Issuu

2/2020 56. vuosikerta Päätoimittajat Roope Nykänen Valeria Valanne roope.nykanen@helsinki.fi valeria.valanne@helsinki.fi

Sisällysluettelo 4

Koronaralli

Tirehtöörin terveiset

Toimitussihteeri Ella Ahvenainen ella.ahvenainen@helsinki.fi

Kohtalokas tauko?

Taiton suunnittelu Mikko Aulio mikko.aulio@helsinki.fi

Elämää kaaosteoriassa

Tieteen ja taiteen kaksoiskierre

Varjoista vaikuttamista

Rankka reissu, mutta tulipahan tehtyä

Naapurina Tikli

Testaa mikä tappaja olet

Happobile-kuvakollaasi

PJ:n palsta

Loimun terveiset

Opintovastaavan palsta

Biologiristikko

Coroskoopit

Kehityskuvakollaasi

Repäisyt

Muut tekijät Aapo Salmela, Emmi Tuokko, Reetta Schroderus, Riku Kangasniemi, Minna Launiainen, Selma Sorri, Kasper Mickos, Hilla Mäkinen, Himmi Lindgren, Alma Seppälä, Essi Roininen, Meri Tuomainen, Taru Lappalainen, Olli Rantamäki Ulkoasu ja taitto Roope Nykänen, Valeria Valanne, Sohvi Nykänen, Emmi Tuokko, Minna Launiainen, Riku Kangasniemi, Viviana Valanne, Hilla Mäkinen, Viivi Halonen, Julius Ulpovaara. Kansi Lea Ala-Ihola Takakansi Valeria Valanne Logo Anni Virolainen Paino Lehti ilmestyy ainoastaan sähköisessä muodosssa

ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Symbiontti 2/ 2020

Karuun karkuun kilpailua Teksti: Roope Nykänen – Kuva: Sohvi Nykänen

Toukokuu 2020

mittelöinti on omiaan tuottamaan nykyään niin yleisiä komplikaatioita, kuten kroonista uupumusta ja riittämättömyyden tunnetta. Kilpailun kieroilta lonkeroilta ei yliopistokaan ole välttynyt. Eikä ihme, onhan ajatuksena paradoksaalinen ja kestämätön, että tehokkuutta tulisi jatkuvasti lisätä samalla kun resursseja pienennetään. Viikissä kilpailu ei kuitenkaan mielestäni näyttäydy kaikkialla painostavana sivulöyhkänä, mistä on kiittäminen opiskelijoiden tiivistä ryhmähenkeä. Silti valehtelisin väittäessäni, ettei kurssiarvosanojen vertailu ja samojen tutkimusryhmien kesätöistä kamppailu olisi aiheuttanut minkäänlaista hampaiden kiristelyä minussa tai muissa. Olen yliopisto-opintojen ajan miettinyt urapolukseni tiedejournalistiikkaa ja viime aikoina olenkin pohtinut, koenko tämän tien mieleiseksi juuri kilpailun välttämisen takia. Tällöin en päätyisi kisaamaan minulle tärkeiden ihmisten kanssa, vaan pääsisin pikemminkin levittämään ilosanomaa heidän tutkimistaan luonnon ihmeellisyyksistä. Toisaalta olisi naiivia ajatella, etteikö lehtien sivuilla käytäisi omaa luonnonvalintaansa. Onneksi hektisestä oravanpyörästä voi aina hetkeksi irroittautua, tai ainakin uskotella itselleen niin. Luontevin tapa itselleni on pakata retkeilykamat ja lähteä pidemmäksi aikaa erämaan armoille. Ehkä näillä reissuilla kohtaan jälleen vapaan ja valkoisen lempilintuni, kenties jopa saman yksilön kuin Viikissä!

Pääkirjoitus

ovin on covid kohdellut kevättä. Tämä uusi maailmantilanne on johtanut kahteen näkyvään muutokseen yksiöni kulisseissa. Pysähtyneen universumin tarjotessa iltaisin ainoastaan ilmeettömyyttään olen päätynyt joka ilta varhain unten maille herätäkseni aamuseitsemältä virkeänä päivän toimettomuuteen. Lisäksi korona-epidemia näkyy ulkona viettämässäni ajassa, kun olen rynnännyt Helsingin ulkoalueiden raikkauteen karkuun neljän seinän sisällä paikallaan hautuvaa painavaa ilmamassaa. Nämä kaksi muutosta elämässäni ovat edesauttaneet rakkaan harrastukseni, lintujen havainnoinnin, toteuttamista. Viime viikkoina olenkin etsinyt täysin rinnoin mustaläiskäisiä rintoja hanhien seasta sekä kuunnellut lähimetsässä tutun kanahaukan älämölöä. Kevään muuttolinnut antoivat minulle myös kauan haikailemani lahjan: kohtasin nimittäin ensimmäistä kertaa lempilajini pulmusen. Pulmunen on minusta tavattoman nätti lintu puhtoisen olemuksensa sekä pyylevän sympaattisuutensa ansiosta. On myös viehättävää ajatella, että juuri tuo lintuyksilö, joka nyt pomppii Uudenmaan peltojen uurteissa, voi tulla minua vastaan tulevien kesieni seikkailuilla Tunturi-Lapissa. Näiden seikkojen lisäksi minua kiehtoo pulmusen rooli luonnossamme, ja kyseinen rooli kietoutuu myös mainiosti tämän lehden teeman ympärille. Pulmunen on pohjoisen lajeja, joka viihtyy karuimmassa tunturimaisemassa. Lajina se ei ole kaikkia vastaan kilpaileva generalisti, vaan evoluution tienviitat ovat ohjanneet pulmusen kauas elämää valtoimenaan pursuavasta vehreydestä. Näin se on löytänyt oman uniikin ekolokeronsa koruttomasta maisemasta. Pulmusesta poiketen ihmiset eivät onnistuneet pakenemaan kilpailua. Sen sijaan olemme luoneet yhteiskunnan, joka rakentuu eritoten alituiselle kilpailulle. Kuka onnistuu myymään eniten, kenen supliikki sutkautus saa eniten uudelleentwiittauksia, mikä kansa on kaikkein onnellisin. En tarkoita, että kilpailu olisi konseptina ainoastaan tuhoisa, sillä sen myötä on syntynyt monia uskomattomia asioita. Kuitenkin jatkuva

Koronaralli – linnuista nauttimista epidemian ehdoin Teksti: Aapo Salmela, Emmi Tuokko, Reetta Schroderus, Riku Kangasniemi & Minna Launiainen – Kuvitus: Emmi Tuokko, Minna Launiainen & Riku Kangasniemi

orona perui tältä keväältä miltei kaiken, mukaan lukien Ahviksen. Julius Mäkinen heitti ilmoille ajatuksen Ahviksen korvikkeena toimivasta ”etälinturallista”, jonka pohjalta kehitimme 3-4.4. kisatun Koronarallin. Kiitän tässä yhteydessä kaikkia ideointiin osallistuneita. Tavoitteena oli tarjota korvaavaa tekemistä Ahviksen akuutteihin vieroitusoireisiin ja ainakin tässä suhteessa ralli toimi hyvin. Koronarallin idea on periaatteessa sama kuin Ahviksella: lintuja havainnoitiin joukkueena ja pinnoja sai vain lajeista, jotka yli puolet joukkueesta on havainnut. Tässä rallissa joukkueen jäsenet tosin liikkuivat (pyöräillen / kävellen) yksin oman kotinsa ympäristössä. Poikkeuksena perinteisiin linturallisääntöihin sovittiin myös bonuspisteistä: alle puolen joukkueen havaitsemista lajeista sai 0,1 pinnaa / laji. Koska Symbioosin ralleissa osallistujat edustavat perinteisesti hyvin monen tasoisia lintuharrastajia, kehotettiin varsinkin pidempään harrastaneita välttämään ns. hyviä lintupaikkoja. Säännöissä painotettiin vahvasti poikkeustilanteen aiheuttamia rajoituksia, jonka vuoksi mm. lintutornit havaintopaikkana kiellettiin.

Rallin suosio yllätti järjestäjät iloisesti ja osoitti tämäntyyppiselle tapahtumalle olevan tilausta. Purkuun saatiin tulokset yhteensä 33 eri joukkueelta. Maantieteellistä hajontaa syntyi mukavasti, vaikka osallistujien painopiste olikin pääkaupunkiseudulla. Ralliin osallistuttiin kuitenkin aktiivisesti myös muualta Suomesta, mm. Jyväskylästä ja Rovaniemeltä. Ulkomailta tapahtumaan osallistuttiin Ruotsista, Norjasta ja Sveitsistä. Voiton vei helsinkiläis-porilainen kokoonpano ”Elämän kevät” pistemäärällä 64,4. Purku hoidettiin etänä Zoomissa. Purun tukena käytettiin Google Sheets- taulukkoa, johon joukkueet merkitsivät havaintojaan sitä mukaa kun niitä huudettiin. Lajeina huudettiin vain yli puolen joukkueen havaitsemia lajeja (ja vain nämä käsitettiin perinteisessä mielessä ässiksi), bonuslajit kerrottiin joukkueiden loppupuheenvuoroissa. Rallin kokonaislajimäärä nousi 160 lajiin. Osallistujamäärän takia purku venyi pitkäksi, mutta sujui muuten ongelmitta ja tunnelmakin pysyi hyvänä. Järjestäjien puolesta vielä lämmin kiitos kaikille osallistujille! Toivottavasti seuraava ralli kisataan taas Ahvenanmaalla!

Seuraavilla sivuilla 4 rallaajaa kertoo omista rallikokemuksistaan! Tsekkaa myös lajilista!

Emmi Tuokko, Helsinki Kellon lyödessä viisi vetäisin takin niskaan, heilautin kiikarit kaulaan ja lähdin suunnistamaan Siilitieltä kohti Viikkiä. Edellisestä linturetkestä oli vierähtänyt jo useampi kuukausi, joten itseluottamus oli melkoisen heikolla tasolla, kun tuijottelin matkan varrella olevia puita yrittäen vältellä vastaantulijoiden kummastuneita katseita. Viikin pelloille saavuttuani muistin, että ei tämä niin vaikeaa olekaan, kun uusia lajeja tuli vastaan tasaiseen tahtiin. Asetuin jonon jatkoksi tiirailemaan mutaiselle pellolle samalla kun myrskytuuli ja satunnaiset raekuurot muistuttivat ystävällisesti, ettei linturetkille voinut ikinä pukea liian lämpimästi. Illan lajimäärä ei siis päätä huimannut, mutta luotto lauantaiaamun lintusaldoon oli kovempi. Kello kuudelta aamulla harkitsin vahvasti unien jatkamista, mutta sälekaihdinten välistä pilkottava aamun kajo vei tällä kertaa voiton. En ollut kuitenkaan suinkaan ensimmäinen bongailija Fastholman kulmilla (tornit kiersin kaukaa :D), joten päätin nauttia aamukahvit rauhallisemmassa paikassa. Joukkueemme nimikkolajin, peukaloisen näkeminen toi uutta puhtia aamuun ja Prisman vessa toimi oivana lämmittelypaikkana välissä. Iltapäivällä polkaisin kohti Oulunkylää, missä toinen joukkuetoverini oli yrittänyt saada haviksia lähinnä ikkunan läpi. Siispä teimme pienen katsauksen Vantaanjoen varteen (turvavälin kera) vain huomataksemme, että kontrasti Viikin lajistoon oli melkoisen suuri: kaikki linnut tuntuivat muuttuneen kummasti talitiaisiksi. Siispä tallustimme takaisin kohti Vanhankaupunginlahtea, missä päivän urakka palkittiin viimein molemmille uudella lajilla, liejukanalla. Tähän oli hyvä lopettaa kokonaisuudessaan erittäin mukava ralli. Kirkkonummen vahvistuksemme oli onneksi havainnut myös varsin kiitettävästi lajeja, joten olimme lopulta oikein tyytyväisiä omaan suoritukseemme!

Reetta Schroderus, Järvenpää Koronaralli toimi mielestäni loistavana lohdutuksena ahvissuruun. Lisäksi ralli onnistui hyvin irrottamaan loputtomilta tuntuvista kurssikirjoista. Oli hauskaa uppoutua 24 tunniksi täysin lintujen maailmaan. Kerrankin retken jälkeen kotona ei odottanut pino koulukirjoja vaan aamuretken jälkeen odotti iltapäiväretki. Päätin ottaa haasteen vastaan ja rallata kotikaupungissani Järvenpäässä. Olen aikaisemmin pyörinyt vain muutamia kertoja Järvenpään lintupaikoilla, joten oli hauskaa kiertää kerrankin rauhassa eri paikkoja saman päivän aikana hyvien varusteiden kanssa. Rallin alkaessa päätin suunnata pyörällä Tuusulan Seitteliin, mikä on Tuusula-Järvenpää-akselilla verrattavissa Helsingin Viikkiin. Seitteli yllättikin positiivisesti kymmenillä kiuruilla, muutamilla vesilinnnuilla, yksinäisellä suokukolla ja pulmusparvella. Aamun sarastaessa halusin suunnata ennen lapsiperheiden aamupäivän ryntäystä suositulle Lemmenlaakson luonnonsuojelualueelle. Vähät yöunet palkittiin, kun heti alueen reunalla kuului ja löytyi kaksi pyytä. Muutenkin Lemmenlaakso yllätti hyvällä metsälajikattauksellaan. Aamupalan jälkeen lajirunsaus taantui hieman, mutta hauskoja haviksia olivat Tuusulanjärven rannalta löytyneet meriharakat, merimetso, valkoselkätikka ja kevään ensimmäinen västäräkki. Vielä viimeiseen hetkeen asti yritin höristellä korviani, että löytäisin peltojen kiurukonsertin alta niittykirvisen mutta tuloksetta. Kaiken kaikkiaan Järvenpää yllätti erittäin positiivisesti lajirunsaudellaan. Vaikka vesilintuja oli niukasti, runsas metsälintuvalikoima onnistui kompensoimaan tätä hyvin. Lopullinen sanallinen arvio Järvenpäästä rallikohteena olisikin sopivan monipuolinen kaupunkipönde. Kuten Ahviksellakin tätä kolmannen vuoden lintufriikin mieltä lämmittivät monipuolinen osanottajapopulaatio, joka koostui niin fukseista kuin vanhoista käävistä. Tapahtuma oli mielestäni helposti lähestyttävä ja toimi erittäin hyvin kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tämänkaltaisia ralleja voisi olla useamminkin!

Minna Launiainen, Kymenlaakso Pohjoiskymenlaaksolaisessa metsässä rallaaminen maalis-huhtikuun vaiheessa kuulostaa jo ajatuksena kovin hiljaiselta. Lisähaasteena joukkueemme koostui neljästä hengestä niin erilaisissa ympäristöissä, että halusimmekin nähdä, kuinka vähän saisimme kokonaisia pinnoja lajeihin nähden. Metsän ympäröimältä pihalta sai helposti napattua perustiaiset ja -peipot. Laulujoutsenet ajoivat torvisoittoa yli vain pari minuuttia yli viiden, ja puolen tunnin jälkeen paikalle lehahti päivittäinen pyrstötiaispariskunta. Kuusi käpytikkaa jahtasi vuoroin toistaan, mustarastaskoiraat pyrähtelivät toistensa perään haravoituja lehtiä levitellen. Sinitiaiset nyppivät kuistilta mukaansa kaiken pesämateriaaliksi kelpaavan. Valoisana kevätaamuna ei lintumiehellä uni tule, vaan kukonlaulun aikaan on suunnattava kohti teerien soidinta. Tavoite täyttyi jo ovesta ulos ennättäessä, kun teerten pulina kantoi kuulaassa aamussa. Muutama kymmenen metriä, ja siellähän ne olivat, tienoon korkeimman mäen säästöhaavoissa, nauttimassa aamuauringosta. Matka jatkui pienen järven rannan ohi. Joukkuekaverin perjantaina näkemää telkkää en pääsisi havaitsemaan, koska jäät tuskin lähtisivät ennen vappuviikkoa. Mutta hetkinen - mikäs laikkuposki järven pohjoispään rantasulassa soutelee? Ei telkkä, vaan kanadanhanhi! Toista kertaa täällä paikallisena havaittuna sitten kuuskytluvun. Ehkä tästä sentään saataisiin pinna. (Ei saatu, jäi joukkueemme ainoaksi brantaksi.) Määränpäänä oli mäntykangas, jonka täytti vain ja ainoastaan vihervarpusten pipitys. Illalla purussa selvisi, että niitä oli paikoittain massoittain, ja oman rallialueeni puitteissa allekirjoitan väitteen. Harmaalokin kesäinen gloglotus kuulosti irralliselta metsässä, mutta havainto oli tervetullut, ja jäikin metsän ainoaksi uutuudeksi. Paluumatkalla hanhet olivat tiessään, eikä telkkiä ollut tullut sulalle, vaikka kuinka kiikari kädessä rannassa seisoin toivomassa. Iltapäivän retki suuntautui kuusikkoon, jonka hämärästä varmasti raikuisi kanahaukan kikatus. Rallivuorokauden ainoita havaitsemiani ihmisiä koronaetiketin mukaisesti väistäessäni päädyin pirullisen hakkuuryteikön ansaan. Vadelmikko yritti piikkeineen pitää vankinaan, mutta haukkametsän siintäessä edessäni rämmin ja kompuroin kuoppaisen hakkuun yli määrätietoisesti. Tumman metsän reunaan päästyäni kuulin tutun äänen. Pinnaa ei kanahaukastakaan tulisi, mutta kikatus on aina pienen hakkuuhikoilun väärti. Kuusikon toiselta laidalta alkoi rallin viimeinen etappi, kotimatka. Vihervarpusinvaasioiden välistä löytyi pihalta metsään muuttaneita punatulkkuja, ja hetken ajan sain rauhassa tuijotella hippiäisen touhuamista viereisessä kuusessa. Auringossa lämmitteli kevään ensimmäinen sisilisko, josta katseen nostaessani leukani loksahti, korkealla ylläni liiteli kotka! Tarkempi määritys kiikarin kanssa, ja ympyrää nosteessa kaarteleva ”kotka” osoittautui kurjeksi, jonka lajitovereiden huuto kantautui jostain lähiseudulta. Tummat pilvet lähestyivät uhkaavasti, ja jo hetken kuluttua piiskasi räntää vaakatasossa. Siirryin suojaan kuusikkoon, ja lähdin seuraamaan läheisen järven laskupuroa vielä telkkien toivossa. Matalalla olevia kuusenoksia väistellen järvelle temppuiltuani totesin, ettei rantamätäs kantanut veden äärelle asti. Telkättömyydestä lannistuneena käännyin takaisin, vain astuakseni juuri ja juuri jalan mentävään kuoppaan, joka ahnaasti imaisi kenkäni sisäänsä. Ärräpäitä päästellen könysin ylös sammalelta ja tarvoin takaisin hiekkatielle, jolle päästyäni aurinko tervehti ivaillen pilven takaa ja lennätti sepelkyyhkyparven ylitseni. Kaikkeni antaneena raportoin päivän saavutuksista joukkueelleni humusveden purskahdellessa varpaideni välistä. Mieltä kuitenkin lämmitti märästä sukasta huolimatta rallin viimeinen kirjaamani laji, puukiipijä, kello 16.15. Joukkueemme keräsi yhdeksän (siis 9) täyttä lajipinnaa, noin neljännes kokonaislajimäärästämme. Elämäni ensimmäisessä linturallissa pinnoja tärkeämpää oli kuitenkin kaikin aistein nautittava metsämaisema. Telkkäpariskunta saapui viisi päivää myöhemmin.

Symbiontti 2/ 2020

Riku Kangasniemi, Pori

Joukkueemme Elämän kevät koostui kolmesta jäsenestä, joista kaksi rallasi Helsingissä ja itse seikkailin synnyinseudullani Porissa. Odotukset olivat kovat, vaikka hienoinen lumisateen uhka leijui perjantaina ilmassa. Ensimmäisenä päivänä pyöräilyä kertyi lähinnä omakotitaloalueilla ja puistoissa pyörien, tarkoituksena kuitenkin lopulta suunnata Toukarin pelloille. Jännitysmomenttia tuotti Kirjurinluodon lumenkaatopaikalla katkenneet ketjut, mutta onneksi olin tunkenut ketjunkatkaisutyökalun reppuun mukaan ja sain ongelman selätettyä melko nopeasti. Lajeja kertyi perjantaina mukavaa tahtia, mutta porilainen tyyppilaji mustavaris vältteli minua. Kirjurinluodosta Toukaria kohti sotkiessani pääsin kokemaan keväisen lumisateen ihanuuden. Toukarilla se yltyi jo niin tiheäksi, etten nähnyt reilua kilometriä pidemmälle edes talojen siluetteja. Lumentulon laannuttua ja auringon tullessa esiin pilvien takaa, alkoivat linnut aktivoitua ja esimerkiksi ampu- sekä tuulihaukka nousivat ilmaan. Lauantaina herätys tuntui epäinhimillisen aikaiselta, eikä sitä helpottanut tieto edessä olleesta 17 kilometrin pyöräilystä päivän ensimmäiseen kohteeseen. Saavutin Leveäkarin rantalaitumet kuitenkin vain vartin verran aikataulusta myöhässä. Päivä alkoi kauniissa, joskin melko vilpoisessa säässä rannalla vesilintuja staijatessa. Laitumien komppauksen ja metsäpolulla käppäilyn kautta päädyin takaisin polkumasiinan luokse ja jatkoin matkaa Enäjärvelle. Enäjärven luontopolku oli rallin pisin kävelyrupeama. Useampi kilometri rehevän lintujärven ympäri tuotti pinnan niin puukiipijästä, pohjantikasta, mustavariksesta kuin myös punarinnasta. Kävelyn jälkeen lähdin polkemaan petolintujen toivossa kohti Kyläsaaren peltoja, mikä oli huti. Vain merikotkat kaartelivat kaukana, eikä edes varpus- tai kanahaukkaa näkynyt. Piristysruiskeen tarjosi kuitenkin metsähanhien kanssa ohi lentänyt lyhytnokkahanhi. Paluumatka Kyläsaaresta Toejoelle lähtöpisteeseen vei rallaajasta loputkin mehut. Lauantain 42 pyöräily- ja 8 kävelykilometriä olivat melko raskas rupeama perjantain pyöräilyn jatkoksi, kun ei tällaisia matkoja ollut yli vuoteen tullut sotkettua. Kaiken kaikkiaan Koronaralli oli hauska ja erilainen linturalli. Joukkueen jäsenten liikkuessa erillään ja vielä pelkän lihasvoiman avulla, ei lajeja voinut nuotittaa toisille vaan jokaisen oli itse löydettävä linnut. Enäjärvi ja Kyläsaaren pellot olivat minulle täysin uusia linturetkikohteita ja tietämys kotikontujen lintupaikoista parani taas hieman. Myös kunto taisi nousta, kun kilometrejä tuli pyörällä kahdessa päivässä noin 60 ja kävellenkin lähemmäs 10.

Toukokuu 2020

Kaikki havaitut lajit ja ryhmät, 160 kpl alli ampuhaukka fasaani haahka haapana haarahaukka haarapääsky harakka harmaahaikara harmaalokki harmaapäätikka helmipöllö hemppo hiirihaukka hippiäinen hömötiainen isokoskelo isokäpylintu isolepinkäinen jouhisorsa järripeippo kaakkuri kalalokki kalliokyyhky kanadanhanhi kanahaukka kangaskiuru kattohaikara kaulushaikara keltasirkku kiuru kivitasku korppi koskikara kottarainen kuikka kulorastas kuningaskalastaja kurki kuusitiainen kyhmyjoutsen käpytikka lapasorsa lapasotka lapinsirkku

laulujoutsen laulurastas lehtokurppa lehtopöllö liejukana luhtakana luotokirvinen merihanhi meriharakka merikotka merilokki merimetso metso metsähanhi metsäkirvinen metsäviklo mustaleppälintu mustapääkerttu mustarastas mustavaris naakka naurulokki niittykirvinen nokikana nokkavarpunen närhi pajulintu pajusirkku palokärki peippo peltopyy peukaloinen piekana pikku-uikku pikkukäpylintu pikkutikka pikkuvarpunen pohjantikka pulmunen punakylkirastas punarinta punasotka punatulkku puukiipijä pyrstötiainen

pyy pähkinänakkeli rautiainen riekko ristisorsa ruskosuohaukka räkättirastas räystäspääsky selkälokki sepelkyyhky silkkiuikku sinirinta sinisorsa sinisuohaukka sinitiainen suokukko taivaanvuohi talitiainen tavi teeri telkkä tikli tilhi tiltaltti tukkakoskelo tukkasotka tundrahanhi tuulihaukka tylli törmäpääsky töyhtöhyyppä töyhtötiainen uivelo urpiainen uuttukyyhky valkoposkihanhi valkoselkätikka varis varpunen varpushaukka viherpeippo vihervarpunen viiksitimali virtavästäräkki västäräkki

Lisälajit ja lajiryhmät: alppikiitäjä Circus sp. etelänharmaalokki etelänpuukiipijä Falco sp. harmaahanhilaji harmaasorsa hömö-/viitatiainen isohaarahaukka jalohaikara keltahemppo kuikkalintulaji käpylintulaji

lyhytnokkahanhi nokivaris punapäänarsku pussitiainen sirkkulaji tikkalaji tulipäähippiäinen turkinkyyhky varpus-/kanahaukka vihertikka viitatiainen vuorikirvinen

Tirehtöörin terveiset Teksti: Selma Sorri – Kuva: Viviana Valanne (@xeniart)

Covid-19 valloittaessa maailmaa kalsarikännit ovat trendikkäitä ensimmäistä kertaa ikinä. Jos kuitenkin alat jo kaipaamaan kaljakaveria useamman viikon eristäytymisen jälkeen, on onneksesi nykyaikana mahdollista harjoittaa etäkännejä internetin välityksellä. Tähän sopivia työkaluja ovat esimerkiksi Zoom ja Skype. Tirehtöörinne on nyt käyttänyt pandemian myötä lisääntynyttä vapaa-aikaansa kasatakseen teille listan erilaisista juomapeleistä, jotka toimivat erinomaisesti myös etänä. Kaikkia pelejä voi tietysti pelata myös alkoholittomilla juomavaihtoehdoilla!

1. Never have I ever Tarvitseeko tätä edes selittää?

Tirehtöörin palsta

2. Totuus vai tehtävä Tästäkin klassikosta saa helposti muokattua juomapelin. Yksi vaihtoehto on totuus vai hörppy; vastaa kysymykseen tai ota hörppy juomastasi. Tehtäviäkin voi suorittaa, jos luovuus riittää kekseliäisiin etätehtäviin.

3. Picolo/Drunk Pirate Picolo on useimmille tuttu juomapelisovellus, joka antaa pelaajille tehtäviä suoritettavaksi. Drunk Pirate on käytännössä sama asia, mutta löytyy osoitteesta drunkpirate.co.uk, joten se on helppo jakaa näytölle. Joidenkin tehtävien kohdalla saatetaan joutua käyttämään hieman luovuutta etänä pelatessa.

4. Minuuttikalja Juo shotti olutta tai muuta mietoa juomaa joka minuutti 60 tai 100 minuutin ajan. Tätä voi pelata myös yksin!

5. Juo aina kun… Tätä voi pelata katsoen esimerkiksi elokuvaa tai TVsarjaa. Esimerkiksi, juo aina kun GOTissa sanotaan ”Winter is coming”. Myös Biokeskus 1 kertsillä suosittu Myyrä-juomapeli kuuluu tähän kategoriaan.

6. Most likely to Sormella osoittamisen sijaan voi valitsemansa henkilön nimen kirjoittaa chattiin, ja kaikki lähettävät viestin samaan aikaan. Useimmin mainittu henkilö juo.

Toukokuu 2020

Kohtalokas tauko? Teksti & Kuva: Valeria Valanne

Tämän vuoden suunnitelmat olivat alun perin suuria, YK:n lanseeraama ’Luonnon Huippuvuosi’, jolloin luonnonsuojelun oli tarkoitus nousta tärkeysjärjestyksessä huomattavasti. Olemme saaneet kuitenkin huomata, että asiat eivät enää mene kuten me haluamme.

hmisten tuhotessa habitaatteja ja kaventaessa biodiversiteettiä luomme samalla yhä enemmän olosuhteita, joissa zoonoosit pääsevät tarttumaan ja leviämään. Kuinka ironista se siis onkaan, että kansainvälistä biodiversiteettisopimusta käsittelevä huippukokous Kiinan Kunmingissä on jouduttu perumaan, kun Kiinasta lähtenyt pandemia raivoaa maailmalla. Kokouksen mukana epämääräiseen tulevaisuuteen siirtyy myös kansainvälinen toimintasuunnitelma ja sen toteutus. Kaikki tämä hidastaa meitä hetkellä, jolloin nopeus toimia olisi valttia. Biodiversiteetin kannalta myös ilmastokokoukset ovat välttämättömiä. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa yhtäkkisiä biodiversiteetin romahduksia aikaisemmin kuin on luultu, tällä menolla riski kasvaa merkittävästi jo 2030-2050-luvuilla. Alamäen sijaan edessä saattaa olla jyrkänteen reuna. Suurimmassa vaarassa näyttävät olevan trooppiseet ekosysteemit niin maalla kuin meressä. Pahimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat näkyä silloin, kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi monelle saman habitaatin lajille yhtä aikaa.

Peruttuja tapahtumia • COP15, eli Kansainvälistä biodiversiteettisopimusta (CBD) käsittelevä huippukokous siirtynyt lokakuulta 2020, samoin lähes kaikki siihen liittyvät tai sitä valmistelevat tapahtumat. Tarkoitus oli päättää kansainvälisistä biodiversiteetin suojelutavoitteista seuraavaksi 10 vuodeksi, vuoteen 2030. • COP26, eli YK:n ilmastokokous marraskuulta 2020 on lykätty. Kokous olisi ollut tärkeänä jatkeena edellisvuoden Madridin ilmastokokoukselle (COP25), joka laajasti tuomittiin epäonnistuneeksi. (COP = Conference of Parties)

Ihmistä ei voi kesyttää, mutta luonnon voi, eikö niin?

Kaikkea työtä ei voida tehdä etänä: lähes jokainen tärkeä ilmasto- ja ympäristötapahtuma on peruttu. Kansainvälisissä huippukokouksissa tärkeitä keskusteluja käydään usein virallisen ajan ulkopuolella käytävillä. Pandemiasta saamme syyttää itseämme. Tunkeudumme yhä syvemmälle metsiin ja pienennämme eläinten elintilaa, jolloin ne ajautuvat yhä lähemmäksi ihmisiä, tuoden viruksensa mukanaan. Villieläimet, kuten rotat ja lepakot, jotka ovat sopeutuneet hyvin ihmisten

• Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton IUCN:n konferenssi, maailman suurin luonnonsuojelutapahtuma, siirtynyt kesäkuulta 2020. • EU Green Week Brysselissä kesäkuulta 2020 peruttu. Euroopan komission järjestämässä kokouksessa ja ympäröivissä tapahtumissa oli tarkoitus keskittyä European Grean Dealiin ja biodiversiteettiin. • YK:n Ocean Conference (merten suojelua koskeva kokous) Lissabonissa siirretty kesäkuulta 2020. Tarkoitus oli keskittyä liikakalastuksen rajoittamiseen ja merisuojelualueisiin.

Symbiontti 2/ 2020

atsotaan välillä positiivisempaa kolikon puolta. Vähentyneet ilmansaasteet ovat aiheutttaneet ihmetystä ja kiitosta eri puolilla maailmaa. Intian pysähdyttyä Himalajan vuoristo näkyy 160 kilometrin päässä Punjabissa ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen, kun tukehduttavat ilmansaasteet ovat hälvenneet. Kiinassa energian käytössä oli kahden viikon ajalla 25 %:n lasku, joka on luultavasti pelastanut tuhansien ihmisten henkiä, ilmansaasteet nimittäin tappavat. Myös Suomessa tappavan typpioksidin pitoisuus ilmassa laski jo ennen Uudenmaan eristämistä 40 %. Englannissa jätetään suurella mittakaavalla ajelematta tienvarsia reunustavia niittyjä, kun resursseja säästetään muualle, ja uhanalaiset kasvit sekä pölyttäjät voivat kukoistaa. Korona-ajasta voisi ottaa mallia tulevaisuuden muutoksiin: kulutuskeskeisyys ja halpa matkustelu saattavat jäädä historiaan, etätyöt ja arvostus oikeasti välttämättömille töille jatkua. Öljyn hinnan romahdus voi tehdä tietä vihreämmille energianlähteille. Korona-ajan

Toukokuu 2020

Lähteet

Trisos, C. H., Merow, C. & Pigot, A. L. The projected timing of abrupt ecological disruption from climate change. Nature 580, 496-501 (2020). Johnson, C. K. et al. Global shifts in mammalian population trends reveal key predictors of virus spillover risk. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences 287, 20192736 (2020). Lehtijuttu: Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa” Viitattu: 16.5.2020 <https://www.hs.fi/politiikka/art2000006509617.html> Lehtijuttu: Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads. Viitattu: 30.4.2020 < https:// www.bbc.com/news/science-environment-51944780>

Luonnonsuojelua koronan keskellä

hallitsemiin habitaatteihin jakavat ihmisten kanssa eniten taudinaiheuttajia kesyjen eläinten jälkeen. Tartuntariskiä suurentaa luonnollisesti toiminta, jossa ihmisten ja villieläinten kanssakäyminen on läheistä, kuten metästys ja villieläimillä tehtävä kauppa.

hyödyt jäävät kuitenkin lyhyeen, jos muutosta suurissa järjestelmissä ja politiikassa ei tule. Korona saattaa jopa vaikeuttaa puhtaaseen energiaan siirtymistä: taloutta elvyyttääkseen investoiminen uusiutuviin energianlähteisiin ei ole välttämättä houkuttelevin (lue: halvin) vaihtoehto. Öljyn halpa hinta voi myös kannustaa suurempaan energiankulutukseen, ja fossiiliyhtiöille, kuten lentoliikenteelle, jaellaan tukia entistä enemmän, samalla kun sähköautojen ja aurinkoenergian kysynnän ennustetaan laskevan. Teollisuus ja lentoliikenne eivät ole ainoita, jotka ovat pysähtyneet yhteisen kriisimme edessä, vaan myös tutkimus ja luonnonsuojelu ovat vaarassa seisahtua ja kokea mahdollisesti tulevaisuuden tuomia säästötoimenpiteitä. Ympäristöasiat jäävät helposti alakynteen lyhyen aikavälin taloudellisen pelastuksen ollessa vastassa, ja pitkän tähtäimen ajattelu ei useinkaan toimi hyvin talousjärjestelmäsmme kanssa. Olemassa olevaan fossiiliseen infrastruktuuriin on helppo tarttua hädän hetkellä. Tsekin pääministeri on jo ehdottanut, että Euroopan Grean Deal tulisi pandemiaan keskittyessä siirtää sivuun, Yhdysvalloissa öljy- ja maakaasualat ovat pyytäneet ympäristöä suojelevan sääntelyn raivaamista taloudellisen kasvun takaamiseksi ja lentoliikenteen päästöjen vähennysaikomukset on jo päätetty rikkoa elvytyksen tieltä. Kiinassa ympäristövalvontaa on jo hieman höllennetty. Suomessa turpeesta luopuminen saattaa saada lisäaikaa huoltovarmuuden varjolla. Finnairia pelastetaan myös paraikaa kovilla rahoilla, mutta sentään jo päätetyistä päästöjenvähennys- ja hiilineutraaliutavoitteista sen ei kuitenkaan tahdota antaa lipsua. Vuosi 2019 saattaa jäädä historiaan päästöjen huippuna, mutta vain jos pelaamme korttimme oikein. Eikä siitä tule helppoa.

Elämää kaaosteoriassa Teksti: Kasper Mickos – Kuvitus: Roope Nykänen

Pimeä uhka 19. helmikuuta 2020. Pohjois-Italialaisen Bergamon kaupungin kaduilla käy kuhina. Äänekkäästi laulava sinimustaan pukeutunut massa etenee määrätietoisesti kohti rautatieasemaa, aikeinaan matkustaa Milanoon. He ovat Bergamon ylpeyden, jalkapalloseura Atalantan kannattajia. Atalanta on Italian mittapuulla melko pieni seura, eikä se voi resurssiensa puolesta kilpailla lähiseudun suurseurojen, kuten Milanon joukkueiden tai torinolaisen Juventuksen kanssa. Siitä huolimatta Atalanta pelaa kaudesta toiseen tasaisen hyvin, mutta viime aikoina vielä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisellä kaudella Atalanta sijoittui Italian pääsarjassa Serie A:ssa kolmanneksi, minkä ansioista se ansaitsi paikan Mestarien liigassa. Vastoin odotuksia he pääsivät lohkovaiheesta jatkoon, ja nyt kannattajat ovat matkalla seurahistorian ensimmäiseen Mestarien liigan pudotuspeliotteluun. Bergamolaisille tämä on historiallinen päivä, ja kaupungin 120 000 asukkaasta jopa 45 000 on matkalla Milanoon. Ottelu pelataan Milanossa, sillä Atalantan oma stadion on liian pieni Mestarien liigan vaatimuksille. Atalanta kohtaa täten illan vastustajansa, espanjalaisen Valencian milanolaisten suurseurojen kotikentällä, San Sirolla. Kyseessä on seurahistorian suurin ottelu, joten jokainen kynnelle kykenevä bergamolainen on matkalla katsomoon. Ne, jotka eivät mahdu stadionille, kokoontuvat kisakatsomoihin esimerkiksi ravintoloihin. Ilta tuottaa bergamolaisille kannattajille hetkiä, joista he ovat unelmoineet koko elämänsä. Atalanta voittaa ottelun lukemin 4-1. Riemuissaan vieri viereen pakkautuneet kannattajat halailevat ja suukottelevat toisiansa, eikä kellään ole kiire kotiin nukkumaan. Viimeiset Milanosta Bergamoon vievät junat muistuttavatkin tunnelmaltaan kuin täyteen pakattua sinimustaa impressionistista maalausta. Mutta kuten yhdessä Vincent van Gochin viimeisistä maalauksista, jossa mustat varikset nousevat päämäärättömään lentoon tummansiniselle taivaalle, myös tätäkin sinimustaa värimaailmaa myöhemmin tulkitessa esiin nousevat teemat ovatkin eristäytyneisyyden tunne, epävarmuus ja ahdistus. Kaksi päivää pelin jälkeen Lombardian maakunnassa, johon Bergamo ja Milano kuuluvat, todettiin ensimmäiset uuden koronaviruksen aiheuttamat COVID-19-tautitapa-

ukset. Seuraavana päivänä tartuntoja yli seitsemänkymmenen tartunnan lisäksi todettiin Italian ensimmäinen kuolemantapaus. Myöhemmin katsottuna jalkapalloottelulla, jota katsomaan joko stadionille tai muuhun kannattajakokoontumiseen matkusti käytännössä jokainen bergamolainen, lievästi kipeä tai ei, oli merkittävä rooli koronaviruksen leviämisellä Italiassa. Atalantan ja Valencian pudotuspelin toinen osaottelu pelattiin Valenciassa kolme viikkoa myöhemmin ilman yleisöä. Atalanta voitti senkin ja eteni seuraavalle pudotuspelikierrokselle. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, milloin se pelataan vai pelataanko ylipäätään. Bergamossa ei tällöin enää mietitty jalkapalloa. Kaupungin krematoriot pyörivät täydellä teholla kellon ympäri, mutta silti armeija joutuu kuljettamaan koronavirusepidemian aiheuttamia ruumiita ulos kaupungista, sillä ruumiita kertyy nopeammin kuin niitä voidaan polttaa.

Kloonien hyökkäys Tarttuvan taudin kehittyminen pandemiaksi vaatii siltä muutamia tekijöitä, jotka erottavat sen jo olemassa olevista taudeista. Patogeenin tulee levitä helpohkosti ihmisestä toiseen, ja ihmisillä ei voi olla immuniteettia sitä vastaan. Immuniteetin puutos toteutuu kätevästi taudinaiheuttajan ollessa uudenlainen. Virukset ovat ykköskandidaatteja uudenlaisen taudinaiheuttajan kehittymiseen, sillä ne ovat valinneet erilaisen pelistrategian muihin potentiaalisiin patogeeneihin, esimerkiksi bakteereihin verrattuna. Bakteerit ovat nimittäin eläviä organismeja, joiden tärkeä päätehtävä pelissä on elossa pysyminen. Viruksia ei elävien organismien kömpelö ’’elossa pysymisen’’ -strategia paljoa kiinnosta, sillä elävillä organismeilla on monia perintöaineksen mutaatioita korjaavia mekanismeja. Viruksilla tapahtuu mutaatioita useammin, mikä tarkoittaa, että platinatason Pandemia-trophyn saavuttaminen on virusten pelistrategialla todennäköisempää. Viruksen strategia on yksinkertainen: tunkeudu elävän organismin soluun, käytä solun koneistoja tuottamaan klooneja eli lisää viruksia ja vapauta virukset tartuttamaan lisää isäntäsoluja. Pandemian saavuttaakseen viruksen kannattaa käyttää suurin osa evoluutiopisteistään tartuttavuuden paranta-

Symbiontti 2/ 2020

miseen virulenssin kustannuksella. Tämä siksi, että eläTämänkaltainen merkittävä poikkeus virusten oleviä soluja on yhdessä elävässä organismissa vain rajattu tusstrategiasta ansaitsee mielestäni syvemmän tarkastemäärä, joten löytääkseen uusia isäntäsoluja viruksen on lun. Heti alkuun on sanottava, ettei nyt yli sata vuotta levittävä yksilöstä toiseen, ja elävän yksilön on haastavaa myöhemminkään tiedetä varmaksi, mikä teki taudista levittää virusta jos yksilö on, no, kuollut. Tästä syystä niin vaarallisen nuorille aikuisille. Vaihtoehtoisia syiuseimmiten pandemiat tä on esitetty sitäkin ovat vaarallisimpia kaienemmän, ja käyn niiskista nuorimmille ja Viruksen on kannattavampaa panostaa tä mielestäni mielenvanhemmille eläville kiintoisimman alempayksilöille, joiden imtartuttavuuteen kuin tappavuuteen. na läpi. muunijärjestelmä on 1918 H1N1-inheikompi. fluenssapandemia kesti Mielenkiintoinen itseasiassa vuoteen 1920 poikkeus tähän pandemian yleiseen ominaisuuteen oli asti, ja siitä on erotettavissa neljä selkeää aaltoa. Aalloista kuitenkin vuoden 1918 influenssapandemia eli kansanselkeästi tappavin oli, jälleen kerran poikkeuksellisesti, kielellä espanjantauti. Pandemian uhrien iänmukainen toinen aalto loka-marraskuussa 1918. Kuolleiden määrälkuolleisuuskäyrä on useimmiten U:n muotoinen, eli lä mitattuna 1918 influenssapandemia on tappavin, mitä suurimmat piikit ovat kaikista nuorimmissa ja vanhimihmiskunta on kohdannut. Arviot kuolleiden määrästä missa yksilöissä. 1918 influenssapandemian käyrä oli vaihtelevat 17-100 miljoonan ihmisen välillä, 50 milkuitenkin W:n muotoinen, eli käyrässä oli kolmas piikki joonan ollessa yleisin esitetty arvio. Ensimmäinen aalnuorten aikuisten kohdalla. (Kuva 1) to keväällä 1918 muistutti kuolleisuudeltaan normaalia

”

Toukokuu 2020

Kuva 1. Influenssan ja sen jälkitautina esiintyneen bakteeriperäisen keuhkokuumeen kuolleisuuskäyrät vuodelta 1918 (yhtenäinen viiva), ja sitä edeltäneiltä vuosilta 1911-1917 (katkoviiva). Taubenberger & Morens 2006.

ärhäkkäämpää kausi-influenssaepidemiaa. Seuraavaan syksyyn mennessä virus oli kuitenkin mutatoitunut huomattavasti vaarallisemmaksi. Todennäköisin selitys tälle on sen hetkinen maailmantilanne: ensimmäinen maailmansota. Virus levisi ensimmäisen aallon aikana Amerikasta sotilaiden mukana länsirintamalle. Ensimmäinen aalto hiljeni kesäksi, mutta elo-syyskuussa uusia tapauksia alkoi ilmaantua rintamasairaaloista ja ympäri maailman sotilaiden käyttämistä satamakaupungeista. Kuten aiemmin todettua, normaalisti viruksen on kannattavampaa panostaa tartuttavuuteen kuin tappavuuteen. Sota-aikana tilanne kuitenkin kääntyi. Siviilielämässä sairastunut pysyy kotona (tai ainakin pitäisi) ja näin vähentää ihmiskontaktejaan ja sitä myötä viruksen leviämismahdollisuuksia. Vakavasti sairastuneet viedään sairaaloihin, joissa tehokkailla toimilla, kuten eristämisellä ja aktiivisella käsienpesulla (!) viruksen leviäminen tehdään vaikeaksi. Rintamalla taas lievästi sairastuneet pysyivät omissa komppanioissaan ja juoksuhaudoissa. Vakavasti sairastuneet sen sijaan ahdettiin täyteen pakattuihin juniin, jotka veivät hyvin täysiin ja vähem-

män hygienisiin sotasairaaloihin. Vakavamman taudin aiheuttavalla viruksella oli siis paremmat leviämismahdollisuudet. Tauti iski sota-alueilta levittyäänkin pahiten ihmisiin, jotka olivat sotilaiden kanssa fysiologisesti samankaltaisia; nuoria, terveitä ja hyväkuntoisia. Tappavasta tautimekanismista ei ole yksimielisyyttä, kahdesta eniten tukea saaneesta selityksestä ensimmäinen on, että virus aiheutti elimistössä niin voimakkaan sytokiinimyrskyn, että nuoren aikuisen tehokas immuunijärjestelmä kääntyikin kantajaansa vastaan. Pitkälle edenneessä taudissa keuhkojen tulehdus oli usein niin voimakas, että keuhkot täyttyivät nesteestä erittäin pahoin, ja kuolevien potilaiden suusta ja nenästä valuva verinen neste kasteli sairaspedit. Toinen kannatusta saanut selitys on, että ylitäyttyneet sairaalat ja huono hygienia loivat ihanteelliset olosuhteen sekundääriselle bakteeri-infektiolle, jota influenssan heikentämän potilaan keuhkot eivät enää kestäneet. Oli selitys mikä tahansa, näin parikymppisenä kirjoittajana olen onnekas, ettei tämänhetkisen pandemian kuolleisuuskäyrät ole saman muotoisia kuin sata vuotta sitten. Ainakaan näin ensimmäisessä aallossa.

Symbiontti 2/ 2020

Uusvanha toivo Kaaosteoria on käsite, joka tuli suurelle yleisölle tutuksi vuonna 1990 Michael Crichtonin bestsellerromaanin Jurassic Park ansiosta. Elokuvaversio ei käsittele kaaosteoriaa läheskään yhtä kattavasti. Teoksen kaaosteoristi Ian Malcolmin kritiikki teemapuistoa kohtaan tiivistyy siihen, että kompleksista systeemiä, jossa on monia täysin tuntemattomia muuttujia, esimerkiksi aiemmin tuntemattomien lajien käyttäytymismallit, yritetään kontrolloida yksinkertaisilla menetelmillä. Kaaosteorialla tarkoitetaan ns. deterministisen kaaoksen käyttäytymismallia. Siinä tutkitaan malleja, joiden kehitys määräytyy täysin alkutilanteen perusteella, mutta kehitys on tästä huolimatta mahdoton ennustaa. Pandemia on tästä hyvä esimerkki. Niiden aiheuttajat tiedetään, niiden mahdolliset leviämistavat tiedetään, keinot niiden estämiseksi tiedetään. Mutta silti ei voida tietää miten, missä, milloin ja millä voimakkuudella se iskee. On mahdotonta etukäteen ennustaa, että todennäköisesti Kiinasta tai Amerikasta alun perin liikkeelle lähtenyttä influenssaa aletaan kutsua espanjantaudiksi. En myöskään ole matemaatikko, joten on mahdotonta ennustaa, oliko selitykseni kaaosteoriasta lähellä oikeaa vai ei. Kuriositeettina nimi espanjantauti johtuu siitä, että epidemian ollessa voimakkaimmillaan suuri osa sille altistuneista valtioista oli sodassa, joten uutisten sensuuri oli vahva. Espanja oli neutraali, joten aikalaisuutisista sai käsityksen, että se oli erityisen pahaa tautialuetta. Mielestäni kaaosteorian pohtiminen on tällaisena

”

aikana jotenkin lohdullista. Siinä on jotain niin ihmismäistä, että yritetään matemaattisella mallilla selittää ja tulkita jotain mitä on käytännössä mahdotonta mallintaa matemaattisesti. Ihmismieli on jännä. Mutta hei, niin on maailmakin. Ja niin kuin kaaosteorian klassinen sanonta menee: lepakko räpäyttää siipeään Kiinassa, ja toisella puolella maailmaa syntyy myrsky, joka pakottaa kaikki koteihinsa. Tai jotain sinnepäin.

Lähteet Pakkanen, M. Kommentti: Yhdellä jalkapallo-ottelulla saattoi olla valtava vaikutus Italian karmeaan koronatilanteeseen – kohtalokkaat uutiset alkoivat heti seuraavana päivänä https://yle.fi/urheilu/3-11272992 Taubenberger, J. & Morens, D. 1918 Influenza: the Mother of All Pandemics. Emerging Infectious Diseases 2006 Jan; 12(1): 15–22 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pmc/articles/PMC3291398/ Werndl, C. What Are the New Implications of Chaos for Unpredictability? The British Journal for the Philosophy of Science, Volume 60, Issue 1, March 2009, Pages 195–220, https://doi.org/10.1093/bjps/axn053 Ja lisäksi tietty wikipedia, mitä oletit? :D

Kaaosteoriassa tutkitaan malleja, joiden kehitys määräytyy täysin alkutilanteen perusteella, mutta kehitys on tästä huolimatta mahdoton ennustaa. Pandemia

on tästä hyvä esimerkki.

Tieteen ja taiteen kaksoiskierre Teksti & kuva: Hilla Mäkinen

Lukuvinkki ja keskeneräisiä ajatuksia tieteen ja taiteen vapaudesta

iikki mainittu! Ja Biokeskus! Korona kannessa! Ei, ei se virus, vaan infokeskus Korona. KirSitä odotellessa, jos kaipaa lisää luettavaa ja haluaa pejailija Tiina Raevaaran Kaksoiskierre-uutuusrehtyä Raevaaran aiempaan tuotantoon, esimerkiksi romaanin tapahtumat sijoittuvat Symbiontin lukijoille oman trilogiansa aloittava ”Yö ei saa tulla”- kauhutarina hyvin tuttuun miljööseen. Ellei jo yksin jo se, että Viion mainio suositus. (Nukkumatti ei varmasti tule, kun kin kampus on kirjan keskeinen tapahtumapaikka saasitä lukee iltasaduksi itselleen. Tai no, ainakin toivot, etnut sinua kiinnostumaan, niin tiedoksi, että tarinakin tei todellakaan tule.) pyörii tieteellisen tutkimuksen etiikan, geenitekniikan Mutta takaisin Kaksoiskierteen pariin, erityisesti ja kantasolujen ympärillä. Kirjaa ei ole kuitenkaan kiryhteen sen teemoista herättämään kysymykseen. Eräs joitettu pelkästään intohimoisille labratyöskentelijöiltarinan henkilöistä pohtii tieteen ja taiteen vapautta. le, vaan on suuremmallekin yleisölle helposti aukeava Mitä on sallittua tehdä tieteen ja mitä taiteen nimisjännäri. Painostava juoni sä? Hän nostaa esille vetäisee nopeasti muTaide ei tarvitse erivapauksia eläinkokeet: tieteellinen kaansa. Kaikista erikoitutkimus sallii kivun ja sista juonenkäänteistään laeista ja moraalisista ohjenuorista kuoleman tuottamisen huolimatta tarina pysyy eläville olennoille. Sitä tunnelmallisena selkeän voidakseen käsitellä vaikeita aiheita, perustellaan suuremman etenemisensä sekä suphyödyn tuottamisella, pean henkilöhahmokaarkun uskotaan esimertinsa ansiosta. kiksi koe-eläinten olevan Koska ei ole mitään apuna kehittäessä uusia järkeä paljastaa kirjan tarinan kulkua ja yllätyksiä sen luhoitomuotoja ihmisten sairauksiin. Taiteella ei hänen kemisesta kiinnostuneille, riittää mainita, että Raevaara mukaansa ole samanlaista vapautta, minkä hän kokee spekuloi geenitekniikan mahdollisuuksilla jännittävällä epäreiluna. Mielenkiintoinen vastakkainasettelu. Kaktavalla. Perinnöllisyystieteen taustansa ansiosta Raevaara soiskierteessä se toimii tarinan tapahtumien takia, muttietää mistä kirjoittaa. Tarinassa esiintyvät tieteen saata vertailu tuntuu vähän väkisin tehdyltä, kun sitä peilaa vutukset ovat osittain jo todellisuutta, ja ne voivat lähitosimaailmaan. tulevaisuudessa osoittautua kysymykseksi, jonka edessä Ei ole yhtä tapaa määritellä taidetta. Oikeastaan kaiihmiskunnan pitää tehdä suuria päätöksiä. Tieteellisen ken aistittavan, ajatuksia ja tunteita herättävän ihmisen tutkimuksen eettinen pohdinta on erittäin tärkeää, kun luomuksen voi käsittää taiteena, jos tekijä on tarkoittalähestytään kirjan maalailemia skenaarioita, ja se toteunut sen niin koettavaksi. Ja loppujen lopuksi on ihmituu hienosti romaanin muodossa ajatusleikkinä: ”Mitä sestä itsestään kiinni minkä tulkitsee taiteena. Esimerjos näin todella tapahtuisi?” kiksi apurahojen ja toteutusmahdollisuuksien puute voi Selvä miinuspuoli kirjassa on se, että se on liian lytoki rajoittaa taiteellisia päämääriä, mutta silti taide on hyt ja monet juonenlangat tuntuvat jäävän kesken tai ne paljon vapaampaa kuin moni muu asia, vaikka kirjan solmitaan hieman hätäisesti loppuun. Kirjan sisäkansihenkilö muuta väittääkin. Määritelmät eivät sitä rajoita, teksti kuitenkin lupailee Kaksoiskierteen saavan jatkoa. ja taidetta tehdessä voi päästää luovuutensa ja mieliku-

”

Symbiontti 2/ 2020

vituksensa valloilleen, maalata, säveltää, kirjoittaa, esittää maailmoja ja asioita, joita ei ole olemassa tai joita on mahdollista käsitellä vain ilmaisumuotonsa kautta. Taidetta voi periaatteessa tehdä kuka tahansa. Taiteen avulla voidaan tehdä paljon hyvää: käsitellä tärkeitä ja vaikeita, usein vaiettujakin asioita, tehdä aistittavaksi abstrakteja käsitteitä, antaa henkistä voimaa, toivoa ja iloa, yllättää. Mutta taide voi myös vihastuttaa, järkyttää ja hämmentää. Olisiko siinä mitään mieltä, että eläimiä kidutettaisiin tai tapettaisiin taideperformanssissa havainnollistamassa niiden laboratoriossa kokemaa tuskaa tai vaikkapa ilmastonmuutoksen vaikutuksia? Aivan varmasti se hätkähdyttäisi ja nostaisi aiheen pinnalle keskusteluun. Mutta viesti saataisiin kyllä perille tavoilla, jotka eivät olisi eettisesti yhtä kyseenalaisia. Taide ei tarvitse erivapauksia laeista ja moraalisista ohjenuorista voidakseen käsitellä vaikeita aiheita, koska taitava taiteilija onnistuu herättämään keskustelua muutenkin, saaden ihmiset ajattelemaan asiat itse omilla aivoillaan. Ihmisen tekemä tulkinta antaa taiteelle merkityksen, ei pelkästään se, kuinka teos on toteutettu. Tiedemaailmassa tulee nykyään usein törmättyä siihen, että mikä tahansa tutkimus ei saa helposti rahoitusta. Tämä tuntuu koskevan enenevissä määrin erityisesti perustutkimusta. Sen ymmärtää, että kun rahaa ei ole tarpeeksi jaettavaksi joka paikkaan, soveltavat tutkimuskohteet, joilla on selkeä hyötytavoite, saavat helpoiten rahoituksen. Tiede ei siis ole käytännössä vapaa tutkimaan mitä tahansa mieltä kutkuttavaa ilmiötä. Tutkimusta rajoittavat mahdollisten tutkimuskohteiden lisäksi myös monenlaiset toimintaperiaatteet ja eettiset ohjeistukset, ja aiheesta. Ei olisi mielekästä, että tutkijat voisivat tehdä mitä huvittaa käyttäen minkälaisia keinoja tahansa, piittaamatta mahdollisesti vaarallisista seurauksista. Valitettavasti sellaisiakin tutkijoita mahtuu maapallolle, jotka tekevät kyseenalaisia asioita rahan ja kunnianhimon, ehkä silkan uteliaisuudenkin takia, kuten silloin tällöin voidaan uutisotsikoista lukea.

Toukokuu 2020

Kirjojen lukemisen yksi parhaita puolia on se, että sitä saattaa alkaa pyörittelemään kaikenlaisia asioita mielessään ja tekemään oivalluksia. On hyvä, että jotkin skenaariot käsitellään paperilla, ajatuksen tasolla, kuten Raevaaran Kaksoiskierteessä. Vapaus on aika monimutkainen käsite, eikä sen toteutumista tieteessä ja taiteessa ole helppo käydä läpi lyhyen tekstin aikana tai edes romaanin juoneen punottuna. Parhaimmassa tapauksessa keskeneräiset ajatukset synnyttävät kuitenkin keskustelun toisen ihmisen kanssa tai inspiroivat seuraamaan ajatuspolkua syvemmälle pohdinnan metsään ja luomaan taas jotakin uutta, tieteen tai taiteen keinoin.

Varjoista vaikuttamista Teksti & Kuvitus: Roope Nykänen

Yhä useammat korkeakouluihin hakevat turvautuvat valmennuskursseihin varmistaakseen pääsynsä unelmien opiskelupaikkaan. Tämä on tuonut hakuprosessin ympärille oman rahaa tahkoavan bisneksen. Varjovalmennuksen pyrkimys on toimia vaihtoehtona tässä epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä.

asa-arvo on asia, josta suomalaiset kokevat kansana ylpeyttä. Tämä on oikeutettua, sillä monet yhteiskuntamme rakenteet tukevat tasa-arvon mahdollistumista. Tuttuina esimerkkeinä tästä on ilmainen peruskoulu sekä edullinen terveydenhuolto. Maamme loistaa myös maailman valtioita vertaavissa mittauksissa: Suomi arvioitiin vuonna 2018 maailman neljänneksi tasa-arvoisimmaksi valtioksi, OECD-maista Suomella on toiseksi pienin köyhyysaste ja Suomi on arvioitu maailman kolmanneksi parhaaksi maaksi olla nainen. Kovin tasa-arvoista ei kuitenkaan ole, kuinka ovet korkeakoululopiskeluihin aukeavat. Viime vuosina valmennuskurssien merkitys hakuprosessissa on korostunut entisestään, mikä näkyy sisäänpääsyprosenteissa. Vuonna 2017 yliopisto-opiskelijoista nimittäin joka neljäs oli käynyt valmennuskurssin hakiessaan opiskelupaikkaa. Suosituilla aloilla osuudet olivat vielä räikeämmät: jopa 77 prosentilla oikeustieteellisen opiskelijoista oli käytynä valmennuskurssi. Lääketieteen opiskelijoissa osuudet olivat 55 % ja kauppatieteellisessä 41 %. Ongelmallisen valmennuskursseista tekee niiden hinta. Jos henkilö haluaisi hyödyntää biologian pääsykokeisiin valmennuskurssien antia, maksaisi esimerkiksi paras paketti Valmennuskeskuksella 840 euroa. Hinnat kuitenkin räjähtävät entistä valtavammiksi, kun puhutaan suosittujen alojen valmennuskursseista. Esimerkiksi oikeustieteellisen valmennuskurssista Valmennuskeskuksessa voit pulittaa parhaimmillaan 5890 €! Toisena havainnollistavana tapauksena voi pitää Mafy-netin lääketieteelliseen valmentavista kursseista, joiden hintalapuksi voi parhaimmillaan tulla 4980€. Sanomattakin selvää, että kyseiset hinnat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan riippuen perheen varallisuudesta. Hinnan lisäksi valmennuskurssit ovat myös maantieteellisten tekijöiden takia ongelmallisina. Valmennuskurssit keskittyvät isoihin kaupunkeihin, mikä antaa etulyöntiaseman siellä asuville. Valmennuskurssien tarjoajat usein kyllä myös tarjoavat mahdollisuuksia itse- ja etäopiskeluun, mutta yleensä opiskelijat kokevat lähi-

opetuksen itselleen mielekkäämpänä. Päätöksenteossa ollaan pyritty puuttumaan valmennuskurssien aiheuttamaan tasa-arvo-ongelmaan. Opiskelijavalintoja uudistettiin esimerkiksi niin, että suurempi osa valitaan toisen asteen opintoihin todistuksen perusteella. Tämä ei kuitenkaan poista vaan pikemminkin siirtää ongelmaa. Tulevaisuudessa isommassa osassa ovatkin luultavasti ylioppilaskirjoitukseen valmentavat valmennuskurssit.

Varjovalmennuksen vastarinta Valmennuskurssien aiheuttamaa epätasa-arvoa ja koulutuksen periytyvyyttä vastaan taistelee Varjovalmennus, Helsingin yliopiston opiskelijoiden ylläpitämä ilmainen valmennuskursseja tarjoava taho. Vuonna 2013 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö oli alunperin vasemmistojärjestöjen alulle panema, mutta enää järjestö ei sitoudu mihinkään poliittiseen ideologiaan. Varjovalmennus tarjoaa ilmaisia valmennuskursseja koulutusaloihin, joihin sisään pääsy on erityisen hankalaa ilman valmennuskurssia. Keväällä 2020 Varjovalmennus järjestää kursseja biologian, lääketieteen, oikeustieteen, psykologian ja valtiotieteellisen pääsykokeita varten. Järjestö ei suostu organisoimaan kursseja aloille, joissa valmennnuskurssitoimintaa ei entuudestaan esiinny, vaikka innokkaita vapaaehtoisia olisikin löytynyt. Tämä perustuu järjestön ideologiseen taustaan vastustaa valmennuskurssibisnestä: organisoimalla valmennuskursseja aloille, joissa kursseja ei yleisesti järjestetä, Varjovalmennus itse loisi epätasa-arvoisuutta. Varjovalmennuksen puheenjohtajan Erik Räsäsen kiteyttämänä: ”Olemme pohjimmiltamme valmennuskurssivastainen valmennuskurssijärjestö.” Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön, eikä Varjovalmennuksessa opettavat henkilöt saa työstään palkkaa. Vaikka järjestössä tehty työ on luonteeltaan kutsumuksellista, saavat opettajina toimivat kuitenkin hyvää kokemusta opetustilanteista. Tämä voi

Symbiontti 2/2020

olla hyödyllistä etenkin aineenopettajaksi erikoistuville opiskelijoille. Mikä saa lähtemään mukaan Varjovalmennuksen toimintaan? –Kiinnostuin siitä, koska minulla oli vielä hyvässä muistissa oman pääsykokeeni asiat ja halusin auttaa muitakin saavuttamaan unelmansa opiskelupaikasta. Halusin myös parantua esiintyjänä, sillä minulle oli muodostunut pienimuotoinen kammo siitä. Lisäksi varjovalmennuksen ideologia kaikille ilmaisesta valmennuksesta sopi omaani paremmin kuin hyvin, kertoo biologian kurssin päävastuuhenkilö Veikko Yrjölä.

Korona koskettaa Myös valmennuskurssitoiminta on joutunut kohtaamaan muutoksia poikkeusolojen myötä. –Valitettavasti koronatilanne on pakottanut kurssijärjestäjiä vetämään suunnitelmiaan uusiksi, erityiseksi siksi, että lähiopetus jouduttiin perumaan. Perinteisten valintakokeiden peruminen on vaikeuttanut kurssien suunnittelua, sillä nykytilanteessa monilla kursseilla ei tiedetä, mihin tarkalleen ottaen hakijoitamme pitäisi valmentaa. Tilanne on onneksi kaikille hakijoille sama, Räsänen sanoo. Räsänen kuitenkin toteaa, että poikkeusolot ovat antaneet mahdollisuuden kehittää järjestön toimintaa entistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Järjestön toiminta on siirtynyt enemmän verkkoon, mikä antaa eri puolilta kotoisin oleville henkilöille yhdenvertaisemmat asemat. Järjestö on kuitenkin jo ennen korona-epidemiaa pyrkinyt vähentämään toimintansa maantieteellistä epätasa-arvoa. Viime vuosina tätä pyrkimystä ollaankin edistetty tuottamalla entistä enemmän oppimismateriaalia verkkoon kaikkien katsottavaksi. Elämä jatkuu koronan jälkeen ja niin jatkuu myös Varjovalmennuksen toiminta. –Yritämme pitää järjestön pyörät pyörimässä edelleen. Vaikka valintakokeita on viime vuosina uudistettu, valmennuskurssien tarve ei näyttäisi olevan katoamassa – joillain aloilla epävarmuus

vaikuttaa jopa lisänneen valmennuskurssien kysyntää, Räsänen kertoo. Varjovalmennuksen toiminta ei siis tulevina vuosina ole hyytymässä. Kuitenkin järjestö elää vapaaehtoisuudella ja eri alojen kurssien järjestäminen riippuu pitkälti siitä, saadaanko kyseisille kursseille opettajia. Yrjölä kannustaakin kaikkia innokkaita mukaan järjestön toimintaan: –Jos matalan kynnyksen opettaminen kiinnostaa, niin suosittelen osallistumaan. Mukaan voi tulla vaikka pitäisi vain yhden luennon itseään kiinnostavasta aiheesta, sillä siitäkin on jo apua. Palkkaa varjovalmennuksesta ei makseta, mutta virkistysraha on. Eniten minua on motivoinut kuitenkin uusien asioiden oppiminen ja opiskelijoilta saamat kiitokset.

Lähteet Tilastokeskus (2019): Itsenäisyyspäivä 2019. http:// www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/itsenaisyyspaiva-2019. html Anna-Kaarina Potila et al. (2017): Opiskelijatutkimus 2017, Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://julkaisut. valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/ okm37.pdf Mafy-valmennuksen verkkosivut. https://kauppa. mafyvalmennus.fi/ Valmennuskeskuksen verkkosivut. https:// w w w. v a l m e n nuskeskus.

fi/?gclid=Cj0KCQjwMr0BRDyARIsAKEFbeddoAjrJR4smwQWvEFK35rhuaf44fW6eskkr j8fAyA23TtzbZPmk E aAsZ-

fEALw_wcB

Rankka reissu, mutta tulipahan tehtyä Teksti: Himmi Lindgren – Kuvitus: Viivi Halonen

ähän on valmistauduttu jo pitkään. Päivämäärät on merkattu kalentereihin kuukausia sitten, jolloin moni on aloittanut valmistautumisen. Muutama spontaani on liittynyt joukkoon vain parin päivän varoitusajalla. Osalle tämä on toteutumaton unelma, retki itsensä ylittämiseen. Jotkut ovat konkareita ja suhtautuvat löysin rantein. Varusteet on mietitty tarkkaan ja uudet lenkkarit ajettu sisään hyvissä ajoin. Edellisen viikon aikana on seurattu päivittäin sääennusteita, jotta vaatevalinnat onnistuvat. Kaljuuntuva mies hieroo aurinkorasvaa otsaansa peläten, että hien mukana se alkaa kirveltää silmissä. Rasvasta huolimatta vaalea hipiä alkaa pian punertaa. Äänekäs pariskunta ottaa selfieasennon. Kymmenes kelpuutetaan, muut poistetaan. Sivussa muista ihmisistä seisoo innostunut porukka, joka keskustelee tulevista ylä- ja alamäistä. Nyt on tärkeää olla hyvässä kunnossa! Paikoillanne, valmiit, hep. Alkaa kilpailu, jossa juostaan kännykkä kolmantena jalkana. Matkailu on kuluvaan kevääseen asti yleistynyt yleistymistään. Tilastokeskus määrittelee matkailun sellaiseksi toiminnaksi, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden. Matkailua voi olla esimerkiksi opinto-, työ- tai lomamatkailu. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2018 ulkomaille 8,2 miljoonaa vapaa-ajan matkaa. Kotimaassa puolestaan tehtiin 38 miljoonaa vapaa-ajan matkaa. Näihin vapaa-ajan matkoihin keskeisesti liittyy muistoja ja tunteita herättävä sana ”loma”. Jollekin loma tarkoittaa kesäloman päivämäärättömiä viikkoja kallioisilla rannoilla tai tutulla mökillä, josta pyöräillään sandaaleissa kyläkauppaan jäätelölle, ja otetaan pari

kuvaa tuuteista. Ehkä loma on mahdollisuus yhteyteen muiden ihmisten kanssa festareiden telttailumajoituksessa istuen juuri ja juuri koossa pysyvällä retkituolilla. Tallennetaan äänekäs video toisten laulusta, muistoksi vain. Loma voi olla yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta kerrottuja tarinoita venäläisessä pitkän matkan junan makuuhytissä sukkia kutovan rouvan kanssa tai hostellissa vietetyt syntymäpäiväjuhlat, jossa lauletaan kymmenellä eri kielellä. Onneksi selfie synttärisankarin kanssa ei unohtunut. Lomaan saattaa kuulua polttava hiekka varpaiden välissä ja turkoosi auringossa kimalteleva meri tai tuulisen kaupungin ihmispaljoudessa hioutuneet mukulakiviset kadut sekä hotellihuoneen valkoiset lakanat. Noin 250 kuvaa yhden päivän aikana. Vai kertooko lomasta raikkaan aamun kosteuteen sekoittuva vapauden tuoksu teltasta herätessä? Miten se tallennetaan?

Rajoittavat tekijät Matkailua keskeisesti rajoittava tekijä on vapaus. Globalisaation myötä jo lähes itsestäänselvyydeksi muuttunut liikkumisenvapaus on alkanut kuluvana keväänä vaatia nähdyksi tulemista kiireisen arjen keskellä. Koronaviruspandemian myötä liikkumisen rajoitukset tulivat aiheeksi sekä otsikoihin että sellaisiin kahvipöytäkeskusteluihin, joissa liikkuminen on keskeinen osa arkea. Monissa kahvipöydissä, joissa ei ehkä kahvia edes ole tarjolla, ei aiheesta ole tarvinnut puhua, koska liikkuminen on jo entuudestaan ollut vain vähäistä, esimerkiksi vapauden puutteen vuoksi. Jokin näistä kahvipöydistä saattaa sijaita työpaikan taukotilassa, jossa sosiaaliseen kontaktiin työkaverin kanssa kulutetaan kahvin keittämiseen ja kaatamiseen kuluva aika, ja puheenaihe sivuaa vapaa-aikaa – tai sen puuttumista. Jokin toinen kahvipöydistä voi olla omaishoitajan tai kotiäidin keittiössä, jossa kuuman teen siemailu ja sosiaaliseen mediaan ladattujen kaverin serkun koiran laskettelukuvien selailu keskeytyy äkillisesti. Puolikas kuppi teetä jäähtyy mukiin. Lähimatkailukin tuntuisi kaukaiselta toteuttaa. Toinen matkailua keskeisesti rajoittava tekijä on raha. Koska matkailu on yleensä kalliimpaa kuin mat

kailematta jättäminen, mahdollisuus matkailla kertoo siitä, että on rahaa siihen käytettäväksi. Myös se, että tämä ylimääräinen raha halutaan sijoittaa matkailun kertakäyttöiseen elämykseen, viestii arvosta, jonka matkailu on ihmisten keskuudessa saanut. Matkailla voi pienelläkin budjetilla lähiseutuun tutustuen tai ehkä kartoittaen suurempaa aluetta luovuudella ja mahdollisien peukkukyytien siivittämänä. Riippuen omasta arvomaailmasta matkaillaan eri tavoin. Osa matkailijoista välttelee tietoisesti lentämistä ja kokee jatkuvaa huonoa omaatuntoa uteliaasta liikkumisestaan, kun taas toisille lentokoneen viistäminen pilvien yläpuoliseen hattaramaailmaan on tärkeä osa matkatunnelmaan virittäytymistä.

Matkailu avartaa Oliko kaverin serkun koiralla sitten hauskaa laskettelemassa? Nauttiko isän serkun tyttären kaima luonnon rauhasta vaeltaessaan Lofooteilla? Kuvissa näkyvät välkehtivät hymyt kertovat etuoikeudesta kokea sellaisia asioita, joita arjessa ei yleensä koeta. Kuvat on ladattu sosiaaliseen mediaan tietäen, että tämä on tavallisesta harmaudesta poikkeavaa sitä jotain. Ehkä koira katsoessaan omaa kuvaansa tuntee värähdyksen paremmasta itsetunnosta ja pikkuserkun kaima kokee tykkäykset henkilökohtaisina huomionosoituksina. Molemmat voivat lomamatkoillansa hetken leikkiä ihanneminäänsä ja postata kuvan tästä roolileikistä, jossa aivan tavallisen minän paikan on ottanut tuo hauska, viehättävä ja rohkea olento. Mutta molemmat ovat myös oppineet, että ihanneminähän ei muuten ole mikään laiskuri vaan poikkeuksetta tavallista minää kovempi kuntoilija, jonka perässä kieli vyön alla juokseminen käy ennen pitkää raskaaksi. Mutta kun ihanneminällä on niin kiire! Niin kiire kokemaan asioita. Kiire kokemaan asioita enemmän kuin muut. Onko matkailun tarjoamilla kokemuksilla sitten lainkaan itseisarvoa, jos matkailun hohto kerran perustuu yksilön hartaaseen toiveeseen olla kiinnostava muiden ihmisten silmissä? Kokemusten kuvagallerian esitteleminen ehkä pönkittää omaa itsetuntoa mutta se on myös väylä arjen keskellä palata muistoon ajasta, jolloin arkiset ongelmat eivät vaivanneet. Huolestua täytyy silloin, jos suurin osa oman elämän hienoista ja huomionarvoisista hetkistä keskittyy ei-arkeen. Tällöin voi kysyä itseltä, onko arkeni sellaista, jollaista tahdon sen olevan. Nyt, kun koronavirus on lisännyt alttiutta sairastua ahdistuneisuuteen liitettävissä olevaan kotonatautiin, moni joutuukin kohtaamaan tämän kysymyksen. Onko arkeni sellaista, jollaista tahdon sen olevan?

Ehkä myös se antaa arjelle arvoa, että matti meikäläisten lisäksi sosiaalisen median ”influenssarit” pysyvät kotona, eivätkä tartuta muihin ihmisiin henkeä ahdistavaa matkakuumetta. Vaikka ”matkailu avartaa” -sanonta saattaa tuntua kapitalistiselta aivopesulta tämän koronahiljaisuuden aikana yksinäisyydessä kirjoitetun katkeran tekstin lukemisen jälkeen, on sanonnassa kuitenkin jotain perää. Se kertoo siitä, miten tärkeää on avartaa maailmankatsomustaan tutustumalla erilaisiin paikkoihin ja erilaisissa ympäristöissä eläviin ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Matkailu avartaa käsitystä luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden tasoista. Tarinoiden kertomisen kuvien ja sanallisen viestinnän avulla tätä lisääntynyttä tietoa voi jakaa muille. Mutta lisääntyneen ymmärryksen jaettavuus ei välttämättä kerro sen henkilökohtaisesta merkityksestä. Matkailu voi myös avartaa ymmärrystä omasta itsestä. Eteisen kynnyksellä ylitetään maaliviiva. Selfieasento lysähtää. Olipa rankka reissu mutta tulipahan tehtyä. Pieni lepohetki vielä ja paluu arkeen.

Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaisten matkailu [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8837. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.4.2020]. < h t t p : / / w w w. stat.fi/til/smat/>

Naapurina

Tikli

Lyhyt kohtaaminen kaupungistuneen tiklipariskunnan kanssa, joka kyllästyi naapurinsa paparazzeiluun ja katosi...

Teksti & Kuvat: Valeria Valanne

Palstan nimi keskellä sivua

Tiklitietoutta

• Tikliparit pesivät ensimmäisen kerran huhti-toukokuussa, ja usein pesivät myös toisen kerran kesässä. Pesä on joko pensaassa tai puussa. Tikleillä on laaja reviiri. • Naaras rakentaa kuppimaisen pesän sammaleesta, jäkälästä ja höyhenistä hämähäkinseitin avulla, ja munii 4-6 munaa, samalla kun koiras hengailee mukana. Kun naaras hautoo, koiras tuo sille ruokaa. Poikasia ne ruokkivat yhdessä siemenillä. • Tiklien kirkas väritys vaatii niiltä karotenoidipitoista ruokavaliota. Karotenoidipigmentit ovat ’kalliita’, ja ne kertovat yksilön hyvästä kunnosta ja toimivasta immuunipuolustuksesta.

oronarallin aikana huomasin ikkunasta kiikaroidessa, että ikkunani alla keskellä Kalliota viihtyi erityisen hyvin eräs tiklipari. Hämmästys oli suuri, kun huomasin, että ne rakensivat kadun varren puuhun pesää! Seurasin pesän rakennusta innoissani ikkunasta, ja odotin jo tulevia poikasia malttamattomasti! Nekin näkyisivät hyvin ikkunastani! Eräänä päivänä huomasin, että pesä oli täynnä roinaa, ja sitä roikkui jopa sen reunan yli. Tiklipari kävi välillä päivystämässä puun latvassa, ajoivat pois kiukkuisesti tunkeilevan sinitiaisen, mutta eivät koskeneetkaan pesään.En voinut ymmärtää mitä oli tapahtunut. Seuraavana päivänä pesä oli kokonaan poissa. Mitä kävi, en tiedä, pesää ei näkynyt maassakaan. Ehkä ne ovat löytäneet jostain paremman puun pesälle, nimittäin autotien ja ratikkakiskojen päälle meluisalle alueelle tehty pesä ei ehkä ole paras mahdollinen. Välillä olen silti huomaavinani, että ne poikkeavat vanhalla pesäpuulla, ehkä hakemassa uuteen pesän jäkälää.

1 -Pesäpaikka valittu, ensimmäiset höyhenet aseteltu 2 - Nopeaa rakennusta, koiras valvoo (yllä) 3 - Pesästä on muodostunut jo hieno kuppi parissa päivässä (vasemmalla).

Lintupalsta

4 - Osa höyhenistä löytyy läheltä - omasta mahasta

6 - Yhtäkkiä pesä on myllätty, ja siitä roikkuu rakennustarpeita. Tirppa on yhä paikalla (yllä).

5 - Naaras testailee pesää (koko sivun kuva)

Toukokuu 2020

Testaa mikä tappaja olet Teksti: Alma Seppälä – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Minut löytää parhaiten…

A) Tällä hetkellä olen juuri lähtenyt viettämään kesälomaa maapallon toiselle puolelle, mutta lupaan palata vierailulle taas ensi talvena! B) Lähiaikoina olen viettänyt aikaani lähinnä Madagaskarin lämmössä. Nuorempana matkustelin paljon ympäri maailmaa, mutta varsinkin Euroopassa. C) Olen todennut hiihtokeskusten afterski-tapahtumien olevan juttuni! Lähiaikoina olen laajentanut maailmankuvaani ja matkustellut vähän laajemmin eri paikoissa. D) Loikoilen mielelläni seisovissa vesissä odottelemassa seuraa.

Vieraillessani…

A) Hurmaava seurani saa aikaan aikamoista heikotusta ja ruumiinlämmön kohoamista. B) Olen varsin toksista seuraa ja saan aikaan epämukavan olon varsin nopeasti koko seurueelle. C) Jostain syystä ihmisille tulee mieletön tarve matkustaa maailman ympäri ja ostaa vessapaperia kanssani! D) Saan ihmiset yleensä laihtumaan huimaa tahtia ja varsinkin nesteet lähtevät hyvin liikkeelle. Ehkä minun kannattaisi vaihtaa alaa laihdutusvalmentajaksi!

Lempieläimeni on…

A) Pidän erityisesti linnuista ja sioista. B) Ehdottomasti rotat ja niiden kirput! C) Lepakot ja muut villieläimet ovat lähellä sydäntäni. D) En ole eläinten ystävä.

Millainen olen parisuhteessa?

A) Olen usein on-off suhteessa. Romantiikan liekki roihuaa talvisin, kun taas kesät vietän muiden heilojen seurassa. B) Suhteet kanssani ovat yleensä nopeita ja intensiivisiä. Pauloihini saan kenet tahansa jopa tunneissa, ja intensiivinen suhteemme saattaakin loppua jo seuraavana päivänä. Olen siis klassinen fuckboy. C) Osa suhteistani alkaa varsin nopeasti, mutta toisia joudun lämmittelemään jopa 2 viikon ajan. Pidän erityisesti tupakoivista vanhemmista miehistä. D) Saan usein kumppanini elektrolyytit sekaisin viimeistään muutamassa päivässä. Olen kuitenkin varsin vaativa kumppani ja moni kuvaileekin minun imevän heidät suhteessa aivan kuiviin.

Mitä pelkään eniten?

A) Rokotteita! Olen antivaxmum henkeen ja vereen! B) Puoskarilääkäreitä lintumaskit naamalla. Huu, pelottaa. C) Vettä, saippuaa ja kunnon käsipesua. D) Jätevedenpuhdistamoista puhuminen saa minulla niskakarvat pystyyn! Missä ovat perinteiset paskahuussit kaivojen vieressä, kysynpähän vain??

37 asteessa minä…

A) Ulkona selviydyn juuri ja juuri, mutta nautin enemmän viileistä kuukausista. B) Teen sokerivahauksen ja pistän lyhyemmät vaatteet päälle elääkseni elämäni parhainta aikaa! C) Senhän moni haluaisikin tietää :D D) En juurikaan välitä ulkoisen lämpötilan vaihteluista, aivan muut asiat ovat minulle tärkeitä.

Symbiontti 2/ 2020

Kuinka kanssani sitten kannattaisi menetellä?

A) Kanssani kannattaa käpertyä sohvan nurkkaan katselemaan tosi-tv-ohjelmia ja nukkua mahdollisimman paljon. B) Ystäväsi saattavat ehkä pelastaa sinut tältä tappavalta suhteelta nopealla väliintulolla ja antibiooteilla, mutta mitä luultavimmin yritys on tuhoon tuomittu. C) Seurassani suosittelen trendaavaa sossudissua pienen möksyhöpsyn siivittämänä. D) Kanssani kannattaa linnoittautua pytylle juomaan voimasmoothieksi kutsumaani sekoitusta hörppien. Reseptiin kuuluu banaani, vettä, suolaa ja sokeria. Banaaneja kannattaakin varata reippaasti, sillä juomaa pitäisi nauttia noin 10% ruumiinpainon verran.

Eniten A-vastauksia

Onneksi olkoon, olet vanha kunnon influenssa! Olet kuin Suomen sisällissota, joka oli kiivaimmillaan 1918, mutta josta edelleen saamme lukea iltapäivälehtien otsikoita ja erikoisnumeroita joka tammikuu. Vaikka olet toisten mielestä jopa tylsä tappaja, olet oikeasti varsin monipuolinen tyyppi, eikä tutkijasikaan pysy aina kaikkien käänteidesi perässä.

Eniten B-vastauksia

Olet Yersinia pestis eli tuttavallisemmin rutto! Olet niin inhottavaa ja toksista seuraa, että sinusta on tehty jopa sanonta, ”karttaa kuin ruttoa!” Ehkä sinun olisi jo aika erakoitua metsien kirppupopulaatioihin ja jättää urbaani elämä muille. Omia reviirejäsi puolustat kuitenkin raivolla ja metsien hakkuiden seurauksena olet tehnyt kostoretkiä kaupunkeihin aivan lähivuosinakin. Sinua ei estä juuri mikään, vaan levität kuolemaa ja epätoivoa, minne ikinä menetkin.

Eniten C-vastauksia

Olet lähiaikoina koko maailman myllerryksiin saattanut SARS-CoV-2! Sinut tunnetaan kuitenkin paremmin taitelijanimelläsi COVID-19, aiheuttaman tautisi mukaan. Tällä hetkellä olet niin suosittu, että olet jopa useammin ihmisten huulilla, kuin ylä- ja alahuulien ehdoton valtias herpes. Maailmanvalloituksesi saattaisi loppua lyhyeen käsienpesun ja sossudissun vaikutuksesta, mutta onneksesi milleniaalien kaljanhimo on toistaiseksi ylittänyt kuolemanpelon.

Eniten D-vastauksia

Olet ilmiselvä Vibrio cholerae eli tuttavallisemmin koleranakin tunnettu tappaja! Lempijuomaasi on riisipuurolta näyttävä ripulivesi ja nukut parhaiten juuri sinulle suunnitellun pressun päällä, jossa on reikä pyllyn kohdalla. Suosiosi on kokenut hienoisen inflaation länsimaissa valvotun jätevedenpuhdistuksen myötä, mutta muualla suosiosi on edelleen vakaata, jopa nousussa! Jatka siis samaan malliin!

Toukokuu 2020

Koonnut: Julius Ulpovaara

PJ:n pohdintaa opetuksesta tai siis sen puutteesta

PJ-palsta

Teksti: Essi Roininen

Mietin kovasti, että mistä kirjoittaisin. Tavallaan saisi ruokaa ja viiniä, joten päätin mennä sinne muiden haluaisin kirjoittaa jostain joka liittyy kaikkeen tähän kanssa Saijan tueksi. Kokouksessa päädyttiin lopulta mitä nyt on meneillään, mutta samaan aikaan tuntuu, kohtaan, jossa etsittiin tulevalle vuodelle opintovastaaettä kaikilta se tulee jo varmaan korvista eikä jaksaisi via ja hallopediksi hakeneita kannustettiin ryhtymään. enää hetkeäkään kuulla kaikesta ikävästä mitä tapahKoska olin hakenut ajattelin, että miksikäs ei. Sitten tuli tuu. Sitten taas toisaalta mietin, että viimeksi kirjoitin hallituksen valinnan vuoro ja päätin, että miksikäs ei. Ja kunnon hömppää, joka toisaalta oli ihan hyödyllinen näin päädyin Saijan tukemisen ja ruuan perässä halli’mitä tehdä kotona karanteenissa’-sepustus. Sitten rupetukseen opintovastaavaksi. sin miettimään, että ylipäätään minun kirjottamisessani Olin innoissani hallitukseen menosta, koska se tunsuurin ongelma on se, että en tiedä mistä kirjoittaa ja tui mielenkiintoiselta ja halusin vaikuttaa asioihin. Limitä sanoa. Joten päätin kirjoittaa siitä, etten tiedä mitä säksi ajattelin, että eihän siitä olisi haittaa, jos samalla kirjoittaa. vähän tutustuisi ihmisiin. En ole kyllä Lopulta kuitenkin katunut hallitusmatkaani hetkeäkään, pyöräillessäni rakkaavaikka tänä keväänä tuli pari kertaa kysytseen Viikkiin mietin, tyä itseltä, että mihin sitä onkaan itsensä että miten itse päädyin Olimme kaikki epäuskoisia laittanut. Kuitenkin palatakseni takaisin ainejärjestötoimintaan. kaiken alkuun ja opintoasioihin: Opin Osa on hyvinkin usein siitä, että emme saa nopeasti, että meidän tiedekunnassamme kuullut tämä tarinan, opintoasiat ovat joillekkin korkeammille mutta saatte kuulla vieopetusta. Sitähän varten me hahmoille ei niin pääprioriteetti. Se tunlä kerran. Kaikki alkoi tuu surulliselta, ettei opiskelijoita mielessiis siitä, kun olin epätäällä ollaan! täni huomioida tarpeeksi automaattisesti tyytyväinen fuksikursvaan asioista pitää taistella niin kovin ja sien järjestämiseen. tiedotus yliopiston puolelta osaa olla koMinusta tuntui käsittämättömältä, että yliopisto, jonka vin kehnoa. Joihinkin asioihin pysty toki vaikuttamaan ennen Viikkiin tuloani näin mielessäni niin korkealla helpommin, mutta tuntuu, että joskus sanoja ei edes ja opetuksen hyvin laadukkaana, ei ollutkaan sitä mitä kuunnella. olin odottanut. Sanottiin, ettei ole rahaa pitää luentoja Nyt kun yliopiston tilat ovat kiinni olemme siirtyja tässä on teille 40 vuotta vanhat diat, opiskelkaa itneet etämaailmaan, ja ikäväkseni huomasin, että ei asiat seksenne. En voinut uskoa sitä. Luulen, että tunnetta kovin hyvin silläkään saralla suju. Luennot perutaan, vahvisti se, että tulin suoraan lukiosta, jossa opetusta ei mutta mitään ei järjestetä tilalle. Vaikka tulisi lisää tehperuttu teoriassa koskaan. Vaikka ei olisi ollut rahaa sitäviä asioita ei silti opeteta. Olen hyvin surullinen siitä, jaiseen silti keksittiin joku ratkaisu, eikä mietitty, että millaista meidän opetuksemme on ollut yliopistolla. Liteoriassa ei tarvitse tehdä mitään. säksi harmittaa, että samalla luodaan hirveitä paineita En silti ollut ajatusteni kanssa yksin. Monet silloiopiskella hirveää vauhtia ulos ja ei edes opeteta kunnolla set fuksit olivat samaa mieltä kanssani ja olimme kaikki tai huolehdita, että osaammeko me mitään, kun valmishyvin epäuskoisia siitä, että emme saa opetusta. Sitähän tumme. varten me täällä ollaan. Näin sitten myöhemmin ilmoiNyt kun taloudellinen tilanne maassa huononee ei tuksen, että vaikuta opintoasioihin: hae hallopediksi. yliopistoillekaan ole odotettavissa kuin rahoituksen lasHieman myöhemmin pidettiin symbioosin syyskokokua. En halua edes ajatella mihin se voi meidän kohdalus, jossa valitaan järjestötoimijat ensi vuodelle. En ollut lamme johtaa. Mielestäni se vain vahvemmin tarkoittaa alun perin menossa sinne, mutta Saija sanoi, että aikoo sitä, että tarvitsemme lisää opiskelijoita puolustamaan hakea mahdollisesti shokkelomestariksi ja lisäksi sieltä meidän oikeuksiamme.

”

Symbiontti 2/2020

Loimulta apua koronakysymyksiin Teksti: Meri Tuomainen – Kuvitus: Loimun kuva-arkisto

Koronavirus on vaikuttanut lyhyessä ajassa jokseenkin koko maailmaan. Riskiryhmäläisten ja heidän läheistensä lisäksi koronaviruksesta ja sen vaikutuksista omaan elämään ovat huolissaan niin työntekijät kuin työnantajatkin.

oronakuukauden aikana vaikuttanut Suomessa suuresti talouteen ja ihmisten kulutustottumuksiin. Näiden lisäksi hallituksen toimesta määrätyt rajoitukset ja suositukset ovat vaikuttaneet monen yrityksen ja yhteisön kassavirtaan. Koronaviruksen takia lomautettuja suomalaisia on jo yli 100 000. Suuri lomautusten määrä on ruuhkauttanut työttömyyskassat, ja nyt viimeistään jokainen on herännyt ajatukseen, että työttömyyskassasta voisi olla turvaakin. Myös opiskelijat ovat saaneet osansa, sillä yliopistot ovat suljettu eli kaikki luennot ja tentit hoidetaan etänä. Lisäksi monen kesätyökuviot ovat vähintäänkin haastavia. Tietoa ja apua omaan tilanteeseensa voi olla hyvinkin haastavaa saada.

Loimusta tukea ja turvaa Tässä Loimu auttamaa parhaansa mukaan - verkkosivulle loimu.fi/korona-tyosuhde on koottu kattava paketti usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen koronaan ja sen aiheuttamiin ongelmiin niin työelämässä, opiskelussa kuin kesätöidenkin osalta. Jos et verkkosivujen avulla löydä vastausta ja neuvoja tilanteeseesi, voit Loimun jäsenenä ottaa maksuttomasti yhteyttä Loimun edunvalvontatiimiin. Edunvalvontaan voit lähettää sähköpostia edunvalvonta@loimu.fi ja tiimiläiset on esitelty verkkosivulla loimu.fi/mikaon-loimu/ toimistonhenkilokunta. Lisäksi Loimun lakiluurista saat neuvontaa

työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä ti - to klo 10 – 12 puhelinnumerossa 044 756 0150.

Liittyisinkö Loimuun? Mitä sitten tehdä, jos et vielä ole Loimun jäsen? Liittyä voi helposti netissä loimu.fi > Liity opiskelijajäseneksi. Mikäli olet valmistumassa seuraavan kahden tai kolmen vuoden aikana, kannattaa liittymisen yhteydessä harkita vakavasti myös työttömyyskassaan liittymistä. Työttömyyskassaan voi liittyä vain, mikäli on parhaillaan työsuhteessa - kesätyö kelpaa mainiosti! Työttömyyskassaan kuuluessasi voit saada heti valmistuttuasi ja työttömäksi jäätyäsi työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kun täytät ns. työssäoloehdon, joka tarkoittaa, että sinun täytyy olla työsuhteessa 28 viikkoa kassaan liittymisen jälkeen. Työviikoiksi lasketaan viikot, joiden aikana työaikasi on ollut vähintään 18 h ja palkkasi vähintään 1236 €/kk. Tämän ehdon saa usein täytettyä jo opiskeluaikana kahden tai kolmen kesätyökauden aikana. Älä siis aikaile ja murehdi koronaa yksin, vaan liity Loimuun, pyydä apua mikäli sitä tarvitset, ja ota seurantaan Loimun kanavat somessa! IG @loimunopiskelijat ja @loimuviikki, FB @loimun opiskelijat @loimun opiskelijat – viikki. Toivottavasti nähdään taas pian, ennen sitä virtuaalitsempit kesätöihin ja etäopiskeluun! Meri Tuomainen Viikin kampuspromoottori Loimu ry

Opiskelu poikkeustilanteen aikana Teksti: Taru Lappalainen

Moikka! Olen Taru Lappalainen, tokan vuoden bilsalainen ja toimin tänä vuonna yhtenä opintovastaavista. Tästä keväästä on muodostunut hieman erilainen, kuin mitä alkuvuodesta opiskelijana ja juuri aloittaneena opintovastaavana odotin. Koronaviruksen takia on tehty monia muutoksia opintoihin, mutta osa asioista on vielä epäselviä.

onet suunnitelmat, niin opiskeluun kuin vapaa-aikaankin liittyvät, ovat menneet uusiksi, ja sopeutuminen koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen on vaatinut aika paljon. On ollut hienoa huomata, että eri tahot ovat pyrkineet auttamaan opiskelijoita näissä poikkeusoloissa. Suomessa avoimet yliopistot tarjoavat osan etäopiskeltavista kursseistaan maksutta tutkinto-opiskelijoille. Cambridge University Press tarjoaa yli 700 e-kirjaa ilmaiseksi. Helsingin yliopisto puolestaan esimerkiksi pidensi vanhojen tutkintojen siirtymäaikaa joulukuuhun 2020 asti. Meidänkin tiedekunnassamme monet kevään kurssit on saatu siirrettyä etäopetukseen. Biologia on opiskelualana kuitenkin sellainen, että osaa kursseista ei noin vain siirretä etäopiskelumuotoon. Esimerkiksi labrakursseja on jouduttu perumaan. Pakollinen, yleensä ensimmäisenä vuotena suoritettava BIO-204 Elinympäristöt ja lajisto-kenttis Lammilla on saatu onneksi suunniteltua uudelleen ja se voidaan tänä keväänä järjestää pääkaupunkiseudulla (toki kokemus Lammin kenttiksestä jää nyt fukseilta valitettavasti puuttumaan). Vielä on epäselvää, saadaanko esimerkiksi joitakin labrakursseja korvattua syksyllä, mikä olisi varmasti monelle opiskelijalle tärkeää. Tiedekuntamme tiedottaminen on ollut asia, johon monet opiskelijat kaipaisivat muutosta, sillä sitä pidetään monesti liian vähäisenä. Tässä poikkeustilantees-

sa osa on kokenut epätietoisuutta omien opintojensa etenemisestä ja kurssien suoritustavoista. Kurssien uudelleenjärjestely vaatii toki paljon henkilökunnalta ja päätöksiä ei tuosta vain voi tehdä. Olisi kuitenkin tärkeää, että tiedottaminen tehdyistä päätöksistä tapahtuisi mahdollisimman näkyvästi. Tästä syystä opintovastaavien ikuisuuspyyntö opiskelijoille palautteen antamisesta jatkuu myös tänä keväänä. Varsinkin tällaisissa poikkeustilanteissa olisi ensiarvoisen tärkeää, että kommunikaatio opettajien ja opiskelijoiden välillä sujuisi. Palautetta kurssien toteuttamismuodoista ja kehittämisehdotuksista saa ja pitääkin antaa suoraan opettajille. Myös meitä opintovastaavia saa informoida. Tilanne on haastava ja epäselvä kaikille, minkä vuoksi onkin tärkeää, että kommunikaatio opiskelijoiden ja opettajien välillä olisi sujuvaa. Osalle opiskelijoista omissa opinnoissa eteneminen on siis tänä keväänä haasteellista. Ongelmana voi olla, että osa kursseista, joita oli suunnitellut suorittavansa, on peruutettu. Ongelmana voi myös olla yleisesti oma jaksaminen tässä epäselvässä tilanteessa. Haluaisin vielä näin lopuksi muistuttaakin, että on myös ihan okei, jos opinnot eivät tänä keväänä edisty täysin suunnitelmien mukaan. Myös Kela on tullut tässä asiassa vastaan, ja opintotukeen on mahdollista saada joustoa, jos opinnot eivät edisty riittävästi tänä keväänä koronatilanteen takia.

Jaksamisia ja aurinkoista kevättä ja tulevaa kesää kaikille!

Symbiontti 2/ 2020

Biologiristikko Tehnyt: Olli RantamĂ¤ki

Toukokuu 2020

Coroskoopit

Teksti: Selma Sorri – Kuvitus: Julius Ulpovaara & Valeria Valanne

Tarkasta yhä epävarmemman tulevaisuutesi suunta tästä!

22.12.–19.1.

Kesälomasi alkaa ansaitun leppoisasti rankan lukuvuoden jälkeen. Opintopisteitä on sadellut ja arvosanatkin ovat huipussaan. Jatkossa kannattaa muistaa, että opiskella voi myös ihan vain oppimisen ilosta. Muista käyttää lomasi hyvin, aina ei tarvitse suorittaa. Vähennä määrässä

kilpailua:

Opintopisteiden

20.1.–18.2.

Kevät on sujunut leppoisasti laiskotellen ja ruutuaikasi on kivunnut pilviin. On aika nostaa katse näytöstä ja keksiä kehittävämpää tekemistä. Kokeile uusia harrastuksia tai palaa vanhojen pariin, kunhan kiskot itsesi ylös sohvan nurkasta. Vähennä kilpailua: Jodel-karmassa

19.2.–20.3.

Lämpö ja valo on tuonut sinusta esiin uudenlaista pirteyttä ja elinvoimaisuutta. Oletkin tehokkaasti purkanut ylimääräistä energiaasi urheiluharrastuksiin. Kiinnitä kuitenkin huomiota myös muihin elintapoihisi. Vähennä kilpailua: Urheilutuloksissa

21.3.–19.4.

Aurinkoiset kevätsäät ovat vetäneet sinut ylös sohvalta ja ulos lenkille. Kevään kurssien esseet olet viimeistellyt hieman liian suurella rivivälillä ja koristellut täytesanoin päästäksesi jo kesäloman viettoon. Ulkoilu ja liikunta tekevät hyvää, mutta muista kuitenkin pitää turvaväli luontopoluillakin. Vähennä kilpailua: Havisten määrässä

20.4.–20.5.

Tehokkuutesi ja järjestäytyneisyytesi ovat tänä keväänä poikineet hyviä tuloksia kaikilla osa- alueilla, joihin motivaatiosi on riittänyt. Osaat pitää itsesi kiireisenä ja saatat jopa vaikuttaa ylisuorittajalta. Tämä voi olla sinulle hyödyllinen ominaisuus, mutta ensi vuonna kannattaa kuitenkin suunnata edes osa energiastasi ja omistautuneisuudestasi myös opintojen etenemiseen. Vähennä kilpailua: Järjestövirkojen määrässä

21.5.–20.6.

Kun elämä on ahdistanut, olet pyrkinyt pitämään kontrollia yllä tehokkaalla kierrättämisellä ja konmarituksella. Tulet toimimaan hyvänä esimerkkinä läheisillesi, ja saat tuntea itsesi merkitykselliseksi. Muista kuitenkin, ettei koko maailma ole yksin sinun harteillasi. Vähennä kilpailua: Ekologisuudessa

21.6.-22.7.

Kevään haasteet ovat vain lisänneet tarmokkuuttasi. Olet tulevana kesänä erityisen nopea ja innokas oppimaan uutta. Tämä kyvykkyys kannattaa suunnatta johonkin järkevään satunnaisten Wikipedia-artikkelien selailun sijaan. Vähennä kilpailua: Nippelitiedoissa

23.7.-22.8.

Sosiaalinen eristäytyminen on tuntunut sinusta haastavalta, eivätkä Zoomailut ystäviesi kanssa ole täysin tyydyttäneet läheisyydenkaipuutasi. Epätoivoiset ajat kaipaavat epätoivoisia keinoja, mutta varo ettet sorru liian synkkiin konsteihin. Vähennä kilpailua: Tinder-matchien määrässä

23.8.-22.9.

Tänä keväänä olet antanut kaikkesi opinnoillesi ja olet valmis tekemään kesälläkin kaiken mitä vaaditaan, jotta urasi etenisi. Vuoden loppuun mennessä stressi ja uupumus voivat kuitenkin tehdä tehtävänsä myös sinulle, joten muista ottaa aikaa myös itsellesi. Vähennä kilpailua: Älykkyydessä

23.9.-22.10.

Sosiaalinen mediasi on kevään myötä täyttynyt muun muassa erilaisista haasteista ja resepteistä. Olet tehokkaasti suorittanut myös eristäytymistä muistaen käyttää joka ikistä trendaavaa hashtagia. Tykkäykset eivät kuitenkaan ole oikotie onneen. Vähennä kilpailua: Instagram-seuraajien määrässä

23.10.-21.11.

Tänä keväänä olet täyttänyt elämässäsi vallitsevan tarkoituksettomuuden tunteen paiskimalla töitä. Odotusten vastaisesti tämä vuosi saattaakin olla täydellistä aikaa uralla etenemiseen. Sinun kannattaa silti järjestää aikaa myös perheelle ja ystäville. Vähennä kilpailua: Verkostoitumisen tasossa

22.11.-21.12.

Kevään ja kesän suunnitelmien peruuntuminen voi harmittaa, mutta tämä vuosi on sinulle parasta aikaa syventää välejäsi sekä perheeseesi että ystäviisi. Älä myöskään ota elämää liian vakavasti, vaan pidä huumoria yllä. Vähennä kilpailua: Sitsilaulukirjamerkinnöissä

Korona memeilijöiden silmin Koonnut: Toimitus

Toimitus kokosi hilpeähkön meemikokoelman tämän hullun ajan muistelemista varten. Olkaa hyvät!

Symbiontti 2/ 2020

Toukokuu 2020

Ajan kulkua

Kuvat: Roope Nykänen & Valeria Valanne

Viime lehdessä aloitettu kehityskuvakollasi on täällä taas! Kurkkaa viimelehdestä mistä aloitimme! Muutaman kuukauden aikana on tapahtunut ihmeitä!

iluun. (Raaka ja

n koke jo kypsänä tähä Toinen alkaa olla kumpi.) ar vaa kumpi on

keitetty peruna,

Jotkut elävät reunalla. Kasvintunnistusvinkki: hyvän tytön vastakohta.

Matkalla Raide-Jokeriksi.

Symbiontti 2/ 2020

Repäisyt Koonnut: Ella Ahvenainen

Jaakko K: ”Jostain syystä kasvatustieteellisessä palvotaan Jouko Rikkistä” Joni O: “No Keravalla palvotaan saatanaa” Keskustelua pedagogiikasta Myyn kalastusjaosto – kuulostaa siltä kun se ois vaan komeiden ja hyväkäytöksisten herrasmiesten kerho. Kuultu vimmojen hallituksen kokouksessa Petteri jälleen kerran peppuuni. Anni K etä-hitlerissä

Tuntematon konteksti Mä en anna ennen ku sä maksat. Selma S. Selma, maistuisiko viini suoraan suuhun tarjoiltuna? Annika H. Kaikki ketkä haluu, saa! Anni K.

Meidän olis pitäny kasvattaa meijän fukseistaki Jollosen fanityttöjä. Linda I.

Jostain syystä se vaan laukes. Annika H.

Haluaisin touhuamaan vaihtareiden kanssa. Selma kertoo, miksi haluaisi kv-vastaavaksi

Viina tappaa alkoholia.

Se viivojen vetäminen oli ihan helppoo. Essi R. Vappushokkelon lipunmyynnistä

Minä ja mun yks exä vahingossa tapettiin yks tyräkki seksillä. Jaakko K.

Jäätävä nälkä. Onneks on matkamuna mukana! Jani L. matkalla VV-Lammille Mut mä pelkään et joku päätyy mun lakanoihin. Linda I. VV-Lammilla Multa puuttuu tältä vuodelta aika monta peruslajia: västäräkki, punarinta ja pelkoloinen. Linnea W. lintu(?)havainnoistaan

Elina H.

”

Vähän kö me ollaan osataan viisaita tällasii ku luonto Selma juttuja S. poim !” imassa sieniä

Silti just tällä hetkellä

Sinä riität, sinä riität,

Ei taivaal’ oo pilven häivää

olet kaunis juuri noin.

Ja mä oon veneretkellä

Ja sä löydät, vielä jonkun,

Keskellä tyyntä päivää

joka ei koskaan mene pois.

On vapaita linnutkin

Sinä riität, sinä riität,

Käsivarsilla tuulen hennon

olet täydellinen noin.

Jos se kantaisi minutkin

Aurinko nousee, aurinko

Niiden mukaan lähtisin, vannon

laskee, mut hymys aina loistaa voi.

-Chisu, Veneretki -Mikko Harju, Sinä riität

Teet kaikesta siedettävämpää ja vaikka tekee kipeää, ei haittaa Lailla siemenen laitat mut itämään ja jalkojes juureen voin kasvaa Teet uudeksi taivaan ja maan ja nostat mut usvaksi sen väliin Ja vaikka se usva on sakeaa, sinä tiedät reitin sen läpi -Yona, Vaikka tekee kipeää ei haittaa