Issuu

kirjat 2026

Yhteystiedot

Tero Norkola, kustantaja 0400 882 700

Tommi Leminen, myynti & markkinointi 040 534 2675

Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt 050 324 7131

Sara Nyyssölä, kirjallisuus, kirjaideat 050 501 9510

Alina Mehto, oppimateriaalit, 050 312 3175

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@skskirjat.fi

Media ja arvostelukappalepyynnöt media@skskirjat.fi

www.skskirjat.fi kustantamo@skskirjat.fi

SKS Kirjat

Kulttuuritalo Sturenkatu 4 00510 Helsinki

Etsitkö kirjallesi

kustantajaa?

SKS Kirjat -kustantamo julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta sekä aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta. Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita ja käsikirjoituksia. Tietokirjallisuuden osalta voit tarjota ideaa tai käsikirjoitusta jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista. Kaunokirjallisten käsikirjoitusten tulee olla mahdollisimman pitkälle työstettyjä.

Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse. Liitäthän mukaan saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä. Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi

Koskettavia kirjeitä ja kirjoja

SKS Kirjat aloitti vuoden 2026 kirjailija Sirpa Kähkösen ja piispa Mari Leppäsen teoksella Kirjeitä läsnäolosta, ja se komeilikin heti koti maisen kaunokirjalli suuden bestseller-lis tan kolmen kärjessä – edellisestä SKS:n kaunokirjallisuuden bestselleristä (Aleksis Kiven Seitsemän veljestä olikin jo aikaa. Kaunokir jallisuutta on luvassa syksyllä lisää: Liisa Kasken pienoisromaani Marras sekä kaksi folkhorror-kertomuskokoelmaa. Hyytävää kekriä!

Suomalainen elämäntapa joutuu nyt kohtaamaan brutaalin luontokadon. Monin paikoin luonnossa liikkuja kohtaa paljaaksi hakattuja ja kulkukelvottomiksi äestettyjä enti-

siä metsiä. Koskemattomat erämaat ja niihin sidottu elämäntapa alkavat olla katoavaa muistitietoa. Tätä muistitietoa tallentaa, osin Samuli Paulaharjun jalanjäljissä, Vätsärin erämaan osa-aikaerakko Riitta Ahmasalo. Näistäkin puhuttelevista tarinoista tulee kirjeitä – sinulle, kirjan lukija. Muistitieto ja historia, kulttuuri ja perinteet, kieli ja kirjallisuus, Suomi ja suomalaisuus – ne ovat olleet kustantamomme tärkeimpiä teemoja kohta kahdensadan vuoden ajan, tämänkin vuoden kirjatarjonnassamme.

Tero Norkola kustantaja

Tätä odotan

Nykyisen valosaasteen maailmassa on vaikea hahmottaa, miten vaikuttava näky pilvettömän yön tähtitaivas on ollut meitä edeltäville sukupolville.

Markus Hotakainen, Astrologian historia

”Hän oli kotoisin maasta, joka katosi kartalta. Kansasta, joka karkotettiin, vangittiin ja tapettiin, heiteltiin neuvostojen maan kaukaisimpiin kolkkiin kuin akanat tuuleen.”

– Anni Reute R , Maa joka katosi

Anni Reuter

M AA jok A k A tosi

isoisäni salainen tehtävä inkerissä

Ravisuttava teos Stalinin ja Hitlerin puristuksiin jääneestä Inkerinmaasta ja ihmisistä historian varjossa

Talvella 1942 sotilaspastori Juhani Jääskeläinen lähetetään

Suomesta Natsi-Saksan miehittämään Inkeriin, aivan piiritetyn Leningradin kupeeseen. Salainen tutkimustehtävä kasvaa hengelliseksi ja inhimilliseksi selviytymistaisteluksi. Juhanista tulee yli 65 000 inkerinsuomalaisen ainoa luterilainen pappi sekä silminnäkijä nälänhädälle, terrorille ja katoavalle kulttuurille.

Hän neuvottelee SS-johtajien kanssa, etsii suomalaisia leireiltä ja rintamilta, auttaa satoja pakoon ja kirjoittaa kaiken muistiin.

Valtiotieteiden tohtori Anni Reuter seuraa kirjassaan isoisänsä jalanjälkiä ja antaa äänen sodan, pakkosiirtojen ja evakuointien pyörteisiin joutuneille inkerinsuomalaisille. Päiväkirjoihin, kirjeisiin, valokuviin ja haastatteluihin perustuva teos kasvaa elämäkerrasta kollektiiviseksi 9/2026 | isbn 978-952-427-122-6 | n. 350 sivua | sidottu | 148 mm × 210 mm | kirjastoluokka 92.7 kansi: Mika Tuominen

kokemushistoriaksi. Samalla se on koskettava kertomus uskosta, selviytymisestä ja suurvaltapolitiikan jalkoihin joutuneista ihmisistä, jotka eivät vaienneet. ▪

”Viikkoa myöhemmin johtavat punaiset päättivät perustaa diktatuurin sotilas- ja siviilihallinnon järjestyksen palauttamiseksi. Kullervo Manner valittiin diktaattoriksi. Jo muutaman päivän kuluttua punaiset alkoivat järjestellä joukkoevakuointeja Neuvosto-Venäjälle, jonne päätyi arviolta 10 000 suomalaista punapakolaista. 12 vuotta myöhemmin maaliskuussa 1930 Suomen Sosialidemokraatti nimitti Kullervo Manneria ”Inkerinmaan ylidiktaattoriksi”

Jesse Hirvelä

i nke R in dikt AA tto R it leningradin suomalaiset kommunistit 1918–1938

Unohtunut tarina Leningradin alueen suomalaisesta eliitistä

Ketkä todella hallitsivat Inkeriä

Venäjän vallankumouksen jälkeisinä vuosikymmeninä? Jesse Hirvelän Inkerin diktaattorit paljastaa unohtuneen tarinan Suomesta paenneista punaisista, jotka nousivat Leningradin alueen suomalaiseksi eliitiksi ja käyttivät inkeriläisiä välineinä Neuvosto-Suomen luomiseksi.

Teos tuo esiin uutta tietoa inkerinsuomalaisten vaiheista, Leningradin suomalaisyhteisön noususta ja sen tuhosta. Miksi punaiset edistivät kohtalokkaaksi osoittautunutta suomalaismielistä toimintaa? Mitä suomalaisten sisäpiirissä tapahtui Stalinin vainojen alkaessa ja syytösten renkaan kiristyessä?

Inkerin diktaattorit on vaikuttava kertomus vallasta, ideologiasta ja ihmisistä suurvaltapolitiikan puristuksessa.

Jesse Hirvelä on valtiotieteiden tohtori. Hän on tutkinut Suomen ja Neuvostoliiton historiaa ja työskennellyt Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeessa. ▪

Suomen historia päivittyi uuteen aikaan

Keitä ovat Suomen asukkaat ja mistä he ovat tulleet? Millaista suomalaisten elämä on ollut ja mitkä tekijät ja voimat ovat siihen vaikuttaneet? Miten Suomi itsenäistyi ja miten se myöhemmin onnistui säilyttämään itsenäisen asemansa? Miten Itämeren alueen geopoliittiset jännitteet ja maailmanpolitiikan myllerrykset ovat vaikuttaneet Suomeen ja suomalaisiin? Entä mikä on maailman onnellisimman kansan paikka 2000-luvun maailmassa?

Suomen historia on Juhana Aunesluoman runsaasti kuvitettu, uuteen tutkimustietoon pohjautuva esitys Suomen historiasta esihistoriasta nykypäivään. Tarkkanäköinen ja pitkiä kehityslinjoja piirtävä teos kiinnittää huomiota Suomen historian ainutlaatuisuuteen, mutta myös sen yhtymäkohtiin Euroopan ja muun maailman historian kanssa.

Juhana Aunesluoma on tutkinut ja opettanut Suomen poliittista historiaa Helsingin yliopistossa vuosituhannen vaihteesta alkaen. ▪

Juhana Aunesluona s uo M en H isto R i A

”Troijan sodan historiallisuus ja Homeroksen tekstien

yhteydet heettien arkistoteksteihin ovat vahvistuneet, kun jälleen yksi savitaulu saatiin tulkittua vuonna 2024. Sen teksti toistaa Iliaan alkusäkeitä.” – Minn A s ilve R , t roija – a ntiikin arvoitus

tiziana fabi

Minna Silver tR oij A antiikin arvoitus

Muinaisen Troijan arvoitus ja pronssikauden kiehtova maailma

Iliaan ja Odysseian suullisesti periytyneet tarinat myyttisestä Troijasta ja sen sodasta ovat kiehtoneet ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan, mutta kuinka todellisia ne ovat? Kreikkalaisen Homeroksen katsotaan saattaneen tarinan kirjalliseen muotoon vasta vuosisatoja tapahtumien jälkeen.

Arkeologi, Välimeren alueen ja Lähi-idän tutkija Minna Silver sukeltaa teoksessaan muinaisen Troijan arvoitukseen arkeologian ja historian näkökulmasta. Saksalainen Heinrich Schliemann paikallisti runsas 150 vuotta sitten Troijan Hissarlikin rauniokummuille Turkin läntiselle rannikolle. Uudempi arkeologinen tutkimus ja heettien savitaulujen paljastamat vihjeet ovat sen jälkeen tarkentaneet paljon kuvaa Troijan historiasta ja suhteesta muihin itäisen Välimeren pronssikautisiin sivilisaatioihin.

Troijan tarina näyttäytyy teoksessa ainutlaatuisena kertomuksena siitä,

miten myytti ja arkeologia ovat rakentaneet kuvaa Euroopan varhaisimmasta historiasta. Samalla lukijan eteen avautuu ihmeellinen tarina toisen maailmansodan pyörteisiin kadonneesta Troijan aarteesta ja Heinrich Schliemannin yllättävistä Suomi-yhteyksistä. ▪

”Ristiretkilaivasto saapui

Konstantinopolin vesille kesäkuussa 1203. Pian kävi selväksi, ettei Bysantin keisari Aleksios III Angelos aikonut luovuttaa paikkaansa ilman taistelua, eivätkä tavalliset kreikkalaiset haikailleet syrjäytetyn Isaakin tai hänen poikansa perään. Valtauksesta tulisi vaikea, mutta ristiretkeläisten oli liian myöhäistä perääntyä.”

– Miikk A tAMM inen, r istiretkien historia 2

Miikka Tamminen

Risti R etkien H isto R i A 2 konstantinopolin ryöstöstä pyhän maan menetykseen

Keskiajan

ristiretkistä kertovan teosparin toinen osa

Miksi ristiretkeläiset hyökkäsivät vuonna 1204 kristittyyn Konstantinopoliin? Kuinka Lähi-itään perustetut ristiretkivaltiot lopulta kukistuivat?

Sydänkeskiajan ristiretket olivat paljon muutakin kuin sarja sotaretkiä –ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi. Miikka Tammisen teos kertoo kiehtovasti 1200-luvun ristiretkiajasta ja ristiretkiaatteen kehityksestä. Neljännestä ristiretkestä ja Konstantinopolin ryöstöstä alkava teos päättyy Akkon valloitukseen ja Pyhän maan menetykseen vuonna 1291, ja käy samalla läpi myös Etelä-Ranskan kataareja vastaan suunnattujen albigenssiristiretkien historiaa.

Teos jatkaa siitä mihin Sini Kankaan vuonna 2025 ilmestynyt Ristiretkien historia päättyi.

FT Miikka Tamminen on keskiajan

kulttuurihistorian dosentti Tampereen yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on käsitellyt ristiretki-ideologiaa, oikeutetun sodan problematiikkaa sekä keskiajan hirviöitä. ▪

”Keskiajan viimeisinä vuosisatoina Arthur-tarinat sulautuivat osaksi aikakauden ritariromantiikkaa. Pyöreän pöydän ritarit edustivat myöhäiskeskiajan aateliston ihanteita ja kuningas Arthur kaivattua, oikeamielistä kuninkuutta. Tällä ei enää ollut yhtään mitään tekemistä 500-luvun todellisen historian kanssa. Ei sillä välttämättä ollut paljon tekemistä myöhäiskeskiajan ritareiden ja kuninkaidenkaan kanssa. Ehkä juuri sen vuoksi aatelisto rakasti Arthur-tarinoita ympäri Eurooppaa.”

– v es A s isättö, k uningas a rthur ja pyöreän pöydän huijarit henry söderlund

Vesa Sisättö

k uning A s A R t H u R

j A pyö R eän pöydän H uij AR it

Tarujen Atlantis, kuningas Arthurin Britannia ja muita historiallisia myyttejä

Kuningas Arthur hallitsi Britanniaa, Robin Hood piileskeli Sherwoodin metsässä ja Lalli surmasi piispa Henrikin. Tai näin meille pitkään kerrottiin. Vuosisatojen kuluessa nämä ja muut lähempää tarkastelua kestämättömät tarinat ovat juurtuneet osaksi historiaa, identiteettiä ja kansallista itsetuntoa.

Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit paljastaa kuinka myytit ja legendat syntyvät, miksi niihin halutaan uskoa ja miten niitä on käytetty vallan, uskonnon ja politiikan välineinä. Lukijan keskiajalta nykypäivään kuljettava kirja kertoo niin kuningas Arthurin kaltaisista taruhahmoista ja Atlantiksen legendasta kuin oman aikamme valehistoriastakin, jossa myyttinen menneisyys toimii propagandan polttoaineena. 8/2026 | isbn 978-952-427-119-6 | n. 200 sivua | nidottu | 148 mm × 210 mm | kirjastoluokka 91 kansi: Perttu Lämsä

Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva tietokirjailija ja toimittaja, joka lukee iltaisin sängyssä paksuja kirjoja historiasta. ▪

Ritva Ylönen

kA lle p äät A lon sot A

Kiestingin

haavoittumisesta Siiranmäen ”leivän isäksi”

Sotavuodet 1939–1944 olivat

Kalle Päätalolle ratkaisevia elämän oppivuosia. Sota muutti syrjäkylän köyhän kodin poikaa ja vaikutti suuntaan, johon hänen elämänsä ja kirjailijanuransa myöhemmin kehittyivät.

FT Ritva Ylönen käsittelee Kalle Päätalon sota -teoksessaan Päätalon sotavuosia laajaan lähdeaineistoon nojaten ja historialliseen kontekstiin kiinnitettynä. Sodassa haavoituttuaan Kalle sai järjesteltäväkseen aliravittujen suomalaisten sotilasvankien ruokkimisen. Ylönen taustoittaa kiehtovasti Kallen elämän todellisia tapahtumia suhteessa hänen tosipohjaiseen Nälkämäki-romaaniinsa (1967).

Kalle Päätalon elämästä ja kirjallisesta tuotannosta kiinnostuneelle Ylösen teos on mielenkiintoinen katsaus ”Suomen Marcel Proustin” elämänvaiheisiin sekä sota-ajan arkeen. ▪

Panu Rajala s inu H en synty

Sävähdyttävä katsaus Sinuhe egyptiläisen syntyyn

Kun Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945, kasvoi teoksesta nopeasti valtava ilmiö. Mutta miten Waltarin romaani todella syntyi – millaisessa ajassa, millaisessa mielenmaisemassa ja millaisen sisäisen kamppailun keskellä?

Emeritusprofessori Panu Rajala kuvaa kirjassaan ainutlaatuisella tavalla Sinuhe egyptiläisen syntyä ja maailmanvalloitusta antaen samalla romaanille sävähdyttävän ajankohtaisen kokonaistulkinnan. Arkistosta avautuneet Mika Waltarin kirjeet innoittajalleen Helena Kankaalle eli Leena Ilmarille välittävät suuren romaanin syntyprosessista intiimejä ja dramaattisia äänenpainoja. Teos näyttää rakastetun kirjailijan uudessa valossa, syvästi inhimillisenä kaikkine tuskineen ja tunteenpurkauksineen. Panu Rajala on käsitellyt Mika Waltarin elämää myös vuonna 2008 ilmestyneessä Unio mystica- teoksessaan, joka voitti useita kirjallisuuspalkintoja. ▪

laura malmivaara

”Aika on ihmisen keksintö. Ei luonnolla ole tunteja, päiviä tai vuosia. Se elää valon ja pimeän, kylmän ja lämpimän mukaan. Syntymä, kasvu ja kuolema, ikuinen kiertokulku ei katso kalenteria. Se rytmittyy ja sopeutuu jatkuvaan muutokseen, etsii keinoja pysyä hengissä, selviytyä. Vätsärissä on vielä paikkoja, joita aika ei ole saavuttanut. Ehkä juuri siksi siellä on niin hyvä olla.”

Riitta Ahmasalo k i R jeitä k yynelvuonost A matkalla kolttain mailla ja vätsärin erämaassa

Koskettavasti kolttasaamelaisesta elämäntavasta ja erämaan hauraasta tulevaisuudesta

Kirjeitä Kyynelvuonosta on voimakas teos ikimetsistä, ihmisistä ja ajasta, joka ei kulje suoraviivaisesti. Se vie lukijan alueelle, jossa luonto, historia ja mytologia kietoutuvat toisiinsa ja jossa perimätieto elää yhä ihmisten muistoissa ja kehossa. Matka alkaa syrjäisestä erämaakodista ja kasvaa syväksi kohtaamiseksi kolttasaamelaisen kulttuurin, Vätsärin ikimetsien ja niiden ihmisten kanssa, joille maa ei ole maisema vaan elämän ehto.

Riitta Ahmasalon teos antaa äänen kolttasaamelaisille poronhoitajille ja heidän perheilleen. Kahden sukupolven kertomukset avaavat poroelinkeinon muutosta, evakkomuistoja, arjen sitkeyttä ja suhdetta maahan, jota ei omisteta vaan jossa eletään. Teos tallentaa ainutlaatuista kolttasaamelaista perimätietoa, jota ei aiemmin ole kirjoihin kirjattu.

Samalla teos on puheenvuoro syrjäisestä erämaasta ja sen hauraasta tulevaisuudesta, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa kohtalokkaasti alkuperäiskansan ja luonnon väliseen yhteyteen. Mitä menetämme, jos tämä yhteys katkeaa? ▪

”Pariisi opettaa. Tajuan, että kun lauseen loppuun lisätään opettavainen mademoiselle tai madame, kyse ei ole kohteliaisuudesta, vaan jostain aivan muusta. Kävelen ulos virastosta ja katson ympärillä avautuvia katuja. Syysaurinko värjää haussmannilaisten kerrostalojen seinät vaalean aprikoosinsävyisiksi. Minua ahdistaa.

Pariisi on maailman kaunein kaupunki.”

Kira Poutanen pAR iisi-koodi

paperisotaa ja poskisuudelmia ranskalaisittain

Oivalluksia elämästä

rakkauden kaupungissa

Lähes kolmekymmentä vuotta Pariisissa asunut kirjailija, suomentaja ja toimittaja Kira Poutanen tutkii esseekokoelmassaan Pariisin ja Ranskan näkymättömiä käytöskarttoja sekä elämää ulkopuolisuuden ja juurtumisen välissä maassa, josta jokaisella on oma mielikuvansa. Millaista on rakentaa koti kaupunkiin, joka on samalla sekä myyttinen että täysin vieras?

Pariisi-koodi on terävä ja henkilökohtainen lukumatka ulkosuomalaisuuteen ja kovia kokeneeseen rakkauden kaupunkiin, jossa pinnan kimallus ja arjen taistelut vain harvoin vastaavat toisiaan. Poutanen ei pyri selittämään Pariisia, vaan tutkii sitä kuin arvoitusta, jonka salakieltä oppii lukemaan vasta vuosien saatossa. ▪

”Vastaavia linjauksia on löydetty myös talvipäivänseisauksen sekä syys- ja kevätpäiväntasausten suhteen, Stonehengen lisäksi myös monista muista tuhansia vuosia sitten pystytetyistä kivirakennelmista. Esimerkiksi Suomessa on lukuisia jätinkirkkoja, suorakulmaisia tai soikeita kivivalleja, joissa on samanlaisia, auringonnousun ja -laskun suuntiin tiettyinä ajankohtina osoittavia linjoja.”

– M AR kus Hot A k A inen, a strologian historia

TMarkus Hotakainen

Ast R ologi A n H isto R i A

Kiehtova matka tähdistä ennustamisen

ähtien ja planeettojen liikkeistä on yritetty lukea tulevia tapahtumia vuosituhansien ajan. Muinaisissa kulttuureissa astrologia oli keskeinen osa maailmankuvaa, ja astrologien laatimiin horoskooppeihin ja ennustuksiin luottivat niin kuninkaat kuin alamaiset. Astrologia ja astronomia kulkivat pitkään käsi kädessä, ja tähtitiede lähti erkanemaan omaksi tieteenalakseen vasta 1600-luvulla.

Astrologian historia vie lukijan matkalle tähtien tulkinnan historiaan, jonka alku on kymmenientuhansien vuosien takaisessa menneisyydessä.

Teos avaa kiehtovalla tavalla astrologian merkitystä muinaisten sivilisaatioiden nousussa ja tuhoutumisessa sekä sen roolia ihmisten elämässä eri aikakausina.

Markus Hotakainen on palkittu

historiaan

tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on julkaissut yli 40 teosta, valtaosan tähtitieteestä ja avaruustutkimuksesta. ▪

”Keijujen voidaan myös katsoa jollain tavalla liittyneen muinaisiin palvontamenoihin ja kultteihin. Tästä kielii esimerkiksi Britanniassa se, että keijut ilmestyvät erityisesti tiettyinä vuoden päivinä – eritoten esikristillisen kulttuurin pyhäpäivinä. Erityisesti vapunpäivä eli Beltane sekä halloween eli Samhain olivat päiviä, jolloin keijut kulkivat vapaasti ja maailmojen välinen verho oli häilyvän ohut.”

Sara Norja k eijut

myyttinen historia

Eurooppalaisten keijutarinoiden myyttistä historiaa

Mikä on keiju? Millaisia ovat eurooppalaisten kulttuurien keijuperinteet? Ovatko slaavilainen domovoi tai suomalainen tonttu keijuja? Miten vanhempi keijuperinne näkyy Tolkienin haltioissa tai suosituissa romantasiakirjoissa?

Sara Norjan Keijut – Myyttinen historia vie lukijan Britteinsaarilta Manner-Eurooppaan ja sukeltaa syvälle vanhoihin tarinoihin, joiden keijut ovat yhtä lailla auttajia kuin vaarallisia olentoja. Historiallisiin lähteisiin ja kiehtovaan kansanperinteeseen pohjautuva teos ei kaihda myöskään keijutarinoiden pimeämpää puolta.

Sara Norja on kirjailija ja englannin kielen tutkija. Hän kirjoittaa tietokirjallisuuden lisäksi fiktiota ja runoutta kummallakin äidinkielellään englanniksi ja suomeksi. ▪

”Kuolintalosta hautausmaalle vievän saattomatkan varrelle oli tapana tehdä karsikko- eli ristipuita. Karsikkoa tehtäessä yleensä tien varressa sijainneeseen petäjään kaiverrettiin risti, saatettavan nimikirjaimet ja usein myös kuolinpäivä. Karsikon uskottiin pysäyttävän haudastaan kotia kohti harhailevan vainajan ja ohjaavan hänet liittymään kalmanväen joukkoon. Näin varmistettiin, ettei kuollut enää palaisi häiritsemään eläviä.”

kAR j A l A ist A k A l MA nväkeä

Etelä-Karjalan pimeää historiaa

Mitä aavetarinat ja yliluonnolliset kokemukset kertovat ihmisistä, yhteisöistä ja eletyistä paikoista?

Karjalaista kalmanväkeä sukeltaa kuoleman ja kummitusten kulttuurihistoriaan arkiympäristön näkökulmasta. Yliluonnolliset uskomukset kietoutuvat hautausmaihin, rangaistuspaikkoihin, sotiin, rikoksiin ja traagisiin ihmiskohtaloihin. Karjalaisesta perinteestä ammentava teos kuljettaa lukijan tarinoiden syntysijojen historiallisiin maisemiin, avaten suomalaisen kulttuuriperinnön synkempiä kerroksia. Samalla kirja osoittaa, miten kummitustarinat heijastavat aikansa pelkoja, arvoja ja kokemuksia sukupolvesta toiseen.

Marianna Karttunen on etnologi ja ympäristökasvattaja, joka työsken-

telee museoamanuenssina Saimaan rannoilla ja tarkastelee kulttuuriympäristöä sen tarinallisten kerrosten kautta. ▪

Marianna Karttunen

”Pyhä teki vasta tuloaan, otrainen oli yhä uunissa, tulet sytyttämättä. Eivät ne kulje tämänpuolisiin noin vain ennen aikojaan. Eiväthän?”

– l iis A kA ski, Marras

Liisa Kaski M ARRA s

Maagista metsägotiikkaa aikojen rajalla

Kekrin aattona metsänreunaan ilmestyy tuntematon, oudosti pukeutunut mies. Eteläsuomalaisen kylän syrjässä yksin elävä Valpuri tulkitsee hänet kiertäväksi kerjäläiseksi ja ottaa kestikseen, niin kuin tapa on. Pahoin kylmettynyt mies viipyy Valpurin tuvassa viikon päivät. Aika ajan ulkopuolella, vanhan ja uuden vuoden välissä, muuttaa molempien elämän.

Vuosia myöhemmin Valpuri kertoo tapahtuneesta dominikaaniveljelleen Sigfridille, joka on ohikulkumatkallaan poikennut lapsuudenkotiin. Kuka muistaa sen, mitä me unohdamme, kysyy vuodenkiertoa rytmittävien pyhien ja runolaulukulttuurin kasvatti veljeltään, joka lukutaitonsa turvin seisoo jo uuden, toisenlaisen maailman kynnyksellä.

Liisa Kaski on kansanrunouteen, myytteihin ja luontosuhteen historiaan perehtynyt folkloristi, filologi

ja tietokirjailija. Marras on hänen esikoisromaaninsa. ▪

Marras kurkistaa sinne, minne kirjoitus ei yllä

Talvella vuosi sitten ovelleni koputti ikivanha nainen. Tiesin heti kuka se oli ja mitä asiaa. En kiirehtinyt avaamaan, oli niin paljon muuta, aina on. Ja olisiko se ovikaan enää suostunut auki.

Miten mennyt elää meissä? Tämä kysymys on ajanut tutkimusretkiäni niin folkloristina kuin antiikin parissakin. Yhä uudestaan palaan pohtimaan muistin, inhimillisen tiedon ja kirjoitustaidon suhdetta. Sitä miten maailmassa olemisemme muuttuu, kun perityt sanat vaihtuvat kirjoitettuun kieleen.

Ajattelen, että kieli ennen kirjoitusta on kuin kirveenkoskematon metsä: monimuotoinen, tarinoita täysi ja aina maastonsa mukainen. Kirjoitustaito parhaimmillaan on puutarhan viljelyä,

kieli kerrostuu, opettaa viljelijäänsä, elättää eksoottisiakin kasveja. Pian puutarhuri jo huumaantuu sen mahdista. Monokulttuurien ytimessä on pino varmoja väitelauseita ja väsynyt, vaiennettu maa.

Martaassa kurkistetaan sinne, minne kirjoitus ei yllä. Päähenkilöni on siellä. Hänen lukutaitoinen veljensä on täällä missä mekin, tällä puolen. Veli Sigfridin selän takaa tarkkailemme turvallisen välimatkan päästä. Meidän tietomme on jo peitonnut laulut, loitsut ja loputtoman metsän.

Mutta koputtaja ovellani on sitkeä. Kynnyskään ei narahda naisen astuessa sisään ajan rajan yli. Hän puhuu kieltä jonka tunnen jostakin kaukaa, minä kuuntelen ja alan kirjoittaa. ▪

– Liisa Kaski

Liisa Kasken Marras ilmestyy syyskuussa 2026

”Oletko kuullut Kieroherrasta?

Se asuu vanhan kaskipellon kelopuussa, joka ei kaadu vaikka aika ja routa ovat syöneet sen juuret. Sitä kutsutaan Yöpuuksi. Yöpuu on pitkä ja ontto, ja sen runko on niin käyrä, ettei sen sisälle kukaan muu mahdu kuin Kieroherra. Kieroherran ilme on yhtä aikaa irvistys ja hymy, molempia ja ei kumpaakaan. Jos sitä katsoo liian pitkään, sen kasvoissa erottaa sen oudon rauhan, joka syntyy, kun jokin on pysyvästi väärässä.”

– M. j . Hölttä, l uiden laulu

M. J. Hölttä l uiden l A ulu

Kansanperinteestä ammentavassa novellikokoelmassa pahuus on läsnä unohtuneissa paikoissa

Luiden laulu on kokoelma suomalaiseen kansanperinteeseen nojaavia kertomuksia, joissa jokin on mennyt pysyvästi rikki. Pihapiireistä, metsänreunoista ja vanhoista hylätyistä paikoista avautuu unohtunut maailma, jossa pahuus ei vaella paikasta toiseen – se on jo paikalla.

Teoksen novellit liikkuvat suomalaisen kansanperinteen, psykologisen kauhun ja kosmisen nihilismin rajapinnoilla. Tarinat kysyvät mitä ihmiselle jää, kun merkitykset murenevat, jumalat vaikenevat ja perinteet menettävät suojelevan voimansa. Perinne ja myytti eivät tarjoa lohtua, vaan antavat kielen sille tuntemattomalle, mitä ei voi ratkaista eikä sovittaa pois.

M. J. Hölttä on helsinkiläinen kirjailija. Luiden laulu on hänen esikoisteoksensaa, jota lukiessa tuntuu kuin

Tunturien yöpuolen Samuli Paulaharju saapuisi H.P. Lovecraftin Arkhamiin. ▪

”Paikat eivät ole tyhjiä ja unohdettuja, vaikka ihmiset lähtisivät. Niihin liittyvät uskomukset ja kertomukset jäävät elämään niissä tarinoissa, joita kerrotaan sukupolvilta toisille. Kuiskauksissa, varoituksissa, nettikeskusteluissa, iltanuotioilla ja myöhäisissä viesteissä, joissa joku kertoo nähneensä jotakin, mutta ei ole varma, uskooko itsekään, mitä on nähnyt tai kokenut.”

Maria Vakkuri

äMM än HA ut A outoja tarinoita suomesta

Internetin urbaanit legendat sekoittuvat

ikivanhoihin perinnetarinoihin

Suomessa on paikkoja, joista on kerrottu outoja tarinoita niin kauan kuin ihmiset ovat kulkeneet niiden ohi. Kertomuksia katoavista kulkijoista, öisistä valoista ja paikoista, joissa ei tee mieli pysähtyä liian pitkäksi aikaa.

Maria Vakkurin Ämmänhauta sisältää neljätoista outoa ja jännittävää kertomusta suomalaisista paikoista, joihin on vuosien ja vuosikymmenten ajan liitetty selittämättömiä ilmiöitä. Ihmisten kokemuksiin ja paikalliseen perinteeseen pohjautuvat tarinat muotoutuvat kirjassa fiktioksi, jossa todellinen ja tuntematon kietoutuvat toisiinsa.

Ämmänhaudan tarinoissa liftarit katoavat kesken kyydin, metsissä liikkuu kasvottomia hahmoja ja vanhat hautapaikat tuntuvat muistavan enemmän kuin niiden pitäisi. Teos muistuttaa, miksi oudot tarinat jäävät elämään, kulkevat ihmiseltä toi-

selle ja palaavat mieleen vielä pitkään lukemisen jälkeen.

Maria Vakkuri (s.1990) on salolainen kirjailija ja toimittaja. ▪

Jaakko Numminen ja Risto Numminen

Ruoveden p A ppil A n pe R intö

durchmanin sukutarina

Pappissuvun vaiheita kahdeksan sukupolven ajalta

Ruoveden pappila oli kirkkoherra Josef Wilhelm Durchmanin (1806–1891) ja Emma Charlotta Reuterin (1820–1900) perheen koti. Neljästätoista lapsesta kasvoi laaja suku, joka levittäytyi erityisesti Näsijärven ympäristöön Kuruun ja Virroille. Sukuun kuuluvat muun muassa Durchmanin veljet Gustaf, Johan Adolf, Frans Oskar, Niklas ja Jacob August, jotka toimivat eri puolilla Suomea virkamiehinä ja pappeina.

Suvun juuret ovat Oulunsuun Turkan tilalla, joka on ollut samalla suvulla 1640-luvulta lähtien. Sukuun kietoutuvat nimet Aminoff, Carlstedt, Hallman, Kallio, Krank, Numminen, Reuter, Sandelin ja Sarelius, ja Durchmanista suomennettuja nimiä ovat Turkka, Turkama ja Turkanheimo.

heim-ristin ritari Kauno Turkka sekä Finlandia-palkittu runoilija Sirkka Turkka.

Sukuun kuuluu monia tunnettuja vaikuttajia, kuten Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo, teatteriuudistaja Jouko Turkka, lastenlääkäri Niilo Hallman, Aino Durchman, Manner9/2026 | isbn 978-952-427-153-0| n. 360 sivua | sidottu | 148 mm × 210 mm | kirjastoluokka 92 kansi: Jaana Tarsa, piirros: Toini Olga Kallio

Sukutarinan kirjoittamisen aloitti Jaakko Numminen, ja hänen kuolemansa jälkeen käsikirjoituksen viimeisteli Risto Numminen. ▪

Elina Seppälä

vuosis

A t A vi R k AM iesten t A loss A

Elämää entisajan Helsingissä

Etu-Töölön sydämessä, Runeberginkadun ja Sammonkadun kulmassa, seisoo pohjoismaista klassismia edustava jyhkeä punatiilitalo, joka on nähnyt Helsingin muuttuvan sadassa vuodessa. Helsingin Virkamiesasuntola Osakeyhtiön talo valmistui vuonna 1925 aikana, jolloin modernia ja eurooppalaista kaupunkia rakennettiin innolla.

Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Borg–Sirén–Åberg. Sen osakas J. S. Sirén tunnetaan nykyään Eduskuntatalon arkkitehtina. Hankkeen taustalla vaikuttivat määrätietoiset virkamiehet, hallintoneuvos Hjalmar Kahelin ja professori Antti Tulenheimo.

Etu-Töölö on muuttunut sadan vuoden aikana. Naapuruston koleraparakkien tilalle on noussut Aalto-

yliopiston tiloja ja Temppeliaukion kirkosta tullut kansainvälinen maamerkki. Punatiilitalo niiden välissä on elänyt ajassa, mutta edelleen siellä vaalitaan perustajaosakkaiden ajatusta tyylikkäästä ja toimivasta talosta, jossa virkamiehen ja myöhemmin muidenkin on ollut hyvä asua. ▪

Marjut Hjelt

tAR inoiden t A it A j A t suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry 80 vuotta

Lasten ja nuorten lukemisen puolesta jo vuodesta 1946

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta on julkaistu Suomessa Zachris Topeliuksen päivistä lähtien, mutta toisen maailmansodan jälkeen moni kirjailija koki nuorille lukijoille tarjotun kirjallisuuden laadun laskeneen. Vuonna 1946 joukko kirjailijoita kokoontui Helsingissä Strindbergin taidesalonkiin muuttamaan tilannetta. Syntyi Pohjoismaiden ensimmäinen lasten- ja nuortenkirjailijoiden yhdistys.

Kahdeksan vuosikymmenen aikana Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry on puolustanut kirjailijoiden asemaa, vienyt lukemisen iloa päiväkoteihin, kouluihin ja kirjastoihin sekä vaikuttanut lasten- ja nuortenkirjallisuuden yleiseen arvostukseen. Tarinoiden taitajat kertoo yhdistyksen värikkäistä vaiheista ja merkityksestä lasten ja nuorten lukukulttuurin rakentajana.

Marjut Hjelt on kirjoittanut lasten ja nuorten tieto- ja tarinakirjoja 1980-luvulta lähtien. Hän on Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n pitkäaikainen jäsen ja Tietopöllö-palkittu tietokirjailija. ▪

Marko Tikka, Mervi Kaarninen ja Sami Suodenjoki t oi M itt A ji A t oij A l A n t A k AA sata vuotta toimittajakoulutusta

Suomalaisen journalistikoulutuksen tarina

Toimittajia Toijalan takaa kertoo Suomen ja Pohjoismaiden vanhimman journalistikoulutuksen tarinan. Koulutus alkoi vuonna 1925 Helsingissä Kansalaiskorkeakoulussa, sittemmin Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa, ja sen siirryttyä Tampereelle 1960-luvulla toimittajien merkittävimmäksi kouluttajaksi nousi Tampereen yliopisto. Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ja Tampereen yliopiston toimittajakoulutusta on kritisoitu koko olemassaolonsa ajan. Teos kertoo paitsi tutkimuksen ja opetuksen vaiheista, myös journalistien koulutuksesta käydyn poliittisen kamppailun historiasta. Samalla avautuu näkökulmia siihen, miten toimittajakoulutus on vastannut mediaympäristön, journalistisen työn ja koulutuspolitiikan muutoksiin sadan vuoden aikana. ▪ 10/2026 | isbn 978-951-858-819-4 | n. 336 sivua | sidottu |

84.2 kansi: Samppa Ranta

Seija Blomberg

j o H n Be R til sAR lin

radioalan edelläkävijän elämä

Elämäkerta suomalaisen

radioalan edelläkävijästä

Kuumaa kesää 1939 seuraa painostava syksy. Arki kiristyy, liikkumisvapautta rajoitetaan, raha ei enää kulje ulkomaille ja koulujen ovet sulkeutuvat. Tuona levottomana aikana suomalaista radioalaa vie eteenpäin John Bertil Sarlin, joka elämänsä aikana sai todistaa itsenäistyneen Suomen suuria murrosvuosia.

Sarlin syntyi ensimmäisen sortokauden varjossa, näki läheltä sisällissodan tuhot ja teki nuorena miehenä opintomatkoja Keski-Eurooppaan.

Saksassa herännyt kiinnostus aikakauden suureen keksintöön radioon johti Suomessa radioamatöörien toimintaan, Amaradion syntyyn ja Radiotukku Oy:n perustamiseen. Samoihin aikoihin radioamatöörien Arenan talon tornissa toiminut Radiola-yleisradioasema viitoitti tietä Suomen Yleisradion synnylle, joka alkoi yhdistää kansaa ennennäkemättömällä tavalla.

John Bertil Sarlinin elämäkerta punoo taitavasti yhteen radioalan edelläkävijän tarinan osaksi Suomen historian käännekohtia. Samalla se on

koskettava kertomus perheestä, arjesta ja selviytymisestä. Neljän lapsen yksinhuoltaja kohtaa sotavuosien aikana Helsingissä jatkuvasti läsnä olevan pelon. Perheen koti, yritykset ja lasten koulu kärsivät vakavia vaurioita helmikuun 1944 pommituksissa, mutta vastoinkäymiset kohdataan yhdessä, sukupolvien ketjun tuella. ▪

kansi: Jaana Tarsa

Tapio Varmola, Mervi Friman, Ari Haasio and Tapio Huttula

n ew, B lue A nd B o RR owed

history of the finnish universities of applied sciences

New, Blue and Borrowed is the first comprehensive history of Finland’s Universities of Applied Sciences (UAS). The book traces their origins, development, and impact from the 1990s to the present, offering a clear view of how this distinctive form of higher education took shape.

Drawing on interviews with key policymakers and experts, the book explores the evolution of UASs through legislation, administration, research, and student life — always in dialogue with European trends such as the Bologna Process. It shows how Finnish UASs have embraced innovation, adapted swiftly to the needs of working life, and strengthened the link between education and employment.

5/2026 | isbn 978-951-858-689-3 | n. 160 sivua sidottu | 148 mm × 210 mm | kirjastoluokka 38.4 kansi: Maria Mitrunen

Matti O. Hannikainen

e n pl A nl A gd st A d stadsplaneringen i vanda 1974–2024

Den utspridda köingen Vanda blev stad i januari 1974. På femtio år har Vanda stad blivit mer sammanhållen och enhetlig, samtidigt som befolkningen har mångdubblats. Staden av sovförorter har blivit en stad av arbetstillfällen och ett exempel på stadsbyggande av hög kvalitet. Lapptäcket av småhus och skogsförorter har växt till en stad med tät bebyggelse och goda spårförbindelser.

Verket ger ett brett perspektiv på stadsplaneringens historia i Vanda, framför allt ur fullmäktigearbetets och planeringsprocessens synvinkel. Baserat på djupgående arkivforskning belyser boken Vandas stadsplanering och dess centrala aktörer, och berättar hur Vanda stad har planlagts och hur de olika aktörerna har påverkat dess utveckling.

8/2026 | isbn 978-951-858-722-7 | 448 sivua sidottu | 180 mm x 240 mm | kirjastoluokka 92 kansi: Maria Mitrunen

Marko Tikka ja Turo Uskali (toim.)

yleisön ilon A , poliitikkojen HARM in A yleisradio 1995–2025

Ylen historiaa lamavuosista suoratoistoon

Yleisradion historiassa viimeiset kolmekymmentä vuotta ovat mullistaneet yhtiön perusteita enemmän kuin mikään aikaisempi kausi. 1990-luvun lamasta alkanut muutos pilkkoi ja uudisti Ylen ja teki siitä digitaalisemman, nopeamman, globaalimman sekä reaaliaikaisemman kuin koskaan ennen.

Yleisön ilona, poliitikkojen harmina tarkastelee Yleisradion kehitystä politiikan, talouden, tekniikan ja ohjelmatuotannon näkökulmista vuosina 1995–2025. Vaikka Yle on joutunut viime vuosikymmeninä poliitikkojen kritiikin kohteeksi, ovat tavalliset suomalaiset samaan aikaan saaneet nauttia entistä monipuolisemmasta ja yhä laajempia yleisöjä tavoittavasta tarjonnasta.

Teos on kattava ja kiehtova kuvaus mediayhtiöstä, joka on jatkuvassa muutoksessa. Se kertoo niin sisältö-

jen tekemisestä, organisaation johtamisesta kuin kaiken tekemisen mahdollistaneesta poliittisesta ja taloudellisesta pelistä.

Kirja on osa Yle 100 -tutkimusohjelmaa. ▪

Henna Leskelä ja Petra Saarnisto (toim.)

k ielen A si A ll A 50 vuott A kotimaisten kielten keskuksen juhlakirja

Fö R sp R åket

institutet för de inhemska språken 50 år

Puoli vuosisataa työtä kotimaisten kielten hyväksi

Kotimaisten kielten keskus, Kotus, on toiminut kielen asiantuntijalaitoksena jo 50 vuotta. Juhlavuottaan viettävä keskus on tullut suurelle yleisölle tutuksi muun muassa kielenhuolto-oppaistaan, sanakirjoistaan ja Kielitoimisto-brändistään. Miten useista organisaatioista ja hankkeista päädyttiin yhteiseen kielivirastoon? Millä tavalla yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet Kotuksen tehtäviin? Kuinka kielityö on muuttunut vuosien saatossa?

Kielen asialla 50 vuotta – Kotimaisten kielten keskuksen juhlakirja on kielen asiantuntijoiden kirjoittama artikkelikokoelma, jossa valotetaan eri näkökulmista kielityön historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuttakin. Teos sisältää sekä suomen- että ruotsinkielisiä artikkeleita ja on osa kotimaisten kielten teemavuoden ohjelmaa. ▪

lAH den i HM e sinfonia lahti 75 vuotta

Sinfonia Lahden historiaa

Lahden kaupunginorkesteri eli

Sinfonia Lahti on yli 75-vuotias kunnallinen ammattiorkesteri, jonka historiaan mahtuu sekä haasteita että menestystä. Sitkeän työn ja oikeiden valintojen ansiosta orkesteri on noussut kansainvälisesti arvostettujen orkestereiden joukkoon.

Käännekohta Sinfonia Lahden historiassa tapahtui 1980-luvun puolivälissä, kun Ulf Söderblom ja Osmo Vänskä aloittivat orkesterin johdossa. Vänskän kaudella käynnistyivät levytykset ja ulkomaankiertueet, ja orkesteri debytoi lyhyessä ajassa niin Lontoon Proms-sarjassa, Wienissä kuin New Yorkissa. Huippuunsa viritetty orkesteri sai lopulta salikseen puuarkkitehtuurin helmen, Sibeliustalon.

Muusikot esittivät aikanaan Sinfonia Lahdelle korkealentoisia tavoit-

teita, kuten kansainvälisiä kiertueita ja levypalkintoja, merkittäviä sponsoreita ja pitkiä yleisöjonoja. Kaikki sen on Lahden ihme saavuttanut. ▪

Tuomas Salo

Onko teistä jo julkaistu kirja?

Kirja tuo yrityksen, yhdistyksen tai vaikkapa rakennuksen tarinan esiin arvoisissaan kansissa.

Laadukas kirja tehdään ammattitaidolla, huippuluokan kirjoittajien, kustannustoimittajien, graafikoiden ja kirjapainojen osaamisella. SKS Kirjat hallitsee kirjatuotannon asiakkaan näkemyksiä kunnioittaen. Lopputuloksena syntyy kirja, joka jää historiaan.

Verkostossamme on maan parhaat voimat kirjoittajien ja muiden kirjan tekemisen ammattilaisten piiristä. 2000-luvulla olemme tehneet yli 300 teosta yrityksille, säätiöille, museoille ja julkisyhteisöille. Upeita rakennushistorioita olemme julkaisseet Presidentinlinnasta, Valtioneuvoston linnasta, Kultarannasta sekä merkittävissä rakennuksissa toimivista taloyhtiöistä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Tero Norkola, tero.norkola@skskirjat.fi

Katri Maasalo, katri.maasalo@skskirjat.fi

www.skskirjat.fi/tilauskirjat

Esimerkkejä yhteistyöstä:

Oikeaksi kaupungiksi – Elämää, politiikkaa ja tapahtumia Vantaalla 1974–2024

Enemmän valoa – Suomalaisen vapaamuurariuden historia

Valtioneuvoston linnan 200 vuotta

Terhi

Davies, Ulla Lauhava ja Jonna Riikonen (toim.) ylioppil A stekstejä 2026

Abin opas äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen

Ylioppilastekstejä 2026 tukee abiturientin valmentautumista äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen ja tarjoaa muillekin lukiolaisille välineitä lukuja kirjoitustaitojen harjoitteluun. Teos sisältää opiskelijoiden vastauksia kevään 2026 ylioppilaskoetehtäviin, artikkeleita ja tehtäviä.

Kirja sopii käytettäväksi lukion suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa itsenäisenä teoksena tai painettuna aineistona oppimisympäristö Älyn rinnalla. Se sopii myös itsenäisesti äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen valmistautuvalle opiskelijalle.

Teos julkaistaan yhteistyössä Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n kanssa. ▪

Oma Äly -abikurssi itsenäiselle opiskelijalle

Mikä?

Oma Äly -abikurssi auttaa valmistautumaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen tehokkaasti, tavoitteellisesti ja monipuolisesti.

Oppimateriaali sisältää kaikki lukuja kirjoitustaidon ylioppilaskokeen edellyttämät sisällöt ja antaa tarvittavan osaamisen molempiin kokeisiin.

Miksi?

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeella on suuri merkitys, kun hakeutuu jatko-opintoihin. Oma Äly tukee itsenäistä harjoittelua ja auttaa tähtäämään unelmien yo-arvosanaan.

Kenelle?

Kurssi sopii kaikille, jotka valmistautuvat äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen itsenäisesti.

Tutustu kurssiin: aly.alyapp.fi/oma-aly

Suomen kielen ja kirjallisuuden

oppimateriaali ja oppimisympäristö

Valitse Äly, kun haluat opettaa koko lukion oppimäärän motivoivassa digitaalisessa oppimisympäristössä.

Valitse Äly Laudatur, kun etsit tehokasta oppimateriaalia abin tarpeisiin.

Äly on laadukas oppimateriaali lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Älyssä on kaikki pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset moduulit ÄI1–11 ja S21–11.

Äly on helppokäyttöinen oppimisympäristö. Esimerkiksi kommentointityökalu ja tekoälytutka helpottavat opettajan työtä.

Älyssä opettaja voi luoda opintojaksoja valmiista moduuleista tai omista materiaaleistaan. Älyyn voi lisätä omia kokeita ja tehtäviä, ja valmiita moduuleja voi muokata oman opetuksen ja ryhmän tarpeisiin.

Äly valmentaa luotettavasti kohti ylioppilaskirjoituksia. Ylioppilaskokeiden tehtävät, laadukkaat preliminäärikokeet ja markkinoiden runsain valikoima ylioppilaskokeiden esimerkkivastauksia tukevat harjoittelua.

Oppimateriaalin ovat laatineet

Terhi Davies, Karl GrÜnn, Ulla Lauhava ja Jonna Riikonen.

lue lisää: aly.alyapp.fi

Valtakunnalliset äidinkielen ja kirjallisuuden

kokeet opettajan arviointityön tueksi

6. ja 9. luokan valtakunnalliset kokeet julkaistaan Äly-oppimisympäristössä. Tarjolla on kokeet oppimääriin suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus.

Valtakunnalliset kokeet mittaavat oppilaiden osaamista perusopetuksen arviointikriteerien mukaan. Kokeet tukevat arviointia ja antavat tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet.

Koekausi ajoittuu kevääseen, ja kokeet voi teettää paperisena tai digitaalisena Älyoppimisympäristössä.

Valtakunnallisten kokeiden tulospalvelun avulla saa hyödyllistä tietoa siitä, miten oman koulun oppilaat suoriutuivat kokeesta. Tuloksia voi verrata esimerkiksi koulu- tai kuntakohtaisesti sekä valtakunnallisesti.

Valtakunnalliset kokeet laativat Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n työryhmät. Kokeet voi tilata tilauslomakkeella tai sähköpostitse valtakunnalliset@skskirjat.fi.

”Koeosiot toimivat hyvin.

Oli ihanaa, että sähköinen materiaali tarkisti itse itsensä. Se helpotti opettajan työtä.”

”Tulokset helpottavat päättöarviointia etenkin niiden kohdalla, jotka kiikkuvat kahden arvosanan välillä.”

lue lisää: aly.alyapp.fi/valtakunnalliset-kokeet

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Tuomas Palonen

e tyM ologi A n etyM ologi A

isbn 978-951-858-744-9

”Ilmaisukeinoista ja ajatusjuonen kuljetuksesta tulee hetkittäin mieleen Jorge Luis Borges –suurin kehu, jonka kirjoittaja voi toiselle lausua. Uskallan jo sanoa, että Etymologian etymologia ja muita etymologioita on vuoden paras tietokirja.”

– Silvia Hosseini, Suomen Kuvalehti

Topias Haikala

k ielet ennen M eitä

isbn 978-951-858-723-4

Milloin saame, suomi ja ruotsi saapuivat nykyisen Suomen alueelle? Millaisia kieliä täällä puhuttiin niitä ennen? Miksi suomessa on valtavasti ikivanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja? Topias Haikalan teos sukeltaa syvälle Suomen muinaiseen kielihistoriaan.

Jussi Ahlroth

k i R je Budd HA lt A

länsimaisen filosofian buddhalainen historia

isbn 978-951-858-811-8

”Vaikka kirja toimii hyvänä johdatuksena kuuluisimpien länsimaisten filosofien ajatteluun ja vaikka kirja yleissivistää buddhalaisuudesta verrattomasti, sen suurin ansio on siitä huokuva innostus filosofiaa kohtaan.”

– Janne Välimaa, HS

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Pasi Klemettinen

t ietäjät, noid A t, s AMAA nit

isbn 978-951-858-729-6

Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten tietäjäksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään? Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan suomalaisen kansanperinteen magiasta, joka oli osa esivanhempiemme jokapäiväistä elämää.

Reetta Ranta

p yH ät puut

isbn 978-951-858-696-1

Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Reetta Rannan kirja esittelee Suomen luonnonvaraiset puulajit ja valottaa niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä.

Teija Alanko

k ult A köynnös j A unel MA huonekasvien historiaa

isbn 978-951-858-738-8

Kasviekologi Teija Alanko kertoo kirjassaan eksoottisista kasveista, joiden vuoksi oltiin entisaikoina valmiita matkaamaan valtamerten yli. Tänä päivänä nämä Eurooppaan tuodut traakkipuut, orkideat, kultaköynnökset ja unelmat viihtyvät myös suomalaisten kotien kukkaruukuissa.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Teivo Teivainen

H A k AR istin H isto R i A

isbn 978-951-858-735-7

Miksi suomalainen hakaristi on ”eri asia”? Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen teos tarjoaa syvällisen ja provokatiivisen katsauksen hakaristin käyttöön, merkityksiin ja kiistoihin Suomen läntisen suuntautumisen historiassa.

Pekka Niiranen

oHRA n A k ekkonen

isbn 978-951-858-739-5

Urho Kekkosesta tuli Suomen vaikutusvaltaisin presidentti, mutta ensiaskeleensa vallan ja salaisuuksien maailmassa hän otti paljon aiemmin, Etsivän keskuspoliisin palveluksessa. Millaisia olivat nuoren Kekkosen vuodet salaisessa poliisissa?

Ville Jalovaara

s t A linin MAR ionetit?

isbn 978-951-858-694-7

Sodanjälkeisessä Suomessa valvontakomissiosta muodostui salaperäinen ja jännitteinen suurvaltasuhteiden näyttämö, jossa britit ja neuvostoliittolaiset väänsivät kättä vallasta ja samalla Suomen kohtalosta.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Sini Kangas

Risti R etkien H isto R i A

isbn 978-951-858-732-6

Keskiajan Euroopan historiassa harva jakso on yhtä tunnettu, dramaattinen ja ristiriitainen kuin ristiretkien aikakausi. Kuinka Jerusalem valloitettiin, ja millaista oli elämä Pyhälle maalle perustetuissa ristiretkivaltioissa?

Irma Sulkunen

e li A s l önn R ot j A H änen pitkä v AR jons A

isbn 978-951-858-814-9

Elias Lönnrotista tuli aikansa ikoninen hahmo, mutta elämässään hän kantoi monia ristiriitaisia rooleja. Sulkunen avaa kirjassaan uusia näkökulmia kansalliseen kertomukseen ja paljastaa, millainen on todellinen Lönnrot historian kultakerrosten alla.

Sonja Koski

s i M p A nssi sisällä MM e

isbn 978-951-858-726-5

Sonja Koski (1973–2025) oli helsinkiläinen biologi ja käyttäytymisbiologian tohtori, joka tutki apinoita lähes 30 vuoden ajan. Viimeiseksi jääneessä teoksessaan hän kertoo simpanssien ja muiden apinoiden monimuotoisesta elämästä ja sosiaalisista suhteista, jotka muistuttavat yllättävällä tavalla myös omaamme.

”Tärkeä on myös Abba Ammonasin opetus, että hiljaisuus on elämäntapa, jossa ei lähdetä joka suuntaan, ei puututa joka asiaan, ei kommentoida kaikkea, ei kiinnostuta jokaisesta ohimenevästä asiasta. Tällöin ei tarvitse reagoida kaikkeen tunteellisesti ja ottaa asioita henkilökohtaisesti. Viisasta. Vaikeaa.” – s i R p A k ä H könen j A M AR i l eppänen, k irjeitä läsnäolosta

Sirpa Kähkönen ja Mari Leppänen ki R jeitä läsnäolost A

Piispa ja kirjailija elämän ydinkysymysten äärellä

Kirjeitä läsnäolosta on kahden naisen yhteinen matka sanojen, hiljaisuuden ja elämän ydinkysymysten äärelle.

Finlandia-palkittu kirjailija Sirpa Kähkönen ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kirjoittavat toisilleen läsnäolosta, hengellisestä kasvusta, uskosta ja oman tilan löytämisestä. Arkipäivän sattumuksista ja elämän tarkoitusta pohtivista kysymyksistä muodostuu lämmin ja viisas matka kulttuurin, yhteiskunnan ja hengellisyyden rajapinnoilla.

Piispan ja kirjailijan kirjeenvaihto kutsuu lukijan kahden taidokkaasti kirjoittavan naisen maailmaan – iltateen äärelle, jossa kysytään hiljaa ja rohkeasti, mitä tarkoittaa olla aidosti läsnä. ▪

”Kunpa yhä jaksaisimme kirjoittaa myös kirjeitä.”

Miksi kirje, kun on niin monta muutakin tapaa viestiä?

Vaikkapa siksi, että tekstin kutsuminen kirjeeksi herättää henkiin kokonaisen katoamassa olevan, hitaamman maailman.

Kirjeitä on ennen kirjoitettu läheisyyden ja ystävyyden ylläpitämiseksi, uskoutumisen vuoksi. Kirjeitä on kirjoitettu, jotta voitaisiin olla läsnä toiselle. Kirjeissä on pyydetty neuvoa ja lohdutettu, kirjekuorissa on kulkenut pieniä lahjoja, kuivattuja kukkia, seteleitä ja valokuvia.

On olemassa termi nimeltä kirjesalaisuus. Kirje on luottamuksellinen asia. Yksityinen kirjeenvaihto kutsuu avautumaan, yksityiskirjeen

on tarkoitus olla enemmän kuin tiedonanto tai kuittaus.

Kirje tekstiperinteenä edellyttää myös kirjoittajan asettumista tunnustelevaan, tunnustukselliseen tilaan: avautumista itselle, elämäntapahtumien asettamista johonkin yhteyteen, kehykseen.

Siinä mielessä kirje on yksi vanhimpia itsetutkiskelun muotoja mutta myös luottamuksellisen yhteyden luomisen keino. Kirje on turvallinen myös siksi, että se antaa aikaa reagointiin toisin kuin kasvokkain tapahtuva viestintä.

Meistä nykyajan ihmisistä jää jäljelle lähinnä merkkejä bittiavaruuteen. Kunpa yhä jaksaisimme kirjoittaa myös kirjeitä. Tähän rohkaisemme sinua, lukija.

– Sirpa Kähkönen & Mari Leppänen

Sirpa Kähkösen ja Mari Leppäsen teos

Kirjeitä läsnäolosta ilmestyi tammikuussa 2026.

”Valot

eri puolilla Ilmarista sammuivat hieman eri aikaan riippuen oikosulkuja aiheuttaneiden vesimassojen etenemisestä. Kun valaistus sammui, miehet yrittivät seiniä tunnustelemalla löytää ulos pilkkopimeästä aluksesta.”

– v ille jA lov AARA , i l M arinen 1941

Ville Jalovaara

il MAR inen 1941

operaatio nordwind ja suomi

Operaatio Nordwind ja panssarilaiva Ilmarisen tragedia

Suomen laivaston lippulaiva, panssarilaiva Ilmarinen, upposi ajettuaan miinaan Utön edustalla 13. syyskuuta 1941. Aluksen mukana menehtyi 271 miestä, ja tragedia salattiin Mannerheimin määräyksestä syksyyn 1945 asti.

Ilmarisen kohtaloksi koitui hätäisesti valmisteltu suomalais-saksalainen harhautusoperaatio Nordwind, jonka tarkoitus oli saada puna-armeija uskomaan että saksalaiset aikoivat nousta maihin Viron Hiidenmaalle ja Saarenmaalle yhtä aikaa eri ilmansuunnista. Yhteiseen merioperaatioon osallistui myös suomalaisia aluksia.

Historioitsija Ville Jalovaaran Ilmarinen 1941 kertoo ennennäkemättömällä tarkkuudella ja aiemmin tutkimattomien arkistoaineistojen pohjalta operaatio Nordwindin vaiheista, Suomen ja Saksan liittolaissuhteiden jännitteistä sekä tuomitun panssarilaivan miehistön kohtalosta pimeällä Itämerellä.

Ville Jalovaara on Turun ja Helsingin yliopistojen dosentti, jonka aiemmin ilmestyneitä historiateoksia ovat mm. Helsinki 1944 ja Stalinin marionetit? ▪

”Toissa yö oli sitten ihmeellinen. Oli lämmintä ja tähdet tippuivat tiheämmin kuin olen koskaan ennen nähnyt. Monia kymmeniä tähdenlentoja, mutten kertaakaan ehtinyt toivomaan. Välillä harhaili joku tuntematon kone matalalla ylitsemme kuin musta ja raskas aave, painajainen.

Panssarikuorissaan lähes haavoittumaton ja itse tykillä varustettu edestä ja takaa. – Ei ihme, että vallan kuuliaisesti kyyristyimme sen lentäessä kuunvalolta piiloon.”

Seija Paasonen

tA iv A st A v AR tioiv A t n A iset säälotat 1940–1944

Jatkosodan säälotat

Keitä olivat säälotat? Millaisen koulutuksen he saivat ja missä he palvelivat? Millaista oli nuoren naisen arki sodan varjoissa?

Taivasta vartioivat naiset on kunnianosoitus jatkosodan ajan säälotille – pienelle ja erikoiskoulutetulle, mutta useimmille tuntemattomaksi jääneelle lottajoukolle. Vain muutama sata nuorta naista sai erikoiskoulutuksen sotilassääpalveluun, jolla oli merkittävä rooli sodankäynnissä. Säälotat seurasivat taivasta, tekivät säähavaintoja, piirsivät sääkarttoja ja tukivat työllään operaatioiden suunnittelua usein ankarissa oloissa, kaukana kotoa.

Tietokirjailija ja meteorologi Seija Paasosen teos tuo esiin Lotta Svärd -järjestön vähän tunnetun, mutta tärkeän osan – lottien työn sota-ajan sää-

palvelussa – ja valottaa sodan historiaa uudesta näkökulmasta. ▪

”FREIJA OLI MYÖS MAHTAVA NOITA, JOKA OSASI NÄHDÄ TULEVAAN. HÄN OPETTI TÄMÄN SEIDHIN TAIDON MYÖS YLIJUMALA ODINILLE. SEIDH ELI NOITUUS, JONKA FREIJA HALLITSI, OLI NAISTEN

MAAGISTA TAITOA, JOLLA SAATTOI SUOJELLA JA PARANTAA, MUTTA JONKA AVULLA SAATTOI MYÖS AIHEUTTAA VIHOLLISELLE HARMIA, KUTEN HIRVEITÄ PAINAJAISIA.”

Karoliina Suoniemi v iikinkiju MA l A tt AR et

Noitia, jumalattaria ja saagojen sankarittaria

Skandinavian viikinkiajan jumalattaret olivat hurjia, viisaita, pelottavia, rakastavia ja vallanhimoisia naisia. Heidän joukossaan oli niin noitia ja jättiläisiä kuin saagojen sankarittariakin.

Karoliina Suoniemen Viikinkijumalattaret-teoksen lyhyet kertomukset johdattavat lukijan viikinkien myyttiseen maailmaan ja jumaltarustoon.

Samalla teos avaa kiinnostavia näkymiä viikinkien maailmankuvaan, riimujen ja loitsujen merkitykseen sekä naisen asemaan yhteisössä. Sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvitus herättää eloon rikkaasta mytologisesta aineksesta kudotun maailman. Pohjoisen jumalattaret elävät tarinoissa edelleen.

Karoliina Suoniemi on tamperelainen folkloristi, tietokirjailija ja lukio-opettaja. Hän on aiemmin

työskennellyt myös sanataiteen läänintaiteilijana, museolehtorina sekä luovan kirjoittamisen opettajana. ▪

kansi: Apila Pepita

Otto Latva yksis AR vinen

maailman myyteissä ja tarinoissa

Antiikin taruolento lumoaa vuosituhannesta toiseen

Miten antiikin tarujen yksisarvisesta tuli rakkauden ja kristinuskon symboli, miljardin dollarin arvoista yritystä kuvaava käsite ja sateenkaaren väreissä kimmeltävä satuolento?

Yksisarvinen maailman myyteissä ja tarinoissa kuljettaa lukijan halki vuosisatojen antiikin maailmasta keskiaikaan ja nykypäivään, paljastaen kuinka yksisarvinen on muuttanut muotoaan ja merkitystään historian kuluessa. Antiikin kirjallisuudessa yksisarvinen muistutti usein vuohta tai antilooppia, keskiajalla siitä tuli sekä rakkauden että kristillisen siveyden symboli. Nykyään se esiintyy yhtä lailla liikemaailman käsitteenä kuin lastenhuoneiden koristeena.

FT Otto Latvan kulttuurihistoriallinen teos avaa kiehtovasti, miten

yksisarvisen myytti on muotoutunut ja mitä se kertoo ihmisten suhteesta sekä todellisiin että kuvitteellisiin eläimiin. ▪

kansi: Timo Numminen

Laura Foon p e R innelöylyt

vuosi saunassa

Sauna-Akan vuosi löylyissä

Miten valmistetaan perinteinen saunavihta, turvehoito tai loitsulla siunattu löylyvesi? Miksi eri vuodenaikoina saunassa käytettiin tammea, pajua tai mäntyä? Mikä loitsu kuuluu ensilöylyyn ja miksi sitä ei kannata jättää lausumatta? Miltä tuntuisi kokeilla vuodenkierron saunarituaalia tammisaunasta juhannuksen lemmenlöylyihin?

Sipoonjoen Perinnesaunan kouluttaja ja kokenut saunottaja Laura Foon, ”Sauna-Akka”, johdattaa saunojan matkalle pohjoista vuodenkiertoa seuraaviin rituaaleihin, luonnon yrttien ja runolaulujen maailmaan sekä itämerensuomalaisen mytologian sydämeen. Teoksen saunarituaalit juurruttavat, eheyttävät ja

kutsuvat rauhoittumaan ikiaikaisen viisauden äärellä. ▪

Iida Kalakoski ja Riina Sirén p el A st A k AA t A lot! purkuvimmaa purkamassa

Onko kaikki vanha pakko purkaa?

Miksi rakennuksia puretaan ja miksi purkaminen herättää niin paljon tunteita?

Miksi suomalainen kaupunkikuva uudistuu niin nopeasti? Onko uusi rakennuskanta aina vanhaa ja korjattua parempaa?

Pelastakaa talot! -teoksessa kysytään, miksi rakennukset puretaan Suomessa keskimäärin vain 40–60 vuoden iässä. Kirjan keskiössä ovat purkamista surevat ja vastustavat ihmiset ja heidän yhteinen huolensa suomalaisesta purkuvimmasta. Rakennusten purkaminen koskettaa meitä kaikkia – se muokkaa arkiympäristöjämme, köyhdyttää rakennusperintöämme ja tuhlaa samalla maapallon rajallisia resursseja.

Kirjan ovat kirjoittaneet kaksi vannoutunutta rakennussuojelijaa, arkkitehti, rakennusperinnön dosentti

Iida Kalakoski sekä arkkitehti ja restauroinnin artenomi Riina Sirén. ▪

kansi: Emmi Kyytsönen

Juhani Koivisto (toim.)

” nyt A lk AA elä M än todellisuus ”

nuoren sibeliuksen kirjeitä vuosilta 1873–1895

Nuoren Jean Sibeliuksen kirjeitä

ean Sibeliuksen kirjeet vuosilta 1873–1895 avaavat ainutlaatuisen ikkunan suomalaisen säveltäjämestarin uran alkuvaiheisiin. Teos kokoaa yhteen nuoren Sibeliuksen värikkäät ja eloisat kirjeet, joissa hahmottuvat hänen musiikillinen heräämisensä, opintovuotensa ja ensiaskeleensa kohti säveltäjän kutsumusta. Kirjeet on julkaistu ruotsiksi ja englanniksi 1997, mutta pitkään odotettu suomenkielinen julkaisu tarjoaa paljon uutta: aiemmin julkaisemattomia kirjeitä Sibeliuksen äidiltä ja sisarelta sekä entistä tarkemmat versiot alkuperäisistä ruotsinkielisistä teksteistä. Uudet löydöt ja tarkentuneet ajoitukset tarjoavat myös selityksen tutkijoita kiehtoneelle oudolle kirjeelle, jossa Sibelius näyttää suunnittelevan tulevaisuuden musiikin outoa harmoniaa.

FT Juhani Koivisto on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dosentti, tietokirjailija ja entinen Suomen Kansallisoopperan päädramaturgi. ▪

Tiedekirja on tiedon ja tieteen oma kirjakauppa

Tervetuloa tutustumaan kirjakauppa

Tiedekirjan ainutlaatuiseen valikoimaan verkossa ja Helsingin Kruununhaan myymälässä.

Tiedekirjasta löydät aina myös kaikki SKS:n julkaisemat teokset.

· Valtavasti luettavaa historiasta tähtitieteeseen

· Uutta tutkimusta ja tieteellisiä aikakauslehtiä

· Tarjouksia, etuja ja kampanjoita

· Verkkokauppa ja Helsingin myymälä

Snellmaninkatu 13, Helsinki

www.tiedekirja.fi

p. 09 635 177

@tiedekirja

@bookstoretiedekirja

@tiedekirja

Nopeat toimitukset SKS:n verkkokaupasta

SKS Kirjat -verkkokauppa palvelee

päivin ja öin! Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme ja tilaamaan kirjaostokset

kotiin helposti ja nopeasti.

· Laaja valikoima laadukasta luettavaa

· Nopea toimitus Suomessa alk. 0 €

· Monipuoliset maksutavat

· Tilaamalla uutiskirjeemme saat tiedon eduista ja uutuuksista

Verkkokauppamme löydät osoitteesta

kirjat.finlit.fi

@skskirjat

Etuja, tarjouksia ja kutsuja tapahtumiin! Tilaa uutiskirje ja liity ystäväksemme.

Tiedon etulinjassa

Tervetuloa tutustumaan tiedekirjoihin ja seuraamaan suomalaisen humanistisen tutkimuksen viimeisimpiä tuulia!

Kauden uusiin avauksiin kuu luu talouskulttuurien tutki mus. Omistamisen kulttuurit näyttää Suomen, jossa tavaroiden omistaminen on kääntynyt rikkaudesta rasitteeksi ja vauvoille suositellaan sijoittamista. Sävelten voima ja sitkeys puolestaan hahmottaa uutta poliit tista musiikinhistoriaa ja kertoo mu siikista ylirajaisena muutosvoimana ja identiteettien rakennusaineena. Moni uutuusteos nostaa ihmisen kokemuksen maailmasta tiedon ja tietämisen rinnalle. Sota meissä tuo esiin sota-ajan kokemushistoriaa La-

pissa, muistoja ja ääniä kansallisen kertomuksen marginaalista.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kustantaa vertaisarvioituja tiedekirjoja tiedekustantamossaan ja suurelle yleisölle suunnattuja tietokirjoja SKS Kirjat -kustannusosakeyhtiönsä kautta. Molempien tyylilajien takana on vankka tutkimus, ja aiheetkin voivat olla yhteisiä, kuten katalogin kääntämällä huomaat. Jean Sibelius ja Kalle Päätalo ovat päähenkilöinä molempien kustantamojen uutuuskirjoissa.

Antoisia lukuhetkiä!

Kirsi Keravuori

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja

Tätä odotan

Rikasta eurooppalaista kulttuurihistoriaa 1800–1900luvun vaihteen Wienistä. Missä olisimme ilman Freudia, Schönbergiä tai Klimtiä?

Leena Eilittä ja Markus Mantere (toim.) Iloinen apokalypsi wieniläisen modernismin kriisit ja läpimurrot

Pertti Grönholm, Kaarina Kilpiö ja Simo Mikkonen (toim.) s ävelten voi MA j A sitkeys

musiikki politiikan välineenä ja kohteena

Miten musiikki-idoleista tulee maailmanpolitiikan pelaajia ja pelinappuloita? Miten musiikkia on käytetty identiteetin rakentamisessa sekä aatteiden edistämisessä? Sävelten voima ja sitkeys tekee uuden tutkimusavauksen musiikin, historian ja politiikan risteyskohtaan. Alan ensimmäinen kokoomateos kyseenalaistaa totunnaiset oletukset musiikillisen menneisyyden poliittisuudesta.

Teos laajentaa keskustelua musiikin poliittisten merkitysten muuttuvuudesta ja pysyvyydestä. Se tutkii musiikkia yksilöiden ja yhteisöjen itseymmärryksessä, musiikilla vaikuttamista sekä musiikin yhteiskunnallisia kytköksiä. ▪

isbn 978-951-858-844-6 | n. 350 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 90.2; 78.9 | skst 1511 | 9/2026

Simo Mikkonen

ä äni RA ut AA RA j A lle

Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta vieraili Suomessa enemmän muusikoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Miksi maailman parhaat taiteilijat saapuivat juuri Suomeen esiintymään?

Äänirautaa rajalle selvittää Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita kulttuurivaihdon ja erityisesti musiikin kautta. Kirja tarkastelee taiteilijoiden vierailuja ja verkostojen muodostumista sekä vaihtotoiminnan vaikutuksia. Teoksen yksityiskohtaiset ja kattavat tiedot on kerätty vuosien arkistotyöllä Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Suomessa sekä lukuisia taiteilijoita haastattelemalla. ▪

musiikki, suomi ja neuvostoliitto 1960–1985 isbn 978-951-858-979-5 | 448 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 92.74; 78.9; 97.14

Historiallisia Tutkimuksia 295 | Ilmestynyt 2025

Lasse Lehtonen

s i B elius jA p A niss A vastaanotto, tulkinnat ja kulttuuriset sillat

Mikä selittää Jean Sibeliuksen poikkeuksellista suosiota Japanissa?

ean Sibeliuksen musiikki on koskettanut japanilaisia voimakkaasti jo yli sadan vuoden ajan. Mistä suosio sai alkunsa ja millaisia merkityksiä Sibeliukseen on Japanissa liitetty 1910-luvulta nykypäivään?

Sibelius Japanissa paljastaa aiemmin tuntemattomia yhteyksiä Sibeliuksen ja Japanin välillä, esittelee ensimmäistä kertaa suomeksi säveltäjän tavanneiden japanilaisten kirjoituksia sekä pureutuu siihen, miten Sibeliuksen musiikki inspiroi Kalevalan japaninkielisen käännöksen. Samalla teos tarkastelee kulttuurisia kerrostumia, jotka ovat muovanneet japanilaisia tulkintoja suomalaissäveltäjästä.

Laajaan tutkimukseen pohjautuva teos tarjoaa tuoreen näkökulman säveltäjämestarin kansainväliseen maineeseen osoittaen, että Sibeliuksen

Jyrki Siukonen pA te t eik A n toinen elä M ä

tutkielmia puiden takaa

Pentti Haanpään varhaisten novellien ja hänen tunnetuimman romaaninsa Noitaympyrän sivuilla elää kuva pohjoisen vapaasta metsätyömiehestä, jätkästä. Paljon tutkitun kirjailijan luentaan on kuitenkin jäänyt merkittäviä aukkoja.

Jyrki Siukonen lähestyy Haanpään kertomataidetta ja ajankuvaa tuorein ottein. Keskeiseksi tutkimuskohteeksi nousee Noitaympyrän päähenkilö Pate Teikka, jonka tarinaa Haanpää muutti merkittävästi vielä ensimmäisen käsikirjoituksen jälkeen. Aiheeseen liittyvät myös Helsingin vasemmistolaiset kulttuuripiirit, jotka tukivat kustantajien saartamaa kirjailijaa.

Pentti Haanpään esikoisteoksen ilmestymisestä tuli vuonna 2025 kuluneeksi 100 vuotta. ▪

isbn 978-951-858-967-2 | 186 s. | nidottu |

Maija Saviniemi (toim.)

Kalle Päätalo on yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista, mutta hänen laajaa tuotantoaan on tutkittu toistaiseksi verrattain vähän. Päätalon tuotanto ja arkistot tarjoavat kuitenkin tutkimusaiheita monille eri aloille. Erityisesti Iijoki-sarja on poikkeuksellisen rikas lähde suomalaisen yhteiskunnan, arjen ja ajattelutapojen tutkimukselle. Päättymättömässä savotassa Päätalon tuotantoa tarkastellaan muun muassa mikrohistoriana, muistitietoaineistona sekä kielellisenä ja kirjallisena kokonaisuutena. Romaanien ohella hyödynnetään myös sähköisiä tekstikorpuksia ja aiemmin vähän käytettyjä arkistoaineistoja. ▪

p äättyM ätön s A vott A analyyseja kalle päätalon tuotannosta isbn 978-952-427-000-7 | n. 370 s. | nidottu | 135 × 205 mm | 86.2 | Tietolipas 305 | 4/2026

Leena Eilittä ja Markus Mantere (toim.) i loinen A pok A lypsi wieniläisen modernismin kriisit ja läpimurrot

Wieniläisen modernismin historiaa

Iloinen apokalypsi on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys wieniläisestä modernismista. Teos käsittelee monipuolisesti Habsburgien valtakunnan loppuaikojen tieteen ja taiteen murroksia, kuten uuden Wienin koulukunnan musiikkia, modernia kuvataidetta, arkkitehtuuria, Freudin psykoanalyysiä, Wienin piirin filosofiaa ja kirjallisuuden Nuori Wien -ryhmittymää. Kulttuurihistorian ohella korostuvat ne voimakkaat yhteiskunnalliset muutokset, jotka johtivat Itävalta-Unkarin hajoamiseen.

Wieniläisen modernismin ajan keskeiset piirteet, kuten demokratiaan kohdistuva uhka, sukupuoleen liittyvät identiteettikysymykset sekä nationalismin ja globalismin suhde, ovat ajankohtaisia teemoja myös tänä päivänä. ▪

Aleksis Kivi s eitse M än veljestä

kriittinen editio i teksti ja kommentaari

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870

Suomalaisen Kirjallisuuden

Seuran novellikirjastossa neljänä erillisenä vihkona. Sittemmin teosta on julkaistu 150 vuoden ajan korjailtuina, lyhennettyinä ja eri tavoin toimitettuina kirjoina.

Teosta laajasti kommentoivan ja selittävän kriittisen edition ensimmäinen osa sisältää Seitsemän veljeksen toimitetun tekstin, joka perustuu

Kiven teoksen alkuperäiseen vuoden 1870 laitokseen. Kommentaarissa selitetään klassikon rikasta sanastoa, avataan kulttuurihistoriallisia taustoja ja teoksen yhteyksiä muihin teksteihin. Kiven mestariteosta selittäviä kommentaariviitteitä on laadittu kaikkiaan 2 500. Edition I osa sisältää lisäksi Seitsemän veljeksen laitosten ja käännösten bibliografian, teoksen aikalaisarvosteluja ja tiiviin yleisesityksen teoksen kielen erityispiirteistä. ▪

Aleksis Kivi s eitse M än veljestä

kriittinen editio ii tutkimus

Miten Seitsemästä veljeksestä tuli suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin monivivahteinen ensyklopedia?

Seitsemän veljestä on Suomen kirjallisuuden tutkituimpia teoksia, ja se on siirtynyt myös muille taiteen aloille, kuten oopperaan, elokuvaan ja teatteriin. Kriittisen edition toisessa osassa käsitellään Seitsemän veljeksen kirjallisuushistoriallista taustaa, aikalaisvastaanottoa ja tutkimushistoriaa sekä avataan teoksen rakenteeseen, keskeisiin teemoihin, henkilöhahmoihin, lajipiirteisiin, kieleen ja esitystapaan liittyviä kysymyksiä. Kiven klassikkoa tarkastellaan kirjallisuuspolitiikan, kansanperinteen, kansankulttuurin kuvauksen ja uskonnon näkökulmista sekä avataan teoksen julkaisuhistoriaa ja teoksen vaiheita suomalaisilla näyttämöillä ja valkokankailla. ▪

Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot

SKS julkaisee suomalaisen kirjallisuuden kriittisiä editioita toisiaan täydentävinä painettuina kirjoina ja digitaalisina editioina. Edith-editiot perustuvat käsikirjoitusten, ensipainosten ja muun alkuperäisaineiston tutkimukseen. Ne avaavat kirjallista kulttuuria tutkijoille, opettajille ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille.

Kalle Puolakka

Miksi luke A ki R j A llisuutt A ? filosofinen tutkielma

Miksi kaunokirjallisuutta pitäisi lukea? Teos tarkastelee kaunokirjallisuuden lukemista estetiikan ja kirjallisuuden filosofian näkökulmasta.

Kaunokirjallisuus nähdään kokemuksellisen kasvun ympäristönä, jossa lukukerrat täydentävät ja syventävät toisiaan. Lukemisen väheneminen digitalisoituvan maailman paineessa – lukemisen kriisi – voi olla myös kokemuksen, tiedon ja ymmärtämisen kriisi. Teos tarjoaa lukijalle välineitä käsitellä kaunokirjallisuuden herättämien kokemusten merkityksiä sekä pohtia omia lukukokemuksiaan. ▪

Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty ja Roosa Suomalainen (toim.)

eM pii R inen ki R j A llisuuden j A luke M isen tutki M us menetelmiä ja käytäntöjä

Ensimmäinen suomenkielinen opas kirjallisuuden ja lukemisen empiirisiin tutkimusmenetelmiin kokoaa yhteen Suomessa viime vuosina eri tieteenaloilla tehtyä tutkimusta. Kirjoittajat luovat monipuolisen katsauksen eri alojen tutkimuskysymyksiin, aineistonkeruun ja analyysin menetelmiin sekä empiirisen tutkimuksen uudenlaisiin avauksiin.

Kokoomateoksen tutkimusesimerkeissä kirjallisuutta ja lukemista lähestytään niin lukijoita haastattelemalla, silmänliikkeitä analysoimalla kuin arkistoja penkomalla ja lukuaikapalvelujen algoritmeja tulkitsemalla. ▪

Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme (toim.)

s ot A M eissä

sodan kokemushistoriaa lapissa

Miksi sota jatkuu mielissä vielä rauhan jälkeenkin?

Sota meissä on monitieteinen kokoomateos, joka tarkastelee toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan kokemuksia, muistoja sekä kulttuurista perintöä Lapissa. Teos kysyy, miltä sota tuntui arjessa ja miten sen vaikutukset ovat siirtyneet myös sotaa kokemattomille sukupolville.

Kirja tuo esiin monikulttuurisen ja monikielisen Lapin näkökulmia – evakkoutta, saksalaissuhteita, partisaani-iskuja, saamelaisten ja kveenien kokemuksia sekä jälleenrakennuksen ajan arkea. Samalla se tarkastelee, miten sodan muistot elävät kertomuksissa, hiljaisuuksissa, maisemissa ja perheiden ylisukupolvisissa kokemuksissa.

Laajaan tutkimusaineistoon perustuva teos kytkee Lapin tapahtumat osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista sotahistoriaa ja haastaa vakiin-

tuneita käsityksiä Suomen sodista. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia muistamiseen, pakolaisuuteen ja sodan pitkäkestoisiin vaikutuksiin. ▪

Kustaa H. J. Vilkuna

k eik AR eiden kä H e R täjät

pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle

Peruukkien aikakausi Pohjolassa

Keikareiden kähertäjät kertoo peruukintekijöistä ja kampaajista, sääty-yhteiskunnan eliitille tärkeistä mutta usein näkymättömiksi jääneistä ammattilaisista, jotka toimivat usein myös asiakkaidensa luottamuksellisina keskustelukumppaneina sekä uutisten ja juorujen välittäjinä.

Kustaa H. J. Vilkunan teoksessa tarkastellaan ”peruukkien aikakautta” 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun. Se kuvaa peruukintekijän ammatin kehittymistä sekä valottaa käsityöläisten elinehtoja, ammattikuntien toimintaa ja suhteita valtaapitäviin.

Lukija pääsee samalla seuraamaan murrosta, jossa arvostettu ja vaurautta tuonut ammatti menetti asemansa muodin muutosten ja koulutetun työvoiman liikatarjonnan seurauksena.

Laajaan lähdeaineistoon perustuva teos tarjoaa uuden näkökulman

erään ammattikunnan nousuun ja taantumiseen sekä avaa samalla kiinnostavan ikkunan varhaismodernin yhteiskunnan kulttuuriin, talouteen ja arkeen. ▪

Historiallisia Tutkimuksia

| 6/2026 kansi: Eija Hukka

Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu (toim.)

s äädellyt sävyt

värit, värjärit ja väriaineet euroopassa 1300–1850

Värien ja värjäreiden historiaa

Minkä värisiin vaatteisiin kenenkin oli sallittua pukeutua entisinä aikoina? Mistä värit saatiin ja kuinka niihin suhtauduttiin? Säädellyt sävyt värittää uusiksi Euroopan historiaa keskiajalta modernin ajan kynnykselle tarkastelemalla tekstiilien luonnonvärjäystä taloudellisena, poliittisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Kirja kuvaa väriaineiden kauppaan, valmistukseen ja käyttöön liittyviä säädöksiä ja merkityksiä aikana, jolloin värit eivät olleet vapaasti kaikkien käytettävissä. Samalla se tarkastelee ammattivärjäreiden sekä väriaineiden kauppiaiden toimintaa sekä värjäystaidon välittymistä keskusalueilta syrjäisemmille seuduille.

Monitieteinen teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys värien ja värjäreiden historiasta. Laajan kuvituksen ja alan erikoissanaston si-

sältävä julkaisu on mielenkiintoista luettavaa kaikille luonnonväreistä, tekstiilien värjäyksestä ja historiasta kiinnostuneille. ▪ isbn 978-952-427-003-8 | n. 380 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 91; 65.45

Historiallisia Tutkimuksia 296 | 6/2026 kansi: Emmi Kyytsönen

Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti (toim.)

p yH ä Bi R gitt A j A B i R gitt A l A isuus

Myö H äiskeski A j A n s uo M ess A

Birgittalaisuus keskiajan Suomessa

Keskiajan Euroopassa kunnioitettu Pyhä Birgitta on jättänyt jälkeensä rikkaan kulttuuriperinnön ja elinvoimaisen tutkimuskentän.

Monitieteinen kokoomateos johdattaa nykylukijan myöhäiskeskiajan ihmisten elettyyn uskoon, ajatteluun ja kokemusmaailmaan. Keskiajan historian, taidehistorian sekä kieli- ja musiikkitieteiden tutkijat avaavat näkymiä Birgitan ja birgittalaisten henkiseen, hengelliseen ja aineelliseen perintöön, joka ulottui Suomessa koko Turun hiippakunnan alueelle. Naantalin birgittalaisluostari oli merkittävä monimuotoisen kulttuurisen vuorovaikutuksen keskus.

Uusimman tutkimustiedon ohella teos tarjoaa johdatuksen keskiaikaisiin tekstilähteisiin ja birgittalaisen

kulttuuriperinnön tutkimushistoriaan Suomessa. ▪

isbn 978-951-858-976-4 | 374 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 92.2; 93; 28

Historiallisia Tutkimuksia 294 Ilmestynyt 2025

Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna (toim.) sA nov A t synt A ksiksi aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Suomen murteista on kerätty poikkeuksellisen laajat aineistot, mutta murteiden lauseopin tutkimus on kuitenkin jäänyt vuosikymmeniksi taka-alalle. Sanovat syntaksiksi esittelee tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta ja käytettävissä olevista puhutun kielen aineistoista. Kokoomateoksen kirjoittajat tarkastelevat suomen murteissa tavattavaa syntaktista variaatiota ja täydentävät kuvaa ilmiöiden rakenteellisista, semanttisista ja kontekstuaalisista erityispiirteistä. Suomen murteiden rakenteita verrataan myös lähisukukieliin, erityisesti Suomessa puhuttuun karjalaan. ▪

isbn 978-951-858-988-7 | 536 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 88.2; 87.3; 88.25 | skst 1505 Ilmestynyt 2025

Harri Mantila s uo M en nykyM u R teet

Puhutaanko Helsingissäkin murretta? Vieläkö savolaiset viäntävät ja kiäntävät? Entä puhuvatko pohjalaiset edelleen h:n päältä?

Suomen nykymurteet yhdistelee perinteisen murteentutkimuksen ja sosiolingvistisen variaationtutkimuksen tuloksia ja esitellään murteiden nykytilannetta. Mukana on myös murrealueiden esittely, jossa kommentoidaan alueellisia erityispiirteitä. Murteet jaetaan kirjassa totutun itä- ja länsijaon sijasta kolmeen päämurrealueeseen eli itä-, länsi- ja pohjoismurteisiin, mikä sekin vastaa paremmin murteiden nykyistä tilannetta. ▪

isbn 978-951-858-982-5 | 184 s. | nidottu | 135 × 205 mm | 88.25 | Tietolipas 301 | Ilmestynyt 2025

Harri Uusitalo s uo MA l A isen säädöskielen v A i H eit A paatin siirtämisestä pesänkavallukseen

Paatin siirtäminen, talouden wiettelemys, taloin cappalten kätkeminen, salainen cotowiemä ja lopulta pesänkavallus. Suomalaisella säädöskielellä eli lakien ja asetusten kielellä on pitkä historia, jonka juuret ulottuvat jo aikaan ennen kirjoitettua suomea.

Teos tarjoaa ajantasaisen ja tarkistetun katsauksen säädöskielen historialliseen taustaan ja kehitykseen esittelemällä keskeisimpiä kirjallisia lähteitä ja niiden tutkimushistoriaa. Kielen kehitystä havainnollistavat esimerkit niin kirjoitusasusta, kieliopista kuin sanastostakin. ▪

isbn 978-951-858-994-8 | 138 s. | nidottu | 135 × 205 mm | 88.2 | Tietolipas 303 | Ilmestynyt 2025

MMaarit Sireni ja Pertti Rannikko (toim.)

Aineen j A tunteen kylät

uusmaterialistisia tulkintoja sivakasta ja rasimäestä

istä kylä koostuu? Millaista on veden, eläinten ja lumen toimijuus? Miten musiikki ja internet toimivat kyläyhteisössä? Monitieteisen Aineen ja tunteen kylät -teoksen lähtökohtana on uusmaterialismi: tutkimus keskittyy kylien elinkaarta ja kyläläisten arkea muovaaviin aineellisiin tekijöihin.

Teos on osa Sivakan ja Rasimäen kyliä koskevaa puoli vuosisataa kestänyttä pitkittäistutkimusta, joka on ainutlaatuinen sekä Suomessa että kansainvälisesti. ▪

isbn 978-951-858-991-7 | 302 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 30.114; 42.76; 49 | skst 1506 Ilmestynyt 2025

Lauri Harvilahti

tA ig A n j A tund RA n Myyttiset eepokset

Siperian ja Itä-Euraasian myyttistä epiikkaa

Millainen maailma avautuu siperialaisesta myyttiepiikasta? Millaisena näyttäytyivät maailmansynnyttäjät ja šamaanittaret muinaisessa sanataiteessa? Mitä yhteistä myyttirunojen välillä on eri puolilla Euraasiaa?

Taigan ja tundran myyttiset eepokset avaa näkymän Siperian ja Itä-Euraasian myyttiseen runouteen, šamanistisiin perinteisiin ja muinaiseen maailmankuvaan. Teos tarkastelee vaarantuneita ja osin kadonneita eeppisiä perinteitä Altai-vuoristosta Kaukoitään sekä niiden yhteyksiä kalevalaiseen runouteen. Monet yleiseuraasialaisista piirteistä esiintyvät myös itämerensuomalaisissa myyttisissä runoissa.

Teos pohjautuu folkloristi Lauri Harvilahden johtaman tutkimusryh-

män Siperian Altailla tallentamaan ainutlaatuiseen aineistoon ja siperialaista myyttiepiikkaa esittelevään laajaan tutkimuskirjallisuuteen. ▪

isbn 978-952-427-019-9 | n. 570 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 81.4; 86.14; 89.9 | skst 1512 9/2026

Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä (toim.)

u nel MA te H d A s k ulos AAR ess A

fennada-filmi oy:n tarina

Kotimaista elokuvahistoriaa

Ryysyrannan Jooseppi, Täällä

Pohjantähden alla ja Kaasua, komisario Palmu! Fennada-Filmi Oy uudisti 1950-luvun alusta lähtien kotimaisen elokuvan ilmettä ja sekoitti kahden perinteisen suurvalmistamon, Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden, hallitsemia asetelmia. Fennadan linja oli nuorekas, vauhdikas, kaupunkilainen ja uudistushaluinen.

Laajaan arkistoja muistiaineistoon perustuva ja ennen julkaisemattomia kuvia sisältävä teos on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Monet Fennadan kasvateista, muun muassa Aarre Elo, Ensio Suominen ja Pertti ”Spede” Pasanen, tekivät myöhemmin merkittävän uran kulttuurin parissa.

Fennadan historian kautta teos avaa myös uusia näkymiä varhaiseen televisiotuotantoon sekä elokuva- ja televisioyhtiöiden väliseen yhteistyöhön. ▪

Unelmatehdas Liisankadulla isbn 978-951-858-059-4

isbn 978-951-858-970-2 | 368 s. | sidottu | 210 × 240 mm | 77.492; 77.4 | skst 1504 | 3/2026 kansi: Markus Itkonen

Heidi Hirsto, Hanna Kuusela, Merja Porttikivi ja Juhana Venäläinen (toim.)

oM ist AM isen kulttuu R it tavaroiden taakasta sijoittamisen vapauteen

Millaisia merkityksiä vaurauteen ja omistamiseen liittyy?

Omistamisen kulttuurit tarkastelee omistamisen ja omistajuuden muuttuvaa maisemaa Suomessa. Tavaroiden ja materian omistaminen on kääntynyt rikkaudesta rasitteeksi, kun taas osakkeiden ja rahastosijoitusten haalimista tarjotaan jokaiselle vauvasta vaariin.

Kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja viestintätieteiden perinteisiin nojaava teos lähestyy taloutta ja omistamista historiallisesti muovautuvina kulttuuri-ilmiöinä. Omistaminen ei ole vain lain suojaama oikeussuhde tai merkintä tasekirjassa, vaan monimutkainen ja alati muuntuva merkitysten, käytäntöjen ja arvostusten kimppu.

Teos valottaa omistamiseen liittyviä yhteiskunnallis-kulttuurisia keskusteluja ja kannustaa samalla lukijaa pohtimaan omistamisen

kulttuureja digitaalisen median värittämässä ajassa, jossa talouden ja vaurauden esittämisen tavat ja kulttuuriset ihannekuvat muuttuvat jatkuvasti. ▪

isbn 978-951-858-997-9 | n. 410 s. | nidottu | 148 × 210 | 30; 30.12; 36.22 | skst 1507 | 8/2026 kansi: Emmi Kyytsönen

Niina Hämäläinen, Pia Olsson ja Susanne Österlund-Pötzsch (toim.)

M A ise MA j A kulttuu R ipe R intö – lA ndsk A p oc H kultu RAR v

Maisemat ovat kulttuuriperintöä. Ne ovat symbolisesti latautuneita, moniaistisia, näkymättömiä, kerrottuja ja rituaalisia. Millaisissa prosesseissa maisemat muodostuvat? Kalevalaseuran kaksikielisessä vuosikirjassa tutkitaan maiseman toiminnallisuutta – erilaisia tapoja, joilla maisema koetaan, esitetään ja tuotetaan symbolisesti ja käytännössä.

Landskap är kulturarv. De är symboliskt laddade, multisensoriska, osynliga, berättande och ritualiserade. Vilka processer formar landskap? Kalevalasällskapets tvåspråkiga årsbok utforskar landskapens funktionalitet: de olika sätt på vilka landskap upplevs, presenteras och produceras symboliskt och i praktiken. ▪

Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson (toim.) t ekojen k A upunki

Kaupunkeja suunnitellaan, niissä liikutaan, asutaan ja eletään. Kaupunkilaisten suhteet ympäristöönsä muovautuvat arjen teoissa: kaupungissa kulkiessa, paikkoja muistellessa ja niistä kertoessa. Ketkä voivat vaikuttaa urbaanin paikan tekemisen prosesseihin? Millaisia kuulumisen ja vierauden tunteita paikat voivat herättää? Entä millä tavoin kaupunkiin rakennetaan uusia kerrostumia?

Monitieteisen ja monimenetelmällisen kokoomateoksen kirjoittajat pohtivat kaupungin tekemisen muotoja ja niiden suhdetta kaupunkikehittämiseen erityisesti kaupunkilaisten toimijuuden näkökulmasta. Teoksessa liikutaan skeittiparkeilta ja asuinalueilta museoihin ja digitaalisiin tiloihin. ▪

978-951-858-973-3 | 494 s. | nidottu | 148 × 210 mm | 49; 87; 90 | skst 1502 | Ilmestynyt 2025 isbn 978-952-427-025-0 | n. 350 s. | sidottu | 175 × 195 mm | 49; 70; 81 | ksvk 105 | 10/2026 kuva: minna louhelainen, sfäärit tultaan jakamassa , 2024

Yrjö Kaukiainen

sH ipping A nd c o MM odity Flows in t H e lA te e ig H teent H - c entu Ry B A ltic

Shipping and Commodity Flows in the Late EighteenthCentury Baltic examines the rapid expansion of shipping and maritime trade in the Baltic Sea region from the 1750s to the late 1780s.

isbn 978-951-858-835-4 | 148 s. | nidottu | 176 × 250 mm | 9; 6

Studia Fennica Historica 29 | 1/2026

Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen

(toim.)

tH e gRA nd d uc Hy o F Finl A nd from princely power to national statehood

The Grand Duchy of Finland re-examines the historical meanings of the Grand Duchy of Finland from the sixteenth century to 1917.

isbn 978-952-427-012-0 | n. 280 s. | nidottu | 176 × 250 mm 92; 92.6 | Studia Fennica Historica 30 | 5/2026

Konrad J. Kuhn, Hanna Snellman ja Lauri Turpeinen (toim.)

c ontested k nowledge

political dimensions of european ethnology and folklore studies in post-war europe

Contested Knowledge examines how post-war European ethnology and folklore studies were shaped by political agendas, ideological control, and Cold War divisions.

isbn 978-951-858-847-7 | 209 s. | nidottu | 176 × 250 mm

49.1; 90.2; 91.81 | Studia Fennica Ethnologica 19 | 3/2026

Mari Väina ja Taive Särg (toim.)

e xp R essions A nd iM p R essions

personal and communal aspects of traditional singing

Expressions and Impressions explores traditional singing as both a cultural practice and an embodied form of communication that links personal experience with communal life.

isbn 978-951-858-838-5 | 293 s. | nidottu | 176 × 250 mm

81; 78.4; 78.14 | Studia Fennica Folkloristica 27 | Ilmestynyt 2025

Viliina Silvonen ja Eila Stepanova (toim.)

l iving lAM ent explorations in shifting ideologies

Living Lament explores lament traditions where ideology, culture, and emotion intersect. Challenging the view of lament as a relic of the past, it presents lamenting as a living and evolving practice.

isbn 978-951-858-832-3 | 174 s. | nidottu | 176 × 250 mm

81; 78.4; 49 | Studia Fennica Folkloristica 26 | 3/2026

Leila Virtanen, Tiina Seppä ja Jyrki Pöysä (toim.)

c on F essions A nd c on F idences

academic and cultural history revisited in letters and other documents of life

Confessions and Confidences draws readers into the epistolary worlds of 20th-century academic and cultural figures in the Baltic region and Finland, showing how private letters also reflect the wider spirit of their times.

isbn 978-952-427-015-1 | n. 220 | nidottu | 176 × 250 mm

49; 86.14; 90.2 | Studia Fennica Folkloristica 28 | 5/2026

Vuoden tiedekirja 2025 -ehdokas

Aiempia suosikkeja

Näyttely Museokeskus Vapriikissa

Muin A is- dn A isbn 978-951-858-961-0

”Yleistajuinen, elämyksellinen ja tutkimuksellisesti tinkimätön kirja esittelee nopeasti kehittyvää arkeogenetiikkaa useita tieteenaloja taitavasti yhdistäen.” – vuoden tiedekirja -raati

Vuoden arkistoteko 2025 -kunniamaininta

t utki M uspolkuj A yksityis AR kistoi H in isbn 978-951-858-876-7

”Kirja antaa lukijalle hyvän kuvan siitä, miten tutkijat löytävät aineistojen äärelle ja miten erilaisia näkökulmia yksityisarkistoihin voi soveltaa.” – arkistojen päivän toimikunta

uutuuslistamme täydentyy vuoden mittaan

Katso tuoreimmat uutuudet

ve R kkok A upp A kirjat.finlit.fi

A voi M et sä H köki R j A t oa.finlit.fi

ki R j A k A upp A tiedeki R j A Snellmaninkatu 13, Helsinki

Ota yhteyttä!

kiRjAeHdotukset tiedekirjat@finlit.fi

ARvostelukAppAleet vapaakappaleet@finlit.fi

Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja

Maija Yli-Kätkä, kirjaehdotukset

Kati Hitruhin, kustannustoimitus, tiedeviestintä

Eija Hukka, kirjatuotannon graafiset ja tekniset kysymykset

Niklas Alén, avoin tiede, avoimet tiedekirjat

Risto Valjus, Kansallisbiografia, henkilöhistorialliset verkkojulkaisut

Maria Niku, ohjelmistokehitys, avoimen datan verkkojulkaisut

etunimi.sukunimi@finlit.fi

SKS p. 0201 131 231

SKS:n tiedekustantamo www.finlit.fi/kirjat

Lue avoimia julkaisuja oa.finlit.fi

Osta painettuja kirjoja kirjat.finlit.fi

@suomalaisenkirjallisuudenseura

Etsitkö tieteelliselle tutkimuksellesi kustantajaa?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on pitkien perinteiden varaan rakentava avoimen tieteen kustantaja. Keskeisiä alojamme ovat suomalainen kulttuuri, perinne, kirjallisuus, suomen kieli ja historia, mutta teoksemme ovat usein monitieteisiä.

Tieteelliset sarjamme tarjoavat tutkijoille kanavan parhaiden tutkimustensa julkaisemiseen suomeksi tai englanniksi. Kaikki teoksemme julkaistaan sekä painettuina kirjoina että avoimina sähkökirjoina. Huolehdimme siitä, että teokset löytävät lukijansa myös kansainvälisesti.

Tarjoamme kirjoittajille perusteellisen, tieteellisen laadun varmistavan vertaisarviointiprosessin ja huolellisen toimitustyön. Kustantajana SKS on luokiteltu Julkaisufoorumin johtavalle tasolle.

Haluatko julkaista SKS:lla? Lue lisää verkkosivuiltamme ja lähetä meille kirjaehdotus!