Alkio 2018

Alkio johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

2018

Alkio 2018

1

Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Sisältö Puheenjohtajien terveiset 3 Opintopisteitä ja outoja polkuja

4

Erittäin lyhyt johdatus yliopistoon

6

Koulutusohjelmana biologia 8 Ensimmäinen vuosi biologiaa

11

Koulutusohjelmana molekyylibiotieteet

16

Ensimmäinen vuosi molekyylibiotieteitä

18

Kaksikielinen tutkinto 22 ATK Yliopistolla 24 Kampussuunnistusta 26 Kun nälkä yllättää 33 Biologiset asemat ja erillislaitokset

34

Symbioosi ry 40 Helix ry 42 Svenska Naturvetarklubben 44 MYY ry 45 Biosfääri 46 Symbioosin kuoro 47 Viikki-speksi ry 48 Bio- ja ympäristötieteilijänä työelämässä

49

Terveys- ja sosiaaliongelmatilanteissa

50

Opintoneuvojat 51 Koulutusohjelmien tuutorit 54 Syksyn tapahtumia 66

Päätoimittajat Alexandra Ekvik alexandra.ekvik@helsinki.fi Iida Kokkinen iida.kokkinen@helsinki.fi

Taitto Alexandra Ekvik Iida Kokkinen

Etukansi Alexandra Ekvik

Takakansi Piirros: Veera Partanen

2

Onnea, uusi fuksi! Pitelet käsissäsi Alkiota, jokafuksin ensimmäistä ja tärkeintä infopakettia, varmaa merkkiä siitä, että ahkerointisi on palkittu ja olet aloittamassa opinnot Bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Suuret onnittelut! Fuksina eli ensimmäisen vuoden opiskelijana yliopistolla tulet kohtaamaan paljon uutta. Haluamme toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme, olit sitten ottamassa ensimmäisiä askelia yliopistomaailmassa, tai ehkä sinulla on jo muutamia vuosia korkeakouluopintoja takana. Täältä tulet takuulla löytämään hyviä tyyppejä, tukea opintojesi varrelle sekä monipuolista tekemistä sitsien, peli- ja leffailtojen, kulttuurin, liikunnan, bileiden ja monien muiden tapahtumien joukosta. Biologian ja molekyylibiotieteiden opiskelijoille on tiedekunnassamme kaksi aktiivisesti toimivaa järjestöä, Helix ry ja

Symbioosi ry. Järjestöjen kerhohuoneet ovat paikkoja jonne kannattaa etsiytyä heti opintojen käynnistyttyä. Löydät ne Biokeskus 1:stä ja Biokeskus 3:sta. Kertseillä tapaat muita opiskelijoita, nautit kahvia ja virvokkeita luentojen jälkeen tai välissä sekä saat tarvittaessa korvaamatonta vertaistukea ja neuvoja. Jo syksyllä sinulla on mahdollisuus halutessasi lähteä mukaan ainejärjestöjemme toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen. <3 Vielä kerran, lämpimästi tervetuloa. Nähdään syksyn tapahtumissa! Sanni Hannula ja Vitali Razumov Helix ry:n ja Symbioosi ry:n puheenjohtajat

Kuva: Samuli Haapalainen

Alkio 2018

3

Opintopisteitä ja outoja polkuja Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opintoohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista. Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti-ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat hämärtyä, mutta se ei menoa haittaa! Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla. Kannattaa muistaa, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä.

4

Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole. Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perus- ja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaiset kirjatentit ja valinnaiset opinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusksen kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen erikoistumisalan. Kanditutkintoon kuuluvat myös Muut opinnot -osuus, joka sisältää mm. vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Aiemmissa tutkintorakenteissa oli vaatimuksena suorittaa sivuaineopinnot, joita on usein suoritettu oman alan ulkopuolelta, esimerkiksi tietojenkäsittelytieteestä tai vieraasta kielestä. Nykyisin sivuainevaatimus on poistettu mutta muiden alojen kursseja saa yhä sisällyttää vapaavalintaisiin opintoihin.

Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat syventävät opinnot (pakolliset ja valinnaiset opinnot) sekä muita opintoja. Maisteriopinnot päättä pro gradututkielma eli ytimekkäästi pelkkä gradu.

vanhemmilta opiskelijoilta! Kirjatentti suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, jolloin voi suorittaa myös vaikkapa rästiin jääneitä luentokurssien tenttejä. Yleisten tenttien ajankohdat ja ohjeet löytyvät Flammasta.

Kandi- tai maisterivaiheessa voit hakea vaihtoopintoihin ulkomaille tai JOO- eli joustavan opinto-oikeuden opintoihin toiseen suomalaiseen yliopistoon. Kumpaakin vaihtoehtoa kannattaa suunnitella vuosi tai parikin etukäteen.

Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat! Seuraavaksi lyhyt syventyminen byrokratian kiemuroihin:

Mistä yliopisto-opinnot sitten oikeasti koostuvat?

Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein jollekin verkkoalustalle kuten Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin suorittaminen hyväksytysti. Niin tosiaan, yliopistossa kutsumme kokeita tenteiksi! Tentit arvostellaan asteikolla 0–5, joten jos tentistä napsahtaa nelonen, voit itkun sijasta tuulettaa villisti. Pieni osa kursseista arvostellaan asteikolla hylätty–hyväksytty, jolloin asia yleensä mainitaan kurssin kuvauksessa ilmoittautumisjärjestelmä Weboodissa (ks. s. 25). Laboratorio-, kenttä- ja harjoitustyökursseilla taas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita. Näillä kursseilla on luonnollisesti läsnäolopakko ja lisäksi kursseihin kuuluu erilaisten selostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikin opiskelemaan ja ihmettelemään. Opintoihin kuuluu myös kirjatenttejä. Voit valita opinto-oppaasta löytyvästä listasta itseäsi kiinnostavat opukset. Eri opintokokonaisuuksiin vaaditaan tietyt kirjatentit. Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaan määräytyvän osaston tenttaatorin kanssa. Käytännöt kirjatenttien tekoon vaihtelevat osastoittain, lisätietoa löytyy Flammasta ja

Alkio 2018

Saadaksesi opintotukea on sinun suoritettava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi, opintopisteet lasketaan kuitenkin koko lukuvuoden ajalta. Saadaksesi tukea lukuvuoden ajaksi on siis suoritettava 45 opintopistettä lukuvuodessa. Suositeltava opintopistemäärä lukuvuodessa on 5560 op. Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu yhteensä 50:een, joista osa on käytettävissä kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja loput maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tukien käyttöä kannattaa siis miettiä jo opintojen alkuvaiheessa. Kesäksi voi anoa kesäopintotukea, joka tulee anoa erikseen, ja joka lasketaan kokonaistukimäärään. Opiskelijana saatat olla oikeutettu yleiseen asumistukeen riippuen ruokakuntasi tulotasosta ja asumiskuluistasi. Kaikki tuet on haettava Kelasta, joten hakemusten teko kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelupaikan varmistumisen jälkeen. Lisätietoa tuista ja hakemisesta http://www.kela.fi/opiskelijat. Myös opintoaikasi on rajattu. Kandidaatintutkinnon suorittamisen ohjeaika on 3 vuotta, maisterin 2, yhteensä siis 5 vuotta. Mikäli opinnot eivät kuitenkaan valmistu ohjeajassa, voit saada lisäaikaa 2 lukuvuotta anomalla sitä erikseen. Myös tämän jälkeen on mahdollista hakea harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopisto-opinnot ovat mahdollisuuksia täynnä. Sinä päätät, tartutko niihin!

5

Erittäin lyhyt johdatus

yliopistoon

Helsingin yliopiston hallinto ja opetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sunulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla ja ketkä tekevät sinua koskevia päätöksiä

Yliopisto

Helsingin yliopisto Tiedekunta Perustutkinto opiskelijoita Bio- ja ympäristötieteellinen 1 400 Farmasia 800 Eläinlääketieteellinen 450 Humanistinen 5 800 Käyttäytymistieteellinen 3 500 Lääketieteellinen 1 100 Maatalous-metsätieteellinen 2 500 Matemaattis-luonnontieteellinen 5 500 Oikeustieteellinen 2 000 Teologinen 1 700 Valtiotieteellinen 3 650

”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnllinen vuorovaikutus.” Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat esillä kauan, ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin Sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtorit ja yksiköiden johtajat.

Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon Yliopiston korkein päättävä sekä luvan promootioiden järjestämiseen. Tällä elin on yliopiston hallitus hetkellä kanslerina toimii Kaarle Hämeri.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Yliopiston rehtori on hiljattain vaihtunut, ja uudeksi rehtoriksi on nimetty etinen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Niemelä 1. elokuuta 2018 alkaen. 6

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien jäsenistä kandidaateista professoreihin.

Dekaani = tiedekunnan pomo Tiedekunta Tiedekuntaa johtaa ja valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi. Dekaani ja varadekaanit valvovat ja vastaavat tutkimuksesta ja opetuksesta. Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa­ dekaanin johdolla. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekuntaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset, joista opiskelijajäsenillä on tapana tiedottaa Facebookin Bio- ja ympäristötieteellisen opintoasiat -ryhmässä. Tähän ryhmään siis kannattaa liittyä. Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat myös luettavissa yliopiston tiedotusportaali Flammassa (ks. s. 25).

Tutkimusohjelmatoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valmistelusta ja valvomisesta. Tähän toimikuntaan ei kuulu perustutkinto-opiskelijoita mutta tohtorikoulutettavia kylläkin. Bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan viralliset tutkimusohjelmat ovat Ekosysteemit ja ympäristö, Organismi- ja evoluutiobiologia sekä Molekulaariset ja integratiiviset biotieteet. Tiedekunnan tohtorikoulutettavat voivat kuitenkin kuulua yhteen 11 tohtoriohjelmasta, joista suuri osa perustuu tiedekuntien ja kampusten väliseen yhteistyöhön. Yhteiskuntasuhteiden toimikunnan tehtävä on tukea ja suunnitella tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutustoiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi yritysyhteistyössä sekä varainhankinnassa. Opetustaitotoimikunnan tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetusja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus. Nykyinen toimikunta on valittu kaudelle 2018– 2021.

Toimikunnat

Opiskelijat hallinnon jäseninä

Tiedekunnan päätöksenteon valmistelua varten ovat tiedekunnassa dekaanin asettamat toimikunnat – koulutusohjelmatoimikunta, tutkimusohjelmatoimikunta ja yhteiskuntasuhteiden toimikunta – sekä tiedekuntaneuvoston asettama opetustaitotoimikunta.

Kuten edellä esitellyssä tuli esille, opiskelijakin voi päästä mukaan yliopiston halintoon. Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi. Opiskelijajäsenen paikkaa kannattaa rohkeasti hakea, kunhan hakuaika jälleen tulee kohdalle.

Koulutusohjelmatoimikunta vastaa opintoasioihin kuten tutkintorakenteisiin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta. Koulutusohjelmatoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä. Opiskelijajäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyiset opiskelijajäsenet jatkavat 31.12.2018 asti, joten kuluvan syksyn aikana alkanee haku uudelle toimikaudelle. Koulutusohjelmatoimikunnan lisäksi jokaista koulutusohjelmaa mukaan lukien Biologia ja Molekyylibiologia valvoo oma johtoryhmä.

Alkio 2018

Jos haluat maksimoida mahdollisuutesi tulla haussa valituksi tai muuten vain et jaksa odotella uuden toimikauden alkua, pääset hankkimaan tietämystä tiedekunnan hallinnosta myös opiskelijajärjestön opintovastaavan roolissa. Opiskelijajärjestöjä ovat ainakin Biosfääri, Symbioosi, SvNK, Myy ja Helix – näistä lisää tulevilla sivuilla!

Halloped = halinnon opiskelijajäsen

7

Koulutusohjelmana

biologia!

Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn pääaineeseen. Maisterin tutkinnossa pääaine valitaan tarkemmin. Biologian opettaja Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin j a puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi! Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta sivuaineopintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa! Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä!

8

Aineenopettajan ABC: Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin! Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan... Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla. Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina? Ekologia ja evoluutiobiologia Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon? Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa. Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta. Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa! Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ym-

märtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta. Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa. Kasvibiologia Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai ekologiasta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvibiologina. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti. Koska kasvibiologia on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää laboratoriokursseja, kenttäopetusta, lajintuntemusta tai vaikkapa Kanariansaarten opintoretkeilyn. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet lienevät tuttuja kaikille kasvibiologeille, koska osa opetuksesta järjestetään siellä. Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoja voi päätyä tekemään myös maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan puolelle. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriossa heiluminen, kasvifysiologia ja -kehitysbiologia ja kasvibioteknologia ja -molekyylibiologia voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvija sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotiede tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin. Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin parissa voit rymytä tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä, yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Alkio 2018

Fysiologia & neurotiede Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi? Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa. Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla. Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle. Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajan osaamispohjan fysiologian ymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimen toimintaa lähes kaikilta osa-alueilta aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä. Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

9

Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kieh-tovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osaalueissa. Käytännössä perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, populaatio- ja kvantitatiivinen genetiikka kuuluvat enemmän ekologian ja evoluutiobiologian alaisuuteen. Useiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla, ihminen mukaan lukien. Tämä on mahdollistanut aivan uudella tavalla genomien vertailua ja niiden toiminnan tutkimista. Nykyään geneetikon tärkein työkalu ei enää ole pipetti vaan tietokone. Geenejä etsitään tietokannoista internetistä ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan. Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä. Sellaiset alat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa. Genetiikan tuntemus on välttämätöntä sellaisilla aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia.

10

Yleinen mikrobiologia

Yleisen mikrobiologian pääaineessa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien eeppiseen ja ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä näitä pieniä ystäviämme löytyy käytännössä joka paikasta. Mikrobit ovat aina olleet tärkeässä asemassa ihmiselle. Suolistobakteerimme huolehtivat osasta ruuansulatuksestamme, kun taas patogeenit sairastuttavat meidät. Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän bakteerit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa! Sekä molekyylibiotieteen että biologian opiskelijat voivat valita tämän pääaineen. Pääaineen sisällä on mahdollista erikoistua edelleen ympäristömikrobiologiaan, elintarvikemikrobiologiaan ja -biotekniikkaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, yleiseen mikrobiologiaan, sienitieteeseen ja virologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa biokemian ja genetiikan menetelmiä.

Ensimmäinen vuosi

biologiaa Seuraavaksi esittelemme kursseja, joihin tulet ensimmäisenä opiskeluvuotenasi törmäämään. Osa näistä on pakollisia kaikille biologeille, osa valinnaisia. Valtaosa biologian opiskelijoista pyrkii kuitenkin suorittamaan suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista laaja-alaisen biologisen tietämyksen turvaamiseksi.

Biologian asiantuntija I (2 op) Tämä kurssi integroituu orientoivalla viikolla järjestettäviin infotilaisuuksiin ja jatkuu siitä fuksivuoden kevääseen asti. Tällä kurssilla saat asiantuntijoiden ja vanhempien opiskelijoiden johdattamana tärkeää infoa biologian kandiohjelman rakenteesta, koulutusohjelman tieteenaloista ja esimerkiksi biologisista asemista. (Kyllä, sinne pääsee jopa vierailemaan!) Lisäksi kurssin tarkoitus on tehdä pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun perehdyttämällä fuksit yliopisto-opiskelun olennaisiin osiin, kuten tieteelliseen kirjoittamiseen, viittaamiseen ja opiskelutaitoihin ylipäänsä. Kurssilla jokainen osallistuja rakentaa myös oman HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman. TVT-ajokortti (3 op) Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ajokortti pyrkii takaamaan kaikille riittävät tietotekniset valmiudet. Orientoivalla viikolla tehdään lähtötilakartoitus, jonka perusteella nähdään tarvitaanko opetusta joissain osa-alueissa vai riittävätkö pohjatiedot tentin suorittamiseen. Ensimmäisen vuoden perustietojen suorittamisen jälkeen sinusta on tullut etevä HY:n ATK-ympäristön käyttäjä. Lisäksi saat valmiuksia internetin käyttöön, tiedon muokkaamiseen ja esittämiseen, verkkoviestintään, tiedonhankintaan sekä tietoturvaan. Kemian perusteet (5 op) Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riit­tävästi tekemistä. Oheis­ lukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mut­­ ta vaadittavat tiedot löyty­ ne­ vät pää­ piirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista,

Alkio 2018

ja pelkillä luento­muistiin­panoillakin sel­viää. Kemian perustietoja tarvitaan heti tulevilla luentokursseilla ja siitä eteenpäin suurimmassa osassa biologian erikoistumisaloja, joten kannattaa tulla paikalle edes laskuharjoituksiin! Eliökunnan evoluutio (5 op) Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonva­lin­ nan ja evoluution ym­mär­­tä­mi­nen. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen ku­lu­essa kehittynyt. Sys­te­ma­tiikka-osio käsit­tää pe­r us­­tietoa siitä, miten eliöitä luo­kitellaan ja miten fylogeneettista sukupuuta tulkitaan. Yleisesti ot­ta­en tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja joh­dat­te­lua omaan ajatteluun. Kurssilla päästään vierailemaan myös Luonnontieteellisen museon "Elämän historia" -näyttelyssä. Kurssi suoritetaan verkkotehtävien avulla. Vaihtoehtoisesti voi tenttiä Campbellin Biology -opuksesta evoluutio-osuuden. Eläin- ja kasvikunnan rakenne (5 op) Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläin- ja kasvikunnan moni­muo­toi­suu­des­ta sekä niiden evolutiivi­ sesta taustasta. Kurssin eläimille ja kasveille omistetuissa osioissa opit selittämään, miten eläimet ja kasvit ovat rakenteeltaan sopeutuneita elinympäristöönsä. Luennoilla opit paljon eläinten ja kasvien luokitteluun liittyvää termistöä, mikä taatusti osoittautuu hyödylliseksi myöhemmillä kursseilla. Luentojen lisäksi kurssityöskentelyyn kuuluu eläi nosiossa eläinnäytteiden - sekä mikroskooppinäytteiden että kokonaisten kuolleiden eläinten - rakenteeseen tutustuminen työparin kanssa ja assarien ohjaamana. Eläinkunta tulee silmiesi eteen systemaattisessa järjestyksessä pääryhmä pääryhmältä: pöydällä tar­kas­­tel­laan niin rapua, torak

11

kaa, meritähteä kuin nah­ki­­aistakin. Kasviosuudessa pääset liikkumaan maastoon kasvinäytteitä keräten sekä vierailemaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa että kasvimuseolla. Eläinosuuteen on perinteisesti kuulunut kirjallinen tentti - kasviosuus sen sijaan suoritetaan verkkotehtävinä ja pienryhmissä tehtävinä seminaariesityksinä.

paljon solun rakenteesta, energiataloudesta ja viestinnästä. Toisessa osassa uppoudutaan mikrobeihin - muuan muassa niiden genetiikka, rakenne, lisääntyminen ja laajempi merkitys ekosysteemeille ja ihmisille on syynissä. Kurssi tentitään osissa, ja luvassa on myös esseiden kirjoittamista.

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen labo­ra­toriokurssi. Kurssilla on labraa edeltävä luentojakso, jonka jälkeen labratyöskentelyä kestää kaksi viikkoa. Tarkoituksena on uppoutua labratyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteisiin aina fin­na­rin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä eri­lais­ten kemikaalien kanssa, kivojen här­ve­lei­den, kuten spek­­karin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia, pun­­nitsemista – ja tiskaamista. Lisäksi opetellaan mikrobiologisessa laboratoriossa työskentelyn perusteet. Bakteerien kanssa päästään harjoittelemaan muun muassa siirrostamista, kasvukäyrien piirtelyä, laimennossarjoja ja yksinkertaisempia mikrobigenetiikan menetelmiä, kuten plasmidin eristystä ja transformaatiota. Kurssilla opetellaan myös jokaisen labrassa työskentelevän olennaisimman muistion, laboratoriopäiväkirjan, ylläpitoa. Huom: tar­vit­ set labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaa fuksien labratakkimyyntiä; takkeja on voinut myös lainata Symbioosilta.

Ekologian perusteet (5 op) Ekologian perusteiden luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin yksilön, populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin näkö­kulmasta. Eri luen­noit­si­jat tuovat ai­heisiin ja esitys­tapoihin vaihtelua. Kaavoja ja erityises­ti ”käp­pyröitä” on runsaasti, mutta al­ku­kauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi. Myös ter­me­­jä on riittävästi. Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan eko­logian maailmasta, mutta ei viidellä op:llä kuitenkaan gu­r uk­si kohota.

Genetiikan perusteet (5 op) Tällä luentokurssilla luot pohjan paitsi geneettiselle ymmärrykselle, myös muille biologian opinnoille. Luennoilla kuulet perinnöllisyyden lainalaisuuksista, geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä geneettisestä muuntelusta ja sen evolutiivisesta merkityksestä. Luennoilla käydään läpi DNA:n, geenin, kromosomin ja genomin rakenteet. Lisäksi käsitellään ominaisuuksien periytymisen lainalaisuuksia, geenien ilmentymisen säätelyä, epigenetiikkaa, kehitysgenetiikkaa, bioinformatiikkaa ja geneettisen muuntelun merkitystä sekä yksilö- että populaatiotasolla. Luvassa on tentin lisäksi runsaasti itsenäistä opiskelua harjoitustehtäviä tehden. Molekyylit ja solut (5 op) Kurssilla on luvassa tiukka paketti solu- ja molekyylibiologiaa, joka jakaantuu solubiologiseen ja mikrobiologiseen osuuteen. Myös tämä luentokurssi on niitä, jotka luovat perustan monille tuleville syventäville kursseille. Kurssin ensimmäinen osa toisessa periodissa tarjoaa yleiskuvan eläin- ja kasvisolun kemiasta, biokemiasta, rakenteesta ja toiminnasta. Tutustut solussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biomolekyylien rakenteeseen sekä merkitykseen elintoiminnoissa. Tämän lisäksi opit

12

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (5 op) Tämän kurssin antimena on ne perustiedot kasvifysiologiasta ja eläinfysiologiasta, jotka jokaisen biologin olisi hallittava. Asioihin paneudutaan kuitenkin lukiotietojen pohjalta, joten älä stressaa turhaan. Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, joista on tentistä omat osuutensa. Kasvifysiologiassa käydään läpi perusteet kasvien elämänkierrosta ja siitä, kuinka kasvi ottaa vettä ja ravinteita, kuinka se viestii ja reagoi ympäristöönsä. Eläinfysiologiassa käydään läpi bioenergetiikkaa, homeostaasia ja monia eri elinjärjestelmiä aina aisteista verenkierron kautta lihaksiin. Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset, 5 op Kurssi johdattelee fuksit kädestä pitäen käpistelyn eli tietojenkäsittelyn eli taulukoiden, graafien ja koodauksen maailmaan R-tilastolaskentaohjelman avulla. Jonkin verran perehdytään myös tiedonsiirtoon Unix-järjestelmän avulla. Joillekin koodinpätkien tuijottaminen saattaa kuulostaa kuivalta ja ehkä myös pelottavalta, mutta kurssilla ei tarvita minkäänlaisia esitietoja, ja harjoituksissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kärryillä. R-ohjelmaa voi sitä paitsi joutua hallitsemaan hyvin monella tutkimusalalla. Viiden nopan opintokokonaisuuden loppuosa on tarkoitettu suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Geenitekniikka (5 op) Yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin perehdyttävä kurssi koostuu luentosarjasta ja laboratorio-osuudesta. Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuin erilaiset vektorit. Labraosuudessa pääset harjoittelemaan geeteknisten entsyymien ja mikrobien käyttöä DNA:n eristämisessä, kloonaamisessa ja monis-

kasvit näyttävät, sil­lä voit kat­sella niitä oikeasti luon­nos­sa – asemaa ym­päröi veh­reä lehtometsä pähkinäpensaineen ja val­ko­vuokkoineen. Pääset myös ehkä uimaan suohon, kokemaan perhosrysää ja tekemään pys­tylähdön aamuyöllä lintuja kuuntelemaan... Luvassa on lep­poisaa retkeilyä päi­visin ja iltaisin bilei­lyä, pelailua ja saunomista. Kurssin päätteeksi pidetään loppuseminaari ryhmittäin. Varo, ettet jäädy seminaariesityksessä kenttiksen loppubileiden jälkeisenä päivänä.

tamisessa. PCR ja agaroosigeelit tulevat myös viimeistään täällä tutuksi. Eliöiden monimuotoisuus (5 op) Jälleen yksi eläin- ja kasviosuuden yhdistävä opintokokonaisuus. Eläinosuudessa käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea. Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden, frisbeetä muistuttavien myyrännahkojen ja siivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä. Kasviosuudessa käydään läpi lista Suomen kasviston peruslajistoa. Demot ovat hyö­dyl­lisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla nii­hin herbaariossa itse. Monien huhutaan tosin läpäisseen kurssin toistelemalla läpi verkkotentin harjoitusosiota. Kurssilla saatat päästä myös maastoon katsomaan, miltä Pinkka-lajintuntemusympäristön valokuvat ja herbaarioiden kuivat kasvinäytteet näyttävät luonnossa. Tilastotiede I (2 op) Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille. Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta. Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää bioaloilla ja että sitä varmasti tullaan tarvitsemaan myöhemminkin.

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (10op) Myös tätä kenttistä edeltää Viikki-jakso jo kolmannessa periodissa, jolloin opiskelijat johdatetaan ekologisen tutkimuksen suunnitteluun. Ikioma, ryhmissä tehtävän tutkimus alkaa kenttäosuudessa. Työskentelet kolme viikkoa Lam­mil­la tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elä­ mää. Vapaa-ajan osalta bileily kohoaa ekspo­nen­ti­aalisiin sfääreihin legendaarisen Lammin appron aikana. Tutki­mus­ jakson viimei­sen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jo­ka esitetään kurs­sin loppu­semi­naarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeel­lisen tieteel­lisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkei aikoisikaan suunnata maastobiologin tai edes ekologin uralle (tätä ei voi painottaa liikaa!). Saariston ekologia (5 op) Periodi kolmosessa on koesuunnitteluosuus Viikissä myös tätä saariston eliöstöön ja Itämeren tutkimukseen perehdyttävää kenttäkurssia varten. Joudut lisäksi tekemään lajintuntemustentin ennen kenttikselle pääsyä. Kenttäosuudessa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hanko­nie­mel­lä vie­te­tään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Tavoitteena tälle kursille on myös tehdä pienimuotoinen tutkimus ryhmittäin, ja esittää tutkimuksen löydökset loppuseminaarissa kurssiviikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Aamupalaru­tii­ nei­hin kuuluu meri­kotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ik­kunasta, ja viikon lopuksi sa­atetaan savustaa kaloja. Lisäksi voit päästäv lillumaan meressä kellun­ta­puvussa, sau­no­maan ja per­kaamaan kampeloita.

Ekologian kenttäkurssit (kesä–elokuu)

Ekologian kenttäkurssi – elinympäristöt ja lajisto (5 op) Kenttäkurssia edeltää keväällä suoritettava luentojakso, joka perehdyttää itse kurssia varten. Kahden viikon biotooppijaksolla pääset tutustumaan eri ha­bi­taattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maa­­­lais­­maisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kun­non kau­pun­ki­laisbiologi saa havaita, että metsästä löy­tyy muutakin kuin hyttysiä. Nyt voit unohtaa miltä värit­tömät ja lit­ta­nat herbaario-

Alkio 2018

13

1. vuosi biologiaa Täältä löydät yhteenvedon suositeltavista 1. vuoden kursseista biologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksenä edistyneempien kurssien suoritukselle. Voit kuitenkin halutessasi suorittaa osan kursseista myöhemmin tai lisätä aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja. Tarkat kurssikuvaukset ja aikataulut löydät Weboodista weboodi.helsinki.fi. Kursseja voi etsiä kurssinimellä kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla.

14

Alkio 2018

15

Koulutusohjelmana

molekyylibiotieteet! Onneksi olkoon! Pääset aloittamaan uudessa koulutusohjelmassa ja sukeltamaan biotieteiden molekyyli- ja solutason maailmaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineesi on molekyylibiotieteet ja valmistut kandidaatiksi bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Maisterivaiheessa saat valita erikoistumisalasi useista pääainevaihtoehdoista, joista yleisimmät olemme esitelleet tässä. Kannattaa tarkistaa uusimmista opinto-oppaista kaikki pääainevaihtoehdot!

Biologian opettaja Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Tällöin toiseksi opetettavaksi aineeksi suositellaan kemiaa. Huomaathan, että biotekniikka ei voi olla opettajan pääaineena. Tarkemmin opettajan pestistä kannattaa lukea biologian kohdalta sivulta 8. Biokemia Biokemia on elämän kemiaa. Kuinka yhdestä solusta voi kehittyä kokonainen monimutkainen eliö? Miten ja miksi syntyy syöpäkasvain? Milloin ja miksi solu tekee itsemurhan? Miksi kiiltomato loistaa pimeässä? Lapsi, jonka luontainen uteliaisuus on vielä tallella, purkaa käsiinsä saamansa koneen osiin ottaakseen selvää miten se toimii. Biokemistit ovat ihmisiä, jotka ovat unohtaneet kasvaa aikuisiksi. Elävien olentojen toimintamekanismit selviävät vain purkamalla olennot tarpeeksi pieniin osiin: molekyyleiksi. Aivan kuten tietokoneen toimintaperiaate ei selviä pelkästään avaamalla ruuvit, elämän salaisuuksien selvittämiseksi tarvitaan kehittyneempiä menetelmiä. Nimenomaan nykyaikaisten

16

tutkimusmenetelmien kehitys on saattanut biokemian siihen räjähdysmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa se tällä hetkellä on. Molekyylitasolle mentäessä luonto ei hätkähdytä enää monimuotoisuudellaan vaan yhdenmukaisuudellaan. Perustavaa laatua olevat biokemialliset systeemit ovat säilyneet evoluution kuluessa samanlaisina bakteereista banaanikärpäsiin, puihin ja ihmisiin. Pohjimmiltaan elämä on proteiineja, hiilihydraatteja ja nukleiinihappoja. Biokemia yhdistää kaikkia biologian osa-alueita. Biotekniikka Voiko bakteerisolu olla arvokas? No tietenkin, jos bioteknikolta kysytään. Biotekniikan opiskelijoiden opinnot ovat sekoitus biotieteitä ja tekniikkaa, johon on lisätty roima annos kaupallista ajattelua. Bioteknikko soveltaa muihin tieteenaloihin biologiasta karttunutta tietoa ja pohtii, mitä hyötyä tutkimustuloksista voisi vielä koitua. Voisiko löydetty yhdiste olla syötynä terveellinen tai saisiko sitä tuotettua bakteerisoluilla? Parhaimmillaan bioteknikko on tulkki eri alojen osaajien välillä: tehtävänä voi olla saada tutkija ymmärtämään talousmaailman lainalaisuuksia tai ohjelmistokoodaaja

bio­ login tarpeita. Rohkeimmat bioteknikot uskaltavat haaveilla omasta firmasta, jonka uumenissa suuret inno­vaatiot muhivat. Bioteknisiksi tuotteiksi voidaan luokitella niin käymisellä tuotetut alkoholijuomat kuin lääkeproteiineja tuottavat bakteerisolutkin. Pääaineenaan biotekniikkaa opiskelevalla on monta rautaa tulessa, sillä opintoihin on yhdistetty perusteet monelta luonnontieteen alalta. Pääainetta ei olla myöskään nitistetty yhden tiedekunnan saati yliopiston alle, vaan se rönsyää Helsingin yliopiston sisällä kahdessa tiedekunnassa (maatalous-metsätieteellinen ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) sekä Aalto-yliopistossa (entinen TKK). Hauskana piristeenä opiskeluun ovat opintojak­sot Aalto-yliopistossa, mistä biotekniikan opis­ kelijat saavat eväitä tuleviin työtehtäviinsä.

Alkio 2018

Perinnöllisyystiede ja yleinen mikrobiologia Näiden pääaineiden kuvaukset löydät biologian alta sivulta 10. Molempia voi siis lukea pääaineena sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmissa. Miten sitten biologiasta ja molekyylibiotieteistä valmistuvat geneetikot tai mikrobiologit eroavat toisistaan? Ratkaisevin ero löytyy LuK–tutkinnon tutkintovaatimuksista, siinä missä biologilla on kattavampi kuva biologian eri osa-alueista, on molekyylibiotieteilijä perehtynyt paremmin menetelmätieteisiin ja solujakin pienempiin asioihin. Sen sijaan maisterivaiheessa opinnot muistuttavat hyvinkin paljon toisiaan koulutusohjelmien välillä.

17

Ensimmäinen vuosi

molekyylibiotieteitä

Biokemia, 5 op Tällä alkusyksyn luentokurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Opit muun muassa perusasiat solun makromolekyyleistä, kuten nukleiinihapoista, hiilihydraateista ja proteiineista sekä solun biokemiasta. Myös biokemiaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset periaatteet samoin kuin aiheeseen liittyvä terminologia tulevat tutuksi.

Solubiologia, 5 op Solubiologian kurssilla käydään läpi eukaryoottisolujen rakennetta, soluelimiä, solun tukirankaa, kalvoliikennettä ja solujen välistä viestintää. Luennoilla perehdyt lisäksi erilaisiin solubiologisiin tekniikoihin ja niihin liittyvien laboratoriokokeiden teoriaan sekä kasvi- ja eläinsolujen energiaaineenvaihduntaan.

Genetiikan perusteet, 5 op Genetiikan perusteissa nimensä mukaisesti tutustutaan perinnöllisyystieteen perusperiaatteisiin. Tällaisia ovat mm. DNA:n, kromosomien ja geenien rakenne ja toiminta, geneettinen muuntelu, periytyminen, epigenetiikka ja geenisäätely. Tämän kurssi antaa hyvän pohjan kaikille myöhemmille genetiikkaan liittyville kursseille.

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 5 op Tällä kurssilla opiskellaan kaikille biotieteilijöille oleellisia perusasioita sekä kasvi- että eläinfysiologiasta. Kasviosuudessa tutustutaan mm. kasvien anatomiaan, fotosynteesiin, kasvien vesi- ja ravinnetalouteen, kasvihormoneihin ja kasvien elinkiertoon. Eläinfysiologian osuudessa puolestaan perehdytään esim. eläinten rakenteen ja toiminnan perusteisiin, hermo- aistin- ja lihasfysiologiaan sekä verenkiertoon ja hengitykseen.

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta, 5 op Näillä mikrobien jännittävään maailmaan keskittyvillä luennoilla opit mikro-organismien pääryhmät, mikrobien aineenvaihdunnan ja lisääntymisen perusteet sekä sen, kuinka mikrobit vaikuttavat aineiden kiertoon. Kurssilla tutustutaan myös mikrobien kasvatukseen, niiden solutason rakenteeseen, mikrobien biotekniseen hyödyntämiseen ja niiden tutkimiseen. Oppimista testataan viikoittaisten kysymys/ kirjoitustehtävien avulla.

18

Mikrobit ja ihminen, 5 op Mikrobit ja ihminen–kurssi tutustuttaa niihin vuorovaikutuksiin, joita mikrobien ja meidän välillä on. Opiskelet mm. mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen, normaalin mikrobifloran toimintaa, immunologian perusteita sekä mikrobien taudinaiheuttamismekanismeja ja niistä johtuvia tauteja. Perehdyt lisäksi myös mikrobeihin liittyviin kliinisiin diag-

nostiikka- ja tutkimusmenetelmiin. Tieteellisen laskennan perustaidot, 5 op Tieteellisen laskennan kurssilla opetellaan tieteellisen analyysin ja datankäsittelyn kannalta oleellisia ohjelmoinnin perusteita sekä Unix-ympäristön käyttöä. Lisäksi perehdytään Rkieleen sekä R-ohjelmistossa tapahtuvaan datan analyysiin ja visualisointiin. Tämän kurssin aikana pääset harjoittelemaan näitä asioita käytännössä tietokoneharjoituksia tekemällä sekä kurssin asioita testaavassa lopputyössä. Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op Biotieteilijöiden ensimmäisellä laboratoriokurssilla harjoitellaan laboratoriossa toimimista, turvallista työskentelyä ja tarpeellisia perustekniikoita sekä työvaiheiden ja tulosten dokumentointia. Syksyllä järjestettävässä ensimmäisessä osiossa opiskellaan biokemiaan ja yleiseen labratyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten pipetin käyttöä, spektrofotometriaa, liuosten valmistusta ja geeliajoa. Talvella pidettävässä toisessa osassa puolestaan tutustutaan mikrobiologiseen työskentelyyn, kuten aseptisiin työtapoihin, mikrobien kasvatukseen, mikroskopointiin ja mikrobigenetiikkaan. Geenitekniikka, 2+3 op

Geenitekniikan kurssi jakautuu kahteen osaan. Aluksi pidetään luennot, joilla käydään läpi erilaisia geeniteknisiä menetelmiä ja niiden teoriaa. Myöhemmin labraosuudessa pääsee sitten harjoittelemaan näitä tekniikoita, kuten geeninsiirtovektorien ja katkaisuentsyymien käyttöä, PCR:ää ja kloonausta, käytännössä. Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, 1 op Tällä johdantokurssilla kandiohjelman henkilökunta ja eri tutkimusalat käyvät esittäytymässä molen fukseille. Kurssin aikana opit tuntemaan, ketkä molekyylibiotieteiden alalla opettavat ja tutkivat ja millaisia urapolkuja tällä alalla on tarjolla. Lisäksi perehdyt opiskelutaitoihin ja tieteelliseen tiedonhakuun.

Alkio 2018

Opiskelijan digitaidot, 3 op Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op ja Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op Näillä kahdella yliopistokemian peruskurssilla opit biotieteidenkin kannalta oleelliset perustiedot, kuten kemialliset sidokset, atomien ja molekyylien rakenteen, lämpö- ja sähkökemian ja olomuodot. Lisäksi perehdyt mm. reaktionopeuteen, kemialliseen tasapainoon, happoihin ja emäksiin sekä termodynamiikkaan. Kummallakin kurssilla on luentojen lisäksi netissä tehtäviä laskuharjoituksia. Näiden kurssien jälkeen hallussasi ovat tarpeellisimmat kemialliset laskukaavat ja niillä laskeminen sekä ymmärrys kemiallisista lainalaisuuksista. Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, 5 op Farmasian järjestämällä orgaanisen kemian peruskurssilla tutuksi tulevat orgaanisen kemian tavallisimmat reaktiot ja niiden perusperiaatteet. Läpikäytäviä reaktioita ja reagensseja on runsaasti, joten kurssin luennoilla kannattaa perehtyä teoriaan huolellisesti. Lisäksi on hyvin suositeltavaa osallistua laskuharjoituksiin, sillä niiden tehtävissä treenataan runsaasti reaktiomekanismien kirjoittamista ja päättelemistä. Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Tilastotieteen peruskurssi antaa eväät tilastolliseen ajatteluun sekä tilastojen tulkintaan ja tilastollisten testien tekemiseen. Luennoilla käydään läpi erilaisia tilastollisia testejä sekä sitä, kuinka tilastotiedettä voidaan hyödyntää biotieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa. Tietokoneharjoituksissa sovelletaan teoriaa käytäntöön ja harjoitellaan tilastoohjelman käyttöä.

19

MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Täältä löydät yhteenvedon suositeltavista 1. vuoden kursseista molekyylibiologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksenä edistyneempien kurssien suoritukselle. Voit kuitenkin halutessasi suorittaa osan kursseista myöhemmin tai lisätä aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja.

20

1.VUODEN OPETUS Tarkat kurssikuvaukset ja aikataulut löydät Weboodista weboodi.helsinki.fi. Kursseja voi etsiä kurssinimellä kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla.

Alkio 2018

21

Kaksikielinen tutkinto suomenkielisille Tvåspråkig examen för svensk-/tvåspråkiga – KaTu-tutkinnon avulla parannat kielitaitoasi opintojen aikana Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran? Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsinkielen taitoa! Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä ruotsiksi. Ruotsinkieliset opinnot voivat koostua biologian opintojen lisäksi esim. sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista. Kuka voi suorittaa tutkinnon? Kaksikielisen tutkinnon eli KaTun voivat suorittaa kaikki biologian, molekyylibiologian ja ympäristötieteiden tänä syksynä aloittavat fuksit äidinkielestä riippumatta. Mitä tutkintoon vaaditaan? Tutkinnon suorittamiseksi kolmasosa kandidaatintutkinnon opinnoista (60 op) tulee suorittaa ruotsiksi, kolmasosa suomeksi ja viimeinen kolmasosa millä tahansa kielellä. Jotta kurssi lasketaan toisella kotimaisella suoritetuksi, kurssin opetuskielen on oltava toinen kotimainen kieli. Myös tentti on kirjoitettava tällä kielellä. (Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, koska tenteissä saa käyttää sanakirjaa eikä kielioppivirheistä rokoteta.) Kielivaatimukset koskevat sekä suomenettä ruotsinkielisiä opiskelijoita. Mitä kursseja tarjotaan? Opintopistepotin voi koostaa oman alan kursseista, sivuaineopinnoista ja kielikursseista. Ruotsinkielisten kurssien valikoima on paljon kapeampi kuin suomenkielisten, mutta tarjontaa löytyy silti. Tavallisten luentokurssien lisäksi tarjolla on ekskursioita ja kenttäkursseja eikä muiden tiedekuntien tarjontaa kannata unohtaa. Suomenkielinen biologia Ruotsinkieliset opinnot painottuvat ensimmäiseen vuoteen, jolloin kursseja on parhaiten saatavilla. Svenskspråkig biologi Första året studerar man på svenska och efter det har man största delen av studierna på finska.

22

Molekyylibiotieteet ja ympäristötieteet Ruotsinkielisiä kursseja suoritetaan muiden opintojen lomassa yleensä koko kandidaatintutkinnon ajan. Miksi ihmeessä? KaTun kautta löytää uusia kavereita ja verkostoituu yli kielirajojen. Kielitaito kohenee opintojen ohessa, mikä on iso etu työelämässä. KaTu on mainio tapa oppia ammattisanasto kahdella kielellä. Monen mielestä parasta on kuitenkin itsensä voittaminen ja ryhmässä syntyvä yhteishenki. Pitääkö olla kaksikielinen? Ei suinkaan! KaTun tarkoitus on tarjota mahdollisuus oppia kieltä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tutkinnon aikana kielitaito vahvistuu huimasti. B-kieliopinnoilla pärjää kyllä ja kielitaito kehittyy yllättävän nopeasti. Lähtötasosta riippuen alussa vaaditaan enemmän töitä, mutta vieraalla kielellä opiskeluun tottuu aika äkkiä. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita missään vaiheessa opintoja. Millaista tukea saan? Tukea opintoihin saa kaksikielisen tutkinnon vastuuopettajilta, kielikeskuksen räätälöidyiltä kursseilta, KaTu-tuutoreilta sekä tietysti muilta KaTu-opiskelijoilta. Opettajat ovat yleensä varsin ymmärtäväisiä ja sanakirjaa saa aina käyttää tenteissä. Vuoden mittaan järjestetään useita KaTu-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, joissa on helppo tutustua muihin yli kielirajojen. Entä jos olen epävarma?

Tutkintoon ilmoittautuminen ei sido mihinkään. KaTua voi tulla kokeilemaan ja sen saa halutessaan jättää kesken koska tahansa. Mistä saan lisää tietoa? KaTu-tutkintoa esitellään orinetoivalla viikolla infotilaisuudessa. Tuutoreihin (katso tuutoriesittelyt) saa olla yhteydessä jo aiemmin, jos mielessä kutkuttaa kysymyksiä.

Gäller det här mig om jag studerar biologi på svenska sidan? Absolut! Det är lika möjligt för dig också. Det är en enorm fördel att studera på både svenska och finska. Utöver att utveckla dina finska språkkunskaper så öppnar en TvEx-examen fler dörrar på jobbmarknaden. Första året får du i alla fall studera på svenska och du har tid att fundera på saken. Det lönar sig ändå att redan under första året delta i olika TvEx-evenemang som tutorerna ordnar för att lära känna finskspråkiga medstuderande.

KaTutuutoriesittely Hejsan! Heräsikö sisäinen KaTulapsesi? Liity KaTu-uskottavaan joukkoomme! Visst vill du TvExa! Me ollaan kaksikielisen tutkinnon tuutorit eli KaTutuutorit Annele, Janina, Aino, Pinja ja Emma. (Mikä ihmeen KaTu? Lue tämän lehden mainos.) Vill du bli expert på två språk? Eller få vänner som talar det andra inhemska språket? Sun ei tarvitse olla kaksikielinen tai valmiiksi hyvä toisessa kotimaisessa kielessä, että voit tulla mukaan. Det räcker att du har motivation. Vi är här för att stöda dig i dina tvåspråkiga studier. Paras tapa oppia kieltä on käyttää sitä ja siinä me autetaan sua parhaamme mukaan. Puhumme kaikki molempia kieliä enemmän tai vähemmän sujuvasti. Vi ses på hösten meidän järkkäämissä TvExtapahtumissa, tervetuloa :) Man får alltid kontakta oss vid behov!

Aino, KaTu-tuutori (biologia) 040 3591994 aino.peltola@helsinki.fi

Annele, KaTu-tuutori (biologia) 044 3210597 annele.holla@helsinki.fi

Janina, KaTu-tuutori (ympäristötieteet) 050 5580908 janina.pykari@helsinki.fi

Pinja, TvEx-tutor (biologi) 050 3854543 pinja.levonen@helsinki.fi

Emma, KaTu-tuutori (ympäristötieteet) 040 4161696 emma.hoglund@helsinki.fi

Alkio 2018

23

ATK YLIOPISTOLLA Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät. AD-tunnukset Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osa arkipäivää. Välillä sekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Viimeistään TVT-ajokorttikurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi. Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintosuoritusrekisteri WebOodissa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus. AD-verkko Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta. Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min). Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksi omaan verkossa olevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta. Mistä koneita löytyy? Viikissä varsinaisia ATK-asemia löytyy Infokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa. Keskustakampuksella merkittävin tietokoneesiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan avaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n kulkuavaimella pääsee myös Symbioosin kertsille (=kahvinkeitin!). Kulkuavaimia saa Kaisa-talon käyttölupapisteestä (Fabianinkatu 30, 3. kerros, kirjaston palvelutiskin vieressä ma-pe 9-16.

24

Tulostaminen Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Ilmaiseksi tätä voi kuitenkin tehdä vain tietyiltä tulostimilta (Student Print Point), joita Viikistä löytyy Infokeskukselta ja Biokeskus 3:n ATK-tilasta. Voit myös ostaa tulostuskiintiötä itselle Unigrafialta. Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasi ja salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi. WPR-tulostamien Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myös omaan kotikoneeseesi tai mihin tahansa koneeseen, jossa on internetyhteys. Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia. VPN-verkko VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla HY-VPN -ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPN-portaaliin. Kirjautumalla yliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi. Yliopiston langaton verkko Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi joko HUPnet- tai Eduroam-palvelua. HUPnet vaatii jokaisella yhdistyskerralla kirjautumisen selaimesta. Eduroam on puolestaan osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua auomaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet kummankin plavelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta. Ohjelmistojakelu Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi? Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmien lisäksi ladattua F-securen anti-

Ongelmia atk-asoissa? HelpDesk auttaa: http://www.helsinki.fi/helpdesk/

viruksen (lisenssin saa nykyään ostettu á 5 € per vuosi). Ohjelmistojakelu löytyy Helpdeskin sivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa. Office365-sähköposti ja muut palvelut Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä, Office365 – postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää). Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi). Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myös käyttöösi Helsingin yliopiston Office-pilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi. Sähköpostilistat Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuisten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työ- ja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta. Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkin suurten sellaisten, lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan. Opintoni-sivut Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? student.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista. Samalta sivustolta löydät myös suosituksia kursseista, jotka voivat kiinnostaa sinua, mutta joita et ole vielä suorittanut. Sivustolla on myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeistä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen päivän ratoksi. Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä

Alkio 2018

yliopiston tapahtumakalenterin. Flamma Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi. Samoin sieltä löytyy kurssi-ilmoittautumisistasi koostuva lukujärjestys (kohdasta Opintoni). Oppimisalustat (Moodle) Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu ADtunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla. WebOodi Opintorekisteri, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. WebOodissa on myös mahdollista ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä suunnitella opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla. Saat sieltä myös epävirallisen opintosuorituksesei ja voit muuttaa henkilötietojasi. Yliopiston henkilöhakemisto Mainari Kaipaatko jonkun henkilökunnan edustajan tai kanssaopiskelijan sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa? Henkilöhakemisto Mainarin avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme olevaa henkilöä. Opiskelijoiden tapauksessa löytyy tietoa opiskelupaikasta laitostasolle asti sekä sähköpostiosoite. Henkilökunnan tapauksessa tiedoista voi löytyä myös puhelinnumero (mikäli ei, laitoksilla on myös erilliset puhelinluettelot, jotka löytyvät ko. yksiköiden sivuilta). Itse palvelu löytyy hakemalla HY Mainaria ja on toimintaperiaatteeltaan sama kuin Google. Artikkelitietokannat Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä auvksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge. Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n tai libproxyn avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin.

25

Kampussuunnistusta

-eli mitä löydät viikistä, kumpulasta ja keskustasta

Viikin Tärkeät rakennukset Infokeskus Korona Sinisessä, pyöreässä rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja pieni Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä). Alakerroksesta löytyvät suuret infosalit 1 ja 2, joiss­ a monet fuksivuoden massaluennot järjestetään. Lisäksi on muutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. Löytyy myös puutarha, jossa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, eli virallisesti toisessa kerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7 Tässä metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa saatat hyvinkin päästä piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexo ladonlukko. Paljon fuksikursseja luennoidaan täällä (ainakin molen puolelta). Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

26

Biokeskus 1 Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus. Helixin ja Biosfäärin kerhohuone löytyy Bio ykkösen alakerrasta, heti portaiden juurelta.

Biokeskus 2 Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin.

Biokeksus 3 Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (2 krs. yhdyskäytävän vieressä, ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen kordinaattori). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka. Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

Alkio 2018

27

15

28

Viikin kampus: mitä, missä ja miten pääsen sinne ja pois? Paikat kartalla

i Infokeskus Korona: Täältä löytyy muun muassa Liikkuvuus- ja Opiskelijapalvelut. Syyskuussa myös tarroja opiskelijakortteihin jaetaan täällä. 1 Biokeskus 1 2 Biokeskus 2 3 Biokeskus 3 4 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia 5 A-talo: luentosalja, atk-asema ja Sodexo- ruokala 6 E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna 7 Ravintola Viikin Kartano 8 Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja 9 Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja 10 Yliopistollinen eläinsairaala 11 Amica Tähkä - ruokala 12 Viikin opetus- ja tutkimusmaatila 14 Prisma Viikki 15 Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia P Pysäköintipaikkoja

Bussipysäkit kartalla

A Keskustasta/Hakaniemestä 70, 73, 74 ja 77 B Keskustasta 78, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57 C Keskusta 78, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Meilahteen 506 D Keskustasta 78, Kontulaan 57 E Keskustaan 78, Munkkivuoreen 57, Meilahteen 506 F Puistolasta Herttoniemeen (M) 79, Meilahdesta 506 G Herttoniemestä (M) Puistolaan 79 K Keskustasta 75, 730-742 L Keskustaan 75, 730-742 M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79 N Westendiin 550, keskustaan 78 P Keskustasta 71 R Keskustaan 70, 71, 77, Hakaniemeen 73, 74

Alkio 2018

Mitä Viikissä on? Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tidekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

Miten päästä Viikkiin ja sieltä pois? Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan. Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta. Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokeri­ linja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatalujua ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www.reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen. Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään. Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa Pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta, joka on saatavissa myös verkosta (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/). Myös reittioppaasta löytyy pyöräreittien hakukone.

29

Kumpulan kampus Kumpulan kampuksella sijaitsee matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja(kemiaa). Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

5

4

3

1

2

6

B

A D

Tärkeitä paikkoja kartalla 1 Chemicum: Kemian laitos 2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos 3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos 4 Kumpulan tiedekirjasto 5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus 6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

30

C

Bussipysäkit kartalla A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 78, 71, Meilahdesta Viikkiin 506 D Viikin suunnasta keskustaan esim. 78, 71, Viikistä Meilahteen 506

N

M

17.

Helsingin keskusta

16.

2. 5.

1.

M

4.

18. 19.

7.

6.

M

3. 10.

20. 8. 9.

11.

M

13.

14.

12. 15.

1 Luonnontieteellinen eläinmuseo 2 Eduskuntatalo 3 Kampin kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen bussit 4 Lasipalatsi 5 Kiasma 6 Postitalo 7 Rautatieasema 8 Rautatientori (täältä lähtevät useimmat Viikin bussit) 9 Ateneum

10 Forum 20 Helsingin yliopiston pääkir11 Kaivopiha jasto, Kaisa-talo 12 Stockmann 13 Porthania M Metroasemia vasemmalta oi14 Tuomiokirkko kealle: Kamppi, Rautatientori, 15 Kauppatori Helsingin yliopisto (entinen 16 Kaisaniemen kasvitieteelliKaisaniemi), Hakaniemi nen puutarha 17 Hakaniemen tori 18 Domus Academica 19 Domus Gaudium

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka)    Pohjoinen Rautatiekatu 13 Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen. Biologian opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

Alkio 2018

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha (nk Kasvis) Unioninkatu 44 Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat. 31

Keskustakampus Päärakennus  1 Uusi Ylioppilastalo, Manner­heimintie 5 A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejärjestöjen tiloja. 2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka. 3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B. 4 Kaisaniemenkatu 5, sisäänkäynti Kaisataloon ja Aleksandriaan. 5 Fabianinkatu 26, sisäänkäynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon. 6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko) 7 Yliopiston päärakennus. Käyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko) 8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, päärakennuksen pohjakerroksessa. 9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sekä liikuntatilat, joihin käynti Fabianinkadulta. M Helsingin yliopiston (entinen Kaisaniemen) metroasema

Unioninkatu 34 Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta.

Aleksandria ja Kaisa-talo  Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5 Oppimiskeskus Aleksandria pitää sisällään mm. 350 tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin täyttämällä magneettiavaimen hakulomakkeen ja viemällä sen Kaisa-talon kirjastokahvilaan. Sisäänkäynnit Fabianink. 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

4

5 6

1 3

32

9

2 8

7

Kun NÄLKÄ yllättää VIIKKI UniCafe Biokeskus • Biokeskus 1, Viikinkaari 9 Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 15.00. Suu­rin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhkaaikojen välttämistä, jos mahdollista. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa. UniCafe Infokeskus Korona • Viikinkaari 11 Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–14.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa. Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala. Sodexo Ladonlukko • Latokartanonkaari 9 Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30– 15.00. Ruokala, joka on kooltaan keskiluokkaa. Pahimpina ruuhka-aikoina jonot kiemurtelevat täälläkin. Unicafe Viikuna • Agnes Sjöbergin katu 2 Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00. Amica Tähkä • Koetilantie 7 Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. kuten Unicafeissa, mutta opiskelija-alennusta saa ja maksaminen Visa Electronilla on mahdollista. Viikissä lounasta tarjoilevat lisäksi Ravintola Viikin Kartano, Kaski Bistro & Baari sekä Viikin Prismassa sijaitseva Chico's.

Alkio 2018

ARABIA Kipsari • Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00, KESKUSTA UniCafe Ylioppilasaukio • Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00–18.00, lounasta koko aukioloajan. Suuri laitosruokala, jossa on hyvää ruokaa ja runsaasti vaihtoehtoja. Pitkät aukioloajat, iltaan saakka melko kansoitettu. Bonuksena iso valikoima täytettyjä patonkeja ja leivonnaisia. UniCafe Päärakennus • Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30. Kohtalaisen suuri ruokala, jonka vieressä on viihtyisä kahvila. Kansainvälisin yliopiston ruokaloista. UniCafe Porthania • Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30– 16.30. Suuri ruokala, joka on keskeisen sijaintinsa vuoksi melko suosittu. Jono ulottuukin melko usein portaisiin saakka. KUMPULA UniCafe Chemicum • A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00. Unicafe Exactum • Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00– 14.30. Muutokset aukioloajoissa ovat mahdollisia!

33

Biologiset asemat Biologiset asmeat tarjoavat opiskelijoille niin gradu- ja työpaikkoja kuin myös unohtumattomia kenttäkursseja, joista on kaikille aloille hyötyä! Helsingin yliopistolla onkin kolme kotimaista asemaa, jonka esittelyt ovat alla. Tämän lisäksi biologieille löytyy kenttätyömahdollisuuksia Taitavuorilta Keniasta ja suojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet järvisuomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja. Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon mutta myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955, jotka juuri järjestivät kurssitapaamisen 60 vuotta myöhemmin asemalla! Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua Ekologian kenttäkurssiiin ja Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssiin kesäkuun alusta heinäkuuhun. Ekologian kenttäkurssilla pienryhmät tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien

34

tärkeimpiin elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilla on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä. Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri ensimmäisen vuoden kenttäkursseista he olivat oppineet kaikkein eniten. Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman juuri remontoituun opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia ja mölkkyä. Jos on hieno sää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta. Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, mutta vuonna 2016 lähtien kova kilpailija saattaa olla aseman upouusi laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.

Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema. Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902. Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit, että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja. Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista, ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat

Alkio 2018

saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn. Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit. Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin. Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojen kautta. Tervetuloa siis Tvärminneen!

35

Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen a s e m a sijaitsee Suomen luoteisimm a s s a kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämere s t ä . Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorijono tarjoaa suotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapinalppiruusulle ja jääleinikille. Tun-

36

turikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa. Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu, tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4 - 5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin. Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Manner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puolet lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7. Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet. Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica-laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.

Erillislaitokset Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita! Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus

Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita. Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa. Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Meneillään olevan opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella. Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja ohjata opiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin. Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin. Luomuksen tutkimus perustuu kokoelmiin ja seuranta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä noin

Alkio 2018

13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa hyönteistä. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä! Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa. Luomus on luonnon muisti. Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

37

Biotekniikan instituutti Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti. BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan: • Molekyyli- ja solubiologia • Kehitysbiologia • Genomibiologia • Rakennebiologia ja biofysiikka Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on professori Howard Jacobs. Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife- erillislaitoksen yksikkönä. Molekyyli- ja solubiologia Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelma pyrkii selvittämään solujen morfogeneesin syyt ja dynamiikan. Erityisesti mielenkiintoa herättää tarkoin määrätty prosessi, jossa hyvin monimutkaiset solut kuten neuronit erikoistuvat. Tutkimus ulottuu aina solun tukirangasta solukalvon dynamiikkaan ja neuronien säätelyyn. Tutkimusohjelman jäsenet tekevät läheistä yhteistyötä biologisen kuvantamisen yksikön kanssa. Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelmaa johtaa Pekka Lappalainen. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Cell Kehitysbiologia Tutkimusohjelmassa tutkitaan elinten muodostumista sääteleviä mekanismeja selkärankaisissa ja selkärangattomissa eliöissä. Tutkimuksen painopiste on signalointiverkostossa, joka välittää viestejä solujen välillä morfogeneesin aikana ja aikaansaa solujen erikoistumisen. Erityisiä mielenkiinnon aiheita ovat: induktiivinen elinten

38

muodostuminen, kantasolujen säätely ja evolutiivinen kehitysbiologia. Kehitysbiologian tutkimusohjemaa johtaa Jukka Jernvall. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on kuusi. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Devel Genomibiologia Kokonaisten yksilöiden geenikartat ovat saatavilla ja tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaa. Ohjelman sisällä pyritään yhdistämään eri tieteenalojen osaamista tämän genetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimusohjelma tekee läheistä yhteistyötä genomianalyysiyksikön kanssa. Genomibiologian tutkimusohjelmaa johtaa Mikko Frilander. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Genomics Rakennebiologia ja biofysiikka Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteen ja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien ja solukalvoproteiinien rakenne ja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista. Tutkimusohjelmaa johtaa Sarah Butcher. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yhdeksän Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Structural

Neurotieteen tutkimuskeskus Neurotieteen tutkimuskeskuksen (NT) tehtävänä on hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum). Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/

Neurotieteen tutkimuskeskus: www.helsinki.fi/neurosci/ Neurotieteen seminaarisarja: www.helsinki.fi/neurosci/education/seminars.htm

Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neurotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli –tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa.

Alkio 2018

39

Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950! Ei biologielämää ilman Symbioosia! Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnölisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket, palstaviljely ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittain sulkea tenttikirjasi ja tulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse. Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n. vuoden opiskelijoita) – ne eivät pure vaan ovat ihan kivoja. Fuksin syksystä ei menoa puutu Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa ja bileissä (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Ensiluokkainen tilaisuus tutustua muihin fukseihin on fuksisauna. Saunalle saa ja kannattaa tulla hengaamaan, vaikkei itse saunaan asti haluaisikaan. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin! Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian

www.symbioosi.org 40 Facebook: Symbioosi ry.

opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden siittiö ja munasolu. Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu. Ahviksesta Shokkeloon Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevät ympäri Ahvista isukin autolla. Rallin päätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta, sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan. Tiedät vasta kun koet rallin hurmoksen! Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat fuksisitsit, joilla oppii helposti tavoille.

Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo on loistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena. Shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla Miten pääsen alkuun? Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Myös kaikissa mahdollisissa tapahtumissa tutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin. Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia, ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa! Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@ helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebookryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@ symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

Alkio 2018

41

Helix ry Helix on Helsingin yliopiston biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden etua sekä tarjoaa monenlaista toimintaa ja mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Helixiin voi liittyä jokainen, joka on suorittanut tai jolla on vakaa aikomus suorittaa edes yksi biotieteiden kurssi.

Valvoo etuasi

Kokoontuu kertsille

Ainejärjestömme tärkein tehtävä on valvoa biotieteiden opiskelijoiden etuja. Opintovastaavamme välittävät palautetta ja kehitysideoita yliopiston henkilökunnalle sekä pysyttelevät ajan tasalla ajankohtaisista muutoksista, esimerkiksi koulutusohjelmauudistuksista. Jos jokin mietityttää, otarohkeasti yhteyttä opintovastaaviimme!

Kertsi, eli kerhohuone, on opiskelijoiden oma kahvihuone kampuksella. Kertsi löytyy laskeutumalla raput Biokeskus 1:n Unicafén vierestä. Kertsillä on tietokoneita, mukavat sohvat, välipalamyyntiä, kahvia, oppikirjoja, lautapelejä ja ennen kaikkea: muita opiskelijoita!

42

Järjestää bileitä

Toimii yhdessä muiden kanssa

Näkyvä osa Helixin toimintaa on rennoissa juhlatunnelmissa vietettävät iltatilaisuudet ja sitsit. Perinteisiä juhlatunnelmia tarjoavat rapujuhlat ja muut sitsit, saunaillat ja kevään päättäjäisiksi järjestettävät grillibileet. Helix järjestää myös kaudenavajaiset syksyllä itsekseen ja keväällä Otaniemen Inkubio ry:n kanssa. Jos kosteat bileet eivät ole sinun juttusi, älä huoli – jokainen saa tulla mukaan omilla ehdoillaan!

Helixillä on useita ystäviä. Erityisesti yhteistä toimintaa ja tapahtumia on Symbioosi ry:n kanssa. Useimmat biotieteellisen opiskelijat kuuluvat näihin molempiin järjestöihin, ja Helixin suurimmat tapahtumat (fuksisitsit, ystissitsit) järjestetäänkin yhteistyössä Symbioosin kanssa. Lisäksi Helix viettää kaudenavajaisia Otaniemeläisen Inkubio ry:n kanssa ja vappupäivän silliaamiaisen Myy ry:n kanssa.

Tarjoaa tekemistä

Tule mukaan!

Helix tarjoaa jäsenilleen monipuolista tekemistä. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä mahdollisuus osallistua leffailtoihin. Pelimiehet- ja naiset lautapelaavat ja retropelaavat säännöllisesti peli-illoissa. Liikuntavastaavat järjestävät toimintaa yhteislenkeistä lajiintutustumisexcuihin. Viime vuonna Helix on kokeillut esimerkiksi boulderointia ja rantalentistä. Myös vesisotaexcursio on järjestetty. Kesäperinteeksi on muodostunut osallistuminen suojalkapallon sm-kilpailuihin.

Helixiin liittyminen ei maksa mitään. Arvostamme intoa, ideoita ja sinua juuri sellaisena kuin olet! Voit vain hengata kertsillä tai vaikka lähteä heti syyskokouksessa mukaan ensi vuoden hallitukseen. Helixillä on paljon erilaisia virkoja: Jokaiselle innokkaalle löytyy mukavaa tekemistä ja omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa toimintaa - ja jos ei, voit kehittää sitä!

Alkio 2018

www. helix-ry.fi/fi Facebook: Helix ry Instagram: helix_ry

43

SvNK Svenska Naturvetarklubben rf Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna… kärt barn har många namn. Svenska Naturvetarklubben är ämnesföreningen för svenskspråkiga studerande på bio- och miljövetenskapliga fakulteten samt geografistuderande vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och är en av de äldsta ämnesföreningarna vid HU.

Var du hittar oss

Svunk har en klubblokal, "Klubben" som vi delar med Spektrum r.f. (kemister, matematiker, fysiker, astronomer och datavetare) på Kyrkogatan 10 i Kronohagen. På den legendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på "Kertsin" i första våningen i Biocenter 3 med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett bibliotek, som främst innehåller tent- och artkännedomsböcker. I Kertsin kan man vila sig, och kaffekokaren står nästan alltid varm. Kertsin är perfekt placerad med tanke på första årets föreläsningar. Välkommen och pigga upp dig mellan föreläsningarna samt bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar!

Vad vi gör

Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggleexkursion, vårfågelexkursion och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, för exkursionerna får man även studiepoäng. Förutom dessa traditionella exkursioner ordnas även andra mindre utflykter. En viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. För gulnäbbarnas del (dvs. första årets studerande) börjar året med gulnäbbsintagning på hösten varefter ni introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En annan av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de sena morgontimmarna. Svunken ordnar en gång i månaden programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar, och ordnar därtill med jämna mellanrum sportevenemang. SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen YLONZ, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade på Fest 1, ordnat av Teknologföreningen, för första årets studerande. Med våra klubben-

44

kompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete. Gemensamt med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag. Till Symbioosi och Helix har vi också goda och nära kontakter, vi brukar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser. På många fester används studentoveraller, halare. SvNK:s mörkblå halare får ni redan under hösten om ni är riktigt aktiva. Om ni får ihop tillräckligt med sponsorer för halarna, så kostar de inte er något.

Hur du kommer med

Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenmang. Om du är ens ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten. Efter mötena brukar folk bli kvar och umgås fritt på Klubben. Kom ihåg att följa med e-postlistan! Via den får du information förutom om SvNK:s program, också om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan! Och glöm inte att regelbundet kolla hemsidan: http:// blogs.helsinki.fi/svenskanaturvetarklubben/. Där hittar du förutom info om föreningen också den blogg som skrivs av medlemmarna om smått och gott som hör studie- och arbetslivet till. Är det något du undrar över med studierna? SvNK är också till för att hjälpa dig och bevaka svenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du via svnk-s@helsinki.fi. Vill du träffa trevliga människor och få ut mer av din studietid, är det en superb idé att bli medlem och aktiv (minst på sitser) i SvNK.

Vi syns i höst! #svnk4life

MYY ry

Ympäristötieteiden opiskelijat Myy on kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö, jolle ympäristöasiat ovat lähellä sydäntä. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä, ja tästä syystä meidän tapahtumien vegaaninen safka on vertaansa vailla! Vaikka kaiken takana onkin vanha kunnon hippiaate, ovat myyläiset ihan täysjärkisiä ja mukavaa, helposti lähestyttävää porukkaa. Fuksivuonna on mahdollisuus löytää oma paikka yliopistossa, ja siihen saattaa mennä yllättävän kauan aikaa ennen kuin oma juttu löytyy. Useaan ainejärjestöön kuuluminen on siis oikeasti fiksua. Mutta mitä Myy tekee? Samoja juttuja kuin kaikki muutkin ainejärjestöt, mutta tietenkin omalla twistillään. Esimerkiksi vappuna järjestetään legendaarinen vapun kotiviinikilpailu, johon kuka tahansa voi osallistua. Viinikisassa on kategorioita punaviinistä freestyleen ja niihin osallistutaan itsetehdyillä juomingeilla. Paikan päällä myös yleisö pääsee maistelemaan tuotoksia ja halutessaan voi pyrkiä tuomaristoon. Perimätiedon mukaan viinikisassa paistaa aina aurinko, ja on ehdottomasti yksi parhaimmista tavoista aloittaa vappuaaton juhlahulinat. Syksyllä on tiedossa muutaman päivän mittainen eksku länsi-Suomen maisemiin. Luvassa on ikimuistoinen reissu, jota ei kannata jättää välistä! Myyn ekskut ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta, joten kannattaa olla skarppina ilmoittautumisen kanssa! Jos haluaa kuitenkin jotain perinteisempiä tapahtumia, niin niitäkin Myy järjestää. Syksyllä on esimerkiksi tiedossa fuksiaiset, fuksisitsit, peli-iltoja ja kerhojen

Alkio 2018

kokoontumisia. Myyssä on helppoa ja hauskaa toimia, ja vaikuttamaan pääsee helposti! Erilaisuus on meidän rikkaus ja tasa-arvo-kysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Myyllä on omat yhdenvertaisuusvastaavansa, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Suurten muutosten alla olevassa yliopistossa me pidetään myös huolta ympäristöalan opetuksesta. Myyläisiä toimii vaikuttamassa ja päättämässä asioista monissa yliopiston toimikunnissa ja neuvostoissa. Myy seuraa myös aktiivisesti maailman menoa ja ottaa asioihin kantaa ympäristötieteilijän asiantuntemuksella. Myyssä toimii myös useita aktiivisia kerhoja, joissa pääsee toimimaan pienemmässä porukassa ja halutessaan voi aina järjestää myös itse tapahtumia. Meillä on esimerkiksi kasvisruokakerho, liikuntakerho ja käsityökerho. Liikuntakerhosta voisi nyt ainakin mainita tankotanssin, hotjoogan, kiipeilyn ja kuplafutiksen. Sisaremme Symbioosin lisäksi teemme yhteistyötä (esim. nyt niitä bileitä) Viikin muiden ainejärjestöjen kanssa. Mutta lisäksi kavereita löytyy myös muista ainejärjestöistä, kuten esimerkiksi mantsalaiset, geologit ja ympäristöteekkarit. Joten kyllä Myyssä tehdään paljon muutakin kuin pelkästään niitä ympäristöasioita. Olemme aktiivinen järjestö, joka pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvin kaikilla osa-alueilla. Haluamme erityisesti, että opiskelijoilla on asiat mahdollisimman hyvin. Bio 3:n kertsi on myös myylästen pesä, joten myös medät löytää sieltä. Tutustutaan, ja otetaan kuppi kuuluisaa kertsikahvia!

45

Biosfääri Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja

Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden lämminhenkinen äänenkantaja, joka valvoo jokaisen opiskelijansa etua niin juhlissa kuin jokapäiväisessä opiskelussakin. Biosfäärin jäseniä ovat kaikki tiedekunnan viisi ainejärjestöä, joiden kautta sinäkin kuulut Biosfääriin!

Miten Biosfääri näkyy arjessasi?

Biosfääriin pääset tutustumaan heti opintojesi alussa. Syksyn alussa Biosfääri järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääset tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Syksyn avaa Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa ennen orientoivaa viikkoa, jolloin järjestetään monenmoista hauskaa lautapeli-illasta Fuksibileisiin. Vuoden kuluessa Biosfääri järjestää paljon tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten yhteissitsejä ja suuria bileitä muiden tiedekuntajärjestöjen kanssa. Jotta pysyt perillä siitä, mitä Biosfäärissä tapahtuu, kannattaa käydä tykkäämässä meistä facebookissa ja seurata instagramissa! Tiedotuskanaviimme kuuluvat näiden lisäksi nettisivut (www.biosfaari. org) ja ainejärjestöjen sähköpostilistat. Näiden kautta pysyt ajan tasalla muutoksista tiedekunnassamme, opiskelijaedustajien hausta sekä tulevista tapahtumista.

Miten sinä hyödyt Biosfääristä?

Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla siitä, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Nettisivuiltamme löydät tapahtumakalenterin, josta löydät Biosfäärin sekä jäsenjärjestöjemme tulevat tapahtumat. Nettisivuillamme on myös paljon tietoa muun muassa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Nettisivuilta löydät myös palautelomakkeen, jolla voit antaa palautetta toiminnastamme.

Biletapahtumien lisäksi järjestämme työelämään liittyviä tapahtumia, kuten CV-työpajoja yhdessä alamme ammattiliiton Loimun kanssa. Täältä saat suoria vinkkejä työnhakuun ja tulevaan uraan liittyen työelämän osaajilta! Tärkein osa Biosfäärin toimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta. Puutumme opiskelijoiden kohtaamiin epäkohtiin tiedekuntamme toiminnassa, sekä keräämme palautetta kursseista. Viemme palautetta myös eteenpäin opettajille, joten kannattaa käydä arvioimassa käymiäsi kursseja! KurssiWikistä löydät myös muiden mielipiteitä ja arviointeja kursseista, joten kannattaa käydä vilkuilemassa valitessasi kursseja. Jos haluat antaa palautetta opintoihin liittyen, voit käyttää nettisivujen palautelomaketta tai olla suoraan yhteydessä hallitukseen tai opintovastaaviin.

Miten pääsen mukaan toimintaan?

Osallistumalla tapahtumiin! Jos haluat mukaan järjestämään tapahtumia, valvomaan opiskelijoiden etuja, järjestämään KV(kansainvälisiä)-tapahtumia, niin ole yhteydessä hallitukseen. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät nettisivuilta, facebookista ja instagramista. Jos jokin tietty pesti kiinnostaa, käy nykäisemässä kyseisestä osa-alueesta vastaavaa hallituksen jäsentä hihasta ja kysy lisätietoja! Voit laittaa myös sähköpostia hallitukselle tai puheenjohtajalle. Hallitusvirat jaetaan syyskokouksessa marras-joulukuun vaihteessa, jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan! Jos sinulla on kysyttävää Biosfäärin toimintaan, tapahtumiin tai ihan mihin tahansa liittyen, voit aina olla meihin yhteydessä! Fuksi- ja tuutorivastaava auttaa mielellään kaikissa opintojen alkuun liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja: Micaela Haapanen (micaela.haapanen@helsinki.fi) Fuksi- ja tuutorivastaava: Alma Seppälä (alma.seppala@helsinki.fi) Hallitus: biosfaari-hallitus@helsinki.fi

46

Symbioosin kuoro

Kuoromme esiintyi Symbioosi ry n 65. vuosijuhlassa

kuoro, löytyy joukoistamme saapasjalka- ja valkotakkibiologien lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, sosiologeja ja psykologeja. Edustusta löytyy niin fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja myös alumneihin saakka. Treenaamme noin 20 hengen voimin kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Järjestämme vuosittain joulu- ja kevätkonsertin, minkä lisäksi esiinnymme myös yksityistilaisuuksissa. Ajoittainen esiintyminen tuo kivasti pientä jännitystä elämään ja on vieläpä tosi hauskaa! Pidämme uusien laulajien illat kahtena maanantaina 3. ja 10. syyskuuta klo 18.00 Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla, tervetuloa tutustumaan! Lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät meidän facebooksivultamme: www.facebook.com/symbioosinkuoro P.S. Meidät löytää nyt myös Instragramista nimellä symbioosinkuoro!

Onnittelut sinulle Suomen parhaimpaan yliopistoon pääsemisestä, olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen! Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla. Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista. Mikäli sinua kiinnostaa kuorolaulaminen tai laulukärpänen puree ensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut liittymään Symbioosin kuoroon! Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä ”Symbioosin lauluyhtye” ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja. Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia. Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös saksa, espanja ja munkkilatina. Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin Symbioosin kuoro Vappushokkelossa. Kuva: Aurora Vikström

Alkio 2018

47

Viikki-speksi ry Speksi on opiskelijavoimin toteutettu musiikkiteatterin muoto. Speksissä katsojat osallistuvat näytelmän kulkuun pyytämällä improvisaatiota. Katsojat voivat haluamassaan kohtaa huutaa ”Omstart!”, jolloin juuri nähty kohta esitetään uudestaan hieman toisin. Ensimmäinen Viikkispeksi esitettiin vuonna 2017, eli perinne on vielä varsin tuore. Siitä huolimatta vuoden 2018 produktiota oli tekemässä jo noin sata henkilöä, ja Viikkispeksi on saanut paljon kehuja laadullaan. Nimensä mukaisesti Viikki-speksi toivottaa riveihinsä kaikki Viikin kampuksen opiskelijat, mutta mukaan otetaan avosylin muitakin teatterin tekemisestä innostuneita. Speksin esitykset pidetään maaliskuussa, ja harjoitukset alkavatkin jo heti syksyllä. Mukaan heti syyskuun alussa haetaan tietysti näyttelijöitä, muusikoita ja tanssijoita, mutta etenkin lavastajien, puvustajien, maskeeraajien, valo- ja ääniteknikkojen sekä yleisten apukäsien työpanos kohottaa produktion laadun uusiin sfääreihin. Toimintaan osallistuminen on hyvä tapa tutustua myös muihin kuin oman ainejärjestön opiskelijoihin. Tiiviit harjoitukset ja talkoot halki lukuvuoden tuovat ihmisiä tiiviisti yhteen, ja ovat sementoineet monta ystävyyttä. Kannattaa siis ehdottomasti tulla mukaan makustelemaan meininkiä syksyllä uusien illassa, vaikkei olisikaan selkeää visiota, millaisen panoksen voisi speksille antaa. Viikki-speksi ry:n jäseneksi voi liittyä myös, vaikkei osallistuisikaan itse produktion tekoon. Näin pääsee mukaan Viikki-speksin jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin, ja saa varmimmin tiedon speksin järjestämistä ekskursioista esimerkiksi muita speksejä katsomaan. Kannattaa siis käydä Viikki-speksin kotisivuilla lukemassa lisää! Ne löytyvät osoitteesta viikkispeksisite. wordpress.com Nähdään syksyllä! Terveisin, Viikki-speksin hallitus

48

Bio- ja ympäristötieteilijänä työelämässä Bio- ja ympäristötieteilijällä on lukuisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Suunnan ja syvimpien mielenkiinnon kohteiden hahmottamiseksi kannatKuva: Risto Raveala taa jo ajoissa alkaa kerätä tietoa omasta alastaan ja sen mahdollisuuksista. Kysellä rohkeasti niin tuutoreilta ja muilta vanhemmilta opiskelijoilta, valmistuneilta ja pidempään uralla jo olleilta. Miten he pääsivät siihen pisteeseen, jossa ovat? Olisiko se myös sinulle jotain, mihin haluaisit tähdätä? Tässä auttaa niin LinkedIn, tuo työelämä Facebook, kuin avoin asenne ja rohkeat yhteydenotot mielenkiintoisiin henkilöihin. Bio- ja ympäristötieteiden osaajana voi työskennellä lukuisilla eri sektoreilla riippuen omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta. Erilaisia ja muotoisia urakuvia on sen verran paljon, että niiden kiteyttäminen yhteen tekstiin on haastavaa. Tiivistäen voidaan puhua, että valmistuttuasi voit toimia asiantuntijana, opettajana tai tutkijana. Valmistuttuasi olet jo lähtökohtaisesti alasi asiantuntija, mutta työtehtävissä tällä usein tarkoitetaan esimerkiksi eri viestinnän tehtäviä, erilaisia hallintotehtäviä, myyntiä ja markkinointia ja näitä avustavia rooleja, kuten patenttihallintaa ja laadunvarmistusta, tai vaikkapa tieteellistä konsultaatiota, esimerkiksi lääketeollisuuden, eri etujärjestöjen tai konsulttiyritysten parissa. Tutkimuksessa taas voit työskennellä niin yliopistoilla ja akateemisissa tutkimuslaitoksissa kuin eri teollisuuden aloilla, esimerkiksi geenitekniikan tai lääketeollisuuden parissa. Opettaa voit riippuen taustakoulutuksestasi ja kiinnostuksestasi jo opintojesi aikana pidemmälle edettyäsi ja valmistuttuasi ovet ovat auki koulutusjärjestelmän kaikille tasoille, kunhan vain opettajan pedagogiset opinnot ja muut vaaditut opettajan tutkinnon osat ovat kasassa. Keskipalkka Loimun ja Agronomiliiton työmarkkinatutkimuksen (2017) perusteella on bio- ja ympäristötieteellisillä osaajilla noin 4000 € kuukaudessa, mutta noin 25 % jää alle 3400 €/kk ja toisaalta noin 25 % saa yli 4500 €/kk. Edelliset ovat kuitenkin alalla jo vähän pidempään olleiden lukuja. Vastavalmistuneen luonnon-, ympäristö- tai metsätieteiden alan maisterin osalta puhutaan keskimäärin noin 2800-3000 eurosta kuukaudessa. Palkkaukseen vaikuttaa niin uran vaihe, eli oletko asiantuntija vai ylempi johtohenkilö, kuin työskentelysektori, kuten valtio, yliopisto, kunta tai yksityinen yritys tai yhdistys. Pienempi tai suurempi palkka ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa vaan se voi kuvata esimerkiksi kyseisen tehtävän kysyntää yhteiskunnassa, alan

Alkio 2018

neuvottelutuloksia tai muita seikkoja. Samoin jokaisen tuloksen osalla kannattaa miettiä, onko otoskoko riittävän suuri ja kuvaako se esitettyä tilannetta. Sekä töitä hakiessa että palkasta ja ylennyksistä neuvotellessa korostuu yksilön kyky markkinoida omaa osaamistaan: tiedätkö, missä olet hyvä ja missä vielä olisi kehityttävää, miten konkreettisesti olet suunnitellut kehittäväsi itseäsi, mikä on alan keskipalkka ja miten oma osaamisesi suhtautuu tähän. Kuitenkin, kukaan ei voi sanoa, mitä valintoja juuri sinun pitäisi tehdä. Harva osaa kertoa, mitä valintoja sinun on tehtävä päästäksesi unelmiesi huipulle. Tätä vaatii sinulta aktiivista tiedonhakua, jossa apuna ovat niin yliopistosi urapalvelut, alaltasi valmistuneet ja sillä jo työskentelevät eli LinkedIn sekä toki myös Loimu. Loimun osalta käymme puhumassa alojemme työelämästä ja sen vaatimista taidoista mm. joulu-tammikuussa Opiskelija- ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueemme muodossa. Toki apua tarjoamme jäsenillemme ympäri vuoden niin kohdennetun CV:n ja LinkedIn-profiilin, palkkatoiveen ja alan palkkakeskiarvon, työsopimuksen lakiseikkojen kuin jatkuvan edunvalvonnankin muodossa. Allekirjoittaneelle saa milloin vain soittaa tai vaikka hihasta nykäistä ja bio- ja ympäristöaloista ja työelämästä jututtaa, jos Viikissä tai muulloin sattuu näkemään. Toivottavasti nähdään vielä – hauskaa opintojen alkua sinulle! Terkuin, Toni Sairanen Opiskelija- ja järjestökoordinaattori Luonnon-, ympäristö- ja metsätietelijöiden liitto Loimu ry

Kirjoittaja on alojemme yhteisön, ammattiliitto Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun työntekijä. Loimussa hän toimii opiskelija- ja järjestökoordinaattorina vastaten Loimun Suomen opiskelijatoiminnasta, kuten liiton kampuspromoottoriverkosta ja opiskelijayhdistyksistä. Tätä ennen Toni on ollut mm. Symbioosi ry:n shokkelomestarina, Biosfääri ry:n puheenjohtajana ja vähän kaikkialla mukana yliopiston hallinnon opiskelijaedustajana eli hallopedina.

49

Ongelmatilanteissa YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Yhdenvertaisuutta ja hyvää meininkiä!

Opintojesi aikana saat tietoa, tukea ja apua terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. YTHS:n tehtävä on tarjota yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Palveluihin kuuluu yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita. Yleisterveyden palveluihin kuuluu terveydenja sairaanhoitajien sekä yleislääkärin vastaanoton lisäksi fysioterapiaa, matkailuterveysneuvontaa ja seksitautien etätestausta. Lähetettä vaativia palveluita ovat röntgen- ja laboratoriotutkimukset. Suunterveyden palveluihin kuuluu suuhygienistien vastaanotot, hammas- ja erikoishammaslääkäripalveluita sekä tarvittaessa röntgentutkimukset. YTHS tarjoaa myös mielenterveyden palveluita. Tarvittaessa voit esimerkiksi ilmoittautua psykologin vastaanotolle tai sopia tukiryhmään osallistumisesta. Helsingin YTHS-toimipiste sijaitsee osoitteessa Töölönkatu 37 A. Akuuttiluonteisissa asioissa kannattaa ottaa yhteyttä klo 9 mennessä tulemalla paikalle tai soittamalla 046 710 1027. YTHS:llä on käytössä takaisinsoittopalvelu. Ennen kuin sinulle varataan aika, terveydenhoitaja tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoitoohjeita tai ajan terveydenhoitajan tai yleislääkärin akuuttivastaanotolle. Jonojen ja palvelun sujuvuuden osalta YTHS vastaa suurinta osaa kaupungin terveysasemista.

Me olemme tämän vuoden Symbioosin ja Helixin yhdenvertaisuusvastaavat. Tänäkin vuonna meillä aloittaa paljon uusia fukseja, joista kukin tulee hieman eri lähtökohdista. Opiskelijamme muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, minkä takia me yhdenvertaisuusvastaavat pidämme huolen siitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet osallistua ainejärjestöjen tapahtumiin omana itsenään tulematta syrjityiksi. Syrjintään lukeutuu muun muassa kaikki kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, etniseen ryhmään tai kansalaisuuteen, terveydelliseen tilaan tai mihin tahansa muuhun ominaisuuteen liittyvä syrjivä tai halveksiva toiminta. Ainejärjestöjemme yhteiset tilat, kuten kerhohuoneet ovat niin ikään syrjintävapaita alueita, joissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa arvokkaaksi ja hyväksytyksi omassa opiskelijayhteisössään. Vaalimme hyvää meininkiä ja puutumme tarvittaessa myös kiusaamistilanteisiin ja muihin ongelmiin. Meihin voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostin kautta tai tulemalla nykäisemään ketä vain meistä suoraan hihasta kertsillä, jos jokin asia askarruttaa mieltä. Symbioosilla on myös olemassa häirintälomake, jonka kautta on mahdollista jättää anonyymiä viestiä minkä vain yhdenvertaisuutta koskevan asian tiimoilta. Käsittelemme kaikki tilanteet luottamuksellisesti, joten meille juttelua ei tarvitse jännittää. Me ollaan täällä teitä varten! Symbioosin yhdenvertaisuusvastaavat: Liina Laukkanen: liina.laukkanen@helsinki.fi Julius Ulpovaara: julius.ulpovaara@gmail.com Linda Uusitalo: linda.uusitalo@helsinki.fi Helixin yhdenvertaisuusvastaavat: Ella Piekkari: ella.piekkari@helsinki.fi Sakari Hietanen: sakari.hietanen@helsinki.fi

50

Opintoneuvojat Pekka Heino Osasto/neuvonnan vastuualue Perinnöllisyystieteen osasto, genetiikan yleinen opintoneuvonta kaikissa opintojen vaiheissa.

Mikael Segerstråle Moi! Olen Segge, kovasti luonnosta tykkäävä ja helposti lähestyttävä biologi. Lempiharrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen ja kalastus, ja jokakesäistä lohireissua aletaan valmistella jo syksyllä. Pari vuotta sitten hurahdin bodypumppiin, eli älä pelästy jos naamani näkyy jumppasalissa. Toimin opintoneuvojana ja tutkijana ja minua saa ottaa hihasta kiinni ja kysyä mitä vain. Omana tutkimuskohteenani on hermoston varhaiskehitys, mutta olen perehtynyt biologiaan aika laajamittaisesti ja sainkin sen ansiosta lempinimen, psykoottinen tieteen musta enkeli. Kävi niin, että minua haastateltiin Hesariin eläinten saman sukupuolen välistä seksuaalista käyttäytymistä koskien, ja mielipidepalstoilla tämä tietysti herätti närää. Näistä ja muista asioista voimme keskustella kun tapaamme syksyllä! Osasto/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, toinen kerros 2711 Puhelinnumero 0503440992 Sähköposti Mikael.segerstrale@helsinki.fi

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) 3403.2 (avokonttorin kautta), Biokeskus 1, 3 krs. Puhelinnumero 0294159072 Sähköposti pekka.heino@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Parhaiten yhteyden saa kävelemällä sisään työhuoneeseeni Sähköposti on minun kohdallani vähän epävarma tavoittelukeino ja puhelimeenkin vastaan vain silloin kun akussa sattuu olemaan virtaa, joten tulkaa ihmeessä käymään tai nykäiskää hihasta kun tapaatte minut jossakin. Milloin olet tavoitettavissa? Minua voi tulla tapaamaan milloin vain, kunhan olen vapaana muista hommista. Pitempiä palavereja varten on kuitenkin parasta varata aika. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Sehän on tiedettä elämästä ja elinympäristöistä. Eihän se voi olla muuta kuin ihanaa. Kun tähän vielä lisätään geneettinen näkökulma ja tutkitaan kaikelle elämälle olennaisia prosesseja, niin parempaa ei todellakaan ole.

Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla Milloin olet tavoitettavissa? 8-16 kun en ole luennoimassa tai kokouksissa Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Ei sitä muuta tarvitse osata.

Alkio 2018

51

Riitta Savolainen Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa. Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin. Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä. Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyy vielä valitettavan paljon vanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä. Osasto/neuvonnan vastuualue Eko-evon osasto/yleisesti kanditutkinto, erityisesti ekoevon kandi- ja maisteriopinnot. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) BIO3, huone 5416, 5. kerros. Puhelinnumero 050-4155290 Sähköposti riitta.savolainen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse. Milloin olet tavoitettavissa? Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaan mieluusti tiistaisin 10-12, mutta myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

52

Ritva Virkola Osasto/neuvonnan vastuualue Yleisen mikrobiologian opintoneuvonta biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelman opiskelijoille. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Toimistoni on Biokeskus 1 C porras 3 krs. huone 3313. Puhelinnumero Puh. 02941 59235 tai 050 4150430 Sähköposti ritva.virkola@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Luen sähköpostia päivittäin, joten sillä tavoittaa hyvin.. Milloin olet tavoitettavissa? Nykyisin on usein käytännöksi muodostunut sopia tapaaminen sähköpostilla. Minulla on vastaanottoaika Ma klo 12-13, jolloin pyrin olemaan paikalla. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet antaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua tulevaisuuden työelämään. Valitsemalla erilaisia sivuaineopintoja voi omaa osaamistaan laajentaa ja suunnata haluamaansa suuntaan.

Suvi Taira Osasto/neuvonnan vastuualue Biotekniikka Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Bio1:n C-rapun 3. kerros, huone 3317 Puhelinnumero +358 (0)2941 59213

Johannes Enroth

Sähköposti suvi.taira@helsinki.fi

Alan olla sangen kokenut biologi, opettaja ja opintoneuvoja. Aina kun ehdin, tutkin tropiikin lehtisammallajistoa, lajien fylogeniaa ja evoluutiota. Miellän itseni biodiversiteettitutkijaksi, en niinkään koeputken jatkeeksi. Osasto/neuvonnan vastuualue Kasvibiologia (erityisesti systematiikka ja yleinen neuvonta) Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 6601A, Biokeskus 3, 6 krs., hisseistä oikealle ja rappusten jälkeen taas oikealle, ei kuitenkaan vessaan vaan vasta välioven jälkeen. Puhelinnumero 0504150424 Sähköposti johannes.enroth@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ota yhteyttä mieluiten s-postitse, ainakin ensin. Milloin olet tavoitettavissa? Naamatapaamiset ma klo 12-13 lukukausien aikana. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet ovat parasta ikinä, koska ne tutkivat monimutkaisimpia tunnettuja ilmiöitä ja voisivat oikeasti pelastaa maailman. Siihen ei politiikka, talous tai kapakkajorinat pysty.

Alkio 2018

Tuomas Haltia Osasto/neuvonnan vastuualue Toimin väliaikaisesti biokemian opintoneuvojana. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huoneeni 6317a on Viikinkaari 9C biokemian ja biotekniikan osastossa. Puhelinnumero 050 448 5687 Sähköposti tuomas.haltia@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Minuun saa yhteyden parhaiten s-postilla. Milloin olet tavoitettavissa? Tavattavissa sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Minusta (luonnon)tieteessä yleensä (eikä pelkästään biotieteissä) tärkeintä on sen antama kokeelliseen tutkimukseen perustuva maailmankuva. Tiede on myös menetelmä, jolla asioiden luonteesta voi ottaa selvää. (En silti ole varma että biotieteet ovat "parasta ikinä"!)

53

Koulutusohjelmien tuutorit Biologian koulutusohjelma

Heippahei fuksit ja superisti onnea opiskelupaikan johdosta! Me ollaan Helmi ja Linnea, Hepa ja Lipa, Siltsu ja Ela, mitä näitä nyt on. Helmi on meijän parivaljakon kiintiölande, kovanaamasista kovanaamasin lahelainen ja stadilaisen Linnean Käpylä-pridea ei käy kyseenalaistaminen. Nykyään asustetaan molemmat läntisessä Helsingissä ja jaetaan rakkaus 57:n etupenkkeihin, koska etupenkit best ja 57 kulkee (joskus). Useimmiten meijät voi bongata kertsiltä, Helmin tuhoutumasta ja Linnean lipittämästä ännännettä kuppia kahvia. Ollaan dynaaminen duo, Helmi ehkä vähän pötkötysalttiimpi ja Linnea enemmän duracell, mutta sit ku menojalka lähtee vipattaa nii ollaan kyllä molemmat täysillä imus! Opiskelujen osalta Helmi on suuntautumassa genetiikkaan ja Linneaa kiinnostaa eniten fysiologia, mutta niiden ohella Ahvenanmaan linturalli herätti meissä pienen lintuinnostuksen, vaikka Hel-

54

mi niitä siivekkäitä vielä vähän pelkääkin. Lisäks kaikki hauskat kisu- ja dogememet sisältyy vahvasti meidän intresseihin, joten niistä enemmän sit syksyllä. Me tykätään höpöttää ihan kaikesta mitä mieleen juolahtaa, niin tulkaa rohkeesti kysymään, jos on jotain sydämen päällä. On mahtavaa päästä pian tutustumaan teihin, nähään preorientoivassa päivässä Suomenlinnassa tai viimeistään orientaatioviikolla! Linnea Wartiovaara linnea.wartiovaara@helsinki.fi 0408242232 Helmi Tuomola helmi.tuomola@helsinki.fi 0407569193

Tilulei kaikki te uudet fuksit! Onnittelut opiskelupaikan saamisesta ja tervetuloa Viikkiin, Helsingin parhaalle ja luonnonläheisimmälle kampukselle! Me ollaan teidän aurinkoiset tuutorinne… …Hilla! Hauska ajatella, että vuosi sitten en suunnitellut jatkavani biologian opiskelua toiselle vuodelle, sillä biologia oli minulle vain varavaihtoehto lääkikseen pyrkiessä. Se kuitenkin osoittautui sopivaksi alaksi tällaiselle uteliaalle tutkijasielulle. Olen kiinnostunut biologiasta hyvin laajasti, ja vaikka aion suuntautua fysiologiaan ja neurotieteeseen, minut voi löytää metsän siimeksestä etsimässä kaikenlaisia mielenkiintoisia otuksia. Olen optimistinen ideamaakari ja kuuntelen muun muassa melodista death metallia. Olen myös varsinainen teejuoppo, eli jos poikkeat luokseni kylään, saat varmasti kannullisen teetä eteesi! …Ja Marika! Aloitan syksyllä toisen vuoteni Viikin kampuksella. Tulevaisuudessa erikoistun todennäköisesti genetiikkaan. Olen kotoisin Lahdesta ja voin siis samaistua kehäkolmosen ulkopuolelta muuttavien kokemaan alun ”kulttuurishokkiin”. Pidän leffojen katsomisesta ja olenkin oman elämäni leffa-asiantuntija. Rakastan käpertyä viltin alle kahvikuppi kädessä ja villasukat jalassa hyvän elokuvan ääreen, mutta minut voi bongata myös monista tapahtumista. Odotan innolla teidän fuksien tapaamista! Me tykätään järjestää kaikenlaista hauskaa tekemistä, joten fuksit, varautukaa leffa- ja peliiltoihin! Meistä saa seuraa myös monenlaisiin rientoihin ja Lahen approille. Nauttikaa fuksivuodesta, kokemuksesta osataan kertoa, että se kannattaa! Hilla Mäkinen hilla.makinen@helsinki.fi puh. 0400967866

Moikka fuksit, onnittelut sisäänpääsystä ja tervetuloa Viikki-kuplaan! Ollaan Meri ja Nea, tokan vuoden biologeja ja puhdasverisiä stadilaisia. Ollaan innoissamme perehdyttämässä teitä yliopistoelämään Viikissä ja sopeuttamassa Stadin vilskeeseen. Tuutoriparina meitä kuvaa hyvin sanat ”pieni” ja ”lyhyt”. Ollaan molemmat urheilullisia (tai miten sen nyt ottaa...), Nea pelaa kilpatasolla ringetteä ja Merin voi löytää erilaisten urheiluaktiviteettien parista, viimeisimpänä villityksenä huispaus. Viikki on tosi kiva paikka, ollaan molemmat viihdytty ja fuksivuosi on täynnä uusia kavereita, kokemuksia ja hauskanpitoa. Opinnot meillä sujuu vielä ainakin niin, että kyllä tästä vielä joskus (ehkä) valmistutaan. Ollaan suuntautumassa vähän eri aloille; Meri havistelee eko-evoa ja muuntautuu suorastaan silmissä saapasjalkabiologiksi, kun taas Nea ottaa haltuun fysiologian salat. Täydennetään siis toisiamme ja meiltä saakin opiskeluvinkkejä laajalta skaalalta. Odotamme innolla teidän kaikkien tapaamista ja yritetään kaikkemme, että teidän fuksivuodesta tulisi ikimuistoinen. BEWARE, Stadilaisuus tarttuu! Meri Back 0400595343 meri.back@helsinki.fi Nea Asumaa 0405704980 nea.asumaa@helsinki.fi

Marika Lassila marika.lassila@helsinki.fi puh. 0445500704

55

Moikkamoi ja tervetuloa bilsalle! Onnittelut opiskelupaikan johdosta, on ilo saada teidät joukkoomme! Ette olisi voineet valita opinahjoanne paremmin! Mä oon Emma, toisen vuoden bilsan opiskelija, jonka kiinnostus kohdistuu eniten fysiologiaan. Muutin viime vuonna Espoosta Helsinkiin ja mun pieni kämppä onkin tullut jo usealle tutuksi lähinnä lettujen tai muiden leipomusten mutustelupaikkana. Toteemieläimeni onkin näet mummo. Pidän leipomisesta, käsitöistä, piirtämisestä, lukemisesta, ratsastuksesta, lenkkeilystä, laulamisesta, puutarhuroinnista, sisustamisesta, kirppareilla koluamisesta ja silloin, kun ei satu olemaan mitään tekemistä, ihan vain olemisesta. Toimettomuutta kuitenkin kohtaan harvoin, sillä tapanani on keräillä itselleni kaikenlaista puhdetyötä, kuten Shokkeloa (josta lisää syksyllä) ja sen sellaista. Olen Pyry, toisen vuoden biologian opiskelija. Mielenkiintoni painottuu erityisesti neurobiologiaan sekä biofysiikkaan. Halu ymmärtää ihmisen keskushermoston informaation prosessointitapoja ja -kykyä oli ja on edelleen omalla kohdallani opintoihin innoittava tekijä. Vapaa-ajallani tykkään lenkkeillä, lukea (viime aikoina hälyttävän paljon oppikirjoja), harrastaa seinäkiipeilyä, musisoida & kuunnella musiikkia sekä spekuloida filosofisissa keskusteluissa kaikkea maan ja taivaan

56

väliltä. Myönnän olevani hiukan koukussa adrenaliiniin. Usein huomaan myös sisäisen kelloni kulkevan täysin eri ajassa ympäröivän maailman kanssa. Pääasiallisesti meidät löytää joko jostain päin Viikkiä (lähinnä kertsiltä) tai sitten Munkkiniemestä syömästä lettuja. Nykäiskää rohkeasti hihasta, jos jokin asia askarruttaa. Tai ihan muuten vaan; aina saa, kannattaa ja pitää tulla kysymään ja juttelemaan, kun siltä tuntuu. Kysyvä ei tieltä eksy. Emmalta ne oikeat kysymykset ja Pyryltä sitten, jos haluaa puolen tunnin luennon aiheesta ”mitä tahansa biologiaan liittyvää, minkä voi selittää intellektuein sanoin”. No ei vaan, lähestykää rohkeasti, ei se Pyrykään pure! Emma Viitala emma.viitala@helsinki.fi 0400556499 Pyry Puustinen pyry-pekka.puustinen@helsinki.fi 040 5461374

Hei vain tulevat korkeakouluopiskelijat ja lämpimästi tervetuloa ensiluokkaiseen opiskelijayhteisöömme Viikin maalaisidyllissä. Me olemme Roope Nykänen (kuvassa komeampi yksilö) ja Tomi Kiviluoma (kuvassa se toinen) ja toimimme osalle teistä henkilökohtaisina oppaina opintoihin ja muihin opiskelijaelämän osaalueisiin liittyviin asioihin. Tomi: Synnyin itäiseen Etelä-Karjalan maakuntakeskukseen maaliskuussa 433 päivää Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Edustan vuosikurssillani alanvaihtajia, joita toki on monia muitakin. Viimeiset kolme vuotta vietin siirtyen Meilahden osastojen ja Helsingin pelastuslaitoksen ambulanssien välillä, kunnes tajusin intellektuellin uteliaisuuteni ulottuvan huomattavasti laajemmalle elämään kuin ihmiskehon ensihoidolliseen fysiologiaan. Teidät tavatessani osaan toivottavasti sanoa viettäväni osan aikani Kumpulassa maantiedettä opiskellen ja pedagogisiin opintoihin tähdäten. Kerhohuoneella voitte havaita minut siteeraamassa A.W. Yrjänää tai Sartrea sekä kertomassa teille Vappushokkelon riemuista. Roope: Olen iältäni 22-vuotias naimaton mies ja olen kotoisin Espoon syrjäseuduilta. Vapaa-ajalla nautin suuresti hypertrofisista liikuntaharjoituksista ja usein iltaisin minut voikin helposti havaita

siirtelemässä erimassaisia objekteja gravitaatiota vastakkaiseen suuntaan. Myös muut liikuntamuodot tuottavat minulle nautintoa, joten olen aina valmis ottamaan haasteen vastaan aina kreikkalaisroomalaisesta painista verkkopalloon. Muita mieleisiä vapaa-ajan hurvitteluja ovat itseni kulttuurellinen sivistäminen suoratoistopalveluiden populaarikulttuurilla sekä eri aves-lajien observoiminen arboretumin lintutornista. Biologiassa olen eniten kiinnostunut fysiologiasta, mutta uteliaisuuteni ulottuu myös muihin biologian suuntauksiin. Odotamme innolla, että pääsemme interaktioimaan teidän kanssanne lähemmin. Voitte tulla koska tahansa jutustelemaan kanssamme tai kysymään meiltä mieltänne askaruttavista asioista, vastaamme kaikkiin kysymyksiin aina parhaan osaamisemme mukaan. Nähkäämme pian tieteen merkeissä, Sapere aude! Tomi Kiviluoma tomi.kiviluoma@helsinki.fi +358 40 242 6224 Roope Nykänen roope.nykanen@helsinki.fi +359 44 300 1210

57

Moikka tulevat fuksit! Ensinnäkin suuret onnittelut biologialle pääsystä, tuutte tupsahtamaan aivan ihanaan ympäristöön heti syksyllä! Me ollaan Tiia (vas.) ja Oona (oik.), mahdollisesti just sun tuutorit. Ollaan molemmat alotettu opintomme viime syksynä eli alotellaan nyt toista vuotta biologian parissa. Alkujaan oltiin myös samassa tuutoriryhmässä ja päästiin näin tutustumaan toisiimme jo ensi askeleillamme yliopistossa. Tiia: Oon alunperin Tampereelta kotosin, mutta nykyään hyvin Viikin sydämeen kotiutunut tyttö. Tykkään urheilla ja touhuta kaikennäköstä eli lenkkiseuraa musta ainakin saa. Tulevaisuudessa levitän biologian sanomaa biologian opettajana tai sitten musta tulee FBI:n DNA- tutkija (you never know).Lupaan pitää huolta siitä, että opitte kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman opiskelijaelämästä. Eli missä kannattaa syödä ja mitä bileitä ei kantsi missata!Oon teidän tuki ja turva. Kaikki huolet, murheet ja pienimmätkin kysymykset voi kertoo mulle. Koitan vastailla parhaani mukaan. Oona: Mie oon alkujaan Savonlinnasta, ItäSuomesta kotoisin, mutta sittemmin asettunut Töölöön ja sieltä sitten ravaan Viikkiin melkeenpä päivittäin. Miut biologian pariin opiskelemaan on ajanut kiinnostus tulevaisuudessa työskennellä

58

jonkin ympäristöä auttavan homman parissa, mitä ikinä se sitten tulee olemaankaan. Opiskelun lisäksi tykkään kuluttaa aikaani kuntosalilla ja muutenkin urheillen ja luonnossa pyörien. Toisinaan koitan myös epätoivoisesti opetella soittamaan kitaraa tai unohdun tuntikausiksi katsomaan Netflixiä. Tuutorina haluun olla auttamassa teitä löytämään omat paikkanne täältä yliopistolta. Etenkin kauempaa muuttavien koettelemuksiin pystyn hyvin samaistumaan ja mahdollisesti auttamaankin erinäisissä asioissa! Tulkaa siis rohkeesti kysymään tai ihan vaan juttelee turhan päiväsiäkin, jos jokin mietityttää tai vaikka ei mietityttäisikään, kaikki käy, koska myö ollaan tuutoreina just teitä varten! Ootetaan jo innolla teihivn tutustumista, nähdään syksyllä!! Tiia Laisi 0407474736 tiialaisi@gmail.com Oona Käyhkö oonakayhko@gmail.com 0407650087

Halojata halloo, se oon mie ja mä! Ensiksi suuret onnittelut opiskelupaikan johdosta, teillä tullee olemaan aivan sairaan hauska vuosi edessä! Me ollaan teiän tuutorit Nina (yhdellä i:llä) ja Esko-Tapani, tuttavallisemmin Esko, Esa, Esmeralda, Esme… Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja jostain syystä Eskollakin. “Yhteisenä” harrastuksena meillä on beer pong (kts. kuva) ja sen lisäksi me inhotaan molemmat odottamattomia ääniviestejä. Ollaan molemmat pohojosesta, Nina Kajjjaanista ja Esko porolandiasta Rovaniemeltä. Ninaa kiinnostaa biologiassa kaikki, eniten kuitenkin genetiikka ja mikrobit. Vapaa-aika menee ulkoillessa ja urheillessa, sekä kaverien ja kasvikamujen kanssa puuhaillessa. Vaikka Kajjjaanista onkin, Nina ei siedä kylmää ja jatkuvasti suunnitteleekin jo seuraavaa etelänmatkaa. Eskon tulevaisuus vaikuttaisi näillä näkymin kuluvan labrassa mikrobien kanssa ja vapaa-aika ystävien, pelien tai tapahtumien merkeissä. Esan tunnistaa erinäisistä eläin- ja kasviaiheisista paidoista ja tatuoinneista. Eskon toilailuista tuutte varmana kuulemaan mm. BD-peleihin ja Jouluristeilyyn liittyen, niistä kuitenkin enemmän sitten syksyllä! Ootetaan innolla teiän tappaamista, nähhään kohta Suomenlinnassa Preorientoivien merkeissä! Esko-Tapani Elo esko-tapani.elo@helsinki.fi 0405368918 Nina Suomalainen nina.suomalainen@helsinki.fi 0442779483

Hellurei ihanat fuksit! Superpaljon onnea opiskelupaikasta ja tervetuloa Viikkiin (Viikki best)! Me ollaan Sara (oik) ja Emmi (vas), junantuomat sporttimimmit Pohojammaalta. Alotellaan nyt toista vuotta helsinkiläisinä ja bilsan opiskelijoina. Vaikka tunnetaan suurta ylpeyttä ja rakkautta omiin kotiseutuihimme, Emmi Seinäjokeen ja Sara Kokkolaan, on Helsinki ja Viikki vakiinnuttanut ison paikan meidän molempien sydämistä. Tänne sopeutuminen on ollut helppoa ja toivotaan, että teille tulis yhtä tervetullut fiilis! JokapaikanSara (Carex nigra) on kiinnostunut lähes kaikista biologian osa-alueista, mutta ehkä eniten kuitenkin fysiologiasta. Emmi on vannoutunut ekologi jo tässä vaiheessa. Ollaan molemmat aika spontaaneja ja innostutaan helposti uusista jutuista. Bilsan lisäksi meitä yhdistää mm. urheilu ja valokuvaus. Jotta ette sitten järkyttyisi niin pahasti, niin myönnetään näin alkuun jo meidän heikkoudet. Sara on krooninen myöhästelijä, oli kyseessä sitten tuutoritapaaminen tai tentti. Emmi sen sijaan ei osaa pitää huolta itsestään eikä varsinkaan tavaroistaan, ja yleisin lausahdus onkin suunnilleen ”missäköhän mun puhelin on?” Luvataan kuitenkin yrittää tsempata teidän fuksien vuoksi! Ootetaan jo innolla teijän tapaamista, nähään siis syksyllä! Sara Torppa sara.torppa@helsinki.fi 0442504097 Emmi Tuokko emmi.tuokko@helsinki.fi 0509189979

59

Kan­di­dat­pro­gram­met i bi­o­lo­gi

Hej och välkommen till bio- och miljövetenskapliga fakulteten och Svenska Naturvetarklubben, aka Svunken! Det är vi som är era svenskspråkiga tutorer och vi kommer att hjälpa er med att komma igång med studierna och studielivet i allmänhet. Ni kan kontakta oss angående kurser, evenemang och alla möjliga andra frågor som kan dyka upp under året. Kom ihåg att det inte finns dumma frågor! Årets svenskspråkiga tutorer är: ”Morjens! Jag är Mathilda från Kyrkslätt och är nu inne på mitt andra studieår. Jag siktar mig in på ämneslärarstudier i biologi och matematik, och efter mycket grubblande har jag beslutit mig för att fördjupa mig i genetik. På fritiden spelar jag fotboll och så tycker jag också om övriga lagsporter, grillkvällar och dålig humor. Välkommen till biologin gulnäbbar!” ”Tjena! Jag heter Sophia och är andra årets biologistuderande och mina intressen ligger kring mikrobiologi, fysiologi och pedagogiska studier. Under min fritid umgås jag med vänner, jobbar, gymmar, och jag gillar även att skratta till dumma skämt. Hoppas du trivs lika bra som jag på biologin, och kommer att ha ett minnesvärt gulisår. Vi ses!” ”Hola! Jag heter Pinja och kommer från Vasa! Jag studerar biologi andra året nu med fördjupning i botanik och ekologi, och möjligtvis pedagogik. Jag älskar att vistas i naturen och har en passion för hållbar utveckling. På min fritid hänger jag med

60

mina vänner, läser bra böcker och lagar god mat. Med mig kan du även prata spanska om du känner för det. Ååååh vad roligt att du hittat hit!” ”Hej, jag heter Madde och jag sökte in till biologin eftersom jag alltid gillat biologi och kemi. Jag är andra årets biologistuderande, inriktad på fysiologi och neurologi. Vid sidan om studierna håller jag på med dans men gillar även att rita och lära mig språk. Under mitt gulisår deltog jag vid sidan om det sistnämnda i en massa roliga evenemang och i Vik-spexet och rekommenderar varmt att gå med i olik verksamhet och på olika evenemang för att få så mycket ut av ert gulisår som möjligt. Välkommen till Vik, vi ses snart!” Snart kör ert gulisår igång med massor olika intressanta kurser, evenemang och andra roligheter. Gulisåret hör till den roligaste tiden i ert studieliv och vi är här för att försäkra att ert år blir oförglömligt. Vi väntar ivrigt på att få träffa er alla och vi hoppas vi ses på den pre-orienterande dagen på Sveaborg. Senast lär vi känna varandra på den orienterande veckan! Kram, Mathilda (+358451206380) Sophia (+358443223306) Pinja (+358503854543) Madde (+358451336553)

Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma

Heissan! Olen Meeri, ja ensiksi haluan onnitella teitä kaikkia opiskelupaikasta; ihan huikea juttu, että tulette tänne Viikkiin ilahduttamaan meitä fuksienergiallanne! Aloitan itse toista vuotta molella ja olen kotoisin Varsinais-Suomesta, jos Salo sanoo jotain niin siinä tapauksessa sieltä. Tällaisena ”korvesta” muuttaneena tarjoan mielelläni vertaistukea esimerkiksi ilmiöstä nimeltä joukkoliikenne. Täytän vapaa-aikani pallopeleillä sekä kuorolaululla, ja hyvä kirja tai leffa saa minulta tervetulleen vastaanoton. Päättämätön luonteeni ei ole pettänyt minua täällä yliopistossakaan, joten ei kannata odottaa järkevää vastausta tulevaisuudensuunnitelmista tai erikoistumishaaveista. Okei, no tällä hetkellä kasveihin liittyvät jutut ovat kiinnostavia, immunologia myös. Oman fuksivuoteni kohokohtia oli ehdottomasti vappu ja Hoplopin valtaus. Jutellaan kun tavataan, ja tervetuloa molelle vielä minunkin puolestani!

Moi, olen Jere. Juupajoen korvesta kotoisin oleva 2018 molella aloittanut opiskelija. Molelle hakeuduin kun lukiossa kiinnostuin solubiologiasta ja genetiikasta. En ole yksi niistä lääkikseen hakijoista. Vapaa-ajallani luen mieluusti ja pidän luonnossa liikkumisesta. Tervetuloa kaikille uusille opiskelijoille. Viikin gorillaa kaivaten, Jere Vainio jere.vainio@helsinki.fi 0408391511

61

Onnittelut opiskelupaikan johdosta ja tervetuloa Helsingin parhaalle kampukselle Viikkiin! Hei, olen Sonja, toisen vuoden aloittava molekyylibiotieteiden opiskelija. Olen kotoisin Keravalta, mutta en siitä huolimatta palvo saatanaa, vaan korkeintaan aurinkoa. Molella minua on eniten tähän mennessä kiinnostanut geenitekniikka, mikrobit ja ihmisen fysiologia, mutta paljon on vielä nähtävää ja opittavaa. Minut pongaa useimmiten pyörän selästä, metästä rämpimästä tai unicafesta, joten minut voi aina kysyä seuraksi lounaalle! Sonja Leppänen sonja.j.leppanen@helsinki.fi 0440303980

62

Terppa! Olen Inkeri, teen ruokaa ja rakastan Star Warsia! Olen 20-vuotias molella toista vuotta aloittava keittiöhengetär! Kaikin puolin ammatillisesti ja vapaa-ajalla sekä opiskelussa olen suuntautunut ruuanlaittoon ja elintarvikehygieniaan, joten elintarvikemikrobiologia ja pilaajamikrobit ovat tällä hetkellä eniten molella kiinnostava asia. Koska olen Helixin emäntä, minua näkee paljon kertsillä, kokouksissa, bileissä ja sitseillä, välillä vapaaajan merkeissä mutta hyvin usein keittiömestarin ominaisuudessa. Tulkaa rohkeasti juttelemaan ja sanokaa äiskäksi, mamaksi, mutsiksi tai ihan vaan Inkeriksi! Koska olen omana fuksivuotenani keskittynyt enimmäkseen hauskanpitoon ja nautintoaineisiin, suustani saattaa usein kuulla lauseen: “Toisin kuin yleisesti luullaan, en ole tyhmä tai uskoton”. Olen takuuvarma bileisiin houkuttelija joten jos jännität bileisiin menoa yksin, nykäse hihasta, todennäköisesti olen jo menossa. Älkää säikähtäkö jos kutsun teitä muruiksi, teen sitä kaikille ja totutte siihen pian <3 Tervetuloa mun tulevat murut ja onnittelut molelle pääsemisestä! Inkeri Liikanen inkeri.liikanen@helsinki.fi 050 563 9943

Moikka uudet fuksit ja ihan hirveesti onnea opiskelupaikasta! Mä oon Pia, 21-vee toista vuotta aloitteleva molen opiskelija. Oon alun perin kotoisin tuppukylästä Savon sydämestä, mutta koen aikamoista antipatiaa kotipaikkakuntaani kohtaan ja mut onkin parin viime vuoden aikana lÜytänyt aina eri puolilta maailmaa reissaamasta. Podin melkein koko mun fuksivuoden ajan pientä eksistentiaalikriisiä enkä tiennyt yhtään mikä mua oikeesti opinnoissa kiinnostaisi eniten, koska ihan kaikki vaikutti niin mielenkiintoiselta. Oikeesti hain molelle koska oon niin mikroskooppisen pieni et mun kanssa voi kommunikoida vain mikrobilsan labrassa :DDDDD (t. Rakas tutorparini Lassi) Nyt oon kuitenkin innostunut tosi paljon kaikesta immunobiologiaan liittyvästä, joten ehkä se voisi olla sit sen mun juttu tulevaisuudessakin! Rinkan kanssa seikkailemisen (lue. valkonen tyÜttÜ sielunetsintämatkalla Aasiassa xd) lisäksi tykkään soitella kitaraa ja urheilla paljon. Oon myÜs just se tyyppi, joka on mukana kaikissa tapahtumissa ja aina valmis etsimään uusia pirskeitä! Jos mua ei lÜydä kertsin sohvalta kahvikupin kanssa, unisportin ryhmistunneilta tai Viikin lenkkipoluilta, niin kannattaa siis käydä tsekkaamassa myÜs illan bileiden tanssilattia!

Hei fuksi. Tervetuloa kansainväliseen huippuyliopistoon (đ&#x;&#x2DC;&#x2030;)đ&#x;&#x2DC;&#x2030;)đ&#x;&#x2DC;&#x2030;;;đ&#x;&#x2DC;&#x2030;;)))đ&#x;&#x2DC;&#x2030;) Olen Lassi Virtanen, Siddhartha Gautaman ensimmäinen tuleminen (ennen valaistumista) ja Pentti Linkolan palavahenkinen opetuslapsi. Iältäni olen 21 vuotta, mutta ei siitä sen enempää. Kello on puoli neljä aamulla, ja en tiedä yhtään, mitä tähän pitäisi pusertaa. Vinkkejä otetaan vastaan puhelinnumeroon +358405902512. Saa soitta. Mun snap on djkoprofiili saa äddää ;đ&#x;&#x2DC;&#x2030;. Asiaan. Ohjeistan teitä ihan globaalisti, l. koulutuslinjaan katsomatta, istumaan alas ja freesaamaan, sillä fuksivuosi hapottaa aika rajusti hyvällä tavalla :D. Freesatkaa tosiaan tää kesä Ja nauttikaa elämästä, rakastakaa ja olkaa analyyttisiä <3. Ei, mutta opiskelu Viikissä on aika full hd inspiraatiota lähes joka päivä. Viimeistään, kun opinnoissa tulee vastaan holoprosenkefaliat ja silmäperseiset Drosophilat, ni miten tässä voi olla haippaamatta. Varmaan näkyy, että erikoistun evo-devoon full on. Top 3 hommia tällä hetkellä on tosiaan maratonia varten treenaaminen (jo ties kuinka monetta vuotta hehhe), autoempiirinen [sic] neurofarmakologinen tutkimus (kandee kuunnella Goa Gil, upee äiä đ&#x;&#x2DC;&#x20AC;), tekoäly ja tää http://i.imgur.com/3zL4zFn.gif Jos kiinnostaa, kysy sikarikerhosta. Tosiaan vaikkette jäisikään molelle (tai bilsalle pusui symbioosille <3) ni rakentakaa ihmeessä meininkei, BYTDK on kyl anyway gyydi spotti fukseilla. Ollaan tosi lämmin ja aktiivinen tiedekunta ja tää koko tutorporukka on kyl 5/5 . Mut joo vähän levinny tää esittely, mut ei kai siinä, eipä tässä imarteluja olla kyhäämässä. Siis oon kirjottanu tätä jonku puol timmaa kohta, älkää koskaa ostako yliopistoa varten windowsin konseptitietokoneita, nää on legit kuraa vähän kuten tää esittely lol. Ja lopuksi vielä yksi kultainen ohjeä: Pimeässäkään (esim. Lapin yĂśssä) kaiken ei tosiaan tarvii näkyä (sovellettavissa yleisesti aika kaikkeen valosuudesta riippumatta). Ja niin onnea opiskelupaikasta. Nyt laulaa mustarastaatkin, joten aika paeta todellisuutta. peace Ystävällisin terveisin, Lassi Virtanen lassi.virtanen@helsinki.fi 0405902512

Pia DĂźrnsteiner pia.durnsteiner@helsinki.fi 0505736686

63

Hei kaikki uudet fuksit! Onnea opiskelupaikan johdosta, nyt se oikea työ vasta alkaa! Älkää kuitenkaan panikoiko, luvassa on pehmeä lasku yliopiston maailmaan ja me olemme tietty teidän tukenanne koko matkan ajan. Meillä on tiedossa hieno yhteinen syksy toisiimme tutustuen ja yleisesti upea fuksivuosi! Haluamme tässä nyt kertoa hieman itsestämme, jotta emme olisi teille aivan ventovieraita. Moi, olen Julia, nyt toisen vuoden molekyylibiotieteiden opiskelija. Alun perin olen kotoisin Kauniaisista, mutta nykyään asun Helsingissä. Minulla on melko tyypillinen tausta molelaiselle, eli hain lääkikseen, mutta päädyinkin tänne. Viihdyin täällä kuitenkin niin hyvin, että päätin jäädä tänne pysyvästi. Kiinnostukseni lääketieteeseen ei ole silti hävinnyt minnekään, ja ajattelinkin jatkossa suuntautua translationaaliseen lääketieteeseen. Luonteeltani olen optimistinen realisti, ja nautin ihmisten ohjaamisesta ja auttamisesta. Elämässä iloa minulle tuottavat matkustaminen, hyvät kirjat, musiikki ja sää, riippumatta siitä onko se huono vai hyvä. Kaikkea saa tulla kysymään, ainoa tyhmä kysymys on kysymättä jätetty :) Heips, olen Reetta, Hyvinkäällä syntynyt ja Hyvinkäällä kasvanut mole-opiskelija aloittamassa syksyllä kolmatta opiskeluvuottani. Ylimääräistä opintokokemustani kannattaa pitää pelkkänä plus-

64

sana tuutorin hommissa, koska ainakin sen varjolla osaan kertoa, mitä ei kannata tehdä. Erityinen mielenkiinnonkohteeni molella on genetiikka, mutta myös fysiologia on lähellä sydäntäni. Olen ehdottoman eläinrakas kissanomistaja, joka haaveilee voivansa joskus lisätä karvalastensa joukkoon myös koiran. Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa, mutta vihaan tiskaamista. Lukeminen, elokuvat ja sarjat ovat myös ensiluokkaista viihdykettä, mutta käyn kyllä aika ajoin haukkaamassa raitista ilmaakin. Lempi vuodenaikani on syksy, ja odotankin sitä tänä vuonna enemmän kuin koskaan teidän ansiostanne uudet fuksit! Useimmiten minut voi tunnistaa lyhyenä rillipäänä, mutta ei pidä hämmentyä, jos törmää minuun ilman toisia silmiäni esimerkiksi tapahtumissa. Haahuilen ja hengailen ympäri kampusta ja aina minut nähdessään saa tulla nykäisemään hihasta, halusi sitten avautua jostain asiasta kunnolla tai sanoa vain moi. Vielä kerran lämpimästi tervetuloa molelle, odotamme innolla teihin tutustumista! Yhteystietomme: reetta.alajoki@helsinki.fi puh. 040 724 3026 julia.manninen@helsinki.fi 040 7157755

Heipsan! Kauheasti onnea uudesta opiskelupaikasta Helsingin yliopistossa, odotan innolla teidän kaikkien treffaamista. Mä oon Emma, toisen vuoden mole, alkujaan Vaasasta tänne muuttanut 21v ilopilleri. Muhun voi törmätä yliopistolla ruokaloissa ja kertsillä. Vapaa-ajan kulutan jumppaillen unisportilla, töissä Stockmannin kassalla tai beer pong pöydän päässä epätoivoisesti yrittäen saada edes yhtä palloa kuppiin. Oon aivan liian kiinnostunut kaikesta, ja juuri sen takia tulevaisuuden näkymät on vielä sumun peitossa. Nyt oonkin kohdistanut energiaa ainejärjestöhommiin. Suosittelen liittymistä johonkin virkaan, jos vähänkin kiinnostaa. Se on oiva tapa päästä tutustumaan uusiin mahtaviin ihmisiin ja pysyä mukana siinä, mitä rakkaalle ainejärjestöllemme Helixille kuuluu. Tulkaa rohkeesti jutskailee ja aina saa kysyä! Jos en osaa muuten auttaa, niin kerron mihin kannattaa mennä kaivelemaan lisätietoa. Mun fuksivuosi oli aivan loistava ja nyt haluan varmistaa, että niin on sullakin! Hei kaikki fuksit ja onnittelut uudesta opiskelupaikastanne! Mä olen Matti 22v, toisen vuoden moleopiskelija. Olen kotoisin Kirkkonummelta, josta noin vuosi sitten siirryin asuttamaan Helsingin betoniviidakkoa. Hain molelle ennen inttiä jo pari vuotta sitten ja olen kotoutunut hyvin tänne Viikkiin, josta iso kiitos kuuluu mielenkiintoisille opinnoille ja mahtaville ihmisille joihin olen saanut tutustua. Toivottavasti tekin pääsette kokemaan saman! Vapaa-aikanani tykkään urheilla aika paljon

ja siihen yliopisto tarjoaakin mielestäni aika hyvät puitteet huokeaan hintaan. Yliopiston alku voi tuntua monista melko kuumottavalta, joten mikäli haluat jutella tai mieltäsi askarruttaa jokin a) yliopistoon, b) ihmisiin c) elämiseen yleensä liittyvä asia etkä saa yöllä sen takia nukutuksi, voit pyytää minulta apua tai vaan kuunnella jonninjoutavia horinoita elämän viisauksia. Pian nähdään! Facebookissa Emma Muhonen Puhelimitse 0408344681 Spostitse emma.muhonen@helsinki.f Yhteystiedot: matti.juopperi@helsinki.fi 0405141749

65

SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU Huom! Tarkista uusin tieto aikataulusta omalta tuutoriltasi!

25.8. Preorientoiva päivä Suomenlinnassa 27.8. Biosfäärin Bingo 29.8. Biosfäärin fuksikaski 30.8. MMYL:n fuksibileet 31.8. Biosfäärin fuksibileet Städärissä Syyskuu 11.9. Helixin fuksikaski-hengailu 21.9. Symbioosin ja Helixin fuksisitsit 28.9. HYY:n fuksiseikkailu Lokakuu 12.10. BD-pelit!! 21.10. Helixin rapusitsit Marraskuu 3.11. Helixin synttärisitsit

66

. 9 . 21 nicafe U 1 o i B @

Helixin ja Symbioosin

fuksisitsit!

Kaikki bilsan ja molen fuksit mahtuvat mukaan, koska nämä sitsit ovat ISOT! Alkio 2018

67

Pre-orientoiva päivä la 25.8. Suomenlinnassa! Yhteislähtö Kauppatorilta Tule tutustumaan uusiin opiskelukavereihisi ja tuutoreihisi jo ennen opiskelun alkamista! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat ja tuutorit tapaavat toisensa Suomenlinnassa preorientoivana päivänä la 25.8. Yhteislähtö tapahtuu Kauppatorilta. Lisäinfoa tulossa Facebook-ryhmään Bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan fuksit ja tuutorit 2018 ja saatavilla omalta tuutoriltasi.