Ilmoitusaineistot toimitettava maanantaina 23.2. klo 10 mennessä!
50 000
Keskiviikko
18.2.2026
Numero 6
Seutu
Majakka
Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti
Kulttuurivuosi vauhdikkaasti käyntiin
Oulainen ja Haapavesi käynnistivät viime viikon sunnuntaina oman osuutensa Oulu2026-Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta.
Paikalle saapui runsaasti väkeä niin Oulaisista kuin Haapavedeltä.
TAPAHTUMAT
Eemil Rajaniemi Oulainen
Yhteiset avajaiset järjestettiin Oulaisissa Perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueella Liu lau laskiaista -tapahtuman merkeissä.
Paikalle saapui runsaasti väkeä niin Oulaisista kuin Haapavedeltä. Tapahtuma kokosi yhteen kaikenikäisiä osallistujia.
Ohjelma tarjosi monipuolista tekemistä koko perheelle. Mäenlasku houkutteli vauhdin ystäviä, ja lumenveistossa päästiin käyttämään luovuutta. Lisäksi alu-
eella oli paljon muuta talvista ohjelmaa ja yhdessäoloa, joka sopi kaikenikäisille.
Laskiaisen makuja ei myöskään unohdettu. Myynnissä oli perinteisiä herkkuja, kuten hernerokkaa, kuumaa juotavaa ja laskiaispullaa.
Avausjuhlan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat popkanteletar Ida Elina sekä
Yksi päivän kohokohdista oli Oulainen vastaan Haapavesi -potkuriralli Törmänhovin pihalla, jossa kisattiin hyväntuulisesti.
Avausjuhlan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat pop-kanteletar Ida Elina sekä harmonikkataiteilija Teija Niku.
harmonikkataiteilija Teija
Niku. Esiintyjät toivat tapahtumaan kaunista musiikkia, juhlan tuntua ja he keräsivät yleisöltä raikuvat aplodit. Yksi päivän kohokohdista oli Oulainen vastaan Haapavesi -potkuriralli Törmänhovin pihalla, jossa kisattiin hyväntuulisesti. Molemmat joukkueet saivat raikuvia
kannustushuutoja ja aplodeja koko kisan ajan. Tiukan kisan päätteeksi voitto jäi Oulaisten joukkueelle, mikä kirvoitti kotijoukoilta riemukkaat aplodit.
Yhteiset avajaiset osoittivat, että Oulaisten ja Haapaveden yhteistyö toimii ja kulttuurivuosi käynnistyi vahvasti ja upeasti. Runsas
osanotto, kaunis sää ja iloinen ilmapiiri loivat vahvan pohjan kulttuurivuodelle. Tapahtuman toteutuksesta vastasivat yhdessä Oulaisten kaupunki, Haapaveden kaupunki, Wanha Woima ry, Haapavesi Folk Music Festival, kartanohotelli Törmänhovi sekä lukuisat muut toimijat.
Bongaa Majakka ja voita!
Etsi Majakka lehden sivuilta.
Osallistu kilpailuun lähettämällä oikea sivunumero tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 0440 470 125.
Voit osallistua myös sähköpostilla: toimitus@seutumajakka.fi.
Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan SeutuMajakan yllätyspalkinto. Vastausaikaa on maanantaihin saakka.
Lehden numero 5 Majakka oli sivulla 4. Arvonnassa yllätyspalkinnon voitti Aarne Myllylä
Kehut ja kiitokset
KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kiitos sähköpostilla osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä numeroon 0440470 125. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.
Oulaistelaisopiskelijat Taitaja2026-finaaliin
Kuvassa mediasuunnittelulajin finalisti Jaana Nevala. Kuva: Mika Pajala
SeutuMajakka Oulainen
Seitsemän Jedun opiskelijaa neljästä eri lajista eteni Taitaja2026-finaaliin, joka järjestetään 18.–21.5. Tuusulassa. Taitaja-semifinaalit järjestettiin ympäri Suomen eri oppilaitoksissa tammikuun viimeisellä viikolla. Eniten finaalipaikkoja JEDUn opiskelijat saavuttivat puhtauspalvelu-lajissa,
josta oulaistelaiset Joni Argillander ja Lotta Röyttä sekä ylivieskalainen Josefina Närhilä etenivät semifinaaleista jatkoon. Kolmikko opiskelee puhtaus- ja kiinteistöpalvelualaa Oulaisissa.
KAKSI finaalipaikkaa JEDUlle irtosi talonrakennuksesta, kun Kalajoen yksikössä opiskelevat Lauri Rahja ja Joosua Kreivi raivasivat tiensä kahdeksan parhaan joukkoon.
JEDUn Ylivieskan yksikön opiskelijoista loppukilpailuun etenivät mediasuunnittelu-lajissa ylivieskalainen Jaana Nevala ja lähihoitaja-lajissa Anni Ollila, jonka kotipaikkakunta on Alavieska. Viime vuoden Taitaja-finaaleissa nähtiin kahdeksan JEDUn opiskelijaa. JEDUn mitalisaldo Turussa oli SMhopea ja -pronssi.
Kaupungintalo vaatii perusteellisen korjauksen
Rakennetutkimuksen mukaan kaupungintalossa on monia riskirakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia tai pienempialaisia mikrobivaurioita. Arkistokuva
Matti Kuoppala Oulainen
Oulaisten kaupungintalon rakennetutkimukset ja rakennushistoriallinen selvitys ovat valmistuneet. Selvityksen tehneen Sitowise Oy; n rakennusterveysasiantuntija Johanna Jaakola toteaa, että rakennuksessa on monia ris -
kirakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia tai pienempialaisia mikrobivaurioita. Rakennuksen kellarin alapohjassa arkiston osalla on kosteusvaurioalueita ja muovimatossa on tapahtunut hajoaminen. Rakenteiden tiiveydessä on puutteita ja rakennuksen painesuhteiden vuoksi ilmavirtauksia
tapahtuu rakenteiden sisältä rakennuksen sisäilmaan. Tämä voi aiheuttaa rakennuksen herkemmissä käyttäjissä oireilua. Johanna Jaakolan mukaan rakennukseen tulee tehdä laaja-alaisia korjauksia ja siitä tulee laatia erillinen korjaussuunnitelma. Korjaukset vaativat rakennusluvan.
Mäenlasku houkutteli vauhdin ystäviä.
Lumenveistossa
Rakkaamme Mikko Johannes RANTALA
s. 23.4.1975 sai taivaskutsun kotona 28.12.2025
On matka täällä päättynyt pois nukkui ystävämme. Hän taivaanrauhaan siirtynyt on meidän keskeltämme. SL 278:1
Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen
Outi, Olivia ja Vanamo Kaarina-äiti sisarukset, muut sukulaiset ja ystävät
Rakkaamme on siunattu Oulaisten kirkossa 14.2.2026. Lämmin kiitos osanotoista ja muistamisista.
SeutuMajakka Vihanti
Keskustan Alpuan paikallisyhdistys nimesi vuosikokouksessaan kansanedustajaehdokkaaksi nykyisen kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liisa Lumijärvi, varapuheenjohtajaksi Pekka Sandvik ja sihteeriksi Elina Jaakola. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sanna Pyörälä, Tommi Vilminko ja Merja Junnila Yhdistys toimii yhden vuosikokouksen säännöillä, joten samassa kokouksessa hyväksyttiin viime vuoden tilinpäätös ja alkaneen vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja hallituksen kokoonpano.
Yhdistys päätti toimittaa kesäkuun puoluekokoukselle aloitteen maatilojen biokaasulaitosten ympäristölupaby-
Viime viikon lehdessä julkaistuun viikon kuvaan oli päässyt mukaan väärän ku-
Askel hiljenee – seisahtuu, liekki hiipuu – sammuu. On kiitoksen ja jäähyväisten aika.
Kuolinilmoituksella voit muistaa kauniisti vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen.
Toivomme, että voimme olla avuksi.
ilmoitukset@seutumajakka.fi p. 0440 470 126 Voit jättää kuolinilmoituksen myös nettisivujemme kautta.
Oulaisten seurakunta
TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN
Jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntele-jumalanpalvelusta
Ke 18.2.Viikkomessu klo 18
Tuhkakeskiviikko. Katumus ja paasto. Matt.6:16-21
Sanna-Leena Lavanti, Heidi Löppönen
Su 22.2. Messu klo 10
1. paastonajan sunnuntai, Jeesus Kiusausten voittaja. Matt. 16:21-23
Kalle Luhtasela, Heidi Löppönen, Kirkkokuoro
Su 1.3. Messu klo 10
2. paastonajan sunnuntai, Rukous ja usko. Mark. 9:17-29
Liturgi: Onni Sydänlähde, saarna: Kalle Luhtasela, Heidi Löppönen
Kastetut
Eetu Kaarlo Vihtori Laitila
Haudatut
Lauri Mikael Sahlgrén 92 v.
Reijo Henrik Rautioaho 75 v.
Maija- Liisa Tellervo Röyttä 71 v. Mikko Johannes Rantala 50 v.
TAPAHTUMAT
La 21.2 klo 18 Juhani Tikkasen konsertti Yläkoulun musiikkiluokassa. Vapaa pääsy.
Kaikki vuoden 2026 rippikoululaiset osallistuvat konserttiin. Ti 24.2. klo 11 Diakoniaruokailu ’Lämmin pata’ seurakuntakodilla. Ruokailu 2€, alle kouluikäiset ilmaiseksi
Ti 24.2. klo 18 Musiikkiryhmä Eireenee harjoitukset kirkossa. Tule mukaan laulamaan ja soittamaan. Voit ottaa oman soittimen mukaan. Lisätietoa Minna Tervonen p. 044-5512313.
RYHMÄT JA YHDESSÄOLO
To 19.2. ja 26.2. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa seurakuntakodilla. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville
To 19.2. ja 26.2. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa.
To 19.2. klo 13 Kuulokerho HUOM! Virastotalolla (Keskuskatu 9). Seurakunnan ja Pyhäjokilaakson kuuloyhdistyksen yhteinen kerho. Vertaistukea ja tietoa. Kuulokojeiden paristoja saatavilla.
Ma 23.2. klo 12 Silmukkapiiri virastotalolla (Keskuskatu 9). Tehdään neuleita hyväntekeväisyyteen, lähinnä omalle paikkakunnalle diakoniatyön kautta.
Ke 25.2. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla. Tarjolla kahvia, hartaus, vaihtuvaa ohjelmaa sekä juttuseuraa.
To 19.2. klo 18.00 Raamattupiiri, 3. Moos. 7-8
Pe 20.2. klo 18.00 Raamiskerho
Kaaritemppelillä
Pe 20.2. klo 19.00 TeeTupa
La 21.2. klo 18.00 Elokuva Wurmbrandin elämästä (63 min.) ja elokuvan jälkeen iltapala tarjoilu
Su 22.2. klo 11.00 Jemen Päiväkokous, Hannu Lahtinen
Ma 23.2. klo 11.00 Aamurukoushetki
Ti 24.2. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Juha Kaukonen
Ke 25.2. klo 14.00 Päiväpiiri, Anni & Martta
To 26.2. klo 18.00 Raamattupiiri, 3. Moos. 9-10
To 26.2. klo 19.00 Kuoroharjoitukset
Kaaritemppelillä
Pe 27.2. klo 19.00 TeeTupa
Su 1.3. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Juha Kaukonen, Harri J. Nurmi ja Kaarikuoro
Ti 3.3. klo 18.15 Laulutilaisuus Hoitokoti Esperissä
Ti 3.3. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Esa Pikkumäki
Su 8.3. klo 11.00 Päiväkokous, Esa Pikkumäki
Ma 9.3. klo 11.00 Aamurukoushetki
Ti 10.3. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Sirkka Kemppainen ja Ilosanoma
Ke 11.3. klo 14.00 Päiväpiiri, Anni & Martta
To 12.3. klo 18.00 Raamattupiiri, 3. Moos. 11-12
To 12.3. klo 19.00 Kuoroharjoitukset Kaaritemppelillä
rokratian keventämisestä, jota se toivoo puolueen edistävän. Maatilat pystyvät tuottamaan puhdasta kotimaista energiaa, vahvistamaan energiaomavaraisuutta ja parantamaan huoltovarmuutta. Biokaasulla on tässä keskeinen rooli. Viime vuosien lainsäädäntömuutokset ja tulkinnat ovat kuitenkin tehneet maatilamittakaavan biokaasutuotannosta hallinnollisesti raskasta. Pieniltä biokaasulaitoksilta tulisi poistaa ylimitoitettu todentamismenettely EUlainsäädännön mukaisesti. Ympäristölupamenettely tulisi kohtuullistaa maatilamittakaavan laitoksille silloin, kun toiminta perustuu oman tilan syötteisiin. Myös joustomekanismia tulisi korjata, jotta biokaasu tunnustetaan täysimääräisesti fossiilisen polttoaineen korvaajaksi.
To 26.2. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Olotilassa (Keskuskatu 2), Kohtaamista ja yhteistä oloa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.
Ma 2.3. klo 18.30 Miesten saunailta Honkamajalla (Hietalantie 91). Yhdessäoloa takkatulen äärellä. Yhteisvastuu aiheena.
Ke 4.3. klo 17 Kässäklubi Päiväpesässä (Lammasojantie 22). Tehdään erilaisia käsitöitä lähetystyön hyväksi.
LAPSET, NUORET JA PERHEET
To 19.2. ja ti 24.2. klo 9.30–11.30 Perhekerho Päiväpesässä (Lammasojantie 22). Perheiden yhteinen kerho. Aamueväs tarjotaan.
To 26.2. klo 17.15. Lapsikuoron harjoitukset kirkossa.
Pe 20.2. klo 18 Rippikoulut: 4. rippikouluryhmän tapaaminen Siukkiksessa.
Pe 20.2. klo 19-23 Gospeli eli nuortenilta Siukkiksessa La 21.2 klo 18 Juhani Tikkasen konsertti Yläkoulun musiikkiluokassa. Vapaa pääsy.
Kaikki vuoden 2026 rippikoululaiset osallistuvat konserttiin.
SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA
La 21.2. klo 18 vuosikokous ry:llä
Su 22.2. klo 16 seurat ry:llä
Su 22.2. klo 13 seurat. Rantakadun rukoushuoneella.
DIAKONIAVASTAANOTTO
Seuraava taloudellisen avun diakoniavastaanoton ajanvaraus on ti 3.3. klo 9–10 p. 044–5797426.
KESKUSTELUA VARTEN
Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24. Kirkkoherra Sanna-Leena Lavanti puh. 044–5797470, vs. kappalainen Kalle Luhtasela puh. 040-480 1733, seurakuntapastori Onni Sydänlähde puh. 044-5797471, diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen puh. 044-5797425, lähetys- ja toimistosihteeri Ritva Pärkkä puh. 044-5797432, nuorisotyönohjaajat Tuomas Saarela puh. 044-5797451 ja Henna Röyttä puh. 044-5797450.
KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi
Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12, Keskuskatu 9, 2. krs. Kirkkoherra puh. 044-5797470
Taloustoimisto puh. 044-5797430
vaajan nimi. Kuvan otti Raija Kivelä eikä Tuukka Kinnunen.
Facebook: Oulaisten seurakunta Instagram: oulaistensrk
Seurakuntamestari Reijo Saukko tavoitettavissa virka-aikana puh. 0445797440.
Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus
Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04(at)gmail.com
Kalajoen rovastikunnan perheneuvonta Terveystie 11, E-ovi, 84100 Ylivieska Ajanvaraus MA-TO 12-13 p. 08-425 990. Luottamuksellista keskusteluapua parisuhteen kysymyksissä, perheen pulmissa ja erokriiseissä yksin tai yhdessä puolison kanssa. Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.
Pe 13.3. klo 18.00 Raamiskerho Kaaritemppelillä
Pe 13.3. klo 19.00 TeeTupa
Su 15.3. klo 11.00 Lähetyskokous, Sirkka Kemppainen, Harri J. Nurmi ja lähetysterveiset sekä lähetyskahvit
TULEVIA TAPAHTUMIA:
La 28.3. Majataloilta Kaaritemppelillä. Pekka Simojoki, EtCetera, ym… Seuraa ilmoittelua!
Su 29.3. klo 16.00 Palmusunnuntain Avainmedia tilaisuus. Niilo Närhi
Pe 22.5. – su 24.5. Valtakunta rukoilee konferenssi Kaaritemppelillä
La 27.6. klo 10–13 Kesäpäivä tempaus Kaaritemppelin parkkipaikalla. Musiikkia, Sanaa, makkaraa, lettuja yms.…
KIRPPUTORI PALVELEE Lauantaisin klo 10.00–13.00
Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Kaaritemppeli, Kaarikatu 7
Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi
28.2.–1.3. järjestetään Oulaisten Piipsjärvellä iloinen, vuorokauden ympäri kestävä ulkoilutapahtuma lauantaista kello 13 alkaen sunnuntaihin kello 15 saakka. Tapahtuman järjestäjänä on Piipsjärven kyläyhdistys tiiviissä yhteistyössä Oulaisten kaupungin kanssa. Tapahtuma kokoaa yhteen koko kaupungin toimijoita, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä yrittäjiä. Se järjestetään pääasiassa talkoovoimin ja yrityssponsoreiden tuella. Tapahtuma kuuluu Oulaisten kaupungin Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkiohjelmaan ja juhlistaa ajankohtaisesti Kalevalan päivän hengessä monipuolista suomalaista kulttuuria.
KULTTURIPÄÄKAUPUNKIOHJELMAN teemoista tapahtumassa ovat vahvasti läsnä kulttuuri-ilmastonmuutos sekä kevättalven yhteinen teema rohkeasti reunalla. Kulttuuri-ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ympäröivän maailman yhdistämistä uudelleen ja yhdessäolon tunteen vahvistumista. Tapahtuman järjestelyillä on pyritty vahvistamaan eri tahojen yhteistyötä Oulaisissa ja vahvistamaan yhdessä tekemisen positiivisia vaikutuksia. Tapahtumaa on tehty osallistavan organisoinnin hengessä kooten erilaista osaamista ympäri kaupunkia yhteen. Rohkeasti reunalla -teema tuo ylpeydellä esiin pohjoisen kulttuuria ja sen erityispiir-
Päivän sana
Viime vuonna päästiin muun muassa poniajelulle. Arkistokuva: Eemil Rajaniemi
teitä. Tapahtuman ohjelma on nähtävissä Piipsjärven kyläyhdistyksen kotisivuilla, jossa tiedotetaan myös muutoksista. Tapahtumaan voi saapua Oulaisten keskustasta myös ilmaisella linja-autokuljetuksella Oulaisten keskustasta. Linjaautokuljetus liikennöi tapahtumapisteiden välillä koko lauantaipäivän.
VENERANNAN saunamaailmassa (os. Vanhatie 100) tarjoillaan saunaelämyksiä moneen makuun. Tapahtuman alusviikkoina Venerantaan rakentuu maailman suurin jääsauna, joka tähtää Guinessin ennätysten kirjaankin. Saunamaailman isäntänä toimii Oulais-
ten tapahtumientekijät ry, joka on saanut saunaprojektiin mukaan sponsoreita ja muun muassa Jedun rakennusalan opiskelijoita, jotka osana opintojaan osallistuvat eksoottiseen rakennustyömaahan. Saunamajurit erikoissaunoineen saapuvat saunomisen ystävien iloksi. Lisäksi palvelee Oulaisten uusi talviuintipaikan sauna ja avanto. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä venerannan edustalla Oulaisten reserviläiset tarjoavat ainutlaatuisia talvielämyksiä järjestämällä ohjatun yöpymismahdollisuuden puolijoukkueteltassa.
KURJENRANNAN talvitaidepuisto (os.Kurjensaaren-
tie) rakentuu yhteistyössä Oulainen2026 -työryhmän, Taitelijaresidenssiohjelma Syklin, Jokihelmen opiston sekä Kurjenrannan yrittäjä Kesä-Herkun kesken. Talvitaidepuisto tarjoaa monenlaisia kulttuurielämyksiä osallistuttavaksi tai katseltavaksi. Lauantai-illan ohjelma huipentuu Jääareenalla valon, äänen ja liikkeen ympärille rakentuvaan kokonaisuuteen. Jääareenan alueella valaistut jääveistokset ja jäägalleria luovat ainutlaatuisen näyttämön illan ohjelmalle, jossa koetaan tanssia, yhteisöllinen jääpoloneesi sekä Oulaisten äänimaisema -ääniteos. Iltaa rytmittävät Rumputulet nuotiolla ja tai-
toluistelunäytös, ja illan päättää Niina Annikan äänimatkakonsertti tunnelmallisessa, valaistussa talvimaisemassa.
Tapahtumaa edeltävällä viikolla Piipsjärvellä työskentelee ulkomaisia jäänveistotaiteilijoita, joiden teoksia voi veistotyöpajan teosten ohella ihailla valaistuna pimenevässä Piipsjärven illassa. Valaistulle jääbulevardille voi saapua vaikka yöpalalle ulkoilmaan.
PIIPSJÄRVEN Nuorisoseuran tanssilavalla (os.Nuorisoseurantie 81) tanssitaan iltapäivätanssit karaokekerhon sävelien tahdissa. Tarjolla on myös bingoa ja
improvisaatioteatteria. Kahvila palvelee iltaan saakka.
Piipsjärven päiväkodin liikuntasalin (os. Vanhatie 2) nousee lauantaipäiväksi sisäleikkipuisto, joka tarjoaa liikunnan riemua vapaasti peuhaten tai Kalevalan päivän hengessä ohjatuin perinneleikein. Päiväkodin pihalta on järjestetty maksullinen moottorikelkkakyyditys järvelle Pyhäjokilaakson kelkkailijoiden henkilökuljetusreellä.
PIIPSJÄRVEN jäätä halkovan jääbulevardin varrelta tapahtumavieras löytää eri yhdistysten ja yhteisöjen sekä yrittäjien toiminta- ja myyntipisteitä. Jokihelmen opiston koordinoima talvikalastushanke kokoaa yhteen kalastuksesta kiinnostuneita. Kulttuuripääkaupunkihengessä vastakohtien voimaa on tarjolla joko hiihtoratsastaen tai moottorikelkkakyydistä nauttien tai puiden pilkkomistyönäytöstä perinteiseen ja nykyaikaiseen tapaan. Sunnuntaina järven jäällä hiidetään alkavan hiihtoloman kunniaksi Oulaisten Tarun järjestämät nappulahiidot sekä haastehiihtokisa, johon Piipsjärven kyläyhdistys on haastanut oulaistelaisia hiihtämään leikkimielellä perinteiseen piipsjärviseen tapaan tandem-suksilla. After ski -bileet Oulaisten Lissun baarissa johdattaa kulttuurin aallon harjalle UMK-finaalin tunnelmassa kello 21 alkaen. Tule kisakatsomoon kannustamaan suosikkisi Euroviisuihin!
MILLOIN olet viimeksi itkenyt? Jos et muista, niin silloin siitä on jo liian kauan. Kyyneleet voivat tehdä hyvää.
Ehkä sanot, että ei ole ollut itkun syytä. Jokaiseen ihmiseen on kuitenkin sisäänrakennettu itkun mahdollisuus, samoin kuin ilon ilmaisun mahdollisuus. Hyvin voidakseen ihminen tarvitsee näitä molempia tun-
teita. Joskus puhutaan tunteettomista ihmisistä, mutta ei sellaisia taida olla. He ovat vain ihmisiä, jotka patoavat tunteensa syystä tai toisesta. Isäni kertoi saaneensa jo pikkupoikana neuvon, että miehet eivät itke. Eivät ainakaan kauhavalaiset miehet. He vain purevat hammasta ja kestävät. Niin hänelle opetettiin ja hän ei it-
kenyt. Kun isä kuusikymppisenä tuli uskoon, tai niin kuin sanottiin, löysi Jeesuksen elämäänsä, hän löysi samalla myös itsensä niin, että antoi itselleen luvan itkeä. Ja niin hänestä tuli herkkä mies vanhoilla päivillään. Siihen saakka hän oli pyrkinyt kieltämään tällaiset tunteet, mutta nyt niille oli tilaa. Mikä sai isän itkemään?
Syy taisi olla uudessa ja vahvassa rakkauden kokemisessa. Siihen saakka tuon kauhavalaisen miehen oli pitänyt pärjätä elämässä omillaan, mutta nyt hän oli kokenut Jumalan rakkauden ja anteeksiannon todellisuuden. Hän sanoikin joskus, että ei hän voi puhua Jeesuksesta ilman sitä, että herkistyisi ja itku pyrkisi pintaan.
Niin, mikä saa sinut itkemään? Ja milloin itkit viimeksi? On ihan oikein itkeä surusta, mutta toivoisin, että voisit itkeä myös ilon ja rakkauden kyyneliä. - Minä itkin niitä kyyneliä eilen.
Esa Pikkumäki Merijärvi
Kyyneliä
MIELIPIDE
KIRJOITA TAI LÄHETÄ KUVA:
Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.
Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen
Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen. Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.
Päätoimittajalta Kolumni
Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi
Olympiahuumaa kotikatsomoissa
Milano Cortinan talviolympialaiset on parasta aikaa käynnissä. Tätä kirjoitusta tehdessä Suomi on saalistanut kisoista yhteensä neljä pronssimitalia. Parempaankin mitalisaldoon olisi toki ollut mahdollisuudet. Esimerkiksi sunnuntaina miesten viestijoukkue taipui viimeisillä kilometreillä ulos mitaleilta neljänneksi. Joidenkin mielestä tämä saavutus oli hyvä, ottaen huomioon mieshiihtäjien tämän kauden tason. Osa katsojista taas oli sitä mieltä, että pronssimitalin häviäminen viimeisellä kierroksella ei ole missään nimessä hyväksyttävää.
Viikon kuva
Urheilijat joutuvat nykypäivänä kovemman arvostelun kohteeksi kuin vielä takavuosikymmeninä, jolloin sosiaalisesta mediasta ei ollut tietoakaan. Netissä kuka vaan voi laittaa hyvinkin härskejä kommentteja urheilijoiden sometileille. Naisten hiihtomaajoukkueen jäsen Vilma Nissinen totesikin hiljattain, että kotikatsomosta on helppo huudella. Vain harva penkkiurheilija kuitenkaan tietää, mitä kaikkea se urheilijalta vaatii, että pääsee kilpailemaan olympialaisiin asti. Olympialaisten yksi seuratuimmista lajeista on miesten jääkiekko. Suomen
maajoukkuekin on nostanut tasoaan selvästi ensimmäisen Slovakia-pelin jälkeen. Tänään keskiviikkona selviää, jatkuuko joukkueen noususuhdanne puolivälieräpelissä. Viikonloppuna hiihdetään puolestaan odotettu miesten 50 kilometrin hiihto. Suomen hiihtäjä-ässä Iivo Niskanen osoitti sunnuntain viestiosuudellaan, että hän on yksi kisan ennakkosuosikeista. Mikä olisikaan parempi tapa päättää oma olympiaura kuin hiihtää Mi-
Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi
Sieltä se kevät tulee.
Viikon kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.
Lisäaika tuo kaivattua työrauhaa hyvinvointialueille
Orpon-Purran hallituksen epäonnistuneen työllisyys- ja talouspolitiikan maksumiehiksi ovat joutuneet hyvinvointialueet ja niiden palveluita tarvitsevat ihmiset. Alueet ovat olleet pakotettuja koko toimintansa ajan silmittömiin säästötoimiin, eikä puolueettomien asiantuntijoiden ja sote-uudistusta tehneiden puolueiden vetoomuksia lisäajasta kertyneiden alijäämien kattamiselle ole haluttu kuunnella. Vasta talouspoliittisen arviointineuvoston lausunto viime vuonna sai aikaan liikahduksen, ja nyt sitten lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä – mutta auttamattomasti myöhässä. Hidas toiminta on ollut tahallista, kun ei ole haluttu hyvässä hengessä jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa työtä. Hyvinvointialueilla on jo kahden vuoden ajan eletty tiukassa aikataulussa. Vuoden 2026 määräaika alijäämien kattamiselle on pakottanut alueet nopeisiin säästöihin, mikä on näkynyt henkilöstön vähentämisenä ja lähipalvelujen karsimisena. Moni alue on saanut taloutensa vaivoin tasapainon suuntaan. Siksi tuntuu kohtuuttomalta, että lisäaikaa ei annettaisi kaikille selkeällä päätöksellä, vaan alueiden pitäisi erikseen hakea 1–2 vuoden jatkoa ilman varmuutta lopputuloksesta.
tavat rahoitukseen enemmän kuin moni olisi toivonut. Näitä valuvikoja olisi syytä korjata ripeästi ja yhteistyössä. Hallitus on korostanut lisänneensä hyvinvointialueiden rahoitusta. On kuitenkin hyvä todeta, että suuri osa lisäyksistä on ollut aiempien kustannusten jälkikäteistä kompensointia. Samaan aikaan sopeutustoimet ovat kohdistuneet myös sote-palveluihin, kun asiakasmaksuja on korotettu, hoitoon pääsyn määräaikoja pidennetty ja rakenteellisia muutoksia tehty. Tämä kokonaisuus on tehnyt hyvinvointialueiden tilanteesta vaikeasti ennakoitavan.
Opettaja ilmoitti, että huomenna on kokeet. Liisa muisti, että hänellä on hammaslääkäri samaan aikaan ja kysyi hädissään.
”Opettaja, missä välissä minä sen kokeen teen?”
”No siinä pulpetin ja tuolin välissä tietenkin”, opettaja vastasi.
Vuonna 2023 toteutettu sote-uudistus oli välttämätön. Sen selkeä tavoite oli turvata sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti koko maassa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että alueiden taloudellinen eriytyminen kasvaa. Se on huolestuttavaa, sillä lopulta kyse on ihmisten arjesta eli siitä, saako hoitoa ajoissa ja läheltä.
Ongelman ytimessä on rahoitusjärjestelmä. Se ei ole riittävän ennustettava eikä kannustava. Asukasmäärän muutokset ja diagnoositietojen kirjautumisen erot vaikut-
Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt ennen kaikkea työrauhaa. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään, olisi selkeintä tehdä se kaikille samalla periaatteella, esimerkiksi kahdella vuodella, ja sitoa lisäaika uskottavaan kustannusten hillintään. Samalla rahoitusjärjestelmän puutteet tulisi korjata parlamentaarisesti, jotta ratkaisut kestäisivät yli hallituskausien. Sote-uudistus on liian suuri ja tärkeä hanke jätettäväksi hallinnolliseen epävarmuuteen. Kyse on 27 miljardin euron kokonaisuudesta ja ennen kaikkea ihmisten perusoikeudesta saada tarvitsemansa palvelut. Tässä tilanteessa tarvitaan vähemmän vastakkainasettelua ja mihinkään johtamatonta syyttelyä edellisen hallituksen toimista, mutta sitäkin enemmän yhteistä tilannekuvaa. Hyvinvointialueet ovat tehneet paljon työtä taloutensa tasapainottamiseksi. Nyt valtion tehtävä on tukea niitä selkeillä päätöksillä, johdonmukaisella ohjauksella ja riittävällä ajalla uudistua. Kun tavoitteena on turvata suomalaisten sote-palvelut, yhteistyö on vahvin työkalu.
Hanna-Leena Mattila
Kuva: Matti Kuoppala
lanossa kullan arvoisesti.
Tekstaripalsta
Mielipiteet
Kerrostalossa on hyvä huomioida muutkin asukkaat eikä paukauttaa ovia kiinni niin, että koko rappu kaikuu.
Nimim. Sivistynyt käytös
Puretaan, revitään, raastetaan, patsas!
Maankäyttölaki kyllä sanelee, on sanellut jo kymmeniä vuosia. Se mitä on korjattava, entisöidä entiselleen tai purettava. Oulaisissa on joku ihmeellinen voima säilyttää jonkun nimekkään henkilön hylkiörakennukset. Kuten Kaarikadulla yhtenä esimerkkinä. Keskiviikkona 11.2. ollaan purkamassa kaupungintalon takaa taloa.
Ihmeellistä, vuosikymmenet seisonut paikallaan. Mutta siitä tuleekin mieleen se, kuka näitä rakentaa pian korjattavia tai purettavia. Varsinkin ennen uimahallin rakentamista tehtiin laajoja maaperätutkimuksia. Siis uimahalli on kestävällä pohjalla. Mutta uimahallin rakennussuunnitelman hyväksyminen ja rakentajan valinta ei ole kestävällä pohjalla. Viitaten esimerkkinä yläkoulun juhlasaliin pohjarakenteisiin.
Siis sekä omakotitalojen-
että julkisten rakennusten vastuunalainen laaduntarkastus on laiminlyöty. Myös kiinteistöjen huolto ansaitsee arvostelun. Vastakkaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Paikallisestikin kuten keskustan puukoulu, vanha yhteiskoulu, Koskelan perällä entinen Keskitalo. Kemissä kaupungintalo, mitä saksalaiset yrittivät kaataa, vain nurkassa jälki. Tai Rovaniemellä nykyinen
Perheiden ääni kuuluu –kuullaanko sitä?
TALVIAAMUNA eteisissä etsitään sukkaa, hanskaa ja reppua. Eletään tavallista arkea –ja sitten ollaankin jo myöhässä, lapsi itkee, puurokattila kiehuu yli ja ymmärrät, että tänään ei taaskaan ehdi kaikkeen. Tämä on tavallista arkea, mutta myös elämänvaihe, jossa jokainen vanhempi tarvitsee apua, tukea ja läsnäoloa.
MLL:n tuore Perhepulssi -kysely osoittaa, että moni Pohjois-Pohjanmaan lapsiperhe elää tällä hetkellä epävarmuuden ja taloushuolten keskellä. Vanhempien oma hyvinvointi jää usein vain kohtuulliseksi, ja talouden tiukkuus sekä heikot tulevaisuuden näkymät kuormittavat arkea. 85 prosenttia alueemme vastaajista arvioi, että Suomessa asiat ovat menossa
huonompaan suuntaan seuraavan vuoden aikana.
Pohteen hyvinvointikertomuksen mukaan hyvinvoinnin haasteet aiheuttavat alueellamme vuosittain mittavia – arviolta satojen miljoonien eurojen kustannuksia. Ongelmien ennaltaehkäisy on siis yhtä aikaa sekä inhimillinen että taloudellinen teko.
“Tarvitsisimme konkreettista apua ennen kuin olemme aivan loppu.” toteaa yksi Perhepulssin vastaajista. ”Vuorokaudessa ei riitä tunnit kaikkeen, mitä meiltä odotetaan” jatkaa toinen.
Perhepulssikyselyn vastauksissa korostuu laadukas ja turvallinen kasvuympäristö sekä niihin liittyvien resurssien merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnille. Toiminnan maksuttomuus ja saavutetta-
Ounasjoen ylittävä silta. Täysin pohjattomaan liejuun rakennettu. Olin siltatyömaalla töissä. Anturan alle valettiin sementtipylväitä. Siis konsteja on, mutta pohjatöissä eivät edes OK-talot pysy pinnalla, näkyen valmiina seinien halkeamisina.
Reijo Huhtala Oulainen
vuus koetaan entistä tärkeämmäksi taloushaasteiden lisääntyessä. Vanhemmat kokevat, että kohtaavasta toiminnasta saatu vanhemmuuden tuki vaikuttaa lapsen ymmärtämiseen ja vanhemmuudesta oppimiseen.
Perheet kertovat tarvitsevansa ennen kaikkea enemmän taloudellista tukea, koko perheen yhteistä tekemistä, käytännön apua arkeen sekä nyt myös enenevässä määrin ruoka-apua. Arjen apua vanhemmat saavat yleensä ensin puolisolta, läheisiltä ja ystäviltä. Myös varhaiskasvatus on monelle julkinen tukipilari, mutta esimerkiksi koulun tai sosiaalihuollon tuki tavoittavat tähän kyselyyn vastanneita harvemmin.
Vastaajat kertovat, että järjestöjen toiminta ja yhteisöl-
Tekstiviestipalsta:
Lähetä tekstiviestisi numeroon 0440 470 125. Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.
Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.
Ruotsia 50-luvulta
Ruotsin lusmuiltua puolueettomana maana sotien melskeistä sen teollisuus oli 50-luvulla valmis työllistämään satoja tuhansia sekä pakolaisia, että vapaita kansalaisia. Työtä löytyi sekä koulutetuille että perinteisille osaajille.
Allekirjoittaneelle 17-vuotiaana työtilaisuus tarjoutui metsätöistä. Ehkä suurin ongelma siellä oli kielitaidon puute. Maan kieltä pyrki opiskelemaan kukin tavallaan. Itselleni tehokkain kielikurssi avautui, kun kämppäkaverikseni ohjautui norjalainen Akxel. Hän oli ollut maassa 11. vuotta ja tunsi maan tavat.
Myöhemmin selvisi, että juuri norjalainen on suomalaiselle vaihtoehdoista luontevin.
Asunto.
Työnantajamme Stora ei asunnon suhteen ollut runsaskätinen. Kämpässä valot, yhdellä lampulla, puuhella, joka toimi myös lämmittimenä. Lämmityspuut pilkottiin itse pyhän aikaan, kun metsään ei ollut kuljetusta. Mökki oli hatara, varsin usein täytyi tulta hoitaa yölläkin kolmen tunnin välein.
Opiskelu.
Vaikka olot olivat puutteel-
liset kohtaamispaikat tarjoavat monille perheille merkittävää apua – juuri sellaista lähelle tulevaa tukea, johon arjen keskellä tartutaan matalalla kynnyksellä.
MLL:n tuore perhekahvilakysely vahvistaa tämän: Pohjois-Pohjanmaalla perhekahviloissa käyvät vanhemmat kuvaavat toiminnan lisäävän sekä aikuisten että lasten hyvinvointia. Perhekahvilassa käynti kohentaa mielialaa, vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa tunnetta kuulumisesta ryhmään. Monelle se on paikka, josta löytyy uusia tuttuja ja ystäviä ja jossa arki saa kaivattua rytmiä ja tukea jaksamiseen. Lapsille perhekahvila on paikka, jossa viihdytään, opitaan olemaan toisten seurassa ja löydetään leikki-
Akxel ja Sauli.
liset, iltaopiskelu onnistui loistavasti. Tankkasin Suomi-seuran vihkoja ääneen, ja kaverini korjaili väsymättä, jotta ääntäminen tulisi jotenkuten siedettävästi. Aikanaan, kun sanavalikoimani laajeni, alkoi tuntua, että olen tullut täysin eri maahan.
kavereita. Järjestöjen toteuttama, perheitä lähellä oleva, matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta on monelle perheelle merkittävä arjen tuki –se lisää hyvinvointia juuri siksi, että ollaan yhdessä muiden kanssa. On keskeistä, että toiminta on aidosti saavutettavissa: maksuttomuus, lyhyt matka, toimintaan sopivat tilat ja lapsiperheiden rytmiin sopivat kokoontumisajat madaltavat osallistumisen kynnystä.
Vapaaehtoistoiminta on perheiden arjen lähituki, mutta vapaaehtoisetkin tarvitsevat tukea ja resursseja. Koulutus, ohjaus, koordinaatio, avustukset, sopivat tilat ja kumppanuus ammattilaisten kanssa tukevat toiminnan toteutusta ja perheiden osallis-
Huomasin, että ihmiset eivät puhuneet pätkääkään minusta, vaan puhuivat täysin omia asioitaan. Tämän asian avaamiseen iltaopettajani Akxel Norjasta, ansaitsee tuhannet kiitokset.
tumismahdollisuuksia. Vapaaehtoiset eivät korvaa julkisia palveluja, vaan täydentävät niitä tavalla, johon mikään palvelu ei yksin pysty. Kun eteisessä löytyy lopulta se kadonnut sukka ja puurokin ehtii pöytään, arki jatkuu. Meidän kaikkien perheiden lähellä toimivien ja päätöksiä tekevien tehtävänä on varmistaa, ettei kukaan jatka sitä yksin. Kun perheet voivat hyvin näemme sen lasten hymyissä, tehokkaammissa työpäivissä ja lyhyempinä jonoina palveluissa. Perheiden ääni kuuluu - vastataan siihen yhdessä.
Piia HirvasojaKorkiakoski järjestöpäällikkö MLL Pohjois-Suomen piiri ry
Sauli Takalo
Kaupunki purki taloa Pohjolankadulla viime viikolla.
Lainojen kysyntä ja säästäminen kasvoivat
OP Suomenselässä – Konttorien määrää
tarkastellaan pankkifuusion jälkeen
Matti Kuoppala Oulainen
Ihmiset uskaltavat ottaa asuntolainoja enemmän kuin aikaisemmin. Tämä ilmenee OP Suomenselän tuoreimmasta tulosraportista, jonka mukaan asuntoluottoja myönnettiin viime vuonna Suomenselässä 23,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Piristymistä oli havaittavissa myös yritysten ottamien luottojen määrässä. Siellä luotot kohdistuivat hyvin pitkälti maatalouteen, jossa valmistui useampia merkittävä investointi. Uusia luottoja nostettiin yhteensä 96 miljoonaa euroa.
”Olimme viime vuonna OP-Pohjola -ryhmän toiseksi eniten maatalousinvestoinneille luottoja myöntänyt pankki”, iloitsee OP Suomenselän toimitusjohtaja Mika Korkia-aho
OP Pohjola -ryhmä kevensi yritysasiakkaidensa luottopolitiikkaa vuoden 2025 lopussa, joka mahdollistaa aikaisempaa laveammat mahdollisuudet yritysten luototukseen.
” Tämän muutoksen myötä uskomme, että pystymme kasvattamaan yritysrahoituksen määrää vuonna 2026. Tämä asia toivottavasti parantaa myös talouskasvua alueellamme.
OP Suomenselän asiakkaiden talletukset kasvoivat 2,9 prosenttia yhteensä 805 miljoonaan euroon. Samaan aikaan asiakkaiden rahastosijoitukset lisääntyivät 100 miljoonaan euroon ja vakuutussäästöt 107,5 miljoo-
naan euroon.
”Näiden kasvulukujen valossa on perusteltua sanoa, että asiakkaamme todella vaurastuivat viime vuoden aikana”, toteaa Mika Korkia-aho.
OP Suomenselän liikevoitto säilyi hyvällä tasolla ollen 18,1 miljoonaa euroa, vaikkakin se laski edelliseen vuoteen verrattuna 19,4 prosenttia. Lasku selittyy suurilta osin laskeneella korkotasolla. Tuloksestaan pankki maksoi veroja vajaat 2,3 miljoonaa euroa.
Perinteisen pankkitoiminnan lisäksi OP Suomenselkä oli laajasti mukana tukemassa toimialueensa elinvoimaa sponsorointien ja hyväntekeväisyyslahjoitusten muodossa. Pankki lahjoitti 50 kappaletta 500 euron arvoisia kesätyöseteleitä nuorten 15-17-vuotiaiden kesätyöllistämiseen. Kulttuuria ja urheilua se sponsoroi 170 000 eurolla ja loppuvuodesta oli paikallisille yhdistyksille suunnattu Hyviä tekoja – kampanja, jossa lahjoitettiin yhdistyksille yhteensä 30 000 euroa erilaisten tapahtumien ja muiden hyvin tekojen järjestämiseen.
”OP Ensisijoituksen myötä 169 vauvaa sai lahjoituksena 100 euron rahastolahjoituksen, joka toivottavasti toimii siemenenä sijoitusinnostuksen aloittamisena lapselle”, Korkia-aho toivoo.
1.4.2026 tapahtuva OP Suomenselän, OP Alavieskan ja OP Jokilaaksojen yhdistyminen on merkittävin
Hukkatilan kuulumisia
asia kuluvalle vuodelle.
” Haluamme olla entistä parempi asiakaspalvelija ja entistä täydellisemmällä palveluvalikoimalla toimiva pankki jatkossa”, sanoo Mika Korkia-aho.
Yksi esimerkki tulevasta palveluvalikoiman laajentumisesta on oma OP Private -palvelu. Vaativaan varainhoitoon keskittyvää yksikköä ovat hoitaneet tähän asti Keski-Pohjanmaan ja Pohjolan OP:n varainhoitajat.
”Nyt asiakkaat saavat omasta pankistamme samat palvelut”, iloitsee Mika Korkia-aho.
Uudella OP Jokilaaksoilla tulee olemaan alueella jatkossa yhteensä 10 konttoria. Niistä pienin on Merijärven konttori ja suurin palvelupiste löytyy Oulaisista ja Kaustisilta. Toimitusjohtaja Mika Korkia-aholta on kysytty joka vuosi sama kysymys, että säilyykö pienen Merijärven konttorin palvelut entisellään. Tähän saakka ovat pysyneet, mutta miten on asian laita huhtikuun pankkifuusion jälkeen.
”Tähän kysymykseen on pakko vastata mahdollisimman diplomaattisesti. Tunnistamme, että yhä isompi määrä erilaisista tapahtumista tehdään verkon ja puhelimen kautta ja konttoreiden merkitys on muuttunut viime vuosina. Hallitus tarkastelee näitä asioita säännöllisesti ja jos ilmenee, että jossakin konttorissa livetapahtumien volyymit ovat pieniä, siellä toimiminen ole taloudellisesti kovin järkevää”, toteaa Mika Korkiaaho.
Koitti aamu Synnöven tuttavuudesta. Jo ennen virka-aikaa ovikellomme helähti. Kovin oli ruosteisen tuntuinen ääni, mutta eipä muistu mieleen, milloin joku olisi soitellut. Ei täällä ole tapana ovikelloa pimputella. Kaikki tietävät, että jos vanha Taunus
on pihalla, eikä Anelman polkupyörä ole kateissa, kotona ollaan. Toki Anelma oli pian ovella tutkimassa outoa pimputtajaa. Synnövehän sieltä tuli anteeksi pyydellen. Oli eilinen niin innostava päivä, etten muistanut toista, varsinaista asiaa ottaa pu -
Suomenselän Osuuspankin toimitusjohtaja Mika Korkia-aho jatkaa tehtävässään myös uudessa Jokilaaksojen Osuuspankissa, joka aloittaa toimintansa 1.4. Arkistokuva
heeksi.
Mieheni Lars on kierrellyt ennen tänne muuttoamme katselemassa seutuja ja kiinnostunut tuosta vanhasta talosta naapuristossanne. Kenen ja voisiko sitä käydä katsomassa tai oliko ehkä myytävänä? Olisimme kiinnostuneet
paitsi kunnostamaan asunnoksemme, laittaa kotieläinpihan tai muuta vastaavaa. Anelmalle mahdollinen uusi henkiystävä oli tervetullut ystävä. Siinä unohtui niin aamupuuro kuin kypsyvät kastikelihat, kun alkoi esittelemään muita henkiystävi -
ään. Erityisesti Esteri, jonka synnyinkodista on kyse. Saman tien lähtivät juoksujalkaa, muistamatta edes soitolla varoittaa äkkivieraita. Kiire johtui siitä, kun Esterillä oli meno kirkolle aivan parin tunnin kuluttua. Ikkunasta katsoessani näin, kuinka
Anelman juoksu oli ketterää, vaikka jalkaan olivat jääneet uudet aamutossut. Vielä illalla ihasteli, kuinka halvalla oli saanut alennuksesta, kun aamusta oli kiirehtänyt ostamaan. Ilman aamupuuroa jäänyt T.O. Helo
Yritysbarometri:
Matti Kuoppala
Oulainen
Tätä uutista on odotettu pitkään. Tuoreen PohjoisPohjanmaan Yrittäjien pkyritysbarometrin mukaan alueen yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nimittäin kääntynyt nousuun. Tällä hetkellä saldoluku on (+1), kun se vielä syksyn 2025 barometrissä oli (-8). Pk-yrityksissä nähdään nyt selkeää tarvetta rekrytoinneille. Tämä käy ilmi pohjoispohjanmaalaisten pk-yrittäjien arvioista oman yrityksensä henkilökunnan määrästä vuoden päähän. Saldoluku on nyt (+7), kun se oli vielä viime syksynä (-2). Merkittävää on myös se, että PohjoisPohjanmaalla tarve nähdään suurempana kuin koko maassa, sillä koko maan saldoluku on (+2).
Pohjois-Pohjanmaalla arviot ensi vuoden liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat liikevaihdon osalta hieman parantuneet. Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on aavistuksen noussut puolessa vuodessa (+5 >+9). Kannattavuuden saldoluku on myös hieman parantunut, ollen kuitenkin edelleen miinuksella nyt (-5), kun puoli vuotta sitten oli (-12). Koko maan vastaavat saldoluvut ovat hieman paremmat, liikevaihto (14) ja kannattavuuden (-3).
Arvio investointien arvon kehityksestä ensi vuonna on pysynyt samalla tasolla (-13) kun puoli vuotta
Pk-yrityksissä uskalletaan taas rekrytoida
Pohjois-Pohjanmaan yritykset valmistautuvat parempiin aikoihin ja uskaltavat rekrytoida lisää väkeä. Kuvituskuva
sitten. Arvio innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuonna on hieman kohentunut, ollen nyt (1), kun viime syksynä vastaava luku oli (0). Koko maan vastaavat luvut ovat (-12 ja +2). ”Meidän alueellamme näyttää siltä, että suhdanteen suunta on kääntynyt positiiviseen ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Yritykset selvästi valmistautuvat parempaan ja toivottavasti nyt pystytään lähtemään liikkeelle. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kasvu on mahdollinen, mutta valitettavasti yksikin väärä poliit-
VARASTOMYYMÄLÄ OULAISISSA! OVI- ja IKKUNAkauppaa YLI 40 v
tinen tai taloudellinen signaali voi kyllä katkaista kehityksen”, sanoo PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
POHJOIS-POHJANMAAN
pk-yrityksistä yhä useampi kertoo hakevansa kasvua seuraavien vuosien aikana.
33 prosenttia vastaajista ilmoittaa hakevansa kasvua ja vastaava luku syksyn barometrissa oli 30 prosenttia. Kasvuhakuisuus on kutakuinkin samaa luokkaa kuin koko maassa yhteensä (41 prosenttia).
Kasvusta huolimatta yri-
tyksissä on edelleen sopeuttamistarpeita. Näin ilmoittaa kyselyyn vastanneista 26 prosenttia. Sopeuttamistoimina 56 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä lomautuksia, 42 prosenttia työaikajärjestelyjä ja 17 prosenttia liiketoiminnan karsimista eri tavoin. Viidenneksellä on tarpeen myös tehdä irtisanomisia.
”Iso kuva kuitenkin on se, että henkilökunnasta halutaan pitää kiinni ja mahdollisen talouden nousuun halutaan vastata heti kun se vain on mahdollista”, huomauttaa Kolehmainen.
Pk-yritysten rahoitus Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä on nähtävissä samanaikaisesti varovainen elpyminen ja rahoitusympäristön kiristyminen. Vaikka investointien arvo on edelleen negatiivinen (-13), rahoitustarpeen painopiste on siirtynyt (61 prosenttia) aiempaa vahvemmin investointeihin – koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Samalla yritysten näkymät innovaatioihin, tuotantoon ja tuotteiden kehittämiseen ovat kääntyneet myönteisemmiksi, ollen nyt 1 (keväällä -3). Vastanneista 41
prosenttia on kasvuhakuisia, mikä kertoo siitä, että alueella rakennetaan kasvua pitkäjänteisesti epävarmuudesta huolimatta.
”Nyt on oikea hetki katsoa eteenpäin ja rakentaa kilpailukykyä. Yritykset, jotka kehittävät toimintaansa ja investoivat hallitusti myös epävarmassa suhdanteessa, ovat valmiimpia tarttumaan kasvuun, kun talous kääntyy nousuun. Rohkeat, mutta harkitut kehitysaskeleet tänään luovat pohjan huomisen menestykselle”, toteaa Finnvera Oyj:n aluepäällikkö Minna Paakkola.
Onko päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00 Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi
Auttava puhelin: 0413196687
Sähköposti: aa.ylivieska@gmail.com
Raahen kaupunginvaltuuston kokous 23.2.2026
Raahen kaupunginvaltuuston kokous pidetään Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa maanantaina 23.2.2026 alkaen kello 18, jolloin käsitellään esityslistassa nro 2/2026 mainitut ym. mahdolliset asiat.
Pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Valtuuston verkkolähetys on katsottavissa reaaliaikaisena Raahen kaupungin YouTube-kanavan kautta https://www.raahe.fi/osallistu-ja-vaikuta/ valtuuston-verkkolahetys
Raahe 18.2.2026
Pekka Poukkula kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
OULAISTEN KIRJASTO
TI 24.2.2026
Kirjavinkkejä aikuisille klo 17.30-18.45
Kirjastokerho joka perjantai klo 13.15-14.15
Uusi suurentava lukulaite lukusalissa ja lainattava kuulosilmukka!
Ke 18.2. Avoinna 17-23(02), Dartsin viikkokisat klo 18.30 alkaen To 19.2. Avoinna 17-23(02), Bingo klo 20 Pe 20.2. Avoinna 18-04, K40 Retrodisco Dj Etutukan tahtiin 21-01, 01-04 K18 La 21.2. Avoinna 18-04, Sarin Karaoke klo 21 alkaen, Dj N4NSU klo 23.30 alkaen
PARKINSON
diagnoosin saanut. Tervetuloa kumppanisi kanssa vertaistukiryhmän kokoontumiseen
Oulaisten Olotilaan (Keskuskatu 2). to 19.2. klo 14.00.
Pohjois-Suomen Parkinson-yhdistys ry
Lehti luettavissa netistä jo tiistai-iltana seutumajakka.fi Lue näköislehti Seutu Majakka
Vuoden 1967 ylioppilaat muistelevat kouluvuosiaan uudessa kirjassa
Eemil Rajaniemi Oulainen
Keväällä 1967 yhdeksän nuorta veti ylioppilaslakin päähänsä Oulaisten yhteiskoulussa ja astui maailmaan, joka oli yhtä aikaa tuttu ja täynnä muutosta. Nyt, lähes kuusikymmentä vuotta myöhemmin, he ovat palanneet muistoissaan noihin vuosiin ja koonneet kokemuksensa kirjaksi Non scholae sed vitae discimus/ Emme opiskele koulua vaan elämää varten. Kirja on tulossa lainattavaksi Oulaisten kirjastoon, jotta paikkakuntalaiset voivat sukeltaa 1960-luvun tunnelmiin heidän mukanaan. Teos ei ole pelkkä kokoelma koulumuistoja. Se on elävä ajankuva siitä, millaista oli kasvaa ja opiskella Oulaisissa aikana, jolloin Suomea johti Urho Kekkonen, ja maaseudun poliittista kenttää hallitsi Maalaisliitto. Radiossa kaikuivat uutiset maailmalta, mutta arki jatkui tutuilla kaduilla, koulun käytävillä ja yhteisillä kokoontumisilla.
Vuokko Palonen on yksi Non scholae sed vitae discimus/ Emme opiskele koulua vaan elämää varten -kirjan kirjoittajista, joka kertoo keväällä 1967 Oulaisissa ylioppilaaksi opiskelleiden muisteluista.
KIRJAN synty sai alkunsa, kun entiset koulutoverit alkoivat tavata toisiaan uudelleen. Keskusteluissa huomattiin, kuinka samat tarinat nousivat kerta toisensa jälkeen esiin, opettajien persoonat, kokeiden jännitys ja tavallinen arki.
vät omin sanoin kertomaan kirjasta ja tuomaan omat ajatuksensa esiin kirjan ulkopuolelta sekä myös koko työprojektista.
Kirjan julkaisu tilaisuudessa tiistaina 10.2. Törmänhovilla kirjan kirjoittavat pääsi-
Uutismedian Liiton jäsen
Ilmoitusvaraukset maanantaina klo 16.00 mennessä
Aineistoaikataulu: Valmis aineisto tiistaina klo 10.00 mennessä. Ilmoitusainestot: aineisto@seutumajakka.fi
Vuokko Palonen, kirjan yksi kirjoittajista, toivotti aluksi kaikki tervetulleiksi ja kertoi heidän projektistaan ja kuin-
ka hauskaa heillä oli tehdä tämä juuri yhdessä entisten luokkatoverien kanssa. Hän myös kertoi kuinka hienosti ja persoonallisesti jokainen heistä on kirjoittanut.
”Tosi hyviä kirjoituksia on tullut ja on ollut kiva projekti. Kaikki kirjoittivat tosi hie-
Lehden julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy, Oulainen
nosti ja persoonallisesti,” Palonen kertoi.
Pienen puheen piti myös kirjan toinen kirjoittaja Anna-Liisa Nykänen, jossa kertoi omasta osuudestaan kirjaprojektissa. Hän myös muisteli niitä kouluaikoja ja kertoi, ettei silloin ketään kiu-
Sivuvalmistus: Aleksi Olli 0440 470 127 aineisto@seutumajakka.fi
Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi
Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi
sattu ja muutenkin koulussa oli työrauha. Kirjaan omat tarinansa ovat kertoneet Raili Vehkaperä, Aino Siren, Anna-Liisa Nykänen, Esko Haikola, Liisa Majava, Marjatta Helander, Leena Nyyssönen, Vesa Jaakola ja Vuokko Palonen.
Sivumitat: Tabloid 6
oulaistenkatu 40
Puh. 044 7866 770
Ravikeskus Keskisessä ravataan Tervetuloa
sunnuntai 26.4. Kauden avaus | torstai 14.5. Helätin-ajo
lauantai 8.8. RuunaRuhtinas-ajo, Malja-ajo, Karin Maili, 75-kierros
sunnuntai 27.9. Syyshulinat ja Poniravit | sunnuntai 18.10. Amatööriohjastajien
ylivieskanravit
sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin.
Journalistin ohje 1:
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet
