Issuu

Hallitsijat

1/2019

Sisällysluettelo

1/2019 55. vuosikerta Päätoimittajat Roope Nykänen Pirta Palola roope.nykanen@helsinki.fi pirta.palola@helsinki.fi Toimitussihteeri Julius Ulpovaara julius.ulpovaara@helsinki.fi Muut tekijät Rasmus Huotari, Valeria Valanne, Alma Seppälä, Ella Ahvenainen, Viivi Halonen, Matti Leponiemi, Emmi Tuokko, Oona Käyhkö, Hilla Mäkinen,Elisa Nygård, Lea Ala-Ilomäki, Inkeri Liikanen, Jani Lehto, Tarmo Peltokoski, Matilda Salko Ulkoasu ja taitto Roope Nykänen, Pirta Palola, Mikko Aulio, Rasmus Huotari, Valeria Valanne, Emmi Tuokko, Ella Ahvenainen, Oona Käyhkö, Hilla Mäkinen, Julius Ulpovaara Kansi Julius Ulpovaara Logo Anni Virolainen Paino Bookcover Oy, Espoo Painos 100 kpl

Ajankohtaista 5

Menneitä ja tulevia tapahtumia

Kilpisjärvi-ekskursio

Hallitusesittely Reportaasit

Ilmastovaalit 2019

Suuremman luokan repäisyt

Mikä on lempilintusi, Pekka Haavisto?

Viljellä ja varjella Puheenvuorot

Tervehdys päätoimittajalta

Sosiaaliset kisut

Pj-palsta

Tirehtöörin palsta

Vieraskynä

Lisää Viikkiä päälle maan

Ulkomaanreportaasi Hupi

ISSN-L 1458-4115

Hallitsijan herkut

Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian

Puuhanurkka

Mitä eliötä muistutat hallitsijana?

Noroskoopit

Endosymbiontti

Repäisyt

ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Tieteen tahtoen

Teksti: Roope Nykänen – Kuvat: Ella Ahvenainen

lenkiintoista seurata, näkyykö tänä vuonna ilmestyvässä tiedebarometrissä suuria muutoksia verrattuna edellisiin kyselykertoihin. Tämä epistola ei kuitenkaan keskity huuhaa-heikkien kritisoimiseen, vaan tiedeyhteisön rooliin keskustelukulttuurissa. Tuntuu, että tiedemaailman osallisuus keskustelussa on lähes olematonta ja vaihtoehtoisella tiedolla on aivan liian suuri asema dialogissa. Tämä näkyy myös tiedebarometrissä kohdassa, jossa jopa 43% vastanneista kokee, että ”Tiede elää liian eristyneenä muusta yhteiskunnasta, ’norsunluutorneissaan’ vailla riittävää kosketusta ihmisen arkeen”. Yhteiskuntamme tarvitsee ihmisiä, jotka korjaavat virheellisiä faktoja ja antavat luotettavaa ja helposti lähestyttävää tietoa muillekin kuin tiedeyhteisön jäsenille. Kertsillä tapahtuva ulkomaailman paheksunta ei suuremmin edistä asioiden etenemistä parempaan suuntaan. Keskusteluun osallistuminen olisi myös siksi tärkeää, koska se kehittää molempia keskustelun osapuolia. Dialogi muidenkin kuin luonnontieteilijöiden kanssa auttaa näkemään syitä ihmisten toiminnan takana ja löytää ratkaisuja nykyhetkemme pulmiin. Tämä myös varmasti vaikuttaisi ”norsunluutorni”-asemaamme ja helpottaisi tiedeyhteisön ulkopuolisia näkemään, että olemme samalla puolella taistelukenttää. Symbiontti pyrkiikin kehittämään omalla toiminnallaan tällaista dialogia antamalla puheenvuoroja myös Viikki-kuplan ulkopuolisille henkilöille, kuitenkin unohtamatta ensisijaista lukijakuntaansa.

Pääkirjoitus

inulle tieto ja asioiden ymmärtäminen ovat itseisarvoja. Minusta on mahtavaa tietää, että pöllöt pystyvät lentämään hiljaa johtuen höyhenien nukkamaisesta reunasta. Tai että mölyapinat pystyvät tuottamaan voimakkuudeltaan jopa 90 desibelin ääntä. Mielihyväkeskustani stimuloi vahvasti myös tieto siitä, että erään mehiläisvahaa ravintonaan käyttävän koisan (Galleria mellonella) toukat pystyvät hajottamaan muovia. On ihastuttavaa huomata, etten ole uteliaana ja tiedonjanoisena yksin. Tieteen tiedotus ry tekee kolmen vuoden välein kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tarkastellessa viimeisintä, vuoden 2016 tiedebarometria voi huomata, että suomalaisista noin 68% on kiinnostunut tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan liittyvistä jutuista. Lisäksi kolme neljästä suomalaisesta luottaa suuresti yliopistoihin ja korkeakouluihin, tiedeyhteisöön 66%. Verrattuna esimerkiksi poliittisiin puolueisiin (9%), suuryrityksiin (15%) tai mediaan (44%), näyttää tieteen asema vuonna 2016 olevan varsin oivallinen. Parantamisen varaa silti on, paljonkin. Itseäni järkytti etenkin huomata, että jopa yksi neljästä suomalaisesta uskoo siihen, että veden muistia voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi sairauksien hoidossa. Myös telepatiaan uskoi 26 prosenttia vastanneista. Valitettavasti kehityskohteisiin löytyy myös esimerkkejä tilastojen ulkopuolelta, etenkin parin viimeisen vuoden ajalta. Kotkalainen päiväkoti-ikäinen lapsi sairastuu tuhkarokkoon. Brasiliaan valitaan ulkoministeriksi henkilö, joka uskoo ilmastonmuutoksen olevan marxilainen salajuoni. Sopisin kaiketi hyvin yöpetolinnuksi, sen verran hiljaiseksi vetää. Ongelmaksi myös muodostuu se, että vaikka tieteen löydökset kieltävien henkilöiden määrä on vielä suhteellisen pieni, ovat he usein kaikkein äänekkäimpiä. Käytännössä tätä voi testata menemällä minkä tahansa ravitsemukseen liittyvän verkkouutisen kommenttikenttään: voi mennä varsin kauan ennen kuin löytää tapauksen, josta ei löydy ainuttakaan kookosöljyn ylistäjää tai maidon myrkyllisyydestä ulisijaa. Onkin mie-

Pääkirjoitus

Ymmärrän kyllä hyvin, miksei asiantuntijoita liiemmin näy keskustelufoorumeissa. Tiedettä popularisoitaessa isomman vaikutuksen saaminen vaatisi luultavasti muitakin keinoja kuin p-arvoihin vetoamisen tai boxplotteihin osoittamisen. Tunteisiin vetoaminen ja yksittäistapauksiin paneutuminen ovat mainioita keinoja saada vaste aikaan yleisössä, mutta ymmärrettävästi tiedemiehelle kyseinen argumentointitapa voi tuntua vieraalta ja luonnottomalta. Lisäksi olisi varmasti turhauttavaa väitellä henkilön kanssa, jonka argumenttien ei tarvitse noudattaa tiedemaailman kriteerejä, esimerkiksi objektiivisuutta tai reliabiliteettiä. Väittelyn voittaakin usein se, kuka jaksaa huutaa koviten. Ihmettelenkin, miten tällaista keskustelutapaa hyödyntävissä ihmisissä on sellaisia, jotka eivät vieläkään usko ihmisen sukulaisuuteen aiemmin mainittujen mölyapinoiden kanssa. Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä viime aikoina osa tieteentekijöistä on alkanut tuoda asiantuntijuuttaan esille yleisessä keskustelussa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Antti Heikkilän uutuuskirjan saama valtava kritiikki alan asiantuntijoilta. Valitettavasti kritiikki ei näytä suuremmin vaikuttaneen kirjan suosioon ja kyseinen eepos on adlibriksen tammikuun 5 ostetuimman kirjan joukossa. Toinen positiivinen esimerkki akateemisten asiantuntijoiden panoksesta on liikuntafysiologian dosentti Juha Hulmin uusin teos Lihastohtori 2, joka perehtyy treenimaailmassa esiintyvien humpuukiväitteiden oikaisemiseen. Kirja on ollut suosittu, mutta pelkään, ettei teos saa kaikkea ansaitsemaansa huomiota johtuen kehonrakentajien ja voimailijoiden saamasta lihapää-stigmasta. Elämme kriittisiä aikoja muun muassa ilmastonmuutoksen osalta ja siksi yleinen keskustelu vaatii asiasta ymmärtävien osallisuutta. Eduskuntavaalit ovat

aivan nurkan takana ja siksi meidän täytyy toimia, jottei seuraavallakin vaalikaudella hallitsijoina toimi henkilöitä, jotka mieluummin kuuntelevat virkamiehiä kuin kaiken maailman dosentteja. Tieto on minulle itseisarvo, mutta tieteen merkitys kuitenkin konkretisoituu ja vahvistuu vasta, kun sitä aletaan käyttämään hyödyksi päätöksenteossa niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Koisista kun ei liiemmin ole hyötyä, jos ne jätetään mehiläispesien tuholaisiksi.

Lähteet

Yle: ”Pöllöt, hiljaiset saalistajat”, 15.11.2013. https://yle.fi/ aihe/artikkeli/2012/07/04/pollot-hiljaiset-saalistajat Australian Geographic: ”The 10 loudest animals on Earth”, 22.8.2012. https://www.australiangeographic. com.au/topics/ wildlife/2012/08/the-10-loudest-animals-on-earth/ National Geographic: “Scientists discover the secret to breaking down plastic: Beeswax-eating worms”, 28.4.2017. https:// blog.nationalgeographic.org/2017/04/28/ scientists-discoverthe-secret-to-breaking-down-plastic-beeswax-eating-worms/ Tieteen tiedotus ry (2016): ”Tiedebarometri 2016”. The Guardian: “Brazil’s new foreign minister believes climate change is a Marxist plot”, 15.11.2018. https:// www.theguardian.com/world/2018/nov/15/brazil-foreign-minister-ernestoaraujo-climate-change-marxistplot

Symbiontti 1/ 2019

Menneitä ja tulevia tapahtumia Teksti: Rasmus Huotari

Menneitä Kilpisjärven uuden vuoden excursio 28.12.–5.1. Perinteisellä UV-exculla nautittiin jälleen Käsivarren kaamoksesta, sitsattiin ja käytiin Norjassa etsimässä valaita. Lisää Kilppariexcusta voit lukea tämän lehden excukertomuksesta! Virkailijavaihtarit Lammilla 25.–27.1. Uudet ja vanhat Symbioosin virkailijat kerääntyivät tuttuun tapaan Lammille viikonlopuksi rentoutumaan ja tutustumaan. VV-viikonlopun ohjelmaan kuului mm. hyvää ruokaa, saunomista ja pelailua hyvässä seurassa. Virallisempaan osuuteen kuuluvan rastikierroksen aikana muisteltiin mennyttä vuotta, suunniteltiin tulevaa ja ideoitiin jopa vuosijuhlavuotta 2020. Lisäksi innokkaimmat orninmieliset osallistuivat Lammilla pihabongaukseen. Symbioosin ja Helixin Ystissitsit 9.2. Symbioosin ja Helixin tapahtuma- ja keittiötiimit yhdistivät jälleen voimansa ja järjestivät Alina-salissa Ystissitsit jenkkityyliin. Sitsitila decoiltiin kauniisti teemaan sopivilla ilmapalloilla ja överipinkeillä koristeilla ja sitsikansakin pukeutui tyylikkäästi vaaleanpunaiseen. Ruoka oli herkullista, virvokkeet eivät loppuneet kesken ja sitsilaulut raikasivat komeasti.

Tulevia Laskiainen ja Laskuhumala 5.3. Yksi haalarikansan suurimmista juhlista eli laskiainen saapuu taas tiistaina 5.3. Tämä tarkoittanee perinteiseen tapaan laskiaispullia, mäenlaskua Ulliksella ja vimmaista haalarimerkkien ompelua edellisenä iltana. Biosfääri järjestää laskiaisetkot uudella Pupu-klusterilla ja illalla viime vuosinakin järjestetty Laskuhumala kerää laskiaisen viettäjiä Kaivohuoneelle bilettämään.

Maaliskuu 2019

Happobileet 8.3. Vuoden suurimmat bileet järjestetään jälleen perjantaina 8.3. Käärmeenpesällä. 10-vuotisjuhlavuottaan viettävien Happobileiden teemana on tällä kertaa Jungle Madness – Horrors in the Dark. Tuttuun tyyliin kokoelma DJ:tä viihdyttää juhlakansaa elektronisella musiikilla ja UV-valot ja decot koristavat Pesää. Juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna järjestetään lisäksi Happobileitä seuraavana päivänä palautumista edistävä Happosillis samassa tilassa! Ahvenanmaan linturalli 15.–17.3. Perinteinen linturalli Ahvis järjestetään tänä vuonna maaliskuun puolivälissä. Kymmenet enemmän ja vähemmän lintuja tunnistavat joukkueet suuntavat jälleen Ahvenanmaalle tavoitteenaan tunnistaa mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, suosivatko kelit tänä vuonna bikini-Ahvista ja millaisia lintuhavaintoja purussa päästään tällä kertaa kuulemaan. BiTa eli Biotieteilijätapaaminen 12.–14.4. BiTa kokoaa huhtikuussa kaikki Suomen bio- ja ympäristötieteitä opiskelevat yhteen tutustumaan ja pitämään hauskaa Ouluun, tällä kertaa Syntaksis ry:n isännöimänä. Vappushokkelo 1.5. Olisiko teillä hetki aikaa puhua Vappushokkelosta? Syyskokouksessa valitut shokkelomestarit ovat jo täydessä työn touhussa ja vapun suurta lastentapahtumaa valmistellaan ja rakennellaan jälleen pitkin kevättä. Kaikki järjestelyt huipentuvat 1.5. bio- ja ympäristötieteilijäfuksien ja vähän vanhempienkin opiskelijoiden järjestämään tapahtumaan Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaikki innokkaat voivat varmasti vielä kysellä vapaita nakkeja lähimmältä shokkelomestarilta. Kevään saunaillat Kasviksella Saunaillat Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla jatkuvat pitkin kevättä. Tällä tietoa puusaunan löylyistä on mahdollista tulla nauttimaan ainakin 20.3., 10.4., 17.4., 15.5. ja 29.5. Saunavastaavat toivottavat kaikki saunojat fuksista fossiiliin tervetulleiksi puutarhasaunan lauteille.

Kilpisjärvi-ekskursio Teksti & kuvat: Valeria Valanne

erveisiä pohjoisesta! Jokavuotinen Kilpisjärven retki sujui talvisissa tunnelmissa ja kotiinkin päästiin ajallaan. Saattoi jopa joltain kuulla, että olisi ollut vaivattompi kilppari, kuin edellisvuonna. Retkiä tehtiin asemalta kaikkiin mahdollisiin suuntiin, kuten Saanalle, Pikku Mallalle, Norjaan, Alkoon ja jään yli Ruotsin rajalle. Rohkeimmat hiihtivät jopa kolmen valtion rajalle pelaamaan korttia tai pulahtivat Jäämereen uimaan. Retkillä havaittiin ainakin ryhävalas, miekkavalas, pyöriäinen, teeri, riekko, lapintiainen ja terrieri, sekä järkyttäviä jouluvaloja. (Norjalaisilla ei selkeästi ole makua.) Asemalta ei toki tarvinnut poistua viihtyäkseen, vaan eeppiset ihmispetterimatsit, Game of Thrones - maratonit ja hyvä ruoka pitivät siitä huolen. Uutena Vuotena pamahti yksi raketti ja sitseillä kaikilla taisi olla housut jalassa, sekä hyvän maun mukaisia jouluvaloja.

Norja toivotti tervetulleeksi tulemalla päin näköä. Vahva musiikkisuositus roadtripeille, joissa ei nää kuin korkeintaan edessä olevan takavalot, on Daruden Sandstorm. TIDIDIDIDII!! Olipahan sentään hyvät maisemat kun vihdoin näki metriä pidemmälle.

Valas, valas, missä on se valas? Näkyy pyrstö ja evä, ei voi olla mikään muu! Valashavisten määrä: kolme lajia. Oikeanpuoleisessa kuvassa poseeraa ryhis, sano muikku! Tosin ne eivät taida pahemmin muikkuja syödä.

Joku oli tuonut Saanalle trampoliinin. Mitä muuta toivoisitkaan rinnettä puolen kilometrin verran könynneenä kuin jalkatreeniä? Pakko oli kuitenkin hyppiä kuvia varten.

Hallitusesittely 2019 Koonnut: Alma Seppälä – Kuvat: Ella Ahvenainen

1. Kuka olet ja mitä teet Symbioosin hallituksessa 2019? 2. Mitä opiskelet ja miksi? 3. Mikä organismi olisit tämän lehden hallitsijatestin perusteella? 4. Kuvaile itseäsi hallitsijana kolmella sanalla. 5. Mikä on vuoden 2019 (vaali)lupauksesi? 6. Fuck, marry, kill: Darwin, Mendel, von Linné 7. Kuka istuu rautaistuimella kauden loputtua?

Elisa 1. 2.

4. 5.

Pj-Elsu! (lanseerasin tän lempinimen ihan itse ja hykertelen, kun odotan sen leviämistä) Ekologia kiinnostelee, koska haluan ymmärtää, miten asiat surisee ja pörisee luonnossa ja kettuhousut on mukavat jalassa. Haapa! Olin iloinen tästä tuloksesta, vaikka en ehkä ollut kovin itsekriittinen vastauksia annettaessa. ;) Kokeilunhaluinen, perusteellinen ja uudistusmielinen. Oikeesti käyttää hammaslankaa useammin, mikä on tähän asti mennyt ihan hyvin. Ja olla parempi kuuntelija. Darwin, von Linné, Mendel. Tästä voi syyttää täysin lukion bilsanmaikkaa, joka oli liian innostunut risteytystehtävistä. Hmm tätä on tullut mietittyä yön pimeinä tunteina usein. Tv-sarjassa veikkaan, ettei kukaan ja kirjoissa Young Griff aka Aegon Targaryen.

Symbiontti 1/ 2019

Maare 1. 2.

3. 4. 5. 6.

Olen Maare Arffman, Symbioosin varapuheenjohtaja 2019. Pääaineena fysiologia ja neurotiede, jostain okkultisesta syystä olen ajautunut munuaisen kehitykseen liittyvien teemojen pariin hyvinkin kokonaisvaltaisesti. Ihminen. En usko heikkouteen. Lisätä pyörällä liikkumista. Fuck Darwin koska se on nähny maailmaa (eikä sitä tuu varmaan näkemään enää yhden illan jälkeen), Marry Mendel koska herneet best, Kill von Linné koska taksonomia on saatanasta. Meitsi.

Annika 1.

3. 4. 5.

Olen Annika Hämeenheimo ja olen Symbioosin sihteeri vuasimallia 2019. Sihteeri hoitaa pöytäkirjat kuntoon, joka kokouksen yhteydessä sekä pitää yllä jäsenrekisteriä. Opiskelen biologiaa, koska innostuin biologiasta lukiossa ja pian huomasin, ettei ollut enää sijaa muulle. Testin perusteella olen haapa, elinyhteisöni avainlaji. Olisin mieluummin ollut leijona. Armollinen, peloton, utelias. Harkitsin tipatonta, mutta eihän siitä tullut mittään, joten päätin sitten vaan että tänä vuonna pistetään ranttaliksi! Sugar-daddyksi Darwin, kirkkohäät von Linnén kanssa (hän ei tiedä minusta ja Darwinista ja kuvittelee minun olevan siveellinen) ja yksi salamurha Mendelille. Elisa <3

Selma 1. Olen Selma ja Symbioosin tiedottaja. 2. Biologiaa, koska haluan voittaa Nobel-palkinnon. 3. Puoliksi ihminen, puoliksi bakteeri. Täydellinen symbioosi! 4. Tarpeen tullen anarkisti. 5. Lupaan käydä kaikissa tapahtumissa, joista olen itse tiedottanut. 6. Fuck Mendel, marry Darwin, kill von Linné 7. GOTissa? Tyrion. Symbioosin hallituksessa? Minä tietty.

Maaliskuu 2019

Tiia 1. Tiia Laisi vuoden 2019 kulinaristi. 2. Opiskelen bilsan toista vuotta. Tulevaisuudessa musta tulee bilsan ja mantsan ope ja siks opiskelen sivuaineena myös mantsaa. Opiskelen bilsaa, koska se vaan on PARASTA ja super mielenkiintosta! 3. Tän testin mukaan olisin avainlaji haapa “pelkkä olemassaolosi hyödyttää yhteisöä, jossa vaikutat” <- tykkäsin tästä, sopii mun toimenkuvaan. 4. Ravitseva, juhlava ja lempeä. 5. Lupaan (yrittää ainakin) tehdä mahdollisimman hyvää ruokaa ja järkätä huiseja pardeja. 6. Fuck Darwin, marry Mendel ja kill von Linné. 7. Toivottavasti en ainakaan minä.

Inkeri 1. Inkeri aka tirehtööri aka ”se-yks-mole”. 2. Opiskelen molella, varsinkin mikrobilsa on lähellä sydäntä. Opiskelen, jotta voisin osallistua ainejärjestö- ja oheistoimintaan. 3. Olisin haapa, ja ainakin viime vuoden perusteella olen kuvauksen kanssa ihan samaa mieltä. 4. Hukassa, organisoimaton, mutta silti yllättävän tehokas. 5. Olen humalassa vain kerran viikossa. 6. Muuten vapaa järjestys, mut Mendelin voisin silti tappaa, koska oon aina vihannut risteytystehtäviä. 7. Pekka Heino.

Julius 1.

2. 3. 4. 5. 6. 7.

Julius Ulpovaara: Yhdenvertaisuus- ja häirintäyhdyshenkilönä virallisesti, mutta Symbioosissa on muitakin virkoja sieltä täältä. Biologiaa lol. Ehkä vaihdan animaatiotekniikkaan tai graafiseen suunnitteluun, ehkä en. Aika tasaisesti tuli eri vastauksia, mutta lopulta päädyin olemaan Haapa, eikä harmita yhtään. Lahjonta, organisointi & jokapaikanhöylä. En lupaa mitään, mitä en voi pitää. Darwin, Mendel, von Linné. Onks tää GoT referenssi?

Symbiontti 1/ 2019

Tinja 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Tinja Hyvönen, vuoden 2019 taloudenhoitaja. Eli maksan laskuja ja lasken käteiskassoja. Mikrobiologiaa, koska bakut best. Leijona. En ole hallitsija. Hallitsen Symbioosin rahavirtoja ja teen parhaani, että käteiset pysyvät järjestyksessä ja laskut tallessa. von Linné, Darwin, Mendel. Lohikäärmeet!

Tomi 1. 2.

4. 5. 6.

Tomi Kiviluoma, päätoimeni tänä vuonna on kirjanpitäjä, häärään myös shokkelomentorina. Opiskelen toista vuotta biologiaa pääaineenani fysiologia ja suuntaudun aineenopettajaksi. Inspiroimalla tulevaisuuden nuoria biotieteiden parissa voin parhaiten levittää kyynistä maailmankatsomustani. Olen jonkin sortin bakteeri. Samaistun kuvaukseen. Jos saan vielä valita bakteerilajin, niin olisin ehdottomasti Listeria monocytogenes. Puuro syödään vikisemättä! Lupaan järjestää puurositsit. Kaikkien ollessa jo kuolleita koen kysymyksen kannustavan nekrofiliaan. Vainaja tai ei, menisin tietty naimisiin Darwinin kanssa. Mendel ja von Linné pysyköön haudoissaan. Reptiliaanit.

Essi 1. 2. 3.

4. 5. 6.

Essi Roininen ja oon tän vuoden hallituksessa istuva opintovastaava. Ensimmäistä vuotta biologiaa, koska tajusin lukiossa, että sehän on sika mielenkiintosta. Ilmeisesti bakteerin ja ihmisen sekotus, mikä on kyl mielenkiintonen yhdistelmä, mut toisaalta ne elää kyl hyvin symbioosissa! Haluaisin ajatella olevani hallitsijana ymmärtäväinen, kloonaamaton ja hallitseva. Yritän parhaani tehä sitä, mitä mun pitäs tehä! Mitä jos vaa olisin niiden kaikkien kaveri? Mutta jos on pakko vastata, niin fuck von Linné, marry Darwin ja kill Mendel. Rautaistuimia on monia, mutta GOTissa Tyrion.

Maaliskuu 2019

Saija 1. 2.

3. 4. 5. 6.

Olen Saija Leinonen ja olen Symbioosin hallituksessa Shokkelomestarina. Opiskelen biologiaa. Jonkinlainen palo ymmärtää kaikkea elollista on ollut varmaan ihan peruskoulusta lähtien, mutta jostain syystä en päätynyt lukion jälkeen hakemaan opiskelemaan biologiaa. Valmistuin toiselle alalle ja tein töitä jonkin aikaa ennen kuin hain yliopistoon. Muistan jonkun nousuhumalaisen keskustelun kaverin kanssa, jossa sanoin, että jos voittaisin lotossa ja voisin tehdä ihan mitä vaan, niin haluaisin olla tutkija. Lottovoittoa ei ole tullut (ainakaan vielä), mutta muuten kyllä uskon olevani oikealla alalla! Bakteeri (wihii!). Shokkelomestari, eliömestari, VappuShokkeloEliöMestari. Superhauska VappuShokkelo 2019! Marry: Darwin (Mahdollisuus päästä näkemään maailmaa..) , fuck: Mendel (Mikä sen kuumempaa, kuin salainen munkkirakastaja), kill: von Linné (sori). Mikäli kysymys viittaa Game of Thronesiin, niin haluaisin sanoa Jon Snow, mutta sarjan tuntien sanon Night King. Mikäli viitataan Symbioosin hallitukseen, niin uskon Elisan pitävän rautaisen otteensa rautaistuimesta ainakin seuraavaan talveen saakka.

Anni 1.

3. 4. 5.

6. 7.

Anni Kuivalainen ja hallituksessa tänä vuonna säädän peli- ja kilpailuvastaavana eli tuttavallisemmin pelikikkana. Olen siis päävastuussa Ahviksesta ja BD-peleistä. Fysiologiaa, elämää – kumpaakin vaihtelevalla menestyksellä. Bilsalle tai lääkikseen halusin, koska olen vähän liian kiinnostunut kuolleista (patologia), leikkelystä ja fysiologisista toiminnoista. Loiskimalaiskuningatar (no siis :))). Viinakaapin syrjäytetty valtiatar. Lupaan, että linnut tulevat bongatuiksi, fuksit kastetuiksi (ei kirjaimellisesti, ehkä) ja erityisesti lupaan yrittää pidättäytyä viroista ensi vuonna! Fuck Von Linné, Marry Darwin, Kill Mendel. Symbioosin istuimella toivottavasti Elisa, Westerosissa Jonerys.

Symbiontti 1/ 2019

Esitykset

Teatteri Forum, Yrjönkatu 31 Helsinki keskiviikko 20.3. klo 19:00 perjantai 22.3. klo 19:00 lauantai 23.3. klo 16:00

Liput myynnissä nyt! viikkispeksisite.wordpress.com/lipunmyynti Tavallinen lippu 17 €, kannatuslippu 25 € Opiskelijat 15 €, ryhmäliput 13 €/kpl Viikki-speksi

viikkispeksi

ILMASTO VAALIT

2019

Teksti: Oona Käyhkö & Valeria Valanne

Kuvitus: Ella Ahvenainen & Roope Nykänen

Keväällä

äänestämme

uudet naamat niin eduskuntaan kuin Euroopan Unionin parlamenttiin. Ilmastonmuutokseen on vihdoin herätty kunnolla, ja kansa haluaa muutosta. Kuka on valmis meille sitä antamaan?

Tänä keväänä voimme muuttaa kaiken

änä keväänä on sekä eduskunta- että eurovaalit ja monet kokevat, että nyt ollaan suurten murrosten kynnyksellä. Ilmastonmuutos ja ympäristö ovat olleet ennennäkemättömällä tavalla esillä viime kuukausina, ja tulevista vaaleista onkin povattu ilmastovaaleja. Muutosta toivotaan nykyiseen ilmastoa ja ympäristöä kuormittavaan yhteiskuntaamme, niin omamme kuin myös tulevien sukupolvien tulevaisuuden turvaamiseksi. Viimeistään viime syksyisen IPCC:n 1,5 asteen raportin jälkeen on tullut selväksi, että ilman merkittäviä ilmastotoimia riski suuriin yhteiskuntaamme horjuttaviin katastrofeihin kasvaa äärimmäisen suureksi. Eniten aihe koskettaa tietenkin nuorempia sukupolvia, jotka joutuvat tulevaisuuden maailmassa vielä itsekin elämään. Silti viime eduskuntavaaleissa alle 25-vuotiaista vain alle puolet käytti ääntään. Kun otetaan huomioon vielä nuorten aina vain vähenevä osuus väestöstä, on selvää, että nuorten ääni on viime vaaleissa jäänyt selkeästi vanhempien sukupolvien alle. Nuoret, etenkin opiskelijat, ovat epävarmimpia äänestäjiä. He kokevat, etteivät tiedä aiheesta tarpeeksi tai löydä sopivaa ehdokasta ja siksi jättävät äänestämättä.

Ilmastovaaleja kohti Miten nuori sitten voisi tietää ketä äänestää antaakseen äänensä ilmastotavoitteisiin sitoutuneelle puolueelle? Nimittäin ehdokkaiden lisäksi tietysti myös puolueisiin kannattaa tutustua, ne kuitenkin ohjaavat suuresti ehdokkaitaan, esimerkiksi ryhmäkurilla. Ehdokkaan valinnassa voi miettiä, mihin suuntaan tämä voi puoluetta liikuttaa, ja puoluetta valitessa mihin suuntaan puolue voi saada Suomen kulkemaan. Useilla voi olla vaikeuksia löytää tarpeeksi hyvää ehdokasta. Harvalla kahdella ihmisellä kuitenkaan on täsmälleen samoja mielipiteitä ja arvoja, joten jos haluaa äänestää jotain itsensä kaltaista, voi asettua ehdolle sitten itse. Suomen Kuvalehti selvitti joulukuussa puolueiden ilmastokantoja sen jälkeen, kun kaikki eduskuntapuolueet olivat jo sitoutuneet siihen, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Puolueiden sitoutuminen yksittäisiin ilmastotoimiin oli kuitenkin erittäin vaihtelevaa, vaikka samaa tavoitetta kohti ollaan tähtäämässä. Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa Susanne Salmi tuomitsikin ilmastovaalit suureksi huijaukseksi. Salmen mukaan ilmastokeskustelusta on tullut politiikan keppihevonen, jolla poliitikkojen on kätevä mätkiä

toisiaan. Kaikki puolueet toinen toisensa perään ovat julistautuneet suurilla puheilla ilmastolähettiläiksi ja lupailevat kuka minkäkin vuoden hiilineutraaliutta ja jopa -negatiivisuutta, ihan syystäkin: Helsingin Sanomien teettämän kyselytutkimuksen mukaan äänestäjille kolmanneksi tärkein vaaliteema tänä vuonna on ilmasto, energia ja ympäristö, heti terveydenhuollon sekä työn ja työttömyyden jälkeen. Ei siis mikään ihme, että jokainen puolue on yhtäkkiä kosiskelemassa tätä suurta ryhmää äänestäjiä, joka välittää maapallon tulevaisuudesta.

Ja vuoden ilmastopuolue -palkinnon saa… Suomen Kuvalehden kyselyn ja puolueiden haastattelujen perusteella on kuitenkin mahdollista tehdä vertailua puolueiden kesken. Kyselyn mukaan vain Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat valmiita sitoutumaan siihen, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuoteen 2028 mennessä. Molempien puolueiden omissa vaaliohjelmissa tavoite on laitettu vuoteen 2030, ja puolueet kommentoivatkin valinneensa vuoden niin, että se on lähempänä vuotta 2030 kuin 2035, joka oli toinen vaihtoehdoista. Vuoden 2035 valitsivat SDP, Kristillisdemokraatit, RKP ja Siniset. Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät valinneet näistä kumpaakaan. Kun kysyttiin onko puolueiden ilmastostrategiaan kirjattu tavoitteeksi Suomen hiilinegatiivisuus vuotta 2050 lähestyttäessä, kaikki paitsi RKP ja Kokoomus valitsivat kohdan. Yli puoleen Suomen Kuvalehden ilmastokyselyn toimenpiteistä sitoutuivat Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP. Näiden jälkeen alenevassa järjestyksessä toimenpiteisiin sitoutuivat Siniset, RKP, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Tietenkin Suomen Kuvalehti on asettanut kysymykset omalla mallillaan, ja kysymykset vaikuttavat siihen, mitä puolueet ovat valmiita vastaamaan. Vaikka kaikkea ei artikkelista voi päätellä, se antaa kuitenkin osviittaa siitä, kuinka suuriin toimiin puolueet ovat valmiita. Puolueilta haastateltiin myös kyselyn ohella, ja puolueet esittivät ilmastokannoilleen esimerkiksi seuraavia perusteluja.

Häntäpää Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho perusteli puolueen kantaa sillä, että ilmastotoimia pitäisi tehdä siellä, missä ongelmatkin ovat, eli Halla-Ahon mukaan Kiinassa ja Intiassa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo taas

Symbiontti 1/ 2019

puolusteli puolueen kantaa sanomalla: “moneen kohtaan olisi tehnyt mieli vastata kyllä”. Orpo kuitenkin tarkensi, että kohdat jäivät ruksimatta sen takia, että ne olivat niin “ehdottomassa muodossa”. Kristillisdemokraattien puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan taas “poliittisten ohjauskeinojen ei tule olla liian rajoittavia” ja uskoo siihen, että markkinatalous kyllä pitää huolen siitä, että päästöjä pienennetään parhailla tuotos-panos-menetelmillä. Keskusta lähtisi lähinnä kiristämään EU:n päästökauppaa. Suomen tulisi olla hiilineutraali Keskustan mukaan hieman EU:ta nopeammin - täytyy tosin huomata, että EU:n hiilineutraaliustavoite on tällä hetkellä asetettu vasta vuoteen 2050. Siniset taas suhtautuvat nihkeästi sekä fossiilisten polttoaineiden että avohakkuiden kieltämiseen valtion mailla. Heidän mielestään 1,5 asteen tavoitteeseen päästään nieluja kasvattamalla. Sinisten Sampo Terho korostaa realismia: “Sellaista ei kuitenkaan kannata lähteä tavoittelemaan, mikä on mahdotonta.”

Kolmen kärki SDP oli kolmesta suurimmasta puolueesta ilmastotekoihin kaikista sitoutunein. SDP:n Antti Rinteen mukaan SDP haluaa “perustaa politiikkansa kokonaisuuteen, jossa on mukana kestävä, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys.” Vasemmistoliiton Li Anders-

Maaliskuu 2019

son taas korostaa sitä, että eriarvoisuus ei saa kasvaa ilmastopolitiikan seurauksena ja kertoo puolueen päätavoitteeksi saavuttaa hiilinegatiivisuus 2030-luvun alussa. Vihreät taas korostaa, että teknologia 1,5 asteen saavuttamiseen on olemassa, mutta vain poliittiset päätökset puuttuvat. Puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan ilmastotyötä tulee tehdä tasapuolisesti kaikilla sektoreilla. Eipä tässä ehkä aleta palkintoja puolueille jakamaan, mutta tärkeää on huomata kuinka suuresti puolueiden painotukset vaihtelevat yhteisestä tavoitteesta huolimatta. Ilmastopolitiikan pitäisi olla kaikilla yhteiskunnan aloilla tapahtuvaa politiikkaa, eikä sitä voi kätevästi rykäistä vain yhden ministerin salkun sisään. Muutosta on tapahtumassa, mutta millä keinoilla ja kuinka nopeasti. Siitä päätetään nyt.

Mutta eihän yhden ihmisen, yrityksen, valtion… teoilla ole mitään merkitystä? Valitse lähiruokaa, valitse kasvisruokaa, kierrätä, pyöräile, käytä julkista liikennettä, ilmastonmuutoksesta huolestuneelle yksilölle tarjotaan vaikka mitä vippas konsteja oman hiilijalanjälkensä vähentämiseen. Ne eivät kuitenkaan yksinään muuta maailmaa. Yksittäisten ihmisten teoista ympäristö- ja ilmastotoimissa voidaan

puhua ikuisuuksiin asti, mutta millään sellaisella ei kuitenkaan ole väliä, jos Suomessa tai maailmalla edistystä ei tapahdu. Poliittinen haluttomuus toimia on saanut meidät tähän liemeen, ja poliittinen halu toimia voi samaten pelastaa meidät. Helpoin keino vaikuttaa tähän on äänestää. Äänestämättä jättämällä jättäytyy muiden armoille ja vinouttaa päätöksentekoa, jolloin päättäjät eivät edusta kansaa tasapuolisesti. Jos mietit, voiko Suomi pienenä maana vaikuttaa, ja kannattaako Suomen yksinään lähteä tekemään kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, niin vastaus on kyllä. Meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa enää odottaa, että kaikki maailman maat saataisiin samaan tahtiin ilmastonmuutoksen torjunnan rintamalle, vaan joidenkin on mentävä edeltä ja näytettävä mallia muille. On täysin selvää, että Kiina, maailman suurin kasvihuonekaasupäästäjä, tai USA, joka on sijalla kaksi, ei tule ottamaan edelläkävijän roolia, ainakaan vielä. Eräiden johtajien ainakin on siirryttävä tätä ennen sivuun.

On vaadittava enemmän Pelkkä äänestäminen ei toki riitä. Poliitikoilta ja yrityksiltä on aktiivisesti vaadittava parempaa. On vaadittava, että yksittäisten ihmisten ei tarvitse valita kaupassa ilmastotekoa. On vaadittava sellaista järjestelmämuutosta, joka tekee yksilön jokaisesta valinnasta hyvän ympäristölle. Ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg kyllästyi aikuisten saamattomuuteen ja aloitti koululakon ilmaston puolesta. Hän on esimerkillään saanut liikkeelle satoja tuhansia nuoria lakkoilemaan ilmaston puolesta. Jokaisen meistä teoilla on merkitystä. Jokainen meistä voi joko hyssytellä tai pitää meteliä ilmastonmuutoksesta. Jokainen meistä voi äänestää ja vaikuttaa paremman tulevaisuuden puolesta. Nyt kuitenkin puheet alkavat riittää ja on aloitettava toimimaan. Nyt on pakko. “And yes we do need hope, of course we do, but the one thing we need more than hope is action. Once we start to act, hope is everywhere. Instead of looking for hope look for action. Then and only then hope will come.” - Greta Thunberg

”

Poliittinen

haluttomuus

toimia on saanut meidät tähän liemeen, ja poliittinen halu toimia voi samaten pelastaa meidät.

Greta Thunbergin puhe: https://www.youtube. com/ watch?reload=9&v=EAmmUIEsN9A Ylioppilaslehti: ”Pääkirjoitus: Ilmastovaalit ovat suuri huijaus”, 6.9.2018. https://ylioppilaslehti.fi/2018/09/ paakirjoitus-ilmastovaalit-ovat-suuri-huijaus/

Lähteet Suomen Kuvalehti: ”Ilmastokortit pöytään”, 11.01.2019. https://suomenkuvalehti.fi/ jutut/kotimaa/politiikka/ sk-tutki-puolueiden-ilmastopolitiikassa-isot-erot-mielipiteita-jakavat-avohakkuutliikenneasiat-ja-ymparistolle-haitalliset-yritystuet/

Symbiontti 1/ 2019

Suuremman luokan repäisyt Koonnut: Roope Nykänen & Pirta Palola – Kuvitus: Roope Nykänen

Jos oma letkautus Symbiontin repäisyt -palstalla on joskus nolottanut, niin suotta! Ikimuistoisia lausahduksia lipsahtaa myös kaikista näkyvimmissä asemissa olevilta henkilöiltä!

En ole nainen, joten minulla ei ole huonoja päiviä. Vladimir Putin

En ikinä raiskaisi sinua, koska et ansaitse sitä. Jair Bolsonaro

Jos syö pelkästään vihanneksia, lopulta on itsekin vihannes! Timo Soini

Kenelläkään ei ole toistaiseksi tällaista asetta. Ja kun on, meidän kaverimme keksivät taas jotain uutta. Vladimir Putin

Nuorison kuumeisuus pitää muun maailman lämpötilan normaalina. Kun nuoriso viilenee, muu maailma kalisuttaa hampaitaan. Emmanuel Macron

Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori — kesä-, heinä- ja elokuu — niin jatkossa näin ei enää ole. Alexander Stubb

Luulen, että jotakin tapahtuu. Jokin muuttuu, ja sitten se muuttuu takaisin. Donald Trump ilmastonmuutoksesta

Poliisi, joka ei tapa, ei ole poliisi.

Vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa! Alexander Stubb Pohjoismaiden neuvostosta

Jair Bolsonaro Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä. Juha Sipilä

Pitää sietää se, että jotkut rikastuvat. Kokonaisuuden vuoksi. Sauli Niinistö Dick Cheneyn oli tarkoitus olla täällä, mutta hän on erittäin kiireinen elämänkertansa kanssa, alustavasti nimeltään ”Kuinka ampua ystävät ja kuulustella ihmisiä?” Barack Obama Tehtaanpuiston homon kanssa mietin hetken, että jospa hakisin yläkerrasta pyssyn ja ampuisin päähän. Olisiko siitä seuraava hekuma niin suuri, että se ylittäisi vankilareissusta seuraavan harmituksen? Jussi Halla-aho Käyttäisin helvetisti kovempia keinoja kuin vesikidutus. Donald Trump

Maaliskuu 2019

Mikä on lempilintusi, Pekka Haavisto? Teksti: Oona Käyhkö & Valeria Valanne – Kuvitus: Roope Nykänen

Jollain ihmeen kaupalla olemme saaneet huijattua itsemme sisään pikkuparlamenttiin ja odottelemme nyt polvet tutisten Pekka Haaviston avustajaa. Olemme edellisenä päivänä saaneet tietää pääsevämme haastattelemaan Haavistoa, ja kaikki on tapahtunut kovin nopeasti. Avustaja saattaa meidät pian huoneeseen, johon jäämme odottelemaan haastateltavaamme, Pekka Haavistoa, Vihreiden puheenjohtajaa.

Mikä meitä puhututtaa ensi vaaleissa? Päätämme ensimmäiseksi udella Haaviston mielipidettä ensi vaalien pääpuheenaiheisiin:“Tämä on kiinnostava tilanne ensinnäkin ympäristön osalta. En muista koskaan näiden viimeisten vuosikymmenien aikana, että niin monet kansalaiset ja niin monet puolueet olisivat samaan aikaan huolissaan jostakin ympäristökysymyksestä, että kyllä ilmastokysymys on tullut jäädäkseen.” Tämähän tietenkin luonnontieteilijää ilahduttaa, ympäristöasiat ovat nousseet yhteiskunnallisessa keskustelussa aivan uusiin sfääreihin. Muiksi teemoiksi Haavisto esittää köyhyyttä ja eriarvoistumista, sekä koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Hän haluaisi palauttaa koulutukselle sen miljardin, joka sieltä on viety.

Sopimusta sopimuksen perään Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat siis nousseet tapetille, mutta miten on tavoitteiden toteuttamisen laita? Hienot kansainväliset sopimukset, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen tähdännyt biodiversiteettisopimus, tuntuvat epäonnistuvan kerta

”

toisensa jälkeen. Onko näitä sopimuksia edes tehty onnistumaan? Haaviston mukaan kannattaisi katsoa asiaa onnistumisten kautta. Maailman maat on saatu yhteen ja on sovittu yhteisistä, sitovista tavoitteista ilmastonmuutoksen suhteen Kioton ja Pariisin sopimuksissa. “Se on oikea polku, jossa mailla on oikeasti seuraamuksia siitä, jos ne eivät vähennä päästöjään. Siinä on yhdistettynä taloudelliset seuraamukset ja ilmasto.” Haaviston mukaan myös monimuotoisuutta koskevien sopimusten tulisi olla samalla tavalla sitovia. Haaviston mielestä meidän tulisi miettiä myös talouden ja ympäristön suhdetta. “Se [luonnon monimuotoisuuden suojelu] on sellanen aika haastava kysymys, kun kyse ei ole vain niistä luonnonsuojelualueista vaan myöskin tästä, miten meidän talous toimii suhteessa ympäristöön. Meidän taloudessa on aika paljon vielä sellaista lyhytaikaista ajattelua.”

Edelläkävijyyden aika Seuraavaksi haluamme tietää, miten ympäristönsuojelun tavoitteisiin sitten voitaisiin oikeasti päästä. Haavisto toteaakin olevansa optimistinen ilmastopolitiikan suhteen, koska sillä on selkeästi kansalaisten tuki takana. Haavisto puhuu myös edelläkävijyyden puolesta. Kun Suomessa Neste alkoi tuottaa lyijytöntä bensaa, normit

Tekemättömyys ilmastokysymyksissä

onkin se kaikkein kallein ratkaisu.

Symbiontti 1/ 2019

hivuttautuivatkin nopeasti koko Euroopan Unioniin. Haavisto toteaakin: “Edelläkävijöillä on merkitystä. Jossain maassa tehdään jokin malli ja näytetään, että näinkin voi tehdä. Sitten sitä mallia aletaan levittää.” Haavisto kertoo keskustelun olleen aina kovaa. Ympäristöväkeä on painostettu ja syytelty: ‘tuhoaa Suomen talouden’ ja ‘ei täällä voi kukaan enää elää’... Tässä on kuitenkin Haaviston mukaan tapahtunut muutos vuoden 2006 jälkeen, kun Nicholas Stern julkaisi raporttinsa koskien sitä, miten paljon se maksaisi, jos ilmastonmuutoksen suhteen ei tehtäisi mitään. “Tekemättömyys ilmastokysymyksissä onkin se kaikkein kallein ratkaisu.”

Ihmisen kokoisia viipaleita Puolueet sitoutuivat joulukuussa muuttamaan Suomen suuntaa niin, että tähdätään kahden asteen lämpenemisen sijaan puoleentoista asteeseen. Onko mahdollista, että Suomessa alettaisiin oikeasti pyrkiä tätä tavoitetta kohti? Haaviston mielestä on. “Tavoitteet pitää viipaloida ihmisen kokoisiksi, kunnan kokoisiksi ja yrityksen kokoisiksi. Jos vain puhutaan, että Suomi kokonaisuudessaan, se [hiilineutraalius] ei lähde toteutumaan.”

Tavoitteen saavuttaminen lähtee hiilineutraaleista yrityksistä ja kunnista. Hiilinieluista ja hiilensidonnasta voisi tulla yksi tuote metsä- ja maataloudessa, josta saisi tulevaisuudessa korvausta. Nielunkasvatuksesta voisi näin tulla todellinen tulonlähde ja siitä voisi hyötyä.“Tällaiseksi talouden pitäisi muodostua; siitä palkitaan, kun vähennät päästöjä ja siitä palkitaan, kun lisäät hiilen sitomista.”

Ja tärkein viimeisenä Minuutit alkavat käydä vähiin ja me haastattelijat katsomme toisiamme. Tärkein on vielä kysymättä. Mikä onkaan Pekka Haaviston lempilintu? Haavisto naurahtaa, että tämä onkin hyvä kysymys. Hän kertoo lintulaudastaan, jossa vierailee lähinnä varpusia, talitinttejä ja muita kaupunkilintuja kuten variksia. Sekä tietenkin orava. Menun pitäisi kuitenkin olla kunnossa; löytyy kaikkea pähkinöistä ja siemenistä kuiviin leipiin ja taliin. “Mutta mikä olisi mun lempilintu? Kyllä mun täytyy sanoa, että kun meillä landella, Teiskossa, sinne on tullut joutsenia, että se on kyllä aika upea lintu. Kun istut laiturilla ja joutsenpariskunta lipuu sieltä, niin onhan siinä jotain hyvin suomalaista siinä linnussa. Komea otus.”

Haavisto ja pari havista.

Maaliskuu 2019

Viljellä ja varjella Teksti: Emmi Tuokko – Kuvitus: Viivi Halonen

Suurimmalle osalle suomalaisista on opetettu Raamatun luomiskertomus jo ennen koulun aloittamista ja jopa ennen evoluution selittämistä. Tiedämme, miten kertomuksen mukaan Jumala loi ihmiset ja luonnon, jota meidän oli tarkoitus viljellä ja varjella. Viljelyssä olemme kyllä onnistuneet, mutta miten on varjelun laita?

irkko on ollut pitkään hyvin merkittävä auktoriteetti länsimaisessa yhteiskunnassa. Se on muokannut ihmisten käyttäytymistä ja ajattelua kaikilla elämän osa-alueilla. Lynn White Jr. pohti vuonna 1967 julkaistussa artikkelissaan ”The Historical Roots of Our Ecological Crisis”, miten kristinuskon ihmiskeskeisyys koituu luonnon kohtaloksi. Whiten mukaan aiemmin vallalla olleissa luonnonuskonnoissa kunnioitettiin luontoa ja sitä ylläpitäviä henkiä tai jumalia, kun taas Raamatussa ohjataan ihmisiä hyödyntämään luomakunnan antimia omiin tarpeisiinsa. Myös vastakkaisia tulkintoja löytyy monia. Saattaa olla, että Raamatun opit välittämisestä ja vastuullisuudesta on tarkoitettu koskemaan myös luonnosta huolehtimista, vaikka opit usein mielletäänkin vain ihmisiä koskeviksi.

Miksi kirkon suhtautumisen ilmastonmuutokseen oletetaan olevan vähättelevää? Tiedettä ja uskontoja on pitkään pidetty vastakohtina, jotka sulkevat toisensa pois. Luonnollisesti käsitykset ovat muuttuneet, eikä luterilainen kirkko katso muun muassa evoluutioteorian olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa, vaan selittää luomisuskon “kokonaisvaltaisena uskonnollisena tulkintana elämän ihmeestä ja sen synnystä”. Aiempien ristiriitojen seurauksena ihmiset tuntuvat edelleen ajattelevan kirkon vastustavan tieteellisiä faktoja. Tunnistin myös itsessäni samansuuntaisia aja-

Miten on asioiden laita nykyään, kun ilmastonmuutos on todistettu fakta? Kirkko on tehnyt vuosikymmeniä töitä ympäristön eteen. Maailman kirkkojen neuvosto keskusteli ekologisesta kriisistä jo 1970-luvulla. Vuonna 2001 Suomessa luotiin ympäristödiplomi, jonka tarkoituksena on auttaa seurakuntia vastuullisempaan toimintaan. Lähes kaikki seurakunnat noudattavat nykyään sen ohjeistuksia. Tammikuussa 2019 ilmastoasiantuntijoista ja kirkon työntekijöistä muodostettu työryhmä valmisteli kirkon energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on tehdä kirkosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kirkko ei ole vielä hyväksynyt ehdotusta, mutta tavoite on joka tapauksessa hyvin kunnianhimoinen, sillä muutosten pitäisi tapahtua kymmenessä vuodessa.

Symbiontti 1/ 2019

tuksia ja perehtyessäni aiheeseen yllätyin, miten paljon kirkko onkaan tehnyt muun muassa ilmaston hyväksi. Haastattelin suuren seurakuntayhtymän pastoria, joka totesi, että ympäristön hyväksi tehty työ kuuluu kirkon perustoimintaan, minkä takia teoista ei ehkä kuuluteta samaan tapaan, kuin esimerkiksi politiikassa. Mielestäni kirkolla olisi suuren auktoriteettinsa ja jäsenmääränsä ansiosta mahtava tilaisuus tiedottaa luonnonsuojelun tärkeydestä. Kirkko on pyrkinyt lisäämään rippikouluissa ympäristöystävällistä ajattelutapaa, mutta pitäisikö ympäristökasvatuksen suuntautua myös vanhemmille ihmisille? Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin kirkkovaltuuston keski-ikä on 50 vuotta, ja nämä päättäjät ovat vastuussa muutoksista, sillä ilmastonmuutos ei odota. Kestää vielä monta vuosikymmentä, ennen kuin nykyiset rippikouluikäiset pääsevät päättäjän penkille. Ilmastoasioista tietoiset päättäjät voivat hoitaa työnsä vain, jos äänestäjät niin päättävät. Haastattelemani pastorin sanoin: Kirkolla on valtava massa, ja suurten massojen siirtämiseen tarvitaan enemmän voimaa.” Voimaa ovat äänestäjät ja sitä kautta päättäjät.

Kirkollisvaalit 2018 lukuina Kokonaisäänestysprosentti Helsingin

11,2 %

14,4 %

seurakuntayhtymän

äänestysprosentti

Ehdokkaista 86 % toivoisi kirkon olevan edelläkävijä oman toimintansa ilmastopäästöjen vähentäjänä ja 77 % mielestä ilmasto- ja ympäristökysymysten tulisi olla esillä kirkon omassa sanomassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä.

Lähteet Loponen, V. (2015): ”Miksi kristittyjen pitäisi välittää luonnosta?”. veliloponen.com/?p=65 Suomen evankelis-luterilainen kirkko (2019): ”Kirkon energia- ja ilmastostrategia”. https://evl.fi/uutishuone/ pinnallanyt/kirkon-energia-ja-ilmastostrategia White, L. (1967): ”The Historical Roots of Our Ecologic Crisis”, Science 155 (3767): 1203.

Maaliskuu 2019

Muutos kohti parempaa? Teksti: Pirta Palola – Kuvitus: Viivi Halonen

Maailma on muutoksen edessä. Voisiko tulevaisuus valtavista haasteista huolimatta sittenkin näyttää valoisalta?

Tervehdys päätoimittajalta

iime syyskuussa olin mukana perhoskartoituksessa Ahvenanmaalla. Etsimme täpläverkkoperhostoukkien talvehtimispesiä habitaattilaikuilta – jokainen löydetty pesä oli merkittävä kepillä, johon tussilla kirjoitettiin pesän numero. Kesä oli ollut kuuma ja kuiva, ja toukkien ravintokasvit olivat laajoilta alueilta kuolleet. Niinpä syyskuussa laikuille saapuessamme löysimme usein vain vanhojen pesäkeppien hautausmaan, emme ainoatakaan pesää. Surullisena viskoin vanhoja keppejä kivikkoon. Kuin olisi tehnyt katumusharjoitusta. Kuin perhospopulaation romahdus olisi ollut metafora kaikelle luonnon monimuotoisuuden tuhoutumiselle. Neppailin punkkeja pois housujeni lahkeilta, itketti. Miksei luonnon suojelemiseksi olla ryhdytty päättäväisempiin toimiin? . Kun syitä ympäristötuhoille ja ilmastonmuutokselle alkaa etsiä, on helppo unohtaa, ettei ympäristöongelmia voi oikeastaan erottaa muista ongelmista. Keltaliivit nousivat Ranskassa vastustamaan polttoaineveron nostoa. Yhdysvalloissa presidentiksi äänestettiin ilmastodenialisti. Kun tulevaisuus on näköalaton, ympäristön tila ei ole polttavimpana mielessä. Onko oikeutettua syyttää äänestäjää, joka koki saavansa äänensä vihdoin kuuluviin Trumpin kautta? Mikä on yksilön vastuu, mikä yhteiskunnan? Miten tulevissa vaaleissa valituiksi tuli-

sivat hallitsijat, jotka rohkeasti nostaisivat ympäristökysymykset etualalle?

Eriarvoistuminen, kestävä kehitys ja talouden rooli Tulevaisuuden valottomuus liittyy eriarvoistumiseen, joka on viime vuosikymmeninä kasvanut. Väestön rikkaimman 10 % keskimääräinen tulotaso on OECDmaissa yhdeksän kertaa suurempi kuin köyhimmän 10 %. Neljännesvuosisata sitten ero oli seitsenkertainen. Viimeisimmän talouskriisin jälkeen eriarvoisuus on tullut vielä polttavammaksi kysymykseksi (OECD 2018). Eriarvoisuus herättää huolta niin sosiaalisen, poliittisen kuin taloudellisen kehityksen suhteen (OECD 2015). Etenkin Yhdysvaltain ja Britannian politiikassa laajalti viimeisen 30 vuoden aikana vallinnut käsitys siitä, ettei rikkaimman kansanosan varallisuuden paljon muita nopeampi kasvu ole ongelma, kunhan kasvun positiiviset vaikutukset ulottuvat myös pienituloisiin kotitalouksiin, onkin joutumassa enenevissä määrin kyseenalaistetuksi (The Guardian 3.6.2018). Taloustieteen työkaluista voi olla hyötyä, kun syitä eriarvoisuuden kasvuun etsitään. Taloustieteilijät ovat havainneet markkinoiden kilpailumekanismeissa puutteita: tuottavuuden ja teknologian kehitys eivät

Symbiontti 1/ 2019

Maaliskuu 2019

Myös Pohjoismainen yhteiskuntamalli on saanut finanssikriisin jälkimainingeissa huomiota. Esimerkiksi The Economist -lehti julkaisi artikkelin, jossa pohdittiin, olisiko pohjoismainen yhteiskuntamalli seuraava yhteiskuntien supermalli (The Economist 2.2.2013). Kun otetaan huomioon lehden yleinen linja, jossa valtion suurta roolia ja markkinoihin puuttumista ei tavata katsoa hyvällä, artikkelin aihe tuntuu jopa radikaalilta. Aihe on ollut pinnalla myös aivan viime aikoina: Yhdysvaltojen presidentin talousneuvonantajien neuvosto julkaisi syksyllä 2018 sosialismista varoittavan raportin, jossa puolestaan korostettiin pohjoismaisen yhteiskuntamallin ongelmia (HS 26.11.2018). Tarve uudistaa talouden ja yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisemmiksi että ympäristön kannalta kestävämmiksi vaikuttaa joka tapauksessa kiistattomalta. IPCC:n viime vuonna julkaistussa raportissa annettiin 12 vuotta aikaa hidastaa ilmastonmuutosta niin, että se vielä pysyy kohtalaisen hallittavissa (IPCC 2018). Taloudellisen kehityksen tavoitteet eivät voi enää olla ristiriidassa sosiaalisen kehityksen ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristön

Tervehdys päätoimittajalta

enää näy kansantalouden kehityksenä kuten aiemmin. Suuret yritykset kasvattavat markkinaosuuksiaan niin voimakkaasti, että ne haittaavat kilpailua. Ne voivat ostaa kilpailijansa ja parhaan teknologian: digitaalinen talous mahdollistaa yksittäisten yritysten miltei rajattoman kasvun (HS 26.11.2018). Tuottavuuskehitys ei siis välity parhailta yrityksiltä pienemmille yrityksille, saati palkkoihin. Palkkojen osuus BKT:sta onkin laskussa – näin ollen talouskasvusta hyötyy yhä harvempi. Informaatioteknologian vallankumous yhdistettiin eriarvoisuuden kasvuun jo ennen finanssikriisiä. Esimerkiksi IMF arvioi vuonna 2007, että teknologian kehityksellä on ollut suurempi vaikutus eriarvoisuuteen kuin globalisaatiolla (IMF 2007). Onko siis edessä talousjärjestelmän uudistuminen? Taloustieteellisessä keskustelussa on yhä enemmän alettu puhua siitä, että markkinat eivät suinkaan aina toimi täydellisesti, vaan myös niiden epäonnistuminen on mahdollista. Tämä kävi monelle selvästi ilmi viimeisimmän talouskriisin yhteydessä. Rahoitusmarkkinoiden säätelyä onkin sen jälkeen kiristetty huomattavasti.

kannalta kestävä kehitys vaatii väistämättä myös sosiaalista kestävyyttä ja vakaata yhteiskuntaa. Ei ihme, että monitieteisyyttä peräänkuulutetaan!

poja vastauksia ei olisi! Nyt eduskuntavaalien lähestyessä yksi kysymys on muita oleellisempi: kenelle haluamme antaa hallitsijuuden ja päätäntävallan asioistamme?

Kohti parempaa maailmaa?

Lähteet

Vastassamme olevat haasteet voivat monimutkaisuudessaan ja valtavuudessaan helposti typerryttää. Mitä jos nämä haasteet kuitenkin lopulta pakottavat meidät tekemään maailmasta paremman? Voisiko talouden ja yhteiskunnan murroksen nähdä tilaisuutena? Ilmastonmuutos on uhkana niin massiivinen, että se voi poikkeuksellisen tehokkaasti herättää miettimään, millaisessa maailmassa oikein haluammekaan elää. Mitä pidämme oikeudenmukaisena? Mitä ominaisuuksia toivomme yhteiskunnalla olevan? Yuval Noah Hararin kirjassaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia esittämää ajatusta vapaasti lainaten: mikä on se yhteinen kuvitelma, johon haluamme uskoa? Miten toimii paras mahdollinen talousjärjestelmä; miten käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti ja haaskaamatta? On ajateltava rohkeasti, uskottava siihen, että suuret muutokset ovat mahdollisia! Muutoksia on ennenkin tapahtunut nopeasti, esimerkiksi asenteissa seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kuten Fedor Dostojevski kirjoitti Karamazovin veljeksissä: ”Miten paljon on ollut maan päällä ihmiskunnan historiassa aatteita, joita vielä kymmenenkin vuotta aikaisemmin pidettiin mahdottomina, ja jotka ilmaantuivat yhtäkkiä, kun niiden salaperäinen aika oli tullut, ne levisivät yli kaiken maan.” Rohkean ajattelun lisäksi tarvitaan realismia. Nobel -palkittu taloustieteilijä Amartya Sen kritisoi kirjassaan The Idea of Justice lähestymistapaa, jossa pyritään suoraan kuvaamaan ideaaliyhteiskunnan piirteet. Utopian tuntemuksesta on kuitenkin hyvin vähän konkreettista apua arkipäivän politiikassa. On järkevämpää lähteä liikkeelle progressiivisesta reformista. Tällöin haetaan kykyä sanoa, onko oikeudenmukaisuus lisääntynyt vai vähentynyt tietyn politiikkamuutoksen seurauksena. Mitä vaihtoehtoja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi nykytilanteessa on? Jos valittavana on ”X” tai ”Y”, ”Z” on irrelevantti vaihtoehto. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin positiivisuutta. Maailma on uskomattoman kaunis! Edith Södergranin sanoin: ”Riemu elää, riemu hengittää, riemu olla olemassa!” Elämänilo kannattelee hetkinä, joina muutos parempaan tuntuu mahdottomalta. Post scriptum. Kysymykset kattavat suuren osan tästä kirjoituksesta. Onhan uskallettava kysyä, vaikka help-

Dostojevski, F. (1880): ”Karamazovin veljekset”, Karisto, 1976. Harari, Y. N. (2011): ”Sapiens. Ihmisen lyhyt historia”, Bazar, 2016. HS: 26.11.2018. https://www.hs.fi/talous/ art2000005911551.html. IMF (2007): “Globalization and Inequality”, World Economic Outlook, IMF, Washington. IPCC (2018): “Summary for Policymakers, Global warming of 1.5°C”, World Meteorological Organization, Geneva, Switzerland. OECD (2015): “In It Together: Why Less Inequality Benefits All”, OECD Publishing, Paris. OECD (2018): ”Inequality”, http://www.oecd.org/ social/inequality.htm Sen, A. (2009): “The Idea of Justice”, Allen Lane & Harvard University Press. Södergran, E. (1929): ”Olemisen riemu”, Levottomia unia: runoja. Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki. The Economist: 2.2.2013. https://www.economist. com/schumpeter/2013/01/31/northern-lights The Guardian: 3.6.2018. https://www.theguardian. com/books/2018/jun/03/is-rising-inequalityresponsiblefor-greater-stress-anxiety-and-mentalillness-the-innerlevel

Symbiontti 1/ 2019

Sosiaaliset kisut Teksti: Matti Leponiemi – Kuvitus: Julius Ulpovaara

ovatkin laumaeläimiä. Naaraiden muodostamat laumat herättävät valppaan biologin kysymään, mikä saa leijonat elämään laumoissa? Yhteiselosta voi olla monenlaista hyötyä; esimerkiksi saalistaminen, jälkeläisten puolustaminen tai niistä muuten huolehtiminen saattavat onnistua helpommin ryhmässä. Leijonien tapauksessa tärkein selittävä tekijä saattaa löytyä elinympäristön laadun vaihtelusta ja sopivien käyttäytymistapojen yhdistelmästä. Reviirin puolustaminen ryhmässä on arveltu kehittyvän helpoimmin silloin, kun resurssit ovat ympäristössä jakautuneet epätasaisesti, ja hyvä reviiri turvaa toimeentulon useammalle yksilölle. Näin yksinäiselle reviirin haltijalle ei välttämättä ole juurikaan haittaa uusista reviirikavereista, jolloin pienikin hyöty esimerkiksi reviirin puolustamisessa voi olla suurempi kuin useamman ruokittavan suun tuomat haitat, ja näin on mahdollisuus auki ryhmäelämään. Leijonien ryhmäeläminen onkin luultavasti kehittynyt tavanomaisemman yksinäisen kisukäyttäytymisen pohjalta, kun savannilla ympäristön heterogeenisuus on ollut ryhmäytymisen kannalta juuri sopivalla tasolla ja yksilöt ovat käyttäytymisen osalta olleet valmiiksi tarpeeksi alttiita hyödyntämään lauman tuomia etuja, kuten reviirin puolustaminen yhdessä.

Laumaeläin

On silti erikoista, mikseivät samoilla alueilla elävät leopardit elä laumoissa. Yksi mahdollinen selitys on, että leijonat yksinkertaisesti ehtivät ensin. Samoilla alueilla ei välttämättä ole ekolokerossa tilaa toiselle isolle laumassa elävälle kisulle.

Kissaeläimiin liitetään helposti ominaisuutena itsenäisyys, ja useimpien lajien yksilöt haluavatkin olla yksin reviirinsä hallitsijoita, mutta tästä poiketen leijonat

Maaliskuu 2019

Kisupalsta

isupalstalle sopiva lehden teeman mukainen eläin on tietysti leijona. Leijonaahan sanotaan usein viidakon kuninkaaksi, vaikka ne asuvatkin laumoineen lähinnä viidakoiden ulkopuolella savannin avoimilla ruohomailla. Kyseinen sanonta onkin joidenkin lähteiden mukaan saanut alkunsa käännösvirheestä, sillä Hindin kielessä sana jungle tarkoittaa kaikenlaisia asuttamattomia maita, mutta on englanniksi kääntynyt tarkoittamaan vain reheviä viidakoita. Joka tapauksessa nämä kisut ovat suurista kissaeläimistä monille tutuimpia, eikä syynä ole varmaankaan ainoastaan Leijonakuningas. Leijonan ylväs habitus on kiehtonut meitä eurooppalaisia pitkään, kuten voi todeta Suomenkin vaakunasta, vaikka leijonat ovatkin Euroopasta kadonneet aikoja sitten. Euroopassakin on siis toki leijonia elellyt. Nykyleijonan suurikokoinen serkku luolaleijona (Panthera spelae) on elänyt lähes koko eteläisemmän Euroopan alueella, mutta kuoli sukupuuttoon noin 14 000 vuotta sitten. Nykyleijoniakin (Panthera leo) on ajanlaskun alun tienoille elellyt Euroopassa, kuitenkin lähinnä itä-kaakkoisosissa, kuten Kreikan alueella ja pohjoisimmillaan Unkarin korkeuksilla. Nykyisin näitä isoja kisuja elää enää pienillä laikuilla Afrikassa ja pieniä määriä Intiassa.

Tasa-arvoa – tieteeseenkin! Teksti: Elisa Nygård – Kuvitus: Lea Ala-Ilomäki

Pj-palsta

eippa! Oon Elisa, Symbioosin uudenkarhea puheenjohtaja ja tällä palstalla saan avata sanaista arkkuani. Perinteisen ensimmäisen numeron esittelypalstan sijaan haluaisin käyttää tämän mahdollisuuden kertomalla teille itseäni alkukeväällä eniten mietityttäneestä asiasta. Jos kiinnostan ihmisenä tai jäitte kaipailemaan esittelyjä, tulkaa nykäisemään hihasta kertsillä niin jutustellaan! Mikä sopisikaan paremmin tämän numeron teemaan kuin patriarkaattivuodatus! Ei vaan, vuodatuksen sijaan haluaisin herättää ajatuksia siitä, miten kenties täysin huomaamattamme ylläpidämme ummehtuneita sukupuolirooleja, tieteessäkin. Olin tammikuun lopulla kuuntelemassa mielenkiintoista esitelmää akateemisen maailman sukupuolivääristymästä. Esitelmä keskittyi erityisesti naisiin, jotka työskentelevät nk. STEMM-aloilla (Science, Technology, Engineering, Mathematics, Medicine). Kattava tutkimus, jossa analysoitiin yli 36 miljoonaa julkaisua yli sadasta eri maasta, oli melko lannistava. Vaikka naisia aloittaakin yhä enemmän yliopistossa näillä aloilla, heidän polkunsa tieteen huipulle ei ole helppo. Naiset jäävät alalla usein tutkijanurallaan alkutaipaleelle, ja heidän osuutensa vanhempien tutkijoiden joukosta on pieni. Julkaisuissa naisia on vähemmän ainoina tai viimeisinä tekijöinä, titteli, joka usein varataan ryhmänjohtajalle tai senioriakateemikolle. Lisäksi naisten osuus tekijöissä korreloi negatiivisesti julkaisun tason kanssa (impact factorin mukaan). Tähän tilanteeseen johtanut kehitys on monen eri tekijän summa ja alkaa jo päiväkodista. Jätän tässä kokonaan käymättä yleisen selityksen, että jonkin biologisen ominaisuuden nojalla miehet olisivat paremmin soveltuvia STEMM-aloille. Noin viiden vuoden ikäisiksi lapset mieltävät älykkyyden oman sukupuolensa edustajan ominaisuudeksi, mutta sitä vanhemmat tytöt yhdistävät piirteen vähemmän omaan sukupuoleensa kuin pojat. Jo näin nuoresta iästä lähtien tytöt voivat jättäytyä pois erityistä älykkyyttä vaativista tehtävistä, kuten esimerkiksi matematiikan teho-opetuksesta tai muusta vastaavasta, vaikka ominaisuuksiltaan olisivat

siihen soveltuvia. Selityksiä on monia: kasvatus, opetus ja esimerkiksi se, että nuoresta lähtien tytöissä ihastellaan vaatimattomia ja kilttejä luonteenpiirteitä. Jos kuitenkin stereotypioita vastustaen päätyy STEMM-alalle, voi esimerkiksi äitiys olla kova isku alkavalla tutkijanuralle. Naimisiinmeno ja pienet lapset osuvat yleisimmin tohtoriksi valmistumisen jälkeen, jolloin tauko akatemiasta voi olla pitkä ja paluu vaikea. Jos soppaan heitetään vielä homofilia, se, että suosimme oman sukupuolen edustajia tai muita, joilla on samanlaiset ominaisuudet kuin itsellä, voi nuorella tutkijanaisella olla rutkasti vaikempaa päästä miesvaltaisella alalla koviin tutkimusryhmiin, väikkäripaikkoihin tai muihin töihin mukaan. Mutta meillä on toivoa! Jopa STEMM-alat ovat pikkuhiljaa matkalla kohti 50:50 sukupuolijakaumaa, vaikkakin hitaasti. Kehitystä on myös mahdollista nopeuttaa esimerkiksi ottamalla käyttöön ns. sokeat työhakemukset, joissa sukupuolta tai nimeä ei näy, ja hakijat arvioitaisiin täysin taitojen ja kokemuksen perusteella. Sukupuoleen perustuvista kiintiöistä työpaikoilla on monia eriäviä mielipiteitä. Usein kuultu vasta-argumentti on, että eikös ennemmin pitäisi katsoa juuri hakijan ominaisuuksia ja soveltuvuutta sukupuolen sijaan. Mutta jos tutkimuksien perusteella selvästikään näin ei usein tehdä, ehkä kiintiöt voisivat olla joissain tapauksissa kokeilemisen arvoisia. Sukupuoleen, ikään, ulkonäköön tai karvoihin katsomatta toivoin just sulle uskallusta toteuttaa unelmiasi ja annetaanhan kaikille yhtäläinen mahdollisuus. Ollaan se sukupolvi, joka uudistaa nämä tunkkaiset käytänteet tiedemaailmassa!

Lähteet

Bian, L. yms (2017): ”Gender stereotypes about intellectual ability emerge early and influence children’s interests”, Science. 355 (6323): 389-391. Holman, L. yms (2018): ”The gender gap in science: How long until women are equally represented?”, PLoS biology. 16 (4): e2004956.

Symbiontti 1/ 2019

Juo kuin suurvaltias – ja vielä opiskelijabudjetilla! Teksti: Inkeri Liikanen – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Kim Jong-Un, Trumpin rakas ystävä, on sen sijaan skottiviskin, varsinkin Johnnie Walkerin ystävä. Kimin diktaattorisuvun entinen kokki Kenji Fujimoto on loikkaamisensa jälkeen kertonut isä-Jong-Ilin opettaneen poikansa juomaan jo 15-vuotiaana, tarkoituksenaan kasvattaa tästä “tosimies” joka kestää viinaa. (HUOM! Älkää pyrkikö todistamaan maskuliinisuuttanne myrkyttämällä itseänne!!!) Jos haluat eläytyä koko kansan rakastaman Kim Jong-Unin arkeen, hanki itsellesi viskipullo!

Vladimir Putinin uutisoitiin nauttineen Krimin valtauksen jälkeen Silvio Berlusconin kanssa pullo vuosikerran 1775 Jerez De La Fronteraa; kyseessä on yli 240 vuotta vanha, hyvin harvinainen sherry. Haluatko kanavoida edullisemmin sisäistä Putiniasi ja ottaa rohkaisuryypyn ennen kuin lähdet painimaan karhujen kanssa?

Entä edellä mainittu Josif Stalin? Hän oli yksinkertainen mies, sillä vaikka Stalinin tunnettiin nauttivan kotimaansa Georgian viineistä, kuten Khvanchkarasta, jo lapsuudesta asti Stalinin, silloisen Josif Vissarionovitš Džugašvilin elämässä oli mukana vodka. Tässä tapauksessa tirehtööri voi suositella kahta eri vodkaa, yhtä erityisiin tilaisuuksiin ja toista arkidokaamiseen.

Mikä: 1775 Jerez De La Frontera Hinta: ~115 000 € Korvaava tuote: Osborne Manzanilla Hinta: ~8€ Donald Trumpista voivat ottaa mallia ne, jotka ovat alkoholittomien juomien ystäviä, mutta myös ne, jotka pelkäävät olevansa Trumpin tavoin liian holtittomia jo ilman humalatilaa. Trump tietojen mukaan ei nauti etanolijuomista, vaan juo sitäkin enemmän light-cokista. The Associated Press kirjoitti vuonna 2017, että Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla hovimestari tuo hänelle Coca-Colan. Vastustatko suurkorporaatioita vai haluatko vain säästää kaikessa missä pystyt?

Mikä: Johnnie Walker Blue Label Hinta: ~220 € Korvaava tuote: Highland Queen Hinta: ~20€

Hienostunut: Beluga Gold Line Hinta: ~ 130€ Arkisempi: Koskenkorva Viina (38%, 0,5l) Hinta: ~15€

Mikä: Coca-Cola Light Hinta: ~2 € Korvaava tuote: Rainbow Cola Light Hinta: ~0,65€

Maaliskuu 2019

Tirehtöörin palsta

tanoli on muovannut ja nopeuttanut poliittista päätöksentekoa jo vuosisatoja, ja lisäksi onnistuneita sopimuksia on juhlistettu sekä juhlistetaan edelleen nostamalla malja. Huhujen mukaan Josif Stalin hankki illallisillaan tietoonsa valtionsalaisuuksia juottamalla vierailleen runsaasti vodkaa ja georgialaisia viinejä. Stalinin ajoittaisen juomaveikon, Winston Churchillin, on puolestaan laskettu juoneen päivässä arviolta kuusi lasia viiniä ja noin puolitoista desilitraa viskiä tai brandya. Suurvaltojen hallitsijat ovat siis aina osanneet läträtä, ja nyt tirehtööri kertoo parhaat vinkit samanlaiseen ryyppäämiseen, tinkimättä arvokkaasta valtiollisesta tyylistä.

Tervehdys biologille muusikolta Teksti: Tarmo Peltokoski – Kuvitus: Roope Nykänen

Tällä palstalla eri alojen opiskelijat tuovat Symbiontin lukijoille raikkaan tuulahduksen biologikuplan ulkopuolelta. Palstalla pohditaan numeron teemaa toisen alan näkökulmasta. Palstan avaa Tarmo Peltokoski, 18, Sibelius-akatemian orkesterinjohdon opiskelija ja Leevi Madetoja -pianokilpailun voittaja vuodelta 2018.

Vieraskynä

hmisille on tärkeää ymmärtää erilaisia asioita. Lähinnä mieleen tulee tietysti oma ala, minulla musiikki. Jotkut vastustavat konseptia musiikin ”ymmärtämisestä” perustellen näkemystään yleensä musiikin mystifioimisella, ollen sitä mieltä, ettei sitä voi ”ymmärtää”.Olen itse vähän eri mieltä: minusta musiikkia voi ja pitää ymmärtää, varsinkin jos on alalla itse. Musiikki on parhaimmillaan mestarillisten säveltäjien huolellisesti rakentamia, valtavan komplekseja kokonaisuuksia, jotka saavat meissä aikaan erilaisia tunteita ja jopa fyysisiä reaktioita. Musiikki on aina verrattavissa myös muihin taiteenlajeihin, ja sitä voi analysoida sekä ymmärtää juuri niin kuin arkkitehti ”ymmärtää” katedraaleja. Entä sitten meitä ympäröivän maailman ymmärtäminen? Elämä ylipäätään? Tähän tarkoitukseen meillä on luonnontieteet. Mielestäni on kiinnostavaa lukea tieteiden historiasta, filosofiasta ja sen ”tarkentumisesta” matematiikan, fysiikan ja kemian kautta esimerkiksi biologiaksi. Itse koen ymmärtäväni maailmasta vain hyvin vähän, mutta on helppoa arvostaa niitä, jotka tutkivat maailmaamme oppien sitä, miten se on rakennettu. Fasinoivaa olisi tietää enemmän biologin näkökulmasta musiikkiin - mitä auditiivisesta taiteesta löytyy luonnontieteen perspektiivistä?

”

Johtaja ei ole mitään ilman

alaisiaan: tahtipuikon liikkeestä ei tule ääntä, ellei orkesteri halua soittaa hänen johdollaan.

Tieteen ja taiteen välinen suhde sekä tieteenfilosofia ovat mielenkiintoisia asioita. En valitettavasti ole alan asiantuntija, mutta aiheesta lukeminen kiehtoo. Meissä on paljon samaa: stereotyyppisesti meillä on tendenssi nörttiyteen. Lisäksi sekä tieteilijät että taiteilijat joutuvat työkseen usein hakemaan apurahoja kulttuurirahastoilta. Tästä päästään alojen keskeisimpään konfliktiin yhteiskunnan kanssa: tiede ja taide ovat länsimaisen kulttuurin tukipilarit, mutta tukeeko ja arvostaako yhteiskunta niitä tarpeeksi? Kun Winston Churchilliltä tarinan mukaan kysyttiin, josko hän leikkaisi taiteiden tukia sotakustannusten vuoksi, tämä vastasi ”then what are we fighting for?” (huom. jutun paikkansapitävyyttä ei välttämättä voida todistaa). En puhu nyt edes taidemusiikin tukemisesta verovaroilla (joka ainakin Suomessa on loistavalla tasolla),

Symbiontti 1/ 2019

vaan lähinnä kulttuurin arvostamisen tärkeydestä. Siinä missä tiede tutkii elämää ja pyrkii selittämään luonnon toimintaa, taide on aikakone historian havinoihin mutta samalla myös elävä kokemus, tunne-elämys nykyajan ihmisille. Joskus musiikkiopinnoissa törmää opettajiin, joiden pedagogiikka muistuttaa enemmänkin jotain tieteellistä kuin taiteellista. Tällainen analyyttisyys jotain näin abstraktia kohtaan on kiehtova lähtökohta ja osuvan kontrastoivaa emotionaalisemman opetustyylin kanssa.

Johtajuudesta

Maaliskuu 2019

Musiikin ABC Kaikilla on omat mielipiteensä ja suosikkisäveltäjänsä, mutta taidemusiikin historia kannattaa kahlata läpi suurin piirtein aikajärjestyksessä: barokista wieniläisklassismin ja romantiikan kautta nykymusiikkiin. Tässä hyvin perinteikäs soittolista klassiseen musiikkiin tutustumiseen: Renessanssi – Carlo Gesualdo: Moro, Lasso (1611) Barokki – Johann Sebastian Bach: Matteus-passio (1727) Wieniläisklassismi – Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 40 (1788) Klassismin ja romantiikan välistä – Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5 (1808) Varhaisromantiikka – Frédéric Chopin: Balladi nro 1 (1835) Myöhäisromantiikka – Richard Wagner: Tristan ja Isolde (1859) Impressionismi – Claude Debussy: Faunin iltapäivä (1894) Kansallisromantiikka – Jean Sibelius: Viulukonsertto (1905) Modernismi – Igor Stravinski: Kevätuhri (1913) Avantgarde – John Cage: 4’33 (1952) Nykymusiikki – Kimmo Hakola: Klarinettikonsertto (2001)

Vieraskynä

Opiskelen itse Sibelius-akatemian kapellimestariluokalla, joten törmään hallitsijuuden ongelmiin melkeinpä joka viikko. Kapellimestaria verrataan usein yritysjohtajaan tai ravintolamestariin: alaiset tekevät suurimman osan käytännön työstä, mutta he tarvitsevat yläpuolelleen jonkun, joka päättää asioista heidän puolestaan muovaten suurempia linjoja. Orkesterinjohdon opiskelun aloittavat ovat yleensä jo kokeneita muusikkoja, joiden ongelmat eivät välttämättä keskity musiikkiin itseensä vaan lähinnä johtajuuteen. Kapellimestarin titteli edellyttää useimmiten myös tietynlaista persoonallisuutta, ja sama pätee varmasti myös poliitikkoihin. Johtamisen aloittaminen 13-vuotiaana oli suorastaan absurdia: miten pikkupoika pystyisi ”johtamaan” ammattimuusikoita? No, en pystynytkään. Kapellimestariksi kasvetaan vuosikausien kokemuksen myötä, eikä siihen ole oikopolkuja - kypsyminen on hyvin hidasta. 40 vuotta orkesterissa soittaneet konkarit luokittelevatkin yleensä vielä 35-vuotiaat kapellimestarit ”nuoriksi” – ikä, jolloin useimmat huippu-urheilijat ovat jo eläkkeellä. Kapellimestarin työn merkittävin osuus tapahtuu orkesteriharjoituksissa, jolloin hän ikään kuin jakaa sisäisen visionsa soitettavista teoksista orkesterin kanssa. Kaikkein aikaa vievintä on kappaleiden opettelu: partituureja luetaan yksin kotona päivästä toiseen. Työn näkyvä puoli eli jäävuoren huippu on konsertti, jossa kapellimestari antaa orkesterin soittaa indikoiden samalla tempoa sitä vaativissa kohdissa, muokaten saundia koko olemuksellaan ja yleisesti inspiroiden muusikoita. Johtajuus korostuu kontaktissa orkesteriin: kapellimestari on työnjohtaja, jonka ammattitaitoon kuuluu auktoriteetti ja karisma. Toisin kuin tekniikkaa tai analyysiä, näitä aspekteja työstä ei voida opettaa koulussa. Vaihtoehtoisen perspektiivin täydelliseen kontrolliin antaa Grigori Sokolov, mielestäni ehkä suurin elossa oleva pianisti. Hän on jo vuosia kieltäytynyt soittamasta orkestereiden solistina tai kamarimusiikkikokoon-

panoissa muiden kanssa. Pelkästään soolokonsertteja soittamalla hänellä on itsellään kaikki valta omiin performansseihinsa. Kyseessä on diktatuuri: hänen konserteissaan mennään pelkästään hänen eikä kenenkään muun ehdoilla. Tämä on jotain, mitä kapellimestarin tai poliitikon on käytännössä mahdotonta toteuttaa - johtajuudesta huolimatta vastuu teoista on kuitenkin aina ihmisillä, jotka asialla ovat. Poliitikko ei voi mullistaa maailmaa yksin ilman ihmisten tukea, eikä huippuorkesterin ylikapellimestari saa amatöörimuusikkoja kuulostamaan Berliinin filharmonikoilta. Johtaja ei ole mitään ilman alaisiaan: tahtipuikon liikkeestä ei tule ääntä, ellei orkesteri halua soittaa hänen johdollaan.

Lisää Viikkiä päälle maan Teksti ja kuvitus: Hilla Mäkinen

Miksi ympäristön kannalta vahingollisia päätöksiä tehdään yhä, vaikka seuraukset ovat tiedossa? Jotta parempia päätöksiä saadaan tehtyä, tarvitaan enemmän ympäristöasioista huolestuneita ihmisiä.

oskus sitä tulee miettineeksi, miksi kaikki eivät voisi ajatella samalla tavalla kuin biologit ja ympäristötieteilijät? Luontoa ja tieteellisiä tutkimuksia arvostaen, kriittisesti. Ymmärtäen, että luonnontieteet ovat se perustavanlaatuinen asia, jonka varaan koko olemassaolomme perustuu. Että kaikki koostuu hiukkasista, jotka noudattavat fysiikan lakeja, ja jotka entropian kasvamisesta huolimatta järjestäytyvät yhä monimutkaisimmiksi kemiallisiksi rakenteiksi, joihin jossakin vaiheessa ilmestyy elämäksi kutsumaamme toimintaa. Nämä elävät olennot ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa elottoman luonnon kanssa, ja monin tavoin riippuvaisia maapallolla vallitsevista sopivista olosuhteista. Monet ihmiset elävät ajattelematta sen kummemmin näitä asioita. Se on harmillinen juttu ja yksi syy siihen, miksi elämme ympäristökriisien aikaa. Erityisesti päätäntävaltaa omaavien ihmisten olisi hyvä hahmottaa kokonaiskuva maailmasta. Optimistit muistuttavat, että omilla pienillä ympäristövalinnoilla on merkitystä, mutta valitettavasti se yksin ei riitä, ilman isoja yhteisiä päätöksiä ei tulevaisuutta voida muuttaa tarpeeksi nopeasti. Mutta mikä päätöksenteossa on niin vaikeaa, miksi ympäristöongelmia ei vain ratkaista? Jaetun vastuun illuusio saa ehkä päättäjät ajattelemaan, että ei ole minun tehtäväni alkaa ajamaan asiaa, josta ei ole välitöntä hyötyä, että teen vain työtäni, kyllä seuraavat päättäjät hoitavat asian, jos se on tärkeää. Tai sitten he eivät kerta kaikkiaan ymmärrä kuinka riippuvainen ihminen on ympäristöstä. Ruuantuotanto on pulassa, kun mehiläisten määrä vähenee niiden elinympäristöjen kadotessa ja myrkyttyessä. Maapallon keskilämpötila nousee hiilinielujen huvetessa ja ilmaston muuttuminen tekee osan maapallosta asuinkelvottomaksi ihmisellekin. Joillekin ihmisille nämä tuntuvat toissijaisilta seikoilta päätöksiä tehdessä, koska ne eivät vielä ole näkyvä osa arkielämää. Jotkut poliitikot kertovat avoimesti, etteivät usko ilmastonmuutokseen. Huolestuttava esimerkki on tammikuussa virkansa aloittanut Brasilian presidentti Jair

Bolsonaro, joka on valinnut hallituksensa ministereiksi juuri tällaisia ihmisiä. Bolsonaro aikoo lisätä sademetsien hakkuita Brasiliassa lisääntyvän lihan kysynnän takia. Ongelma ei ulotu pelkästään maan päätäntäelimeen, vaan mukana kuviossa ovat myös sademetsien hakkuista hyötyvät yritykset ympäri maailmaa sekä tavalliset kansalaiset, jotka hyötyvät maanviljelystä. Tämä monitasoisuus tekee tilanteesta vaikean muuttaa. Tarvittaisiin suuria tekoja hallintotasolla, jotta hakkuut saataisiin taas vähenemään. Kukaan sademetsistä hyötyvä tuskin muuten lopettaa toimintaansa, koska toisetkaan eivät lopeta. Onneksi on toivonpilkahduksia, päättäjiä, jotka ajattelevat päätöstensä seurauksia. Provosoivat, sademetsistä tai ilmastosopimuksista viis veisaavat populistit peittävät usein alleen poliitikot, joilla on ympäristöarvot kunnossa. On sääli, että politiikkaan ja päätöksiä tekemään kuitenkin päätyy paljon sellaisia ihmisiä, joita ei motivoi muu kuin oman uran ja ideologian edistäminen, valta ja raha. Biologiaa tai ympäristötieteitä kukaan tuskin rahan takia on lähtenyt opiskelemaan. Tällä alalla ihmisiä yhdistää jonkinlainen uteliaisuus, halu edistää tiedettä ja tehdä maailmasta niin sanotusti parempi paikka elää ihmisille sekä muille eliöille.

”

On tärkeää, että huolestuttavista tulevaisuudenskenaarioista käydään yhä enemmän keskustelua.

Symbiontti 1/ 2019

puheen siitä, kuinka aikuiset eivät tee päätöksiä ilmastokriisin lopettamiseksi. Nuoremmat sukupolvet vaikuttavat olevan enemmän huolestuneita ilmastosta kuin vanhemmat, kirjoittaa myös Marko Junkkari kolumnissaan Helsingin Sanomissa 17.2., viitaten samalla Thunbergiin. Junkkari pohtii, että aikuiset ihmiset eivät koe riittävästi ilmastoahdistusta tehdäkseen päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Jos päättäjät olisivat ahdistuneempia, ilmastokriisiä alettaisiin tosissaan ratkaista. Viikissä saatamme elää pienessä, ympäristövalistuneessa kuplassamme, mutta toivotaan, että kupla laajenisi. Ainakin samanlaisia ajatusmaailmoja sisältäviä kuplia on puhallettuna ilmaan muuallakin ja koko ajan enenevissä määrin. Ehkä jonain päivänä suurin osa maailman päättäjistä ja hallitsijoista kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen maapallon johtamisen kestävällä tavalla. Jokainen voi edesauttaa tämän toteutumista keskustelemalla ympäristöongelmista muiden ihmisten kanssa. Lisää Viikkiä päälle maan, niin kuin siinä sitsilaulun lisäsäkeistössä lauletaan: lisää Viikin kaltaisesti ajattelevia kuplia maailmaan, lisää ymmärrystä ja ympäristöahdistusta ihmisille.

Valtioiden johtajat laittavat maansa kilpailemaan globaalissa reviiritaistelussa, jossa resursseja arvotetaan rahalla. Tämä on kai jossain määrin luonnollista ja ymmärrettävää. Ihminen on kuitenkin eläin, jonka on tarvinnut huolehtia, että omalle laumalle riittää tarpeeksi resursseja. Ihmislajilla menee nyt liian hyvin, ja ekologian luennoilta tiedämme, kuinka sellaisessa tilanteessa käy ympäristön kantokyvyn kanssa. Mutta meillä on kaikki edellytykset ajatella tekojemme monimutkaisia seurauksia aivoillamme, ja mahdollisuudet vaikuttaa koko maapallon tilaan yli valtioiden rajojen, jos vain lopetamme pelkästään henkilökohtaisen, ohimenevän hyödyn tavoittelemisen. Onhan maapallon elinkelpoisena pysyminenkin oman, ja jälkeläisten, edun mukaista. On tärkeää, että huolestuttavista tulevaisuudenskenaarioista käydään yhä enemmän keskustelua. Näin aiheet saadaan liitettyä osaksi arkielämää sen sijaan, että ne olisivat mörköjä, jotka pelottavat hetken, mutta unohtuvat taas, kun niistä kääntää katseensa. Tervetullutta, herättävää keskustelua ympäri maailmaa onkin viime aikoina saanut aikaan 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, joka piti YK:n ilmastokokouksessa

Maaliskuu 2019

Lähteet Edition.cnn.com: “Teen tells climate negotiators they aren’t mature enough”, 17.12.2018. https://edition.cnn. com/2018/12/16/world/greta-thunberg-cop24/ index. html Helsingin Sanomat: ”Aikuistenkin on aika ahdistua ilmastokriisistä”, 17.2.2019. https://www.hs.fi/mielipide/ art-2000006004336.html Huffington Post: ”Why Some Conservatives Can’t Accept That Climate Change Is Real”, 23.11.2015. https://www.huffingtonpost.com/entry/climatechange-denial-psychology_us_56438664e4b045bf3ded5 ca5?guccounter=1 Yle: ”Amazonin metsien hakkuut kasvavat rajusti, syynä lisääntyvä lihankulutus – lähes kaikki hakkuut laittomia”, 2.1.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10578332

Ulkomaanreportaasi Teksti & Kuvitus: Jani ”Jan Lund” Lehto

Symbioosin ikioma vadelmavenepakolainen Jani Lehto päivittelee kuulumisiaan rapakon toiselta puolelta.

Ulkomaanreportaasi

Tjäna! Tätä juttua kirjoittaessani olen viettänyt noin kuukauden vaihto-opiskelijana Lundissa, Ruotsissa. Arki alkaa pikkuhiljaa rullaamaan, vaikka täällä riittää vielä paljon ihmeteltävää ja kummasteltavaa. Luulin aluksi, että minulla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia sopeutua Ruotsiin, sillä olenhan käynyt Tukholmassa useammin kuin muualla maailmassa yhteensä. Voi pojat, mikä kulttuurishokki odottikaan! Lund sijaitsee Ruotsin eteläkärjessä 10 minuutin junamatkan päässä Malmöstä ja noin 40 minuutin junamatkan päästä Kööpenhaminasta. Ensimmäinen shokki iski vasten kasvoja, kun astuin junasta ulos Lundin rautatieasemalla vesisateeseen, ja kaikki oli harmaata. Suomesta lähtiessäni pakkasin untuvatakin ja talvikengät mukaan, joihin en saapumiseni jälkeen juurikaan ole koskenut. Silloin tällöin sataa hieman räntää, mutta se sulaa melkein saman tien maahan osuessaan. Sää lähentelee suurimmaksi osaksi syksyä sateineen ja satunnaisine auringonpaisteineen. Lundissa on aktiivinen opiskelijaelämä, jonka keskuksena toimii nationit eli osakunnat. Osakunnat järjestävät tapahtumia, kuten elokuva- ja leivontailtoja sekä sitsejä (täkäläisittäin sittning). Lisäksi osakunnilla on omia tiloja, joissa on viikoittain pubeja ja klubeja, joissa vietetään aikaa ja nautitaan opiskelijahintaisia virvokkeita (lue alkoholia). Opintojensa alussa opiskelijat liittyvät osakuntaan, jonka tuntevan eniten omakseen. Osakuntien tapahtumat ovat kuitenkin pääosin avoimia kaikille, joten pippaloista ei jää paitsi, vaikkei kuuluisikaan tiettyyn osakuntaan. Lundissa parasta on vanhan pikkukaupungin tunnelma. Kaikki on pyöräilyetäisyydellä, ja keskusta on täynnä mukulakivikatuja kivi- ja puutaloineen. Keskustasta saa myös aivan hemmetin hyvää falafelia! Opiskelijaelämä myös näkyy katukuvassa melko suuresti. Osakuntien rakennukset ja tilat on integroitu joka puolelle kaupunkia näkyvine nimikyltteineen, kaduilla kuultujen kielien määrä on suuri ja yliopiston kampus Kuva: Lundin katedraali

valtaakin suuren osan kaupungin ytimestä. Kummastusta täällä lähinnä herättää juuston korkeat hinnat, laiha kahvi sekä biojäteroskisten puuttuminen. Myös akateemisen vartin puuttuminen on aiheuttanut ongelmia pariin otteeseen. Oleskeluni täällä on siis lähtenyt käyntiin varsin hyvin. Alussa iski lievä sosiaalinen ähky, koska kyllähän sitä ”epäsosiaalisena suomalaisena” tarvitsee sitä omaa aikaa, jolloin saa jurottaa yksin huoneessaan pimeässä ja hörppiä kahvia. Kaikki tapaamani ihmiset ovat kuitenkin olleet erittäin mukavia, ja olenkin jo löytänyt oman kaveriporukkani, jonka kanssa pääsen viettämään hauskan kevään. Myös ruotsi alkaa pikkuhiljaa sujua, hoidankin jo kaikki päivittäiset arkiaskareet, kuten kaupassakäynnin, ruotsiksi. Vaikka elämä rullaa täällä yhtä hyvin kuin uskollisen pyöräni renkaat alamäessä matkalla kampukselta kotiin, on sitä elämän ylämäissäkin ehditty jo polkemaan hikikarpalot otsassa ja jalat hapoilla. Ehkä suurin vastoinkäyminen täällä oli muuttaminen opiskelijahotellista, jossa majailin ensimmäiset kolme viikkoa, varsinaiseen soluhuoneistooni helmikuun alussa. Kaiken piti mennä kuin Strömsössä konsanaan, mutta avaimia noutaessani sainkin kuulla, että soluhuoneeni on homeessa eikä ole varmuutta mistä saisin uuden asunnon. Uutisen kuullessani kyllä tuli pala kurkkuun ja koti-ikävä. Tästäkin onneksi

selvittiin, ja sain oman pienen soluhuoneen, jota kutsua loppukevään kodiksi. Myöskin pohjoismaalainen olemukseni on saanut minut pariin otteeseen ”pulaan”, kun esimerkiksi KVsitseillä minua luultiin tuutoriksi, enkä suomalaisena kehdannut tietenkään asiaa korjata. Seuraavassa hetkessä selitänkin juuri oppimaani ruotsalaista seuraleikkiä muille vaihto-opiskelijoille muina miehinä. Ensimmäinen kuukausi vaihdossa on mennyt kuin siivillä, enkä malta odottaa tulevan kevään seikkailuja. Lukukausi on ohi nopeammin kuin huomaankaan, ja kohta olen jo nauttimassa Suomen kesästä Helsingissä. Tack och hej!

Ulkomaanreportaasi

Infoa Lundista Väkiluku: 91 089 Pinta-ala: 25,75 km2 Korkeus merenpinnasta: 86 m Perustamisvuosi: 990 Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lund

Idyllinen katu Lundin keskustassa.

Päiväretki Göteborgiin, henkilöt vasemmalta: Tess, Sam, Catherine, Maddie ja Jani.

Maaliskuu 2019

Hallitsijan herkut Teksti: Roope Nykänen & Matilda Salko

Reseptipalsta

Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja puuduttavien vaalitenttien varalle verensokeriarvot on hyvä saada tarpeeksi korkeiksi. Pyrimme auttamaan tässä metabolisessa haasteessa ja olemme siksi keränneet reseptejä kansanedustajiemme mieliruuista.

Varusmiehen kukkakaalipirtelö

Antti Rinteen vegaaninen pekonipasta

Tämä korkean maanpuolustuskyvyn takaava herkku sopii pidemmillekin jalkamarsseille. Mustikasta saatava A-vitamiini pitää poterossa istuvan hämäränäön terävänä, ja kukkakaali tuo sopivaa pehmeyttä muuten niin karskeihin taistelijoihin.

4 vuotta sitten kohua herättänyt Antti Rinteen pekonipasta on vieläkin oiva vatsan täyttäjä, vaikka ajat ovatkin muuttuneet. Rinteen viime aikoina antamaa esimerkkiä noudattaen pyrimme syömään entistä kasvispainoitteisemmin, minkä takia olemmekin tehneet legendaarisesta reseptistä muunnelman myös vegaaniin makuun. Vaikkei kilokaloreita tulekaan ihan 10000, niin eiköhän energiaa silti riitä ties mihin talkoohommiin!

kourallinen kukkakaalia yksi kokonainen banaani 2–4 kourallista jäisiä mustikoita noin 2 dl kauramaitoa Reseptistä riittää yhdelle henkilölle. Kypsennä ja jäähdytä kukkakaali, kuori banaani ja sekoita kaikki ainekset blenderissä – valmista tuli! Jos pakastat myös kukkakaalin mustikoiden lisäksi ennen pirtelöön lisäämistä, saat siihen erityisen raikkaan maun. Voit myös varioida reseptiä oman makusi mukaan ja lisätä mustikoiden sijaan tai lisäksi esimerkiksi vadelmia tai mangoa.

Stubbin hyvä tuorepuuro Jos etsit täydellistä namupalaa hyvien unien, hyvän wattbike-session ja hyvän kahvin kanssa, niin tässä sinulle sellainen! Kyseinen herkku on myös älyttömän helppo tehdä, sillä ainesosat ja niiden määrän voit kaivaa ihan omasta päästäsi. Tästä tulee hyvä päivä!

800 g soijapekonia 1,5 kpl punaista paprikaa 6 isoa valkosipulinkynttä 1 tl jauhettua mustapippuria 800 g vegejuustoa (mieluiten raasteena) 500 g spagettia 6 dl kauravispiä 5 rkl oliiviöljyä suolaa ja mustapippuria Keitä spagetti kiehuvassa vedessä, johon on lisätty suolaa. Leikkaa paprikasta sopivan kokoisia paloja ja hienonna valkosipulinkynnet. Lisää soijapekoni ja paprika pannulle. Kun paprika on hiukan pehmentynyt, lisää sekään valkosipuli ja pippuri. Lisää kauravispi ja noin puolet vegejuustosta ja anna juuston sulaa mietoa lämpöä käyttäen. Kun spagetti on kypsää, lorauta siihen oliiviöljyä ja sekoita kastikkeen sekaan. Lisää lopuksi loput vegejuustosta ja anna tekeytyä hetki ennen nauttimista. Alkuperäisen reseptin löydät täältä: https://reseptitaivas.fi/reseptit/pekonipasta-a-la-antti-rinne/.

kaurahiutaleita kauramaitoa hedelmiä ja mausteita oman maun mukaan Pilko hedelmät mielekkään kokoisiksi paloiksi. Sekoita aineet keskenään ja anna turvota yön yli.

Symbiontti 1/ 2019

Symbioosin hallituksen kokous

Auta PJ saattamaan hallituksen kokous kunnialla päätökseen välttelemällä kokouksen etenemistä häiritseviä tekijöitä.

Tekijä: Julius Ulpovaara

HALLITUKSEN JÄSENET

MYÖHÄSSÄ:

KOKOUKSEN AVAUS

HALLITUSAPPROJEN SUUNNITTELU

EI PÄÄTÖS-

VALTAA

OMITUISET

KULUKORVAUSLOMAKKEET JA MUUT

RAHA-ASIAT

ULKOPUOLISET KERTSIHENGAAJAT

HALLITUKSEN (HUONO)

T A N

E US

INSIDELÄBBÄ

KOKOUKSEN PÄÄTÖS Maaliskuu 2019

p 37

Mitä eliötä muistutat hallitsijana? Teksti ja kuvitus: Hilla Mäkinen

Jokainen joutuu joskus ottamaan tilanteen haltuunsa ja toimimaan johtajana. Testaa, mitä eliölajia muistutat tällaisina hetkinä.

1. a. b. c. d. e.

Mitä johdat tai hallitset? Omaa laumaani. Yhdyskuntaa, johon olen salaa soluttautunut. Yhtä ekosysteemiä. Koko maailmaa! (Ainakin vaikutan vähän joka paikassa!) En oikeastaan hallitse edes itseäni.

2. Ketkä hyötyvät johtajuudestasi? a. Laumani, mutta myös ympärillä pyörivät pöytävieraat. b. Minä itse ja jälkeläiseni. c. Kaikki ympärilläni. d. Osa hyötyy, osa ei. e. Harvat ja valitut oman lajini edustajat. 3. Miksi haluat hallita/toimia johtajana? a. I get all the babes. b. Se on hyvä keino, jolla voin edistää omia päämääriäni. c. Voin hyödyttää koko yhteisöä toiminnallani. d. Pystyn kehittämään sillä tavoin monia eri ominaisuuksiani. e. En ole aivan varma, miksi päädyin tähän asemaan… 4. Kuinka osoitat dominanssisi? a. Näyttämällä komeammalta kuin kukaan muu! b. Alistamalla muut ovelasti tahtooni. c. Osoittamalla, että kukaan ei pärjäisi ilman minua. d. Oman joukkoni suurella lukumäärällä. e. Teknologian tuomin avuin. 5. Saatko kiitosta johtajuudestasi? a. Kiitosta ja kunniaa. b. Ironista kylläkin, saan. c. Koko ajan, vaikkakin kaikki eivät sano sitä suoraan. d. Palaute on vähän ristiriitaista, sekä risuja että ruusuja. e. En muilta eliölajeilta ainakaan…

6. Oletko tehokas johtajan tehtävissäsi? a. Osan päivästä voi ottaa rennosti… b. Kun homma pitää hoitaa, se hoidetaan. c. Aurinkoisella säällä kaikki sujuu oikein mukavasti. d. Oikeissa olosuhteissa olen eksponentiaalisen tehokas! e. Voisin saada paljonkin asioita aikaiseksi, mutta yleensä byrokratia estää sen.

7. a. b. c. d. e.

Kantasi ravinnon hankintaan? Se on naaraiden homma. Vien toisten ruuat. Annan ravintoa sitä tarvitseville. Riippuu tilanteesta: joskus hoidan sen itse, joskus taas pääsen valmiiseen pöytään. Minulle on tärkeää voida valita mitä syön.

8. Mikä seuraavista kuulostaa parhaalta? a. Monarkia. b. Vallankaappauksella luotu itsevaltius. c. Sosialistinen utopia. d. Anarkia. e. Demokratia. 9. Mitä jos joku uhkaa valta-asemaasi? a. Taistelen vastaan, ROAR! b. He saivat selville, etten ole sitä mitä väitin olevani… c. Miksi kukaan tekisi niin? d. Teen itsestäni lepoitiön tai muuntelen perimääni vastamaan uusiin haasteisiin. e. Saan liittolaisiltani apua. 10. Lopuksi, mikä on johtajan tärkein ominasuus? a. Karismaattinen esiintymiskyky ja ulosanti. b. Suunnitelmien luonti ja niissä pysyminen. c. Vastavuoroisuus muiden ryhmän jäsenten kanssa. d. Nopea sopeutuminen uusiin tilanteisiin. e. Harkintakyky.

Symbiontti 1/ 2019

Tulokset: Eniten a-vastauksia: Olet laumaa johtava leijona. Kuulet usein, että sinussa on johtaja-ainesta, ja tiedät sen itsekin. Se, että pysyt johtavassa asemassasi, johtuu siitä, että sinua kunnioitetaan. Tai sitten kukaan ei vain kykene haastamaan sinua. Eniten b-vastauksia: Olet loiskimalaiskuningatar, joka on jotenkin onnistunut mönkimään valtaasemaan. Orjuutat hallinnassasi olevat yksilöt ja hyödyt tästä itse. Parasta tässä on, että kukaan ei edes ymmärrä mitä tapahtuu. Eniten c-vastauksia: Olet avainlaji haapa. Pelkkä olemassaolosi hyödyttää yhteisöä, jossa vaikutat. Itse asiassa olet niin tärkeä, että jos päättäisit jättää hommasi, mistään ei tulisi yhtään mitään ja kaikki olisivat aivan hukassa. Eniten d-vastauksia: Olet jonkin sortin bakteeri. Hallitset käytännössä aivan kaikkea, sillä olet joka paikassa vaikuttamassa asioihin. Silti sinua voi joskus olla vaikea löytää, ja vastuu toimistasi jää jollekin toiselle. Toisinaan olet varsinainen riesa, sillä infektoit ideologiallasi lähellesi joutuvat, mutta joskus taas onnistut muodostamaan symbioottisiakin suhteita. Eniten e-vastauksia: Olet ihminen. Vaikutat päätöksilläsi paljon ympäristöösi, ja todennäköisesti ylität sen kantokyvyn. Valtakautesi jälkeen vallitsee täydellinen sekasorto. Sinulla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet toimia hyvänä johtajana, kunhan vain saat sisäiset ristiriitasi selvitettyä.

Maaliskuu 2019

Noroskoopit Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Tulevaisuutemme on tarkoin luettavissa taivaankappaleiden asennoista ja sijainneista toisiinsa nähden. Kuitenkin nämä isotkin möhkäleet ovat fysiikan lakien alaisia. Luonnonlakien hallitessa universumiamme tuntuukin tämän lehden teeman mukaisesti luontevalta tarkastella kohtaloamme fysiikan ilmiöiden avulla!

Noroskoopit

Kauris 22.12.–19.1.

Olet pörheltänyt menemään aaltona ilman suurempia esteitä. Lähitulevaisuudessa tähän tulee kuitenkin muutos, kun eteesi ilmestyy elämääsi radikaalisti sekoittava asia. Tämä objekti saakin sinut diffraktoitumaan ja elämäsi lähtee etenemään aivan uusiin suuntiin. Kyseinen elämäsi episodi vaikuttaa sinuun myös toista kautta: diffraktoitumisen myötä päädyt tekemään loistokkaita interferenssimaksimeja erään kaksosen kanssa. Olette elämässänne samalla aaltopituudella, mutta sinua häiritsee, että sinä liikut häntä aina yhden aallonpituuden jäljessä. Tuleeko lumoava rakkautenne kestämään itsekeskeisyyttäsi?

Vesihenkilö 20.1.–18.2.

Kalat 19.2.–20.3.

Omaat kappaleena erittäin suuren massan. Tästä syystä kykysi vastustaa ulkoisia voimia on todella suuri. Sinua ei hetkauta opiskelujen tai ihmissuhteiden tuoma paine, vaan pysyt järkkymättömänä ja tyynenä kaikkien näiden vaikeuksien ja velvollisuuksien edessä. Tämän lisäksi pystyt aiheuttamaan suuria gravitaatiovoimia kokosi takia. Vedätkin muita ihmisiä valtoimenaan puoleesi ja useat ahneet ja katalat henkilöt kiertävät sinua menestyksen toivossa. Kannattaa kuitenkin varoa! Olet törmäyskurssilla erään toisen vesihenkilön kanssa ja mikäli et ehdi väistämään häntä tarpeeksi nopeasti, hajoat palasiksi.

Olet luonteeltasi kuin valomonistinputki. Tuot kirkkauden pienimmistäkin valonlähteistä ja siksi sinua arvostetaan niin hiipuneiden bileiden elvyttäjänä kuin maansa myyneen ihmisen lohduttajana. Joskus dynodeiltasi termisen energian vuoksi sattumalta irroneista elektroneista voit jopa valaista muiden elämää ilman varsinaista valonlähdettä! Tarvitset kuitenkin paljon energiaa pystyäksesi toteuttamaan auttavaa luonnettasi ja päädytkin usein trade-off-tilanteisiin tästä syystä. Lisäksi olet häiriöherkkä liialliselle valolle. Kohdatessasi tai kokiessasi valtaisaa onnea kykysi empatiaan kärsii valitettavasti.

Symbiontti 1/ 2019

Oinas 21.3.–19.4. Olet sakkaroosi, joka on osana suurempaa sokeripalaa. Pian tämä sokeripala pudotetaan vesilasiin, mikä avaa sinulle aivan uusia mahdollisuuksia. Koet olevasi luonteeltasi erityislaatuinen muihin sokeriystäviisi nähden ja siksi haluatkin irroittautua ulos aiemmasta yhteisöstäsi. Diffuusio antaa tähän mahdollisuuden ja tuletkin ajautumaan elämässäsi kauemmaksi muista. Vaikka tämä saa sinut tuntemaan itsesi spesiaaliksi, toteutat kuitenkin vain samaa mitä muutkin ja sijaintisi pystyy määrittelemään täysin todennäköisyyksien avulla. Kaiken lisäksi sijaitset varsin keskellä Pascalin kolmiota, joten uniikiksi sinua ei voi kutsua.

Nauta 20.4.–20.5.

Noroskoopit

Toteutat Bernoullin lakia ja elämääsi pystyisi hyvin vertaamaan putkessa liikkuvaan nesteeseen. Kun elämässäsi tapahtuu paljon ja olet jatkuvasti pöhisemässä, johtaa nopea arjessa sinkoilusi siihen, että paine elämässäsi laskee. Pitäessäsi itsesi aktiivisena sinulla ei ole aikaa murehtia turhia. Paine alkaa kuitenkin heti kasvamaan, jos höllennät hektistä elämäntapaasi ja annat itsellesi sauman potea eksistentiaalista kriisiä. Kannattaa siis täyttää tarinasi kaiken maailman kohtauksilla. Tämä neuvo pätee kuitenkin vain silloin, kun olet luonteeltasi kokoonpuristumatonta. Älä siis anna elämän toimiesi puristaa sinua kasaan.

Kaksonen 21.5.–20.6. Tilannetta mielitiettysi kanssa voisi hyvin kuvailla kaksosparadoksin avulla. Sinä liikut avaruudessa hyvin nopeasti ja heilasi katsoo maasta aikasi kulkevan hitaammin. Toisaalta sinun näkökulmastasi näyttää, että oma rakkaasi liikkuu erittäin vikkelään, jolloin hänen aikansa tulisi liikkua hitaammin. Elätte siis tilanteessa, jossa molemmat tulkitsevat toisen kehittyvän hitaammin, jolloin pidätte itseänne suhteen kypsempänä osapuolena. Erimielisyytenne johtaakin jatkuviin riitoihin. Pelastaaksesi suhteen tulisi sinun pitää jalat maassa (sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti), koska tosiasiassa sinä olet se, joka on väärässä.

Maaliskuu 2019

Rapu 21.6.–22.7. Sisälläsi oleva Maxwellin demoni on tähän päivään asti hoitanut hommansa hyvin ja pystynyt luomaan kaksi toisistaan poikkeavaa tilaa, joista toiseen on kerääntynyt tunteet ja toiseen järki. Ideaalilta näyttävä tilasi ei tule kuitenkaan jatkumaan, vaan tulevaisuudessa kyseisellä pirulaisella alkaa esiintymään ongelmia tunnistaa nämä kaksi asiaa toisistaan. Tämä johtaa siihen, että entropia tiloissa kasvaa, jolloin järki ja tunteet sekoittuvat keskenään. Syntynyt kaaos johtaa ikäviin tilanteisiin, kun teet harkitsemattomia päätöksiä tunteiden vallassa. Lisäksi suhteesi erääseen tärkeään henkilöön kärsii liian järkeilyn takia.

Leijona 23.7.–22.8.

Noroskoopit

Olet kyllästynyt kylmyyteen ja siksi aloitat rajattoman reissaamisen ympäri maailmaa. Onnellisuuden tavoittelemisesi johtaa kuitenkin paradoksaaliseen tilaan. Koska työ määritellään mekaniikassa voiman ja matkan tulona, lisääntyneen matkustamisen myötä myös työn määrä kasvaa. Termodynamiikan ensimmäisen säännön mukaan suljetussa systeemissä lämmön ja työn summa on vakio. Täten kasvattaessasi työn määrää, lämmön määrä laskee, mikä oli vastoin unelmiasi. Matkanteon jälkeen tuletkin olemaan sisältä päin entistä kylmempi. Onneksi aiheuttamasi ilmastonmuutos kuitenkin auttaa!

Neitsyt 23.8.–22.9. Haluat olla kuten historian merkittävät tiedemiehet. Sinulta kuitenkin puuttuu suuri tieteellinen oivallus. Yrität pelastaa tilanteen asettamalla itsesi tilanteisiin, joissa historiassa ollaan tehty tieteen läpimurtoja. Siksi kulutatkin päiväsi kylpyammeessa kylpien ja omenapuun alla makoillen. Kyseiset elämänvalinnat eivät kuitenkaan johda toivottuun tulokseen ja omenapuun luona ainoa asia, mikä putoaa alas, on naiivi unelmasi. Pilvellä on kuitenkin hopeareunus, sillä kylpemisen ja omenoiden syömisen ansiosta olet aiempaa puhtaampi ja terveempi. Tämä nostaa statustasi ja moni tuleekin pian olemaan kiinnostunut sinusta.

Symbiontti 1/ 2019

Vaaka 23.9.–22.10.

Olet positiivisesti varautunut ioni, joka tuntee suurta vetovoimaa erästä negatiivisesti varautunutta oinasta kohtaan. Lähdetkin etenemään häntä kohti, mutta valitettavasti välissänne on useita varauksettomia partikkeleja. Törmäilet valtoimenaan näihin objekteihin ja törmäysten myötä kyseisistä kappaleista irtoaa elektroneja, jolloin niistäkin tulee positiivisesti varautuneita. Tulet tämän myötä saamaan kilpailijoita lemmenleikkeihisi. Onneksi myös sinusta irtoaa törmäyksissä elektroneja, mikä lisää vauhtiasi suuremmasta varauksesta johtuen. Ehditkin ensimmäisenä rakkaasi luo ja pääset nauttimaan kateellisten katseista.

Skorpioni 23.10.–21.11.

Noroskoopit

Kauan keräämäsi potentiaalienergia on nyt muuttunut liikeenergiaksi, mikä on johtanut sinun kontrolloimattomaan putoamiseesi. Tämän lisäksi vauhtisi on jatkuvasti kiihtyvä, joten tippuessasi alemmas tulet entistä alakuloisemmaksi, mikä johtaa vielä suurempaan syöksykierteeseen. Onneksi apunasi ovat ystäväsi, jotka toimivat putoamistasi vastustavana voimana ilmanvastuksen tavoin. He pystyvätkin auttamaan sinua, mikäli uskoudut heille mahdollisimman suurella pinta-alalla. Ilmanvastus eivät kuitenkaan lopeta putoamistasi, vaan tulet silti lopulta törmäämään pohjaan.

Jousipersoona 22.11.–21.12. Olet kuin polaarinen vesimolekyyli. Omaat erittäin positiivisen olemuksen, mutta välillä saat ihmiset säikähtämään häikäilemätöntä negatiivisuuttasi. Tykkäät viettää aikaa samanlaisten henkilöiden kanssa ja yhdessä saatte luotua mitä mainiompia vetysidoksia. Varsin vahvat kiinnittymisenne takaavatkin sen, ettei tiivistä ryhmäänne saa helposti rikkoutumaan. Halveksitte luonteeltaan tasapaksuja ihmisiä. Kohtaat kuitenkin ongelman, kun kiinnität huomiosi erääseen lumoavaan rasvamolekyyliin. Joudutkin pettymään, kun vetovoimasi ei yllä häneen ja vesiystäväsi pitävät sinusta liian vahvasti kiinni.

Maaliskuu 2019

Endosymbiontti Koonnut: Alma Seppälä

entä!” Ole osa jotain hyvin pi S. Perustajajäsen Alma

Endosymbiontti

”

Liity Symbioosi

ry:n mikrobiolog ikerhoon eli End osymbioosiin.” Jäsen Tinja H.

Symbiontti 1/ 2019

Tarkoituksenamme

”

nousta

viraaliksi

julkaisemalla

Endosymbiontti-palstaa Symbiontissa!” Perustajajäsen Liina H.

Endosymbiontti

via meemejä tai ku la al m ka ja e taamm ässä Osallistu toimin Whatsapp-ryhm n si oo bi ym os asi End .” lempibakteerist wlaEEVLoA3IPiQ yG M bu io /I m co tsapp. https://chat.wha Esko E. Perustajajäsen

”

Maaliskuu 2019

Repäisyt

Kertsin sohvilla sanottua

Koonnut: Alma Seppälä Kuvitus: Roope Nykänen

Meen kuuntelemaan vähän rabies-juttuja ja rauhoittumaan. Virologi Liina H. rentoutuu

Kilpparilla ja VVLammilla kuultua Kyl mä voin olla takaapäin alasti! Veera S. Raahauduin sillikselle mun viimeisillä ATP:eilla. Lea A. Kärsimys tuo merkityksen elämään. Eero A. ajaessaan Kilpparille Te ette oo ees mikään vanhojen opiskelijoiden klikki vaan kolmen fossiilin muodostama sedimentti. Niilo A. kommentoi Kilpparin kolmion asukkaita Sä oot enemmän noita kuin muna! Kata H. Liina L.:lle Mä en ikinä löydä sitä vitun reikää! Anni K. tunnustelee haparoivin sormin pimeässä autossa Kilppari on vaan puolentoista viikon meemihautomo. Ja Liina on Meemimamma. Pohdiskelua Muonion Rollsissa Rasmus H.: ”Sit pitää vaan juoda lisää.” Arttu K.: ”Mun alkoholit on jo loppunu. Mutta ei se haittaa mitään. Elämä on parasta huumetta.” Rasmus H.: ”Oispa elämä!” Ella A.: ”Mistä sä Rasmus oot kotosin? Rasmus H.: ”Tampereelta.” Ella A.: ”Mä en ees oo miettiny asiaa. Mä oon aina vaan ajatellu et Rasmus on vaan syntyny kertsillä.”

Ella A.: ”Mistä sä nuolasit sitä?” Maria R.: ”Sielt perästä. Älkää kertoko kellekään.”

Mä puhun sujuvasti kolmea kieltä: meemejä, anglismeja ja sarkasmia. Anni K. Anni on sellanen oraalinen asiantuntija. Petteri P. puhuu Anni K.:n kielitaidosta (edelliseen liittyen) *muutamaa päivää myöhemmin* ”Onks Petteri sit sellanen anaalinen asiantuntija?” Jani L.: ”Mä jätin Annin sinne käpistelijöiden hyttiin sidottuna käsiraudoilla sänkyyn ja haarat märkänä.” Anni K.: ”This is fine!” Vaikka mä oon Kuivalainen, mä oon aina märkänä. Anni K. Kahleita voi oppia rakastamaan! Anni K. Kata H.: ”Montako kuppaa tästä kertsin viltistä saa?” Sakari H.: ”Ainakin 7 eri hyppykuppaa.” Siihen kädentynkään vois kiinnittää dildon ja klitoriskiihottimen. Ja vaikka mitä muita seksileluja. Kata H. ja Jaime Lannisterin monitoimikäsi Mun jutut on taas tänään sellasia et pistäkää mut vaan vittu tuhkaks! Anni K.

ä tsygootit ll y k n o t Ny tulilla!” -Lammilla V V . H ta a K

”

Symbiontti 1/ 2019

”

Mistä tietää että on ihan vitun liian syvällä linnussa?” Esko E. tutu stuu ornimaailma an

Tomi K. arvaa Alias-sanaa: ”Tää on se ku tapaat jonkun kivan ihmisen...” ”Vankila.” Kylhän se toimii ku syö sitä paskaa. Roope N. Hill-seminaarissa, aiheena fermentaatio Voi sitä useamminkin juoda! Oona M. Biosfäärin hallituksen virkistymistilaisuuksien lukumäärästä

Muuten vaan -repäisyjä Mä oon ollu lapsesta asti perverssi. Sasu T. Give me some proteins to denaturate. Pyry P. pussatessaan Alma S.:n kättä Fuksisitseillä Mihinkään ei voi luottaa tässä maailmassa. Ei edes sterilisaatioon. Helmi T.:n filosofointeja Pitäis hankkii rasvakeitin nii kaikest kasvisruoast sais hyvää. Reetta S. Hesburgerissa

Mä oon yrittäny kähmii… Tai siis yleisesti kähminy. En siis mihinkään virkaan. Eieieiei… Tää jatkuu… Mä oon nähny yksinäisiä fukseja ja tuutoreita… Alma S. lörpöttelee epätoivoisesti hallitusseuraajansa hankinnasta Mä jo pelkäsin ettei meille tuu ollenkaan Jägerkhamonia ku ykskään fuksi ei ollu niin huonossa kunnossa. Mutta kyllä se Anders sitten onneksi hoiti homman. Rasmus H. ja fuksien jekkuaamiainen Esimerkiks E. coli. Suolistossa se on ihan OK, mutta pimpissä se on ihan no-no! Farmasisti ja bakteeri-infektiot

Haarovälissäni ei ole GPS-signaalia. Emmi T. kaipaa yhteyttä

venNainen!” Kuha on Ah ää hilpeyttä tt rä e h i im n Ella A.:n ella jekkuaamiais

”

Maaliskuu 2019