Voimanostaja nro. 2/2019

62 VUOTTA KÄSITYÖTÄ ASIAKKAIDEN HYVÄKSI

ELEIKO UUTUUDET 2019 Ihmiset eivät enää vain harrasta liikuntaa, he treenaavat tosissaan. Päämäärätietoinen suorituskyvyn kasvattaminen kiinnostaa sekä naisia että miehiä, ja voimailulajit ovat valtavassa kasvussa. Eleiko on harjoittelun ja harjoittelualueiden asiantuntija. Asiakkaasi saavat ratkaisuillamme uutta voimaa, samoin bisneksesi. Eleikolta saat maailman hienoimmat voimailulaitteet, laajan valikoiman voimanosto-, painonnosto-, vapaapaino- ja voimaharjoitteluvälineitä. Kun valitset Eleikon, annat asiakkaillesi mahdollisuuden treenata kaikkein parhaimmilla välineillä, niillä, jotka toimivat muita paremmin ja tuntuvat muita paremmilta. Laatuun panostaminen maksaa itsensä takaisin vähäisinä huoltokustannuksina ja tuotteiden pitkien elinkaarien kautta. Vintage Eleiko on käsite: asiakkaamme esittelevät mielellään jopa vuosikymmenien ikäisiä, aktiivikäytössä olevia välineitä.

2 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

ELEIKO-SUOMI.FI

MYYNTI JA LISÄTIEDOT Marko Rantamäki aluejohtaja, Suomi +358 400 444 176 marko.rantamaki@eleiko.com

Pääkirjoitus

Mitä kaikkee kesäkuumalla voikaan harrastaa?

Vesku Jokinen esitti jo vuosia sitten laulussaan otsikon kysymyksen, luetellen perään sitten yhdenlaisen version siitä mitä kesällä voi tehdä. Mutta mitä kesällä voi ja pitäisi tehdä - tätä kirjoittaessa on ainakin sen verran lämmin, ettei kiinnosta tehdä juuri mitään. Suomen kesä on usein lyhyt ja arvaamaton. Joten jos omalle lomalle sattuu hienoja päiviä, on niistä otettava kaikki irti. Tällöin harvoin tuskin tekee mieli mennä sisälle salille treenaamaan. Onko se sitten maailmanloppu jos ei menekään täysin treeniohjelman mukaisesti ottamaan jokaista treeniä? Sen sijaan antaa kropan ja mielen levätä esimerkiksi liikkumalla ulkona, viettäen aikaa läheisten kanssa ja nauttimalla vapaa-ajasta ilman levytankoa. Kropalle voi tehdä jopa hyvää saada vähän levätä, ja varsinkin saada erilaisia ärsykkeitä välillä. Mielen kannalta pieni breikki tai ylimääräinen välipäivä voi olla myös tarpeellinen. Usein stressi ja kiire pistävät meidät unohtamaan itse pääosanesittäjän - meidät itsemme. Välillä kävelylenkki kesäisessä metsässä tai vaikkapa uintiretki järvellä voi olla erittäin antoisaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Toki on muistettava, ettei lihakset ja voimat kehity pelkästään levossa - tarvitaan myös sitä treeniä, joten varsinkin tavoitteellisesti

treenaavilla nämä vapaapäivät eivät voi jatkua koko kesää. Nykyään kun kisakalenteria katsoo, niin arvokisoja on lähes koko vuoden ympäri - ei siis sovi pitää kesälläkään pitkiä vapaita salilta, jos aikoo kisoissa olla iskussa. Ne taas, joilla kisoja ei ole koko vuoden ympäri, voivat kesällä hieman hellittää. Monesti kesä onkin ns. peruskuntokauden aikaa, treenataan vähän erilailla, syödään ehkä hieman vapaammin ja ladataan akkuja talven koviin treeneihin. Kesällä onkin oiva tilaisuus höllätä tiukkaa treeniohjelmaa ja tehdä asioita vapaammin, fiiliksen mukaan ilman ohjelmaa. Esimerkiksi treenailla salilla muutakin kuin kolmea pääliikettä, panostaa aerobiseen kuntoon ja liikkua rennommin. Syksy ja talvi tulee kuitenkin taas nopeasti ja voi olla, että kovat treenit kulkevatkin sitten paremmin kun on hieman levännyt ja kuormittanut kroppaa eri tavalla. Mukavaa kesää kaikille lehden lukijoille ja muistakaa nauttia myös kesästä ja valosta - edessä on kuitenkin pitkä syksy ja talvi aikaa rehkiä salilla kesänkin edestä! Heikki Virtanen päätoimittaja

The Finnish Powerlifting Magazine

3

VOIMANOSTAJA-lehti

Tässä lehdessä:

42. vuosikerta, 4 numeroa vuodessa

Julkaisija

Suomen Voimanostoliitto ry (SVNL) Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/Secretary Timo Lillbacka Sepontie 3 TH 5 02130 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270 E-mail: sihteeri@svnl.fi Internet: www.suomenvoimanostoliitto.fi facebook.com/suomen.voimanostoliitto

Pankkiyhteys

FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili FI22 5680 0020 2315 57 VN-lehti

Päätoimittaja

Voimanostaja nro. 2/2019 va. päätoimittaja Heikki Virtanen

Kannessa:

Maailmanmestari Fanny Lamminen subjuniorien klassisen voimanoston MMkilpailuissa Helsingborgissa Ruotsissa. Kuva: Jari Lamminen

3 Pääkirjoitus 5

Puheenjohtajan palsta SM-kisajärjestäjiä kaivataan

6

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, Sotkamo

12

Avoimen klassisen voimanoston SM-kilpailut, Ylitornio

.

35 €/vuosi (4 numeroa) kotimaahan, 55 € ulkomaille. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu ilman eri uudistusta ellei tilaaja irtisano tilaustaan. Irtonumero 10 €.

Tämän lehden avustajat VOIMANOSTAJA-lehti Ville Niskanen, Sotkamon Kameraseura, Tero 42.Timo vuosikerta, Hyttinen, Jaarli Pirkkiö, Kunnari, Heikki 4 numeroa vuodessaJari Orasmaa, Katja Lariola, Fanny Lamminen, Lamminen, Margetta Salminen, Jarmo Virtanen, Sanna Joutsela, Kaj Mattila, Ville Wikman, Jani Julkaisija Asikainen, Leena Vatanen, Päivi Ristolainen,ryJanne Suomen Voimanostoliitto (SVNL) Ylimys, Irene Immonen, Sanna Savolainen Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/Secretary

36

Haastattelussa Leena Vatanen

40

Urheilutalon Tuplat, Ylöjärvi

44 Helsinki-Tukholma-Tallinna

Klassisen voimanoston SM-kisojen avajaiset

20

Haastattelussa Fanny Lamminen

48

Liitto tiedottaa

22

Mastersien klassisen voimanoston EM-kilpailut, Unkari

50

Tuomarivastaavan palsta Varautuminen uuteen kauteen

51

Päävalmentajan mietteitä

18

28 Maajoukkueleiri

VOIMANOSTaJA Mediahinnat v. 2019

Lehden tilaukset sihteeriltä kirjallisesti. Osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta.

Tilaushinta

Opiskelijoiden painon- ja voimanoston SM-kilpailut, Tampere

pääkaupunkiottelu 46 Nuorten voimanostoleiri, Viitasaari

Nro. 3/2019 va. päätoimittaja Katja Lariola Juttuaineistot 11.8.2019 mennessä sähköpostilla voimanostajalehti@svnl.fi

Ilmoitusmyynti Liiton sihteeri

30

4-VÄRI ILMOITUS

Vuosisopimus

KILPAILUILMOITUKSET* 1/1 s. mv 1/2 s. mv 1/4 s. mv 1/8 s. mv

Koko

Hinta

4. nroa + web-logo

Aukema 1/1 sivu 1/2 sivua 1/4 sivua

600 € 350 € 200 € 100 €

2.000€ 1.200€ 600 € 300 €

KANSIARKILLA* Koko 1/1 sivu 1/2 sivua

Vuosisopimus Hinta 500 € 300 €

4. nroa + web-logo 1.500 € 900 €

* sivu 2 / takakansi / takakannen sisäpuoli

Rivi-ilmoitus Tapahtumakalenterissa

150 € 100 € 70 € 60 €

50 €

* Nämä hinnat vain SVNL:n . jäsenseuroille voimanosto- ja penkkikisoista

Kilpailulupamaksu 60 € Sisältää lyhyet perustiedot rivi-ilmoituksena SVNL:n internet-sivujen Tapahtumakalenterissa. Hinnat Alv 0 % (julkaisija ei peri arvonlisäveroa).

Painopaikka Timo Lillbacka

Tyrskykuja 3 LT 2 02320 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270

4

VOIMANOSTAJA 2 • 2019

SVNL pidättää oikeuden käyttää saamaansa, julkaistavaksi tarkoitettua aineistoa kaikissa medioissa korvauksetta ja ilman eri sopimusta.

Puheenjohtajan palsta

SM-kisajärjestäjiä kaivataan Tässä vaiheessa kevättä on jo kansainvälinenkin kisaputki hyvässä vauhdissa ja se jatkuu aina marraskuulle asti, jolloin meillä on vuorossa vielä kahdet SM-kisat. Ensi vuoden osalta tilanne on vähän huolestuttavampi. Saimme kisajärjestäjät vasta penkkikisoille sekä mastersien voimanoston SM-kisoille. Vielä uupui järjestäjiä alkuvuoden tärkeimmistä (osallistujarikkaimmista) klassisen voimanoston SM-kisoista samoin kuin varustevoimanoston SM-kisoista. Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä? Liitto on panostanut todella paljon mm. kisapaikalle tuotavaan tekniikkaan, ohjelmistoon sekä striimaukseen ja sitä kautta lajin julkisuuskuvan parantamiseen. Liitolla ei ole rahkeita enempään. Nyt seuroissa on herättävä. Useissa seuroissa tunnutaan pelkäävän, että ei saada riittävästi talkooväkeä järjestelyihin mm. lavamiehiksi. Kannattaisiko hakeutua eri seurojen yhteistyöhön asian tiimoilta? Kovin pitkään tilanne ei voi jatkua tällaisena. Jotain asialle on tehtävä. Olisi perin noloa, jos kasvavalle harrastajamäärälle ei saada järjestettyä kisoja. Silloin ei myöskään lähetetä kisajoukkueita ulkomaille. SMkisathan toimivat valintakriteerinä tälle. Asiaan on esitetty ratkaisuna SM-kisarajojen nostamista, jolloin kisat pienenisivät ja ne olisi helpompi järjestää. Samalla tunnuttaisiin haluttavan kuitenkin, että SM-kisajärjestäjä saisi mm. osallistumismaksuista suuremman osuuden. Totta on se, että SM-kisat mm. klassisen voimanoston osalta eivät voi olla nykyistä suurempia. Lisärahan haluaminen ja nostajamäärän pienentäminen eivät vain toiveina mahdu oikein samaan koriin. Kun tämä lehti tulee ulos, niin toivon mukaan lopuillekin kisoille on järjestäjät löytyneet.

Varustekisoja lisää

Nautitaan kesästä

Jo vuosien ajan nostajat ovat valinneet ensisijaisesti klassisen nostamisen varustenostamisen sijaan. Valitettavasti tämä on näkynyt myös siinä, että klassisten kisojen yhteydessä ei järjestetä varustekisoja, vaikka lisäkuluja tästä ei seuroille aiheudu vaan varusteryhmä voi nostaa omanaan ja klassinen omanaan. Ainakin minulle on ajoittain valitettu sitä, että varustekisaan on haastavaa saada tuloksen tekomahdollisuutta.

Kesä on akkujen lataamisen aikaa. Toivon teille kaikille antoisaa kesää. Samalla toivon, että pienen breikin jälkeen itse kukin jaksaa puurtaa entistä pontevammin tämän yhteisen hienon harrastuksemme eteen. Ja lokakuulla ovat vuorossa jälleen kerran yhdet kotimaassa järjestetyt arvokisat. Tällä kertaa Tampereella Tampereen Voimanostajien isännöimänä varustepenkkipunnerruksen EM-kilpailut. Rajaniemen Matti joukkoineen on jo erinomaisen hyvässä vaiheessa kisajärjestelyjen osalta. Tulkaa ihmeessä katsomaan kisoja ja kannustamaan suomalaisia nostajia. Kotimaan kisat ovat melkoinen kädenojennus kotimaisille lajiharrastajille, joille kotimaassa järjestetyt kisat ovat eritavalla taloudellisesti mahdolliset osallistua.

Toivon, että seurat tarjoavat mahdollisuuden myös varustenostajille kisata ja hankkia kokemusta varusteiden käytöstä myös kisalavoilla.

Valtionosuuskriteerit ovat muuttumassa, joko seuranne täytti seurakyselyn Kuten jo viime lehdessä totesin, niin Opetus- ja kulttuuriministeriö on muuttamassa kriteereitään valtionavustuksen jakamisen osalta. Jatkossa entistä enemmän merkitsee toiminnan laajuus ja todennetut harrastaja- sekä toimijamäärät. Tältä osin meillä on hyvät rekisterit olemassa. Nostajat rekisteröityvät kyllä, koska heidän on pakko näin tehdä päästäkseen kilpailemaan. Hivenen olen ihmetellyt sitä, että vain vajaa puolet tuomareistamme on kirjautunut liiton tuomarirekisteriin, vaikka saa vastineeksi Voimanostaja-lehden. Miksi ihmeessä? Vastatkaa seurat seurakyselyyn, jos ette ole sitä jo tehneet. Se on elintärkeää mm. tuon valtionosuuden saamisen näkökulmasta. Kaikki dokumentoitu tieto on nyt tärkeää kerätä koolle. Se osaltaan ratkaisee toiminnan laajuuden suunnan ja mahdollistaa enemmän, jos saamme valtionosuutta enemmän.

Tero Hyttinen puheenjohtaja

The Finnish Powerlifting Magazine

5

KLASSISEN PENKKIPUNNERRUKSEN SM-KILPAILUT 22.-24.2.2019 SOTKAMO Jari Paajanen Sotkamon Visa toimi reilun kahden vuoden tauon jälkeen taas SM-kisaisäntänä, kun Sotkamon lukiolla kilpailtiin klassisen penkkipunnerruksen Suomen mestaruuksista. Viikonlopun aikana kisalavalla nähtiin yli 200 nostajaa, joten kilpailut olivatkin odotetusti osanottajamäärältään alkuvuoden suurin SM-tapahtuma. Sotkamon Visan 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi etenkin kilpailun visuaaliseen ilmeeseen panostettiin mittavasti ja kilpailuiden suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Lisäksi kilpailuita markkinoitiin ahkerasti niin Sotkamon katukuvassa kuin sosiaalisessa mediassakin muun muassa kisaennakoilla. Itse seuran lisäksi myös voimanostojaosto täyttää tasavuosia ja kuluneeseen 40 vuoteen mahtuukin paljon menestystä ja mieleenpainuneita hetkiä. Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut olivat jo 14. Visan järjestämät arvokilpailut, mutta itse asiassa vasta toiset ”pelkässä” penkkipunnerruksessa. Kansainvälistäkin kisatunnelmaa on Sotkamossa koettu vuoden 1998 miesten EM-kilpailuiden ja 2001 MMkilpailuiden merkeissä.

6

VOIMANOSTAJA 4 • 2018

Teksti: Ville Niskanen, kuvat: Sotkamon Kameraseura

Juhlavuoden kunniaksi kilpailuiden avajaisissa palkittiin ahkeria talkoolaisia ja Visan voimanostotoiminnan perustajia. Lisäksi Suomen Voimanostoliitto palkitsi kultaisella kunniamerkillä Jouni Kvistin ja hopeisella kunniamerkillä Heikki Piiraisen, Timo Salmisen ja Sauli Härmän. Sotkamon Visan Hall of Fameen valittiin ensimmäisinä jäseninä naisten Euroopan mestari ja MMhopeamitalisti Virpi Kehänen ja kolminkertainen joukkue Suomenmestari Mika Smura. Sitten itse kilpailuiden pariin, joissa kisalavan pääsivät korkkaamaan miesten vanhimmat masters-sarjat. Markku Kemppainen (MLC) paukutti M70-ikäluokan suomenennätyksen rikki jo avausnostollaan ja paransi sitä vielä kahteen otteeseen. Ikäluokan ainoat SE-lukematkaan eivät tosin tällä kertaa riittäneet parhaan nostajan pokaaliin, vaan ennakkosuosikki Lohtajan Veikkojen penkkihirmu Mikko Seikkula nappasi sen mukaansa. Seikkulan tulos 162,5 kg oli ikäluokan selkeästi kovin. M60ikäluokan selkeä hallitsija oli Viitasaaren Viestin Eino Pöntiö, joka rikkoi myös oman suomenennätyksensä 120 kg -sarjaan tuloksella 193 kg.

Emmi Järvenpää Yli 600 IPF-pisteeseen pääsivät myös sarjan 74 kg kärkikaksikko Ilkka Kanerva (TVN) ja Martti Kilpeläinen (SalVo). Vaikka Kilpeläinen jäi sarjassaan hopealle, hän oli silti Kanervaa pisteissä parempi oltuaan miltei kuusi kiloa häntä kevyempi. Perjantain päiväkilpailussa vuorossa olivat mastersnaiset viisikymppisiin asti ja M50ikäluokan kevyet sarjat. Eila Kumpuniemi (MLC) kilpaili ainoana N70-ikäluokassa ja nappasi jo ties kuinka monennen SM-mitalin lisäksi myös luonnollisesti parhaan nostajan palkinnon. Ennakon mukaisesti N60ikäluokan kiistaton kuningatar oli isäntäseuran Aira Knutars, jolle jo kuudes klassisen puolen mestaruus putkeen. Tarja Partanen (VarpVi) vastasi päiväkilpailun ainoasta suomenennätyksestä, mutta kamppailu N50-ikäluokan parhaan nostajan pokaalista käytiin odotetusti Minna Elglandin (HAK) ja Tarja Perälän (TVN) välillä. Elgland nappasi kiinnityksen pokaaliin avausnostollaan, mutta epäonnistui sen jälkeen kahdesti SE-yrityksessään 88 kilosta. Perälä pääsi viimeisellä nostollaan yrittämään Elglandin syrjäyttämistä, mutta myös Perälän epäonnistuttua pokaalin nappasi kuin nappasikin Minna Elgland, vain reilun 3 pisteen erolla Perälään!

M50-ikäluokassa Markku Väisänen (MiVo) teki sen verran kovat pohjat jo päiväkilpailussa, ettei iltakilpailussakaan kukaan pystynyt vastaamaan. Väisänen rikkoi myös ainoana ikäluokassa 700 IPF-pisteen rajan. Sarja 83 kg oli muutenkin suhteessa ikäluokan tasokkain, kun kaikki kärkikolmikon tulokset ylittivät 600 pisteen rajan. Iltakilpailun tasokkaimmasta suorituksesta vastasi sarjaa 93 kg dominoinut Pentti Pitkänen (SVV). Sarjassa 105 kg oli mukana komeasti kahdeksan nostajaa ja sarjassa nähtiinkin perjantain mielenkiintoisimmat mitalikamppailut, kun marginaalit olivat erittäin pieniä. Lauantain ensimmäisistä nostosuorituksista vastasi N40-ikäluokan naiset. Sarja 84 kg oli selkeästi tasaväkisin ja mitalien kohtalo ratkesikin vasta viimeisellä nostokierroksella. Nina Ruuhivirta (Team365) nappasi lopulta sarjan mestaruuden ja samalla jo kymmenennen SM-mitalinsa klassisessa penkissä! Ruuhivirran matkaan lähti myös parhaan nostajan pokaali, sillä hän ohitti viimeisellä nostollaan sarjan 63 kg mestarin Anne Heikkilän (LaVo) alle puolella IPF-pisteellä! M40-ikäluokka oli jaettu kahteen kilpailuun. Parhaan nostajan tittelistä povattiin etukäteen ”Tomien taistelua” ja heistä Halmesmäki (LaPo) vei tällä kertaa pidemmän korren vain reilun kolmen pisteen erolla Viiaseen (PTVAK). Molemmat myös hallitsivat selkeästi omia painoluokkiaan, 74 kg -sarja oli sen sijaan odotetun tasainen. Jonas Enkvist (PV) nosti mestariksi vakuuttavan varmalla työskentelyllä ja kultamitalin myötä Enkvistin palkintokaapissa on nyt jo seitsemän SM-mitalia tästä ikäluokasta.

Lauantain kääntyessä iltapäivän puolelle mastersit väistyivät nuorten nostajien tieltä ja lavalle astelivat 14- ja 18-vuotiaiden ikäluokat. Tyttöjen kilpailuissa ei valitettavasti mitalikamppailuja nähty, mutta N18-ikäluokan parhaan nostajan pokaalista nähtiin pienimuotoinen mittely Ida Moision (Team365) ja Suvi-Maaria Heinosen (SalVo) välillä, joka kääntyi lopulta Heinosen voittoon vajaan 16 pisteen erolla. N14-ikäluokan parhaana palkittiin Keravan Bodonoksen Janette Ylisoini. Sievin Sisu marssitti lavalle peräti neljä Kopolaa ja heistä Veeti oli M14ikäluokan paras. M18-ikäluokan kuninkaaksi kruunattiin HPV:n Hermanni Järvenpää, joka paukutti jälleen uuden SE-tuloksen 150 kg. Kotiyleisön riemuksi myös Sotkamon Visan Arttu Kyllönen kuorrutti mestaruutensa suomenennätyksellä 120,5 kg.

Vanhimmat juniorit päästettiin irti lauantain iltakilpailussa. N23-ikäluokan pisteissä kolme parasta löytyi sarjasta 72 kg. Susanna Törrönen (S-V) kilpaili painoluokkaa alempana kuin viime vuonna ja ennätyksiä tarttui haaviin jälleen roppakaupalla: avoimen luokan ja nuorten suomenennätykset ja lisäksi nuorten Pohjoismaiden ennätys 121,5 kg. Sofie Sällinen (KoJy) ja Amanda Sjöholm (NyKK) nostivat molemmat tuloksen 80 kg, mutta Sällinen nappasi kevyempänä hopeamitalin. M23-ikäluokan tiukimmat mittelöt nähtiin sarjassa 83 kg, jossa voittajaksi selviytyi lopulta varmoilla suorituksillaan Juankosken Teemu Tuovinen. Ikäluokan parhaan nostajan pokaalin nappasi kumminkin sarjaa alempana nostanut Miikka Hyötylä (NaVo), vaikka hän onnistuikin vain avausnostossaan 140 kg.

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, naiset

N14

N18

N23

N40

Myöhemmässä kilpailussa Jussi Kuusikko (ViitVi) kiilasi vielä Tomien väliin 703,64 IPF-pisteellään. Ylöjärven Vesa Korhonen tykitti superissa suorille käsille mastersien kovimmat raudat 220 kg.

The Finnish Powerlifting Magazine

7

Avoimen luokan kilpailut säästettiin sunnuntaille ja aamukilpailussa naiset tarjosivatkin sotkamolaisyleisölle lukuisia kovatasoisia suorituksia. Sarjassa 72 kg odotettiin jännittävää kilpailua Sipoon nostajien Susanna Törrösen ja Susanna Virkkusen välille. Molemmat aloittivat raudasta 115 kg, mutta toisella kierroksella Törrönen paransi edellispäivänä nostamiaan ennätyksiä jälleen puolella kilolla, johon Virkkunen ei pystynyt vastaamaan. Koko kilpailuiden ainoana nostajana hurjat 900 IPF-pistettä rikki jo toistamiseen ja parhaan nostajan pokaali sekä Holiday Clubin lahjakortti matkasi Törrösen mukaan. Samalla päättyi Virkkusen vuodesta 2011 jatkunut voittoputki. Kokkolan Anette Tunkkari paransi sarjan 63 kg SE:n 108 kiloon ja oli Susannojen takana pisteissä naisten kolmanneksi paras. Myös kestomenestyjä Hanna Rantala (LaVo) yritti jälleen uutta suomenennätystä, tällä kertaa sarjassa 57 kg, mutta hänellä oli lopulta tyytyminen 95 kg tulokseen, jolla kuitenkin sarjansa selkeä Suomenmestaruus.

Näin nähtiin myös toisen voittoputken loppu, kun Hokkanen kylvetettiin kylmästi vasta kolmanneksi. Ove Lehto (ÅKK) vastasi koko viikonlopun kilomääräisesti kovimmasta tuloksesta lastauttamalla kilpailujen viimeiseen nostoon varttitonnin.

Näin oli tiukka kolmen päivän kisarutistus ohi. Kiitos kaikille kilpailutapahtumaan omalta osaltaan osallistuneille, etenkin talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille, ilman teitä näiden kilpailun järjestäminen ei olisi mahdollista. Sotkamo hiljenee SM-nostojen osalta, mutta miten kauaksi aikaa – se jää nähtäväksi…

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, naiset

N50

N60

Naiset avoin

Miesten avoimen luokan nostajat jaettiin kahteen kilpailuun ja ensimmäisessä kilpailussa kilpailivat kevyemmät painoluokat sarjaan 93 kg asti. Ensimmäisen kilpailun tasokkaimmasta suorituksesta vastasi Kokkolan Jymyn Janne Råman 190 kg tuloksellaan sarjassa 83 kg. Jannen 775,67 IPFpistettä riitti lopulta myös parhaan nostajan pokaaliin ja Holiday Clubin lahjakorttiin. Råmanin kanssa mestaruudesta kamppaillut Teemu Hällfors (YlöR) ja sarjan 74 kg ylivoimainen ykkönen Erkki Rajala (PV) vastasivat Råmanin kanssa ensimmäisen kilpailun kovimmista tuloksista. Tähän kolmikkoon tiensä raivasi viimeisessä kilpailussa Team365:n Sami Pullinen, joka voitti sarjan 105 kg lopulta varsin selkeällä 7,5 kg marginaalilla. Sarjasta 105 kg odotettiin Pullisen ja Timo Hokkasen (HuiVo) kaksinkamppailua, mutta Outokummun Mikko Pakkanen oli tästä eri mieltä ja pokkasi lopulta sarjan hopeamitalin.

8 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Naisten sarjojen nostajia palkintojenjaossa

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, miehet

M14

M18

M23

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen

M70

M60

Ville NiskanenThe pitää avajaispuhetta Finnish Powerlifting Magazine 9

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, miehet

M50

Nina Ruuhivirta M40

Roosa Puolakka 10 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut, miehet

Miehet avoin

Simo Sistonen

SVNL:n kunniamerkit saivat Timo Salminen, Sauli Härmä, Heikki Piirainen ja Jouni Kvist

Suvi-Maaria Heinonen The Finnish Powerlifting Magazine

11

Oulun Power Teamin Mikko Ronkainen joutui tekemään täyden päivätyön sarjan 83 kg mestaruuteen. Kolmannella tuli uusi SE maastanostoon 306 kg

AVOIMEN KLASSISEN VOIMANOSTON SM-KILPAILUT 15.-17.3.2019 YLITORNIO Teksti: Tero Hyttinen, kuvat: Tero Hyttinen, Jaarli Pirkkiö & Timo Kunnari

Aavasaksan Kisa ry isännöi jo 11. Suomen mestaruuskilpailut voimanostourheilussa Ylitorniolla viikonvaihteessa 15.-17.3.2019. Kilpailuihin oli ilmoittautunut 128 nostajaa, joista naisia oli 54 eli 42,2 % osallistujista. SM-kilpailujen järjestämisorganisaatiossa Aavasaksan Kisalla oli noin 60 henkilöä, jotka vastasivat kilpailujen onnistuneesta läpiviennistä. Paikkakuntalaisia kiinnostavat luonnollisesti myös seuran omat nostajat: sarjassa 59 kg kilpaileva Henri Kyntäjä ja sarjassa 83 kg kilpaileva Aki Koskela.

Striimin selostajina olivat Juho Kangasniemi sekä voimanoston grand old man Heikki ”Hessu” Orasmaa. Keikka oli Hessulla 15. Ylitorniolla kisaselostuksissa. Kilpailun kuuluttajan ja nettistriimin selostuksen Hessu sanoi olevan kaksi eri maailmaa – ”Ne ovat melkein kaksi eri maailmaa, vaikka sama aihe. Kisaselostajana tulee snadisti tietää sääntöjä, milloin muutokset loppu, esittelyt jne. Kuten huomataan kehitystä tapahtuu koko ajan kisaympäristössä ja kaikissa sen osasissa. Se on erinomainen asia.”

Kilpailuja seurattiin paitsi paikan päällä, missä oli 381 pääsylipun lunastanutta katsojaa myös Suomen Voimanostoliiton streaminglähetyksissä, joiden aikataulut julkaistiin liiton Facebook-sivuilla aina ennen kunkin sarjan kilpailun alkua. Kisastriimien osalta suuren kiitoksen ansaitsee sihteerimme Timo Lillbacka, joka avovaimonsa Andreea Vasilescun ja liiton päävalmentajan Kaj Mattilan kanssa tekivät hienoa työtä, että striimi lähti verkkoon. Timon tekemä kehitystyö on todella suuren kiitoksen arvoinen eikä sitä aina tunnuta ymmärrettävän kuinka hyvä juttu se on liiton julkisuuskuvan näkökulmasta. Viikko kisojen jälkeen tätä juttua kirjoittaessani on Ylitornio SMkisojen striimejä käynyt katsomassa jo toistakymmentä tuhatta katsojaa – tärkeää julkisuuskuvaa on siis tämäkin liitolle.

Kilpailut toimivat avointen sarjojen osalta valintakilpailuina kesäkuussa Ruotsin Hälsingborissa pidettäviin klassisen voimanoston MMkilpailuihin sekä marras-joulukuun vaihteessa Liettuan Kaunasissa järjestettäviin klassisen voimanoston EM-kilpailuihin. Em. arvokilpailuihin nuoret ja mastersit ovat kisanäyttöjä antaneet aiemmin järjestetyissä ko. ikäluokan SM-kilpailuissa.

12 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Kolmen kilpailupäivän aikana mestaruusmitalit jaetaan miesten sarjoissa 59-120+ kg sekä naisten 52-84+ kg sarjoissa. Kilpailuiden tasokkaimpia sarjoja tulee miehissä olemaan 66 kg -sarja, missä kilpailee mm. Suomen miesten kärkinostaja Team Nordic Thunderin Antti Savolainen, joka viime vuonna ylsi pronssimitaliin sekä klassisen voimanoston että varustevoimanoston MM-kilpailuissa. Tiukkoja kamppailuja mestaruuksista on odotettavissa käytännössä kaikissa painoluokissa.

Perjantaina aloitettiin kisat jo puolelta päivin naisten punnituksella Kisat alkoivat perjantaina jo puolelta päivin naisten kevyimpien sarjojen punnituksella. Itse nostoihin päästiin klo 14.00 alkaen, kun kisat oli ensin avattu hienosti puhein sekä torvisoitolla. Tässä vaiheessa herkistyi myös Hessu kuuluttajana, joka kiitti Ylitornion soittajien hienoja esityksiä avajaisissa. Kilpailut avasi liiton puheenjohtaja Tero Hyttinen, joka toimi samalla kilpailun johtajana. Ylitornion kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Vuokko Vakkuri ja valtiovallan tervehdyksen eduskunnan urheilukerhon aktiivi lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka kiitti voimanostoväkeä erityisesti tasaarvon eteenpäin viemisestä. Sarjan 52 kg vei suvereenisti Hanna Rantala, joka otti samalla vahvan kiinnityksen parhaiden naisnostajien palkintoon Ylitorniolla 720,2608 IPF-pisteellä. Hopeaa otti LVK Teamin Johanna Forsström ja pronssia MLC Powerliftingin Andreea Vasilescu. Sarjan 57 kg vei nuori superlupaus Porin Voimailijat -81:n Fanny Lamminen. Tulevaisuudessa Fannyn nimi kannattaa painaa mieleen. Toivottavasti hän jaksaa jatkaa pitkään vielä lajimme parissa. Hopealle rutisti Kuopion Painonnostajien Hanna Kuokkanen ja pronssilla oli Helsingin Tarmon Hanna Seppä.

Sarjassa 63 kg käytiin tiukin kisa mitaleista. Mestaruuden vei Kuopion Painonnostajien Johanna Kankus. Toiseksi jäi Ålands Kraftsportklubbin Stina Lindell. Kolmanneksi nosti niukasti Lindellille hävinneenä Team Nordic Thunderin Sari Uski. Kisat jatkuivat perjantai-iltana nostetuilla miesten kevyimmillä sarjoilla. Sarjassa 59 kg järjestävän seuran Henri Kyntäjä kävi tiukan taistelun vaakaa vastaan, jotta pääsi sarjaan. Kova laihdutusrääkki hänellä oli alkanut jo lokakuun puolessa välissä, kun hänen tavoitteenaan oli nostaa miesten kevyimmässä sarjassa niin varustepenkin ja klassisen voimanoston osalta. Tulostasoa latisti tämän hetken Suomen miesten ykkösnostajan Antti Savolaisen jääminen pois sairastumisen vuoksi sarjasta 66 kg. Sarjan mestaruuden vei Äänekosken Huiman Mikko Aho, jolle tiukasti kampoihin laittoi Hakalan Urheiluseuran Teemu Sivonen. Perjantain osalta miesten tasokkaimmasta sarjasta vastasi Varpaisjärven Vireen Toni Väisänen, joka teki sarjaan 72 kg voittotuloksen 647,5 kg , mikä tuotti 718.0510 IPF-pistettä. Hopeaa nosti Oulun Power Teamin Jani Haapamäki ja pronssia Team Nordic Thunderin Akseli Lintulaakso. Lauantaipäivänä kisojen nostajista lähes puolet lavalla

Viimeiset kisat Laitilan Voimailijoiden lukuun nostanut Hanna Rantala vei sarjan 52 kg mestaruuden ja oli kolmanneksi paras naisnostaja IPF-pisteissä

Lauantaipäivänä 128 ilmoittautuneesta nostajasta lavalle oli tulossa 61 nostajaa. Tämä näkyi myös päivän pituudessa. Kisojen aikana käytiin keskustelua aiheesta ja yhdeksi vaihtoehdoksi nousi mm. paluu kahden lavan kisoihin tai sitten SM-kisarajojen nostaminen. Miesten sarjassa 83 kg käytiin tiukka kamppailu mestaruudesta Oulun Power Teamin Mikko Ronkaisen ja Team365:n Ossi Sahlbergin välillä heti lauantaiaamuna. Ronkainen ratkaisi mestaruuden kovimpana maastanostajana 297,5 kg. Ronkainen veti vielä viimeisellään mestaruuden jo ratkettua uuden SE-tuloksen 306 kg. Mikko ja Ossi olivat samalla miesten sarjojen kaksi parasta IPFpisteissä, joten sarjan taso oli huimaavan kova. Pronssikamppailussa oli vielä penkkipunnerruksen jälkeen neljä miestä. Huittisten Voimailijoista pronssipallille hinkuivat Matias Kulmala ja Pasi Sipiläinen sekä Hangon IK:n Johan Henriksson sekä Team Nordic Thunderin Otto Fält. Vedossa mukaan tuli vahvasti myös Joensuun Puntti-Poikien Antti Saastamoinen. Fältin toinen maastanosto 285 kg oli uusi alle 23-vuotiaiden juniorien SE-tulos tähän sarjaan. Samalla Fält ratkaisi pronssikamppailun edukseen. Team365:n Ossi Sahlberg haastoi tosissaan sarjan 83 kg mestaruutta. Vielä oli tyytyminen hopeaan. Sahlberg oli kolmanneksi paras miesnostaja IPF-pisteillä 730,11

Naiset lauantain päiväkisassa nostivat huipputuloksia Naisten sarjassa 72 kg Huittisten Voimailijoiden Jonna Kettunen oli ylitse muiden. Kettunen veti huiman uuden suomenennätyksen maastanostossa 201,5 kg ja teki samalla yhteistuloksen uudeksi SE-tulokseksi 469 kg. Kettunen hallitsi sarjaansa ollen samalla naisten sarjojen paras nostaja kaikki painoluokat huomioiden ns. IPF-pisteissä, joita hän keräsi huimat 769,6914. Sarjassa toiseksi sijoittunut Kiuruveden Urheilijoiden Leena Vatanen oli Ylitornion SM-kisojen toiseksi paras naisnostaja kaikki painoluokat huomioiden IPF-pisteillä 741,9716. Kolmanneksi SM-kisojen tasokkaimmassa osoittautuneessa naisten sarjassa 72 kg nosti Kolo Gym Boysin Laura Mäki. Sarjassa 84 kg Suomenmestaruuden vei Team365:n Johanna Ilves. Hopealle sarjassa nosti Hangon IK:n Heidi Bäckström ja pronssin vei Tampereen Voimanostajien Minna Syrjälä. Ilves paransi sarjan 84 kg maastanoston SE:ksi 205 kg. Naisten sarjassa 84+ kg emännöi Merikarvian Voimailijoiden Anniina Luotonen. Anniina paransi sarjan yhteistuloksen uusiksi SE-lukemiksi 502,5 kg. Hopealle nosti Rauman Ydinvoiman Mirka Valo ja pronssipallille nousi Ylistaron KilpaVeljien Taru Keskinen. Miesten sarja 93 kg päätti pitkän lauantaipäivän Pitkän kisapäivän päätti miesten sarja 93 kg lauantaina. Savonlinnan Jyryn Teemu Mutikainen hallitsi sarjaa suvereenisti yhteistuloksella 730 kg. Hopealle nosti Tammelan Ryskeen Markus Alitalo ja pronssille Power Team Palokan Petri Heikkinen. Kisojen nautinnollisimmasta jalkakyykystä vastasi sarjassa nostanut Tampereen Voimanostajien Juho Kangasniemi, joka toisellaan jengasi sekunti kerrallaan 210 kg ylös hyväksytysti kaikin tuomariäänin 3-0. Nettistriimiselostusten välissä nostanut Juho kommentoi itse kyykkyään – ”Nosto meni laskuvaiheen osalta hyvin ja lähti pohjasta vahvasti. Puolessa välissä kuitenkin lähti toinen hartia vajoamaan alta ja näpit irtoamaan tangosta. Pidin kuitenkin paineet ja taistelin romut ylös hieman toinen kylki edellä tangon pyrkiessä kiertämään vasemmalle. Sunnuntaina lavalle tulivat vielä raskaimmat miehet Miesten sarjassa 105 kg käytiin kova kamppailu mitaleista. Tosin kulta karkasi maastanostossa, missä hän oli omilla sataluvuillaan, Lapuan Ponnistuksen Tuomas Hautalan mukaan lakeuksille vietäväksi. Hautala lastautti toiseen maastanostoon 842,5 kg, mikä toi hänelle yhteistuloksen uuden SE:n 820 kg. Viimeisessä nostossa Hautala lastautti 357,5 kg uudet SE-raudat tankoon. Samalla yhteistuloksen SE parani vielä 835 kiloon.

14

VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Huittisten Voimailijoiden Jonna Kettunen oli sarjan 72 kg mestaruuden lisäksi Ylitornion SM-kisojen paras naisnostaja 769,69 IPF-pisteellä

Hopeasta ja pronssista oli kova kisa Merikarvian Voimailijoiden Antti Kriikkulan, Huittisten Voimailijoiden Sakari Lammassaaren ja Keuruun Power Unionin Petri Leppäkankaan välillä. Jalkakyykyssä Kriikkula lastautti jo uudet SEraudat 306 kg tankoon. Nosto oli hyvin lähellä onnistuakin, mutta jäi hivenen matkalle. Penkkipunnerruksen jälkeen vahvin ote hopeaan oli Kriikkulalla, joka sai kasvatettua eroa edelleen pahimpiin kilpakumppaneihinsa. Maastanostossa Leppäkangas ratkaisi ensin pronssin itselleen 310 kg vedolla ja yritti hopeaa 317,5 kg, mikä rauta jäi kuitenkin lattiaan. Leppäkankaan 310 kg oli samalla M1-ikäluokan uusi SE tähän sarjaan. Sarjassa 120 kg mestaruuskamppailu käytiin Napapiirin Voimailijoiden Mikko Rautavirran ja Pyhäjoen Pauhun Jarkko Perttulan välillä. Pronssimitalista otti vahvan otteen heti alusta asti Power Team Palokan Tuomo Väänänen.  Perttula yritti 295 kg hyväksytyn toisen jalkakyykyn jälkeen sarjan uutta jalkakyykyn suomenennätystä 311 kg, mikä jäi harmiteltavasti välille. Rautavirta onnistui kolmannellaan vastaamaan 290 kg jalkakyykyllä, mikä piti kisaa tiukkana miesten välillä. Penkkipunnerruksessa Perttula onnistui hivuttaa etumatkaansa ennen maastanostoa 12,5 kg. Maastavedossa Perttula ja Rautavirta kävivät kissa-hiirileikkiä. Viimeisellään Perttula veti 300 kg, jolloin Rautavirran oli pakko yrittää painavampana 315 kg vetoa. Veto oli tiukka, mutta se tuli ja samalla toi Rautavirralle ansaitun Suomenmestaruuden.

Sarjassa 120+ kg Juankosken Punnerruksen Jari Saario lähti omille teilleen maastanoston jälkeen. Jalkakyykyssä kiloja on vienyt jonkin verran korjattu tekniikka, mutta suunta on menossa siinä hyvin ylöspäin. Saario on yksi Suomen Voimanostoliiton näkyvimmistä urheilijoista. Hopeaa nosti Nykarleby Kraftklubbin Robert Gleisner ja pronssia Savonlinnan Jyryn Jari Paajanen. Maastanoston Saario aloitti 342,5 kg vedolla tavoitteenaan parantaa sarjan nykyistä 360 kg suomenennätystä. Toisella yrittämällä 360,5 kg oli vielä liikaa. Kolmanteen nostoon Saario latasi itsensä ja veti uudet SE-lukemat vastaansanomattomasti ylös. Suoritus oli yksi mieleenpainuvimpia, johon harva uskoi, kun toinen nosto oli ko. painosta epäonnistunut. Huikea suoritus Jarilta kisojen päätökseksi. Kuin kotiin tulisi ”Ylitorniolle Aavasaksan Kisan järjestämiin kisoihin on kuin kotiin tulisi”, totesi Ylitorniolla ilmestyvään paikallislehteen Meän Tornionlaaksoon haastateltu kansainvälinen II-luokan naistuomarimme Helena Kvist, joka oli tuomaroimassa miehensä Jouni Kvistin kanssa kisoissa. Kun seuraavan kerran Ylitorniolla nostetaan marraskuussa 15.-17.päivänä tänä vuonna, nähtäneen myös Jouni sinisessä tuomaritakissa, mikäli kaikki menee hyvin huhti-toukokuun vaihteessa Tšekin Pilsenissä varustevoimanoston EM-kisoissa,

Kilpailut vaativat myös monenlaista muuta kuin voimanostoosaamista. Kuvassa Kisan naisia vas. Annikki Savikuja, Helena Kollin, Sari Koivuniemi, Taija Alapuranen (kyykyssä) ja Marjo Petäjäniemi

missä Jouni on kansainvälisen II-luokan tuomarikokeessa. Kilpailupaikkaa Kisan talkooväki rakensi kolme päivää, nostot kestivät kolme päivää ja kisat purettiin viimeisen palkintojen jaon jälkeen kolmessa tunnissa. Tästä täytyy antaa kiitos pyyttömälle talkooväellemme. Kisaorganisaatioomme kuuluvat naiset haikailevat paikkakunnalle vielä EM- tai MM-tason arvokilpailuja. Tosin tälle haaveelle pullonkaulana ovat vielä alueen hotellitasoisen majoituksen niukkuus. Tervetuloa marraskuussa Ylitorniolle mastersnostajat. Järjestämme kisat samalla pieteetillä ja puitteissa kuin nämä avoimen SM-kisat. Itse asiassa järjestelyt vastaavat lähes toissa vuoden klassisen penkkipunnerruksen EM-kisojen järjestelyitä.

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, Ylitornio Parhaat nostajat IPF-pisteissä Naiset Jonna Kettunen Leena Vatanen Hanna Rantala

HuiVo KiurU LaVo

769,69 p. 733,65 p. 720,26 p.

Miehet Tuomas Hautala Mikko Ronkainen Ossi Sahlberg

LaPo OPT Team365

749,22 p. 744,03 p. 730,11 p.

Ylitornion SM-kisojen tuomareina urakoivat mm. vas. Jari Laine, Helena Kvist ja Jouni Kvist The Finnish Powerlifting Magazine

15

16

VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Sij. Sarja 1 52 2 52 3 52 4 52 5 52 1 57 2 57 3 57 4 57 5 57 6 57 1 63 2 63 3 63 4 63 5 63 6 63 7 63 8 63 9 63 10 63 1 72 2 72 3 72 4 72 5 72 6 72 7 72 8 72 9 72 10 72 11 72 - 72 1 84 2 84 3 84 4 84 5 84 6 84 7 84 8 84 9 84 10 84 1 84+ 2 84+ 3 84+ 4 84+ 5 84+ 6 84+

Paino Nimi SV Seura JK1 JK2 JK3 JK tul PP1 PP2 PP3 PP tul MN1 MN2 MN3 MN tul YT IPF pist. 51,83 Hanna Rantala 1982 LaVo 122,5 130,0 132,5 132,5 87,5 90,0 95,0 95,0 137,5 147,5 155,0 147,5 375,0 720,26 51,65 Johanna Forsström 1988 LVK team 112,5 117,5 122,5 117,5 82,5 87,5 87,5 82,5 125,0 132,5 137,5 132,5 332,5 635,56 51,72 Andreea Vasilescu 1991 MLC 95,0 102,5 105,0 102,5 47,5 50,0 52,5 50,0 117,5 122,5 132,5 132,5 285,0 538,93 51,28 Tuulia Viljanen 1994 TNT 92,5 100,0 105,0 105,0 57,5 60,0 62,5 62,5 100,0 107,5 115,0 115,0 282,5 536,25 51,86 Johanna Laukka 1995 OPT 90,0 97,5 100,0 100,0 57,5 62,5 62,5 57,5 112,5 115,0 127,5 112,5 270,0 507,87 56,79 Fanny Lamminen 2002 PV-81 147,5 155,0 161,0 155,0 80,0 85,0 85,0 80,0 130,0 137,5 142,5 142,5 377,5 690,07 56,45 Hanna Kuokkanen 1993 KP 125,0 130,0 135,0 135,0 72,5 75,0 77,5 75,0 137,5 147,5 152,5 152,5 362,5 663,64 56,71 Hanna Seppä 1993 HeTarmo 120,0 125,0 130,0 125,0 67,5 70,0 70,0 67,5 155,0 167,5 172,5 155,0 347,5 633,53 56,84 Rosa Pietikäinen 1991 NaVo 107,5 112,5 115,0 115,0 57,5 62,5 65,0 65,0 125,0 135,0 142,5 142,5 322,5 585,31 56,36 K. Clewer-Taskinen 1988 TVN 102,5 112,5 117,5 112,5 55,0 57,5 60,0 60,0 130,0 140,0 147,5 140,0 312,5 568,71 56,00 Soila Ranta 1982 PV-81 90,0 90,0 95,0 90,0 55,0 57,5 60,0 60,0 105,0 110,0 115,0 115,0 265,0 479,45 62,51 Johanna Kankus 1984 KP 155,0 163,5 163,5 155,0 95,0 97,5 97,5 95,0 140,0 150,0 155,0 155,0 405,0 706,51 62,82 Stina Lindell 1988 ÅKK 140,0 145,0 150,0 150,0 82,5 87,5 87,5 82,5 155,0 165,0 170,0 170,0 402,5 700,32 62,48 Sari Uski 1986 TNT 145,0 152,5 157,5 152,5 82,5 85,0 87,5 85,0 155,0 162,5 165,0 155,0 392,5 684,32 62,82 Mari Engberg 1982 LVK team 125,0 132,5 137,5 137,5 92,5 97,5 100,0 97,5 140,0 150,0 150,0 150,0 385,0 669,13 61,34 Teresa Martikkala 1994 JVK 145,0 152,5 157,5 157,5 67,5 72,5 75,0 75,0 137,5 147,5 155,0 147,5 380,0 668,00 62,75 Marketta Harjunen 1995 JoPuPo 135,0 142,5 147,5 147,5 65,0 70,0 75,0 70,0 142,5 150,0 157,5 157,5 375,0 651,66 62,14 Jonna Alanko 1986 YlöR 120,0 120,0 127,5 120,0 72,5 77,5 80,0 80,0 150,0 160,0 170,0 160,0 360,0 627,86 62,99 Jenny Mujunen 1992 HeTarmo 112,5 112,5 117,5 112,5 57,5 62,5 62,5 57,5 127,5 135,0 140,0 140,0 310,0 534,81 61,25 Olga Nieminen 1982 KEV 105,0 115,0 125,0 125,0 50,0 55,0 60,0 55,0 110,0 125,0 132,5 125,0 305,0 532,71 62,08 Terhi Kiukkonen 1985 HuiVo 95,0 100,0 100,0 100,0 55,0 60,0 60,0 55,0 125,0 132,5 137,5 137,5 292,5 506,97 71,28 Jonna Kettunen 1992 HuiVo 162,5 167,5 172,5 172,5 85,0 90,0 95,0 95,0 185,0 195,0 201,5 201,5 469,0 769,69 70,52 Leena Vatanen 1991 KiurU 157,5 162,5 167,5 162,5 90,0 95,0 97,5 97,5 177,5 185,0 190,0 185,0 445,0 733,65 68,67 Laura Mäki 1993 KGB 137,5 145,0 150,0 150,0 70,0 75,0 77,5 75,0 162,5 170,0 180,0 170,0 395,0 658,42 67,88 Mari Kallio 1986 MeVo 137,5 142,5 142,5 137,5 77,5 82,5 82,5 77,5 150,0 160,0 180,0 160,0 375,0 627,93 71,54 Janina Kokko 1997 MLC 125,0 130,0 135,0 135,0 85,0 87,5 90,0 87,5 145,0 150,0 150,0 150,0 372,5 609,14 68,77 Tanja Petman 1982 YlöR 115,0 122,5 130,0 122,5 75,0 80,0 80,0 75,0 150,0 160,0 170,0 160,0 357,5 594,67 71,26 Susanna Oikari 1989 KarstKi 110,0 117,5 122,5 122,5 75,0 77,5 77,5 75,0 150,0 160,0 165,0 160,0 357,5 585,38 70,05 Mirva Kuokkanen 1987 JoPuPo 115,0 120,0 125,0 125,0 65,0 70,0 75,0 75,0 145,0 155,0 160,0 155,0 355,0 585,63 70,58 Satu Koski 1992 HuiVo 120,0 120,0 125,0 120,0 62,5 67,5 70,0 67,5 120,0 125,0 130,0 125,0 312,5 513,01 66,76 Nina Mäkinen 1983 MY-Power 95,0 102,5 107,5 107,5 55,0 57,5 60,0 60,0 125,0 130,0 135,0 135,0 302,5 508,23 69,41 Heidi Soikkeli 1982 TVN 95,0 100,0 105,0 100,0 50,0 52,5 52,5 52,5 120,0 127,5 130,0 127,5 280,0 462,08 70,47 Iina Huttu 1989 ViitVi 112,5 115,0 117,5 ----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- out 82,39 Johanna Ilves 1981 Team365 165,0 175,0 182,5 175,0 67,5 70,0 72,5 70,0 190,0 200,0 205,0 205,0 450,0 692,39 80,78 Heidi Backström 1982 HIK 150,0 157,5 162,5 162,5 80,0 82,5 85,0 82,5 165,0 175,0 182,5 175,0 420,0 651,92 83,97 Minna Syrjälä 1984 TVN 140,0 145,0 147,5 147,5 85,0 90,0 92,5 92,5 165,0 175,0 185,0 175,0 415,0 633,96 80,88 H-L Kivijärvi 1985 KoJy 145,0 152,5 152,5 152,5 82,5 85,0 87,5 85,0 172,5 185,0 185,0 172,5 410,0 636,16 80,77 Daniela Krooks 1992 VIS 132,5 145,0 157,5 145,0 75,0 82,5 85,0 85,0 137,5 150,0 160,0 160,0 390,0 605,65 83,21 Piia Valkonen 1973 JOU 120,0 135,0 145,0 135,0 85,0 92,5 92,5 85,0 155,0 170,0 177,5 170,0 390,0 598,34 82,85 Mira Virtanen 1993 Team365 152,5 137,5 142,5 142,5 67,5 72,5 75,0 72,5 150,0 160,0 165,0 165,0 380,0 584,16 82,06 Katja Dahlgren 1986 Ols-Ta 110,0 117,5 120,0 117,5 62,5 67,5 70,0 70,0 150,0 155,0 160,0 155,0 342,5 529,03 80,85 Emmi Rotgers 1986 HeTarmo 115,0 120,0 125,0 120,0 60,0 65,0 67,5 65,0 145,0 155,0 162,5 155,0 340,0 528,27 79,37 Pipsa Savolainen 1987 OPT 112,5 125,0 130,0 125,0 67,5 72,5 72,5 67,5 135,0 142,5 ----- 142,5 335,0 524,36 129,95 Annina Luotonen 1986 MeVo 167,5 175,0 180,0 180,0 102,5 107,5 110,0 110,0 200,0 212,5 220,5 212,5 502,5 649,54 97,38 Mirka Valo 1997 RAYVO 150,0 165,0 172,5 165,0 85,0 90,0 92,5 90,0 190,0 207,5 207,5 190,0 445,0 640,42 91,21 Taru Keskinen 1993 YK-V 130,0 130,0 135,0 135,0 70,0 72,5 75,0 75,0 155,0 160,0 167,5 167,5 377,5 559,05 115,31 Elviira Jokivirta 1989 Team365 130,0 140,0 147,5 140,0 65,0 70,0 75,0 70,0 150,0 160,0 167,5 160,0 370,0 505,05 105,03 Laura Aho 1987 KarstKi 120,0 120,0 127,5 127,5 70,0 77,5 82,5 77,5 140,0 150,0 172,5 150,0 355,0 500,79 109,70 Heidi Kauppinen 1982 MiVo 125,0 130,0 135,0 130,0 65,0 72,5 75,0 75,0 130,0 137,5 142,5 142,5 347,5 483,59

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, naiset

24 18 16 14 12 10 8 6 4 2 24 18 16 14 12 10

Jpist. 24 18 16 14 12 24 18 16 14 12 10 24 18 16 14 12 10 8 6 4 2 24 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2

The Finnish Powerlifting Magazine

17

Sij. Sarja Paino Nimi SV Seura JK1 JK2 JK3 JK tul PP1 PP2 PP3 PP tul MN1 MN2 MN3 MN tul YT IPF pist. Jpist. 1 59 58,88 Henri Kyntäjä 1987 AavKi 75,0 ----- 75,0 75,0 107,5 107,5 75,0 125,0 185,0 192,5 185,0 335,0 394,91 24 1 66 65,23 Mikko Aho 1979 Huima 172,5 180,0 187,5 187,5 102,5 107,5 110,0 110,0 195,0 205,0 212,5 212,5 510,0 592,80 24 2 66 65,97 Teemu Sivonen 1979 HakU 165,0 172,5 175,0 172,5 92,5 97,5 100,0 97,5 225,0 235,0 242,5 235,0 505,0 580,85 18 1 74 73,90 Toni Väisänen 1991 VarpVi 225,0 235,0 237,5 237,5 135,0 140,0 142,5 140,0 260,0 270,0 280,0 280,0 657,5 718,05 24 2 74 73,63 Jani Haapamäki 1979 OPT 180,0 190,0 200,0 200,0 150,0 157,5 162,5 162,5 230,0 245,0 255,0 255,0 617,5 671,00 18 3 74 73,43 Akseli Lintulaakso 1992 TNT 217,5 217,5 227,5 227,5 140,0 145,0 147,5 145,0 220,0 227,5 227,5 220,0 592,5 641,68 16 4 74 73,92 Eetu Kumpulainen 1998 ViitVi 210,0 210,0 210,0 210,0 130,0 137,5 137,5 130,0 240,0 255,0 255,0 240,0 580,0 623,29 14 5 74 73,62 Niclas Strand 1989 ÅKK 175,0 175,0 185,0 185,0 127,5 130,0 132,5 132,5 237,5 240,0 242,5 242,5 560,0 600,68 12 6 74 73,35 Mika Juntunen 1985 Ols-Ta 195,0 202,5 205,0 205,0 130,0 135,0 137,5 137,5 205,0 210,0 215,0 210,0 552,5 593,12 10 7 74 73,15 Lassi Immonen 1998 So-Vi 195,0 205,0 207,5 205,0 105,0 110,0 112,5 112,5 210,0 222,5 227,5 227,5 545,0 585,11 8 8 74 73,37 U-P Kohvakka 1989 KPU 175,0 182,5 187,5 182,5 125,0 132,5 ----- 125,0 215,0 220,0 220,0 215,0 522,5 556,19 6 9 74 72,62 Kalle Rauva 1995 YlöR 170,0 180,0 190,0 180,0 125,0 127,5 130,0 130,0 210,0 220,0 220,0 210,0 520,0 557,42 4 10 74 73,30 Mattias Thors 1992 VIS 180,0 192,5 197,5 192,5 115,0 115,0 120,0 115,0 190,0 200,0 207,5 200,0 507,5 538,17 2 1 83 82,73 Mikko Ronkainen 1987 OPT 247,5 252,5 252,5 247,5 165,0 170,0 175,0 175,0 290,0 297,5 306,0 306,0 728,5 744,03 24 2 83 82,49 Ossi Sahlberg 1992 Team365 235,0 245,0 250,0 250,0 165,0 172,5 175,0 175,0 275,0 290,0 300,0 290,0 715,0 730,11 18 3 83 82,18 Otto Fält 1996 TNT 230,0 240,0 247,5 247,5 140,0 147,5 152,5 147,5 270,0 285,0 292,5 285,0 680,0 691,99 16 4 83 82,75 Matias Kulmala 1994 HuiVo 230,0 240,0 245,0 240,0 185,0 190,0 192,5 190,0 240,0 250,0 257,5 250,0 680,0 688,74 14 5 83 82,99 Antti Saastamoinen 1980 JoPuPo 230,0 245,0 ----- 245,0 135,0 142,5 147,5 142,5 275,0 290,0 295,0 290,0 677,5 684,55 12 6 83 81,74 Pasi Sipiläinen 1978 HuiVo 205,0 210,0 215,0 215,0 155,0 160,0 165,0 160,0 270,0 285,0 290,0 290,0 665,0 677,34 10 7 83 82,82 Johan Henriksson 1984 HIK 245,0 255,0 259,0 255,0 147,5 152,5 152,5 147,5 262,5 270,0 270,0 262,5 665,0 671,29 8 8 83 82,71 Joona Leinonen 1993 TNT 180,0 200,0 207,5 207,5 142,5 147,5 152,5 147,5 230,0 240,0 245,0 245,0 600,0 597,94 6 9 83 82,95 Jaakko Raudaskoski 1994 Nivo 207,5 215,0 215,0 215,0 135,0 142,5 150,0 142,5 235,0 250,0 250,0 235,0 592,5 588,22 4 10 83 82,70 Mika Nurmi 1991 PTP 215,0 227,5 232,5 232,5 125,0 132,5 135,0 132,5 215,0 225,0 230,0 225,0 590,0 586,61 2 11 83 81,70 Henrik Alenius 1993 TNT 177,5 185,0 190,0 190,0 122,5 127,5 132,5 132,5 225,0 237,5 245,0 245,0 567,5 565,79 2 12 83 77,00 Sami Nieminen 1975 KPU 170,0 180,0 ----- 180,0 135,0 142,5 150,0 150,0 200,0 215,0 230,0 230,0 560,0 581,23 2 13 83 82,05 Juhamatti Vasamaa 1988 HuiVo 180,0 190,0 195,0 190,0 125,0 132,5 140,0 140,0 200,0 215,0 ----- 200,0 530,0 521,22 2 14 83 82,55 Aki Koskela 1986 AavKi 175,0 185,0 185,0 175,0 135,0 142,5 145,0 142,5 210,0 220,0 225,0 210,0 527,5 516,15 2 15 83 82,60 Anssi Syrjälä 1987 TVN 190,0 202,5 202,5 202,5 105,0 110,0 115,0 110,0 210,0 220,0 220,0 210,0 522,5 510,23 2 16 83 82,91 Joel Rautiainen 1983 SaJy 200,0 210,0 210,0 200,0 125,0 132,5 140,0 132,5 190,0 200,0 200,0 190,0 522,5 508,89 2 1 93 92,54 Teemu Mutikainen 1988 SaJy 250,0 260,0 270,0 270,0 150,0 160,0 165,0 160,0 280,0 300,0 ----- 300,0 730,0 693,04 24 2 93 92,90 Markus Alitalo 1982 TamRy 230,0 242,5 245,0 242,5 160,0 165,0 167,5 165,0 270,0 280,0 285,0 285,0 692,5 651,46 18 3 93 91,92 Petri Heikkinen 1993 PTP 220,0 227,5 232,5 232,5 145,0 150,0 150,0 150,0 290,0 290,0 305,0 305,0 687,5 650,55 16 4 93 90,45 Ilari Valkonen 1982 TiKa 225,0 235,0 240,0 240,0 150,0 157,5 162,5 157,5 270,0 282,5 287,5 287,5 685,0 654,66 14 5 93 91,62 Rickard Byggmästar 1995 PV 215,0 230,0 230,0 230,0 150,0 160,0 165,0 160,0 270,0 285,0 297,5 285,0 675,0 638,53 12 6 93 92,76 Antti Kemppainen 1994 RAYVO 235,0 245,0 250,0 235,0 150,0 157,5 160,0 157,5 250,0 270,0 270,0 250,0 642,5 598,89 10 7 93 90,25 Ville Majava 1982 HauVo 180,0 195,0 200,0 200,0 150,0 160,0 165,0 160,0 240,0 260,0 270,0 260,0 620,0 585,35 8 8 93 92,15 Miika Savolainen 1989 KiurU 220,0 227,5 ----- 220,0 145,0 150,0 155,0 150,0 240,0 240,0 250,0 240,0 610,0 566,74 6 9 93 92,83 Juhani Salo 1984 PV 225,0 230,0 ----- 230,0 130,0 135,0 135,0 130,0 245,0 260,0 260,0 245,0 605,0 558,72 4 10 93 92,84 Jari Saastamoinen 1986 KiurU 212,5 217,5 217,5 212,5 147,5 152,5 152,5 152,5 227,5 235,0 ----- 235,0 600,0 553,36 2 11 93 92,41 Juho Kangasniemi 1988 TVN 200,0 210,0 ----- 210,0 135,0 140,0 145,0 140,0 230,0 242,5 250,0 242,5 592,5 547,04 2 12 93 92,46 Heikki Ollila 1985 HeTarmo 200,0 207,5 212,5 207,5 130,0 137,5 142,5 142,5 225,0 235,0 245,0 235,0 585,0 538,86 2 13 93 91,14 Aleksi Mäkinen 1999 NaVo 185,0 200,0 220,0 220,0 110,0 120,0 125,0 125,0 225,0 255,0 255,0 225,0 570,0 527,86 2 14 93 90,91 Juho Rita 1992 KoJy 175,0 185,0 192,5 192,5 122,5 130,0 132,5 130,0 235,0 250,0 250,0 235,0 557,5 515,29 2 1 105 104,12 Tuomas Hautala 1992 LaPo 260,0 260,0 275,0 275,0 190,0 202,5 207,5 202,5 300,0 342,5 357,5 357,5 835,0 749,22 24 2 105 103,78 Antti Kriikkula 1991 MeVo 280,0 295,0 306,0 295,0 170,0 180,0 185,0 185,0 275,0 275,0 290,0 275,0 755,0 670,64 18 3 105 104,27 Petri Leppäkangas 1974 KPU 250,0 260,0 265,0 265,0 160,0 170,0 175,0 175,0 300,0 310,0 317,5 310,0 750,0 663,76 16 4 105 104,95 Sakari Lammassaari 1991 HuiVo 260,0 280,0 ----- 280,0 175,0 185,0 190,0 185,0 260,0 280,0 292,5 280,0 745,0 656,22 14 5 105 104,76 Niko Nurmi 1995 M-Club 260,0 270,0 270,0 270,0 155,0 162,5 162,5 155,0 290,0 302,5 302,5 302,5 727,5 639,51 12 6 105 103,99 Ville Vikman 1993 S-V 242,5 250,0 255,0 255,0 185,0 192,5 200,0 192,5 252,5 265,0 275,0 275,0 722,5 637,35 10 7 105 104,97 Jussi Kangasvieri 1987 NPower 242,5 252,5 260,0 260,0 167,5 175,0 180,0 175,0 260,0 280,0 290,0 280,0 715,0 626,31 8 8 105 104,90 Tuomas Puhakka 1995 KP 215,0 235,0 240,0 240,0 145,0 152,5 152,5 152,5 245,0 267,5 277,5 267,5 660,0 571,85 6 9 105 104,93 Antti Koivusalo 1987 WellGo 210,0 210,0 220,0 210,0 10,0 177,5 180,0 180,0 250,0 260,0 270,0 270,0 660,0 571,75 4 10 105 104,84 Jari Niskanen 1963 So-Vi 200,0 215,0 ----- 200,0 130,0 ----- ----- 130,0 230,0 260,0 285,0 260,0 590,0 502,40 2 1 120 112,78 Mikko Rautavirta 1988 NaVo 270,0 285,0 290,0 290,0 167,5 175,0 180,0 175,0 280,0 305,0 315,0 315,0 780,0 662,60 24 2 120 109,15 Jarkko Perttula 1993 Py-Pa 280,0 295,0 311,0 295,0 172,5 177,5 182,5 182,5 280,0 295,0 300,0 300,0 777,5 672,83 18 3 120 118,80 Tuomo Väänänen 1984 PTP 270,0 282,5 290,0 282,5 165,0 172,5 177,5 172,5 270,0 290,0 295,0 290,0 745,0 610,66 16 6 120 112,25 Jaakko Raatikainen 1988 TVN 262,5 272,5 280,0 280,0 165,0 175,0 182,5 182,5 265,0 275,0 285,0 275,0 737,5 623,59 10 4 120 113,94 J-M Rautiainen 1992 EV 235,0 245,0 250,0 250,0 175,0 180,0 185,0 185,0 280,0 300,0 315,0 300,0 735,0 615,84 14 5 120 115,87 Antti Kailajärvi 1984 KoJy 245,0 255,0 265,0 265,0 190,0 200,0 205,0 205,0 245,0 260,0 265,0 265,0 735,0 609,93 12 7 120 110,15 Markus Granö 1979 NyKK 225,0 230,0 235,0 230,0 147,5 150,0 152,5 150,0 255,0 265,0 272,5 265,0 645,0 540,79 8 1 120+ 141,58 Jari Saario 1985 JuPu 290,0 307,5 315,0 315,0 195,0 202,5 205,0 205,0 342,5 360,5 360,5 360,5 880,5 671,33 24 2 120+ 163,78 Robert Gleisner 1991 NyKK 290,0 300,0 305,0 305,0 185,0 190,0 192,5 192,5 280,0 300,0 307,5 307,5 805,0 563,45 18 3 120+ 156,95 Jari Paajanen 1987 SaJy 250,0 260,0 270,0 260,0 195,0 202,5 205,0 202,5 250,0 260,0 272,5 272,5 735,0 518,09 16 4 120+ 140,35 Tuomas Korkia-aho 1987 PTP 250,0 255,0 260,0 260,0 195,0 200,0 205,0 205,0 250,0 262,5 272,5 262,5 727,5 542,48 14 5 120+ 140,75 Markus Turunen 1981 HA 250,0 262,5 270,0 262,5 160,0 167,5 170,0 170,0 260,0 280,0 280,0 260,0 692,5 511,54 12 6 120+ 137,92 Antti Kotilaine 1982 HauVo 230,0 245,0 250,0 245,0 135,0 142,5 147,5 142,5 260,0 275,0 280,0 275,0 662,5 491,06 10 7 120+ 138,57 Kimmo Matilainen 1982 CFKBBC 225,0 240,0 250,0 250,0 165,0 175,0 180,0 175,0 220,0 235,0 235,0 220,0 645,0 474,65 8

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, miehet

Ylitornion soittajat viihdyttivät avajaisissa soittaen kolme tunnettua kappaletta johtajanaan Olli Kannisto kuvan oikeassa reunassa trumpettia soittaen

KLASSISEN VOIMANOSTON SM-KISOJEN AVAJAISET Teksti & kuvat: Heikki Orasmaa

Aavasaksan Kisa järjesti maaliskuun puolivälissä kolmipäiväiset klassisen voimanoston SM-kisat. Todella kokenut kisakoneisto hoiti kisat jälleen erinomaisesti. Avajaisista alkaen ja kisanäyttämön rakentamisesta näkyi se osaaminen, jota useat kisajärjestelyt ovat tuoneet heille. Nyt oli järjestävän seuran 11. SM-kisa kautta aikojen ja syksyllä marraskuussa siellä taas kisataan SM-kisojen merkeissä, jolloin veteraanit eli nykyään mastersit kisaavat. Kansainvälisiä kisoja on myös avarassa Ylitornion kuntotalossa järjestetty useita, viimeksi elokuussa 2017 klassisen penkkipunnerruksen EM-kisat. Korostan, kuten joskus aiemminkin olen kirjoittanut, että ei ole aiheellista luoda kisajärjestelyistä mitään toisistaan parempia ja parempia, olympialaisten tapaan, esimerkiksi vaikkapa avajaisten tai muidenkaan olosuhteiden suhteen. Perusasiat tulee riittää. Jos jollakin kisajärjestelijällä on resursseja muuhunkin toimintaan, se sallittakoon. Se ei saa olla este pienimmillä resursseilla kisojen järjestämistä harkitseville. Pääasiat tule priorisoida ja sitten tulee kaikki ekstratoiminnat, jos niitä resursseja on. Kisojen avaukseksi riittäköön esimerkiksi seuran puheenjohtajan tai kisojen johtajan muutama lause, jossa toivotetaan kisakansa tervetulleeksi. Ylitornion avajaiset olivat juhlalliset, se täytyy tunnustaa, toki niitä on monissa muissakin kisoissa ollut, mutta nämä tuoreeltaan on kirjoittajan muistissa. Kuuluttajan alkusanojen jälkeen räväytti Ylitornion soittajat johtajanaan Olli Kannisto reippaan marssin ”Muistoja Pohjolasta”. Tervetulotoivotuksen Suomen Voimanostoliiton puolesta esitti liiton puheenjohtaja Tero Hyttinen. Sitten Ylitornion soittajat kajauttivat komean Georg Malmsténin sävelmän ”Leila valssi”. Kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Vuokko Vakkuri. Jälleen Malmsténin musiikkia, kun kuultiin reipas ”Sinitakkien marssi”. Sitten olikin vuorossa valtiovallan tervehdys, jolloin vuorossa oli kansanedustaja Markus Mustajärvi. Päätteeksi tuttu esiintyjä Mauri Korkeamaa, jonka vakaata ”Maamme laulu” esitystä on kuultu useiden Ylitornion kisojen avauksissa.

18 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Valtiovallan tervehdyksen avajaisissa kisaväelle toi kansanedustaja Markus Mustajärvi

Kansanedustaja Markus Mustajärvi piti puheen, jossa hän otti kantaa myös valtakunnallisiin liikunta-asioihin. Pyynnöstäni kansanedustaja Mustajärvi luovutti puheensa kirjoittajalle ja sen sisältö oli:

Hyvät ystävät, kilpailijat, katsojat ja tietenkin seura-aktiivit, Aavasaksan Kisa ja Suomen Voimanostoliitto – taloudellisia tukijoita unohtamatta. Minulla on ilo ja kunnia tuoda eduskunnan urheilukerhon tervehdys tähän kisatapahtumaan, klassisen voimanoston SM-kilpailuun. Eduskunnan urheilukerhon lajina voimanosto ei ole, mutta talosta löytyy ainakin yksi kansanedustaja, itse asiassa ministeri, joka harrastanut ihan kilpailumielessä voimanostoa eli työministeri Jari Lindström. Kansanedustaja Kari Uotila on ollut pitkään EUK:n puheenjohtajana. Hän on urheilumies henkeen ja vereen. Viime syksynä Kari juoksi eduskuntatalon ympäri pienen lenkin ja kun hän tuli maaliin, täyttyi hänen itselleen asettama tavoite eli hän oli juossut kaikkiaan kilometrimäärän, joka on sama kuin maapallon ympärysmitta. Jokainen voi asettaa liikkumiselleen omanlaisensa tavoitteet. Kerhon toimintaperinteisiin kuuluu, että muistamme seuroja eri tapahtumien sekä juhlavuosien yhteydessä ja osallistumme esimerkiksi ystävyysotteluihin. Sillä tavalla haluamme, paitsi kannustaa terveisiin elämäntapoihin, myös kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka tekevät valtavan määrän vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa ja -järjestöissä. Aavasaksan Kisa järjestää SM-kisat jo 11. kerran. Se on hatunnoston arvoinen paikka aktiiviselle seuralle. Kilpailuun on ilmoittautunut 128 kilpailijaa, joista naisia on yli 40 %:a. Toki olen useamman kerran ollut täällä seuraamassa kisoja, mutta en tuota sukupuolijakaumaa ole aiemmin osannut ajatella. Lähes tasavertainen osallistuminen on yksi osoitus tasa-arvosta. Se on tärkeää myös urheilussa. Eduskunnassa keskusteltiin eilen (13.3.2019 toim. huom.) liikuntapoliittisesta selonteosta. Siinä käsitellään yhtälailla huippu-urheilua kuin massojen liikkumista ja kansalaistoimintaa. Huippuurheilu inspiroi ja innostaa liikuntaa, luo paikallista ja kansallista yhteisöllistä sekä nostaa esikuvia. Myös sillä, että mahdollisimman moni suomalainen liikkuu, kukin omalla tavallaan, on valtava kansantaloudellinen merkitys. Siksi se panostus, jonka julkinen sektori, kunnat ja valtio, osoittavat seuratoimintaan ja liikuntapaikkarakentamiseen, ei mene hukkaan. Jokainen liikunnan edistämiseen laitettu euro tulee myöhemmin takaisin. Yksi asia meille kaikille on varmaan yhteinen: huoli siitä, että liikunnan harrastusmahdollisuudet polarisoituvat. Laatuvaatimukset ja ohjatun liikunnan intensiteetin kasvu luovat paineita harrastamisen kustannusten nousulle. Liian moni lapsi ja nuori joutuu luopumaan liikuntaharrastuksestaan, kun välinekustannukset ja kuukausimaksut nousevat liian suureksi. Mahdollisuus liikkua ja osallistua aktiivisesti kilpailutoimintaan on pidettävä kaikkien ulottuvilla. Myös sille vähävaraisen perheen lapselle täytyy pitää kynnys matalalla osallistua toimintaan. Jos nuori syrjäytyy harrastuksista, koulusta ja työelämästä, siitä vasta kallis lasku tulee. Toinen huolenaihe on se, että työn ja perheen, myös perheen harrastusten yhteensovittaminen on hankalaa yhä hektisemmässä työilmapiirissä. Samalla se rajoittaa seuratyöhön osallistuvien vanhempien määrää. Mutta löytyy toki paljon positiivisia asioitakin. On hienoa, että voimanostoliitto on luottanut, eikä turhaan, Aavasaksan Kisaan, että se pystyy järjestämään erinomaiset kisat. Kokemusta ja ammattitaitoa varmasti löytyy. Toivotan teille kaikille mukavaa kisaviikonloppua, tiukkaa taistelua paremmuudesta ja uusia ennätyksiä. Kiitos

The Finnish Powerlifting Magazine

19

HAASTATTELUSSA FANNY LAMMINEN Kysymykset: Katja Lariola, kuvat: Jari Lamminen

20 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Haastattelussa Kuka olet ja mistä tulet? Fanny Lamminen, syntynyt vuonna 2002, täytin tammikuussa 17. Asun Ulvilassa, joka on aivan Porin kupeessa. Kerro vähän urheilutaustastasi? Aloitin tanssiharrastuksen Porissa Tanssikoulu Liisa Nojosella ollessani 4-vuotias. Pian pääsin erikoiskoulutusluokalle ja ryhdyin suorittamaan tanssitaiteen perusopintoja. Aivan pienestä tytöstä asti olen siis tanssinut klassista balettia, nykytanssia, jazz-tanssia ja erilaisia streettansseja useita tunteja viikossa tavoitteellisesti. Harrastin myös uintia Friitalan Yrityksessä neljä vuotta ollessani alakouluikäinen. Voimailun aloitin vajaa neljä vuotta sitten, keväällä 2015. Ymmärtääkseni harrastit ennen balettia. Mikä sai sinut siirtymään voimailuun pariin? Kuinka kauan olet harrastanut voimanostoa? Harrastan siis edelleen tanssia yli 10 h/ viikossa. Viimeistelen tällä hetkellä tanssitaiteen syventäviä opintoja, joihin sisältyy useiden tanssitreenien lisäksi tunteja tanssin historiasta, kehonhuollosta, anatomiasta ja fysiologiasta sekä ravitsemushuollon luentoja ja erilaisia opintomatkoja sekä tanssiteosten seuraamista. Voimailu tuli mukaan kuvioihin puolivahingossa, sillä seuratessani veljeni painitreenejä menin ohimennen kokeilemaan paljonko penkistä nousee. Kerroin isälle tuloksesta ja hän esitti kysymyksen takaisin. Tiedätkö sen olevan lähellä SMtulosta? Tästä innostuneena halusin lähteä salille tosissani kokeilemaan, miten kulkee ja hyvinhän se kulki. Sillä tiellä ollaan edelleen, pian neljä vuotta päämäärätietoista treenaamista salilla takana. Käyt vielä varmaan koulua tai opiskelet. Miten se ja treenaaminen sopivat yhteen? Olen 1. vuoden opiskelija Porin suomalaisen yhteislyseon lukion urheilulinjalla, mikä mahdollistaa opiskelun ja urheilun saumattoman ja sujuvan yhdistämisen. Minulla on lukujärjestyksessä kolme kertaa viikossa aamutreenit, jolla suoritan osan lukion kursseista. Mikä on parasta voimailussa? Voimailussa minua erityisesti kiehtoo omien rajojen testaaminen ja niiden ylittäminen. Salilla käynnin jälkeen huonokin päivä on muuttunut paremmaksi.

Miten harjoittelet, millainen on normaali harjoitusviikkosi?

Millaisia tavoitteita sinulla on voimanostajana?

Minua valmentaa isäni Jari Lamminen ja penkkitreeniohjelmastani vastaa voimanostaja Hanna Rantala. Käyn salilla normaalilla treeniviikollani 5 kertaa, joissa teen 3 x kyykkytreenin, 3 x penkkitreenin ja 2 x maastavetotreenin oheisliikkeiden lisäksi. Isäni on usein mukana seuraamassa treenejä paikan päällä. Hanna puolestaan valmentaa etänä videoiden ja puhelinkeskustelujen avulla.

Toivoisin voittavani jonakin päivänä klassisen voimanoston Maailmanmestaruuden. Toki toivon myös kehittyväni edelleen ja sen vuoksi treenaan sitoutuneena.

Viiden salitreenin lisäksi tanssia on tällä hetkellä kuutena päivässä viikossa yhden tunnin treeneistä kolmen tunnin treeneihin kerrallaan. Millaista ruokavaliota noudatat? Käytätkö lisäravinteita? Hanna Rantala on penkkivalmennuksen lisäksi myös ravintovalmentajani. Hän on saanut ohjelmillaan minut syömään riittävästi, oikeanlaista ravitsevaa ruokaa, mikä tukee niin treenaamista kuin palautumista ja auttaa kokonaisvaltaisessa jaksamisessa. Ruokaohjelman noudattaminen on minulle helppoa, ei tarvitse ajatella mitä söisi, kun Hanna on miettinyt sen minulle valmiiksi laskien kaikki kalorit kulutuksen mukaan. Lisäravinteita en käytä. Ainoastaan magnesiumin otan säännöllisesti purkista. Kisapäivänä teen Hannan ohjeiden mukaan juomaseoksen, josta saan tarvittavat energiat lavalle. Olet vielä nuori, mutta hallitset myös avointa luokkaa suvereenisti. Miltä se tuntuu? Oletko saanut paljon ihmettelyä osaksesi?

(Toim.huom. Fanny Lamminen voitti subjuniorien klassisen voimanoston MMkultaa Helsingborgissa Ruotsissa 9.6.2019.) Olet vielä nuori nostaja, mutta olet saavuttanut jo vaikka mitä, kerro vähän saavutuksistasi? Minulla on tällä hetkellä nimissäni 27 suomenennätystä eri ikäluokissa ja sarjoissa. Noita SE-tuloksia olen myös parannellut aikojen saatossa useita kertoja, kyykyssä ja yhteistuloksessa varmaan yli kymmeneen otteeseen. Subjunioreissa olen tehnyt myös ME-tulokset jalkakyykyssä 52 kg ja 57 kg -sarjoihin, sekä yhteistuloksessa sarjaan 57 kg. Mikä on paras voimailumuistosi? Hienoja hetkiä ja muistoja on jo kertynyt useita, mutta varmasti ensimmäinen kyykyn maailmanennätyksen rikkominen oli hieno hetki! Se tapahtui maaliskuussa 2017 Tanskan Thistedissä järjestetyissä EM-kisoissa. Terveiset Voimanostaja-lehden lukijoille? Haluan toivottaa kaikille Voimanostajalehden lukijoille aurinkoista kesää ja hauskoja hetkiä voimailun parissa.

Olen tietenkin yllättynyt ja iloinen siitä, että olen tässä iässä saavuttanut Suomen huiput (niin muut nuoret kuin aikuisetkin) sarjassani. Nyt minulla on kuitenkin paljon työtä edessä, jotta pystyn säilyttämään paikkani. Voimailu varsinkin tyttöjen ja naisten parissa on selkeästi kasvussa ja takanani on tällä hetkellä monta kovaa kisaajaa. Saan kyllä paljonkin osakseni ihmettelyä varsinkin lajiyhdistelmästäni. Mutta onnekseni se on pääosin positiivista. Mitkä ovat tavoitteesi ja tulevaisuuden suunnitelmasi? Mitä aiot tehdä isona? Lukio-opintojen jälkeen haaveilen pääseväni opiskelemaan yliopistoon psykologiaa.

The Finnish Powerlifting Magazine

21

MASTERSIEN KLASSISEN

VOIMANOSTON EM-KILPAILUT

5.-10.3.2019 GYÖR, UNKARI Teksti: Margetta Salminen, kuvat: Margetta Salminen, Jarmo Virtanen & Sanna Joutsela

Barokkihenkinen Unkarin jalokivi Györ on täynnä historiallisia monumentteja, mutta samalla se on elävän kulttuurin, koulutuksen ja innovaatioiden kaupunki. Asukkaita Györissä on n. 130 000. Kaupungissa on runsaasti patsaita ja monet niistä muistuttavat Unkarin historiasta. Rakennuksissa on tyypillistä mahtipontinen koristelu ja symmetria sekä erkkerit. Tämän vuoden mastersien klassisen voimanoston EM-kisat järjestettiin Györissä, isossa monitoimihallissa nimeltään Olimpiai Sportpark, joka sijaitsi hotelleista vain parin kilometrin päässä. Liikenne on Györissä vilkasta ja kadut sokkeloisia, joten kisabussin kyyti ei aina ollut se nopein tapa liikkua, mutta kaikesta huolimatta se toimi moitteettomasti.

Margetta Salminen Györin nähtävyyksiä katsomassa

Suomesta lähti nostamaan näihin järjestyksessään toisiin mastersien klassisen voimanoston EM-kilpailuihin 12 miestä ja 10 naista. Huoltojoukkoineen kisoissa oli mukana kaikkiaan 35 suomalaista, joista osa tutustui samalla matkalla maan pääkaupunkiin Budabestiin. Mainittakoon vielä, että valtion virallinen kieli on suomalais-ugrilainen unkarin kieli. Akkreditoituminen kisahotellissa kesti jälleen kerran ainakin ensimmäisenä päivänä luvattoman kauan. Odotustila oli ahdistuttavan pieni ja jonotusta riitti ennen kuin sai maksut maksettua ja kuvallisen lapun kaulaansa. Kuittien kirjoittaminen Unkarissa ei ollut itsestäänselvyys. Onneksi tekninen kokous vedettiin tällä kertaa jouhevasti läpi. Seuraavana päivänä kisan avajaisten jälkeen päästiinkin jo vauhtiin ja itse asiaan. Avajaisissa Suomea edusti Pia Valkonen Suomen sinivalkoista lippua iloisesti heilutellen. Margetta Salminen ja kisamaskotti Hugoo kukko

1. kisapäivä naiset ikäluokka M2 Leena Jokitalo-Luomakoski nosti sarjassa 57 kg ja toi suomalaisista naisista ainoan EMmitalin Suomelle, joka tällä kertaa oli hopea. Kyykyssä lajikulta 115 kg, penkki 60 kg ja vedossa lajikulta 145 kg, yhteistulos 320 kg. Yritys maastanostossa 152,5 kg olisi ollut suomenennätys ja sillä olisi irronnut myös EM-kulta, mutta tällä kertaa se oli liikaa. Kulta meni harmittavasti viiden kilon erolla Tsekkeihin. Sarjassa 63 kg Margetta Salminen oli sarjassaan viides tuloksella jalkakyykky 97,5 kg SE, penkki 65 kg, veto 122,5 kg ja yhteensä 285 kg. Uudelleen voimanoston pariin tullut Tiina Kiviranta nosti sarjassa 84 kg kyykyssä uuden euroopanennätyksen 136 kg, josta myös lajikulta, penkissä 65 kg ja vedossa 145 kg, yhteistulos 346 kg ja sijoitus viides. Tiinan uusi tuleminen voimanostolavoille on hyvässä vauhdissa. 2. kisapäivä naiset ikäluokka M1 Tiina Marjusaari sarjassa 52 kg teki sarjan jalkakyykky 110 kg, lajipronssi penkissä 72,5 kg, maastanostossa 145 kg ja yhteistulos 327,5 kg. Viimeinen maastanosto 150 kg olisi tuottanut pronssin, mutta harmittavasti oli tyytyminen neljänteen sijaan. Marjusaarella oli myös tarkkailemista ennen kisaa oman painonsa kanssa ja kisahotellissa kesti jonkin aikaa ennen kuin löysimme virallisen vaa’an. Saunan epävirallinen vaaka näytti kaikille ylipainoa.

Sarjassa 57 kg ensikertalainen maajoukkueessa Tanja Korhonen nosti jalkakyykyssä 115 kg, penkissä 67,5 ja vedossa todellisella suomaisella sisulla otettiin lajipronssi 142,5 kg, yhteistulos 325 kg ja sijoitus neljäs. Tanjalla on muitakin harrastuksia voimanoston lisäksi mm. joka päivä ulkona uiminen. En tiedä, miten tämä uiminen onnistui Györissä. Sarjassa 63 kg Katri Backmanin tulos kyykyssä 135 kg, 140 kg hyväksyttiin ensin, mutta jury harmittavasti hylkäsi noston syynä syvyys. Penkissä 82,5 kg, josta lajikulta. Maastanostossa kampailtiin vielä pronssista, mutta valitettavasti 165 kg hylättiin, ja tulokseksi jäi 160 kg ja yhteistulos 377,5 kg riitti neljänteen sijaan. Katri jatkoi hiihtolomaansa perheensä kanssa kuitenkin hyvillä mielin Unkarissa.

Sarjassa 84 kg Piia Valkonen oli neljäs tuloksella jalkakyykky 150 kg, lajipronssia penkistä 90 kg, maastanosto 165 kg ja yhteistulos 405 kg on uusi SE. Tästä on hyvä jatkaa kohti MM-kisaa. Ensikertalaisena maajoukkueessa ollut Susanne Manninen teki puhdasta jälkeä, omat ennätykset ja viides sija sarjassa 84+ kg, tuloksella jalkakyykky 142,5 kg, penkkipunnerrus 72,5 kg, maastanosto 175 kg ja yhteensä 390 kg. Susannalle jäi selvästi vielä voimia varastoon.

Sarjassa 72 kg Sanna Joutselan tulos kyykyssä 130 kg, penkissä 87,5 kg lajihopea, maastanostossa 157,5 kg, yhteistulos 375 kg ja sijoitus Sannalle myös neljäs. Vaikka Sannan mukaan paras terä ja fiilis jäi kotiin, niin silti taisteltiin mitalista viimeiseen vetoon asti. Se vaan on niin, että taso kansainvälisillä lavoilla on kovaa, mutta periksi ei anneta. Sannasta kuullaan vielä. Samassa sarjassa Joutselan kanssa Saara Laine kyykkäsi lajihopeaa 150 kg. Penkissä tapahtui harmittava takaisku, kun varma aloituspaino 72,5 kg ei yrityksistä huolimatta noussut hyväksyttäväksi ylös, joten Saara jäi ilman tulosta. Maastanostossa 182,5 kg ja lajihopea. Susanne Manninen

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, masters, naiset

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, masters, miehet

M3

M4

3. kisapäivä miehet ikäluokat M4 ja M3 Masters sarjassa M4/66 kg Ilkka Mikkonen nosti EM-kultaa sarjalla kyykky 90 kg, penkki 80 kg ja huikea veto 170 kg joilla kertyi yhteistulos 340 kg. Kaikista lajeista myös kultamitali, joten Mikkosen kaulassa oli yhteensä neljä suurta kultaista mitalia. Mikkosen ainoa harmi kilpailuissa oli se kun kilpakumppania ei ennakkoilmoituksesta huolimatta ollut mukana. Masters sarjassa M3/83 kg voimanoston pariin siirtynyt Heimo Hopeavuori nosti EM-hopeaa tuloksella jalkakyykky 185 kg, jolla lajihopeaa, penkiltä lajikulta 122,5 kg, vedossa lajihopea 212,5 kg ja yhteensä 530 kg. Kulta hävittiin tällä kertaa tasatuloksella painavampana, mutta helposti sitä ei kuitenkaan annettu norjalaiselle kilpakumppanille. Masters sarjassa M3/93 kg Ilkka Launonen sijoittui neljänneksi. Jalkakyykyssä 155 kg, penkissä lajikultaa 155 kg ja vedossa 200 kg, yhteensä 510 kg. Penkkimiehenä tunnettu Launonen on saanut kipinän nyt myös voimanostoon, joten seuraava kilpailu tulee olemaan MM-kilpailut Ruotsissa.

Ilkka Mikkonen

Masters sarjassa M3/105 kg Veijo Räsänen otti EM-kultaa tuloksella jalkakyykky 192,5 kg jolla lajipronssia, penkki 160 kg jolla lajikultaa, maastanosto 252,5 kg jolla niin ikään lajikultaa ja yhteistulos 605 kg. Vedossa Räsänen yritti omissa nimissään olevaa uutta euroopanennätystä 267,5 kg, joka jäi vielä ottamatta. Räsäsen penkissä toinen sivutuomari näytti joka kerta punaista, jonka syytä kävin myös ihmettelemässä. Tuomarin mukaan Räsänen liikkui penkissä, joka minun mielestäni ei ollut hylättävä syy ja jury oli kanssani tästä samaa mieltä. Veijo Räsänen ja mitalisaalis 24 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

4. kisapäivä miehet ikäluokka M3 ja M2 isoimmat sarjat

5. kisapäivä miehet ikäluokka M1/74 kg, 83 kg ja 105 kg

Masters sarjassa M3/120+ kg Pertti Lähteenmäki nosti EMhopeaa tuloksella jalkakyykky 207,5 kg uusi SE, penkki 120 kg, maastanosto 227,5 kg ja yhteensä 555 kg. Lajihopeat myös kyykyssä ja vedossa. Lähteenmäki näytti kisan jälkeen todella tyytyväiseltä ja omien sanojensa mukaan parannettavaa jäi vielä, hyvä fiilis.

Sarjassa 74 kg EM-kultaa nappasi Jani Haapamäki tuloksella jalkakyykky 200 kg, penkissä lajikulta 162,5 kg ja vedossa lajikulta 250 kg, yhteensä 612,5 kg. Janilla oli hyvä yritys penkissä uudesta euroopanennätyksestä 165,5 kg, mutta valitettavasti puhti ei ihan riittänyt siihen.

Masters sarjassa M2/120 kg Timo Rantala sijoittui kuudenneksi tuloksella jalkakyykky 165 kg, penkkipunnerrus 142,5 kg ja maastanostossa 210 kg, yhteensä 517,5 kg. Pienoista malttamattomuutta Timolla oli jalkakyykyssä, kun ensimmäisessä yrityksessä tuomarinmerkki unohtui ja nosto hylättiin. Toisaalta maastanosto kulki Timolta hyvin. Masters sarjassa M2/120+ kg Teijo Hytönen otti EM-hopeaa. Jalkakyykyssä lajipronssi 260 kg, penkkipunnerrus 162,5 kg ja maastanostossa lajihopea 275 kg, yhteensä 697,5 kg. Penkkipunnerruksen kolmannessa yrityksessä tuomarit hylkäsivät noston rintaan upotuksen takia. Kysyin tästä juryn mielipidettä, sillä tanko ei merkin jälkeen laskenut alaspäin ja mielestäni tuomio oli väärä. Jury ei tuomiota kuitenkaan muuttanut. Tässä sarjassa tapahtui myös se mitä olen tuomarina aina pelännyt. Nostolava oli korotettu lattian pinnasta noin metrin, se oli suuri, mutta ei tarpeeksi suuri nostolavan takaosasta. Penkkipunnerruksessa toinen sivutuomari haki sopivaa paikkaa nähdäkseen lavan takaosassa nostajan noston paremmin ja samalla siirsi tuoliaan huolimattomasti taaksepäin, tuolin yksi jalka luiskahti lavan ulkopuolelle, jonka johdosta tuomari lensi tuolineen selälleen lattialle. Tuomari ei onneksi loukannut itseään ja kisat jatkuivat hurjalta näyttäneen putoamisen jälkeen välittömästi.

Pekka Taskinen nosti Haapamäen kanssa samassa sarjassa puhtaat yhdeksän nostoa ja EM-pronssia tuloksella kyykky 217,5 kg, jolla lajipronssia. Penkissä 132,5 kg, maastanostossa 245 kg, jolla lajihopea ja yhteistulos 595 kg. Hienoa venymistä Pekalta arvokisoissa ja omat ennätykset. Hyvää työtä nostajalta ja myös huoltaja Ahtiainen oli tyytyväinen. Antti Liimatainen sijoittui viidenneksi sarjassa 83 kg tuloksella kyykky 205 kg, penkki 145 kg, veto 245 kg ja yhteensä 595 kg. Antti ei sanojensa mukaan saanut tänään itsestään kaikkea irti, joten seuraavaa kisaa odotellessa. Tsemppiä treeneihin! Jussi Kuusikko voitti EM-kultaa sarjassa 105 kg puhtaalla sarjalla kyykky 260 kg lajipronssi, penkki 200 kg lajihopea, veto 302,5 kg lajikulta ja yhteistulos 762,5 kg on uusi SE. Jussi oli miesten M40-ikäluokan pisteissä toinen. Tuntui, että tarvittaessa Jussi olisi nostanut enemmänkin, pelivaraa jäi vielä jäljelle. 6. kisapäivä isoimmat miehet ikäluokka M1 Janne Hakala sarjassa 120 kg nosti kyykyssä 217,5 kg. Penkissä Janne ei saanut tuomareilta aloituslupaa, koska hänen kyynärvarsi ei ojentunut tarpeeksi suoraksi. Sisukkaasti Janne yritti kolme kertaa tuloksetta ja yhteistulos jäi saamatta. Maastanostossa Janne taisteli loppuun asti vetomitalista, mutta tällä kertaa 275 kg oli liikaa ja tulokseksi kirjattiin 260 kg.

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, masters, miehet

M1

M2

The Finnish Powerlifting Magazine

25

Kisojen päätös Kisan viimeisenä iltana oli myös banketti, jossa tehtiin kisojen ”tilinpäätös”. Kisojen tsekkiläiset lavamiehet tekivät nopeaa ja virheetöntä työtä lavalla, josta kiitokseksi tästä he kaikki saivat kisojen muistomitalin. Unkarissa jaettiin isot ja upean näköiset muisto- ja palkintomitalit nostajille. EPF ja Unkarin Voimanostoliitto olivat järjestäneet kiitettävän hyvät ja onnistuneet kilpailut. Banketissa kaikki saivat ottaa muistoksi kisoista kisamukin. Maukasta ruokaa ja juomaa oli yllin kyllin, mutta jälleen kerran kaikilla oli jo kiire kotiin ja juhlinta päättyi hyvin lyhyeen. Suomen mitalisaalis oli upea. Miehet olivat kokonaisjoukkueena kolmansia. Miesten M3-ikäluokassa joukkue oli toinen. Naisten M1-ikäluokassa joukkue oli kolmas. Yhteensä EM-mitaleita tuli Suomeen neljä kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Lajimitaleita tuli jalkakyykyssä kolme kultaa, kolme hopeaa ja kolme pronssia, penkkipunnerruksessa kuusi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia sekä maastanostossa neljä kultaa, kuusi hopeaa ja yksi pronssi. Lajimitaleita Suomelle tuli yhteensä 30 kappaletta. Sertifikaatteja ei enää entiseen tapaan jaeta banketissa, vaan jokainen nostaja ja toimitsija voi käydä tulostamassa netistä oman sertifikaattinsa EPF:n sivulta. Tärkeä tapahtuma Unkarille, vuoden 2017 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat järjestettiin Györissä, jossa kisamaskottina ollut Hugoo kukko oli mukana myös näissä voimanostokisoissa 2019. Hugoo on kukko, jonka alkuperä tulee kaupunkiin liittyvästä legendasta. Hugoon viesti on kaikille Euroopan maille selvä; tule ja vieraile Györissä ja tulet varmasti takaisin!

Tiina Kiviranta, Margetta Salminen ja Leena Jokitalo-Luomakoski

Jarmo Virtanen ja Jussi Kuusikko huoltohommissa

Kiitos tästä mukavasta kisamatkasta koko Suomen joukkueelle. Huoltopuolella jokaisen vapaaehtoisen henkilökohtainen apu oli erityisen tärkeää, sillä joukkue oli iso ja nostoja riitti viikon jokaiselle päivälle. Kiitos myös Jarmo Virtaselle, joka jaksoi taktikoida ja huoltaa koko viikon koko joukkuetta. 6. Mastersit ovat joukkueena ainutlaatuinen osa voimanostomaailmaa, joka tuo maailmalla menestystä ja mainetta entistä enemmän. Kiitos myös mastersien maajoukkuekoordinaattori Kemppaiselle, kaikki sujui Unkarissa hienosti, kun alustava työ oli huolella tehty. Oli ilo ja kunnia olla joukkueenjohtajana tässä joukkueessa, kiitos! tuomari lensi tuolineen selälleen lattialle. Tuomari ei onneksi loukannut itseään ja kisat jatkuivat hurjalta näyttäneen putoamisen jälkeen välittömästi. Jani Haapamäki ja Pekka Taskinen 26 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Piia Valkonen

1.

2.

3.

4.

5.

6. 1. Timo Rantala 2. S anna Joutsela edusti Suomea avajaisissa 3. Ilkka Launonen 4. Pertti Lähteenmäki 5. Sanna Joutsela ja Saara Laine 6. T anja Korhonen, Tiina Marjusaari ja Katri Backman

The Finnish Powerlifting Magazine

27

Leirin osallistujia. Ylärivissä vasemmalta oikealle: Mikael Moisio, Teijo Hytönen, Teemu Ahtiainen, Kaj Mattila, Pia Valkonen, Johanna Ilves, Anniina Luotonen, Teemu Hällfors ja Mats Finne. Alarivissä vasemmalta oikealle: Ida Moisio, Heimo Hopeavuori, Johanna Kankus ja Katri Manninen

MAAJOUKKUELEIRI 5.5.2019 Teksti & kuvat: Kaj Mattila

Tampereella Kauppi Sports Centerissä pidettiin maajoukkueleiri klassisen voimanoston MM-kisajoukkueelle. Koordinaattorit lähettivät jokainen osaltaan valituille kutsun leirille. Leiri pidettiin kyseisessä kohteessa, koska voimailutiloissa on kuusi Eleikon telinettä tankoineen käytettävissä. KSC on paikka, jossa on myös lounasravintola ja korkeatasoiset neuvottelutilat. Leirille ilmoittautui melko pieni määrä osallistujia, joka lienee osaltaan selitettävissä nopealla aikataululla, sekä sillä ettei leirejä ole vähään aikaan ollut. Kuitenkin leirille osallistui liiton puolelta kisaan valittu huoltaja ja joukkueenjohtaja, joten ryhmäyttäminen kisajoukkueelle olisi alkanut jo tästä. Leirillä pidimme erilaisia luentoja ja harjoittelimme kuntosalilla. Margetta Salminen piti täsmä luennon lajimme säännöistä ja siitä löytyikin keskusteltavaa osallistujien kesken. Sääntöjä on hyvä kerrata, jottei kisatilanteessa tule ongelmia. Tämän jälkeen kävimme lounaalla ja sen jälkeen tuli vuoroon Mikael Moisio, joka piti luennon lihashuollosta ja harjoittelun monipuolisuudesta. Hänen monipuolinen ja ennakkoluuloton lähestyminen lajin vaatimuksiin saikin aktiivisen keskustelun aikaan ja tämä jatkui harjoitteluosiossa, jossa häneltä kyseltiinkin paljon tarkentavia kysymyksiä. Voiman siirtyminen kehosta oli kiehtova aihe, joka aiheutti paljon ajatuksia ja keskustelua. 28 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Tästä oli hyvä siirtyä kuntosalin puolelle, jossa osallistujat tekivät omia harjoitteitaan ja valmennustiimi seurasi ja kommentoi harjoitusten kulkua. Kuntosalilla Mikael joutui melkoiseen pyöritykseen kun kaikilla tuntui olevan hänelle kysyttävää. Tekniikoita hiottiin ja koviakin rautoja käsiteltiin. Treenin jälkeen olikin vuorossa SUEK:n luento, jossa kerrattiin lisäravinteiden käyttöä, joista urheilija yksin on vastuussa. Hiegeamine ja muut haastavat aineet pitää osata löytää tuoteselosteesta. Urheilijalla on syömisistään vastuu itsellään, SUEK osaltaan auttaa selvittämään mikä on sallittua ja mikä ei. KAMU appi, jonka saa puhelimeensa ladattua kannattaa ladata. Sillä saa salamannopeasti selville onko lääke sallittu vai ei. Myös erivapaus asioista kävimme pitkän keskustelun ja tämä antoikin lisäinfoa monelle. Tämän luennon jälkeen Mats Finne sekä Kaj Mattila pitivät luennon huoltajan roolista ja tehtävistä. Kuten muutkin luennot tämäkin sai avattua keskustelua ja paikalla ollut Teemu Ahtiainen omalta osaltaan valotti huoltajan tehtäviä. Tilaisuus päättyi loppukeskusteluun, jossa toivomus oli suuri, että leirit saavat jatkoa ja näyttää siltä, että syksyllä on toinen leiri tulossa. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisesta osallistumisesta ja hyvästä hengestä koko tapahtuman ajan. Yhteishenki oli kannustava.

Leirin osallistujat tarkkaavaisina luennolla

Tunnelmia salitreeniosuudesta The Finnish Powerlifting Magazine

29

OPISKELIJOIDEN PAINONJA VOIMANOSTON SM-KILPAILUT 13.-14.4.2019

HERVANTA, TAMPERE Teksti: Ville Wikman, kuvat: Ville Wikman & Jani Asikainen 30 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Herwannan Hauiskäännön jäsenistöä

Herwannan Hauiskääntö järjesti 13.-14.4.2019 jo 10. kerran opiskelijoiden painon- ja voimanoston SM-kilpailut yhdessä Tampereen Pyrinnön (TP) sekä Team Nordic Thunderin (TNT) kanssa Tampereen Hervannassa. Herwannan Hauiskääntö on vuonna 2008 perustettu kerho, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun voimailua harjoitteleville opiskelijoille edunvalvontaa tiloja koskevissa päätöksissä sekä järjestää voimailuaiheista toimintaa. Lisäksi Herwannan Hauiskääntö jakaa tietoa kuntosaliharjoittelusta, järjestää alkeisja jatkokursseja painonnostossa sekä voimanostossa ja pyrkii luomaan nykyään jo reilusti yli sadalle jäsenelleen mahdollisimman hyvät edellytykset opiskelun ja harjoittelun yhteensovittamiselle. Voiman siirtyminen kehosta oli kiehtova aihe, joka aiheutti paljon ajatuksia ja keskustelua.

Kilpailuissa on mahdollistettu kilpasarjassa kisaamisen lisäksi osallistumisen rentosarjaan, joka on tarkoitettu vain lisenssittömille opiskelijoille, jotka haluavat matalalla kynnyksellä päästä kokeilemaan yhtä tai vaikka molempia lajeja. Rentosarjaan osallistuvilla ei saa olla minkään voimanostoliiton lisenssiä ja kilpailu käydään kilpasarjasta erillään, jolloin molemmissa sarjoissa on muun muassa omat erilliset punnitukset, aikataulut sekä ryhmäjaot. Rentosarjassa kuitenkin esimerkiksi pukeutumista koskeva säännöstö ei ole yhtä tarkkaa kilpasarjaan verrattuna. Rentosarjaan osallistuneiden joukosta onkin saatu vuosittain useita myöhemmin lisenssin hankkineita nostajia kansalliselle sekä kansainväliselle tasolle. The Finnish Powerlifting Magazine

31

Tuulia Viljanen

Saara Laine 32 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Tämä ponnahduslautamahdollisuus on saanut paljon kiitosta ja se on myös kasvattanut tietoisuutta Suomen Voimanostoliitosta ja sen toiminnasta voimanostourheilun eteen. OSMit ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa usean opiskelijan kisakalenterissa. Se on yksi niistä keinoista, joilla me Herwannan Hauiskäännössä pyrimme tuomaan lajiamme esiin ja saamaan uusia nuoria nostajia lajimme pariin.

Naisten korkea-asteen kilpasarjassa taistelu oli toista-astetta tiukempaa. Sarjan voiton vei Merikarvian Voimailijoiden sekä Satakunnan AMK:n Meri Kallio (657,14 IPF pistettä ja 395 kg). Toiseksi sijoittui useasti OSMeissa kisannut TNT:n ja Turun yliopiston Saara Laine, joka keräsi 654,62 IPF-pistettä (397,5 kg). Kolmas oli Salon Voimailijoiden ja Poliisiammattikorkeakoulun Anu Loponen (630,48 IPF-pistettä ja 362,5 kg).

OSMien voimanostossa kilpailu käydään pistekisana, jolloin sijoitukset ratkeavat IPF-pisteiden mukaan (painonnostossa kisataan vastaavasti Sinclair-pisteissä ja Supertotaliin osallistuvien pisteet molemmissa lajeissa lasketaan yhteen). Kisat on jaettu vielä toisen asteen (ammattikoulut ja lukiot) sekä korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) kesken siten, että toisen asteen opiskelijat kisaavat toisiaan vastaan ja korkea-asteen opiskelijat keskenään. Kaikki opiskelijat edustavat myös oppilaitostaan, jolloin kaikki osallistuvat oppilaitosten väliseen joukkuekilpailuun, jossa ratkaistaan kiertopalkinto Voimanpesän kohtalo. Vuonna 2019 painonnosto kisattiin lauantaina ja voimanoston vuoro oli sunnuntaina. 14.4. Rentosarjalaiset kilpailivat aamupäivällä ja kilpasarjalaiset päästettiin irti iltapäivällä. Seuraavassa lyhyt raportti kilpasarjan osalta. Mitalitaisto oli tiukkaa sekä naisissa että miehissä ja sijoitukset ratkesivat pääasiassa vasta viimeisillä vedoilla. Naisten toisen asteen kilpasarjassa voiton vei IF Sibbo Vargarnan Susanna Törrönen 580,55 IPF-pisteellä. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudaa edustanut Törrönen penkkasi kisoissa naisten uuden avoimen suomenennätyksen 122,5 kg ja teki yhteistuloksen 352,5 kg. Toiseksi sijoittui Kankaanpään Voimailijoita ja Kiipulan ammattiopistoa edustanut Milka Kanerva IPF-pistein 491,53 (275 kg). Kolmas oli Tammelan Ryskettä ja Forssan yhteislyseota edustanut Nenna Asp 387,1 IPF-pisteellä (245 kg).

Susanna Törrönen Opiskelijoiden painon- ja voimanoston SM-kilpailut, naiset

The Finnish Powerlifting Magazine

33

Miesten toisen asteen kilpasarja oli tällä kertaa kahden opiskelijan taisto voitosta. Kultaa vei Pietarsaaren Voimailijoiden ja Jakobstads gymnasiumin Oscar Sandler, jonka tulos 482,5 kg toi 439,45 IPF-pistettä. Hopeaa sai Huittisten Voimailijoiden Ville Kursi (Vammalan lukio) IPF-pistein 413,08 (472,5 kg). Miesten korkea-asteen kilpasarjassa kovin taisto mitaleista käytiin useina vuosina OSMeihin osallistuneiden Mikko Nuoliojan (Tampereen AMK), Jere Savolaisen (Savonia AMK), Rickard Byggmästarin (Yrkeshögskolan Arcada) ja Ville Vikmanin (Tampereen yliopisto) lisäksi David Liljekvistin (Yrkeshögskolan Arcada) kesken. Kulta meni Tampereen Voimanostajien Mikko Nuoliojalle (655,96 IPF-pistettä ja 670 kg). Sijoille 2-5 päätyneet urheilijat olivat kaikki alle viiden IPF-pisteen sisällä toisistaan. Hopealle itsensä kairasi Kuopion Painonnostajien Jere Savolainen (641,29 IPF-pistettä ja 677,5 kg) ja pronssille Pietarsaaren Voimailijoiden Rickard Byggmästar (640,83 IPF-pistettä ja 680 kg). Mitaleiden kohtalot ratkesivat vasta viimeisillä maastanostoilla ja myös miesten kisa sisälsi paljon tunnetta sekä onnistumisia.

Opiskelijoiden painon- ja voimanoston SM-kilpailut, miehet

Kisapaikka Tamppi Areena 34

VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Opiskelijoiden SM-kilpailut olivat tänäkin vuonna opiskelijakerhon resursseihin nähden suuri ponnistus, mutta myös samalla taidonnäyte osaamisesta. Kaksipäiväisten kisojen läpiviemiseen tarvitaan erittäin paljon talkoolaisia, mikä ei Herwannan Hauiskäännön yhteisössä ole ollut ongelma ja josta kerholaiset voivat myös itse olla ylpeitä. Laadukkaat kilpailut järjestäneet seurat varmasti tietävät mitä kisojen järjestäminen vaatii. Onkin hienoa, että pitkälti nuorista koostuvassa kerhossamme on tahtotila ja kyky toteuttaa OSMien kaltaisia tapahtumia vuodesta toiseen. Me Herwannan Hauiskäännössä toivoisimme, että tulevaisuudessa myös jokin muu opinahjo (tai opinahjot) järjestäisi kyseiset kisat, jotta mekin pääsisimme kisamatkalle. Toistaiseksi kuitenkin me Tampereella olemme pitäneet perinnettä yllä ja pyrimme pitämään sitä myös jatkossa.

Vahvaa kesää ja opiskelijoille ansaittua kesälomaa!

Oscar Sandler

Jan Lipponen

Mikko Nuolioja

Jere Savolainen The Finnish Powerlifting Magazine

35

Haastattelussa

HAASTATTELUSSA LEENA VATANEN Kysymykset: Katja Lariola, kuvat: Leena Vatanen & Suomen Voimanostoliitto

Kuka olet ja mistä tulet? Olen Leena Vatanen, 28vuotias perheellinen voimanoston harrastaja Iisalmesta. Kerro vähän urheilutaustastasi? Olen harrastanut monipuolisesti liikuntaa lapsesta lähtien mm. hiihtoa, pesäpalloa, jääkiekkoa, yleisurheilua, tanssia… Milloin ja miten olet tullut voimailun pariin? Voimailusta kiinnostuin tosissani vasta aikuisiällä kun olin käynyt noin vuoden kuntosalilla ja treenannut enimmäkseen laitteilla. Voimanostoharjoittelun aloitin siis kesällä vuonna 2016 Kiuruveden Urheilijoissa ja heti alusta lähtien minulla on ollut sama valmentaja. Miten olet menestynyt voimanostossa? Saavutukset: Vuonna 2016 en yltänyt SMkisoissa vielä mitalisijoituksille. 2017: Klassisen penkkipunnerruksen SM-pronssi ja klassisen voimanoston SM-hopea. 2018: Klassisen voimanoston SM-pronssi ja varustepenkkipunnerruksen SM-hopea. 2019: Klassisen penkkipunnerruksen SM-pronssi ja klassisen voimanoston SM-hopea. Miten harjoittelet, millainen on normaali harjoitusviikkosi? Harjoituskaudella treenit koostuvat suurelta osin lajiliikkeille ominaisista harjoituksista, joita treenataan kohtalaisen suurella volyymillä painopisteitä

muunnellen ja sen hetkisiä heikkouksia vahvistaen. Jonkun verran käytämme treeneissä erikoistekniikoita, vastuskumeja jne., mutta nämä vähenevät kisojen lähestyessä ja silloin punttitreenien pääpaino on paljolti lajiliikkeissä. Treenikaudesta riippuen treenataan 2-3 viikkoa kovaa ja nousujohteisesti, jonka jälkeen seuraa kevennetty viikko. Tämän jälkeen ohjelmarunkoa muokataan tarvittavilta osin ennen seuraavia kovia viikkoja. Harjoitusviikkoon sisältyy normaalisti 4-5 punttitreeniä ja lisäksi saman verran oheis-/palauttavia harjoitteita, jotka ovat monipuolisia,

mutta voimanostoa tukevia. Tukilihasten vahvistamiseen, nostotekniikoihin, lihashuoltoon ja palautumiseen panostetaan paljon. Miten sovitat työn, treenin ja vapaa-ajan / perheen yhteen? Olen mielestäni hyvä aikatauluttamaan asioita ja suunnittelen usein jo seuraavan viikon aikataulut valmiiksi edellisenä viikonloppuna. Työaikani on suhteellisen säännöllinen, treenaan viikolla töiden jälkeen ja viikonloppuisin. Aikaa jää hyvin myös perheelle, koska sama harrastus mieheni kanssa tekee arjen pyörittämisestä helppoa.

Leena hopealla klassisen voimanoston SM-kisoissa Ylitorniolla 2019 Mikä on lempinostosi ja miksi? Entä mistä et pidä? Kaikki lajinostot ovat minulle tasaisen kivoja, kunhan ne vain kulkevat. Jalkakyykkyä jännitän eniten, mutta se antaa myös parhaan onnistumisen tunteen ja se antaa myös itsevarmuutta, varsinkin kisatilanteessa. Millä saat kasattua pään mukaan raskaisiin nostoihin? Raskaisiin nostoihin auttaa eniten se, että niitä on mukana myös peruskuntokaudella, ettei tuntuma pääse unohtumaan. Millaista ruokavaliota noudatat? Käytätkö lisäravinteita? Syön pääosin puhdasta kotiruokaa ja välipaloja, ateriavälit ovat noin 3-4 tuntia. Lisäravinteita käytän palautusjuomassa, vitamiineja käytän aterioiden lisänä talviaikaan kovalla treenikaudella.

38 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Mikä on parasta voimailussa?

Mikä on paras voimailumuistosi?

Voimailussa parasta on onnistumisen tunne, itsensä voittaminen, fyysinen- ja henkinen kehittyminen. Näiden lisäksi on myös huippua, että menestystä on tullut SM-tasolla. Voimailussa parasta on onnistumisen tunne, itsensä voittaminen, fyysinen- ja henkinen kehittyminen. Näiden lisäksi on myös huippua, että menestystä on tullut SM-tasolla.

Kaikki ennätysnostot ja onnistumisen tunteet ovat minulle tärkeitä. Varsinkin SM-mitalit ovat ikimuistoisia, koska treenit kisoihin ovat kovia ja erittäin antoisi

Millaisia tavoitteita sinulla on voimanostajana? Tavoitteena minulla on pysyä terveenä, kehittyä urheilijana ja oppia lisää lajista sekä itsestäni. Pitkän tähtäimen tavoitteena minulla on tehdä klassisessa voimanostokisassa 500kg yhteistulos, kunhan nyt ensin 450kg menee rikki. Klassisen voimanoston SM-kulta on myös yksi tavoitteistani.

Terveiset Voimanostaja-lehden lukijoille? Voimanosto on elämäntapa ja se on paljon muutakin kuin painojen kolistelua salilla.

The Finnish Powerlifting Magazine

39

URHEILUTALON TUPLAT - VITSAILUSTA SYNTYNYT VOIMAILUTAPAHTUMA Teksti: Päivi Ristolainen, kuvat: Janne Ylimys

”Mitäs jos ihan oikeasti järjestetään ne kisat?” Loppuvuodesta 2018 osa Ryhdin voimanostojaoston jäsenistä vitsaili, että salilla pitäisi järjestää epäviralliset alamäkipenkin MM-kisat. Alamäkipenkkispesialistit Ilari Myllyniemi ja Jyrki Jokinen harjoittelivat säännöllisesti alaviistopenkillä ja muut lähinnä salityyliin kommentoivat heidän treenejään. ”Alaviistopenkkimiesten” treenaamisesta syntyi ensin vitsillä heitetty kisaidea, joka toteutettiin 30. maaliskuuta tapahtumana nimellä Urheilutalon Tuplat.

Tomi Halmesmäki tyytyväisenä omaan penkkitulokseen 40 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Ensi alkuun ajattelimme järjestää vain pienimuotoisen alamäkipenkkikisan punttisalilla. Ylöjärven kaupungin vapaaaikajohtaja Sami Yli-Pihlajan innostuminen kisasta muutti kuitenkin suunnitelmia. Yli-Pihlaja ehdotti, että tapahtuma olisi yksi 150 vuotta täyttävän Ylöjärven kaupungin juhlatapahtumista. Yli-Pihlajan ehdotuksesta kisaan otettiin mukaan toinenkin laji eli trapmaastanosto. Kisan nimeksi tuli niin ikään Yli-Pihlajan ehdotuksesta Urheilutalon Tuplat. Kisalle perustettiin Facebookiin oma tapahtuma ja mainostamista tehtiin myös jaoston Facebook-sivulla ja Instagramissa. Alusta lähtien ajatus oli, että tapahtumasta tehtäisiin Ylöjärven oma, toistuva voimailukisa. Siksi otimme käyttöön somessa tunnuksen #urheilutalontuplat. Valokuvaaja Sanna Hillberg teki kisajulisteen, jota jaettiin Pirkanmaan alueelle. Tamperelainen arkkitehti Tommi Kuikka suunnitteli kisan logon. Markkinoinnin myötä kisa alkoi kiinnostaa vähän kauempanakin asuvia voimanoston ja voimalajien harrastajia. Ensin saimme hiukan epäuskoisia ”oletteko te ihan tosissanne?” -kyselyjä. Myös kisan hyvät palkinnot herättivät epäilyksiä. Kisojen lähestyessä ilmoittautuneiden somepäivityksissä alkoi näkyä kisan hastagia ja sitä kautta tieto kisasta levisi laajemmalle. Koska alamäkipenkki ja trapmaastanosto eivät ole virallisia kisalajeja, oli sääntöjen laatiminen sekä suorituksiin että käytettäviin varusteisiin liittyvät säännöt mietittävä tarkasti. Ryhdin tuomarivastaava Eero Mäntysaari vastasi säännöistä ja niiden pohjalta teimme myös ohjevideot someen.

Pasi Sipiläinen

Alamäkipenkissä päädyttiin käyttämään komentoja start ja rack. Tangon sai halutessaan pompauttaa rinnalta eli pysäyttämistä ei vaadittu. Ajattelimme, että kisa on näillä säännöillä helpompi niille, jotka eivät ole aikaisemmin kilpailleet. Trapmaastanostossa luonnollisesti käytettiin vain downkomentoa. Kisassa sai käyttää rannesiteitä, vetoremmejä, vyötä ja myös kyynärlämmittimiä. Virallisen nostotrikoon käyttöä ei vaadittu. Kisa käytiin yhden tuomarin taktiikalla, tuomarina vuorottelivat eri nostoryhmissä Eero Mäntysaari ja Ari Myllyniemi.

Jari Saario kovistelee lavamiehenä toiminutta Antero Kaurasta kadonneen pullan vuoksi The Finnish Powerlifting Magazine

41

Kaupungin ja Ryhdin työnjako toimi niin, että voimanostojaoston jäsenet hoitivat kisan järjestelyt ja kaupunki sponsoroi tilat, kisapaidat ja palkinnot. Kisan kuuluttajaksi saatiin Markku Savolainen. Jarmo Hillberg ja Jussi Ylimys hoitivat pistelaskua ja toimivat kuuluttajan apuna kisan seuraamisessa. Kilpailu käytiin kahdessa ikäluokassa. Masters-luokassa kilpailivat tänä vuonna 40 täyttävät ja sitä vanhemmat. Muut kilpailijat kisasivat avoimessa luokassa. Naisille ja miehille oli omat sarjat. Paremmuus ratkaistiin ikävakioidulla Wilksin pisteytyksellä, joka huomioi paremmuuksia ratkottaessa iän lisäksi sekä lajien yhteistuloksen että kilpailijan painon. Naisia kisassa oli mukana yhdeksän. Heistä viisi kilpaili avoimessa luokassa ja neljä masterseissa. Naisten kovimmasta alamäkipenkkituloksesta vastasi Tampereen Voimanostajien Marju Saari, joka teki kolmannella nostollaan tuloksen 95 kg. - Rauta oli keveää ja enemmänkin olisi voinut korotella. Kolme puhdasta ja helppoa nostoa, iloitsi Saari kisan jälkeen. Trapmaastanostossa naisten kovimman tuloksen 157,5 kg nosti Ryhdin Minna Ristolainen. – Vielä olisi ollut varaa nostaa vähän enemmän, mutta en kuitenkaan uskaltanut laittaa viimeiseen nostoon enempää, totesi Ristolainen viimeisestä nostostaan.

14-vuotias Ida Moisio oli kisan nuorin nostaja

Moisio sai myös kuuluttaja Markku Savolaisen jakaman kuuluttajan palkinnon. Moisio jaksoi kisata hymyillen ja iloisin mielin koko pitkän kisan huoltajansa Hannu Peräsalon ohjauksessa. Miesten masters sarjoihin saatiin mukaan Suomen kärkipään nostajia ympäri Suomea. Mastersien paremmuudesta kilpaili 12 miestä, joista puolet oli samassa sarjassa eli painoluokassa 90 kg. Alamäkipenkissä kovia tuloksia tekivät muun muassa Lapuan Ponnistuksen Janne Halmesmäki (200 kg), Huittisten Voimailijoiden Pasi Sipiläinen (170 kg) ja Tampereen Voimanostajien Tuomo Vuorenmaa (162,5 kg). Sipiläinen ja Tammelan Ryskeen Janne Hakala tekivät trapnostossa tasatulokset 260 kg. Vuorenmaan tulos oli 250 kg ja Juha Ristolaisen 220 kg.

Minna Ristolainen teki naisten sarjojen kovimman maastanostotuloksen

Naisten avoimen luokan voiton vei 60 kg -sarjassa kilpaillut Ryhdin Heidi Alakoski yhteistuloksella 187,5 kg, joka Wilksin pisteiksi muutettuna antoi tuloksen 210,1. Mastersien sarjan voitti 65 kg -sarjaan osallistunut Minna Ristolainen (235 kg, 268,6 pistettä). Kisassa palkittiin pokaalilla myös naisten avoimen ja masters luokkien yhteen lasketusti paras nostaja. Palkinto meni 14-vuotiaalle Ida Moisiolle, jonka yhteistulos oli 172,5 kg.

42 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Masterseissa miesten paras Pasi Sipiläinen teki yhteistuloksen 430 kg ja 286,7 pistettä. Toiseksi sijoittuneen Juha Ristolaisen yhteistulos oli 367,5 kg ja pisteet 277,98. Jos yleisö olisi saanut jakaa palkinnon näyttävimmistä valmistautumisja kisasuorituksista, se olisi epäilemättä mennyt mastersien kokonaiskisassa kolmanneksi sijoittuneelle Tuomo Vuorenmaalle. Kilpailijoiden innostus ja eläytyminen tekivät kisan seuraamisen yleisölle mielenkiintoiseksi. Miesten avoimessa luokassa osattiin odottaa Jari Saariolta kovia trapnostoja. Ryhtiläisiä jännitti etukäteen, saadaanko traptankoon lastattua riittävä määrä painoja Saariota varten. Kisaa varten piti hankkia lainaksi lisää levypainoja tamperelaiselta HH-Gymiltä. Koelastausten jälkeen todettiin, että painot riittävät, mikä pelasti varmaan ainakin muutaman järjestelyistä vastanneen yöunet.

Saario voitti avoimen kisan ja myös miesten avoimen ja masters luokan yhteensä varsin suvereenisti. Alamäkipenkissä Saarion tulos oli 210 kg ja trapissa 380 kg. Saario osasi myös ottaa yleisönsä hienoilla tuuletuksilla ja toiminnallaan kisapaikalla. - Kisat olivat todella hyvähenkiset ja mukavat. Lisää tällaisia, tuumasi Saario tunnelmasta. Miesten avoimessa sarjassa kilpaili kaiken kaikkiaan yhdeksän nostajaa. Yhteispisteissä toiseksi sijoittui ylöjärveläinen Mikko Nuolioja, joka edustaa voimanostossa Tampereen Voimanostajia. Nuoliojan yhteistulos oli 467,5 kg ja 302,45 pistettä. Pisteissä (266,9) kolmanneksi tuli Ryhdin Kalle Rauva, jonka yhteistulos oli 370 kg. Miesten avoimen luokan parhaasta kisa-asusta vastasi neljänneksi tullut ”Termis von Diisselinä” tunnettu Juha Vuorikoski. Hänen kisalookinsa edusti lähes showpainitasoista tyyliä. Kisan aikana ja jälkeen sekä yleisö että kilpailijat kehuivat tapahtumaa mielenkiintoiseksi ja hyvin järjestetyksi. Monesta suusta kuului toteamus, että Tuplat olivat parhaat kisat pitkään aikaan. Yleisöä oli paikalla niin runsaasti, että tyhjiä tuoleja ei katsomossa näkynyt. Yleisön kannustus loi kisaan hienon, mutta rennon tunnelman. Kisasta onkin tarkoitus tehdä Ylöjärven oma vuosittainen voimailutapahtuma.

Juha Vuorikoski ja kisa-asu

Jari Saarion komea epävirallinen trapmaastanoston ME-tulos The Finnish Powerlifting Magazine

43

Kuvassa vasemmalta: Petri Leinonen, Keijo Huttunen, Alexander Lillback, Ilari Valkonen, Olof Qvarnstrรถm, Pauliina Suomela ja Mira Virtanen

44

VOIMANOSTAJA 2 โ ข 2019

HELSINKI-TUKHOLMA-TALLINNA PÄÄKAUPUNKIOTTELU Teksti & kuvat: Irene Immonen

Pääkaupunkiottelu eli Helsingin, Tukholman ja Tallinnan välinen voimanostokisa käytiin tänä vuonna 13.4. Tallinnassa. Tämä oli 28. kerta, kun kisa järjestettiin. Tukholma nosti itselleen kultaa, Tallinna hopeaa ja Helsinki pronssia. Helsinkiä oli edustamassa Ilari Valkonen, Petri Leinonen, Keijo Huttunen, Olof Qvarnström, Alexander Lillback, Mira Virtanen ja Pauliina Suomela. Vaikka itse en noussut lavalle, kisaa oli mukava seurata myös huoltajan näkökulmasta. Pääsin tukemaan kilpailijoita niin lämmittelyissä kuin nostoissa. Kilpailussa nähtiin hienoja tuloksia, kovaa yrittämistä ja varmasti rikottiin, jos ei muuta, niin ainakin omia ennätyksiä. Helsingin joukkueen mitalien jako (vasemmalta oikealle) Petri Leinonen, Keijo Huttunen, Ilari Valkonen, Mira Virtanen ja Helsingin tuomari Åke Koponen sekä Tukholman tuomari

The Finnish Powerlifting Magazine

45

NUORTEN VOIMANOSTOLEIRI 11.5.2019 VIITASAARI Teksti & kuvat: Kaj Mattila

Aiemmin tänä vuonna Jussi Kuusikko otti yhteyttä voisinko auttaa lajitapahtuman järjestelyssä Viitasaarella. Tapahtumaa aloimme suunnitella ja matkan varrella tiimiin liittyi vielä Mats Finne. Ajankohdaksi leirille muodostui toukokuu ja 11.5. sovimme nuorille suunnatun leirin järjestämisestä. Nuoria olikin ilmoittautunut lähes kymmenkunta tähän leiriin ja Matsin ja Jussin kanssa sovimme leirin sisällön. Tapahtumapäivänä aloitimme tapahtuman esittelemällä liittoa ja liiton toimintaa. Nuoret olivatkin innokkaita kuuntelemaan ja katsomaan videoita sääntöjen mukaisista suorituksista. Etenimme lajeittain ja ensimmäisenä kävimme läpi jalkakyykyn teoriassa, siirtyen siitä levytankojen kimppuun. Pientä liikkuvuus puutetta oli yllättäen nuorilla kyykkyä testattaessa, mutta pikkuhiljaa alkoi liikkuvuutta löytyä. Innokkuus tekemiseen oli positiivisen suuri. Kävimme näin lajit läpi, jonka jälkeen oli evästauko, joka olikin tärkeä osa tapahtumaa. Tauon jälkeen kävimme kertauksena kaikki lajit vielä kerran läpi ja huomattavaa oli miten nuoret tässä päivän aikana olivat omaksuneet asioita joita kävimme aamupäivällä läpi. Näillä nuorilla on hyvä tulevaisuus luvassa lajin parissa, kun paikkakunnalta löytyy esikuvat ja koulutetut valmentajat. Jussi Kuusikko mastersien euroopanmestari sekä Eetu Kumpulainen WEC-mitalisti ovat oivia esikuvia nuorille ja hyviä valmentajia. 46

VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Tämä voi olla yksi malli jolla saamme lajimme pariin nuoria joita kipeästi kaipaamme. Suuret kiitokset Mats Finne, Jussi Kuusikko ja Eetu Kumpulainen. Vieläkin suuremmat kiitokset nuorille Aleksi, Eelis, Jalmari, Mika, Elias ja Eetu.

1-200 1-200 PENKKIPUNNERRUKSEN PENKKIPUNNERRUKSEN JÄLKEEN JÄLKEEN VALMIIKSI VALMIIKSI KATETTU KATETTU AAMIAINEN AAMIAINEN ON ON LUKSUSTA. LUKSUSTA.

S S TAY TAY F FE EE EL L L L II V VE E B BE ET TT TE ER R

scandichotels.fi scandichotels.fi

The Finnish Powerlifting Magazine

47

Liitto tiedottaa Suomen Voimanostoliitto ry Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/secretary Timo Lillbacka Sepontie 3 TH 5, 02130 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270 E-mail: sihteeri@svnl.fi www.suomenvoimanostoliitto.fi Liiton pankkitilit Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki: FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili (= Päätili) FI22 5680 0020 2315 57 Voimanostaja-lehden tili FI82 4712 0010 0338 36 Mastersvaliokunnan tili

Vuoden 2020 SM-kilpailujen järjestäjät valittu 2020 SM-kilpailujen järjestäjät on valittu. Vielä klassisen voimanoston avoimen ja nuorten sekä varustevoimanoston SM-kisat ovat vailla järjestäjää. Klassinen voimanosto, nuoret, 25.-26.1.2020* Varustevoimanosto, kaikki ikäluokat, 7.-9.2.2020* Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 21.-23.2.2020, Salon Voimailijat, Salo Klassinen voimanosto, avoin, 13.-15.3.2020* Klassinen voimanosto, masters, 13.-15.11.2020, Äänekosken Voima, Äänekoski

Valitut maajoukkueet Valitut maajoukkueet ja arvokilpailujen tulokset löytyvät nyt yhdestä paikasta liiton sivuilta. https://suomenvoimanostoliitto.fi/valitut-maajoukkueet Tulokset päivitetään sivulle aina, kun ne on julkaistu kansainvälisen liiton toimesta.

Uusia tuomareita Jaarli Pirkkiö, Napapiirin Voimailijat, suoritti 15.3.2019 kansallisen I-luokan tuomarikokeen hyväksytysti Ylitornion SM-kilpailuissa. Kokeen valvoi Tero Hyttinen. Kansallisen II-luokan tuomarikokeen suoritti hyväksytysti Tammisaaressa 30.3.2019: Johan Henriksson, Hango Idrottsklub Bill Winter, Sibbo-Vargarna Markku Kemppainen, MLC Thomas Salin, Kraftklubben Eken Uuri Flemmich, Kraftklubben Eken Kokeen valvoi Margetta Salminen. Jouni Kvist, So-Vi ja Kaj Mattila, MLC suorittivat hyväksytysti Int Cat II tuomarikokeen varustevoimanoston EM-kilpailuissa Tsekin Pilsenissä 28.4.2019. Kenneth Sandvik läpäisi Int Cat II tuomarikokeen klassisen voimanoston MM-kilpailuissa Ruotsin Helsingborgissa 5.6.2019. Onnittelut kaikille uusille tuomareille!

Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 12.-13.12.2020, Ålands Krafsportklubb, Maarianhamina * Halukkaat järjestäjät voivat ilmoittautua sähköpostilla info@svnl.fi, kilpailut myönnetään ensimmäisille halukkaille.

SM-kilpailuihin ilmoittautuminen SM-kilpailuihin ilmoittaudutaan 1.4.2019 jälkeen sähköisellä lomakkeella. Lomakkeen voi lähettää ainoastaan liitolle ilmoitettu yhteyshenkilö. Linkki lomakkeeseen julkaistaan SM-kilpailun ilmoituksessa. https://suomenvoimanostoliitto.fi/sm-kilpailut

Liiton puheenjohtaja Tero Hyttinen (vas.) ja sihteeri Timo Lillbacka (Kuva: liiton kuva-arkisto) 48 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

Vuoden 2019 maksut liitolle

Suomen Voimanostoliitolle osoitetut maksut on maksettava seuraavasti: Jäsenmaksu & Kilpailulisenssi. Suomen Voimanostoliiton jäsenmaksu urheiluseuroille on 250 €. Seurojen tulee maksaa se aikaisintaan 1.1.2019 ja viimeistään 31.1.2019 liiton yleistilille. Lisenssin hinta vuodelle 2019 on 80 €/ kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Voimanostaja-lehden). Lisenssin maksuohjeet vuodelle 2019 löytyvät liiton nettisivuilta. Nuorten 14/18v -ikäluokassa kilpailevien lisenssi vuodelle 2019 on 40 €/kilpailija. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n alaisille nostajille 40 €/kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Voimanostaja-lehden). Voimanostokilpailemiseen oikeuttava lisenssi tulee olla maksettuna nostajan ilmoittautuessa kisaan. Antidopingsopimus tulee uusilla nostajilla olla vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäistä kilpailua liitossa. Kilpailumaksu. Jäsenseuran tulee ilmoittaa kilpailu liittoon vähintään kolme viikkoa ennen kilpailua. Kilpailulupamaksu vuodelle 2019 on 60 €. Se on maksettava kisaa ilmoitettaessa. Vuoden 2019 kilpailulupamaksut saa maksaa aikaisintaan 2.1.2019. Voimanostaja-lehti. Voimanostaja-lehden tilaajien tulee maksaa vuosikerrasta 35 € sekä irtonumeroista 10 €/lehti. Vuosikerta ulkomaille 55€. Maksun viestikenttään lehden saajan nimi ja osoite. SM-kilpailuiden osanottomaksut. Voimanosto 65 €/kilpailija, 14/18v -ikäluokassa 35 €/kilpailija. Penkkipunnerrus 55 €/kilpailija, 14/18v -ikäluokassa 30 €/kilpailija. Maajoukkuemaksu B-rajan tehneelle urheilijalle on 100 €.

Liiton tilinumerot ovat seuraavat: Jäsenmaksu (yleistili) Lehtitilaukset

FI18 5680 0020 2315 32 FI22 5680 0020 2315 57

Valmennusopas Voimanostovalmennus - Maksimivoimaharjoittelun perusteet on kirja, joka on tarkoitettu maksimivoimaharjoittelun tueksi. Opas on suunnattu voimanostajille, voimanostosta kiinnostuneille ja voimanostovalmentajille. Hinta 40,00€ + mahdolliset toimituskulut

Kirja on ostettavissa Suomen Voimanostoliiton verkkokaupasta: www.svnl.fi The Finnish Powerlifting Magazine

49

Tuomarivastaavan palsta

Varautuminen uuteen kauteen Tämän vuoden Tuomariklinikka pidettiin 7.4. ennen sääntömääräistä kevätkokousta ja paikkana oli liiton uudet toimitilat Espoossa. Klinikassa käytiin kaikki uudet sääntökohdat 1.1.2019 alkaen huolellisesti läpi, kerrattiin ajankohtaisia sääntöasioita, muistutettiin tulevista tapahtumista ja saatiin myös hyviä keskusteluja aikaiseksi. Tuomariklinikasta löytyy myös YouTubevideo. Liiton uudet toimitilat mahdollistavat erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisiä, jotka ovatkin jo suunnitelmissa. Jotta tuomarioikeudet saa säilytettyä, se vaatii tuomarilta itseltään aktiivisuutta. Vielä on tämä vuosi aikaa hankkia tarvittavat pisteet kuluvalle kaudelle (kausi päättyy 31.12.2019), jotta samat tuomarioikeudet säilyvät seuraavalle kaudelle 2020-2023. Tuomareille, jonka yhteystiedot ovat olleet tiedossa, on lähtenyt muistutus puuttuvista tuomaroinneista. Valitettavasti kaikki eivät ole vieläkään hankkineet tuomarilisenssiä, joten ajantasaisia yhteystietojakaan ei ole ollut saatavissa. Kansainvälisen I- ja II-luokan tuomarin on ollut tuomittava vähintään kaksi kansainvälistä voimanoston tai penkkipunnerruksen (huom. sääntömuutos 1.1.2019 alk.) mestaruuskilpailua ja kaksi kansallista voimanoston mestaruuskilpailua olympiavuosien välisen neljän vuoden ajanjakson aikana, jotta hänen uusintarekisteröintinsä voidaan hyväksyä. Uusintarekisteröinti tehdään netissä IPF:n sivulla kohdassa tuomarit, uudelleenrekisteröinti. Kaikille kansainvälisille tuomareille on lähetetty viesti ja ohjeet lomakkeen täyttämiseksi uusintarekisteröintiä varten. Kunkin kansallisen I-luokan tuomarin tulee kauden aikana: - tuntea IPF:n voimanostosäännöt ja niihin vuosittain tehdyt muutokset - osallistua vähintään yhteen voimanoston SM-kilpailuun - osallistua vähintään yhteen penkkipunnerruksen SM-kilpailuun - kerätä vähintään neljä pistettä tuomarikaudella

50 VOIMANOSTAJA 2 • 2019

määrätietoa tai liiton henkilöjäsenten määrätietoa, joka on todennettavissa. Mikäli tätä ei voida todentaa, on se valtionavustuksen määrää vähentävä peruste. Todennetut tilastot saamme vain ja ainoastaan liiton uudesta EU-tietosuojan omaavasta järjestelmästä. Tulevaisuudessa olemme väkisinkin kysymyksen parissa, voiko ilman lisenssiä toimia enää tuomarina. Sääntökoulutus pidetään aina ennen tuomarikoetta ja nyt sääntöjä käytiin läpi myös pitkästä aikaa järjestelyllä maajoukkueleirillä. Olen todella tyytyväinen, että sääntöluento oli otettu ohjelmaan mukaan, sillä ajantasaiset säännöt on hyvä osata tuomareiden lisäksi myös itse nostajien, valmentajien ja varsinkin huoltajien. Silloin kun kilpailuissa taistellaan mitalisijoista samoilla kilomäärillä, tulee osata tarpeen tullen taktikoida sekä reagoida nopeasti vaihtuviin tilanteisiin, että olla tiedossa myös uusimmat päivitetyt sääntökohdat. Kuva: Jarmo Virtanen

Vaatimukset kansallisille II-luokan tuomareille ovat SM-kisavaatimusta lukuun ottamatta samat kuin kansallisille I-luokan tuomareille. Huomioitavaa tässä on, että pisteisiin laskettavista kilpailuista tulee vähintään kaksi olla voimanostokilpailua. Tuomareiden päivitetty pistetilanne löytyy liiton nettisivulta www.suomenvoimanostoliitto.fi kohdasta liitto ja sen alta tuomarit. Sieltä voi jokainen kansallinen tuomari tarkistaa, onko tarvittavat tuomaroinnit jo suoritettu tai paljonko pisteitä vielä puuttuu. Keltainen väri ja merkintä ok 20202023 osoittaa tuomarin kohdalla sitä, että merkinnät ovat jo kunnossa seuraavalle kaudelle siirryttäessä. SM-kisoja tällä kaudella on vielä kaksi; klassinen voimanosto masters 15.-17.11.2019 Ylitornio ja varustepenkkipunnerrus kaikki ikäluokat 7-8.12.2019 Pornainen. Jos olet halukas tuomaroimaan SM-kilpailuissa, laita tästä viestiä tuomarivastaavalle. Kaikkia tuomareitamme kehotetaan hankkimaan vuosittainen tuomarilisenssi. Myös tuomarilisenssien määrällä on suoraan vaikutusta valtionavustuksen suuruuteen; liitolta edellytetään jatkossa jäsenyhdistysten henkilöjäsenten

Liitto on varautunut tuomareiden osalta hyvin tulevaan uuteen kauteen. Kevään aikana on saatu viisi kansallista II-luokan tuomaria, yksi uusi kansallinen I-luokan tuomari, kaksi kansainvälistä II-luokan tuomaria sekä tätä kirjoitettaessa on vielä neljä kansallista I-luokan tuomaria suorittamatta kansainvälinen II-luokan tuomarikoe. Luonnollisesti tuomareita putoaa ensi kaudella listoiltamme myös pois jonkin verran, mutta tasapaino säilyy kaikesta huolimatta. Hyvillä mielin voimme nyt viettää rentouttavaa kesää ja valmistautua syksyn uusiin tuleviin haasteisiin. Huomion arvoinen tapahtuma meillä on Suomessa järjestettävät varustepenkkipunnerruksen EM-kilpailut, avoin, juniorit ja mastersit, 16-19.10.2019 Tampereella. Kilpailujärjestelyt ovat jo kovassa vauhdissa ja vauhti vaan kun kiihtyy ennen kuin kaikki saadaan valmiiksi. Silloin siis joukolla mukaan Tampereelle EM-kisoihin nääs!

Margetta Salminen tuomarivastaava

Päävalmentajan mietteitä

Uudet hankkeet nuorten lisäämiseksi lajimme pariin ottavat askelia eteenpäin. Aloitamme uuden koulutuksen kesän jälkeen. Kouluttajakoulutus on valmennuskoulutusta kevyempi koulutus, jossa käymme lajin perusteet läpi. Tämä toimenpide on yksi asia, millä saamme lajia tuotua suuremmalle yleisölle tutuksi kun koulutamme kouluttajia, jotka vievät lajia ja sen näkyvyyttä laajemmalle yleisölle. Maajoukkueleiritys on vihdoin saatu käyntiin muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Tampereella Kauppi Sports Centerissä, tästä erillinen raportti. Maajoukkueleiritys jatkuu vielä toisella leirillä syksymmällä. Sotkamossa on luvassa myös alueellinen leiri tämän vuoden aikana. Myös eri seurojen pyynnöstä olen kiertänyt opastamassa lajin pariin uusia henkilöitä. Viitasaarella Viitasaaren Viestin järjestämässä nuorten kurssilla olin kertomassa liiton toiminnasta sekä lajimme sisällöstä. Aiemmin olen käynyt Lopella lajin harrastajien kanssa läpi erilaisia lajin painopisteitä. Liittomme siirryttyä sähköisiin kaavakkeisiin on tärkeää, että urheilijat päivittävät osoitetietonsa ja muut yhteystietonsa jotta esim. maajoukkueilmoitukset ja muut tärkeät saapuvat urheilijoille. Painonnoston arvokisoissa kävi ikävästi kun suurelta määrältä kilpailijoita evättiin kilpailuoikeus, kun eivät olleet ADAMS-järjestelmään syöttäneet tietojaan täsmällisesti. Tärkeää on siis, että tarvittavat tiedot ovat ajan tasalla ja tämä on urheilijan vastuulla. Vielä varoituksen sana lisäravinteista, joiden käyttö myös on täysin urheilijan vastuulla. Esimerkiksi treeniaktivaattoreista on löytynyt kiellettyjä aineita, joita ei ole tuotteen tuoteselostuksessa mainittu. Tämä on äärettömän harmittavaa ja asettaakin urheilijan hankalaan asemaan. Olkaa varovaisia lisäravinteiden kanssa. Kesä alkaa olla saapunut, joten nautitaan kesän lämmöstä ja ladataan akut, jotta jaksetaan taas loppuvuosi ahertaa. Kaj Mattila päävalmentaja

The Finnish Powerlifting Magazine

51

Tapahtumakalenteri - Arvokilpailut 2019 SM-kilpailut 2019 Osa SM-kilpailujen ajankohdista ja paikoista on siirtynyt, joten SM-kilpailuihin kannattaa valmistautua tämän aikataulun mukaisesti. Kilpailukutsut löytyvät lähempänä kisaa liiton verkkosivuilta. Pvm

Kilpailu

Järj.

Kaupunki

15. – 17.11.

Klassinen voimanosto, masters

AavKi

Ylitornio

7. – 8.12.

Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat

MLC

Pornainen

Järj.

Kaupunki

Maa

IPF

Tartto

Viro

Kansainvälinen kisakalenteri 2019 Pvm

Kilpailu

14. – 21.7.

Maailman Yliopisto-opiskelijoiden voimanosto CUP

8. – 11.8.

Klassisen penkkipunnerruksen EM-kilpailut,

kaikki ikäluokat EPF Hamn Luxemburg 26. – 31.8.

Varustevoimanoston MM-kilpailut, nuoret

13. – 15.9.

Varuste- ja klassinen voimanosto, Länsi-Euroopan

IPF

Regina

Kanada

mestaruuskisat EPF Borgano Italia 6. – 13.10.

Varustevoimanoston MM-kilpailut, masters

16. – 19.10.

Varustepenkkipunnerruksen EM-kilpailut,

IPF

Potchefstroom

Etelä-Afrikka

kaikki ikäluokat EPF Tampere Suomi 18. – 23.11.

Varustevoimanoston MM-kilpailut, avoin

IPF

Dubai

Yhdistyneet

arabiemiirikunnat 29.11 – 8.12.

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, avoin ja nuoret

EPF

Kaunas

Liettua