Toimintasuosituksia | ACE-projekti | Lokakuu 2025
Kolme väylää kohti hiilineutraalia Suomea
Kustannustehokkaita ja tuottavia keinoja päästöjen vähentämiseen
Raskaan liikenteen, työkoneiden ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt eivät ole juurikaan vähentyneet. Näillä toimialoilla tarvitaan keinoja, jotka ylittävät nykyiset esteet ja vauhdittavat siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Markkinoita tukemalla ja ohjausta kehittämällä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti.
Kolme vaikuttavaa ja tehokasta tapaa vähentää päästöjä haastavimmilla toimialoilla:
1 Turvepeltoja kosteikkoviljelyyn: Ruoantuotannon ulkopuolella olevia ja paljon päästöjä tuottavia turvepeltoja ohjataan kosteikkoviljelyyn.
2 Työkoneiden ja kuorma-autojen sähköistäminen: Yritysten sähköverkko- ja latausinfrastruktuurin sekä kalustohankintojen edistämiseksi tarvitaan kilpailutettuja tukia. Konehankintojen korotettua poistoa kannattaa jatkaa siten, että ehtona on koneen vähäpäästöisyys.
3 Kotimaiset kasviproteiinit kasvuun: Kasviproteiinien tuotanto- ja vientiketjujen vahvistamiseen tarvitaan kohdennettu investointipaketti. Julkiset ruokapalvelut on velvoitettava noudattamaan ravitsemussuosituksia.
syke.fi | ymparisto.fi
Turvepeltoja kosteikkoviljelyyn:
Ruoantuotannon ulkopuolella olevia ja paljon päästöjä tuottavia turvepeltoja ohjataan kosteikkoviljelyyn.
Maatalouden tehokkaimmat päästövähennystoimet liittyvät eloperäisiin maihin, kuten turvepeltoihin (Lehtonen ym., 2024). Turvepellot tuottavat noin puolet maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 %. Siksi käytössä olevan turvepeltoalan määrä ja turvemaiden hoidon käytännöt ovat maatalouden päästöjen kannalta ratkaisevia.
Osa runsaspäästöisistä turvepelloista on heikkotuottoisia tai muusta syystä poissa ruoantuotannosta. Nämä pellot tulisi vettää päästöjen vähentämiseksi, mutta maanomistajille maksettavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset pinta-alaperusteiset tuet hidastavat päästövähennysten toteutusta. Jos pellot jätetään vettämättä, turpeen hajoaminen aiheuttaa päästöjä niin kauan kuin ojitus toimii. Tukemalla vetettävän alan laajentamista voidaan kompensoida heikkotuottoisille turvepelloille nyt ohjautuvien maataloustukien poistoa ja mahdollistaa kosteikkoviljelyn arvoketjujen kehittämistä.
Keino
Taloudelliset kannustimet vetettävän alan laajentamiseksi, kuten määräaikainen aleneva tuki maataloustukien menetyksen vastapainoksi (Lehtonen ym. 2022) ja nuoren yrittäjän aloitustuen kohdentaminen peltojen vettämiseen.
Kosteikkoviljelykasvien (järviruoko ja osmankäämi), tuominen maataloustukien piiriin.
Ennallistamisasetuksen mukaisen turvemaiden vettämisen kohdentaminen ensisijaisesti turvepelloille ja toissijaisesti joustomekanismin kautta turvetuotantoalueiden ja suometsien vettämiseen.
Informaatio-ohjaus CAP:n ei-tuotannollisten kosteikkoinvestointien tuen hakemiseen kannustamiseksi (tavoite 3 000 ha).
Selvitys Ruotsin mallin mukaisesta sääntelystä, joka velvoittaisi perikunnat joko viljelemään tai poistamaan käytöstä omistamansa pellot.
Säädösmuutokset ja toimeenpano Arvio kustannuksista Toimeenpanon vastuutahot
CAP-suunnitelma
Tukikelpoisten kasvien listan täydentäminen
Voidaan toteuttaa ennallistamissuunnitelman valmistelun yhteydessä.
Tuen kustannukseksi on arvioitu 4,5–9 milj. €, kun tuen määrä olisi 100–200 €/ha. Kustannustehokkuutta voidaan parantaa tarjouskilpailulla. (Lehtonen ym. 2022, Lång ym. 2024.)
Ei lisäkustannuksia, jos ehtona on, ettei uusia kasveja varten raivata uutta peltoa.
MMM
MMM, Ruokavirasto
Ei lisäkustannuksia YM, MMM
ELY-keskusten tulosohjaus
Oikeudellisen selvityksen teettäminen
Päästövähennysvaikutus:
Ei lisäkustannuksia ELY-keskukset
Noin 20 000 € MMM
Noin 45 000 hehtaarin suuruisen turvepeltoalan vettäminen tuottaisi vähintään 0,45 miljoonan tonnin CO2-e päästövähennyksen vuoteen 2035 mennessä (Lehtonen ym. 2022). Päästövähennystoimien toteuttaminen turvepelloilla (0–20 €/t CO2-e) on huomattavasti edullisempaa kuin päästöoikeuksien hinta (58–100 €/t CO2-e vuodesta 2022). Päästövähennysvaikutuksiltaan 5–9 milj. € tuen hyödyt ovat merkittäviä ja pitkäaikaisia (Lehtonen ym. 2024).
2Työkoneiden ja kuorma-autojen sähköistäminen: Yritysten sähköverkko- ja latausinfrastruktuurin sekä kalustohankintojen edistämiseksi tarvitaan kilpailutettuja tukia. Konehankintojen korotettua poistoa kannattaa jatkaa siten, että ehtona on koneen vähäpäästöisyys.
Sähkö- ja latausinfrastruktuurin parantaminen on kriittinen vähimmäistoimenpide raskaan tieliikenteen ja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi. Raskaan tieliikenteen ja työkoneiden päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä noin 6,2 miljoonaa tonnia CO2-e eli yli 13 % Suomen päästöistä. Ne pitää saada selvästi laskuun, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Työkoneiden päästöt vähenevät siirtymällä dieselkäyttöisistä koneista sähköisiin. Sähköisten työkoneiden ja kuorma-autojen saatavuus on nykyisin melko hyvä, mutta niiden käyttöönottoa hidastavat dieselkoneita korkeampi hankintahinta sekä puutteellinen sähköverkko- ja latausinfrastruktuuri. Tällä hetkellä monet alan infrastruktuurin kaipaamat investoinnit eivät synny markkinaehtoisesti. Usein teollisuusalueilla infrastruktuurin omistaja on eri kuin sitä käyttävä yritys, eikä verkko- ja latausinfrastruktuurin kehittäminen etene ilman taloudellisia kannustimia.
Sähköverkko- ja latausinfrastruktuuriin panostaminen on strateginen investointi energiaturvallisuuteen ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Sähköisten kuorma-autojen hankintatuki ja EU:n AFIR-asetuksen mukaiset jakeluverkostotuet tulisi säilyttää. Lisäksi konehankintojen korotettua poistoa tulee jatkaa siten, että veroedun ehtona on koneen vähäpäästöisyys.
Keino Säädösmuutokset ja toimeenpano
Työkoneidenja kuorma-autojen sähköverkko-ja latausinfrastruktuuritukiyrityksille
Valtioneuvoston asetus. Avustukset tulisi myöntää valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n mukaisena erityisavustuksena EU:n valtiontukisääntöjä noudattaen.
Arvio kustannuksista
5 milj. €/v tai 20 milj. €/ hallituskausi. Sähköinfran parantaminen ja latausasemien perustaminen teollisuusalueelle aiheuttaa monenlaisia ja vaihtelevia kustannuksia. Yksi suurteholatausasema voi maksaa 0,3–3 milj. €. Tarjouskilpailujen käyttöönotto parantaa kustannustehokkuutta.
Toimeenpanon vastuutahot
YM, LVM, TEM, Energiavirasto, Traficom
Työkoneiden sisällyttäminen liikenne- ja viestintäministeriön jakeluinfraohjelmaan sekä Liikenne 12 -suunnitelmaan Ei edellytä säädösmuutoksia. Ei lisäkustannuksia. LVM
Kone- ja kalustohankintojen korotetun poiston jatkaminen vuoden 2025 jälkeen siten, että ehtona on koneiden ja kaluston vähäpäästöisyys.
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2025 annetun lain (1572/2019) jatkaminen ehdollisena. Ei arvioitu, sillä veroedulla on dynaamisia vaikutuksia.
Päästövähennysvaikutus:
Verohallinto
5 milj. € vuosittaisella tuella (yhteensä 20 milj. € / 4 v.) sähkö- ja -latausinfrastruktuuriin voidaan saavuttaa yhden hallituskauden aikana työkoneiden osalta noin 0,03–0,05 miljoonan tonnin CO2-e päästövähennykset. Työkoneiden käyttöikä on tyypillisesti 10–20 vuotta, joten kumulatiivinen päästövähenemä on suurempi. Työkoneiden lisäksi tuki edistäisi raskaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Tuen kustannustehokkuutta voidaan parantaa tarjouskilpailulla, jonka arviointikriteerinä on päästövähennys.
3Kotimaiset kasviproteiinit kasvuun:
Kasviproteiinien tuotanto- ja vientiketjujen vahvistamiseen tarvitaan kohdennettu investointipaketti. Julkiset ruokapalvelut on velvoitettava noudattamaan ravitsemussuosituksia.
Ruokajärjestelmän päästöjä voidaan vähentää korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiineilla. Tämä edellyttää muutoksia sekä tuotannon rakenteessa että kulutustottumuksissa.
Kasviproteiinien arvoketjujen kehittymistä tulee vahvistaa rahoittamalla alan TKI-toimintaa ja vahvistamalla yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Julkisella rahoituksella ja takauksilla voidaan katalysoida yksityistä rahoitusta erityisesti ruokainnovaatioiden haastavassa skaalaamisvaiheessa. Myös alkutuotannon ja jalostuskapasiteetin vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Uusien kasviproteiinituotteiden valmistus loisi työpaikkoja ja vahvistaisi aluetaloutta.
Koulujen ruokapalveluiden hankintojen ohjausta tulee vahvistaa päästövähennysten edistämiseksi sekä kansanterveyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Suomessa kouluruokaa tarjotaan päivittäin lähes 900 000 koululaiselle ja opiskelijalle (OPH 2019). Velvoittamalla koulujen ruokapalvelut noudattamaan kansallisia ravitsemussuosituksia voidaan turvata yhtäläinen oikeus ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ja ympäristön kannalta kestävään ruokaan.
Keino
Investointipaketti kasviproteiinien arvoketjujen vahvistamiseksi ja viennin edistämiseksi.
Säädösmuutokset ja toimeenpano Arvio kustannuksista
TKI-rahoituksen suuntaaminen kasviproteiiniarvoketjujen vahvistamiseen. Innovaatiotoiminnan lisäksi tarvitaan kohdennettuja investointeja kasviproteiinien tuotanto- ja jalostuskapasiteetin vahvistamiseksi.
Julkisella rahoituksella ja takauksilla voidaan katalysoida yksityistä rahoitusta ja parantaa riskirahoituksen saatavuutta. CAP:n kansallisilla investointi- ja tuotantotuilla voidaan pienentää tuottajien riskiä. Satovarmuuden ja laadun parantamiseksi palkokasvien jalostusohjelmat vaativat pitkäjänteistä panostusta.
Julkisten ruokapalveluiden ohjaus siten, että oikeus ravitsemussuositusten mukaiseen kouluruokailuun turvataan.
Kansallisten ravitsemussuositusten noudattamisvelvoitteen sisällyttäminen perusopetusta, varhaiskasvatusta, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja korkeakouluja koskeviin lakeihin. Esimerkiksi Perusopetuslain 628/1998 31 § uudelleen muotoilu seuraavasti: ”Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, ravitsemussuositusten mukainen täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuaika on vähintään puoli tuntia.” Kunnille ravitsemussuositusten noudattamisesta maksettavan kannustinrahan ohjaaminen ruokapalveluiden laadun parantamiseen ja henkilöstön koulutukseen. Päästövähennysten realisoitumiseen vaikuttaa myös oppilaiden halukkuus kouluruokailuun. Tarkemmat suositukset ruokapalveluiden järjestämisestä on annettu kohderyhmäkohtaisissa suosituksissa.
Toimeenpanon vastuutahot
Tukien uudelleen kohdistamisesta ja takauksista voi aiheutua lisäkustannuksia. Orpon hallitus on linjannut 10 milj. € T&K-rahoituksen ruoantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026–2029. Business Finland, MMM, TEM, Boreal, Nordic Food Tech, yritykset
Säädösmuutos ei aiheuta juurikaan lisäkustannuksia.
OKM, OPH, kunnat, VRN
Päästövähennysvaikutus: Korvattaessa kolmasosa eläinperäisistä tuotteista kasvistuotteilla ja kalalla ja yhdistettynä ruokavaliomuutos puhtaaseen energiasiirtymään, ruokajärjestelmän päästöt vähenisivät vuoden 2015 tasolta 11 % vuoteen 2035 mennessä (Rekola ym. 2024).
Lähteet
Auvinen, ym. (2025). Politiikkatoimet liikkuvien työkoneiden puhtaan siirtymän edistämiseksi. Työkoneiden päästöjen vähentäminen tukee suomalaisten työkonevalmistajien kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen raportti 2/2025.
Jansik, C., Karikallio, H., Kotilainen, T., Känkänen, H., Pihlanto, A., 2024a. Kasviproteiini kasvun tiellä: Tiekartta ruoan korkeampaan kasviproteiiniomavaraisuuteen, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 68/2024. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Jansik, C., Kaukovirta, A., Knuuttila, M., Kohl, J., Koivisto, A., Lehtonen, H., Niemi, J., Pesonen, L., Rikkonen, P., Saarni, K., Setälä, J., Wejberg, H., 2024b. Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä: Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen, Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 7/2024. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Kaartinen N, Paalanen L, Bäck S, Kortetmäki T, Lamminen M, Maukonen M, Männistö S, Sares-Jäske L, Selänniemi M, Kaljonen M, Pajari A-M. Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää Päätösten tueksi 9/2023, THL. Karhinen Santtu (2025). Päästövähennystoimien kustannustehokkuuden vaikutusarviointi (ei vielä julkaistu).
Lehtonen H. 2022. Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelma (HERO). MMM:n julkaisuja 2022.
Lehtonen, H., Ojanen, H., Kekkonen, H., Niskanen, O., Savikko, R., Wejberg, H., Knuuttila, M., Stenberg, L., Niemi, J., Salmivaara, A., Laurila, M. 2024. Turvepeltojen käytön tiekartta vuoteen 2050. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 89/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Lång, K., Hakola, S., Iho, A., Kekkonen, H., Miettinen, A., Niskanen, O., Ojanen, H. ja Wejberg, H. 2023. Turvepeltojen kosteikko-ohjelma: Ehdotus kosteikkoviljelyyn varatun rahoituksen käytöstä vuosina 2023–2025. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 12/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Lång, K., Miettinen, A. ja Salminen, A. 2025. Perikunnat mukaan maatalouden ilmastotyöhön. Mielipide, 2.1.2025. Helsingin Sanomat.
Rekola, A., Albrecht, E., Ervasti, S., Heikkinen, M., Kaljonen, M., Luostarinen, S., Lång, K., Pelkonen, J., Rasi, S., Savolainen, H., Tynkkynen, M., Valve, H., 2024. Kestävyyssiirtymän politiikka- ohjaus maataloussektorin haastavilla aloilla. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen raportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjen vähentäminen 2023. Canemure Policy Brief.
Tykkyläinen, R., Kaljonen, M., Kortetmäki, T., Ritola, R., Salminen, J., Lehtinen, M., Saralahti, I., 2022. Kestävän kouluruokailun keittokirja. Nuorten ratkaisuja ruokapalveluille. Just food hankkeen julkaisuja 5/2022. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Julkaisun laatijoiden yhteystiedot:
• Turvepeltoja kosteikkoviljelyyn: Kristiina Lång/Luke, kristiina.lang@luke.fi
• Työkoneet ja raskas liikenne: Karoliina Auvinen Syke, karoliina.auvinen@syke.fi
• Kotimaiset kasviproteiinit kasvuun: Minna Kaljonen/Syke, minna.kaljonen@syke.fi
• Päästövähennystoimien kustannustehokkuus: Santtu Karhinen/Syke, santtu.karhinen@syke.fi
Lue lisää: hiilineutraalisuomi.fi/ACE
Hiilineutraali Suomi / Carbon neutral Finland
Toimintasuosituksia | ACE-projekti | Lokakuu 2025
Kolme väylää kohti hiilineutraalia Suomea Kustannustehokkaita ja tuottavia keinoja päästöjen vähentämiseen
Kirjoittajat: Karoliina Auvinen1, Kristiina Lång2, Minna Kaljonen1, Santtu Karhinen1, Aino Rekola1, Kaarina Kaminen1, Venla Riekkinen1, Jari Rantsi1
Toimittaja: Eelis Hemberg1
1) Suomen ympäristökeskus (Syke)
2) Luonnonvarakeskus (Luke)
Rahoittaja: Euroopan unionin LIFE-ohjelma
LIFE22-IPC-FI-ACE LIFE
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)
Tässä julkaisussa esitetyt toimenpidesuositukset ovat Syken ja Luken tutkijoiden laatimia, ja edustavat julkaisun kirjoittajien kantoja. Julkaisu on koostettu osana Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE LIFE) -projektia.
ISBN 978-952-11-5801-8 (pdf)