Issuu

â€” Stressi

1 / 2017

1/2017 53. vuosikerta

Sisällysluettelo

Päätoimittaja Jasmin Kemppinen jasmin.kemppinen@helsinki.fi Toimitussihteeri Melina Markkanen melina.markkanen@helsinki.fi Muut tekijät Mikko Jalo, Jaakko Kuurne, Rasmus Huotari, Ella von Weissenberg, Alexandra Zakharova, Jakke Neiro, Tapani Koppinen, Mari Tolonen, Elisa Nygård, Niilo Aro, Joni Ollonen Ulkoasu ja taitto Veera Partanen, Alexandra Zakharova, Vitali Razumov, Niilo Aro, Jasmin Kemppinen, Melina Markkanen, Jani Lehto, Tinja Hyvönen, Matti Leponiemi, Rasmus Huotari, Alexandra Zakharova, Jakke Neiro, Tinja Hyvönen, Ilkka Kivistö, Mari Tolonen Kansi Jasmin Kemppinen Logo Anni Virolainen Paino Unigrafia, Helsinki Painos 150 kpl ISSN-L 1458-4115

Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYY:n järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Uutisia ja tulevia tapahtumia

Opintovastaavan palsta

Planeetta paineen alla

Hallitusesittely

Kalat kuivalla maalla

Puuhanurkka – värityskuvia

Me ja ne toiset

Opiskelijan stressinlievitysopas

Vaihto – varautumista kaikkeen ja ei mihinkään

Teetesti

Kilpisjärviexcu

Kulinaristin palsta

Repäisyt

Puheenjohta jalta

SyyHy-palsta

Kevätstressiä rinnassa

TEKSTI: JASMIN KEMPPINEN – KUVA: MATTI LEPONIEMI

on kunnolla edes alkanut. Puuvartiset kasvit taas kasvattavat kesän aikana massiivisen lehvästön varjostaen muita kasveja ja varistavat sitten talvella lehtensä pois. Osa varvuista pysyy lähes samannäköisinä, vihreinä pensaina koko vuoden ympäri. Opiskelijan ei tarvitse odottaa varsinaista kasvukautta. Sen sijaan opiskelijalla resursseja on käytössä vaihtelevasti ympäri vuoden. Osa meistä tekee tasaisesti työtä ympäri vuoden kukoistaen, osa saa aikaan valtavasti parilla sysäyksellä. Oma mieli ja keho kertovat, mikä on sopivasti ja mikä liikaa. Tavoitteita saa ja pitää olla – mutta kukaan ei kykene puskemaan maaliskuun loskapaskan läpi välittömästi valtavaa menestyksen ja suorittamisen kukkaloistoa. Nautitaan siis lisääntyvästä valosta ja lämmöstä nyt ilman jatkuvaa painetta, eikä sitten kun on vähän vähemmän kaikkea. Kannen tunnelma on keväinen, mutta uhkaava. Tällä kertaa siinä komeilee Viikin lintutorni omanlaisena versionaan Tarot-korttipelipakan suuren arkanan ”Torni” -kortista. Alunperin 1400-luvun Italiassa alkunsa saaneet kortit yhdistetään nykyään ennustamiseen. ”Torni” edustaa kriisiä ja tuhoa - ikään kuin paineen alla romahtamista. Toisaalta se näyttäytyy myös uuden kasvun mahdollisuutena ja vapautumisena. Vältetään romahtamista, mutta pyritään kasvuun ja annetaan sille aikaa. Sopivasti stressitöntä ja rauhallistakevättä jokaiselle lukijalle,

Pääkirjoitus

evättalven tiimoilla sekä luonto että opiskelija kokevat nahoissaan talven aiheuttaman, hiljattain kasaantuneen paineen. Sen pitäisi purkautua kun aurinkokin on alkanut paistaa ja päivät ovat pidentyneet. Joulun jäljiltä olisi kolmisen rästitenttiä suoritettavana, pitäisi ehtiä lukea pariin kirjatenttiin, labraraportin deadline alkaa vilkutella kalenterin seuraavalla aukeamalla ja kesätyöpaikasta ei ole vielä tietoakaan. Kun olo alkaa olla kuin olisi joutunut jätepuristimeen mieleen hiipii usein ajatus, että miksi, oi miksi en silloin pari kuukautta taaksepäin voinut tehdä hieman enemmän, kun nyt on niin paljon kaikkea. Se siitä; kevät nyt täällä. Tai ainakin pitäisi olla. Yhtenä päivänä kuvittelet ruohon jo alkavan vihertää, seuraavana päivänä sataa jälleen lunta. Niin – leskenlehdet eivät putkahtele lumihangesta heti, kun helmikuu siirtyy vuoden päähän. Sen sijaan maaliskuista tienpientaretta peittää talven aikana kerääntynyt pöly- ja roskahuntu. Opiskelijan olotila voi tuntua samanlaiselta. Syksyn ja talven aiheuttamat jäljet näkyvät ja tuntuvat edelleen, mutta niistä puhdistautuminen tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Uusi alku tulisi tarpeeseen, mutta ennen sitä olisi vielä niin paljon hoidettavaksi pois alta. Tuntuu kuin että luonto ja itse junnaavat kaikki paikoillaan. Kuitenkin kuukausi eteenpäin näyttää hyvin erilaiselta. Kevään ensimmäisiä, näkyvästi kasvunsa aloittavia kasvilajeja ovat muun muassa leskenlehti ja sinivuokko, niin sanotut kevätaspektin kasvit. Niiden selviytymisstrategiana on aloittaa nopea kasvuspurtti heti kun olosuhteet ovat jotenkin sallivia. Nämä kasvit ovat resurssikilpailun etulyöntiasemassa nimenomaan aikaisin keväällä – ne kasvavat, kukkivat ja vaipuvat lepotilaan tyytyväisinä ennen kuin muiden lajien kasvukausi

Uutisia ja tulevia tapahtumia TEKSTI: JASMIN KEMPPINEN & MELINA MARKKANEN

Haku uusiin koulutusohjelmiin alkoi 15.3. Uusien kandi- ja maisteriohjelmien vähentyessä alle puoleen nykyisestä aloituspaikkojen määrä pysyy ennallaan. Suhteessa kandiohjelmiin, maisteriohjelmia on kaksin verroin. Tämän toivotaan orientoivan opiskelijoita valitsemaan oman opintopolkunsa joustavammin opintojen myöhemmissä vaiheissa, jo sisäänpääsyvaiheessa valitun tien sijaan. Opintojen sisältöä on pyritty rikastamaan lisäämällä työelämään painottuvaa opetusta. Työelämäjaksot, tutkimusprojektit sekä kansainvälinen opiskelu ovat esimerkkejä näistä työelämään valmistavista opintojaksoista.

Pro gradu -palkinto Biotieteiden laitos palkitsi Mikalela Laineen fysiologian ja neurotieteen laudaturin pro gradu – tutkielman ”Resilience to psychosocial stress associates with altered myelination in the mouse cortex” vuosittaisella pro gradu – palkinnolla.

Avoimen yliopiston kesäopinnot on julkistettu!

YTHS Viikissä Loimulla on Viikissä oma opiskelijayhdistys! Loimun opiskelijat - Viikki eli tutummin LoVi on ammattiliitto Loimun opiskelijayhdistys Viikissä. Yhdistys kävi kahvittelemassa kertsin opiskelijoita 14.3.!

Tämän vuoden luonnonsuojeluapurahat on jaettu!

YTHS:n Viikin vastaanotto (Infokeskus Korona, 1.krs, huone 110C) palvelee keskiviikkoisin klo 8-15. Terveydenhoitajalle varataan aika etukäteen. Vastaanotto lisäksi ilman ajanvarausta seuraavina ajankohtina: klo 08.00 – 08.30 11.30 – 12.30 13.45 – 14.15

Symbioosin kevätkokouksessa päätettiin luonnonsuojeluapurahan saajiksi Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry, Raimo Uusitalo, Uudenmaan perinnemaisemaryhmä UUPE, Luonnonharrastajien yhdistys Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry ja Ostrobothnia Australis.

Symbiontti 1/ 2017

Huhtikuu: 31.3.-2.4. Ahvenanmaan linturalli THE biologitapahtuma! Tiedossa on intensiivistä lintujenbongailua Ahvenanmaalla ja ikimuistoisia hetkiä. 21.-24.4. Bita 2017 – Biologitapaaminen Kourallinen urheita symbiontteja matkaavat Jyväskylään vuoden biologitapaamiseen! Isäntinä toimivat tällä kertaa ainejärjestöt Syrinx ry ja Otsoni ry.

Toukokuu: 1.5. Vappushokkelo Ihanien shokkelomestariemme organisoima vapun suurin lastentapahtuma, jonne jokainen symbiontti olkoon velvoitettu. Ota siis itsellesi jokin nakki tai vähintään kutsu perheelliset tuttavasi paikalle!

Maaliskuu 2017

Opiskelija, tiedä oikeutesi!

Opintovastaavan palsta

TEKSTI: MARI TOLONEN – KUVITUS: ANNU TERTSONEN

Lähiaikoina biotieteiden laitoksen opiskelijoita ovat kovasti stressaneet myöhästyvät kurssiarvioinnit. Tenttitulokset ovat joillakin kursseilla saapuneet esimerkiksi niin myöhään, että tentin uusintaan on ollut myöhäistä ilmoittautua. Stressiä sitä pukkaa, vähemmästäkin. Jos et jo Helsingin yliopiston opiskelijana tiennyt asiasta, opiskelijan oikeusturvaa suojelee Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö, jonka 40 §:n mukaan ”Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta.” Ei ole siis pelkkää opiskelijoiden keskinäistä puhetta, että opetushenkilökunnalle on tällainen vaatimus. Kannattaa muuten googlettaa muutenkin kyseinen asiakirja, jos haluaa olla tietoinen oikeuksistaan yliopistolla. Löytyy esim hakusanoilla ”hy oikeusturvajohtosääntö”. Entä kuinka riistettyjä oikeuksiaan voi vaatia takaisin? Se on hankalaa siinä vaiheessa, kun esimerkiksi arvostelu on jo myöhässä, mutta koskaan ei kannata pelätä laittaa kurssin järjestäjille sähköpostia siinä tapauksessa, että tenttiarvostelua ei ala kuulumaan oikealla ajalla. Laitoksen kurssien järjestäjät eivät ainakaan voi vedota siihen, että he eivät ole suoritusmerkintöjen aikarajoista tietoisia, sillä opintovastaavien edustajia on käynyt lähiaikoina kertomassa laitosjohtajalle asiasta, ja hänen kauttaan on lähtenyt opetushenkilökunnalle myös tieto siitä, että opiskelijat ovat tilanteesta näreissään. Valtaosa opetushenkilökunnasta onkin varmasti a) itsekin pahoillaan myöhästymisistä ja b) erittäin kiireisiä opetustehtäviensä kanssa opin-

tojen uudistuessa ja opetuksen ulkopuolisen työmäärän lisääntyessä UPOtetun hallinnon seurauksena. Tilanne ei myöskään ole varmasti menossa parempaan päin, sillä vakituisen opetushenkilökunnan työtuntimäärää ollaan lisäämässä entistä enemmän, koska tuntiopetukseen tarkoitettuja määrärahoja ollaan höyläämässä. Opiskelijoina meidän kuitenkin pysyä tarkkana siitä, että pidämme suumme auki emmekä tingi opetuksen laadusta, vaikka tuntuisikin siltä, että yliopisto harjoittaa opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden välillä jonkinlaista divida et impera -taktiikkaa. On varmasti paljon muitakin pieniä ja arkisia asioita, joihin uudistuvissa opinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka se opintostressin lomassa tuntuisi vaikealta. Opintovastaavat ja hallopedit pysyvät myös kiireisinä tämän kevään seuratessaan, millaiseksi opetus on kehittymässä uusissa opetusohjelmissa ja kuinka paljon stressinaiheita ne ovat nykyopiskelijoille kehittämässä.

Symbiontti 1/ 2017

Planeetta paineen alla – stressi kautta aikojen ja paikkojen TEKSTI: JAKKE NEIRO

Stressin alueelliseen ja ajalliseen jakautumiseen liittyy monia sitkeitä stereotypioita. Tuon tuosta saamme kuulla nykymaailman olevan paljon kiireellisempi ja hektisempi kuin vanhoina hyvinä aikoina – silloin ennen vanhaan. Nykyään olemme yksinkertaisesti stressaantuneempia kuin ennen. Vastaavasti me suomalaiset lainkuuliaisina pohjoiseurooppalaisina olemme ahkeruutemme ja sisukkuutemme takia stressaantuneempia kuin etelän latinovätykset, jotka vain päivät pitkät lojuvat rannalla ja kilpailevat suurimman tyhjäntoimittajan tittelistä. Ja silti niille pitäisi vuosittain maksaa miljardiluokan tukipaketteja. Kirotut kreikkalaiset! Tällaisena vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella lienee paikallaan tarkastella asiaa tieteentekijän kriittisellä katseella eikä tyytyä hyvältä kuulostavaan ja omaan elämäntilanteseen sopivaan selitykseen.

tressi on universaali inhimillinen tunne, joka ilmenee, kun yksilö joutuu käymään läpi vaikeita asioita elämänsä aikana. Vaikka stressiä aiheuttavat tekijät voivat vaihdella suuresti eri yksilöiden, talouksien, kulttuurien ja ajankohtien välillä, niin stressivaste on kutakuinkin samanlainen ihmisestä riippumatta. Lyhytkestoinen stressi saa adrenaliinin virtamaan verenkierrossa ja saa aikaan yleisen valppauden. Pitkäkestoinen stressi saa lisämunuaisen erittämään mineralokortikoideja kuten aldosteronia sekä glukokortikoideja kuten kortisolia, ja näillä yhdisteillä voi tunnetusti olla laajoja haittavaikutuksia stressin jatku-

Maaliskuu 2017

essa pitkään ja muuttuessa krooniseksi. Nämä biologiset reaktiot tuskin ovat muuttuneet aikojen saatossa, mutta stressiä kokeneiden määrä on voinut vaihdella. Olivatko ihmiset ennen stressaantuneempia? Mikä on ollut historian stressaavin ajanjakso? Entä missä elää nykyisin maailman stressaantuneimmat ihmiset? Vaikka stressiä aiheuttavat tekijät voivat tunnetusti vaihdella paljonkin, niin väkivalta voitaneen laskea universaaliksi stressiä aiheuttavaksi tekijäksi. Harvardin yliopiston psykologian professori Steven Pinker on tutkimuskissaan havainnut, että väkivalta on oleellisesti vähentynyt ihmiskunnan historian aikana. Väkivalta on

vähentynyt tasaisesti historian aikana ja nyt elämmekin historian rauhallisinta aikaa. Nykymaailman väkivaltaisuus on pelkästään laajemmalle levittäytyvän ja tehokkaamman uutisoinnin luomaa harhakuvaa. Lisäksi nykymaailman ihmismäärä on huomattavasti suurempi kuin ennen, ja vaikka absoluuttinen kuolonuhrien määrä onkin suurempi kuin jonakin muuna aikakautena, niin suhteessa väkilukuun elämä oli ennen väkivaltaisempaa. Pinkerin tutkimusten mukaan 10 000 vuotta sitten vallinneessa metsästäjä-keräilijäyhteiskunnassa miehen todennäköisyys tulla toisen miehen tappamaksi oli peräti 20-60 prosenttia, mikä on huomattavasti suurempi kuin 1900-luvun synkimpinäkin vuosina molempien maailmansotien aikaan, jolloin ihmisten tappamisen aiheuttama kuolleisuus nousee korkeimmillaankin kahteen prosenttiin. Jos maailmansodat olisi käyty heimosotien aikaan kuolleiden määrä lähentelisi kahta miljardia 100 miljoonan uhrin sijaan. Kulttuurievoluution onkin väkivaltaisuuden sijaan hillinnyt tappohalujamme. Rousseau’n ihannoima luonnonvarainen paratiisi ei ehkä lopulta olekaan niin idyllinen paikka. Syy siihen, miksi kulttuuri on vähentänyt maailman väkivaltaa, voidaan juontaa filosofi Hobbesin ajatuksiin. Väkivalta väheni heti kun valtion keskusvalta monopolisoi vallankäytön itselleen klaaneilta ja yksilöiltä. Muodostui valtiosopimus, joka luokkaeroista ja muista ongelmista huolimatta oli muiden vaihtoehtojen rinnalla se pienempi paha. Ihmisten välinen yhteistoiminta ja kaupankäynti osoittautuivat paremmaksi kuin resurssien ryöstäminen naapurilta. Nykyäänkin stressaantuneimpien valtioiden listan kärjessä keikkuvat sodan runtelemat kehitysmaat ja vähiten stressiä kokeviin maihin lukeutuvat laajan sosiaaliturvan omaavat teollistuneet valtiot. Varallisuus siis vähentää stressiä. Tämä koskee niin yksittäistä kansalaista kuin kokonaista valtiotakin. Zimbabwessa asuva, 30 000 dollaria ansaitseva henkilö kokee elämänsä keskimäärin kurjempana kuin saman summan tienaava yhdysvaltalainen, mikä on osoitus siitä, että maan yleinen taloudellinen vakaus, rikollisuus ja toimiva liikennejärjestelmä heijastuvat yksilön stressaantumattomuuteen. Mutta voiko entisaikojen stressiä edes verrata nykystressiin? On varmaan sanomattakin selvää, että muinaisessa anarkiassa eläminen on ollut väkivaltaisempaa ja siksi myös omalta osaltaan stressaavampaa. Nykyyhteiskunnan stressi on kenties pitkäkestoisempaa ja kroonisempaa kuin ennen. Varakkaassa yhteiskunnassa odotukset ovat korkeammalla ja enemmän vaihtoehtoja on saatavilla. Epäonnistuminen näiden ihanteiden saavuttamisessa voi subjektiivisesti tuntua raskaammalta kuin ennen.

Stressin alueelliseen jakaumaan vaikuttavat myös varallisuuserot. Kreikkalaiset työntekijät työskentelevät keskimäärin monta tuntia enemmän kuin pohjoiseurooppalaiset kollegansa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kreikkalaiset tuottaisivat enemmän. Pohjois-Euroopan suuret monikansalliset yhtiöt, alhainen korruptio, uudet teknologiat ja laajemmat rahoitusvaihtoehdot takaavat paremman työn tuottavuuden. Kuten Matt Yglesias asian ilmaisi: maat eivät ole vauraita koska niiden kansalaiset työskentelevät sinnikkäästi. Silloin, kun kansa on köyhää, se vasta työskenteleekin sinnikkäästi. Varallisuus- ja stressierot eivät johdu sinnikkyyden puutteesta. Mutta eikö Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltojen vauraus ole jollakin tapaa ansaittua? Vasemmiston ja oikeiston väliset keskustelut jatkunevat vielä pitkään, mutta selvää on, että yksilön ja valtion sosioekonominen tilanne vaikuttaa stressin määrään. Mitenkäs kulttuurierot? Kulttuurit eroavat niin fyysisten luonnontekijöiden, talouden, sosiaalisen ympäristön kuin arvojen ja ideologiankin suhteen. Miten ne vaikuttavat stressieroihin? Länsimaisen kulttuurin korostunut yksilökeskeisyys, individualismi, voidaan ajatella aiheuttavan enemmän stressiä kuin yhteisökeskeisyys eli kommunalismi. Individualismin ihanteita noudattaen huolista ja murheista kerrotaan vähemmän kuin yhteisöllisemmässä yhteiskunnassa. Länsimaiseen kulttuuriin itsensä toteuttamisen ihanne voi aiheuttaa suurtakin kärsimystä tämän epäonnistuessa. Yhteisökeskeisessä vanhassa yhteiskunnassa sen sijaan yksilön murheet olivat herkemmin koko yhteisön murheita. Mutta toisaalta entisaikojen yhteisöt määrittivät pitkälle yksilön ammatin ja elämänkulun ja yksilön tulevien mahdollisuuksien rajoittuneisuus aiheuttivat myöskin stressiä. Stressillä on siis monet kasvot. Psykologien uutterasta työstä huolimatta on vaikea löytää yhtä optimaalista stressitöntä aikakautta ja yhteisöä. Stressi ilmenee eri paikossa eri lailla ja ihmiset kokevat samat asiat eri lailla. Tosiasia kuitenkin on, että nykypäivän Suomessa eletään verraten stressitöntä elämää – tai ainakin on eletty. Voimme vai toivoa, että viime vuosikymmeninä tapahtunut myönteinen kehitys jatkuu vastaisuudessakin päivänpolitiikan myllerryksistä huolimatta.

Symbiontti 1/ 2017

Tapaa hallitus! TEKSTI: JONI OLLONEN, JASMIN KEMPPINEN – KUVITUS: HALLITUS 2017

Symbioosin

hallituksen

sisäinen

monimuotoisuus

erityisen

suurta vuonna 2017. Kullekin hallituksen jäsenelle on läväytetty naaman eteen tiukka kysymyslomake - vastauksista selviää, kuinka paineensientokykyinen ja luova hallituksemme tänä vuonna on! Koska lehden teema on stressi, jokainen hallituslainen on luonnehtinut komean ulkomuotonsa pikaisen neljän minuutin croquis -luonnoksen keinoin. Hallituksen jäsenet vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka ol et? 2. Mistä tul et? 3. Minne ol et menossa? 4. Miksi biologia on parasta ikinä? 5. Missä hallitusvirassa ol et? 6. Mitä a jattelit virassasi tehdä? 7. Mikä stressaa sinua eniten? 8. Dawkins vai Gould? 9. Kerro vaihtoehtoinen fakta itsestäsi 10. Ovatko universaalit ol emassa oikeina entiteetteinä?

1. Isabella ”Isse” Palorinne 2. Mestoilta 3. Kohti mainetta ja mammonaa 4. Koska saa luvalla läträtä labrassa ja kontata pusikossa! 5. Varapuheenjohtaja 6. Edistää symbioosin toimintaa ja itse ainejärjestöä mahdollisimman hyvin sen jäseniä kuvastavaksi. Ja tietty järkkää vuosisadan pikkujoulut ;P 7. Se mitä sopulit tekee... ne juoksee meree. Ja sit kans työt. 8. Gou_dwkins ? 9. Olenhan itsekin kokki. 10. jep jep

Maaliskuu 2017

1. Alexandra (Allu), toisen vuoden biologian opiskelija 2. Itäeurooppalaisesta duunariperheestä. 3. Kohti rauhaa maailmassa ja sataaviittäkymmentä Nobelin (ei rauhan-) palkintoa. 4. Koska: ”... et ole loinen, ja luonto sen tietää. Otat huumeita, tutkit ja kuvittelet, Kuljet kivistä sakko- ja palkintotietä, Lennos’ sopeudut, teräksel’ taistelet.” 5. Peli- ja kilpailuvastaava. 6. Puuhastella Ahvenanmaan linturallin ja Biodiversiteettipelien eteen, ehkä pitää myös muutama lautapelija ulkoleikki-ilta. 7. En muista, minulla on hyvät psykologiset puolustusmekanismit. 8. Dawkins. 9. Olen kielitaitoinen ja tästä on ollut paljon hyötyä! 10. Häh?

1. Linda Uusitalo 2. Oulusta, mutkien ja eri paikkojen kautta Helsinkiin. 3. Toivottavasti takaisin eri paikkoihin. 4. Koska fysiologia 5. Sihteeri 6. Kirjoittaa pöytäkirjoja 7. Se, jos kertsillä ei ole kahvia. 8. Vastaan sitten kun voin väittää osaavani jotain. 9. Ekologiakin on ihan jees. 10. Nyt tarvin kahvia.

1. Olen Liina Hannula, toisen vuoden biologi. Harrastuksiini kuuluu intoilu ja huonot puujalkavitsit. 2. Mut tunnetaan nurmijärveläisenä, mutta olen sen verran pikkumainen että aina muistutan syntyneeni Helsingissä. Sieltä varmaankin siis. 3. Kohti jännittävää tulevaisuutta. Tällä hetkellä olen kyllä menossa vain syömään, mutta vähän kerrallaan. 4. Biologeilla on paras meininki! Myös tiede on hauskaa. 5. Olen rahastonhoitaja, eli vastuussa mm. Symbioosin laskujen maksusta ja käteisvaroista. 6. Tulen mullistamaan Symbioosin raha-asiat! Voin esim. keksiä uusia tekniikoita kolikoiden pinoamiseen. 7. Kun kolikkopino on vinossa... 8. Yleissivistys ei nyt riitä tähän.

Symbiontti 1/ 2017

1. Elisa Päiviö 2. Helsingistä, Kumpulan punaviherkuplasta. 3. Toivottavasti joskus avaruuteen. 4. Se on kaltaisteni orgaanisten olentojen kannalta hyvin olennainen tieteenala. 5. Kirjanpitäjänä. 6. Taulukoita. 7. Rumat taulukot. 8. Massachusettslainen astronomi Benjamin Apthorp Gould 1800-luvulta. 9. Olen erittäin produktiivinen. Aikaansaavuuteni vetää vertoja vain atleettisuudelleni. 10. Vain käsitteellisessä mielessä.

1. Emilia Piki, elikkäs Emppu 2. Hausjärveltä, en ihan Taka-Hikiältä, mutta siitä vierestä 3. Tällä hetkellä kertsille ja sitten lenkille, en suunnittele sen pidemmälle ni ei tuu pettymyksiä 4. Koska kaikki elämä on biologiaa ja elämä on mielenkiintoista! Toisin kuin kemia, mutta myönnän nykyään, että silläkin on jotain osaa asiaan 5. Tirehtöörinä eli tapahtumatiimin edustajana 6. Mahdollisimman hyviä tapahtumia yhdessä kaikkien tiimiläisten kanssa sekä huolehtia meijän virvokkeista 7. Kun koulu häiritsee vapaa-aikaa 8. Dawkins 9. Tykkään lampaista, mutta en sen takia ja on niillä 10. En tiedä Joni, mutta joko voidaan hyökätä niillä hevosilla?

Maaliskuu 2017

1. Jasmin ”Jazz” Kemppinen 2. TAMPESTERILTA NÄÄS. Oikeesti kyl Ylöjärveltä, mut sehän on melkein sama asia? 3. Huipulle! No ei, musta tulee isona lihansyöjäkasvitutkija. 4. Koska kasvit ovat biologisia kokonaisuuksia. Ovat muutkin biologiset organismit/ilmiöt aika siistejä. Mut kelatkaa, kasvit on käytännössä alkemisteja: ota fotoneja ja alkuaineita - vastaanota hiilyhdisteitä ja kemiallista energiaa. Kui siistiä? Ihan vidun. 5. Symbiontin päätoimittaja. 6. Saada aikaan toimituksen kanssa penteleen hienoja lehtiä. Kokemus sisällön tuottamisesta on hienoa, ja olisi kiva pystyä innostamaan muitakin siihen. Myös luovuutta ja omia visioita on ihan muikeaa päästä toteuttamaan. 7. Hallituksen ja yleisesti päättäjien suhtautuminen koulutukseen sekä varsinkin yliopistoon. Ois mulla kandikin tehtävänä, opintolainaa ja muuta pientä kivaa, mut nää ei oo yhtään niin pelottavia kuin hallituksen sylkeminen maailman parhaimpiin kuuluvaa koulutusjärjestelmää päin. Kiitos Sipilä. 8. Dawkins on äijä. Servailee muita eikä pelkää mitään. 9. Haetaanko tässä Conwayn tyyliin vaihtoehtoista faktaa vai jotain fun factia? Tykkään pukeutua tiistai-iltaisin fursuittiin ja kylpeä rypsiöljyssä. Keräilen myös kiviä. Tietäjät tietää kumpi on totta. 10. Se on fifty-fifty. Joko on tai ei ole.

1. Et sä muka tiiä?! 2. Muhokselta. On kiva olla Helsingissä. 3. Tod. näk. jonnekin akselilla Bio3-Infokeskus. 4. Koska siitä saa aikaan parhaimmat kahvipöytäkeskustelut. 5. Opintovastaava 6. Pitää tiedon liikkeellä yliopiston ja opiskelijoiden välillä! 7. Koitan olla stressaamatta asioista. Stressistä koituu kaikkea ikävää. 8. En ole tarpeeksi sivistynyt, joten vastaan Attenborough. 9. Mä käyn semmosten bändien keikoilla joista sä et ole kuullut. 10. Mä lakkasin ajattelemasta tällaisia asioita vuonna 2013, kun päätin omistaa aivokapasiteettini signalointireittien jäsenten ulkoaopetteluun.

1. Rasmus Huotari 2. Alunperin Tampereelta, nykyään Tapulista 3. Kertsille makoilemaan sohvalle. Välillä myös labraan pipetoimaan. 4. Koska biologiset otukset ovat jänniä ja niistä löytyy kaikkea mieleenkiintoista tutkittavaa. Erityisesti mikrobit best. 5. Puheenjohtaja 6. Make Symbioosi great again. Eli esim. rakentaa muurin Biokeskusten ympäri. Tai ehkä realistisemmin ajatellen pyrin pitämään ainejärjestön pyörät pyörimässä ja huolen siitä, että jäsenistöllä on kivaa ja virkailijoilla riittää nakkeja. 7. Se, että kaikki miljoonat hommat kaatuvat päälle ja lopputuloksena ei meinaa saada mitään tehtyä. 8. Dawkins 9. En ole viettänyt viimeistä 9 kuukautta prokrastinoiden ja vältellen kandin kirjoittamista. 10. Ehkä ovat, ehkä eivät. Ken tietää. Onko Symbioosiakaan oikeasti olemassa?

Symbiontti 1/ 2017

1. Vitali Razumov 2. Mansest nääs! 3. Kallioon ostamaan muumimukeja. 4. Siinä pääsee tekemään ja oppimaan monia asioita sekä teoriassa että käytännössä. Pääsee myös omakätisesti tutustumaan luontoon! 5. Shokkelomestari 6. Järjestää muiden shokkelomestareiden kanssa huikean vappushokkelon tietenkin! 7. Noin 9 muuta virkaa, en enää edes muista kuinka monta niitä oli, tentit, muutto, parran kasvamattomuus ja hengissä pysyminen vielä siihen päälle. 8. En kyllä ole kuullut kaikkia argumentteja hienoilta herroilta. Voisin kyllä hyvin kuvitella, että evoluutiossa tapahtuu pyrähdyksiä joinakin ajanjaksoina, mutta se tuskin keskittyy täysin niihin.

1. Maria Onerva Reiman 2. Turuuust 3. Viemään roskia 4. Geenit 5. Kulinaristi 6. Makuelämyksiä. Haluun kans järkkää metsäsitsit. 7. Et joku saa ruokamyrkytyksen tai ei tykkää meiän tekemästä ruuasta :-((((((((((((((((((((((((

1. Joona 2. Lohjalta tietysti! 3. Lohjan Approille 22.4 4. Haluan ymmärtää täydellisemmin Lohjalaisten ylivoimaista geeniperimää sekä populaatikäyttäytymistä. 5. Tiedottaja 6. Tiedottaa Lohjan Approista jotka on siis 22.4 Lohjalla. 7. Vihtiläisten hyökkäys. 8. Pale Tone 9. Mies voi lähteä Lohjalta, mutta Lohja ei miehestä. 10. Ainoastaan Lohja.

Maaliskuu 2017

8. Dawkins. 9. Mä en tiiä kuka on Gould. 10. Joo kyl

Kalat kuivalla maalla TEKSTI JA KUVITUS: MARI TOLONEN

Verrattuna monen eläinkunnan edustajan kestämään fysiologiseen

Akateemisen anatomia- ja olutseuran palsta

stressitekijään keskiverto-opiskelijan kokema stressi elämän pikkuasioista (kuten siitä, millä rahoittaa opiskelut ja elämä, jos maan hallitus päättää leikata asumisen tuesta jälleen kerran), tuntuu jokseenkin mitättömältä. Ehkä meidänkin kuuluisi vain ajatella suhteellisesti - meidän ei sentään tarvitse sopeutua siihen, että elinympäristöstämme loppuu happi! Harva varmaankaan arvasi, että ylläoleva ingressi johtaisi aasinsiltana kalamaailman superselviytyjiin, keuhkokaloihin. Keuhkokalojen alaluokkaan (Dipnoi) kuuluu kourallinen edelleen olemassa olevia makean veden kalalajeja, joita löytyy Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Australiasta. Evoluutiobiologeja nämä varsieväisten luokkaan (Sarcopterygii) kuuluvat olennot jaksavat ihmetyttää - niillä ja varhaisilla nelijalkaisten edeltäjillä on todennäköisesti paljon yhteisiä piirteitä. Yksi näistä piirteistä on keuhkokalojen hengityselimistö, joka muistuttaa osittain enemmän esimerkiksi sammakkoeläimiä kuin muita luukaloja. Keuhkokaloilla on kidusten lisäksi nimensä mukaan lajista riippuen yksi tai kaksi keuhkoa, joilla ne voivat hengittää ilmaa siinä missä maaeläimetkin. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa elävät keuhkokalat (Protopterus ja Lepidosiren) käyttävät jopa pääasiallisesti keuhkojaan hapensaantiin, ja niiden aikuismuodot kokevat karun kohtalon, elleivät pääsen pintaan hengittämään. Australiankeuhkokala (Neoceradotus forsteri) sen sijaan turvautuu keuhkoihinsa vain kovan fysiologisen stressin kohdatessa. Tämä voi tarkoittaa joko kalan aktiivisuuden lisääntymistä tai tulva-aikaa, jolloin kalan asuttamat joet täyttyvät mudasta ja hiekasta, eikä happea ole saatavilla yhtä paljon. Superselviytyjiksi keuhkokalat voi kruunata sen ansioista, että ne kestävät kuivien kausien aiheuttamaa vesiympäristön häviämistä harvinaisen tehokkaasti. Protopterus- ja Lepidosiren -klaadien edustajat voivat kuivuuden yllättäessä kaivautua mutaan ja erittää ympärilleen limavaipan, jonka suojissa ne selviävät useita kuukausia. Myös vesielämää mieluummin harjoittava N. forsteri voi selvitä kuivasta kaudesta kaivautumalla kuivuuden aikaan märkään vesikasvillisuuteen ja mutaan. Mitkä anatomiset rakenteet mahdollistavat sen, että keuhkokalat selviävät kuivalla maalla paremmin kuin muut kalatoverinsa? Ilman hengittäminen kun ei ole ainoastaan Dipnoi-alaluokan keksintö. Niiden ilmahengitys on kuitenkin

tehokkainta kaikista luukaloista. Vaikka niiden keuhkot eivät pääse pinta-alaltaan lähellekään tetrapodien keuhkoja, ovat ne kuitenkin homologisia maaeläinten kanssa toisin kuin esimerkiksi erikoistuneet uimarakot, joita jotkin luukalat voivat hyödyntää ilmahengityksessä. Keuhkoista ei kuitenkaan olisi hapensaannissa paljonkaan hyötyä, jos ne yhdistettäisiin tyypilliseen luukalan verenkiertoon. Normaalisti kaloilla on yksinkertainen verenkierto, jossa sydän pumppaa verta kiduksiin, joista se kulkee suoraan hapettuneena kudoksiin ja kudoksista taas vähähappisena sydämeen. Keuhkokalojen verenkierrossa onkin paljon yhteistä sammakkoeläinten kanssa - sen lisäksi, että verta pumpataan kiduksiin ja sieltä kudoksiin, veri virtaa kidusten kautta myös keuhkoihin ja sieltä takaisin sydämeen (ks. viereisen sivun kuva). Oleellista on myös se, että hapekas veri tulee keuhkokaloilla keuhkoista suoraan sydämeen sekoittumatta kudoksista tulevaan vereen, kuten useilla muilla ilmaa hengittävillä kaloilla. Keuhkoverenkierron tehokkuus ei ole keuhkokaloilla (kuten sammakkoeläimilläkään) aivan yhtä hyvä kuin linnuilla ja nisäkkäillä, joilla hapekas ja hapeton veri on sydämessä kokonaan eroteltu. Keuhkokalan sydämessä kuitenkin on jonkun verran jaottelua. Sillä on melkein kokonaan erilliset eteiset ja osittainen seinä myös kammioiden välissä. Näin veressä tapahtuu kammiossa vain jonkin verran sekoittumista, kun hapekas veri tulee sydämeen vasemman eteisen kautta keuhkoista ja hapeton veri puolestaan oikeaan eteiseen kudoksista. Vaikka Akateemisen anatomia- ja olutseuran on turha ehdottaa opiskelijoille uusia tai poikkeavia morfologisia sopeumia, voi todelliseen lifestyle-puoskarityyliin neuvoa stressitilanteissa ottamaan keuhkokalan lailla syvään henkeä ja odottamaan parempia aikoja.

Symbiontti 1/ 2017

Akateemisen anatomia- ja olutseuran palsta Kaaviokuva verenkiertoelimistöjen eroista. Hapettunut veri näkyy vaalealla ja vähähappinen tummalla, raidoitus kuvaa sekoittunutta verta. A: Tyypillinen luukala, B: Keuhkokalat, C: Sammakkoeläimet. Sekä keuhkokaloilla että sammakkoeläimillä veri sekoittuu kammiossa jonkun verran, vaikka vielä eteisessä hapekas ja hapeton veri pysyy erillään. Keuhkokaloilla keuhkovaltimo lähtee 4. kiduskaaresta ja keuhkolaskimo laskee sinus venosukseen tai sen lähelle.

Maaliskuu 2017

Taideterapiaa stressiä vastaan KUVITUS: SONJA VALKEAJÄRVI

Vapaudu stressin kahleista ja harjoita mindfulnessia värittämällä!

Symbiontti 1/ 2017

Maaliskuu 2017

Symbiontti 1/â€Š2017

Me ja ne toiset TEKSTI: PIRITA ANTTILA

aailmalla puhutaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkimainingeissa muun muassa vastakkainasetteluista – siitä, miten noin puolet demokraateista näkee republikaanit yksinomaan negatiivisessa valossa ja päinvastoin, puolet republikaaneista ei osaa sanoa mitään hyvää demokraateista. Useat puoluetta x kannattavat sanovat, miten he eivät edes tunne ketään vastustajia kannattavaa. Jos vastapuolen voi epäinhimillistää kasvottomaksi massaksi, on sen demonisointi ja syyttäminen paljon helpompaa. Ilmiö ei kuitenkaan ole rajattu vain politiikkaan tai edes ulkomaille. Suomesta vastaavaksi esimerkiksi voisi nostaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun vastaan maakunnat tai etelän vastaan pohjoisimmat pohjoisosat. Lapissa tapaa tuon tuosta katkeruutta siitä, miten ”etelän herrat” päättävät heidän asioistaan eikä Oulun pohjoispuolen asujaimisto tunne voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Ei ehkä yhtä kärjistynyttä, kuin Amerikan meno, mutta silti huolestuttavaa. Asioihin pitäisi pystyä vaikuttamaan ennen kuin ihmiset alkavat marssia kaduilla. Mutta miten tämä aihe sitten liittyy biologian opiskelijoihin? No, samoin kuin muillakin, myös meillä on omat ”me vastaan nuo” -ryhmittymämme. Usein esimerkiksi törmää siihen, miten on ihan ok ivata uskontoja, erityisesti kristinuskoa. Me valistuneet vastaan ne haihattelijat ja mielikuvitustyypit. Spagettihirviö ja luomiskertomus. Miten ne voivat uskoa 2000 vuotta sitten kirjoitettuun iltasatuun. Kuulostaako tutulta? Näissä, kuten kaikissa muissakin vastakkainasetteluissa, on yleensä taustalla jokin oikea asia. Eriäviä mielipiteitä, näkemyksiä, maailmankuvia ja ymmärryksiä. Ihmisiä, jotka ovat kukin ehdottoman vakuuttuneita omasta totuudestaan ja heitä, jotka tahallaan provosoivat edellämainittuja. Ongelma kuitenkin syntyy, kun toista puolta ei edes yritä ymmärtää. Ymmärtäminen ei tarkoita samaa mieltä olemista, vaan sitä, että kohtaa toisen maailmankuvan ilman ennakkoluuloja ja miettii, mitä jos. Entä jos tuolla toisella onkin joku idea, josta minäkin voisin oppia jotain, vaikken ajattelekaan samoin. Kun ei itse asetu jo valmiiksi puolustuskannalle,

Maaliskuu 2017

toinenkin ihminen on helpompi saada rauhoittumaan, jolloin voidaan käydä oikeaa vuoropuhelua ja vaihtaa ajatuksia toista kunnioittaen. Tahallinen provosointi ajaa kummankin puolen omaan poteroonsa, jolloin ei enää tehdä muuta, kuin vahvistetaan vastapuolen stereotyyppistä käsitystä omasta ryhmästä. Stereotyypiset vastakkainasettelut, kuten miehet vastaan feministit tai biologit vastaan uskovaiset, on tehty murrettaviksi, mutta ihminen on kohdattava ihmisenä eikä tiettyä ryhmää edustavana epäinhimillistettynä palikkana. Joskus tuntuu, että biologian opiskelijat hakevat ”oman porukan” hyväksyntää kärjistämällä mielipiteitään ”niistä toisista”. Sen takia tuntuu pelottavalta oikeasti luopua omasta puolustuskannasta ja ajatella, että ehkä niitä toisia kunnioittamalla ja kuuntelemalla voisi oppia jotain. Entä, jos oma ryhmä kääntyykin itseä vastaan ja sulkee ulos? Vaatii rohkeutta valita nähdä oma ryhmä ulkopuolisen silmin ja kyseenalaistaa sen vakiintuneita ajatuksia. Yksikään ryhmä ei ole niin täydellinen, ettei sillä olisi lainkaan huonosti perusteltuja tai viallisia käsityksiä. Parhaiten näiden käsitysten oikaisu onnistuu kuitenkin sisäpuolelta, sillä ulkopuolisten kritiikkiin on liian helppo reagoida kaivautumalla poteroon. Siksi meidänkin tulisi olla kriittisiä myös itseämme kohtaan. Onko minun ajatuksissani jotain, jota en oikeasti pysty perustelemaan pohjia myöten? Toivotan kaikille hyvää kevättä ja rehellisen itsekriittisiä pohdintoja! Pirita Anttila

Opiskelijan stressinlievitysopas TEKSTI: IIDA KOKKINEN – KUVITUS: PIPSA HAKALA & IIDA KOKKINEN

Kevään tenttiruuhkan lähestyessä ja tekemättömien asioiden kasaantuessa on syytä koota pieni yhteenveto keinoista, joita opiskelija voi käyttää

Opiskelijan stressinlievitysopas

apunaan stressin lievityksessä. Näillä käytännön vinkeillä sitkeinkin stressi ja ahdistus kaikkoavat hetkessä. (Symbiontti ei vastaa seurauksista).

1. Liikunta Ulkoilu ja liikunta piristävät mieltä. Niin pitkään kunnes koet voimakasta hengenahdistusta huonon hapenottokyvyn takia.

2. Siivoaminen Joillekin tepsii joillekin ei. Kun olet saanut lattiat puhtaiksi tai tiskipöydän kiiltämään, voit olla itsestäsi ylpeä edes hetken verran ja heittää stressaavat asiat taka-alalle.

3. Netflix Opiskelijan paras ystävä hädän hetkellä. Kun et tiedä, minkä asian tekemisen aloittaisit, on hyvä katsoa siihen väliin pari jaksoa Netflixiä.

Symbiontti 1/ 2017

4. Päiväunet Jos ei muuta, kolmen tunnin unilla saat stressin unohtumaan. Niiden jälkeen toivottavasti muistat, millä planeetalla olet.

5. Mental breakdown

6. Viina Kännien riipaiseminen tunnetusti lievittää stressiä hyvinkin nopeasti, joten tällä kikalla rentoutuminen on taattu.

Kun olet toteuttanut kaikki edellä mainitut kohdat, on stressi kaikonnut ja pystyt kohdentamaan energiasi tarpeellisten asioiden hoitamiseen. Tenttikirja on hyvä käydä paniikinomaisesti selaamalla läpi ja itkeä sitä, miksei käyttänyt stressaamiseen kulutettua aikaa opintojen kannalta hyödyllisesti. Vielä tulee kuitenkin kohta

7. jolloin päätät, ettei stressaavista asioista stressaaminen ole sen arvoista. Jätä hommat onnellisesti tekemättä, koska ei siitä olisi kuitenkaan tullut yhtään mitään.

Maaliskuu 2017

Opiskelijan stressinlievitysopas

Huuda ja raivoa kanssaihmisillesi niin, että viimeinenkin sinua mahdollisesti tukenut ihminen on kaikonnut.

Vaihto - varautumista kaikkeen ja ei mihinkään

TEKSTI JA KUVA: ELLA VON WEISSENBERG

Vaihtohaku Huippuvuorille, joka ei mennyt kuten Strömsössä.. Puolitoista vuotta sitten osasin vielä unelmoida. Mitä jos tällainen arka kotihiiri lähtisi vaihtoon? Kandi olisi lähtöön mennessä valmiina, mutta gradua ei tarvitsisi vielä alkaa tehdä. Kiinnostus Pohjoista Jäämerta kohtaan oli kasvanut viimeisimmän lukuvuoden aikana valtavasti, joten tietysti suuntana olisi jokin arktinen kohde, jossa pääsisin valtameren ääreen katselemaan kampamaneetteja. Hain Nordplusin vaihtoapurahaa ja sain sen – tai no, tuli siinäkin mutkia matkaan, kun syksyllä kyselin sen perään, eikä niillä sitten ollutkaan sitä apurahaa mulle. Paska juttu, mutta olisivat voineet vähän aiemmin sen mulle kertoa. Pienen sydänkohtauksen jälkeen sain kuitenkin puhuttua itselleni ainakin varman takautuvan apurahan seuraavan vuoden budjetista, jos en sitä rahaa muuten saa. Problem solved ja unelmointi sai jatkua. Itse vaihtokohteeseen eli Huippuvuorille hakeminen oli helppoa. Käytännössä minun tarvitsi vain hakea kursseille, joille haluan. Niitä oli kolme: kaksi sairaan siistin kuuloista meribiologian kurssia, ja sit yks limnologian kurssi siihen täytteeksi. Viiden kuukauden opinnot olisi siinä, ja kaikki olisi sairaan siistiä. Ainoa huono puoli oli siinä, että kurssihaun deadline oli vasta lokakuussa, vaikka olin päättänyt kurssini jo paljon aiemmin. Varmistus kursseille pääsystä tulisi todella myöhään. Onneksi Helsingin puolelta oli lupailtu ja annettu ymmärtää, että kun apurahan on saanut, vaihtoon pääse varmasti.

niin ennen kurssin alkua, alkoi olla jo melkein täynnä ja maksaa helvetisti. Kerran jo ostin lentoliput ja peruutin paniikissa tunnin päästä. Mitä tehdä? Lopulta hommasin ne liput, koska jostain syystä päällimmäisenä oli mulle annettu mielikuva siitä, että kaikki onnistuu, enkä halunnut kaiken kaatuvan siihen, etten mahdu lennolle.

Surun ensimmäinen vaihe on kieltäminen Sain Huippuvuorilta viestin seuraavana aamuna. Olin varasijalla kahdelle hakemistani kursseista, kolmannelle en edes varasijalla. Suljin viestin heti enkä halunnut katsoa sitä. Myöhemmin avasin sen uudestaan, luin sen kymmenen kertaa läpi ja lopulta lähetin paniikissa viestin kohteeseen myös hakeneelle tuttavalle. En ilmeisesti ollut ainoa, joka jäi nuolemaan näppejään. To t u u s kuitenkin iski kas-

Luotin siihen, että vaihdon takia ei tarvitsisi huolehtia kursseille pääsystä – vaihtokoordinaattorithan tietävät kaiken parhaiten. Marraskuun lopussa aloin kuitenkin vähän huolestua, kun Huippuvuorilta ei kuulunut vastausta. Viimeinen lento, jolla ehtisin Longyearbye-

Symbiontti 1/ 2017

voihin vasta kun toinen sanoi ääneen, että se taisi mennä siinä. Soitin äidille ja itkin puhelimessa. Sen jälkeen laitoin tekstiviestin poikaystävälle, että tuo illaksi kotiin lohturuokaa. Itkin vähän lisää ja vedin itsekseni kunnon itkupotkuraivarit ja huusin tyhjässä kämpässä. Kovin monelle muulle en silloin epäonnistumisesta kertonut – koko juttu hävetti, harmitti ja lamaannutti. Tällaisen unelmien murskaantumisen jälkeen mikään ei tuntuisi hetkeen miltään. Seuraavan viikon aikana yritin pelastaa käsiini murenevaa vaihtoa. Otin yhteyttä Tromssaan ja kyselin mahdollisuutta hakea sinne vielä myöhässä. Tromssan vaihtokoordinaattori oli todella vastaanottavainen, mutta lopulta homma taisi tyssätä siihen, että Helsingin vaihtokoordinaattori ei ollut lähettänyt hakijatietojani Tromssaan, vaikka paperilla sinne alun perin hainkin. Tietojahan ei lähetetty, koska ”Huippuvuorille hakua on helpotettu nykyään siten, että ei tarvitse enää hakea norjalaisen yliopiston kautta”. Se meni sitten siinä. Jos olisin tiennyt, että Huippuvuorten maisterikursseille hakee todella paljon ulkomaalaisia huippuoppilaita ja väikkäriopiskelijoita, olisin keksinyt varasuunnitelman jo vuosi sitten. Nyt se oli myöhäistä. Kauhea säätö, mutta en saanut täytettyä vaihdon jättämää aukkoa mun kevääseen. Kaikkein eniten harmitti se, miten paljon olin laskenut kevään vaihdon varaan. Oltiin jo kotona sovittu, että koska mä lähden puoleksi vuodeksi pois, meille muuttaisi mun vuokraa maksamaan kolmas vuokralainen. Yritän myös edelleen olla ajattelematta niitä menetettyjä lentolippuja. Ja mikä pahinta, olin sanonut ”ei” kaikelle kivalle, mihin olisin voinut osallistua. Nyt olisin jäämässä kuitenkin Suomeen, mutta en tullut hakeneeksi gradupaikkaa, jatkaneeksi harrastusta tai ilmoittautuneeksi musiikkiopiston isoon musikaaliproggikseen. Tilalle saisin taas puoli vuotta kotona istumista, koska maisterivaiheestakaan ei ollut jäljellä kuin gradu ja kirjatenttejä.

”

Tällaisen unelmien murskaantumisen jälkeen mikään

sijalta kurssipaikan. Välinpitämättömässä mielentilassa oli tietysti vaikea innostua heti, koska kyseessä oli se limnologian kurssi, jolle hain ”täytteeksi”. Munhan piti mennä Huippuvuorille nimenomaan siksi, että pääsisin opiskelemaan valtamerijuttuja! Pohdin myös, onko mun järkevää mennä vain yhdelle kurssille eli kuukaudeksi vaihtoon. Katsoin itseäni peiliin ja lopulta päätin, että jumalauta: jos mulle tarjotaan kurssipaikkaa Huippuvuorilta, niin totta helvetissä mä sen otan! Ja vaikka en limnologi olisikaan, tästä kurssista on mulle niin tuhottomasti hyötyä, että nyt mennään.

Onnellinen loppu sittenkin? Uskalsin vihdoin myös myöntää tappioni ja laittaa viestiä kandini aiemmin ohjanneelle mahtavalle tyypille, jolla tiesin olevan suhteita vaihtokohteeseeni. Kysyin suoraan, tunteeko se jonkun, jolta voisi kysyä gradupaikkaa Huippuvuorilta. Tämän seurauksena se lähetti mun CV:n ihan mielettömien suositusten kera sen tutuille sieltä! Mainittakoot tässä vaiheessa, että mun perimmäinen syy vaihdolle ei ollut ”cool vaihtokokemus”, vaan urapolun ja väitöskirjamahdollisuuksien kartoittaminen ulkomailta ja suhteiden luominen siihen suuntaan. Toisin sanottuna se, että mun esikuva ja idoli lähettää joillekin siisteille tyypeille musta lämpimän suosituksen on ehkä parasta, mitä mulle voi vaan tapahtua. Ihme kyllä, mulle jopa vastattiin sieltä. Tällä hetkellä odotan tapaamista tosi innokkaan tutkijan kanssa, jonka kanssa ollaan viestitelty muutama viikko aiheesta. Mulle myös ehdotettiin, että tekisin ennen gradua harjoittelun samasta aiheesta. Toisin sanottuna olisin saamassa mun vaihdon takaisin, mutta kenties paremmassa muodossa kuin osasin sen kuvitella. Vaihtohaun pettymysten jälkeen olen tietysti todella varuillani sen suhteen, mitä oletan tällaisilta tilaisuuksilta. Voi olla, että kaikki menee päin persettä vielä viime hetkelläkin. Toisaalta huomaan, että pystyn jälleen unelmoimaan ja kenties jopa uskallan luottaa siihen, että tulevaisuus tuo mukanaan mahdollisuuksia. Vuoden kuluttua voin ehkä jopa sanoa, että unelmista todella kannatti pitää kiinni.

ei tuntuisi hetkeen miltään

Viikon kuluttua sain viestin, että olen saanut vara-

Maaliskuu 2017

Kertsi-teen juonnin vaikutus keskittymistä vaativiin tehtäviin - Pseudotieteellisen akatemian psykofarmakologinen testi TEKSTI: TAPANI KOPPINEN – KUVITUS: TAPANI KOPPINEN & JASMIN KEMPPINEN

ertsillä osan kaudesta viettävän opiskelijan suurimpia haasteita ovat tarkkaavaisuutta ja visuaalista hahmotuskykyä vaativat tehtävät, kuten Demin horoskoopin lukeminen ja kahvin valmistumisen huomaaminen ennen muita. Useat kertsiolennot nauttivat kahvin kaltaisten dopingien lisäksi myös kuumassa vedessä kylvytettyjen kasvien osien hikeä, eli teetä. Teen sisältämien katekiinien ja polyfenolien on osoitettu vähentävän stressiä ja tulehtumista (Higdon & Frei, 2003), mutta voisiko tästä efektistä olla haittaa kertsin asukille? Stressin vaikutus työmuistiin on monimutkainen (Luethi et al., 2009), mutta rakkaat lukion biologian kirjathan opettivat meille että lyhytaikainen stressi on hyödyllistä esimerkiksi tentissä (Bios 4, 7.-4. painos). Päätimme siis testata teen mahdollista haitallista vaikutusta suoriutumiseen visuospatiaalista hahmotuskykyä vaativissa tehtävissä.

Aineisto ja menetelmät Testiin osallistui 9 koehenkilöä. Käytössä oli kaksi teemerkkiä: Yogi Tea:n orgaaniset “ayurveettiset” Relax(vaikuttava aine kamomilla) ja Ginger (vaikuttava aine sitruuna). Molempien paketissa mainostettiin teen rentouttavaa ja stressiä lievittävää vaikutusta. Kutakin teetä joi 3 koehenkilöä, ja loput 3 joi placebona kuumaa vettä. Koehenkilöt pelasivat aluksi iPadille saatavaa peliä “Brain Builders Multitask” (Copenhagen Creators, ladattu App Storesta 01.02.2017), jossa pelaajan tulee nopeasti tunnistaa ja valita näytölle ilmestyvistä hahmoista niiden väri, muoto ja sisältämä numero (mainosten pompatessa yllättäen näytölle hankalissa kohdissa). Harjoituksen jälkeen koehenkilöiltä mitattiin kolme suoritusta, joiden jälkeen he joivat kupin tuoretta teetä. Noin 15min juoman juomisen jälkeen koehenkilöt pelasivat peliä uudestaan, ja mitattiin uudet tulokset.

Symbiontti 1/ 2017

Tulokset

Diskussio

Kunkin koehenkilön kolmesta tuloksista ennen (tulos_1) ja jälkeen (tulos_2) kuuman juoman juomista otettiin keskiarvo, joiden erotuksista saatiin kunkin juoman aiheuttama muutos testin tuloksissa. Juomien aiheuttamista muutoksista tehtiin lisäksi one-way ANOVA (df=2, F=0.114, p=0.894).

Kumpikaan tee ei aiheuttanut siis selvää heikkenemistä visuospatiaalisessa suorituskyvyssä (p>0.05). Kertsillä aikaansa arvokkaasti viettävät opiskelijat voivat siis huokaista helpotuksesta, ja jatkaa kupposensa siemailua. Suosittelemmekin seuraavaksi jatkotutkimusta teen juomisen yhteydestä ylemmyyden tunteeseen muita opiskelijoita kohtaan, ja maidottoman teen yhteydestä vahvaan itseinhoon.

Kuva 1: Tulokset

Kuva 2: Muutos Tulos 1 Tulos 2

Inkivääritee

Kamomillatee

Kuuma vesi

Lähteet HIGDON, J. and FREI, B., 2003. Tea catechins and polyphenols: Health effects, metabolism, and antioxidant functions. Critical reviews in food science and nutrition, 43(1), pp. 89-143. LUETHI, M., MEIER, B. and SANDI, C., 2009. Stress effects on working memory, explicit memory, and implicit memory for neutral and emotional stimuli in healthy men. Frontiers in Behavioral Neuroscience, 3, pp. 5.

Maaliskuu 2017

Uusivuosi Kilpisjärvellä – kuvakoos te KUVAT: LIINA LAUKKANEN, OONA MEHTÄLÄ, REIJA HEINONEN, MARI TOLONEN

Symbiontti 1/ 2017

Maaliskuu 2017

Kulinaris tin pa ls ta TEKSTI: MARIA REIMAN – KUVITUS & TAITTO: MELINA MARKKANEN

S Kulinaristin palsta

tressi ja siitä aiheutuva fyysinen ahdistus ovat epämiellyttäviä tunteita. Kannattaa siis syödä jotain, josta tulee hyvä fiilis. Yhdelle se on päiväkodin lämmöstä muistuttava aurinkokiisseli, toiselle itsenäistymisen elämänvaiheesta tuttu kuppinuudeli tyhjän asunnon lattialla. Yhtä kaikki, pahimman stressikauden aikana ei kannata miettiä kaloreita tai terveellisyyttä. Mun mielestä hyvä olo lähtee mahalaukusta, mutta mä nyt en olekaan fysiologi. Perunamuusi klöntteineen on muisto suurpiirteisen äitini keittiöstä. Sähkövatkaimet ja perunasurvimet voi suosiolla unohtaa. Tärkeintä on, ettei perunoita lisätä kiehuvaan vaan suolalla maustettuun kylmään veteen, jossa ne kypsyvät veden hitaasti kiehuessa. Ei myöskään kannata pilkkoa perunoita samankokoisiksi paloiksi. Se on turhaa. Kun vesi on kiehunut ja perunat ovat kypsiä, kaadetaan osa keitinvedestä talteen, lisätään kaurakerma ja voi. Sen jälkeen sekoitetaan puuhaarukalla (muista jättää klönttejä!) ja tarjoillaan esimerkiksi kasvispihvien ja rucolan kanssa. Stressaantuneena kannattaa ostaa kasvispihvit suosiolla kaupasta valmiina. Esimerkiksi HoviRuoan käsintehdyt kasvispihvit ovat hyviä ja melko halpoja.

Klönttimuusi (2-3 hlö) Ainesosat: perunoita 1 kilo vettä sen verran, että perunat just ja just peittyy suolaa pikkasen kaurakermaa n. 3 dl voita paljon keitinvettä n. 0,5 dl Esteettisyys on aina miellyttävää ja stressiä lieventävää, joten kannattaa syödä annos joltain tosi kalliilta Marimekon tai Arabian lautaselta. Maito on myös parempaa viinilasista juotuna. Nauti klönttimuusista!

Symbiontti 1/ 2017

Repäisyt KOONNUT: JANI LEHTO

”Syötä siihen clutch.” Niilo A. pyysi Juliusta etsimään Biologian sanakirjasta termiä Fysiologian harjoitustöissä kuultua Luennoitsija: ”Kenellä on matala leposyke?” Jani L. ”Kuolleilla” Histologian harjoitustöissä kuultua: ”Tää on kimmo- eli elastista rustoo. Tajuuksä, niiku Elastinen.” ”Iiro kysyi peniksestä, minä vastasin peniksellä” Joni Ollonen ”Onko Joni Ollosella täällä joku oma laatikko?” Vahtimestari kertsille Jollosen postia tuodessa ”Mä oon syntyny avioliiton ulkopuolella. Ja koska mun sukunimi on Lehto, niin mä oon oikeesti ’lehtolapsi’. Mä oon niinku Jon Snow. ” Jani ”Jon Snow” Lehto

”Ne on alkanu biokeskuksessa tarjoilee sellasta sairaan hyvää uutta chilikastiketta. Ne on varmaan laittanu siihen heroiinia tai jotain.” Pauliina S. Puhutaan sitsiviineistä: Julius M ”Ei sitseistä pidä nauttia” Alma S. ”Tunnistan yhen lintulajin, sen lennun! ”Ai lunnin vai? ”Joo, just sen! Alma S. valmistautuu Ahvikseen ”Jos en saa kesätöitä, ni mä lähen koko kesäks ulkomaille!” ”Ai oikeesti?” ”No en tietenkään, enhän mä nyt uskalla!” Kata H. puhuu kesäsuunnitelmistaan

Maaliskuu 2017

Ainejärjestötoiminta - Stressiä ja stressinlievitystä

H Puheenjohta jalta

TEKSTI JA KUVA: RASMUS HUOTARI

ei kaikenkarvaiset ja –karvattomat symbiontit! Täällä ensimmäistä pj-palstaansa kirjoittelee jo pari kuukautta vallassa ollut puheenjohtajanne Rasmus. Jos joku ei vielä ole riittävästi viettänyt aikaa seurassani minut tunteakseen niin käydään näin alkuun läpi vähän perustietoja. Olen alun perin Tampereelta kotoisin oleva, nyt jo helsinkiläistynyt 4. vuoden molekyylibiotieteilijä ja tuleva mikrobiologian maisterivaiheen opiskelija. Symbioosissa olen viime vuodet mm. näpytellyt kirjanpitoa ja nyt tuli viime syyskokouksessa tällainen nakki napattua. Minut voi tavata kertsin sohvalta lähes päivittäin valvomassa ainejärjestömme rauhaisaa eloa. Sitten siihen lehden teema-aiheeseen eli stressiin. Jokaiselle opiskelijalle varmasti tuttu otus, joka iskee niin henkilökohtaisen elämän puolella kuin opiskeluihinkin liittyvissä tilanteissa. Viimeisen illan tenttiinluku, esseiden ja selkkareiden kirjoittaminen, esitysten pitäminen. Pieni määrä stressiä voi vielä olla hyvästä, se potkii kirjoittamaan deadlinen lähestyessä niin esseen lopun kuin Symbiontin palstankin. Liika stressi kuitenkin haittaa elämää ja häiritsee niin opiskeluja kuin vapaa-aikaakin. Ainejärjestötoiminta voi myös aiheuttaa stressiä järjestön toimijoille, vaikka se onkin mukavaksi tarkoitettua vapaaehtoistoimintaa. Bileiden ja tapahtumien järjestäjät ja vastuuhenkilöt, lehden toimittajat, raha-asioista huolehtijat, kertsin siivoajat, Shokkelon rakentajat ja ainejärjestön toimintaa muuten pyörittävät virkailijat melko varmasti stressaantuvat jossain kohtaa virkailijavuottaan. Asiat eivät aina suju niin kuin pitäisi tai tehtävää on vaikka kuinka paljon ja aikaa vähän. Tällöin kannattaa kuitenkin muistaa, että tätä tehdään itsensä ja muiden iloksi eikä kenenkään ole tarkoitus ottaa liikaa stressiä järjestöjutuista. Tehdään sen verran kuin jaksetaan ja muistetaan pyytää kavereilta apua kun sitä tarvitaan.

Onneksi toiminta Symbioosissa tarjoaa myös mahdollisuuden lievittää opiskeluja muuta stressiä. Erilaisten tapahtumien järjestäminen on kuitenkin pääosin mukavaa yhteistä tekemistä opiskelukavereiden kanssa. Lopulta aherruksen päätteeksi voi tulla rentoutumaan esimerkiksi sitsipöytään, Kasviksen löylyihin, Ahviksen purkuun, kertsille leffailtaan tai sohvalle lukemaan tuoreinta Symbionttia. Tehdään siis tästäkin vuodesta mahtava ja stressiä lievittävä niin Symbioosille kuin sen toimijoillekin. Hyvää ja ei-niin-kovin-stressaavaa kevättä kaikille toivottaen, puheenjohtajanne Rasmus

Symbiontti 1/ 2017

St re ss im ur ku t

Maaliskuu 2017

merkiksi palokärki tai karhu saattaa käydä pahimpaan nälkäänsä verottamassa yhdyskunnan nuorisoa. Ja sitten ovat vielä ihmiset: Lapsista on kiva sorkkia kekoja hajalle, ja aikuiset keksivät jatkuvasti kaavoittaa uusia rakennelmiaan kekojen päälle! Ja kuka oikein keksi muurahaispesissä istumisen – muutenkin on jo tarpeeksi kestämistä!

Stressin innoittamat SyyHy-Mikko & SyyHy-Mikko sekä vieraileva taidetyöläisensä toMerin

SyyHy -palsta

i k ä p ä hyönteinen olisi pahemmin stressaantunut kuin kekomuurahainen (Formica rufa coll.)? Niiden koko elämä on pelkkää työntekoa. Joka ikinen päivä kuoriutumisesta kuolonkankeuteen palkatonta ahertamista vailla toivoakaan saada tunnustusta tehdystä työstä. Ja työtä on tehtävä koko ajan: Ilman kaikkien tauotonta aherrusta yhdyskunta joutuisi pulaan talven koittaessa. Työsuojelulla olisi varmasti sanottavaa työolosuhteista! Kuvitelkaa niidenkin muurahaispolojen stressin määrää, jotka joutuvat päivästä toiseen kipittämään edestakaisin pitkin lähiympäristöään etsimässä ruokaa nälkää näkeville sukulaisilleen. Maailma ei nimittäin ole helppo paikka muurahaisille: Lukemattomat muut eliöt hyödyntävät mielellään ravinteikasta ja runsaana esiintyvää ravintoresurssia. Jatkuvassa hälytystilassa työskentely on omiaan nostamaan stressitasoja, ja pienikin virheliike saattaa johtaa varjoissa vaanivan hyönteissyöjän suuhun. Jos pesän ulkopuolinen maailma ei vielä stressaa tarpeeksi, muurahaisten keot vasta stressipesäkkeitä ovatkin! Päällimmäisenä ovat tietenkin lukemattomat sisarukset. Ne törmäilevät ja sotkevat ja tunkevat joka paikkaan. Niiltä ei saa hetken rauhaa! Erityisen rasittavia ovat nuoremmat siskot, jotka ovat jatkuvasti vaatimassa lisää ruokaa ja elintilaa. Oma kammio varmasti vähentäisi stressiä, mutta kaikkea ei voi saada. Muurahaisten yhdyskunnat ovat lisäksi niin suuria, että keräävät sisäänsä kaikenlaisia epämiellyttäviä lieveilmiöitä: Suomessakin muurahaispesissä elää kymmeniä muita eliölajeja. Useimmat niistä ovat muurahaisille yhdentekeviä, joskin ärsyttäviä, pöytävieraita, mutta esimerkiksi erilaiset sosiaaliloiset voivat pahimmillaan romahduttaa koko yhdyskuntarakenteen. Oma lukunsa ovat kuparikuoriaiset, joiden toukat hajottavat keon seinämiä ja syövät jälkikasvua välittömästi, jos valvonta pettää. Toisinaan muurahaisten keot joutuvat myös ulkoisten hyökkäysten kohteeksi. Esi-

Sisäänpääsymaksu: lapset 4€ / aikuiset 2€ (vain käteismaksu koko tapahtuma-alueella) 10% tuotoista luonnonsuojeluun