Issuu

KYMIJOEN ICT:N ASIAKASLEHTI

2/2021

Kymenlaaksosta TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKAMURROKSEN MALLIMAAKUNTA Reilusti yli 30 000 laitteen ELINKAAREN HALLINTAA

Pelimaailman kautta OHJELMISTOEKSPERTIKSI

Index of /~

2/2021 3 4

PÄÄKIRJOITUS - Hyvävauhtinen vuosi jää taakse Kymenlaaksosta terveydenhuollon tietotekniikkamurroksen mallimaakunta

8 12

10 12 14

6 8

Oletko valmis – hyvinvointialue Hymynaamat viestivät arvokasta palautetta

Valtuutettu ja viljelijä verkon monikäyttäjä Pelimaailman kautta ohjelmistoekspertiksi Reilusti yli 30 000 laitteen elinkaaren hallintaa

Kymijoen ICT:n asiakaslehti Julkaisija Toimittajat

RATKAISIJA. 2/2021

Kaakkois-Suomen Tieto Oy Vesa Vainio, Markku Lintula

KYMIJOEN ICT

Valokuvat, ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Sähköinen versio www.kymijoenict.fi

HYVÄVAUHTINEN vuosi jää taakse PÄÄKIRJOITUS

äättyvän vuoden ensimmäinen silmiini osunut joulu-uutinen oli hieman epätavallinen. Iltauutisissa kerrottiin, että siru- ja komponenttipulan vuoksi jotkut sesongin suosikkilahjat jäävät saamatta. Kymijoen ICT ei suinkaan pyri haastamaan pitkäpartaista säkinkantajaa. Samalla on kuitenkin hyvillä mielin todettava, että Kouvolassa viimeistelyvaiheessa olevan Ratamo-keskuksen luovutus sovittuna määräaikana ei jää ainakaan meistä kiinni. Varauduimme maailmanlaajuiseen saatavuusongelmaan tekemällä tilaukset ennakkoon hyvissä ajoin, ja vaikka varastot ovatkin loppuvuonna olleet suorastaan pullollaan tavaraa, se on häviävän pieni ongelma viivästyneisiin asennuksiin verrattuna. Kun Ratamo-projektin kierrokset alkavat osaltamme laskea kevättä kohti, kaasua on jo painettu toisaalla. Uusi sopimus tuo Kymijoen ICT:n asiakkaaksi valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon osaajan, Sarastia Oy:n, jonka myötä

toimintamme laajenee Suomessa yli 20:lle uudelle paikkakunnalle. Jo aiemmin osa Sarastian toimipisteistä on ollut ylläpidossamme, joten asiakassuhdetta koko yrityksen kanssa voinee pitää merkkinä hyvin tehdystä työstä. Työ vaatii osaavat tekijänsä, ja vuoden päättyessä onkin aika antaa iso kiitos henkilöstöllemme onnistuneesta uurastuksesta haastavissa koronaoloissa. Samalla toivon, että ensi vuonna tähän aikaan kiitettäviä olisi vieläkin enemmän. Osaavan työvoiman haku on päällä koko ajan, mutta kilpailu on kovaa ja ovia kutsuvasti auki useimmissa alan yrityksissä. ICT-alan työllisyystilannetta voikin vanhaan tapaan kuvata myyjän markkinoiksi, jossa palkka ei ole enää ainoa eikä edes välttämättä suurin houkutin. Työn tarjoajat arvotetaan pikemminkin ilmapiirin, yhteisöllisyyden ja organisaation toimivuuden perusteella. Hyvän talon mainetta ei voi ostaa, se ansaitaan. Tässä suhtees-

sa on ollut rohkaisevaa huomata, että esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämistä ei koeta ylimääräisenä riesana, vaan kaikkia hyödyttävänä luonnollisena työn osana. Lopuksi toivotan kaikille hyvää ja tietoturvallista joulua. Jos sähköisen joulutervehdyksen lähettäjä ei ole tuttu, älkää avatko sitä lopussa olevaa ”hauskaa” joululaululinkkiä!

Mika Lyytikäinen toimitusjohtaja Kymijoen ICT

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

ASIAKASTARINA

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA, VESA VAINIO

STA O S K A A L N E M Y K N O L L O U H N E D TERVEY

A K K I I N K E T TIETO MURROKSEN A T N U K A A M I MALL

Matti Ahola ja Mika Lyytikäinen

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

Monikanavaisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa ja sähköiset palvelut lisääntyvät terveydenhuollossa. Paikallisella Kymijoen ICT:llä on keskeinen rooli Kymsoten tietotekniikkaa hyödyntävien palvelujen kehittymisessä.

ymsoten tietohallintojohtaja Matti Ahola on innoissaan meneillään olevasta terveydenhuollon murroksesta. Kotkaan valmistunut Kymenlaakson Keskussairaalan uusi G-osa ja Kouvolassa pian avautuva Ratamokeskus edustavat edistyksellisen sairaalatoteutuksen lisäksi malliesimerkkejä moderneista ICT-ratkaisuista, joita Kymsote levittää laajasti käyttöön. — Palvelutuotannon joustava järjestäminen on keskeistä tulevassa kehityksessä. Kiinteistöt ja toimintamallit elävät koko ajan ja tilankäyttö muovautuu sen myötä. Teknologian suhteen läheskään kaikki ei ole vielä nähtävillä. Kymsotella on Aholan mukaan kyky ottaa käyttöön uutta teknologiaa, joka muovaa hoito- ja hoivatyön tekemistä sekä asiakkuuksien hoitamista uuteen muottiin. — Ennustan, että Kymsoten toiminta siirtyy verkkoon lähelle asiakasta. Sähköiset palvelut, kuten etäpoliklinikka ja videotapaamiset yleistyvät vauhdilla. Ja toisaalta juuri se antaa lisää aikaa kasvokkain tehtäviin tapaamisiin. Ahola korostaa, että digitaalinen kehitys ei ole pois niiltä, jotka eivät pysty hyödyntämään sähköisiä palveluita. On huolehdittava siitä, että kansalaiset eivät jakaudu kahteen ryhmään. Joka tapauksessa merkittävä osa asiakastapaamisista voi siirtyä lähitulevaisuudessa verkkoon. — On iso asia, että Kymsote menee itse verkkoon. Monikanavaisen vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy ja kiinteistöjen pienenee. Olen kaivannut asiointiin uusia vuorovaikutuskanavia ja nyt niihin on mahdollisuus tarttua.

Hyödyt tulevat viiveellä Keskussairaalan uuden osan ja Ratamokeskuksen osalta on esitetty näkökantoja, että niiden tilat ovat jo heti alkuun liian pienet. Ahola uskoo vahvasti, että 10 vuoden kuluttua moni voi todeta, että tilat oli juuri oikein mitoitettu. Miksi näin, syy löytyy verkossa tapahtuvasta tehokkaasta toiminnasta. — Otamme vasta ensiaskeleita sekä pystytämme ja opettelemme prosesseja Kymsoten henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Mitä vuorovaikutteisuus tulee todella tarkoittamaan, on vielä isolta osin auki.

Asiakastietojen asianmukainen käsittely ja tietojen suojaaminen tuo omat reunaehtonsa käytäntöihin. Verkkoon siirtyminen on kuitenkin yleismaailmallinen kehityssuunta, joka koskettaa niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Ahola myöntää, että Kymsote on aikamoisessa puristuksessa, kun se perustelee tietoteknisiä investointejaan. Sijoitetun pääoman tuottoaste ja kannattavuus on tällä hetkellä erittäin haastavaa osoittaa. Hän kaivaa esille J-käyrän rahallisen hyödyn mittaamiseen. — Pitää uskaltaa tehdä investointeja ja jaksaa kulkea kuopan yli. Hyödyt eivät tule heti, vaan taloudellinen vaikutus alkaa näkyä vähitellen sujuvien palveluiden myötä.

Elinehtona äärimmäinen kiinnostus Kymsotessa on menossa omat kehittämisprojektinsa, aivan kuten kaikilla Suomen sote-alueilla. Eli jokaisella on omat juttunsa uuden kehittämisessä, konsolidaation aika koittaa kenties myöhemmässä vaiheessa. Valtiovarainministeriö hakee yhtenäisiä ratkaisuja ja DigiFinlandin toimesta voi syntyä jotakin. Alueiden on kuitenkin kerrottava sille, mitä arki on hoitotyössä. — Kanta-palvelu on toimiva esimerkki kansallisesta palvelusta. Muuten palvelut kehittyvät markkinoilla, kuten yleisesti käytössä oleva Lifecare-järjestelmä. Aholan mielestä tietotekniset kehitysaskeleet ICT:n kytkemiseksi prosesseihin kannattaa tehdä paikallisesti ja hyödyntää paikallisia palvelun tuottajia. Kymijoen ICT on tarttunut haasteeseen täydellä tarmollaan. — Kumppanin tulee olla äärimmäisen kiinnostunut Kymsoten prosesseista, se on toimivan yhteistyön elinehto. Asiantuntijuus, teknologiaosaaminen ja kehityksen seuraaminen on tärkeää. Uskon, että Kymijoen ICT:n tähtäimessä on täyttää kaikki nämä kriteerit. Ahola näkee koko Kymenlaakson maakunnan hyötyvän paikallisesta yhteistyöstä, joka on selkeä strateginen valinta. Kymsoten ympärillä oleva osaamispooli pitää tietotaidon maakunnassa ja tarjoaa tulevaisuudessa työpaikkoja seudun asukkaille. — Kymenlaaksosta voi kehittyä terveydenhuollon tietoteknisen murroksen mallimaakunta.

Pilvipalvelua ja virtuaalisuutta Ahola vakuuttaa, että ICT menee pilveen, halusimme sitä tai emme. — Omaa osaamista tulee pitää yllä ja kehittää. Olemme panostaneet Kymijoen ICT:n kanssa paljon yhteiseen dialogiin ICT:n asiakastarpeiden osalta. Virtuaalimaailma ja simulointi ovat nekin asioita, jotka liittyvät läheisesti tulevaisuuden terveydenhuoltoon. Mitä se käytännössä tarkoittaa, sitä emme vielä tarkasti tiedä.

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

ASIAKASKOKEMUS

Oletko valmis –

HYVINVOINTIALUE Monen vuoden valmistelu huipentuu vuoden 2023 alussa, tavoitteena on paras mahdollinen palvelukokonaisuus Kymenlaaksoon. Sähköisissä palveluissa on vielä paljon asemoimista, yhdessä tekemistä kannattaa harkita. TEKSTI VESA VAINIO

Lauri Lehto

ievästi turhautunut, tuollainen tunne huokuu Lauri Lehdon olemuksesta marraskuun lopulla. Liiketoimintataustan omaava Kymsoten kehitysjohtaja painii nyt tiukkaa pystypainia, jotta Kymenlaaksoon valmisteltava hyvinvointialue olisi valmis silloin kun sen pitää eli vuoden 2023 alussa. Hartiat meinaavat kuitenkin välillä kastua matossa. — Strategiassa pyörii liikaa asioita ilman kuvaa siitä, kuka ne toteuttaa ja mistä tulevat rahat kaikkeen. Kaipaan todella kunnollista keskustelua poliitikkojen, virkamiesten ja kumppanien kesken tästä kaikesta. Maalaisjärjelle on jälleen iso tilaus olemassa. Lehdon tuskastumisen ymmärtää, sillä samaan aikaan on käynnissä värikäs julkinen keskustelu Kymsoten ensi vuoden budjetista ja erityisesti sen yllättävästä suuruudesta. Hänen uskonsa nyt valmisteltavaan kokonaisuuteen ei kuitenkaan horju. — Minulle julkinen terveydenhuolto on arvovalinta. Teemme täällä merkityksellistä yhteiskunnallista työtä ja vaakakuppi on ehdottomasti plussalla. Pyörremyrskyn lailla puhaltava talous-

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

keskustelu ei helpota tilannetta ja näkyy väistämättä valmistelussa. Kunnat ovat pulassa, kun raha ei riitä, mikä lisää tuskaa. Epävarmuus heijastuu tekijöihin ja näkyy johtohenkilöiden mielialassa. — Kaiken tämän keskellä meidän tulee huolehtia Kymsoten myönteisestä yritysmielikuvasta. Tarvitsemme nimittäin tulevaisuudessa paljon tekijöitä tätä jättimäistä laivastoa luotsaamaan.

Hyvistä lähtökohdista liikkeelle

Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueellaan. Kymenlaakson lähtötilanne oli siinä mielessä hyvä, että toimia hoitavat Kymsote ja Kympe olivat jo olemassa. Rungon ja puitteiden ympärille kasaantuu nyt toimiva kokonaisuus. Kaikki Suomen 21 hyvinvointialuetta tekevät samaa työtä. Ylen hiljattain julkistaman vertailun mukaan vain kolmasosa alueista etenee valmistelussaan aikataulussa. — Ministeriön aluekierros piipahti juuri Kymenlaaksossa ja minulle jäi kuva, että me kuulumme tuohon kolmannekseen.

Hyvinvointialueen valmistelutyö etenee sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön laatiman käsikirjoituksen ja Itsehallintoa välihallintiekartan mukaisesti. Matka kohnon kautta ti maalia sisältää selkeän tavoitteen. — Toiminta käynHyvinvointialue on kunnistyy häiriöttömäsnista ja valtiosta erilti, väestö saa tarvitlinen julkisoikeudelsemansa palvelut linen yhteisö, jolla “Viestimme koko Kymenlaaksoon on, ja henkilöstö palkon alueellaan itseettä valmistelemme parasta mahdolkansa. hallinto. Hyvinvoinlista palvelukokonaisuutta ihmisten Kuulostaa yksintialue tytäryhteisöihyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.” kertaiselta, mutta sineen muodostaa sältää runsaasti työtä hyvinvointialuekonja tietojen keräämistä: sernin. Hallintoa varten ihmisistä, sopimuksista, syntyy erillinen välihallinkiinteistöistä ja näihin liittyvisto, aluevaltuusto, joka aloittaa tä riskeistä. Lainsäädännön tulkitsemityönsä maaliskuussa 2022. nen järjestöjen tehtävistä ja vieminen — Iso muutos tapahtuu rahoitusvaskäytäntöön kuuluu niin ikään työsarkaan. tuussa, joka siirtyy kunnilta valtiolle.

”

Strategian laadinta, tahtotilan määrittäminen, toimintaympäristön kartoittaminen; siinä aluevaltuuston tehtäviä eli kyse on pitkälti yritysstrategiaprosessista. Miten poliittisesti valittu elin tähän taipuu, jää nähtäväksi. — Talousraami tulee olemaan hyvin ahdas. Ikääntyvä väestö, työvoimavaltainen ala ja lääketieteen kehitys näkyvät hintalapussa, kestävyysvajeen taklaaminen ei ole helppo rasti. Osaavan työvoiman saanti on yksi keskiöön nouseva tekijä. Selätettävänä kun on esimerkiksi seitsemän päivän takuuaika lääkärille pääsyyn. Haasteista huolimatta prosessi kehittyy koko ajan ja niin Lehdon kuin muiden silmissä siintää kirkas päämäärä.

— Viestimme koko Kymenlaaksoon on, että valmistelemme parasta mahdollista palvelukokonaisuutta ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Sovellukset nousevat arvoonsa Sähköisten palvelujen kehittäminen on yksi merkittävä kokonaisuus tulevassa käytännön toiminnassa. Edessä on lähtökohtaisesti työläs ja kallis savotta ja Lehto kehottaakin laittamaan jäitä hattuun. — Kannattaako digitaalisten palveluiden kehittämisestä tehdä kilpailutekijä ja olla siinä edelläkävijä. Onko järkevämpää

tehdä asioita yhdessä, yksi pilotoi ja muut tulevat perässä. Mikä on kansallista tai seudullista, mikä yhteistä. Asemoinnille on tarvetta ja tässä ovat mukana kansalliset DigiFinland ja Kela. Yksi on kuitenkin varmaa, että työt muuttuvat. Siihen voi sen sijaan vaikuttaa, mitä kehitetään paikallisesti ja mitä valtakunnallisesti. Raskaiden järjestelmien sijaan Lehto kääntää katseensa tämän päivän vauhdilla kehittyviin tuotteisiin. — Erilaiset applikaatiot ja sovellukset nousevat arvoonsa. Esimerkiksi diabeetikolle sähköinen palveluväylä voi tarjota yksilöllisen hoitotasapainon. Sähköisiin palveluihin Lehto tarjoaa samaa reseptiä kuin muuhunkin kehittämiseen. Paras lopputulos syntyy päättäjien, virkamiesten ja Kymijoen ICT:n kaltaisten kumppanien ymmärrettävällä yhteistyöllä, jossa vastuut on selkeästi määritelty.

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

Jukka Latva

Hymynaamat viestivät

ARVOKASTA PALAUTETTA PALVELUT

Välitön kohtaamiskysely ja yleinen asiakastyytyväisyystutkimus kertovat palvelun tasosta ja luovat pohjan kehittämistoimille. Aktiivinen ja ajankohtainen some-maailma on tullut vahvasti tukemaan verkkosivujen tarjoamaa informaatiota.

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

ukapa meistä ei olisi hymynaamoihin törmännyt, niin kaupasta poistuessa kuin sähköisissä kanavissa. Kymijoen ICT:llä hymynaamoja pääsee napauttamaan heti palvelupyynnön eli tiketin sulkeutumisen jälkeen. Asiakaspäällikkö Jenni Markkanen korostaa tuoreen palautteen merkitystä. — Kun asiakas kertoo heti palvelukokemuksen jälkeen, miltä hänestä tuntuu, se antaa meille aidon signaalin onnistumisestamme. Hymynaamat ovat totutusti asteikolla 1–4. Lokakuun lopulla naamaa oli painettu tänä vuonna jo lähes 7 200 kertaa. Keskiarvoksi saatu 3,66 on erittäin hyvää tasoa ja ylittää tavoitteeksi asetetun arvon kolme, mutta myös suupieli alaspäin ole-

via vastauksia on tullut liki 500. Asiakaspäällikkö Jukka Latva kertoo, että kohtaamiskysely on koettu hyödylliseksi sekä asiakkaiden että Kymijoen ICT:n piirissä. — Käymme hymynaamapalautteen asiakkaiden kanssa läpi keskimäärin kerran kuukaudessa palveluseurantapalavereissa. Sisäisesti seuraamme saatua palautetta ja suuntaamme kehitystoimet toimialakohtaisesti. Arvosanan lisäksi asiakkailla on mahdollisuus antaa avointa palautetta. Sitä tulee kiitettävästi, vuositasolla yli 2 000 tekstiä. Niihin sisältyy positiivisia viestiä ja kehitystoiveita, joihin Kymijoen ICT pääsee pureutumaan tuoreeltaan kiinni.

Ripeitä vastauksia puhelinpalvelusta Kohtaamiskysely on ilmiselvästi tullut tarpeeseen ja tarjoaa hyötyä asiakastyytyväisyyden kehittämiseen. Sitä tuo myös perinteinen kahdesti vuodessa toteutettava kysely. Se on Kymijoen ICT:n omaa tuotantoa ja tapahtuu sähköisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyyn voivat vastata kaikki ne, jotka ovat asiakkailla työsuhteessa ja joilla on käyttäjätunnus. 14 kysymystä käsittelee muun muassa palvelun nopeutta, asiantuntevuutta, palveluhenkisyyttä, yrityskuvaa ja kumppaneiden toimintaa. Tämän vuoden keväällä vastauksia kertyi noin 2 000, mikä on ilahduttava määrä. Markkanen on pääosin tyytyväinen tuloksiin. — Kokonaiskeskiarvo on 3,3 asteikolla 1–4. Loppukäyttäjät ovat yleisesti tyytyväisiä, tilaajapuoli on sen sijaan kriittisempi. Operatiiviselle johdolle suunnatusta kyselystä saimme hieman alhaisemmat arviot. Yksi keskeinen tekijä asiakastyytyväisyydessä liittyy puhelinpalveluun ja sen nopeuteen. Kymijoen ICT:n tavoitteena on vastata 40 sekunnissa 80 prosenttiin Service Deskiin tulevista puheluista. Korona on tuonut Latvan mukaan tähän omat haasteensa, mutta viime aikoina tavoite on täyttynyt.

— Viikolla 45 keskiarvo oli 19 sekuntia. Kun puheluita tulee keskimäärin 4 000 kuukaudessa, on kyse todella tärkeästä tekijästä. Tätäkin tavoitetta käsittelemme säännöllisesti palveluseurantapalavereissa ja sisäisessä kehittämistyössä. Oma oleellinen roolinsa on niin ikään Kymijoen ICT:n henkilöstölle tehtävällä kyselyllä, joka tapahtuu samoihin aikoihin asiakastyytyväisyyskyselyn kanssa.

Näkyvyyttä ja kiinnostavuutta Verkkosivut ovat yritykselle yksi tärkeä kanava informaation tarjoamiseen. Kymijoen ICT on uudistanut verkkosivunsa, mutta on samaan aikaan aktivoitunut sosiaalisen median kanavissa. Niiksi on valikoitunut LinkedIn ja Facebook, Latva kertoo miksi näin. — LinkedIn on nykyaikainen kanava, joka on erityisesti yritysmaailman suosiossa. Perinteisempi Facebook on toimiva markkinointi- ja informaatiokanava. Kaksi kanavaa pysyy hyvin hallussa ja pelaavat yhteen verkkosivujen kanssa. Markkanen nostaa esille kysymyksen, jonka he kuulevat sangen usein: kuka olette ja mitä teette. Monet kilpailijat näkyvät heitä enemmän ja tämä seikka on noussut esiin myös henkilöstökyselyssä. — Asiakasmielikuvan rinnalla työnantajamielikuva korostuu yhtä lailla. Tarvitsemme uusia tekijöitä ja osaajia ICT-alalle. Kilpailu heistä on kovaa, siksikin meidän tulee olla aktiivisesti esillä tärkeissä kanavissa. Yksi osa näkymistä on tämä Ratkaisija. -lehti, jossa Kymijoen ICT:n henkilöstö sekä asiakkaiden, kumppanien ja sidosryhmien edustajat avaavat laajasti ICT-alan asioita ja niiden merkitystä.

Asiakastyytyväisyys Palautteita annettu

n. 7200 kpl Palautteen keskiarvo, asteikko 1-4

3,66 Palautteen tavoite

3 Tekstipalautteita vuodessa

n. 2000kpl

Jenni Markkanen

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

ASIAKASKOKEMUS

Valtuutettu ja viljelijä

VERKON MONIKÄYTTÄJÄ TEKSTI JA KUVAT MARKKU LINTULA

Olli Marttila kaipaa etäkokouksissa ihmisten kehonkieltä, mutta asiat toki hoituvat. Nykyaikaisella maatilalla tietotekniikka on läsnä monin tavoin.

Tietotekniikka tuli viljelijöille tutuksi ensin EU:n ja tukihakemusten myötä. Viime vuosikymmenellä digiaika laajeni kuitenkin myös traktorien ohjaamoihin.

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

täkokoukset eivät muuta päätöksiä, mutta päätöksentekoprosesseja ne muuttavat. Kotkalainen kokoomusvaltuutettu Olli Marttila muistaa, kuinka monia asioita hän kaipasi koronan hätistettyä Kotkan konserniyhtiöiden kokoukset yhteisistä tiloista kotikoneille. — Teams-kokouksissa ilmeiden ja eleiden havainnointi ei ole mahdollista, ja se juuri on minulle todella tärkeää. Aloin kaivata kasvoja ja sitä, kuinka paljon vaikkapa vain kulmakarvan nosto voi merkitä, Marttila luettelee. Ja sitten on tietenkin välihuudot ja -kommentit. Nopeasti oivallettu ja hyvällä maulla esitetty välihuuto on monin tavoin politiikan suola – paitsi etäkokouksissa. — Välihuudon idea väljähtyy, jos sille joutuu pyytämään puheenvuoroa. Joka tapauksessa etäkokous on paljon parempi vaihtoehto kuin ei kokousta lainkaan. Maakunnan valtuustoille Kymijoen ICT rakensi nopeasti tarpeelliset järjestelmät. — Saamamme ohjeet ongelmatilanteita varten ovat selkeät, ja apua on ylläpitäjältä luvattu ympäri vuorokauden. Itselläni ei ole ollut ongelmia, mutta joillakin niitä on ollut esimerkiksi sähköpostin kanssa, Marttila tietää.

Konserni tutuksi Marttila nousi kesäkuun kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa Kotkan valtuustoon, mutta hänen 2008 alkaneella kuntapäättäjän urallaan leipälajina ovat jo pitkään olleet eri yhtiöiden hallitustehtävät. Kokemuksia lähikokouksista kertyi ennen koronaa Kotkan Energian, Kymen Veden ja Kotkan Asuntojen hallitustyöskentelystä. Alkaneella valtuustokaudella Marttila nousi Kotkan Energian hallituksen puheenjohtajaksi ja kieltäytyi muista tarjotuista luottamustehtävistä. Kunkin hallitus- tai hallintoneuvostopaikkojen määrästä riippumatta hän pitää tärkeänä, että uudet kokoonpanot pääsivät aloittamaan lähikokouksilla. — Siten kaikki oppivat tuntemaan toisensa ylivoimaisesti parhaiten, Olli Marttila muistuttaa. Toiminta Kotkan konserniyhtiöissä parantaa Marttilan arvion mukaan valtuutetun kokonaistilannekuvaa merkittävästi. Vaikkapa isojen yritysten saamiseksi kaupunkiin, konsernin pitää pelata hyvin

yhteen. Tässä suhteessa Kotkan tahtotila ja omistajaohjaus saavat Marttilalta kehut. — Jos ajatellaan vaikka akkutehdastai biojalostamohanketta, niin sähköä ja vettä tarvitaan varmasti, todennäköisesti asuntojakin. Hallitusten kokoonpanojen uusiuduttua Marttila heittää kaupungille ja vaikkapa sen kautta Kymijoen ICT:lle ajankohtaisen ajatuksen. — Konserniyhtiöiden hallitusten jäsenille pitäisi järjestää tietoturvakoulutusta. Tietojen kalastelu, kyberuhkat ja hybridivaikuttaminen ovat tätä päivää, ja vaikka yhtiöiden tiedostoissa ei olekaan juuri henkilötietoja, tärkeitä avainlukuja niistä löytyy paljon, Traficomin tietopakettia suositteleva Marttila painottaa.

Suvulla perinteitä Olli Marttila on suvussaan neljännen polven kuntavaikuttaja. Jo hänen isoisänsä isä oli 1928 perustamassa Kymin Kansallisseuraa, joka oli paikallisen Kokoomuksen edeltäjä. Reilun kolmen sukupolven ajan kunnallispolitiikan raamit muuttuivat vain vähän. Myös Olli Marttila ehti saada monet esityslistat postin mukana paksuissa kirjekuorissa. Nyt listat ja pöytäkirjat kulkevat sähkö-

postilla tai portaalissa, ja kokouksissakin siis istutaan koronatilanteesta riippuen kotikoneen äärellä. Näiden vastapainoksi Marttila on sukutilan arkistoja tutkiessaan löytänyt paljon haikeutta nostattavan hienoja yhdistysaarteita: kauniilla käsialalla tehtyjä tilikirjoja ja pöytäkirjoja. Tekniikka kehittyy, mutta kuntapolitiikan kannalta verkon läsnäolo kaikkialla ei ole pelkästään hyvä asia. Keskustelupalstoilla voi huudella käytännössä nimettömänä, eikä sosiaalinen mediakaan ole aina kovin sosiaalinen. — Tunnen sellaisia seudun ihmisiä, joilla olisi paljon annettavaa politiikalle. He ovat kuitenkin kieltäytyneet ehdokkuudesta, koska eivät halua lähteä riitelemään. Itsekin olen hieman herkkänahkainen, enkä siksi lue nettikeskusteluja. Olipa päätös nimittäin mikä tahansa, se on aina jonkun mielestä väärä, Olli Marttila huokaa.

Hyvä renki viljelijälle Jos oli Olli Marttila sukunsa ensimmäinen tietokoneen käyttäjä politiikassa, sitäkin varmemmin hän on ollut suvun ensimmäinen atk:n hyödyntäjä maataloudessa. Marttilan maa- ja metsätilan historia alkaa ainakin vuodelta 1711, joten kyseessä olisi nyt kymmenes sukupolvi. Kirkonkirjojen tuhoutuminen kirkkopaloissa tarkoittanee sitä, että historiaa asutuksen lomassa toimivalla suurehkolla tilalla on vieläkin pidemmälti. Nyt data seuraa viljelijää jo traktorin ohjaamoon saakka. Isobus-järjestelmässä nykyaikaiset traktorit ja työkoneet kommunikoivat keskenään, ja kun yhtälöön lisätään satelliittikartta pellon biomassasta, käsissä on ehkäpä kansantajuisin esimerkki tietotekniikan hyödyistä. — Lannoitteiden hinnat ovat nousseet öljyn hinnan vanavedessä rajusti. Biomassakuvaa apuna käyttäen nykyaikainen kone osaa annostella lannoitetta automaattisesti sinne, missä sitä tarvitaankin. Viljelijän tarvitsee vain ajaa traktoria säästäen samalla niin rahaa kuin ympäristöäkin, Olli Marttila selvittää.

Olli Marttilalla ei ole ollut etäkokousten kanssa teknisiä ongelmia. Hybridikokouksiin hän kaipaa tasokkaampia mikrofoneja ja kameroita, jotta jokaisen puhe kuuluisi myös etäosanottajille.

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

ASIANTUNTIJA

Pelimaailman kautta

OHJELMISTOEKSPERTIKSI Nico Virtanen ei tyydy valmisratkaisuihin, vaan räätälöi ohjelmiston juuri asiakkaan toimintamallia palvelevaksi. Tietoturvan rooli ohjelmistokehityksessä kasvaa jatkuvasti. TEKSTI VESA VAINIO | KUVAT MATTI VESALA

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

intendo Entertainment System, tai arkikielessä NES, tuo monelle nuoruudesta tuttu pelikonsoli, sai aikanaan kyytiä myös Nico Virtasen ohjaimen kautta. Eikä aikaakaan, kun hänellä heräsi kiinnostus, miten pelejä tehdään. Tietokonealalla ollut setä auttoi pulmassa ja poltti hänelle cd-levyllisen erilaisia ohjelmointityökaluja. — Asioita kokeilemalla oppii lisää. Alaja yläasteaikana tein paljon kokeiluja ja pelejä graafisilla Clickteam-yrityksen työkaluilla. Ensimmäisen kosketuksen varsinaiseen koodiin sain ammattikoulussa 2010 Javan myötä. Ja tein lisää pelejä. Armeijan jälkeen Virtanen haki XAMKin ohjelmistoinsinöörikoulutukseen ja pääsi sisään toisella yrittämällä 2014. Hän työskenteli opiskelujensa aikana kesät ja osin muunakin aikana Kymijoen ICT:ssä ja teki viimeisenä opiskeluvuonna opinnäytetyön yritykselle Office 365 lisenssihallinnan automaatiosta. Yritys ei päästänyt osaavasta kaverista irti. — Toimin aluksi kesätöissä ICT-tukihenkilönä. Sittemmin opinnäytetyön valmistumisen jälkeen ylenin järjestelmäsuunnittelijaksi ja nykyisin toimin ohjelmistoarkkitehtina. Päätehtäväni on suunnitella asiakkaille avaimet käteen-periaatteella täysverisiä ratkaisuja. Kun Virtanen tuli taloon, niin varsinaisia ohjelmistokehittäjiä oli talossa hänen lisäkseen yksi. Sen verran on kysyntä kolmen viime vuoden aikana lisääntynyt, että Virtasen kaltaisia henkilöitä on nykyään yrityksessä neljä. Virtanen itse keskittyy yhä vahvemmin ohjelmistokehitykseen – ja arkkitehtuuriin.

Ruohonjuuritason osaaminen kunniaan Virtasen työ käynnistyy tyypillisesti asiakkaalla käsillä olevasta ongelmasta. Se voi liittyä esimerkiksi tietoturvasitoumuksen allekirjoitus- ja tarkastusprosessiin, joka vie liian paljon aikaa hallinnollisen työn vuoksi. Ratkaisu tähän on automaatioratkaisu, joka integroi prosessin tapahtumaan automaattisesti käyttäjien kirjautuessa tietokoneilleen. — Räätälöidyt ratkaisut voidaan toteuttaa nopeasti hallitussa ympäristössämme, parhaimmillaan ne syntyvät jopa 15 minuutissa. Meidän kilpailuvalttimme on nopeus ja joustavuus, kun kehitystyö on omissa käsissämme ja asiakkaat tuttuja. Tämän päivän trendi on käyttää paljon valmiita ratkaisuja, joihin asiakas mu-

kauttaa toimintamallinsa. Virtanen ei — Jokaisessa tekniikassa ja ominailämpene tälle, vaan liputtaa perinteisen suudessa on otettavia huomioon niiden osaamisen puolesta, sillä ennen ohjelvaikutus tietoturvaan. moijat tiesivät mitä tekivät. Esimerkkinä olkoon ohjelma, johon — Haluan tutustua käytettäviin tekniikäyttäjä voi kirjata syötteensä hakukentkoihin ja työkaluihin ruohonjuuritasoltään. Normaali käyttäjä todennäköisesti la, jotta voimme hyödyntää niitä makkäyttää hakukenttää sen olettamalla tasimaalisesti. Syvän tietämyksen avulvalla, esimerkiksi hakeakseen tietoa hala mahdollistamme muun muassa sen, kusanalla järjestelmästä. että luomme ohjelmistomme istumaan Käytännössä loppukäyttäjä voi kuitenasiakkaamme toimintamalliin, eikä päinkin kirjata kenttään mitä tahansa. Hän voi vastoin. jopa yrittää ujuttaa tekstikentän kautta Virtasen mukaan Kymijoen ICT:n omaa ohjelmakoodiaan sivustolle, jolloin asiakaskunnan pieni toiminpahimmassa tapauksessa ykta-alue mahdollistaa spesittäistä tekstikenttää voisifiset ratkaisut. Toidaan käyttää koko järjessaalla mahdollisuutelmän tuhoamisessa. det ovat laajat, sil— Näin ollen loplä toisin kuin ICT:n pukäyttäjän syöt“Syvän tietämyksen avulla mahdolalkuvuosina, tieteeseen ei saa koslistamme muun muassa sen, että tokoneiden suokaan luottaa, vaan luomme ohjelmistomme istumaan rituskyky ei enää se pitää käsitellä asiakkaamme toimintamalliin, eikä rajoita ohjelmoijan aina olettaen, että se päinvastoin.” työtä. Oma luovuus sisältää jotain sinne ja kekseliäisyys on nyt kuulumatonta. rajana. Virtasen aikoiTietoturvalla, ja ohjelnaan Carealle rakentama man suojaamisella on siis virtuaalitodellisuusmalli Kymenmerkittävä rooli ohjelmistosuunnitlaakson Keskussairaalan G-osan laajentelussa sekä toteutuksessa. Ohjelmien nuksesta on tästä hyvä esimerkki. suunnittelussa täydellinen suojautumiOhjelmointikieliä on satoja ja uusia tunen on kuitenkin harvoin vaivan väärti. lee koko ajan lisää. Käytetyimmät rajoit— Mikä tahansa softa murtuu kyllä aituvat noin 10 yleisimpään. Valinta kohkanaan, jos jokin taho vaan jaksaa käytdistuu siihen, mikä soveltuu parhaiten tetää prosessiin tarpeeksi aikaa ja rahaa. keillä olevaan ohjelmaan. Paljonko itse ohjelmistokehittäjänä käy— Ohjelmointimaailma on hyvin laaja, tät aikaa ja rahaa tietoturvan rakentamimutta monet ohjelmointikielet muistuttaseen, on tasapainon hakemista. Hyväkvat toisiaan. Kun osaat yhden hyvin, niin syttävä panostuksen taso riippuu yleentodennäköisesti ymmärrät muita. Ohjelsä ohjelman käyttötarkoituksesta ja ymmointikielen osaamisen lisäksi kehityspäristöstä. työssä tarvitaan vahvaa loogista päättelykykyä, jota itse olen ammentanut videopelien haasteista.

”

Olennainen osa ohjelmistokehitystä Tietoturvan merkitys erityisesti henkilötietojen osalta on noussut viime aikoina näkyvästi esille. Pahantahtoiset hakkerit yrittävät jatkuvasti etsiä keinoja ja haavoittuvuuksia, joilla he yrittävät päästä käsiksi heille kuulumattomaan tietoon tai järjestelmään. Ohjelmoijan kannalta kyseessä on jatkuva kissa ja hiiri -leikki, sillä ennemmin tai myöhemmin joku todennäköisesti ottaa kohteekseen ohjelmoijan toteuttaman ratkaisun.

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

PALVELUT

Reilusti yli 30 000 laitteen

ELINKAAREN HALLINTAA TEKSTI VESA VAINIO | KUVAT JUHA KORHONEN

Kymijoen ICT pyörittää kumppaniensa kanssa pääosin vuokralaitteista koostuvaa mittavaa laitekantaa etupäässä neljän vuoden käyttösyklillä. Palveluportaali on asiakkaille keskeinen työkalu, josta 12 henkilön tiimi saa toimeksiantonsa.

aitteen hankinta, esiasennus, toimitus käyttöön ja laitevaihto uuteen; siinä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ICT-laitteen elinkaari. Kymijoen ICT:n asiakkailla sen pituus on tyypillisesti neljä vuotta, tiimin esimies Teemu Tommola kertoo miksi näin. — Jos laite on käytössä yli neljä vuotta, sen vikaherkkyys kasvaa. Jotkin tehtävät edellyttävät nopeampaa vaihtosykliä, kuten kolme vuotta. Teknologia menee valtavaa vauhtia eteenpäin ja laitteiden suorituskyky ei vastaa enää tehovaatimuksia. Työasemat, näytöt, tulostimet, puhelimet ja tabletit ovat laitteita, joita Kymijoen ICT toimittaa asiakkailleen. Laitteet ovat pääosin vuokrattuja. Elinkaaren piirissä on yhtä aikaa yli 30 000 laitetta. Puhelimet ja tabletit eli mobiililaitteet ovat myös hallinnassa. Puhelimet ovat yleensä ostolaitteita. Tänä vuonna puhelintoimituksia on jo yli 1 500 lokakuun loppuun mennessä. — Palveluportaali on kanava, jonka kautta asiakkaat operoivat. Heidän toimenpidepyyntöjensä pohjalta me toimimme. Haluamme tehdä laitehallinnan asiakkaille mahdollisimman helpoksi.

Selkeästi yhden luukun kautta Laitehankintoja varten Kymijoen ICT on kil-

RATKAISIJA. 2/2021

KYMIJOEN ICT

pailuttanut itselleen kumppanin, tällä hetkellä päätoimittajana ja alihankkijana on kouvolalainen Printcom Center Oy. Jonkin verran laitteita tulee myös KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta. Kilpailutuksessa on laitteille määritelty tarkasti vakioidut speksit, joiden mukaisia laitteet pääosin ovat, toki erikoisvaatimuksia asiakkailla on myös jonkin verran. Tällä hetkellä kilpailuttamisen tuloksena laitevalmistajakumppaniksi on valikoitunut Fujitsu. — On selkeä etu, että käytössä on vain yksi merkki. Kun on yksi kanava ja yhteys, toimintaprosessi pysyy hyvin hallinnassa. Laitteiden vuokraamisesta vastaa 3stepIT, joka hoitaa myös elinkaaren päähän tulleet laitteet. Fujitsua tuo maahan F9 Distribution Oy, joka tekee vuokralaitteisiin esiasennuksen, missä laitteeseen asennetaan asiakkaan määrittämät ohjelmat. Ne ovat valtaosin vakioituja sovelluksia, Jos on tarvetta räätälöinnille, Kymijoen ICT hoitaa sen.

Valmiina käyttöön ja kiertoon Esiasennuksen jälkeen seuraa laitteen toimitus käyttäjälle, mistä vastaa Printcom Center. Kiireelliset toimitukset hoituvat Kymijoen ICT:n kautta. Toimituksen aikana varmistetaan laitteen käynnistyminen ja käyttäjän kirjautumisen onnistuminen.

On elinkaari sitten minkä mittainen tahansa, jossakin vaiheessa on päätepysäkin aika. Jatkovuokraus, palautus ja lunastus ovat vaihtoehdot vuokralaiteen osalta. Myydyt laitteet jäävät Kymijoen ICT:lle, joka etsii niille kumppanin tietoturvalliseen jatkokäsittelyyn. — Vuokralaitteet palautuvat omaan varastoomme, josta toimitamme ne neljästi vuodessa 3stepIT:lle. He arvioivat laitteen kunnon ja päättävät sen perusteella jatkokäytöstä. Kierrätys ja ekologisuus toimivat johtoajatuksena. Laitteet saavat näin uuden elämän, jonka seurauksena vähennämme päästöjä ja hillitsemme vauhdilla kasvavaa jätevirtaa. Korona-aika on tuonut jatkovuokrauksen ison piikin, kun uusien laitteiden saatavuudessa on ilmennyt suuria ongelmia. Tommolan tiimille korona on tiennyt monia ratkaistavia yhtälöitä. — Laitepuskurointi on onnistunut kaikesta huolimatta hyvin ja valtaosa laitevaihdoista on toteutunut suunnitellusti. Paljon on ollut puljaamista ja laite-eriä on etsitty eri puolilta. Asiakas voi myös lunastaa laitteen itselleen vuokra-ajan jälkeen. Tämä tulee kyseeseen erityisesti näytöissä, joiden tekninen käyttöikä on huomattavasti neljää vuotta pidempi. Ostamalla laitteen asiakas saa kustannussäästöä vuokraamiseen verrattuna.

Uusien teknologioiden äärellä Tommolan vetämä tiimi on kasvanut vuosien mittaan ja käsittää nyt yhteensä 12 henkilöä. Osa tiimistä keskittyy elinkaarihallintaan ja toinen teknologiaan. Elinkaaren osalta hallinnan alla on iso kokonaisuus. Toimittajien hallinta ja valvonta niin, että määrä- ja vasteajat toteutuvat on toiminnan ydintarkoitus. — Tilauskäsittelyt, laitevaihdot, palveluportaalin tuotteet, varaston hallinta ja kuljetuskäsittelyt; liikkuvia osia on paljon ja jokainen yksittäinen laite tulee olla hallinnassa elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Teknologian suhteen tiimi vastaa automaation toimivuudesta muun muassa asennuksen eri osa-alueilla. Uudet teknologiat, kuten pilvipalvelut ovat tiimille iso tulevaisuuden haaste, joka on jo nyt käsillä. Tietojen tallentaminen paikalliseen työasemaan on pian historiaa. Avainasemassa asiakkaiden suuntaan oleva palveluportaali kokee niin ikään uudistumista. — Selkeys ja yksinkertaisuus on ohjenuora uusia ominaisuksia sekä uuden ulkoasun ja ohjeistuksen saavalle palvelukanavalle.

KYMIJOEN ICT

RATKAISIJA. 2/2021

KÄYTTÄJÄPALVELUT • KAPASITEETTIPALVELUT • TIETOLIIKENNEPALVELUT • KÄYTTÖVALTUUS- JA TUNNUSHALLINTA • ASIAKKUUDET

OLEMME JOHTAVA ICT-RATKAISUJEN PALVELUNTUOTTAJA KYMENLAAKSOSSA

- Palvelemme myös valtakunnallisesti

Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kauppakatu 5 45700 Kuusankoski

Vaihde 020 615 1500 KOUVOLA - KOTKA - HAMINA

toimisto@kymijoenict.fi www.kymijoenict.fi