Issuu

KSTiedon asiakaslehti 2/2023

KSTiedosta tuli Googlen partneri

Uusi elämä vanhalle läppärille

Index of /~

2/2023 3 4 6 8 10 14 15

Pääkirjoitus Uusi elämä vanhalle läppärille KSTieto näkyy kiekkokaukalossa Piirtoheittimistä on tultu pitkä matka

Moneen muuntuva tapahtumakeskus KSTiedosta tuli Googlen partneri Taisto testaa kyberturvan tason

15 KSTiedon asiakaslehti Julkaisija Kaakkois-Suomen Tieto Oy Toimittajat Vesa Vainio, Niko Kaartinen Valokuvat, ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Sähköinen versio www.kstieto.fi

RATKAISIJA. 2/2023

KSTieto

KOHTI KESTÄVÄÄ TIETOTEKNIIKKAA Tervetuloa Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n asiakaslehden 2/2023 pariin! PÄÄKIRJOITUS

mpäristötietoisuus ja kestävä kehitys ovat tällä hetkellä keskeisiä puheenaiheita kaikkialla maailmassa, ja me Kaakkois-Suomen Tiedolla haluamme olla osaltamme myös edistämässä näitä arvoja. ICT-laitteiden valmistus ja käyttö aiheuttavat merkittävän hiilijalanjäljen. Tietokoneiden, palvelimien ja muiden laitteiden tuotantoon tarvitaan suuria määriä raaka-aineita ja energiaa. Lisäksi laitteiden käytössä ja jätehuollossa syntyy päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että siirrymme kohti vihreämpiä ratkaisuja ja kestävämpää IT-infrastruktuuria. Me Kaakkois-Suomen Tieto Oy:ssä olemme sitoutuneet auttamaan asiakkaitamme tässä vihreässä siirtymässä. Tarjoammekin laaja-alaisia palveluita ja ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään

ICT-laitteiden ympäristövaikutuksia. Olemme tehneet jo pitkään yhteistyötä mm. 3 Step IT:n kanssa. 3 Step IT on kumppanimme, joka tarjoaa kestäviä ratkaisuja tietotekniikan laitehallintaan. Heidän avullaan voimme hyödyntää työasemien uudelleen käyttöä ja pidentää niiden elinkaarta. Kun työasemat saavuttavat elinkaarensa lopun, ne eivät suinkaan päädy SER-jätteeksi, vaan toimitetaan kiertoon 3 Step IT:n kautta. He kierrättävät laitteet vastuullisesti ja varmistavat, että arvokkaita resursseja ei hukata. Näin vähennämme elektronisen jätteen määrää ja säästämme luonnonvaroja. Asiasta lisää tämän lehden sivuilla. Perinteiset palvelimet kuluttavat myös suuria määriä sähköä ja tuottavat lämpöä, mikä nostaa energiakustannuksia ja lisää hiilijalanjälkeä. Vähemmän energiaa kuluttavat palvelimet sen sijaan tarjoavat samat suorituskykyominaisuudet, mutta käyttävät huomattavasti vähemmän sähköä. Tämä auttaa alentamaan energiakustannuksia ja vähentää ympäristöön

pääsevien kasvihuonekaasujen määrää. Pilvisiirtymä tarjoaa myös tehokkaan ratkaisun energiankulutuksen vähentämiseen. Pilvipalveluiden käyttö mahdollistaa palvelinten virtualisoinnin ja keskittämisen, mikä vähentää fyysisten palvelimien tarvetta. Pilvipalvelut ovat myös joustavia ja skaalautuvia, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja tarjoaa mahdollisuuden optimoida energiaa kuluttavien laitteiden käyttöä.

Tuomas Ylärakkola Tuotantopäällikkö KSTieto

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

KIERTOTALOUS

Uusi elämä

vanhalle läppärille KSTiedon vanhoista leasingkoneista suurin osa saa uuden elämän 3stepIT:n käsittelyssä. TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT JUHA KORHONEN JA 3STEPIT

Aaro Nuotio ja osa kierrätykseen uusiokäyttöön menevistä laitteista.

RATKAISIJA. 2/2023

KSTieto

eskiverron kannettavan tietokoneen elinkaari KSTiedon asiakkaalla on ict-tukihenkilön Aaro Nuotion mukaan noin neljä vuotta. Leasing-ajan tullessa päätökseensä koneet palautuvat takaisin KSTiedon varastolle, jossa ne rekisteröidään varastotietokantaan ja niille tehdään tarpeen mukaan alustavia toimenpiteitä. — Esimerkiksi poistamme biosin lukituksia ja teemme muita vastaavia salasanan vaativia toimia, jotta 3stepIT:n on helpompi käsitellä konetta, Nuotio kertoo. 3stepIT on toiminut KSTiedon kumppanina laitteiden elinkaaren hallinnassa useiden vuosien ajan. KSTiedolle palautuu laitteiden leasing-ajan loppuessa kannettavien tietokoneiden lisäksi esimerkiksi puhelimia, tabletteja, näyttöjä ja tietokoneiden oheislaitteita. Nuotion mukaan osa asiakkaista haluaisi lunastaa laitteita itselleen, mutta se ei ole tietoturvasyistä mahdollista. — Laitteilta pitäisi poistaa ensin kaik-

ki meidän sinne asentamat ohjelmistot ja henkilökohtaiset tiedot. Laite pitäisi käytännössä käydä meillä uudelleen asennettavana.

Uusi laite on huoltoa edullisempaa Nuotion mukaan neljän vuoden leasingaika on perusteltu laitteiden kulutuksella. Mitä vanhempi laite on, sitä enemmän se saattaa vaatia huoltoa. — Se taas saattaa nopeasti maksaa enemmän kuin uusi laite. Lisäksi laitteet myös kuluvat fyysisessä käytössä, esimerkiksi etätöitä tekevien ja kotona opiskelevien leasing-läppärit voivat nähdä paljonkin elämää tuona aikana. Toisinaan KSTiedolle palautuu tietokoneita kesken leasing-kauden, jolloin ne saattavat palautua takaisin asiakkaalle. Nuotion mukaan esimerkiksi työsuhteen päättyminen tai eläköityminen saattaa vapauttaa koneen kesken kauden. — Koneen uudelleenasennuksen ohella asennetaan myös asiakkaan toivomat sovellukset, jolloin kone on heti käyttövalmis. Vaikka Nuotion pääasiallinen toimipiste on KSTiedon oma laitevarasto, täyttävät varastointitoimet vain kolmanneksen Nuotion kalenterista. Käytännössä mies on monessa muussakin mukana.

Suomessa vuonna 1997 perustettu 3stepIT auttaa Kuorilehdon mukaan asiakkaitaan paitsi laitteiden elinkaaren hallinnassa myös saavuttamaan asiakkaan itselleen asettamia kiertotalouden tavoitteita. 3stepIT:lle palautuneista laitteista peräti 96 prosenttia päätyy uusiokäyttöön. Yritys kierrättää vasta, kun se on välttämätöntä. – Käytetyt tietokoneet tietoturvataan ja kunnostetaan, ennen kuin ne myydään uusiokäyttöön tarkoin auditoiduille tahoille ja jälkimarkkinoille. 3stepIT vastaanottaa kaikkea kannettavista tietokoneista ja puhelimista aina servereihin, näyttöihin ja esitystekniikkaan asti. — Palvelumme kattaa myös muuta irtainta, kuten terveysteknologiaa ja kalusteita.

Tietoturva kiertotalouden keskiöissä Kuorilehto painottaa tietoturvan olevan 3stepIT:lle ensisijaisen tärkeää. Yrityksen käsittely- ja logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla, jonne tulevat laitteet luetteloidaan tarkasti, jonka jälkeen niille tehdään

puhdistus, tietoturvallinen tyhjennys ja tarpeen mukaan kunnostus. Tämän jälkeen laitteet ovat valmiita uudelle käyttäjälle. – Prosessia ei voi määräänsä enempää avata. Meillä on kuitenkin asiakkaina esimerkiksi hyvinvointialueita, ja käsittelemme vuosittain noin 700 000 laitetta. Kuorilehto painottaa myös vastuullisuutta: asiakkailla pitää olla käytössään hyvät ja nopeasti toimivat työvälineet, joissa on tietoturva kunnossa ja sovellukset ajan tasalla. – On myös tahoja, joilla ei ole välttämättä varaa aivan uusimpiin laitteisiin. Silloin palvelumme edistää kiertotaloutta parhaalla mahdollisella tavalla, kun myymme kunnostettuja laitteita eteenpäin. 3stepIT hyödyntää nimensä mukaisesti kolmen askeleen kiertotalousratkaisua, johon kuuluu IT-laitekannan vastuullinen hankinta, hallinta ja uusiminen. — Kutsumme tätä teknologian elinkaaren hallinnaksi. Missiomme on auttaa organisaatioita siirtymään kiertotalousmalliin ja toimimaan vastuullisesti vähentämällä teknologiasta aiheutuvien päästöjen ja elektroniikkajätteen määrää. Prosessimme on myös ISO-sertifioituja.

Lähes joka laitteelle uusi elämä KSTieto toimittaa leasingajan lopussa olevia laitteita 3stepIT:lle kvartaaleittain. Kerralla KSTiedon varastolta lähtee eteenpäin noin tuhatkunta laitetta. Se on 3stepIT:n Account Executive Sirpa Kuorilehdon mukaan merkittävä määrä. – KSTieto on yksi avainasiakkaistamme. Meillä on KSTiedolle dedikoitu oma palvelutiimi, pidämme palavereita säännöllisesti ja yhteistyötä edistetään puolin ja toisin aktiivisesti. 3stepIT auttaa asiakkaitaan optimoimaan laitteiden elinkaarta sekä automatisoimaan ja ylläpitämään dataa heidän laiteidensa tilasta ja sijainnista. — Näin asiakkaamme pysyvät hyvin kartalla siitä, mitä laitteita heillä missäkin on ja milloin laitteiden elinkaari alkaa olla lopuillaan. Samalla kustannustehokkuus paranee, kun yritys ei tee turhia laitehankintoja.

Sirpa Kuorilehto

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

Jukka Latva (vas.), Matti Lindholm ja Mika Lyytikäinen sovittavat joukkuepaitoja KooKoon myymälässä.

KSTIETO

YHTEISTYÖ

Yhteistyö kouvolalaisen liigajoukkue KooKoon kanssa on poikinut parin vuoden aikana paljon hyvää. TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT JUHA KORHONEN JA KSTIETO

STiedon asiakkaat ovat muutaman kerran päässeet tiputtamaan ottelun avauskiekon jäälle ennen KooKoon kotiottelua. Tämä on seurausta KooKoon ja KSTiedon jo pari vuotta kestäneestä yhteistyöstä. Yhteistyö alkoi, kun KooKoo tarjosi erilaisia markkinointipaketteja Kymenlaakson alueen yrityksille. Sattumalta KSTieto oli pohtimassa sopivaa markkinointika-

RATKAISIJA. 2/2023

KSTieto

näkyy kiekkokaukalossa navaa juuri tuolla hetkellä. Paketit olivat huokeampia kuin esimerkiksi perinteinen tv-mainonta, mihin KSTieto ei halunnut lähteä. Heti kättelyssä KooKoolla oli tarjota dataa siitä, miten hyvin yhteistyö heidän kanssaan tavoittaa ihmisiä. — KooKoon kautta saimme maltillisella hinnalla jopa valtakunnallista näkyvyyttä. Otteluita isännöidessä logomme näkyivät KooKoon digitaalisissa kanavissa, laitamainonnassa ja ottelussa esimerkiksi katon tuloskuutiossa, KSTiedon toimitusjohtaja Mika Lyytikäinen kertoo. — Yhteistyö KooKoon kanssa oli alkanut jo tavallaan tuota aiemminkin. Olimme pitäneet asiakastilaisuuksia jo aiemminkin KooKoon aitiossa, jossa oli hyvä puhua asiaa, ruokailla ja nauttia jääkiekosta, jatkaa asiakkuuspäällikkö Jukka Latva.

Isäntä näkyy ottelussa KooKoon ja KSTiedon välisestä yhteistyöstä hyötyvät luonnollisesti molemmat osapuolet: KooKoo saa rahallista tukea, KSTieto puolestaan näkyvyyttä KooKoon peleissä ja eri kanavissa. KooKoon ”timanttipakettiin” kuuluu KSTiedolle aina tietty määrä lippupaketteja kotiotteluihin. — Kaiken kukkuraksi otteluisäntä käy tiputtamassa avauskiekon jäähän, KooKoon markkinointipäällikkö Matti Lindholm kertoo. Itse tapahtumassa isäntä voi näkyä myös omalla promootiollaan. Osalle se voi olla helppoakin, esimerkiksi lihatuotteita jalostava yritys voi tuoda paikalle oman grillipisteensä. KSTiedon toimiessa aineettomasti vastaavan tekeminen voi olla hankalampaa. KSTieto isännöi otteluita kerran pari

vuodessa. Muuten KSTieto hyödyntää yhteistyösopimukseen kuuluvia lippupaketteja. KSTieto jakaa myös otteluisännöintiä yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin yhtiö ei vastaa yksin tapahtuman kuluista. — Ne ovat erikoistapauksia, joissa me ja yhteistyökumppanimme molemmat hyödymme tilanteesta. Näihin tapahtumiin osallistuu meidän ja yhteiskumppaneiden lisäksi asiakkaat.

Huumoria ja hyvää markkinointia Lyytikäisen mukaan KSTiedon yhteistyö KooKoon kanssa takaa näkyvyyttä KSTiedon brändille, mutta uusia asiakkuuksia sillä ei suoranaisesti kalastella. Asiakkuudet ovat pidempiä prosesseja, jotka eivät synny erätauolla nähdyn yrityslogon pohjalta. Sen sijaan tunnettavuutta se lisää. — Se vahvistaa KSTiedon nimeä valtakunnallisesti ja tekee logoa tutuksi. Samalla se mainostaa KSTietoa myös potentiaalisille työntekijöille, sillä meillä on jatkuva työvoiman tarve, Lyytikäinen kertoo. Latvan mukaan jääkiekko on suosittu laji, joka yhdistää suurta osaa suomalaisia. Lisäksi KooKoo on kymenlaaksolainen, vahva toimija, joten kymenlaakso-

laisten firmojen intressit kohtasivat yhteistyössä. Latva kehuukin KooKoon otetta yhteistyöhön. Eikä siitä ole ainakaan haittaa, että KooKoo on liigajoukkue. — Heidän toimintansa on ammattimaista ja he ovat raudanlujia ammattilaisia. Pidämme siitä paljon. Ilmeisesti he pitävät myös meidän toiminnastamme, sillä yhteistyö on sujunut erittäin mallikkaasti. — Lisäksi KooKoo pyörittää yhteistyökuviota hyvällä sykkeellä. Joka kuukausi he kertovat erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ja pitävät toimintaa yllä hienosti. On helppoa valita siitä sopivat tilaisuudet itselleen, joista osa on myös meille maksuttomia, Lyytikäinen jatkaa. Latva kehuu myös kommunikointia KooKoon kanssa. Hän ja Lindholm pääsivät nopeasti samalle aaltopituudelle hyvällä huumorilla. — Lisäksi KooKoon asenne markkinointiin on mielestäni sangen raikas. Heitetään ideaa ja vastaus on, että jos ei ole valmiina, niin sitä järjestetään, Lyytikäinen sanoo. Entä olisiko yhteistyötä, jos KooKoo ei pelaisikaan korkeimmalla sarjatasolla Liigassa, vaan Mestiksessä, kuten vielä joitain vuosia sitten? — Paha kysymys. Voi olla, että yhteistyötä olisi siltikin, Latva pohtii. — Ei se Liigassa pelaaminen ole yhteis-

työtä ainakaan heikentänyt, Lyytikäinen naurahtaa.

Yhteistyökumppanit pitävät KooKoon liigassa KooKoolle paikalliset yhteistyökumppanit ovat Lindholmin mukaan elinehto. Ilman paikallisia tukijoita KooKoo ei pystyisi tarjoamaan kymenlaaksolaisille jääkiekkoviihdettä siinä mittakaavassa kuin nykyisellään. — Arvostamme yhteistyötä erittäin paljon. Ilman tätä kaikkea emme varmasti voisi pelata Liigassa. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa myös KooKoon osallistumisen KSTiedon omiin markkinointitapahtumiin. — Pelaajatkin voivat olla käytettävissä tapahtumissa tarpeen mukaan. Lähtökohtaisesti yhteistyö voi olla vaikka mitä, ja ennemmin sanomme kyllä kuin ei erilaisille ideoille. Lyytikäinen kehuukin KooKoon olevan hyvin dynaaminen yhteistyökuvioiden suhteen, ja kaikenlaisia ideoita on pystytty pyörittelemään ilman rajoja. Latva nauraakin tietäväisesti tiedusteluun yhteistyökuvioista, mutta ei vielä suostu kertomaan tarkemmin. — Jotain on kuitenkin tulossa, sen verran voi sanoa. Ainakin se liittyy jäähän.

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

Piirtoheittimistä on tultu pitkä matka

YRITYS

Markus Myllylä Kymen hyvinvointialueen Kotkan toimipisteen neuvottelutilassa, joka on entinen Suomen pankin holvi.

AV-laitteet ovat entistä tiiviimpi osa yrityksen ICT-laitekantaa. KSTieto haluaa luoda ensimmäisten joukossa standardin AV-laitteiden ylläpidolle ja etähallinnalle. TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT MATTI VESALA

STiedon AV-asiantuntija Markus Myllylällä on pitänyt kiirettä viimeisen vuoden ajan. Myllylän arjen ovat täyttäneet muun muassa AV-laitteiden ylläpitotoimet, palaverit asiakkaiden kanssa ja uusien AV-asennusten suunnittelu erilaisiin tiloihin. — Tässä on saanut tutustua urakalla siihen, miten esimerkiksi eri valmista-

RATKAISIJA. 2/2023

KSTieto

jien laitteet toimivat verkossa ja miten hallintajärjestelmät toimivat. Moderneissa AV-laitteissa on paljon ICT-puolta, joka on pitänyt ottaa haltuun. Lisäksi palvelua pitää samalla kehittää sen ollessa vielä muotoutumisvaiheessa, Myllylä kertoo. KSTiedon AV-palvelut on perustettu käyttäjäpalveluiden alaisuuteen virallisesti kuluvan vuoden toukokuussa, vaikka palveluiden perustamista on Myllylän mukaan suunniteltu jo vuoden päivät. Heti kättelyssä AV-palveluilla on Kymenlaaksossa isoja asiakkaita, kuten Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kouvolan kaupunki. Syyt palvelun perustamiselle ovat Myllylän mukaan selkeät: nykypäivän AV-teknologia on jo aivan muuta kuin menneiden vuosikymmenien piirtoheittimet tai videotykit. — Yhä useampi laite yhdistetään verkkoon, oli kyse sitten info-tv:stä tai koko-

naisista Teams-kokoustiloista. Siinä tulee nopeasti vastaan tietoturva- ja hallintakysymykset, jotka voivat olla monimutkaisiakin, mutta samalla uusi teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia. AV-palvelut tarjoaa asiakkaille elinkaaren hallinnan, johon sisältyy esimerkiksi laitteiden päivitykset, tietoturva ja etähallinta. Laitteiden asennukset tekee alihankintana E.Kylmälä ja laitteet toimittaa Advania Oy. — Advanialta saa paljon asiantuntija-apua ja suunnittelemme yhdessä AV-kokonaisuuksia asiakkaitamme varten. Tälläkin hetkellä rakenteilla on esimerkiksi Valkealan monitoimitalon kokonaisratkaisu, johon sisältyy noin 50 luokan älytaulut ja dokumenttikamerat. Lisäksi talolle toimitetaan infonäyttöjä. Kymenlaakson keskussairaalaan on puolestaan suunnitteilla kaikkiaan yh-

Esitystekniikan kenttää ei ole erityisesti standardisoitu. Siksi asiakkaan toiminnan ja tarpeiden tunteminen on Kondelinin mukaan erityisen tärkeää, oli tarve sitten pieni tai suuri. — Asiakkaan kanssa halutaan aina tehdä kartoitus nykytilanteesta, jotta tiedetään tarjota sopivia laitteita ja palveluita ja laatia toimiva kehityssuunnitelma. Ettei tule tilannetta, että toimitetaan esimerkiksi koululle aivan erilainen dataprojekti, kuin mitä siellä on aiemmin käytetty.

Erkki Kondelin

deksän erilaista Teams-kokoushuonetta, joissa voi pitää Teams-kokouksia ilman omaa tietokonetta. — Koko huone näkyy Teams-kokouksessa yhtenä osallistujana ja huoneen toimintoja voidaan ohjata kosketuspaneelista, Myllylä kuvailee. KSTieto hoitaa AV-laitteiden ylläpidon, tietoturvan, päivitykset ja etähallinnan. Vaikka Myllylä on tällä hetkellä AV-palveluiden ainoa työntekijä, eivät kaikki ongelmat onneksi pinoudu hänen pöydälleen. — Service deskillä on myös pääsy etähallintaan, joten he pystyvät auttamaan asiakasta monissa pulmissa. Jos asia ei heidän avullaan ratkea, tulen hätiin.

Kaukosäätimestä koko rakennuksen ratkaisuun Advanian Erkki Kondelinin mukaan esitystekniikka etenee nykyään harppauksin ja on entistä tiiviimpi osa asiakkaan ICT-ympäristöä. Kondelinin mukaan esitystekniikan käyttö laajenee jatkuvasti eri käyttötarpeisiin ja sen suunnittelu vaatii yhä enemmän osaamista.

Kartoituksen pohjalta luotua kehityssuunnitelmaa toteutetaan yhdessä KSTiedon kanssa. Näin asiakkaan laitteistot ovat entistä enemmän standardinmukaisia, tuottavat hyötyä ja ovat helppokäyttöisiä sekä hallittavia. Advanialla on 15 vuoden kokemus esitystekniikasta. He antavat asiakkaalle laitteistosuosituksia, hoitavat asennukset ja keskittyvät myös siihen, miten laitteen käyttöönotto ja sen tarjoaman tekniikan hyödyntäminen olisi tehokasta. Advanialla AV on yhtä kuin NIAV – verkottunutta ja vuorovaikutteista ääntä ja kuvaa. — Laitteiden asentaminen on vain yksi asia. Pitää myös huolehtia, että loppukäyttäjät opetetaan käyttämään laitteistoa oikealla tavalla. Meillä on myös vanhojen laitteiden kierrätyspalvelu ja tarjoamme myös tukea ja ylläpitoa KSTiedon kanssa. Olemme se AV-asiantuntija, joka yhdessä KSTiedon kanssa tuottaa ja paketoi tätä palvelua parhaalla mahdollisella tavalla. Advania on päässyt lentävään lähtöön KSTiedon kanssa. Parhaillaan Advania käsittelee viikoittain useita AV-aiheisia tikettejä. Niihin mahtuu kaikkea aina isoista projekteista kosketusnäytön kaukosäätiminen hankkimiseen asti.

Kondelinin mukaan Advanialla ja KSTiedolla on myös yhteinen tavoite: luoda Suomen edistyksellisin, standardisoitu ja etähallittavissa oleva AV-ympäristö. — Standardisointi näkyy asiakkaille esimerkiksi parempana palveluna ja nopeampana reagointina ongelmantilanteisiin. ICT ja esitystekniikka sekä palvelut menevät entistä enemmän yhteen, ne eivät ole erillisiä saarekkeita.

Tarve tuli asiakkailta Käyttäjäpalveluiden palvelupäällikkö Katja Talvitien mukaan signaali AV-palveluiden tarpeellisuudesta tuli omistaja-asiakkailta. He toivoivat, että AV-palvelut saataisiin kokonaispalveluna, johon sisältyy laitehankinnan lisäksi myös tuki ja ylläpito. — AV on yksi työkalu muiden joukossa, etenkin opetuspuolella. Siksi on kaivattu tukea ja ylläpitoa laitteiden merkityksen kasvaessa. Myös Talvitie kehuu Advanian kanssa tehtyä konseptia, jossa ylläpito sidotaan tiiviisti osaksi AV-laitteita. Alusta alkaen on ollut yhdessä tekemisen meininki. — Olihan tämän palvelun luominen oma prosessinsa, mutta nyt seisomme jo omilla jaloillamme.

Katja Talvitie Talvitien mukaan esimerkiksi Advanian kanssa tehtävät laitekannan kartoitukset ovat olleet heti kysyttyjä. Kartoituksen pohjalta asiakas saa hyvän pohjan laitteiston uusimisille tai voi siirtää nykyisen laitekantansa KSTiedon hallintaan. — Monesti asiakkaat eivät aina edes tiedä, mitä kaikkea he omistavat. Kartoituksella asiakkaiden laitehallinta helpottuu, kun tulee hyvä kokonaiskuva omasta laitekannasta.

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

9 9

10 10

RATKAISIJA. 2/2023 2/2023 | | KSTieto KSTieto

Satama Areenan tyhjään tilaan rakentuvat konsertit, messut, yritystilaisuudet ja urheilutapahtumat. Tilaa ja palveluita on tarjolla myös viereen valmistuvalle XAMKille. KSTieto ja Telia vastaavat areenan modernista ja varmatoimisesta tietoliikennetekniikasta. ASIAKASESITTELY TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA

untuu kuin astuisit sisään uusitulle Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai Helsingin keskustakirjasto Oodiin. Olet kuitenkin Satama Areenalla Kotkassa, missä puu on niin ikään merkittävässä roolissa rakennusmateriaalina. Ei ehkä sattumaa, sillä kaikkien kolmen kohteen

takaa löytyy sama arkkitehtitoimisto. — Kantavat CLT-rakenteet on valmistettu pohjoismaisesta kuusesta. Aulassa on pohjoismaiden suurin ripustettu kattorakenne, puuta sekin. Näin kertoo palvelupäällikkö Heikki Hytönen Kotkan tapahtumakeskus Oy:s-

tä, joka pyörittää Kotkan kaupungin omistaman Satama Areenan toimintaa. Katse löytää paljon puuta myös korkeista seinärakenteista. Mutta mikä tämä avara ja näyttävä, mutta välillä täysin tyhjä keskus oikein on.

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

Mestarit areenalla - Heikki Hytönen (vas.) ja Jarkko Hännikäinen

— Kantavana ajatuksena oli saada Kotkaan tapahtumakeskus, missä voi järjestää hyvin erilaisia tapahtumia. Muunneltavuus on iso tekijä. Meillä on lähtökohtaisesti tyhjä tila, johon rakennamme sitä, mitä yksittäinen tilaisuus kulloinkin edellyttää. Areenan kokonaisuuden muodostavat pääaula ja iso sali. Tasaisella hierotulla betonilattialla voi liikkua helposti erityyppisillä siirtokoneilla. Tilan voi jakaa siirtoseinillä, varustaa katsomolla tai kalustaa juhlapöydillä ja tuoleilla. Hytönen kuvailee areenan aulaa ja ravintolaa avoimeksi kaupunkitilan jatkeeksi, jonne voi poiketa kahville ja syömään kuutena päivänä viikossa. — Me yhdistelemme asiakkaiden tarpeet ja tarjoamme niihin soveltuvat palvelut 2–3 000 henkilölle. Jokainen tilaisuus on omanlaisensa.

Katse pitkälle tulevaisuuteen Hytönen kertoo, että Satama Areena on tehty tietoisesti vahvistetulle äänelle - eli tekniikalle on siltä osin tarvetta. Kiinteästi sitä on asennettu vain osa koko arsenaalista, mutta hyllyssä tekniikkaa on sitäkin enemmän. Muunneltavuus ja tapahtuman tarpeiden mukainen ratkaisu ovat tässäkin avainsana.

12 12

RATKAISIJA. 2/2023 2/2023 | | KSTieto KSTieto

Tietoliikennetekniikan osalta päävastuun suunnittelusta ja toteutuksesta on kantanut KSTieto. Palvelupäällikkö Jarkko Hännikäinen tuli projektiin mukaan kesällä 2022 suunnittelemaan areenan tiloihin kokonaisvaltaista ratkaisua. — Lähtökohtana oli, että kun jotakin tehdään, sen tulee kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Skaalautuvan ja monikäyttöisen ratkaisun tulee taipua 3 500 käyttäjän tarpeisiin aula ja ravintolatila mukaan lukien. Ratkaisuun piti sovittaa niin kiinteistön, kaupungin konsernipalveluiden, tapahtumakeskuksen sekä kiinteistö- ja IoT-tekniikan vaatimukset. KSTiedon piti löytää ratkaisu, joka pysyy budjetissa sisältäen pelivaran yllätyksiin, joita todellakin tuli matkan varrella. — Valitsimme toteuttavaksi kumppaniksi Telian, joka esitti ratkaisuksi Stadium Wifiä, joka täyttää stadiontason tarpeet niin vierailijoille kuin tilojen omalle käytölle.

Kahdennettu verkko tuo varmuutta Hytösen sanoin kaikki Satama Areenassa toimii verkossa, mikä edellyttää verkon vakaata toiminnallisuutta itse kiinteistössä ja tapahtumissa. Vastaus tähän on kah-

dennettu verkko, missä kahdennus tapahtuu Hännikäisen mukaan fyysisesti ja toiminnallisesti. — Kiinteistöön tulee fyysisesti kaksi eri valokuitukaapelia. Vikatilanteessa, esimerkiksi kaivinkoneen osuessa kaapeliin, verkko kahdentuu automaattisesti. Sama koskee kiinteistön sisäistä verkkoa. Kahdennettu verkon tuoma käyttövarmuus helpottaa ylläpitoa, kun ei tarvitsee varautua nopeisiin korjaustoimiin, vaan niille on reilusti pelivaraa. Ja mikä tärkeintä, toimintaan ei tule katkosta. Areenan sisäverkko pohjautuu kiinteisiin kaapeleihin, joita täydentää kiinteistön jokaiseen kolkkaan ulottuva langaton verkko. Hytönen näkee tämän selkeänä vahvuutena. — Langaton verkko tuo joustavuutta ja mahdollistaa uuden laitteen helpon liittämisen turvallisesti verkkoon. Langattomuus luo mahdollisuuksia myös hybriditilaisuuksien järjestämiseen. Hännikäinen kertoo, että areenan eri käyttötarkoituksiin ja toimintoihin on varattu oma kapasiteetti. — Niitä kaikkia ohjaa yhteinen, älykäs ja automatisoitu itseohjautuva järjestelmä, jossa on määritelty roolit ja käyttöoikeudet. Rinnalla toimii avoin tapahtumaverkko.

Hienous löytyy konepellin alta Satama Areenan langaton lähiverkko on simuloitu alun perin pohjakuvien perusteella. Niiden mukaisesti tehtiin alustava sijoittelusuunnitelma tulevaan kiinteistöön tukiasemien keskinäinen sijoittelu mahdollisimman hyvin optimoiden. Etukäteismallinnuksessa otettiin huomioon ympäristön, seinien, kattojen ja tulevien rakenteiden vaikutuksia radiosignaalin etenemiseen. Kun riittävästi rakenteita oli kiinteistössä valmiina, verkolle tehtiin vielä referenssimittaukset, joiden perusteella tarkennettiin kaapelointia ja laitesijoittelua. Asennusten ja loppumittauksien jälkeen oli mahdollisuus suunnata antenneja olosuhteiden perusteella. — Huolellisuus, järjestelmällisyys ja ajoitus korostuu tällaisessa projektissa, on tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Kaapeleiden vetäminen on nyt myöhäistä, Hännikäinen tähdentää. Hännikäisen mukaan kaikki on pyritty huomioimaan tv-lähetysautojen virransyöttöä ja erilaisten verkkoon liitettyjen laitteiden POE-virransyöttötarpeita myöten. Tehonsyötöt kiinteään verkkoon on tehty kiinteästi kaapeleilla. Tämäkin

on osa hallittua kokonaisuutta. Hytönen muistuttaa, että kaikki hienous ei ole näkyvillä. — Hienous on konepellin alla. Kun päätelaite kulkee mukana, verkko seuraa sitä. Lisäksi muunneltavuus ja joustavuus on sisäänrakennettuna verkkoon. Esimerkiksi ohjelmallisesti käännettävät suunta-antennit mahdollistavat langattoman verkon optimoinnin muuttuneisiin olosuhteisiin tai uusiin tarpeisiin myös tulevaisuudessa. KSTiedolle Satama Areenan projekti on ollut mittakaavassaan uutta. Hännikäisen mielestä oli hyödyllistä, että he saivat olla suunnittelusta asti mukana työstämässä kohdetta. Nyt prosessi on helppo luovuttaa ylläpitoon. — Olemme olleet uuden äärellä. Tämän tyyppiset kohteet ovat meille potentiaalista asiakaskuntaa. Telian erikoisosaaminen ja sujuva yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken on johtanut onnistuneeseen lopputulokseen.

Tunnelma houkuttelee

hes 50 000. Areenan päämarkkina-alue on noin 100 kilometrin säteellä ja kilpailukykyä löytyy myös pääkaupunkiseudulla, Hytönen kertoo miksi. — Helsingin seudulta puuttuu tämän kokoluokan tapahtumatila, mihin mahtuu 2 500 seisoma- ja 1500 istumavierasta. Ja onhan tämä tunnelmaltaan erilainen kuin jää- tai messuhalli. Hytösen mukaan toiminta on lähtenyt jouhevasti käyntiin ja uudeksi tilaksi ongelmia on ilmennyt varsin vähän. Kiinteistön ulkokuori on puhdasta huoltovapaata sinkkiä ja päälämmönlähteenä on maalämpö, mikä korostaa ekologisia valintoja. Yleisön tuottama hukkalämpö menee hyödyksi viereen valmistuvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tiloihin. XAMKin ja Satama Areenan yhteistyö tuleekin olemaan päivittäisen arjen osalta tiivistä. — Kampuksella ei ole omaa opiskelijaravintolaa eikä omia neuvottelutiloja ja audiotoriota, me tarjoamme kaikki nuo palvelut heille. Meidän sisäänkäyntimme on myös kampuksen pääsisäänkäynti.

Satama Areenan avajaiset pidettiin tämän vuoden elokuussa. Kahden käyttökuukauden aikana kävijöitä on ollut jo lä-

KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

Mika Lyytikäinen (vas.), Tuomas Ylärakkola ja Nico Virtanen

ASIANTUNTIJA

KSTIEDOSTA TULI GOOGLEN PARTNERI Partneruus Googlen kanssa tulee palvelemaan KSTiedon asiakkaita monipuolisesti tulevaisuudessa, sillä Googlen palveluiden odotetaan kasvattavan suosiotaan.

STieto teki reilu vuosi sitten päätöksen: Kun Google tarjoaa samoja palveluita kuin Microsoft, ja asiakkailla on kasvavaa kiinnostusta palveluita kohtaan, hankkii myös KSTieto itselleen Google partner -statuksen Microsoft-kumppanuuden rinnalle. — Ihan helpolla se ei onnistunut, vaan siihen vaadittiin tietty määrä näyttöjä henkilökunnalta, jotta pystyimme osoittamaan Googlelle pätevyytemme. Lähes kaikki operatiiviset henkilöt koulutettiin toimimaan Googlen toimintaympäristössä ja kahdeksan suoritti vaativan Cloud Digital Leader -sertifioinnin, ohjelmistoarkkitehti Nico Virtanen kertoo. Pelkkä henkilökunnan näyttöjen anto ei riittänyt partner-statukseen, sillä Google tutki myös millainen firma KSTieto on tulosta myöten. Partner-statusta ei anneta kenelle tahansa. — Siellä haluttiin varmistaa, ettei kyse ole mistään ihan pöytälaatikkofirmasta, Virtanen toteaa.

RATKAISIJA. 2/2023

KSTieto

Partneruus avaa useita eri ovia KSTiedon toimitusjohtajan Mika Lyytikäisen mukaan päätös Google partneruudesta syntyi yrityksen nähtyä Googlen tuottamien palveluiden suosion kasvun. KSTiedon asiakkaista Hamina siirtyi käyttämään Googlen tarjoamia pilvipalveluita sekä esimerkiksi joidenkin oppilaitosten kannettavissa mikroissa Googlen Chrome OS -käyttöjärjestelmää. KSTiedon tulee olla kumppani, joka pystyy tarvittaessa hoitamaan teknisen puolen, jos asiakas valitsee käyttää Googlen palveluita. — Päätimme tuolloin kehittää omaa osaamistamme. Partner-tason saavutettuamme pystymme tarjoamaan Googlen palveluita erilaisina tuotteina, ja saamme siitä myös itse erilaisia etuuksia. Ilman sitä Google-palvelumme olisi pääsiassa lähitukea, emmekä pääsisi manageroimaan Googlen ekosysteemiä, Lyytikäinen kertoo. KSTieto saavutti Google-partneruuden kolmella eri alueella: Googlen pilvipalveluissa, Googlen Workspace-ympäristöissä ja Chrome OS -kyvykkyyksissä. Nyt asiakas saa kaikki Googlen ekosysteemiin liittyvät palvelut KSTiedon kautta. — Noin vuosi sitten aloitimme Googlen palveluiden tuotteistamisen ja koulutukset henkilöstölle näitä paketteja varten, jotka ovat hieman erilaisia verrattuna

Microsoftin tuotteisiin. Tuotteistamisen osalta olemme edenneet hyvin, tuotantopäällikkö Tuomas Ylärakkola kertoo.

Pitkät käyttöiät kannettaville Toistaiseksi kuntakentän asiakkaista valtaosa käyttää edelleen Microsoftin tuotteita. Lyytikäisen mukaan siirtymää Googlen suuntaan voi kuitenkin odottaa tulevaisuudessa, sillä Google on hinnoitellut tuotteensa erittäin kilpailukykyisesti. Osa asiakkaista saattaa päätyä käyttämään molempien ympäristöjen eri ominaisuuksia. — Siirtymä Microsoftilta Googleen voi kestää tovin isossa organisaatiossa. Siirtymäaikana yritys voi toimia hybridiympäristössä hyödyntäen sekä Googlen että Microsoftin palveluja samanaikaisesti samoilla tunnuksilla, Virtanen sanoo. Google pystyy tarjoamaan myös pidempää käyttöikää Chromebook-läppäreilleen perinteisiin Windows-koneisiin verrattuna. Chromebookin käyttöjärjestelmä ja sovellukset on suunniteltu hyödyntämään saumattomasti Googlen pilvipalveluita, jolloin itse tietokone ei tarvitse samalla tavalla päivityksiä tai käyttötehoa kuin Windows-koneet. — Google on luvannut Chromebookeille jopa kahdeksan vuoden käyttöiän, mikä varmasti houkuttelee asiakkaita, joille laitteen pitkä elinkaari sopii, Ylärakkola kertoo.

TEKSTI NIKO KAARTINEN | KUVAT JUHA KORHONEN

TAISTO TESTAA KYBERTURVAN TASON Kansallinen, kerran vuodessa järjestettävä Taisto-harjoitus on kaikille avoin. KSTieto on oppinut harjoituksesta joka vuosi jotain uutta.

ilvipalvelu nurin, sähkönjakelussa ongelmia ja suurta suomalaista finanssilaitosta kohtaan on isketty palvelunestohyökkäyksellä. Kaiken kukkuraksi oman sisäverkon palvelimelle on pesiytynyt koneen lukitseva haittaohjelma, ja sähköpostissa odottaa hakkeriryhmän kiristyskirje. Jotain pitäisi tehdä. Näin pahaa päivää ei KSTiedolla ole oikeasti onneksi ollut, mutta Digi- ja väestötietoviraston vuoden 2022 Taisto-kyberturvaharjoituksessa kaikki nämä skenaariot toteutuivat yhden päivän aikana. Tekemistä siis riitti, vaikka kyseessä oli simulaatio. Tätä juttua kirjoitettaessa on vuoden 2023 harjoitus juuri alkanut ja kaikille on vielä yllätys mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. — Olemme osallistuneet harjoitukseen vuosittain vuodesta 2019 lähtien parantaaksemme omia valmiuksiamme. Harjoitus on meille osa jatkuvuuden hallintaa. Joka vuosi on opittu jotain, KSTiedon tietoturvapäällikkö Erkki Siimes kertoo. Maksuton ja kaikille avoin Taisto-kyberturvaharjoitus on suunnattu julkisen sektorin toimijoille, mutta kaikki toimijat ovat tervetulleita mukaan kokoon katsomatta.

Harjoitukseen osallistuu vuosittain satoja eri organisaatioita. — Mukana on esimerkiksi hyvinvointialueita ja kuntia sekä heidän eri yhtiöitä. Harjoituksessa simuloidaan ajankohtaisten uhkien mukainen häiriötilanne, joka antaa osallistujille mahdollisuuden harjoitella, testata ja kehittää oman organisaation tietoturvan toimintamalleja. Harjoitus painottaa erityisesti häiriötilanteiden hallintaa, johtamista ja viestintää.

Uhkia oman valinnan mukaan Harjoitukseen voi osallistua joko muutaman tunnin mitassa, jolloin keskitytään vain yhteen uhkaan, tai sitten koko päivän kestävänä harjoituksena, johon mahtuu koko uhkien kirjo. KSTieto on harjoitellut joka kerta pitkän kaavan kautta, jonka yhtiö on kokenut hyväksi mallliksi. Organisaatio saa valita harjoituksessa mihin järjestelmään kyberhyökkäys iskee. Harjoitus on kaikille osallistujille sama. Päivän aikana asiat alkavat eskaloitua hiljalleen, ja osallistujat saavat viestejä tilanteesta viranomaistiedotteiden, somekanavien ja muiden reittien kautta. — Saattaa tulla esimerkiksi tieto, että nyt Azuren pilvipalvelun toiminnoissa on kyberhyökkäyksen takia vakavia toimintahäiriöitä. Organisaation tulee reagoida tähän tilanteeseen. Simuloitu tilanne pal-

jastaa hyvin puutteet organisaation prosesseissa. — Eräänä vuonna hyökkäys osui simuloidusti Office365-pilvipalveluun, jolloin yrityksen omaa sähköpostia ei voinut käyttää viestintään, KSTiedon toimitusjohtaja Mika Lyytikäinen kommentoi. Harjoituksessa ihmiset ottavat eri rooleja. Esimerkiksi tarkkailijat seuraavat miten prosessit etenevät organisaatiossa ja tekevät muistiinpanoja, joiden pohjalta on hyvä tehdä harjoituksen jälkeen korjaavia toimenpiteitä. KSTieto on tehnyt vuosittain parannuksia omiin prosesseihinsa harjoituksen pohjalta. Yksi käytännön esimerkki oli alkuvuoden 2023 sähkökatkoharjoitus, joka syntyi Taisto-harjoituksen inspiroimana. — Halusimme oikeasti testata, miten järjestelmät toimivat. Taisto-harjoituksessa kun kaikki on simuloitua, Siimes sanoo. Harjoitus voi näkyä KSTiedolle myös asiakkaiden suunnalta, sillä osa asiakkaista osallistuu samaan harjoitukseen. — Silloin esimerkiksi saattaa tulla harjoitukseen liittyviä tukipyyntöjä, jotka otetaan vastaan samalla tavalla kuin oikeassa tilanteessa. Tukipyynnöt on selvyyden vuoksi merkattu Taisto-tunnuksella. Näin asiakas voi testata omat poikkeustilan prosessinsa hyvin totuudenmukaisesti.

Taisto-harjoitukseen osallistujat seuravat kuvitteellista Ylen uutislähetystä kyber-uhasta, jonka tapahtumiin heidän pitäisi reagoida. KSTieto

RATKAISIJA.

2/2023

15 15

TIETOTURVAPALVELUT • KÄYTTÄJÄPALVELUT • KAPASITEETTIPALVELUT TIETOLIIKENNEPALVELUT • ASIAKKUUDET • KÄYTTÖVALTUUS- JA TUNNUSHALLINTA

OLEMME JOHTAVA ICT-RATKAISUJEN PALVELUNTUOTTAJA KYMENLAAKSOSSA - Palvelemme myös valtakunnallisesti

Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kauppakatu 5 45700 Kuusankoski

Vaihde 020 615 1500

toimisto@kstieto.fi

KOUVOLA - KOTKA - HAMINA