Sidosryhmien näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman PlastLIFE-projektin raportti

Sidosryhmien näkemykset muovin

kiertotalouspolitiikasta

Hanna Salmenperä

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman PlastLIFE-projektin raportti

Sidosryhmien näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

Hanna Salmenperä

Kirjoittaja: Hanna Salmenperä1)

1) Suomen ympäristökeskus

Päärahoittaja: EU LIFE SIP -rahoitusohjelma

Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)

Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0295 251 000, syke.fi

Kannen kuva: stock.adobe.com

Verkkojulkaisu (pdf) on luettavissa: Kiertotalousratkaisuja.fi > Kiertotaloustutkimus > > Julkaisuja kiertotaloudesta sekä Syke-hankkeiden julkaisuja (helsinki.fi)

ISBN 978-952-11-5847-6 (pdf)

Julkaisuvuosi: 2026

Tiivistelmä

Sidosryhmien näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta Muovin kiertotalouden arvoketjun sidosryhmätoimijoiden näkemyksiä ja odotuksia muovin kiertotalouspolitiikasta selvitettiin kyselyllä osana kansallista PlastLIFE -hanketta. Sidosryhmien ajattelutavat ovat merkityksellisiä kiertotalouden edistämissä ja politiikan toimeenpanon onnistumisessa. Kysely koski näkemyksiä Suomen muovin kiertotalouspolitiikasta ja politiikkakeinoista, Muovitiekartan kehittämistarpeista sekä sitä kuinka muovin kiertotaloutta on edistetty omassa organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 75 henkilöä Kyselyn tuloksia hyödynnetään ympäristöministeriön vastuulla olevassa tulevassa muovien kiertotalouden ohjelmauudistuksessa.

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että käytössä olevat muovin kiertotalouden politiikkakeinot ovat riittämättömiä. Näkemykset politiikan kyvystä aikaansaada muutoksia vaihtelivat. Suurin osa vastaajista oli yleisesti ottaen sitä mieltä, että muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus ei ole hyvä. Kuitenkin valtaosa vastasi, että muovin kiertotalouspolitiikka on erittäin vaikuttava tai melko vaikuttava erityisesti innovaatioiden edistämisessä, EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamisessa ja muoviosaamisen tason nostamisessa. Vaikuttavuuden arviointi on valtaosan mielestä vaikeaa, koska toimeenpano on kesken.

Muovin kiertotalouspolitiikka ei vastaajien mielestä kata riittävästi kaikkia arvoketjun vaiheita, toimialoja tai kansalaisten arkea. Yritystaustaiset vastaajat kaipasivat politiikkaan vahvempaa alueellista näkökulmaa. Vastaukset osoittivat, että luottamus muovin kiertotalouspolitiikan tietoperustan puolueettomuuteen ja korkealaatuisuuteen voisi olla vahvempi. Koko vastaajajoukon suhtautuminen tutkimushankkeissa esitettyihin muovin kiertotalouden uusiin ohjauskeinoihin oli yllättävän positiivinen

Kyselyssä annettiin runsaasti näkemyksiä Muovitiekartan 2.0 kehittämiseksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Muovitiekartan sitovuutta pitäisi vahvistaa ja valtaosa oli sitä mieltä, että uudistetussa Muovikartassa tulisi painottua nykyistä enemmän kestävän tuotesuunnittelun edistäminen, monipuolisten kierrätysratkaisujen käyttöönotto, muovituotteiden kierrätettävyyden ja kierrätetyn muovin käytön tehostaminen, muovijätteiden talteenoton tehostaminen ja muovituotteiden uudelleenkäytön tehostaminen. Pienempää painoarvoa seuraavassa Muovitiekartassa esitettiin muovia korvaaviin ratkaisuihin.

Jyrkkiä eroja eri vastaajaryhmien välillä ei löytynyt lukuunottamatta joitakin yksittäisiä aihepiirejä kuten muovien kulutuksen vähentäminen tai uudelleenkäytön vahvistaminen. Tämä voi tarkoittaa että politiikkaprosessien vuoropuhelussa on onnistuttu.

Abstract

Stakeholders’ views on plastic circular economy policy.

The views and expectations of stakeholders in the plastics circular economy value chain regarding plastics circular economy policy were examined through a survey conducted as part of the national PlastLIFE project. Stakeholders’ ways of thinking are significant for advancing the circular economy and for the successful implementation of policy. The survey addressed views on Finland’s plastics circular economy policy and policy instruments, the development needs of the Plastics Roadmap, and how the circular economy of plastics has been promoted within respondents’ own organizations. A total of 75 people responded to the survey. The results will be used in the upcoming reform of the plastics circular economy programme, which is under the responsibility of the Ministry of the Environment.

The majority of respondents felt that the current policy instruments for the plastics circular economy are insufficient. Views on the policy’s ability to bring about change varied. Most respondents generally thought that the overall effectiveness of plastics circular economy policy is not good. However, the majority indicated that plastics circular economy policy is very effective or fairly effective particularly in promoting innovation, achieving EU recycling targets, and raising the level of plastics-related expertise. Most respondents found it difficult to assess effectiveness because the implementation is still ongoing.

According to the respondents, plastics circular economy policy does not sufficiently cover all stages of the value chain, sectors, or everyday life of citizens. Respondents with a business background called for a stronger regional perspective in policy. The responses indicated that trust in the impartiality and high quality of the knowledge base underpinning plastics circular economy policy could be stronger. The overall respondent group’s attitude toward new steering instruments proposed in research projects was surprisingly positive.

The survey provided a wealth of views on how to develop the Plastics Roadmap 2.0. More than half of respondents felt that the binding nature of the Plastics Roadmap should be strengthened, and most thought that the updated Roadmap should place greater emphasis on promoting sustainable product design, the adoption of diverse recycling solutions, improving the recyclability of plastic products and the use of recycled plastics, enhancing the collection of plastic waste, and increasing the reuse of plastic products. Respondents gave less emphasis to solutions that replace plastics in the next version of the Roadmap.

There were no big differences between respondent groups, with the exception of a few specific topics such as reducing plastic consumption or strengthening reuse. This may indicate that dialogue within the policy process has been successful.

1 Johdanto

Muovit ovat laaja materiaaliryhmä, joiden käyttö erilaisissa kohteissa on kasvava muovien monien ominaisuuksien, esimerkiksi keveyden ja kestävyyden, ansiosta. Muovin käytöstä aiheutuu erilaisia ongelmia kuten ympäristön roskaantuminen ja mikromuovit, kertakäyttöisyyden jätemäärät, fossiilipohjaisuus ja hiilidioksidipäästöt poltossa, erilaisten muovilaatujen kierrätyksen haasteet, muovien haitalliset lisäaineet ja niihin liittyvät terveysriskit. Vuonna 2018 EU komissio julkaisi strategian muovijätteen määrän hillitsemiseksi. Sen sisältämiä politiikkakeinoja toimeenpannaan myös Suomessa.

Muovin kiertotalouspolitiikka tarkoittaa muovien arvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen kokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ja edistämään muovien kestävää käyttöä ja kierrätystä. Suomessa tätä politiikkaa ohjaa erityisesti ympäristöministeriön muovien kiertotalousohjelma Muovitiekartta 2.0. Muovien kestävän käytön murroksessa ei ole kyse pelkästään siirtymisestä uusien teknologisten ratkaisujen, uusien toimintamallien tai politiikkakeinojen käyttöön. Myös toimijuus ja toimijoiden näkemykset ovat merkityksellisiä kestävyysmurroksen vauhdittamisessa. Tässä selvityksessä tavoitteena oli selvittää sidosryhmätoimijoiden näkemyksiä Suomen muovin kiertotalouspolitiikasta ja suunnasta, mihin Muovitiekarttaa pitäisi kehittää.

Kyselyn tuloksena saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää myös muovien kiertotalouden ohjelmauudistuksen ja Muovitiekartan väliarvioinnin tukena. Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristökeskus osana EU:n Life-ohjelman rahoittamaa PlastLIFE-hanketta. PlastLIFE-hankkeen kestävän muovien kiertotalouden visiossa yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon muoveista. Lisäksi kestävät ratkaisut syntyvät sidosryhmien vuoropuhelussa ja yhteistyössä.

2 Taustaa

Muovin kiertotalouspolitiikka ja lainsäädäntö

Suomen kiertotalouspolitiikka muoveille nojaa vahvasti EU:n asettamiin tavoitteisiin ja aloitteisiin. EU komission muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki muovipakkaukset voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. Tavoitetta edistetään uudella pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella (2025/40 PPWR). Lisäksi kertakäyttömuovituotteiden käytön rajoittamisella (EU 2019/904) vähennetään roskaantumista ja mikromuovisaastetta (myös EU 2023/2055). Muovipellettien pääsyä luontoon pyritään vähentämään tulossa olevalla asetuksella.

Kiertotalous- ja jätepolitiikka ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Jätedirektiivissä (2008/98/EY) määritellään jätehuollon etusijajärjestys ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet aina vuoteen 2030 asti. Jätelain lisäksi tuottajavastuuta säädellään EU:sta tulevilla asetuksilla sekä kansallisella sääntelyllä tuoteryhmäkohtaisesti myös muovien osalta koskien muun muassa pakkauksia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, autonromuja, kertakäyttöisiä muovituotteita.

Muovin kiertotalouspolitiikka on osa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, jonka alla on valmisteltu mm. muovituotteisiinkin kytkeytyvää ekosuunnitteluasetusta ja korjausoikeusdirektiiviä.

Suomen Muovitiekartan 2.0 tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto 2030 mennessä. Muovitiekartassa esitetyillä toimilla pyritään vähentämään ympäristön roskaantumista ja muita muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja, välttämään turhaa muovin kulutusta ja edistämään muovin uudelleenkäyttöä, tehostamaan muovin kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä ja korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Muovitiekartta ohjaa toimenpiteitä koko muovin elinkaaren ajan: tuotannosta kulutukseen ja jätteenkäsittelyyn. Muovin kiertotalouspolitiikkaa tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä hallinnon, yritysten, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden välillä. Suomen muovitiekarttaa 2.0 ollaan uudistamassa vuoden 2026 aikana.

Toimijoiden intressit ja odotukset kestävyysmurroksessa

Tämä tutkimus keskittyi toimijoiden näkemyksistä politiikkatoimenpiteisiin, joilla edistetään siirtymää kestävään muovien kiertotalouteen. Tavoitteena on tehdä havaintoja toimijoiden intresseistä ja odotuksista muovipolitiikkaan. Muovitiekartan toimeenpanon onnistuminen ja tehokkuus riippuvat myös sidosryhmien ajattelutavoista ja asenteista. Vakiintuneet toimijat saattavat vastustaa muutosta eri syistä, mutta toisinaan he luopuvat vanhoista toimintatavoistaan ja omaksuvat uuden ajattelutavan. Yhteiset odotukset tulevasta kehityksestä voivat vahvistaa vakiintuneiden toimijoiden yhteistä ajattelutapaa (Truffer et al., 2008) ja muutos voi edistyä nopeammin verrattuna tilanteeseen, jossa toimijat ovat vahvasti erimielisiä (Duygan et al., 2018).

Toimijoiden muovipolitiikkaan liittyvien näkemysten tutkimus voi paljastaa siirtymässä ilmeneviä lukkiutumia, jotka voivat johtua toimijaryhmien intresseistä tai yksilöiden asenteista. Tutkimuksen toivotaan tuottavan tietoa myös erilaisten sidosryhmien yhtenevistä ajatusmalleista sekä muovin kiertotalouspolitiikan kipupisteistä, myös erimielisyyden kohteista.

Aineiston keruu

Aineisto koottiin vuoden 2025 lopulla toteutetulla Webropol-muotoisella sähköisellä kyselyllä, joka suunnattiin keskeisille sidosryhmille muovien arvoketjun varrella. Keskeisiksi sidosryhmiksi tunnistettiin PlastLIFE-hankkeen sidosryhmät, SPIRIT-verkoston jäsenet, muoviteollisuus, pakkausteollisuus, jätehuollon yritykset, kuntatoimijat, viranomaiset ja tutkimuslaitokset. Kyselyä markkinoitiin em. tahojen ja verkostojen viestintäkanavissa sekä Uusiouutisten mainoksen välityksellä. Myös Suomen ympäristökeskuksen viestintäkanavia (some ja internet-uutisointi) käytettiin kyselyn markkinoinnissa. Kyselyä pidettiin avoimena noin 1,5 kuukautta marraskuun lopusta tammikuun alkuun.

Lähtökohtana tulosten merkittävyyden tarkastelussa voidaan pitää sitä, että kaikilla sidosryhmätoimijoilla on ollut mahdollisuus osallistua vastaamiseen. Perusjoukon (eli ryhmä, joista ollaan kiinnostuneita) määrittely on tässä tutkimuksessa kuitenkin hankalaa, koska muovien kiertotalouspolitiikan kanssa tekemisissä olevien sidosryhmätoimijoiden määrää on mahdoton arvioida. Tällöin ei myöskään saada muodostettua otanta-asetelmaa. Kyseessä onkin ennemmin ns. näyteaineisto, jonka pohjalta tehtävät johtopäätökset rajoittuvat kyselyyn vastanneisiin (Vehkalahti, 2019).

Kysely suoritettiin anonyymisti eli vastaajan henkilöllisyyttä ei voida tunnistaa eikä sitä voida yhdistää annettuihin vastauksiin. Tietoaineisto arkistoidaan viideksi vuodeksi kyselyn tietosuojailmoituksen mukaan PlastLIFE-hankkeessa tehtäviä jatkotarkasteluja varten, jonka jälkeen aineisto tuhotaan. Kysely jakautui neljään osioon: 1) Taustakysymyksiin, 2) Suomen muovin kiertotalouspolitiikkaan ja politiikkakeinojen vaikuttavuuteen, 3) Muovitiekartan kehittämistarpeisiin sekä 4) Kuinka asioita on edistetty omassa organisaatiossa.

3 Tulokset

Kyselyyn saatiin kaikkiaan 75 vastausta. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Joihinkin kysymyksiin oli mahdollista vastata useampaan vaihtoehtoon. Avoimia vastauksia annettiin runsaasti.

OSA I Taustakysymykset

Alun taustakysymyksillä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys kyselyyn vastanneiden taustasta mutta myös heidän muovien kiertotalouspolitiikan tietämyksen ja kiinnostuksen tasostaan.

Vastaajilta pyydettiin arviota omasta kiinnostuneisuudesta muovin kiertotalouspolitiikkaan (kuva 1). Valtaosa (91%) vastasi, että on joko erittäin tai melko kiinnostunut muovin kiertotalouspolitiikasta. Tämä tulos kertoo myös siitä, että kysely on onnistunut keräämään niitä vastaajia, jotka kokevat aiheen tärkeäksi ja ovat tutkimuskohteen ydinryhmää.

Kuinka kiinnostunut olet muovin kiertotalouspolitiikasta ja kuinka aktiivisesti seuraat muovin kiertotalouspolitiikan kehitystä? n=75

Erittäin kiinnostunut, seuraan aktiivisesti

Melko kiinnostunut, seuraan jonkin verran

Vain vähän kiinnostunut, en juuri seuraa

En lainkaan kiinnostunut, en seuraa lainkaan

En osaa sanoa

Kuva 1. Vastaajien kiinnostus muovin kiertotalouspolitiikkaan

Seuraavaksi kysyttiin vastaajan omaa arviota siitä, kuinka hyvin tuntee muovin kiertotalouspolitiikkaa (kuva 2). Vastaajien määrä oli 74. Valtaosa (81%) vastaajista arvioi tuntevansa muovipolitiikan joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Alle viidennes vastaajista arvioi tuntevansa muovin kiertotalouspolitiikkaa melko huonosti. Tätä vastausta voi selittää muovin kiertotalouspolitiikan laaja-alaisuus. Politiikkakeinot jakautuvat sekä tuotannon että kulutuksen, jätehuollon ja ympäristönsuojelun teemoihin sekä toisaalta eri toimialoille kuten maatalouteen, teollisuuteen tai kauppaan ja palveluihin. Saattaa olla, että viidennes vastaajista on perillä jostain tietystä muovin kiertotalouspolitiikan osa-alueesta, kuten esimerkiksi roskaantumisesta tai muovien uudelleenkäytöstä.

Kuinka hyvin arvioit tuntevasi kyseisiä asioita? n=74

Erittäin hyvin

Melko hyvin

Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

Kuva 2. Muovin kiertotalouspolitiikan tuntemus

Kolmas taustakysymys liittyi vastaajan taustaorganisaatioon. Vastaukset (n=75) jakautuivat alla olevan kuvan 3 mukaisesti.

Vastaajien taustaorganisaatio, vastausten lkm

5

25 yritykset ja elinkeinoelämä (muoviteollisuus) avoin vastaus: muu, mikä? yliopistot ja muut koulutuslaitokset julkiset tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot ministeriöt ja aluehallinto yritykset ja elinkeinoelämä (kaupan ala ja palvelut) yksityiset tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot yritykset ja elinkeinoelämä (kierrätys ja jätehuolto) yritykset ja elinkeinoelämä (muut toimialat) teollisuuden edunvalvontajärjestö kunnat ja kaupungit kuntien jätelaitokset yritykset ja elinkeinoelämä (rakentaminen) kuntien omistamat yritykset kansalaisjärjestö

Kuva 3. Vastaajien taustaorganisaatio (vastaajamäärät)

Kaiken kaikkiaan yritystaustaisia (teollisuus, kauppa, jätehuolto, muut) vastaajia oli 39. Julkisella sektorilla (valtio, kunnat, yliopistot) työskenteleviä vastaajia oli 26. Loput vastaajista (n=10) edustivat joko itseään (ei organisaatiota taustalla), tarkemmin määrittelemätöntä taustaorganisaatiota, konsulttiyritystä, kaupan alaa ja yritystaustaista koalitiota. Muu, mikä? -vaihtoehtoon tuli kaikkiaan 10 vastausta, vaikka heistä kolme kuvasi avoimessa vastauksessaan edustavansa yritystä.

Suurimmat yksittäiset vastaajaryhmät tulivat muoviteollisuudesta (22 vastausta) sekä julkisista tai yksityisistä tutkimuslaitoksista, asiantuntijaorganisaatioista ja yliopistoista (22 vastausta). Vastauksia

saatiin myös ministeriöistä ja aluehallinnosta (7). Pienimmät yksittäiset vastaajaryhmät olivat kuntien ja kuntien liikelaitosten edustajia (2). Vastaajien pieneen määrään vaikuttanee sekä kyselyn markkinoinnin onnistuminen vastaajaryhmien piirissä että sidosryhmien kokemus aiheen yleisestä kiinnostavuudesta ja kytkennästä omaan työhön. Muovin kiertotalouspolitiikan kanssa paljon tekemisissä olevat toimijat (kuten muoviteollisuudessa työskentelevät henkilöt) vastasivat siksi kyselyyn todennäköisemmin kuin kuntien edustajat, joille muovien kiertotalous saattaa olla vain yksi kapea näkökulma omassa tehtäväkentässään.

Vastauksia on jäljempänä tarkasteltu sekä kaikki vastaajat yhdessä (vastaajien perusjoukko) sekä joidenkin kysymysten osalta suurimpien vastaajaryhmien mukaan (esimerkiksi muoviteollisuus, muut yritykset, tutkijat) jaoteltuna etenkin silloin, jos vastaajaryhmien välillä oli selkeitä eroja. Lisäksi joidenkin kysymysten osalta on tarkasteltu vastauksia ryhmiteltynä yksityisen sektorin ja julkisen sektorin mukaan. Yksityiseen sektoriin kuuluvat kaikki yritystaustaiset tahot ja julkiseen sektoriin valtion, yliopistojen ja kuntien edustajat.

OSA II Näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta, sen vaikuttavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Väittämät koskien muovin kiertotalouspolitiikkaa

Osion aluksi kysyttiin näkemyksiä esitettyihin väittämiin liittyen muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuuteen (kuva 4). Sekä väittämään ”Muovin kiertotalouspolitiikan keskeiset tavoitteet on saavutettu” että ”Nykyisen muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus ja kyky saada aikaa toivottuja muutoksia on hyvä” vastattiin saman suuntaisesti. Vastausmäärä oli molempiin väittämiin 75.

Muovin kiertotalouspolitiikan keskeiset tavoitteet on saavutettu.

Nykyisen muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus ja kyky saada aikaan toivottuja muutoksia on hyvä.

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 4. Näkemykset keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta ja politiikan vaikuttavuudesta (n=75)

Suurin osa vastaajista oli joko jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä siitä, että muovin kiertotalouspolitiikan tavoitteet on saavutettu ja että politiikan vaikuttavuus ja kyky aikaansaada muutoksia on hyvä. Pieni osa oli jokseenkin samaa mieltä esitettyjen väittämien kanssa, joskin väittämän kiertotalouspolitiikan vaikuttavuudesta vastaukset hajosivat hieman enemmän eri vastausvaihtoehtojen välillä.

Eri vastaajaryhmien välillä oli vain pieniä eroja näkemyksissä. Verrattuna koko vastaajien perusjoukkoon muoviteollisuuden vastauksissa oli enemmän jokseenkin samaa mieltä olevia vastauksia kumpaankin väittämään. Sen sijaan muut yritykset suhtautuivat muita kriittisemmin molempiin väittämiin.

näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

Julkisen sektorin vastauksissa suhtauduttiin kriittisesti tavoitteiden saavuttamisen väittämään mutta vastattiin keskimääräistä enemmän jokseenkin samaa mieltä siihen, että vaikuttavuus on hyvä.

Väittämät jatkuivat koskien käytössä olevien ohjauskeinojen riittävyyttä koskien esitettyjä tavoitteita (kuva 5). Tavoitteet oli poimittu Muovitiekartan tavoitetilasta vuoteen 2030. Yleisesti ottaen vastaukset hajosivat kaikkien eri tavoitevaihtoehtojen välille, kuitenkin niin, että isompi osa vastauksista painottui Jokseenkin eri mieltä ja Täysin eri mieltä vastauksiin. Enemmistö vastaajista oli siis sitä mieltä, että käytössä olevat ohjauskeinot ovat riittämättömiä Muovitiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käytössä olevat ohjauskeinot ovat riittävät seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi n=75

a. Roskaantumisen ja muiden muovista aiheutuvien haittojen vähentäminen

b. Turhan muovin kulutuksen vähentäminen

c. Muovin kierrätyksen ja kierrätettävyyden lisääminen

d. Fossiilisesta raaka-aineesta olevan muovin korvaaminen kierrätysmuovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 5. Näkemykset koskien käytössä olevien ohjauskeinojen riittävyyttä valittujen tavoitteiden saavuttamiseksi

Poiketen koko perusjoukon vastauksista (ks. kuva yllä) muoviteollisuuden vastauksissa (n=22) erottui vaihtoehto b. (Turhan muovin kulutuksen vähentäminen) vastaukset, joiden mukaan hieman yli puolet (55 %) oli joko Täysin samaa mieltä tai Jokseenkin samaa mieltä nykyisten ohjauskeinojen riittävyydestä. Muuten muoviteollisuus vastasi yleisen profiilin kaltaisesti.

Julkisen sektorin vastaukset olivat painottuneet enemmän Jokseenkin eri mieltä ja Täysin eri mieltä -vastauksiin verrattuna yksityisen sektorin vastauksiin.

Väittämät jatkuivat koskien vastaajien näkemyksiä eri ohjauskeinojen keskeisyydestä muovin kiertotalouspolitiikassa (kuva 6). Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, miten sidosryhmät näkevät eri ohjauskeinojen roolin muovin kiertotalouden edistämisessä. On selvää, että ohjauskeinoilla on todellisuudessakin keskenään erilainen rooli muovien kiertotalouden edistämisessä.

Vastaukset väittämiin on järjestetty kuvaan siten, että ohjauskeinot asettuvat suurimmasta pienimpään Täysin samaa mieltä olevat -vastausmäärien mukaan.

Seuraavat ohjauskeinot ovat olleet mielestäni keskeisiä muovin kiertotalouspolitiikassa n=75

a. Jätelaki ja -asetus

j. REACH (esim. mikromuovien tarkoituksellisen lisäämisen…

b. VNA pakkauksista ja pakkausjätteestä

g. Kansallinen EEJ -asetus mekaanisesti kierrätetylle muoville

c. VNA eräistä muovituotteista

d. EUn muoviomavara

e. EUn jätteen siirtoasetus

h. Rakentamislaki

f. EUn POP-asetus

m. Kertakäyttöiset muoviset annospakkaukset green deal

k. Muovikassi green deal

l. Rakentamisen muovit green deal

i. CLP -asetus

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 6. Näkemykset eri ohjauskeinojen keskeisyydestä

Eniten Täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastauksia sai Jätelaki ja -asetus. Myös REACH-asetusta ja kansallista pakkausjäteasetusta pidettiin keskeisenä muovin kiertotalouspolitiikassa. Muiden ohjauskeinojen keskeisyydestä muovien kiertotalouspolitiikassa oltiin vastaajien kesken vaihtelevaa mieltä. Myös En osaa sanoa vastauksia annettiin. CLP-asetuksen, rakentamislain ja EU:n POPasetuksen keskeisyydestä oltiin keskimäärin enemmän eri mieltä. Green dealeistä keskeisimmäksi ohjauskeinoksi arvioitiin Kertakäyttöisiä muovisia annospakkauksia koskeva Green deal. Yleisesti ottaen vapaaehtoisten sopimusten keskeisyys arvioitiin vähäisemmäksi.

Ohjauskeinojen keskeisyyden arviointi on vaikea tehtävä. Monissa vastauksissa oli enemmistönä joko Ei samaa eikä eri mieltä ja En osaa sanoa. Toisaalta kovin suurta eroa eri vastaajaryhmien välillä ei löytynyt. Yksityinen sektori suhtautui vastauksissaan hieman kriittisemmin ohjauskeinojen keskeisyyteen verrattuna julkiseen sektoriin. Tämä saattaa olla myöskin näkökulmakysymys. Julkisen sektorin toimijat voivat olla vahvemmin työssään tekemisissä ohjauskeinojen kanssa ja siksi vastaukset voivat korostaa enemmän ohjauskeinojen keskeisyyttä. Vastaukset voivat kuitenkin antaa politiikantekijöille osviittaa siitä, tarvitaanko lisää viestintää jonkin tietyn ohjauskeinon tavoitteista ja toimeenpanostaesimerkiksi niiden ohjauskeinojen, joiden osalta vastaukset hajoaa tasaisesti koko Täysin samaa mieltä –Täysin eri mieltä -akselille (mm. rakentamislaki tai EU:n POP-asetus).

Väittämät muovin kiertotalouspolitiikasta jatkuivat (kuva 7). Yli puolet vastaajista oli eri mieltä väittämästä ”Nykyinen muovien kiertotalouspolitiikka kattaa koko muovin arvoketjun”. Vastaajaryhmien välillä ei löytynyt isoja eroja. Eniten eri mieltä asiasta olivat kuitenkin muut yritykset (n=12) (pl. muoviteollisuus).

Yli 40 % vastaajista oli väittämästä ”Muovin kiertotalouspolitiikka kattaa keskeisimmät toimialat” joko Täysin samaa mieltä tai Jokseenkin samaa mieltä. Vastaajaryhmien välillä ilmeni eroja. Tästä väittämästä olivat selkeimmin eri mieltä julkisen sektorin vastaajat. Julkista organisaatiota edustaneista vastaajista vain 27% vastauksista oli joko Täysin tai Jokseenkin samaa mieltä, 35% ei samaa eikä eri mieltä ja 27% Jokseenkin tai Täysin eri mieltä. Yksityisen sektorin edustajista 54% oli joko Täysin samaa mieltä tai Jokseenkin samaa mieltä asiasta.

Kaikista vastaajista enemmistö (56%) oli Jokseenkin tai Täysin eri mieltä siitä, että ”Muovien kiertotalouspolitiikka ulottuu riittävästi kansalaisten arkeen”. Kuitenkin julkinen sektori oli yksityistä sektoria vahvemmin eri mieltä siitä, että politiikka ulottuu riittävästi kansalaisten arkeen.

Väittämiin koskien tietoperusteista muovin kiertotalouspolitiikkaa vastaukset jakautuivat painottuen samaa mieltä oleviin vaihtoehtoihin, mutta vastaajaryhmien välillä oli eroja. 54% julkisen sektorin vastaajista oli samaa mieltä siitä, että kiertotalouspolitiikka perustuu puolueettomaan tietoon kun taas yksityisen sektorin edustajista vain 33% oli tätä mieltä. Lisäksi 64% julkisen sektorin vastaajista oli samaa mieltä siitä että kiertotalouspolitiikka perustuu korkealaatuiseen tietoon kun taas yksityisen sektorin edustajista 33% oli tätä mieltä.

Valtaosa vastaajista (75%) oli Täysin tai Jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että ”Muovin kiertotalouspolitiikan tulisi ottaa huomioon alueelliset tarpeet”. Julkisen sektorin vastauksiin verrattuna yrityksistä ja muoviteollisuuden edustajista isompi osa oli kuitenkin täysin samaa mieltä alueellisten tarpeiden huomioinnista. Myös vastaukset väittämää ”Muovin kiertotalouspolitiikan vaikutusten arviointia vaikeuttaa sen toimeenpanon keskeneräisyys” koskien olivat pääosin samanmielisiä (76%).

Näkemykset väittämään ”Muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa on riittävästi vuoropuhelua ympäristöministeriön ja sidosryhmien välillä” hajautuivat eri vastausvaihtoehtojen välille. Kolmannes kaikista vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä asiasta. Vuoropuhelun riittävyydestä ei löytynyt kuitenkaan suuria eroja vastaajaryhmien välillä. Ainoastaan muoviteollisuuden vastaukset painottuivat eri mieltä oleviin näkemyksiin. Vuoropuhelun riittävyys on kokemuksellinen asia ja eri tahot ja yksilöt voivat olla yksittäisten tapahtumien tai prosessien johdosta hyvin eri mieltä siitä.

Väittämä ”Muovin kiertotalouspolitiikan kehityksestä on saatavilla ajantasaista tietoa” sai enemmän samaa mieltä olevia vastauksia (48%) kuin eri mieltä olevia vastauksia (30%). Muoviteollisuuden edustajat olivat väittämästä hieman yleisemmin eri mieltä (51%).

Mitä mieltä olet seuraavista Suomen muovin kiertotalouspolitiikkaa koskevista väittämistä?

Nykyinen muovien kiertotalouspolitiikka kattaa koko muovin arvoketjun.

Muovin kiertotalouspolitiikka kattaa keskeisimmät toimialat.

Muovin kiertotalouspolitiikka ulottuu riittävästi myös kansalaisten arkeen.

Muovien kiertotalouspolitiikka perustuu puolueettomaan tutkimustietoon.

Muovien kiertotalouspolitiikka perustuu korkealaatuiseen tutkimustietoon.

Muovin kiertotalouspolitiikassa tulisi ottaa huomioon alueelliset tarpeet.

Muovin kiertotalouspolitiikan vaikutusten arviointia vaikeuttaa sen toimeenpanon keskeneräisyys.

Muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa on riittävästi vuoropuhelua ympäristöministeriön ja Muovin kiertotalouspolitiikan kehityksestä on saatavilla ajantasaista tietoa.

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 7. Näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

Avoimet vastaukset väittämiin

Osaan väittämiä oli mahdollista kirjata avoimia vastauksia. Jos vastasi olevansa eri mieltä seuraavan väittämän kanssa "Nykyinen muovien kiertotalouspolitiikka kattaa koko muovin arvoketjun." kysyttiin, mitä arvoketjun vaiheita pitäisi mielestäsi vahvistaa. Seuraavanlaisia huomioita esitettiin:

Valmistava teollisuus ja muovin raaka-aineet

• Muovituotteiden valmistuksessa nykyinen politiikka ei juuri ole tuonut muutoksia 25 vuoden takaiseen aikaan, ainakin kun puhutaan teollisuuden käyttämistä muovituotteista.

• Suunnittelu ja innovaatiot. Ei pelkästään pakkausratkaisut vaan järjestelmätaso: miten saada kierrätysjärjestelmä toimivaksi valtakunnan tasolla? Miten luoda uudelleenkäytön mahdollistava järjestelmä?

• Muovia valmistava teollisuus ei ole hyvin edustettuna, tai sen näkemyksiä ei huomioida riittävän hyvin. Se on kuitenkin keskeinen toimija siirtymässä kiertotalouteen

• Raaka-aineiden kysyntää ja markkinaa pitää vahvistaa.

• Haasteena valmistuksessa syntyvät jätteet, joita regulaatio kieltää hyödyntämisen samoissa tuotteissa.

• Materiaalien prosessointi on vielä vailla kiertotaloutta.

• Uusioraaka-aineen käyttöön lisää kannusteita.

• Ensiömuovin valmistukseen pitäisi saada sekoitevelvoite,

• Muovia korvaavien materiaalien käyttö. Kriittinen tarkastelu myös biopohjaisten muovien kierrätettävyyteen.

Jätteiden kierrätys ja käsittely

• Kovamuovien keräystä tulisi kehittää. Tällä hetkellä pakkausmuovien keräys näyttelee suurta osaa muovikeskustelusta. Kovamuovien PE ja PP keräys tulisi aloittaa, jonka jälkeen muut kovamuovijakeet keräyksen piiriin.

• Kattaa pääasiassa vain pakkausmuovit, muut muovit ovat vielä ulkopuolella.

• Esim. muovipakkausten kierrätystä yrityksissä, tällä hetkellä palvelua ei saa yrityksille, ja pakkaukset menevät energiajätteeseen.

• Muovien vastaanottopaikat koko valtakunnassa.

• Ei ole riittävästi muovinkäsittelylaitoksia, joissa granuloidaan muovia.

• Lisäksi on paljon yksittäisiä katvealueita, jotka jäävät/ on jätetty politiikan ulkopuolelle suojaan: esim. kysymys jätteenpoltosta.

• Muovin keräys kuntoon sanktioiden uhalla.

• Muovin lajittelua muusta jätteestä on tehostettava eikä muovi saa päätyä energian tuottamiseen vaan kierrätykseen.

• Kemiallisen kierrätyksen jakeet pitää saada järkevästi kiertotalouteen mukaan (mekaaninen kierrätys ei yksin tule riittämään).

• Keinovalikoimasta puuttui ilmeisin eli muovin polton voimakas rajoittaminen (co2 maksu, polttovero)

• Muovia ohjautuu merkittäviä määriä polttoon. Kyse on tyypillisimmin virheellisestä lajittelusta alkupäässä ja tähän tulisi panostaa.

• Muovin polttamisen maksut/verotus pitäisi ottaa mukaan politiikkatoimiin.

Kansalaiset

• Politiikka ei näy tai tunnu käytännön tasolla kuluttajille, jotka ovat yksi merkittävä toimijaryhmä muovien kiertotalouden arvoketjussa.

• Muovituotteen ostaminen on osa sen arvoketjua. Muovituotteiden (krääsän) kulutukseen pitäisi vaikuttaa hinta- ja verotusasioilla.

• Kansalaisten ymmärrys siitä, miten tärkeää muovin ympäristöön leviämisen estäminen on. Esim. lateksimaalin teräsharjauksessa uusintamaalausta varten muovisilppu leviää maastoon.

Yhteistyö, politiikka ja globaalinäkökulma

• Me emme elä kuplassa. Täällä Suomessa tehdään enää 10 % muovituotteista eivätkä nämä ulkomaan tekijät ole mitenkään mukana poltiikassamme

• Arvoketjun toimijoiden pitäisi toimia yhdessä, kehittää yhdessä koko ketju, nyt tuntuu siltä, että tätä tehdään pala kerrallaan ja palojen väliin jää tyhjää.

• Muovien tuotannosta, käytöstä, kierrätyksestä tai polttamisesta ei keskustella riittävästi julkisuudessa. Arvoketju keskustelu puuttuu liki kaikesta toiminnasta. "Poissa silmistä, poissa mielestä" Julkishallinnon toimijoiden tulisi toimia oikeasti vastuullisesti ja kohtuullistaa kaikkea kulutusta.

• Jatkuvasti vaihtuva poliittinen päätöksenteko

• EU:n sisällä eri maiden toiminta on vielä hyvin eritasoista. Suomessa on hyvin edetty, mutta esimerkiksi Italiassa asian suhteen ollaan vielä hyvin alkutekijöissä

Jos vastasi olevansa eri mieltä seuraavan väittämän kanssa " Muovin kiertotalouspolitiikka kattaa keskeisimmät toimialat", kysyttiin, mikä toimiala puuttuu tai tarvitsee lisähuomiota. Seuraavanlaisia huomioita esitettiin:

• Tarvitaan teollinen ulottuvuus: on pohdittava, millaisin toimilla vauhditetaan uusien kierrätysteknologioiden käyttöönottoa

• Muovin kierrätykseen keskittyvien startup-yritysten kasvun ja toimintaedellytysten parantaminen.

• Lajittelumahdollisuuksien tulisi olla saatavilla kaikkialla, myös julkisissa tiloissa.

• Kuluttajatuotteet ja niissä esiintyvän tarpeettoman muovin, kuten huonolaatuiset ja lyhytikäiset lelut

• Muovien kiertotalouspolitiikka keskittyy paljolti kuluttajapakkauksiin. Toki (kuluttaja)elektroniikka, rakentaminen sekä tekstiilit ovat viime aikoina myös huomioitu paremmin. Sen sijaan isoa osaa kuluttajille suunnattuja muovituotteita nykyiset politiikkatoimet eivät huomioi.

• Maatalous

• Rakennusala mainittiin tärkeänä kehityskohteena: vaikka suuret rakennusliikkeet ovat jo edenneet lajittelussa ja kierrätyksessä, keskisuuret ja pienet yritykset sekä alihankintaketjut ja remonttialan toimijat ovat vielä kaukana perässä.

• Keskittyminen liikaa muovipakkauksiin, kun muut käyttökohteet alkutekijöissään.

• Muovien ja muovituotteiden valmistus on siirtynyt pois Suomesta ja EU:sta, eikä näiden uusien markkinatoimijoiden näkemyksiä ja vaikutusta muovivirtoihin kuulla tai huomioida riittävästi.

Jos vastasi olevansa eri mieltä seuraavan väittämän kanssa " Muovin kiertotalouspolitiikka ulottuu riittävästi myös kansalaisten arkeen", kysyttiin, mitkä asiat kansalaisten arjessa vaatisivat vahvistusta Seuraavanlaisia huomioita esitettiin:

• Muovien kierrätysastioita ei ole tarpeeksi saatavilla, joten menevät energiajätteeseen.

• Kierrätysjärjestelmä on rakennettu kuluttajan aktiivisuuden ja oman ymmärryksen varaan.

• Kovamuovien keräystä ei ole organisoitu kotitalouksille, vaikka niistä kertyisi arvokasta raakaainetta teolliseen hyödyntämiseen.

• Kun kotitalouksien muovia ei saada kerättyä, raaka-ainetta ei synny tarpeeksi kierrätystä

• Kierrätyskelpoisen jätteen ohjaaminen polttoon pitää ottaa valvonnan alle ja seuraamusmenettelyyn tehokkaasti. Koko järjestelmää pitää yksinkertaistaa, se pitää perustella ja myös kuluttajia pitää velvoittaa lajittelemaan jätteensä.

• Monille kuluttajille on edelleen epäselvää, mitä muoveja voidaan kierrättää, ja vielä epäselvemmäksi jää, mikä osa kerätystä muovista todella päätyy kierrätykseen eikä polttoon tai kaatopaikalle. Kansalaisten osaamattomuus muovinlajittelussa nousi monissa vastauksissa.

• Vain pakkausmuovit on kotona tapahtuvan lajittelun piirissä. Se hämmentää kansalaisia ja vähentää kiinnostusta lajittelun.

• Vastaajat korostavat selkeän, käytännönläheisen ja laajasti tavoittavan viestinnän tarvetta myös viranomaisten toimesta, ei vain tuottajayhteisöiltä. Tarvitaan ”rautalankamallisia”, kaikille ymmärrettäviä ohjeita.

• Muovien faktapohjaisista hyödyistä ja ympäristövaikutuksista tulisi viestiä nykyistä enemmän, jotta kierrätysmuovi saisi oikean arvostuksen.

• Tavallisille kuluttajille pitäisi informoida kattavasti eri kanavien kautta. Ihmisten kulutustottumukset ovat hyvin erilaiset ja jakautuvat myös hyvin paljon jopa iän sekä sukupuolen mukaan.

• Tietoa lisää siitä, missä muovia on esim. lateksimaalit, kertakäyttöiset pahvimukit yms.

• Muovien kiertotalous on kuluttajien näkökulmasta vieras, ja osa vanhoista uskomuksista kierrätyksen hyödyttömyydestä elää sitkeästi.

• ”Muovi on paha” asenne voi näkyä liian läpitunkevana

• Pelkkä informaatio ei riitä muuttamaan käytäntöjä. Kuluttajakäyttäytymisen ohjaamiseksi kaivataan sekä kannusteita että velvoittavia keinoja. Ehdotuksia ovat esimerkiksi muovipussien käytön vähentämistä tukevat toimet, kotitalousmuovien pakollinen keräys biojätteen tapaan sekä roskaamisen tehokas sanktiointi.

• Lisäksi tarvitaan keinoja tukea uudelleenkäyttöä kertakäytön sijaan.

• Kauppojen roolia vastuullisessa kuluttamisessa on lisättävä. Tarjontaa on vähennettävä.

• Roskaaminen pitäisi kieltää niin kuluttajilta kuin yrityksiltäkin tehokkain keinoin. Kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä pitää tiedottaa "for dummies" -tyylillä rautalangasta vääntäen. Tämä ei voi olla yksin tuottajayhteisöjen tehtävä, vaan myös viranomaisten pitää hoitaa tehtävänsä.

• Roskaaminen pitää sanktioida.

Muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus

Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka vaikuttavana hän pitää muovin kiertotalouspolitiikkaa valittujen tavoitteiden edistämisessä (kuva 8). Kysymyksellä yritettiin valottaa vastaajien näkemyksiä muovin kiertotalouspolitiikan merkityksestä yhteiskunnan kannalta muiden merkittävien tavoitteiden edistämisessä.

Kuinka vaikuttavana pidät muovin kiertotalouspolitiikkaa seuraavien tavoitteiden edistämisessä? n=74

a. viennin lisääminen

b. työpaikkojen luominen

c. talouskasvu ja kotimarkkinoiden vahvistus

d. EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen

e. muoviosaamisen tason nousu

f. innovaatiot

g. investoinnit

h. huoltovarmuus

Kuva 8. Näkemykset muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuudesta muiden tavoitteiden edistämisessä

Kaikista vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että kiertotalouspolitiikka on erittäin vaikuttava tai melko vaikuttava innovaatioiden edistämisessä, EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamisessa ja muoviosaamisen tason nostamisessa. Muoviteollisuuden vastauksissa painottui vahvasti myös investointien edistäminen. Tutkijat olivat kriittisempiä kiertotalouspolitiikan vaikuttavuuteen talouskasvun ja kotimarkkinoiden vahvistamisessa mutta myös investointien edistämisessä verrattuna koko vastaajajoukkoon. Yleisesti viennin lisäämisen edistäminen ei noussut vastauksissa asiaksi, johon olisi kovin laajasti uskottu vaikutettavan muovin kiertotalouspolitiikalla. Kaiken kaikkiaan julkisen sektorin vastaajien näkemykset heijastivat varovaisempaa arviota muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuudesta verrattuna yksityisen sektorin vastauksiin. Syytä tähän ei ole tiedossa ja voidaan vain arvella, olisiko julkisen sektorin vastaajilla ollut parempi kokonaiskäsitys ohjauskeinojen vaikutuksista. Nämä tulokset ovat osittain ristiriidassa aiemmin esitettyjen näkemysten kanssa muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuudesta. Vastaajat arvioivat aiemmin, että eivät pidä muovin

kiertotalouspolitiikan vaikuttavuutta kovinkaan hyvänä. Täsmällisemmin asetettu kysymys tuotti kuitenkin positiivisemman kuvan vastaajien arviosta politiikan kyvystä aikaansaada muutoksia. Avoimeen tekstikenttään saattoi kuvata muita tavoitteita, joita piti merkityksellisenä. Seuraavia tavoitteita esitettiin: kohtuutalous ja muovin käytön vähentäminen, fossiilisten raaka-aineiden vähentäminen ja kansalaisten muovitietoisuuden lisääntyminen.

Toimeenpanon haasteet

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä siihen, kuinka isoina haasteina he pitävät esitettyjä tekijöitä muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa (kuva 9). Merkittävimpänä haasteena pidettiin Kilpailevia ja/tai ristiriitaisia politiikkatavoitteita (57% vastauksista). Vastaajaryhmien välillä ei ollut tämän osalta eroja.

Kaiken kaikkiaan kaikki esitetyt haasteet koettiin joko merkittäviksi tai kohtalaisiksi haasteiksi. Muoviteollisuuden vastauksissa kommunikaation ongelmat arvioitiin hieman vähäisemmäksi (27%) verrattuna koko vastaajajoukkoon. Näitä tunnistettuja haasteita tulisi ratkoa Muovitiekartan jatkotyössä.

Kuinka isoina haasteina pidät seuraavia tekijöitä muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa?

a. kiireiset lainsäädännön valmisteluprosessit

b. hallinnonalojen siiloutuminen

c. kilpailevat ja/tai ristiriitaiset politiikkatavoitteet

d. sidosryhmien väliset arvoristiriidat

e. kommunikaation ongelmat

Kuva 9. Näkemykset muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanon haasteista

Eri hallinnointitapojen vaikuttavuus

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemystä eri hallinnointitapojen vaikuttavuuteen (kuva 10). Hallinnointitavoista oli esitetty esimerkit. Vaikuttavimpana keinona pidettiin ns. ”top down” -ohjaamista eli julkista ohjausta. Yhteisohjausta sekä yritysten omia toimia pidettiin melko vaikuttavina keinoina, mutta osa vastaajista arvioi ne vähemmän vaikuttaviksi. Vastaajaryhmien välillä ilmeni kuitenkin eroja. Erityisesti muoviteollisuus arvioi yhteisohjauksen joko Erittäin vaikuttavaksi (23%) tai Melko vaikuttavaksi (59%) tavaksi kun taas muista yrityksistä (n=12) 25% arvioi yhteisohjauksen Erittäin vaikuttavaksi ja 25% Melko vaikuttavaksi. Myös tutkijat suhtautuivat yhteisohjaukseen kriittisemmin kuin koko vastaajien perusjoukko. On mahdollista, että yhteisohjauksen -käsite on ymmärretty eri tavoin.

Kirjallisuudessa yhteisohjausta pidetään kestävyysmurroksen kaltaisten monimutkaisten siirtymien ohjauksessa tärkeänä toimintamallina (Frantzeskaki et al., 2025). Yhteisohjauksen esimerkkinä kyselyssä oli vapaaehtoiset sopimukset ja tämä saattoi vaikuttaa vastauksiin. Yhteisohjauksen muita mahdollisia tapoja olisivat voineet olla esimerkiksi verkostot, tiekartat, yhteistyöryhmät tai yhteiskehittämisen eri muodot.

Kuinka vaikuttavana pidät erityyppisiä hallinnointitapoja muovin kiertotalouspolitiikassa n= 74

a. Julkisen vallan toimet (esim. lainsäädäntö)

b. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisohjaus (esim. vapaaehtoiset sopimukset)

c. Yritysten omat toimet (esim. vastuullisuustyö)

Erittäin vaikuttava Melko vaikuttava Vähemmän vaikuttava Ei lainkaan vaikuttava En osaa sanoa

Kuva 10. Näkemykset koskien erityyppisiä hallinnointitapoja

Suhtautuminen eri ohjauskeinoihin

Seuraavaksi kysyttiin suhtautumista eri tutkimushankkeissa ehdotettuihin muoviakin koskeviin ohjauskeinoihin (kuva 11). Kaiken kaikkiaan vastaajat suhtautuivat isolta osin myönteisesti eri ohjauskeinoihin.

Uudelleenkäytön ohjauskeinoista kaikkein myönteisimmin suhtauduttiin uudelleenkäytettävien ja korjattavien tuotteiden alempaan ALV:hen. Sitoviin uudelleenkäytön tavoitteisiin ja mittareihin 81% vastaajista suhtautui vähintään Jonkin verran myönteisesti. Velvoitteeseen käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita julkisen sektorin tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa suhtautui Erittäin myönteisesti tai Jonkin verran myönteisesti kaikkiaan 68% vastaajista.

Jätteen keräyksen ohjauskeinoista Panttijärjestelmän laajenemista kannatti lähes 85% vastaajista. Vastaajista 41% suhtautui Erittäin myönteisesti ja 34% Jonkin verran myönteisesti Muovipakkausjätteen erilliskeräyksen laajentamiseen. Sen sijaan vastaajien perusjoukko suhtautui kriittisemmin Kieltoon kerätä yhdyskuntien ja rakentamisen energiajätettä. Muovijätemäärätiedon tarkempaan raportointiin suhtautui kaikista vastaajista 29% Erittäin myönteisesti ja 50% Jonkin verran myönteisesti.

Kierrätyksen ja jätteen käsittelyn ohjauskeinoista suhtauduttiin positiivisesti Kemiallista kierrätystä koskevan sääntelyn tulkintojen täsmentämiseen. Sen sijaan suhtautuminen ohjauskeinoon Jätteenpolton sisällyttäminen päästökauppaan jakoi vastaajia, kuitenkin niin, että 64% vastaajista suhtautui myönteisesti ja 22% kriittisesti.

Kierrätysraaka-ainemarkkinoihin vaikuttaviin ohjauskeinoihin suhtauduttiin myös kautta linjan melko myönteisesti. Kannatusta saivat niin muovien EEJ -menettelyn edelleenkehittäminen, julkisten hankintojen kriteerien kehittäminen, muovituotteiden kiertotaloutta edistävät tuottajavastuun moduloidut maksut, tuotemerkintävaatimukset maatalousmuoveille. Sen sijaan kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin Muoviveroon. Kaikista vastaajista 63% suhtautui joko Jonkin verran kriittisesti tai Erittäin kriittisesti Muoviveron käyttöönottoon.

Suhtautuminen seuraaviin tutkimushankkeissa ehdotettuihin ohjauskeinoihin n=73

b. Alempi ALV uudelleenkäytettäville ja korjattaville tuotteille

d. Panttijärjestelmän laajentaminen (ei vain juomapakkauksiin)

i. Muovien ei-enää-jätettä-menettelyn edelleenkehittäminen kierrätysraaka-ainemarkkinoiden

c. Velvoite käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita julkisen sektorin tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa

h. Muovipakkausjätteen erilliskeräyksen laajentaminen yhä useammalle kiinteistölle

e. Muovien kiertotaloudelle myönnettävän julkisen tuen myöntöperusteiden avoimuus

m. Kemiallista kierrätystä koskevan sääntelyn tulkintojen täsmentäminen

q. Velvoittavat EU:n biohajoavuusstandardit jasertifikaatit biohajoaville muoveille

f. Jätteenpolton sisällyttäminen päästökauppaan

a. Sitovat tavoitteet ja mittarit eri tuoteryhmien uudelleenkäytölle

j. Julkisten hankintojen kriteerit kierrätysraaka-aineita sisältäviin tuotteisiin

g. Tuki sekajätteen laitosmaiselle lajittelulle

k. Muovijätemäärätiedon tarkempi raportointi ja seuranta

l. Muovituotteiden kiertotaloutta edistävät tuottajavastuun moduloidut maksut

p. Tuote- ja tuotemerkintävaatimukset maatalousmuoveille sekä niiden käyttöön liittyville

o. Kielto kerätä yhdyskuntien ja rakentamisen energiajätettä

n. Muovivero

Erittäin myönteisesti Jonkin verran myönteisesti Jonkin verran kriittisesti Erittäin kriittisesti En osaa sanoa

Kuva 11. Suhtautuminen tutkimushankkeissa esitettyiin ohjauskeinoihin

Eri vastaajaryhmien välillä löytyi tiettyjen ohjauskeinojen suhteen selkeitä eroja. Iso osa eroista liittyy luonnollisesti taustaorganisaation ydintoimintaan ja intresseihin. Esimerkiksi Muoviteollisuuden vastaukset poikkesivat useasti koko vastaajajoukon vastauksista. Muoviteollisuuden vastaajat kannattivat vahvimmin Muovien kiertotaloudelle myönnettävän julkisen tuen myöntöperusteiden avoimuutta sekä Kemiallista kierrätystä koskevan sääntelyn tulkintojen täsmentämistä. Sen sijaan perusjoukkoa selkeästi kriittisimmin suhtauduttiin Muoviveroon, Kieltoon kerätä energiajätettä, Velvoitteeseen käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita sekä Biohajoavien muovien velvoittaviin EU:n

näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

biohajoavuusstandardeihin. Perusjoukkoa epäröivämmin Muoviteollisuus suhtautui myös Muovien EEJmenettelyn kehittämiseen (En osaa sanoa vastauksia oli 25%) sekä Julkisten hankintojen kriteerien kehittämiseen kierrätysraaka-aineita sisältäviin tuotteisiin (muoviteollisuuden vastaajista kannatti 62% kun kaikista vastaajista hankintakriteereitä kannatti 80%).

Julkisen sektorin vastaajat kannatti perusjoukkoa vahvemmin uudelleenkäyttöä edistäviä keinoja kuten Sitovia tavoitteita ja mittareita uudelleenkäytölle ja Velvoitetta käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita julkisen sektorin tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa. Lisäksi suhtauduttiin myönteisemmin Kieltoon kerätä yhdyskuntien ja rakentamisen energiajätettä, Maatalousmuovien tuotemerkintävaatimuksiin, sekä Velvoittaviin EU:n biohajoavuusstandardeihin ja -sertifikaatteihin.

Tutkijat kannattivat perusjoukkoa vahvemmin Velvoitetta käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita julkisen sektorin tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa (myönteisiä vastauksia kaikkiaan 77% kaikista tutkijavastauksista) sekä Muovien ei-enää-jätettä-menettelyn edelleenkehittämistä kierrätysraaka-ainemarkkinoiden tukemiseksi (82% kaikista tutkijavastauksista).

Valikoimasta löytyi myös ohjauskeinoja, joista eri vastaajaryhmät kannattivat varsin samanmielisesti. (Sulkeissa mainitaan suhtautumisen kokonaisprosenttiluku vastauksille Erittäin myönteisesti ja Jonkin verran myönteisesti.) Näitä olivat muun muassa Alempi ALV uudelleenkäytettäville ja korjattaville tuotteille (90%), Panttijärjestelmän laajentaminen (85%), Muovien kiertotaloudelle myönnettävän julkisen tuen myöntöperusteiden avoimuus (89%), Muovipakkausjätteen erilliskeräyksen laajentaminen yhä useammalle kiinteistölle (75%), Tuki sekajätteen laitosmaiselle lajittelulle (72%) sekä Muovijätemäärän tarkempi raportointi (79%).

Julkisen sektorin vastaajista 54% suhtautui joko Erittäin myönteisesti tai Jonkin verran myönteisesti Energiajätteen keräyskieltoon kun taas Yksityisen sektorin vastaajista 65% suhtautui samaan ohjauskeinoon joko Jonkin verran kriittisesti tai Erittäin kriittisesti. Positiivisesti suhtautuneet Yksityisen sektorin vastaukset jäivät vähiin, kun vielä 21% vastaajista vastasi En osaa sanoa.

Muovin kiertotalouspolitiikkaan vaikuttavat

tekijät

Seuraavaksi kysyttiin näkemyksiä siihen, kuinka eri tekijät ohjaavat muovin kiertotalouspolitiikkaa (kuva 12). Esitetyistä valmiista vaihtoehdoista EU ja suurten yritysten intressit oli yli 90% mielestä muovin kiertotalouspolitiikkaa erittäin tai jokseenkin vahvasti ohjaava tekijä. Muita vahvoiksi arvioituja suunnan muovaajia olivat teknologia ja innovaatiot (83%) sekä muovin kansainväliset markkinat (81%). Yllättävästi heikoimpina tekijöinä pidettiin hallituspolitiikkaa (51,4% vastasi joko Jokseenkin heikosti tai Erittäin heikosti). Arviot kansalaisten tahtotilan, öljyn hinnan ja maailmanpoliittisen tilanteen merkityksestä muovin kiertotalouspolitiikan suuntaamisessa vaihtelivat melko tasaisesti eri vastausvaihtoehtojen välillä.

Kuinka vahvasti seuraavat tekijät ohjaavat mielestäsi muovin kiertotalouspolitiikan suuntia n=73

a. EU

b. ministeriöiden strategiat ja ohjelmat (esim. muovitiekartta)

c. hallituspolitiikka

d. tieto ja tutkimus

e. julkinen rahoitus ja investoinnit

f. suurten yritysten intressit

g. muovin kansainväliset markkinat

h. teknologia ja innovaatiot

i. media ja uutisointi muoveista

j. kansalaisten tahtotila

k. öljyn hinta

l. maailmanpoliittinen tilanne

Erittäin vahvasti Jokseenkin vahvasti Jokseenkin heikosti Heikosti En osaa sanoa

Kuva 12. Näkemykset eri tekijöiden vaikutuksesta muovin kiertotalouspolitiikkaan

Muoviteollisuuden vastaajat olivat vastaajien perusjoukkoon verrattuna hieman epäileväisempiä muovin kansainvälisten markkinoiden vaikutuksesta muovin kiertotalouspolitiikkaan. 71% muoviteollisuuden vastaajista arvioi, että kansainväliset markkinat ohjaa joko Erittäin vahvasti tai Jokseenkin vahvasti muovien kiertotalouspolitiikkaa, kun taas kaikista vastaajista näin vastasi jopa 81%.

Julkinen sektori arvioi hallituspolitiikan vaikutuksen vahvemmaksi verrattuna perusjoukkoon ja muihin vastaajaryhmiin kuten yksityiseen sektoriin. Sen sijaan sekä Julkisen sektorin että yksityisen sektorin vastaukset olivat samansuuntaisia ministeriöiden strategioiden vaikutuksesta. Noin kolmannes molemmista vastaajaryhmistä arvioi niiden vaikutuksen Jokseenkin heikoksi tai Heikoksi ja kaksi kolmannesta arvioi niiden vaikuttavan joko Erittäin vahvasti tai jokseenkin vahvasti.

Tutkijoiden vastaukset erosivat perusjoukon vastauksista koskien Kansalaisten tahtotilan vaikutuksesta muovin kiertotalouspolitiikkaan. Tutkijoiden vastauksista 52% mukaan Kansalaisten tahtotila vaikuttaa joko Jokseenkin heikosti tai Heikosti, kun vastaava perusjoukon prosenttiosuus oli 39%.

Vastaukset koskien Tiedon ja tutkimuksen vaikutusta muovin kiertotalouspolitiikkaan hajosivat eri vastausvaihtoehtojen kesken, mutta vastaajaryhmittäin niissä ei juuri ollut eroa. Vastausten perusteella jopa kolmannes vastaajista piti Tiedon ja tutkimuksen vaikutusta muovin kiertotalouspolitiikkaan Jokseenkin heikkona tai Heikkona. Vastaava kuvio ilmenee myös tekijän media ja uutisointi muoveista osalta. Vastaukset hajoavat mutta samankaltaisesti eri vastaajaryhmissä.

Vastaajien oli mahdollista myös nimetä muita muovin kiertotalouspolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Näitä olivat mm. taloudellinen suhdanne, hiilivetyjen hinta, muovikammo ja kaupan erityisasema.

OSA III Näkemykset muovitiekartasta

Ohjaavuus

Kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä Muovitiekartan ohjaavuuden riittävyydestä eli kyvystä saada aikaan muutoksia (kuva 13). Vastauksia kysymykseen saatiin 74. Enemmistö vastaajista (62%) arvioi, että Muovitiekartan ohjaavuutta pitää vahvistaa. Muoviteollisuuden vastaajista tasan puolet oli sitä mieltä, että ohjaavuutta pitää vahvistaa ja kolmannes sitä mieltä että nykyinen taso riittää. Julkisen sektorin vastaajista, eikä tutkijoista yksikään ollut sitä mieltä, että ohjaavuutta pitäisi keventää.

Ohjaavuutta pitää vahvistaa

Nykyinen taso riittää

Ohjaavuutta pitää keventää

En osaa sanoa

Kuva 13. Näkemykset nykyisen Muovitiekartan ohjaavuuden (kyky saada aikaan muutoksia) riittävyydestä n=74

Sitovuus

Seuraavaksi kysyttiin näkemyksiä Muovitiekartan sitovuuden riittävyydestä (Kuva 14). Vastauksia saatiin 74. Vastaajista noin puolet oli sitä mieltä että sitovuutta pitää vahvistaa ja noin kolmannes sitä mieltä että nykyinen taso riittää. Vastaajajoukkojen välillä oli pieniä eroja. Teollisuuden edustajat ja muut yritykset olivat perusjoukkoon verrattuna valinneet useammin vaihtoehdoksi Nykyinen taso riittää tai Sitovuutta pitää keventää. Kuitenkin etenkin muista yrityksistä enemmistö kannatti Sitovuuden vahvistamista.

Sitovuutta pitää vahvistaa

Nykyinen taso riittää

Sitovuutta pitää keventää

En osaa sanoa

Kuva 14. Näkemykset Muovitiekartan sitovuuden riittävyydestä n=74.

Muovitiekartan tuleva fokus

Seuraavaksi kysyttiin näkemyksiä miten eri toimenpiteitä pitäisi painottaa uudistetussa Muovitiekartassa (kuva 15). Enemmistön mielestä melkein kaikki ehdotetut toimenpiteet tulisi painottua nykyistä enemmän. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä että kestävän tuotesuunnittelun edistäminen (85%), monipuolisten kierrätysratkaisujen käyttöönotto (78%), muovituotteiden kierrätettävyyden tehostaminen ja kierrätetyn muovin käyttö (78%), uudelleenkäytön edistäminen (77%) ja muovijätteiden talteenoton tehostaminen (75%) tulisi painottua nykyistä enemmän tulevassa Muovitiekartassa.

Miten seuraavien toimenpiteiden mielestäsi tulisi painottua uudistetussa Muovitiekartassa? n=74

Edistetään kestävää tuotesuunnittelua

Otetaan käyttöön monipuoliset ja riittävät kierrätysratkaisut kerätylle muoville

Tehostetaan merkittävästi muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

Edistetään uudelleenkäyttöä

Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa

Vältetään roskaantumista ja turhaa kulutusta

Vauhditetaan muovin kiertotaloutta rakentamisessa

Viedään osaamista ja ratkaisuja

Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

Vuorovaikutusta ja viestintää lisäävät toimet

Tehostetaan muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla

Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ja niiden ratkaisuista

Panostetaan muovia korvaaviin ratkaisuihin

Nykyistä enemmän Kuten nykyisin Nykyistä vähemmän En osaa sanoa

Kuva 15. Näkemykset eri toimenpiteiden painottumisesta seuraavassa Muovitiekartassa

Koko vastaajajoukosta 61% oli sitä mieltä että Roskaantumisen ja turhan kulutuksen välttämistä tulee painottaa tulevassa Muovitiekartassa nykyistä enemmän. Kysymys ei valitettavasti tarkenna kumpaa kohtaa vastaaja arvioi. Julkisen sektorin ja tutkijoiden vastaukset poikkesivat keskiarvosta suurempaan suuntaan kun taas erityisesti muoviteollisuuden edustajat olivat vastanneet koko vastaajajoukossa keskimääräistä enemmän kohtaan Kuten nykyisin.

Koko vastaajajoukosta alle puolet (43%) oli sitä mieltä, että tarvitaan nykyistä enemmän tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristöratkaisuista. Isompi joukko arvioi, että tutkimus voi painottua Muovitiekartassa kuten nykyisin. Muoviteollisuuden vastaajista alle 20% oli sitä mieltä, että tutkimusta pitää painottaa nykyistä enemmän, mutta kuitenkin yli puolet oli sitä mieltä että tutkimusta voidaan painottaa kuten nykyisin.

Eniten vastaukset hajosivat Muovia korvaaviin ratkaisuihin panostamisen kohdalla. Kaikista vastaajista 41% oli sitä mieltä että siihen tulisi panostaa nykyistä vähemmän. Muoviteollisuuden vastaajista 68% oli luonnollisesti tätä mieltä.

Avoimet vastaukset

Seuraavassa esitellään avoimet vastaukset teemoittain ryhmiteltynä ja tiivistettynä 1 liittyen Muovitiekartan kehittämiseen. Jotkut ehdotukset voivat olla keskenään osittain ristiriitaisia.

Selkeämmät, sitovat tavoitteet ja ajantasainen tieto

• Selkeät ja sitovat tavoitteet neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden vähentämiseksi.

• Tavoitteet kierrätysmuovin käytön kasvattamiseksi sekä korvaavien materiaalien vastuulliseksi hyödyntämiseksi.

• Konkreettiset aikataulut, mittarit ja vastuujako kaikille toimijoille.

• Laaja-alaisempi näkökulma: tiekartan ei tulisi rajoittua pakkauksiin, rakennus- ja maatalousmuoveihin.

• Päätösten perustaksi tarvitaan ajantasaiset tilastot ja vaikutusarviot, ei vanhentunutta tai puutteellista tietoa.

Markkinaehtoinen ja kestävä kiertotalous

Tähän kokonaisuuteen liittyvät kommentit korostavat taloudellista realismia ja arvoketjun toimivuutta:

• Korkealaatuisten kierrätysmuovien kysyntää tulee kasvattaa poliittisilla ja taloudellisilla ohjauskeinoilla.

• Tarvitaan investointeja, teollisia symbiooseja ja kierrätyksen arvoketjun vahvistamista.

• Kemiallista kierrätystä tulee edistää, mutta sen ympäristövaikutukset on arvioitava kokonaisvaltaisesti.

• Yritysten kilpailukyky ei saa heikentyä liiallisen raportointitaakan vuoksi.

• On varauduttava siihen, että suomalaisen muovituotannon volyymi voi heiketä 2027–2028 ja hillittävä tätä kehitystä.

• Muovin ylituotantoon on puututtava, ja myös öljyntuottajat on saatava mukaan vastuuseen.

Kestävä materiaalipolitiikka ja elinkaarinäkökulma

• Pelkkä muovin korvaaminen ei riitä – kokonaiskulutusta on vähennettävä ekosuunnittelulla, uudelleenkäytöllä ja korjattavuudella.

• Materiaalien korvaamista tulee arvioida elinkaaren, biodiversiteetin ja resurssitehokkuuden näkökulmasta.

• Biopohjaisia, mutta ei-biohajoavat muovit ovat varteenotettavia fossiilisten vaihtoehtoina.

• Biohajoavia muoveja tulee tarkastella kriittisesti niiden roskaantumisriskien ja ympäristövaikutusten takia.

• On tärkeää tuoda esiin, että muovi on usein teknisesti paras ja vähäpäästöisin materiaali eikä muovia saa leimata kategorisesti ongelmaksi.

• Roskaantumisen perimmäinen syy on väärä käsittely, ei materiaali itsessään.

Järjestelmätason kehittäminen, jätehuolto ja ympäristövaikutukset

Tiekartalta kaivataan kykyä tarkastella kokonaisuuksia ja järjestelmän tehokkuutta:

• Tarvitaan kokonaisvaltaisia laskelmia siitä, mikä on muovin erilliskeräyksen, kuljetusten ja käsittelyn todellinen ympäristövaikutus.

• Jos suuri osa kerätystä muovista päätyy energiaksi, on kysyttävä, onko nykyinen erilliskeräyksen painotus oikea ennen kierrätysinfrastruktuurin kehittymistä.

• Muovintuottajat tulisi velvoittaa osallistumaan merien ja jokien muovisaasteen torjuntaan.

1 Ryhmittelyssä ja tiivistämisessä on hyödynnetty tekoälyä, mutta lopputulos on tarkistettu vertaamalla alkuperäiseen aineistoon. Kaikki avoimet vastaukset löytyvät liitteestä 2.

• Ehdotetaan, että Muovitiekartan tilalle (tai rinnalle) tehdään “kulutustiekartta”, joka käsittelee koko kulutuksen rakennetta ei vain yhtä materiaaliryhmää.

Selkeämpi ja saavutettavampi viestintä

Vastaajat korostavat helppoutta ja käytännönläheisyyttä:

• Kansalaisille tarvitaan selkeät, helposti ymmärrettävät ohjeet ja lajittelun ja kierrätysjärjestelmän tulee olla helppo ja yhdenvertainen kaikille suomalaisille.

• On tärkeää viestiä uusista innovaatioista, onnistumisista ja ratkaisuista laajasti ja innostavasti.

Keskeiset tahot muovitiekarttatyössä

Seuraava kysymys koski muovitiekartan laadinnassa ja toimeenpanossa tärkeiksi arvioituja tahoja (kuva 16). Vastaajat (72 vastaajaa) saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin halusivat ja vastauksia/”ääniä” saatiin kaikkiaan 494.

Vastaajien perusjoukon mukaan muovitiekartan laadinnassa sekä toimeenpanossa kolme keskeisintä tahoa (eniten annettuja ”ääniä”) olivat muoviteollisuus (92%), ympäristöministeriö (89%) sekä kierrätys- ja jätehuoltoalan yritykset (79%). Myös elintarviketeollisuus, työ- ja elinkeinoministeriö, kauppa- ja palvelut sekä rakentamisen ala saivat paljon merkintöjä (enemmän kuin 50% annetuista merkinnöistä). Yleisesti ottaen vähemmän tärkeinä tahoina koettiin alueelliset viranomaiset, maa- ja puutarhatalous ja kansalaiset.

Muovitiekartan laadinnan ja toimeenpanon näkökulmasta avainasemassa olevat tahot

Muoviteollisuus

Ympäristöministeriö

Kierrätys ja jätehuoltoyritykset

Elintarviketeollisuus

Työ- ja elinkeinoministeriö

Kauppa ja palvelut

Rakentamisen ja purkamisen toimiala

Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnat ja kaupungit

Alueelliset viranomaiset

Maa- ja puutarhatalous

Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt

Muu, mikä?

Kuva 16. Näkemykset keskeisistä tahoista muovitiekarttatyössä

Perusjoukon kolmen kärjestä ei poikennut myöskään eri vastaajaryhmien vastaukset. Ainoastaan tutkijoiden joukko nosti elintarviketeollisuuden samalle tasolle kierrätys- ja jätehuoltoyritysten kanssa.

Muiden vastausten osalta merkittävimmät eroavaisuudet koskivat julkisen ja yksityisen sektorin vastauksia koskien kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä. Julkisen sektorin vastaajien valitsemista tahoista Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt oli valittu 46%:ssa vastauksista ja yksityisen sektorin osalta vastaava osuus oli vain 17%.

Verrattuna perusjoukkoon muoviteollisuuden vastaajien mielestä vähemmän keskeisiä tahoja olivat myös maa- ja metsätalousministeriö sekä maa- ja puutarhatalouden ala.

Vastaajat saivat myös lisätä omia tunnistamiaan keskeisiä tahoja. Tällaisia olivat mm. petrokemian teollisuus, kuntien jäteyhtiöt ja jätteenpolttolaitosten omistajat, tuottajayhteisöt.

Määrälliset tavoitteet

Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeänä vastaaja pitää muovitiekartan määrällisten tavoitteiden kehittämistä edelleen (kuva 17). Määrälliset tavoitteet esitettiin kysymyksen yhteydessä. Vastauksia annettiin kaikkiaan 73.

Vastaajien perusjoukosta hieman yli puolet oli sitä mieltä, että määrällisten tavoitteiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Vähemmän tärkeänä tai ei lainkaan tärkeänä piti mittareiden jatkokehittämistä ainoastaan 14% vastaajista.

Erittäin tärkeänä

Jokseenkin tärkeänä

Vähemmän tärkeänä

Ei lainkaan tärkeänä

En osaa sanoa

Kuva 17. Näkemykset muovitiekartan määrällisten tavoitteiden jatkokehittämisen tärkeydestä

Eri vastaajaryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Yksityisen sektorin vastaajat olivat hieman kriittisempiä (enemmän vähemmän tärkeänä ja ei lainkaan tärkeänä vastauksia) määrällisten tavoitteiden kehittämisen tärkeydestä verrattuna julkisen sektorin vastauksiin.

Mittarit

Kysely jatkui kysymyksellä, kuinka tärkeinä pidetään muovitiekartan tavoitteiden seurantaan käytettyjen mittareiden kehittämistä (kuva 18). Kysymykseen vastasi kaikkiaan 72 vastaajaa.

Vastaajista yli puolet (55%) piti mittareiden kehittämistä erittäin tärkeänä. Vastaajajoukkojen välillä ei ollut kovin suurta eroa.

Erittäin tärkeänä

Jokseenkin tärkeänä

Vähemmän tärkeänä

En osaa sanoa

Kuva 18. Vastaajien näkemykset seurannan mittarien kehittämisen tärkeydestä

Avoimet vastaukset

Avoimessa vastauskohdassa sai kertoa ideoita mittarien kehittämiseen. Suuri joukko laaja-alaisia ideoita esitettiin mittareiden kehittämiseen. Seuraavassa on ryhmitelty ja tiivistetty 2 kooste ehdotuksista.

Kiertotalouden taloudelliset vaikutukset, kilpailukyky ja markkinadynamiikka

• Saavutettu taloudellinen hyöty sekä toteutumatta jäänyt potentiaali (ns. opportunity cost).

• Muovien kiertotalouden arvoketjun yritysten määrä, liikevaihto ja kannattavuus.

• Arvoketjun “ytimen” yritysrakenteen seuranta: keräys, lajittelu, mekaaninen kierrätys, kemiallinen kierrätys, kierrätysmuovisten tuotteiden valmistus, uudelleenkäyttö.

• Startup-yritysten määrä kiertotalousalalla.

• Kotimaassa valmistetun muovin määrä.

• Kierrätysmuovin käytön kasvu EU-tasolla ja suhteessa Suomeen.

• Kierrätysmuovien osuus tuotteissa ja pakkauksissa.

• Markkinoilla olevien kierrätysmuovia sisältävien tuotteiden määrä.

• Muovin vientitulojen kasvu ja muoviraaka-aineiden vientimäärät.

Jätteet ja kierrätys

• Kustannustehokkuuden mittarit, esimerkiksi: euroa / kierrätysasteen %-yksikkö.

• Mahdollisuus asettaa velvoitetason ylittäviä keräyksen ja kierrätyksen tavoitteita.

• Keräyspisteiden määrän kehitys sekä niistä kerätyn muovin määrä.

• Suomesta vietävän muovijätteen määrä ja sen tavoite: nollaan.

• Poltettavan muovin määrä (esim. yhdyskuntajätteen koostumustutkimuksista).

• Keräyspisteiden maantieteellinen kattavuus ja saavutettavuus.

• Lajittelutehokkuus eri jätejakeissa.

• Infrastruktuurin kapasiteetti suhteessa syntyvään muovijätteeseen.

Kansalaisten muovinkäyttö

• Kuluttajakohtaiset muovin käyttömäärät, joita voidaan seurata kanta-asiakasjärjestelmien datasta (esim. muovipussien ostomäärät, pakkausten määrä, muovityypit ja paino).

• Tavoitteet muovin käytön vähentämiselle eri käyttökohteissa.

Ympäristökuormitus ja riskien hallinta

• Mereen päätyvän muoviroskan määrä ja tavoite: 0 vuoteen 2026 mennessä.

2 Ryhmittelyssä ja tiivistämisessä on hyödynnetty tekoälyä, mutta lopputulos on tarkistettu vertaamalla alkuperäiseen aineistoon.

• Puisto- ja hulevesialueiden roskaisuus ja niissä esiintyvien muovien määrä.

• Lumenkaatopaikkojen muoviroskan määrä.

• Vedenpuhdistamojen mikromuovin talteenoton tehostuminen.

• Kaupunkien hulevesien kattava käsittely vuoteen 2033.

• Puoleen jätevoimalapäästöistä CCS/CCU vuoteen 2040.

Muita huomioita mittaamisesta

• Mittareiden tulee olla Suomen olosuhteisiin sopivia, myös silloin kun ne poikkeavat EU:n mittareista.

• Arvio siitä, seurataanko muovien kiertotaloutta riittävän laajasti.

• Tarve ratkaista yritysten raportointivelvoitteisiin liittyviä haasteita (esim. määrällisten tietojen saatavuus).

Terveiset

muovitiekartan kehittämistyöhön

Seuraavaksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin terveiset muovitiekartan kehittämistyöhön. Seuraavanlaisia terveisiä 3 esitettiin:

Jatkakaa työtä laajemmalla yhteistyöllä

• Toivotaan laajempaa monikantaista yhteistyötä, mukaan lukien kemianteollisuus ja muut muoveista hyötyvät toimialat.

Markkinaehtoisuus, kannattavuus ja kilpailukyky

• Muovitiekartan tulee huomioida taloudelliset realiteetit ja kustannusvaikutukset paremmin.

• Kierrätyksen edistäminen ei saa tapahtua tavalla, joka heikentää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

• Kiertotalouden on oltava taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto lineaaritaloudelle.

• Huolena on, että alhainen öljyn hinta, korkeampi kierrätysmuovin hinta ja keveä polttopolitiikka estävät edistystä.

• “Päätavoite ei saa olla vain muovin vähentäminen – kokonaisuus ja taloudellisuus on huomioitava.”

Käytännön toimet keräyksessä ja jätehuollossa

• Nykyinen kiinteistöittäinen erilliskeräys lisää saatua muovia, mutta nostaa kustannuksia eikä välttämättä hillitse ilmastonmuutosta.

• Ehdotetaan lisäämään RINKI-pisteitä myös haja-asutusalueille kauppojen yhteyteen.

• Tarvitaan rahoitusta:

• muovittoman rakentamisen innovaatioihin

• maatalousmuovien keräyksen mahdollisimman maksuttomaan järjestämiseen

• markkinointiin ja velvoittaviin toimiin

• Toivotaan lisäselvityksiä likaisen ja vanhan maatalousmuovin kierrätettävyydestä – sekä keinoja poistaa vanhat aumakäärekasat.

Viestintä ja kuluttajien arjen helpottaminen

• Tiekartan toivotaan viestivän selkeämmin ja konkreettisemmin, jotta kuluttajat ja teollisuus ymmärtävät, mitä odotetaan.

• Pyydetään tekemään asiat “mahdollisimman helpoksi ruohonjuuritasolle”.

• Kaivataan lisää valistusta siitä, miksi muovia tarvitaan ja miten sitä tulisi käyttää vastuullisesti.

3 Ryhmittelyssä ja tiivistämisessä hyödynnetty tekoälyä, mutta lopputulos on tarkistettu vertaamalla alkuperäiseen aineistoon.

Ehdotuksia tiekartan uudistamiseen

• Ehdotetaan täysin uudenlaista näkökulmaa, esim.:

• Kuluttamisen muovitiekartta

• "Suomen on selvittävä" -tiekartta

• Hyvän materiaalin käyttöopas

• Osan mielestä tiekartta on jäänyt ajastaan jälkeen ja olisi aika tehdä uusi polun avaava “kestävyyden ja nousun tähtikartta”, jossa palataan polymeeriosaamiseen tieteellisesti ja arvovapaasti.

Lisää vauhtia ja kunnianhimoa – mutta realistisesti

• Maailma on muuttunut, joten myös tiekartan tulee uudistua.

• Toivotaan ripeämpää etenemistä ja konkreettisia toimenpiteitä.

• Samalla nousi huoli siitä, että:

• kustannuksia ei saa nostaa kohtuuttomasti

• muovin globaali ongelma ei synny Euroopassa, joten ratkaisut tulee suhteuttaa kansainväliseen kokonaisuuteen

• Kiertotalouden kehityksessä toivotaan rohkeutta.

Kiitosta ja kannustusta

• Työtä arvostetaan: “Jatkakaa, hyvä tulee”, ”Hienoa työtä teette”, “Tsemppiä!”.

• Työtä pidetään tärkeänä ja arvokkaana.

• Useat vastaajat kannustavat jatkamaan ja kiittävät siitä, että tiekartta on ollut Suomen vahvuustekijä ja herättänyt aiemmin laajaa kiinnostusta myös maailmalla.

Osa IV Muovitiekartan toimeenpano omassa organisaatiossa

Kyselyssä tiedusteltiin arvioita siitä, miten vastaajan organisaatio on pystynyt edistämään Muovitiekartan eri osa-alueita/tavoitteita (kuva 19). 67 vastaajaa antoi arvionsa.

Vastaajien mukaan vahvimmin on edistetty muovijätteiden talteenoton tehostamista, kestävää tuotesuunnittelua ja monipuolisten kierrätysratkaisujen käyttöönottoa. Jonkin verran on edistetty myös vuorovaikutusta ja viestintää, muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätysmuovin käyttöä, uudelleenkäyttöä sekä roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämistä. Heikoimmin on edistetty panostamista muovia korvaaviin ratkaisuihin, muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla, tutkimustiedon lisäämistä muovin haitallisuudesta sekä muovin kiertotaloutta rakentamisen alalla.

Miten olette pystyneet edistämään omassa organisaatiossanne Muovitiekartan seuraavia osa-alueita/tavoitteita?

Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa

Edistetään kestävää tuotesuunnittelua

Otetaan käyttöön monipuoliset ja riittävät kierrätysratkaisut kerätylle muoville

Vuorovaikutusta ja viestintää lisäävät toimet

Tehostetaan merkittävästi muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

Edistetään uudelleenkäyttöä

Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

Vältetään roskaantumista ja turhaa kulutusta

Viedään osaamista ja ratkaisuja

Panostetaan muovia korvaaviin ratkaisuihin

Tehostetaan muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla

Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ja niiden ratkaisuista

Vauhditetaan muovin kiertotaloutta rakentamisessa

Vahvasti Jonkin verran Ei ollenkaan En osaa sanoa

Kuva 19. Muovitiekartan tavoitteiden edistäminen omassa organisaatiossa

Vastaajaryhmien välillä oli luonnollisesti eroja. Muoviteollisuus ja monet yritykset ovat edistäneet toiminnassaan monia käytännön toimia kuten kestävää tuotesuunnittelua. Julkisen sektorin vastaajat ovat edistäneet useimpia tavoitteita vain välillisesti ja siksi heidän vastauksensa olivat varovaisempia. Vastaajajoukossa ei ollut rakentamisen alan edustajia ja siksi vastauksissakaan ei näkynyt panostus rakentamisen muovien kiertotalouden edistämiseen.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus kirjoittaa minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä he ovat tehneet muovitiekartan toimeenpanemiseksi. Seuraavia toimia 4 esitettiin: Uusien tuotteiden ja raaka-aineiden kehittäminen

• Kehitetty kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita.

• Suunniteltu uusia biomassapohjaisia tuotteita fossiilisten muovien korvaamiseksi (mm. PlastLIFE-hankkeessa).

• Kehitetty muoviraaka-aineita, jotka mahdollistavat monomateriaalien käytön ja helpottavat kierrätystä.

• Kokeiltu biopohjaisia raaka-aineita.

• Tutkittu kemiallista kierrätystä.

4 Ryhmittelyssä ja tiivistämisessä hyödynnetty tekoälyä, mutta lopputulos on tarkistettu vertaamalla alkuperäiseen aineistoon.

• Uusien tuotteiden suunnittelussa vähennetty materiaalin tarvetta (esim. muottiratkaisulla saavutettu jopa 80 % vähemmän metallinkulutusta).

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -panostukset

• Oma organisaatio on aktiivinen muovien kiertotalouden prosessitekniikoiden ja systeemisen muutoksen kehittämisessä.

• Tutkimusvalmiuksiin on investoitu merkittävästi yritysten tarpeisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin perustuen.

• Yritysten ostamien tutkimuspalvelujen sekä julkisrahoitteisten hankkeiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

• Yritystasolla panostettu uusiin teknologioihin.

• Toteutettu tutkimus- ja kehitystoimia, julkaistu tieteellisiä artikkeleita, esityksiä ja mielipidekirjoituksia.

• SPIRIT-ohjelma

Strategiset ja yhteiskunnalliset toimet

• Valmisteilla kestävän kehityksen tiekartta, jossa myös pakkausmuovit mukana.

• Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa tehty alueellisen yhteistyöryhmän kautta.

• Yhteistyötä maailmanlaajuisesti toimijoiden kanssa kierrätysratkaisujen edistämiseksi Suomen näkökulmasta.

• Käynnistetty uusia liiketoimintoja (esim. lujitemuoveille).

Kierrätyksen, lajittelun ja jätehuollon käytännön kehittäminen

• Toteutettu kattava muovijätteen keräysjärjestelmä.

• Omalla toimipisteellä kierrätys hoidettu hyvin ja suunnittelu tehty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

• Kierrätysyhteistyökumppaneiden valinnassa korostettu lajittelutehokkuutta kotimaisuuden sijaan.

• Selvitetty muovipakkausten materiaalivirtoja ja tunnistettu polttoon ohjaamisen uhkia.

• Lisätty yritysten tietoisuutta erilliskeräysvelvoitteesta ja toteutettu kuluttajille suunnattuja kampanjoita keräysasteen nostamiseksi.

Koulutus ja tiedonvälitys

• Jatkuva kouluttaminen ja henkilöstön perehdytys muovien kiertotalouteen.

• Koulutettu kuluttajia.

• Hankkeissa jaettu maatalousyrittäjille tietoa maatalousmuovien kierrätyksestä.

• Annettu neuvontaa POP-jätteiden tunnistamisessa ja ohjattu valvonnan asiakkaita oikeisiin toimintatapoihin.

• Tehty aktiivista viestintää sekä toiminnanharjoittajille että kansalaisille.

• Levitetty tietoa laajasti uskomusten korvaamiseksi faktoilla.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

• Keskusteltu aktiivisesti kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja viety Suomen kierrätysosaamista maailmalle.

• Rakennettu kumppanuuksia, jotka parantavat muovien lajittelua, kierrätysasteita ja teknologisia ratkaisuja.

• Jätevoimalasopimuksia tehty kansainvälisesti

Viimeiseksi kysyttiin, aikooko vastaajan organisaatio jatkossa panostaa muovin kiertotalouden vahvistamiseen (kuva 20). Vastauksia saatiin kaikkiaan 71.

Pääosa vastaajista arvioi, että organisaatio aikoo jatkossa panostaa muovin kiertotalouden vahvistamiseen. Noin viidennes arvioi, ettei osaa sanoa.

Vastaajaryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Muoviteollisuuden vastaukset olivat vahvemmin panostamassa muovin kiertotalouden vahvistamiseen verrattuna muihin vastaajaryhmiin.

Kuva 20. Arvio, aikooko vastaajan organisaatio jatkossa panostaa muovin kiertotalouden vahvistamiseen.

Lisäksi kysyttiin avoimella vastauskentällä täsmennyksiä omaan vastaukseen eli pyydettiin kuvaamaan millä keinoilla jatkotyötä tehdään. Seuraavanlaisia vastauksia 5 esitettiin:

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset

• Jatketaan osaamisen ja tutkimusvalmiuksien kehittämistä erityisesti vaikuttavimpiin ratkaisuihin.

• Hyödynnetään vahvaa hankekantaa, kuten PlastLIFE, ja jatketaan TKI-panostuksia.

• Tehdään tutkimusta yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja toimialojen kanssa.

• Hanketoimintaa käytetään aktiivisesti kiertotalouden uusien ratkaisujen pilotointiin ja skaalaamiseen.

• PlastLIFE-hankkeen jatkaminen ja siihen osallistuminen.

• Osallistuminen muihin muovien kiertotalouden hankkeisiin ja verkostoihin.

Uudet tuotteet ja kiertotalousratkaisut

• Tuodaan markkinoille kierrätysmuoviratkaisuja ja -raaka-aineita korvaamaan neitseellisiä.

• Tarjotaan asiakkaille enemmän kierrätysmuovista valmistettuja jakeita.

• Edistetään uudelleenkäytettäviä ja pitkän elinkaaren tuotteita.

• Haastetaan yhteistyökumppaneita tekemään kiertotaloutta tukevia pakkausmateriaalivalintoja.

• Huolehditaan, että muovia käytetään “oikeaan paikkaan”, eli valitaan kestävä ja funktionaalinen ratkaisu tarpeen mukaan.

• Tehdään kelvollisen kierrätysraaka-aineen etsintää yrityksen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kierrätyskapasiteetin ja teknologioiden kehittäminen

• Lisätään omaa kierrätyskapasiteettia Euroopassa, sekä mekaanista että kemiallista.

• Investoidaan uusiin teknologioihin ja suljetaan muovikiertoja yhdessä arvoketjun toimijoiden kanssa.

• Lisätään kemiallisesti kierrätettyjä ja mass-balance-materiaaleja tuotevalikoimaan.

5 Ryhmittelyssä ja tiivistämisessä on hyödynnetty tekoälyä, mutta lopputulos on tarkistettu vertaamalla alkuperäiseen aineistoon.

• Toteutetaan in-house recycling -ratkaisuja omassa toiminnassa.

• Granuloidaan kerätyt pakkausmuovit kierrätysmateriaalien valmistusta varten.

Kierrätysasteen ja lajittelun parantaminen

• Kehitetään entistä kattavampi kierrätysaste koko Suomessa.

• Tunnistetaan ja kerätään myös ns. piilomuovit kaikilla toimialoilla.

• Autetaan asiakkaita lajittelemaan muovit entistä tarkemmin.

Viestintä, koulutus ja sidosryhmien ohjaus

• Viestitään aktiivisesti henkilöstölle muovien kiertotalouskäytännöistä.

• Lisätään valistusta ja ymmärrystä siitä, miksi muoveja tarvitaan.

• Tiedotetaan sidosryhmille Muovitiekartasta ja sen sisällöistä.

• Järjestetään webinaareja esimerkiksi PPWR:n kierrätettävyyden suunnitteluvaatimuksista.

• Käytetään viranomaisille kuuluvia ohjauskeinoja (valvonta, neuvonta, ohjaus).

Strategiset tavoitteet, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö

• Tavoitteena tehdä Suomesta muovin kierrätyksen suhteen omavarainen.

• Pyrkimyksenä luoda jopa 700 uutta työpaikkaa kiertotalousalalle.

• Vaikutetaan siihen, ettei muovijätettä viedä ulkomaille, vaan se käsitellään Suomessa.

• Autetaan palauttamaan Suomeen muovien kierrätykseen liittyvää hyvinvointia ja teollista osaamista.

• Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, jotta ratkaisuista tulee vaikuttavia ja skaalautuvia.

• Toimittajien osalta suositaan kiertotaloutta kehittäviä ja soveltavia toimittajia. Tiedotetaan henkilöstöä muovien kiertotalouskäytännöistä.

4 Johtopäätökset

Kyselyyn vastanneet muodostavat asiantuntevan ja muovien kiertotalouspolitiikkaan perehtyneen joukon. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) arvioi tuntevansa muovien kiertotalouspolitiikan joko erittäin tai melko hyvin, ja yhtä suuri osuus ilmoitti olevansa aiheesta kiinnostunut. Tämä luo vahvan perustan vastausten tulkinnalle: esitetyt arviot ovat lähtökohtaisesti informoituja näkemyksiä alan keskeisiltä toimijoilta.

Vastaajaprofiili painottui yrityksiin ja teollisuuteen, erityisesti muoviteollisuuteen, sekä tutkimuslaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajiin. Muoviteollisuuden ääni kuuluu vastauksissa. Kuntasektorin edustus jäi pieneksi, mikä selittynee sillä, että muovien kiertotalous ei ole kunnille yhtä keskeinen tehtäväkokonaisuus kuin esimerkiksi jätehuoltoyrityksille tai teollisuudelle.

Vastaajajoukko kattaa käytännössä koko muovien kiertotalouden arvoketjun: tuotannon, teknologiat, kierrätyksen, sääntelyn, ympäristövaikutukset ja tutkimuksen. Tämän vuoksi vastausten perusteella voidaan muodostaa suuntaa antava kokonaiskuva siitä, millaisena muovin kiertotalouspolitiikka nykyisellään koetaan ja missä sen kehittämistarpeet ovat.

Arviot muovin kiertotalouspolitiikan nykytilasta ja vaikuttavuudesta

Vastaajien näkemykset nykyisen muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuudesta vaihtelivat näkökulmien mukaan. Alun yleisessä kysymyksessä enemmistön mukaan muovin kiertotalouspolitiikan tavoitteita ei olla saavutettu ja että politiikan kyky saada aikaan toivottuja muutoksia on heikko. Tässä ei myöskään ilmene suuria eroja eri vastaajaryhmien välillä. Myöhemmissä täsmällisemmissä kysymyksissä kuitenkin vastaajien enemmistön mukaan muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus on joko erittäin vahva tai jokseenkin vahva esimerkiksi EUn kierrätystavoitteeseen ja innovaatioihin tai että ministeriöiden strategiat (esim. Muovitiekartta) ohjaavat muovin kiertotalouspolitiikkaa joko erittäin vahvasti tai jokseenkin vahvasti. Kokonaiskuvaa arvioitaessa yleinen mielipide kääntyi siis heikon vaikuttavuuden puolelle ja kun kysymyksiä täsmennettiin, ilmeni näkemyksiä myös vahvemman vaikuttavuuden puolesta.

Keskeinen johtopäätös on, että nykyisiä ohjauskeinoja pidettiin riittämättöminä Muovitiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän sisältyy myös näkemykset siitä, että muovin kiertotalouspolitiikka ei kata riittävästi kaikkia arvoketjun vaiheita, toimialoja eikä kansalaisten arkea.

Vastaajien mukaan suurimmat puutteet muovin kiertotalouspolitiikan arvoketjun kattavuudessa liittyvät teollisuuden kovamuovien keräykseen, mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen kapasiteettiin, kierrätysraaka-aineen markkinoiden kehittymättömyyteen, sääntelyn esteisiin sivuvirtojen hyödyntämiselle, kansalaisten rooliin sekä tiedon puutteeseen ja käytännön ohjaukseen. Myös toimialakattavuudessa tunnistettiin olevan aukkoja.

Tietoperustaan liittyvät arviot jäsentyvät osin vastakkainasettelun kautta. Enemmistö julkisen sektorin vastaajista piti politiikkaa luotettavan ja puolueettoman tiedon ja tutkimuksen varaan rakentuvana, kun taas isompi osa yksityisen sektorin vastaajista (erityisesti muoviteollisuus) arvioi tietoperustan puolueelliseksi. Kyselyssä ei pyydetty tarkentamaan, koskeeko arvio jotain tiettyä tutkimusaihetta ja on mahdollista, että näkemykset olisivat vaihdelleet aihepiirien mukaan. Lisäksi on mahdollista, että luottamuksen puute ja arvio puolueellisuudesta voi johtua arvoketjun sisällä olevista eturistiriidoista. Muovien kestävän kiertotalouden ohjauskeinojen tulee kuitenkin perustua kaikissa aihepiireissä tutkittuun tietoon. Mikäli tietopohjaan ei ole luottamusta, on politiikan toimeenpanokin hankalaa. Jatkossa tutkimusta tekevien olisikin tärkeää pohtia keinoja vahvistaa sidosryhmien luottamusta tiedontuotantoon

Vuoropuhelun riittävyyttä politiikkaprosesseissa ei pidetty erityisen hyvänä eikä erityisen huonona. Ainoastaan muoviteollisuus korosti hieman enemmän riittämätöntä vuoropuhelua. Kyselystä ei selviä syitä tälle, mutta muovitiekartan jatkotyössä voisi olla hyödyllistä keskustella myös avoimesti vuoropuhelun tarpeesta ja tavoista.

Vastaajat edustivat muovien kiertotalouspolitiikasta hyvin selvillä olevia toimijoita. Silti vastaukset koskien eri ohjauskeinojen keskeisyyttä muovien kiertotalouspolitiikassa vaihtelivat laajasti. Listalla olleet ohjauskeinot koskivat kuitenkin laveaa soveltamisalaa, joten on todennäköistä, että joidenkin ohjauskeinojen keskeisyyden arviointi on tuottanut vaikeuksia. Joka tapauksessa voidaan pohtia, voisiko kyselyn tuloksista päätellä viestintätarpeita joidenkin säädösten (esim. rakennuslaki) toimeenpanossa erityisesti muovinäkökulman kannalta.

Muovin kiertotalouspolitiikan koettiin vaikuttavan eniten innovaatioihin, kiertotaloustavoitteisiin sekä muoviosaamiseen. Sen sijaan politiikan vaikutus talouskasvuun, kotimarkkinoihin ja vientiin arvioitiin heikommaksi. Vaikka kiertotalouspolitiikkaa pidetään vaikutuksiltaan rajallisena, sen rooli innovaatioiden ja kierrätyksen edistämisessä nähtiin merkittävänä. Kiertotalouspolitiikalla vaikutetaan myös rahoituksen kanavoitumiseen ja siksi innovaatioiden edistäminen saattoi nousta vastauksissa kärkeen.

Vastaajat tunnistivat runsaasti muovitiekartan toimeenpanon haasteita. Suurimmiksi haasteiksi nousivat kilpailevat ja ristiriitaiset politiikkatavoitteet, ohjauskeinojen riittämättömyys, raaka-aine- ja markkinapuutteet sekä kansalaisten epäselvä rooli ja tiedon puute. Kommunikaation ongelmat koettiin vähäisemmiksi, mutta vain muoviteollisuuden joukossa. Ristiriitaiset politiikkatavoitteet voivat muovien osalta liittyä keskusteluun esimerkiksi valinnoista uudelleenkäytön ja kierrätyksen välillä. Myös muovien turhan kulutuksen vähentäminen on eri intressiristiriitojen takia yhteiskunnallisesti vaikea aihe, josta pitäisi pystyä käymään avointa keskustelua.

Vaikuttavimpana hallinnointitapana pidettiin julkista ohjausta. Sen sijaan yhteishallinnan arvioissa vastaajaryhmät eriytyvät: muoviteollisuus piti sitä selvästi vaikuttavana, tutkijat taas selvästi heikompana ohjauskeinona. Yhteishallintaa pidetään kuitenkin ympäristön ja resurssien käytön ohjauksessa tärkeänä toimintamallina (Folke et al., 2005). Samanaikaisesti kun hallinnonalojen siiloutuminen ja sidosryhmien väliset intressiristiriidat nousivat merkittäviksi haasteiksi, voisi yhteishallinnan keinoista olla ratkaisuksi. Yhteishallinta saattaa myös olla vielä vieras käsite eri toimijoille ja sen etuja ja käytännön esimerkkejä olisi tarpeen nostaa julkiseen keskusteluun.

Suurin osa tutkimushankkeissa ehdotetuista uusista ohjauskeinoista saa laajaa kannatusta, mutta muutamat toimet jakoivat mielipiteitä voimakkaasti. Laajasti kannatettuja ohjauskeinoja olivat panttijärjestelmän laajentaminen, alempi ALV korjattaville ja uudelleenkäytettäville tuotteille, muovijätemäärän tarkempi raportointi, kierrätyksen sääntelyn täsmentäminen, EEJ-menettelyn kehittäminen sekä julkisten hankintojen kriteerien vahvistaminen. Kielteisimmin arvioitiin muovivero, energiajätteen keräyskielto (erityisesti yksityisen sektorin vastaajien osalta) sekä biohajoavuusstandardien velvoittavuus (erityisesti muoviteollisuuden vastaajien osalta). Toisin sanoen vastaajat kannattivat taloudellisia ja informaatioon perustuvia kannusteita, mutta suhtautuivat kriittisemmin rajoituksiin, kieltoihin. Niitä ohjauskeinoja, jotka saivat laajaa kannatusta, kannattaa ehkä tutkia tarkemmin, koska niiden eteenpäin vieminen ei näiden tulosten valossa ainakaan jää sidosryhmänäkemysten ristituleen.

Useimmat vastaajat arvioivat, että Muovitiekartan ohjaavuutta ja sitovuutta tulee vahvistaa. Kuitenkin osa yrityksistä arvioi nykyisen tason riittäväksi tai jopa liian vahvaksi, mikä heijastaa huolta kustannuksista ja kilpailukyvystä.

Vastaajien viesti oli, että uuden Muovitiekartan tulisi keskittyä kestävään tuotesuunnitteluun, uudelleenkäyttöön, monipuolisiin kierrätysratkaisuihin, kierrätettävyyteen ja kierrätysmuovin käyttöön sekä muovijätteiden talteenottoon. Nämä ovat kyselyyn vastanneiden mukaan tärkeämpiä teemoja kuin muovia korvaavien materiaalien lisääminen.

Kyselyyn vastanneet antoivat myös myönteisen viestin siitä, että muovitiekartan jatkotyö on tärkeää ja työhön ollaan sitoutuneita myös eri organisaatioissa.

Eri vastaajaryhmien väliset erot

Tämä aineisto luo yhden näkymän eri toimijaryhmien saman- tai erimielisyyteen. Jyrkkiä eroja eri vastaajaryhmien välillä ei löytynyt. Tämä on hyvä viesti ja se tarkoittaa, että on onnistuttu politiikkaprosessien vuoropuhelussa. On myös leimallista läpi vastausten, että eri vastaajaryhmien sisällä on ajoittain toisistaan hyvin vastakkaisiakin vastauksia. Tämä heijastelee yksilöiden ääntä vastausten takana. Vastaaja- ja taustaryhmät eivät välttämättä sido ajattelua, vaan niiden jäsenet voivat ajatella eri tavoin. Muoviteollisuudessa työskentelevien vastaukset edustivat keskeistä osaa koko vastaajakokonaisuudessa. Tämä näkyi vastauksissa. Muoviteollisuudella on luonnollisesti oma näkökulma ja omat intressinsä ja osin vahva muovin kiertotalouspolitiikka, esimerkiksi muovin kulutuksen vähentämisen tai uudelleenkäytön lisäämisen edistäminen, voi heidän ydintoimintansa kannalta olla ei-toivottua. Kiertotalouden edistäminen fokusoituu muoviteollisuuden vastauksissa muovin kierrätyksen vahvistamiseksi. Niistä aiheista, joista on vastaajaryhmien välillä erimielisyyttä, on syytä käydä keskustelua myös jatkossa.

Myös monista aihepiireistä oltiin samanmielisiä. Esimerkiksi tutkimuksissa ehdotetuista ohjauskeinoista eri vastaajaryhmät kannattivat varsin samanmielisesti alempaa arvonlisäveroa uudelleenkäytettäville ja korjattaville tuotteille, panttijärjestelmän laajentamista myös muihin kuin juomapakkauksiin tai muovien kiertotaloudelle myönnettävän julkisen tuen myöntöperusteiden avoimuuden lisäämiselle. Jos näitä ohjauskeinoja pidetään tärkeinä toimenpiteinä muovin kiertotalouspolitiikkakeinojen jatkotöissä ja seuraavassa muovitiekartan uudistuksessa, voi keinojen edistämiselle olla tukea myös laajemmissa sidosryhmäjoukoissa.

Lähteet

Duygan, M., Stauffachter, M. & Meylan, G. 2018. Discourse coalitions in Swiss waste management: gridlock or winds of change? Waste management 72, 25-44. https://doi.org/10.1016/j.was-man.2017.11.006

Folke, C., Hahn, T., Olsson, P. & Norberg, J. 2005. Adaptive governance of social-ecological systems. Annu. Rev. Environ. Resour. 2005. 30:441–73. https://doi.org/10.1146/annurev.en-ergy.30.050504.144511

Frantzeskaki, N., Collier, M., Hölscher, K. et al. 2025. Premises, practices and politics of co-creation for urban sustainability transitions. Urban Transform 7, 7. https://doi.org/10.1186/s42854-025-00075-9

Truffer, Voꟗ & Konrad, 2008. Mapping expectations for system transformations: Lessons from Sustainability Foresight in German utility sectors. Technological Forecasting and Social Change 75, 9, 1360-1372 https://doi.org/10.1016/j.techfore.2008.04.001

Vehkalahti, K. 2019. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät (pdf). Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/305021

Liitteet

Liite 1. Muovin kiertotalouspolitiikkakysely 2025

Tämän kyselyn tavoitteena on selvittää sidosryhmätoimijoiden näkemyksiä Suomen muovin kiertotalouspolitiikasta ja mihin suuntaan Muovitiekarttaa pitäisi kehittää. Tuloksia hyödynnetään tulevassa muovien kiertotalouden ohjelmauudistuksessa. Tutkimuksen toteuttaa Suomen ympäristökeskus osana EU:n Life-ohjelman rahoittamaa PlastLIFE-hanketta.

Jokainen vastaus on tärkeä. Tutkimus antaa oikean kuvan muovin kiertotalouspolitiikan kanssa työtä tekevien näkemyksistä vain, jos saamme kattavasti vastauksia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulosten yhteenvedosta yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Halutessasi voit tutustua tietosuojatarkennuksiin syke.fi:n sivulla Tietosuojailmoitus PlastLIFE-tutkimushankkeeseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä.

Toivomme saavamme vastauksesi 31.12.2025 mennessä. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 20 minuuttia. Kiitos etukäteen vastauksestasi! Lisätietoja kyselyyn vastaamisesta ja kyselyn sisällöstä antaa: Erikoistutkija Hanna Salmenperä (hanna.salmenpera@syke.fi), Suomen ympäristökeskus

Lyhyt taustoitus muovin kiertotalouspolitiikkaan

Muoveja koskeva kiertotalouspolitiikka tarkoittaa muovin arvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen kokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ja edistämään muovien kestävää käyttöä ja kierrätystä. Suomessa tätä politiikkaa ohjaa erityisesti ympäristöministeriön muovien kiertotalousohjelma Muovitiekartta 2.0.

Suomen kiertotalouspolitiikka muoveille nojaa vahvasti EU:n asettamiin tavoitteisiin ja aloitteisiin. EU komission muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki muovipakkaukset voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. Tavoitetta edistetään uudella pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella (2025/40 PPWR). Lisäksi kertakäyttömuovituotteiden käytön rajoittamisella (EU 2019/904) vähennetään roskaantumista ja mikromuovisaastetta (myös EU 2023/2055). Muovipellettien pääsyä luontoon pyritään vähentämään (säädös tulossa). Kiertotalouspolitiikka ja jätepolitiikka ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Jätedirektiivissä (2008/98/EY) määritellään jätehuollon etusijajärjestys ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet aina vuoteen 2030 asti. Jätelain lisäksi tuottajavastuuta säädellään EU:sta tulevilla asetuksilla sekä kansallisella sääntelyllä tuoteryhmäkohtaisesti (mm. pakkaukset, sähköja elektroniikkalaitteet, autonromut, kertakäyttöiset muovituotteet) myös muovien osalta.

Muovien kiertotalouspolitiikka on osa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, jonka alla on valmisteltu mm. muovituotteisiinkin kytkeytyvää ekosuunnitteluasetusta ja korjausoikeusdirektiiviä.

Suomen Muovitiekartan 2.0 tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto 2030 mennessä. Muovitiekartassa esitetyillä toimilla pyritään vähentämään ympäristön roskaantumista ja muita muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja, välttämään turhaa muovin kulutusta ja edistämään muovin uudelleenkäyttöä, tehostamaan muovin kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä ja korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Muovitiekartta ohjaa toimenpiteitä koko muovin elinkaaren ajan: tuotannosta kulutukseen ja jätteenkäsittelyyn.

Muovien kiertotalouspolitiikkaa tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä hallinnon, yritysten, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden välillä.

OSA I Taustakysymykset

näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

1. Kuinka kiinnostunut olet muovin kiertotalouspolitiikasta ja kuinka aktiivisesti seuraat muovin kiertotalouspolitiikan kehitystä?

Erittäin kiinnostunut, seuraan aktiivisesti - Melko kiinnostunut, seuraan jonkin verran - Vain vähän kiinnostunut, en juuri seuraa - En lainkaan kiinnostunut, en seuraa lainkaan - En osaa sanoa

2. Kuinka hyvin arvioit tuntevasi kyseisiä asioita?

Erittäin hyvin - Melko hyvin - Melko huonosti - Erittäin huonosti - En osaa sanoa

3. Organisaatio, jossa työskentelet

• yritykset ja elinkeinoelämä (muoviteollisuus)

• yritykset ja elinkeinoelämä (rakentaminen)

• yritykset ja elinkeinoelämä (kaupan ala ja palvelut)

• yritykset ja elinkeinoelämä (kierrätys ja jätehuolto)

• yritykset ja elinkeinoelämä (muut toimialat)

• teollisuuden edunvalvontajärjestö

• yksityiset tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot

• ministeriöt ja aluehallinto

• julkiset tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot

• kunnat ja kaupungit

• kuntien omistamat yritykset

• kuntien jätelaitokset

• yliopistot ja muut koulutuslaitokset

• kansalaisjärjestö

• avoin vastaus: muu, mikä?

OSA II – Näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

4. Mitä mieltä olet seuraavista Suomen muovin kiertotalouspolitiikkaa koskevista väittämistä?

Täysin samaa mieltä - Jokseenkin samaa mieltä - Ei samaa eikä eri mieltä - Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä - En osaa sanoa

• Nykyisen muovin kiertotalouspolitiikan vaikuttavuus ja kyky saada aikaan toivottuja muutoksia on hyvä.

• Käytössä olevat ohjauskeinot ovat riittävät seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

a. Roskaantumisen ja muiden muovista aiheutuvien haittojen vähentäminen

b. Turhan muovin kulutuksen vähentäminen

c. Muovin kierrätyksen ja kierrätettävyyden lisääminen

d. Fossiilisesta raaka-aineesta olevan muovin korvaaminen kierrätysmuovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla

• Seuraavat ohjauskeinot ovat olleet mielestäni keskeisiä muovin kiertotalouspolitiikassa

a. Jätelaki ja -asetus

b. VNA pakkauksista ja pakkausjätteestä

c. VNA eräistä muovituotteista

d. EUn muoviomavara

e. EUn jätteen siirtoasetus

f. EUn POP-asetus

g. Kansallinen EEJ -asetus mekaanisesti kierrätetylle muoville

h. Rakentamislaki

i. CLP -asetus

j. REACH (esim. mikromuovien tarkoituksellisen lisäämisen rajoittaminen)

k. Muovikassi green deal

l. Rakentamisen muovit green deal

m. Kertakäyttöiset muoviset annospakkaukset green deal

• Nykyinen muovien kiertotalouspolitiikka kattaa koko muovin arvoketjun.

• Jos vastaa jokseenkin eri mieltä / täysin eri mieltä > Avoin vastaus: Mitä arvoketjun vaiheita pitäisi vahvistaa?

• Muovin kiertotalouspolitiikka kattaa keskeisimmät toimialat.

• Jos vastaa jokseenkin eri mieltä / täysin eri mieltä > Avoin vastaus: Mikä toimiala puuttuu tai tarvitsee lisähuomiota?

• Muovin kiertotalouspolitiikka ulottuu riittävästi myös kansalaisten arkeen.

• Jos vastaa jokseenkin eri mieltä / täysin eri mieltä > Avoin vastaus: Mitkä asiat kansalaisten arjessa vaatisivat vahvistusta?

• Muovien kiertotalouspolitiikka perustuu puolueettomaan tutkimustietoon.

• Muovien kiertotalouspolitiikka perustuu korkealaatuiseen tutkimustietoon.

• Muovin kiertotalouspolitiikassa tulisi ottaa huomioon maamme alueelliset erilaiset tarpeet.

• Muovin kiertotalouspolitiikan vaikutusten arviointia vaikeuttaa sen toimeenpanon keskeneräisyys.

• Muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanoon liittyen on riittävästi vuoropuhelua ympäristöministeriön ja sidosryhmien välillä.

• Muovin kiertotalouspolitiikan kehityksestä on saatavilla ajantasaista tietoa.

5. Kuinka vaikuttavana pidät muovin kiertotalouspolitiikkaa seuraavien tavoitteiden edistämisessä Erittäin vaikuttava – melko vaikuttava – vähemmän vaikuttava – ei lainkaan vaikuttava - eos

a. viennin lisääminen

b. työpaikkojen luominen

c. talouskasvu ja kotimarkkinoiden vahvistus

d. EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen

e. muoviosaamisen tason nousu

f. innovaatiot

g. investoinnit

h. huoltovarmuus

i. Avoin vastaus: muu, mikä?

6. Kuinka isoina haasteina pidät seuraavia tekijöitä muovin kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa Merkittävä – kohtalainen – vähäinen – eos

a. kiireiset lainsäädännön valmisteluprosessit

b. hallinnonalojen siiloutuminen

c. kilpailevat ja/tai ristiriitaiset politiikkatavoitteet

d. sidosryhmien väliset arvoristiriidat

e. kommunikaation ongelmat

f. Avoin vastaus, muu mikä

7. Kuinka vaikuttavana pidät erityyppisiä hallinnointitapoja muovin kiertotalouspolitiikassa Erittäin vaikuttava – melko vaikuttava – vähemmän vaikuttava – ei lainkaan vaikuttava - eos

a. Julkisen vallan toimet (esim. lainsäädäntö)

b. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisohjaus (esim. vapaaehtoiset sopimukset)

c. Yritysten omat toimet (esim. vastuullisuustyö)

8. Miten suhtaudut seuraaviin tuoreissa tutkimushankkeissa ehdotettuihin ohjauskeinoihin?

Erittäin myönteisesti - jonkin verran myönteisesti - jonkin verran kriittisesti - erittäin kriittisesti - en osaa sanoa

a. Sitovat tavoitteet ja mittarit eri tuoteryhmien uudelleenkäytölle

b. Alempi ALV uudelleenkäytettäville ja korjattaville tuotteille

c. Velvoite käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita julkisen sektorin tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa

d. Panttijärjestelmän laajentaminen (ei vain juomapakkauksiin)

e. Muovien kiertotaloudelle myönnettävän julkisen tuen myöntöperusteiden avoimuus

f. Jätteenpolton sisällyttäminen päästökauppaan

g. Tuki sekajätteen laitosmaiselle lajittelulle

h. Muovipakkausjätteen erilliskeräyksen laajentaminen yhä useammalle kiinteistölle

i. Muovien ei-enää-jätettä-menettelyn edelleenkehittäminen kierrätysraaka-ainemarkkinoiden tukemiseksi

j. Julkisten hankintojen kriteerit kierrätysraaka-aineita sisältäviin tuotteisiin

k. Muovijätemäärätiedon tarkempi raportointi ja seuranta

l. Muovituotteiden kierrätystä edistävät tuottajavastuujärjestelmän moduloidut maksut

m. Kemiallista kierrätystä koskevan sääntelyn tulkintojen täsmentäminen

n. Muovivero

o. Kielto kerätä yhdyskuntien ja rakentamisen energiajätettä

p. Tuote- ja tuotemerkintävaatimukset maatalousmuoveille sekä niiden käyttöön liittyville tekniikoille

q. Velvoittavat EU:n biohajoavuusstandardit ja -sertifikaatit biohajoaville muoveille koskemaan biohajoamista maaperässä, makeassa vedessä ja biokaasulaitosten jätteen anaerobikäsittelyssä

9. Kuinka vahvasti seuraavat tekijät ohjaavat mielestäsi muovin kiertotalouspolitiikan suuntia?

Erittäin vahvasti – jokseenkin vahvasti – jokseenkin heikosti – heikosti - eos

a. EU

b. ministeriöiden strategiat ja ohjelmat (esim. muovitiekartta)

c. hallituspolitiikka

d. tieto ja tutkimus

e. julkinen rahoitus ja investoinnit

f. suurten yritysten intressit

g. muovin kansainväliset markkinat

h. teknologia ja innovaatiot

i. media ja uutisointi muoveista

j. kansalaisten tahtotila

k. öljyn hinta

l. maailmanpoliittinen tilanne

m. Avoin vastaus: muu, mikä?

OSA III - Miten Suomen Muovitiekarttaa 2.0 pitäisi kehittää?

10. Mikä on näkemyksesi nykyisen Muovitiekartan ohjaavuuden (kyky saada aikaan muutoksia) riittävyydestä?

Ohjaavuutta pitää vahvistaa – nykyinen taso riittää – ohjaavuutta pitää keventää - eos

11. Mikä on näkemyksesi nykyisen Muovitiekartan sitovuuden (toimijoiden sitouttaminen tavoitteisiin ja velvoittaminen toimenpiteisiin) riittävyydestä?

Sitovuutta pitää vahvistaa – nykyinen taso riittää – Sitovuutta pitää keventää - eos

12. Miten seuraavien toimenpiteiden mielestäsi tulisi painottua uudistetussa Muovitiekartassa?

Nykyistä enemmän – kuten nykyisin – nykyistä vähemmän – eos

• Vältetään roskaantumista ja turhaa kulutusta

• Edistetään uudelleenkäyttöä

• Edistetään kestävää tuotesuunnittelua

• Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa

• Otetaan käyttöön monipuoliset ja riittävät kierrätysratkaisut kerätylle muoville

• Tehostetaan merkittävästi muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

• Panostetaan muovia korvaaviin ratkaisuihin

• Vauhditetaan muovin kiertotaloutta rakentamisessa

• Tehostetaan muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla

• Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

• Viedään osaamista ja ratkaisuja

• Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ja niiden ratkaisuista

• Vuorovaikutusta ja viestintää lisäävät toimet

13. Avoin vastaus, millaisia lisäyksiä Muovitiekarttaan mielestäsi tarvittaisiin?

14. Mitkä tahot ovat Muovitiekartan laadinnan ja toimeenpanon avainasemassa?

• Ympäristöministeriö

• Työ- ja elinkeinoministeriö

• Maa- ja metsätalousministeriö

• Alueelliset viranomaiset

• Kunnat ja kaupungit

• Muoviteollisuus

• Maa- ja puutarhatalous

• Elintarviketeollisuus

• Rakentamisen ja purkamisen toimiala

• Kauppa ja palvelut

• Kierrätys ja jätehuoltoyritykset

• Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt

• Muu, mikä?

15. Kuinka tärkeänä pidät Muovitiekartan määrällisten tavoitteiden kehittämistä edelleen? Erittäin tärkeänä – jokseenkin tärkeänä – vähemmän tärkeänä – ei lainkaan tärkeänä - eos Tavoitteet vuoteen 2030 mennessä:

a. Merkittävästi vähemmän muoviroskaa meriympäristössä ja useilla roskaantumisen kannalta keskeisillä alueilla vuoteen 2022 verrattuna.

b. 30 prosenttia vältettyä kulutusta ja merkittävästi lisää uudelleenkäyttöä useissa keskeisissä tuoteryhmissä vuoteen 2022 verrattuna.

c. 60 prosenttia kierrätystä pakkausmuoveissa ja merkittävä kierrätyksen käynnistyminen myös useissa muissa muovituotteissa.

d. Täysin kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä muovipakkauksia, merkittävää kierrätettävyyden ja uudelleenkäytön parantamista useissa muissa muovituotteissa.

e. Kierrätetyn muovin 30 prosentin osuutta keskimäärin uusissa tuotteissa useissa tuoteryhmissä.

f. Edelläkävijyyttä uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuissa, kierrätettävissä ja tietyissä käyttökohteissa täysin muovittomissa materiaaleissa.

16. Kuinka tärkeänä pidät Muovitiekartan tavoitteiden seurantaan käytettyjen mittareiden kehittämistä?

Erittäin tärkeänä – jokseenkin tärkeänä – vähemmän tärkeänä – eos

17. Avoin vastaus: kerro ideasi Muovitiekartan tavoitteita seuraaviksi määrällisiksi mittareiksi?

18. Avoin vastaus: Terveisesi Muovitiekartan uudistamistyön suunnitteluun.

OSA IV - Muovitiekartan toimeenpano omassa organisaatiossani

19. Miten olette pystyneet edistämään omassa organisaatiossanne Muovitiekartan seuraavia osa-alueita/tavoitteita?

Vahvasti – jonkin verran – ei ollenkaan - eos

• Vältetään roskaantumista ja turhaa kulutusta

• Edistetään uudelleenkäyttöä

• Edistetään kestävää tuotesuunnittelua

• Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa

• Otetaan käyttöön monipuoliset ja riittävät kierrätysratkaisut kerätylle muoville

• Tehostetaan merkittävästi muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

• Panostetaan muovia korvaaviin ratkaisuihin

• Vauhditetaan muovin kiertotaloutta rakentamisessa

• Tehostetaan muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla

• Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

• Viedään osaamista ja ratkaisuja

• Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ja niiden ratkaisuista

• Vuorovaikutusta ja viestintää lisäävät toimet

20. Avoin vastaus (niille, jotka on edistäneet vahvasti): Millaisia konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu?

21. Aikooko organisaationne jatkossa panostaa muovin kiertotalouden vahvistamiseen Kyllä – Ei – En osaa sanoa

22. Avoin vastaus. Jos aikoo, niin millä keinoin?

KIITOS VASTAUKSESTANNE!

Liite 2. Avoimet vastaukset käsittelemättöminä kohtaan Millaisia lisäyksiä Muovitiekarttaan mielestäsi tarvittaisiin?

• Ei harrasteta tahallista roskaamista luonnon pilaamista

• Ohjeistus, miten edistetään myös EU:ssa ja muissa kansainvälisissä toimielimiessä ja sopimusneuvotteluissa neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämistä (öljy), kierrätysmuovin lisäämistä, muovin korvaavien materiaalien käyttöä ja roskaantumisen vähentymistä sekä velvoitetaan muovintuottajat osallistumaan mm. merien ja jokien muovisaasteongelmien poistoon ja ratkaisuihin!

• Muovin kulutuksen vähentäminen eri keinoin, esim. uudelleenkäyttö ja suunnittelu (tuotteet ja järjestelmät).

• Ohjauskeinoja luomaan kysyntää korkealaatuisille kierrätysmuoveille.

• Vahvistetaan kattavien kiertotalouden symbioosien syntymistä muovien kierrätyksen arvoketjuun.

• Etsitään malleja, joilla tuetaan muovien kiertotaloutta edistäviä investointeja.

• Pitäisi lisätä ja tehostaa toimia muovin kulutuksen vähentämiseksi (ei pelkästään korvaamalla muovia muilla materiaaleilla vaan yleisesti kulutusta vähentämällä). Muovitiekartassa pitäisi huomioida vielä laajemmin eri tuoteryhmät (ei vain pakkaukset, rakennus- ja maatalousmuovit), asetettaa vielä selkeämmät määrälliset ja sitovat tavoitteet sekä nostaa kunnianhimon tasoa.

• Tarkat pelisäännöt miten tavoittet yms. saavutetaan ja mitä se vaatii eri sidosryhmiltä, tiukat vaatimukset

• Suomi ja EU ovat katoamassa koko muovien maailmankartalta. Suomessa muovien tuotanto loppunee 2027/28. Tähän pitäisi jotenkin varautua. Nykyisen kartan mukaan se on onnistuminen, mutta se on myös 2000-3000 ihmisen työpaikka ja 2 miljardin euron vientitulomenetys. Mitä kartalla näkyy sitten ?

• Muovin korvaamista muilla materiaaleilla pitäisi arvioida kokonaisuuden kannalta; esim. biodiversiteettivaikutukset huomioiden. Biopohjaisten, biohajoamattomien muovien käyttöä pitäisi arvostaa nykyistä enemmän korvaamaan fossiilista raaka-ainekäyttöä. Biohajoavien muovien käytön tarvetta tulisi kriittisesti arvioida koko elinkaaren ajalta, mitä resursseja hukataan niiden poltossa, mitä vaikutuksia roskaamisella. Edistää ja kommunikoida periaatetta, että oikea muovi oikeassa paikassa, mahdollisimman hyvin ekosuunniteltuna/uudelleenkäytettynä/korjattuna ja lopulta kierrätettynä uudelleen raakaaineeksi - on resurssiviisasta materiaalien kierotaloutta.

• Muovin kierrätystä tulisi korostaa kaikille suomalaisille; julkaista joka ikinen uusi tutkimus, innovaatio, julkisen tai yksityisen yrityksen tai organisaation onnistuminen pienissökin asioissa mahdillisimman suuressa jakelukanavassa.

• Kuluttajille mahdollisimman helpon kierrätyksen merkityksen korostamista. Muovit talteen ja kuluttajien lajittelutaakan keventämistä.

• Kansalaisille selkeitä infopaketteja, esim. TV:n ja somen kautta.

• Kohtuutalous pyrkimys. Muovin ylituotantoon on puututtava vahvemmin. Öljyntuottajat vastuuseen ongelmista.

• Omaleimainen kartta ottaen huomioon Suomen olosuhteet

• Energian talteenotto kunnes kierrätys pelaa.

• Konkreettisia tavoitteita ja aikatauluja, kuten muut EU:n raportointivaikutukset. Muovin kemiallista kierrätystä pitää nopeuttaa.

• Sitoutumista toimenpanevaan työhön pitäisi saada lisää.

• Eriyisesti pitäisi huomioida yritysten kilpailukyky. Mitä enemmän pitää raportoida ja seurata, sen huonommin yrityksen pärjää. Olen huolissani työpaikoista ja myös huoltovarmuudesta. Muovialan yritysten toiminnan kannattavuutta Suomessa pitää parantaa. Parempi tehdä hyvä

laatuista muovia vastuullisesti täällä, kuin tuoda Aasiasta huonoa ja vastuutonta. Tämän pitää olla taloudellisesti kannattavaa.

• Ajantasainen tilastotieto, tehtyjen toimenpiteiden vaikutustenarviointi. Erittäin kalliiksi tulevia päätöksiä ei pidä tehdä vanhojen tietojen perusteella, esimerkiksi kiinteistökohtaisen muovipakkausten keräämisen laajentamista ei pidä ajaa vanhan tiedon perusteella - pitää odottaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ja vasta niiden perusteella tehdä arviointeja tarpeesta. Silloinkin tulee hyvin tarkasti arvioida hinta/saanto -suhdetta ja jättää heikosti tuloksia aikaan saavat "ratkaisut" suosiolla toteuttamatta.

• Muovi on monesti ainoa järkevä tai toimiva ratkaisu. Materiaalin mustamaalaaminen ilman varsinaista faktaa on väärin. Käyttäjllä on vastuu siitä ettei muovi päädy luontoon!

• En usko nykyisen muovinkeräystavan olevan oikeasti ympäristöystävällistä. Onko oikeasti laskettu mitkä ovat kokonaisvaikutukset, kun lasketaan mukaan myös kierrätettävien muovipakkausten kuljetukset ym. vaikutus luonnolle.

• Kaipaisin kokonaisvaltaista laskelmaa!

• Minulla on käsitys, että suurin osa Suomessa kierrättävästä muovista menee polttamisen kautta energiaksi. Näin ollen on turha kerätä muovia erikseen. Sinne vaan poltettavan jätteen sekaan muovipakkaukset!

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman

PlastLIFE-projektin raportti:

Sidosryhmien näkemykset muovin kiertotalouspolitiikasta

ISBN 978-952-11-5847-6 (pdf)

Suomen ympäristökeskus, 2026.