Policy Brief | Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) | Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista | Lokakuu 2026
Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista Politiikkasuositukset kasviproteiinien arvoketjujen vahvistamiseksi
Valkuaiskasvien viljelyyn vauhtia
Innovaatioilla kilpailukykyä
Taidot ja tiedot ajan tasalle
Kouluruokailu uuteen nousuun
• Proteiinilähteiden monipuolistaminen parantaa huoltovarmuutta. Kotimaisen
kasviproteiinituotannon vahvistaminen vähentää riippuvuutta valkuaiskasvien tuonnista.
• Kasviproteiinituotteiden kasvavat markkinat tarjoavat Suomelle merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Kasviproteiinien arvoketjuja vahvistamalla voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä vahvistaa ruoka-alan kilpailukykyä ja uudistumista.
• Kasvipainotteisempi ruokavalio tukee terveyttä. Pienikin palkokasvien lisäys ruokavalioon auttaa tutkitusti parantamaan terveyttä.
KUVA: STOCK.ADOBE.COM
• Kasvis- ja kalapainotteisempi ruokavalio auttaa vähentämään maatalouden ilmastoja vesistöpäästöjä. Jos suomalaisten palkokasvien ja punaisen lihan kulutus vastaisi vuonna 2035 ravitsemussuosituksia, taakanjakosektorin päästöt olisivat 2,5 prosenttia ja maankäyttösektorin päästöt 12 prosenttia pienemmät kuin skenaariossa, jossa kulutus säilyisi nykyisen rakenteen kaltaisena.
Esitetyt näkemykset ja mielipiteet kuuluvat ainoastaan kirjoittajille eivätkä välttämättä heijasta Euroopan unionin tai CINEAn kantoja. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.
Policy Brief | Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) | Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista | Lokakuu 2026
Proteiinilähteiden monipuolistaminen vaatii toimia läpi koko arvoketjun tuotannosta jalostukseen ja kulutukseen. Julkinen ohjaus voi avittaa muutosta harkituilla ja oikea-aikaisilla toimilla. Muutos edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
1
Kotimaisten valkuaiskasvien viljelyyn vauhtia
Palkokasvien tuotannon omavaraisuusaste vuonna 2023 oli vain 54 prosenttia. Arvioiden mukaan nykyisillä keskisadoilla palkoviljojen ja öljykasvien tuotanto voitaisiin viljelykiertoa maksimaalisesti hyödyntämällä jopa kolminkertaistaa. Valkuaiskasvien viljelyn lisäämisessä avainasemassa on viljelyvarmuus ja kannattavuus. Kannattava valkuaiskasvien viljely edellyttää viljelytekniikan hallintaa sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvien lajien ja lajikkeiden jalostusta. Myös kriittisten tuotantopanosten saatavuus, mukaan lukien siemenet ja viljelyvarmuutta tukevat kes-
tävät kasvinsuojeluratkaisut, on varmistettava. Viljelykokeiluihin liittyviä riskejä on tasattava arvoketjussa oikeudenmukaisesti. Maataloustukiin tarvitaan remonttia, sillä pinta-alaperusteiset tuet ylläpitävät olemassa olevaa tuotantorakennetta. Tuotantoon sidottuja tukia sekä investointi- ja siirtymätukia voidaan suunnata valkuaiskasvien viljelyyn kansallisilla päätöksillä. Typensitojakasveja on viisasta hyödyntää viljelykierrossa täysimääräisesti. Viljelijöiden kokemuksia kannattaa tuoda kiinnostavasti esiin tuotemarkkinoinnissa ja viestinnässä.
Toimenpide
Aikataulu ja rahoitustarve
Vastuutahot
Palkokasvien jalostusohjelmien vahvistaminen viljelyvarmuuden, maun ja terveysvaikutusten parantamiseksi
Pitkäjänteisesti toteutettava Rahoitus tutkimusrahoitusta kohdentamalla
Boreal Kasvinjalostus Oy, tutkimuslaitokset ja -rahoittajat
Maataloustukien suuntaaminen valkuaiskasvien tuotantoon ja investointija siirtymätukien käyttö viljelyriskien tasaamiseksi
Heti Rahoituksen varmistaminen osana tulevaa kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa (NRP 2028–2034)
MMM, Ruokavirasto, viljelijät, elintarvike-yritykset
Maatalouskoulutuksen ja -neuvonnan uudistaminen, viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistyön kehittäminen ja valkuaiskasvifoorumin perustaminen
Pitkäjänteisesti
MMM, neuvontaorganisaatiot, vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR), maatalousalan oppilaitokset ja yliopistot, järjestöt
Kasviproteiinituotannon omavaraisuus 2023
Raakavalkuaisvolyymi milj. kg 80
80 %
50
80 %
66,9
70 60
Omavaraisuusaste
78 %
70 %
54 %
53,5
46 %
60 % 50 %
40
40 %
30
30 %
20
20 %
10 0
6,3
8,0
Viljat
Peruna
Tuotanto
Käyttö
3,9
7,3
Palkokasvit
0%
0
1,6
Pähkinät
Omavaraisuusaste
3% 0,1
1,6
Kaakao
3,2
6,9
Kasviproteiinien keskimääräinen omavaraisuusaste on 72 %
Suurin kasvupotentiaali on palkokasveilla
10 % 0%
Vihannekset, hedelmät ja marjat
Palkokasveja ovat esimerkiksi pavut, herneet ja linssit
Policy Brief | Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) | Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista | Lokakuu 2026
2
Innovaatiot vahvistavat kilpailukykyä ja uudistumista
Jatkuva ja vahvistuva TKI-toiminta on perusvaatimus uusien kasviproteiinituotteiden ja ruokainnovaatioiden luomiselle. Julkisella rahoituksella ja takauksilla voidaan kiihdyttää yksityistä rahoitusta ruokainnovaatioiden haastavassa skaalausvaiheessa. Verotuksella voidaan
puolestaan kannustaa kuluttajia terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin sekä elintarviketeollisuutta terveellisempien ja ympäristöystävällisempien tuotteiden kehittämiseen. Kauppa voi vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja houkuttelevuuteen.
Toimenpide
Aikataulu ja rahoitustarve
Vastuutahot
Innovaatiorahoituksen ohjelmallinen kohdentaminen ja katalysoivien rahoitusinstrumenttien kehittäminen kasviproteiinituotteiden kehittämiseen ja skaalaukseen
Heti Hallitus on linjannut vuonna 2025 10 milj. euron T&K-rahoituksen ruuantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026–2029. Lisärahoitusta ja takauksia on kuitenkin kasvatettava edelleen. EU-rahoitusta on hyödynnettävä täysimääräisesti.
EU:n tutkimusrahoitusinstrumentit ja kumppanuudet, kotimaiset julkiset rahoittajat, kuten elinvoimakeskukset, Finnvera ja Business Finland
Uuselintarvikelainsäädännön uudistaminen ja hyväksymisprosessien keventäminen
Heti Säädösmuutos ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia vaan voi jopa tuottaa säästöjä.
EU, EFSA, MMM, Ruokavirasto
Päästö- ja terveysperusteisen ruuan veromallin selvittäminen ja toimeenpanon tarkennus
Heti Veromuutosten kansantaloudelliset kustannukset ja hyödyt arvioitava.
VM, tutkimuslaitokset
Kaupan ja elintarviketeollisuuden yhteiskuntasitoumus kotimaisen terveyttä edistävän ruuan tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi
Heti Toimiala kantaa vastuun kustannuksista.
PTY, ETL, kaupan alan yritykset, elintarviketeollisuuden yritykset, YM, MMM, KKV
Yhtenäinen mittaristo kasvi- ja eläinproteiinien kulutuksen seurantaan
Heti Seurantamenetelmien kehittämistä voidaan tukea hankerahoituksella.
Kaupan alan yritykset, PTY, ETL, elintarviketeollisuuden yritykset, MMM
3
Kouluruokailu uuteen nousuun
Suomessa kouluruokaa tarjotaan päivittäin lähes miljoonalle koululaiselle ja opiskelijalle. Kouluruokailulla onkin merkittävä rooli kasviproteiiniarvoketjujen vahvistamisessa. Tällä hetkellä kasvisten kulutus jää aikuisilla ja nuorilla kauas suosituksista. Ravitsemussuositukset kannustavat siirtymään kasvis- ja kalapainotteisempaan ruokavalioon terveys- ja ympäristösyistä. Kouluruuan arvostuksen parantaminen vaatii päämäärätietoista työtä ja sitoutumista kunnilta ja valtiol-
ta. Lainsäädännöllä voidaan turvata yhtäläinen oikeus ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ja ympäristön kannalta kestävään ruokaan. Ruokapalveluhenkilöstön koulutus tukee laadukkaan kouluruuan valmistusta. Elintarviketurvallisuuden omavalvontaa ja seurantaa voidaan laajentaa ravitsemussuositusten seurantaan. Tämä kannustaa myös yksityisiä ruokapalveluiden tuottajia terveellisen ruuan tarjontaan.
Toimenpide
Aikataulu ja rahoitustarve
Vastuutahot
80 prosenttia oppilaista osallistuu kouluruokailuun -ohjelma ja valtakunnallinen tavoite
2028–2033 Vaatii erillisrahoituksen myös kunnilta.
OKM, STM, OPH, kunnat
Turvataan lasten ja nuorten yhtäläinen oikeus ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ja ympäristön kannalta kestävään ruokaan ja riittävään ruokailuaikaan velvoittamalla perusopetuslaissa ravitsemussuositusten noudattamiseen kouluruokailussa
Heti Säädösmuutos voi aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka riippuvat oppilaitosten lähtötilanteesta ja uudistusten toteutustavasta.
OKM, OPH, kunnat, VRN
Koulutuskokonaisuus ruokapalveluiden osaamisen ja reseptiikan kehittämiseksi
Heti Kunnille ravitsemussuositusten noudattamisesta maksettavan kannustinrahan ohjaaminen ruokapalveluiden laadun parantamiseen ja henkilöstön koulutukseen.
STM, MMM, kunnat, ruokapalvelut
Policy Brief | Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) | Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista | Lokakuu 2026
alin
keskitaso
ylin koulutusaste
g/päivä
alin Suositus vähintään 500–800 g päivässä
900 800
700
Suositus enintään 350 g viikossa
900 800
700
600
400
400
200
200
500
500
300
300
100
100
4
ylin koulutusaste
g/viikko
600
0
keskitaso
Miehet
0
Naiset
Miehet
Naiset
Ihmisten tiedot ja taidot ajan tasalle
Kestävien ja terveellisten elintapojen ja ruokailutottumusten tueksi tarvitaan tiedeperustaista ja laaja-alaista viestintää. Ruokakasvatusta on laajennettava varhaiskasvatukseen, ja sitä on vahvistettava peruskouluissa sekä kasvatus- ja terveysalan opinnoissa. Toimenpide
Aikataulu ja rahoitustarve
Vastuutahot
Valtakunnallinen terveyden edistämisen projekti ihmisten terveellisten ja kestävien elintapojen omaksumiseksi
Heti, pitkäjänteinen Vaatii erillisrahoituksen.
VNK, MMM, STM, THL, Ruokavirasto, teollisuus ja kauppa, järjestöt, mediatalot
Ruokakasvatuksen integrointi koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Ulotetaan ruokakasvatus alakouluihin ja varhaiskasvatukseen
Pitkäjänteinen Muutos aiheuttaa kunnille kustannuksia, jotka riippuvat oppilaitosten lähtötilanteesta ja uudistusten toteutustavasta.
OKM, OPH, kunnat, koulut
Muutos vaatii uskallusta uudistua Proteiinilähteiden monipuolistaminen vaatii investointeja uusiin tuotantosuuntiin, tukirakenteiden uudistamista ja pitkäjänteistä työtä kulutuksen ja tuotannon kehittämiseksi. Samalla on huolehdittava muutoksen vaikutusten hallinnasta ja lieventämisestä kotieläintuotannossa, johon nykyiset ruokaalan investoinnit Suomessa pääosin kohdistuvat. Julkisen vallan ja poliittisten päättäjien tehtävänä on osoittaa suunta ruoka-alan uudistumiselle sekä tukea toimijoita sopeutumaan proteiinilähteiden monipuolistamisesta aiheutuviin muutoksiin.
Toimiala on valmis muutokseen. Nyt on poliittisten päätösten aika. Aiheesta laajemmin ja lähteet: hiilineutraalisuomi.syke.fi ► Projektit ► Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) ► Ace-julkaisut ► Politiikkasuositukset kasviproteiinien arvoketjujen vahvistamiseksi
Policy Brief | Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) | Lokakuu 2026
Huoltovarmuutta ja terveyttä kotimaisista kasviproteiineista Politiikkasuositukset kasviproteiinien arvoketjujen vahvistamiseksi
Kirjoittajat: Minna Kaljonen1, Aino Rekola1, Eelis Hemberg1, Tiina Piiroinen1, Aliisa Vulli1, Kaarina Kaminen1, Venla Riekkinen1, Titta Tapiola2, Markus Nurmi2, Elisa Niemi3, Stella Höynälänmaa3, Sonja Nielsen4 Toimittajat: Sini Harvo1, Eija Järvinen1 | Visuaalinen toteutus: Satu Turtiainen 1 1)
Suomen ympäristökeskus (Syke), 2) Luonnonvarakeskus (Luke), 3) WWF Suomi, 4) Aalto-yliopisto
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama | Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke) ISBN 978-952-11-5893-3 (pdf)