Aesculapius_1_2026

1 / 2026

Orion Pharman

lehti lääkäreille

Akuuttilääkärin työ vaatii laajaa osaamista

SIVU 5

Vuoden yleislääkäri korostaa työssään potilaslähtöisyyttä

SIVU 7

Parkinsonin taudin lääkehoito

“Aktiivinen

linja parantaa Parkinson-hoitoa”, sanoo neurologi Filip Scheperjans

SIVU 2

Aktiivinen linja parantaa Parkinson-hoitoa

Tehokas ote hoitoon hyödyttää Parkinsonpotilaita ja palkitsee malttamattoman neurologin, sanoo Filip Scheperjans. ”Muutoksia näkyy nopeasti, jos hoito on oikea.”

TEKSTI Pirkko Koivu KUVA Satu Kemppainen

Parkinsonin taudin hoidossa hukataan neurologi Filip Scheperjansin mukaan paljon mahdollisuuksia, jos ote on passiivinen tyyliin ”potilaalle annetaan vähän lääkettä ja katsotaan vuoden kuluttua.”

Oireita voidaan lievittää huomattavasti yksilöllisellä ja aktiivisella hoidolla.

”Välillä sanotaan, että Parkinsonin taudin etenemistä ei voi hidastaa, mutta elintavoilla itse asiassa voi.

Suosituksen mukaan

Parkinsonin taudin

lääkehoito aloitetaan, kun potilaalla on oireista haittaa.

Yksi keino on aika rajukin liikunta, jossa minimi on kolme kertaa viikossa hikiliikuntaa. Toinen keino on Välimeren ruokavalio.” 1, 2

Myös lääkityksestä voidaan saada enemmän hyötyä irti. Käypä hoito -suosituksen mukaan Parkinsonin taudin lääkehoito tulisi aloittaa, kun potilaalla on oireista haittaa 3 Scheperjans kuitenkin kannustaa kokeilemaan levodopalääkitystä lähes kaikille diagnoosivaiheessa.

”On sinänsä oikea ajatus, että hoitoa ei aloiteta, ellei sairaudesta ole koettu haittaa. Potilas ei siinä tilanteessa ole kuitenkaan luotettavin tiedonlähde, koska Parkinsonin taudin oireet etenevät hitaasti ja vastaanotolle tullessa niitä on usein ollut jo vuoden tai parin ajan.”

Oireitaan kuten lievää masennusta, aloitekyvyttömyyttä, kipuilua tai virtsaamis- ja univaikeuksia potilas ei välttämättä yhdistä Parkinsonin tautiin. Lisäksi ihmisillä on tapana sopeutua hitaasti eteneviin muutoksiin, joita saatetaan pitää ikääntymiseen kuuluvina.

Scheperjansin mukaan lääkärin vastuulla on tunnistaa nämä oireet ja tarjota hoitoa myös silloin, kun potilas ei itse koe tarvitsevansa sitä.

”Siksi suosittelen kaikille potilaille vähintään lääkekokeilua diagnoosivaiheessa. Lääkitys voidaan lopettaa, jos potilas kokee voivansa paremmin ilman. Käytännössä lähes kaikki haluavat jatkaa, kun lääkitys on aloitettu.”

Levodopa palaamassa ensisijaislääkkeeksi

Aloituksessa levodopa on tehokkain, mutta tarjolla on myös MAO-B-estäjiä ja dopamiiniagonisteja 3 ”Tässä on Käypä hoito -suosituksessa ikäraja 60–65 vuotta. Nuoremmalle suositellaan aloitukseen muuta kuin levodopaa paitsi, jos potilaalla on vaikeita oireita, harhoja tai merkittäviä kognitiivisia oireita.”

Pitkäkestoisen levodopahoidon oletetaan altistavan motorisille komplikaatioille eli tilanvaihteluille ja pakkoliikkeille. Scheperjansin mukaan tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa muuta 4. Levodopalla aloittaneilla potilailla oireet olivat seitsemän vuoden seurannassa paremmin hallussa ja heidän elämänlaatunsa oli parempi kuin niillä, jotka aloittivat MAO-B -estäjällä tai dopamiiniagonistilla.

Lääkehoidossa pyritään mahdollisimman tasaiseen dopamiinivaikutukseen aivoissa. Levodopan lyhyt, keskimäärin noin 60–90 minuutin, puoliintumisaika tekee tästä haastavaa. Tästä syystä muita lääkkeitä käytetään usein tasaamaan vaikutusta. Haittavaikutuksien synnyssä ei Scheperjansin mukaan ole ratkaisevaa hoidon aloituksen ajankohta, vaan annos ja taudin kesto 5

”Jos annos suhteessa painoon on korkea, se altistaa pakkoliikkeille. Nuori ikä, naissukupuoli ja laihuus lisäävät riskiä. Käytännössä kannattaa alussa pysyä annoksessa alle 4 mg per painokilo vuorokaudessa, naisilla 3 mg.” 6, 7

Jos teho ei riitä, Scheperjans käyttää lisälääkkeitä kuten MAO-B- ja COMT-estäjät, dopamiiniagonistit ja amantadiini. Viimeksi mainittu on osin unoh-

Parkinsonin tauti on neurologisista sairauksista nopeimmin yleistyvä, eikä ilmiö selity vain väestön ikääntymisellä. Filip Scheperjans kertoo, että nykyisin tutkitaan ympäristötekijöiden, esimerkiksi torjuntaainealtistuksen ja liuottimien osuutta taudin yleistymisessä.

Filip Scheperjans

SYNTYNYT Castrop-Rauxelissa Saksassa 1981 ASUU Helsingissä TOIMII dosenttina HUS neurokeskuksessa sekä Aavassa KOULUTUKSELTAAN LL 2006 ja LT 2008 Düsseldorfin yliopistosta, EL 2013 HYVINVOINNIN LÄHTEINÄ lapset ja ulkoilu

dettu, mutta hänen mielestään edelleen hyödyllinen lääke, joka voi tasoittaa tilanvaihteluita.

Lääkevalinta on aina yksilöllinen

Lääkitys räätälöidään potilaan oireiden mukaan.

”Jos potilas on masentunut tai on dystoniaoireita, valitsen levodopan rinnalle dopamiiniagonistin. Jos taas on kävelyvaikeuksia, päiväväsymystä tai matala verenpaine, kallistun amantadiiniin. Iäkkäille ja haittavaikutuksille herkille potilaille sopii COMT-estäjä levodopan rinnalle.”

Potilaan Parkinsonin

Uudemmista valmisteista Scheperjans mainitsee 5 milligramman valmisteen, joka sisältää pienen annoksen karbidopaa ja levodopaa suhteessa 1:4.

tauti on vaativa, mutta samalla motivoiva hoidettava.

”Tutkimuksia on vielä vähän, mutta näyttö viittaa siihen, että se imeytyy perinteisiä levodopatabletteja paremmin ja mahdollistaa tasaisemmat pitoisuudet. Potilailla, jotka ovat hyvin levodopaherkkiä tai pienikokoisia annosta voi säätää hyvin tarkasti.” 8, 9

Muutokset näkyvät

nopeasti

Scheperjans sanoo Parkinsonin taudin olevan malttamattomalle neurologille vaativa ja samalla motivoiva hoidettava. Monien elimien toiminta häiriintyy autonomisen hermoston rappeutuessa, mutta oikea hoito tuottaa nopeasti muutoksia.

Käden taitoja kysytään hoidettaessa liikehäiriöitä esimerkiksi ultraääni- ja EMG-ohjatussa botuliinihoidossa. Huipputeknologiaa puolestaan hyödynnetään syväaivostimulaatiossa.

Mikrobiologia on yksi Scheperjansin mielenkiinnon kohteista. Hän on tutkinut vuosikymmenen ajan mikrobiston osuutta Parkinsonin taudin synnyssä ja sen hyödyntämistä taudin hoidossa.

Parkinsonin taudissa on ehdotettu olevan kaksi alatyyppiä, joista toinen on aivoperäinen ja toinen suolistoperäinen10 .

”Tiedeyhteisössä kaikki eivät usko tähän teoriaan, mutta itse olen sen vahva kannattaja.”

Alatyyppien välissä on selkeitä kliinisiä eroja. Aivoperäisessä motoriset oireet ovat vahvasti asymmetrisia. Siinä on myös vähemmän ummetusta, unen häiriöitä, rakon ja verenpaineen säätelyn häiriöitä ja kognitiivista heikentymää, jotka ovat tyypillisiä suolistoperäisessä Parkinsonin taudissa. Aivoperäisessä Parkinsonin taudissa potilaan

toimintakyky heikkenee hitaammin kuin suolistoperäisessä.

”Kliinisesti aivoperäinen Parkinson näkyy niin sanottuna lievänä motorispainotteisena alatyyppinä ja suolistoperäinen taas diffuusisti malignina alatyyppinä.”

Tarkastelemalla potilaan oirekokonaisuutta diagnoosivaiheessa pystytään jonkin verran ennustamaan taudin etenemistä. Scheperjansin mielestä Parkinsonin taudin hoitolinjoissa voisi ottaa huomioon erilaiset oirekuvat: aktiivisinta seurantaa saisivat potilaat, joiden oirekuva viittaa suolistolähtöiseen, eli diffuusisti maligniin Parkinsonin tautiin.

”Heillä tilanne voi heikentyä jo yhden vuoden aikana merkittävästi.” Ae

Viitteet

1. van der Kolk NM, de Vries NM, Kessels RPC, et al. Effectiveness of home-based and remotely supervised aerobic exercise in Parkinson’s disease: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet Neurol. 2019;18(11):998–1008.

2. Bisaglia M. Mediterranean Diet and Parkinson’s Disease. Int J Mol Sci. 2022;24(1):42. 2022 Dec 20.

3. Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 12.12. 2025). Saatavilla internetissä: kaypahoito.fi

4. PD Med Collaborative Group, Gray R, Ives N, et al. Long-term effectiveness of dopamine agonists and monoamine oxidase B inhibitors compared with levodopa as initial treatment for Parkinson’s disease (PD MED): a large, open-label, pragmatic randomised trial. Lancet. 2014;384(9949):1196–1205.

5. Cilia R, Akpalu A, Sarfo FS, et al. The modern pre-levodopa era of Parkinson’s disease: insights into motor complications from sub-Saharan Africa. Brain. 2014;137(Pt 10):2731–2742.

6. Scheperjans F. Levodopan käyttö Parkinsonin taudin hoidossa. duodecimlehti.fi/xmedia/duo/ duo17120.pdf

7. Warren Olanow C, Kieburtz K, Rascol O, et al. Factors predictive of the development of Levodopa-induced dyskinesia and wearing-off in Parkinson’s disease. Mov Disord. 2013;28(8):1064–1071.

8. Nyholm D, Ehrnebo M, Lewander T et al. Frequent administration of levodopa/carbidopa microtablets vs levodopa/carbidopa/entacapone in healthy volunteers. Acta Neurol Scand. 2013 Feb;127(2):124-32.

9. Johansson D, Ericsson A, Johansson A et al. Individualization of levodopa treatment using a microtablet dispenser and ambulatory accelerometry. CNS Neurosci Ther. 2018 May;24(5):439-447.

10. Horsager J, Andersen KB, Knudsen K et al. Brain-first versus body-first Parkinson’s disease: a multimodal imaging case-control study, Brain. 2020, 143: 3077–3088.

Akuuttilääkäri

viihtyy yllättävissä tilanteissa

Laaja osaamispohja jo taskussa, ja silti päivittäin oppii uutta. Työn vaihtelevuus ja mainio porukka ovat tärkeä osa arkea Turun yhteispäivystyksessä, kertoo Anttipekka Laukkanen.

TEKSTI Johanna Paasikangas KUVA iStock

Akuuttilääkärin työhön vaaditaan laaja osaaminen. ”Se on yleislääkäriyttä, mutta päivystyksellisessä roolissa. Pitää osata ensimmäiset 10 minuuttia päivystyksen kriittisiltä erikoisaloilta todella hyvin”, määrittelee akuuttilääkäri Anttipekka Laukkanen

Kun lääkäriksi valmistuminen häämötti, Laukkanen alkoi harkita erikoistumista akuuttilääketieteeseen. Se oli ollut vasta muutaman vuoden erikoistumisalana. ”Luin siihen liittyen yhdysvaltalaisia materiaaleja, tein amanuenssuurin ja innostuin.”

Valmistuttuaan lääkäriksi Turusta toukokuussa 2018, Laukkanen lähti vaimonsa kanssa Poriin. ”Siellä tein ensin

tk-palvelut päivystystä, sitten erinäisiä reunapalveluita. Hakeuduin niihin oman mielenkiinnon ja sen mukaan, minkä ajattelin hyödyttävän päivystyksessä. Nyt koulutusputki on jo selkeämmin strukturoitu.”

Tutustuminen useisiin aloihin oli antoisaa. ”Tykkäsin Porin keskussairaalasta todella paljon. Lyhyilläkin pätkillä otettiin hyvin mukaan ja annettiin oppia”, kiittelee Laukkanen.

Reunapalvelukokemuksia kertyi sisätautipäivystyksessä, kardiologialla, lastentaudeilla, neurologialla, anestesiologialla ja tehohoidossa sekä gynekologian päivystyksessä. Kolmen vuoden jälkeen oli aika palata Turkuun.

Akuuttilääkärin työ on yleislääkäriyttä, mutta ennen kaikkea päivystyksellisessä roolissa.

”Siellä olin vielä lasten anestesiologialla ja ensihoidossa, sen jälkeen oli lähinnä päivystämistä.”

Kykyä toimia tehokkaasti kriittisessä tilanteessa Laukkanen on kokenut reunapalveluista hankkimansa kokemukset erittäin hyödylliseksi.

”Kriittisesti sairaiden potilaiden hoidossa on tietysti tärkeää osata anestesiologiaa ja tehohoitoa. Mutta kun siihen ammentaa lisäksi vaikkapa kardiologialta ultraäänitaitoja, pystyy tunnistamaan kriittisesti sairaalla, minkä tyyppisestä sydämen vajaatoiminnasta voisi olla kyse hengenahdistuksen taustalla. On hyvä olla myös edes jonkinlainen käsitys siitä, miten jatkohoito tapahtuu osastolla ja mitä lisätutkimuksia siellä tehdään.”

Oppiminen on jatkunut työvuoroissa.

”Aina ei ole kyse kovin suuresta asiasta, mutta voi tulla vaikkapa jokin kysymys hoitajalta tai potilaalta tai ihan vain tautiprosessiin liittyen jotakin, josta en tiedä. Sitten pitää oppia siinä työvuoron ohessa.”

”Pidän tästä yllätyksellisyydestä ja kaikenlaisista tarinoista, joita päivystyksessä kohtaa.” Ae

Lue haastattelun pidempi versio Aesculapius.fi/erikoisalat

Pääkirjoitus

Kattava apteekkiverkosto on

maan etu

Suomen apteekkijärjestelmä on vuosikymmenten ajan taannut luotettavan ja laadukkaan lääkehuollon. Proviisoriomisteinen apteekkiverkosto on keskeinen osa maamme huoltovarmuutta, lääkkeiden saatavuutta ja potilasturvallisuutta –erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa muita terveyspalveluja ei ole. Hallituksen esittämä apteekkiuudistus ja lääkesäästöt herättävät huolta tämän verkoston vaarantumisesta.

Lääkkeiden varastointi, myynti ja käsittely ovat vastuullista ja ammattitaitoa vaativaa toimintaa. Jos itsehoitolääkkeitä myydään apteekkien ulkopuolella ja ammattilaisten rooli kaventuu, syntyy riskejä potilasturvallisuudelle ja lääkehoidon eettisyydelle. Monien lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää usein ammattilaisen ohjausta ja neuvontaa. Pelkkä helppo saatavuus ei riitä takaamaan turvallista ja vaikuttavaa lääkehoitoa, vaan voi johtaa lääkkeiden tarpeettomaan ja väärään käyttöön.

Lääkkeiden varastointi, myynti ja käsittely ovat vastuuta ja ammattitaitoa vaativaa toimintaa.

Hallituksen uudistusesitys on ristiriidassa myös säästötavoitteiden kanssa. Verotulot tulisivat varmasti laskemaan, jos lääkkeitä ryhdyttäisiin myymään apteekkien ulkopuolella. Silti lääkkeiden hinnanmuutoksen vaikutus potilaalle olisi vuositasolla vähäinen tai mitätön.

Myönteistä esityksessä on, että apteekeille annettaisiin tietyin ehdoin oikeus poiketa lääkemääräyksistä esim. tilanteessa, jossa vaihtokelpoisen lääkkeen myyntipakkausta ei ole saatavilla.

Nämä muutokset parantaisivat lääkkeiden saatavuutta, lääketurvallisuutta ja helpottaisivat niin lääkäreiden kuin potilaidenkin arkea.

Suomen huoltovarmuuden kannalta kattava apteekkiverkosto on arvo, jota tulee tukea. Sillä kaikkien suomalaisten etu on, että apteekkijärjestelmämme pysyy vahvana, eikä sen potilasturvallisuu desta, yhdenvertaisuudesta ja huoltovarmuudesta tingitä.

Janne Maksimainen

Orionin Suomen ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja

Limatulpat vaivana yleisissä keuhkosairauksissa

Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Witold Mazur kertoo, että limatulppien rooli obstruktiivisissa sairauksissa on uusi tutkimuskohde. ”Vaikka limatulpat liittyvät vahvasti astmaan ja keuhkoahtaumatautiin, niihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota.”

”Niitä voi olla keuhkoissa jopa vuosia ilman, että ne aiheuttavat oireita. Kirjallisuudessa limatulpille annetaan eri pisteytyksiä, mutta niitä ei käytetä klinikassa rutiininomaisesti.”

Mazurin mukaan liman kertymiseen on nyt alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. ”Vaikka potilas ei oireilisi, limatulpat keuhkoissa liittyvät vaikeampaan tautimuotoon, huonontuneeseen hoitovasteeseen, kohonneeseen pahenemisvaiheriskiin, infektioriskiin, ja keuhkoahtaumataudissa myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen.”

Yksi hälytysmerkki on se, että lääke ei toimi.

”Se voi johtua siitä, että potilaalla on limatulppia. Kun hengitystiet ovat tukossa, hengitettävä hoitava lääke ei mekaanisen esteen vuoksi pääse pieniin ilmateihin”, Mazur sanoo.

Lue Witold Mazurin haastattelu kokonaisuudessaan Aesculapius.fi/erikoisalat

JULKAISIJA Orion Oyj, Orionintie 1 PL 65, 02101 Espoo, p. 010 4261 PAINO Punamusta, Joensuu, ISSN-0400-6747, Aesculapius 74. vuosikerta KANSIKUVA Satu Kemppainen KUVA:

Päätoimittaja Kristiina Kuismanen kristiina.kuismanen@orionpharma.com, Orion Pharma TOIMITUS Terraviestintä Oy, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, terraviestinta.fi , sisältöpäällikkö Susanna Marklund , susanna.marklund@fokusmedia.fi, p. 040 486 0390, visuaalinen suunnittelija Sesilja Lindell , vakituinen avustaja Pirkko Koivu

Yleislääketiede

”Potilaita on kohdattava riittävästi kasvokkain”

Vuoden yleislääkärin tunnustuksen saaneella Susanna Satuli-Autereella on työssään kaksi ohjenuoraa: potilaslähtöisyys ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Vaikka valtaosa hänen työajastaan kuluu Husin perusterveydenhuollon yksikössä koulutusylilääkärin tehtävissä, Satuli-Autere ei ole halunnut luopua potilastyöstä kokonaan.

”Lääkärin työn ydin on kohdata potilaita ja tämä on tärkeä osa lääkäri-identiteettiäni. Ilman riittävää määrää lähikohtaamisia kliininen silmä ei kehity eikä pysy yllä.”

Lue koko haastattelu Aesculapius.fi/erikoisalat

”Toimiva etähoito edellyttää, että lääkäri ja potilas ovat kohdanneet vähintään kerran kasvokkain”, sanoo Susanna Satuli-Autere.

Potilastapaus

Suolaa ja vettä

Miehen umpilisäke oli poistettu tavanomaisesti. Vuodesastolla potilaan hurjaan veden kittaamiseen kiinnitettiin pian huomiota ja vesimäärää rajoitettiin, mikä johti ripeään yleistilan laskuun sekä mm. natriumarvon nousuun. Mistä oli kyse?

Lue Kimmo Suojasen uusin potilastapaus Aesculapius.fi/potilastapaukset

Precifit™

5 mg/1,25 mg dispergoituvat tabletit annostelulaitteeseen

Vaikuttavat aineet: levodopa 5 mg ja karbidopamonohydraatti (vastaa 1,25 mg:aa karbidopaa). Käyttöaiheet: Idiopaattisen Parkinsonin taudin ja oireyhtymän hoitoon aikuispotilailla. Annostus ja antotapa: Suun kautta. Annostelussa käytetään OraFID-annostelulaitetta (2250 tablettia). Tabletit liuotetaan veteen ja otetaan heti liukenemisen jälkeen 30 minuuttia ennen ateriaa tai tunti sen jälkeen. Optimaalinen päiväannos on määritettävä yksilöllisesti huolellisesti titraamalla. Suositeltavin aloitusannos on 100/25 mg kolmesti päivässä. Annostusta voidaan suurentaa 50/12,5–100/25 mg:aan joka päivä tai joka toinen päivä enintään siihen saakka, kunnes kokonaisvuorokausiannos on 800/200 mg. Tarvittaessa annostusta voi suurentaa enintään 2 000/500 mg:aan vuorokaudessa. Erityisryhmät: ks. Valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai apuaineille. Epäselektiivisten MAO-estäjien ja selektiivisten MAO-A-estäjien käyttö. Ahdaskulmaglaukooma. Pahanlaatuinen melanooma tai epäilyttävät diagnosoimattomat iholeesiot. Adrenergisten lääkkeiden vasta-aiheet, kuten feokromosytooma, hypertyreoosi, Cushingin oireyhtymä, vaikea maksa- ja munuaissairaus, vaikea sydän- ja verisuonisairaus ja psykoosi. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Ei suositeltava lääkevalmisteen aiheuttamien ekstrapyramidaalireaktioiden hoitoon. Varovaisuutta noudatettava potilailla, joilla on vaikea keuhkosairaus, astma, endokriininen sairaus, ulkustauti, sydäninfarkti, ortostaattinen hypotensio, psykoosi, impulssikontrollin häiriöitä tai kouristuskohtauksia. Voi aiheuttaa ortostaattista hypotensiota, tahattomia liikkeitä, psyykkisiä häiriöitä, somnolenssia ja äkillistä nukahtelua. Voidaan käyttää varovaisuutta noudattaen kroonisessa avokulmaglaukoomassa, jos silmänpaine pysyy hyvin hallinnassa ja sen vaihteluita seurataan tarkasti. Yhteisvaikutukset: Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty. Levodopan vaikutusta heikentävät butyrofenonijohdannaiset, fentiatsiinit, rautavalmisteet, pimotsidi, risperidoni ja isoniatsidi. Selegiliinin ja karbidopan/levodopan samanaikainen käyttö voi aiheuttaa vakavaa ortostaattista hypotensiota. Hedelmällisyys, raskaus ja imetys: Ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana. Vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole tietoja. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Voi aiheuttaa somnolenssia ja äkillistä nukahtelua. Haittavaikutukset: Hyvin yleinen: virtsatieinfektiot. Yleinen: ruokahaluttomuus, psyykkiset häiriöt, dyskinesia, korea, lihasjänteyshäiriöt sekä ekstrapyramidaaliset häiriöt, liikehäiriöt ja bradykineettiset jaksot, sydämentykytys, epäsäännöllinen syke, ortostaattinen hypotensio, pyörtymistaipumus, pahoinvointi, suun kuivuus, kitkerä maku suussa. Tarkemmat tiedot ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (vmh sis. alv) 15.1.2026: 246,08 €. Korvattavuus: Rajoitetusti perus- (3080) ja erityiskorvattava (1537) edenneen Parkinsonin taudin hoitoon, kun tavanomaisella suun kautta annosteltavalla levodopahoidolla ei annostusta optimoimalla saada enää tyydyttävää vastetta motorisiin tilanvaihteluihin. Reseptilääke. Lisätiedot: Valmisteyhteenveto.

(levodopa, karbidopa) dispergoituvat mikrotabletit

Tarkasti ja tasaisesti

Mikrotabletit Parkinsonin taudin motoristen oireiden hallintaan

Levodopa/karbidopa 5 mg/1,25 mg dispergoituvat mikrotabletit annosteltuna OraFID®-annostelulaitteella

Uutuus