Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel.
Tack till stiftelsen Bokkultur för understöd.
Kopieringsvillkor
Det här verket är en lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen. Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket utan Kopiostos kopieringslicens. Mer information ges av Kopiosto, www.kopiosto.fi.
Det är inte tillåtet att redigera, anpassa eller på annat sätt bearbeta den här läroboken, eller delar av den, exempelvis genom att skapa olika versioner eller översätta innehållet till ett annat språk. Innehållet i den här boken får varken helt eller delvis föras in i någon tjänst eller något verktyg baserat på artificiell intelligens eller i någon annan digital miljö.
ISBN 978-951-52-6536-4
Första upplagan 2026
Sisällysluettelo
JAKSO 1
SIVU SISÄLTÖ
Jakson aloitus 8
1. Viimeinen lomaviikko 10 vuoropuhelu
KIELIOPPI
2. Huutavanholma 14 kertomus nominien taivutus
3. Partioleirillä 18 lehtiartikkeli vokaalit ja konsonantit
4. Runoja matkailusta 22 runoja nominit taipuvat, genetiivi
5. Kertaus 26 lukujen 2–4 sisältö ja kielioppi
6. Saamelaiset 30 tietoteksti +
Jakson lopetus 34
JAKSO 2
Jakson aloitus 36
7. Färsaaret 38 vuoropuhelu
8. Keskiviikko kummiluokan kanssa 42 kertomus lukusanat
9. Pohjolan kalenteri
10. Suomalaisia kansansatuja
46 tietoteksti substantiivien omistusmuoto
50 eläinsatuja synonyymit
11. Kertaus 54 lukujen 8–10 sisältö ja kielioppi
12. Naurattaako? 58 vitsejä +
Jakson lopetus 62
JAKSO 3
Jakson aloitus 64
13. Vanhat kaverit 66 vuoropuhelu
14. Pohjoismaiden vertailua 70 kertomus adjektiivien vastakohdat ja vertailumuodot
15. Maailman pohjoisimmat suomalaiset
74 sanomalehtiartikkeli verbien aikamuodot
16. Radio Popovin ensimmäinen lähetys 78 romaani verbien kieltomuodot
17. Kertaus 82 lukujen 14–16 sisältö ja kielioppi
18. Keksintömatkalla 86 sarjakuva +
Jakson lopetus 90
SIVU SISÄLTÖ KIELIOPPI
JAKSO 4
Jakson aloitus 92
19. Kevätmyrsky 94 vuoropuhelu
20. Hädässä ystävä tunnetaan 98 kertomus lause ja virke
21. Hellepäivä vai kasvihuone? 102 kuvatietokirja päälause ja sivulause
22. Kotikumpu 106 mysteeriromaani yhdyssanat
23. Kertaus 110 lukujen 20–22 sisältö ja kielioppi
24. Pohjoismaat-peli 114 peli +
Jakson lopetus 118
VUODENKIERTO
Jakson aloitus 120
25. Koulurauhan julistus 122
26. Jouluperinteitä 126
27. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä
28. Eino Leinon päivä
Satakieli on kielioppilintumme.
Onomato kehottaa oppilaita kuuntelemaan ja kokemaan sanoja.
Turilas kiinnittää huomiota puhekieleen ja murteisiin.
Sananjalka selittää vaikeita sanoja.
Satakieli Onomato Turilas Sananjalka
Så här använder du boken
Textboken består av fyra basavsnitt och ett specialavsnitt som heter Vuodenkierto. Varje basavsnitt innehåller ett inledningsuppslag, ett dialogkapitel, tre baskapitel, ett repetitionskapitel, ett fördjupat kapitel och en avslutning.
I Tarinoi! får eleverna komma på egna berättelser.
Jakso 1
JAKSON TAVOITTEET Kertaat pitkän vokaalin ja kaksoiskonsonantin käyttöä. Harjoittelet nominien teemamuotoja. Luet runoja ja lehtiartikkelin.
På inledningsuppslaget finns en illustration som tangerar temat för avsnittet.
I lärarhandelningen finns frågor för diskussion kopplade till bilden och temat. Målen för avsnittet finns utskrivna, så att läraren kan diskutera dem med eleverna. Innehållsförteckningen ger en överblick av avsnittet.
Keksikää kertomukselle jatko. Voitte keksiä oman aiheen tai valita seuraavista: Mitä Nooa tekee puhelun jälkeen? Sora, Eemi ja Oona lähtevät ulos kevätmyrskyyn Kaverukset keksivät muuta mukavaa puuhaa
paras? Miksi? Jos saisit kysyä Nooalta jotain Norjasta, mitä kysyisit? paeta fly undan ilmasto klimat ajanjakso tidsperiod yleensä oftast, överlag vaikuttaa påverka tottua vänja sig Oslo Trondheim Norja Ruotsi
I Juttele ja pohdi får eleverna i par, grupper eller helklass diskutera och fundera på frågor som berör texten.
En dialog mellan bokens huvudkaraktärer introducerar avsnittets tema. Eleverna kan läsa texten högt i mindre grupper, det kan vara en form av dramatisering. Eleverna ges möjligheten att utveckla historien vidare med hjälp av följduppgifter där de får vara kreativa. Dialogen har drag av talad finska, vilket återkopplas i arbetsboken genom uppgifter som jämför talad och skriven finska. Kapitlet innehåller ingen ny grammatik. Dialogkapitlet är utmärkt med en dialogvinjett.
Alla kapitel innehåller en ordlista.
Baskapitlen är kärnan i avsnittet. I baskapitlen finns olika återkommande genrer, som stärker elevernas färdigheter i månglitteracitet i sitt andra modersmål. Genom de olika texterna vill vi inspirera till vidare läsning.
I textboken finns ett repetitionsuppslag där man reflekterar kring det man lärt sig, det man läst och det man skrivit. Innehållet i detta uppslag växer för varje avsnitt, för att eleven ska kunna visualisera sitt lärande. Innehållet lämpar sig för en gruppdiskussion i klassen. På det andra uppslaget finns avsnittets grammatik samlad.
Soran, joka piirsi jotain maahan.
on kertoa lisää päälauseesta. päälause sivulause Seinän vieressä on jätesäiliöitä, joiden kautta Sora kiipeää katolle.
Pää- ja sivulause erotetaan toisistaan pilkulla.
Sivulauseet alkavat pikkusanoilla:
Texterna i pluskapitlet är fördjupande och av varierande genre och tänkta i synnerhet för de snabba eleverna eller elevgrupperna. Kapitlet innehåller ingen ny grammatik. De fördjupade kapitlena är utmärkta med en plusvinjett.
Avsnittet avslutas med en anslagstavla med uppgifter, som eleven jobbar självständigt med eller i grupp. Där finns lekar, små projekt eller kreativa uppgifter kopplade till temat eller grammatiken.
Vuodenkierto är ett specialavsnitt i slutet av textboken. Avsnittet presenterar fyra högtider som infaller under årets gång. Tanken är att man kan uppmärksamma de olika högtiderna när de infaller och ta ett avbrott från det övriga kontinuerliga arbetet. Texterna och uppgifterna finns i textboken.
23. Kertaus
Pohjoismailla on paljon yhteistä historiaa ja yhteisiä perinteitä.
Saat tutustua joihinkin tämän jakson aikana.
Hyvä, harjoitellaan sitä!
Sitten ei tartte pälättää tyhjää tai jäätyä.
Tukisanalista tai miellekartta voi olla avuksi silloin, kun haluaa muistaa kertoa jostain aiheesta niin paljon kuin mahdollista.
Jakso 2
JAKSON TAVOITTEET
• Opit tunnistamaan ja taivuttamaan lukusanoja.
• Opit käyttämään substantiivien omistusmuotoa.
• Käytät synonyymejä.
• Tutustut pohjoismaisiin juhliin ja kansansatuihin.
• Teet tukisanalistan ja miellekartan.
JAKSON SISÄLTÖ
7. Färsaaret ja synttärit ........................................... 38 vuoropuhelu
8. Keskiviikko kummiluokan kanssa .............. 42 kertomus
9. Pohjolan kalenteri ................................................. 46 tietoteksti
10. Suomalaisia kansansatuja............................... 50 eläinsatuja
11. Kertaus ........................................................................ 54 lukujen 8–10 sisältö ja kielioppi
Oonalla, Eemillä ja Soralla on ollut hyvä lukuvuoden alku. Vaikka moni asia on edelleen samalla tavalla kuin kolmannella luokalla, he tuntevat olevansa vanhempia ja isompia. Tänään heillä on yhteinen ympäristöopin tunti kakkosluokkalaisten kanssa. Luokat on jaettu kahdeksaan neljän hengen ryhmään. Jokainen ryhmä on piirtänyt paperille maan, joka liitetään Pohjoismaiden ja Baltian maiden jättikarttaan.
Oonan ja Lissun ryhmän kakkosluokkalaiset keskittyvät hyvin tehtävään.
– Amos, tähän tulee Kööpenhamina, se on Tanskan pääkaupunki. Voit värittää sen punaisella, Lissu neuvoo.
Soran ryhmä koristelee sinisellä kimalteella Latvian vesistöjä, ja Eemin ryhmä liimaa pihalta poimittuja pikkukiviä merkkaamaan Norjan korkeimpia vuoria. Aiemmin Eemi käytti kuumaliimapistoolia, mutta kun hän liimasi hupparinsa toisen kerran pulpettiin, liima annettiin Tomasille.
Kello soi ruokailun merkiksi. Viime vuonna Oona, Eemi ja Sora söivät ensimmäisessä ruokavuorossa. Tänä vuonna he syövät vasta yhdeltätoista yhdessä vitos- ja kutosluokkalaisten kanssa. Harmi vain, että samalla heidän pitkä välituntinsa lyheni 10 minuutilla. Nyt opettajilla on kuitenkin yllätys.
– Kuunnelkaahan! Tänään nelosetkin syövät puolelta, jotta ehdimme viimeistellä julisteet ruoan jälkeen! Siivotkaa pahin sotku ja menkää rauhassa ruokalaan, kakkosten opettaja Samu pyytää. Lapset ryntäävät käsipesulle, ja Kirsi-ope käy huokaisten nappaamassa kuumaliimapistoolin johdon irti seinästä.
Välitunnin jälkeen lapset palaavat luokkaan ja ryhtyvät kiinnittämään maita julistepohjaan. Samu-ope on tulostanut kartan yläkulmaan upean kompassiruusun ja värittänyt sen kirjavaksi. Kirsi-ope kirjoittaa kaunokirjoituksella yhteisten merialueiden nimet.
– Eemi, mitä nämä kikkareet ovat? Lissu ihmettelee tarkastellessaan karttaa.
– Peikkoja, norjaksi troll, sama kuin ruotsiksi. Tai siis kimalteella tuunattuja jäniksenpapanoita. Kumpaa tarkoitit?
– Eemi! kaverit kiljuvat nauraen. Kirsi ja Samu eivät ole kuulevinaan.
Kikkare on epämääräinen, melko pieni kokkare, möykky tai nokare.
harmi vain synd bara välitunti rast lyhetä korta av
viimeistellä här: göra klart rynnätä rusa huokaista sucka
napata irti rycka loss palata återvända
tulostaa printa
ei ole kuulevinaan låtsas inte höra
Juttele ja pohdi
• Millainen on neloskakkosluokkalaistenjayhteinen projekti?
• Millainen Eemin ryhmän julisteesta tulee?
• Miten päivän aikataulu on nelosluokkalaisille erilainen?
• Mitä opettajat saavat tehdä?
Suomi
Viro
Latvia
Liettua
Norja
Ruotsi Tanska Itämeri
Atlantti
Huippuvuoret (Norja)
9. Pohjolan kalenteri
Pohjoismailla on yhteistä historiaa, ja siksi myös osittain yhteisiä perinteitä ja juhlia.
Syksy on sadonkorjuun aikaa
Kun kesän sato oli korjattu, monessa maassa juhlittiin. Suomessa Kekri oli sadonkorjuun juhla. Silloin valmistettiin herkkuja tuoreesta sadosta. Ennen vanhaan syksyllä juhlittiin myös vuoden vaihtumista ja muisteltiin kuolleita sukulaisia. Leikittiin, laulettiin, kerrottiin tarinoita ja nuoret pukeutuivat uhitteleviksi kekripukeiksi.
Marraskuun pimeimpänä aikana
Mortensaften tuo valoa. Silloin tanskalaiset kattavat ruokapöytänsä hienosti ja syövät ankkaa tai hanhea, punakaalia, karamellisoituja perunoita ja ruskeaa kastiketta.
Onko työnne tehty?
Onko pöytänne herkuilla täytetty? Nyt olisi juhlien aika! Jos herkkuja ei löydy, niin murskaan talonne!
Minä olen Morten, enkä halunnut tulla piispaksi. Siksi piilouduin hanhieni sekaan, mutta hanhet kaakattivat niin kovaa, että paljastivat piiloni.
Perinteet piristävät pimeää talvea
Joulua vietetään kaikissa Pohjoismaissa.
Joulukuusi, piparit ja tontut kuuluvat monen maan perinteisiin. Islantilaiset tontut eroavat hieman suomalaisista, ne ovat suurikokoisia ja ilkikurisia peikkoja. Joka päivä joulukuun 12. päivästä jouluaattoon tonttu laskeutuu vuorelta jekkustelemaan.
Öskudagur on islantilainen juhla.
Islantilaiset lapset viettävät helmikuussa “tuhkapäivää”. Perinteisesti tuhkaa tuotiin pienessä pussissa kirkosta kotiin siunauksena, eli onnentoivotuksena. Jos halusi toivottaa hyvää ystävälle, pussi kiinnitettiin hänen selkäänsä.
Minä olen Giljagaur ja rakastan maitoa. Pidä huoli maitolasistasi - jos jätät sen pöydälle, juon sen tyhjäksi! Huomenna ystäväni
St´ufur tulee. Hän yrittää varastaa paistinpannusi.
Usein onnistumme
keräämään paljon karkkia ja herkkuja koreihimme.
Öskudagur on paras!
Kevät vie juhlat ulos
Norjalaiset viettävät kansallispäiväänsä suuresti. Grunnlovsdagen on 17. toukokuuta. Kadut täyttyvät kansallispukuihinsa, bunadeihin, pukeutuneista ihmisistä. Ympäri maata järjestetään paraateja, joissa raikuva musiikki innostaa lippuja kantavia iloisia lapsia ja aikuisia. Runsaat aamupalat perheen tai ystävien kanssa, piknikit, jäätelö ja makkara kuuluvat vahvasti päivään.
Haluatko maistaa kakkuani? Kvaefjordkake on sokerikakku, johon tulee vaniljakreemiä ja marenkia. Minun ohjeessani on myös manteleita ja marjoja.
Kesällä juhlitaan juhannusta
Kesäkuussa juhannusta vietetään kaikissa
Pohjoismaissa. Suosituin se kuitenkin on Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa on tapana pystyttää juhannussalko ja tanssia sen ympärillä. Ennen nukkumaanmenoa poimitaan seitsemän eri kukkaa ja laitetaan ne tyynyn alle.
Mitä pidät juhannussalostamme, eikö olekin hieno? Kohta syömme. Saat maistaa äitimme tekemää mansikkakakkua.
Juttele
sato skörd pukeutua klä (ut) sig uhitteleva hotfull hanhi gås paljastaa avslöja vuori berg, fjäll
kansallispäivä nationaldag kansallispuku folkdräkt runsas riklig, stor juhannussalko midsommarstång
ja pohdi
• Mitä yhteistä on kekrillä ja Mortensaftenilla?
• Milloin islantilaiset tontut ilmestyvät?
• Mitä yhteistä Öskudagurilla on muiden tuntemiesi juhlien kanssa?
• Ruoka kuuluu juhlaan - miten se näkyy tekstin juhlissa?
• Mitä kokemuksia sinulla on pohjoismaisista juhlaperinteistä?
11. Kertaus
tietoteksti kansansatu vitsi
vuoropuhelu kertomus lehtiartikkeli runo
Olen lukenut kansansatuja. Ne voivat olla vähän hassuja, mutta on niissä myös mietittävää.
Osaan taivuttaa erilaisia lukusanoja. Järjestyslukuja tarvitaan esimerkiksi päivämäärissä.
Osaan kertoa Mortensaftenista miellekartan avulla.
Jakson aikana kirjoitettiin
kuukaudet askartelu
luonto matkailu retkeily ilmansuunnat perinteet
tiivistelmä miellekartta
tukisanalista runo tarina
Olet oppinut sanoja, jotka liittyvät eri teemoihin.
LUKUSANAT
– Perusluvut laskevat määriä.
– Järjestysluvut kertovat asioiden järjestyksestä.
Perusluvut Järjestysluvut
1 yksi
2 kaksi
3 kolme
4 neljä
5 viisi
6 kuusi
7 seitsemän
8 kahdeksan
9 yhdeksän
10 kymmenen
11 yksitoista
12 kaksitoista
20 kaksikymmentä
100 sata
1. ensimmäinen
2. toinen
3. kolmas
4. neljäs
5. viides
6. kuudes
7. seitsemäs
8. kahdeksas
9. yhdeksäs
10. kymmenes
11. yhdestoista
12. kahdestoista
20. kahdeskymmenes
100. sadas
LUKUSANAT TAIPUVAT
– Lukusanat ovat nomineja ja taipuvat siksi pääsanansa mukaan.
Uin kesällä viidessä järvessä.
Ostin eväitä 18 (kahdeksallatoista) eurolla.
Tuliko tämä hissi kuudennesta kerroksesta?
viide/n → viidessä
kahdeksa/n/toista → kahdeksallatoista
kuudenne/n → kuudennesta
SUBSTANTIIVIEN OMISTUSMUOTO
– Suomen kielessä voi nähdä heti, kuka on jonkin omistaja.
– Yleiskielessä substantiiveihin lisätään omistusliite. (minun) kalenterini syntymäpäiväni (sinun) kalenterisi syntymäpäiväsi hänen kalenterinsa syntymäpäivänsä (meidän) kalenterimme syntymäpäivämme (teidän) kalenterinne syntymäpäivänne heidän kalenterinsa syntymäpäivänsä
– Omistusmuodon voi myös liittää jo taivutettuun sanaan. Minun ohjeessani on myös mantelia. Sinun ohjettasi on helppo seurata.
SYNONYYMIT
– Synonyymit ovat sanoja, jotka tarkoittavat samaa tai melkein samaa.
iso – suuri
hihna – remmi pyöräillä – polkea
– Synonyymit tuovat vaihtelua tekstiin, rikastavat kieltä ja tarkentavat lauseiden sisältöä.
Enni meni kouluun.
Enni laahusti kouluun. Enni riensi kouluun. Enni hyppeli kouluun.
A. Numeroleikki
Kaikki leikkijät laittavat silmänsä kiinni. Yksi aloittaa
sanomalla yksi, kuka tahansa leikkijöistä jatkaa sanomalla kaksi ja joku muu sanoo kolme jne. Jos kaksi henkilöä sanoo yhtä aikaa saman numeron, joudutaan leikki aloittamaan alusta eli ykkösestä. Tavoitteena on saada laskettua yhdessä mahdollisimman pitkälle. Seuraavalla kerralla voidaan sitten yrittää rikkoa ennätys.
B. Jono
Järjestä kaverisi jonoon johonkin tiettyyn järjestykseen ja anna heidän arvata minkä mukaan järjestys on luotu. Hän, joka arvaa oikein, saa järjestää seuraavan jonon.
C. Vitsikimara
Vitsit ovat suullista perinnettä, eli ne on tarkoitus kertoa ja kuulla.
Järjestäkää luokassa vitsiesitys, jossa jokainen oppilas valitsee 1–3 vitsiä, opettelee ne ulkoa ja kertoo ne muiden toimiessa yleisönä.
D. Kansansatu
Etsi ja lue netistä tai kirjasta kansansatu.
Piirrä vihkoon kuva, joka sopii satuun. Tee tukisanalista tai miellekartta, jonka avulla kerrot luokkakaverille.sadusta
F. Kalenteri
Valitse kuukausi. Tee siitä oma kalenterinäkymä, johon merkkaat tärkeitä päivä.
E. Oma satu
Valitse kaksi eläintä satuusi. Mieti minkälaisia ominaisuuksia niillä on, ja mitä satu haluaa opettaa jommallekummalle eläimelle. Kirjoita satu.
Tarvittaessa voit käyttää apuna seuraavia otsikoita:
■ Hiiri, joka ei antanut periksi
■ Ahne kettu
■ Päivä, jolloin siili sai kotkalta apua
Valitse yksi päivä, josta kerrot enemmän tietoruudussa.
