Issuu

Joutilaat

2/2019

Sisällysluettelo

2/2019 55. vuosikerta Päätoimittajat Roope Nykänen Pirta Palola roope.nykanen@helsinki.fi pirta.palola@helsinki.fi Toimitussihteeri Julius Ulpovaara julius.ulpovaara@helsinki.fi Muut tekijät Rasmus Huotari, Reetta Schroderus, Valeria Valanne, Emmi Tuokko, Viivi Lindholm, Oona Käyhkö, Elisa Nygård, Niilo Aro, Tiia Laisi, Joonatan Toivanen, Jani Lehto, Matti Leponiemi, Olli Rantamäki, Alma Seppälä, Hilla Mäkinen, Tinja Hyvönen Ulkoasu ja taitto Roope Nykänen, Pirta Palola, Rasmus Huotari, Ella Ahvenainen, Valeria Valanne, Viivi Lindholm, Oona Käyhkö, Hilla Mäkinen, Viivi Halonen, Lea AlaIlomäki, Julius Ulpovaara Kansi Julius Ulpovaara Logo Anni Virolainen Paino Bookcover Oy, Espoo Painos 100 kpl

Ajankohtaista 4

Ahvenanmaan linturalli

Symbiontin kesävinkit

Tieteessä tapahtuu

Menneitä ja tulevia tapahtumia Reportaasit

Joutilaana jyystämistä

Aivan fantastista, Pekka Heino!

Joutilaat sammalet

Biodiversiteetti ja joutilaisuus Puheenvuorot

(Don’t) Panic

Pj-palsta

Opintovastaavan palsta

Ulkomaanreportaasi

Kulinaristin palsta

Kisupelit Hupia

Puuhanurkkaus

Biologiristikko

ISSN-L 1458-4115

Sohva-arvostelu

Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian

Noroskoopit

Laiskuustasotesti

Endosymbiontti

Repäisyt

ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Joutilaat

Teksti: Pirta Palola – Kuva: Ella Ahvenainen

riskitekijöitä ovat matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat. Mielekäs tekeminen muodostaa olennaisen osan ihmisen hyvinvoinnista. Korkeatasoinen koulutus, johon kaikilla on taustoista riippumatta mahdollisuus osallistua, auttaa löytämään itselle mielekkään tavan olla ihminen ja yhteiskunnan jäsen. Koulutus auttaa myös jäsentämään globaalin maailman ilmiöitä ja ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Tuntuukin itsestään selvältä, että koulutuksesta leikkaaminen on kestävän yhteiskunnan kannalta lyhytnäköistä ja vaarallista. Kuten melkein kaikkien asioiden suhteen, joutenolon ja työnteon tapauksessakin keskeisintä on tasapainon löytäminen. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin: ”Vain mielekäs ja tarpeellinen työ, kuten ihmisten ja ympäristön auttaminen, on tekemisen arvoista. Luonnon liiskaaminen uusilla raivioilla, sekä tarpeettoman roinan, fyysisen ja mentaalisen, tuottaminen on tihutyötä ja tuhotyötä… Katso tarkkaan, mitä teet. Maksimoi laiskottelusi määrä. Muista, että joutilaisuus on ihmisen alkuperäinen ja tavoiteltavin tila.”

Lähteet Hurme, J: ”Joutilaisuuden ylistys”, YLE 26.04.2017. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/26/juha-hurmejoutilaisuuden-ylistys>. Saarinen, E. (1986): ”Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin”, WSOY 419 s. Siltala, J. (2004): ”Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun”, Otava 551 s. THL: “Nuorten syrjäytyminen”, 20.7.2018. <https:// thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/ nuorten-syrjaytyminen>.

Pääkirjoitus

ohta on kesä, ja sen kunniaksi tämän Symbiontin teemana on Joutilaat. Mikä lopulta onkaan arvokkaampaa kuin joutenolo – hitaat kesäaamut ja seikkailut sinne, minne tie viettää? Joutilaisuus on kuitenkin teemana monitahoisempi kuin miltä ensi vaikutelmalta näyttää. Mitkä tekijät ovat muovanneet yhteiskunnassamme ja ajassamme vallitsevia käsityksiä työstä ja joutilaisuudesta? Uskonnot – esimerkiksi protestanttinen työmoraali – ovat vaikuttaneet varmasti käsityksiimme työn ja ahkeruuden merkityksestä. Kilpailua korostava markkinatalous on osaltaan laskenut joutenolon arvostusta; joutilaisuus yhdistetään laiskuuteen, ja jatkuvasta suorittamisesta on tullut hyve. Suomen historian professori Juha Siltala on todennut kärjistäen, ettei syyllisyyden painamalle raatamiselle ole nykyisin juuri muuta vaihtoehtoa kuin paatunut raataminen. Kirjassaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia Siltala toteaa, että globaali hyperkilpailu on ulosmitannut ihmisen kyvyn asettaa omat vaihtoehtonsa. Entä mitä yhteiskuntafilosofit, Adam Smith ja Karl Marx, joiden ajatukset ovat voimakkaasti muovanneet yhteiskuntien toimintaa, sanovat työstä ja joutilaisuudesta? Teoksessaan Kansojen varallisuus Smith tarkasteli aikansa yhteiskunnallista murrosta laajalla tasolla ja esitti, että käynnissä oli muutos maatalousyhteiskunnasta kohti kaupallista yhteiskuntaa. Tällaisessa yhteiskunnassa työ alettiin käsittää ”myytävänä tavarana”. Siinä missä Smithille työ on tavara, Marxille se on inhimillisyyden synonyymi. Marxille työ on aina yhteiskunnallista, ja ihminen on omimmillaan, kun hän työnsä kautta ilmentää ja kehittää itseään. Marxin ajattelussa ihminen on sosiaalinen olento, jota ei voi tarkastella muuten kuin yhteisönsä kautta. Yhteiskunnallisuus ei ole jotain mihin ihmisen olisi alistuttava, vaan ihmisyys on yhteiskunnallista jo olemukseltaan. Teoriassa työstä, sen arvosta ja lisäarvosta, jolla yksityisomistus kartuttaa pääomaa ja riistää siten työläistä, kiteytyy Marxin ajattelun ydin. Hän näki, kuinka työn menettäminen aiheuttaa paitsi elannon menetyksen, myös vieraantumisen omasta itsestä ja yhteisöstä. Miten nämä ajatukset soveltuvat nykyaikaan? THL:n mukaan merkittäviä nuorten syrjäytymisen

Ahvenanmaan linturalli 2019

Teksti: Reetta Schroderus – Kuvat: Ella Ahvenainen

Hiiripöllöä matkivia laulujoutsenia, neljän vaatekerroksen kankeus ja alituiseen samentuvat kiikarit – näistä oli Ahvenanmaan linturalli 2019 tehty. Saamme kuulla toisen vuoden rallaajan tuntoja Symbioosi ry:n kevään yhdestä kohokohdasta.

lin odottanut Ahvenanmaan linturallia viime linturallin päättymisestä asti, ja tämänkin vuoden rallin päätteeksi päällimmäinen fiilis oli: milloin rallataan taas! Ahvenanmaan linturalli on ehdottomasti yksi vuoden hauskimmista ja koukuttavimmista tapahtumista, joka jokaisen biologin on koettava. Lintuihminen tai ei, Ahvis ei ikinä jätä kylmäksi! Tänä vuonna viime vuoden suurimmista fuksivirheistä oli opittu, emmekä purussa väittäneet nähneemme lapasotkaparvia. Lisäksi tänä vuonna pinnojen saamista helpottivat myös jokaiselta joukkuelaiselta löytyneet kiikarit sekä auto. Viime vuodesta viisastuneina lähdimme siis kisaan autolla, ja rallaaminen extreme-oloissa tuntuikin mukavammalta autosta käsin. Autoilu toi ralliin aivan uuden ulottuvuuden, kun Eckerön merilintukohteet saavutettiin ilman hikeä ja kyyneleitä. Myös pientä kehitystä määritystaidoissamme oli havaittavissa, kun keltasirkun määrittämiseen kului tänä vuonna 30 sekuntia viime vuoden 30 minuutin määrityssekoilun sijaan.

Vaikka neljän vaatekerroksen kanssa liikkuminen ja kiikarointi tuottivat välillä vaikeuksia, oli rallin aikaisessa ajankohdassa myös paljon positiivisia puolia. Joukkueemme lajien määritystä helpotti ainakin oleellisesti se, etteivät ruskeat pikkulinnut ja harmaansävyiset kahlaajat päässeet sekoittamaan päitämme. Lisäksi rallille pakkaaminen oli suhteellisen yksinkertaista, sillä mukaan oli hyvä ottaa kaikki kaapista löytyvät lämpimät vaatteet. Itselläni oli kirjaimellisesti yhtä paljon päällä kuin tämän vuoden Kilpparilla, eikä vaatetukseni tuntunut yhtään liian kevyeltä. Uskon myös, ettei ketään haitannut se, ettei tämän vuoden rallilla kenenkään tarvinnut kaahailla lintujen perässä univelkahumalassa, vaan pimeys mahdollisti joukkueille kunnon yöunet. Perjantaina rallin alkaessa aloitimme pinnojen keruun helpoilla laulujoutsenilla ja variksilla. Päätimme ottaa kevyen verryttelyn määritykseen Haagan pelloilla hanhia ja töyhtöhyyppiä tähystellen. Sade ja pimeys rajoittivat kuitenkin ralli-illan lyhyeen, ja halusimme olla virkeitä seuravana päivänä. Olimme silti hyvin tyytyväisiä illan 14 pinnaan.

Symbiontti 2/ 2019

Vas: Sumu saattoi veloittaa havismäärää mutta loi kauneutta ympärilleen. Ylhäällä: Käpytikka viihtyi kuusen latvassa. Oik. ylhäällä: Keltasirkku oli rallipäivän väripilkku. Oik. alhaalla: Laulujoutsenet olivat valloittaneet joka niityn ja kyntömaan. Kansallislintumme ei ylväästä ulkomuodostaan huolimatta saanut kantaa ässälajin titteliä - tänäkään vuonna.

Aamun hämärän vaihtuessa utuiseen lauantaipäivään uusia pinnoja rupesi satelemaan tasaiseen tahtiin, mikä nostatti rallifiiliksen korkeaksi, ja jokainen uusi pinna ansaitsi voitontanssin. Ulapalta löytyneen riskilän ja teeriviuhahduksen yhteydessä innostus yltyi tuuletuksiin. Taistelu pinnoista kiihtyi tuntien vähentyessä. Vielä viimeisillä minuuteilla juoksimme ympäri Maarianhaminaa kaupunkipinnojen toivossa. Lauantain tunnelmaa voisikin kuvailla euforiseksi, kun tavoitteemme päihittää viime vuoden tuloksemme (38 lajia) onnistui ja kaveriporukan ahvisennätyskin (45 lajia) jäi vain yhden lajin päähän. Rallissa hauskinta ovat linnut, kaverit ja luonto. Minusta ralli on hauska tapa irtautua hetkeksi kevään opiskelustressistä ja nauttia lintujen tuomasta toivosta kohta koittavaan kesään. Pidän erityisesti rallin intensiivisyydestä ja siitä, kuinka erilaisilla tavoilla kisassa voi pärjätä. Ralli on mielenkiintoinen yhdistelmä taktiikkaa, taitoa, kokemusta, välineistöä, tuuria ja kanssakilpailijoiden ystävällisyyttä. En osaa sanoa, oliko kyse varsin kalliin putkemme aiheuttamista ennakkoluuloista vai tämän vuoden lajien vähäisyydestä, mutta oli valitettavaa huomata, että

Huhtikuu 2019

osa kisajoukkueista ei ollut tänä vuonna yhtä halukkaita auttamaan määrityksessä, vaan monet pyrkivät tarkoituksenmukaisesti pimittämään haviksia. Toivoisinkin, että tällainen käytös EI yleistyisi Ahviksella seuraavina vuosina vaan sen sijaan pidettäisiin Ahvis mukavana tapahtumana, jossa kilpailuhenkisyyttä ei viritetä salailun tasolle. Mielestäni Ahvis tulisi ehdottomasti pitää rentona ja hieman leikkimielisenä tapahtumana, jonka tarkoituksena on innostaa uusia biologeja harrastamaan lintuja ja oppia uutta lintujen määritystä rennossa ilmapiirissä. Joukkueiden yhteistyöllä ehkäistään väärinmäärityksiä, jolloin vältytään kiusallisilta huuteluilta purussa. Jokainen oikein määritetty laji on varmasti ilo sekä uudelle untuvikolle että kokeneelle ahvistelijalle. Vaikka rallin olosuhteet ja aikainen ajankohta verottivatkin lajimäärää, oli ralli tänäkin vuonna erittäin onnistunut tapahtuma. Oli palkitsevaa huomata oma kehityksensä ja toisaalta se, kuinka lintuharrastuksessa riittää vielä paljon opittavaa. Onneksi kevät on vasta aluillaan ja lintukesä 2019 häämöttää jo edessä. Nyt kaikki retkelle ja ensi vuonna Ahvikselle! Olisipa jo Ahvis 2020!

Ahvenanmaan linturallin voittajajoukkueeseen kuului tänä vuonna niin veteraanirallaajia kuin fuksejakin. Talvisen ja täten haastavan rallin voiton vei Lågskär state of mind 75 lajilla. Toiseksi parhaan tuloksen, 72 lajia, havisteli jokkue nimeltään PerssilmäKiikarilla. Punarintamakarkurit saavuttivat tiukan taistelun kolmannen sijan 71 lajilla. Voittajakolmikko olivat ainoat joukkueet, jotka rikkoivat 70 lajin maagisen rajan. Alla on listattuna kaikki rallin aikana havaitut lajit. Viereisellä sivulla löytyvät jokaisen osallistuneen joukkueen nimi ja havisten määrä.

Voittajajoukkue Lågskär state of mind, vasemmalta alkaen: Markus Lampinen, Joonatan Toivanen, Margus Ellermaa ja Ossi Tahvonen.

HAVAITUT LAJIT alli ampuhaukka fasaani haahka harakka harmaahaikara harmaalokki harmaapäätikka helmipöllö hemppo hiirihaukka hippiäinen huuhkaja hömötiainen isohaarahaukka isokoskelo isokäpylintu isolepinkäinen jouhisorsa järripeippo kalalokki kanadanhanhi kanahaukka keltasirkku kesykyyhky kirjosieppo kiuru korppi

koskikara kottarainen kuikka kulorastas kurki kuusitiainen kyhmyhaahka kyhmyjoutsen käpytikka lapasotka laulujoutsen laulurastas lehtokurppa lehtopöllö lyhytnokkahanhi merihanhi meriharakka merikotka merilokki merimetso merisirri metsähanhi mustalintu mustarastas mustavaris naakka naurulokki niittykirvinen

nokikana nokkavarpunen närhi palokärki peippo peukaloinen pikku-uikku pikkujoutsen pikkukäpylintu pikkutikka pikkuvarpunen pilkkasiipi pulmunen punarinta punasotka punatulkku puukiipijä pyrstötiainen pyy pähkinähakki pähkinänakkeli rautiainen riskilä ristisorsa ruokki räkättirastas sarvipöllö selkälokki

sepelkyyhky sinisorsa sinitiainen taivaanvuohi talitiainen tavi teeri telkkä tikli tukkakoskelo tukkasotka tundrahanhi tundraurpiainen turkinkyyhky tylli töyhtöhyyppä töyhtötiainen uivelo urpiainen uuttukyyhky valkoposkihanhi valkoselkätikka varis varpunen varpushaukka varpuspöllö viherpeippo vihervarpunen

Symbiontti 2/ 2019

JOUKKUEEN NIMI

LAJIMÄÄRÄ

ÄSSÄT

75 72 71 69 67 67 66 62 60 58 57 56 54 53 53 53 52 51 50 49 48 46 46 44 43 42 41 41 38 38 37 37 36 36 36 36 36 35 34 33 32 32 30 29 29 28 26 26 25

tundraurpiainen, pulmunen sarvipöllö

Lågskär state of mind PerssilmäKiikarilla Punarintamakarkurit Pohjanyönhutikka Voittava-argumentti Kalle Mellerin Aamiainen Sherryä, Pentti Arajärvi MakeAhvisGreatAgain : MAGA Joumatamou!x15 Birdnado Ilkka Kivistön Nimipäivät Pikkuyönutikka Lintupojat Helsinki Yhdet vielä ja sitten rattiin Kun Taivas Repeää Ari ja TTT Mikko ja tiput seonvittuvaris Fergie’s Fledglings Riekosta Riskilään TeamPahvis +30kv museopöllöt Treetryy Tuomionherrat Goats of the Sky Joukkuenimiehdotuksia enemmän kuin pinnoja Ahvislesket Riskilä vai Riskillä Pehmeät Jänikset Ahvisdominanssimoneygang Renttahelkut Romutusryhmä Kaamee Strutsi Peukaloinen Keskellä Kämmentä Posankat TeamSherlokki Viriilit Viiriäiset Team Tits Kiikarit Aurinkoon Siipeilytiimi Lehtokyrppä Pyy150 Stafylokokin linnut Bubo Bubo Pyy151 Pullasorsat Tsirpulat NäkispäEesJotain : NEJ Kisseibuske

Huhtikuu 2019

ampuhaukka

valkoselkätikka pyy

niittykirvinen

kanahaukka

lehtopöllö

meriharakka kirjosieppo

huuhkaja

koskikara

Symbiontin kesävinkit Teksti: Emmi Tuokko & Valeria Valanne – Kuvitus: Lea Ala-Ilomäki

Kesä tulee ja joutilaisuus on kohta normi! Symbiontti on valmistautunut tulevaan lomaan kokoamalla yhteen vinkkipatteriston, jotta ei vahingossakaan tulisi tylsää. Poimi tästä mieleiset tekemiset ja retkikohteet kenttisten välisiin tyhjiin aukkoihin tai niihin hetkiin, jolloin tajuat maanneesi turhan panttina jo toista kuukautta, mikä tosin on myös enemmän kuin sallittua! Kesän voi tietenkin kokonaan viettää Lammilla, katso sitä varten Bucket list jokaiselle kenttisläiselle. Vink vink!

Lue kirja, jonka itse päätät!

Tee tänne retki!

Kes äkirja, Tove Jansson Ihana kevyt ja lyhyt kesälukeminen! Hillin tai minkä tahansa muun järkäleen jälkeen haluaakin lukea vain siitä, kuinka mummo ja pikkutyttö löytävät luita rantakallioilta. Miksi: koska Tove on ihana ja mummot on ihania ja mikä parasta: vain 135 sivua!

Vallisaari Bongattavissa: tuhatsata perhoslajia, paljon lepakkolajeja (kuten pohjanlepakko & viiksisiippa), pesijöinä ollut valkoselkätikka ja kuhankeittäjä. Myös paljon venäläisten sotilaiden tuomaa luontoa, kuten lentokyvytön okakärsäkäslaji (Trachyphloeus scabriculus), lehmuskujanteet, sekä paljon muuta kasvillisuutta, esim harvinainen ketoampiaisyrtti. Kauppatorilta lautta, aikuisen menopaluu 10€ (ei opiskelija-alea). Miksi: koska must-kohde jokaiselle helsinkiläiselle biologille, ja koska toimitus näki siellä viimeksi huuhkajan

Pikku prinssi, Antoine de Saint-Exupéry Tämä klassikko on lähes yhtä ohut ja ainakin yhtä filosofinen kuin edellinenkin vinkki. Tarjoaa aivan uudenlaista turhautumista ja riemua kuin kirjatenttikirjat. Miksi: koska tämän kirjan muotoinen aukko sivistyksessä voi olla nolo.

Kyltyr Mustikkaman kesäteatteri (Ylioppilasteatteri) Ylioppilasteatterin kesäteatteri mustikkamaalla kattaa tänä kesänä varsin ajankohtaisen spektaakkelin: Ylioppilasteatterin kansallinen metsästrategia 2025, jossa mennään metsään ja tutustutaan metsä(talous)historiaan. Luonnon monimuotoisuus ja sellukattilat tosiaan törmäävät. Lipunmyynti alkaa viikolla 15. Miksi: koska ‘piotallous’. Kesäkino (Kino Engel) Ihanan tunnelmallista elokuvien katselua! Siinä on jotain eteläeurooppalaista katsella elokuvia ulkona sisäpihalla viiniä juoden. Toimitus suosittelee katsomaan ei-englanninkielisiä elokuvia, sillä täällä ne pääsevät oikeuksiinsa! Liput 14/15 €. Kesäkino taitaa vielä lahjoittaa osan lipputuloista WWF:lle Itämeren suojelutyöhön. Miksi: koska kesällä on pakko olla koko ajan ulkona.

Pihlajasaari Helppoa telttailua viikonloppuisin (pe-ma, 15 €/vrk). Notskeja, joissa tehdä ruokaa, rantoja ja luontopolku. Lautta esim. Ruoholahdesta tai Eiranrannasta (merisatama), aikuisen meno-paluu 7,5 € (ei opiskelija-alea). Miksi: koska naturistiranta ja alipaistetut räiskäleet! Sisä-Hattu Lauttasaaren ulkoilualueen eteläisimmistä kärjestä näkyy Sisä-Hatun saari, jolle matkaa on noin 100 m. Ainut keino päästä kyseiselle saarelle on kahlata vedenalaista kannasta pitkin (läpsyt suositeltava lisä kivisen pohjan takia). Sisä-Hattu on pieni ja kallioinen, mutta täydellinen paikka esimerkiksi auringonottoon kesällä. Miksi: koska kallioista voi myös bongata merirosvojen ikivanhoja kirjoituksia!

Symbiontti 2/ 2019

Proffien lempihavikset Kysyimme asiantuntijoilta, mitä jännää kesällä kannattaa koittaa havistella. Löydätkö kaikki? Miksi: Kerää koko setti! Älä kuitenkaan kerää fyysisesti, moni näistä on rauhoitettu laji.

Musiikkia roadtripeille! Minä tuon mukanani sateet, Antti Autio Valitettavasti aurinko ei paista joka päivä, edes kesällä. Onneksi sitä varten löytyy Antti Aution debyyttialbumi, joka antaa luvan upota melankolisiin tunnelmiin kaiken kesähehkutuksen keskellä. Pehmeään folkrockiin kietoutuu kauniita ajatuksia elämästä. Kappaleet Haikara ja Merkit ovat toimituksen lemppareita kyseiseltä albumilta. Miksi: koska kesälläkin saa masistella! Sucker punch, Sigrid Hyvän fiiliksen poppia! Norjalaisen Sigridin tuotanto huokuu girl poweria, jota ei voi olla ikinä liikaa. Biisit Sight Of You ja Sucker Punch saavat taatusti hymyn huulille, eikä biisistä Don’t Kill My Vibe puutu asennetta. Miksi: koska GIRL POWER Meistä piti tulla, Pasa Albumi on kuin tehty roadtrip-soittolistaksi! Biisien sanoituksissa kaikuu huoleton yolo-asenne, mistä hyvänä esimerkkinä kappale Kuolemattomii. Miksi: koska auringonlasku + jäätelö (mieluiten Puffet) + PASA = kesä!! Pinkki pilvi, Ursus factory Ursus factory on täydellisen vihamielistä mutta silti sympaattista ärjymistä. Kuuntele tätä oivaltavien ja outojen sanoitusten takia. Toimitus suosittelee erityisesti kappaleita Pakko mennä keskukseen (etenkin jos olet maalta), sekä Eksistensiaalinen biisi. Älä toki unohda vanhaa tuotantoa, kuten biisejä HYA ja Kaikki on niin vitun ihan jees. Miksi: koska punk on niin vitun ihan jees.

Huhtikuu 2019

Johannes Enroth Suomukka (Lathraea squamaria): vaarantunut, lehtivihreätön vaaleanpunainen loiskasvi, missä: pähkinäpensaslehdoissa etelärannikolla ja Ahvenanmaalla. Heidi Viljanen Kanankirppu (Ceratophyllus gallinae): lintujen ulkoloinen, voi siirtyä myös ihmiseen, siis vaarallinen havis! Outi Ovaskainen Siili (Erinaceus europaeus): rauhoitettu, piikikäs nisäkäs ja Uudenmaan maakuntaeläin. Sammakkoeläinten kutu (Amphibia): rauhoitettua, koko Suomesta löytyy ruskosammakkoja, muina lajeina viitasammakko, rupikonna, vesilisko ja rupilisko. Jouko Rikkinen Villivihannekset: näitä saa kerätä! Runsain mitoin saatavilla jo nyt: esimerkiksi vuohenputki, maitohorsma ja nokkonen, sekä toki myös isomaksaruoho, käenkaali ja peltokanankaali. Ilmaista ruokaa!

Bucket lis

• •

t Lammi

Bongaa kii ltomato! Souda kats omaan Ho peakallion lauksia! kalliomaa• Käy k urkisuolla poimimass • (tai m a lakkoja ustikoita) • Tee p öllöretki • Yhtein en palapel inteko yhd • Järjes istä täkää lintu bongausbin ä! • Käy k go! atsastamass a naapurin • Yhteis pellon anti grillaus laa met vulla

DNA-vauriot korjaantuvat unen aikana – nuku huoletta! Teksti ja kuvitus: Valeria Valanne

Onko sinullakin kukonlaulun aikaan alkavia luentoja? Painatko aamuisin torkun päälle uudestaan ja uudestaan? Oletko sinäkin harvinainen näky aamuluennoilla? Ei hätää! Tämän numeron teeman kunniaksi Symbiontti otti selvää siitä, miksi ei tulisi potea huonoa omatuntoa pommiin nukkumisesta ja miksi nukkuminen voi olla luentoja tärkeämpää!

Tieteessä tapahtuu

Uni on erittäin tärkeää Kaikkien hermostollisten eläinten on todettu tarvitsevan unta. Jo pitkään on tiedetty, että nukkuminen auttaa oppimaan ja muistamaan paremmin, ja että unettomuus voi olla jopa hengenvaarallista. Kuitenkin on pitkään pysynyt mysteerinä, mitä aivoissa tarkalleen ottaen tapahtuu eläimen nukkuessa, ja miten nukkuminen oikeasti aivoja hyödyttää. Nyt me tiedämme enemmän! Tänä vuonna julkaistu tutkimus valottaa sitä, mitä yksittäisissä neuroneissa unen aikana tapahtuu. David Zada kumppaneineen esittää, että nukkuessa aivosolut pitävät taukoa normaalista toiminnasta ja keskittyvät korjaamaan DNA:n DSB-vaurioita (DSB, eli double strand break). DNA:han tulee solun normaalissa toiminnassa vaurioita koko ajan monista eri syistä, myös pelkästään neuronin oman toiminnan johdosta. Hereilläoloaikana nämä vauriot kertyvät soluun ja voivat lopulta jopa aiheuttaa solun kuoleman. Zada ym. huomasivat, että unessa näiden vaurioiden korjaaminen oli hyvin paljon tehokkaampaa hereilläoloon verrattuna.

Solut nukkuvat, kromosomit eivät Tutkimuksessa käytettiin ihmisaivojen mallina seeprakalojen poikasia. Poikaset ovat käteviä malliorganismeja, sillä ne ovat läpinäkyviä ja niiden aivot ovat ihmisen aivojen kaltaiset. Tutkijat merkkasivat merkkiaineella hermosolujen kromosomeja ja niiden aktiivisuutta seurattiin suoraan läpinäkyvän kallon läpi. Näin saatiin tietää, mitä uni merkitsee yhden hermosolun tasolla. Tutkimuksessa selvisi, että kromosomien aktiivisuus unen aikana oli kaksinkertainen valveillaoloon nähden. DNA-vaurioiden korjaaminen on siis nukkuessa tehokkaampaa. Huomattiin myös, että DNAvaurioita syntyi päivällä runsaasti ja niiden määrä kasaantui, kun taas yöllä niiden määrä merkittävästi laski.

Entä muut kuin hermosolut? Muissa tutkituissa solutyypeissä, eli verenkiertoelimistön endoteelin soluissa ja hermotukikudoksen Schwannin soluissa, ei huomattu vastaavaa nukkumiseen liitty-

Unen vaikutuksista solutasolla tehty tutkimus tehtiin kuvaamalla seeprakalojen aivoja.

Symbiontti 2/ 2019

vää kromosomidynamiikan muutosta, eikä välttämättä eroa DNA-vaurioiden määrässäkään. Tutkijat ehdottavat, että näissä soluissa tapahtuva DNA-vaurioiden korjaus ei vaadi koko organismin käyttäytymiseen vaikuttavaa mekanismia. Hermosoluille tämä mekanismi on nukkuminen. Tutkijat kuitenkin sanovat, että tutkimusta on laajennettava hermosolujen lisäksi muihinkin solutyyppeihin.

Tärkeä tulos

Schuster, R. : ”Why do we need sleep? Israeli Scientists Solve the Mystery”, Haaretz 6.3.2019. <https://www. haaretz.com/world-news/why-do-we-need-sleep-israeliscientists-solve-the-mystery-1.6995426>. Zada, D. ym. (2019): ”Sleep increases chromosome dynamics to enable reduction of accumulating DNA damage in single neurons”, Nature Communications 10 (1): 895.

Mitä muuta -osion lähteet: Anýž, J. (2019): ”No wink of sleep: Population sleep characteristics in response to the brexit poll and the 2016 U.S. presidential election”, Social Science & Medicine 222: 112-121. Libourel, P. ym. (2018): ”Partial homologies between sleep states in lizards, mammals, and birds suggest a complex evolution of sleep states in amniotes”, PLOS Biology 16 (10): e2005982.

Mitä muuta unesta on saatu selville? Brexit häiritsi brittiläisten unta, sanoo mobiiliapilla tehty tutkimus

Liskot näkevät unia – entä yhteinen esi-isämme?

änä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan suuret kollektiiviset tapahtumat vaikuttavat kansalaisten unen määrään. Tutkimuksessa tarkastellut tapaukset olivat vuodelta 2016: Brexit-kansanäänestys ja USA:n presidentinvaalit, jolloin Trump valittiin virkaan. Molempina päivinä kansalaiset nukkuivat vähemmän kuin muu maailma, ja myös vähemmän kuin vaaleja edeltäneinä ja seuraavina päivinä. Brexit järkytti enemmän: UK:ssa uni väheni 16 minuuttia, kun taas Amerikassa univaje oli 13 minuuttia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kännykkäsovellusta, joka seuraa käyttäjänsä unta. Näin saatiin tarkasteltua hyvin laajaa populaatiodataa, joskin ei kaikista tarkinta ja objektiivisinta. Tulosten mukaan kuitenkin uni on saanut vähemmän aikaa toimittaa tehtäväänsä näinä vaalipäivinä UK:n ja USA:n kansalaisilla.

Huhtikuu 2019

ekä nisäkkäillä että linnuilla on tunnistettu kaksi unen tasoa: REM-uni, jonka aikana nähdään unia, ja NREM-uni. Ranskalaiset tutkijat ovat kuitenkin viime vuonna todistaneet, että myös matelijat uneksivat! Niilläkin tunnistettiin kaksi unen eri vaihetta, jotka ovat analogisia esimerkiksi nisäkkäiden unenvaiheiden kanssa. Tutkimusta tehtiin eri liskolajeilla, kuten parta-agamilla. Liskoilta ei voi kuitenkaan kysyä näkivätkö ne unia, vaan on turvauduttava tulkitsemaan nukkuvista liskoista saatuja tuloksia. Nämä tulokset viittaisivat paljolti siihen, että lintujen, nisäkkäiden ja matelijoiden unen vaiheet olisivat samaa alkuperää. Yhteinen esi-isämme siis luultavasti uneksi myös! Voimme vain tyytyä arvailemaan, minkälaisia unia tämä esi-isäorganismi on nähnyt, ja mikä merkitys uneksimisella sille oli.

Tieteessä tapahtuu

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organismit tarvitsevat lepovaiheen, jolloin aivot vastaanottavat vähemmän ärsykkeitä. Tällöin voidaan hoitaa tarvittava DNA:n huolto. Hereillä ollessa DNA-vaurioiden korjaaminen ei ole tarpeeksi tehokasta, joten uni on välttämätöntä. Tutkijoiden mukaan tutkimustulos voi selventää, miten nukkuminen ja sen häiriöt vaikuttavat aivojen toimintaan ja siihen liittyviin sairauksiin. Väsyneisyys voi heidän mukaansa myös johtua näistä selville saaduista mekanismeista. Anna siis aivoillesi lepoaikaa ja älä pode huonoa omatuntoa, jos joku aamuluento jääkin väliin!

Lähteet

Menneitä ja tulevia tapahtumia Teksti: Rasmus Huotari

BiTa eli Biotieteilijätapaaminen 12.–14.4. BiTa järjestettiin tänä vuonna kaukana Oulussa, ja sen järkkäilyistä oli vastuussa Oulun yliopiston Syntaksis ry. Tapahtuma kokosi melkein 300 bio- ja ympäristötieteiden opiskelijaa ympäri Suomen tutustumaan, oppimaan, bilettämään ja pitämään hauskaa Ouluun. Helsingissä opiskelevia Ouluun saapui parikymmentä kappaletta, ja yhdessä opiskelijakollegojemme kanssa pääsimme mm. tutustumaan Teekkaritaloon, koulun lattiaan nukkuma-alustana, erilaisiin luentoihin sekä BiTa-suunnistuksen saloihin.

Menneitä

Tulevia

Laskiainen ja Laskuhumala 5.3. Laskiaisena perinteiseen tapaan heiluttiin haalareissa kaupungilla, nautittiin laskiaispullista ja saattoi joku laskea mäkeäkin. Biosfääri järjesti haalarikansalle laskiaisetkot uudella Pupu-klusterilla ja tämän jälkeen päädyttiin illalla viime vuosien tapaan Laskuhumalaan Kaivohuoneelle bilettämään.

Symbioosin Sporttivartti 29.4. Osana Biosfäärin vappuviikkoa Symbioosi järjestää sporttisen peli-illan raikkaassa ulkoilmassa.

Happobileet 8.3. ja Happosillis 9.3. Vuoden suurimmat bileet, 10-vuotisjuhlavuottaan viettävät Happobileet järjestettiin perjantaina 8.3. Käärmeenpesällä. Happobileiden teemana oli tällä kertaa Jungle Madness – Horrors in the Dark. Pääsimme nauttimaan tuttuun tyyliin juhlakansaa viihdyttävistä DJ:istä ja elektronisesta musiikista sekä UV-valoista ja mahtavista UV-hohtavista koristeluista. Juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna järjestettiin lisäksi Happobileitä seuraavana päivänä Happosillis samassa tilassa, jossa väsyneet juhlijat pääsivät virkistymään hyvän ruoan ja seuran parissa. Ahvenanmaan linturalli 15.–17.3. Perinteinen linturalli Ahvis järjestettiin tänä vuonna maaliskuun puolivälissä. Lintujen perässä polkeneet ja autoilleet joukkueet pääsivät nauttimaan viileähköstä ja sateisesta Ahvenanmaasta. Onneksi lintujakin havaittiin jonkin verran, ja säätkin paranivat rallin loppua kohden. Kilpailun päätyttyä käytiin joukkueiden tulokset läpi purussa, palkittiin voittajat ja juhlittiin lopuksi loppubileissä. Lisää Ahviksen tapahtumista voit lukea tämän lehden Ahvis-jutusta.

Vappuaatto ja Hirven lakitus 30.4. Vappuna haalarikansa jalkautuu kaduille (tai Kumpulaan nikkaroimaan Shokkeloa). Ennen illan vappubileitä shokkelomestarit lakittavat perinteiseen tapaan Luomuksen edessä olevan Hirven laulun, puheen ja oodin saattelemana. Vappushokkelo 1.5. ja Shokkelojatkot Shokkeloaskartelut ovat jo kovassa vauhdissa, ja järjestelyt etenevät. Huhtikuun loppupuolella kokoonnutaan vielä Kumpulan kasvitieteelliselle puutarhalle nikkaroimaan, ja kaikki järjestelyt huipentuvat vapunpäivänä 1.5. bio- ja ympäristötieteilijäfuksien ja vähän vanhempienkin opiskelijoiden järjestämään huimaan lastentapahtumaan. Kaikki innokkaat voivat varmasti edelleen kysellä vapaita nakkeja lähimmältä shokkelomestarilta. Tapahtuman siivouksen jälkeen kaikki työntekijät ovat tervetulleita Shokkelon jatkoille Kaisaniemen kasvitieteelliselle puutarhalle rentoutumaan saunan, ruoan ja hyvän seuran parissa. Kevään saunaillat Kasviksella Saunaillat Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla jatkuvat kevään loppuun asti. Tällä tietoa puusaunan löylyistä on mahdollista tulla nauttimaan vielä 15.5. ja 29.5. Saunavastaavat toivottavat kaikki saunojat fuksista fossiiliin tervetulleiksi puutarhasaunan lauteille.

Symbiontti 2/ 2019

Joutilaana jyystämistä Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Kondomia on jo käytetty antiikin aikoina, vasektomia keksittiin ennen 1900-lukua. Miksi miesten ehkäisy ei ole 1900-luvulla ja sen jälkeen kehittynyt lähes ollenkaan lukuunottamatta uusia eksoottisia kondomimakuja samalla, kun naisille on kehitetty lukuisia tapoja estää ei-toivottu raskaus? Syitä tähän on varmasti monia, kuten kulttuurilliset syyt tai lääkeyhtiöiden intressit. Jutussa tarkastelemme biologisia syitä ja selityksiä sille, miksi raskauden ehkäisy on kasaantunut yleensä juuri naisten harteille.

Mikä siis on tilanne Suomessa?

Haasteet

Väestöliiton tekemästä FINSEX-tutkimuksesta voidaan nähdä, että vuonna 2015 46 % ehkäisyä hyödyntäneistä vastaajista käytti viimeisimmässä yhdynnässään ehkäisymuotonaan juuri E-pilleriä tai kierukkaa (molempien yksittäinen osuus noin 23 %). Kondomin suosio oli hieman suurempaa (25 %), ja sterilisaatiota vastasi käyttäneensä noin 19 %. On kuitenkin huomioitava, että kondomi ja sterilisaatio ovat ehkäisymuotoina mahdollisia molemmille sukupuolille, ja etenkin sterilisaation käyttö ehkäisymuotona ajoittuu yleensä myöhempään elämänvaiheeseen. Etenkin nuorilla E-pillerin käyttö oli erittäin runsasta: vuonna 2019 jopa noin 55 % ehkäisyä hyödyntäneistä nuorista (18-24 vuotiaista) sanoi käyttäneensä viimeisimmässä yhdynnässään E-pilleriä ehkäisymuotona. Tilanne ei siis ole kaikin puolin tasaarvoinen.

Ongelma miesten hormonaalisessa ehkäisyssä on siinä, että miehen keho ei normaalisti käy läpi sellaisia elämänvaiheita, joissa spermantuotanto vähentyisi. Naisten tapauksessa kehon ”huiputtaminen” on helpompaa, sillä raskaudenkaltaisen tilan luominen hormonaalisen ehkäisyn avulla aiheuttaa halutun ovulaation estymisen. Naisten hormonaalinen ehkäisy voidaan siis toteuttaa paljon pienemmillä hormonipitoisuuksilla kuin miesten. Miesten hormonaalisen ehkäisyn kehittämisessä ollaankin usein päädytty tilanteeseen, jossa hoito ei joko ehkäise raskautta tarpeeksi tehokkaasti tai sivuvaikutusten määrä kasvaa liian suureksi. Miesten hormonaalinen ehkäisy on myös siksi naisten ehkäisyä hankalampaa, että miesten sukuelimet tuottavat määrällisesti enemmän sukusoluja. Kivekset tuottavat päivittäin miljoonia siittiöitä, joten niihin vaikuttaminen kontrolloidusti

Huhtikuu 2019

on huomattavasti vaikeampaa kuin yksittäiseen munasoluun. Ehkäisyksi on pyritty kehittämään myös menetelmiä, joissa keskityttäisiin siittiöihin vaikuttaviin proteiineihin spermantuotannon sijaan. Ongelmaksi tässä on muodostunut se, että kyseisten proteiinien samankaltaisuudet somaattisissa soluissa oleviin proteiineihin ovat usein niin yhteneväiset, ettei hoitoa saada keskittymään ainoastaan siittiöiden proteiineihin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat BRD (bromodomain) -proteiinit, joiden toimintaan pystytään vaikuttamaan syöpää ehkäisevällä JQ1:llä. Kiveksissä spesifinen BRDT -proteiini vaikuttaa spermatidien elongaatioon ja transkriptioon, joten sen toiminnan estämisellä voitaisiin ehkäistä siittiöiden tuottamista. Ihmiseltä ollaan kuitenkin löydetty 3 muuta BRD -proteiinia, jotka toimivat somaattisissa soluissa. Näin ollen ainoastaan BRDT:en vaikuttavaa spesifistä ligandia on ollut vaikea kehittää. Iso ongelma miesten ehkäisymenetelmien kehittämisessä on ollut myös se, ettei aineiden fysiologisista vaikutuksista ole läheskään tarpeeksi tietoa. Asioiden kunnolliseen ja perustavanlaatuiseen selvittämiseen vaadittaisiin isoja satsauksia, ja rahoituksen saaminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Esimerkiksi Sertolin soluihin keskittyvien ehkäisymenetelmien kehittäminen ei ole edistynyt, koska tietoa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Sertolin solujen toiminnan palautuminen, käytettyjen aineiden vaikutus muihin kuin sukusoluihin ja kehittymättömien spermatidien vaikutus kivestulehduksen syntyyn ovat kysymyksiä, jotka tulisi selvittää, ennen kuin kyseistä ehkäisymenetelmää voidaan viedä eteenpäin. Harmillisesti rahoituksen ja intressien vähäisyys usein jäädyttääkin lupaavalta vaikuttaneen tutkimuksen.

veren normaaleja testosteronipitoisuuksia. Tuotettu geeli vaikuttaa tutkimusten valossa varsin lupaavalta. Ihmisillä toteutetussa kokeessa geeli laski siittiöiden määrän yhteen miljoonaan millilitrassa, mikä tekee tuotteesta jo varsin tehokkaan raskauden ehkäisijän. Sterilisaatiolle ollaan myös pyritty kehittämään muotoa, joka ei vaadi kirurgisia toimenpiteitä. Yksi näistä menetelmistä on Intiassa kehitelty RISUG, jossa siemenjohtimeen ruiskutetaan SMA:ta (styrene maleic anhydride) DMSO -liuoksessa. Metodin etu normaaliin sterilisaatioon nähden on se, ettei se ole toimenpiteenä peruuttamaton. Mies voidaan nimittäin palauttaa lisääntymiskykyiseksi injektoimalla siemenjohtimeen polymeerejä hajottavaa ainetta. On tärkeää huomioida, ettei RISUG:n ehkäisy perustu pelkästään siittiöiden etenemisen estämiseen niin kuin sterilisaatiossa, vaan se vaikuttaa myös siittiöiden hedelmöittämiskykyyn. Mekanismit tämän takana eivät ole täysin selviä, mutta hydrolysoidun RISUG:n matalan pH:n on oletettu vaikuttavan siittiöiden liikkumiskykyyn, ja positiivisesti varautunut RISUG häiritsee negatiivisesti varautunutta spermaa, mikä johtaa siittiöiden solukalvon varausten epätasapainoon. RISUG:sta ollaan myös kehitetty rautaoksideja ja kuparia sisältävä SMART RISUG, jonka lokaatioon kehossa pystytään vaikuttamaan raudan ja kuparin magneettisia ominaisuuksia hyödyntämällä. Menetelmältä odotetaan varsin paljon ja se onkin täyttänyt kaikki odotukset tutkimuksissa tähän men-

Uutta ja lupaavaa Uusia ehkäisymenetelmiä kehitetään kuitenkin miehille jatkuvasti. Näistä pisimmälle on edennyt testosteronia ja progestiinia sisältävä geeli, jota mies hieroo ihoonsa. Geelin progestiini on progesteronin synteettinen muoto ja se ehkäisee miehillä gonadotropiinien toimintaa. Gonadotropiinihormonit vaikuttavat testosteronin tuotantoon kiveksissä, joten gonadotropiinin toiminnan väheneminen johtaa myös pienempään sukusolujen tuotantoon. Koska veren testosteronitasot laskevat samalla, auttaa geeliin lisätty testosteroni ylläpitämään

Symbiontti 2/ 2019

nessä. Joissain tutkimuksissa menetelmä on ehkäissyt raskautta hurjalla 100 % tehokkuudella. Menetelmä on tällä hetkellä edennyt kliinisessä tutkimuksessa kolmanteen vaiheeseen. Vielä on kuitenkin paljon selvitettävää, kuten varsinaiset mekanismit ehkäisyn takana sekä vaikutukset muihin kehon osiin. Ehkäisyn vaikutuksen kohteeksi ollaan myös esitetty eppiini-proteiinia, joka peittää ejakuloitunutta siittiötä sekä pään että hännän alueelta. Eppiinillä on todettu olevan ainakin kolme tehtävää: se suojaa siittiöitä bakteerien ja proteolyyttien hyökkäyksiltä, estää siittiöiden liikettä sekä estää siittiöiden epäkypsää kapasitaatiota ja aktivoitumista. Eppiinin kyky estää siittiön liikkumista perustuu interaktioon semenogeliinin kanssa, joka on normaalisti siemennesteessä esiintyvä proteiini. Heti ejakulaation jälkeen proteaasit hydrolysoivat semenogeliinin, mikä aktivoi siittiön liikkumaan. Tutkijat ovatkin kehitelleet eppiinivasta-ainetta, joka kiinnittyy eppiiniin semenogeliinin kiinnittymiskohtaan. Koska tätä vasta-ainetta ei hajoiteta proteaasien toimesta, siittiöistä ei tulekaan liikkumiskykyisiä. Tutkimuksissa vasta-aineen lisääminen siemennesteeseen johtikin siittiöiden uintikyvyn heikkenemiseen. Raskautta voidaan myös pyrkiä ehkäisemään vaikuttamalla siittiön hedelmöittämiskykyyn, ja tähän ollaan esitetty ratkaisuksi gendarussa -nimistä ainetta. Tutkimuksissa sen on nimittäin nähty ehkäisevän raskautta vaikuttamatta kuitenkaan siittiöiden tuottoon tai uintikykyyn. Tutkijat epäilevätkin, että gendarussan vaikutus kohdistuu siittiön päähän. Gendarussa sisältää kuitenkin samoja ongelmia kuin muut kasveista uutetut ehkäisykokeilut. Se ei ole ehkäisykeinona kovinkaan spesifi, sillä on paikoittain toksisia ominaisuuksia ja se on aiheuttanut peruuttamatonta hedelmättömyyttä. Myös kivesten altistamisella lämmölle tai ultraäänille on saatu tuloksia siittiöiden tuoton ehkäisyssä. Kivesten altistaminen ultraäänille tuhoaa alkiosoluja (germ cell) ja ehkäisee tällä tavalla hedelmällisyyttä. Nämäkin menetelmät ovat kuitenkin vielä erittäin lapsen kengissä.

Huhtikuu 2019

Vaikka miesten ehkäisyyn ollaan kehitelty useita lupaavia teorioita, vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei miesten ehkäisymenetelmien kavalkaadi tule kasvamaan vielä lähiaikoina. Tämä on sääli, sillä miehille suunnatulla ehkäisyllä olisi moniulotteista merkitystä tasa-arvon kehittämisessä. Uudet miehille suunnatut ehkäisymenetelmät antaisivat miehille paremmat mahdollisuudet huolehtia omasta ehkäisystä, ja vastuu ehkäisystä ja siitä syntyvät haitat eivät olisi niin merkittävästi ainoastaan naisten kannateltavina. Mutta vaikkei omien sukusolujen lisäntymiskykyyn pystyisikään vaikuttamaan, urosten ei tarvitse jäädä täysin toimettomiksi, sillä kumppania voi ja on suotavaa tukea ehkäisyssä sekä henkisesti että taloudellisesti.

Lähteet

O’rand , M. ym. (2016): ”Non-hormonal male contaception: A review and development of an Eppin based contraceptive”, Pharmacology & Therapeutics 157: 105111. Mitra, A. ym. (2009): ”Analysis of recombinant human semenogelin as an inhibitor of human sperm motility 1”, Biology of reproduction 82 (3): 489-496. Berkovits, B. ym. (2013): ”The role of the douple bromodomain-containing BET genes during mammalian spermatogenesis”, Current topics in developmental biology 102: 293-326. Lohiya, N. ym. (2014): ”RISUG: An intravasal injectable male contraceptive”, The Indian journal of medial research 140: 63-72. Mullin, E. : ”Why we still don’t have birth control drugs for men”, MIT Technology review 11.11.2016. <https://www. technologyreview.com/s/602797/why-we-still-dont-havebirth-control-drugs-for-men/>.

Aivan fantastista, Pekka Heino! Teksti: Pirta Palola – Kuva: Ella Ahvenainen

Legendaarisen lehtorin on huhuttu harkitsevan eläkkeelle jäämistä. Toistaiseksi Pekka Heino kuitenkin nauttii työnteosta ja opettamisesta. Toimittaja kävi juttelemassa aiheesta eräänä tiistaisena aamupäivänä. Saamme kuulla muun muassa Pekan ikimuistoisimmasta labrakokemuksesta sekä ajatuksia yliopistomaailman muutoksesta. Kuka olet ja mitä teet? Olen Pekka Heino, perinnöllisyystieteen yliopistonlehtori. Työkuvaani kuuluu nykyisin suurimmaksi osaksi opetusta ja siihen liittyviä hallinnollisia hommia, johtuen siitä, että tutkimusrahat ovat loppuneet. Koen vähän turhaksi edes hakea rahaa, koska se on mahdotonta. Mikä on hauskin tai ikimuistoisin labrakokemuksesi?

meistä muodostui todella tiivis ryhmä, jolla oltiin labrassa ja istuttiin kahvilassa. Opittiin sinä aikana valtavasti! Labrakurssit pidettiin siihen aikaan keskustassa Kampin metroasemaa vastapäätä olevassa rakennuksessa. Kurssin aikana saattoi lähteä elokuviin ja tulla sitten takaisin jatkamaan kurssityötä! Mikä on genetiikan kiinnostavin osa?

Molekyyligenetiikan syventävä harjoitustyökurssi, kun olin opiskelija. Se oli ensimmäinen oikea kurssi, jolla opiskelijat ottivat itse vastuuta työstä. Laboratorio oli suunnilleen 16 tuntia vuorokaudessa auki, ja töitä sai tehdä oman tahtinsa mukaan. Kurssi oli kuusi viikkoa täysipäiväistä työtä. Meitä oli kahdeksan opiskelijaa, ja

Molekyyligenetiikka, vielä tarkemmin sanottuna geenien säätely ja säätelyverkostot.

Symbiontti 2/ 2019

Miten löysit genetiikan? Oliko suunta selvä jo opintojesi alussa? Suunta löytyi opintojen aikana. Helsingin yliopistoon tullessani tulin lukemaan ekologiaa ja eläinten käyttäytymistä. Oikeastaan jo ensimmäisenä vuonna ensimmäisten labrakurssien kohdalla kuitenkin huomasin, että tämä on enemmän oikea juttu. Imeydyin mukaan.

Nyt ei ole samalla tavalla henkilökohtaista kosketusta ihmisiin, joiden kanssa toimii. Toinen asia, jonka ehkä vain kuvittelen, on yhteisöllisyyden vähentyminen. Aiemmin henkilökunta tunsi kuuluvansa johonkin. Tietyllä tavalla siinä voi olla myös negatiivisia puolia; voi muodostua kuppikuntia. Toisaalta tunsi itsensä ylpeäksi siitä, että on geneetikko. Nykyisissä valtavissa yksiköissä sellaista ei enää ole. On hirveän vaikeaa tuntea ylpeyttä siitä, että kuulun tähän tiedekuntaan – yksikkö on liian iso, käsite liian abstrakti.

Miksi geneetikoksi kannattaa alkaa? Sen takia, että se on älyttömän mielenkiintoista! Vastapainona tutkijaelämän epävarmuudelle työ on mielenkiintoista ja sen kautta myös elämä, koska työ on aika iso osa elämää. On fantastinen tilanne, kun töihin lähtiessään ei tunne lähtevänsä töihin. Olen tuntenut itseni etuoikeutetuksi. Minulla on aina ollut sellainen tunne, että teen sitä, mitä elämässä haluan tehdä. Mietin tällä hetkellä myös lähtemistä; iso osa mielenkiinnosta tulee juuri tutkimusaktiviteetin myötä. Toisaalta taas opettaminen on kivaa, ja tutkimusaktiviteetin vähenemistä kompensoi opetuksen lisääntyminen. On aivan fantastista opettaa asioita, jotka ovat lähellä sydäntä ja omaa kiinnostusta! Ovatko tiedemaailma ja -yhteisö muuttuneet vuosien aikana?

Tämän numeron teemana on ”Joutilaat”. Mitä ajatuksia teema herättää?

Sanotaan näin, että se on rauhoittava termi. Joutilaisuus on ilmiönä ja asiana älyttömän tärkeää. Yleensä se, että ihminen osaa olla joutilas – sehän on aivan fantastinen ominaisuus. Jos elämme hektistä elämää, ajatellaan vaikka tutkijaa, joka käyttää valtaosan ajastaan itselleen tärkeiden juttujen pähkäilyyn… On tosi tärkeää osata myös irrottautua ja olla tekemättä mitään. Se on taito, joka yllättävän monilta ihmisiltä puuttuu. Nykyään tuntuu, että iso osa ihmisistä kokee, että koko ajan pitää tehdä jotain. Minä osaan sen kyllä aivan mainiosti, ei mitään ongelmaa olla joutilas! On tosi tärkeää osata Siinä vaiheessa, kun näistä kuvioista poistun, minulla ei ole epäilystä siitä, myös irrottautua ja ettenkö saisi aikaani täytettyä erilaisilla joutilaisuuksilla.

”

Ovat muuttuneet! Tietysti sen ymolla tekemättä mitään. märtää; digitalisaation ja bioinforOlet legendaarisessa maineessa matiikan kautta kaikki on muuttuopiskelijoiden keskuudessa. Mitä nut ihan valtavasti. Tiedemaailma terveisiä haluaisit opiskelijoille läsinänsä ei välttämättä ole muuttunut niin hirveästi, jos hettää? ajatellaan tutkijoita ihmisinä, mutta onhan kilpailu kiristynyt todella paljon. Tietyllä tavalla tutkijan elämä Ei muuta, kuin että jatkakaa samaan malliin! Älkää ottaon aina ollut epävarmaa, jos ajatellaan työn pysyvyyttä, ko kaikkea niin hirvittävän vakavasti! Eri vaatimuksissa, mutta on se mennyt jollain tapaa vielä pirstaleisemmakjoita tiedekunta esittää, on yleensä jouston varaa, joita ei si. Kyllä tutkijan uralle lähtiessä ottaa tiettyjä riskejä hietuoda niin selvästi esiin. man enemmän kuin aikaisemmin. On hirvittävän mukava opettaa, kun opiskelijakunta on innostunutta ja huomaa, että siinä opiskellaan sitä Mitä ajattelet yliopiston muutoksesta? mikä kiinnostaa ja mitä halutaan oppia ja omaksua! Se näkyy innostuneisuutena ja uusien ideoiden vastaanotYliopiston muutos, joka täällä ajaa – on se aika raskasta. tavuudessa. Tietenkin siinä on itselläni sellainen asia, että kun on ollut vuosikymmenet täällä töissä ja voimakkaasti kanLopuksi bonuskysymys – mikä on lempilintusi? gistunut, on vaikea lähteä uusiin juttuihin innostuneesti Ruskosuohaukka, syytä en tiedä. Oisko se, saattaa olla. mukaan. Jos ihan totta puhutaan, se on harjalintu. Ne on ihan Oman kokemukseni mukaan asiat toimivat jouhefantastisia lintuja itse asiassa, mutta niitä on vaikea nähvammin, kun tiedekunta toimi pienemmissä yksiköissä. dä.

Huhtikuu 2019

Joutilaat sammalet Teksti ja kuvitus: Viivi Lindholm

Moni teistäkin epäilemättä ajattelee sammalten olevan kasvimaailman joutilaita. Tuollahan ne matavat metsänpeittona maata pitkin ja syövät hitaasti kivet ja kannot tummanvihreään turkkiinsa. Ovat siellä missä muut eivät viihdy, pimeissä kätköissä ja kylmillä paljakoilla tuulen piestävinä. Eivät viitsi muuttaa muotoaan vuodenaikojen vaihtuessa tai tiedottaa olemassaolostaan joka vuosi kuten kevään vihertämä nurmi. Harvalle eläimellekään ne kelpaavat ravinnoksi. Miksi ne ovat täällä?

leensä sammalista puhuttaessa ajatellaan pienen mittakaavan ilmiöitä, mikroilmastoja ja mikrohabitaatteja. Pienestä koostaan huolimatta niiden vaikutusalue on kuitenkin paljon laajempi ja vaikuttaa lähes kaikkiin ekosysteemeihin jollain tasolla. Sammalet ovat ennen kaikkea puskureita, jotka mahdollistavat elämän sellaisena kuin me sen kohtaamme. Esimerkiksi sademetsien kyvystä muodostaa omat sateensa ja mikroilmastonsa on kiittäminen lähinnä massiivista sammalbiomassaa, joka pystyy pidättämään iltapäivän hetkelliset rankkasateet ja vapauttamaan kosteutta myöhemmin tasaisesti ympäristöönsä. Toki kaikkia komponentteja tarvitaan. Ilman metsää ei olisi sopivia habitaatteja sammalillekaan, mutta toisaalta ilman sammalia haihdunnan aikaansaama sade valuisi toisaalle ravinteet mukanaan ennen kuin kasvillisuus saisi imettyä sen takaisin. Tässä kontekstissa sammal siis toimii kosteuden ylläpitäjänä ja tasapainottajana. Arktisilla alueilla sammalpatjat joka kesä kamppailevat ilmastonmuutosta vastaan eristämällä roudan ja siinä piilevän metaanin kylmään hautaansa. Sammalella on erinomainen eristysominaisuus, koska se johtaa lämpöä paljon huonommin kuin mineraalimaa. Ilman sammalta ikiroutaa harvemmin edes syntyisi: sammalen kyky pidättää kosteutta ja sitoa hiiltä hitaasti paksuuntuvaan turvepatjaan synnyttää kylmillä alueilla olosuhteet, joissa jäälinssin muodostuminen ja kasvaminen mahdollistuu. Turve ja sammal siis toimivat lämpöeristeenä ja hiilinieluna, sekä tasapainottavat lämpötilaeroja arktisilla alueilla. Arktisten ympäristöjen sammalselviytyjissä on tiettyä äärimmäisyyttä ja lujuutta. Silti erityisesti soiden rahkamättäissä on jotain vielä upeampaa, vaikka näennäisesti kaikki on hidasta, jopa pysähtynyttä. Etenkin eräs hetki Lammilla avasi rahkasammalten ja soiden hienoutta aivan uudella tavalla. Seisoimme epämääräisessä muodostelmassa pitkin helakanpunaisia rahkasammalmättäitä paistattelemassa loppukesän auringossa. Suosta

Symbiontti 2/ 2019

kairattuun turvepötköön oli litistinyt erilaisia kerroksia, joista riivimme osia ja tuijottelimme vettä vauvia kasoja kämmenissämme. Viimeinen kerroksista oli harmaata Ancylusjärven pohjasavea, johon kukaan ei ollut kajonnut ainakaan seitsemään tuhanteen vuoteen. Silti minuuteissa pystyi päättelemään suurpiirteisesti millaisia muutoksia maisemassa on tapahtunut. Hiili-, vesi- ja lämpöbudjetoinnin, sekä historiallisten arkistojen säilömisen ohella sammalilla on erityinen kyky olla siellä, minne muut eivät ole ehtineet tai kyenneet levittäytymään. Monin paikoin ne ovat pioneereja, jotka raivaavat muille eliöille sopivia habitaatteja. Ne pystyvät sietämään jopa täydellistä kuivuutta ja kykenevät yhteyttämään silloin kun muut kasvit vielä uinuvat horroksessaan. Karuimmilla polaariaavikoilla sammalet ovat jäkälien tovereina ainoita, jotka pystyvät vastustamaan äärimSammalten mäisiä olosuhteita ja tarjoamaan suojaa ja ravintoa niille vähille todellisuus on eläimille jotka moisissa ympäristöissä selviävät. siis kaikkea Toisaalta kaikkein ravinnerikkaimmissakaan paikoissa eimuuta kuin vät pärjää juuri muut kuin sammalet. Eläinten uloste, raadot joutilasta. ja oksennuspallot sekä verinen maa jättävät maastoon asumattomia laikkuja, sillä ne ovat useimmille putkilokasveille ja jopa sammalille kelvottomia kasvualustoja. Sompasammalet ovat erikoistuneet näihin mikrohabitaatteihin ja sietävät hyvinkin korkeita ravinnekonsentraatioita. Muuten kehnoina kilpailijoina niiden eloa kuitenkin usein varjostaa kiire. Koska ravinteet ehtivät liueta maaperään yleensä viimeistään muutamassa vuodessa, on sompasammalten ehdittävä levittäytymään seuraavalle sopivalle alustalle ennen kuin muut lajit valtaavat sen habitaatin. Sammalten todellisuus on siis kaikkea muuta kuin joutilasta. Vaikkei niillä näennäisesti ole kiire mihinkään, ne ovat ennättäneet ihan kaikkialle ja taistelevat tilastaan koko ajan. Usein monimuotoisen eliöyhteisön takana onkin häiriöityminen, mikä leimaa etenkin sammalyhteisöjä. Ne muovaavat ekosysteemejä ja mahdollistavat monipuolista elämää lähes kaikissa planeettamme kolkissa tropiikista arktisille aavikoille. Suot ja sammalet kätkevät sisäänsä palan muinaista kulttuuria sekä ilmaston ja maiseman historiaa, ja antavat meille erinomaisen tilaisuuden tarkastella sekä omaa menneisyyttämme että tulevaisuuttamme.

”

Huhtikuu 2019

Mikä siinä biodiversiteetin suojelussa on niin vaikeaa? Teksti: Oona Käyhkö – Kuvat: Ella Ahvenainen

Otsikon kysymys vaivaa varmasti useita ekologian tai läheisten alojen opiskelijoita. Tutkijayhteisö on jo vuosikymmeniä tiedostanut biodiversiteetin välttämättömyyden ekosysteemien toiminnalle. Niiden samojen ekosysteemien, jotka mahdollistavat myös ihmisten elämän tällä maapallolla. Biodiversiteetin tarjoama suoja muutoksia vastaan, resilienssi, on välttämätöntä sille, että ekosysteemit toimivat huolimatta vaihtelevista olosuhteista. Silti biodiversiteetti harvoin esiintyy julkisessa keskustelussa, paitsi ehkä huolena hömötiaisen uhanalaisuudesta.

Mitä se on? Asiantuntijoille on selvää, että hömötiaisesta huolehtiminen ja yhden lajin suojelu ei tule biodiversiteettiä pelastamaan. Biodiversiteetin määrittely onkin osa ongelmaa. Tieteen termipankki määrittelee biodiversiteetin elollisen luonnon monimuotoisuudeksi, joka ilmenee genotyyppien, lajien ja biotooppien runsautena. On helppoa ajautua ajattelemaan, että biodiversiteetti tarkoittaa yksinkertaisesti vain lajimonimuotoisuutta, ja että uhanalaisten lajien suojelusta seuraa koko luonnon suojeleminen. Ekosysteemit eivät kuitenkaan koostu eri lajeista, jotka toimivat irrallaan muista lajeista. Lajit kietoutuvat toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta vaikuttaen toisiinsa ja koko kokonaisuuden toimintaan. Lisäksi laji itse on erilaisten populaatioiden ja genotyyppien kokonaisuus. Myöskään eri alueet eivät toimi tyhjiössä, vaan ekosysteemit muodostavat kokonaisuuksia myös ympäröivien ekosysteemien kanssa. Lopulta näistä palasista koostuu koko maapallon kattava biosfääri. Biodiversiteetin käsite kattaa siis käytännössä kaiken elävän ja juuri se tekee siitä epämääräisen, vaikeasti ymmärrettävän ja vaikeasti suojeltavan.Yksittäisten lajien suojelu ei siis riitä: yhtä lailla tulisi suojella myös lajien elinympäristöjä ja turvata mahdollisuus lajien liikkumiseen alueelta toiselle. Ilmastonmuutos mutkistaa tilannetta entisestään: voi olla, että nykyiset suojelualueet ovat tulevaisuudessa lajien kannalta väärissä paikoissa.

Paljonko sitä on? Seuraava haaste suojelussa on biodiversiteetin mittaaminen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen mittaaminen on suhteellisen yksiselitteistä. Voidaan mitata ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa sekä seurata jäänreunan vetäytymistä. Biodiversiteettiä taas ei saada mitattua vain tunkemalla mittari maahan. Jos aiemmin todettiin, että biodiversiteetti kattaa oikeastaan kaiken kaikilla tasoilla, niin mittaamisessa se vasta onkin ongelma. Voidaan laskea laji- ja yksilömääriä sekä tehdä niiden perusteella arvioita, mutta se on työlästä ja vaatii erittäin paljon dataa. Suomessakin lajien uhanalaisuusarvioinneissa useat lajit jäävät arvioimatta riittävän tiedon puutteen vuoksi. Näin ollen saadut tulokset, kuten”Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen” ovat lähinnä hyviä arvioita. Tilanne voi olla paljon huonompikin. Toinen ongelma biodiversiteetin tilan arvioimisessa on kriteeristön puuttuminen. Heikkenemisestä puhutaan usein yksittäisten taksonien, kuten selkärankaisten

Huhtikuu 2019

tai hyönteisten, lajien tai biotooppien tasolla. Ei ole olemassa kaiken kattavaa tapaa ilmaista, että näin paljon biodiversiteettiä on, ja tällä vauhdilla se heikkenee. Kolmas haaste arvioinnissa on vaikeus käsittää sitä, että se ettei laji ole vielä kuollut sukupuuttoon, ei oikeastaan kerro yhtään mitään. Se, että laji on vielä olemassa ei voi korvata sitä, että se on aiemmin esiintynyt laajoilla alueilla useina populaatioina. Monet jakoivat sosiaalisessa mediassa vuosi sitten uutisia sukupuuttoa lähestyvästä sarvikuonolajista. Ihmisiä kosketti lajin surkea asema ja uhkaava sukupuutto - mutta vasta silloin, kun on jo kyse lajin viimeisistä edustajista. Aivan kuin Nooan arkin kaksi sarvikuonoa voisivat pistää hynttyyt yhteen ja perustaa uuden elinvoimaisen sarvikuonopopulaation. Käytännössä tämä on mahdotonta, koska populaation geneettinen monimuotoisuus on kaventunut niin heikoksi, että sen selviytyminen muuttuvassa ympäristössä on erittäin epätodennäköistä. Tämä on merkittävää, koska on arvioitu, että erilliset subpopulaatiot häviävät tällä hetkellä kolme kertaa nopeammin kuin lajit.

Paljonko on riittävästi? Haastetta suojeluun tuo myös selkeän tavoitteen puuttuminen. Biodiversiteettisopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) osapuolikokouksessa vuonna 2010 maailman maat sopivat pysäyttävänsä biodiversiteetin heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan edes Suomessa, saati sitten globaalilla tasolla. Tavoite oli kuitenkin hieno. Kestävää käyttöähän olisi se, ettei tuhottaisi enempää, kuin mitä muodostuu. Eli biodiversiteettiä heikennettäessä tulisi huolehtia, että samalla tahdilla suojeltaisiin lisää biodiversiteettiä. Ihminen ei nimittäin tule lopettamaan luonnonvarojen käyttöä, ja luonnonvarojen käyttö heikentää biodiversiteettiä. Ratkaisuna nähdään kompensaatiot. Eli aiheutettu haitta korvattaisiin toisessa kohteessa. Biodiversiteetin kohdalla huomattavaa on se, että yksikään kohde ei ole täysin samanlainen kuin toinen. Metsän kaataminen ja sitten toisen metsän suojelu ei tule suojelemaan täysin niitä samoja luontoarvoja, kuin mitä aiemmassa metsässä oli. Toinen huomioon otettava asia on ajallinen ulottuvuus. Pitäisikö kadotetun biodiversiteetin korvaavan alueen olla edellistä aluetta vastaavassa tilassa siinä vaiheessa, kun se nimitetään toista kompensoivaksi? Muutenhan vanhan metsän voisi kompensoida nuorella metsällä ja todeta, että 120 vuoden päästä siinä on sitten vastaava vanha metsä.

Miksi hallitus ei tee mitään? Vaikka tutkijat nykyään ymmärtävät biodiversiteettiä ja myös sen suojelukeinoja on saatavilla, on toimeenpanossa ongelmia. Biodiversiteetin suojelijoilla on tapana hypätä biodiversiteetin häviämisen ja siihen liittyvien haittojen tiedostamisesta suoraan suojelukeinoihin, kuten lainsäädännön tai teknologian edistämiseen. Välissä on kuitenkin unohdettu, mutta erityisen tärkeä porras. Suojelutoimien toteutumiseksi on välttämätöntä, että toimenpiteisiin tarvittavat instituutiot ja hallinto ovat olemassa. Instituutioiden ja hallinnon, kuten ympäristöministeriöiden olemassaolo taas on riippuvaista siitä, että tavalliset kansalaiset kokevat nämä tarpeellisiksi ja antavat oikeutuksen niiden toiminnalle. Kansalaisten tuki on ensimmäinen askel toimivan ympäristöhallinnon muodostumisessa ja näin ollen myös onnistuneessa biodiversiteetin suojelussa. Olisi siis ensisijaisen tärkeää saada ihan tavalliset ihmiset ymmärtämään biodiversiteetin merkitys.

Yhdessä tekeminen on kivaa, not Osa ongelmaa tulee myös siitä, että biodiversiteetin suojelu ei ole mahdollista yhden valtion rajojen sisällä. Se vaatii laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, joka tuo omat haasteensa. Käytännössä kaikki edeltävät haasteet ovat olemassa globaalilla tasolla ja jokainen näistä kysymyksistä tulisi ratkaista yhdessä. Koita sitten saada 7,7 miljardia ihmistä olemaan samaa mieltä jostakin. Monille biodiversiteetin suojelu tarkoittaisi omista eduista luopumista. Ja suurelle osalle pitäisi vielä turvata riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä ennen kuin mitään ehdotuksia lähimetsän suojelusta kannattaisi edes esittää.

Kiire!!! Osa ongelmaa on myös se, että biodiversiteetti heikkenee ympärillämme hälyttävää vauhtia ja kaikki mikä menetetään tänään, ei koskaan tule takaisin. Kun yksilö kuolee, populaatio häviää, laji kuolee sukupuuttoon tai

tietty elinympäristö hävitetään, sitä ei enää saada takaisin. Biodiversiteetin suojelussa turvaudutaan helposti pikavoittoihin. Koitetaan suojella edes yksi neliökilometri siellä ja toinen täällä, vaikka tiedetään, ettei se ole ratkaisuna kestävä. Nyt olisi keskityttävä rakentamaan ratkaisuja, jotka johtavat pitkällä tähtäimellä riittävään suojelutasoon ja kestäviin ratkaisuihin. Hätäilyllä emme tule luonnon monimuotoisuutta säilyttämään, vaikka tekisikin mieli käyttää nyt saatavilla olevat vähäiset resurssit siihen, että saataisiin edes niiden hömötiaisten elinympäristö suojeltua.

Lähteet

Hyvärinen, E. ym. (toim.) (2019): ”Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019”, Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 704 s. Rands, M. ym. (2010): ”Biodiversity conservation: Challenges beyond 2010.”, Science 329 (5997): 1298. Koskinen, P: ”Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä sytävää”, Yle 8.3.2019. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiainen-on-erittain-uhanalainen-koska-se-ei-loydahakatuista-metsista >. Myllyoja, M: ”Sukupuuttoa lähestyvän sarvikuonolajin viimeinen uros kuoli”, Yle 20.3.2018. < https://yle.fi/ uutiset/3-10124108 >. Tieteen termipankki: ”Ympäristötieteet: biodiversiteetti”, 16.04.2019. <https://tieteentermipankki.fi/ wiki/>. Ympäristöministeriö (2015): ”Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet”, Ympäristöministeriön raportteja 19. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10138/155636/YMra_19_2015. pdf?sequence=1&isAllowed=y>.

(Don’t) Panic Teksti: Niilo Aro

Huhtikuu 2019

7. Suuri Arkana “Vaunut” -tarot, joka joissain tulkinnoissa kertoo hetkestä, jolloin henkilö taltuttaa tahtoonsa kosmoksen kaoottiset voimat ja saa siten käyttöönsä niiden mahdin. Toisen tulkinnan mukaan kortti kertoo ihmisen kyvystä kahlata läpi paskameren. Pick whichever you like. Kuvalähde: https://commons.m.wikimedia.org/wiki/ File:07_-_Le_Chariot.jpg

missään mielessä uskaltaisi silti väittää hioneeni tätä omaa talenttiani kovinkaan kulmikkaaksi timantiksi, mutta ehkä oppineeni siihen vähän. Todellinen visionääri tarvitsee kyvyn laajentaa näkökulmiaan ja ajatella laatikon ulkopuolella. Uudet ideat ja läpimurrot ovat aina syntyneet rajojen ja ajatustapojen rikkomisella, ja ohjattu järjettömyys voi siksi kantaa hedelmää. Siispä kannustan kesyttämään tällaiset “joutilaat” taitonne, olivat ne mitä tahansa. Ylianalysointi avasi minulle tämän oven, kuka tietää mitä voisin saada irti jatkuvasta myöhästelystä?

Puheenvuoro joutilaisuudesta

inulle joutilaisuus lehden teemana oli alkuun hankala konkretisoida. Joutilaisuus on minulle monimerkityksellinen sana, mutta päällimmäisenä se herättää kuvan jostain turhasta tai tietyssä mielessä laiskasta; jostain ärsyttävän löysästä inaktiivisesta massasta. Pidin pitkään tällä tavalla turhana montaa eri aspektia omassa olemisessani. Minussa oli seikkoja, jotka johtivat omaan joutilaisuuteeni, kuten loputon kykyni prokrastinoida, ja taipumuksia, joille en ollut löytänyt vielä käyttöä. Prokrastinaatio ei sinänsä itsessään ole joutilas ominaisuus vaan luo sitä immobilisoimalla tuotteliaisuutta. Aidosti joutilaat ominaisuudet ovat harvemmassa mutta todella täynnä potentiaalia. Todellisesti joutilaita ominaisuuksia ovat esimerkiksi ylianalysointi ja pelkääminen. Vaikka se, miten minulla on taipumus miettiä sitä hetkeä, kun koitin kätellä tuntematonta, joka ojensi kätensä minua kohti. Huomasin liian myöhään, että hänen eleensä olikin suunnattu vain vieressäni olevan oven avaamiseen. Minut valtasi kauhu, ja ajatukseni rupesivat juoksemaan hullun lailla. Mitä se mietti siitä? Kuka muu näki? Saanko mä enää töitä, jos mun mahdollinen tuleva työnantajani todisti tätä ja muistaa sen haastattelussa? Tuomitseeko tää tyyppi nyt kaikki muutkin vihervassarit typeriksi urpoiksi, jotka kulkee kadulla koittaen kätellä vastentahtoisia ihmisiä? Tuhosinko tällä maailman? Vaikka tuo tapa käsitellä asioita ei millään tavalla toimi rakentavasti, se kuitenkin kielii kyvykkyydestä. Ylianalysointi vaatii nimittäin kaikesta huolimatta taidon luoda yhteyksiä ja kausaatiosuhteita asioiden välille, ja sille tietoisesti antautumalla voi antaa sen hioutua hallittuun muotoon. Ennen pitkää oppii olemaan varovainen tämän tendenssin kanssa, kun pystyy vaipumaan ylianalysoivaan tilaan enemmän tahdonalaisesti. Silloin oppii valjastamaan kaaoksen ja luomaan odottamattomia assosiaatioita. Olen hyötynyt tästä yleisesti negatiivisena pidetystä piirteestä paljonkin akateemisessa asetelmassa. Se tuo omaa arvaamattomuutta tiedon ekstrapolointiin parhaimmillaan hyvinkin perustellusti ja järkevästi. En

Oodi toimettomuudelle! Teksti: Elisa Nygård – Kuvitus: Roope Nykänen

Pj-palsta

ämä kevät on ollut joutilas. Aikaisemmista keväistä poiketen siitä on puuttunut luentokurssien ja tenttien tuoma rutiini ja säännölliset työajat. Olen ollut alkuvuoden siinä onnellisessa asemassa, että saan vapaasti päättää koska teen mitäkin ja millä aikataululla. Se ei kuitenkaan ole ollut helppoa, olen aina ollut ihminen, joka tarvitsee rajoja ja suunnitelmallisuutta. Nyt olenkin huomannut potevani huonoa omaatuntoa siitä, etten ole työntouhussa tai jatkuvasti menossa paikasta toiseen. Nämä keväisen aurinkoiset päivätkin aiheuttavat välillä ahdistusta; eikö pitäisi olla ulkona nauttimassa ja ulkoilemassa nyt kun vihdoin saamme valoa pitkän talven jälkeen? Tuntuu hullulta potea syyllisyyttä joutilaisuudesta, sillä tietoisesti itse suunnittelin keväälle vapaamman aikataulun.Tämä tunne tuntuu olevan nykyään yleinen, sillä suorittamisella hekumoiva yhteiskuntamme ihannoi sankareita, jotka tasa- p a i nottelevat yhtä aikaa ihmissuhteiden, työn, harrastusten ja opiskelun kanssa tuottaen samalla takuuvarmaa Instagram-sisältöä arjen ihanuudesta. Suorituskeskeisellä yhteiskunnalla on kuitenkin myös haittapuolensa. Työuupumuksesta ja siitä johtuvista lieveilmiöistä kärsii hullun suuri määrä suomalaisia, jopa neljännes kaikista työssäkäyvistä. Stressinhallintaa ja paineensietoa käsittelevät artikkelit tulevat vastaan uutisvirrassa vähintään joka toinen viikko. Työikäisten lisäksi yhä nuoremmat kokevat jatkuvaa stressiä ja uupumusta siitä, etteivät esimerkiksi pärjää koulussa ja ihmissuhteissa ikäistensä tavoin. Tähän on monia syitä, ja yhtenä suurena tekijänä on paine opiskelupaikasta ja tulevaisuudensuunnitelmista,

jotka pitäisi lyödä valintakoeuudistuksen ja kilpailun takia lukkoon jo varhaisella iällä. Suorittamispaineiden lisäksi olemme aivotutkijoiden mukaan kadottaneet taidon olla joutilaina ja antaa aivoille tilaa hengähtää silloin kun se olisi mahdollista. Teknologian tuottamien jatkuvien ärsykkeiden ja multitaskingin kautta esimerkiksi bussissa istuminen mitään tekemättä on lähestulkoon piinallista. Joutilaisuus, rauhoittuminen ja tekemättömyys olisivat kuitenkin oppimisen ja luovan ajattelun kannalta parasta mitä voisimme aivoille tarjota. Aloitin keväällä uudessa työpaikassa ja ensimmäisessä kokouk-

sessa käsiteltiin tutkijan arkeen liittyvää ajanhallintaa ja aikataulutusta. Eräs sanoi yrittävänsä pitää viikosta sunnuntain päivänä, jona ei ajatella tai tehdä työhommia. Pelästyin. Tutkijan arki kilpailullisessa tiedemaailmassa kyllä lävähti vasten kasvoja viattomalle opiskelijalle. Toisaalta meistä on moneksi, ja joillekin yksi päivä ilman työntekoa voi riittää rentoutumiseen ja ajatusten nollaamiseen. Tätä tulevaisuutta innolla (lue: kauhulla) odottaen aion harjoitella joutilaisuutta oikein olan takaa vielä kun voin, karkoittaen syyllisyydentunteen ja häpeän toimettomuudesta. Aloitin tämän lähtemällä keskellä päivää kävelylle Vanhankaupunginlahdelle nauttimaan siitä kuuluisasta auringonpaisteesta, toimii. Ehkä ensi kerralla olen jo joutilaisuuden ammattilainen ja jätän puhelimenkin kotiin.

Symbiontti 2/ 2019

Anna palautetta kursseista! Teksti: Joonatan Toivanen

Terve! Olen Joonatan Toivanen, ensimmäisen vuoden opiskelija ja yksi ainejärjestömme neljästä opintovastaavasta. Lisäksi toimin hallopedina biologian kandiohjelman johtoryhmässä, jossa meitä opiskelijoita on hienosti niin ikään neljä. Minut motivoi etsiytymään näihin hommiin ehkä eniten kiinnostukseni kaikkea sellaista kohtaan, jolla on jotakin kosketuspintaa neurotieteisiin ja psykologiaan, ja toisaalta opiskelukaverien kanssa käydyt keskustelut ja omat kokemukseni kuluvan fuksivuoden aikana järjestetyistä kursseista.

Huhtikuu 2019

muutamat (ja valitettavan harvat) kurssit, joilla opiskelijat ovat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa lyhyitä esseitä kurssin kuluessa käsiteltävistä aiheista. Opiskelijat ovat sitten vertaisarvioineet muiden opiskelijoiden esseitä ennalta määrätyn kriteeristön, kuten mallivastauksen, pohjalta. Voidaan nähdä opiskelijoiden aliarviointina ja osoituksena pedagogisen pelisilmän puutteesta, että tällaista ei harrasteta ainakaan fuksikursseilla tämän laajamittaisemmin, vaikka oppimisen kannalta menetelmä lienee yksi tehokkaimmista ulkoisista interventiokeinoista. Lisäksi yliopistossa on jo lupa vaatia opiskelijoilta enemmän kuin mihin fuksikursseilla kepeine Moodlen monivalintatentteineen on tullut totuttua. Paras tapa vaikuttaa mahdollisiin kehityskohtiin olisi antaa aktiivisesti palautetta kursseista ja käydä opetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa rakentavaa, vastavuoroista dialogia. Verkossa palautetta kursseista voi tällä hetkellä antaa etenkin kahta kanavaa pitkin: vielä suhteellisen tuoreen Biosfäärin Kurssiwikin sivuilla ja perinteisemmin kurssin Moodle-alueen palautekentän kautta. Myös hallopedeja ja opintovastaavia saa mielellään informoida mieltä askarruttavissa asioissa. Näitä vaikuttamismahdollisuuksia olisi meidän opiskelijoiden hyvin suotavaa hyödyntää, sillä vain näin voidaan taata korkealaatuinen opetus ja sitäkin kautta opiskelijoille hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Palaute on investointi tulevaisuuteen, myös omaan, vaikka tulevat opiskelijat hyötyvätkin siitä suhteessa eniten.

Opintovastaavan palsta

uksivuosi lähenee loppuaan, ja ajattelin kirjoitella hieman mietteistäni siihen liittyen. Nykyiseltä fuksivuosikerralta kerättiin syyslukukauden lopulla palautetta opinnoista, ja sen mukaan opiskelijat pitivät yliopisto-opintojen aloitusta odottamaansa selvästi helpompana. Esille nostettiin muun muassa kirjoitustehtävien vähyys ja se, ettei kurssien läpäiseminen ja hyvien arvosanojen saaminen ole vaatinut kummoista panostusta lukemiseen. Sen sijaan toisen vuosikurssin opiskelijoiden kokemukset ovat kuulemani perusteella vastanneet paremmin mielikuvaa siitä, millainen vaatimustaso yliopistossa todella on ja kuuluisi olla. Tässä on saattanut olla jonkin verran kyse tietoisesta valinnasta, halusta pehmentää laskeutumista korkeakouluopintoihin. Muiden opiskelijoiden kanssa käymäni ajatustenvaihdon ja opetuksesta tekemieni havaintojen perusteella kehittämisen varaa kuitenkin ehdottomasti löytyy monien kurssien osalta. Ensimmäisenä vuonna suoritettavien kurssien tapauksessa kysymys on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ollut sekä heppoisesta tasosta että jossain määrin pedagogian laadusta, joka liittyy osittain edelliseen ja joka on ehkä yleisemminkin jäänyt yliopistossa päivittämättä tälle vuosituhannelle. Hyvänä esimerkkinä freesimmästä näkökulmasta kurssien sisällöllisessä organisoinnissa ovat olleet ne

Ulkomaanreportaasi

Teksti ja kuvitus: Jani ”Jan Lund” Lehto

apaa-aika ja joutilaisuus ovat käsitteitä, jotka eivät ole tuntuneet omilta viimeiseen pariin vuoteen. Opinnot, työt ja järjestötoiminta ovat käsittäneet suuren palan arjesta ja kalenterin sisällöstä. Lähtiessäni vaihtoon jätin työskentelyn ja suurimman osan järjestöhommista tauolle. Vastineeksi sain järkyttävän määrän vapaa-aikaa. Etenkin arjen tasaannuttua olen pitkästä aikaa kokenut myös todellista tylsistymistä erittäin usein. Pelkästään jo opinnot ovat rauhoittuneet suuresti tottumastani. Täällä useat kurssit ovat laajuudeltaan joko 7,5 tai 15 opintopistettä. Itselläni on koko kevään aikana siis kaksi 15 opintopisteen kurssia, yksi per periodi. Luentoja on noin 1-3 kertaa viikossa, lisäksi kurssista riippuen on myös seminaareja ja labrapäiviä. Itsenäistä työtä on myös opetuksen lisäksi ihan kiitettävästi. Monet kurssit järjestetään myös lähes kokonaan netissä, jolloin lähiopetus jää hyvin pieneksi. Yhden kurssin periodit ovat luoneet minulle osittain valheellisen, joutilaan tunteen. Luentojen vähyys saa helposti tuudittautumaan työtaakan vähyyteen, jolloin

kurssitöiden palautuspäivämäärät pääsevät yllättämään ikävästi. Myös ihmiselle, jolle kotona opiskelu on melkein mahdotonta, opetuksen vähäisyys yhdistettynä itsenäiseen opiskeluun on erittäin huono yhdistelmä. On ollut kummallista huomata, että vaikka osallistun luennoille, opiskelen, hoidan kodin askareet ja löhöilen Netflixin parissa, tuntuu päivässä silti riittävän tunteja vielä vaikka ja mihin. Kyseinen tekemisen puute on tuntunut melko hassulta verrattuna entiseen kiireiseen arkeen. Koenkin laiskistuneeni vaihdon aikana, sillä asioiden hoitaminen tiettynä aikana ei ole niin kriittistä kuin ennen. Kiireetön elämä on tehnyt myös hyvää. Asiat pysyvät paremmin muistissa, eikä kaikkea tarvitse aikatauluttaa. Tämän johdosta kalenterin käyttö on vähentynyt huomattavasti. Näin rentoa en kuitenkaan elämästäni haluaisi pysyvästi, mutta aion kyllä kokemuksesta viisastuneena rauhoittaa arkea jatkossakin hieman enemmän. Saa nähdä miten tässä onnistun, mutta yritys tulee ainakin olemaan kova!

Symbiontti 2/ 2019

Saamattomille sapuskaa Teksti: Tiia Laisi – Kuvat: Ella Ahvenainen

Joutilaisuus, tekemättömyys, laiskottelu – nämä sanat kuulostavat etäisesti tutuilta. Tällaisena tekemisnarkomaanina on vaikea kuvitella olevansa joskus joutilaana. Yksi asia kuitenkin yhdistää joutilaita ja tätä kiireistä kulinaristia: helpot ja nopeat ruuat, jotka vaativat mahdollisimman vähän tekijältään. Siispä jaankin teille nyt kulinaristin parhaat reseptit niihin hetkiin, kun nopeus ja helppous ovat pääosissa. Plus näihin pystyy kuka vaan!

Niin hyvää, niin helppoa

Mieluummin överit kuin vajarit 1.

Sitten, kun tekee mieli kunnon herkkua, niin tämä ohje hillitsee suurimmankin herkkuhampaan. 2. Ota mutakakku pakastimesta (olet ostanut sen valmiina kaupan pakastehyllystä VEG ja GLUT) ja leikkaa se neljään osaan. 3. Ota lempijäätelöäsi ja laita sitä iso lusikallinen kakkupalan viereen. 4. Kaada päälle kinuskikastiketta ja murustele päälle lempikeksejä vielä kruunaamaan tämä kokonaisuus. 5. NAUTI tästä helppouden ja herkullisuuden huipentumasta!

Viimeinen oljenkorsi on Wolt (jos olet onnekas ja asut sen kantaman sisäpuolella). Sieltä saa herkkuruokaa moneen makuun ihan ilman, että persettä tarvitsee sohvalta nostaa. Lukuun ottamatta sitä, kun Wolt -kuskille käy avaamassa oven. Ihanaa kevään jatkoa nähdään bailuis ja sitseil!!

Huhtikuu 2019

Kulinaristin palsta

1. Laita kasa nachoja uunipellille. 2. Levitä päälle valmissalsaa kökköinä. 3. Levitä päälle esim. texmex -härkistä, papuseosta yms. Whatever you want. 4. Levitä päälle juustoraastetta (normi/vege). 5. Toista kohtia 1-4 noin 2-3 kertaa. 6. Jos haluat, voi kerroksiin laittaa myös esimerkiksi tomaattia, sipulia, oliiveja yms. Tämä tietenkin voi vaatia esimerkiksi niinkin suurta ponnistelua kuin pilkkomista. 7. Pistä kuumaan uuniin noin 225 C 10-16 minuutiksi niin, että nachot ovat saaneet hieman väriä, ja juusto on sulanut. 8. NAUTI esimerkiksi jollain hyvällä televisiosarjalla höystettynä!

Kisupeliarvostelut Teksti: Matti Leponiemi & Julius Ulpovaata

Testasimme Androidille saatavia erilaisia Play Storesta löytyviä suosituimpia kisupelejä. Pelivalikoima on hyvin monipuolinen, eikä sovelluskaupan kaikkia kisuaiheisia pelejä saatu millään mukaan testivalikoimaan. Tässä kuitenkin joitain valintoja erilaisista kisupeleistä.

Crashy Cats

Kisupalsta

Ulkonäöltään jokseenkin NES-ajoista ammentava nopeatempoinen pomppimispeli. Pelissä kisu juoksee itse kiihtyvällä nopeudella pitkin lineaarista kenttää, johon satunnaisgeneroituu esineitä ja hahmoja kisun juostessa eteenpäin. Kisua ohjataan vain hyppimällä, ja tavoitteena on aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa ja kaaosta. Tässäkin pisteitä saa ihmisten tavaroiden tuhoamisesta, mutta se ei tunnu samalla tavalla väkinäiseltä kuin Cat Simulatorissa. Peli on erittäin nopeatempoinen ja lyhytkestoinen, joka soveltuu erityisesti lyhyiden aktivoivien taukojen pitämiselle (vaikka kyllä pelin parissa viihtyy pitempäänkin). Nopeatempoisuutensa takia ei yhtä leppoisa kuin Super Cat bros, mutta sopii paremmin lyhyille tauoille.

Neko Atsume

Neko Atsumessa tavoitteena on kerätä takapihallesi mahdollisimman paljon kisuja asettamalla herkkuja ja leluja pihallesi. Lähtiessään kisut jättävät hopeisia ja kultaisia fisuja palkinnoksi, ja näitä voit käyttää kaupassa uusien herkkujen ja lelujen ostamiseen. Kierre koukuttaa. Kisun saapuessa pihallesi voit myös ottaa kuvan kisusta ja lisätä sen kisun ”catbook”-profiilikuvaksi. Eri herkkujen ja aktiviteettien kombinaatioilla houkuttelet paikalle erilaisia söpöjä kisuja. Peli on erittäin hidastempoinen ja sopii erityisesti pienten rauhoittavien taukojen pitämiseen. Klikkaa vain peliin ja katso onko pihallesi saapunut uusia vierailijoita, ja täytä kisujen ruokakupit houkutellaksesi paikalle ennestä enemmän pikselikisuja! Ne jopa leikkivät jättämilläsi lankakerillä! Sympaattinen peli, joka ei liikaa tuputa mainoksia eikä mikromaksuja.

Hello Cats

Puzzlepeli, jossa karkuteille päässyt kisu tulee pudottaa alas pakopaikastaan piirtäen ja asettaen erimuotoisia puupalikoita aktiiviselle alueelle. Sijoittamalla esineitä on tarkoituksena saada kisu liikkeelle, kastella se, suojella sitä kastumiselta yms. Leppoisaa pelailua, tämän kanssa meni ehkä turhankin paljon työaikaa hukkaan. Mainosten katselu ajoittain ärsytti, koska niitä tulee melko usein. Pelistä tulee mieleen PC:llä pelaamani The Incredible Machine, kun taas pelin rytmissä on otettu ehkä liikaakin mallia Angry Birds-sukupolven mobiilipeleistä. Grafiikat ovat halvat ja kökköiset, eikä peli tarjoa mitään uutta painovoimaan perustuvien puzzlepelien maailmassa. Ainakin tämän kisuvastaavan mielestä koukuttava peli, joka kuitenkin toimisi paremmin ilman mainoksia ja flash-grafiikoita.

Symbiontti 2/ 2019

Super Cat bros. Kyseessä on kevytmielinen tasoloikka, jossa kisua ohjataan vasemmalta maalia kohti pitkin esteistä koostuvaa kenttää. Ei varmaan yllätä ketään, että kyseessä on klassinen Super Mario Bros -tyylinen peli. Kissan ohjausmekaniikka on hyvin yksinkertainen, jopa siinä määrin, että vaatii hieman enemmän harjoittelua saada se selkäytimeen. Perinteisestä tasoloikasta eroten pelissä ei ole ollenkaan hyppypainiketta, vaan kisu pystyy kiipeämään seiniä pitkin ja loikkaamaan vain reunaa kohti juostessaan. Luvassa leppoisaa juoksentelua ja pomppimista, eikä maksuja tai mainoksia tyrkytetä liikaa. Tasot ovat lyhyitä ja visuaalisesti miellyttäviä, joten peli on mukavaa ajanvietettä vaikka matkalle.

Cat Condo

Cat simulator Pelissä ohjastat kattia ympäri taloa, jossa ideana on yksin tai muiden pelaajien kanssa pudottaa mahdollisimman monta asiaa alas tasoilta ja aiheuttaa muutenkin maksimaalista tuhoa. Onhan se joskus hassua, jos kisu pudottaa tavaran hyllyn reunalta, mutta tämän pelin tarkoitus tuntuu olevan silkka ilkivalta ja kiusanteko. Kisun ohjastaminen on erittäin kankeaa, eikä saman vaasin tuhoaminen uudelleen ja uudelleen ole edes hauskaa. Ei vaikuta siltä, että kissojen tai sen paremmin ihmistenkään ystävät olisivat tämän pelin takana. Vaikka kisu on kustomoitavissa, on suurin osa asusteista ja muista lukittuna aivan mahdottomien pelissä ansaittavien summien taakse. Ärsyttävät mainokset ja edistymisen ostaminen rahalla luo mielikuvan, että peli on tehty vain rahastusmielessä eikä pelaajaa viihdyttämään.

Human to Cat -Translator Kyseessä on humpuuki kissankääntäjä. Sovelluksella pystyt äänittämään itseäsi tai kaveriasi ja soittamaan “käännös” -äänityksiä naukunasta. Mainoksia ei ole, mutta saatavilla on vain muutama äänite, ja jokainen parin sekuntin lisänaukaisu on saatavilla 0,99€ maksua vastaan. Hyvää viihdettä, jos haluaa tuhlata elämästään 2 minuuttia.

Huhtikuu 2019

Kisupalsta

Pelissä kerätään kissoja kiipeilypuuhun perinteiseen Cookie clicker -tyyliin. Kaksi samanlaista kisua yhdistämällä muuttuvat ne yhdeksi uudenlaiseksi kisuksi, ja näin kisuja yhdistelemällä saa kiipeilypuuhunsa aina uusia korkeamman arvoisia kisuja. Mitään sen kummempaa pointtia ei pelissä ole, enkä oikein tiedä, miksi sen pariin jaksaisin palata uudelleen, vaikka täytyy myöntää että pari kertaa näin tuli silti tehtyä. Rahalla saa taas pelivaluuttaa, mutta ilmankin pärjää, eikä ärsyttäviä mainoksiakaan näkynyt. Peli on yksi kaikkein turhanpäiväisimmistä, mutta itseään toistavuudessaan erittäin koukuttava: “vielä tämä kisu niin sitten lopetan ja poistan koko pelin”.

Puuhanurkka Tekijä: Julius Ulpovaara

Puuhanurkka

Yhdistä pisteet 1-60 ja koristele paljastuva Pekka Heino juhlimassa vappua!

Symbiontti 2/ 2019

Biologiristikko Tekijä: Olli Rantamäki

Huhtikuu 2019

Sohva-arvostelu Teksti ja kuvat: Alma Seppälä

Kertsi, ja varsinkin sen sohvat, ovat tunnetusti joutilaiden ominta elinympäristöä. Joutilaita löytää sohvilta erityisesti välttelemässä luentoja, juomassa arki-iltaisin tai muuten vain prokrastinoimassa. Laadullisen tutkimuksen tuloksena on Symbiontin lukijoiden nyt mahdollista tutustua näiden nimettömien joutilaiden antamiin vastauksiin. Haastattelut suoritettiin yhden illan aikana humalassa, jotta vastaajien estot eivät päässeet vaikuttamaan vastausten aitouteen...

Pieni harmaa sohva

Punainen paskiainen

Pienestä harmaasta sohvasta ei löydy valittamisen sanaa. Sohvalla on mukava istua, ja se tuntuu olevan monen joutilaan lempisohva. Siksi kertsille kannattaakin saapua ajoissa, jos mielii tälle sohvalle istua. Joutilaiden kommentteja: ”Pieni harmaa sohva on paras.”

Punainen paskiainen on jo parhaat päivänsä nähnyt ja odottaa pääsyä eläkepäiville sorttiasemalle. Sillä välin punainen sohva jatkaa tunteiden herättämistä. Toiset eivät malta odottaa sohvan katoamista, kun taas toiset vaalivat kauniita muistoja sohvan rikkoutumiseen johtaneista tapahtumista (tiedätte keitä tarkoitan). Joutilaiden kommentteja: ”Miksei tätä ole jo heitetty pois?” ”Tää on syvemmällä kuin mun elämä tällä hetkellä.” ”Yllättävän hyvä.”

Sohva saa kokonaisarvosanan 5/5.

Kokonaisarvosana sohvalle on 1/5.

Uusi tummanharmaa sohva Uusin tulokas on löytänyt paikkansa ja käyttäjänsä kertsiltä nopeasti. Sohva näyttää hyvin kutsuvalta ja mukavalta, mutta todellisuus on saanut monen joutilaan pettymään. Selkänoja on osoittautunut liian matalaksi ja tyynyt muhkuraisiksi. Toisaalta sohva soveltuu hyvin yleiseen kertsimakoiluun. Joutilaiden kommentteja: ”Näyttää mukavammalta kuin on.” Erään joutilaan sanoin: ”Kertsisohvana saa arvosanan 3/5.”

Symbiontti 2/ 2019

Iso harmaa sohva

Sininen sohva

Iso harmaa sohva on yksi kertsin klassikoista. Iso harmaa sohva on täysin identtinen pienen harmaan sohvan kanssa mutta isompi. Tähän mahtuu mukavasti yhdestä kolmeen joutilasta. Arvosanaa tiputtavat alati irtoavat jalat. Joutilaiden kommentteja: ”Juuri sopivan kokoinen.” ”Ehdottomasti paras kaikista.”

Sinisen sohvan sijainti on uniikki. Sohva on keskeisellä paikalla, ja sieltä näkee kaiken. Myös mukava sohvakangas on poikkeuksellista kertsillä. Lisäksi sininen sohva on lähes aina varattuna, joten paikka kannattaa vallata ajoissa. Joutilaiden kommentteja: ”Sininen sohva on yksi parhaista.”

Kokonaisarvosanaksi iso harmaa sohva saa 4,5/5.

Kokonaisarvosana sohvalle on 4/5.

Tietokonetuoli ”6/5, ergonominen.” ”Ihan hyvä sohva.” Kokonaisarvosana sohvalle 0/5, tietokonetuoli ei ole sohva.

Pieni punainen sohva Kuvaaja 1. Kuinka suuri osa vastanneista valitsi kyseisen sohvan lempisohvakseen?

Pieni punainen tuntuu jäävän monelta joutilaaltakin huomioimatta. Sohvan syrjäinen sijainti laskee yhteisöllisten joutilaiden intoa sitä kohtaan, joskin sillä on vannoutunut kannattajakunta kertsipäiväunia harrastavien joutilaiden keskuudessa. Kokonaisarvosana sohvalle on 3,5/5.

Huhtikuu 2019

Noroskoopit Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Koska tämän lehden teema on joutilaat, oli taivaankappaleita tärkeä tarkastella mustavalkoisten aurinkolasien läpi. Mustavalkoisuus linkittyy pandoihin, noihin saamattomiin lurjuksiin, jotka eivät edes välttäisi sukupuuttoa ilman ihmisen apua. Pandat myös kuluttavat päivänsä lähes yksinomaan lepäämiseen, syömiseen tai ruuan hankintaan, joten ne linkittyvät siksikin hyvin laiskanoloisiin ennustuksiin!

Noroskoopit

Kauris 22.12.–19.1. Olet olemukseltasi kuin Pandan täytelaku. Olit ennen luonteeltasi hemaisevan pehmeä, ja siksi monet herkkusuut juoksivat kuola suussaan siirappisen hekumasi perässä. Maailman karu todellisuus kuitenkin paljastui sinulle, kun sinut irrotettiin karkkipussikuplasi ulkopuolelle. Päivä päivältä muutut luonteeltasi kovemmaksi, ja siksi ajan edetessä myös ihailijasi vähenevät. Lähipiirissäsi kuitenkin elää useita sakkaroosiin addiktoituneita parkoja. He turvautuvat sinuun aina vieroitusoireiden alkaessa, mutta he eivät osaa kontrolloida himojaan muitakaan makeisia kohtaan. Heistä jääkin sinulle vain ikävän esanssisen jälkimaku.

Kalat 19.2.–20.3. Olet pandana jatkuvan huomion kohteena, mikä on alkanut ärsyttää sinua. Viimeinen pisara oli, kun tuttavasi halusivat tutkia jätöksiäsi uusien biopolttoaineiden valmistusmenetelmien kehittämiseksi. Päätät lähteä karkuun tätä pelleilyä, mikä osoittautuu kovin helpoksi, koska pystyt valjastamaan ulosteesi mukana tulleen mikrobiston biopolttoaineen tuottamiseen. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että kyseisen polttoaineen valmistus vaatii samaa ainesta, mitä voisit normaalisti syödä. Nälkiintyneenä joudutkin valitsemaan, nieletkö ylpeytesi palatessasi takaisin muiden luo vai nieletkö ylipäätänsä enää ollenkaan.

Vesipersoona 20.1.–18.2. Elät pandanaaraana kriittisiä aikoja, sillä lähiviikkoina käyt läpi kerran vuodessa tapahtuvan ovulaatiosi. Koska mahdollinen lisääntyminen tulee tapahtumaan parin päivän aikaikkunassa, sinun täytyy jo etukäteen löytää itsellesi sopiva kumppani, jonka kanssa haluat yhdistää perimäsi. Käytkin jatkuvasti ulkona ja tinderiäkin on tullut sohittua vaikka kuinka. Harmiksesi nämä sohimiset suuntautuvat yleensä vasemmalle päin johtuen tyytymättömyydestäsi vastapuolen yleisolemukseen. Sinun tuleekin tehdä viime hetken päätöksiä siitä, tyydytkö jakamaan geenisi rentun kanssa vai jäätkö yksin ylvään perimäsi kanssa.

Symbiontti 2/ 2019

Oinas 21.3.–19.4. Olet kuin sosialistinen suurvalta ja rakkautesi kuin kömpelönsuloinen isopanda. Monet kokevat tämän rakkauden ylitsepääsemättömän suloisena ja ovat siksi valmiit miellyttämään sinua päästäkseen käsiksi tähän pörröiseen ihanuuteen. Käytät tätä tilannetta röyhkeästi hyödyksesi ja rakkauttasi vastaan saat monet toimimaan etujesi mukaisesti. Kasvatatkin nopeasti vaikutusvaltaa ympärilläsi, ja kavalat lonkerosi ulottuvat melkein jokaisen lähipiirissäsi olevan asioihin. Juonittelusi alkaa kuitenkin valjeta muille ja siksi sinun tuleekin varoa, ettet sinä jää muiden mieleen mustavalkoisen sijaan punapaitaisena nallena.

Nauta 20.4.–20.5.

Noroskoopit

Ollessasi nuori panda, olit vaarassa tulla useiden petojen surmaamaksi aina lumileopardeista kotkiin. Ajan myötä kokosi on kuitenkin kasvanut sellaisiin sfääreihin, ettei elämääsi enää uhkaa isot hirviöt. Pyöreät kasvonmuotosi aiheuttavat joskus hupia, mutta leikki on kuitenkin kaukana, kun kiusaaja tajuaa pyöreän naamasi johtuvan valtavista purentalihaksistasi. Iso kokosi ei kuitenkaan turvaa sinua mikrobi-infektioita vastaan. Pärjätäksesi tulevaisuudessa sinun tuleekin muistaa, että isot asiat eivät aiheuta sinulle ongelmia, mutta pienistä on riesaa loputtomiin. Oli sitten kyseessä koulutyö, ihmissuhde tai lintujen tunnistaminen.

Kaksonen 21.5.–20.6. Olet pandaemo, joka toimii kaksosten huoltajana. Toinen näistä kaksosista on nimeltään himo. Hän on luonteeltaan monipuolinen, koska hänen tarkkaavaisuutensa ohjautuu sekä kosteikossa myllertäviin lintuihin että kertsin jääkaapista löytyviin huurteisiin. Toinen pienokaisistasi on vastuu ja hän taas istuu urhoollisena läpi jokaisen tilastotieteen luennon ja ottaa vastaan jokaisen ainejärjestönakin. Et pysty valitettavasti tuottamaan maitoa molemmille, joten joudut hylkäämään toisen lapsukaisistasi. Hylätty yksilö kuoleekin luontoon nälkiintyneenä, surullisena ja yksinään. Toivottavasti valintasi osuu oikeaan.

Huhtikuu 2019

Rapu 21.6.–22.7. Olet miellyttävässä tilanteessa, koska sinun on helppo toteuttaa ilmastotekoja ilman suurta mielipahaa. Olet nimittäin menettänyt kyvyn maistaa umamia, mikä tekee lihasta luopumisesta vaivatonta. Lisäksi olet luonteeltasi niin avuton, ettet selviäisi muualla kuin pienellä, rajatulla elinalueellasi, joten sinulla ei siksi ole tarvetta vapauttaa kerosiinia ilmakehään. Pääsetkin ylpeänä aukomaan päätäsi ja vähättelemään muiden vaikeuksia tehdä hiilineutraaleja valintoja. Et kuitenkaan huomaa, että aiemmin mainitut piirteesi laskevat elinkelpoisuuttasi, joten lastenhoidosta on sinun turha murehtia. Toisaalta ilmasto kiittää tässäkin asiassa!

Leijona 23.7.–22.8.

Noroskoopit

Olet kuin Tao Tao, pieni pandakarhu. Olet kaikkien mielestä täydellisen sympaattinen otus, ja kertomasi opettavaiset tarinat levittävät viisautta laajasti ympärillesi. Vaikka kukaan ei ole ikinä sanonut sinusta mitään pahaa, olet tullut nykyaikaisten ja pinnallisten lastenohjelmien korvaamaksi. Aina tasaisin väliajoin ihmiset päivittelevät pilalle mennyttä tilannetta, mutta vastatoimet tilanteen korjaamiseen jäävät kuitenkin ainoastaan ”ennen oli asiat paremmin” -narinaan. Onneksi omaat paljon kohtalotovereita ja pääset toteuttamaan hassunhauskoja seikkailuja oman elämäsi Roni Neutronien ja Eno Elmerien kanssa.

Neitsyt 23.8.–22.9. Pandojen väritystä on yritetty selittää maastoutumisella ympäristöön, jossa lumen alta pilkottava kallio ja kivet aiheuttavat laikuttaisia tummempia kohtia maastossa. Olet varsin patologinen valehtelija, mutta valkoiset valheesi ovat onneksesi piiloutuneet hyvin kinokseen. Ilmastonmuutoksen myötä huiputuksesi eivät kuitenkaan enää häviä lumettomaksi muuttuneeseen maastoon ja muut tajuavat vastenmielisen persoonasi. Lisäksi aprillipäiväelämäntapasi aiheuttaa sinulle vaikeuksia valheen ja totuuden erottamisessa toisistaan tai vaikeuttaa sinulle valheen ja totuuden erottamista toisistaan. Onneksi löytyy kuitenkin aina ihmisiä, jotka uskovat valheisiisi, kunhan sinä uskot heidän tekopyhyyteensä.

Symbiontti 2/ 2019

Vaaka 23.9.–22.10. Rakkautesi on kuin Suomeen saapuneet Lumi ja Pyry. Moni pitää sitä tavallaan lutuisena ja haluaisikin ihastella sitä läheltä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin välimatka: kuka jaksaa lähteä Ähtäriin asti rakkauden perässä, kun lauantaidiskostakin löytää tarpeeksi kiihkeää lempeä. Lisäksi olet rakkautesi suhteen todella pihi, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että vaadit Pandataloosi sisään pääsemisestä lisähintaa. Näiden syiden takia useat päättävätkin luovuttaa metsästämisesi ja tyytyä Korkeasaaren karhuaitaukseen. Kaiken lisäksi vaikka koet olevasi elämäsi hallitsija, ovat pörröiset tunteesi ainiaan lukittuina häkin sisälle.

Skorpioni 23.10.–21.11.

Noroskoopit

Pyrit pakkomielteisesti vapauteen, etkä siksi halua tulla lukituksi mihinkään tilaan. Tämä näkyy siinä, että menetät mielenkiintosi asiaa kohtaan, jos koet olevasi sidottuna siihen. Opiskelujen kohdalla tämä ei ole niin iso ongelma, kunhan vain pidät huolen, että ilmoittaudut ainoastaan kursseille, joissa ei ole läsnäolopakkoa. Parisuhteessa haaste taas on suurempi. Viehätyksen tunne kumppaniasi kohtaan laimenee heti, kun menetät mahdollisuuden jakaa lempeäsi kenelle tahansa. Koetat pelastaa tilanteen pandapornon ja viagran avulla, mutta lopulta ainoa keino on vain antaa sinun olla itsekeskeisen vapaa.

Jousihenkilö 22.11.–21.12. Pitkään väiteltiin siitä, ovatko pandat lähempää sukua muiden karhujen vai pesukarhujen kanssa. Tämä ihmettely ei tule yllätyksenä, sillä omaat piirteitä molemmista eläimistä. Pesukarhumainen puolesi näkyy uteliaisuutena ja tunkeilevaisuutena. Hiivit muiden ihmisten elämään ja käytät sitä hyödyksesi, jos vain henkilö ei tajua tehdä asian eteen mitään. Saatkin vihaa osaksesi, kun levität ihmisten mielen roskia ympäristöön esille ja tuhoat heidän pitkään hoitamansa rakkauden puutarhat. Toisaalta karhumainen puolesi saa lähipiiriltäsi hyväksynnän: talviunesi takia muut saavat hetken rauhan sinusta.

Huhtikuu 2019

Mikä on laiskuustasosi? Huipputärkeä ja vakavasti otettava työkalu jokaiselle opiskelijalle. Teksti ja kuvitus: Hilla Mäkinen

Oletko mieluummin joutilaana vai työn touhussa? Selvitä tällä testillä kuinka paha laiskuuden tasosi on, niin voit vielä ryhdistäytyä ja pelastaa opiskelusi ja sosiaalisen elämäsi! 1. Mitä näistä haluaisit tehdä mieluiten? a. Opiskella, osallistua ainejärjestötoimintaan, suunnitella jotain projektia..! Kaikkea kivaa! b. Viettää rauhallisen päivän ulkona tai harrastukseni parissa. c. Sänky/sohva ja Netflix. d. Emt, syödä? e. Maata tekemättä yhtään mitään. 2. Saatko hoidettua tehtäväsi ennen niiden määräaikaa? a. No totta kai, sitähän varten deadline on! b. Ohopsis, viimeinen päivä palauttaa… No niin, klo 23:54 palautettu! c. Mikä deadline ja mihin? d. Pyydän kaveria tulemaan apuun, kun huomaan etten saisi hommaa muuten valmiiksi, ja hän ottaa tehtävän hoitaakseen. e. En, eikä kiinnosta. 3. Mitä on tänään ruokana? a. Itse tekemääni herkkuruokaa! b. Aamupuuroa keittelen… Miten niin on jo ilta? Hmm, kummasti se päivä taas hävisi jonnekin… c. Melkein yletän sipseihin täältä sohvalta… d. Mistäköhän saisin valmiin ruuan? e. Ruokaa näköjään on laitettu tarjolle, mutta en jaksa mennä syömään sitä. 4. Siivoatko usein? a. Tietysti, täytyyhän oma koti puhtaana pitää! b. Juu… Silloin tällöin. Pölypallerot vain ovat minua nopeampia. c. Ei sohvalla löhötessä paljoa ehdi siivoilemaan. d. Siivouspäivänä kutsun siivoushullun kaverini kylään. Tai sitten turvaudun vanhempiini. e. Vanhat ruuat ja jätökset peittävät lattiaa, seittiä on joka puolella.

5. Huomenna on tentti, mutta tänä iltana olisi kevään eeppisimmät bileet. Mitä teet? a. Bileet tänään, tentti huomenna kunnialla läpi! Olenhan jo lukenut hyvissä ajoin. b. En taida ehtiä, kun on vielä muutama aihealue kerrattavana… c. Eivät kai ne ole keskustassa? Ei jaksaisi lähteä sinne asti… d. Roikun kavereideni mukana ja toivon, että saan ilmaiset juomat. e. Ei vaan pysty, kumpaankaan. 6. Näet kaverisi kävelevän jonkin matkan päässä. Et ole nähnyt häntä pitkään aikaan. a. Kiiruhdan juttelemaan hänelle. Ehkäpä hänkin on tulossa illan bileisiin! b. En jaksaisi juosta häntä kiinni. Voisin ehkä laittaa viestiä ja kysellä kuulumisia joku päivä. c. Hän tietää, että minut löytää kertsin sohvalta. d. En tarvitse häneltä mitään nyt. e. Sosiaalinen kanssakäyminen on aivan liian vaivalloista. 7. Käytkö luennoilla? a. Aina, ellei ole jotain muuta tärkeää juuri samaan aikaan. b. Kyllä, paitsi jos haluan nukkua pitkään. c. Jos voi seurata etänä, niin pysyn kotisohvalla. Jos ei, niin… ehkä silti kotisohvalla. d. Pyydän kavereita toistamaan luennon sisällön minulle myöhemmin. e. En koskaan.

Symbiontti 2/ 2019

8. Prokrastinoitko silloin kun on jotakin tärkeää tekemistä? a. Mitä on pr…prokras…tinointi? b. Jotenkin niin käy aina välillä… c. Minkäs sille voi, että sohva ja nettiyhteys yhteisvaikuttavat sillä tavalla. d. Jos asian jättää kokonaan tekemättä, se ei ole enää prokrastinointia. e. Prokrastinoin elämältä. 9. Hahmo, johon sinun on helppo samaistua? a. Tikru (Nalle Puhista) b. The Dude c. Snorlax-pokémon d. Dracula e. Gudetama 10. Kiinnostaako ainejärjestötoiminta? a. Mielelläni olen mukana toiminnassa ja järjestämässä! b. En oikein pysy perillä kaikista tapahtumista… Oliko happobileet jo? c. Kertsihengaus riittää. d. Jos en joudu näkemään kauheasti vaivaa sen eteen, ja hyödyn jotenkin siitä, niin mahdollisesti. e. Se sisältää sanan ”toiminta”, joten tuskin. 11. Ja tärkein kysymys laiskuuden määrittämisessä: tiskaatko kahvi-/teekuppisi kertsillä? a. Tietysti! Niin tuutorit opettivat! b. Juu, menossa tiskaamaan nyt… c. Onko pakko nousta sohvalta? d. Taisi unohtua, eiköhän joku sen sieltä altaasta tiskaa. e. Ei riitä voimia siihen.

Huhtikuu 2019

Tulokset Eniten a-vastauksia: Taso: Fuksi (harmiton) Ei hätää, laiskuus ei ole vielä tarttunut sinuun! Tai ainakin tiedät, että loma on laiskottelua varten. Olet fuksin tasolla, juokset yhä innosta hihkuen luennoille elämään uudelleen sen saman tunteen, jonka koit ensimmäisen periodin kursseilla. Jaksat opiskelujen päälle kiertää monet bailut, tapahtumat ja ainejärjestönakit. Olet vielä elämäsi kunnossa, nauti siitä. Eniten b-vastauksia: Taso: Laiskiainen, uneliaampi variantti Koala (suurentunut riski laiskotteluun, tehokkuus ei entisellään) Lajinimestäsi huolimatta et ole laiska, metaboliasi ja liikkeesi nyt vain ovat vähän hitaampia kuin muilla. Unikin maistuu sinulle hyvin. Toinen kandivuosi aiheuttaa usein tahattomasti tälle tasolle siirtymisen, ehkä osittain suuremman työmäärän takia. Kannattaa varoa sijaistoimintoja eli niin kutsuttua prokrastinointia. Jos sorrut siihen, kulutat aktiivisen aikasi helposti turhuuksiin ja jäät jälkeen opinnoissasi. Eniten c-vastauksia: Taso: Sessiili (hälyttävä) Miksi liikkua minnekään, kun kaiken voi hoitaa paikallaankin? Valitset mukavan pesäkolon, yleensä kotoa sängystä tai kertsin sohvalta, ja jämähdät siihen koko päiväksi, minkä takia moni asia menee sinulta sivu suun. Saatat perustella laiskuuttasi sillä, että säästät energiaa, mutta muista että olet biologi, et fyysikko! Liikkeelle siitä. Pistä pääsi ulos ja ota selvää asioista. Eniten d-vastauksia: Taso: Loiseliö (erittäinen harmillinen, vahingoksi muille) Olet varmaankin niitä, jotka eivät vaivaudu pesemään kahvikuppiaan kertsillä, häpeä. Hyödyt häikäilemättä muista, laiskuus on sinulle eräänlainen elämäntapa. Sen sijaan, että käyttäisit aikasi kaiken vaivannäön välttelyyn, kokeile tehdä jotakin omatoimisesti. Saatat huomata, että elämä on rikkaampaa, kun joskus näkee vaivaa myös antaakseen muille. Eniten e-vastauksia: Taso: Diapaussiin mennyt perhosentoukka (äärimmäisen huolestuttava, avun tarpeessa) Jos ei paremmin tietäisi, sinun voisi luulla olevan kuollut. Mikään ei motivoi sinua, ei edes herkkuruokasi syöminen. Taidat tarvita apua! Toisaalta tila todennäköisesti menee itsestään ohi, ja tutkintosi on vielä pelastettavissa. Mutta se tarkoittaa, että sinun on selviydyttävä diapaussistasi. Onneksi ympäriltäsi löytyy ihmisiä, jotka auttavat sinua. <3

Symbiontti 2/ 2019

Huhtikuu 2019

a. Clostridium. b. Helicobacterium pylori c. Syanobakteeri d. Hiiva e. Influenssa f. Spirokeetti (Borrelia) g. Rickettsia h. Prioni i. Streptococcus j. Ebola k. Trypanosoma (unitauti-loinen) l. Giardia lamblia

Oikeat vastaukset sivun alalaidassa.

Tunnista taudinaiheuttaja! Koonnut: Alma Seppälä & Tinja Hyvönen

Endosymbiontti

Repäisyt

Voidaanko me kaikki vaan kouria Veeraa? Arttu S. Mul on pieni suu. Sinne ei mahdu paljon kerralla. Tinja H. selittelee ”hidasta syömistään”

Koonnut: Alma Seppälä

Kertsillä ja muualla repäistyä Aattelin hankkii sille sellasii hedelmällisiä neitsyitä et se pääsee lisääntymää ihan hulluna. Niilo A. suunnittelee leppäkerttuarmeijaa kirvoja vastaan Anni K. kommentoi futismatsia. Joni O. : “Kiitos Anni, kuulostat mun faijalta.” Petteri P. : “Daddy Ollosen daddy-issues.” Arttu S. tarjoaa oliivia: ”Syö se ja mieti lehmänpaskaa.” Vanhasta tottumuksesta kun mä kaadan jotain niin mä naukkaan sen. Pekka Heino Aion mennä Alexandriaan tykittään esseetä, tykittään labravihkoo ja ehkä tykittään suoneen. Ella A. Korona on niinku Helvetin esikartano. Myös Ella A. Mitä nopeemmin niin sitä nopeemmin. Suuri ajattelija ja filosofi Jani L. Nää ei oo kuitenkaa mitkää nakkibileet; ehkä loppukokouksesta. Sebastian Ö. pohtii opintotoimikunnan kokouseväiden, johtoryhmäpaikkojen ja nakkibileiden välistä yhteyttä Miepä ahistelen noita meiän emäntiä. Esko E. ja #mieki

Mä vaan ähkin krapulassa. Toivo aka Petteri P.

Ahviksen kootut Anni K. jakaa Ahvis-laivan hyttikortteja. Elina H. : ”Saadaaks me jotku haalarimerkit!?” Närhi on ihan kaunis, mut en mä sen naamaa suutelis. Roope N. Ahviksella keskusteltaessa lintujen kauneudesta Fuck, marry, kill: tukkakoskelo, tukkasotka ja telkkä. ”Tappaisin tukkakoskelon totta kai. Painaisin tukkasotkaa ja menisin telkän kaa naimisiin.” Roope N. lintujen kauneuskeskustelun eskaloituessa Minä ja jallu ollaan kuin Mervi ja Matti Nykänen. Kaikki tietää, että se on aitoo, vaikka siihen sisältyykin vähän väkivaltaa. Alma S. hakiessaan Jalluklubin jäsenyyttä No siis meil on vielä pari kuukautta siihen, että saadaan ostaa jallua... Fuksien hakemus Jalluklubin jäseniksi

muu pipsaa u k jo o k u lu Ha nyt?” brassa Alma S. la

”

Symbiontti 2/ 2019

”

Tehdään nii n että mä ve nytän tätä ja sä tun get sitä sisää n.” Sasu T. Eli na H.:lle

Mulla oli orgiat. Esa sano et mee kertsille, sieltä kuulemma saa. Nea A. Repäisy: “Vaik kahden litran lekalla.” Essi R. : ”Joo mä tuun sillä.” Mulla on vähän pidempi. Ina I.

Keskitytään olennaiseen Lerssi! En edes oo muistanu sen olemassaoloa. Esko E. muistelee

Mä tarttisin nyt sormea. Alma S.:n repäisy sitsikeittiössä Ai seksikeittiössä? Sara T. asian ytimessä

En ees muista, milloin oon viimeks nähny peniksen. Alma S. muistelee Petteri, anaali, paska, seksi… Anni K. käy läpi keskustelunaiheita kertsillä Anni K. : “Se vaan livahtaa sisään.” Kata H. : “Ai puhutko sä tosta kädestä…?” Kata H. ja Jaime Lannisterin monitoimikäsi vol. 2 Maare on ihan vitun tiukka. Ja siis tottakai tollasessa pitää ollakin tiukka. Mut ei tartte olla mikään assholetiukka. Anni K. ja tiukkuuden asteet Tää on nyt tällainen välilihakeitto. Viivi L., Sanni H. ja Liina H. kylpyammeessa saunassa

Elina H. ja lukihäiriö

Huhtikuu 2019