Voimanostaja nro. 1/2019

BEST IN CLASS VOIMAILU- JA KUNTOILUVÄLINEET

Eleiko suunnittelee ja toteuttaa harjoittelualueita avaimet käteen -periaatteella lattioista lähtien, unohtamatta maailman tunnetuimpia nostoalustoja, tankoja ja painoja sekä pienvälineistöä, kuten kahvakuulia, erilaisia harjoittelupalloja ja vastuskuminauhoja. Yhteistä kaikille ratkaisuillemme on asiakaslähtöisyys ja huippulaatu – meihin voit luottaa yhtä vahvasti kuin Eleikon tankoon. 2 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

MARKO RANTAMÄKI aluejohtaja, Suomi +358 400 444 176 JYRKI LAAKSO asiakaspalvelu +358 400 179 205 www.eleiko-suomi.fi info@eleiko-suomi.fi

Pääkirjoitus

Syntynyt voittamaan Uusi vuosi on taas alkanut ja voimanoston saralla se on tarkoittanut kisoja kisojen perään! Suomenmestaruudesta on kisattu klassisessa voimanostossa nuorten ikäluokissa, varustenostossa kaikissa ikäluokissa, klassisessa penkkipunnerruksessa samoin kaikissa ikäluokissa ja tätä kirjoittaessani avoimen luokan klassisen voimanoston SM-kilpailuihin on enää kaksi viikkoa. Parhaillaan viidelle viikolle on saattanut osua siis jopa kolmet Suomen mestaruuskilpailut. Kilpailumenestys vaatii fyysisen harjoittelun lisäksi myös henkistä valmistautumista. Vaikka ulkomailla jo useammalla joukkueelle ja urheilijalla on mentaalivalmentaja, Suomessa mentaalivalmennus on vielä lapsenkengissä. Aika usein kuulee puhuttavan siitä, kuinka suomalaisilla ei “pää kestä”. Oli sitten kyseessä jääkiekon viimeisen erän johtotilanne tai voimanostossa se viimeinen nosto, jolla mestaruus ratkaistaan - tai jolla saadaan edes tulos kisassa. Onko kyse siitä, että paineet käyvät liian koviksi vai siitä että jännittää liikaa? Vai ehtiikö mieleen hiipiä jo epäilys, että onko minusta tähän? Olisikohan meidänkin aika panostaa mentaalivalmennukseen? Jokaiselle nostajalla on oma tapansa hallita suoritukseen liittyviä ajatuksia ja tunteita - tai ainakin pitäisi olla! Onnistuminen nimittäin vaatii sitä. Mielikuvaharjoittelu toimii yhtenä hyvänä hallintakeinona ja onnistumisen avaimena. Onnistuneita nostoja voi toteuttaa mielikuvissaan niin kotona kuin kisapaikallakin. Voit miettiä suorituksen läpi alkaen siitä mitä näet, kuulet ja haistat kävellessäsi lavalle. Mitä liikkeitä teet, kun menet nostoasentoon? Miltä missäkin lihaksessa tuntuu? Minkä komennon kuulet? Mitä sen jälkeen teet? Miten työnnät raudan ylös asti varmasti? Miltä se tuntuu? Mitkä lihakset tekevät työtä? Entä miltä tuntuu pidellä rautaa, kun odotat viimeistä komentoa? Kun aivomme ovat näin onnistuneet ko. raudan nostamisessa jo monta kertaa, nousee se helpommin todellisuudessakin. Itse käytän mielikuvaharjoittelua myös kisajännityksen hallitsemiseen. Kuvittelen, että kisapaikka on kuin hurrikaani. Jännitys, melu ja kisapaikan tapahtumat ovat hurrikaani, mutta minä ja tanko olemme siellä myrskyn silmässä, jossa on rauhallista. Sinne eivät häiriötekijät pääse. Kaikki muut sulkeutuu pois ja voin keskittää energiani nostoon. Vain minä ja tanko, minä hallitsen siellä.

Kuva: Ömer Acar “Eikä oo totta että en oo mitään koska en ole paras missään mut elämäni on mun eikä kenenkään muun enkä anna sitä muiden haltuun

Toinen hyvä mentaaliharjoitus on pysähtyä kuuntelemaan omaa sisäistä puhetta. Sen hallinnalla on suuri merkitys onnistumiselle. Jokainen meistä siis toistaa uskomuksia, jotka olemme omaksuneet matkan varrella, ja näillä uskomuksilla on suuri vaikutus suorituskykyymme. Tutkaile siis omaa puhettasi ja uskomuksiasi: kerrotko itsellesi negatiivisia vai positiivisia asioita? Kerrotko, että en minä ennenkään ole tähän pystynyt, treeneissäkin tämä rauta jäi alas, en minä suoriudu pakon edessä? Tosiasia nimittäin on, että jos et usko nostoon, ei se myöskään onnistu… Vai kerrotko, että minä osaan, minä pystyn ja minä voin!? Ja saat suorituksen onnistumaan sen avulla?

olen mitä vaan

Itse olen kisoissa, joissa on saanut toivoa kappaletta omien nostojensa taustalle, pyytänyt Pelle Miljoonan kappaletta “Olen kaunis”. Se toimii nostoja ennen minun sisäisenä puheenani, jonka avulla valan uskoa siihen, että pystyn ja olen hyvä. Kappaleen sanojen myötä toivotan teille kaikille Voimanostajan lukijoille henkisesti vahvaa kevättä, uskoa itseenne ja onnistuneita urheilusuorituksia!

Katja Lariola

tajuutsä maailma Olen kaunis olen rohkea olen vapaa syntynyt voittamaan.”

päätoimittaja

The Finnish Powerlifting Magazine

3

VOIMANOSTAJA-lehti 42. vuosikerta, 4 numeroa vuodessa

Tässä lehdessä:

Julkaisija

Suomen Voimanostoliitto ry (SVNL) Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/Secretary Timo Lillbacka Sepontie 3 TH 5 02130 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270 E-mail: sihteeri@svnl.fi Internet: www.suomenvoimanostoliitto.fi facebook.com/suomen.voimanostoliitto

Pankkiyhteys

FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili FI22 5680 0020 2315 57 VN-lehti

Päätoimittaja

Voimanostaja nro. 1/2019 va. päätoimittaja Katja Lariola

Kannessa:

3 Pääkirjoitus 5

32 Varustevoimanoston

Puheenjohtajan palsta Kiivas SM-kisaputki jo takana

SM-kilpailut, Pornainen

38

Haastattelusssa SM-mitalisti Jonna Kettunen

6

Mastersien klassisen voimanoston SM-kisat, Pornainen

42

HIK:n voimanostosalissa uutta ilmettä

44

Wilksin pisteistä IPF-pisteisiin

14 Varustepenkkipunnerruksen

45

Hessun arkistoista

SM-kilpailut, Siilinjärvi

22

Ylöjärven Ryhdin historiikki

28

Nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailut, Honkajoki

10

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, Liettua

.

48

Liitto tiedottaa

50

Tuomarivastaavan palsta Terveiset Islannista!

51

Päävalmentajan palsta

Jari Martikainen, kuva: Janne Ylimys Nro. 2/2019 va. päätoimittaja Heikki Virtanen Juttuaineistot 17.5.2019 mennessä sähköpostilla voimanostajalehti@svnl.fi

VOIMANOSTaJA

Lehden tilaukset sihteeriltä kirjallisesti. Osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta. Ilmoitusmyynti Liiton sihteeri

Tilaushinta

35 €/vuosi (4 numeroa) kotimaahan, 55 € ulkomaille. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu ilman eri uudistusta ellei tilaaja irtisano tilaustaan. Irtonumero 10 €.

Tämän lehden avustajat Janne Göös, Kari Paukola, Markku Kemppainen, VOIMANOSTAJA-lehti Johanna Kankus, Kuopion Painonnostajat, 42. vuosikerta, Päivi Ristolainen, Markus Väliviita, Juha Levonen, 4 numeroa vuodessa Kaj Mattila, Toni Suominen, Heikki Orasmaa, Sanna Savolainen

Julkaisija Suomen Voimanostoliitto ry (SVNL) Painopaikka Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/Secretary Timo Lillbacka Tyrskykuja 3 LT 2 02320 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270

4

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Mediahinnat v. 2019 4-VÄRI ILMOITUS

Vuosisopimus

KILPAILUILMOITUKSET* 1/1 s. mv 1/2 s. mv 1/4 s. mv 1/8 s. mv

Koko

Hinta

4. nroa + web-logo

Aukema 1/1 sivu 1/2 sivua 1/4 sivua

600 € 350 € 200 € 100 €

2.000€ 1.200€ 600 € 300 €

KANSIARKILLA* Koko 1/1 sivu 1/2 sivua

Vuosisopimus Hinta 500 € 300 €

4. nroa + web-logo 1.500 € 900 €

* sivu 2 / takakansi / takakannen sisäpuoli

Rivi-ilmoitus Tapahtumakalenterissa

150 € 100 € 70 € 60 €

50 €

* Nämä hinnat vain SVNL:n . jäsenseuroille voimanosto- ja penkkikisoista

Kilpailulupamaksu 60 € Sisältää lyhyet perustiedot rivi-ilmoituksena SVNL:n internet-sivujen Tapahtumakalenterissa. Hinnat Alv 0 % (julkaisija ei peri arvonlisäveroa). SVNL pidättää oikeuden käyttää saamaansa, julkaistavaksi tarkoitettua aineistoa kaikissa medioissa korvauksetta ja ilman eri sopimusta.

Kiivas SM-kisaputki jo takana

Puheenjohtajan palsta

Kevään kiivas SM-kisaputki alkaa olla jo takana. Tätä kirjoittaessani vielä edessä on Ylitornion SM-kisat klassisessa voimanostossa avoimissa sarjoissa maaliskuun puolessa välissä. Nuorten SM-kisat avasivat vuoden kisarupeaman Honkajoella ja se jatkui varustevoimanostolla Pornaisissa helmikuun alussa. Helmikuun lopulla kisattiin Sotkamossa klassisessa penkkipunnerruksessa. Kun huomioidaan marraskuun puolessa välissä olleet mastersien klassisen voimanoston SM-kisat ja joulukuun alussa olleet varustepenkkipunnerruksen SM-kisat, voidaan todeta, että olemme kansainvälisen kisakalenterin vuoksi joutuneet puristamaan monen kotimaisen nostajan ykköskisat kuudet SM-kisat - neljän kuukauden aikajaksolle. Tämä näkyy ilmeisesti jossain määrin myös osanottajien määrissä, vaikka lisenssinostajien määrä meillä onkin vakiintunut 930 nostajan tietämille. Tänä vuonna alkuvuoden lisenssien hankintatahti on muutoin ollut jopa edellisvuotta kiivaampi. Kritiikkiä on tullut mm. klassisen penkin ja voimanoston kisojen läheisyydestä, kun väliä on vain kolme viikkoa. Liiton hallitus ottaa kyllä rakentavia ehdotuksia kisojen järjestämisen osalta huomioon. Esityksiä tehtäessä on syytä katsoa myös kansainvälistä kalenteria. Kansainvälisiin kisoihin ilmoittautuminen on tehtävä 60 päivää ennen kisojen alkamista. Kun maajoukkueen valintaprosessikin vie oman aikansa, on realiteetti se, että SM-kisan pitää olla noin kolme kuukautta ennen ko. kansainvälistä arvokisaa. Tämä on yksi realiteetti kisakalenteria suunniteltaessa. SM-kisoissa sääntöjen muutos ei ole aiheuttanut suurempaa hämminkiä. Itse nostamiseenhan ei käytännössä muutoksia tullutkaan. Sen sijaan osalla osallistujista tuntuu menneen ohi se, että nyt säännöt edellyttävät nostajan olevan kisapaikalla ensimmäisen punnituskierroksen aikana tai sitten ilmoittavan, että on tulossa punnitukseen esim. liiton sihteerille tai kilpailunjohtajalle. Muutoin ei enää sääntöjen mukaan voida nostajaa odotella, tuleeko hän kisapaikalle vai ei. Tämä muutos on hyvä muutos kisojen järjestämisen kannalta.

Pukeutuminen kisapaikalla Edelleen osalla nostajista tuntuu olevan epäselvää se, että kilpailun jälkeiseen palkintojenjakoon tullaan verryttelyasussa. Ei kuitenkaan maajoukkuepuvussa, joka on varattu vain kansainvälisiin edustustehtäviin. Sama tilanne on maajoukkuetrikoon (SBD) ja maajoukkue t-paidan käytön osalla. Niitä ei käytetä kansallisella eikä SM-kisatasolla. Suotavaa olisi, että seurat panostaisivat niin seura-asuun, trikooseen kuin seura t-paitaankin, jota voi esim. SM-kisoissa käyttää seuran edustusasuna. Tästä asiasta on jo sen verran puhuttu ja ohjattu hyvällä, että jatkossa pukeutumiseen puututaan tiukemmalla kädellä. Sama tilanne on myös huoltajan osalta. Myös hänen on sääntöjen mukaan käytettävä urheiluasua huoltaessaan nostajaa. Haitaksi ei ole, että myös tuomarit muistavat asiallisen sääntöjen mukaisen pukeutumisen. Näistäkin joudutaan aina välillä huomauttamaan.

Varustekisoja lisää Jo vuosien ajan nostajat ovat valinneet ensisijaisesti klassisen nostamisen varustenostamisen sijaan. Valitettavasti tämä on näkynyt myös siinä, että klassisten kisojen yhteydessä ei järjestetä varustenostamista, vaikka lisäkuluja tästä ei seuroille aiheudu vaan varusteryhmä voi nostaa omanaan ja klassinen omanaan. Ainakin minulle on ajoittain valitettu sitä, että varustekisaan on haastavaa saada tuloksentekomahdollisuutta. Toivon, että seurat tarjoavat mahdollisuuden myös varustenostajille kisata ja hankkia kokemusta varusteiden käytöstä myös kisalavoilla.

Valtionosuuskriteerit ovat muuttumassa Tälle vuodelle liitto sai 55 000 euroa valtionavustusta. Jokainen lajin parissa toimiva tietää, että tämä ei perustu toimintamme laajuuteen, toimintaan eikä enää näkyvyyteenkään. Näihin asioihin on nyt satsattu käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Edelleen häviämme ns. olympialajeille avustuksen suuruudessa. Vanha 80- ja 90-luvuilla hankittu musta dopingmaine on ehkä osaltaan myös haittaamassa valtionavustusten saamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on muuttamassa kriteereitään valtionavustuksen jakamisen osalta. Jatkossa entistä enemmän merkitsee toiminnan laajuus ja todennetut harrastaja- sekä toimijamäärät. Tältä osin meillä on hyvät rekisterit olemassa. Nostajat rekisteröityvät kyllä, koska heidän on pakko näin tehdä päästäkseen kilpailemaan. Hivenen olen ihmetellyt sitä, että vain vajaa puolet tuomareistamme on kirjautunut liiton rekisteriin, vaikka saa vastineeksi Voimanostaja-lehden. Miksi ihmeessä? Lähiaikoina lähetämme muistutuksen myös seurakyselyyn vastaamisesta. Kaikki dokumentoitu tieto on nyt tärkeää kerätä koolle. Se osaltaan ratkaisee toiminnan laajuuden suunnan.

Tero Hyttinen puheenjohtaja

The Finnish Powerlifting Magazine

5

Piia Valkonen

MASTERSIEN KLASSISEN VOIMANOSTON SM-KILPAILUT 6.-18.11.2018 PORNAINEN Teksti: Janne Göös, kuvat: Kari Paukola

Kolmipäiväiset klassisen voimanoston SM-kilpailut järjestivät yhteistyössä MLC Powerlifting ja Elimäen Vauhti. Molemmilla seuroilla riitti talkooväkeä kiitettävästi niin lavalle, kahvioon kuin muihinkin järjestelytehtäviin. MLC Powerlifting hoiti taidokkaasti tietoteknisen puolen Timo Lillbackan johdolla. Kilpailut polkaistiin käyntiin tuttuun tapaan perjantai-iltapäivällä miesten M60- ja M70-sarjojen nostoilla. Kilpailun ensimmäisen kyykyn sai kunnian aloittaa Raimon Sandelin 65 kg -sarjassa. M70/66 kg -sarjassa Ilkka Mikkonen PV-81:stä palkittiin ikäryhmän parhaana nostajana yhteistuloksella 362,5 kg. Suomenennätyksiä tekivät kyseisessä ikäsarjassa Erkki Mikkonen (painoluokassa 93 kg) yhteistuloksessa, Tapio Kähäri (105 kg) maastanostossa ja Kari Köngäs (120 kg) maastanostossa. M60-ikäluokassa palkittiin parhaana sarjassa 74 kg nostanut Martti Kilpeläinen (SalVo). Martti teki suomenennätykset maastanostossa 222,5 kg ja yhteistuloksessa 502,5 kg. Tiukoin kisa käytiin sarjassa 83 kg Reima Häkkisen (LVK Team) ja Heimo Hopeavuoren (RiKi) kesken. Voiton vei penkkipunnerruksessa suomenennätyksen 151 kg tehnyt Reima Häkkinen. Yhteistuloksessa oli eroa vain 1,5 kg. Sarjassa 105 kg Matti Heinänen ja Veijo Räsänen parantelivat jalkakyykyn suomenennätystä vuorotellen. Räsäsen kyykky 205 kg jäi lopulta viralliseksi suomenennätykseksi. Matti Heinäsen yritys 207,5 kg meni harmillisesti hylkyyn 2-1. 6

VOIMANOSTAJA 4 • 2018

Arto Hannolinin komea Maamme-laulu kruunasi avajaiset

Lauantaiaamuna vietettiin kilpailun viralliset avajaiset, jotka päätti Arto Hannolin komeasti Maamme -lauluun. Tämän jälkeen urakkansa aloittivat M50-ikäluokan nostajat. Sarjassa 83 kg Tomi Sairanen (SaJy) teki suomenennätykset maastanostossa 250 kg ja yhteistuloksessa 580 kg. Wilksin pisteissä Sairanen jäi kuitenkin toiselle sijalle. Ikäluokan paras oli sarjassa 120+ kg nostanut Raimo Lumijärvi (OPT) Wilksin pisteillä 402,27. Sarjassa 120 kg omien sanojensa mukaan uransa päättänyt Juho Jaatinen (TNT) vei mestaruuden yhteistuloksella 645 kg. Lauantaina iltapäivällä vuorossa olivat naisten ikäluokat. Tällä kertaa N70-sarjassa ei valitettavasti ollut osallistujia. N60-sarjan ainoana nostajana vei mestaruuden Pirjo Kemppainen (MLC) sarjassa 52 kg. N50sarjan pisteissä paras oli Leena JokitaloLuomakoski (MLC) voittaen sarjan 57 kg yhteistuloksella 305 kg. Suomenennätykseen ylsivät Margetta Salminen sarjassa 63 kg maastanostossa 128 kg ja yhteistuloksessa 288 kg sekä Satu Junnila sarjassa 72 kg jalkakyykyssä 122,5 kg.

Jussi Kuusikko

Sarjassa N40 oli ilahduttavan paljon osallistujia. Tässä ikäluokassa paras nostaja oli Katri Backman Kuopion CFK BBC:sta. Seuran nimi asetti haasteita jopa pitkänlinjan selostajille. Tiukin kamppailu käytiin sarjassa 84 kg Piia Valkosen (KJ) ja Teija Hakalan (ViialVi) kesken mestaruuden ratketessa vasta viimeisessä vedossa Valkoselle. Suomenennätykset tässä ikäluokassa Katri Backman (painoluokassa 63 kg) maastanosto 160,5 kg ja yhteistulos 378 kg. Sunnuntaina olivat vuorossa normaaliin tapaan nuoremmat mastersmiehet eli M40, jossa käytiin todella kovatasoisia kilpailuja. Kovimmat yhteenotot käytiin sarjoissa 93 kg ja 105 kg. Sarjassa 93 kg vanha konkari Keijo Huttunen (I-HV) joutui taipumaan Samuli Kokkariselle (KajKu) tämän viedessä mestaruuden. Sarjassa 105 kg odotettiin Jussi Kuusikon (ViitVi) ja Jarno Ruohosen (SalVo) keskinäistä kamppailua. Petri Leppäkangas (KPU) oli kuitenkin eri mieltä ja viimeisellä, veret seisauttavalla vedolla 320 kg vei mestaruuden. Myös sarjassa 120 kg mestaruus ratkesi vasta viimeisellä vedolla Mika Paasoselle (MYPower). Wilksin pisteissä kolme parasta olivat 1. Petri Leppäkangas 449.17, 2. Jussi Kuusikko 449,02 ja 3. Samuli Kokkarinen 440,51. Suomenennätyksiä tekivät Samuli Kokkarinen (KajKu) sarjassa 93 kg ja Petro Leppäkangas (KPU) sarjassa 105 kg. Samuli otti nimiinsä ennätykset jalkakyykyssä 247,5 kg, maastanostossa 297,5 kg ja yhteistuloksessa 700 kg. Petrin ennätykset olivat puolestaan maastanosto 320 kg ja yhteistulos 747,5 kg.

Kaj Mattila tuomaroimassa

Leena Jokitalo-Luomakoski

93 kg -sarjan mitalistit The Finnish Powerlifting Magazine

7

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, masters, naiset

N40

N50

N60

M40

8 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, masters, miehet

Klassisen voimanoston SM-kilpailut, masters, miehet

M40

M50

M60

M70

The Finnish Powerlifting Magazine

9

Kultamitalisti Fanny Lamminen

Sami Lehtonen

Kilpailuja mainostettiin komeasti Zalgiris Areenan leditaulussa.

KLASSISEN VOIMANOSTON EM-KILPAILUT 24.11.-2.12.2018 Kaunas, Liettua Klassisen voimanoston EM-kilpailut järjestettiin tällä kertaa Liettuan toiseksi suurimmassa kaupungissa Kaunasissa. Suomen joukkue oli jaettu kolmeen eri hotelliin, jotka olivat kuitenkin suhteellisen lähellä kilpailupaikkaa. Suurin osa joukkueesta olikin kävelyetäisyyden päästä kilpailupaikkana toimineesta Zalgiris Arenasta. Vaikka areena itsessään erottui selkeästi ja kilpailuja mainostettiin komeasti leditauluissa, varsinaisen kisapaikan löytäminen areenalta oli aluksi haasteellista: kisapaikkana toimineeseen amfiteatteriin nimittäin mentiin areenan takaa eikä sinne ollut mitään kilpailuihin liittyviä opasteita. Avoimen joukkueen nostajat kuitenkin löysivät tiensä hienosti oikeaan paikkaan, vaikka joukkueenjohtajalta jäikin mainitsematta tarkempi sijainti osalle nostajista.

Sub-juniorit ja juniorit Teksti & kuvat: Markku Kemppainen

Klassisen voimanoston EM-kilpailujen ensimmäisenä päivänä Liettuan Kaunasissa Fanny Lamminen aloitti hienosti nostamalla sarjassa N18/57 kg yhteistuloksen 392,5 kg ja voittamalla EM-kultaa murskaavalla ylivoimalla. Fanny voitti sarjansa myös jokaisessa nostomuodossa: niin kyykyssä, penkissä kuin maastavedossakin! Milka Kanerva oli samassa sarjassa kuudes yhteistuloksella 252,5 kg. Sofie Sällinen nosti myös kuudenneksi sarjassa N18/84 kg yhteistuloksella 305 kg EM-kilpailujen toisena päivänä Nuutti Mansukoski jatkoi edellisen päivän menestystä voittamalla EM-kultaa sarjassa M18/120+ kg yhteistuloksella 737,5 kg. Kyykyssä ja penkissä tuli lajihopeaa ja maastavedossa puhdasta kultaa. Pyry Savinen nosti kahdeksanneksi sarjassa M18/83 kg yhteistuloksella 542,5 kg ja Jasper Leppäkangas oli samassa sarjassa kahdestoista yhteistuloksella 485 kg. Naisten puolella toisena päivänä tuli varsinainen jymy-yllätys: Krista Määttä voitti kultaa sarjassa N23/57 kg yhteistuloksella 387,5 kg! 10 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Kilpailu oli äärimmäisen jännittävä, sillä Krista teki yllätyksen vasta viimeisellä maastavedollaan. Vaikutti siltä, että monikaan ei huomioinut Kristan hyvää takaa-ajoasemaa vaan keskittyivät jakamaan mitaleita etukäteen jo ennen viimeistä nostoa. Viimeisellä kierroksella vain neljä nostajaa onnistui maastavedoissaan. Krista ohitti koko köörin ja nappasi hienolla maastavedollaan kokonaiskilpailun EM-kultaa ja maastavedon lajihopean. Maria Äimälä oli sijalla 15 sarjassa N23/57 kg yhteistuloksella 285 kg.

Tällä kertaa kilpailu päättyi Brittien eduksi. Henna Kaasalainen oli neljäs sarjassa N23/84 kg yhteistuloksella 452,5 kg. Henna voitti myös lajihopeaa kyykyssä. Saara Puusaari tuli kahdeksanneksi sarjassa N23/84+ kg yhteis-tuloksella 362,5 kg.

Teemu Hällfors oli kuudes sarjassa M23/83 kg yhteistuloksella 670 kg. Penkissä Teemu nappasi lajikullan tutulla tyylillään. Seuraavalle vuodelle Teemulle tulee haastetta lisää, koska hän siirtyy nostamaan avoimen luokan puolelle. Sami Lehtonen oli kuudes sarjassa M23/93 kg yhteistuloksella 727,5 kg. Sami voitti myös penkissä lajipronssia. Myös Kolmantena päivänä Tuulia Lohivuo oli Samilla on edessä siirtyminen avoimeen luokkahdeksas sarjassa N23/72 kg yhteistuloksella 392,5 kg. Marketta Harjunen jäi il- kaan ensi vuonna. man tulosta sarjassa N23/63 kg. Neljäntenä Klassisen voimanoston EM-kilpailujen viidenpäivänä Mirka Valo voitti EM-hopeaa sarjassa N23/84+ kg yhteis-tuloksella 460 kg. tenä päivänä Valtteri Mäkilä viides sarjassa Mirka voitti kyykyssä lajihopeaa ja maasta- M23/120+ kg yhteistuloksella 760 kg. Niko Nurmi oli kuudes sarjassa M23/105 kg vedossa lajikultaa. yhteistuloksella 750 kg. Daniel Holmstedt tuli yhdenneksitoista sarjassa M23/120 kg yhteisMirka oli sarjassaan ainoa, joka pystyi tuloksella 657,5 kg. Henri Karjaluoto puolesoikeasti haastamaan kilpailun voittanutta taan saavutti kahdennentoista sijan sarjassa Brittien edustajaa. M23/120 kg yhteistuloksella 640 kg.

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, subjuniorit & juniorit

Sub-juniorinaiset

Juniorinaiset

Sub-juniorimiehet

Juniorimiehet

Näissä isojen miesten sarjoissa erot yhteistuloksissa olivat suuria: voittajista seuraavat jäivät jopa 200-250 kg päähän. Kun katsoi kilpailijoiden profiileja, niin ainakin sarjojen kolmen parhaan joukossa olevien kehosta näki, että aikaa oli vietetty treenisalilla eikä hampurilaisbaareissa. Tuloksetkin toki puhuivat sen puolesta. Erikoismaininnan saa koko Ruotsin joukkue, josta näki kuinka tavoitteellinen ja ohjattu treeni oli tuottanut niin fyysisesti, teknisesti kuin tuloksellisestikin vahvan joukkueen. Menestys oli huikeaa naisten sekä miesten sarjoissa. Tässä olisi oiva esimerkki meillekin. Kuten aina, kilpailu päättyy aikanaan, ja niin nytkin. Kilpailu oli hyvin järjestetty ja kaikki toimi moitteetta. Hieno bankettigaala kruunasi kaiken ja jokainen lähti varmaan kotimatkalle tyytyväisin mielin. The Finnish Powerlifting Magazine

11

Hanna Sepän avauskyykky

Avoin luokka Teksti & kuvat: Ville Niskanen

Avoimen joukkueen kisaurakka alkoi torstaina naisten kevyimmillä painoluokilla ja suomalaisista mukana olivat Johanna Forsström 52 kg -sarjassa ja Hanna Seppä 57 kg -sarjoissa. Forsström aloitti kilpailun komeasti kyykkäämällä uuden ennätyksensä 120 kg. Seppä jatkoi seuraavassa ryhmässä samaan malliin parantamalla ennätystään peräti kolme kertaa, lopulta lukemiin 137,5 kg. Penkkipunnerruksessa Forsström tavoitteli lajimitalia, mutta jäi lopulta raskaampana neljänneksi tasatuloksella 85 kg. Seppä onnistui toisellaan 75 kg. Maastavedossa selkävaivat piinasivat Forsströmiä ja Johanna joutui tyytymään aloituspainoonsa 130 kg sekä yhteistuloksen yhdeksänteen sijaan. Hanna Seppä puolestaan kisasi lajimitalista, mutta pronssiin vaadittu SE-yritys 177,5 kg oli vielä tällä kertaa liikaa. Sepälle maastavedosta tulokseksi toisella nypätty 170 kg ja yhteistuloksessa kahdeksas sija. Miesten 74 kg -sarjassa mukana oli kaksi suomalaista, jotka vuorotellen kamppailivat lajimitaleista. Toni Väisänen yritti kyykyssä 242,5 kg, jolla olisi tullut lajipronssia ja suomenennätys, mutta tulokseksi jäi kuitenkin toisella otettu 235 kg. Jani Haapamäki onnistui myös kahdesti, toisella tulokseksi 212,5 kg. Penkissä Haapamäki puristi loistavasti 170 kg ja oli jo kiinni jopa lajihopeassa, mutta takaa tuli kaksi nostajaa kevyempänä ohi. Väisänen punnersi toisellaan 145 kg. Maastavedossa Väisänen yritti jälleen lajipronssia ja sai vaadittavat 290 kg raudat jopa ylös asti, mutta tuomarit hylkäsivät noston. Väisäselle maastavedosta tulokseksi 282,5 kg ja yhteistuloksen kuudes sija. 12 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Jani Haapamäki Haapamäki haparoi aloitusnostossaan, mutta paransi loppua kohden: viimeisellä 255 kg ja yhteistulosennätyksellä kahdeksas sija. Perjantain aamukilpailussa mukana oli naisten sarjojen suurin mitalisuosikki, 72 kg -sarjan Johanna Kankus, ja häntä samassa sarjassa haastamaan lähtenyt Jonna Kettunen. Ennen kolmannessa ryhmässä nostaneita Kankusta ja Kettusta lavalle asteli kuitenkin toisen ryhmän 63 kg -sarjassa Sari Uski. Uski jäi kyykyssä aloituspainoonsa 140 kg, paras flow-tila meni kenties huollon myöhästyessä aloituspainon muutoslapun viemisessä. Kyykky ei kulkenut myöskään Kankuksella ja Kettusella, jotka molemmat jäivät niinikään aloituspainoon. Kankuksen aloituspaino 170 kg riitti kuitenkin lajipronssiin, Kettusella tulokseksi 157,5 kg. Penkkipunnerrus sujui kaikilta hivenen paremmin: Uskille kolme onnistunutta ja 85 kg, Kankukselle kaksi onnistu-nutta, 107,5 kg ja jälleen lajipronssia, ja Kettuselle kolme onnistunutta ja ennätys uusille kymmenille tuloksella 90 kg. Maastaveto sujui Uskilta jälleen puhtaasti, viimeisellä ennätys parani 167,5 kg ja yhteistuloksessa yhdeksäs sija. Kankus jäi aloituspainoonsa 165 kg ja hänen oli tyytyminen lopulta viidenteen sijaan, mikä oli kuitenkin avoimen joukkueen paras suoritus! Kettunen pääsi yrittämään leipälajissaan Kankuksesta ohi, mutta rauta ei tällä kertaa totellut SE-naista. Myös Kettunen jäi aloituspainoonsa 185 kg, yhteistuloksessa yhdeksäs sija. Miesten 83 kg -sarjassa Mikko Ronkaisella oli vaikeuksia kyykyssä syvyyden kanssa. Aloituspaino 250 kg tuli hyväksytysti vasta toisella nostolla ja se jäi lopulta tulokseksi. Penkki kulki Ronkaisella paremmin, 170 kg tuli ylös kaksi kertaa,

joista ensimmäisen tuomarit hylkäsivät takapuolen nousun takia. Maastavedossa onnistuneen 290 kg aloituksen jälkeen Ronkainen lähti tavoittelemaan SE:tä 305 kg ja mahdollisia lajimitaleita, mutta tanko jäi kahdesti polviin ja Ronkaisen oli lopulta tyytyminen aloituspainoonsa ja erittäin tasaväkisessä sarjassa 12. sijaan. Sunnuntain aamukilpailussa mukana oli arvokisadebytantti Annina Luotonen sarjassa 84+ kg. Kyykyssä Luotoselle kolme onnistunutta suoritusta ja ennätys parani 172,5 kg. Penkissä sama tahti jatkui: kolme onnistunutta ja uusi ennätys 107,5 kg. Kun tanko laskettiin lattialle, pääsi SE-nainen Luotonen yrittämään lajimitalia, mutta tulokseksi jäi lopulta toisella nostettu 210 kg. Loistava suoritus ensimmäisissä arvokilpailuissa: 8/9 onnistunutta nostoa ja kaksi omaa ennätystä! Miesten superraskaassa sarjassa odoteltiin Jari Saariolta jopa nousua palkintopallille, mutta toiveet menivät murskaksi kyykyssä, kun Saario ei saanut kyykkyään kahdella yrityksellä riittävän syvälle. Tässä vaiheessa huolto teki päätöksen keskittyä maastavetoon ja penkilläkin käytiin hakemassa vain muodollinen tulos 150 kg. Maastavetoon keskittyminen kannatti: kolme onnistunutta nostoa, viimeisellä 357,5 kg ja lajikultaa!

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, avoin, naiset

Jani Haapamäki oli penkkituulella.

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, avoin, miehet

Loppusanat: kilpailupaikka oli tyylikäs ja toimiva, amfiteatterissa yleisö pääsi todella lähelle nostoja ja seuraamaan niitä monesta eri kulmasta. Banketissa ruoka oli herkullista. Tuttuun tapaan myös sählinkiä riitti: osa lentokenttäkuljetuksista ja majoituksista ei toteutunut niin kuin luvattiin. Lentokenttäkuljetukset etenkin pääkaupunki Vilnasta Kaunasiin olivat myös törkeän kalliit. Muuten kilpailutapahtumasta jäi positiivinen kuva ja samassa kaupungissa kilpaillaankin taas EM-mitaleista myös vuonna 2019. Erityiskiitos Timo Hokkaselle maailmanluokan huoltotyöskentelystä! Hokkanen oli yhteensä yli viikon verran huoltohommissa niin nuorten kuin avoimenkin joukkueelle. Timo sai sekä paikan päällä että sosiaalisessa mediassa runsaasti kehuja ja kiitoksia – eikä turhaan.

Jari Saariolle maastavedon lajikultaa

Johanna Kankukselle kyykyn ja penkin lajipronssia

VARUSTEPENKKIPUNNERRUKSEN SM-KILPAILUT 8.-9.12.2018 Siilinjärvi Teksti: Johanna Kankus, kuvat: Kuopion Painonnostajat

Kuopion Painonnostajat isännöivät viimeksi vuonna 2014 yhdessä Tervon urheilijoiden kanssa penkkipunnerruksen SM-kilpailuita Tervossa. Neljän vuoden hengenvedon jälkeen kokenut kisapatteristo oli valmis ottamaan uuden haasteen vastaan. Tällä kertaa Kuopion Painonnostajat isännöivät oman seuransa voimin vuoden 2018 penkkipunnerruksen SM-kilpailua Siilinjärvellä.

Petri Kokkonen tuomaroi 14

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Kun Kuopion Painonnostajien kisa-organisaatio suunnitteli kilpailuita, heidän tavoitteenaan oli luoda kilpailuille sellaiset puitteet, jotka palvelevat kaikkia kilpailuihin osallistuvia henkilöitä. Kilpailupaikaksi pitkien pohdintojen jälkeen muodostui Siilinjärvellä sijaitseva kylpylähotelli Kunnonpaikka.

Kunnonpaikka kilpailupaikkana pystyisi tarjoamaan kaikki palvelut saman katon alla: majoituksen, ruokailut, riittävän parkkipaikkakapasiteetin, kilpailupaikan ja pisteenä i:n päällä kylpyläpalvelut. Toki tämä ideologia, jossa kaikki palvelut tarjotaan saman katon alla, aiheuttaa myös pieniä vaikeuksia, mutta kokonaisuus ratkaisi sen, mihin kilpailut lopulta päätyivät. Osallistujat kehuivatkin paikkaa ja järjestelyjä mm. seuraavasti:

”Hyvin suunnitellut ja toteutuneet kisat. Mahtavaa, että kaikki oli saman katon alla” ”Hienoa oli majoitus saman katon alla”

Kylpylähotelli Kunnonpaikka tarjosi ilmaisen kylpylämahdollisuuden sekä hotelliin majoittuville että nostajille. Talkootyöläiset pääsivät ruokailemaan ravintolan buffetiin, joka oli tasokas ja tarjosi ravitsevaa ruokaa. Tämä toimintamalli mahdollisti toimitsijoiden ja talkootyöläisten itsensä huoltamisen tehtävien välissä. Kuitenkin pitää muistaa, että hyvin järjestettyjen kisojen takana on joukko ihmisiä, jotka tekevät työtä yhteisen hyvän nimeen vapaa-ajallaan. Heidän huomioonottaminen on yhtä tärkeää kuin nostajienkin. Itse nostajana voin kommentoida kilpailuiden järjestelyjä vain positiivisin miettein ja syy tähän ei ole oman seuran julkisuuskuvan kiillottaminen. Ensinnäkin kilpailupaikalle oli lumituiskeesta ja huonosta ajosäästä huolimatta helppo löytää. Kilpailupaikka sijaitsi isojen ajoteiden varrella ja hotellin opasteet opastivat hyvin paikalle. Parkkipaikkoja oli paljon saatavilla ja ne olivat ilmaisia. Kilpailupaikalla oli opasteet eri pisteille, kuten lämmittelytiloihin ja kilpailupaikalle. Ainoa asia, johon itse kiinnitin huomioita, oli pieni lämmittelytila ja siitä kuulin myös kommenttia kanssakilpailijoilta. Tosin aloin itse heti suhteuttaa kokemuksia edellisiin kilpailuihin. Esimerkiksi klassisen voimanoston EM-kilpailuissa 28 nostajaa jakoi viisi telinettä. Minun sarjassa Siilinjärvellä kolme telinettä jakoi kymmenkunta nostajaa, joten suhde ei ole kovin paha. Sopu sijaa antaa ja ainakin omasta mielestä pääsin lämmittelemään hyvässä tahdissa ilman odotteluja. Lisäksi tangot, levyt ja nostotelineet olivat lähes identtisiä kilpailuissa käytettävän penkin kanssa, mikä on erittäin hyvä asia lämmittelyiden suhteen. Nostaja pääsee ottamaan asentoa ja nostoja ”oikeilla asetuksilla”. Joten vaikka aluksi lämmittelytila vaikutti pieneltä, se toimi tehokkaasti ja moitteettomasti ainakin naisten kilpailuissa. Lisäksi plussaa tulee aina, kun

lämmittelytiloissa on sekä tulostaulu että lähetys kilpailuista. Se helpottaa lämmittelynostojen aikatauluttamista oikeisiin kohtiin. Kuopion Painonnostajien kilpailuorganisaatio oli saanut erittäin hyvän ja laadukkaan varmistajaporukan jalkeille. Niin kisojen aikana kuin niiden jälkeenkin seuralle satoi kiitoksia ammattitaitoisista varmistajista ja erityisesti keventäjistä. Jotta kilpailija pystyisi keskittymään vain ja ainoastaan omiin suorituksiinsa, on kaiken muun oltava kunnossa. Tangon keventäjällä on iso rooli varsinkin varustepenkkipunnerruksessa. Tangon keventäminen on oma taiteenlajinsa, kun kireät paidat estävät lähes kokonaan joidenkin nostajien kohdalla tangon keventämisen itse. Vuoden 2018 viimeiseen SM-kilpailuun ilmoittautui yhteensä 117 nostajaa, joista 15 oli nuoria, 72 mastersikäisiä ja loput 30 avoimen sarjan nostajia. Tästä voisi päätellä, että mastersit jyräävät tässä nostomuodossa. Lisäksi on positiivista, että nuoria on mukana tässä kuihtuvassa varustenostomuodossa, vaikkakin vähäisin määrin. Avoimen nostajien määrä pitäisi olla kuitenkin vähintään mastersikäluokan tasolla, jopa enemmän, jotta ei puhuttaisi kuihtuvasta lajista. Vertailukohteeksi voisi nostaa vuoden 2014 kilpailut Tervossa, joihin osallistui 180 nostajaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana penkkipunnerruksen SMkilpailuiden osallistujamäärät ovat pyörineet siinä 120 nostajan kohdilla. Nostajat näyttävät tulevaisuudessa tämän nostomuodon kehityksen ja suunnan. On kuitenkin hieno asia, että mitalisuoritukset ovat edelleen säilyttäneet kovan tason. Mitaleille päästäkseen nostajien on tehtävä hienoja ja jopa hurjia venymisiä, joita nämä kaksipäiväiset kilpailut tarjosivat katsojille.

Lämmittelytila The Finnish Powerlifting Magazine

15

LAUANTAI 8.12.2018 Lauantain kisapäivän polkaisivat käyntiin nuoret ja masterssarjan naisnostajat. Nuorten naisten osallistujamäärä jäi vain kolmeen nostajaan, joista kaksi oli samassa sarjassa N23/84+ kg. Kamppailu kultaisesta mitalista oli tiukka. Kun Emilia Myyryläinen (MLC) ja Saara Puusaari (ÄV) punnersivat hyväksytysti ylös 97,5 kg raudat, kultamitalin voitti kehonpainoltaan kevyempi Puusaari. Emmi Järvenpää (HPV) nosti yksin sarjassaan N18/63 kg kultaa tuloksella 60 kg. Naisten N40-, N50-, N60- ja N70-sarjoissa oli yhteensä 12 nostajaa, joista neljä nostajaa jäi ilman kilpakumppaneita sarjassaan. Näin ollen Eila Kumpuniemi N70/52 kg (MLC), Merja Mynttinen N60/84 kg (MLC), Seija Skogman N50/72 kg (MLC), Eira Pajuharju N50/57 kg (HPV) ja Katja Ronkainen N40/52 kg (MLC) nostivat itsensä ykköspallille. Merja Mynttisen tulos 100 kg on uusi suomenennätys sarjaan N60/84 kg. Pientä kilpailua saatiin aikaan muissa naisten masterssarjoissa. Tiina Voho (KoJy) ja Päivi Ristolainen (YlöR) ottivat yhteen sarjassa N40/72 kg. Kamppailun voitti Voho tuloksella 95 kg Ristolaisen jääden 70 kg tulokseen. N40/84 kg -sarjassa oli eniten osallistujia, kun siellä miteltiin mitalista kolmen naisen voimin. Kultaa pokkasi Kokkolan Jymyn Joanna Linna tuloksella 112,5 kg Terhi Karppisen (KiurU) ottaen hopeaa tuloksella 107,5 kg. Pronssia nappasi itselleen Miia Myyryläinen (MLC) tuloksella 50 kg. Sarjassa N60/52 kg kultaa poimi Aira Knutars (So-Vi) tuloksella 62,5 kg ja hopeaa Pirjo Kemppainen (MLC) tuloksella 37,5 kg. Joanna Linna keräsi tässä kategoriassa suurimmat Wilksin pisteet 100,46. Toiseksi sijoittui Terhi Karppinen 97,83 pisteellään.

Hanna Rantala 16

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Naisten avoimen sarjoihin osallistui yhteensä 15 naista ja vain yhdessä sarjassa oli yksi nostaja. Hanna Rantala nosti kultaa uudella suomenennätystuloksella 135 kg sarjaan 57 kg vailla kilpakumppaneita. Sarjassa 52 kg kultaa vei Marcela Sandvik (ÅKK) tuloksella 102,5 kg. Hopealle nosti Andreea Vasilescu (MLC) tuloksella 75 kg. 63 kg -sarjassa taistelu kultamitalista oli tiukkaa, mutta voiton vei Anette Tunkkari (KoJy) tuloksella 135 kg ja Maria Hakulinen (JoPuPo) joutui tyytymään hopeamitaliin, kun hänen viimeinen kultamitalinosto 135 kg epäonnistui ja tulokseksi kirjattiin 125 kg. Pronssille sarjassa nosti Anna-Eveliina Partanen (JuPu) tuloksella 95 kg. Naisten 72 kg -sarjassa oli avointen naisten sarjoista eniten nostajia mukana, kun viisi nostajaa taisteli mitaleista. Sarjan voitti Johanna Kankus (KP) tuloksella 142,5 kg. Hopeapallille nousi Leena Vatanen (KiurU), kun hän naputteli itselleen tuloksen 120 kg. Annastiina Hagforsin kaulaan ripustettiin pronssinen mitali ja hänen tulokseksi kirjattiin 95 kg. Tiina Voho (KoJy) asteli Joanna Linnan tavoin toisen kerran nostolavalle saman päivän aikana. Kun ensin oltiin lämmitelty aamupäivällä masterssarjoissa, niin iltapäivällä otatettiin koneistosta tehot irti. Voho voitti myös N84 kg -sarjan tuloksella 110 kg ja hopeaa nappasi Saara Oikkonen (TamRy) tuloksella 85 kg. Joanna Linnan voittoputki ei jatkunut aamun jälkeen, vaan todella tiukan kamppailun jälkeen voiton vei sarjassa 84+ kg Sari Rauhala (MLC) tuloksella 127,5 kg Linnan jääden tulokseen 125 kg. Naisten avoimen sarjan parhaimmat pisteet nosti Hanna Rantala keräten huimat 165,84 pistettä. Toiseksi sijoittui Anette Tunkkari 146,11 Wilksin pistettä keräten.

Varustepenkkipunnerruksen SM-kilpailut, naiset

Sij. Sarja Paino Nimi

SV Seura

PP1. PP2. PP3. Tulos Wpist. J.pist.

N18 1

2003

-60,0 60,0 -65,0 60,0 64,84 12

63

62,49

Emmi Järvenpää

N23 1 84+ 91,36 Saara Puusaari 2 84+ 104,70 Emilia Myyryläinen

HPV

1997 ÄV 1995 MLC

85,0 92,5 97,5 97,5 83,73 12 92,5 97,5 -100,5 97,5 80,17 9

N40 1 52 49,92 Katja Ronkainen 1973 MLC 45,0 50,0 55,0 55,0 70,74 12 1 72 71,57 Tiina Voho 1973 KoJy 90,0 -95,0 95,0 95,0 93,10 12 2 72 70,46 Päivi Ristolainen 1970 YlöR 70,0 -77,5 -77,5 70,0 69,33 9 1 84 83,77 Joanna Linna 1974 KoJy 100,0 105,0 112,5 112,5 100,46 12 2 84 80,80 Terhi Karppinen 1976 KiurU 92,5 97,5 107,5 107,5 97,83 9 3 84 83,22 Miia Myyryläinen 1973 MLC 50,0 -85,0 -90,0 50,0 44,80 8 N50 1 57 56,28 Eira Pajuharju 1964 HPV 70,0 75,0 -77,5 75,0 87,90 12 1 72 67,52 Seija Skogman 1965 MLC 75,0 80,0 85,0 80,0 81,63 12 N60 1 52 51,58 Aira Knutars 2 52 51,43 Pirjo Kemppainen 1 84 81,70 Merja Mynttinen

1954 So-Vi 1951 MLC 1958 LVK team

55,0 60,0 62,5 62,5 78,41 12 30,0 -35,0 37,5 37,5 47,15 9 90,0 95,0 100,0 100,0 90,46 12

N70 1 52 48,97 Eila Kumpuniemi

1942 MLC

42,5 47,5 50,0 50,0 65,25 12

Tuomarit Avoin 1 52 51,31 Marcela Sandvik 1974 ÅKK 102,5 -110,0 -110,0 102,5 129,10 12 2 52 51,53 Andreea Vasilescu 1991 MLC 75,0 -90,0 -92,5 75,0 94,16 9 1 57 53,41 Hanna Rantala 1982 LaVo 130,0 135,0 -137,5 135,0 164,84 12 1 63 62,36 Anette Tunkkari 1983 KoJy 130,0 135,0 -140,0 135,0 146,11 12 2 63 61,19 Maria Hakulinen 1990 JoPuPo 120,0 125,0 -135,0 125,0 137,26 9 3 63 62,84 Anna-Eveliina Partanen 1988 JuPu 95,0 -107,5 -112,5 95,0 102,22 8 1 72 71,43 Johanna Kankus 1984 KP -135,0 135,0 142,5 142,5 139,82 12 2 72 70,32 Leena Vatanen 1991 KiurU 110,0 115,0 120,0 120,0 119,00 9 3 72 66,05 Annastiina Hagfors 1985 MY-Power 102,5 107,5 110,0 110,0 114,05 8 4 72 70,49 Mari Hakulinen 1985 PaPu 75,0 100,0 -112,5 100,0 99,01 7 5 72 70,45 Paulina Lindblad 1989 ÅKK 85,0 90,0 -95,0 90,0 89,15 6 1 84 72,85 Tiina Voho 1973 KoJy 105,0 -110,0 110,0 110,0 106,54 12 2 84 79,52 Saara Olkkonen 1989 TamRy -85,0 85,0 -100,0 85,0 78,04 9 1 84+ 105,38 Sari Rauhala 1984 MLC 120,0 125,0 127,5 127,5 104,68 12 2 84+ 84,68 Joanna Linna 1974 KoJy 110,0 120,0 125,0 125,0 111,03 9 The Finnish Powerlifting Magazine

17

SUNNUNTAI 9.12.2018 Sunnuntaipäivän nostajaisten kruununa oli avoimen sarjan miesten kilpailu, jossa päätähtinä olivat Suomen valovoimaisimmat penkkimiehet. Vain kahdessa miesten sarjassa oli yksi nostaja mukana. Sarjassa M59 kg Henri Kyntäjä (AavKi) haki itselleen kultaa tuloksella 110 kg. Sarjan 74 kg Toni Kuusi (TamRy) jäi ilman tulosta. Sarjassa 83 kg oli kaksi nostajaa: Matias Viiperi (NPower) ja Niklas Silander (Hektor). Silanderin jääden ilman tulosta raudasta, joka onnistuessaan olisi tuonut hänelle kultaa, voiton nappasi itselleen kolmella puhtaalla suorituksellaan Viiperi 220 kg tuloksella.

Sarjassa 93 kg mitaleista kamppaili kolme miestä. Voiton vei Jani Sundholm (KoJy) tuloksella 240 kg. Hopeaa kaulaansa sai Vesa Mattila (TVN). Mattila korotti vielä viimeiseen nostoonsa 240 kg, joka onnistuessaan olisi tuonut kultamitalin, mutta tänään tulokseksi kirjattiin 220 kg ja se riitti toiseen sijaan. Tomi Vikla (JoPuPo) jäi ilman tulosta. Sarjassa 105 kg kamppailu oli tiukkaa kahden miehen välillä. Kun sekä Tomi Määttä (NPower) että Mikko Tiensuu (TamRy) onnistuivat vain yhdessä nostossa, voiton itselleen vei Määttä tuloksellaan 250 kg. Tiensuu yritti kahdella viimeisellä nostollaan kultaa, mutta epäonnistui niissä, joten hänen kaulaansa ripustettiin hopeinen mitali tuloksella 237,5 kg. Sarjassa 120 kg kultaa voitti Jussi Kangasvieri (NPower) tuloksella 235 kg. Hopeaa voitti Mika Paasonen (MY-Power) tuloksella 225 kg. Lasse Leinonen (JoPuPo) jäi ilman tulosta.

Niskanen valmistautuu

Antero Kauranen valmistautuu

Mattila nostaa 18 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Avoimen luokan kilpailun päätösnäytelmä ei jättänyt katsojia kylmäksi, kun kahden miehen näytöksessä nähtiin yhteensä viisi yli 300 kg nostoa. Vain kaksi miestä oli päässyt jalkeille tähän sarjaan, mutta siitä huolimatta sarjan taso oli kivenkova ja katsojia hemmoteltiin kansainvälisen tason arvoisilla nostoilla. Tänään 120+ kg -sarjan voittajaksi kruunattiin Ove Lehto (ÅKK) tuloksella 365 kg, kun hänen seuratoverinsa Kenneth Sandvik (ÅKK) jäi tulokseen 340 kg. Lehto teki myös miesten avoimen sarjan suurimmat Wilksin pisteet 200,24. Toiseksi parhaimmat pisteet teki Lehdon kilpakumppani Kenneth Sandvik 189,45 pisteellä. Nuorten ja mastersmiesten sarjoissa oli yhteensä 17 sarjaa, joissa oli vain yksi nostaja mukana. Näissä ”yhden soturin”sarjojen nostajista kaikki saivat tuloksen ja siitä hyvästä heille ripustettiin kultamitalit kaulaan. Vaikka osallistujapula painoikin näissä sarjoissa, niin taso oli kova, koska niissä taivuteltiin tankoa kolmen

suomenennätyksen verran: M23/83 kg Teemu Hällfors (YlöR) nosti 233 kg, M70/74 kg Antero Kauranen (YlöR) 142,5 kg ja M60/120+ kg -sarjassa Risto Korhonen (LVK team) 203,5 kg. Antero Kaurasen tulos on myös uusi pohjoismaidenennätys. Nuorten miesten sarjoissa ainoa mitalikamppailu nähtiin M18/74 kg -sarjassa, kun Elmeri Pennanen (JoPuPo) ja Niko Kopola (SiSi) ottivat mittaa toisistansa. Pennanen voitti selkeällä erolla kultaa tuloksella 157,5 kg ja Kopola otti hopeaa tuloksella 92,5 kg. Sarjassa M70/93 kg kultaa vei Seppo Komppa (HartVo) tuloksella 165 kg, joka oli myös uusi suomenennätys. Toiseksi sarjassa tuli Tapani Puhakka (KP) tuloksella 97,5 kg. Lisäksi sarjassa M70/105 kg kultamitalityöntöön vaadittiin 140 kg, jonka ylöspunnertajana toimi Jorma Kanerva (Team365). Hopealle tässä sarjassa tuli Tapio Kähäri (Huima) 115 kg. Sarjassa M40/83 kg oli yhteensä neljä nostajaa ja vain kaksi hyväksyttyä nostoa koko sarjassa. Tässä sarjassa jaettiin siis vain kulta- ja hopeamitalit. Kultaa voitti Antti Liimatainen (PaPu) aloitusnostollaan 190 kg ja hopealle itsensä työnsi myös aloitusraudallaan 165 kg Lasse Arkela (E-IT). Muut sarjassa nostaneet nostajat jäivät ilman tulosta. Sarjassa M40/93 kg Petteri Laurikainen (EIT) voitti kultaa tuloksella 215 kg. Hopealle tullut Aki Kangasjärvi (TVN) nosti suorille käsille kuuluisat ”kaksi markkaa” ja kolmanneksi tullut Petri Ronkainen (MLC) jäi aloitusrautaan 190 kg saaden sillä pronssia. Sarjassa M40/105 kg käytiin yksi sunnuntaipäivän tiukimmista mitalikamppailuista, kun kultamitalista taisteltiin rinta rinnan Jari Kyntäjän (Aavasaksan Kisa) ja Mikko Tiensuun (Tammelan Ryske) voimin. Tiensuu oli vaa’alla painavampi ja lisäksi hän sai huonomman arpanumeron kuin Kyntäjä, joten Kyntäjä pääsi nostamaan hyvällä taktikoinnilla aina Tiensuun nostojen jälkeen

Mastersit seuraavat tilannetta

pyytäen lastaukseksi saman raudan kuin Tiensuulla. Tiensuun huolto taktikoi sen mitä pystyi huonommalla arpanumerolla ja painavammalla kehonpainolla Kyntäjän onnistuneita nostoja vastaan. Kun kummatkin miehet nostivat kolme hyväksyttyä nostoa suorille käsille peräjälkeen, pääsi Jari Kyntäjä nauttimaan kultamitalistaan ja Tiensuu sijoittui hienon kamppailun jälkeen toiseksi samalla tuloksella 235 kg kultaa voittaneen Kyntäjän kanssa. Timo Lillbacka (MLC) nosti itsensä pronssille tuloksella 110 kg. Sarjassa M40/120 kg Kaj Mattila (MLC) voitti kultaa tuloksella 230 kg, hopealle sijoittui Alpo Karppinen (KiurU) tuloksella 215 kg ja kolmanneksi asteli Kaj Wasenius (Team365) tuloksella 180 kg. Timo Rukkila (E-IT) jäi ilman tulosta. M40-sarjan parhaimmat Wilksin pisteet tehtaili Aavasaksan Kisan Jari Kyntäjä 143,96 pisteellä. Toiseksi tuli tällä vertailutavalla Kyntäjän kilpakumppani Mikko Tiensuu. Sarjassa M50/66 kg Markku Kemppainen (MLC) punnersi itsensä voittajaksi tuloksella 110 kg, kun hopeatulokseksi muodostui 100 kg Hannu Peräsalon (TVN) saattelemana. Sarjassa M50/74 kg Tomi Leminen (K-UV) nosti kultaa tuloksella 160 kg ja hopealle itsensä punnersi Ismo Hietanen (HeTarmo) tuloksella 137,5 kg. Sarjassa M50/83 kg Stig Björkqvist (NyKK) nosti itsensä kultamitalille kovalla kahden markan tuloksella. Ja toiseksi tuli Mikko Rusanen 127,5 kg tuloksella. Sarjassa M50/105 kg vääntö kultamitalista oli tiukka. Kulta- ja hopeamitalitulos oli 207,5 kg, mutta Juha Pohjasen (KoJy) painaessa vaa’alla vähemmän kuin Juha Makkonen (KiurU), ojennettiin kultamitali Pohjasen kaulaan. Makkoselle tuli hopeaa ja Olli Skogberg (TamRy) nosti pronssille tuloksella 180 kg. Ikäluokassa M50 oli eniten nostajia mukana sarjassa 120 kg. Kultaa tässä sarjassa vei uudella suomenennätystuloksella Jarmo Myller (JoPuPo) nostaen 260 kg suorille käsille. Toiseksi sarjassa tuli Tapani Laitala (MLC) tuloksella 225 kg. Kolmanteen sijaan oikeutti tulos 210 kg, jonka punnertaja toimi Markku Sotisaari (KarKa). Jarmo Myller teki myös koko M50-sarjan parhaimmat Wilksit 150,54 pistettä, kun toiseksi sijoittunut Stig Björqvist keräsi yhteensä 134,22 Wilksin pistettä. Sarjassa M60/66 kg mitaleista taisteli kolme miestä. Voiton vei Timo Leino (PV) tuloksella 122,5 kg. Hopeaa nappasi Markku Kemppainen (MLC) tuloksella 110 kg. Seppo Flinkin (HartVo) kaulaan ripustettiin pronssinen mitali kolmen hyväksytyn noston jälkeen tuloksella 105 kg. Sarjassa M60/74 kg -sarjassa voiton itselleen kahmi Martti Kilpeläinen (SalVo) tuloksella 140 kg. Jari Friis (KoJy) punnersi 122,5 kg turvin itsensä hopealle ja pronssia ojennettiin Pauli Linnalle (JP 2000) tuloksella 97,5 kg. Sarjassa M60/83 kg Reima Häkkinen (LVK-team) punnersi voittoon 160 kg, kun kakkoseksi kipusi Olli Rantanen (I-HV) 150 kg tuloksella. Pronssia kaulaansa sai Voitto Ahopelto (YlöR) 100 kg tuloksella. Sarjassa M60/105 kg nähtiin uusi suomenennätys, kun Veijo Räsänen (I-HV) taivutti tankoa 205,5 kg. Tämä rauta ei tullut ensimmäisellä yrityksellä rintaan asti, mutta pienen paidan muokkauksen jälkeen rauta nousi nätisti suorille käsille. Räsäselle tuli kultaa ja sarjassa toiseksi itsensä nosti Ilari Myllyniemi (YlöR) tuloksella 100 kg. Veijo Räsänen keräsi myös tämän ikäluokan suurimmat Wilksin pisteet 123,88. Sarjassa M60/120 kg voittajan ja toiseksi tulleen eroksi jäi vain 2,5 kg. Voiton itselleen nappasi Harri Tirronen (JoPuPo) tuloksella 192,5 kg ja hopeapallille nousi tällä kertaa Ari Myllyniemi (YlöR) tuloksella 190 kg.

Ove Lehto

LOPPUMIETTEET Nämä kilpailut toimivat valintakisana myös maajoukkueisiin haluaville nostajille. Toukokuussa kisakoneeseen mahtuneet nostajat suuntaavat kohti Japanin Tokiota. Heillä, jotka tekivät näissä kilpailuissa maajoukkuerajan, mutta eivät syystä tai toisesta pääse mukaan Tokion koneeseen, on edelleen mahdollisuus päästä mukaan elokuussa Suomessa, Tampereella, järjestettäviin penkkipunnerruksen EM-kilpailuihin. Nämä kaksi päivää Siilinjärvellä todistivat ainakin sen, että Suomi saa kumpaankin arvokisaan kovan patteriston taistelemaan mitaleista ja omista henkilökohtaisista ennätyksistään. Tämä SM-kilpailu oli viimeinen Kuopion Painonnostajien järjestämä kilpailu, jonka moottorina toimi seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Petri Kokkonen. Petri Kokkonen on tehnyt pitkän ja hienon uran Kuopion Painonnostajien puheenjohtajana. Tämä kilpailu toimi viimeisenä koitoksena ennen seuran puhejohtajuuden luovuttamista nuoremmalle sukupolvelle. Mielestäni Kokkonen voi hyvin ja levollisin mielin vetäytyä ansaitulle eläkkeelle seuratyöstä ja olla ylpeä siitä, millaisen seuran hän jättää jälkeensä. Seuran jäsenet kiittävät Petri Kokkosta siitä arvokkaasta työstä, jonka hän on tehnyt seuran eteen näiden lukuisien vuosien aikana. Kiitos Iso Pepe! Kuopion painonnostajat kiittävät ja kumartavat talkoohenkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, tuomareita, kuuluttajaa, kilpailijoita ja Kylpylähotelli Kunnonpaikkaa upeasta ja arvokkaasta työstä kisojen eteen. Kiitos. The Finnish Powerlifting Magazine

19

Varustepenkkipunnerruksen SM-kilpailut, miehet

Sij. Sarja Paino Nimi SV Seura PP1. PP2. PP3. Tulos Wpist. J.pist. M40 1 59 58,11 Petri Niemi 1971 TVN 130,0 135,0 135,0 135,0 118,61 12 1 74 73,03 Jani Myyryläinen 1971 MLC 100,0 120,0 130,0 130,0 94,39 12 1 83 82,36 Antti Liimatainen 1976 PaPu 190,0 -195,0 -195,0 190,0 127,41 12 2 83 82,61 Lasse Arkela 1978 E-IT 165,0 -167,5 -167,5 165,0 110,45 9 - 83 81,85 Matti Reijonen 1971 JoPuPo -160,0 -165,0 -167,5 out - 83 82,97 Tomi Vikla 1970 JoPuPo -225,0 -225,0 -225,0 out 1 93 91,60 Petteri Laurikainen 1969 E-IT -215,0 215,0 -235,0 215,0 136,05 12 2 93 92,19 Aki Kangasjärvi 1977 TVN 175,0 190,0 200,0 200,0 126,16 9 3 93 92,39 Petri Ronkainen 1973 MLC 190,0 -200,0 202,5 190,0 119,74 8 1 105 98,40 Jari Kyntäjä 1971 AavKi 230,0 232,5 235,0 235,0 143,96 12 2 105 104,61 Mikko Tiensuu 1978 TamRy 225,0 232,5 235,0 235,0 140,60 9 3 105 104,73 Timo Lillbacka 1975 MLC 110,0 ----- ----- 110,0 65,79 8 1 120 116,16 Kaj Mattila 1970 MLC 220,0 230,0 -240,0 230,0 133,29 12 2 120 117,59 Alpo Karppinen 1971 KiurU 205,0 -215,0 215,0 215,0 124,21 9 3 120 112,39 Kaj Wasenius 1972 Team365 170,0 180,0 -185,0 180,0 105,26 8 - 120 112,95 Timo Rukkila 1972 E-IT -210,0 -210,0 -210,0 out M50 1 66 65,20 Markku Kemppainen 1949 MLC 107,5 110,0 -112,5 110,0 87,25 12 2 66 65,70 Hannu Peräsalo 1962 TVN 100,0 -110,0 -112,5 100,0 78,81 9 1 74 73,84 Timo Leminen 1968 K-UV 150,0 160,0 ----- 160,0 115,26 12 2 74 72,95 Ismo Hietanen 1963 HeTarmo 130,0 137,5 -142,5 137,5 99,92 9 1 83 82,25 Stig Björkqvist 1960 NyKK 187,5 -195,0 200,0 200,0 134,22 12 2 83 82,22 Mikko Rusanen 1967 So-Vi 127,5 -132,5 -132,5 127,5 85,59 9 1 93 92,50 Seppo Norpila 1963 K-UV 95,0 -190,0 -190,0 95,0 59,83 12 1 105 100,50 Juha Pohjonen 1966 KoJy -200,0 202,5 207,5 207,5 126,04 12 2 105 103,60 Juha Makkonen 1962 KiurU 195,0 -202,5 207,5 207,5 124,58 9 3 105 103,80 Olli Skogberg 1959 TamRy 170,0 180,0 -197,5 180,0 108,00 8 4 105 94,40 Tarmo Vanhamäki 1960 YlöR 150,0 ----- ----- 150,0 93,57 7 1 120 116,60 Jarmo Myller 1968 JoPuPo 245,5 250,0 260,0 260,0 150,54 12 2 120 114,20 Tapani Laitala 1963 MLC 212,5 225,0 -235,0 225,0 130,97 9 3 120 117,40 Markku Sotisaari 1966 KarKa 200,0 -210,0 210,0 210,0 121,38 8 4 120 109,05 Harri Tirronen 1953 JoPuPo 190,0 195,0 -200,0 195,0 115,07 7 5 120 119,10 Jukka Sahlström 1966 KiurU 180,0 187,5 -195,0 187,5 107,98 6 6 120 118,10 Timo Rantala 1963 Team365 125,0 -180,0 -202,5 125,0 72,14 5 1 120+ 121,85 Seppo Suomalainen 1967 EV 200,0 -215,0 215,0 215,0 123,17 12 M60 1 66 64,85 Timo Leino 1958 PV 115,0 -122,5 122,5 122,5 97,60 12 2 66 65,85 Markku Kemppainen 1949 MLC 110,0 -115,0 -117,5 110,0 86,54 9 3 66 73,32 Seppo Flink 1953 HartVo 97,5 102,5 105,0 105,0 76,03 8 1 74 67,29 Martti Kilpeläinen 1955 SalVo -140,0 140,0 -145,0 140,0 108,21 12 2 74 71,10 Jari Friis 1954 KoJy 115,0 120,0 122,5 122,5 90,72 9 3 74 73,63 Pauli Linna 1957 JP 2000 90,0 95,0 97,5 97,5 70,39 8 4 74 73,32 Heikki Rautio 1950 OV-86 85,0 92,5 -97,5 92,5 66,98 7 1 83 81,80 Reima Häkkinen 1950 LVK team 140,0 160,0 -170,0 160,0 107,74 12 2 83 81,44 Olli Rantanen 1956 I-HV 145,0 150,0 -160,0 150,0 101,28 9 3 83 82,17 Voitto Ahopelto 1956 YlöR 125,0 135,0 142,5 142,5 95,69 8 4 83 81,47 Jouni Knutars 1953 So-Vi 127,5 -135,0 -135,0 127,5 86,06 7 1 93 88,20 Suke Huovinen 1950 IiY 100,0 -130,0 -130,0 100,0 64,51 12 1 105 102,50 Veijo Räsänen 1957 I-HV 145,0 -205,5 205,5 205,5 123,88 12 2 105 98,00 Ilari Myllyniemi 1958 YlöR 90,0 100,0 ----- 100,0 61,36 9 1 120 108,14 Harri Tirronen 1953 JoPuPo -190,0 -192,5 192,5 192,5 113,90 12 2 120 114,06 Ari Myllyniemi 1958 YlöR 175,0 -190,0 190,0 190,0 110,64 9 1 120+ 132,45 Risto Korhonen 1958 LVK team 190,0 200,0 203,5 203,5 114,73 12 M70 1 66 64,94 Rauno Lamberg 1947 I-HV 85,0 -90,0 ----- 85,0 67,64 12 1 74 73,54 Antero Kauranen 1948 YlöR 130,0 -142,5 142,5 142,5 102,96 12 1 93 92,53 Seppo Komppa 1945 HartVo 155,0 160,0 165,0 165,0 103,90 12 2 93 89,16 Tapani Puhakka 1944 KP 90,0 97,5 -105,0 97,5 62,55 9 1 105 104,87 Jorma Kanerva 1948 Team365 11,5 125,0 140,0 140,0 83,69 12 2 105 95,40 Tapio Kähäri 1946 Huima 115,0 120,0 -127,5 120,0 74,51 9 1 120 117,03 Raimo Sandelin 1940 PTVAK 80,0 90,0 95,0 95,0 54,95 12

20 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Varustepenkkipunnerruksen SM-kilpailut, miehet

Sij. Sarja Paino Nimi SV Seura PP1. PP2. PP3. Tulos Wpist. J.pist. M18 1 53 51,12 Anton Kauranen 2003 YlöR 75,0 80,0 -82,5 80,0 79,93 12 1 74 73,04 Elmeri Pennanen 2000 JoPuPo 152,5 157,5 -162,5 157,5 114,36 12 2 74 73,43 Niko Kopola 2003 SiSi 80,0 92,5 -100,0 92,5 66,91 9 1 93 92,24 Hermanni Järvenpää 2003 HPV 165,0 175,0 180,0 180,0 113,53 12 1 105 99,84 Joel Rissanen 2000 KP 130,0 140,0 160,0 160,0 97,44 12 1 120 106,24 Mikael Salomäki 2003 KaVo 90,0 95,0 -100,0 95,0 56,53 12 M23 1 74 73,01 Miika Hyötylä 1997 NaVo -170,0 170,0 -175,0 170,0 123,47 12 1 83 82,78 Teemu Hällfors 1995 YlöR 215,0 225,0 233,0 233,0 155,78 12 1 105 104,37 Tuomas Puhakka 1995 KP -180,0 180,0 -212,5 180,0 107,78 12 1 120 111,22 Ville Niskanen 1995 So-Vi -155,0 155,0 165,0 165,0 96,77 12

Kyntäjä palkintopallilla Avoin 1 59 59,00 Henri Kyntäjä 1987 AavKi -110,0 110,0 -155,5 110,0 95,28 12 - 74 73,81 Toni Kuusi 1983 TamRy -195,0 -205,0 -205,0 out 1 83 82,93 Matias Viiperi 1994 NPower 200,0 212,5 220,0 220,0 146,92 12 - 83 82,62 Niklas Silander 1986 Hektor -225,0 -225,0 -230,0 out 1 93 92,39 Jani Sundholm 1974 KoJy -240,0 240,0 -252,5 240,0 151,25 12 2 93 91,19 Vesa Mattila 1980 TVN 220,0 -230,0 -240,0 220,0 139,52 9 3 93 85,25 Tomi Vikla 1970 JoPuPo 210,0 -220,0 -220,0 210,0 138,01 8 1 105 104,79 Tomi Määttä 1982 NPower -250,0 250,0 -255,0 250,0 149,50 12 2 105 104,78 Mikko Tiensuu 1978 TamRy 237,5 -250,0 -250,0 237,5 142,03 9 1 120 106,91 Jussi Kangasvieri 1987 NPower 227,5 235,0 -240,0 235,0 139,57 12 2 120 109,27 Mika Paasonen 1972 MY-Power 225,0 -235,0 -240,0 225,0 132,68 9 - 120 119,60 Lasse Leinonen 1973 JoPuPo 285,0 285,0 285,0 out 1 120+ 159,13 Ove Lehto 1972 ÅKK 340,0 352,5 365,0 365,0 200,24 12 2 120+ 142,68 Kenneth Sandvik 1975 ÅKK 330,0 340,0 -352,5 340,0 189,45 9

The Finnish Powerlifting Magazine

21

Voimanostojaoston ydinväkeä uusissa verkka-asuissa vuonna 1984. Takarivissä Jukka Lehti (vas.), Leo Lindeman, Reijo Heino ja Kalle Nieminen. Eturivissä Henry Hällfors (vas.), Timo Leppänen, Olavi Nordgren ja Antero Eskelinen. (Henry Hällforsin kuva-arkisto)

YLÖJÄRVEN RYHDIN

HISTORIIKKI Teksti: Päivi Ristolainen

Ylöjärven Ryhti oli TUL:n Tampereen piirin ensimmäinen jäsenseura, joka otti voimanoston osaksi omaa toimintaansa. Voimanostojaoston, tai aluksi voimailujaoston, perustamisesta päätettiin syksyllä 1979. Ylöjärvellä on voimailtu kohta 40 vuotta ja siksi jaoston vuosikymmenet on koottu kirjaksi nimeltä ”Älä ny penkkipaitaas revi”. Vaikka kirja pääosin kuvaa paikallista voimanostohistoriaa, on siinä juonteita myös kansallisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Ajankuvia sekä ylöjärveläisestä että kansallisesta näkökulmasta on tuotu esille tässä artikkelissa.

Yhteenkuuluvuus ja yhteinen tekeminen 1980-luvun tunnusmerkkinä Ryhdin voimanostojaoston ensimmäistä vuosikymmentä leimasi yhteinen tekeminen ja hyvä yhteishenki. Ensimmäinen treenipaikka jaostolla oli Kirkonkylän koulun hiili- ja halkokellarissa. Sinne rakenneltiin varsin kotikutoinen punttisali. Nostotelineet olivat pitkälti itse valmistettuja. Tärkeimmät treenivälineet olivat penkki ja nostotanko. Nykyisen tyyppisiä säätövaroja telineissä ei ollut: ensimmäiset jalkakyykkytelineet rakennettiin kakkosnelosista, joissa oli kolot päissä nostotelinettä varten. Huomionarvoista on se, että näillä vaatimattomilla treenivälineillä erityisesti Ryhdin ikämiehet nousivat Suomen voimanostajien kärkeen, ja Ryhdistä tuli yksi Hämeen läänin menestyneimmistä voimanostoseuroista. Menestymisessä on kyse säännöllisestä harjoittelusta, ei välttämättä olosuhteista. Tosin olosuhteet paranivat huomattavasti, kun Ylöjärvelle valmistui uusi urheilutalo. Punttisali avasi ovensa syksyllä 1982 ja siitä lähtien jaosto on treenannut sen suojissa.

22 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Aluksi jaoston kilpailumenestys oli ikämiesten vahvoilla hartioilla. 1980-luvun alussa ryhtiläiset pääsivät nopeasti mitalien makuun. Kilpailemassa käytiin sekä TUL:n kisoissa että SM-kisoissa. Ensimmäisenä jaoston puheenjohtajana toimi Olavi Nordgren, joka oli SM-tasolla seuran ensimmäinen mitalisti. Mitaliputki aukesi Ryhdin osalta vuonna 1982, kun Nordgren voitti Humppilassa veteraanien SM-kisassa sarjan 82,5 kg yhteistuloksella 635 kg. Kilpailuihin osallistuminen ei rajoittunut vain kotimaan kilpailuihin. Ensimmäisen kerran ryhtiläiset osallistuivat kansainvälisiin kisoihin, kun vuonna 1986 Norjan Sandeaan lähti joukko ryhtiläisiä MM-kisoihin. Mitalimenestystä ei vielä ensimmäiseltä kansainväliseltä kisareissulta tullut. Mielenkiintoinen yksityiskohta kisan jälkeen oli Bror Holmin kirjoitus Voimanostajassa. Holm nimittäin totesi, että hän on ollut vastustamassa yli 50-vuotiaiden omien SM-kisojen järjestämistä vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Suomalaisten ikämiesten kansainvälisen menestyksen vuoksi hän kuitenkin oli vakuuttunut kotimaan kisojen tarpeellisuudesta jatkossakin.

Ensimmäisen MM-tason mitalin Ryhdille toi Martti Ruini vuonna 1988. MM-kisat järjestettiin Iso-Britanniassa. Ruini oli sarjassa M50/56 kg kolmas yhteistuloksella 412,5 kg. Tämän jälkeen ikämiehet toivat EM- ja MM-kisoista mitaleja aina 1990-luvun puoliväliin asti. Mitaliputki hyytyi miesten osalta tämän jälkeen vuosiksi, mutta on 2000-luvun toisella vuosikymmenellä auennut uudelleen. Ylöjärvellä myös kunnostauduttiin kisojen järjestäjänä. Ensimmäinen isompi kisa oli TUL:n mestaruuskisa, joka pidettiin Kirkonkylän ala-asteen juhlasalissa. Tulosuutisointi kisasta löytyy Ylöjärven Sanomista. Kisa oli saanut varsin paljon yleisöä ja toimittaja kuvasi kisapaikan tunnelmaa seuraavasti: ”Komearaamiset Esa Tähtinen ja Kalle Nieminen (nyt sarjaa alempana) olivat yleisön mieleen, joka suorituksen aikana oli hiirenhiljaa, mutta räjähti sitten suosionosoituksiin onnistuneen tuloksen jälkeen”. Ylöjärvellä on alusta asti osattu kannustaa kilpailijoita hyviin suorituksiin ja tapa jatkuu edelleen. 1980-luvulla SM-tason kisoja järjestettiin useampiakin. Miesten SM-kisoihin 1986 osallistuivat aikakauden kovimmat kilpailijat Jarmo Virtanen, Jari Tähtinen, Kyösti Vilmi, Markku Suonenvirta ja Riku Kiri. Kisan kovimman yhteistuloksen 937,5 kg teki Riku Kiri sarjassa 125+ kg.

1980-luvulla voimanostoon liittyvistä asioista on keskusteltu varsin värikkäästi ja vahvaa kieltä käyttäen. Voimanostajalehden (5/1987) kisaraportissa todettiin Ylöjärvellä järjestettyihin naisten PMkisoihin liittyen, että ”järjestäjät olivat ilmeisesti unohtaneet kilpailujen mainostamisen, sillä paikalla oli vain kourallinen ihmisiä.” Suomen voimanostoliiton sihteeri teki samaan lehteen vastineen, jossa kertoi kisaa mainostetun muun muassa Aamulehdessä ja paikallislehdessä.

Myös TV2:en oli tehty ilmoitus kisasta. TV:sta oli kuitenkin ilmoitettu, että he eivät valitettavasti ehdi paikalle. Sihteeri toteaa vastineessaan, että kisajärjestäjiä ei ole syytä aiheetta loukata, koska järjestäjistä ei ole ylitarjontaa. Näyttää siltä, että mitään uutta ei ole auringon alla vielä 2010-luvullakaan kisajärjestäjien määrän ja median voimanostolle osoittaman huomion suhteen.

Kisareissuilta Nieminen muistaa moninkertaisen veteraani-sarjojen mitalistin Reijo Heinon ”lohdutukset”, kun kisa ei mennyt toivotusti. Heinon tapana oli todeta: ”Älä sitä sure. Mies se on hävinnytkin mies, ja helvetin huono mies onkin.” Varsin hurtti huumori on ollut ryhtiläisten tunnusmerkki toiminnan alusta lähtien.

Kalle Nieminen oli yksi voimanostojaoston kantavista voimista 1980-luvulla.

Sanna Hillberg seuran miesten ympäröimänä. Takarivissä Janne Ylimys (vas.), Henry Hällfors, Heimo Rauniolahti ja Pauli Heinonen. (Henry Hällforsin kuva-arkisto)

Uusi puheenjohtaja, uudet kujeet 1990-luvulla Uudelle vuosikymmenelle siirryttiin Olavi Nordgrenin johdolla ja tutulla kilpailijaporukalla. Muutoksia oli kuitenkin näkyvissä. Nordgren kilpaili viimeisen SM-tason kisansa Nastolassa huhtikuussa 1990. Sijoitus sarjassa M40/75 kg oli hienosti toinen, mutta lonkkavaivat päättivät kilpauran. Nordgrenin jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Heimo Rauniolahti, joka on siitä lähtien luotsannut rautaisella otteella ja omanlaisellaan huumorilla voimanostojaostoa. Jaoston haaste 1990-luvulla oli yleisessä sarjassa kilpailevien puute. Suurin osa jäsenistä kilpaili veteraanisarjoissa. Vuosikymmenen alussa nuorten sarjoissa SM-tasolla kilpaili Hannu Hällfors, joka teki useita SE-tuloksia sarjassaan. Loppupuolella 1990-lukua nuoriin nostajiin liittyivät Teemu Sinisalo ja Janne Ylimys, jotka myös jatkoivat nostouransa jälkeen aktiivista osallistumista seuratoimintaan. Ylimys on jo pitkään toiminut jaoston sihteerinä ja käytännön asioiden hoitajana. Sanna Hillberg oli käytännössä ainoana naisena mukana jaoston toiminnassa koko 1990-luvun. Lajin miesvaltaisuus korostui myös Ryhdin toimintasuunnitelmissa. Muun muassa vuoden 1997 osalta löytyy toteamus kilpailujen järjestämisestä: ”Suunnitteilla on anoa piirin joukkuemestaruuskilpailuja penkkipunnerruksessa sekä mahdollisesti järjestää ainakin omille miehille kilpailuja kotipaikkakunnalla”. Pauli Heinonen tuli mukaan jaoston toimintaan 1990-luvun puolivälissä. Heinonen halusi tuoda jaoston toimintaan ja treenaamiseen uutta virtaa ja piristystä. Hänen ajatuksensa oli, että toiminnassa saisi olla mukana myös viihteellisyyttä ja leikkimielisyyttä. Näistä ajatuksista syntyi Vahvatassu-kilpailu. Ensimmäinen kisa käytiin lokakuussa 1998. Paremmuus kisassa ratkaistiin viiden lajin perusteella. Kisan ensimmäinen laji oli hauiskääntö. Siinä tankoon lastattiin painoja puolet kilpailijan omasta painosta ja paremmuuden ratkaisi toistomäärä. Seuraavaksi kilpailtiin toistojen määrästä jalkaprässissä, johon kullekin kilpailijalle lastattiin kaksi kertaa oman painon verran rautaa. Prässistä siirryttiin lastaukseen eli jalkaprässiin piti nostaa kuusi 50 kilon ja neljä 25 kilon levypainoa. Lajin paremmuuden ratkaisi käytetty aika. Penkkipunnerrus taas perustui toistomäärään. Kilpailijoiden piti nostaa suorille käsille oman painon verran rautaa niin monta kertaa kuin voimia riitti. Viimeisessä lajissa eli maastanostossa painoa oli tangossa kaksi kertaa nostajan painon verran. Tässäkin lajissa paremmuuden ratkaisi toistomäärä.

Penkki-Cup oli niin ikään Pauli Heinosen ideoima kilpailumuoto. Ensimmäinen Penkki-Cup käytiin 1999-2000 neljän osakilpailun muodostamana kisana. Heinosen tavoitteena oli saada Cupin avulla jaoston toimintaan uusia kilpailijoita. Ensimmäiseen Cupiin osallistui 17 kilpailijaa, joista kahdeksan oli ensikertalaisia. Cupin säännöt olivat selkeät: kisa käyntiin Wilks-Formula -pisteillä, osakilpailujen pisteet laskettiin yhteen ja eniten pisteitä saanut voitti Cupin. Kisassa käytettiin vain yhtä tuomaria. Varustevaatimukset olivat periaatteessa sääntöjen mukaiset, mutta varustetrikoopakkoa ei ollut. Vuosikymmenen aikana Ylöjärvellä järjestettiin veteraanien voimanoston SM-kisa vuosina 1991 ja 1995. Vuoden 1995 kisassa tehtiin kaikkiaan kymmenen uutta SE-tulosta. Juhani Äijö teki sarjassa M50/100 kg uuden penkkipunnerrusennätyksen 215 kg. Ei ihme, että Vesa Leivo intoutui kisajutussa seuraavaan vuodatukseen: ”… mitään marjanpoimijoita ei ikämiesprässärit ole. Voimanosto jos mikä sopii ikäihmisen kuntoilu- ja kisalajiksi, pitkään liemeen tehty treeni pitää lihaksiston kunnossa, joten kyllä 50-60 v. handu voi olla rukiisen näköinen ja kuntoinen, kun katselee Äijöä, Ölingiä ja muita ikäkarpaaseja, että eikun treenaamaan kaikki nuoremmat ranskanleivän ja kokiksen mussuttajat. Koskaan et ole liian vanha aloittamaan tosimiesten lajia, VOIMANOSTOA!!! Vai mitä.” Leivon kantaan voinemme kaikki Voimanostajan lukijat edelleenkin yhtyä. Ryhdin edustajista erityisesti Kyösti Mäkinen kunnostautui EM- ja MM-kisoissa 1990-luvulla. Kisamatkoilta kilpailijoilla olisi varmaan paljonkin kerrottavaa. Yksi Mäkisen erikoisimmista kisareissuista oli EM-kisa Ukrainassa vuonna 1994. Mäkinen oli ennakkotuloksissa toisena sarjassa 110 kg. Ilmeisesti itänaapurissa oli oman kilpailijan kohdalla katsottu, että kyseisessä sarjassa heidänkin kilpailijallaan olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet. Mäkinen toteaa, että venäläiselle kilpailijalle oli varmaan laitettu kiviä taskuun punnitukseen, koska alle satakiloinen mies pääsi sarjaan mukaan. Koomiseksi asian tekee se, että sama pienikokoinen kilpailija kulki kisapaikalle Mäkisen edellä varustekassinsa kanssa ja joutui aina välillä kesken matkaa huilaamaan. Mäkinen jäi keplottelujen vuoksi kisassa kolmanneksi tuloksella 690 kg ja naapurin mies voitti sarjan, vaikka oman kisakassin kantaminen ennen kisaa näytti kovin työläältä.

Uuden vuosituhannen alkuvuosikymmen oli voimanostojaoston jäsenille ahkeraa kilpailuaikaa. Nostajat kiersivät SM-kisojen lisäksi ahkerasti TUL:n järjestämissä kisoissa ja lääninmestaruuskisoissa. TUL järjesti sekä valtakunnallisia mestaruuskilpailuja että piirinmestaruuskilpailuja. Koska osallistujia oli TUL:n ja läänin kisoissa hiukan enemmän kuin SM-kisoissa, tuli ryhtiläisille varsin paljon menestystä mitalien muodossa. Kisareissuille ryhtiläiset lähtivät useimmiten emoseuran Ford Transitilla. Auto oli pääosin lentopalloilijoiden käytössä, mutta kun varaus tehtiin hyvissä ajoin, auton sai käyttöön. Koska kilpailijoita oli isohko määrä, oli kustannusten kanssa oltava tarkkana. Eero Mäntysaari ja Henry Hällfors toimivat usein kisareissuilla autonkuljettajana. Jotta kisoista ei olisi tullut yöpymiskustannuksia, saattoivat kuljettajat tehdä samoihin kisoihin kaksikin eri reissua. Ylitorniolla toki piti matkan vuoksi yöpyä.

Vesa Korhonen ja revennyt penkkipaita vuoden 2002 penkkipunnerruksen SM-kisassa (Ylöjärven Uutiset arkistokuva)

2000-luvun alkuvuosikymmen varustepenkkipunnerruksen valtakautta 1990-luvulla oli nähtävissä Ryhdin kilpailijoiden osalta painopisteen siirtyminen voimanostosta penkkipunnerrukseen. Toki jaostossa voimanostoa harrastavia ja siinä kilpailevia oli, mutta enemmistö jäsenistöstä osallistui penkkipunnerruskilpailuihin. Jaoston sisälle syntyi vuosikymmenen aikana ”200 kilon penkkikerho”. Janne Ylimys oli ensimmäinen ryhtiläinen, joka punnersi penkiltä 200 kg. Vuoden 2007 kaupunginmestaruuskisassa Ryhdin penkkipunnertajien 200 kilon kerhoon liittyi uusia jäseniä. Entuudestaan 200 kg olivat nostaneet Janne Ylimyksen (240 kg) lisäksi Pietari Huhtamäki (230 kg) ja Vesa Korhonen (220 kg). Uusia 200 kilon miehiä olivat Roope Aaltonen ja Mikko Takalo. 24 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Ryhtiläiset eivät vain suhanneet Transitilla pitkin Suomea. Mitalimenestystä tuli sekä nuorten että veteraanien kisoissa, vaikka yleisen sarjan mitalia saatiinkin odottaa 2010-luvulle asti. Yksittäisistä SM-kisoista esiin kannattaa nostaa vuoden 2009 penkkipunnerruksen SM-kisa, joka käytiin Pietarsaaressa. Jaoston jäsenet saivat kisassa kahdeksan mitalia, joista kolme oli kultaisia. Kaija Koivulan, Matti Ristolaisen ja Olli Heleniuksen nostot onnistuivat kisassa nappiin eli kultamitalin arvoisesti. Hopeaa kisassa saivat Vuokko Viitasaari, Voitto Ahopelto, Eero Mäntysaari ja Tarmo Vanhamäki. Viimeksi mainittu teki kisassa sekä oman että seuran ennätyksen 207,5 kg. Joel Mäntysaari sai nuorten M23-sarjassa pronssia. Salitarinoissa elää legendaarinen Tuusniemen penkkipunnerruksen SM-kisa vuodelta 2007. Kisaa lähdettiin katsomaan Ylöjärveltä isohkolla porukalla. Varsinaiseen kisaan osallistuivat Tarmo Vanhamäki ja Vesa Korhonen. Eräs jaoston jäsenistä oli jo ennen kisoihin lähtöä päätynyt ylöjärveläiseen ravintola Palowoutiin virkistäytymään ja lähti samoilla silmillä kannustusjoukkoihin. Kisapaikalla tuli kuitenkin hiukan mutkia matkaan. Kompuroinnin tuloksena otsa sai hiukan osumaa ja kompuroija porttikiellon kisapaikalle Jari Martikaiselta. Vaikka kisareissuilla sattui ja tapahtui, ovat muistot yhteisistä kisareissuista tuon ajan nostajilla hyvin myönteisiä ja mukavia. Huumorintajuisen porukan kanssa oli mukava reissata.

Kuten aiemmin jo todettiin, voimanostojaoston toiminta Ylöjärvellä oli ensimmäiset vuosikymmenet hyvin miehistä. Edes pälkäneläisen Anna-Liisa Prinkkalan esikuva ei saanut ylöjärveläisnaisia innostumaan voimanostosta, vaikka Prinkkala saman maakunnan edustajana oli uutisoinnin kautta tuttu ainakin nimenä. Sanna Hillberg oli pitkään Ryhdin ainoa naisedustaja penkkipunnerruskisoissa. Vuonna 2000 tilanne muuttui, kun työn perässä Ylöjärvelle muuttanut moninkertainen arvokisamitalisti Vuokko Viitasaari edusti ensimmäistä kertaa Ylöjärven Ryhtiä helmikuussa järjestetyissä naisten voimanoston SM-kisoissa. Vuokko nosti Laukaan kisassa painoluokassa 44 kg ja voitti toiseksi tulleen Anna-Liisa Prinkkalan yhteistuloksella 372,5 kg. Vuosikymmenen loppupuolella naisten joukkuetta tulivat vahvistamaan myös Kaija Koivula ja Minna Vierikko (nyk. Ristolainen). Vuosikymmenen aikana Ylöjärvellä järjestettiin kahdet SM-kisat ja yhdet PM-kisat. Vuoden 2003 PM-kisan kilpailunjohtajana toiminut Pauli Heinonen kirjoitti Voimanostaja-lehdessä, että jaoston puheenjohtajan Hemmo Rauniolahden tekemisen puute aiheutti sen, että jaosto laittoi Suomen Voimanostoliitolle hakemuksen penkkipunnerruksen PM-kisojen järjestämisestä. Kisan iso etukäteishaaste oli kilpailuhotellin löytäminen. Etukäteen ei osattu varautua siihen, että samaan aikaan meneillään olevan jääkiekon MM-kisan vuoksi hotellihuoneet oli buukattu etukäteen täyteen.

Onneksi Hotelli Tampereen kylpylä oli jättänyt uudisosansa huoneiden markkinoinnin myöhemmäksi, ja sinne saatiin huoneet kisaan tulijoille. PM-kisoissa miesten sarjassa osallistujia oli 21. Raskaimmassa sarjassa käytiin kova kamppailu, kun Suomen Kenneth Sandvik ja Tanskan Niels Staerkjaer taistelivat sekä kisan voitosta että siitä, kumpi saa nimiinsä uuden euroopanennätyksen. Sandvik voitti lopulta kisan tuloksella 300 kg. Molemmat lastauttivat kuitenkin tankoon vielä neljänteen nostoon 300,5 kg, jonka sitten Sandvik hyväksyttävästi nosti ja sai nimiinsä uuden EE-tuloksen. Vuoden 2002 penkkipunnerruksen SM-kisat järjestettiin Ylöjärvellä ja niistä kisoista on peräisin jaoston historiikin nimi. Konkarien Tarmo Vanhamäen ja Henry Hällforsin lisäksi ryhtiläisistä kisaan osallistui SM-kisojen ensikertalainen Vesa Korhonen. Miesten tulokset eivät kisassa riittäneet mitalisijoille. Kisa on säilynyt salipuheissa Korhosen penkkipaidan ansiosta. Korhosen kisapäivänä ostama penkkipaita repesi toisella nostolla käyttökelvottomaksi. Tangossa oli painoa 192,5 kg, mikä olisi ollut Korhosen uusi ennätys. Ylöjärven Uutisten voimalajeja itsekin harrastava toimittaja Kari Saarinen otsikoi kisajuttunsa osuvasti sanoilla ”Älä ny penkkipaitaas revi”.

2010-luku

Pietari Huhtamäki teki ryhtiläistä historiaa sijoittumalla kolmanneksi ensimmäisessä vaikkakin epävirallisessa klassisen voimanoston SM-kisassa Kankaanpäässä 2011. (Kuva: Janne Ylimys)

Mitalikantaan avoimessa luokassa 2010-luvulla Kuluva vuosikymmen on tuonut monia muutoksia voimanostojaoston toimintaan. Lähes 20 vuotta nostolavoja hallinnut varustevoimanosto sai rinnalleen klassisen voimanoston, josta nopeasti tuli suositumpi laji kuin varustenostamisesta. Ylöjärvelläkin suurin osa nostajista kilpailee klassisessa voimanostossa. Varustevoimanosto kuitenkin kiinnostaa edelleen Ylöjärvellä, joten vuonna 2018 omissa kansallisissa kisoissa on ollut omat ryhmänsä varustenostajille. Ryhdin kilpailutoiminta ja kilpailuihin osallistuminen ovat lisääntyneet ja kilpailevien naisten määrä on moninkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana. Urheilutalon remontti vuosina 2013-2014 paransi treeniolosuhteita, kun punttisalikin koki muodonmuutoksen remontin ansiosta. Voimanostojaosto tarvitsi kuitenkin remontin ajaksi väliaikaisen treenitilan, ja mikäpä olisi TUL:n jäsenseuralle sopinut väistötilaksi paremmin kuin tyhjillään oleva vanha työväentalo. Huonoon kuntoon päässyt rakennus sai kunnian kuunnella vuoden ajan punttien kolinaa ja voimanostojuttuja. Treenaamista seurasi vitriinistä Leninin rintakuva. Koska rintakuva jouduttiin jättämään työväentalolle, lahjoitti Vappu Kopra jaostolle uuden rintakuvan. Lenin valvookin edelleen Urheilutalolla voimanostojaoston kaappia, todennäköisesti kuitenkin ryhtiläinen pilke silmäkulmassa. Vaikka voimanostojaoston toiminnassa on ollut mukana lupaavia ja SM-tasolla menestyneitä nuoria voimanostajia, pääsivät ensimmäiset seuran juniorit kisaamaan kansainvälisiin kisoihin vasta 2010-luvulla. Ensimmäisenä matkaan lähti 22-vuotias Jussi Ylimys vuonna 2011. Ylimys osallistui Kanadassa voimanoston MM-kisoihin. Jari Rantapelkonen totesi Voimanostajan kisaraportissa, että Ylimys otti yllättäen 4. sijan kisassa. Ylimys kyykkäsi kisassa 292,5 kg, otti penkissä tuloksen 167,5 kg ja maastanostossa teki SE-tuloksen 317,5 kg, joka on edelleen voimassa. Maastanostosta Ylimys sai myös lajipronssin. The Finnish Powerlifting Magazine

25

Teemu Hällfors saavutti juniorisarjoissa sekä SM-kisoissa että maailmalla mitaleita. Hällforsilla on myös hallussaan useita juniorisarjojen SE-tuloksia. Myös masters-kilpailijat pitävät yllä Ryhdin mainetta voimanoston huippuseurana. Vuokko Viitasaaren vauhti ei laannu: vuoden 2018 MM-kultamitalisti ja jalkakyykyn ME-tuloksen haltija jatkaa edelleen uraansa. Miehistä Antero Kauranen, Ari Myllyniemi, Voitto Ahopelto ja Tarmo Vanhamäki ovat pitäneet ryhtiläiset mitalikannassa kansainvälisellä tasolla.

2010-luku Miesten sarjoissa Tero Seppänen teki SE:n 248 kg sarjaan M40/120+ kg. Kisan etukäteen odotetuimmat nostajat olivat Timo Hokkanen ja Fredrik Smulter. Hokkanen voitti sarjan 120 kg tuloksella 230 kg ja Smulter sarjan 120+ kg tuloksella 260 kg. Kevään 2018 klassisen voimanoston SM-kisa lienee vielä hyvässä muistissa tulosten osalta. Kisojen järjestäminen oli voimanostojaoston jäsenille yhteinen, mallikkaasti hoidettu voimanponnistus. Heimo Rauniolahti vastasi kisojen kokonaisjärjestelyistä sihteeri Janne Ylimyksen kanssa. Aktiiviväellä riitti tekemistä ennen kisaa ja sen aikana. Emoseuran puolelta saatiin puheenjohtaja Timo Halttula ja muutamia muita jäseniä avuksi kisajärjestelyihin. Levymiehet tekivät esimerkillisen hyvää työtä suhteellisen pienellä porukalla. Kisan striimaus hoitui ammattilaisten voimin, mikä näkyi lähetyksen laadussa ja toimivuudessa. Ei ihme, että järjestelyistä saatiin kisan jälkeen hyvin positiivista palautetta.

4.

Henri ”Keho” Rauniolahtea voi hyvällä syyllä kutsua Ylöjärven Vahvimmaksi mieheksi. Kuva vuoden 2017 kisasta. (Kuva: Janne Ylimys) Ryhdin voimanostajat Tanja Petman ja Jussi Ylimys toivat seuralle ensimmäiset avoimen luokan mitalit klassisen voimanoston SMkisoissa. Vaikka Jussi Ylimys sai virallisesti Ryhdin ensimmäisen virallisen avoimen luokan mitalin voimanostossa Pornaisissa 2017, oli klassisen voimanoston mitalikantaan päästy jo aikaisemminkin. Kankaanpäässä järjestettiin ensimmäiset, joskin epäviralliset, klassisen voimanoston SM-kisat syyskuussa 2011. Ryhdistä kisaan osallistui Pietari Huhtamäki sijoittuen kisassa kolmanneksi sarjassa M120 kg. Huhtamäen kisaan liittyi vähän dramatiikkaakin, kun jalkakyykyn tulos jäi kolmannen noston varaan. Kahdessa ensimmäisessä nostossa syvyys ei riittänyt ja Huhtamäki muistelee, että kolmaskin nosto taisi tulla hyväksytyksi 2-1. Kisasta tuli jännittävä mitalitaisto Huhtamäen ja neljänneksi tulleen Veikko Kuosan välillä. Vielä 6. viimeiseen maastanostoon Huhtamäki joutui lastauttamaan ennätysrautansa pronssin varmistamiseksi. Kuosan oli pakko myös korottaa viimeisen noston raudat pronssiin riittäväksi, mutta raudat jäivät lattiaan ja Huhtamäki voitti pronssin. Sekä kansallisia että SM-tason kisoja on hyvä järjestää uusitulla Urheilutalolla. Vuonna 2015 järjestetyissä klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa nähtiin hienoja nostoja ja SE-tuloksia. Naisjunioreissa Susanna Törrönen otti 100 kg tuloksella haltuunsa kahdenkin ikäluokan SE:n. Susanna Virkkunen teki myös tuloksellaan 118 kg SE-tulokset sekä avoimen sarjassa 72 kg että masters1sarjassa.

26 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Ylöjärvellä kiinnostuttiin joitain vuosia sitten myös vahvamieskisailusta. Teemu Sinisalo innostui suunnittelemaan Ylöjärven Markkinoiden yhteyteen Ylöjärven Vahvin mies -kisan. Kisaideaa oli palloteltu erilaissa keskusteluissa ja ajatuksissa pitkään ennen kuin ensimmäinen kisa käytiin 2014. Asiaa kysyttiin Ylöjärven Markkinoita järjestäviltä Lions Klubeilta ja kun vastaanotto oli positiivinen, asian suhteen ryhdyttiin tuumasta toimeen. Sinisalo on toiminut ensimmäisestä kisasta alkaen tapahtuman promoottorina ja juontajana. Naisten täysimittainen kisa käytiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Aikaisemmissa kisoissa naiset pääsivät voimailemaan muutamissa näytöslajeissa kuten esimerkiksi maastanostossa ja tukkipunnerruksessa. Kisoja on tähän mennessä järjestetty viisi ja neljässä niistä Ylöjärven vahvimmaksi mieheksi on kruunattu Ryhdin Henri ”Keho” Rauniolahti, jota voidaankin hyvällä syyllä kutsua paikkakunnan vahvimmaksi mieheksi.

Lopuksi… Ryhdin toimintaan on aina voinut ja osallistunutkin monenlaisia persoonia. Ketään ei ole käännytetty punttisalin ovelta pois, jos tulijalla on ollut halu treenata puhtaan urheilun sääntöjen mukaisesti. Jaoston toimintaa ja ihmisiä leimaa huumori ja letkeys sekä toisaalta mahtavan kannustava ilmapiiri. Ehkäpä tämä ilmapiiri sai aikaan sen, että ylöjärveläinen runoilija Marko Keskinen intoutui tekemään ja julkaisemaan seurasta sotilaspenkkikisoihin liittyvän runon. Näihin sanoihin ja tunnelmiin on hyvä päättää tämä lähihistoriakooste.

”Ylöjärven Ryhdin mies voitti sotilaspenkin SM:n. Ryhti on kova sana julmaa maailmaa vastaan. Itse olin piiritason nostaja. Naiset katselivat karvaista miestä, en ymmärtänyt heistä enempää kuin hullu kultalusikasta.”

Vuoden 2019 maksut liitolle

Suomen Voimanostoliitolle osoitetut maksut on maksettava seuraavasti: Jäsenmaksu & Kilpailulisenssi. Suomen Voimanostoliiton jäsenmaksu urheiluseuroille on 250 €. Seurojen tulee maksaa se aikaisintaan 1.1.2019 ja viimeistään 31.1.2019 liiton yleistilille. Lisenssin hinta vuodelle 2019 on 80 €/ kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Voimanostaja-lehden). Lisenssin maksuohjeet vuodelle 2019 löytyvät liiton nettisivuilta. Nuorten 14/18v -ikäluokassa kilpailevien lisenssi vuodelle 2019 on 40 €/kilpailija. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n alaisille nostajille 40 €/kilpailija (ei sisällä vakuutusta, sisältää Voimanostaja-lehden). Voimanostokilpailemiseen oikeuttava lisenssi tulee olla maksettuna nostajan ilmoittautuessa kisaan. Antidopingsopimus tulee uusilla nostajilla olla vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäistä kilpailua liitossa. Kilpailumaksu. Jäsenseuran tulee ilmoittaa kilpailu liittoon vähintään kolme viikkoa ennen kilpailua. Kilpailulupamaksu vuodelle 2019 on 60 €. Se on maksettava kisaa ilmoitettaessa. Vuoden 2019 kilpailulupamaksut saa maksaa aikaisintaan 2.1.2019. Voimanostaja-lehti. Voimanostaja-lehden tilaajien tulee maksaa vuosikerrasta 35 € sekä irtonumeroista 10 €/lehti. Vuosikerta ulkomaille 55€. Maksun viestikenttään lehden saajan nimi ja osoite. SM-kilpailuiden osanottomaksut. Voimanosto 65 €/kilpailija, 14/18v -ikäluokassa 35 €/kilpailija. Penkkipunnerrus 55 €/kilpailija, 14/18v -ikäluokassa 30 €/kilpailija. Maajoukkuemaksu B-rajan tehneelle urheilijalle on 100 €.

Liiton tilinumerot ovat seuraavat: Jäsenmaksu (yleistili) Lehtitilaukset

FI18 5680 0020 2315 32 FI22 5680 0020 2315 57

The Finnish Powerlifting Magazine

27

“Ripaus uskallusta, toinen varmuutta ja kolmas sulaa hulluutta.” Tämä oli ajatusmaailma kiteytettynä, kun Honkajoen Seudun Urheilijat ry päätti jättää hakemuksensa nuorten SM-kilpailujen järjestäjäksi. Seuran voimanostojaostoon kuuluu tällä hetkellä allekirjoittaneen lisäksi Katariina Nokua ja Sara-Sofia Väliviita, joten isoa talkooporukkaa ei jaoston puitteissa ollut mahdollista haalia. HSU:ssa on onneksi muitakin jaostoja, joista löytyi apua talkoisiin. Haluamme tässä yhteydessä myös kiittää ihan jokaista seuraa, talkoolaista ja yhteistyökumppania aivan mahtavasta toiminnasta seuramme eteen kisojen järjestämisen onnistumiseksi. Onnistuneita suorituksia, ennätyksiä, ilon ja surun kyyneleitä, jännitystä ja dramatiikkaa - kisaviikonloppu oli näitä tunteita ja tilanteita tulvillaan. Kilpailut alkoivat nuorten naisten nostoilla. Sarjassa N14/47 kg SiSi:n Ninni Kopola vei mestaruuden yhteistuloksella 200 kg, joka koostui 75 kg kyykystä, 37,5 kg penkistä ja 87,5 kg maastavedosta. Toiseksi sijoittui RK:n Eerika Palosaari tehden yhteistuloksen 160 kg. Sarjassa N14/52 kg kilpaili HSU:n Sara-Sofia Väliviita KaVo:n Wilma Kivikaria vastaan. Sara-Sofia lähti kisaan hieman tunnustellen aiempien terveysongelmien vuoksi. Kohtalaisen yhteistuloksen 222,5 kg tehnyt, mutta viimeisessä 100 kg maastavedossa epäonnistunut, Väliviita jäi hopealle Wilma Kivikarin tehdessä yhteistuloksen 237,5 kg. Kivikari vei siis kultamitalin. Sarjaa ylempänä N14/57 kg yksin nostanut KeBo:n Janette Ylisoini tehtaili yhteistuloksekseen komeat 252,5 kg ollen näin myös ikäluokan N14 IPF-pisteissä paras.

NUORTEN KLASSISEN VOIMANOSTON SMKILPAILUT 26.-27.1.2019 Honkajoki Teksti: Markus Väliviita, kuvat: Juha Levonen

Sarjassa N14/72 kg kilpaillut Fanni Kyösti onnistui hienosti kyykkäämään 82,5 kg ja vetämään maasta 115 kg ja teki yhteistuloksekseen 235 kg. Sarjassa N14/84 kg nähtiin KaVo:n jäsenten välinen suomen-mestaruuskamppailu Iida Alapaattikosken ja Amanda Viljasen välillä. Kovassa kamppailussa ei voimia säästelty ja vääntö oli hurjaa. Lopulta Alapaattikoski ratkaisi kisan edukseen maastavedossa tehden yhteistuloksen 250 kg Viljasen jäädessä 5 kg pienempään lukemaan 245 kg. Sarjassa N18/52 kg yksin nostanut TurSa:n Emmi Viljanen varmisteli mestaruuden tasaisen varmoilla nostoillaan tehden yhdeksän onnistunutta suoritusta, jotka johtivat yhteistulokseen 240kg. Sarjassa N18/57 kg nähtiin kova ottelu kultamitalista OPT:n Sofia Räihän ja KaVo:n Milka Kanervan välillä. 28 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

KaVo:n Wilma Kivikari

Kyykyssä ja penkissä paremmin nostanut Kanerva joutui kuitenkin pettymään maastavedon ollessa ohi, kun viimeinen veto 110 kg epäonnistui ja kulta nousikin kilpakumppanin viimeisen vedon 125 kg mukana Räihän kaulaan. Kolmanneksi sijoittui Team365:n Iida Moisio tuloksella 252,5 kg. Sarjan N18/63 kg ennakkosuosikki PV-81:n Fanny Lamminen joutui pettymään ensimmäisen lajin jälkeen jäädessään kyykyssä ilman tulosta. Näimme kovia yrityksiä kunnioitettavan aloituspainon 150 kg ylöstuomiseksi. Lamminen sai jopa neljännen kyykky-yrityksen varmistajien ottaessa tangosta kiinni liian aikaisin kolmannen noston ylöstulovaiheessa, mutta valitettavasti tällä kertaa tulosta ei tullut. Yllätysvoittajaksi kiilasi HPV:n Emmi Järvenpää tuloksella 222,5 kg ja hopea matkusti Turenkiin Enni Lauttasen mukana yhteistuloksella 187,5 kg . Sarjoissa N18/72 kg, 84 kg ja 84+ kg oli kussakin vain yksi nostaja. Sarjan 72 kg SalVo:n Suvi-Maaria Heinonen teki yhteistuloksen 197,5 kg. Sarjan 84 kg KaVo:n Nea Jokinen tehtaili yhteistuloksen 267,5 kg. Jokinen korjaili N18 SE-tilastoja suorituksillaan maastavedossa kahteenkin kertaan: ensin lukemalla 113 kg, jonka jälkeen huoleton 117,5 kg veto nousi komeasti ylös. 84+ kg -sarjassa nostanut SalVo:n Sofia Nieminen oli ikäluokan N18 paras nostaja IPF-pisteissä tehden yhteistuloksen 370 kg. Nieminen myös yritti kyykyn SE:tä 153 kg, mutta se oli tällä kertaa liikaa. Kirjauttipa hän kuitenkin nimiinsä penkkipunnerruksen, maastavedon ja yhteistuloksen SE-lukemat ikäluokkaan N18. Ikäluokassa N23 nähtiin hienoja yksilösuorituksia ja komeita kamppailuja mitalisijoista. Sarjassa 52 kg nostanut KaVo:n Olivia Kyösti suoriutui vaikean jalkakyykyn jälkeen yhteistulokseen 312,5 kg. Kyykkytulos 115 kg sivusi omaa ennätystä, mutta muut tulokset yhteistulosta myöten olivatkin sitten kaikki kisaennätyksiä. Sarjan 57 kg nostaja SalVo:n Pia Avila teki yhteistuloksen 235 kg. Sarjassa N23/63 kg nähtiin kaksi nostajaa, jotka molemmat suoriutuivat kisasta niin sanotusti puhtain paperein, eli molemmilta yhdeksän onnistunutta nostoa! PV-81:n Alexandra Asplund vei kultamitalin KaVo:n Jenna Välimäen silmien edestä. Asplundin yhteistulos 347,5 kg oli henkilökohtainen ennätys ja koostui henkilökohtaisista ennätyksistä joka nostomuodossa. Myös Välimäen yhteistulos 327,5 kg, penkki 67,5 kg ja veto 140 kg olivat uusia henkilökohtaisia ennätyksiä.

KaVo:n Tuulia Lohivuo Sarjassa N23/72 kg nähtiin pronssitaistelu, joka ratkesi vasta viimeisellä vedolla ja venymisellä TVN:n Juulia Ojasen eduksi yhteistuloksella 322,5 kg. Hopeaa nappasi MLC:n Janina Kokko yhteistuloksella 357,5 kg. Kultamitali matkasi Honkajoelta vain lyhyen matkan päähän, kun KaVo:n Tuulia Lohivuo kirjautti yhteistuloksen 387,5 kg. Kahdessa viimeisessä painoluokassa nähtiin yli sarjajakojen tapahtuvaa kamppailua pisteissä parhaan tittelistä, kun MaxPower:n Henna Kaasalainen (N23/84 kg) ja RAYVO:n Mirka Valo (N23/84+ kg) antoivat kaikkensa upeissa nostosuorituksissaan. Valon korkeampi yhteistulos 470,5 kg ei aivan riittänyt voittamiseen pisteissä Kaasalaisen kerätessään 695,45 IPF-pistettä yhteistuloksella 455,5 kg. 84 kg -sarjan hopeamitalisti oli KoJy:n Sofie Sällinen yhteistuloksella 302,5 kg. 84+ kg sarjan hopea meni ÄV:n Saara Puusaarelle yhteistuloksella 377,5 kg. Naisten nostojen jälkeen oli aika siirtyä nuorten miesten kisan tunnelmiin. Ensimmäisenä oli vuorossa vähäisellä osallistujamäärällä ikäluokan M14 sarjat 53 kg ja 66 kg. Molemmissa sarjoissa oli vain yksi nostaja. Sarjan M14/53 kg SiSi:n Veeti Kopola saavutti yhteistuloksen 187,5 kg yhdeksällä puhtaalla suorituksella - hienoa! Myös sarjan M14/66 kg KaVo:n nostaja Elias Eloranta suoritti kaikki nostonsa valkoisin valoin yhteistuloksella 242,5 kg. Sarja M18/66 kg ylivoimaiseen voittoon tykitti NaVo:n Simo Kinisjärvi tuloksella 462,5 kg korjaillen samalla myös SE-tuloksia uuteen uskoon. Kinisjärvi oli myös ikäluokan paras nostaja IPFpisteissä. Hopeaa meni TVN:n Roni Kulmalalle tuloksella 380 kg ja pronssia KesU:n Toni Putkoselle yhteistuloksella 365 kg. Sarjassa 74 kg KP:n Tuomas Tavi sai kunnian olla ensimmäinen, joka kolisteli yli 200 kg rautoja M18-ikäluokassa. Sekä yhteistulos että jalkakyykky 170 kg olivat uudet SE-lukemat, jotka kirjattiin Tavin nimiin. Hopealle sijoittui SiSi:n Niko Kopola tehden yhdeksän puhtaan noston sarjan yhteistuloksella 425 kg. Sarjan 83 kg ainoa nostaja oli KP:n Arsi Rosenberg yhteistuloksella 465 kg.

SalVo:n Sofia Nieminen oli ikäluokan N18 paras nostaja IPF-pisteissä

Sarjassa M18/93 kg nähtiin pronssitaistelu KajKu:n ja Team365:n nostajien välillä. Samalla yhteistuloksella 470 kg pronssille selvisi KajKu:n Rasmus Svensk, joka lähti vielä viimeisellä vetoyrityksellään 200 kg haastamaan kultamitalin saavuttanutta HPV:n Hermanni Järvenpäätä, Järvenpään yhteistulos oli 495 kg. Järvenpää vastasi myös lauantain kovimmista raudoista penkissä ja maastavedossa tehden samalla penkkipunnerruksen osalta tuoreet SE-lukemat 145 kg. Hopeaa samassa sarjassa saavutti ÅKK:n Liam Kagg yhteistuloksella 487,5 kg. The Finnish Powerlifting Magazine

29

Mikael Salomäki

Arsi Rosenberg

Sarjoissa M18/105 ja 120 kg oli molemmissa vain yksi nostaja. 105 kg -sarjassa KeBo:n Jukka Ylisoini saavutti yhteistuloksen 447,5 kg kirjaten samalla jalkakyykyn 182,5 kg, maastavedon 185 kg ja yhteistuloksen SE-lukemat nimiinsä. 120 kg -sarjassa nostanut KaVo:n Mikael Salomäki urakoi kisoissa kahtena päivänä, tehden lauantain kisassa yhteistuloksen 460 kg. Salomäen huoltajana toiminut isä Vesa Salomäki piti huolen siitä, että kisoja seuraamaan tullut yleisö ei nukahtanut, ja jos niin oli jostain syystä päässyt käymään, Vesa-isän kannustushuudot saivat varmasti sikeimmänkin unikeon hereille – meinaan ihan toiselta puolelta kylääkin! 200 kg maastaveto oli muutenkin 2003 vuonna syntyneeltä nuorelta mieheltä sellainen saavutus, että sitä oli ilo seurata ja tietenkin isänsä kannustushuutojen saattelemana! Kisapäivä vaihtui ja sunnuntaina oli vuorossa nuorten ”vetskut” eli sarjat ikäluokassa M23, josta tulevina vuosina siirrytäänkin sitten avoimen puolen kisoihin kilpailemaan. Sarjassa 74 kg oli kaksi vahvaa Eetua - ja toki koko kolmen kärki oli vahvoja! Kultaa otti ViitVi:n Eetu Kumpulainen yhteistuloksella 600 kg ollen myös ikäluokkansa paras IPF-pisteissä, hopeaa OPT:n Eetu Aalto tuloksella 577,5 kg ja pronssia So-Vi:n Lasse Immonen lukemalla 537,5 kg. Kuten lauantainakin muutamissa sarjoissa, niin myös tässä sarjassa nähtiin tiukka pronssikamppailu, kun PV:n Janne Nyberg yritti viimeiseen asti pitää Immosen takana, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hieno kisa! Myöskin sarjan M23/83 kg pronssikamppailu viritti jännityksen korkeimmalle asteelleen, kun PV- 81:n Riku Kangasniemi ja KPU:n Jasper Leppäkangas saavuttivat saman yhteistuloksen. Heidän keskinäinen kamppailunsa päättyi Leppäkankaan voittoon hänen ollen vaa’alla Kangasniemeä lähes neljä kiloa kevyempi ja viimeisen vedon ollessa hurjat 232,5 kg. Tämä oli 17,5 kg yli Leppäkankaan aiemman kisaennätyksen. Leppäkankaan yhteistulos oli 515 kg. Hopeaa saavutti JuPu:n Teemu Tuovinen yhteistuloksella 572,5 kg. Kulta matkusti Tampereelle TVN:n Aleksis Kanervan mukana kovalla yhteistuloksella 590 kg. Vedossa Tampereen rautakoura yritti vielä rikkoa Ossi Sahlbergin nimissä olevan 277,5 kg SE:n lastauttamalla tankoon 278 kg, mutta tällä kertaa siinä oli vielä hieman liikaa. Sarjassa M23/93 kg TiKa:n Eetu Makkonen vei kullan yhteistuloksella 510 kg, hopeaa meni NyKK:n Richard Nylundille tuloksella 490 kg ja pronssia HuiVo:n Ville Kursille 420 kg yhteistuloksella. 30 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Elias Eloranta Sarjan 105 kg PV-81:n Ville Mannilan kamppailu hopeasta viimeisen vedon 307,5 kg yrityksellä nostatti tunnelmaa, mutta päättyi tällä kertaa vain nostoyritykseksi. Mannilan yhteistulokseksi jäi 642,5 kg ja sijoitus oli kolmas. Hopeaa meni OPT:n Hannu Östermanille yhteistuloksella 660 kg. Kulta ja ensimmäinen sija kuuluivat TiKa:n Aleksander Lillback komealla yhteistuloksella 682,5 kg. M23/120 kg -sarjassa kullan vei PV:n Daniel Holmstedt yhteistuloksella 670 kg ja roimalla erolla neljä vuotta nuorempaan ja jo toista päivää kisaavaan KaVo:n Mikael Salomäkeen. Salomäki tosin teki vieläpä 5 kg paremman yhteistuloksen kuin lauantaina parantaen myös kyykky- ja penkkiennätyksiään. Salomäen yhteistulos oli sunnuntaina 465 kg ja sillä tuli hopeaa. M23/120+ kg sarjassa nähtiin hurjia rautoja joka lajissa. Jokainen kilpailija nostikin yli 700 kg yhteistuloksia lähestyen jopa 800 kg rajaa. Kultakamppailu käytiin PP:n Nuutti Mansukosken ja ÅKK:n André Hjulströmin välillä. Hjulströmin hurja kakkosveto 320 kg pakotti Mansukosken korottamaan 305 kg viimeiseen vetoon, mutta sekään ei riittänyt. Ahvenanmaan karpaasi nosti hurjalla otteella viimeisenkin vetoraudan 322,5 kg kolmen valkoisen valon arvoisesti ylös. Hjulströmin huoltajana kisassa toimi Kenneth ”Kenta” Sandvik, joka hoiti työnsä kultamitalin arvoisesti. Hjulströmin yhteistulokseksi kirjattiin 765 kg ja Mansukoskelle 2,5 kg vähemmän 762,5 kg. Pronssille sijoittui SalVo:n Valtteri Mäkilä yhteistuloksella 725 kg. Hurjia vääntöjä, upeita suorituksia, mahtavia kilpailijoita! Niistä oli tämä kisa tehty. Tuomarityöskentely juryä unohtamatta oli myös hienoa. Jälleen kerran saimme nauttia Heikki ”Hessu” Orasmaan kuulutuksista kisapaikalla - onnittelut vielä 35vuotisesta urasta SM-kilpailujen kuuluttajana! Kiitokset myös Juho Kangasniemelle kovasta urakasta live-lähetyksen selostajana! Upeaa työskentelyä niin Hessulta kuin Juholtakin, teitä on ilo kuunnella. Honkajoki ja HSU toivovat vielä tulevaisuudessakin voivansa joskus toimia kisapaikkana niin pienemmille kuin vaikka suuremmillekin kilpailuille. Kiitos kaikille mukana olleille!

SM-kilpailut, subjuniorit & juniorit, pojat SM-kilpailut, subjuniorit & juniorit, tytรถt

N14

N18

N23

M14

M18

M23

The Finnish Powerlifting Magazine

31

VARUSTEVOIMANOSTON SM-KILPAILUT 9.-10.2.2019, PORNAINEN Teksti: Kaj Mattila, kuvat: Janne Ylimys

MLC Powerlifting järjesti varustevoimanoston SM-kisat Pornaisten yhtenäiskoulun liikuntatiloissa. Pornaisten kunta tukee paikallisia seuroja hienosti ja täten osaltaan ansaitsee suuret kiitokset. Kisan aloittivat M40 miehet yhdessä avoimen luokan miehien kanssa. Ennakkoon suurimmat odotukset olivat avoimen Tomi Määtän ja Jari Saarion yllä. Tomi oli viime vuoden MM-kisassa väläyttänyt huimaa kyykkykuntoaan ja Sawon Paronin vetokunto oli ollut kova, joten SE:n rikkoutuminen oli odotettavissa. Avoimen ikäluokan sarjassa 66 kg tämän hetken ehdoton tähtinostajamme Antti Savolainen (TNT) teki yhteistuloksen 740 kg, jolla hän sai kasaan huimat 707,47 IPF-pistettä ja parhaan miesnostajan titteli oli täten myös hänen. 74 kg -sarjan mestaruus meni Toni Kuuselle (TamRy) ja 83 kg -sarjassa Teemu Hällfors (YlöR) nosti mestaruuteen. 93 kg -sarjaan tuli jo kaksi nostajaa, joista Vesa Mattila (TVN) nosti selkeään mestaruuteen tuloksella 810 kg, jolla hänelle irtosi myös miesten kolmanneksi parhaan nostajan titteli. Hopealle nosti Petri Ronkainen (MLC). 105 kg -sarja olikin ainoa sarja, jossa kaikki mitalit saatiin jaettua. Tomi Määttä nosti melkoisen taistelun jälkeen ykköspallille: sekä kyykky että penkki vaativat kaikki kolme yritystä, jotta tulos hyväksyttiin. Tomi oli miesten toiseksi paras IPFpisteissä. Hopeaa meni Tomin seuratoverille Jussi Kangasvierille (KoJy) ja pronssille tuli Tuomas Puhakka (KP).

32 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Janne Hakalan hurja veto

Sitten olikin avoimen luokan yksi odotetuimmista taistoista, kun Jari ”Simson” Martikainen (JuPu) ja Jari ”Sawon Paroni” Saario (JuPu) ottivat yhteen 120+ kg -sarjassa. Martikainen meni menojaan kovalla 370 kg kyykyllä ja yhteistuloksen kannalta tilanne näyttikin melko selkeältä. Saarion bravuurilaji maastanosto olikin sitten puolestaan hänen näytöstään. Saario otti viimeisellä 375 kg, joka on uusi SE. Paronille jaettiin vielä kuuluttajan erityispalkinto, jonka kisan kuuluttaja Heikki Orasmaa kävi hänelle luovuttamassa. M40-ikäluokan miehissä oli ilahduttavan paljon kilpailijoita - kahdessa sarjassa oli jopa neljä kilpailijaa. 66 kg -sarjan mestaruuteen nosti Markku Kemppainen (MLC). 74 kg -sarjassa olikin sitten isompi kilpailu mitaleista, kun neljä urheaa nostajaa oli viivalla niistä tappelemassa. Mestaruuteen nosti Timo Heiskanen (Club) ja hän oli myös ikäluokan kovin IPF-pisteissä. Hopealle tuli Sami Siltala (Py-Pa) ja pronssille Niko Honka (TVN). Järjestävän seuran Jani Myyryläinen ei saanut kyykyssä hyväksyttyä suoritusta, joten tällä kertaa hänelle tuli kutsu suihkuun kyykyn jälkeen.

Tuomas Puhakka nosti pronssia

83 kg -sarjassa Antti Liimatainen (PaPu) nosti selkeään voittoon tuloksella 650 kg, hopeaa sai Matti Reijonen (JoPuPo) ja pronssi matkasi Matin seuratoverin mukana myös Joensuuhun Tomi Viklalle (JoPuPo). 93 kg -sarjan mitalit menivät seuraavasti: kultaa Petri Kähäri (Huima) ja hopeaa Jari Niemelä (VilpVe). 105 kg -sarjan voittajaksi selviytyi Mikko Tiensuu (TamRy) ja hopealle tuli huiman penkin tehnyt Petri Kuosma (RAYVO). Petrin penkki 280 kg on myös M40/105 kg sarjan uusi SE ja PE. Viimeisenä M40-luokassa oli 120 kg -sarja, jossa oli myös mukavasti neljä kilpailijaa. Kulta jäi järjestävän seuran Kaj Mattilan (MLC) haltuun. Hopealle tuli huiman vedon tehnyt Janne Hakala (TamRy) ja pronssia sai Kaj Wasenius (Team365). Neljäs kisaan startannut Timo Lillbacka (MLC) joutui myös kyykyn jälkeen suihkukomennukseen. Liekö flunssa sekä kisajärjestelyt vaikuttaneet asiaan?

Tomi Määttä voitti sarjan M105 kg ja oli miesten toisiksi paras IPF-pisteissä

Varustevoimanoston SM-kilpailut, avoin, miehet

The Finnish Powerlifting Magazine

33

Aamupäivän kisa oli näin käyty ja iltapäivällä oli vuorossa M50-luokka. 74 kg -sarjassa tiukan kisan jälkeen voittoon nosti Timo Leminen (KUV), hopeaa otti Kari Räihä (OPT), joka yritti vielä viimeisellä vedolla ohi Timosta, mutta ei siinä onnistunut, ja pronssia Ismo Hietanen (HeTarmo). 83 kg -sarjassa oli myös tiukka taisto mitaleista. Kisan voittoon ponnisti Mikko Rusanen (So-Vi) 2,5 kg erolla Keijo Pasaseen (I-HV) ja pronssia otti Jari Salomaja (LaVo). Suihkukomennukselle tässä sarjassa joutui Rami Huovinen, jonka kyykyt eivät saaneet tuomareiden hyväksyntää. 93 kg -sarjaan voittoon nosti Juha Tuononen (Team365), hopealle tuli Harri Hagfors (My-Power) ja pronssille Seppo Norpila (KUV). Juha oli ikäluokan tasokkain IPFpisteissä. 105 kg -sarjan mestariksi tuli Kari Välimäki (VilpVe), 120 kg -sarjassa voittajaksi ylsi puolestaan Tapani Laitala (MLC) ja hopealle tuli Lauri Johansson (HVV). Päivä oli täynnä huimia taistoja mitaleista, ilonkyyneliä sekä suuria pettymyksiä. Juuri sellaista, jota arvokisa tarjoaakin yleisölle! Sunnuntain kisapäivän aloittivat M60- ja M70-sarjat sekä juniorimiehet omissa luokissaan. M60/74 kg -sarjassa mestariksi nosti Martti Kilpeläinen (SalVo), jolle kirjattiin myös maastanostossa (223 kg) ja yhteistuloksessa (550,5 kg) íkäluokan SE ja PE. Martti oli myös selkeästi ikäluokan paras IPF-pisteissä.

Antti Savolainen, avoimen luokan paras miesnostaja

M60-ikäluokassa 83 kg -sarjan voittajaksi selviytyi Pauli Linna (JP 2000). 93 kg - sarjan voittaja oli Antero Juntunen (KajKu) ja hopealle tuli Voitto Ahopelto (YlöR). 105 kg -sarjassa mestariksi nosti Veijo Räsänen (IHV). 120 kg -sarjassa voittoon ylsi SE-kyykyllä 245 kg ja SE-yhteistuloksella 652,5 kg Ari Myllyniemi (YlöR) Jouko Suvanton (PTVAK) noustessa hopeapallille. 120+ kg -sarjassa olikin sitten tiukempi taisto mitaleista. Pertti Lähteenmäen (OrGn) kisa alkoi haasteellisesti, kun kyykky vaati kaikki kolme yritystä saadakseen tuomareiden hyväksynnän. Pertille kuitenkin tuli mestaruus ja hopealle nosti Toivo Kyllönen (KajKu). Pronssisen mitalin sai kaulaansa Tapio Ruohonen (SalVo). M70-sarjaan saatiinkin lähes kaikkiin painoluokkiin nostajia ja ainoastaan 120+ kg -sarja jäi ilman kilpailijoita. 59 kg -sarjan mestaruuteen nosti Seppo Helander (HAK) ja 66 kg -sarjassa kultaa tuli Markku Kemppaiselle (MLC). Markku punnersi myös ikäluokan penkin SE:n (115 kg). 74 kg -sarjassa paluun lavoille tehnyt Lasse Selin (Team365) teki selvää jälkeä ja saikin selkeän mestaruuden. Lasselle kirjattiin kyykyn SE (180 kg), maastanoston SE ja PE (210 kg) ja yhteistuloksen SE ja PE (510 kg). Myös ikäluokan parhaan nostaja titteli meni Lasselle. Hopea 74 kg -sarjassa sai Tapani Pulkkinen (KesU). 83 kg -sarjassa voittajaksi tuli Christer Gustafsson (ÅKK) ja hopealle Leevi Pehkoranta (I-HV). Christer nosti myös sekä kyykyn (172,5 kg) että yhteistuloksen (475 kg) SE:t. 93 kg -sarjassa olikin jälleen mukavasti neljä nostajaa. Voittajaksi suoriutui Kari Misukka (SV), hopealle Mikko 34

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Jari Saario bravuurilajissaan Isoniemi (SalVo) ja pronssille Veikko Männistö (TVN ). Neljänneksi tuli Tapani Puhakka (KP). Kari Misukan nimiin tuli myös maastanoston uusi SE (213 kg). 105 kg -sarjassa kultakantaan nosti Tapio Kähäri (Huima) ja hopealle Pekka Ahonen (VilpVe). 120 kg -sarjassa voittajaksi tuli Kari Köngäs (KUV) ja hopealle Raimo Sandelin (PTVAK). Sub-junioreissa oli kaksi nostajaa: sarjassa 93 kg voittoon nosti Hermanni Järvenpää ( HPV) ja 120 kg -sarjassa Mikael Salomäki (KaVo). Ikäluokan paras pisteissä oli Hermanni Järvenpää. Junioreissa Eetu Kumpulainen (ViiVi) oli huimassa kunnossa ja teki kovan tuloksen 74 kg -sarjaan. Näin Eetulle jaettiin myös ikäluokan parhaan palkinto.

Vesa Mattila voitti sarjan M93 kg

Kisan päätti iltapäivän kisassa kaikkien ikäluokkien naisnostajat. Subjunioreissa 63 kg -sarjan voittoon nosti Sofia Räihä (OPT) ja hopealle Emmi Järvenpää (HPV). Sofia sai ikäluokan parhaan palkinnon. Junioreissa 72 kg -sarjassa voittoon nosti Janina Kokko (MLC) ja hopealle Sara Tervonen (ÄV) . 84+ kg - sarjassa ykköspallille nousi Saara Puusaari nostaen myös penkin SE:n. Saara oli myös ikäluokan tasokkain IPF-pisteissä. Naisten N40-luokan aloitti Katja Ronkainen (MLC) sarjassa 52 kg, jossa mestaruus myös meni hänen nimiinsä. 72 kg -sarjassa Marjaana Vähäsantanen (KaVo) nosti mestaruuteen kovemman penkkinsä ansioista. Hopealle pääsi Päivi Ristolainen (YlöR). 84 kg -luokassa mestariksi tuli Joanna Linna (KoJy). N40-luokan tasokkain IPF-pisteissä oli Marjaana Vähäsantanen. N50-luokan ainoana nostajana Seija Skogman (MLC) nosti 72 kg -sarjan mestariksi. Ainoana nostajana myös ikäluokan tasokkain suoritus nähtiin häneltä. N60luokassa ainoana kisaajana oli Pirjo Kemppainen (MLC) sarjassa 52 kg, joten myös hänelle lähti mestaruus sekä ikäluokan parhaan pokaali. N70-ikäluokassa 52 kg -sarjan mestariksi nosti Eila Kumpuniemi (MLC) ja 63 kg -sarjassa mestaruuteen ylsi Sirkka Hohenthal (Lo-Vo). Eilalle jaettiin ikäluokan parhaan pokaali.

Tämän jälkeen Jäljellä oli enää avoimen luokan naisten tiukat taistot. Sarjassa 52 kg mestaruuteen nosti Andreea Vasilescu (MLC). 57 kg -sarjassa mestaruuteen ylsi Krista Määttä (So-Vi) ja Krista oli myös avoimen luokan paras naisnostaja. Sarjassa 63 kg ottivat yhteen Anna-Eveliina Partanen (JuPu) sekä Ronja Mahmood (KUV). Eve vei mestaruuden selkeästi tuloksella 435 kg. Sarjassa 72 kg mestariksi nosti Paulina Lindblad (ÅKK). Näin oli viikonlopun urakka ohi. Kisajärjestäjä antaa tässä vaiheessa äärettömän suuret kiitokset East Side Triben jäsenille, joita ilman nämä kisat olisivat jääneet järjestämättä. Yhteistyöllä saatiin asia kuntoon ja kisat vietyä läpi. Seurasta levymiehiksi saadut apulaiset siis mahdollistivat kisojen järjestelyt, joten tästäkin taas näkee, että yhteistyö on voimaa! Suuret kiitokset myös Pornaisten kunnalle, joka tuki tapahtuman järjestelyjä. Kaikille talkootyöhön osallistuneille äärettömän suuri kiitos. Yhteistyöllä ja rakkaudesta lajiin saamme paljon hyvää tehtyä. Pornainen vaikenee hetkeksi, mutta joulukuussa toivotamme taas tervetulleeksi kaikki Suomen kovimmat varustepenkkaajat mittelemään voimiaan. Hyviä treenejä kaikille!

The Finnish Powerlifting Magazine

35

Varustevoimanoston SM-kilpailut, miehet M40

M50

M60

M70

M18

M23

36

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Varustevoimanoston SM-kilpailut, naiset N18

N23

N40

N50 N60 N70

Naiset avoin

Jari Saarion tuuletus The Finnish Powerlifting Magazine

37

Haastattelussa

SM-MITALISTI JONNA KETTUNEN Kysymykset: Katja Lariola, kuvat: Jonnan kuva-arkisto

Haastattelussa Jonna Kettunen, joka on vuoden 2019 N/72 kg -luokan Suomen mestari ja joka teki ko. luokkaan uuden suomenennätyksen maastaanostossa 201,5 kg ja yhteistuloksessa 469 kg maaliskuussa Ylitorniolla.

Kuka olet ja mistä tulet? Oon Jonna, syntynyt vuonna 1992 ja kahdeksas vuosi Turkua lähti nyt käyntiin. Pöytyällä ja Naantalissa on myös tultu lymyiltyä. Kerro vähän urheilutaustastasi? Joskus nuorempana pelasin 6 vuotta pesistä. Sitten oli sellanen parin vuoden ryhmäliikuntahurahdus ja kun kotiuduin intistä elämäni rapakunnossa, päädyin temmeltämään salille. Milloin ja miten olet tullut voimailun pariin? Joskus 2014 kävin testailemassa kisaamista jossain pikkukisoissa, mutta ehkä vähän paremmin pääsin tutustumaan voimailun ihmeelliseen maailmaan pari vuotta sitten. Inttikaverini (Satu Koski) hehkutti, kuinka mahtavaa ja vahvaa porukkaa Huittisissa treenaa, ja olin sen verran kateellinen, että oli pakko lähtee katsomaan, puhuuko Satu totta. Pari kuukautta myöhemmin laitoin Huittisten voimailijoille viestin: “Moro, tein nyt ton antidoping-sopparin ja laitoin teiät mun jäsenseuraks, et toivottavasti se on ok”, enkä ole kyllä kertaakaan katunut, että tunkeuduin siihen porukkaan. Miten harjoittelet, millainen on normaali harjoitusviikkosi? Varmaan keskimäärin kuusi salitreeniä tulee viikossa. Joskus enemmän, jos satun olemaan sillä tuulella, että voisi vähän soveltaa ohjelmaa. Välillä saatan hullutella sen verran, että käyn uimassa tai ottamassa turpaan sulkkiksessa.

38 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

The Finnish Powerlifting Magazine

39

SM-kilpailuissa Ylitorniolla maaliskuussa 2019 Antti Kemppainen, Jonna, Hanna Seppä ja Timo Hokkanen

Maastaveto lienee bravuuri-nostosi. Mikä on sen salaisuus, millä olet saanut sen niin vahvaksi? Sen salaisuus on varmaan lyhyet jalat, karkki ja ruma tekniikka. Oon oikeasti siis ollut vaan niin ahne, että oon aina halunnu lykätä tankoon lisää rautaa ja sitä on sitten revitty väkisin, vaikka siinä onkin muuttunut hetkellisesti Notredamen kellonsoittajaksi.

Millaista henkistä valmistautumista raskas maastaveto vaatii? Kyllähän se vähän yöunia verottaa, jos oon päättänyt kokeilla siinä jotain sellaista, mitä en oo ennen testannut. Viime vuoden EM-kisoissa sain kyllä sellaiset traumat omasta epäonnistumisesta, että nykyään kyllä pienemmätkin nostot vaatii sellaisen pääntyhjentävän hermorallin ennen nostamista. Millaista ruokavaliota noudatat? Käytätkö lisäravinteita? Mua aina naurattaa, jos joku kysyy, että noudatanko jotain tarkkaa ruokavaliota. Arkisin syön lähinnä riisikakkuja ja paistettuia kananmunia ja viikonloppuisin vedän kilokaupalla karkkia. Välillä tsemppaan ja saatan syödä jotain kunnon ruokaakin. Protsku ja kreatiini tukee sitten tätä huikeaa ruokavaliota.

Mikä on parasta voimailussa? En osaa valita vain yhtä asiaa! Voima ylipäänsä on upeeta, koska se ei välttämättä näy päällepäin ihmisestä. Voimailussa itsessään parasta taitaa olla sen henkinen haastavuus, konkreettinen kehitys ja ne ihmiset, joihin kaikkiin olen tutustunut lajin kautta. Millaisia tavoitteita sinulla on voimanostajana? 500 kg yhteistulos pitäisi saada ennen kuin täytän 30 vuotta ja olisi kiva olla vielä sellaisessa kunnossa, että kansainvälisistä kisoista ei tarvitsisi lähteä tyhjin käsin ja parkuen kotiin. Mikä on paras voimailumuistosi? Kävely juoksumatolla. Tuli ideaksi kokeilla urheilijatutun Instagramista. Katsoin, että tuo ei voi olla vaikeaa, pakko kokeilla. Nuo ”rämäpää” liikuntasuoritukset on todella hyvää vastapainoa penkkipunnerrukselle. Tämä edesauttaa sitä urheilun monipuolisuutta. Kisoissa kieltämättä päät kääntyy lämmittelyssä kun nousen käsinseisontaan. Se on normaalia minulle, kun esim. kovatempoinen juokseminen on normaalia muille. Terveiset Voimanostaja-lehden lukijoille? Nauttikaa elämästä eli syökää karkkii ja kebuu!

HIK:N VOIMANOSTOSALISSA UUTTA ILMETTÄ Teksti: Toni Suominen, Etelän Uutiset -lehti

Artikkeli on julkaistu paikallisessa ilmaisjakelulehdessä Etelän Uutiset 17.1.2019 ja sen on kirjoittanut urheilutoimittaja Toni Suominen, jonka suosiollisella luvalla se nyt julkaistaan. Rakennus, jossa HIK:n sali sijaitsee on historiallinen voimakasiini, ei voimamakasiini, vaikka kyllä sekin nimi voisi olla hyvä nykynimi, kun siellä HIK:n voimailusali sijaitsee. Graniittipintaisen voimakasiinin suunnitteli arkkitehti, myöhemmin professori, Gustav Nyström 1906 ja nimensä mukaisesti siellä aikoinaan säilytettiin, pakattiin ja laivattiin Suomen merkittävää vientituotetta voita. Makasiinin kautta kulkivat myös (osa voilaivojen mukana) aikoinaan useat tuhannet siirtolaiset, jotka parempien olojen toivossa lähtivät Suomesta Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan onneaan etsimään. Siirtolaisia makasiinin läpi kulki aikoinaan peräti 250 000. Voimakasiini on yksi Hangon monista historiallisista nähtävyyksistä ja se on suojeltu rakennus. Heikki Orasmaa 42 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Voimakasiinin voimailut hoituvat jatkossa entistä ehommalla kalustolla, kun Hangon Länsisatamassa majaansa pitävä HIK:n voimanostojaosto on salin ilmettä uudistanut. Kahteen osaan jakautuvassa tilassa on panostettu etenkin kuntosalihuoneeseen, josta löytyy nyt esimerkiksi Rogue Echo Bike -kuntopyörä, takareisiin pureva GHD-laite ja eräs hurja hökötin, johon on kytketty risti-, ylä- ja soututaljat. Uusia laitteita on muutama kappale ja vielä odotellaan hiihtolaite SkiErgin saapumista, kuten myös lisää painoja valikoimaan. Jaoston hallituksessa hääräävät kilpanostajat Stefan Westerholm ja Johan Henriksson toivovat päivitetyn paketin piristävän hankolaisten kiinnostusta salilla käymistä kohtaan. -Kun tämä on HIK:n voimanoston sali, niin jotkut ehkä ajattelevat, ettei tänne voi niin vain tulla. Että pitäisi olla valmiissa kisakunnossa, jotta uskaltaa tulla. Mutta niinhän se ei ole, vaan tänne ovat ihan kaikki tervetulleita. Autamme ja neuvomme mielellämme kaikissa treenaamiseen liittyvissä asioissa, miehet sanoivat. Voimakasiinin pyhättö on eräänlainen hybridi.

-Tämä on sekä kunto- että voimanostosali. Musiikki on välillä aika kovalla ja nostopuolella pidetään enemmän meteliä kuin tavallisessa kuntosalissa, Henriksson naurahti. Turhan äijämäistä touhu ei kuitenkaan ole, vaan vähemmälläkin metelillä mahtuu mukaan. Sitä mieltä oli myös omaa treeniään sivummalla tehnyt Terese Viberg, joka kuvaili itseään ”tavalliseksi kuntoilijaksi”. -Todella lämpimästi on otettu vastaan, hän suitsutti.

Ovet auki Uusissa tiloissa pidettiin tutustumistilaisuus tammikuussa, jolloin kakkukahvien lisäksi, esiteltiin salin monipuolisia välineitä. -Toivomme tietenkin uusia asiakkaita ja kenties joku kiinnostuu myös aloittamaan voimanoston. Se tekisi seuralle hyvää, sillä kaipaamme uutta verta ja nuoria nostajia, Henriksson sanoi. Tällä hetkellä porukan nuorin nasauttaja on 20-vuotias Kevin Rönnblad, mutta pääosin 6-7 kilpanostajan joukko edustaa kokenutta kaartia. 34-vuotias Henriksson ja neljä vuotta vanhempi Westerholm ovat jo pitkään pitäneet HIK-voimailun lippua korkealla.

Menestystä on tullut niin kovatasoisista SFI-karkeloista kuin SM-kisoistakin ja onpa Henriksson hikoillut edustamaan Suomea myös EM- ja MM-tasolle. -Itse aloitin 90-luvun puolivälissä, kun koulussa kysyttiin mukaan. Ensimmäisistä SM-kisoista tuli kultaa, joten jatkoin mielelläni lajin parissa, Westerholm hymähti. -Minä aloitin myös aika nuorena ja lähdin Stefania seuraamaan. Ja sama juttu, voitin ensimmäiset SM-kisani, Henriksson totesi. Ylitorniossa maaliskuussa pidettävät SM-kisat ovat Henrikssonin seuraava kiintopiste. -Polvi on reistaillut pidemmän aikaa, mutta jos rauhallisesti ottaa, niin kyllä sen pitäisi kestää, hän tuumaili. Westerholm ei kykene reissuun lähtemään tulevan polvileikkauksen takia. Häneltä on myös molemmat olkapäät leikattu. -Ei tämä silti mitenkään vammaherkkä laji ole. Enemmän se on omaa tyhmyyttä, jos jotain sattuu. Väittäisin näin, että jos olisin pelannut jalkapalloa samalla tasolla millä olen kilpaillut voimanostossa, niin loukkaantumisia olisi tullut paljon enemmän, Henriksson arveli.

Polkua pitkin Salin uudistaminen on ollut jaostolta voimallinen satsaus. -Suht isoista summista puhutaan. Rahastonhoitajamme Joakim Lignell on ahkerasti katsastanut uusia laitteita ja kerännyt tukieuroja, Westerholm sanoi.

HIK:n aktiivit puuhamiehet Johan Henriksson (oik.) ja Stefan Westerholm toivottavat kuntoilijat ja voimailijat tervetulleeksi Voimakasiinin saliin (Kuva: Toni Suominen) Käyttäjien vuosimaksua on samalla jouduttu korottamaan. -Se on nyt 200 euroa vuodessa, mikä ei vieläkään ole paha summa, Henriksson totesi. HIK:n voimanostajat ovat liikkuneet Hangossa vilkkaasti ympäriinsä ja ”kotia” on raivattu keksitalosta konehalliin. Voimakasiinissa oltiin ensin vanhan salin puolella ennen kuin muutama vuosi sitten muutettiin nykyisiin tiloihin. -Vanha sali ei ollut edes yhtä iso kuin tämän nykyisen salin toinen puoli. Siellä oli aika ahdasta ja hämärää. Sellainen luola, Henriksson kuvaili. Voimakasiinille vievän tien varressa putiikkiaan pitää Steel Studio, joka kuntosaliharrastajia myös houkuttelee. - Meillä on vähän eri profiili emmekä koe, että tässä mitään kilpailua olisi. Sen voisi ajatella niin, että Hangossa on eri vaihtoehtoja ja me olemme yksi niistä. Urheilutalon kuntosali on hyvä aloituspiste, sieltä voi edetä Steel Studiolle ja lopulta tulla tänne meille, Henriksson hahmotteli eräänlaista punttipolkua.

The Finnish Powerlifting Magazine

43

WILKSIN PISTEISTÄ IPF-PISTEISIIN Teksti: Katja Lariola, kaavio: IPF

Voimanostossa tulokset on perinteisesti käännetty kiloista Wilksin pisteisiin, joissa huomioidaan nostetun raudan lisäksi myös nostajan oma kehonpaino. Näin nostoja ja tuloksia on voitu vertailla eri kokoisten nostajien välillä eri painoluokista huolimatta. Wilksin pisteitä käyttämällä on voitu myös palkita ikäluokan tai kilpailun paras nostaja huomioimalla suhteellinen voima absoluuttisen sijaan ja pienemmälläkin yhteistuloksella on voinut voittaa isomman yhteistuloksen. Formula Total = 0: IPFPoints = 0

IPF Fo

Total > 0: IPFpoints Wilksin pisteitä on kuitenkin kritisoitu siitä, että ne suosivat kevyitä ja painavia nostajia, ja keskimmäisten painoluokkien nostajien= 500+100*(Tota C2))/(C3*LN(BodyWeight)-C4) kärsivät niistä. IPF on itse tiedotteessaan luetellut myös useamman syyn sille, miksi pistesysteemiä oli aika päivittää. Systeemiä Competition Constant luotaessa 25 vuotta sitten ei ollut vielä niin paljoa dataa nostoista ja nostajista kuin tänä päivänä ja etenkään naisia ei ollut vielä lajissa paljoakaan mukana. Myös varusteet, harjoitusmenetelmät sekä nostajien kehonkoostumus ovat Men muuttunutMen vuosien aikana. Classic 3-Lift 310,67 Systeemiä kehittäessä ei ajateltu myöskään yhden noston kilpailuja (penkkipunnerruskilpailut) eikä vuoden 2011Men painoluokkaClassic Bench 86,47 Men Equipped 3-Lift 387,26 muutoksia huomioitu mitenkään. Men Equipped Bench

133,94

Näistä syistä nyt vuodesta 2019 on Wilksin pisteet siirretty menneisyyteen ja alettu käyttää IPF-pisteitä. Kaksi IPF:n ulkopuolista Women Women Classic 3-Lift 125,14 urheilutieteilijää ovat kehittäneet pisteet suuren aineiston perusteella. Siinä huomioidaan edelleen tulos ja nostajan kehonpaino, Women Classic Bench 25,04 mutta kaavaa kehitettäessä on käytetty yli 20 000 nostajan tuloksia useiden vuosien ajalta ja se on edeltäjäänsä monitahoisempi. Women Equipped 3-Lift 176,58 Bench 49,10 Tämän kaavan pitäisi olla siis reilumpi ja siinä huomioidaan naiset ja miehet, klassinen ja varustevoimanosto, sekäWomen yhdenEquipped ja kolmen lajin kilpailut. For Single Lift Competition Men

IPF Formula Formula

Women

Total = 0: IPFPoints = 0 Total > 0: IPFpoints = 500+100*(Total-(C1*LN(BodyWeight)C2))/(C3*LN(BodyWeight)-C4) Competition

Men

Women

Constant 1

Men Classic 3-Lift Men Classic Bench Men Equipped 3-Lift Men Equipped Bench Women Classic 3-Lift Women Classic Bench Women Equipped 3-Lift Women Equipped Bench

310,6700 86,4745 387,2650 133,9400 125,1435 25,0485 176,5800 49,1060

Constant 2 857,7850 259,1550 1121,2800 441,4650 228,0300 43,8480 373,3150 124,2090

Men Women

Constant 1

Classic Squat Equipped Squat Classic Squat Equipped Squat

123,1000 150,4850 50,4790 74,6855

Constant 2 363,0850 446,4450 105,6320 171,5850

Constant 3 53,2160 17,5785 80,6324 35,3938 34,5246 6,7172 48,4534 23,1990

Constant 4 147,0835 53,1220 222,4896 113,0057 86,8301 13,9520 110,0103 67,4926

Men Women

Constant 1

Classic Deadlift Equipped Deadlift Classic Deadlift Equipped Deadlift

103,5355 110,1350 47,1360 51,0020

Constant 2 244,7650 263,6600 67,3490 69,8265

Constant 3 25,1667 36,5155 19,1846 21,9475

Constant 4 75,4311 103,7061 56,2215 52,2948

C1: Constant 1 Constant1 2• 2019 44C2: VOIMANOSTAJA C3: Constant 3

Women

Constant

Classic Deadlift Equipped Deadlift Classic Deadlift Equipped Deadlift

103,53 110,13 47,13 51,00

Description of the parameters Total: Total Result of the athlete BodyWeight: Body weight of the athlete C2: Constant 2 C3: Constant 3 C4: Constant 4 LN(Bodyweight): LN-Function

Responsiblities

Constant 3 15,3714 14,9960 9,1555 8,5802

Constant 4 31,5022 23,0110 13,6700 5,7258

Description the parameters Tästä syystä siisoftässä vuoden ensimmäisessä Voimanostaja-lehdessä puhutaan kilpailujutuissa IPF-pisteistä, jotka korvanneet Total: Total Resultovat of the athlete Wilksin pisteet. BodyWeight: Body weight of the athlete

Competition Men

C1: Constant 1

For Single Deadlift Events Competition

123,10 150,48 50,47 74,68

For Single De

For Single Lift Squat Events Competition

Constant

Classic Squat Equipped Squat Classic Squat Equipped Squat

Author: Joe Marksteiner

Reviewers: Prof. Dr. C. Maiwald, Chemnitz Un Methodology and Data Analysis in Biomechanic Dr. rer. nat Tobias Mayer, TecStat Analytics We I P F E x e

Ennätyskirjaukset ennen vanhaan

Hessun arkistoista

Teksti: Heikki Orasmaa

Liittomme arkistosta löytyi mielenkiintoinen kansio, jossa on kirjattuna kaikki alkuajan SE-tulokset. Niiden kirjaaminen on aloitettu niinkin aikaisin kuin 18.4.1971 ja tässä kansioissa viimeiset kirjaukset päättyvät kevääseen 1983. Silloin kaikki tehtiin siis täysin käsin kirjoitettuna ja tärkeät ennätystiedot olivat yksinomaan tässä kansioissa, jossa on ainoastaan miesten ja nuorten ennätyksiä. Nuorissa ei ollut kuin yksi ikäluokka. Naisten ja mastersien (silloin alussa ikänaiset ja -miehet) ennätysten tilastointi alkoi myöhemmin. Kuten listasta näkyy, ennätyslistan hoitajia on ollut useita, sillä siinä näkyy eri käsialoja. Yleensä vastuu oli liiton sihteerillä. Eräs mielenkiintoinen seikka, joka kansiosta näkyy on, että nostajan ei tarvinnut edustaa mitään seuraa kilpailuissa. Seura VilleKK (Villen Kuntokoulu) oli silloin Suomessa ensimmäisiä seuroja, joissa alettiin toden teolla voimanostoa treenaamaan. Muitakin seuroja toki oli.

VilleKK:n vetäjä oli voimistelunopettaja Ville Aroniemi, joka perusti kuntokoulun vuonna 1954, ja sen perinteitä jatkoi Otahallin Kuntokoulu (OKK), jota veti Seppo ”Zeebis” Laaksonen. Hän toimi liiton puheenjohtajana 80-luvun alussa. Helsingin Jyry (HeJy) oli ennen todellinen voimailun mahtiseura, joka menestyi etenkin joukkueSM-kisoissa erinomaisesti.

Vaikka useita seuroja ei ole enää mukana voimanostossa, niin kirjoittaja (Heikki Orasmaa) muistaa niistä vielä monia. Arkistoista löytyy siis mielenkiintoinen kansio, jossa on paljon lajimme historian havinaa.

Jarmo Virtasen NMT Teksti: Heikki Orasmaa, kuva: Heikki Orasmaan kuva-arkisto

Kuvassa Jarmo Virtanen raportoi, todennäköisesti Suomen lehdistölle, kolmatta Maailmanmestaruuttaan, jonka hän saavutti vuonna 1987 Norjan Fredrikstadissa pidetyissä MM-kisoissa. Kuvan erikoisuus on tuo sen ajan ”kännykkä” eli aika massiivinen NMT-puhelin, joka oli oikeastaan ensimmäisiä matkapuhelimia. Puhelin taitaa olla Mobira Talkman 450 -malli. Niiden haitta oli suuri koko ja kallis hinta sekä taisivat olla puhelutkin olla aika hintavia. Jarmohan näitä ilouutisia avoimista MM-kultamitaleistaan sai raportoida peräti yhdeksän kertaa ja jos siihen lisää hänen muut menestyksensä, niin iloisia puheluita kertyi kunnioitettavan runsas määrä. Taisi jo loppumestaruuksien raportoinnissa käytössä olla pienemmät kännykät.

The Finnish Powerlifting Magazine

45

Voimanostosta olympialaji Teksti:: Heikki Orasmaa

Turussa marraskuussa 1978 pidettiin voimanoston MM-kisat. Jo silloin kisojen yhteydessä oltiin vakavin tuumin haluamassa ja ehdottamassa voimanostoa olympialajiksi tai ainakin esittelylajiksi. Oheinen lehtileike oli Helsingin Sanomissa 6.11.1978. Siinä silloinen IPF:n puheenjohtaja englantilainen Victor Mercer huomauttaa lajin toki olevan vielä nuori, mutta hyvin optimistisesti luottaa lajin tulevaisuuteen jo silloin.

Raija Jurkon voimanostouralle arvokas tunnustus Teksti & kuvat: Heikki Orasmaa

Raija Jurkko on saanut vastaanottaa arvokkaan kunnianosoituksen, sillä hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki. Raija vastaanotti juhlallisesti myönnetyn arvomerkin 28.1.2019 Helsingissä. Raijan voimanostoura oli menestyksekäs ja sisälsi mm. 7 Maailmanmestaruutta.

46

VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Voimanostotaidetta Teksti:: Heikki Orasmaa

Klassisen voimanoston MM-kisoissa Salossa alkukesästä 2016 Margetta Salminen osallistui kisaan kotikaupungissaan. Totta kai paikallinen lehti Salon Seudun Sanomat julkaisi päivittäin kisoista isojakin uutisjuttuja valokuvien kera. Kesäkuun 6. päivän lehdessä oli isohko kuva Margetan maastanostosta valokuvaaja Jan Sundmanin ottamana. Tämän lehtikuvan nähtyään perniöläinen taiteilija Sampsa Sarparanta, tulevan itsenäisyyden juhlavuoden innoittamana, sai idean tehdä siitä taulun. Eikä hän mitään pientä taulua tehnytkään, vaan sille tuli kokoa peräti 190 x 140 cm ja se on levylle tehty öljymaalaus. Taulu oli näyttelyssä, josta Margetta ja miehensä Jarmo ”Jallu” Virtanen bongasivat sen ja alkoivat hieroa siitä kauppaa taitelijan kanssa. Kaupat tuli, joten nyt teos on ostajien kauniissa kodissa Salon Tuturinkaupunginosassa. Teoksessa taitelija on onnistuneesti antanut oman luomistyönsä tehdä muutoksia alkuperäiseen valokuvaan verrattuna. Tankona taitaa olla heinäseiväs, joka nykyisessä heinänteossa on maatalouden historiaa. Nostolava-alustana on laaja peltomaisema, jollei peräti ns. pakettipelto. Suomalaisuus kuvastuu myös siitä sisukkaasta ilmeestä, jonka taiteilija on Margetan kasvoihin onnistuneesti tallentanut.

Taiteilija Sampsa Sarparanta on itse kertonut miten tämä aihe oli hänelle silloin mieluinen ja sai hänet syttymään tekemään siitä onnistuneen sekä julkisestikin mainetta saaneen onnistuneen taideteoksen: ”Teos sai lähtöpotkun silloisesta Perussuomalaisten vaalijytkystä ja halusin kommentoida tilannetta ja omaa näkemystäni Suomesta romanttisena mielikuvana. Kun näin voimanostaja Margetta Salmisen kuvan lehdessä, tiesin heti, että siinä on minun versioni Suomi-neidosta.” The Finnish Powerlifting Magazine

47

Liitto tiedottaa Vuoden 2020 SM-kilpailut Vuoden 2020 SM-kilpailut julkaistaan haettavaksi seuraavilla päivämäärillä: Klassinen voimanosto, nuoret, 25.-26.1.2020 Varustevoimanosto, kaikki ikäluokat, 7.-9.2.2020

Suomen Voimanostoliitto ry Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/secretary Timo Lillbacka Sepontie 3 TH 5, 02130 Espoo, FINLAND puh: 010 309 4270 E-mail: sihteeri@svnl.fi www.suomenvoimanostoliitto.fi Liiton pankkitilit Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki: FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili (= Päätili) FI22 5680 0020 2315 57 Voimanostaja-lehden tili FI82 4712 0010 0338 36 Mastersvaliokunnan tili

Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 21.-23.2.2020 Klassinen voimanosto, avoin, 13.-15.3.2020 Klassinen voimanosto, masters, 13.-15.11.2020 Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 12.-13.12.2020

SM-kilpailuihin ilmoittautuminen SM-kilpailuihin ilmoittaudutaan 1.4.2019 jälkeen sähköisellä lomakkeella. Lomakkeen voi lähettää ainoastaan liitolle ilmoitettu yhteyshenkilö. Linkki lomakkeeseen julkaistaan SM-kilpailun ilmoituksessa.

Hakuaika päättyy 1.4.2019. Liiton hallitus varaa edelleen oikeuden muuttaa ajankohtia, mikäli kansainvälinen kalenteri muuttuu.

https://suomenvoimanostoliitto.fi/sm-kilpailut

Kilpailuja voi hakea osoitteessa http://lomakkeet.svnl.fi/lomakkeet/5-smkisahakemus

Nostajien on ilmoitettava halukkuudestaan maajoukkueeseen alla olevassa taulukossa löytyvien määräaikojen mukaan. Määräajan jälkeen tulevia tai muulla tavalla jätettyjä ilmoittautumisia ei oteta huomioon valinnoissa. Halukkuudesta on ilmoitettava kuvan alta löytyvillä linkeillä.

Ilmoittautuminen maajoukkueisiin

2019 arvokilpailujen määräajat

Avoimen luokan kisoihin ilmoittautuminen http://lomakkeet.svnl.fi/lomakkeet/1-maajoukkuelomake-avoin Nuorten luokan kisoihin ilmoittautuminen http://lomakkeet.svnl.fi/lomakkeet/3-maajoukkuelomake-nuoret Masters luokan kisoihin ilmoittautuminen http://lomakkeet.svnl.fi/lomakkeet/2-maajoukkuelomake-masters 48 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Liitto tiedottaa

SM-kisoissa nostajan oltava ajoissa paikalla punnituksen alkaessa henkilökortin kera Muistutuksena vielä muuttuneet/tarkentuneet säännöt nostajan paikalla olosta punnituksen alkaessa sekä tarvittaessa tunnistamisesta. Näin SM-kisat saadaan sujumaan kaikkien kannalta hyvin ilman turhaa odottelua, onko nostaja tulossa kisaamaan vain ei. Nostajan tai huoltajan on viimeistään kyseisen painoluokan punnituksen ensimmäisen kierroksen aikana vahvistettava päätuomarille nostajan osallistuminen kilpailuun, jotta nostaja voidaan punnita. Käytännössä riittää, että ollaan paikalla hyvissä ajoin ennen punnituksen alkua tai sitten jos ollaan vielä matkalla kisapaikalle, niin tulee lähettää esim. kilpailunjohtajan kautta tietoa paikalle tulosta. Nostajan tunnistamiseksi hänen on punnituksessa esitettävä henkilökortti tai passi. Jos tuomari(t) tuntevat nostajan, ei henkilökorttia tai passia tarvitse esittää. Myös uudenmallinen ns. EU-ajokortti (v. 1991 jälkeen annettu) käy tunnistautumisvälineenä SM-kisoissa.

Liiton puheenjohtaja Tero Hyttinen (vas.) ja sihteeri Timo Lillbacka (Kuva: liiton kuva-arkisto)

Nyt myynnissä! Voimanostovalmennus - Maksimivoimaharjoittelun perusteet on kirja, joka on tarkoitettu maksimivoimaharjoittelun tueksi. Opas on suunnattu voimanostajille, voimanostosta kiinnostuneille ja voimanostovalmentajille. Hinta 40,00€ + mahdolliset toimituskulut

Kirja on ostettavissa Suomen Voimanostoliiton verkkokaupasta: www.svnl.fi The Finnish Powerlifting Magazine

49

Terveiset Islannista!

390,5 kg sekä yhteistuloksessa 895,5 kg. Maininnan arvoinen tulos oli myös naisten 57 kg -sarjassa Iso-Britannian vuonna 1992 syntynyt nostaja Joy Nnamanin uusi maastanoston maailmanennätys 203 kg. Huomattavaa oli myös se, että nostaja ei käyttänyt vyötä missään nostomuodossa. Noston jälkeen tytöllä oli kiire dopingtestiin, jotta varmasti sai omiin nimiinsä uuden maailmanennätyksen.

Tuomarivastaavan palsta

Islanti on täynnä lumoavia luontonähtävyyksiä: upeita vesiputouksia, kuumia lähteitä, jäätiköitä ja laavakenttiä. Tällä kertaa ei ollut aikaa tutustua luontoon, vaan matka kohdistui pääkaupunkiin Reykjavikiin ja voimanostokilpailuun.

Suurin osa kilpailuista järjestettiin Laugardalshöll-nimisessä sisäurheiluhallissa, jonka kapasiteetti on peräti 5 500 henkilöä. Tämä kansainvälinen urheilutapahtuma kestää yhteensä 12 päivää, voimanostokilpailu järjestettiin 27.1.2019. Arviolta tapahtumassa oli mukana 500 eri kansalaisuutta ja yhteensä noin 2 000 urheilijaa. Ennen voimanostokilpailun alkua minulla oli aikaa kierrellä tutustumassa muihin hämmästyttäviin lajeihin kuten elektroniseen urheilukilpailuun. Painonnostokilpailu suoritettiin ennen voimanostokilpailua samalla kisalavalla. Istuin voimanostokilpailun juryssä yhdessä Islannin ja Norjan tuomarin kanssa ja meillä oli paljon keskusteltavaa uusista sääntömuutoksista kilpailun ohessa. Pientä horjumista oli päätuomarilla sääntökohdassa “jos nostaja saa juryltä maastanoston kolmannella kierroksella tai penkkipunnerruskilpailun kolmannella kierroksella uuden yrityksen mistä tahansa syystä (väärin kuormattu tanko, avustajan virhe tai välineestä johtuva syy), nostajalle annetaan uusi yritys oikeasta painosta ja hänen on nostettava itsensä jälkeen”. Kaikissa muissa tapauksissa uusi yritys otetaan aina kierroksen lopussa. Tätä uutta sääntökohtaa ei siis pidä soveltaa jalkakyykyssä eikä voimanostokilpailun penkkipunnerruksessa.

50 VOIMANOSTAJA 1 • 2019

Hyvin oli myös nostajien puolella otettu uudet sääntökohdat vastaan. Kaikilla nostajilla oli jalkakyykky-, penkkipunnerrusja maastanostosuoritusten aikana nostotrikoon alla sääntöjenmukainen t-paita, myös miehillä. Varustetarkastuksessa kenenkään varusteissa ei ollut huomautettavaa. Kuva: Jarmo Virtanen

RIG (Reykjavik International Games) eli kansainvälisten eri lajien kilpailutapahtuma järjestetään vuosittain tammihelmikuussa Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa. Klassinen voimanostokilpailu oli tapahtumassa mukana nyt neljättä kertaa. Voimanostokilpailun järjestäjänä toimii Islannin Voimanostoliitto ja kilpailu on virallinen IPF:n hyväksymä kansainvälinen kilpailu, jossa noudatetaan IPF:n sääntöjä. Kilpailu on kutsukilpailu, jonne oli tänä vuonna saatu eri maista mukaan kilpailemaan kahdeksan naista ja yhdeksän miestä. Kilpailu käytiin uusien IPF:n pisteiden mukaisesti, joiden mukaan palkittiin kolme parasta miestä ja naista. Kansainvälisiä tuomareita oli Islannin tuomareiden lisäksi kutsuttu Alankomaista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Sääntökirjan mukaan tuomarit voivat sijoittua eri nostomuotojen tuomitsemisen kannalta parhaimmaksi katsomalleen paikalle nostolavan ympärille, enintään 4 metrin etäisyydelle nostolavasta. Jalkakyykyssä mielestäni paras paikka tuomareille on todeta nostajan syvyys lonkkanivelen kohdalta sivulta - ei takaa. Usein lavan sivuille sijoitetut levytelineet estävät tuomareiden näkyvyyden, joten tämäkin asia pitäisi ottaa huomioon kun lavaa rakennetaan kilpailukuntoon. Tuomareiden tarvittavat merkit ovat käsivarsiliikkeiden lisäksi kuuluvat komennot. Tätä kuuluvaa tuomarin komentoääntä tulisi korostaa varsinkin penkkipunnerruksessa. Hallissa, missä on samanaikaisesti muita tapahtumia, melua ym. häiritseviä tekijöitä, nostajan on selinmakuullaan vaikea kuulla ja ymmärtää tuomarin komentoja oikein, varsinkin jos komentoääni ei ole tarpeeksi selvä ja kova. Tarkistin puolalaisen Krzystof Wierzbickin jalkineet, kun päätuomarin mielestä ne eivät olleet urheilujalkineet. Jalkineiden valmistajan ei tarvitse olla hyväksyttyjen listalla, mutta nyt on sääntöihin kirjoitettu, että jalkineiksi hyväksytään vain sisäurheilukengät, painonnosto- ja voimanostokengät sekä maastanostotossut. Sukat, joiden jalkapohjan ulkopinta on kumia, eivät ole sallitut käytettäväksi jalkakyykyssä, penkkipunnerruksessa eikä maastanostossa. Krzystofin jalkineet olivat sääntöjen mukaiset ja hän teki avointen miesten 105 kg -sarjaan uudet maailmanennätykset maastanostossa

Voimanostokilpailut käytiin kahdessa ryhmässä, joten nostomuotojen välillä pidettiin 10 minuutin tekninen tauko. Tauko on aina paikallaan myös tuomareille. Tulee myös muistaa, jos tuomareiden vaihtaminen on tarpeellista, niin vaihdon tulee tapahtua nostomuotojen välillä, jotta kaikilla nostajilla on samassa nostomuodossa samat tuomarit. Jälleen kerran antaisin huomautuksen kisalavan pinnasta. Sääntöjen mukaan lavan pinta on oltava luja, liukumaton ja tasainen ja se on peitettävä luistamattomalla, yhtenäisellä tasaisella matolla. Kumista tai sen kaltaisesta materiaalista valmistetut matot eivät ole sallitut. Lavan pinta oli kyllä peitetty kokonaan tasaisesti matolla, mutta maastanostossa matto selvästi venyi kuprulle välistävetävillä nostajilla. Onneksi nostajia oli vähän ja matto kesti ja yhtään tapaturmaa ei sattunut. Kilpailuiden jälkeen oli illalla samassa hallissa juhlatilaisuus, jossa ruokailun jälkeen oli ohjelmanumerona tanssikilpailuiden finaali. Eri ikäiset tanssijat olivat upea näky suuressa hallissa upeine asuineen. Islannissa osataan panostaa urheiluun ja varsinkin nuorten harrastuksiin, mikä on samalla myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Aina pyritään löytämään kiinnostavaa tekemistä ja liikunnan suosio on kasvanut, koska tarjolla on monipuolisesti harrastuksia. Hyvänä esimerkkinä on Reykjavikin kaupunki, joka sponsoroi urheiluharrastuksia maksamalla seurojen jäsenmaksuja. Kokonaisuudessaan RIG-tapahtuma oli sellainen, jota kaipaisin myös meillä Suomessa. Jos yleisö ei tule katsomaan voimanostoa, niin viedään voimanosto sinne, missä on muutakin yleisöä! Margetta Salminen tuomarivastaava

Päävalmentajan palsta

Kevään SM-kisaruljanssi alkaa olla käyty ja positiivista on, että olemme saaneet nähdä uusia nostajia lajimme parissa. Painonnoston parista on junioreita tullut lisää meidän lajimme pariin. Varsinkin nuorille monipuolinen harrastaminen on tärkeää ja useamman lajin harrastaminen hyvä asia. Kevään kisoissa on huomattu, että lajimme uusien sääntöjen sisältö ei kaikille ole vielä täysin selvää. Harmittavasti on käynyt jopa niin, että kisa on päättynyt jo punnitukseen. Sääntöjen tunteminen on tärkeää niin nostajalle, huoltajalle kuin valmentajallekin. Liitossa on suunnitteilla maajoukkueleiri, jossa yhtenä osa-alueena olisi huoltajan tehtävät. Tavoitteena on, että kisapaikalla nostaja saa keskittyä tärkeimpään tehtävään eli nostamiseen. Taso-koulutusten osalta olemme tekemässä uutta linjausta siitä, miten toimimme, mutta siitä enemmän seuraavalla kerralla. Tavoitteena kuitenkin on luoda koulutusjärjestelmä, jossa paneudutaan omaan lajiimme aiempaa enemmän. Työryhmä selvittää, miten saisimme nuoria lisää lajimme pariin. Pitäisikö meidän mennä kouluihin kertomaan lajistamme vai mikä on se toimenpide, millä saamme juniorit lajimme pariin? Kevään aikana on valmistumassa monia asioita, joiden toivon kehittävän suuren yleisön kuvaa lajistamme. Kesä onkin sitten hyvää harjoitteluaikaa, joten hyviä treenejä kaikille! Kaj Mattila päävalmentaja The Finnish Powerlifting Magazine

51

Tapahtumakalenteri - Arvokilpailut 2019 SM-kilpailut 2019 Osa SM-kilpailujen ajankohdista ja paikoista on siirtynyt, joten SM-kilpailuihin kannattaa valmistautua tämän aikataulun mukaisesti. Kilpailukutsut löytyvät lähempänä kisaa liiton verkkosivuilta. Pvm

Kilpailu

Järj.

Kaupunki

15. – 17.11. Klassinen voimanosto, masters AavKi Ylitornio 7. – 8.12. Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat MLC Pornainen

Kansainvälinen kisakalenteri 2019 Pvm

Kilpailu

Järj.

Kaupunki

Maa

EPF

Pilsen

Tšekki

28.4. – 4.5.

Varustevoimanoston EM-kilpailut, avoin ja nuoret

18. – 25.5.

Klassisen ja varustepenkkipunnerruksen MM-kilpailut, kaikki ikäluokat IPF

Tokio

Japani

3. – 7.7.

Varustevoimanoston EM-kilpailut, masters

EPF

Sibiu

Romania

24.11. – 2.12.

Klassisen voimanoston EM-kilpailut, avoin ja nuoret

EPF

Kaunas

Liettua

14. – 21.7.

Maailman Yliopisto-opiskelijoiden voimanosto CUP

IPF

Tartto

Viro

8. – 11.8.

Klassisen penkkipunnerruksen EM-kilpailut, kaikki ikäluokat

EPF

Hamn

Luxemburg

26. – 31.8.

Varustevoimanoston MM-kilpailut, nuoret

IPF

Regina

Kanada

13. – 15.9.

Varuste- ja klassinen voimanosto, Länsi-Euroopan mestaruuskisat

EPF

Borgano

Italia

6. – 13.10.

Varustevoimanoston MM-kilpailut, masters

IPF

Potchefstroom

Etelä-Afrikka