Vuosi 2017 oli onnistunut sirkuskoulun, sosiaalisen sirkuksen sekä esitystoiminnan kannalta. Kehittämistyötä ja -projekteja jatkettiin paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vuoden aikana aloitettiin valmistautuminen tuleviin suuriin muutoksiin. Syksystä 2017 alkaen Sorin Sirkuksessa valmistauduttiin vuonna 2018 voimaantulevien uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden vaatimaan opetussuunnitelmauudistukseen. Valmistelua on tehty sekä opettajia kouluttaen että koko henkilökuntaa, oppilaita ja heidän huoltajiaan kuunnellen. Uudistus tulee muuttamaan koko sirkuskoulun opintojen rakenteen.
Sosiaalisen sirkuksen saralla tulivat päätökseen %-TAIDETTA -hankkeella tuettu käytännön sirkuspajatoiminta sekä nuorten turvapaikanhakijoiden parissa tehty Taide in Action -hanke. Sosiaalisen sirkuksen %-TAIDETTA -hanke onnistui juurruttamaan toiminnan osaksi tilaajaorganisaatioiden toimintaa ja loppuvuodesta alkoi kaksi ja puolivuotinen Sirkuksesta siivet elämään -ESR-hanke, joka puolestaan jatkaa Taide in Actionissa aloitettua työtä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön palvelu- ja kehittämiskeskus (PAKE) rahoituksen loppuminen vuoteen 2017 työllisti johtoryhmää uusien rahoitussuunnitelmien myötä. Keväällä vuoden tulosennuste näytti huomattavasti odotettua heikommalta, joten taloutta jouduttiin tasapainottamaan monien eri toimenpiteiden kautta. Toimenpiteet yhdessä yleisen taloudellisen tilanteen elpymisen kanssa paransivat tulosta huomattavasti. Positiivisempi suunta näkyi hienosti esimerkiksi Sorin Sirkuksen palvelutoiminnan ja esiintymisten kysynnän vilkastumisena.
Syksy käynnistyi hienosti, kun Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti myöntää Pirkanmaan palkinnon Sorin Sirkukselle. Palkinnon perusteena mainittiin Pirkanmaan hyväksi tehty merkittävä työ, joka on edistänyt Pirkanmaan tunnettuisuutta ja pirkanmaalaista identiteettiä.
1. YLEISTÄ
Sorin Sirkus oli viimeistä vuotta Opetus- ja Kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus. Vuosi 2017 oli sirkuksen 32. toimintavuosi. Toiminnan tukirankana on jo vuodesta 1989 ollut Sorin Sirkuksen oma yhdistys Sorin Sirkus ry. Sorin Sirkus ry:n tarkoituksena on nuorten sirkustaiteen harrastuksen edistäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Tätä tehtävää se toteuttaa ylläpitämällä lasten ja nuorten sirkuskoulua, järjestämällä esitystoimintaa sekä tarjoamalla sirkusopetusta erilaisille kohderyhmille.
Sorin Sirkuksen välittömään vaikutuspiiriin kuuluu noin 450 toimintaan viikoittain osallistuvaa lasta ja nuorta vanhempineen. Monille perheille Sorin Sirkus on yhteinen harrastus, ja sirkustietoisuus leviää perheiden ja heidän lähipiirinsä kautta laajalle. Sosiaalisen sirkuksen ryhmien, kesäleirien ja erilaisten työpajojen kautta useille sadoille eri-ikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille tarjoutuu mahdollisuus kokea sirkustemppujen haasteellisuus sekä onnistumisen elämyksiä. Sirkuskoulun vaikutuspiirissä on oppilaita ja sidosryhmiä useista Tampereen naapurikunnista ja kauempaakin: Akaasta, Espoosta, Forssasta, Hämeenkyröstä, Hämeenlinnasta, Kangasalta, Lappeenrannasta, Lempäälästä, Nokialta, Parkanosta, Pirkkalasta, Pälkäneeltä, Urjalasta, Valkeakoskelta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä.
Vuonna 2017 Sorin Sirkus kehitti ja edisti sirkuskenttää eri tavoin. Sirkustirehtööri Taina Kopra toimi jäsenenä Opetushallituksen asettamassa taiteen perusopetuksen sirkustaiteen opetussuunnitelman perusteita luovassa työryhmässä. Hän on eurooppalaisen Caravan -sirkusverkoston taloudenhoitaja ja hallituksen jäsen. Hän myös jatkoi toimintaansa Tampereen yliopiston normaalikoulun neuvottelukunnan varajäsenenä.
Rehtori Kaisa Penny toimi Esittävien Taiteiden Oppilaitosten Liiton (ETOL) puheenjohtajana sekä Tampereen yliopiston normaalikoulun neuvottelukunnan jäsenenä.
Sorin Sirkuksen pitkäaikaista tietotaitoa ja asiantuntijuutta erityisesti opetusasioissa levitettiin erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä sirkustaiteen kehityshankkeissa. Sorin Sirkus oli mukana sirkustaiteen ja uusien sirkuspedagogisten alueiden kehittämistyössä sekä luomassa uusia toimintamalleja eri hankkeissa sosiaali- ja terveysalan kumppaneidensa kanssa. Sorin Sirkuksen taitavat opettajat vierailivat alan ammattioppilaitoksissa ja sirkusleireillä ympäri Suomen.
Sosiaalinen sirkus on olennainen osa Sorin Sirkuksen toimintaa. Sosiaalisessa sirkuksessa sirkustaide toimii välineenä erityisryhmien kanssa työskentelyssä opettaen itsenäisyyttä, parantaen itseluottamusta ja antaen työkaluja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sirkustoiminnan pääpaino on ennakkoluulojen, ilon ja elämänhallintataitojen oppimisessa.
1.1. Yhdistys
Sorin Sirkuksella oli vuonna 2017 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 485, joista suurin osa oli alle 18-vuotiaita. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 30.3.2017 ja syyskokous 26.10.2017 Sorin Sirkuksen tiloissa. Kummankin kokouksen yhteydessä nähtiin lasten ja nuorten esittämiä Maneesi haltuun! -esityksiä.
Sirkuskoululaisia oli syksyllä 2017 aikuisten syksyn kurssi mukaan lukien 448, joista tyttöjä 324 ja poikia 124. Tapahtumia ja esityksiä oli ympäri vuoden runsaasti. Sirkuskeskuksen tilat täyttyivät päivisin ja iltaisin sekä sirkusharrastajista että -ammattilaisista. Sirkus osallistui vahvasti myös kansainväliseen toimintaan vuoden aikana.
Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Markku Rimpelä sekä seitsemän jäsentä: Martti Iso-Möttönen, Jaana Kaartinen, Jouni Kivimäki, Mika Lehtinen, Perttu Pesä, Jouni Raatikainen ja Martti Silvennoinen. Hallitus piti vuoden aikana kuusi (6) kokousta. Syyskokous valitsi Markku Rimpelän jatkamaan puheenjohtajana vuoden 2018. Hallituksessa valittiin jatkamaan samat jäsenet kuin vuonna 2017. Tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Mikko Sillman KHT.
1.2. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehitysohjelma
Sorin Sirkuksen opetuksen sisällöt ja toimintatavat tukevat laaja-alaisesti voimassa olevan OKM:n Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (LANUKE) strategisia tavoitteita ja osallistavat nuoria jo lähtökohtaisesti. Sirkustaiteen yhteistyön ja yhteisöllisyyden syvällinen tarve ja voima lähtevät temppujen turvallisuuden vaatimuksesta, esitystoiminnan tavoitteellisuudesta ja taiteenlajin marginaalista nousevasta historiasta. Tämä välittyy kaikkeen sirkusopetukseen ja esitystoimintaan.
Sorin Sirkuksen tunnuslause ”tekemällä oppii” pitää sisällään mahdollisuuden oppia oman kokemuksen ja epäonnistumistenkin kautta. Toisaalta tuo lause pitää sisällään nuorten vastuuttamisen oman oppimisensa ja tekemisensä aktiivisiksi edistäjiksi. Sirkus tarjoaa näin mahdollisuuden koulun ulkopuoliseen oppimiseen ja itseymmärrykseen. Sirkusharrastus itsessään liikuttaa ja opettaa pitämään huolta omasta kehostaan ja psyykkisestä terveydestään.
Pitkäjänteinen työ oppilaiden parissa ja oppilaan pitkä kaari harrastuksensa parissa mahdollistavat nuorten vierellä kulkemisen, heidän elämänsä seuraamisen ja tukemisen. Sirkuksen opetustyön ohella tehdään usein nuorisotyötä syvemmässä ja laajemmassakin merkityksessä kuin vain taideharrastuksena.
2. TAITEEN PERUSOPETUS (toiminnanalat TA1 ja TA3)
Sorin Sirkus on antanut taiteen perusopetusta vuodesta 1993. Nykyään Sorin Sirkus antaa yleisen ja laajan oppimäärän mukaista opetusta. Opetushallitus hyväksyi taiteen perusopetuksen sirkustaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet vuonna 2005 ja samana vuonna Sorin Sirkus aloitti laajan oppimäärän kokeiluna. Opetussuunnitelma on hyväksytty Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa kesäkuussa 2006. Opetusministeriö antoi Sorin Sirkukselle laajan oppimäärän järjestämisluvan 5.11.2007 ja samalla Sorin Sirkus pääsi lakisääteisen tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin 1.1.2008 alkaen.
Opetussuunnitelmien ja -tuntien kehittäminen on pitkä ja jatkuva prosessi. Sorin Sirkuksen opettajat ovat hyvin sitoutuneita, motivoituneita ja halukkaita oppimaan lisää. Jatkuva kouluttautuminen, synergia ja tietotaidon vaihto opettajakollegoiden kanssa parantaa opetuksen laatua. Vuonna 2017 Sorin Sirkuksessa valmistauduttiin vuonna 2018 voimaan tulevien uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden vaatimaan opetussuunnitelmauudistukseen. Valmistelua on tehty sekä henkilöstöä kouluttaen että erilaisin kokoonpanoin valmistellen. Koko henkilökunta osallistui opetussuunnitelmatyön käynnistämiseen orientaatioviikolla elokuussa ja sen jälkeen opettajista koostuvat työryhmät ovat työstäneet yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelmia syksyn ajan. Tätä työtä jatketaan vuonna 2018 ja sirkuskoulun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2018.
Opetussuunnitelmatyössä on pyritty ottamaan huomioon myös oppilaiden ja huoltajien näkökulmat. Osallistumista on mahdollistettu kyselyin ja infotilaisuuksin. Syksyn avointen ovien viikolla järjestettiin viisi infotilaisuutta, joiden pääaiheena oli opetussuunnitelmauudistus.
Uusissa opetussuunnitelmissa pyritään myös ottamaan huomioon aiempina vuosina tullut palaute ja toiveet. Uudet opetussuunnitelmat avaavat oppilaille joustavammat mahdollisuudet valita harjoittelun määrän suhteessa omaan motivaatioonsa ja ajankäyttöönsä.
Tällä hetkellä moni taiteen perusopetuksesta valmistunut oppilas on halunnut jatkaa harjoittelua, joten sirkuskoululle on luotu Merikarhujen ryhmä, joka esiintyy ja harjoittelee omaan tahtiinsa omia lajejaan. Näiden oppilaiden ja nykyisen kurssitoiminnan tulevaisuus on osa opetussuunnitelmatyötä.
Sorin Sirkus arvioi toimintaansa erilaisin tavoin. Vuonna 2017 jatkoimme vuosittaisen Virvatuli-itsearvioinnin tekemistä huoltajakyselyllä. Tampereen kaupunki teki kyselyn kaikille taiteen perusopetuksen oppilaille Tampereella ja Sorin Sirkus sai käyttöönsä tämän kyselyn omia oppilaitansa koskevat vastaukset.
Sirkuskoulu sai yleisesti kummassakin kyselyssä kaikilta arviointialueilta kiitettävän arvosanan ja kiitosta monesta toiminnanalueesta. Käymme vuosittain kyselyn aineiston läpi, puutumme kehittämistä vaativiin kohtiin ja myös tiedotamme tuloksista ja toimista aktiivisesti sekä henkilökunnalle että oppilaille ja vanhemmille.
2.1. Oppilasmäärät
Kaikkiaan taiteen perusopetuksessa oli 373 oppilasta syyslukukaudella 2017. Sirkus on suosittu harrastus, ja syksyisin tulijoita olisi huomattavasti enemmän kuin ryhmiin voidaan ottaa. Uusia oppilaita otettiin pääsääntöisesti arpomalla niistä kesäleiriläisistä, jotka leirin jälkeen ilmoittivat halukkuutensa aloittaa varsinaisessa sirkuskoulussa. Keväällä vapautuneita paikkoja täytettiin jonossa olleilla ja syksyllä aloitettiin jälleen kolme uutta ryhmää, yksi varhaisiän opintojen ryhmä ja kaksi yleisen oppimäärän ryhmää.
Sirkuskoulun lukuvuosi on 33 viikkoa. Kevätlukukausi alkoi 9.1.2017 ja päättyi 21.5.2017, yhteensä 18 viikkoa. Talviloma oli viikolla 9. Syyslukukausi alkoi 21.8.2017 ja päättyi 12.12.2017, yhteensä 15 viikkoa, syysloma oli viikolla 42.
Varhaisiän opinnot kestävät 1 - 3 vuotta. 4 - 6 -vuotiaat lapset käyvät harjoituksissa kerran viikossa 60 minuuttia. Ryhmiä oli keväällä kaksi ja syksyllä kolme. Vuonna 2017 varhaisiän opinnoissa oli 59 oppilasta ja opetusta annettiin 257 oppituntia.
Kouluiässä aloitetaan taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä, jonka laajuus on 500 oppituntia. Tämä tuntimäärä suoritetaan neljässä vuodessa. Harjoituskertoja viikossa on yhdestä kolmeen (2 - 6 oppituntia/viikko). Yleisen oppimäärän jälkeen oppilaat valmistavat päättötyön. Yleisen oppimäärän ryhmiä oli syyskuussa 2017 kahdeksan, eli jokaisella vuosiluokalla kaksi ryhmää. Yleisessä oppimäärässä oli 160 oppilasta ja opetusta annettiin 1 974 oppituntia.
Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetuksen laajuus on 1 300 oppituntia. Laajan oppimäärän opinnot suoritetaan viidessä vuodessa ja harjoituskerrat ovat 3 - 4 kertaa viikossa (6 - 8 oppituntia/ viikko). Sekä laajan oppimäärän perusopintojen (2 v / 500 ot) että laajan oppimäärän syventävien opintojen (3 v / 800 ot) jälkeen oppilaat valmistavat päättötyön. Laajan oppimäärän ryhmiä oli keväällä kahdeksan ja syksyllä yhdeksän, mutta näiden ryhmien yhteistuntien lisäksi oppilaat harjoittelivat oman lajivalintansa mukaan monissa eri lajien pienryhmissä. Pienryhmiä olivat esimerkiksi käsinseisonta, ilma-akrobatia, tolppa, pariakrobatia, jongleeraus jne. Vuonna 2017 laajassa oppimäärässä oli 154 oppilasta ja opetusta annettiin 4 714 oppituntia.
Alla on esitetty taiteen perusopetuksen oppilas- ja opetustuntimäärät vertailtuna edelliseen vuoteen.
Syksy 2017 Syksy 2016
Varhaisiän opinnot
Yleinen oppimäärä
Laaja oppimäärä
59 opp. 257 ot 59 opp. 224 ot
160 opp. 1 974 ot
154 opp. 4 714 ot
160 opp. 1 891 ot
152 opp. 4 736 ot
2.2. Sirkuskoulun tapahtumia
Maailman sirkusviikon aikana 16.4. järjestettiin Päättötyöfestivaalit 2017 -tapahtuma. Festareilla nähtiin yleisen oppimäärän kahden ryhmän esityksiä ja kaksi laajan perusopintojen päättötyöesityskokonaisuutta. Lisäksi yleisö sai nauttia laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötyöesityksistä. Yleisöä oli 907 katsojaa. Esitysten välissä katsojille oli tarjolla esimerkiksi ilmapalloeläinten taivuttelua, ongintaa, makkaranpaistoa ja kasvomaalausta.
Kevätsirkus Tosi Kuin Vesi keräsi katsomoon sirkuskoululaisten perheenjäsenet ja ystävät. Esityksen teemana oli satavuotias Suomi ja suomalainen sirkus sata vuotta sitten. Tosi Kuin Vesi oli tarina, jossa isovanhempi tarinoi lapsenlapsilleen menneistä ajoista ja tavoista.
Kevätsirkuksen 19.–22.5. esitetyt neljä show’ta keräsivät sirkukselle 1 151 katsojaa.
Esityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasivat sirkuskoulun opettajat Jani Suihkonen ja Heli Sten. Pukusuunnittelusta vastasi Kitte Klemettilä, valosuunnittelusta Ville Finnilä ja maskeeraussuunnittelusta Jonna Kivimäki. Sirkustekniikasta ja lavasteista vastasivat Jouni Kivimäki ja Benjamin Daneman. Lavalla esiintyivät sirkuskoulun oppilaat varhaisiän 4 - 6 -vuotiaista laajan oppimäärän neljännen vuosikurssin oppilaisiin. Laajan oppimäärän perusopintojen toisen vuoden päättötöiden tekijät puolestaan istuivat katsomossa oppilasraatina tehtävänään opetella antamaan rakentavaa palautetta muille sirkuskoululaisille. Viidennen vuoden syventävien opintojen päättötöiden tekijöiden rooli oli auttaa nuorempia sirkuskoululaisia lavan takana maskeerausten ja kampausten tekemisessä.
Avointen ovien viikot järjestettiin 20.–24.2.2017 ja 9.–13.10.2017, jolloin vanhemmilla, sisaruksilla,isovanhemmilla ja muilla sirkuksen ystävillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa sirkuskoulun toimintaan ja keskustella ohjaajien kanssa. Samoin kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä Maneesi haltuun! -tapahtumissa nähtiin sirkuskoululaisten omia esityksiä 30.3. ja 26.10. Sirkuskoulun pikkujouluja vietettiin 11.-12.12. Yleisen oppimäärän ryhmien pikkujoulut järjestettiin poikkeuksellisesti Sorin Sirkuksen ulkopuolella ja ryhmät pääsivät vierailemaan Lastenkulttuurikeskus Rullassa.
2.3. Sukupuolten välinen tasa-arvo
Sorin Sirkus on koko toimintansa ajan kiinnittänyt huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen opetustoiminnassa ja rekrytoinnissa. Sirkus pyrikii rohkaisemaan ja kannustamaan molempia sukupuolia eri lajien valinnoissa ja omiin tai muiden sukupuolirooli odotuksiin poikkeavissa valinnoissa omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
Oppilasvalinnassa on noudatettu jo useiden vuosien ajan arvontaperiaatetta: uudet aloituspaikat arvotaan halukkaiden kesken. Arvonnassakin noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa korostavaa käytäntöä ja arvotaan ns. tyttö- ja poika-paikat erikseen. Sorin Sirkus onkin onnistunut tällä toiminnalla tasaamaan tyttöjen ja poikien määriä harrastajissa, vaikka tavoitteet on löytää yhä uusia tapoja motivoida mukaan lisää poikia.
2.4. Hankkeet
Yhdessä uudistuen
Vuonna 2017 alkoi Sorin Sirkuksen hallinnoima kaksivuotinen taiteen perusopetukseen liittyvä hanke Yhdessä uudistuen. Kahdeksan ETOL:n (Esittävien taiteiden oppilaitoksen liitto) jäsenkoulun hanke syventää TPO-kentän osaamista sekä laajentaa ja kehittää oppilaitosten välistä vertaistyöskentelyä. Hankkeen tehtävänä on antaa käytännön työkaluja yhteistyöhön taiteenperusopetusuudistuksessa tehtävän opetussuunnitelmatyön tueksi erityisesti esittävien taiteiden näkökulmasta.
Ensimmäinen hankkeen neljästä koulutustapaamisesta järjestettiin marraskuussa Tikkurilassa ja sinne osallistui rehtorin ja sirkustirehtöörin lisäksi kaksi sirkuskoulun opettajaa.
Valtakunnallisessa hankkeessa mukana olevat taiteen perusopetusta tarjoavat koulut ovat:
• Espoon esittävän taiteen koulu, Espoo
• Taidekoulu Estradi, Lappeenranta
• Sorin Sirkus, Tampere
• Circus Helsinki, Helsinki
• Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu, Tikkurila
• Oulun taidekoulu, Oulu
Taiteen perusopetuksen Luotsit
Sorin Sirkus on mukana Opetushallituksen rahoittamassa Taiteen perusopetusliiton Luotsit-hankkeessa. Hankkeessa tuetaan paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. Hanke sisältää kolme taidealoille yhteistä koulutuspäivää sekä neljä alakohtaista koulutuspäivää. Hankkeessa on mukana 200 oppilaitosten opetussuunnitelmatyöstä vastaavaa henkilöä, jotka osallistuvat yhteensä seitsemään lähiopetuspäivään vuoden aikana (2017-2018). Sorin Sirkusta edustavat sirkustirehtööri Taina Kopra, rehtori Kaisa Penny ja taidealakohtaisissa päivissä mukana ovat myös opettajat. Hankkeessa mukana olevat taiteenalat ovat kuvataide, arkkitehtuuri, audiovisuaaliset taiteet, käsityö, musiikki, sanataide, sirkus, teatteri ja tanssi.
3. ESIINTYVÄT-RYHMÄ (TA2)
3.1.
Yleistä
Taiteen perusopetuksen lisäksi Sorin Sirkuksella toimii Esiintyvät-ryhmä, johon kuului vuoden 2017 aikana 20 nuorta. Sirkustirehtöörin valitsema ryhmä harjoittelee ympäri vuoden ja ryhmän oppilaat edustavat Sorin Sirkusta erilaisissa tapahtumissa, esityksissä, projekteissa ja festivaaleilla. Esiintyvät-ryhmän oppilaat harjoittelevat keskimäärin 16 - 20 oppituntia viikossa, heillä on useita päälajeja sekä omat esiintymisnumeronsa. Sirkusteknisten tuntien lisäksi opetusta annetaan tanssissa ja esiintymistaidossa. Vuoden 2017 Esiintyvien taituruutta pääsi seuraamaan elävänä elämyksenä yli 25 000 katsojaa. Esitykset vaihtelivat tilaisuudesta riippuen viiden minuutin yksittäisnumerosta aina kahden tunnin kokonaisuuksiin asti. Tammikuussa Esiintyvät-ryhmän toiminta alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen Enigma-joulushown esityksillä ja jatkui aktiivisena harjoitusten, keikkojen sekä koti- ja ulkomaille suuntautuneiden festivaalimatkojen merkeissä. Esiintyvät-ryhmän nuorten ja sirkuksen henkilökunnan yhdessä toteuttama ”Meidän Stage” järjestettiin huhtikuussa ja lokakuussa 2017.
3.2. Joulushow
Sirkustaiteesta, elävästä musiikista, kalevalaisista runoista ja suomalaisesta mytologiasta luomisvoimansa ammentanut kokoillan sirkusesitys Kinahmi sai ensi-iltansa 24.11.2017. Joulushow Kinahmin juoni kuljetti katsojia Kalevalan hengessä suuren Kokko-linnun siivin halki Suomen. Tirehtööri Taina Kopran käsikirjoittama ja ohjaama Joulushow sai jälleen erinomaisen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta ja etenkin Joona Kukkolan säveltämä musiikki keräsi runsaasti ihastuneita kommentteja. Esiintyjiä lavalla nähtiin 20 henkeä. Vahvasta visuaalisesta ilmeestä vastasivat Ville Finnilä (valosuunnittelu), Kitte Klemettilä (pukusuunnittelu) ja Oskari Löytönen (lavastussuunnittelu), Malla Tallgren (hiussuunnittelu) ja Jonna Kivimäki (maskeeraussuunnittelu).
Sirkusteknisistä ratkaisuista vastasi maneesimestari Jouni Kivimäki ja äänisuunnittelusta Lari Palander. Kolmehenkinen Kinahmi Houseband koostui muusikoista Joona Kukkola, Juho Fabrin ja Petteri Hyvärinen.
Kinahmin näytöskausi toteutettiin 24.11.20177.1.2018 välisenä aikana ja näytöksiä oli yhteensä 22, joista 17 sijoittui vuoden 2017 puolelle. Lisäksi ennen ensi-iltaa järjestettiin kaksi koululaisnäytöstä sekä kenraalinäytös. Joulushow Kinahmin täyttöaste oli hieman yli 98 %. Katsojamäärä, mukaan luettuna koululaisnäytökset ja kenraalinäytös, oli 11 427 katsojaa. Sorin Sirkuksen oman ryhmämyynnin kautta myytiin noin 70 % lipuista.
3.3. Muut esiintymiset
Taidekaari-esitykset
Vuonna 2017 osana Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusohjelmaa koulujen 4-luokkalaisille suunnattujen Sorin Sirkus Show -esityksistä järjestettiin kuusi esitystä toukokuun lopussa, ja esitykset keräsivät yhteensä 2 197 katsojaa. Taidekaariesitysten lisäksi Taina Kopran ohjaamasta showsta järjestettiin kaksi yleisölle avointa lisäesitystä.
Nurtsi-festivaali
Suomen Nuorisosirkusliiton Nurtsi, nuorten sirkusfestivaali, järjestettiin osana Voltti 2017 -tapahtumaa 9.–11.6. Lappeenrannassa. Festivaalien ohjelmaan kuului minityöpajoja sekä eri sirkuskoulujen esityksiä. Sorin Sirkus esiintyi Nurtsissa yksittäisillä numeroilla sekä kokonaisuuksien sarjoissa. Festivaalien viimeisenä päivänä ja viimeisenä esityksenä, nähtiin keväällä syntynyt Sorin Sirkus Show. Sorilta festivaaleille osallistui 21 nuorta, sekä Esiintyvät-ryhmän jäseniä että laajan oppimäärän oppilaita.
Festivaalimatka Saksaan
Esiintyvät-ryhmän 14 nuorta ja opettaja Kamilla Nisso osallistuivat Berliinissä järjestetyille International Garden Exhibition -festivaaleille heinäkuun puolessa välissä. Sorilaiset nähtiin kahdessa esityksessä, joista toinen oli suunnattu koululaisille. Esitysten lisäksi Sorin Sirkus veti muille osallistujille työpajoja sekä osallistui festivaalin loppuesitykseen omilla ohjelmanumeroillaan. Internationalest circurs festivalet oli paikallisen nuorisosirkus Cabuwazin 25-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetty tapahtuma, johon osallistui ryhmiä Saksasta, Valkovenäjältä, Espanjasta, Israelista ja Suomesta.
Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 Sirkustirehtööri Taina Kopra ohjasi Koivun Tarina -lyhytelokuvan Lasten ja Nuorten taidekalenterin heinäkuun videoksi. Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 oli Taiteen perusopetusliiton hallinnoima hanke ja monimediainen, -taiteinen ja -kielinen, kulttuurisesti monimuotoinen ohjelmakokonaisuus. Video-ohjelmasarja ja mediakokonaisuus kertovat suomalaisuudesta, kansallisista juhla- ja liputuspäivistä, taiteesta, kulttuurista ja historiasta. Koivun Tarina on kertomus, jossa metsänhenget seuraavat koivun matkaa metsästä kanteleen rakennuspuuksi. Metsänhenkien kotipuun tarina ja muodonmuutos kerrotaan elokuvassa musiikin, sirkuksen, tanssin, kuvataiteen ja käsityön keinoin. Elokuvan toteutti yhteisvoimin 100 oppilasta viidestä tamperelaisesta taideoppilaitoksesta (Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä, Pirkanmaan musiikkiopisto, Sara Hildén -akatemia, Tampereen Konservatorion tanssiopisto ja Sorin Sirkus).
Poimintoja tilatuista esiintymisistä Esiintyvät-ryhmällä oli useita tilausesityksiä eri puolilla Pirkanmaata. Alla on muutamia esimerkkejä Sorin Sirkuksen ulkopuolella järjestetyistä esityksistä:
• Ylöjärvi-Sali. Sirkus esiintyi Ylöjärven Kaupunginvaltuuston päättäjäisissä 24.5.
• Pitkäniemen sairaala. Esiintyvät-ryhmä esiintyi sairaalassa 7.6. kahdesti, 30 minuutin kokonaisuudella.
• Särkänniemen huvipuisto 4.7. - 5.8.2017. Sorin Sirkus esiintyi huvipuiston lavalla kahdesti päivässä tiistaista lauantaihin. Mukana sekä laajan oppimäärän että Esiintyvät-ryhmän oppilaita.
• Hotelli Rosendahl. Kansainvälisessä EMBEC-konferenssissa nähtiin Sorin Sirkuksen 30 minuutin kokonaisuus torstaina 14.6.2017.
• Tähti Areena. Sirkus esiintyi Pirkan Päivänä Suomi 100 -tapahtumassa 30 minuutin kokonaisuudella 1.9.2017.
Sosiaalinen Sirkus on innovatiivinen väline heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten kanssa tehtävään koulutukseen ja sosiaalisen osallisuuden kehittämiseen. Sosiaalinen sirkus on myös kulttuurien välisen työn väline, joka kohdentuu tiettyihin heikommassa asemassa oleviin kohderyhmiin kouluissa, naapurustoissa ja yhteisöissä, erityisesti kaupunkialueilla. Sosiaalinen sirkus luo linkkejä yhteisöjen ja osallistuvan ryhmän välille, parantaa itsetuntoa ja itseluottamusta sekä kehittää fyysistä kuntoa ja olemusta sekä elämänhallintataitoja
4.2. Hankkeet
%TAIDETTA
%TAIDETTA on Pirkanmaan alueen kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteishanke, jonka päähallinnoijana toimii Lasten ja nuorten kulttuurikeskus PiiPoo. Projektin rahoittaa Taiteen edistämiskeskus sekä kulttuuri- ja sote-toimijat yhdessä.
Yhdeksän kulttuuri- ja sote-alan toimijan yhteisprojektin keskiössä on lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten, erityistä tukea tarvitsevien aikuisryhmien sekä ikäihmisten osallisuuden lisääntyminen ja hyvinvoinnin monimuotoinen tukeminen taiteen ja soveltavan taiteen toiminnan avulla sekä toiminnan juurruttaminen osaksi sote-laitosten arkea.
Sorin Sirkus tuotti sosiaalisen sirkuksen toimintaa yhteistyössä seuraavien sote-alan tahojen kanssa:
• Sopimusvuori ry:n ryhmät eli tuetun asumisen piirissä olevat nuoret, päivätoimintakeskusten nuoret, mielenterveyskuntoutujat, neuropsykologisiin haasteisiin keskittynyt lastensuojelun yksikkö
• Pirkanmaan Sininauha, Villa Hockey, päihdekuntoutujanuoret
• Kylmäkosken vankila
Kaikilla yhteistyöryhmillä oli haasteita elämänhallinnan kanssa, he eivät välttämättä kokeneet olevansa osa yhteiskuntaa tai kokeneet saavansa ääntänsä kuuluviin. Palvelukeskusten ja vankilan asiakkaat tarvitsivat erityisen paljon positiivista vahvistusta ilon kokemusten kautta, jotta arjessa selviytyminen olisi helpottunut.
Vuonna 2017 projektiin osallistuneilla ryhmillä oli yhteensä noin 200 sirkustoimintatuntia. Opettajina toimivat Kamilla Nisso, Tytti Vuolle, Jarmo Humalajärvi, Jani Suihkonen ja Henri Kannisto. Projekti jatkuu asiantuntijatyönä ja ostopalveluna vuonna 2018.
HATASIRKUS
Sorin Sirkus toteutti sirkustyöpajoja syyskaudella 2017 Hatanpään joustavan perusopetuksen sekä alueellisen erityisopetuksen ryhmien kanssa. Osallistujat olivat yläkouluikäisiä oppilaita opettajineen ja avustajineen. Projekti sai rahoituksen Alli Paasikiven säätiöltä. Projektin suuruus oli noin 4 000 euroa.Puolentoista tunnin sirkusharjoituksia pidettiin kerran viikossa.
Sirkustyöpajoissa harjoiteltiin sirkustemppuja ja ilmaisutaitoa sekä käytettiin pelejä ja leikkejä kehon ja mielen lämmittelyyn. Projektin vastuuopettajana toimi Tytti Vuolle. Muita projektissa opettaneita oli kaksi henkilöä.
Taide in Action (TinA)
Hankkeessa järjestettiin sirkustoimintaa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa vuonna 2016 päättyen toukokuuhun 2017. Hanketta hallinnoi Kulttuurikeskus PiiPoo yhdessä Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sorin Sirkuksen kanssa.
Hankkeen koordinointitehtävät oli jaettu kolmen avaintoimijan kesken seuraavasti:
• Kulttuurikeskus PiiPoo (hallinto, talous, sopimukset, seuranta ja raportointi)
• Suomen Nuorisosirkusliitto (valtakunnalliset koulutukset, materiaalit ja tiedotus)
TinA-projektissa tuettiin alle 29-vuotiaita turvapaikanhakijoiden aktiivisuutta ja hyvinvointia, tuotettiin innostavaa yhteisöllistä toimintaa haasteellisessa ja epävarmassa elämäntilanteessa eläville lapsille ja nuorille sekä luotiin taidetoiminnan kautta siltoja turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välille.
Hanke tuotti osallistujille mielekästä tekemistä, kohtaamisen mahdollisuuksia ja ilon aiheita elämään. Toiminta tuki osallistujien osallisuutta, integroitumista sekä auttoi ylittämään kieli- ja kulttuurirajoja taiteen avulla.
Sorin Sirkus koordinoi valtakunnallisen tiedonkeruun ja menetelmäosaamisen lisäksi Pirkanmaan osatoteutuskokonaisuutta, johon kuuluvat myös LifeCircuksen ja Mäntän nuorisosirkuksen itsenäisesti toteuttamat työpajakokonaisuudet. Tämän lisäksi Sorin Sirkus toteuttaa itse sirkustyöpajoja Hämeenkyrön, Ruoveden ja Valkeakosken vastaanottokeskusten kanssa sekä perheryhmäkoti Satakielen asukkaiden kanssa. Työpajoja pidettiin vielä noin parikymmentä alkuvuonna ja projektin työpajaosuus päättyi maaliskuussa 2017.
Sirkuksesta siivet elämään -ESR-hanke Loppuvuodesta 2017 sai myönteisen rahoituspäätöksen Sirkusesta siivet elämään -hanke. Hankkeen virallinen aloituspäivämäärä oli 1.12.2017 ja se päättyy 31.3.2020. Varsinaista toiminta-aikaa nuorten parissa työskentelyyn ovat vuodet 2018-2019.
Sirkuksesta siivet elämään -hanketta koordinoi Lasten ja nuorten säätiö Helsingissä. Mukana ovat: Sirkus Magenta/Helsinki, Sirkuskoulu Estradi/Lappeenranta, Sorin Sirkus/Tampere, Kulttuurikeskus PiiPoo/Tampere, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Nuorisotutkimusseura.
Hankkeessa tuetaan 15-vuotiaiden ja yli 15-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten nivelvaihetta taidelähtöisillä menetelmillä eli sosiaalisen sirkuksen menetelmien kautta. Sorin Sirkus toimii Etelä-Hervannan ja Hatanpään koulujen kanssa. Hankkeen tavoitteet ovat:
• Maahanmuuttajataustaisten ja erityisesti vasta maahan tulleiden, oleskeluluvan saaneiden nuorten osallisuuden lisääntyminen.
• Hankkeeseen osallistuvien nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen vahvistuminen.
• Osallistuneiden nuorten lisääntynyt aktiivisuus sekä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten lisääntynyt yhteys ja yhteisöllisyys.
• Oppilaitoksissa työskentelevien opettajien sekä muiden alueen opettajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tietoisuuden ja osaamisen lisääntyminen luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä ja nuorten siirtymien tukemisessa.
Lisäksi Sorin Sirkus on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa kansainvälisiä sosiaalisen sirkuksen hankkeita, joista kerrotaan lisää luvussa kuusi.
5. MUU OPETUS- JA
OHJAUSTOIMINTA
5.1. Tampereen yliopiston Normaalikoulu (TA22)
Suomen ensimmäinen sirkustaiteen painotuslinja aloitti toimintansa syksyllä 2016 Tampereen yliopiston Normaalikoulun yläkoulussa ja lukiossa. Painotuksen aloittivat yläkoulun 7. luokka (22 oppilasta) ja lukion 1. vuosikurssi (4 oppilasta). Syksyllä 2017 yläkoulussa aloitti uusi 7. luokka (22 oppilasta). Lukioon hyväksyttiin kaksi uutta oppilasta sirkuspainotuslinjalle.
Alakoulussa sirkustaide on mukana oppilaiden valinnaisissa opinnoissa 5. ja 6. luokalla. Sirkustaiteen painotusryhmät toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Sorin Sirkuksen kanssa. Oppilas- ja ryhmämäärä kasvaa vielä tulevina vuosina, kunnes ryhmiä on kaikilla yläkoulun ja lukion luokka-asteilla.
Sorin Sirkuksen ja Normaalikoulun tavoitteena on kehittää sirkustaiteen koulutuspolku, jossa sirkustaide on osana oppilaan opintopolkua alakoulun valinnaisista opinnoista yläkoulun painotukseen sekä erityislukion opintoihin. Sorin Sirkus ja Normaalikoulu kehittävät opetuksen sisältöjä ja opetusmetodeja suunnitelmallisesti, yhteistyössä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön kanssa.
Sirkustaide näkyy Normaalikoulun opetuksen sisällöissä laajasti. Sirkustaiteen elementtejä sisällytetään eri oppiaineiden opetukseen, ja opetuksessa otetaan soveltuvin osin käyttöön myös sosiaalisen sirkuksen metodeja. Normaalikoulun ja Sorin Sirkuksen tavoitteena on tulevaisuudessa hakea sirkuslukiolle valtakunnallista erityistehtävää.
Sorin Sirkus toteutti sirkustaiteen opetusta Normaalikoulun oppilaille syksyllä 2017 seuraavasti:
• 6. luokan valinnainen kurssi (1 vvt)
• 7. luokan sirkuspainotuslinja: Startti-kurssi (38 ot) sekä viikoittainen opetus läpi vuoden (2 vvt)
• 8. luokan sirkuspainotuslinja: viikottainen opetus läpi vuoden (2 vvt)
• Lukion oppilaat suorittivat sirkustekniikan opintonsa Sorin Sirkuksen opetuksessa (2 vvt)
• 6. ja 7. luokkien työpajat joulukuussa
Lisäksi Sorin Sirkus järjesti keväällä Normaalikoulun 7. luokan teemaopintojen kokonaisuuteen sirkustaiteen kokonaisuuden, jossa oppilaat ensin kävivät sirkuksella työpajoissa, jonka jälkeen he valmistivat esityksen, joka esitettiin sirkuksella. Syksyllä Sorin Sirkuksen opettaja Heli Sten osallistui Normaalikoulun 5. luokan Ihmemaa Oz -musikaaliprojektiin sirkustaiteen opettajana.
5.2. Kesäleirit (TA2)
Kesäleirit järjestettiin kesäkuun neljänä viikkona ja ne keräsivät jälleen osallistujiksi suuren joukon sirkuksesta kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Osallistujia oli kuitenkin aiempia vuosia vähemmän ja leirejä toteutui kaikkiaan 17 ja leiriläisiä oli kesän aikana yhteensä 230. Päiväleirejä järjestettiin jälleen ikäryhmittäin: suosituimpia olivat kolmipäiväiset, 4-6 -vuotiaiden puolentoista tunnin sirkusleirit. Myös kouluikäisten puolipäivä- ja kokopäiväleirit olivat suosittuja. Leiriläisiltä saatiin tänäkin vuonna paljon positiivista palautetta, ja suuri osa leireille osallistuneista oli halukas jatkamaan sirkuskoulussa syksyllä.
5.3. Taidekaari (TA2 / TA21)
Tampereen kaupungin 4-luokkalaisille järjestettiin osana Tampereen kaupungin Taidekaari-toimintaa 6.3.–12.5.2017 välisenä aikana 78 yleisopetuksen sirkustyöpajaa ja 12 erityisopetuksen sirkustyöpajaa. Osallistujia pajoissa oli yhteensä noin 1700. Opettajina pajoissa toimi kuusi Sorin Sirkuksen opettajaa. Yleisopetuksen luokat kävivät 1 x 60 minuutin pajan, jossa nähtiin pieni sirkusesitys, tutustuttiin moniin eri sirkuslajeihin ja lopussa rakennettiin iso yhteinen pyramidi. Erityisopetuksen luokat kävivät 2 x 90 minuutin työpajan, jossa nähtiin sirkusesitys, kokeiltiin sirkuslajeja ja päästiin itsekin vähän esiintymään ja kokeilemaan sirkusasuja.
Taidekaari-yhteistyöhön kuului perinteisesti myös tunnin mittainen sirkusesitys Tampereen 4-luokkalaisille 29.–31.5. Koulupäivien aikataulutukseen sopivan tunnin mittaisen Sorin Sirkus Show’n ohjasi Taina Kopra. Esityksen näki yhteensä 1 716 oppilasta sekä heidän opettajansa ja näytöksiä järjestettiin yhteensä viisi Sorin Sirkuksen maneesilla.
5.4. Lyhytkurssit ja Tyhy-toiminta (TA2)
Sorin Sirkus tarjosi lyhytkursseja sekä lapsille että aikuisille. Tavallisesti 2–3 tuntia kestävissä pajoissa osallistujat pääsivät kokeilemaan rajojaan ja loistamaan sirkustähtenä. Muutamia pajoja järjestettiin pääosin sirkuksella sekä tarpeen mukaan tilaajien tiloissa.
6. KANSAINVÄLISYYS (TA27)
6.1. Caravan-network
Caravan on nopeasti kasvanut, kansainvälinen 25 jäsenen nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen verkosto, jonka kymmenes toimintavuosi 2017 oli. Jäsenmaat ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Luxemburg, Pohjois-Irlanti, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tsekki ja Venäjä. Vuonna 2017 verkosto sai uusia liitännäisjäseniä, jotka ovat Afganistan, Guadeloupe, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Israel, Italia, Palestiina, Ranska, Slovenia, Suomi, Turkki, ja USA.
Verkosto edistää sirkuksen käyttämistä osana nuorisotyötä maailmanlaajuisesti ja tekee tiivistä yhteistyötä järjestämällä kursseja sekä opettajille että oppilaille ja vaihtaa tieto-taitoa esim. sirkuskoulun organisaatiota ja taloutta koskevissa asioissa. Verkoston kotisivut ovat osoitteessa www.caravancircusnetwork.eu, josta löytyy tietoja verkostosta ja sen jäsensirkuksista. Jäsenillä on monia eri hankkeita sekä yhdessä että useiden muiden kumppanien kanssa. Sorin Sirkuksen osallistuminen näihin hankkeisiin näkyy tulevissa hankekuvauksissa.
Vuoden 2017 hankkeet toteutettiin EU:n Erasmus+ -rahoitusohjelman turvin. Vuoden tapaamiset keskittyivät eri hankkeiden yhteyteen. Verkostolla on palkattu koordinaattori ja toimisto Pariisin Bagneux’ssa. Verkoston puheenjohtajuus on Luxembourgissa. Caravanin vuosikokous pidettiin tammikuussa Tampereella ja hallituksen 6 kokousta eri jäsenmaissa. Taina Kopra osallistui hallituksen kolmeen kokoukseen sähköisesti sekä kesäkuussa Pariisissa ja elokuussa Brysselissä.
6.2. Hankkeet
CIRCUS++
Vuonna 2016 päättyneelle eurooppalaiselle tutkimushankkeelle Circus+ eli ”Research on youth and social circus pedagogy” haettiin jatkoa vuonna 2017. Uutta Circus++ - hanketta, työnimeltään ”Youth and Social Circus Arts - an innovative and inclusive education for Europe” ja sen hakua, koordinoivat Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikkö, Sorin Sirkus ja Caravan-verkosto. Hankkeeseen on sitoutunut neljä yliopistoa ja viisi sirkuskoulua kuudesta eri Euroopan maasta. Erasmus+ -rahoitusta ei myönnetty vuoden 2017 hakukierroksella, mutta hankehakemus sai hyvää palautetta, jonka pohjalta rahoitusta haetaan uudestaan maaliskuussa 2018.
CTF in Action 2
CTF in Action koulutushankkeet ovat kymmenen eurooppalaisen sirkuskoulun yhteisiä Erasmus+ -rahoitteisia hankkeita, jotka ovat jatkoa aiemmalle Circus Trans Formation -hankkeelle. CTF in Action -projekteissa toteutetaan aiemmassa hankkeessa luotu ja pilotoitu sosiaalisen sirkuksen ohjaajan 20 päivän koulutus eurooppalaisena yhteistyönä. CTF-projektissa järjestetään neljä viiden päivän kokonaisuutta, jotka tapahtuvat neljässä eri maassa. Kustakin osallistuvasta sirkuskoulusta on valittu kaksi osallistujaa, jotka suorittavat kaikki neljä koulutuskokonaisuutta. Vuonna 2017 jatkettiin CTF in Action 2 -koulutuksen (2016 alkaneen) kurssin kolme koulutusta Tampereella, Brysselissä ja Pariisissa. Sorin Sirkukselta koulutukseen osallistui Henri Kannisto. Tampereen helmikuisesta koulutusviikosta vastasivat opettajat Kamilla Nisso ja Kalle Ristikartano.
Hankkeeseen osallistuvat seuraavat kahdeksan Caravan verkoston täysjäsenkoulua ja kaksi liitännäisjäsenkoulua:
Hankkeessa arvioidaan ja kehitetään CTF-koulutusmallia tarkastellen aikaisempia CTF in Action -koulutuksia ja niiden opetusmetodeja. Hanke alkoi lokakuussa 2017 ja hankkeen aloitustapaamiseen Pariisissa osallistui Taina Kopra. Hanke jatkuu vielä kahdella tapaamisella vuonna 2018. Hanketta hallinnoi Zaltimbanq’ Luxembourgista.
7. TOIMITILA (TA5)
Kiinteistö vaatii jatkuvaa kunnostusta ja uudelleen rakentamista niin sisä- kuin ulkotiloissa. Sirkuskeskusta käyttää suuri määrä sirkuksen omia ja vierailevia toimijoita opetus-,harjoitus- ja esitystoimintaan. Vuonna 2017 tehtiin ainoastaan ylläpitäviä ja korjaavia kiinteistön huoltotöitä. Selvitettiin mahdollisuuksia aurinkoenergian käyttöön osana sähkön tuotantoa ja sitä varten saatiin energia- avustusta. Päätöstä aurinkoenergiarakentamisesta ei kuitenkaan vielä tehty. Samoin loppuvuodesta aloitettiin tutkiminen maalämmön tai ilma-vesienergian mahdollisuuksista kiinteistöön lämmityksiin. Selvitystyö ja tarjouksien pyytäminen jatkuu vuonna 2018. Sirkuksen kiinteistön ja tontin kaavamuutosasia laitettiin vireille ja työ jatkuu vuonna 2018. Sirkus on tähän asti toiminut poikkeusluvalla ja se lupa on mennyt umpeen . Asemakaavaa pyritään muuttamaan siten, että se vastaa nykyistä sirkuskoulun käyttötarkoitusta harjoittelu- ja esiintymistilana.
Sirkusvälineitä huollettiin ja sirkusturvallisuusvälineitä päivitettiin tarpeen mukaan.Tiukan taloudenpidon vuoksi uusia välineitä hankittiin vain välttämättömissä tapauksissa. Esitystekniikan puolella uusittiin ääniohjauspöytä ja kaukokaapeli.
Sirkuskeskuksen tilat olivat ahkerassa käytössä myös päivisin. Eri hankkeiden sosiaalisen sirkuksen ryhmät,Norssin opetukset, lyhytkurssit, tyhy-koulutukset ja Taidekaaren 4-luokkalaisten työpajat pitivät salien käyttöasteen korkeana myös päivisin. Myös yksittäiset artistit,teatterit ja sirkusryhmät käyttivät saleja sekä päivisin että viikonloppuisin. Vuoden aikana Sorilla ovat vierailleet mm. kolmepäiväinen valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssimylly, Baletti- ja tanssistudio Teija Suovan ja tanssistudio Razzmatazzin kevätnäytökset sekä Circus Ruska Festivaalin ja Petra Lesosen nykysirkusesitykset. Sirkuskoulun lukukausien aikana kaikki kuusi salia ovat iltaisin olleet ahkerassa käytössä. Syksyllä maneesin harjoitustilojen järjestystä muutettiin ja näin saatiin parannettua sekä oppilaiden että opettajien mielestä niiden toimintamukavuutta. Kesä-, syys- ja talvilomaleirit täyttivät salit uusilla käyttäjillä sirkuskoulun loma-aikoina.
8. HENKILÖKUNTA
8.1. Sirkuskoulu
Sirkustirehtöörinä toimi Taina Kopra ja sirkuskoulun rehtorina Kaisa Penny, joka siirtyi 1.2.2018 lähtien uuden työnantajan palvelukseen. Sorin Sirkus työllisti kuusi kuukausipalkkaista opettajaa: Taina Kopra, Juha Helppikangas, Ilona Jääski, Jani Suihkonen sekä Kamilla Nisso ja Tytti Vuolle, joiden päävastuualueena oli sosiaalinen sirkus. Oppilashallintoa hoiti Marko Akkanen toimiston tietotekniikkavastaavan töiden ohella. Lukukausien aikana työskentelivät tuntipalkkaisina sirkusohjaajina Ebenezer Ackom-Aidoo, Jarmo Humalajärvi, Pasi Hyvärinen, Joonas Jääskeläinen, Valpuri Kaarninen, Henri Kannisto, Tarja Lehto, Petra Lesonen, Simon Llewellyn, Elina Mäkelä, Liisa Näykki, Maria Peltola, Annika Pohjola, Kalle Ristikartano, Sami Räikkä, Viivi Savolainen, Eveliina Saxman, Heli Sten, Reija Tapaninen, Laura Tikka, Ronja Vilponen ja Juho Yrjölä sekä tanssinopettajina Merja Koskiniemi ja Marjo Terästö. Sirkuskoulun opetuksen lisäksi opettajat vierailivat yksittäisillä ohjaajavierailuilla ja leireillä ympäri Suomea.
8.2. Projekti- ja hallintohenkilökunta
Esiintymisasujen ja rekvisiitan suunnittelu, valmistus ja huolto työllistivät puvustaja Kitte Klemettilän koko vuodeksi. Sirkuksen puvustamossa työskenteli myös ompelija Suvi-Tuulia Lepola. Maneesimestari Jouni Kivimäki on vastannut sirkuskeskukseen liittyvien rakennustöiden tekemisestä ja valvonnasta ja tilan huoltotöistä. Hänen vastuullaan on myös sirkuskoulun ja esitysten sirkusvälineistön rakennus ja huolto sekä turvallisuusasiat.
Tuottaja Janne Kaakinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen helmikuussa ja uudeksi tuottajaksi palkattiin huhtikuussa Christopher Hokkanen. Piia Karkkola palasi opintovapaaltaan sosiaalisen sirkuksen tuottajan tehtäviin tammikuussa. Tiedottaja Kirsi Soinin määräaikainen työsopimus päättyi tammikuussa, mutta hän teki useita erillistoimeksiantoja tilikauden aikana. Talouspäällikkö Hannu Peltolan vastuulla oli taloushallinto kokonaisuudessaan, hankerahoitukset ja henkilöstöhallinto. Kirjanpidon ja palkanlaskennan teknisestä toteutuksesta huolehti tilitoimisto Talenom Oy.
Siistijänä ja kahvionpitäjänä jatkoi Pirjo Ervast, ja häntä avusti siviilipalvelusmies Peetu Rimmi kevään ajan. Anssi Kolehmaisen siviilipalvelus sirkuksella alkoi heinäkuussa Särkänniemen esityksillä; hänen tehtävänään on sekä opetukseen, esityksiin että kiinteistönhuoltoon liittyviä asioita. Benjamin Danemann jatkoi kuukausipalkkaisena kiinteistönhoitoja lavastusrakennustehtävissä.
Kesäleireille palkattiin neljä nuorta työntekijää “Yhdessä kesätyöhön” -hankkeen tuella. Plan internationalin hallinnoima hanke tuki nuorten maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllistymistä. Nuoret osallistuivat niin sirkusleirien ohjaukseen kuin muihin leirien käytännön töihin. Sorin Sirkus toimi työharjoittelupaikkana kymmenelle opiskelijalle, jotka tulivat Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta (TAKK), Tampereen seudun ammattiopistosta (Tredu) ja Make-Up-Artist- koulusta.
8.3. Koulutus, työturvallisuus ja tasa-arvo
Sorin Sirkus uskoo elinikäiseen oppimiseen ja painottaa oman henkilökuntansa jatkuvaa ja kattavaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Sirkus järjestää koulutusta henkilökunnalleen läpi vuoden tarvittaessa, mutta suurin panostus on elokuussa järjestettävä orientaatioviikko, jolloin koulutetaan koko henkilökuntaa yhdessä ja opetushenkilökuntaa erikseen joka vuosi vaihtuvin painotuksin. Lisäksi Sorin Sirkus on mukana erilaisissa koulutushankkeissa, joiden kautta tarjoutuu koulutusta henkilökunnalle. Henkilökuntaa kannustetaan myös etsimään koulutusta itselleen ja tätä tuetaan erilaisin työaika- ja palkkatoimin.
Vuonna 2017 Sorin Sirkus tarjosi henkilökunnalleen koulutusta laajasti. Joko sirkuksen itse järjestämään tai muuta kautta tarjoamaan koulutukseen osallistui 25 eri henkilöä. Koulutukset vaihtelivat tunnin mittaisista webinaareista viikon mittaisiin kansainvälisiin opettajan jatkokoulutuksiin. Sekä keväällä että syksyllä tarjottiin kerran kuukaudessa mahdollisuus osallistua työnohjaukseen.
Sorin Sirkuksen työterveysasiat hoiti Pihlajalinna Tampere Oy ja toiminnan vakuutukset ovat Ilmarisessa ja OP Vakuutuksessa.
Sorin Sirkus pyrkii korostamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa myös rekrytoinnissa. Rekrytointiprosesseissa otetaan huomioon sukupuolten välinen suhde henkilökunnan kokoonpanossa. Tämä korostuu erityisesti opetushenkilökunnan osalta pyrkimyksessä taata kaikille oppilaille sekä mies- että naisopettajien opetusta. Sorin Sirkus on aloittanut 2016 tasa-arvosuunnitelman laadinnan tasa-arvotyöryhmän perustamisella sekä henkilöstöselvityksillä ja palkkakartoituksella. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tehtiin loppuun keväällä 2017.
8.4. Talkoorinki
Sorin Sirkuksen toiminnan tukijalka on aina ollut suuri talkootyön määrä. Pääosin sirkuskoulun oppilaiden vanhemmista koostuva Talkoorinki on vapaaehtoinen talkooryhmä, joka omalla työllään osallistuu sirkuskoulun toimintaan. Talkoorinkiläiset hoitivat Joulushow Kinahmin väliaikatarjoilun, liikenteenohjauksen, narikkapalvelun, kannatustuotemyynnin, auttoivat katsomovalvonnassa ja osallistuivat myös siivoukseen. Lisäksi vanhemmat olivat mukana kevätlukukaudella järjestetyillä Päättötyöfestivaaleilla ja Kevätsirkuksessa mm. pyörittämällä sirkuksen kahviota.
Talkoorinkiläiset keräsivät jälleen kiitosta iloisesta ja auttavaisesta asenteestaan ja toiminnan sujuvuudesta. Vanhempien tekemä vapaaehtoistyö on edelleen korvaamattoman arvokas apu sirkukselle. Tulevaisuuden haasteena on innokkaiden talkoolaisten löytyminen myös jatkossa. Helmikuussa 2018 rinki kokoontui perinteisesti juhlistamaan hyvin sujunutta talkoovuotta 2017.
9. TALOUS
9.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen
Yhdistyksen toimintaan saatiin tilikauden aikana ulkopuolista rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) yleisavustuksena 155 000 euroa (155 000 euroa myös vuonna 2016) käytettäväksi vuoden 2017 nuorisotyötoiminnan kustannuksiin. Lakisääteistä opetustuntikohtaista valtionosuutta taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän kustannusten kattamiseen saatiin 144 318 euroa (142 959 €). Sorin Sirkus saa valtionosuutta vain 3 220 oppitunnin mukaan, vaikka vuonna 2017 laajan oppimäärän toteutunut opetus oli 4 714 (4 736) oppituntia. Vuodelle 2017 ei enää saatu OKM:ltä avustusta kiinteistön korjaus- ja parannushankintoja varten, joten ainoastaan välttämättömimmät ylläpitokorjaukset voitiin toteuttaa.
Kiinteistön juokseviin käyttökuluihin vuosille 20172018 saatiin OKM:ltä 15 000 euron (15 000 €) avustus. Tampereen kaupunki myönsi vuodelle 2017 toiminta-avustusta 120 000 euroa (117 000 €).
Sosiaalisen sirkuksen alueella saatiin uusi avustuspäätös %Taidetta -hankkeelle, josta Sorin Sirkuksen osuus oli 30 295 euroa vuodelle 2017.
Vuoden lopulla saatiin lisäksi avustuspäätös Sirkuksesta siivet elämään -hankkeelle, jonka toiminta ajoittuu vuosille 2018–2019 Sorin Sirkuksen osuuden avustuksesta ollessa 32 336 euroa ensimmäiselle toimintavuodelle.
Yhteistyö Tampereen yliopiston Normaalikoulun kanssa ala- ja yläkoulun sekä lukion sirkustaiteen opetuksessa jatkui suunnitelman mukaisesti. Toiminta oli taloudellisesti tuloksellista, ja sen volyymi kasvoi edellisestä vuodesta.
Kansainvälisessä toiminnassa edellisen vuoden vuoden lopulla käynnistyneen Erasmus+ -ohjelman rahoittaman sosiaalisen sirkuksen opettajien koulutushankkeen CTF in Action 2nd Edition’ in (budjetti 10 139 euroa) jälkeen osallistuttiin saman rahoittajan jatkohankkeeseen Extending CTF, jonka budjetti Sorin Sirkuksen osalta on 2 225 euroa.
Edellisenä vuonna aloitettuja säästötoimenpiteitä, kuten mm. lomarahojen vaihtamista vapaisiin ja palkattomien vapaiden suosittelemista, jatkettiin myös vuonna 2017, joten sekä henkilöstö- että muiden kulujen ryhmässä selvittiin arvioitua vähemmin kuluin.
Tulopuolella mm. joulushown lipunmyynnin tuotot ylittivät varovaiset ennusteet. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus oli suunnitellun mukainen, ja tilikauden tulos muodostuikin ylijäämäiseksi.
9.2. Arvio tulevasta kehityksestä
Yhdistyksen vuodelle 2018 laadittu tulo- ja menoarvio on alijäämältään 2 963 euroa. Tämänhetkisten päätösten mukaan laajan oppimäärän valtionosuus vuodelle 2018 nousee vain hiukan, 144 593 euroon (144 318 €). OKM on myöntänyt päätöksellään 9.2.2018 vuodelle 2018 yleisavustuksen nuorisotoimintaan, 80 000 euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen peräti 75 000 euroa. Tampereen kaupungin toiminta-avustus vuodelle 2018 pysyy ennallaan, 120 000 euroa, päätöspäivämäärä 25.1.2018.
Toimintasuunnitelmassa yleisavustukset oli varovaisuuden vuoksi esitetty edellisen vuoden tasolla, mutta varsinkin OKM:n päätöksen johdosta toimintaa joudutaan edelleenkin sopeuttamaan ja joitakin kulua tuottavia toimintoja karsimaan.
Viimeisimmän investointiavustuksen ja pienentyneen palvelukeskusavustuksen aiheuttamat vähennykset vuosirahoituksessamme ovat yhteensä 142 000 euroa, ja mikäli loputkin 80 000 euroa pake-avustuksesta poistuvat vuonna 2019, ei toiminta voi jatkua entisessä muodossaan. Siksi uusia rahoituslähteitä etsitään jatkuvasti, ja tulevaa toimintaa suunnitellaan rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi.
Sosiaalisen sirkuksen toiminnan jatko on turvattu edellä mainittujen hankeavustuspäätösten avulla ainakin kahdeksi vuodeksi eteenpäin, mutta hinnankorotuksia pitää tehdä palvelujen myynnissä.
9.3. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
Vuoden 2017 ylijäämä oli 53 187,48 € (vuonna 2016 ylijäämää 4 107,55 €). Ylijäämä oli vuodelle 2017 laadittua tulo- ja menoarviota positiivisempi, yhdistyksen syyskokouksen 2016 hyväksymässä vuoden 2017 tulo- ja menoarviossa alijäämä oli 64 805 euroa.
Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 80 541 euroa budjetoituja suuremmat. Eron syy on ollut varovaisuus tuottoja ennustettaessa ja erityisesti pääsylipputulojen kasvu joulushown onnistuneen lipunmyynnin johdosta sekä sosiaalisen sirkuksen alueelle saadut avustukset. Näiden lisäksi myös saatujen esiintymiskorvausten ja myytyjen opetuspalvelujen kasvu on ollut merkittävää yleisen taloustilanteen muutoksen kiihdytettyä niiden kysyntää.
Henkilöstökuluja kertyi 7 393 euroa ennustettua vähemmän, sillä edellisenä vuonna aloitettuja säästötoimenpiteitä jatkettiin myös vuonna 2017, kuten edellä kohdassa 9.1. mainittiin. Poistot olivat 1 905 euroa budjetoituja suuremmat, muita kuluja syntyi 7 299 euroa budjetoitua vähemmän. Varainhankinnan nettotuotto oli 19 425 euroa varovaista budjettia suurempi ja rahoitusnettokulut 875 euroa budjettia pienemmät. Saatujen yleisavustusten määrä oli 4 362 euroa suurempi kuin varovasti budjetoitu määrä. Yhdistyksen maksuvalmius säilyi koko tilikauden ajan hyvänä.
9.4. Keskeisimmät talouden tunnusluvut sekä talouden ja kehityksen yleiskuvaus
Rahat ja pankkisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 440 053,51 € (385 939,67 €) ja lyhytaikaiset saamiset 23 836,88 € (10 446,59 €). Lyhytaikainen vieras pääoma oli 242 872,54 € (225 530,53 €) sisältäen seuraavan vuoden aikana erääntyviä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä 49 730 € (49 730 €) sekä saatuja ennakkomaksuja 67 788,39 € (53 049,65 €). Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (quick ratio) saa siten hyvän arvon 2,6 (2,3). Omavaraisuusaste oli 38,7 % (32,4 %).
Yhdistys omistaa toiminnassaan käytetyn kiinteistön ja tontin. Kiinteistöön kohdistuvat lainanlyhennykset ja korot katetaan Tampereen kaupungin myöntämällä toiminta-avustuksella. Puolet kiinteistön alkuperäisestä hankintahinnasta on katettu opetusministeriön myöntämällä investointiavustuksella, mikä pienentää kiinteistön tasearvoa. Kiinteistön kaavamuutoksesta arvioidaan kertyvän yhteensä noin 50 000 euron kulut vuosien 2018-2019 aikana.
Rahamarkkinoiden alhaisista koroista ja vähäriskisestä sijoituskäytännöstä johtuen ovat sijoitustuotot vähäisiä. Toimitila ja irtain omaisuus on vakuutettu vuosittain tarkistettua jälleenhankintahintaa vastaavaksi OP Vakuutus Oy:ssä. Tarvittaessa vakuutusta on tarkistettu myös useammin. Yhdistyksellä on lisäksi toiminnan keskeytysvakuutus sekä hallituksen vastuuvakuutus.
Yhdistyksen tuotot tilikaudella 2017 (2016) muodostuivat seuraavasti:
1. Varsinaisen toiminnan tuotot 718 909,85 € (643 000,46 €)
Yhteensä tuotot olivat 1 216 600,69 € (1 139 534,61 €). Kohtien 1-3 osuus kokonaistuotoista (omarahoitus) on edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut 65,5 %:iin (63,6 %). Vastaavasti yhdistyksen kokonaiskulut vuonna 2017 olivat 1 163 413,21 € (1 135 427,06 €), johon sisältyvät poistot 54 285,72 € (53 869,05 €).
9.5. Saadut avustuspäätökset 2017
AVUSTUS KÄYTTÖTARKOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö yleisavustus 2017 Nuorisotyötoiminta 155 000
Tampereen kaupunki kumppanuusavustus 2017 Toiminta-avustus
000
Opetus- ja kulttuuriministeriö valtionosuus 2017 Laajan oppimäärän opetuksen kustannukset 144 318
Opetus- ja kulttuuriministeriö ylimääräinen valtionavustus taiteen perusopetukseen
Nuori Suomi/ESR Sirkuksesta Siivet Elämään -hanke vuodelle 2018
Muut alle 2 000 euron avustukset Eri kohteita
3 000
32 336
3 251
10. TIEDOTUS
Sisäinen tiedotus
Sirkuskoulun sisäisessä tiedotuksessa käytetään ensisijaisesti oppilaitosten viestintäkäyttöön rakennettua Wilmaa, johon tarjotaan tunnukset kaikille huoltajille sekä laajan oppimäärän oppilaille. Kaikille yleisten tiedotteiden lisäksi ryhmien vastuuopettajat lähettävät vähintään neljä kertaa vuodessa ryhmän terveiset huoltajille ja oppilaille Wilman kautta. Vuoden aikana myös lajituntien opettajat ovat laittaneet kuulumisia tunneilta. Lisäksi sirkuskoululla on käytössä kaksi infonäyttöä, joilla välitetään tietoa niin tulevista tapahtumista kuin vaikkapa bussiaikatauluista. Lisäksi infonäyttöjä voidaan käyttää hätätilanteissa ohjeistuksen antamiseen. Viestintäjärjestelmää on vuoden aikana kehitetty siten, että infonäytöt osaavat hakea Wilmasta automaattisesti tilojen varaustietoja sekä tiedotteita. Tärkein viestintämuoto on kuitenkin edelleen suora viestintä opettajien ja oppilaiden sekä huoltajien välillä. Viimeisen vuoden aikana panostettiin sekä tiedonkulkuun että oppilaspalautteeseen. Opettajat ovat myös itse osallistuneet viestintään aktiivisemmin kuin aiemmin.
Henkilökunnan kesken tieto kulki kokousten, sähköpostin, Wilman sekä sosiaalisen median kanavien välityksellä.
Ulkoinen tiedotus
Ulkoisen tiedotuksen tärkeitä väyliä ovat sirkuksen omat sosiaalisen median kanavat, verkkosivut sekä uutiskirje. Isoimmat lehtiartikkelit liittyivät Joulushow Kinahmiin.
11. YHTEISTYÖ
Sorin Sirkus tekee monipuolisesti yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa.
Sorin Sirkuksen toimintaa rahoittavat:
• Opetus ja kulttuuriministeriö
• Tampereen kaupunki
Koulutukseen ja nuorisosirkukseen liittyen Sorin Sirkus oli jäsenenä ja toimi yhteistyössä:
• Suomen Nuorisosirkusliitto ry:ssä
• Taiteen perusopetusliitossa (TPO)
• Esittävän taiteen oppilaitosten liitossa (ETOL)
• Caravan, European youth and social circus network
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa, jonka kautta sirkus pääsee vaikuttamaan sirkusalan kehitykseen työnantajan näkökulmasta
• Tampereen yliopisto, Tampereen normaalikoulu
Turun Ammattikorkeakoulu/Taideakatemia/Sirkus
• Koulutuskeskus Salpaus/Sirkustaiteen koulutus
Yhteistyötä tehtiin paikallisten sirkus- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa:
• Circus Ruska Festival
• Lasten ja nuorten kulttuurikeskus PiiPoo
• Tampereen kaupungin kulttuuritoimi, lastenkulttuuri
• Kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari ja Lastenkulttuurikeskus Rulla
Sosiaalisen sirkuksen toimintaa toteutettiin erilaisten organisaatioiden kanssa:
%TAIDETTA- SoTe-kumppanit:
• Sopimusvuori-säätiö
• Kylmäkosken vankila
• Villa Hockey nuorten huumekuntoutuskoti
HATASIRKUS:
• Tampereen kaupunki, Hatanpään koulu, joustavan perusopetuksen luokka sekä alueellisen erityisopetuksen luokka
TaideInAction:
• Nauha ry
• Valkeakosken tukiasumisyksikkö
• Ruoveden vastaanottokeskus
• Parkkuun ryhmäkoti
• SPR Hämeenkyrön alaikäisyksikkö
• Satakielen ryhmäkoti
Sorin Sirkus oli kehittämässä Tamperetta:
• Tampere Tunnetuksi ry:n jäsen, joka mm. tuottaa tapahtumia ja tekee kaupunkia tunnetuksi
• Lasten Tampere ry:n jäsen
• mukana Tampere Teatteripääkaupunki -verkostossa, joka tekee markkinointiyhteistyötä mm. messuilla ja yhteisillä lehti-ilmoituksilla
• Tampereen kauppakamarin jäsen
Harjoitteluyhteistyötä tehtiin sirkusopiskelijoiden lisäksi eri koulujen eri opintolinjojen, kuten artesaani- ja lavaste- ja ompelulinjat, valosuunnittelu, esitystekniikka, musiikin koulutusohjelma jne. kanssa:
• Tampereen seudun ammattiopisto TREDU
• Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK
• Make-Up Artist -koulu
Tilaa vuokrattiin eri taidealojen käyttöön mm. Circus Ruska Festival, Pispalan Sottiisi sekä tamperelaisten tanssikoulujen kevätnäytösten yhteydessä.
12. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
12.1.
Visio 2020
Sorin Sirkus on Euroopan johtava elämänkaarinen sirkustaiteen koulutuskeskus.
Sorin Sirkuksen visio on luoda yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tampereen yliopiston normaalikoulun ja Tampereen kaupungin kanssa oppimispolku, jossa sirkustaide on oppimisen työkaluna ja apuna päiväkodista lukioon saakka. Oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa kehitetään liikuntaa, luovuutta ja aktiivista toimijaa tukeviksi. Vision mukaisesti Tampereen yliopiston opettajankoulutuksessa on nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen opettaja-koulutus, jonka opiskelijat käyvät opetusharjoittelussa eri ikäluokilla näissä oppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksen osalta Sorin Sirkuksessa. Tutkintoon valmistava yliopistotason sirkustaiteenopettajakoulutus on ensimmäinen maailmassa ja sirkustaiteen erityislukio ensimmäinen Suomessa. Olemme lähentyneet jo tätä visiota Normaalikoulun lisääntyneiden opintojen kautta. Vuonna 2018 yliopistoyhteistyö jatkuu uudella eurooppalaisella sirkusopettajankoulutusta kehittävällä Erasmus+ -hankkeella, jota Tampereen yliopisto koordinoi (Haku 3/2018) ja jossa on mukana myös kolme muuta eurooppalaista yliopistoa sekä neljä sirkuskoulua.
Rahoituspohjan muuttuminen ja apurahojen heikko kehitys sekä uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomat rakennemuutokset ja mahdollisuudet luovat jännitystä ja takaavat työntäyteisiä hetkiä myös Sorin Sirkuksen tulevaisuudessa.
