Issuu

– Syntymä

3/2017

Sisällysluettelo

3/2017 53. vuosikerta Päätoimittaja Jasmin Kemppinen jasmin.kemppinen@helsinki.fi

Uutisia ja ajankohtaista

Toimitussihteeri Matti Leponiemi matti.leponiemi@helsinki.fi

Tulevia ja menneitä tapahtumia

Puheenjohtajalta

Kannattaako uusi alku?

Symbioosin BD-pelirasti

Taiton suunnittelu Mikko Aulio mikko.aulio@helsinki.fi Muut tekijät Alexandra Zakharova, Jani Lehto, Matti Leponiemi, Mari Tolonen, Liina Laukkanen, Ella von Weissenberg, Iida Kokkinen, Tapani Koppinen

Ulkoasu ja taitto Jasmin Kemppinen, Mari Tolonen, Alexandra Zakharova, Matti Leponiemi, Iida Kokkinen, Tinja Hyvönen, Jani Lehto Etu- ja takakansi Jasmin Kemppinen Logo Anni Virolainen Paino Picaset, Helsinki Painos 120 kpl

ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

BD-peli: aikuistumisriitti vai jäänne jostain aiemmasta?

Symbioosin ja Helixin fuksisitsitunnelmia

AAOS: syntyä voi valeseksistäkin

Sahtiwaarin palsta

Kulinaristin palsta

Kesukisun synty

Tirehtöörin palsta

Repäisyt

Bonus: meemikorneri

Ars longa, vita brevis??? Teksti ja kuva: Jasmin Kemppinen

syntyy vasta tsygootin ja siten uniikin perimän muodostuessa? Jos tarkastelemme syntymää genetiikan kannalta paska osuu tuulettimeen: syntyykö uusi yksilö aina, kun tapahtuu mutaatio ja uutta geneettistä materiaalia syntyy? Voimme luoda tätä kautta vielä aasinsillan Theseuksen laivaan, mutta ehkä ei lähdetä nyt jännäilemään sitä. Syntyminen, kuten aikakin ovat vain illuusioita – kaikki, mitä meillä on tai koskaan tulee olemaan, on nykyhetki. On helppoa valua stereotyyppiseen nihilistiseen angstiin ja apatiaan muistaessaan, että omat opinnot, tulevaisuus ja ammatti ovat täysin redundantteja sattumia sillä aikaskaalalla, kun tämä planeetta jatkaa matkaansa kosmisella tuuliajolla. Tämä ajatus on kuitenkin perimmäisellä tavalla äärimäisen positiivinen: myös kaikki huoli, ahdistus, pelko ja stressi on turhaa. Koska nykyisyys on kaikki mitä koskaan pystymme kokemaan ja aistimaan oikeasti- , ei vain mielikuvituksissamme, kuten menneisyyttä ja tulevaisuutta - , miksei tehdä siitä nautinnollista, mukavaa ja oikeasti elämisen arvoista? Otsikon kliseinen latinafraasi ei tarkota "perse pitkällä" kuten voisi luulla, vaan karkeasti suomeksi käännettynä "taide pitkä, elämä lyhyt". Parhaimmillaan taide on mitä vain käden- tai muun vaihtoehtoiseen ulokkeen avulla ikuistettu nykyhetki. Nykyhetki voi olla ajatus, tunne, mielikuva, aistikokemus tai ei mitään tai kaikki. Kun nykyhetkestä tehdään taidetta, se säilyy ikuisesti. Tai ainakin aika kauan. Mielestäni tätä on syntymä – ja sitä voi tapahtua joka hetki. Tämän myötähäpeän täyteisen jännäilymonologin jälkeen tuli siis varmaan selväksi, että lehden teema käsittelee alkua, aloittelua, (jälleen)syntymistä ja kaikkee muuta muikeaa. Toivotan myös omalta osaltani kaikki fuksit äärimmäisen tervetulleiksi Viikkiin ja bilsalle! Antoisia lukuhetkiä toivottaaaa

Päätoimittajalta

yksyn nähdään usein edustavan jonkin ajanjakson päättymistä, kuolemaa, tai vähintään kesän aikana kartutettujen resurssien talteenottoa – elonkorjuuta. Biologille syksy on kuitenkin uuden alun aikaa. Syyskuukausina kukin opiskelija syntyy uudelleen: fuksien kastaminen yliopistoelämään on jokaisessa opiskelijayhteisössä perinne, johon panostetaan vuosi toisensa jälkeen aina yhtä paljon. Myös akateemisesti vanhempi opiskelija syntyy uudelleen viimeistään siinä vaiheessa, kun ei erota enää tuutoreita fukseista. Tulee ahdistus, pelko ja kiire valmistua. Tai ainakin pitäisi tulla. Siitähän on tällä kertaa oikeasti kauan kuin itse naukkailin etaxia teistin läpi! Biologille syntymä tarkoittaa uuden elinkierron alun pistettä. Käytännössä tämä piste on keinotekoinen, ihmisen määrittämä vaihe organismin elämässä. Milloin ihminen syntyy? Hedelmöityksen aikana? Vakoutuessaan? 18-kuukautisena kun lapsi tunnistaa itsensä peilistä? Syntyykö vaikeasta mikrokefaliasta kärsivä koskaan? Entä muut elämänmuodot, miten määrittelemme esimerkiksi bryofyyttien syntymän? Sammaleiden, kuten muidenkin kasvien elinkierto on varsin erikoinen: sammaleiden pääasiallisesti dominoiva ja vegetatiivinen elämänvaihe on haploidi. Tarkoittaako tämä sitä, että sammalyksilö

Uutisia ja ajankohtaista Teksti: Joni Ollonen – Kuvat: Matti Leponiemi

Uudet fuksit saapuivat! Syksy on taas tuonut mukanaan uuden lauman Symbiontteja biologiaa opiskelemaan. Symbiontin toimitus toivottaakin hyvää opintojenalkua ja kemian perusteiden kestämistä! Päivi Onkamosta professori Turkuun! Kaikkien pitämästä bioinformaatikostamme on tullut professori Turkuun, ollen enää vain 5 % Helsingissä. Geneettisen analyysin ja alkuvaiheen bioinformatiikan kurssien vastuuopettajaa jäädäänkin täällä kaipaamaan.Symbioosi esittää onnittelunsa virasta Päiville ja osanottonsa Helsingin yliopistolle hyvän tieteentekijän menettämisestä. Jaakko Kangasjärvestä uusi dekaani! Kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvestä on tullut uusi dekaanimme ensi vuoden alusta alkaen! Symbiontin toimitus onnittelee valinnasta ja jää jännityksellä odottamaan uusien varadekaanien valintaa. Kemian perusteet siirtyvät ensi vuonna verkkotentiksi! Tarkoittaako tämä nyt sitä, että uusintapäivinä ei tarvitse raahautua Kumpulaan?!

Symbiontti 3/ 2017

Tulevia tapahtumia 9.11. HeRaKe: Miyazaki-leffailta Bio 3:n kertsillä 17:30 eteenpäin katsellaan Hayao Miyazakin mestariteoksia. 15.11. Syyskokous Symbioosin syyskokous Telkänpöntössä iltakuudestä eteenpäin! Tule paikalle aktivoitumaan ainejärjestötoimintaan, kahmi virkoja tai sitten vain tarjoiluja.

15.12. Symbioosin kuoron joulukonsertti Kello 19:00, paikkana Café Veranda, Finlandia-talo 16.12. Kaamossitsit 27.12. –6.1. Kilpisjärven uuden vuoden excursio Excun suosio on ylittänyt kaikki odotukset: 59 ilmoittautunutta joista 46 ovat ensikertalaisia!

22.11. Menninkäissitsit Metsäiset menninkäissitsit Kasviksella. 30.11. Luonnontieteilijöiden Jouluristeily 2017 Ihan vaan että kukaan ei unohda. xx.xx. Symbioosin pikkujoulut Aika ja paikka varmistuvat myöhemmin. Lisätietoja tulee sähköpostilistalle ja facebookiin!

Marraskuu 2017

Fu k s i t! Kaikk Ei-fuksit ! i s y y s k ! Tu l k a a ok Ps . M o u k s e e n ! u kertsi istakaa tis kata llä!!!! !

Puheenjohtajan syksyinen tervehdys Teksti ja kuva: Rasmus Huotari

Hyvää syksyä ja kuluvaa syyslukukautta kaikille uusille ja vanhoille symbionteille! Lisäksi vielä kerran tervetuloa kaikille bio- ja ympäristötieteissä aloittaneille uusille fukseille!

Puheenjohtajalta

yvää syksyä ja kuluvaa syyslukukautta kaikille uusille ja vanhoille symbionteille! Lisäksi vielä kerran tervetuloa kaikille bio- ja ympäristötieteissä aloittaneille uusille fukseille! Viime pj-palstan kirjoittamisen jälkeen ovat kevät, kesä ja loma tulleet ja menneet, syksy on saapunut ja tätä kirjoittaessa sataakin jo lunta. Suurin osa vuodesta on vierähtänyt todella nopeasti eikä tämän jälkeen olekaan kuinka yksi palsta enää kirjoitettavana tämän

vuoden puolella. Tämän lehden teemana on syntymä. Yleensä kevättä ja kesää pidetään uuden syntymän aikana, kun luonnossa useimmille eläimille syntyvät uudet poikaset ja kasvien kukkaloisto on komeimmillaan. Mutta myös yliopistomaailmassa syntyi kevään ja kesän aikana uutta: mm. uusien Ison Pyörän mukaisten kandi- ja maisteriohjelmien valmistelu saatettiin loppuun ja uusiin ohjelmiin hyväksytyt opiskelijat saivat tiedon yliopistoon pääsystä. Alkysyksyn aikana puolestaan uudet koulutusohjelmat ovat aloittaneet ensimmäistä kertaa, uudet opiskelijat ovat aloittaneet yliopistossa, uudet ja uudistetut kurssit ovat alkaneet pyöriä luentosaleissa. Syyslukukauden alku on voinut johtaa uusiin alkuihin opinnoissa ja uusien kaverisuhteiden muodostumiseen. Uudet opiskelijat on otettu osaksi heille uutta yhteisöä: yliopistoa ja ainejärjestöjä mm. tuutoroinnin, ensimmäisten kurssien ja erilaisten tapahtumien, kuten Biodiversiteettipelin kautta. Parin viikon päästä, keskiviikkona 15.11. on myös uuden syntymän aika, kun Symbioosin syyskokouksessa valitaan uudet virkailijat ja uusi hallitus vuodelle 2018. Tulkaa kaikki fuksista ainejärjestöammattilaiseen paikalle asettumaan ehdolle virkoihin ja vaikuttamaan siihen, millainen symbionttien seuraavasta vuodesta tulee ja keitä uudesta virkailijakunnasta löytyy. Toivottavasti näemme syyskokouksessa Wine&Snackin äärellä! Hyvää loppusyksyä toivottaen puheenjohtajanne Rasmus

Kesällä puheenjohtajakin ehti hieman lomailla :)

Symbiontti 3/ 2017

Kannattaako uusi alku? Teksti ja kuva: Mari Tolonen

Väisty, Iso Pyörä! Kuivaakin kuivemmaksi käyneen termin on nyt korvannut suuri Siirtymä, kun uudenkarheat koulutusohjelmat on saatu käyntiin niihin siirtyviä opiskelijoita kaivaten. Samalla on otettu käyttöön muutama uusi pakkaa sekoittava termi, kuten siirtymäohjeet, siirtymälomakkeet, siirtymäpolut ja ne ihanat korvaavuustaulukot. Kuinka monelle on kuitenkaan selvää, miten uuteen koulutusohjelmaan siirtyminen toimii käytännössä?

Marraskuu 2017

vaihtamisen kanssa. On syytä muistaa, että uusissa opetusohjelmissa pää- ja sivuainekokonaisuuksia ei ole, vaan ne on korvattu tieteenalakohtaisilla opintokokonaisuuksilla. Jos siis edelleen tahtoo merkinnän sivuaineesta todistukseensa, sen pitäisi onnistua vanhoilla tutkintovaatimuksilla. Tilaisuudessa nousi esille kysymyksiä muun muassa siitä, kuinka uusiin kursseihin pohjautuvat esitietovaatimukset kursseille toimivat, jos suorittaa tutkintoaan vanhojen vaatimusten mukaan ja kuinka kurssikarsinta toimii siinä tapauksessa, kun kurssille hakee sekä uuden että vanhan koulutusohjelman opiskelijoita. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että opettajien tulee vielä itsekin selvittää, kuinka asiat tarkalleen toimivat. Joka tapauksessa ratkaisuksi esitietovaatimuksiin tarjottiin korvaavuustaulukoita, jotka yleensä ratkaisevat ongelman. Samoin aikaisemmin suoritettujen sivuainekokonaisuuksien luvattiin korvaavan uudet opintokokonaisuudet. Kurssien sisäänottokriteerit säilyivät edelleen hämärinä - ilmeisesti koulutusohjelmilla ei ole yleistä linjausta nähtävillä siitä, millä perustein opiskelijat valitaan kursseille. Allekirjoittaneen tehtävälistalla on ottaa

Opintovastaavan palsta

Aivan ensimmäiseksi - jos olet päässyt sisään tiedekuntaamme syksyllä 2017, tämä teksti hyödyttää sinua tuskin kovinkaan paljoa. Olet siinä onnellisessa asemassa, jossa sinun ei tarvitse pohtia, hyödyttääkö uuteen kandi- tai maisteriohjelmaan siirtyminen sinua. Kaikille muille ensimmäinen kehotus on avata Flamma (iik!). Yllättävän kattava siirtymäohjesivu löytyy Flammasta polulla Yksiköt > Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta (siirry Intranet-sivuille) > Opiskelijalle > Opiskelu > Siirtymäohjeet. Siirtymäohjesivuilta löytyy tieto siitä, mihin uusista koulutusohjelmista voit hakea = siirtymäpolut. Siirtymäpolkudokumentista löytyy myös taulukkomuodossa koulutusohjelmien pääsykriteerit, jotka tosin ovat jokseenkin valjussa muodossa. Tältä samaiselta siirtymäsivulta löytyy myös e-lomakkeet, joiden avulla uusiin kandi- ja maisteriohjelmiin ilmoittautuminen tapahtuu. Siirtymän ei tulisi siis helpoimmillaan olla sen hankalampi kuin e-lomakkeen täyttäminen yleensäkään! Ilmoittautumista kannattaa tosin miettiä rauhassa - uuteen maisteriohjelmaan ilmoittauduttuasi paluuta vanhaan koulutusohjelmaan ei ole! Yksiselitteistä vastausta siihen, kannattaako vaihtaa vanhasta kandi- tai maisteriohjelmasta uuteen ei tietenkään ole, eikä sitä löydy tuolta flammasivultakaan. Henkilökohtaisesti pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että jos noppia on kasassa paljon ja tutkinnon valmistuminen häämöttää jo, ei ole mitään syytä vaihtaa uuteen samantasoiseen ohjelmaan. Jos opintopisteitä on taas kasassa vähän, vanhojen tutkintovaatimusten mukaan meneminen saattaa vaatia rutkasti korvaavuustaulukoiden kanssa pelaamista. Korvaavuustaulukoista muuten - ne löytyvät myös em. flammasivulta, mutta sieltä ei löydy kaikkia vanhoja ja uusia kursseja. Jos tästä koituu ongemia, ota rohkeasti yhteyttä ohjaaviin opettajiin. (ks. seur. sivu.) Jos olet vielä kandiopiskelija, kannattaa vilkaista sivuilta myös siirtymäohjesivuilta tallenne ja esitys Biosfäärin ja bio- ja molekandiohjelmien järjestämästä infotilaisuudesta. Sieltä löydät esimerkiksi suurimmat erot vanhan ja uuden kandiohjelman välillä, jos edelleen olet kahden vaiheilla

asia esille koulutusohjelmien kanssa lähiaikoina. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opiskelevien päätä on saattanut vaivata se, voiko uusia, laajempia kursseja suorittaa osittaisena, jos on aikaisemmin saanut suoritusmerkin suppeammasta vanhasta kurssista. Ainakin joissain kursseissa opettajan pitäisi myöntyä tähän, jos asiasta kysyy etukäteen. Kuten useimmat tietävät, vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opiskelevien tulee kuitenkin saada tutkintonsa valmiiksi ennen 31.7.2020. Lopuksi hieman tietoa siitä, mistä tietoa kannattaa hakea. Biologian ja molen koulutusohjelmilla on nykyisin ”ohjaavat opettajat”, joiden vastuulla on ainakin kandiopiskelijoiden tiedonanto. Monissa tapauksissa heihin

voi ottaa yhteyttä myös maisteriopintoihin liittyvissä kysymyksissä. Haastavammissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä maisteriohjelman johtajiin - heidän tietonsa pitäisi olla jo uusilla maisteriohjelmien nettisivuilla. Ohessa taulukko kandiohjelmien ohjaavien opettajien yhteystiedoista, joita ei näillä näkymin ole vielä missään päivitettynä. Muistathan, että useilla opettajilla on opinto-ohjaukseen vastaanottoaika, eikä huoneeseen siis aina ole mahdollista pelkästään marssia sisään. Yleisemmissä ongelmissa kaikentasoisia opiskelijoita voi auttaa myös Viikin opiskelijapalvelut: sähköpostiosoite viikki-student@helsinki.fi, toimipiste Koronassa huoneessa 343A, ma-ti 12-15 ja ke-to 10-13, pe suljettu.

Ohjaavat opettajat biologian koulutusohjelmassa Nimi

Virka

Opintosuunta

Sähköposti

Huone

Riitta Savolainen

Yliopistonlehtori

Ekologia ja evoluutiobiologia

riitta.savolainen@helsinki.fi

Biokeskus 3, huone 5416

Mikael Segerstråle

Yliopistonlehtori

Fysiologia ja neurotiede

mikael.segerstrale@helsinki.fi

Biokeskus 3, huone 2711

Mika Kotilainen

Yliopistonlehtori

Kasvibiologia

mika.kotilainen@helsinki.fi

Biokeskus 3, huone 6716

Pekka Heino

Yliopistonlehtori

Perinnöllisyystiede

pekka.heino@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 2010

Ritva Virkola

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

ritva.virkola@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 5311

Jukka T. Lehtonen

Koulutussuunnittelija

Yleiset opinnot

jukka.t.lehtonen@helsinki.fi

Biokeskus 3, huone 3801

Ohjaavat opettajat molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa Nimi

Virka

Opintosuunta

Sähköposti

Huone

Tero Ahola

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

tero.ahola@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 3011

Tuomas Haltia

Yliopistonlehtori

Biokemia ja biotekniikka

tuomas.haltia@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 3011

Pekka Heino

Yliopistonlehtori

Perinnöllisyystiede

pekka.heino@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 6317a

Kristiina Mäkinen

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

kristiina.makinen@helsinki.fi

Kristiina Hilden

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

kristiina.hilden@helsinki.fi

Sari Timonen

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

sari.timonen@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 3007

Suvi Taira

Yliopistonlehtori

Biokemia ja biotekniikka

suvi.taira@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 5315

Ritva Virkola

Yliopistonlehtori

Mikrobiologia

ritva.virkola@helsinki.fi

Biokeskus 1, huone 5311

Leila Kauppinen

Koulutussuunnittelija

Yleiset opinnot

leila.kauppinen@helsinki.fi

Biokeskus 3, huone 3801

Viola Niklander-Teeri

Koulutussuunnittelija

Yleiset opinnot

viola.niklander-teeri@helsinki.fi

B-talo, huone 338

Symbiontti 3/ 2017

Symbioosin Etax - teisting Teksti ja kuvat: Jasmin Kemppinen

Biodiversiteettipelin klassikko, epähumaaniksikin kuvattu Symbioosin teistirasti sai tänäkin vuonna pahaa-aavistamattomia mutta sitäkin charmikkaampia fuksijoukkueita vieraakseen. Antaa kuvamateriaalin puhua puolestaan!

Symbioosin varapuheenjohtaja tarjoaa ylpeänä teistin maljaa. Fuksin reaktio ei ole yhtä innokas.

Kasa rakastettuja hahmoja Disney-elokuvista eksyi kertsille. Kaunottaren ja hirviön poppoosta Teekuppi osoittautui kaikista imukykyisimmäksi. teistinjuojaksi. Herkules ja kumppanitkin pystyivät ryystämään sitä hyvää oikein Pohjanmaan kautta.

Marraskuu 2017

Koko perheen yhteisvoimin on hyvä lähteä hörppimään kalasoppaa! Jälkiruoaksi pirteä ja hyvinvoivan oloinen äityli tarjoili vähän pilttiä. =))

Yhtäkkiä viikinkejä, viikinkejä kaikkialla! Kalat ja viina olivat selvästi tuttua riistaa; silakkalaulun sanat raikasivat suoraan sydämestä.

Lahjukset muuttuivat gourmetmätöksi kun kyökkitiimi iski kertsille. Oikealla olevaa parrakasta tiimiä erehdyttiin luulemaan ornijengiksi. Miksiköhän?

Symbiontti 3/ 2017

Tilanne eskaloitui: douppia ja verensiirtoa! Myös agentit aiheuttivat mayhemia.

Myös Viisasten Kilta osoittautui huomattavan musikaaliseksi ryhmäksi. Luonnollisesti the potion master sai teistin omakseen.

Rastinpitäjille tarjottiin myös harvinaislaatuinen eläinuhrilahja! Kuvan kimalainen oli hukkua puheenjohtajan viinilasiin.

Marraskuu 2017

Biodiversiteettipeli aikuistumisriitti vai jäänne jostain aiemmasta? Teksti: Joni Ollonen – Kuvitus: Jasmin Kemppinen

Kuten tiedämme varsin hyvin, Symbioosin järjestämä Biodiversiteettipeli on yksi fuksisyksyn tärkeimpiä tapahtumia biologinalulle. Teistijuoman juominen ja kalan vapauttaminen kuitenkin luovat yhdessä muiden riittien ja selviytymistehtävien kanssa sopivan kognitiivisen dissonanssin, minkä jälkeen kokee helposti kuuluvansa tähän huurupääporukkaan. Tai jos ei vielä tuolloin, niin viimeistään Lammin retriitin jälkeen. Mutta onko tässä kaikki BD-pelin takana? Pseudotiedeakatemian eläintieteellisfrenologinen osasto selvitti asiaa.

hmiset tarvitsevat jatkuvuutta ja perinteitä, jotta voivat nähdä maailmassa jotain järkeä. Tähän hyviä ovat erilaiset juhlat. Monet opiskelijoidenkin suosiossa olevat juhlat ovat enemmän tai vähemmän vanhaa perua. Vappua on alun alkaen vietetty kevään juhlana ja sadon takaamiseksi. Suomessa perinne on tunnettu joko lännessä helavalkeina kokkoineen ja idässä Ukon vakkana sahtituoppeineen. Näitä kylläkin vietettiin toukokuun lopulla toukokuun alun sijaan, jonne juhla siirtyi Valpurin juhlimisen ja kansanperinteen kitkemisen myötä keskiajalla. Yleisen hedelmällisyysriitin lisäksi vanhempiin juhlaperinteisiin on liittynyt erilaisten riettauksien (lue: irtoseksin ja orgioiden) harrastus humalapäissä. Tästä voimmekin päätellä, että vapun juhlinnan voidaan sanoa muuttuneen pääasiallisesti päivämäärältään ja syömisen määrältä. Eräänlainen juhlan kehityskulun muuttuminen heterokronian ja -metrian kautta, siis. Biodiversiteettipeli sijoittuu ajoitukseltaan hyvin syksyyn – erilaisten sadonkorjuujuhlien, kuten kekrin aikaan. Kekri ei useista väärinymmärryksistä huolimatta ole alun perin ollut mikään halloween tai muu vainajien juhla vaan pelkästään sadonkorjuun juhlistamiseksi pidetty karnevaalijuhla. Runsaiden syöminkien lisäksi tähän on kuulunut yli kyliä pyöriminen naamiaisasussa kekripukkeina hakemassa syöminkejä eri taloista. Lopuksi

palvelusväki on voinut lähteä lomille kotiseudulleen. Herää kysymys, onko kyseessä homologia vai homoplasia. BD-peliä voidaan pitää erilaisten juhlien amalgaamina, joka pyörii syksyisen sadonkorjuujuhlan sapluunan ympärillä. Kyseinen tapahtuma seuraa rituaalimaista yhdessä syömistä, eli fuksisitsejä, jossa perinteitä kunnioittaen lauletaan, juodaan ja syödään tässä järjestyksessä. Tämän jälkeen fuksit kulkevat tuutorien johdolla naamiaisasuissa ympäri Helsinkiä. Jonkinlaisena aikuistumisriitin muodossa sen sijaan kiertolaiset itse jakavat ruokaa ja juomaa kohtaamilleen muille vanhemmille biologeille ja suorittavat näiden antamia tehtäviä (kuten eläinrituaaleja) osoittaakseen kelpoisuutensa. Kekrin mukaisesti lopussa myös valitaan tätä kaikkea ovat kaitsemassa ansioituneimmat yksilöt, joille on annettu titteli johtaa ja saada lahjuksia kaikkialta. Toisaalta kekrin ja minkä tahansa karnevaalijuhlan henkeen nämä lopulta laskeutuvat tavallisen kansan tasolle viimeistään jatkoilla, jolloin koko porukkaa on samalla tasolla keskenään. Koko juhlintaa seuraa viikonloppu ja perioditauko, joista myös jälkimmäisen aikana nuorisolla on jopa mahdollisuus päästä kotiseudulleen. Juhlan

Symbiontti 3/ 2017

alkuvaiheet siis täyttävät tietynlaisen esi-isän yksilönkehityksen rekapitulaation tunnusmerkit, mikäli juhlat ovat yhteydessä toisiinsa. Toisaalta kyseinen peli eroaa hyvin paljon juhlista siinä, että syöminen on jäänyt vähemmälle osalle kaikilta osallistujilta (parhaiten tämä on onnistunut sitsirastilla). Muista perinteistä näkyviä rituaaleja on myös helppo löytää: Teistin juominen voidaan rinnastaa suoraan jo nimensä mukaisesti Ukon maljaan ja tästä seuraava kalan vapauttaminen takaisin luonnon kiertoon suoraan peijaisperinteisiin (joissa karhun sielu vapautettiin kiertoon asettamalla sen kallo puun latvaan). Ja jos rehellisiä olemme, on pelissä myös aika lailla keväisen hedelmällisyysriitin vikaa, kun suomalaiset tuppaavat voittamaan muita kohtaan tuntevan varautuneisuutensa vasta humalassa. Puhumattakaan siitä, että tämän juhlan aikana ollaan tavallista enemmän alasti. Juhlaan liittyvää kokkojen polttamista ei valitettavasti ole saatu muutamia kalan viikinkihautajaisia lukuunottamatta. Horisontaaliseen perinteensiirtymään on siis mahdollisuus.

Marraskuu 2017

Lyhyesti summaten: Bd-peli vaikuttaa säilyttäneen ja sisäistäneen suomalaisen juhlakulttuurin ytimen: hilpeässä humalassa hassuttelun ja häpeän teon. Varmuutta ei ole siitä, onko kyseessä horisontaalinen siirtymä vai konvergenssi. Valitettavasti tästä on jätetty pois pari tärkeää asiaa, eli mässäily ja isojen kokkojen tähtiä kohti kohoavien liekkien tanssin katsominen. Varsinkin, kun tänä vuonna myös päästiin siihen perinteeseen, että juuri kun ollaan kaikki saatu valmiiksi ja juhlat alkamassa, niin eikö jotkut odininulvojat ala juoksennella ympäriinsä.

Symbioosin ja Helixin fuksisitsitunnelmia Kuvat: Mirjami Kuutti

Symbiontti 3/â€Š2017

Marraskuu 2017

Syntyä voi valeseksistäkin

Akateemisen anatomia-ja olutseuran palsta

Teksti ja kuva: Mari Tolonen

Vihdoinkin Symbiontin teema, jossa pääsee käsittelemään aiheista tärkeintä, eli seksiä! Vai pääseekö sittenkään? Aina alkion muodostukseen ja elävän yksilön syntymään ei tarvikaan seksiä (eli munasolun ja siittiön perintöainesten yhtymistä) lainkaan. Partenogeneesi eli alkion muodostaminen ilman munasolun hedelmöittymistä on jokseenkin yleistä selkärangattomilla eläimillä, mutta lukuisia esimerkkejä partenogeneettisestä lisääntymisestä löytyy myös Vertebrataalajaksosta. Kaikki aidosti partenogeneettiset selkärankaiset löytyvät kuitenkin suomumatelijoiden (Squamata) lahkosta. Ne pystyvät siis munimaan munia ilman hedelmöitystapahtumaa. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on aavikonjuovapiiskalisko Aspidoscelis uniparens. Se on triploidinen laji, jonka kaikki yksilöt ovat samaa sukupuolta, perinteisen biologisen jaottelun mukaan siis naaraita. Laji on hybridi kahdesta samansukuisesta lajista, joista kummallakin on sekä naarasettä koiraspuolisia yksilöitä. A. uniparensista uniikkia ei tee pelkästään sen partenogeneettisyys, vaan laji on herättänyt herpetologien keskuudessa polemiikkia sen ns. pseudoseksuaalisen käytöksen vuoksi. Pyydystettyjen aktiivisesti lisääntyvien naaraiden huomattiin koeoloissa harrastavan toimintaa, joka muistutti hyvinkin paljon samansukuisten kantalajien kopulaatiota eli yhdyntää. ”Pseudokopulaatiossa” toinen naaraista kiipesi toisen päälle tarttuen siitä kiinni, kietoen hännät ympäri ja tuoden kloaakit lähemmäs toisiaan. Osa tutkijapiireistä sivuutti käytöksen eläimen vangitsemisen aiheuttamana behavioraalisena oikkuna. Pseudokopulaation huomattiin kuitenkin olevan yhteydessä naaraiden lisääntymissykliin – kopulaatiossa päällä olevan naaraan munasarjoissa munarakkulat olivat pieniä ja kehittymättömiä, kun taas alle jäävän naaraan munasarjoissa oli paljon kehittyneitä munarakkuloita. Kopulaation roolit eivät katsoneet yksilöä, vaan eri vaiheissa lisääntymissykliä sama naaras saattoi kopulaatiossa olla sekä koiraankaltaisessa että naaraankaltaisessa roolissa. Kuten monen muunkin asian lisääntymissykleissä, pseudoseksuaalisen käyttäytymisen osoitettiin olevan yhteydessä hormoneihin. Munarakkuloiden ollessa kypsimmillään (eli ovulaation lähestyessä) naaraiden estrogeenitasot olivat korkeimmillaan, jolloin ne jäivät kopulaatiossa alle. Ovulaation jälkeen puolestaan estrogeenitasot laskevat ja progesteronitasot nousevat, jolloin naa-

raat harrastivat koirastyypillistä käyttäytymistä. Tekemällä kokeita eläimillä, joilta munasarjat oli poistettu, ja joille lisättiin aivoihin joko progesteronia tai estrogeenia, hormonien merkitys kopulaatioroolien valinnassa saatiin varmistettua. Hormoneilla osoitettiin olevan merkitystä käyttäytymiseen myös samansukuisten lajien naarailla ja koirailla, mutta oliko valeseksi pelkkä hormonisykleistä johtuva evolutiivinen jäänne liskojen historiassa? Seksuaalisella käyttäytymisellä huomattiin olevan vaikutus ainakin siihen, kuinka usein liskot ovuloivat. Kun liskonaaras asutettiin yhdessä munasarjattoman ja seksuaalisesti passiivisen liskonaaraan kanssa, sen ovulaatiotahti oli runsaasti hitaampi kuin käsittelemättömän naaraan kanssa. Ovulaatio oli hitaampaa myös samansukuisilla lajeilla, joiden naaraat asutettiin seksuaalisesti inaktiivisen koiraan kanssa. Olipa pseudokopulaatio tarpeellinen A. uniparensin lisääntymiselle tai ei, se on herättänyt mielenkiinnon siitä, kuinka seksin fysiologia ja käytös kulkevat käsi kädessä. Käytöserojen on ajateltu johtuvan hormonien lisäksi aivojen morfologiasta. Saman yksilön syklittäin vaihtelevat käytökset kuitenkin haastavat tätä ajattelutapaa. Evolutiivisesti mielenkiintoisen valeseksistä puolestaan se, kuinka tiiviisti se osoittaa seksuaalisen käytöksen ja hedelmöitystapahtuman linkittyneen toisiinsa seksin suosion lisäännyttyä eläinkunnassa.

Lähteet

Solomon, M (2003): ”The Whiptail Lizard Reconsidered.”, Perspectives on science. 11 (3): 318-325. Crews, D ym. (1980): ”’Sexual’ behavior in parthenogenetic lizards (Cnemidophorus).”, Proc. Natl. Acad. Sci. USA. 77 (1): 499-502. Crews, D ym. (1986): ”Behavioral facilitation of reproduction in sexua and unisexual whiptail lizards.”, Proc. Natl. Acad. Scu. USA. 83: 9547-9550.

Symbiontti 3/ 2017

Sahtiwaarin palsta Teksti: Joni Ollonen – Kuvitus: Jasmin Kemppinen

Nyt täyttyy mahlainen malja Tuoppeihin virtaa sahti ja kalja Uusi polvi kun päätänsä nostaa Vanha tapa ei kuole koskaan - Turisas, Sahti-Waari

ahti – tuo Suomen EU-suojattu perinnetuote ja skotlantilaisen olutasiantuntija Michael Jacksonin parhaimmaksi olueksi kehuma juoma. Kyseinen voimajuoma tulee itse kullekin biologinalulle tutuksi Lammin kenttäkursseilla ja allekirjoittanutkin maistaneensa parasta sahtia juuri biotooppijaksonsa sahtierästä (sen tumman vehnäoluen maun, pienellä banaanin vivahteella varustettuna, jälleen löytäminen lienee vaaleanpunaisen lohikäärmeen metsästystä). Mutta mitä sitten sahti on?

Sahti – e pluribus unum Yleisesti ottaen sahti on ohrapohjainen (jossa voi toki ruista, kauraa tai vehnää olla) suodattamaton olut, joka on tehty villi- tai leivinhiivan avulla (joidenkin perinteiden mukaan paras hiiva saadaan kiimaisen urossian syljestä). Hiiva antaa sahdille tunnusomaisen banaanimaisen vivahteen. Toisena kriteerinä on valmistuksessa käytettävä kataja. Katajan käyttö liittynyt välineiden puhdistamiseen katajavareella (katajanoksista tehty desinfiointiaine, joka saadaan katajanoksilla ja kiehuvalla vedellä), jota on voitu käyttää jopa vierteen teossa. Samoin katajalla on nykyisessäkin sahtiperinteessä ollut vahva rooli vierteen suodattamisessa mäskissä, sillä vierre suodatetaan perinteisesti katajalautaisessa kuurnassa katajanoksien (ja joskus olkien) läpi. Katajan maku onkin toinen sahdille tyypillinen piirre, joka anta maulle ryhtiä. Samoin humalaa on saatettu käyttää säilyvyyden lisäämiseksi – vaikka sahdin suuri alkoholipitoisuus lisääkin säilyvyyttä, humala voi pidentää kyseisen tuoretuotteen säilyvyyttä jopa kuukauden mittaiseksi.

Marraskuu 2017

Sahti, kalja vai olut? On suurta väittelyä siitä, mihin termit sahti, kalja ja olut viittaavat. Jonkinlaisena konsensuksena on, että olut on viitannut parhaimpaan mallasjuomaan ja termi kalja on ollut vähemmän juhlava tai ainakin kotitekoinen juoma. Sahti on vaihdellut taas ajan ja paikan mukaan terminä näiden välillä. Yleisesti sahti on ollut länsisuomalainen termi kotitekoiselle oluelle, joka on saattanut olla jopa juhlavampi juoma. Itse nimen alkuperä on germaanikielissä, jossain juomaan, mehuun tai mahlaan viittaavien sanojen saf ja saft välissä alku-germaanisen kielen ja muinaissaksan ja -norjan kielten erkanemisien välillä.

Kaventunut sahtialue

Kuten kielenkäytöstä voikin päätellä, sahti on ollut pääosin länsisuomalainen juoma, jonka tekoalue on kattanut Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan Oulusta Seinäjoelle, Hämeen, osia KeskiSuomesta ja Kaakkois-Suomen rannikon Porvoosta itärajalle. Kalja puolestaan on ollut karjalainen termi mallasjuomalle, jolla on ollut eksklaaveja lännessä. Nykyään sahtiperinne on säilynyt parhaiten Pohjois-Satakunnan (ja läheisen Etelä-Pohjanmaan) ja Päijänteen alueella. Yleisesti sahti voidaan jakaa alueellisesti kolmeen päätyyppiin, itä- ja länsihämäläiseen sekä länsirannikon sahtiin. Suurimpana tunnistettavana erona voidaan pitää rukiin määrää suhteessa ohraan mäskättävässä maltaassa – muuten tekotapoja lienee yhtä paljon kuin tässä maassa on ollut kyliä ja pitäjiä (joillakin

alueilla tekotavassa on pudotettu hehkuvia kiviä mäskin joukkoon sen lämmittämiseksi). Itä-hämäläisessä sahdissa ei ole ruista lainkaan tai vähän (0-10% maltaista), kun taas länsirannikon sahti on tunnettu runsaasta rukiin käytöstä (10-50 % maltaista). Maku onkin tästä syystä länsirannikolla kuivempi ja raikkaampi, kun taas Hämeessä maku on makeampi ja sahti on yleisesti kermaisempaa. Vastaavia tuotteita löytyy muualtakin Fennoskandiasta: Perinteisesti valmistettu sahti kuuluu samaan sarjaan kuin monet Itämeren alueen muinaisoluet, joita ovat gotlantilainen gotlandsdricka ja virolainen koduõlu. Kaukaisempia analogeja ovat Norjan maltøl ja Liettuan kaimiškas.

Sahtia uudemmalla menetelmällä? Mutta miksi sahti on sitten relevantti asia? No ensiksikin, se on hyvää ja halpaa (väh. 12 l parhaimmillaan hyvää ja alkoholipitoista perinteistä juhlajuomaa 13 e tarvikehinnoin ja yhteensä 18 h työllä). Toiseksi, sitä voi helposti tehdä kotona, joko kattilalla tai panimovälinein. Allekirjoittanut kokeili jälkimmäisestä tapaa, muokaten yleisesti netistä löytyvän ”kaupunkisahdin” ohjetta tähän sopivaksi (ts. maltaiden suodattamisen katajan läpi sijaan maltaiden sekaan laitetaan mäskäysvaiheessa katajanmarjoja).

Sovellettu ja sterilisoitu satakuntalaissahti (30 % ruista) MUISTA PITÄÄ HUOLTA, ETTÄ KAIKKI VALMISTUVÄLINEET OVAT PUHTAITA. Maltaita löytyy nettikaupoista, joiden myyntipisteistä moni on Helsingissä. Katajanmarjaa löytyy isoista ruokakaupoista. Leivinhiivaa ruokakauppojen kylmäosastoilta. Vettä hanasta, jos et tätä vielä tiennyt. Neuvoja saa ilmaiseksi tietäjiltä, kuten Viikki brewing societyn tyypeiltä ja allekirjoittaneelta. 4 kg Viking malt -sahtimallasta 2 kg Viking malt pot still rye 200 g Simpson’s red rye crystal maltaita (antamaan väriä) 6 g katajanmarjaa Tuoretta leivinhiivaa suhteessa 1/16 per 10 l vierrettä. Vettä vähintään 3 l x per mallaskilo

Mäskäys: Vaadittava työvoima: 2-3 hlö Vaadittava työtila: Iso kylpyhuone/varasto tai muu ilmastoitu tila, jossa valunut vierre ja mäskin haju ei haittaa sekä lämpökäymisen jälkeen kylmätila, jonne sahti mahtuu kolmeksi viikoksi. Vaadittavat tarvikkeet: Bulldog brewster, iso ja kestävä puukauha, vesilämpömittari, käymisastia, vesilukko, vesilukon tiiviste, leivinhiivaa, kylmäkäymiseen hanallisia 10 l vesiastioita, lappo. Laita maltaat Bulldog brewsteriin, lisää 17 C vettä 22 l ja lämmitä laite 37 C, pistä pumppu kierrättämään nestettä Anna olla 1 h Lämmitä 45 C Anna olla 20 min Lämmitä 55 C Anna olla 20 min Lämmitä 66 C (Tämä on tärkeimpiä lämpötiloja 71 C lisäksi, sillä ne määräävät sokerin määrän ja alkoholisaannin: Pidempi aika 66 C suhteessa 71 C mäskäykseen tekee sahdista kuivempaa ja lyhyempi makeampaa. Tässä reseptissä

Symbiontti 3/ 2017

on tasapaino ja pitkä mäskäysaika sokerisaannin maksimoinniksi ja keskitiemaun selvittämiseksi.) Anna olla 1 h Lämmitä 71 C Anna olla 1 h Lämmitä 95 C Anna olla 20 min Keitä 1 h (Tämä tulee tehdä kansi auki, jotta rikkiyhdisteet haihtuvat makua pilaamasta., pitkä keittoaika tappaa myös ikävät mikrobiyllätykset makua pilaamasta, jolloin tätä ennen ei tarivtse olla steriili mäskäyksen kanssa) Huomaa, että sihti on tukossa Tunne epätoivoa Siirrä nesteet pois niin, että saat suodattimen pestyä Keitä toiset 1 h pumpun kierrättäessä nestettä Nosta mäski valumaan 1 h ajaksi välillä sekoittaen. Tässä vaiheessa vierteen tilavuuden voi päättää, mikä myös määrää sahdin sokeripitoisuuden ja näin ollen myös sen alkoholimäärän. Tässä tapauksessa lopputilaavudeksi tähdättiin 17-18 l vierrettä (3 l per mallaskilo), jolloin tulee vahvaa sahtia. Odota vartti ja huomaat ajan olevan myöhä, valuta kiehuvaa vettä mäskin läpi, jotta saanti olisi edes 17 l. Pidä huoli, että käymisastiaan menisi kuitenkin 3 l per mallaskilo, sillä hiivaa tulee litra jos toinenkin. Keitä vartti. MUISTA, ETTÄ TÄMÄN JÄLKEEN KAIKKI VOI KONTAMINOITUA, ELI VILLIHIIVA TAI MAITOHAPPOBAKTEERIT VOIVAT TEHDÄ SAHDISTA HAPANTA TAI MIKÄ PAHINTA, LAMBICIA. DESINFIOI SIIS KAIKKI JÄÄHTYNEEN VIERTEEN KANSSA TEKEMISIIN JOUTUVA JA KÄYTÄ STERIILIÄ TYÖSKENTELYTAPAA KAIKEN KANSSA, MIKÄ ON KOSKETUKSISSA KYLMÄÄN VIERTEESEEN. ÄLÄ SIIS KÄHMI PALJAIN KÄSIN HIIVAA TAI HEILU AVOIMEN KÄYMISASTIAN PÄÄLLÄ.

Marraskuu 2017

Keittäessä desinfioi jäähdytysputki ja käymisastia sekä hiivanherätysboksi (tupperwareastia) Super sanilla (lisää n. 10 l vettä ja 5 ml super sania, ravistele voimakkaasti, anna olla 10 min käännä astia ympäri ja ravistele (pidä kansi kiinni). Laita jäähdytyssysteemi päälle ja siirrä kiehuva vierre pumpulla astiaan niin, että käymisatian kansi on osittain kiinni. Ota kuitenkin hiivanherätysboksi puoliväliin kiehuvaa vierrettä ja jäähdytä se kansi kiinni vesihauteessa. Kun se on viilentynyt kädenlämpöiseki, lisää 1/12 hiivaa. Anna vierteen jäähtyä jäähdyttimellä. Kun se on huoneenlämpöistä, kaada herätetty hiiva sekaan. Anna käydä 2-3 d (tässä tapauksessa 2), eli sen verran, ettei vesilukko enää pulputa yhtä paljon kuin ensimmäisen päivän aikana (kunhan 1. päivänä käyminen on alkanut, eli käymisastia on pullistunut ja vesilukko pulputtaa). Desinfioi kylmäkäymisastiat ja lappo super sanilla (muista desinfioida lappo myös imun jälkeen). Pidä lappo sahdin pinnassa, niin liika hiiva jää astiaan. Jätä lämpökymisastiaan muodostunut hiivakerros pohjalle. Siirrä käynyt sahti astioihin ja anna käydä 3 vko alle 10 C. Tarkkaile astioiden muotoa ja päästä välillä painetta ulos, jos ne vaikuttavat turvonneilta. Pidä valmis sahti kylmässä äläkä tunge sinne epästeriilejä asioita edes juomaa ottaessa. Tätä varten hanalliset kylmäkäymisastiat ovat hyviä. Sahti on tuoretuote ja säilyy katajoinnista ja humaloinnista riippuen pari kolme viikkoa, olettaen ettei sinne ole päätynyt maitohappobakteereja. Jos tämä epäonnistuu maitohappokontaminaation takia ensimmäisellä kerralla, ei hätää. Olet silloin saanut vangittua siihen tällöin satakuntalaisuuden ytimen – nimittäin happamuuden ja kitkeryyden. Sahdin makua ja onnistumista olikin sitten sadonkorjuusitseillä, joissa voikin nostaa Ukon maljan.

Edellistä ohjetta voi muokata kattilalle sopivaksi seuraavasti (LUE KUITENKIN SE ENSIN JA VERTAA TÄHÄN): 1) Hanki suuri kattila (väh. 10 l, muokkaa reseptin mallasmäärää lopputilavuuteen sopivaksi, esim. 9 l sahtia tarvitsee vain 3 kg maltaita) 2) Hanki mehumaija tai kaksi ämpäriä, joista toisen pohja rei’itetään sekä suoda-

Suodatusastian pohjalle voi laittaa kuumalla vedellä valeltuja katajanoksia ja/tai humalaa makua antamaan. 5) Tämän jälkeen työ on sama kuin ylemmässä ohjeessa (ja yhtä kontaminaatioherkkää, joten muista sterilointi ainakin kiehuvalla vedellä) – vierteestä otetaan pieni määrä jäähtymään vesihauteeseen, johon hiiva laitetaan heräämään. Loppu vierteestä siirretään puhdistetulla lapolla tai mehumaijan letkulla käymisastiaan ja viedään jäähtymään (ulos, jos on syksy/talvi, mutta älä anna vierteen jäätyä; lämpimillä keleillä vesihauteeseen, jos voi tehdä; tai kellariin, jos sellainen on ja ulkona ei ole kylmä; tai jäähdytetään vesijäähdytyssysteemillä). Ja protokolla yllä olevan reseptin mukaan loppuun.

tinkangasta 3) Sovella seuraavasti maltaiden mäskäys (pidä samat ajat samassa lämmössä sekoittaen aktiivisesti: a) Valele maltaat 3 dl per mallaskilo kädenlämpöisellä vedellä ja sijoita joko 1) 37 C uuniin 2) 37 C saunaan tai 3) aseta maltaiden lämpö vedellä 37 C ja eristä joko eritetyssä laatikossa tai vanhalla makuupussilla tms. Tarkkaile maltaiden lämpötilaa vesilämpömittarilla ja säädä sen mukaan vedellä. Sekoita maltaita välillä ja anna olla yllä olevan ohjeen mukaan 30 min. b) Toista valelu samalla määrällä vettä, niin, että maltaiden lämpötila ja inkubointiaika on sama kuin ohjeessa (käytä veden lämpötilantarkkailuun lämpömittaria, varsinkin 66 ja 71 asteessa uuni on jo käytännöllinen paikka maltaille, kunhan oman uuninsa tuntee ja tarkkailee maltaiden lämpötilaa). Muista sekoittaa maltaita! c) Keitä mäskiä matalalla lämmöllä ilman kantta jatkuvasti sekoittaen 1 h, varo maltaiden polttamista pohjaan! Tässä vaiheessa mukaan voi lisätä humalaa kiehumaan vierteen sekaan. Tämä tekee sahdista vähemmän kitkerää ja steriloi vierteen. 4) Mäskin suodatus tapahtuu mehumaijan tai ämpärien avulla. Muista desinfioida nämä hyvin ennen käyttöä!

Symbiontti 3/ 2017

Kulinaristin palsta Teksti: Maria Reiman – Kuvitus: Tinja Hyvönen

Kun sade ropisee ATK-luokan ikkunaan eikä tilastotieteen tehtävät innosta, kannattaa suosiolla lähteä kotiin leipomaan porkkanakakkua. Tällä reseptillä tulee nk. besteintä bestiä.

Ainesosat:

Porkkanakakku

Kulinaristipalsta

4,5 dl hienoksi raastettua porkkanaa 3,5 dl fariinisokeria tiiviiksi puristettuna 2 dl öljyä 1,5 dl soijamaitoa tai vettä 5,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl perunajauhoja 1,5 tl leivinjauhetta 1,5 tl soodaa 1/2 tl suolaa 1 tl kanelia 1 tl neilikkaa Kuorrutus: 100 g margariinia (esim. tummansinistä Keijua) 225 g maustamatonta soijatuorejuustoa (esim. Tofutti Creamy Smooth tai Oatlyn påMackan) 2 dl (tai enemmän) tomusokeria 2 tl vaniljasokeria tai vaniljauutetta mantelirouhetta Resepti on mukaelma Saara Törmän Saa vaivata -kirjasta (Like 2003). 1.Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 2.Tekstaa kavereille, että 1,5 h päästä olis herkku tarjolla. 3.Voitele kakkuvuoka margariinilla (tai vuokasrayllä, jos oot yhtä HC kuin minä) ja pyörittele vuoassa vehnäjauhoja, kunnes vuoan sisäpinta on tasaisesti jauhotettu. 4.Mittaa kulhoon fariinisokeri, öljy ja soijamaito. Sekoita.

Marraskuu 2017

5.Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja lisää ne sokeriseokseen. Sekoita joukkoon vielä raastettu porkkana. 6.Kaada taikina jauhotettuun vuokaan ja paista sitä noin 45 minuuttia tai kunnes kokeiluhaarukkaan ei enää tartu taikinaa. Meidän surkeusuunilla menee suoritukseen ainakin 1h 15 min. 7.Anna jäähtyä. 8.Sekoita kuorrutteen aineet yhteen ja levitä se kakun päälle. Koristele mantelirouheella. 9.Tässä vaiheessa ovikello jo soikin.

Kesykisun synty

Teksti: Matti Leponiemi – Kuvitus: Reena Karvonen & Wikimedia

Kukaan tuskin on välttynyt Internetissä kissoilta. Ennen netin valtaamista joutui kissa valtaamaan ihmisten sydämet, mutta miten villit kissat päätyivät ihmisen seuralaisiksi? Tarkkaa tietoa lemmikkikissojen määrästä Suomessa ei ole saatavilla, ja erilaiset arviotkin vaihtelevat 600 000 ja 1,2 miljoonan välillä. Lienee joka tapauksessa selvää, että määrä on melkoinen.

Villit kisut

Kesykisun synty

Kesykissan villejä sukulaisia tunnetaan nykyisin viisi alalajia, Felis silvestris silvestris, F. s. lybica, F. s. ornata, F. s. cafra ja F. s. bieti. Pohjois-Afrikasta ja Lounais-Aasiasta kotoisin oleva F.s. lybica on alalajeista se, joka kesyyntyi nykyiseksi ihmisen rakkaaksi seuralaiseksi. Kesyyntymisen alkuajoista on vähän tietoa, mutta kissojen jäänteitä on löytynyt ihmisten hautapaikoilta jo lähes kymmenen tuhannen vuoden takaa. Todennäköisesti kesyyntyminen sai alkunsa Lähi-idän hedelmällisiltä maanviljelysalueilta. Varhaiset maanviljelijät pitivät kissoja hyödyllisinä seuralaisina, sillä ne pitivät haitallisten jyrsijöiden määrän kurissa. Tämän molempia osapuolia hyödyttävän yhteiselon seurauksena kesymmät kissat alkoivat levitä muuallekin maailmaan. Yhteiselo luultavasti jatkui tuhansia vuosia ilman, että ihminen sen kummemmin aiheutti valintapaineita kissan ominaisuuksiin.

Egyptiläiset puuttuu peliin Jostain syystä kissat alkoivat olla erittäin suosittuja muutama tuhat vuotta sitten Egyptissä. Egyptiläistä taidetta tutkimalla on päätelty, että kissan ja ihmisen suhde on siellä alkanut tiivistyä huomattavasti, minkä takia egyptiläisiä onkin pidetty kissan alkuperäisinä kesyttäjinä. Varsinaista jalostusta ei luultavasti edelleenkään harjoitettu. Joka tapauksessa kisut olivat aiempaa seurallisempia ja kesympiä. Egyptistä kissat alkoivat nopeasti levitä ihmisten mukana eri puolille vanhaa maailmaa. Kuten viljelijät aiemmin, oltiin kauppalaivoissa huomattu, että kissa pitää hiiret ja rotat kurissa. Keskiajalla kissojen pitäminen laivoissa oli jopa pakollista. Kissat levisivätkin laivojen mukana erilaisten kauppareittien varsille ja sotamatkojen kohteisiin. Näin eri alueiden paikalliset kissakannat pääsivät antamaan pienen osansa Reena ”Kisumestari” Karvosen kissa Neko

Symbiontti 3/ 2017

Tämä sarkofagi kuului egyptiläisen Thutmose-prinssin kissalle Ta-miu (~1300 eaa.)

kesykissan perimään ja päinvastoin, mutta selkeimmin nykyisten kesykissojen juuret johtavat nimenomaan Egyptiin.

Onko kisu edes kesy? Toisin kuin monet muut kesytetyt nisäkkäät, on kesykisu muuttunut ulkoisesti historiansa aikana hyvin vähän. Geneettisestikin erot ovat hyvin pieniä verrattuna esimerkiksi koiraan. Kissa on ihmisen kumppanina ollut toisaalta paljon lyhyemmän ajan, eikä varsinaista jalostusta ole harjoitettu kuin ehkä viimeiset pari sataa vuotta. Kesykissa myös pariutuu edelleen helposti villien vastineidensa kanssa. Jopa siinä määrin, että eurooppalaisen villin F.s. silvestris alalajin osalta on jo ryhdytty suojelutoimiinkin. Kesykissa on siis vielä hyvin lähellä villejä sukulaisiaan, eikä kissaa kaikkien mielestä edes ole vielä varsinaisesti kesytetty. Kesyn eläimen määritelmäkin on toki vain ihmisen veteen piirtämä viiva, joten varmaan joku voi halutessaan perustellustikin väittää noita kurkkuja pelkääviä karvaisia höpönassuja villieläimiksi.

Marraskuu 2017

Lähteet:

Ottoni ym. (2017): ”The palaeogenetics of cat dispersal in the ancient world”, Nature ecology & evolution. 1 (7): s41559–017. Montague ym. (2014): ”Comparative analysis of the domestic cat genome reveals genetic signatures underlying feline biology and domestication”, PNAS. 111 (48): s17230–17235. Sarkofagikuva: By Larazoni - http://www.flickr.com/ photos/laraz/2063179834/, CC BY 2.0, https:// commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=4765856

Aloittelu - Do it like a tirehtööri! Teksti: Emilia Piki – Kuva: pixabay.com

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein ja näin lienee asian laita myös illanvieton osalta. Joskus hyvä aloittelu nostaa meiningin huippuunsa ja joskus käpyily taas voi suunnata illan kulun päin mäntyä. Jaan tässä omat vinkkini niin fukseille kuin vanhemmillekin tovereille. Olkaa hyvät! ! *Vinkkien ja drinkkien noudattaminen tai noudattamatta jättäminen omalla vastuulla*

Tirehtööripalsta

tulee usein yhä vaikeammaksi. Tietenkin silloin tällöin nsiarvoisen tärkeää on tietää, että mihin on etkot ovat niin hyvät, että ei välttämättä kannatakaan menossa. Tupareiden ja approjen välillä on liikkua yhtään mihinkään. Kaikki tietävät, että silloin vissi ero. Esimerkiksi approista on tiedettävä on kyse vain suloisista kalsarikänneistä, eli täysin hyväkmillainen urakka edessä häämöttää. Ensimmäisiä vuosyttävää toimintaa sekin. Paitsi siinä tapauksessa, että sia pidemmälle edetessä aloittelujuoma voi olla viisasta olen yksin kotona. Sellaista toimintaa en hyväksy itselunohtaa, mutta sen sijaan fiksua on käydä esimerkiksi täni, varsinkaan jos joku kaveri odottelee jossain. Lähajoissa syömässä ennen koitokseen lähtöä. Tupareiden, tiessä täytyy myös tietää kuka bileiden tai varsinkin baari-illan ajaa ja kuinka kauan matkaan ollessa kyseessä voi etkoilu taas menee. Tällöin on hyvä varata useinkin olla varteenotettava myös hieman matkaevästä. Helvaihtoehto. Kukaan opiskelija ei halua tuhlata loppuja vähäisiä Suosittelen kaikkia välillä singissä ollessa täytyy katsastaa, millä bussilla aikoo mennä. Toki pennosiaan ravitsemusliikkeen yli kymmenkertaisiin hintoihin. hilpaisemaan iltaan selvin toimiva taktiikka on vain rynnätä ulos vielä, kun kykenee ja On myös huomioitava seura ja tilaisuus, joskus on eduksi olla päin vain fiilistelemään luottaa siihen, että jollain pääsee. Näin se lähes aina on kyllä hieman skarpimpana ja kun taas tutussa seurassa ja turvallisessa ja unohtamaan höpsöt ollutkin. Ei puhuta paluumatkoista.. ympäristössä voi hyvillä mielin Mutta kaikista merkitykselheittää filtterin pois. sosiaaliset paineet. lisintä illan onnistumisen kanTosiaankin toinen huominalta on oma asenne ja seikkaioitava pointti on valitettavasti lufiilis! Koska parhaimmat illat (ehkä myös onneksi) massi. On ja tarinat syntyvät usein spontaamietittävä, kuinka paljon tähän neista kuningasideoista ja suunnittelemattomista kääniltaa voi sijoittaa. Muuten tulee helposti käyttäneeksi teistä, ei pidä asettaa liian suuria odotuksia eikä tehdä vaikka kaiken. Välillä on viisasta laittaa pankkikortti liian tiukkoja pläänejä. Avoin mieli ja sen muistaminen, jemmaan ja ottaa mukaan vain sen verran käteistä kuin että hauskaahan tässä ollaan vaan pitämässä, ovat avaihaluaa käyttää. Silloin tällöin sekä varallisuuden että mia legendaarisiin iltoihin. Lystikkäimmät kokemukset terveyden kannalta on hyväksi lähteä reissuun niin sasattuvat useimmiten seurassa, joten on muistettava, että notulla nollabudjetilla. Suosittelen kaikkia välillä hilpaimuidenkin fiilis vaikuttaa omaan. On hyödyllistä osata semaan iltaan selvin päin vain fiilistelemään ja unohtainnostaa muita ja saada se jörökin mukaan. Toki välillä maan höpsöt sosiaaliset paineet. täytyy myös osata valita omat kääpiönsä, sillä kaikki eiTärkeää on myös pohtia, milloin on menossa. Lähvät pidä samanlaisesta menosta kuin sinä itse. töä ei kannata jättää kovin myöhään, koska lähteminen

”

Symbiontti 3/ 2017

Lopuksi vielä paljastan suosimiani aloittelujuomia. Jokaisella on oma makunsa, mutta edullisuus, sopiva vahvuus ja helppous ovat yleensä tärkeimmät pointit. Helppo kannettavuus on myös hyödyksi. Halvemmalla usein pääsee, kun itse jaksaa hieman sekoi(te)lla, eikä osta valmislitkuja. Yhteisaloitteluun pari booli-ideaa: 1. Piristävä punainen kala 0,4 l energiajuoma 0,1 l salmari

2.Werther’s original 0,4 l vodka lopputilavuus karkkeja Kannattaa tehdä edellisenä päivänä ja ravistella välillä, liukenemista voi nopeuttaa laittamalla pullon kuumavesihauteeseen.

3. Omatekoinen ihana salmari <3 0,4 l vodka 4-5 pötköä Lakrisal-pastilleja (tai joitain vastaavia)

4. Suklaaminttuherkku 0,1 l Kissanminttu/Minttu Choco Mint Rapsaus vodkaa Loput kylmää maitoa Maun mukaan kaakaojauhetta tai jopa vaniljajäätelöä

5. n. 7l 0,75l valkoviiniä 0,5l triple sec 0,4l vodka 3l joku sitruunalimonaadi 2l appelsiinimehu

6.Granaattiomenaomenabooli n. 10l 1l vodkaa 3 litraa eli 9 omenasiideriä, valitse tarkoin! 2l omenamehu 2l granaattiomenamehu <333 1,5l omenainen kivennäisvesi

7. .Ja lopuksi hurjimmille kokeiluun viime Happobileissä salaisella reseptillä myyty Jägerita!! 2cl Jägermeister 1cl Triple Sec (2cl Tequila) 3cl Tuore lime/sitruunamehu loraus sokerisiirappia sokeria lasin reunalle Kuva: vanfuller55, [CC0 1.0]

Marraskuu 2017

Repäisyt

Koonnut: Jani Lehto – Kuvitus: Heidi Annala

”Fuksit tuntuu vielä vähän kireiltä”

Vitali R.

”Tajusin fuksivuoden jälkeen etten olekkaan humaani”” Fuksi aikaisemmista opinnoistaan

”Impotenssi on saavutettu, enää ei tarvii polttaa.” Jani L. tupakka-askien varoituksista

” ”

Se on jännä sa na. Knapploc ka, näppäinlukk o. Se oli en nen yleisenä mun vokabulääriss ä.” Miks kellään on näppäinlu kko yleisenä sana varastossa? O liko se turvasana?” Pöytäkeskuste lua Lammilla

”Toiset tulee omenasta känniin, toiset raskaaks Opintovastaava Biosfäärin hallitusapproilla ”Mun tekis niin mieli hakata teidän nyt!” Liina H. nähdessään kaksi keltaista pakettiautoa ”Niin miten tähän kulttiin pääsi sisälle?” Fuksi Bio3 kertsillä

”Siinähän on kaikki mitä naiselta vaaditaan: kahvin keittoa ja että joustaa jonkin verran.” Nea T.

”Nii eiks Tuusula oo Vantaalla?” Reena K. kertaa Suomen maantietoa ”Vihan liekit opiskelussa on aina hyvä.” Jani L ”Painutaan vittuun tästä paskaläävästä.” Susu R. tutkimusjaksolla ”Onpas tää laude liukas, tai sit se oon vaan mä.” Fuksisaunassa kuultua ”Ehkä nyt on hyvä aika lopettaa opiskelu ettei muutu rantavyöhykkeeksi.” Katariina K. lähtiessään tutkintonsa viimeiseltä pakolliselta kurssilta Tvärminnestä ”Ota kandi, vedä kandi, ole kandi. It’s that simple." Maritta R. kandista ”Miksi mä käyttäisin veistä tamponina? Niin pohjalainen mä en sentään ole...” Mari T.

Symbiontti 3/ 2017

Meemikorneri

Marraskuu 2017

HALUAN SINUT SYMBIOOSIN VIRKAAN! Symbioosi ry:n syyskokous Telkänpöntössä 15.11.2017 kello 18.00! Wine and snack!