaan kiikari?”

Lintu-Lauri Kala-Laurille

”Oispa ees se lutka-pappa.”

Paavo K. haluaa akateemista validaatiota

Onni B.: ”Pönttö vai kolo?”

Lauri K.: ”Riippuu mikä on tarve.”

Vimma arvioi lintujen pesätyyppejä

Koonnut: Toimitus Lähetä

"What species?" "Cuckold"

Kilpisjärven kaakkurin uusi lajinimi

”Olen Katriina ja evoluutio ahdistaa.”

Tiedottaja esittäytyy halkossa

”Toi ei oo ees mitään verrattuna mitä on Porvoossa! Mul oli Porvoos saappaas myyrä!!”

Onni P. vertaa myyrää vessassa uhanneeseen huntsman spideriin

”Ugh!”

Kilpparin aseman sihteeri Pirjo nähdessään toisen excuvastaavista

”Tämä on kristillinen laitos!”

Pirjo ojentaa exculaisia

"Babygirl mä spendasin vujuihin XX tonnii."

Essi K. imitoi vujumestaria

”Ihan liian terävä muna mun suuhun.”

Amos A ja Sodexon joululounaan lohikananmunasalaatti