Issuu

Tekijät

3/2019

3/2019 55. vuosikerta Päätoimittajat Roope Nykänen Pirta Palola roope.nykanen@helsinki.fi pirta.palola@ouce.ox.ac.uk Toimitussihteeri Julius Ulpovaara julius.ulpovaara@helsinki.fi Muut tekijät Rasmus Huotari, Ella Ahvenainen, Tomi Kiviluoma, Arttu Soukainen, Suvi Sutinen, Sara Torppa, Valeria Valanne, Matilda Salko, Hilla Mäkinen, Joni Arola, Elisa Nygård, Tiia Laisi, Inkeri Liikanen, Jani Lehto, Alma Seppälä, Mirjami Kuutti, Olli Rantamäki Ulkoasu ja taitto Roope Nykänen, Pirta Palola, Julius Ulpovaara, Rasmus Huotari, Sasu Tamminen, Viivi Halonen, Noora Haavisto, Jaakko Happonen, Ella Ahvenainen, Valeria Valanne, Hilla Mäkinen, Jani Lehto, Alma Seppälä, Mirjami Kuutti, Emmi Tuokko Kansi Julius Ulpovaara Takakansi Pirta Palola Logo Anni Virolainen Paino Bookcover Oy, Espoo Painos 100 kpl

ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo 4 Menneitä ja tulevia tapahtumia 5 Teatteria tekemässä 6 Tee se itse! 8 Vaikuttava Vappushokkelo 12 Terveiset ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilta! 14 Tuore tieto, kuivat kädet 18 Onko ihminen tekojensa summa, Pekka Heiskanen? 20 Ihmisalkioiden muokkaaminen etenee 21 Hen ja Rebrikovin perintö 22 Naamiaisten kuningas 24 Lukuvinkki ja muistutus mehiläisten merkityksestä 26 Vieraskynä 28 Pj-palsta 29 Kulinaristin palsta 30 Tirehtöörin palsta 31 Puuhanurkka 32 Ulcomaantoimitus 35 Kisupalsta 36 Noroskoopit 40 Endosymbiontti 41 Biologiristikko 42 Repäisyt

Tekijät

Teksti: Pirta Palola – Kuva: Ella Ahvenainen

”

Miten sitten kertoa kriisistä niin, että viesti tulee kuulluksi?

Lähteet https://paavonurmi.fi/elamakerta/ Runciman, D: ”Talking politics -podcast, episode 166: Jared Diamond”, 29.05.2019.

Pääkirjoitus

Tervetuloa jälleen uusimman Symbiontin pariin! Tällä kertaa lehden teemana on Tekijät. Kun lähestymme aikamme suurimpia kriisejä – ilmastonmuutosta, ympäristön saastumista tai köyhyyttä – tarvitsemme tekojen lisäksi myös sanoja. Cambridgen yliopiston politiikan professori David Runciman totesi ajankohtaista politiikkaa käsittelevässä podcastissaan, että 2000-luvun politiikan suurimpia ongelmia on kielen inflaatio. Käytämme kriisistä kertovaa kieltä liian vapaasti, mikä herättää ihmisissä pikemminkin hämmennystä kuin ymmärrystä. Kriisien selvittämisessä voidaankin erottaa kaksi osa-aluetta: toisaalta onnistuneiden ratkaisujen kehittäminen, toisaalta niin kriisien kuin mahdollisten ratkaisumallienkin onnistunut tuominen osaksi julkista keskustelua. Ilman jälkimmäistä ei edellisestä ole käytännössä hyötyä. Tieteen tekijöinä meillä on tärkeä rooli kummallakin osa-alueella, vaikka jälkimmäinen tuntuukin kurssisisällöistä usein miltei kokonaan unohtuvan. Olisi mahtavaa, jos tieteen viestintä tuotaisiin mittavammissa määrin osaksi biologian opintoja. Puhe- ja kirjoitustaitojen hiomisesta olisi suurta hyötyä myös työ- ja apurahahakemusten tekemisessä. Miten sitten kertoa kriisistä niin, että viesti tulee kuulluksi? Syyllistäminen ja pelottelu johtavat helposti vain vihaiseen puolustusreaktioon ja epäuskoon. Niiden sijaan tulisikin pyrkiä sopivassa määrin vuorottelemaan positiivisten uutisten ja ongelmakohtien mahdollisimman objektiivisen esiintuomisen välillä. Kriisistä kertovaa kieltä tulisi käyttää varoen, jotta sanojen teho ei heikkenisi. Jos ihmiset tottuvat ja turtuvat kriisin kieleen, huomion ja tekojen herättämisestä tulee yhä vaikeampaa. Tekijät-teema suorastaan kutsuu kritisoimaan ”jokainen on oman onnensa seppä”- ja ”kyllä työtä tekevälle riittää”-tyyppistä ajattelua. Symbiontin kanteen nostettiin kuitenkin tällä kertaa ihmiskunnan onnistumisia: legendaarinen Paavo Nurmi, joka vajaan kahden tunnin sisällä voitti olympiakultaa sekä 1500 metrin että 5000 metrin kilpailuissa, yhdessä merikotkien ja loistavan sateenkaaren kanssa.

Menneitä ja tulevia tapahtumia Teksti: Rasmus Huotari

Menneitä: Munajahti 16.4. Perinteeksi muodostunut Munajahti järjestettiin jo toista kertaa pelikikkojen toimesta: symbiontit pääsivät jälleen metsästämään kertsille ja Biokeskus 3:een piilotettuja pääsiäismunia suklaisten palkintojen toivossa. PÅSKettomat kertsibileet 17.4. Pääsiäisviikolla symbiontit pääsivät munajahdin lisäksi juhlimaan munakkaasti koristellulla kertsillä ajankohdan inspiroimissa bileissä. Vapunaatto ja Hirven lakitus 30.4. Vapunaattona nikkaroitiin tuttuun tapaan Shokkeloa Kumpulassa. Illalla ennen vappubileisiin siirtymistä shokkelomestarit lakittivat perinteisin menoin Luomuksen edessä olevan Hirven Biodiversiteetin munan, puheen ja oodin saattelemana. Vappushokkelo 1.5. ja Shokkelojatkot Vappushokkelo valtasi Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan jälleen 1.5. Shokkelomestarien ja heidän shokkelotiiminsä järjestämä tapahtuma veti paikalle yli 4500 kävijää nauttimaan aurinkoisessa säässä mm. upeasta shokkeloradasta, letuista ja makkarasta, mikroskopoinnista ja eläinaitauksen eläimistä. Tapahtuman ja siivouksen jälkeen järkkääjät pääsivät ansaitusti nauttimaan shokkelojatkoista ja saunasta Kasviksella. Kiitokset kaikille mestareille ja shokkelojärkkääjille onnistuneesta tapahtumasta! Kesän aloitusjuhlat 10.5. Toukokuussa Symbioosi järjesti kesän aloitusjuhlat Kaisaniemessä erikoisvieraanaan ryhmä hollantilaisia biologian opiskelijoita. Juhlien aikana päästiin mm. kisaamaan pubivisassa Suomi- ja Hollanti-tietoudessa sekä herkuttelemaan jättimäisellä pizzatilauksella ja tutustuttamaan vieraamme suomalaiseen saunaan.

Piknik-sitsit 11.5. Toukokuun aikana päästiin myös sitsaamaan Symbioosin piknik-sitseillä. Kenttiskesä Kesä on kenttäkurssien aikaa ja monet symbiontit viettivätkin aikaansa kenttähommien parissa. Myös kurssien ulkopuoliset saivat nauttia kenttistunnelmista, kun kurssilaiset järjestivät kesäkuussa perinteisen Lammin vanhojen päivän, jossa vanhemmat opiskelijat suorittivat rasteja ja pääsivät biologisen aseman saunan löylyihin. Lisäksi kesän aikana symbiontteja havaittiin approilemassa ainakin Lammilla ja Kilpisjärvellä. Metsäsitsit 15.-16.6. Tänäkin kesänä Symbioosi järjesti metsäsitsit, tällä kertaa kesäkuussa Lepsämän metsissä. Sitsien osallistujat kokkailivat yhdessä sitsien ruoat ja itse sitsaus tapahtui ulkona nuotion äärellä. Lauluina kuultiin tavallisten sitsilaulujen lisäksi myös useita (syystäkin) harvoin kuultuja laulukirjan biisejä. Sitsien jälkeen saunottiin sekä yövyttiin mökeissä/teltoissa ja aamulla lähdettiin taas kotimatkalle. Lammin niittotalkoot 20.-21.8. Elokuussa Symbioosi kävi ympäristövastaavien johdolla niittämässä jälleen niittynsä Lammin biologisella asemalla. Ahkeran viikatteen heiluttelun ja haravoinnin jälkeen niitty saatiin niitettyä ja niittäjät pääsivät rentoutumaan aseman saunassa ja Pääjärvessä.

Tulevia: Symbioosin kaudenavajaiset TBA Symbioosin syyskauden avajaisissa polkaistaan kesän jälkeen taas syksyn bilekausi päälle juhlimalla Bio3:n kertsillä. Fuksisitsit 20.9. Helixin ja Symbioosin fuksisitseillä uudet opiskelijat perehdytetään rakkaan sitsikulttuurimme saloihin sekä luonnollisesti nautitaan hyvästä ruoasta ja juomasta ainakin sen verran mitä laulamiselta ehditään. BD-peli 4.10. Biodiversiteettipeli eli Bio- ja ympäristötieteellisen fuksiaiset saapuu lokakuun alussa perehdyttämään uudet fuksiryhmät yliopisto-opiskelijan elämään joukkueiden teeman mukaisiin asuihin pukeutuneina ja monenmoisia rasteja suorittaen Viikissä ja keskustassa. Luvassa tietysti myös jatkot loppuillasta.

Symbiontti 3/ 2019

Teatteria tekemässä Teksti: Tomi Kiviluoma – Kuvitus: Roope Nykänen

uhani Kontiovaaran kuolemattomin sanoin: ”Harrastus – jokainen ihminen tarvitsee harrastuksen.” Viikissä on meidän hyvä harrastaa. Mahdollisuuksia löytyy monipuolinen kirjo lintujen staijauksesta lautapeleihin. Voi joku harrastaa soittoäänten matkimistakin. Harrastukset tarjoavat meille tavan kuluttaa aikaa, mutta ovat parhaimmillaan intohimon kohteita sekä paikkoja kehittyä ja haastaa itseään. Vaan millaista harrastamista on teatterin tekeminen? Oma kiintymykseni teatteriin syntyi katsojan roolissa, kun olin 15-vuotiaana nuorisopalstan toimittajana katsomassa Lappeenrannan kaupunginteatterissa Jari Juutisen ohjaamaa esitystä ”Minä olen Adolf Eichmann”. Intohimoni teatteriin tekijänä syttyi kaksi vuotta myöhemmin Hongkongissa. Aloitin kansainvälisessä lukiossa, jossa yhtenä oppiaineena oli tarjolla teatteri. Tätä valintaa ei tarvinnut kauaa harkita. Opettajamme o l i brittiläinen näyttämötaiteen maisteri, kokenut ohjaaja, dramaturgi ja kouluttaja. Täysi vastakohta TV:stä tutulle stereotyyppisen ohjaajan irvikuvalle eli kivikasvoinen, hillitty ja kurinalainen mies, joka puhui tasaisella, jokseenkin käheällä äänellä. Seuraavat kaksi vuotta noilla teatteritunneilla mullistivat elämäni. Löysin ja kehitin täysin uusia kykyjä, joita hyödynnän edelleen arkielämässä. Haastoin kehoani niin fyysisesti kuin henkisestikin, minkä ansiosta tunnen omat r(a)ajani paremmin. Opin tuntemaan ja hallitsemaan tunteitani. Sain arvokkaita kokemuksia yhteistyöstä ja luottamuksesta. Ja tietty opimme eri teatterityyleistä, tekstien tulkitsemisesta ja dramatisoinnista, valaistuksen ja lavastuksen merkityksestä, mikä kaikki itsessään avarsi omaa taidetuntemustani. Kahtena viime vuonna olen näytellyt Viikki-speksissä ja lavan hurmos on jälleen vienyt mukanaan. En

Syyskuu 2019

kuitenkaan janoa valokeilaa pönkittääkseni egoani tai hakeakseni hyväksyntää. Toki näytelmässä esiintyminen tuntuu hyvältä jo pelkästään juoksulenkkejäkin suurempien adrenaliiniryöppyjen takia. Itseni sijaan hakeudun lavalle enimmäkseen yleisön takia. Parasta näyttelijäntyössä on aiheuttaa vasteita katsojassa, puhutella tätä. Saada hänet kokemaan mitä tahansa vihasta suruun tai miellyttävästä epämiellyttävään. Katsojan tunnereaktio on onnistuneen työn mitta. Kaikki teatteriesitykset ovat tekijöidensä yhteistyön tuloksia, eivätkä lopulliset tuotokset toimi tyhjiössä. Teatterin ytimessä on yhteisöllisyys ja esitykset tehdään koettaviksi ajatuskoulusta riippumatta. (Jätän huomiotta postteatterimaiset kokeelliset vitsailut yleisön tarpeettomuudesta.) Siksi teatterin tekeminen on niin kokonaisvaltaisen antoisaa ja monipuolista. Aluksi yhteinen suunnittelu ja harjoittelu on kovin yksityistä, työryhmän sisäistä. Näyttelijänä käyn säännöllisesti harjoituksissa, jotka ovat mukavaa vastapainoa arjen rutiineihin. Kehitän roolityötäni vapaa-ajalla samalla tavalla kuin vaikka kehitän soittotaitoani rummuissa. Lopulta tästä yksityisestä muodostuu yhteistä ja esitys saavuttaa tarkoituksensa. Tämä pätee tietty kaikkeen taiteeseen. Teatteri tarjoaa tekijöilleen palkitsevan yhteisön, omanlaisensa kuplan, jonka sisään on helppo jumahtaa. Jos etsit itsellesi uutta harrastusta, rohkaisen harkitsemaan näyttämötaidetta. Speksien lisäksi Helsingissä toimii kolme harrastelijapohjaista ylioppilasteatteria, jotka etsivät uusia jäseniä joka syksy. Tai käy ainakin kokemassa kaupunkisi teatterikattauksia, koska tälle yhteisölle ne ovat luotu ja odottavat sinun tunnereaktiotasi.

Symbiontti 3/â€Š2019

Tee se itse: deodorantti, biojätepussi ja kirje Rinteelle! Teksti: Pirta Palola – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Kotitekoinen deodorantti

Ahdistavatko kosmetiikkateollisuuden epäkohdat ja kotiin kertyvän muovijätteen määrä? Löydä sisäinen hippisi, tee itse oma dödösi ja tuoksu silti raikkaalta! Tätä on testattu, toimii. 0,75 dl sulaa kylmäpuristettua kookosöljyä 0,75 dl ruokasoodaa 0,25 dl maissitärkkelystä (1-5 tippaa eteerisiä öljyjä) Sekoita tasaiseksi. Koostumuksen pitäisi muistuttaa tässä vaiheessa löysää hammastahnaa. Jos seos vaikuttaa liian löysältä, lisää vuorotellen ruokasoodaa ja maissitärkkelystä, kunnes saat muodostettua tasaisen, paksuhkon seoksen. Kaada seos lasiseen purkkiin ja laita se pakastimeen 15 minuutiksi. Ota seos pois pakkasesta ja säilytä pimeässä paikassa huoneenlämmössä. Resepti kirjasta Zero Waste – Jäähyväiset jätteille (Otso Sillanaukee 2018, 200 s.)

Biojätepussi Taittele sanomalehdestä itsellesi biojätepussi! Tätä monipuolista taittelutekniikkaa on mahdollista soveltaa muihinkin käyttötarkoituksiin, kuten tavallista sofistikoituneempaan Plantago-näytteiden keräämiseen Ahvenanmaan syyskartoituksissa tai kemujen sankarin kruunaamiseen tyylikkäällä ja ympäristöystävällisellä juhlahatulla. Koristele vesivärein. Ohje biojätepussin taitteluun viereisellä sivulla.

Syyskuu 2019

Kirje pääministerille Ilmastoveivi-kampanja on laatinut sähköpostipohjan, jonka voit allekirjoittaa ja lähettää pääministerille sähköpostitse osoitteeseen antti.rinne@vnk.fi. Voit toki valmiin tekstin sijaan kirjoittaa viestisi omin sanoin – tärkeintä on pyrkimys vaikuttaa! Hyvä pääministeri Rinne, vetoan sinuun Suomen EU-politiikan johtajana, että otat meidän suomalaisten puolesta vakavasti roolimme EU-neuvoston puheenjohtajana, ja käytät sen tuomat mahdollisuudet viimeiseen asti korjataksesi EU:n ilmastopolitiikkaa Suomen aloitteesta, meidän puheenjohtajuuskaudellamme. Järjestä jo useaan otteeseen eurooppaministerin meille lupaama korkean tason ilmastokokous ja hyödynnä puheenjohtajan asemamme. Muu ei riitä, kun Amazonia poltetaan tahallaan, ja EU:n itsensä toiminta on kaukana 1,5 asteen polusta. Korjattavaa riittää, eikä maailmasta löydy parempaa hallitusta kuin meidän hallituksemme johtamaan EU:n jälleenrakentamista niin, että tulevaisuus on turvallinen. Järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukainen EU-päämiesten välinen EU-ilmastokokous marraskuussa, eikä esimerkiksi kutisteta sitä Pohjoismaiden väliseksi. Ystävällisin terveisin, (oma nimi)

Lue lisää Ilmastoveivistä: <https://www.ilmastoveivi2019.fi/> Kampanjan sähköpostiosoite: info@ilmastoveivi2019.fi

Vaikuttava Vappushokkelo Teksti: Arttu Soukainen – Kuvat: Sasu Tamminen

Lasten vappushokkelo oli tänäkin vuonna suurmenestys. Vappupäivää vietettiin aurinkoisessa säässä, ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha oli kauneimmillaan. Tapahtumaan myytiin huimat 4548 lippua! Tämän kevään teemana oli jääkausi, ja osallistujat pääsivät seikkailemaan sulavan jään maailmassa. Mikroskopointipisteellä sai ihastella muun muassa mammutin syöksyhammasta!

Symbiontti 3/ 2019

Perinteinen poniratsastus oli jälleen huippusuosittu. Shokkelomestari Saija vastuutehtävissä.

Päivä oli mitä parhain piknikille. Lettu-makkara-kojulla riitti jonoa koko päiväksi.

Syyskuu 2019

Mauno-Liina Mammutti sai ansaitusti huomiota ja huolenpitoa.

Suosituimpia kasvomaalauksia olivat lepakko ja leppĂ¤kerttu.

Symbiontti 3/â€Š2019

Shokkeloradalla seurattiin mystisiä eläinjälkiä läpi jännittävien esteiden. Ilmaston lämpeneminen ja jäätiköiden sulaminen olivat osa tämänvuotista teemaa.

Menestyksekkään tapahtuman salaisuus on tietysti iloinen shokkelotiimi. Kiitos kaikille työntekijöille! Kuvassa Riku, Veikko ja Elina wappupsykooseissa.

Syyskuu 2019

Terveiset ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilta! Teksti: Suvi Sutinen – Kuvitus: Viivi Halonen

Kuluneen vuoden ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi oli poikkeuksellinen; kurssille osallistui vain 17 opiskelijaa. Määrä on pienin koko kenttäkurssin historiassa.

Ajankohtaista

utkimusryhmiä oli vain kolme: käyttäytymisekologia, kaupunkiekologia ja ekosysteemiekologia. Vähäisen osallistujamäärän seurauksena Lammin biologisella asemalla järjestettävän kurssin tunnelma oli tiivis. Kaikki mahtuivat samaan pöytään ruokaillessa, mikä yhdisti porukkaa; tutkimuksen parissa työskennellessä kun ei kerennyt keskustella kuin oman ryhmän jäsenten kanssa. Saunassakin oli mukava käydä, sillä sekavuorolla menemisestä huolimatta ei ruuhkaa lauteilla päässyt syntymään. Tutkimusryhmät saivat itse päättää tutkimusaiheen ja suunnitella tutkimuksen. Ryhmien vetäjät toimivat asiantuntijoina, jotka puuttuivat tutkimuksen kulkuun vain tarvittaessa. Rapuryhmä tutki sukupuolen ja koon vaikutusta rapujen agressiivisuuteen. Ryhmä suoritti käytöskokeita nimeämillään ravuilla aseman kasvihuoneeseen

rakennetussa rapulassa. Rapuryhmä sai aikaan myös ison määrän meemejä liittyen tutkimuksessa saatuihin ei-merkitseviin tuloksiin. Ekosysteemiekologian ryhmä tutki pellon suojavyöhykkeen leveyden vaikutusta sen kykyyn sitoa ravinteita ja hiiltä sekä suojavyöhykkeen vaikutusta biodiversiteettiin. Ryhmällä syntyi pitkin tutkimusta myös useita muita tutkimuskysymyksiä ja luultavasti, mikäli aikaa olisi ollut rajattomasti, Jaakko olisi vieläkin mittailemassa pellolta kerättyjen kasvien lehtien pinta-aloja. Kaupunkiekologian ryhmä, jossa itse vietin tutkimusjakson, selvitti liikenneympyröiden biodiversiteettiä ja muun muassa ympyrän koon ja sijainnin vaikutusta siihen. Vietimme noin puolet kolmeviikkoisesta kenttäkurssista liikenneympyröissä ja ympyröitä ympäröivällä alueella dataa keräillen.

Symbiontti 3/ 2019

”

Kurssille todella kannattaa osallistua omasta opintosuunnasta riippumatta,

sillä sen aikana oppii toden teolla, miten tieteellistä tutkimusta käytännössä tehdään.

Onneksi aikaa jäi myös muulle puuhastelulle, sillä Lammin biologista asemaa ympäröivä luonto on upea. Asema sijaitseen Pääjärven rannalla ja asemaa ympäröi kaunis runsaslajinen lehtometsä. Kaunista luontoa löytyy myös pienen ajomatkan päästä; jylhälle Evon retkeilyalueelle on autolla matkaa vain noin 30 minuuttia. Siellä saa kohdata pitkään koskemattomina kasvaneita aarniometsiä ja luonnonrauhaa. Evolla voi bongata myös majavan patoja ja jos oikein onni käy, itse padon asukkaita. Kenttäkurssin ohjelmaan kuuluu tietenkin myös juhliminen. Aikaisempina vuosina kurssin aikana on suunniteltu ja järjestetty omat approt, joissa juominkipisteinä ovat olleet esimerkiksi metsä ja liikenneympyrä, Lammin kahden baarin lisäksi. Tänä vuonna päätimme raskaan loppuraportin viimeistelypäivän jälkeen lähteä vain rehellisesti ryyppäämään ravintola Lammin Hoviin. Tiloista löytyy myös kylän ainoa yökerho.

tietoisia siitä, että kurssille voivat osallistua myös muut kuin ekologian ja evoluutiobiologian moduulin opiskelijat. Keskustellessani asiasta vuoden tutoreiden kanssa he myönsivät, että kurssista ei luultavasti tiedotettu tarpeeksi. Toivottavasti kurssia mainostetaan enemmän tämän vuoden fukseille! Kurssille todella kannattaa osallistua omasta opintosuunnasta riippumatta, sillä sen aikana oppii toden teolla, miten tieteellistä tutkimusta käytännössä tehdään. Kurssilla harjoitellaan tieteellisen esityksen pitämistä, oikean tieteellisen raportin kirjoittamista ja tilastotiedettäkin väännetään oikein rautalangasta. Näistä opeista hyötyvät varmasti muutkin kuin ekologian ja evoluutiobiologian moduulin opiskelijat.

Kanditutkinnon paras kurssi? Kenttäkurssin aikana tuli pohdittua, mikä johti siihen, että vain muutamat fukseista innostuivat osallistumaan kurssille. Paikalla olevat fuksit kertoivat harvojen olevat

Syyskuu 2019

Ajankohtaista

Luontokokemuksia ja Lammiappro

Tuore tieto, kuivat kädet Teksti: Roope Nykänen – Kuvat: Roope Nykänen & Noora Haavisto

Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hangossa on tapahtunut viime vuosina paljon, kun uutta automaattista mittaustekniikkaa on asennettu ja kehitelty tutulla murtovesialueella. Tuore tekniikka tarjoaa aivan uudenlaista tietoa pinnan alta, mikä avaa uusia ovia akvaattiseen tutkimukseen.

outajalta ei lopu vesi eikä työntekijältä työ, kuuluu vanha suomalainen sanonta. Långholmenin kupeessa ei soutajalta lopu myöskään ihmetys, kun merenpohjasta löytyy useita mittareita, ja pinnallekin on ilmestynyt jokin keltainen vekotin. Kyseiset laitteet ovat Tvärminnen eläintieteellisen aseman uusia automaattimittareita: pohjaan asetetut koneet kuuluvat MONICOAST-verkostoon, ja keltainen kapistus on tänä vuonna saapunut profiloiva poiju. Automaatiolaitteet eivät kuitenkaan vaikuta pelkästään soutelijan menoon, vaan tulevaisuudessa myös sanonnan työntekijä voi kokea muutoksia elämässään. Muutoksista huolimatta automaattisia laitteita ei kannata nähdä uhkana, vaan uudesta tekniikasta on paljon hyötyä niin tutkijoille kuin akvaattiselle tutkimukselle ylipäätään. Laitteiden etuna on niiden kyky

kerätä paljon dataa lyhyellä frekvenssillä. Tällainen data on merkittävää, kun tutkitaan vesiekosysteemien dynaamisuutta sekä nopeiden muutosten merkitystä ympäristöön. Data saadaan yleensä myös lähes reaaliajassa, joten aseman henkilökunta voi tarvittaessa reagoida nopeasti yllättäviin arvoihin. Reagoimisella voidaan tässä tapauksessa tarkoittaa esimerkiksi näytteidenottoon lähtemistä. Aparaattien väsymätön pyöriminen vuoden ympäri mahdollistaa myös pitkäaikaisten trendien tutkimisen ja muuttuvien parametrien paremman ymmärtämisen. Tutkimusta tekeville laitteiden tallentama data voi siis antaa paljon validia pohjatietoa omaa tutkimusta varten. Aseman henkilökunnalle laitteet voivat tarjota tulevaisuudessa helpotusta, kun työntekijöille vapautuu

Symbiontti 3/ 2019

enemmän aikaa muiden juoksevien asioiden tekemiseen. On kuitenkin hyvä huomata, että useat koneiden suorittamat mittaukset eivät ole jatkumoa käsintehdylle työlle. Koneet myös synnyttävät työtä, sillä niiden antama data pitää laaduntarkastaa, puhumattakaan laitteiden vaatimista huoltotoimenpiteistä.

Profiloiva poiju Profiloiva poiju on yksi tämän vuoden merkittävimmistä uusista laitteistoista Tvärminnen asemalla. Poiju ankkuroitiin viime toukokuussa aseman läheisyyteen Stortfjärdenille, joka on paikkana varsin otollinen, sillä alueella on ennestään jo satavuotinen mittaushistoria! Poijun myötä datan määrä kuitenkin lisääntyy valtavasti, kun mitattavien parametrien määrä kasvaa. Poiju suorittaa mittauksia kahdeksan kertaa päivässä kolmen tunnin välein, mikä myös on edistystä entisiin mittauksiin. Kun seurantaa tehtiin manuaalisesti, mittaukset tehtiin ainoastaan kerran kymmenessä päivässä. Poijun toiminta perustuu vinssiin, jonka avulla kaapeliin sijoitettuja sensoreita saadaan liikutettua. Näin ollen poiju pystyy suorittamaan mittauksia koko vesipatsaan syvyydeltä. Mitattavia parametrejä on useita – näihin kuuluvat esimerkiksi klorofyllin ja syanobakteerien määrä sekä happamuus. Poiju on Suomen akatemian ja Hangon sataman rahoittama ja osa FINMARI:n merentutkimusinfrastruktuuria. Profiloivia poijuja on sijoitettu yhteensä neljälle rannikolla sijaitsevalle asemalle (Seili, Husö, Utö, Tvärminne), mikä antaa mahdollisuuden tutkia biomaantieteellisiä eroja rannikolla.

Mitä profiloiva poiju mittaa? • • • • • • • •

Syyskuu 2019

Happipitoisuus Lämpötila Suolaisuus Klorofyllin määrä Syanobakteerien määrä CDOM Sameus Happamuus

MONICOAST MONICOAST on automaattimittariverkosto, jonka tarkoitus on asettaa mittauslaitteita eri pohjatyypeille ympäri rannikkoaluetta. Ensimmäiset laitteet asetettiin vuonna 2016 ja ne sijoitettiin meriajokasniitylle ja mutapohjaan. MONICOAST:n suorittamat mittaukset tapahtuvat 15 minuutin välein, ja mitattavia parametrejä on viisi: suolaisuus, lämpötila, happipitoisuus, sameus ja happamuus. Profiloivasta poijusta MONICOAST:n mittarit eroavat siinä, että MONICOAST:n mittaukset tapahtuvat vain pohjassa, eivätkä kaikilla veden syvyyksillä. MONICOAST-verkoston tarkoitus on valaista, kuinka dynaamisia erilaiset vesiympäristöt ovat ja miten herkkiä ne ovat ympäristössä tapahtuville muutoksille. MONICOAST:n myötä matalien rannikkoalueiden muutoksista saadaan ensimmäistä kertaa pitkäaikaista dataa. Laitteiden tiheä mittausväli myös mahdollistaa arvojen vaihtelun tarkastelun esimerkiksi vuorokausitasolla. Aikaisemmissa useiden päivien välein mitatuissa aikasarjoissa tällaiset nopeat vaihtelut ovatkin jääneet kokonaan huomaamatta. Usein myös vaihtelun ääriarvot ovat jääneet huomaamatta. Esimerkiksi viime kesänä 2018 Storfjärdenin pohjalla oli pari päivää yli 20 asteista vettä, mikä olisi jäänyt kymmenen päivän välein suoritetuissa luotauksissa helposti huomaamatta. Tällaisella muutoksella lämpötilassa saattaa kuitenkin olla suuri vaikutus pohjan eliöihin, joiden ympäristö on yleensä (oletetusti vanhojen aikasarjojen perusteella) paljon viileämpi. Lahjoittajana MONICOAST:lle on toiminut DROPP Water, joka on lähdevettä ja vesipulloja kauppaava yritys. 100 % yrityksen voitosta menee Itämeren suojeluun, ja tällä hetkellä suojeluun on kertynyt jo noin 100 000 euroa!

Pallomehiparta (Jovibarba Globifera)

Ja ai niin! MONICOAST:n mittaamaa dataa pystyy myös seuraamaan netistä, jonne päivitetään laitteiden keräämä data kahdesti päivässä. Data löytyy Helsingin yliopiston MONICOAST-poijujen data -sivulta.

Aquabox Hangon helmassa on myös testattu ja kehitelty uudenlaista automaatiotekniikkaa. Suomen ympäristökeskuksen merikeskus on kehittänyt automaattisen mittauslaitteen Aquaboxin, jota testattiin Tvärminnen aseman kanssa järjestetyssä JOMEX-kokeessa heinäkuun aikana. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään liukenemattoman orgaanisen hiilen vaikutuksia vesiekosysteemiin. Tutkimusta varten rakennettiin lautta, johon liitettiin 12 näytepussia, joihin lisättiin eri määrät humusainetta ja ravinteita. Myös Aquabox oli sijoitettu lautalle, ja sen

avulla onnistuttiin keräämään valtava määrä reaaliaikaista dataa tutkimuksen aineistoksi. Aquabox suoritti mittaukset neljän tunnin välein, ja mitattavia parametrejä olivat esimerkiksi suolapitoisuus, orgaanisen hiilen määrä, klorofylli sekä liuennut happi ja hiilidioksidi. Laite oli yhdistetty jokaiseen tutkimuksen näytepussiin putken avulla, ja laitetta pystyi kontrolloimaan etänä. Näin ollen Aquaboxilla pystyttiin tekemään mittauksia ilman, että jonkun olisi pitänyt rampata jatkuvasti lautalla. Tutkimuksessa kerättiin kuitenkin vesinäytteitä myös perinteisesti limnoksella. Yksi syy tähän oli juuri se, että Aquaboxin antamaa dataa voitaisiin arvioida. Aquaboxin suunnittelu ja ohjelmointi on ollut noin kahden vuoden työn tulos. Näin suuri työ ei olisi järkevää vain yhden kolmen viikon kokeen takia. Siksi Aquaboxista yritetäänkin kehittää sellainen, että sitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää laajasti akvaattisessa tutkimuksessa.

Aquabox oli tutkimuslautalla sitä varten rakennetun mökin sisällä. Kuvassa mökki ja Aquabox ovat matkalla lautalle.

Symbiontti 3/ 2019

Mitä asemalla on sitten tullut tehtyä?

semalla tosiaan riittää työtä automaattilaitteiden raatamisesta huolimatta. Itse olen toiminut asemalla yleisenä avustajana, minkä on mahdollistanut Onni Talas -säätiön tarjoama stipendi. Työnkuvaa on varsin vaikeaa tiivistää ytimekkäästi, koska työtehtävämme vaihtelevat enemmän kuin kultarintojen laulu aseman pihapuissa. Harjoittelujakson tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelijoita akvaattisen tutkimuksen tekemiseen. Kesän askareiden myötä limnos nouseekin nykyään vikkelästi, Ostracoda erottuu entistä useammin hiekanmurujen seasta ja käärme osaa palata oikeaoppisesti lampeen häntänsä seuraksi. Olemme myös vastanneet monenlaisesta kartoitustyöstä, joten jos olet punkki, ampiainen, merirokko tai pohjaeläin, voit tulla kysymään minulta sukulaistesi kuulumisia. Työtehtävät eivät kuitenkaan rajaannu pelkästään tutkimuksellisiin tehtäviin, vaan Minnen omia minioneja voi myös valjastaa aseman yleisten hommien tekemiseen. Siksi joku päivä voikin kulua halkojen viemiseen lähisaaren puusaunalle, kun taas toisena päivänä riennämme niemenkärkeen varmistamaan, että siellä laiduntavilla lampailla on rattoisat oltavat. Oma harjoitteluni eroaa hieman normaalista kesäharjoittelusta Tvärminnessä, sillä pestiini kuuluvat myös tiedeviestintätehtävät. Olen päässyt nauttimaan influensserin urasta aseman oman Instagram-tilin myötä (@tvarminne_zool_stat). Somettelun lisäksi tehtävään liittyy myös juttujen kirjoittamista, minkä takia olen nytkin kirjoittamassa tätä tekstiä. Harjoittelu on mielestäni toteutettu erittäin hyvin, sillä se on tarjonnut haasteita, jotka eivät kuitenkaan ole olleet ylitsepääsemättömiä. Tehtävänantoina ovat olleet muun muassa toimivan metodin kehittely merirokkojen kartoittamiseksi sekä pohjaeläinkartoituksen suo-

Syyskuu 2019

rittaminen aina näytteenotosta tulosten analysointiin. Nämä tehtävät ovat antaneet aivoille mukavia jumppatunteja. Tämä tuo hyvää tasapainoa, sillä kentällä tapahtuva käytännön työ takaa myös muiden ruumiinosien rasittumisen. Työssä esiintulevat haasteet voivat myös olla täysin toisenlaisia: välillä olisi nimittäin kannattanut laittaa saappaat jalkaan lenkkareiden sijasta ja toisinaan aurinkorasvaa olisi ollut syytä levittää myös nenänpään alapinnalle. Joskus päivän aikana on taas koskettu simpukkaa niin paljon, että sitsilaulut aiheuttaisivat nykyään vain kylmää hikeä ja puistatuksia. Itse koen nämä sattumat kuitenkin hyvänä tilaisuutena kasvaa ja karaistua. Lisäksi näitä tekijöitä voi pitää ainoastaan vesipisaroina veneen tuulilasilla: eivät haittaa menoa yhtään ja jotka Hangon lämmin aurinko haihduttaa. Tällaista henkilökohtaista ylistyssikermää kirjoittaessa koen myös tärkeäksi mainita ihmiset, joiden kanssa olen viime kuukaudet haaveillut ja pessyt vettä. Harjoittelusta tekee nimittäin erittäin mielekkään ja stressittömän se, että tietää olevansa ympäröity ihmisillä, jotka ovat valmiita auttamaan ja avaamaan itseä askarruttavia asioita. On ollut myös hienoa huomata, etteivät jäykkyys tai vakavuus suinkaan ole huolellisen työskentelyn edellytyksiä. Porukalla voidaan myös laskea leikkiä toisesta, mutta henkilölle ei ikinä naureta, vaan henkilön kanssa nauretaan. Tästä kaikesta olen kiitollinen, siunattu sekä onnellinen, risuaidan kanssa tai ilman. Kaiken kaikkiaan en voi muuta kuin suositella tätä harjoittelujaksoa, vaikka se onkin varmasti jo tullut aiemmasta tekstistä esille. Viikin maalaismaisemaan onkin helppo palata syksyllä, kun omaa jo valmiiksi vienon farmers tanin!

Onko ihminen tekojensa summa, Pekka Heiskanen? Teksti: Sara Torppa & Roope Nykänen – Kuvitus: Jaakko Happonen

Kuka olet ja mitä teet? Olen Heiskasen Pekka ja opiskelen meribiologiaa Helsingin yliopistossa. Mitä haluaisit tehdä opiskelujen jälkeen ja miksi? Olen aina etsinyt seikkailuja ja uudet asiat viehättävät tosi paljon. Nykyään kun ei enää ole sellaista perinteisesti miellettyä tutkimusmatkailua, niin luonnontieteissä pääsee ainakin seikkailemaan tietoon itseensä. Tieteentekemisen myötä saattaakin löytää paikkoja ja asioita, joita muut eivät ole ennen nähneet. Lisäksi ongelmien ratkaiseminen on kiinnostanut aina. Näistä syistä tutkimusmaailma kiinnostaa ja periaatteessa kiinnostaisi jäädä yliopistolle tutkijaksi. Tutkimusmaailma vaikuttaa kuitenkin raadolliselta niin mielenkiinto yksityiselle sektorille on myös herännyt, jopa yritysmaailmaan. Mutta saa nähdä. Jokin asia, jonka olisit toivonut jättäväsi tekemättä? Sellaisia ei välttämättä ole, koska mielestäni on ehkä parempi katua asioita, joita ei ole tehnyt. En oikeastaan

kadu hirveästi tekemiäni asioita, koska kun menee ja kikkailee, niin saattaa löytää jännittäviä asioita. Mikä on tähän astisen elämäsi suurin saavutus? Ehkä se, että olen ollut aina aika itsepäinen, Pekka Puupääksi on sanottu jo lapsesta asti. Olen tehnyt haluamiani asioita oman mieleni mukaan ajattelematta ulkoisia paineita tai sitä, että asiat pitäisi tehdä jollain tietyllä tavalla. Tavallaan on rohkeutta olla kuuntelematta hirveästi sellaista turhaa nay-sayingiä. Sen myötä onkin saanut tehdä kaikkea mielenkiintoista, eri työkokemuksista harrastuksiin ja matkusteluun. Mutta ei mitään yksittäistä, että olisin tehnyt jonkun tietyn jutun hyvin, vaan se miten on omassa elämässä pystynyt tekemään valintoja. Ne ovat menneet aika oikein tähän mennessä. Onko ihminen tekojensa summa? On se varmaan sitäkin, mutta itselleni on merkittävämpää se, kuka ihminen on statuksen kaltaisten asioiden sijaan. Saavutuksilla ei ole niinkään merkitystä, kun puhutaan jonkun ihmisen ihmisarvosta. Merkittävää on, miten ihminen kohtelee lähimmäisiään. Taisi olla Ricky

Symbiontti 3/ 2019

Gervais, joka sanoi hyvin: ”Just don’t be a cunt.” Se on aika hyvä elämänohje. Suomalainen sanonta kuuluu: ”Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.” Mitä mieltä olet tästä?

pöydälle ja pari olohuoneen pöydälle. Lisäksi yhden voi pistää reppuun, joka sitten liikkuu mukana kouluun ja kiipeilyyn. Sitten yhden voi laittaa rinkkaan, jos lähtee vaikka jonnekin metsäreissulle. Näin ei välttämättä tarvitse siirtyä mihinkään halutessaan laittaa dödöä. Että se on aina oikeasti siinä todella lähellä. Samanlainen suhtautuminen on oikeastaan kaikkiin tavaroihin, joita omistan. Oli kyseessä särkylääkkeet tai vaihtosukat, niin niitä on sitten yleensä joka paikassa. Helpottaa tosi paljon elämää.

En ole oikeastaan ikinä aiemmin kuullut tuota ja en ehkä ihan 100 prosenttisesti tiedä, mitä se tarkoittaa. Mutta tällaisena hedonistina ja laiskottelusta pitävänä tuosta tulee mieleen ehkä se, etten ole välttämättä sellainen urakeskeinen. Viime aikoina on kuitenkin tajunnut sen, että työllä voi olla Kun menee ja Haluaisitko mieluummin pystyä kävemyös sisältöä ja se voi antaa paljon merlemään veden päällä vai kyetä muuttakitystä elämään. Kaikki työ ei välttämättä kikkailee, niin maan veden viiniksi? ole sitä, että on pakko raahautua jonnekin seitsemältä aamulla vastentahtoisesti, vaan saattaa löytää No ei ainakaan tarvitsisi vuokrata suppise työ ja jonkun asian tekeminen säänlautaa, jos pystyisi kävelemään veden päälnöllisesti voikin itseasiassa olla ihan hyvä j ä n n i t t ä v i ä lä. Lisäksi koska olen kiinnostunut merijuttu. Mutta sellainen suorituskeskeisyys eläimistä, niin olisi kiva katsella kirkkaissa ei ole ikinä minua viehättänyt. Mielestäni asioita. vesissä jotain valaita ja delffiinejä. Ehkä se on hyvä balansoida hedonismi ja itsensä on kuitenkin kiinnostavampaa kuin se viitoteuttaminen itselle mielekkäällä tavalla. Ja luonnonnin juominen tässä vaiheessa. tieteiden kautta sen voisi jollain tasolla saavuttaa. Kerro joku käytännön vinkki, jota jokaisen kannatMiksi Jodelin Viikki-ihastus-kanavalla kalapojat taisi tehdä elämänsä aikana? ovat niin suosittua tavaraa? Mikä on salaisuutenne? Käytännön vinkkejä ei oikeastaan ole, sillä olen kaikkea Tämä on helppo. Kalapojat pitää tietysti tosi hyvää muuta kuin käytännöllinen ihminen. Elämänasenteellihuolta omasta virvelistään, niin siitä herää sellainen sena vinkkinä se, että ei juurru liikaa kaavoihin ja hyöluontainen vietti. Huomaa, että on huolehtivainen uros. dyntää sitä, että periaatteessa kaikki on mahdollista tässä Loppujen lopuksi aika yksinkertaista. maailmassa. Luin joskus artikkelin, jossa saattohoitaja kertoi pian kuolevista ihmisistä ja heidän tarinoistaan. Kumman haluaisit itsellesi mieluummin: uimarakon Yleisin juttu, mitä ihmiset katuivat, oli jonkin asian vai kylkiviiva-aistin? tekemättä jättäminen. Siksi jos haluaa vaikka opetella jonkun taidon tai kiertää maapallon ympäri, niin sitten No jos sukeltajan näkökulmasta miettii, niin uimarakon se pitää tehdä ennen, kun on siinä saattohoitosängysvoi korvata nosteenhallintalaitteella, kylkiviiva-aistia ei sä. Ehkä olen itsekin elänyt juuri tämän mukaan. Tämä niinkään. En kyllä tiedä, mitä tekisin kylkiviiva-aistilla, sanoma kiteytyy mielestäni loistavasti Charlie Chaplimutta se kuulostaa ehkä järkevämmältä. Ehkä sillä sitnin Dictator -elokuvassa pitämässä puheessa: ”You, the ten voisi järvessä väistellä silmät kiinni joitain kakkivia people, have the power to make this life free and beautikakaroita, ettei törmäilisi niihin. ful, to make this life a wonderful adventure.”

”

Miksi omistat kuusi deodoranttipurkkia?

Lopuksi: mikä on lempilintusi?

Se varmaan johtuu osittain siitä, että olen vähän epäjärjestelmällinen ihminen. En yleensäkään tiedä kuinka paljon ja mitä omistan, ei ole hirveän tarkkaa inventaariota tehtynä. Ja kyllähän niitä kertyy, jos saa vaikka lahjaksi tai joutuu ostamaan matkalle. Kätevä puoli useassa deodorantissa on siinä, että niitä voi jättää ympäriinsä. Kaksi tai kolme voi jäädä yö-

Lintuharrastus on itselle aika tuore juttu, mutta kyllä niitä lempilintuja on. Taitaa mennä ruokkilintuihin, joita olen itse päässyt näkemään muutamia. Ehkä ruokkilinnuista lunni on se lempilintu. Pääsin näkemään useita nyt kesällä ja kun se näyttää vähän sellaiselta, ettei se kuulu tähän luontoon. Poikkeaa ympäristöstään, niin ehkä se puhuttelee jotenkin olemalla outo.

Syyskuu 2019

Ihmisalkioiden muokkaaminen etenee Teksti ja kuvitus: Valeria Valanne

Aiemmin maailmaa vavisuttivat ihmisalkioita muokanneet tutkijat, jotka kielloista huolimatta halusivat parannella syntyviä yksilöitä. Nyt tutkijat ovat huolissaan omasta löydöstään, jonka sovellukset voisivat lähitulevaisuudessa mahdollistaa helpon ja halvan tavan vanhemmille valita lastensa sukupuolen.

Tieteessä tapahtuu

Minkä uhan tutkijat näkevät? Monet yhteisöt arvostavat enemmän poikalapsia tyttölasten kustannuksella. Tyttölasten abortoiminen on johtanut joissain maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa, vääristyneeseen sukupuolijakaumaan. Hiroshiman yliopistossa Japanissa Masayuki Shimada kollegoineen julkaisi elokuussa tutkimuksen, jonka löydösten avulla voidaan tunnistaa, kantaako siittiö X- vai Y-kromosomia. Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että heidän löytöään voidaan jossain vaiheessa käyttää myös ihmisten jälkeläisten sukupuolen valitsemiseen, vaikka julkaistun tutkimuksen tuloksia onkin tarkoitus käyttää vain tuotantoeläinten sukupuolen määräämiseen.

soidu. Näistä 18 on sellaisia, jotka koodaavat proteiinia, joka toimii reseptorina siittiön pinnalla. Tutkijoita kiinnostivat erityisesti kaksi reseptoria, siittiön hännässä sijaitseva TRL7 sekä siittiön keskiosassa toimiva TRL8, joita molempia löytyy vain X-kromosomia kantavista siittiöistä (TRL: Toll-Like Receptor). Näihin reseptoreihin liittyvät ligandit aiheuttivat siittiöissä liikkuvuuden vähentymistä, jonka avulla siittiösolujen jakaminen X- ja Y-siittiöihin onnistui.

Mitä nämä reseptorit normaalisti tekevät?

Tähän mennessä tutkijoiden menetelmää on käytetty hiiriin, lehmiin, sekä sikoihin. Shimadan mukaan menetelmä saattaisi kuitenkin toimia myös ihmiselle. Sukupuolen määrittämiseen on jo nyt erilaisia keinoja, mutta määritys tehdään alkioille, ja menetelmät ovat kalliita. Vain X-kromosomia kantavissa siittiöissä olevien TRL-reseptorien toimintaan perustuvia vaginaan laitettavia geelejä tai vaahtoja voi olla kuitenkin markkinoilla jo vuosikymmenen kuluttua. Tällaiset halvat ja helpot tavat saada todennäköisemmin poikalapsia menisivät varmasti kaupan maissa, joissa poikalapsia toivotaan.

Siittiöissä läsnä olevat TRL-reseptorit aktivoituvat normaalitilanteessa niiden ympäristössä olevista patogeeneistä, kuten bakteereista ja viruksista, jolloin fertilisaatio vaikeutuu. TRL7/8-reseptorit aktivoituvat yksijuosteisen RNA:n välityksellä, jota RNA-virukset vapauttavat ympäristöönsä. RNA-virusten vaikutuksesta sukupuolten lukusuhteeseen ei kuitenkaan ole näyttöä.

Siittiöiden erot

Sittiöiden liikkuvuus on yhteydessä solun ATP:n tuotantoon.Tutkijat havaitsivat, että ATP-tasot laskivat merkittävästi, kun siittiöitä altistettiin TRL7- ja TRL8reseptorien ligandeille. Ligandien läsnäollessa huomattiin mitokondriaalisen aktiivisuuden alenemista, sekä glykolyysin inhibiittorin fosforylaation lisääntymistä,

Siinä missä ennen on luultu, että siittiöt, jotka kantavat X- ja Y-kromosomeja ovat identtisiä, nyt tiedetään, että näin ei ole. Hiirillä on havaittu, että X-kromosomia kantavissa siittiöissä on 500 sellaista aktiivista geeniä, jotka eivät Y-kromosomia kantavissa siittiöissä ekspres-

Miten X-siittiöiden reseptorit aiheuttavat niiden hidastumista?

Symbiontti 3/ 2019

Hen ja Rebrikovin perintö Pakinoitsija: Hengetön

Ligandeille altistuneet siittiöt jaoteltiin niiden liikkuvuuden perusteella kahteen ryhmään: nopeisiin (erittäin aktiivisiin) ja hitaisiin (vähemmän aktiivisiin). Nopeista noin 83 % todettiin koiraspuolisiksi ja hitaista noin 81 % naaraiksi. Ligandien läsnäolo sai siis X-siittiöt hidastamaan liikettään, kun taas Y-siittiöihin ligandeilla ei ollut vaikutusta. Tähän mekanismiin tutkijat pelkäävät mahdollisten tulevien sovellusten perustuvan, joissa vaginaan ennen yhdyntää siveltävät tuotteet voisivat hidastaa X-siittiöiden uimisnopeutta. Poikalasta haluavaa paria ei mikään voisi tällöin estää, varsinkin kun lapsen sukupuolen valitseminen ei-lääketieteellisistä syistä on kiellettyä vain joissakin maissa.

Lähteet Umehara T, Tsujita N, Shimada M (2019) Activation of Toll-like receptor 7/8 encoded by the X chromosome alters sperm motility and provides a novel simple technology for sexing sperm. PLoS Biol 17(8): e3000398 Sperm sorting method could prevent girls being born, scientists warn. New Scientist 13.9.2019 <https://www. newscientist.com/article/2213377-sperm-sorting-method-could-prevent-girls-being-born-scientists-warn/>

Syyskuu 2019

Tieteessä tapahtuu

mikä alensi myös glykolyysin aktiivisuutta solussa. (Eri ligandien perusteella TRL7:n aktivoituminen yhdistettiin glykolyysin vaimentamiseen ja TRL8:aan kiinnittyminen mitokondrioiden hiljennettyyn aktiivisuuteen. )

“Hei, onko tämä Gene Solutions Organic Management Groupilla? Tahtoisin tehdä tilauksen” “Kyllä vain. Minkälaista palvelua olette vailla? Leikkausta, kohennusta, pientä trimmausta?” “Haluaisimme yhdessä puolisoni kanssa lapsen. Mutta olemme molemmat kovin tyytymättömiä itseemme, emmekä haluaisi tätä ominaisuutta tulevaan pienokaiseemme. Lisäksi molempien meidän kuulo on hieman retuperällä. Minkälaista palvelua suosittelisit?” “Voi meillä on teille täydellinen hemmottelupaketti juuri tuohon tarpeeseen! Suosittelen lämpimästi Genome Cut and Release Micronukleo -hoitoa. Siinä tosiaan saatte itse valita kymmenen mielestänne kriittisintä ominaisuutta ja ihan tosissaan jättää ne alkiolle laittamatta. Jos tosin haluatte tilalle jotakin pikku ekstraherkkua poistetuiden sekvenssien tilalle, voitte valita meidän Enzymatic Allele Amplification -paketin. Siinähän veloitus on sitten jokaisen alleelin ja alleeliparin kanssa vähän eri.” “Jaaha, kuulostaa melko hyvältä. Onko siinä jonkinlaista rajaa, kuinka montaa alleelia saa vaihtaa?” “Yleensähän meillä on ollut tuo kymmenen käytäntö, mutta kyllä me voidaan siitä vähän joustaa, että saadaan teille varmasti mieluinen yksilö. Voin lähettää teille mailiin tämän ihmisen sekvensoidun genomin, niin voitte sieltä sitten valikoida illan ratoksi.” “Onkohan näin? Mahtava palvelu!” “Joo, kyllä me täällä meidän perheyrityksessä ajatellaan aina vain teidän, ystävien, parasta. Ja sitten vielä ihan pakko on teille mainita tästä Epigenetic Healing -takuusta. Siinä sitten ihan kasvavalle lapselle annetaan metylaatiohoitoa niille geeneille, joihin ette ehkä ihan ole olleet tyytyväisiä. Tosin ihan joka aleelille me ei tätä takuuta voida myöntää. Mutta hyvin pitkälti monelle. Tää on ollut hirveän suosittu!” “Jo vain! Paranee entisestään!” “Mitäs sanot, pistetäänkö pakettiin?” “Kyllähän se sopisi. Mitenkäs tuota, tuo alkion postittaminen teille päin?” “Oi, kuule sehän on jo hoidossa! Meidän kaikki asiakaspalvelupuhelut tallennetaan ja siniäänianalyysin avulla me saadaan helposti teidän genomi tässä samalla sekvensoitua ja siirrettyä meidän standarditsygootteihin.”

Naamiaisten kuningas Teksti: Matilda Salko – Kuvitus: Julius Ulpovaara

”

telä-Amerikan lauhkean alueen viidakkojen uumenissa, Chilessä ja Argentiinassa, elää elämäänsä eräs harvinaisen moniNerokas köynnös on edelleen tutkijoille ilmeinen kasvimaailman tuhatkasvo. Boquila trifoliolata -köynnöskasvin jonkinasteinen mysteeri: vaikka sen erikoisalaa on sitä lähinnä kasvavan toisen kasvin kameleonttimainen matolemassaolo ja toimintastrategia ovat tiedossa, kiminen. B. trifoliolata kykenee muokkaakenelläkään ei vaikuta olevan aavistusta siitä, maan mm. lehtiensä kokoa, muotoa, väriä ja suonitusta siten, että sitä on miten kaikki tämä onnistuu. äärimmäisen vaikea erottaa sen matkimasta kasvista, varsinkin, kun B. trifoliolata usein kopioi sen puun lehtiä, jonka runkoa pitkin se kiipeää. jotka kiipeävät lehtevillä rungoilla paljaiden sijaan, ja B. Tämä kasvimaailmassa hyvin poikkeuksellinen trifoliolata vie tämän puolustautumiskeinon vielä seumatkimiskyky lienee B. trifoliolatan suojautumisraavalle tasolle. strategia sen lehtiä syöviä lajeja, kuten kärsäkkäitä ja lehtikuoriaisia, vastaan. Toimelias köynnökMatkimisen semme suojautuu siis sitä rouskuttelemaan havitmoniottelija televia otuksia vastaan tuplatekniikalla: maassa olevat kasvinsyöjät se välttää kiipeämällä korkeuksiin Aivan uniikki tällainen toimintastrategia ei ole, sillä valitsemansa isäntäkasvin runkoa pitkin ja sitten myös eräiden australialaisten mistelilajikkeiden on haviimeistelee suojauksensa kopioimalla tukea tarvaittu jäljittelevän niiden isäntäkasvina toimivien puijoavan isäntäkasvinsa ulkomuodonkin. den lehtiä. B. trifoliolata on varsinainen matkimisen Lehtien syödyksi joutuminen vähemoniottelija, sillä se on toistaiseksi ainoa tunnettu kasnee tutkitusti kiipeilevien vi, joka kykenee kopioimaan useita eri lajeja. Näin ollen köynnösten osalta B. trifoliolata painii tässäkin suhteessa toimeliaisuudessa niissä köynja monipuolisuudessa aivan omassa sarjassaan. nöksissä, Nerokas köynnös on edelleen tutkijoille jonkinasteinen mysteeri: vaikka sen olemassaolo ja toimintastrategia ovat tiedossa, kenelläkään ei vaikuta olevan

Symbiontti 3/ 2019

aavistusta siitä, miten kaikki tämä onnistuu. Kuinka B. trifoliolata tunnistaa ympärillään olevien kasvien ominaispiirteet ja muokkaa itseään niiden mukaisiksi? On ehdotettu, että mikrobit saattaisivat kuljettaa isäntäkasvin ja B. trifoliolatan välillä jonkinlaisia signaaleja, jotka aktivoivat köynnöksessä tiettyjä sen ulkonäköön vaikuttavia geenejä, tai että tietyillä isäntäkasvin erittämillä yhdisteillä voisi olla sama vaikutus. Kumpaakaan näistä hypoteeseista ei olla kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tutkittu tai todistettu. Loppukaneettina voitaneenkin tällä haavaa siis vain sanoa J. Rikkistä lainaten: ”tällaistakin siis on!”

”

B. trifoliolata painii toimeliaisuudessa ja

monipuolisuudessa aivan omassa sarjassaan.

Lähteet Gianoli, E., Carrasco-Urra, F. (2014): ”Leaf Mimicry in a Climbing Plant Protects against Herbivory”, Current Biology (24) 9: 984-987. Kivipelto, A: ”Köynnös matkii naapuria, ja mimosa muistaa 40 päivää – kasveilta paljastuu lisää erikoisia kykyjä”, Helsingin Sanomat 13.11.2018. <https://www.hs.fi/tiede/art2000005897125.html>

Syyskuu 2019

Lukuvinkki ja muistutus mehiläisten merkityksestä Teksti ja kuvitus: Hilla Mäkinen

Mehiläisiä pidetään ahkerina eläiminä: työläiset lentelevät kukissa meden ja siitepölyn perässä, valmistavat hunajaa ja rakentavat koko yhdyskunnan tarpeet ja hyvinvoinnin huomioon ottavan pesän. Aina ei kuitenkaan muisteta, kuinka riippuvaisia kasvit, mutta myös me ihmiset, olemme niiden tekemisistä. ” Jo toistakymmentä vuotta sitten, kun ensimmäinen mehiläisyhdyskuntien romahtamishäiriö tuli, luin sitä koskevia raportteja suuremman huolen vallassa kuin olin kokenut 1960-luvulla kylmän sodan aikana. Silloin pikkupoika valvoi yöllä sängyssään ja odotti ydinsodan alkua. Nyt kuuntelen jälleen tuomiopäivän kellon tikitystä. Mainitsin pesäkadosta satunnaiselle tuttavalle tuolloin vuonna 2006. Otin asian puheeksi lähinnä keventääkseni omaa ahdistunutta mieltäni. Tuttava totesi, että onhan se ihan kamalaa, mutta eiköhän hän pystyisi jotenkuten elämään ilman hunajaa. Hunajaa. ” (Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Teos, 2011. Sivu 11.)

Pienet suuret tekijät

Joskus aina tulee vastaan kirja, joka herättää runsaasti ajatuksia ja tietoa janoavan mielenkiinnon sen käsittelemää aihetta kohtaan. Johanna Sinisalon vuonna 2011 ilmestynyt romaani Enkelten verta on tällainen löytö. Se kertoo maailmastamme, jossa mehiläisten salaperäiset joukkokuolemat uhkaavat ruuantuotantoa. Aihe on yhä edelleen mitä ajankohtaisin. Vuodesta 2006 lähtien on nimittäin raportoitu mehiläisten joukkokuolemista. Ilmiötä kutsutaan yhdyskuntien romahtamishäiriöksi (englanniksi Colony

Collapse Disorder eli CCD). Syyksi on epäilty muun muassa mehiläisten yleistyneitä loisia kuten Varroa destructor -punkkeja, ympäristömyrkkyjä, torjunta-aineina käytettyjä neonikotinoideja ja muita kemikaaleja sekä monokulttuuriviljelmien vähäistä biodiversiteettiä. Voi hyvinkin olla, että syy mehiläisten katoamiseen ei löydy vain yhdestä tekijästä, vaan on seurausta niiden yhteisvaikutuksesta. Mehiläisillä on pienestä koostaan huolimatta valtava vaikutus biosfääriimme, sillä ne ovat kenties merkittävin kasvien pölyttäjäeläinryhmä. Kukkakasvien ja mehiläisten välillä tapahtunut koevoluutio on muovannut maa-

Symbiontti 3/ 2019

Goodbye. Hope you won´t die without me.

ilmaa sellaiseksi kuin se nyt on. Tarhamehiläinen (Apis mellifera), jonka yhdyskuntiin CCD:n on todettu iskevän, on tärkeä ihmisten ravinto- ja hyötykasvien pölyttäjänä, mutta yhtä lailla monet villimehiläislajit ovat vaarassa hävitä. Niiden kantoja on vain vaikeampi seurata kuin mehiläistarhaajien hoitamia yhdyskuntia. Mehiläisten katoaminen onkin osa aikamme suurta sukupuuttoaaltoa, jonka ihminen on aiheuttanut toiminnallaan. Jos mehiläisten kannat romahtavat tuntuvasti, saattavat monet kasvit jäädä vaille kunnollista pölytystä, eivätkä siten tuota siemeniä ja ovat vaarassa kuolla ennen pitkää sukupuuttoon. Yhdistettynä ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamaan kuivuuteen erityisesti päiväntasaajan alueella, seurauksen olisivat vakavat ravinnon riittämisen kannalta. Sään ääri-ilmiöt ja vuodenajoille poikkeukselliset vaihtelut, joita ilmastonmuutos pohjoisemmillakin leveyspiireillä saa aikaan, voivat vähentää myös ilman hyönteispölytystä pärjäävien ravinto- ja rehukasvien satoa, jolloin ravinnontuotannon ongelmat lisääntyisivät vielä enemmän.

Tarinat parantavat maailmaa

Vaikka kirja olisi fiktiota, sen avulla voidaan käsitellä tärkeitä asioita tavalla, joka tavoittaa laajan yleisön. Mehiläisistä ja niiden katoamisesta löytyy runsaasti tieteellistäkin kirjallisuutta, mutta Sinisalo tuo aiheen esiin kaunokirjallisuuden luomin vapauksin, kutoen sen

Syyskuu 2019

osaksi tarinaa, joka herättää tunteita, inspiroi ja saa sopivasti huolestuneeksi. Tarinan henkilöiden kautta käsitellään mehiläisten lisäksi monia eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä kuten tehotuotantoa ja eläinten tietoisuutta. Kirja on kirjoitettu tosielämän biologista tutkimustietoa kunnioittaen, vaikka tarina hyödyntää myös erilaisia mehiläisiin liittyviä myyttejä mielikuvituksellisella tavalla. Painavista aiheistaan huolimatta Enkelten verta on kevyt kirja lukea, joten se sopii hyvin lukunälän herättäjäksi vaikkapa opiskelijalle, jolla muu kuin akateemisten tekstien ja oppikirjojen lukeminen on jäänyt vähemmälle, tai sitten herkulliseksi suupalaksi enemmän kirjoja ahmivalle lukijalle. Lukeminenhan kuitenkin kannattaa aina: vaikka kirjalla ei suoraan maailmaa pelastettaisi, tekee se lukijoistaan parempia asettumaan muiden ihmisten (ja eläinten) asemaan ja miettimään maailmaa vähän eri kuvakulmasta kuin tavallisesti.

Lähteet Sinisalo, J (2011): ”Enkelten verta”, Teos (275 s): 11. vanEngelsdorp,

D ym. (2017):” Colony Collapse Disorder (CCD) and bee age impact honey bee pathophysiology.”. PloS one, 12(7) Malkamäki, A: ”Minne ovat mehiläiset menneet?”, 23.2.2017. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/minne-ovatmehilaiset-menneet

Tervehdys biologille valtiotieteilijältä Teksti: Joni Arola – Kuvitus: Viivi Halonen

Tällä palstalla eri alojen opiskelijat tuovat Symbiontin lukijoille raikkaan tuulahduksen biologikuplan ulkopuolelta. Palstalla pohditaan numeron teemaa toisen alan näkökulmasta. Tällä kertaa saamme lukea mietteitä tekijyydestä Joni Arolalta, politiikan ja viestinnän opiskelijalta, jonka pääaineena on politiikan ja organisaatioiden tutkimus ja sivuaineena sosiaalipsykologia..

Vieraskynä

onestiko olet huomannut puntaroivasi ruokakaupassa lihan ja lihankorvikkeen välillä, vaatteita ostaessasi uuden ja käytetyn välillä tai matkustaessasi lentokoneen ja junan välillä? Itse huomaan törmääväni edellä luettelemiini valintoihin päivittäin – vain muutaman esimerkin mainitakseni. Ympäristökysymykset ovat vain yksi päivänpolttavista yhteiskunnallisista haasteista muun muassa tasa-arvon ja turvallisuuskysymysten rinnalla. Minusta meillä on opiskelijoina tärkeä rooli näiden yhteiskunnallisten haasteiden selättämisessä, ja yliopisto tarjoaa meille sen substanssiosaamisen, jonka avulla kehittää ratkaisuja.

Poliittinen osallistuminen muutoksen välineenä Tiedon lisäksi tarvitsemme kuitenkin konkreettisia tekoja – ja tekijöitä. Tekijöitä, jotka ovat valmiita käyttämään osaamistaan yhteiskunnan hyväksi. Yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä mahdollistavat opiskelijoille – ja kaikille kansalaisille – väyliä muuttaa ahdistus maailmantilasta teoiksi. Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opiskelijana on itselleni luonnollinen tapa muutosta tehtäessä poliittinen osallistuminen. Laajasti ymmärrettynä poliittinen osallistuminen voi olla mitä tahansa kansalaisten vapaaehtoista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin valintoihin tai kansalaisyhteiskuntaan. Konventionaalisia poliittisen osallistumisen tapoja ovat esimerkiksi äänestäminen, kampanja-aktiivisuus ja yhteisöaktiivisuus. Konventionaalisten tapojen rinnalla on myös epäsovinnaisia osallistumisen muotoja, kuten kansalaistottelemattomuus, johon en kuitenkaan (ainakaan suoraan) suosittele turvautumaan.

Vaaleissa äänestämisen aiheuttaessa lähinnä turhautuneisuutta on ilahduttavaa huomata, miten muut poliittisen osallistumisen muodot ovat löytäneet paikkansa kansalaisten keskuudessa. Kansalaisaloite on hyvä esimerkki osallistumisen muodosta, jolla kaikki kiinnostuksenkohteistaan ja kansalaisosaamisestaan riippumatta voivat ilmaista oman poliittisen tahtotilansa. Viimeisin ilahduttava esimerkki tästä on aloite kalastuksen kieltämisestä saimaannorppien pesimäalueilla. Kampanja- ja yhteisöaktiivisuuden malliesimerkki taas on Ilmastoveivi-kampanja, jonka tarkoituksena oli koota yhteen erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Itse olen kuitenkin yliopistolla törmännyt siihen, ettei opiskelijoiden akateemisen osaamisen viemistä käytäntöön edistetä liiaksi.

Helsinki Think Company Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Company tuli minulle tutuksi, kun viime syksynä osallistuin 4uni-ongelmanratkaisukilpailuun. Kilpailussa muodostettiin poikkitieteellisiä tiimejä monilta eri tieteenaloilta ja ryhdyttiin kehittämään ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin yrittäjyyden keinoin. Minulle Think Company on tarjonnut paikan kohdata ihmisiä eri tieteenaloilta ja kehittää omaa yhteisöaktiivisuuttani. Akateemista yrittäjyyttä ja sen edistämistä, joka on myös Think Companyn missio, peräänkuuluttaa myös kasvuyrityssijoittaja ja yrittäjä Inka Mero kolumnissaan .

Symbiontti 3/ 2019

Oman ilmastoahdistukseni hillitsemiselle olen löyLähteet tänyt avun juuri akateemisen tiedon ja yrittäjämäisten työskentelytapojen yhdistämisestä ratkaisujen luomiKaase, M. & Marsh, A. (1979): “Political Action. A seksi yhteiskunnallisiin ongelmiin. Mero esittää, että Theoretical Perspective”, Political Action: Mass Participamaailmaa muuttamaan tarvitaan tekijöitä, jotka ustion in Five Western Democracies (607 s): 27–56. kaltavat rakentaa siltaa vahvan akateemisen perustutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja maailman Mero, I: ”Perusta yritys, ryhdy tutkijaksi tai tee molemkovimpien kasvuyritysekosysteemien välille. Juuri näitä mat ja pelasta maailma”, Yle 12.6.2019. <https://yle.fi/ tekijöitä olen löytänyt yliopistomme poikkitieteellisestä uutiset/3-10825408.> sekä inspiroivasta yrittäjyysyhteisöstä. Biologian opiskelijoilla on akateemisen yrittäjyyden Verba, S. & Nie, H. N. (1972): “Participation in Amesaralla erinomainen mahdollisuus kehittää ratkaisuja rica: Political Democracy and Social Equality” (452 s). ympäristömuutoksen tuomiin olosuhteisiin. Mikäli sisäinen muutoksentekijäsi kaipaa vaihtoehtoja perinteisen poliittisen osallistumisen rinnalle, haluan rohkaista tutustumaan akateemisen yrittäjyyden tuomiin mahdollisuuksiin. Laajasti ymmärrettynä poliittinen

”

osallistuminen voi olla mitä tahansa kansalaisten vapaaehtoista toimintaa,

Vieraskynä

jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin valintoihin tai kansalaisyhteiskuntaan.

Syyskuu 2019

Järjestötoiminta on kivaa :) Teksti: Elisa Nygård – Kuvitus: Itselaukaisija

Pj-palsta

ätä palstaa kirjoitellessa on kesä vielä kukkeimmillaan, ja jälleen tuntuu uuden lukuvuoden aloittaminen kaukaiselta ajatukselta. Syksy on kuitenkin aina ollut lempivuodenaikani, ja osasyy siihen on syysiltojen mystisen tunnelman lisäksi uusien harrastusten aloittaminen. Huomasin syksyn olevan tuloillaan, kun löysin itseni taas selailemasta kansalaisopistojen kursseja etsien jotain uutta tekemistä tulevaa vuotta varten. Myönnän, olen harrastusnarkomaani, mutta monenlaisten kokeilujen myötä (aina joogakoulusta saaristolaivurikurssiin) lempipäihteeni on silti vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta monenlaisissa eri muodoissaan. Ensimmäinen oikea harrastukseni oli partio, joka on enemmän ja vähemmän ollut elämässäni jo kohta kuusitoista vuotta. Sitä ovat seuranneet oppilaskunnat ja isostoiminnat sekä viimeisimpänä,vaan ei suinkaan vähäisimpänä, rakas ainejärjestömme Symbioosi. Olen usein pohtinut, mikä ajaa vaikkapa itseäni aina uudelleen etsiytymään erinäisiin järjestöihin ja mitä omituisimpiin pesteihin. Järjestötoiminnassa on jotain todella mielenkiintoista, sillä se saa niin monen ihmisen antamaan valtavan suuren osan kullanarvoisesta vapaaajastaan mitä kummallisimpien asioiden hoitoon. Lähtökohtaisesti ihminen on kuitenkin itsekäs eläin, ja tiedostan ainakin itse saavani toiminnasta niin paljon, että sen puuttuminen elämästäni tuntuisi oudolta ajatukselta. Tärkein anti on luultavasti joukkoonkuuluvuuden tunne ja se, että saa olla mukana luomassa yhteisönä jotain, mistä seuraa iloa monelle. Mikä muuten saisi ihmisen luuttuamaan Käärmeenpesän lattioita

kuudelta aamulla tai käyttämään lukuisia tunteja vaikkapa tämän lehden viimeistelemiseen? Jälkeenpäin on tunne, että on käyttänyt aikansa merkityksellisesti ja on iloinen tuloksesta, mikä koukuttaa ja auttaa jaksamaan kiireenkin keskellä. Tai näin ainakin pitäisi olla, sillä pohjimmiltaan järjestötoimintaa tehdään kuitenkin siksi, että se on hauskaa ja antoisaa, eikä liiallisen vastuun ja stressin aiheuttama pahoinvointi ole kellekään hyväksi. Lisäksi yksi motivoivimmista asioista on kiitoksien ja positiivisen palautteen saaminen, mikä tosin harmillisen usein jää antamatta. Siispä haluan tässä kollektiivisesti kiittää jokaista järjestötoimijaa, niin vanhaa kuin uutta, jo antamastanne panoksesta ja vaivannäöstä! Tarkat lukijat saattavat poimia tästä tekstistä ei-niinkään piilotetun taustamotiivin, nimittäin lähestyvän syksyn tuoman uusien järjestötoimijoiden havittelun. Tämän täysin itsekkään tausta-ajatuksen lisäksi haluaisin tavoittaa juuri sinut, fuksin, joka lukee tätä lehteä ensimmäistä kertaa ja on ehkä muuttanut uudelle paikkakunnalle ja tullut aivan uuteen ympäristöön opiskelemaan. Olin itse samassa tilanteessa opintojen alussa, ja suureksi ilokseni löysin tieni ainejärjestöjen pariin. Symbioosin kautta olen saanut vastapainon opiskelulle ja löytänyt aivan ihania ystäviä ja uusia tuttavuuksia. Siispä toivon samaa just sulle, ja vaikka järjestöpestit olisivat ihan viimeinen homma, mihin tällä hetkellä olisi aikaa tai mielenkiintoa, niin toivottavasti ainakin löydät tiesi eri järjestöjen tapahtumiin ja otat kaiken irti opiskeluajasta.

Symbiontti 3/ 2019

Miten muuttua tekijäksi 2 kk loman jälkeen? Teksti: Tiia Laisi – Kuvitus: Viivi Halonen

Kulinaristin vinkit siihen, miten kesäloman jälkeen pääsee taas arkeen takaisin kiinni – varsinkin, jos on viettänyt kesänsä niin kuin kulinaristi, eli lomaillen kaksi kuukautta. Jos kesä on kuitenkin kulunut pelkästään työnteossa, suosittelen ensi kesänä myös vähän lomailemaan. Näillä vinkeillä pahinkin laiskottelija pääsee opiskeluelämään taas kiinni.

T E

= Edisty! Opiskeluelämä on hauskaa, mutta niin on myös valmistuminen. Siispä tee hyvät opintosuunnitelmat ja edisty opinnoissa. Edistymisen ei tarvitse olla kandi kahdessa vuodessa -tahtia, mutta sellaista tahtia, mistä kela tykkää.

= Kokkaile enemmän! Hyvä ruoka auttaa jaksamaan ja pitää mielen virkeänä. Unohda siis valmiit einekset ja jokakertaiset Koronan paninit ja tee kunnon herkkuruokaa. Kulinaristin lemppari tällä hetkellä on itsetehdyt hampurilaiset mustapapupihveillä.

= Iloitse arjesta! Arkeen paluu ihanan kesän jälkeen voi tuntua puuduttavalta, mutta siinäkin on niin paljon hyvää: esimerkiksi 2,60 euron Unicafe -lounas ja aina niin lämpimät ja mukavat kertsin sohvat <3. Ihanaa on myös se, että saa oppia taas niin paljon uutta ja jännää biologian maailmasta.

Syyskuu 2019

= Jousta tarvittaessa! Mitään tavoitteita ei saavuteta päivässä, eikä niitä kuulukaan saavuttaa. Ei haittaa, vaikka joka päivä ei saisikaan niin paljon aikaiseksi, kuin olisi halunnut. Seuraavana päivänä tehdään sitten hieman enemmän. On ihan okei pyhittää myös jotkut päivät pelkälle Netflixille.

= Älä stressaa liikaa ja muista välillä heittäytyä vapaalle! Esimerkiksi sitsit ja muut mukavat tapahtumat ovat oivaa vastapainoa raskaalle ahertamiselle. Toivottavasti vinkit auttavat ja jos eivät auta, niin eipä silläkään ole niin väliä. Hyvää ja ahkeraa syksyä kaikille symbionteille tasapuolisesti! Nähdään rentoutumisen merkeissä. Terveisin, Kulinaristi a.k.a ruokahemmo Tiia

Kulinaristin palsta

= Tee itsellesi tavoitteita! Tavoite voi olla mitä vaan. Esimerkiksi ”tänä vuonna kirjoitan kandin”, ”tänä vuonna opin asian X” tai ”tänä vuonna menen myös klo 8.15 alkaville luennoille”. Selkeät tavoitteet ja päämäärät helpottavat palaamista arkeen.

Vinkkejä (ja drinkkejä) työ_ ukoille Teksti: Inkeri Liikanen

Koska koko lehti on tällä kertaa omistettu tekijöille, myös tirehtöörin palstalla ollaan helmenharmaan arjen ja tekemisen tunnelmassa, tarkemmin töiden tekemisen tunnelmassa.

Tirehtöörin palsta

aikka yliopisto-opinnot ovat itse kullakin enemmän tai vähemmän työn alla (ja joillakin kovan työn takana), rahoittaa suuri osa opiskelijoista elämäänsä myös käymällä töissä. Siispä jokaisen meistä sisällä asuu pieni työ_ukko, jonka arkipäivää ajatellen tirehtööri on koonnut duunareille työpäivän lomassa nautittavaksi valikoiman drinkkivinkkejä. Ja koska jo pelkkä opiskelu on työtä, lopussa on myös biotieteiden alan opiskelijoille suunnattu ammatticocktail, jonka takaan olevan aitoa hittiainesta!

Aamukahvi: Aamu ei tunnetusti lähde käyntiin ilman aamukahvia, joten listan ensimmäinen drinkki piristää rutinoitunutta arkea kaksin verroin. Lisäksi se on helppo: 2 cl Jaloviinaa 2 cl Kahvilikööriä Sekoita ainekset ja voilà! Näitä voi sitten siemailla lounastuntiin asti.

Akkuhappo: Kun hommia olisi vielä painettava muutama tunti, iskee useimmiten puurtajaan suuri kaipuu vapaalle. Työnteko alkaa siis olla liian hapokasta, ja tämän hapotuksen kanssa voikin nauttia työpäivän viimeisen drinkin: 12 cl Batterya 4 cl Jägermeisteria Sekoita ainekset ja nauti kylmänä. Tsemppiä, kyllä loppupäivä sujuu!!!

Screwdriver – perinteinen ja biologiversio: Koska yksi perinteisimmistä ja yksinkertaisimmista drinkeistä on nimetty työkalun mukaan, on nyt aika luoda screwdriveria mukaileva nimikkodrinkki biologian opiskelijoiden (ja muiden labrahörhöjen) tärkeälle työkalulle; finnarille. Perinteinen screwdriver:

Kaivosmiehen kuolema: Kun olet täyttänyt vatsasi Unicafen antimilla, työpaikkaruokalan pöperöillä tai vaikka Prisman paistopisteen croissanteilla, voi helposti iskeä ruokakooma, jota on myös välikuolemaksi kutsuttu. Vaikka et olisikaan kaivoshenkilö, tämä drinkki kyllä antaa voimaa takaisin sorvin ääreen selviämiselle: 2 cl Vodkaa 2 cl Minttulikööriä Sekoita, ja jos haluat hifistellä, laita jääpaloja sekaan.

5 cl vodkaa 10 cl appelsiinimehua Sekoita ainekset ja tarjoa korkeassa lasissa. Uusi versio eli Finnari: 5 cl etaxia 10 cl appelsiinimehua Jos etaxia ei ole saatavilla myös 80% viina käy. Tirehtööri suosittelee olemaan Finnarin kanssa varovainen, ja muistuttaa että suuri osa työnjohtajista ei katso hyvällä etyylialkoholin nauttimista työajalla.

Symbiontti 3/ 2019

Puuhanurkka Teksti ja kuvitus: Julius Ulpovaara

Mitä shokkelomestarit ovat keksineet tuoda lasten ihasteltavaksi tänä vuonna? Piirrä sensaatio-otus lasten silitettäväksi!

Puuhanurkka

Syyskuu 2019

Ulcomaan toimitus testasi: Cotimaan matcailua Ceravalla Tecsti ja cuvat: Alma Seppälä, Jani Lehto & Mirjami Cuutti

Ulcomaantoimitus

Ilmastonmuutocsen tuomien uhcacuvien myötä cotimaan matcailu on casvattanut suosiotaan. Tätä numeroa varten ulcomaan toimitus päätti tarjota lucijoille mielenciintoisen näcöculman cotimaan matcailuun, perinteisten matcailucohteiden vastapainocsi.

oimitus testasi Ceravan tarjoamat mahdollisuudet tuici tavallisena elocuisena maanantaina. Cosca Ceravan suurin vientituote on caiccien tuntema punainen cappucino, joten arvostelumme painottuvat tätä paicallista herccua tarjoaviin cohteisiin.

Symbiontti 3/ 2019

Cacsi: Hesburgerista saa tuttuja ja turvallisia soijatortilloita, jotta matcaripuli ei isce ecsoottisia ruocia maistellessa. Colme: Cunnon suurcaupungin tavoin, myös Ceravan Prisma on auci 24/7. HUOM! Ceravan cappucinoa saa silti vain clo 21 asti! Neljä: Tutustuimme myös paicalliseen asuinalueeseen juomalla classisia pussicaljoja. Viisi: Ceravan suurin nähtävyys on sircushevosia cunniottava muistomercci. Patsaiden päälle pääsee nauttimaan matcacaljoja parhaiten paicallisten avustucsella. Cuusi: Cappucinosta tunnettu Cerava tarjoaa terassimahdollisuuden myös matcacaljojen nauttijoille caupungin parhaalla paicalla. Seitsemän: Colmen Cunincaan baarissa saa istua rauhassa myös sulcemisajan jälceen. Cahdecsan: Cellobaari saa arvosanacsi 4/5 Yatz-pelin pacetista löytyneiden noppie mucaan. Onnecsi mobiilisovellucset ovat tuoneet nopat näpäytycsen päähän, eicä peli cärsinyt. Yhdecsän: Ceravan Ceisari tarjoaa upean tanssilattian buffet-pöydillä maustettuna. Plussaa pitcistä aucioloajoista! Cymmenen: Palaa Prisman cautta lähtöruutuun.

Syyscuu 2019

Ulcomaantoimitus

Ycsi: Matcamme alkoi saapumalla ecologisesti raiteita pitcin cohteeseen. Cerava sijaitsee D-vyöhycceellä, joten HSL sovellucsen toimiessa lipun ostaminen sujuu mutcattomasti. Halvimmillaan Ceravalle pääsee cuitencin R-junalla ostamalla opiscelijalipun Järvenpäähän.

Ulcomaantoimitus

YhdistĂ¤ cuva ja piste edellisen sivun cartalla!

Aktiivikisut Teksti ja kuvitus: Julius Ulpovaara

Syyskuu 2019

Lähteet Eckermann-Ross, C. (2014): ”Small Nondomestic Felids in Veterinary Practice”, Journal of Exotic Pet Medicine 23 (4): 327–336. Suomen Kissaliitto <https://www.kissaliitto.fi/kissarodut> Salonen, M. ym. (2019): ”Breed differences of heritable behaviour traits in cats”, Scientific Reports 9: 7949. Vapalahti, K. ym.(2016): ”Health and Behavioral Survey of over 8000 Finnish Cats”, Frontiers in veterinary science 3: 70.

Kisupalsta

skotaan, että ensimmäinen lemmikkikisu domestikoitiin yli kymmenentuhatta vuotta sitten. Jalostuksen seurauksena on kisurotuja nykyisin kansainvälisesti tunnustettu yli 70! Käyttäytymistä tutkivissa kokeissa on todettu persoonallisuuden ja käytöksen olevan periytyviä piirteitä, ja tätä tietoa on hyödynnetty jalostuksessa kautta aikain. Kisuja on jalostettu useita rotuja niin näyttelyihin kuin perhelemmikeiksikin. Itselleen sopivaa kisua etsiessä tuleekin tulevan lemmikinomistajan tuntea eri rotujen ympäristölleen asettamat vaatimukset. Tieteellisten tutkimusten lisäksi kisuroduista on saatavilla paljon tietoa harrastelijoiden keräämänä omien kokemusten pohjalta. Aktiivisista kissaroduista ehkä mielenkiintoisin on hypridiristeytys Savanni. Savanni on servaalin (Leptailurus serval) ja kesykissan (Felis catus) risteytys, jota on kasvatettu 1980-luvulta. Rotua ei ole hyväksytty kansainvälisesti yleiseen standardiin, sillä villikissarotujen hypridit koetaan epäeettisiksi. Vaikka tämä kisu ei standardiin pääsekään, on hybridi suhteellisen yleinen ja suosittu lemmikki. Kisut ovat älykkäitä, aktiivisia ja vaativat paljon virikkeitä ja tilaa toteuttaa villikisun luonteelle tyypillistä käyttäytymistä. Aktiiviset kisut vaativat ympäristöltään runsaasti virikkeitä. Virikkeiden puute johtaa useimmiten stressi- ja ongelmakäyttäytymiseen. Petsofin eri kisurotujen käyttäytymistä tutkivissa kokeissa on todettu kaikkein aktiivisimmiksi kesykissaroduiksi Bengalin, Abessiinialaisen ja Venäjänsinisen. Näille kisuille ei ole yhtään epätyypillistä pudotella tavaroita pöydiltä, tai hypätä vieraiden olkapäille. Muiksi paljon touhuaviksi roduiksi Suomen Kissaliiton jäsenet ovat nimenneet mm. Koratin, Turkkilaisen Angoran, Balin, Rexit sekä Ocicat -risteytyksen. Erityisesti nämä kisut vaativat elinympäristöltään metsästyssimulaatioita, älykkyyttä vaativia tehtäviä, sosiaalista kanssakäymistä, sekä hyvät puitteet paljon liikkuvalle ja aktiiviselle elämäntyylille. Aktiivisuutta tarjoavat ympäristön virikkeet, kuten rotukohtaiset vaatimukset kiipeilypuille, vaelluskäytökselle sopiva lattiapinta-ala ja piiloutumisen mahdollistavat esineet.

Kalaskoopit Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Kauris 22.12.–19.1. Luonteeltasi olet kuin ankerias, joka on pysynyt hyvin ravittuna Viikinkaaren unicafen kasviskepakoilla. Kutuajan saapuessa päätät kuitenkin vaeltaa pois peltojen keskeltä, sillä sinähän et anna kenenkään linkolalaisen kasvattaa poikastasi. Määränpääsi on keskustakampus, josta toivot löytäväsi karismaattisen kasvatustieteilijän, jonka avulla lapsesi herkkyyskausista saadaan kaikki ilo irti. Voimakkaana ja sitkeänä kalana olet fyysisesti valmis tähän taipaleeseen, mutta mielesi on silti altis odottamattomien tekijöiden vaikutukselle. Saakin nähdä, tuleeko lopullinen mädinlaskupaikkasi olemaan Kumpulassa keskustan sijaan.

Noroskoopit

Vesihenkilö 20.1.–18.2. Rakkauden ruutanasi on kasvattanut muhkean uimarakon, minkä takia olet lemmen markkinoilla kuumaa tavaraa. Pystyt nostamaan kultasi vaivattomasti vesipatsaan huipulle, mutta myös antamaan toiselle tarvittaessa tilaa vajoamalla hienotunteisesti pohjan tasolle. Uimarakon avulla pystyt myös tuottamaan jonkinlaisia murahteluja - nämä lemmenlorut kelpaavatkin vastapuolelle paremman puutteessa. Anatomiassasi on kuitenkin haittansa. Et nimittäin kestä nopeita pystysuuntaisia suunnanmuutoksia suhteessasi, sillä rakkosi saattaa tällöin räjähtää. Sinun täytyykin edetä hitaasti, jotta et tunteillessa tuhoa itseäsi.

Kalat 19.2.–20.3. Luonteesi on kuin hapansilakka, joka karmaisevalla lemulla häätää muut aina Kilpisjärvelle asti. Siksi pyrit piilottamaan fermentoituneen persoonasi metallisen ulkokuoren sisään, joka estää hajusi leviämisen ympäristöön. Muutama uhkarohkea hurjapää on halunnut tutustua sinun sisimpääsi, mutta kokeilu on päättynyt ainoastaan kakomiseen ja pitkäaikaisiin traumoihin. Metallipurnukalla on kuitenkin hopeareunus, sillä sinusta tykkää ihmisapinoiden evoluution onnistunein tuotos, ruotsalaiset. Vuoden kohokohtiasi ovat Ahvis sekä Tvärminnen kenttäkurssit, joiden aikana paikalliset juoksevat Pavlovin koirina perässäsi.

Symbiontti 3/ 2019

Oinas 21.3.–19.4. Olet meren syvänteissä elävä kala ja siksi viime kesä on ollut sinulle kaikin puolin vaikeaa aikaa. Olet sopeutunut elämään kylmässä, joten auringon kohtisuoremman kulman ansiosta pääset tekemään lähempää tuttavuutta hiestä märkien vaatteiden ja lämpöuupumuksen kanssa. Mariaanien pohjaan ei myöskään liikene valoa, minkä takia näkökykysi on redusoitunut. Tämän vuoksi muitten iloitessa yöttömästä yöstä, sinä nautit ainoastaan yöstä. Onneksi sentään etuoikeutetut syöttöporsaat laitetaan aina töihin kesän ajaksi: duunin luoma korkea paine kun kulkee käsi kädessä adaptaatioittesi kanssa!

Nauta 20.4.–20.5.

Noroskoopit

Kukkaislapset voivat puhua mitä tahansa, mutta sinuun krooninen dänkin tupruttelu on vaikuttanut aggressiivisesti. Tätä nykyä kulutatkin päiväsi kuopsuttamalla järven mutapohjia punaisten silmiesi ja pehmenneiden aivojesi kanssa. Tästä aktiviteetistä ei ole toisaalta sinulle haittaa, mutta toiminnastasi kärsii lähipiirisi, joka muuttuu päivä päivältä yksipuolisemmaksi. Et ole myöskään onnekkain upseeri rakkauden rintamalla, vaan joutuessasi saalistajan verkkoihin, heittää ahnas kalastaja sinut inhon vallassa takaisin veteen. Siinä mielessä voitkin olla tyytyväinen väljähtäneeseen hermoverkkoosi: ei tietoa, ei tuskaa!

Kaksonen 21.5.–20.6. Olet luonteeltasi kuin viaton seeprakala. Tykkäät liikkua parvessa, missä piilee myös ongelmasi. Jotkut ystävistäsi nimittäin rakastavat suorittaa kyseenalaisia kokeita kavereillaan, esimerkiksi paljon hydroksyyliryhmiä sisältävien juomien avulla. Sinä joudutkin usein koe-eläimeksi, koska sinun uhraamisesi kotitekoiselle tieteelle ei ole eettisesti kovin arveluttavaa verrattuna esimerkiksi hiireen. Sinut on myös helppo korvata tarpeen vaatiessa toisella raitapaidalla. Taivaankappaleiden neuvo sinulle onkin: vältä tilanteita, joissa päädyt helposti yllytettävään tilaan. Muuten morkkis tulee olemaan läsnä, ja vahvasti.

Syyskuu 2019

Rapu 21.6.–22.7. Olet Viikin vesien hauki, harmiton hirmu. Vaikka sinua pidetään vesiemme hurjimpana petona, ei puremasi aiheuta haittaa mökkiläiselle, jolla on jäykkäkouristusrokote voimassa. Ymmärrät tilanteen itsekin, vaikka joskus Iltasanomista pääseekin lukemaan ylpeän kiukun puuskassa tekemistäsi väijytyksistä. Karmeus kaikkoaa kuitenkin tiehensä, jos sinut saa kiinni: olet kumppanina varsin miedon makuinen ja sieluasi suojaavat ruodot on helppo poistaa lämmittelemällä sinua hetken. Sinusta tuleekin parisuhteessa imelä hunajapupu, joka lurittelee rakkaalleen kansanrunoutta kantelemaisen luukudoksensa säestämänä.

Leijona 23.7.–22.8.

Noroskoopit

Olet joutunut taistelemaan elämässäsi aina siitä asti, kun äitisi sisällä söitte sisarustesi kanssa toisianne. Sen takia olet luonut itsellesi selviytymismekanismin, joka nyt sattuu olemaan urean kierrätys kehossasi. Näin saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla: suolatasapainon kanssa ei ole ongelmia ja kova luonteesi estää sinua murtumasta. Mutta vaikka kuinka yrität todistella itsellesi tämän adaptaation ylivertaisuutta, olet loppujen lopuksi ainoastaan suolainen kusipää. Tai vielä pahempaa, suolainen kusikeho. Onneksesi viha sinunlaisia kohtaan alkaa jäädä historiaan, sillä loppujen lopuksi tuhoat vähemmän ihmisparkoja kuin esim. koira.

Neitsyt 23.8.–22.9. Olet matalikoissa viihtyvä harjus, joka on pulikoinut menneen kesän onnesta ilakoiden. Syksyn velvollisuudet tulevat kuitenkin järisyttämään tämänhetkistä hekumaasi, kun harmaanruskea arki valuu kotijärveesi muuttaen näkyvyyden poutapäivästä sakeaan sumuun. Sakea sohjo riisuu kaiken koreuden ulkonäöstäsi jättäen ainoastaan harmaan värimaiseman, ja harmien humus tekee kutupaikastasi letaalin mädillesi. Haikea harhailusi tuo kuitenkin mukanaan yllätyksen, kun eräs vaaka törmää sinuun sokeana kulkiessaan. Ystävyytenne kukoistaa koreana, vaikka tiedätte, ettei se tule ikinä johtamaan jälkikasvuun.

Symbiontti 3/ 2019

Vaaka 23.9.–22.10. Pikkuahvenet ovat vallanneet Symbioosin pikkuisen lammen. Siksi elämäsi ainejärjestössä riippuukin täysin siitä, millä 78:lla olet saapunut tähän vesilätäkköön. Olet onnekkaassa asemassa, jos saapumisesi kertsin sohville sijoittuu ajalle, jolloin 78 tunnettiin vielä kymmenen numeroa pienempänä lukuna. Sinä ja saman akateemisen iän omaavat ystäväsi huolehditte, että päätösvalta ja virat pysyvät samoissa varmoissa käsissä ja siksi syötte suihinne kaikki uudet asemaanne uhmaavat fisut. Jos taas olet uudempaa saapumiserää, sori. Sinun pitää elää varjoissa, kunnes vanhat käävät ovat kokonaan siirtyneet sitseiltä muihin illanviettoihin.

Skorpioni 23.10.–21.11.

Noroskoopit

Olet mamelukkikala, Muumilaakson vesissä elävä suuri ja salaperäinen vonkale. Lähes myyttisessä maineessasi on silti tragikoomista se, ettet myöskään tunne itseäsi. Et nimittäin tiedä, onko nimesi etuliite peräisin entisajan muslimimaiden sotilasorjista vai pitkälahkeisista alushousuista. Vastauksen löytämistä vaikeuttaa etenkin se, että toteutat molempien piirteitä: välillä ryöpytät muita tyylikkään väkivaltaisesti, mutta toisinaan kekkuloit menemään ihanan hengittävissä mutta tyylittömissä pöksyissäsi. Mummeli tai musertaja, joudut syksyllä kärsimään kaiken maailman hemuleista, jotka haluavat saada sinut koukkuunsa.

Jousipersoona 22.11.–21.12. Moni voisi luulla, että olento, joka ensisilmäyksellä näyttää ainoastaan limaiselta madolta, ei olisi lähemmin katseltuna miellyttävän näköinen. Sinä kuitenkin toteutat helposti tämän yhtälön, koska olet merihevosten kanssa samaa sukua oleva siloneula. Sievä ulkokuoresi kerääkin ihastuneita huokauksia niiltä, jotka osaavat kiinnittää sinuun tarpeeksi huomiota. Sinua ei huomio voisi kuitenkaan vähempää kiinnostaa ja sen takia tykkäät naamioitua leväksi tai meriajokkaaksi. Näin onnistut välttämään epämieluisen niljakkaat lähestymisyritykset ja elämäsi kuluukin leppoisasti virtausten mukana taipuen.

Syyskuu 2019

Endosymbiontti Koonnut: Alma Seppälä

Tee itsellesi oma viruskaveri! 1.

Väritä viruskaveri haluamallasi väreillä 2. Leikkaa malli viivoja pitkin 3. Taittele paksuja viivoja pitkin ikosaedriksi 4. Liimaa reunoilla olevat nelikulmiot viruskaverisi sisään 5. Koristele!

Endosymbiontti

Malli on pöllitty Wikimedia commonsista. Malli ei ole tekijänoikeussuojattu. Koska dah.

Symbiontti 3/ 2019

Biologiristikko Tehnyt: Olli RantamĂ¤ki

Syyskuu 2019

Repäisyt

Kenttiksillä kuultua

Koonnut: Alma Seppälä

Nää ei oo sit satiaisia!

Quote of the day

Elina H.

Miten Juha Voipio vastaa puhelimeen? -Voipi olla. Puujalkakuningatar Ella A. Mä kuolen isona. Arttu S.

Kyl mäkin jonku kuoropojan ottaisin kyytiin. Veera S. puhuttaessa Arttu S.:n liftausyrityksestä Tampereelle Kyl mä ny eliön tunnistan kun nään. Lea A.

Mul on vähän sellanen fiilis, et haluisin päästä dopamiinista eroon. Jani L. puhuu gradusuunnitelmistaan

Annetaan tissien lepää, normaalisti rintsikat tekee työn. Ina I. kenttiksen saunassa

Hyönteistiede ja herrasmiesmäisyys ei kuulu yhteen. J. Muona

Ei se ehtiny menee sisään niin ei sitä lasketa. Veera S. (punkista)

Mä oon melkein yhtä fiksu ku fiksuin bordercollie. Tapani K.

Ina I.: ”Se video musta ja Lindasta oli parempi!” Elina H.: ”Mikä video?” Ina I.: ”Se sänkyvideo!”

Tinja H.: ”Pitäis ruveta oikeesti tekemään jotain. Esim. käydä kursseja.” Alma S.: ”Mille kursseille sä Tinja oot ilmottautunu?” Tinja H.: ”En millekään!” Tinja H. ja akateeminen vapaus Nuutti on pakko pestä. Lutka ei voi olla kertsin puhtain asia! Jani L.

e!” ei enää täris e s r e p u k a a Ah, ihan e tkalla Suball a m . K i m o T

” ”

Selma S.: ”Kun poliisi tulee mittaan sun alkoholipitoisuutta niin mitä sä teet?” Himmi L.: ”Pakenen.” Pelataan Aliasta Klo 23.00 aikoihin väsynyt, maassa makaava metsätieteiden opiskelija: ”Mutta milloin me nukutaan?” Kurssiohjaaja: ”Kotona.” Lepakkoretkellä tapahtunutta Tia-Marie P. (kertoo lukeneensa ensi viikon kurssiaikataulua): ”Hei huomasitteko, että meillä on ensi viikolla Voles as pets -luento?” Kaikki repeävät nauramaan, todellinen luento kertoo myyristä tuholaisina (Voles as pests)

derbaum!” n u w e m m tuo metsie lle Suopursu – atkalla Suba m n e e ll e d e . Tomi K

Symbiontti 3/ 2019

”

Myy ry:n kalajaos to – kuulostaa siltä ku se ois vaan fuckboi-jaosto.” Ella A.

Seksiä ja viinaa, eli repäisyjen kestosuosikit Saan jos saan, mut selviän ilmankin. Linda U. Kata, miks sä haluut paskan maun suuhun, onks sul joku fetissi? Petteri P. Kata H.:lle Mun kännijuttu on, et mä alan himoita asioita. Kata H. Saanks mä laittaa mun kesäkurpitsan sun soosiin? Petteri P. Kata H.:lle metsäsitseillä Mä oon niin humalassa, et saisin jopa reikään! Elina H. pelaa beer pongia Vierotusoireet vähän helpotti, ku sain hiplata mun pesismailaa viikonloppuna. Emmi T. Veera S.: ”Saako Saran tonne reikään laittaa?” Arttu S.: ”Saa.” Täytyy tehdä virheitä – *pitkä tauko* – että voi oppia niistä virheistä. Tomi K. shokkelojatkoilla Saran rekryäminen Salmarikerhoon on hyvin paljon verrattavissa Marian rekryyn tän vuoden hallitukseen, helvetin tehokasta. Esko E. Biosfäärin hallituschatissa

Syyskuu 2019

Varsinki jos ei mee ekalla sisään, nii se on ihanan kuulosta. Esko E. hallitusapproilla Mä en enää ikinä sorru kenenkään valitukselle. Tästä eteenpäin panttaan tositarkoituksella. Miina S. hävittyään ristiseiskan voitokkaan alun jälkeen Joni O. kaipaa orjatyövoimaa labraan: ”Mä tarttisin orjia. Oliskohan [fuksi X] hyvä?” Alma S.: ”Ai orgiat??” Alma tietää mitä Jonilta oikeasti puuttuu Onhan toi säärille runkkaaminen ihan klassikkojuttuja! Setämies Lauri P. Mä haluaisin assosioida itteni Jolloseen. Elina H. mökkisaunassaan Toisaalta mä tykkään sellasesta tukkimiespaidasta eli mähän oon käytännössä Jollonen. Elina H.:n selittelyt eivät paranna tilannetta Mua ei oo ikinä lääpitty. Mua ei oo ikinä kunnolla kourittu. Anni K. kertoo kokemuksistaan turvatarkastuksissa Sakari H.: ”Oli aika heikkoo!” Petteri P.: ”Niinku sun siittiöt!” Sakari H. ja Petteri P. Symbioosin Viikki GPrastilla Joinks mä sen jo? Anni K. Nenäni kohdalla on rintakudosta. Pyry P. Sie et oo koskaan käyny niin syvällä ku mie oon! Pyry P. Mennään hankkiutumaan eroon ylimääräisistä sukusoluista. Pyry P. viedessään Esko E.:tä vessaa kohti

”Oli vain taivaan ja meren käsittämätön ja saavuttamaton suuruus, joka virtasi hänen ylitseen ja ohitseen...” – Tove Jansson: Muumipappa ja meri