Puhtaasti parasta
KSS Energia Vuosikertomus 2021
KSS Energia Vuosikertomus 2021
KSS Energia -konserni KSS Energia on energia-alan konserni, joka kehittää palveluja asiakkaille yhdessä kumppaniensa kanssa ja myy sähköä, lämpöä ja kaasua sekä energiaosaamista ja –ratkaisuja. KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Karhu Voima Oy ja Suomen Energia-Urakointi Oy.
2
SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus
4
Energiavuosi 2021 lukuina
6
Liiketoimintojen kohokohdat 2021
10
Esittelyssä tuore tytäryhtiö
16
Toimintakertomus
19
Konsernituloslaskelma
22
Konsernitase
23
Konsernin rahoituslaskelma
24
Emoyhtiön tuloslaskelma
26
Emoyhtiön tase
27
Emoyhtiön rahoituslaskelma
29
Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma
30
Sähköverkkotoiminnan tase
31
Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma
32
Muun sähköliiketoiminnan tase
33
Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma
34
Maakaasuverkkotoiminnan tase
35
Maakaasun myyntitoiminnan tuloslaskelma
36
Maakaasun myyntitoiminnan tase
37
Yrityshallinto
38
Tilintarkastuskertomus
39
Hallintoneuvoston lausunto
41
Jakelualuekartta
42
Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä.
Haluamme suoriutua puhtain pistein toimitusvarmasta, luotettavasta ja laadukkaasta energiapalvelusta. Marko Riipinen toimitusjohtaja, KSS Energia -konserni
4
Toimitusjohtajan katsaus
Teimme puhtaasti parhaamme Vuosi 2021 oli energiayhtiöille haastava, sillä energiamarkkina eli melkoisesti. Koronasta ei päästykään ja epävakaa tilanne heijasteli myös energian raaka-aineiden hinnankehitykseen. Loppuvuodesta KSS Energia -konserni valmistautui kohtaamaan ennen kokemattoman tilanteen, Kymin Voiman tuotantolaitosten lakon.
Viime vuodenvaihde vakuutti. Myös poikkeusoloissa onnistuimme takaamaan asiakaslupauksemme toteutumisen. Kasvoimme asiakasorganisaatiosta palveluorganisaatioksi.
Erityinen vuosi päättyi silti liikevoittoon. Teimme 1,25 M€ tuloksen. Tästä voimme kiittää osaavaa ja ketterästi muutoksiin reagoivaa henkilöstöämme, laajentunutta, meihin luottavaa asiakaskuntaamme sekä laadukasta palveluamme.
Vuosikertomuksessamme on kuvia, joissa on tekemisen meininki ja joissa katsotaan eteenpäin. Keskeisenä on ihminen ympäristössään. Puhtaasta luonnosta – ja myös puhtaasta energiasta – nauttiminen ovat aina kuuluneet suomalaisten elämään. Ne toimivat taustalla ja lisäävät elämänlaatua, tuovat infrastruktuuriimme toimivuutta ja elämyksellisyyttä mahdollistaen monipuolisen tekemisen. Aina niiden puhtauden eteen tehtävä työ ei näy ulospäin, mutta muutoksisissa ja poikkeustilanteissa asiakas ymmärtää niiden arvon paremmin.
Vuosi oli – etäkonttoreilta käsin – yhdessä ideoimista, yhdessä toteuttamista ja yhdessä oppimista. Investoimme uusiutuviin energiaratkaisuihin yhä enemmän.
ASIAKASLUPAUKSEMME MERKITYS LAAJENTUI Aloittaessani yhtiössä vuoden 2021 keväällä kiinnitin erityistä huomiota KSS-energialaisten draiviin ja ammattitaitoon. Jokainen on innostunut kehittämään asiakasymmärrystään ja osaamistaan energiamurroksen vauhdissa. Kirkastimme yhdessä strategiaamme ja nyt varmistamme, että polku on kaikille selkeä. Erityisesti ympäristövastuuseen ja oman tuotantomme hiilineutraaliuteen liittyvä asiakaslupauksemme Puhtaasti paras kuvaa osuvasti kaikkea toimintaamme. Haluamme olla puhtaasti paras kumppanivalinta ja suoriutua puhtain pistein toimitusvarmasta, luotettavasta ja laadukkaasta energiapalveluiden toimittamisesta koteihin, yrityksiin ja kaupunkeihin.
ENERGIA AKTIVOI ARJESSA
KSS Energia -konserni etenee hiilineutraaliksi muuttumisen tavoitteessaan lupaavasti. Tavoite on totta vuoteen 2030 mennessä. Samalla meillä riittää paljon merkittävää tehtävää suomalaisten perusmukavuuden, luontoystävällisen energiankulutuksen ja uusien energiaratkaisuiden tasaisena toimittajana. Kun energiapalvelut on tehty kuluttajille mahdollisimman sujuviksi ja täsmällisiksi, jää aikaa siihen tekemiseen, aikaansaamiseen ja laadukkaaseen elämiseen.
Marko Riipinen toimitusjohtaja KSS Energia -konserni
5
Energiavuosi 2021 lukuina
KSS ENERGIA Sähkön myynti Sähkön tuotanto Lämmön tuotanto Hiilidioksidipäästöt
6
1 826 GWh 289 GWh 469 GWh 39 377 tonnia
KSS LÄMPÖ Lämmön myynti Maakaasun myynti Keskeytysaika asiakkaalla Uudet lämpö- ja kaasuliittymät
510 GWh 153 GWh 0,48 h/asiakas 23 kpl
KSS VERKKO Sähkön käyttö verkkoalueella Keskeytysaika asiakkaalla Uudet sähköliittymät
655 GWh 0,51 h/asiakas 83 kpl
ENERGIAVUOSI 2021 LUKUINA
Rakennusten lämmitystarve oli 5 % keskimääräistä suurempi vuonna 2021.
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO UUSIUTUVILLA ENERGIANLÄHTEILLÄ 2021
KSS VERKKO OY:N SIIRTOHINNAT TAMMIKUUSSA 2022 VERRATTUNA MAAN PAINOTETTUUN KESKIARVOON (Sis. siirtomaksun, sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron) snt/kWh Lähde: Energiavirasto
KSS LÄMPÖ OY
KERROSTALO 2 000 KWH/V
KOKO SUOMI
SÄHKÖL. OKT 20 000 KWH/V
%
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 KSS VERKKO OY MAAN PAINOTETTU KESKIARVO
ENERGIAVUOSI 2021 LUKUINA
7
Uudet energiaratkaisut, kuten sähköautojen latauspisteet ja erityisesti kiinteistökohtaiset aurinkovoimalat, ovat merkittävässä kasvussa. 8
Energiavuosi 2021 lukuina
Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta
KONSERNIN LIIKEVOITTO (1000 €)
KONSERNIN LIIKEVAIHTO (1000 €) 180 000
12 000
170 000 10 000
160 000 150 000
8 000
140 000 130 000
6 000
120 000
18 000
220 000
16 000
200 000
14 000
180 000
12 000
160 000
10 000
140 000
8 000
120 000
2021
2020
2019
2 000
2018
2021
2020
2019
2018
2017
4 000
2017
6 000
100 000
40 000
2021
KONSERNIN KASSAVIRTAPERUSTEISET INVESTOINNIT (1000 €)
240 000
60 000
2020
0
KONSERNIN TASEEN LOPPUSUMMA (1000 €)
80 000
2019
2 000
2018
2021
2020
2019
80 000
2018
90 000
2017
100 000
2017
4 000
110 000
0
ENERGIAVUOSI 2021 LUKUINA
9
Liiketoimintojen kohokohdat 2021
Omintakeinen vuosi Ajoittain hyvin kylmä sää, nopeat muutokset energiamarkkinoilla ja niiden heijastuminen liiketoimintoihin, valmistautuminen alan yhteisen tietojärjestelmän käyttöönottoon, korona yhä päivittäin läsnä ja loppuvuonna tuotantolaitoksia seisauttanut lakko. Nämä tapahtumat kuvaavat KSS Energian vuotta 2021 pähkinänkuoressa. Mitä tämä tarkoitti tarkemmin eri liiketoiminnoissa, siitä seuraavassa lisää.
Vuosi oli myös keskeisessä roolissa asiakas-, mittaus- ja sopimustiedot yhdistävän Datahub-järjestelmän valmistelutyössä. Vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä parantaa tiedonvaihdon nopeutta ja sujuvuutta eri osapuolten välillä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoiman Datahubin suunniteltu käyttöönottoaika on helmikuu 2022.
MUUTOKSEN TUULIA SÄHKÖVERKOISSA
Suomessa astui 1.8.2021 voimaan uusi sähkömarkkinalaki. Uuden lain ja sen sisältämien muutosten taustalla on pyrkimys hillitä sähkönjakelun hintojen nousua. Tämä tapahtuu jakeluverkonhaltijoiden kustannustasoa alentavilla ja nousua loiventavilla toimenpiteillä. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen. Toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen ei saa kuitenkaan samaan aikaan vaarantua. KSS Verkon osalta muutokset merkitsevät sitä, että sähköverkon toimitusvarmuuden saavuttamisen takaraja siirtyy neljällä vuodella eteenpäin vuoteen 2036. Toimitusvarmuus tarkoittaa, että asemakaava-alueella ei saa esiintyä myrskyn, tuulen tai lumikuorman seurauksena yli 6 tunnin keskeytyksiä ja asemakaavaalueen ulkopuolella yli 36 tunnin keskeytyksiä. Sähkön siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto laskee 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin. KSS Verkon 1.1.2021 toteuttama hinnan muutos nosti sähkön siirtohintoja 5,6 prosenttia. Tuottojen tiukempi sääntely on haaste toimitusvarmuusinves-
Kun vertailussa ovat lämpötiloiltaan kaksi täysin erilaista vuotta, ero asiakkaiden sähkön tarpeessa näkyy selkeänä. Sähkön käyttö KSS Verkon alueella arvioitua kylmempänä vuonna 2021 oli 655 gigawattituntia (GWh). Erityisen lämpimän vuoden 2020 vastaava luku oli 603 GWh. Sähkön laatu pysyi edelleen hyvällä tasolla. Energiapainotettu keskeytysaika sähkönkäyttöpaikkaa kohden oli 0,51 tuntia. Eniten sähköhäiriöitä aiheuttivat alkukesän ukkoset. Investoinnit sää- ja käyttövarmaan sähköverkkoon jatkuivat suunnitellusti. Merkittävimmät työkohteet olivat Korjalan sähköaseman uudistaminen sekä Myllykosken ja Valkealan Anttilan alueen maakaapelointityöt. Vuoden lopussa säävarma sähköverkko kattoi 64 prosenttia verkostosta ja 32 400 sähkönkäyttöpaikkaa. Digitaalisuus tuli yhä vahvemmin sähkön verkko- ja käyttötietojen käsittelyyn. Vuoden aikana käyttöön otettu uusi verkkotietojärjestelmä mahdollistaa digitaalisen tiedon paremman hyödyntämisen.
TOIMITUSVARMUUDEN TAKARAJA SIIRTYI
Kaukolämmön tuotanto omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla kasvoi 469 gigawattituntiin. 10
LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2021
tointien rahoitukselle huolimatta siitä, että toteutusajan piteneminen mahdollistaa vuotuisen investointitason pienen laskun. KSS Verkko investoi vuonna 2021 sähköverkon rakentamiseen 43 prosenttia liikevaihdosta. Summa on 13 prosenttia suurempi kuin yrityksen liikevoitto.
URAKOINNISSA EPÄVARMUUDEN AIKAA Urakoinnin vuosi heijasteli epävarmuutta usealla sektorilla; muutoksia tapahtui niin asiakas- kuin tarvikerintamalla. Merkittävät asennustarvikkeiden hinnankorotukset ja samaan aikaan korostuneet saatavuusongelmat aiheuttivat haasteita sopimusja tarjouskäytännöissä. Suuri osa alalle tyypillisistä vuosisopimuksista on luonteeltaan kiinteähintaisia, ja nousevien hintojen markkinoilla indeksitarkastukset seuraavat jälkijättöisesti perässä. Epävarmuus toimitusajoista johti myös aikataulujen ja työvoimaresurssien uudelleen järjestelyihin. Ulkovalaistuksesta kehittyi vuoden aikana urakoinnin suurin tuotealue. Kojeistotyöt ja teollisuussähköasennukset olivat niin ikään kasvusuunnassa. Sähköverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon osuus puolestaan laski, vaikka isoja vuosisopimuksia ja projekteja toteutui yhä totutusti. Pysyvät paikalliset asiakkuudet pitivät KSS Rakennuksen liiketoiminnan voitollisena ja yhtiö teki tavoitteet ylittävän taloudellisen tuloksen. Isot uudet verkonrakennusprojektit Etelä-Savon alueella tukivat vahvaa ydintekemistä ulkovalaistus- ja verkonrakennustöissä Kouvolan seudulla. Suomen Energia-Urakointi toimi suurten sopimusmuutosten keskellä mutta saavutti taloudellisesti tyydyttävän tuloksen. 110 kilovoltin kaapelointiprojekti Lahdessa ja teollisuussähköasennukset Vuosaaren biovoimalaitoksessa toivat uudenlaisina urakointikohteina luottoa tulevaan.
Tasapainoilu epävarmuuden keskellä heijastui myös henkilöstöön. Asentajaresurssien tarve vaihteli muuttuvassa markkinatilanteessa ja toi haasteita siihen sopeutumisessa. Ammattitaitoista työnjohtohenkilöstöä oli puolestaan vaikea löytää rekrytoitavaksi. Kuntien ja kaupunkien vahva tahto edistää vihreää siirtymää kohti hiilineutraaliutta näkyi vaatimuksena autokaluston suhteen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki edellyttää sopimuksissaan vähäpäästöisen kaluston käyttämistä. Suomen Energia-Urakointi otti vuoden aikana käyttöön uutta Euro6-luokan nostolavakalustoa sekä kolme sähkökäyttöistä pakettiautoa.
LÄHEISTÄ LÄMPÖÄ KYLMÄÄN VUOTEEN Viisi prosenttia normaalivuotta ja 27,5 prosenttia vuotta 2020 suurempi lämmitystarveluku näkyi suoraan kaukolämmön myynnissä, joka oli 510 gigawattituntia (GWh). Vuonna 2020 vastaava määrä oli 433 GWh. Vuoden tehohuippu oli 164,7 megawattia (MW), ajankohta oli 15.1.2021 klo 8–9. Lämpömittari näytti tuolloin –25,3 astetta. Valtaosa Kouvolan seudulla käytetystä kaukolämmöstä, 69,7 prosenttia, oli yhä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Reilun kuuden prosentin vähennys edellisvuoteen johtui osin Kymin Voiman pitkittyneestä kesäseisokista. Oma osuutensa oli myös maakaasukäyttöisten varalämpölaitosten käytöllä, jolle ei ollut tarvetta lämpimänä vuonna 2020. Pääosin rakennus- ja purkupuuta käyttävä Kymenlaakson Jätteen lämpökeskus aloitti lämmöntuotannon maaliskuussa. Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Myllykosken, Keltakankaan ja Inkeroisten lämpöverkkoihin. Jaalan taajaman aluelämpöverkosto valmistui syksyllä. Lämpökeskuksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 aikana, lupakäsittelyn viivästyminen on vaikuttanut aikatauluun.
11
Liiketoimintojen kohokohdat 2021
Laajasti toteutetut lämpöverkoston saneeraukset parantavat kaukolämmön toimitusvarmuutta. Vuonna 2021 kaukolämmön keskimääräinen keskeytysaika oli 0,48 tuntia asiakasta kohden. Kaukolämpöverkostoon liittyi 22 uutta asiakasta. UPM:n vanha tehdasalue Kuusanniemessä liitettiin kaukolämpöverkkoon, mikä varmistaa alueen lämmöntoimitusta tehtaan höyrykatkojen aikana.
MAAKAASUN HINTA SÖI TULOSTA Maakaasun myynti oli 162 GWh ja hieman edellisvuotta (152 GWh) pienempi. Maakaasun hinta lähti puolestaan kesällä jyrkästi kohoavalle hintakäyrälle talvea kohti. Alla oli poikkeuksellisen lämmin vuosi 2020, jolloin kaasua oli runsaasti saatavilla ja hinta alhaalla. Vuosi 2020 oli kaasumarkkinoiden avautumisen aikaa, ja Suomi on nyt samaa markkina-aluetta Euroopan kanssa. Markkinoilla on yleisesti käytössä Hollannin kaasumarkkinoiden päiväkohtaiset hintanoteeraukset; niin myös KSS Lämmössä. Alhaalla olevat Euroopan kaasuvarastot, Venäjän tuonnin vähentyminen, paineistetun LNG-kaasun markkinaliikkeet ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne johtivat osaltaan hintakehitykseen. Avoimilla markkinoilla hintaheilahtelut ovat tyypillisiä, suuntaan tai toiseen. Nopeasti kohonnut maakaasun hinta johti myös asiakashintojen nousemiseen, sillä KSS Lämmön maakaasun hinta perustuu markkinoiden hintanoteerauksiin. Hintavaikutus näkyi yhtä lailla kaukolämmön hinnassa, koska kaukolämmöstä tuotetaan normaalitilanteessa15–20 prosenttia maakaasulla. Edellä kerrottujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta KSS Lämmön tulos jäi selvästi tavoitteesta.
NOPEITA LIIKKEITÄ SÄHKÖMARKKINOILLA Viime vuosina sähkön tuotantorakenteen muutos on jatkunut ja esimerkiksi hiilivoimaa on korvattu uusiutuvilla energiamuodoilla. Tavoitteellisen ilmastopolitiikan vuoksi päästöoikeuden hinta on noussut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Päästöoikeuden hintataso on yli kaksinkertaistunut vuoden 2020 tasosta, mikä on heijastunut sähkön hintaan. Yhtä aikaa nousseet polttoaineiden hinnat ovat nostaneet sähkön tuotantokustannuksia. Sähkömarkkinoiden globalisoituminen on jatkunut voimakkaana viime vuosina. Tämä näkyy uusina ja kehittyvinä sähkönsiirtoyhteyksinä Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan sekä Pohjoismaiden sisällä, mikä muuttaa tasapainoa kysynnässä ja tarjonnassa sekä vaikuttaa sähkön hintatasoon nostavasti. Sähkön markkinahinta nousi voimakkaasti kertomusvuoden loppupuolella. Myös tuntien välinen hinnanvaihtelu kasvoi merkittävästi. KSS Energia reagoi tilanteeseen aktiivisella hinnoittelulla. KSS Energia kasvatti merkittävästi sähkönmyyntiään, niin energia- kuin asiakasmäärienkin osalta. Etenkin vuoden loppupuoliskolla asiakasmäärät kääntyivät nousuun. Moni asiakas mietti muuttuvassa ympäristössä sitä, mikä on hänelle oikea sähkötuote. Kiinteähintaiset ja määräaikaiset sopimukset sekä kuukausihinnoitellut tuotteet, kuten KSS IISI ja Karhu Voiman Voimadiili ovat edelleen asiakkaiden suosikkeja. Asiakasmäärältään yhä marginaalisen pörssituotteen ostajat olivat ymmärrettävästi aktiivisesti liikkeellä. Kiinnostus hiilineutraaliuteen ja uusiutuvaan energiaan kasvaa koko ajan. Uudet energiaratkaisut, kuten sähköautojen latauspisteet ja erityisesti kiinteistökohtaiset aurinkovoimalat, ovat merkittävässä kasvussa. Ilmastotavoitteet ja energian hinta tekevät työtä kehityksen eteen.
KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
SÄHKÖN MYYNTIVOLYYMI (GWh)
300
1 800
250
1 700
200
1 600
150 1 500
LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2021
2021
2020
2019
2018
1 300
*SEU 2019 12
1 400
2017
2021
2020
2019*
0
2018
50
2017
100
KSS VERKKO OY:N LIIKEVOITTO (M€) 9 8 7 6 5 4
2021
2020
2019
1
2018
2
2017
3
0
KSS LÄMPÖ OY:N LIIKEVOITTO (M€) 8 7 6 5 4 3
2021
2020
2019
2018
1
2017
2
0
URAKOINTILIIKETOIMINNAN LIIKEVOITTO (M€) 3
2
2021
2020
2019*
0
2018
2017
1
Sähkön käyttö toimialueella kasvoi 655 gigawattituntiin.
*SEU 2019 LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2021
13
Liiketoimintojen kohokohdat 2021
ANALYYTTISTA TIEDONHALLINTAA KSS Energia on vahvistanut resurssejaan tiedon käsittelyn saralla. Digitaalisuus nivoutuu yhä vahvemmin asiakkuuksien hoitoon ja ymmärtämiseen tulevaisuudessa. Tiedon määrästä ei ole ollut pulaa tähänkään asti, nyt keskiöön nousee sen analyyttinen hyödyntäminen. Uuden sukupolven asiakastietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön KSS Energiassa kevään 2022 aikana. Projektin tavoitteena on laajan palvelukirjon kattava nopea asiakaspalvelu. Järjestelmä sisältää verkkokauppaominaisuudet ja mahdollistaa asiakkaalle modernin itsepalvelukanavan asioimisen. Kertomusvuosi oli myös Datahub-aikakauteen valmistautumista. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,8 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Tämä toimialaan kohdistuva merkittävä muutos otetaan käyttöön vuoden 2022 alkupuolella. Se haastaa toimialaa parantamaan palveluitaan ja tehostamaan prosessejaan sekä lisäämään vieläkin vahvemmin asiakasymmärrystään. 14
LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2021
TERVEELLISESTI JA TURVALLISESTI TULEVAAN KSS Energia -konsernin uusi strategia jalkautui käytäntöön vuoden 2021 aikana. Selkeät vastuut, toimitusjohtajan vaihtuminen ja uudet rekrytoinnit johtoryhmätason digi-, viestintä- ja markkinointiosaamiseen viestivät kehityssuunnasta. Henkilöstön kompassi näyttää kohti terveellisempää työyhteisöä, jossa tärkeää tukea tarjoaa työterveyshuollon kumppani Mehiläinen. Sähköiset työkalut ajanvaraukseen ja omien tietojen tutkimiseen tuovat joustavuutta palveluun. Esimiehien käytettävissä oleviin varhaisen tuen prosesseihin Mehiläinen tuottaa herätteitä ja ehdotuksia toimenpiteistä. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia-aika jatkui, samoin KSS Energian oman varautumisryhmän työ. Tavoitteena oli välttää kohtaamisia ja henkilöstön samanaikaisia sairastumisia. Etätyöskentely ja etäpalaverit sekä toimintojen hajauttaminen toimivat: vuoden aikana oli vain yksittäisiä sairastumisia ja ei lainkaan altistumisia.
Uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuotettu kaukolämpö on ekologinen ja tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa. Jouko Kiiski, Kouvola, KSS Energiset 3/2021
Mehiläinen oli tiiviisti mukana KSS Energian koronatoiminnoissa. Työterveyshuolto tarjosi nopean pääsyn testaukseen, ja testauksia tehtiinkin paljon. Myös kolmas koronarokotus oli
ta nollatavoitteeseen on vielä matkaa. ISO 45001 -sertifikaatti on auditoitu ja sen mukaiset prosessit on viety päivittäiseen arkeen. Uusi Datahub- sekä uudistetut asiakas- ja verkkotietojärjes-
mahdollista saada työterveyshuollon palveluna.
telmät ovat olleet massiivisia projekteja ja näkyneet ajoittain myös asiakkaille järjestelmien käyttökatkoksina. Runsaasti tietoa sisältävät järjestelmät ovat myös haavoittuvaisia, mikä on tunnistettu KSS Energiassa. Ongelmilta on toistaiseksi vältytty, vaikka tietohyökkäykset ovat lisääntyneet. Yhteistyökumppani Printcomin tietoturvayksikkö seuraa ja valvoo koko ajan sekä tekee korjaavia toimia tietoturva-asioissa.
KEHITYSTYÖTÄ JA PEREHDYTTÄMISTÄ KSS Energiassa on otettu vaiheittain käyttöön uusi työajanseurantajärjestelmä, mikä mahdollistaa mobiilileimaukset. Tästä on etua muun muassa asentajille, jotka voivat liikkua kotoaan suoraan työmaille ilman työpisteellä käyntiä. Koulutussuunnitelmat esimerkiksi uuden strategian suhteen etenivät mutta verkkaisesti, ja koulutuspäivien määrä väheni ylipäänsä reilusti pandemian vuoksi. Perehdytysprosessin uudistaminen käynnistyi: tavoitteena on yhdenmukaistaa ja sähköistää perehdyttämiskäytäntöjä. Sairauspoissaolot säilyvät edellisvuoden tasolla, sairauspäiviä kertyi keskimäärin 11 henkilöä kohden. Tapaturmataajuus päätyi lukuun 20,7 miljoonaa työtuntia kohden. Suunta on oikea, mut-
LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2021
15
”Mur mikä energiamurros” Karhu Voiman lempeä empaattisuus vetoaa KSS Energia -konserniin vuonna 2020 sulautuneen Karhu Voima Oy:n liikevaihto kasvoi kolmanneksella (12,9 M€). Erityisesti aurinkovoimalaratkaisuiden ja sähköautojen latauspisteiden myynti moninkertaistui. Sähkösopimusasiakkaiden määrä kasvoi tuntuvasti. ”Karhun ’kotipesä’ on nyt otettu haltuun, ja valtakunnallinen tunnettuus kehittyy lupaavasti”, Karhu Voiman toimitusjohtaja Olli-Pekka Rantala toteaa.
Karhu Voiman konsepti on helposti lähestyttävä: Puhtaasti energianmyyntiyhtiö, jonka tuotteita ovat supisuomalainen sähkö ja muut uusiutuviin energiamuotoihin perustuvat tuotteet. Brändihahmona Suomen kansalliseläin karhu. Tuotevalikoima, jonka ominaisuudet taipuvat joustavuutta kysyviin muutostilanteisiin. Markkinoinnissa rento ja hyväntuulinen ote. Heimoajattelu. Kovasta kilpailutilanteesta huolimatta Karhu Voiman brändi ja sen näköinen asiakaspalvelu ovat saavuttaneet suosiota. Yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 13 miljoonaan euroon vuonna 2021. Uusien markkinoiden haltuunotto ja energiamarkkinan muutokset pitivät kuitenkin tuloksen lievästi tappiollisena.
”KARHU ON SIELLÄ MISSÄ MUUTOS” ”KSS Energia -konserni hankki Karhu Voiman osakekannan vuonna 2020. Tavoitteena oli laajentaa vuoropuhelua uusiin asiakasrajapintoihin. Yhtiöltä löytyy KSS Energia -emokonsernin kanssa paljon synergioita: konsernin ympäristöystävällinen, volyymiltaan kasvava oma tuotanto, yhteiset, vakaat palveluprosessit ja ymmärrys kymenlaaksolaisen markkinan tarpeista”, Karhu Voiman toimitusjohtaja Olli-Pekka Rantala kertoo. Yhtiön vahvoja asiakassegmenttejä ovat alun perin olleet kotkalaiset nuoret aikuiset ja kasvuyritykset. Nyt asiakkaita löytyy niin etelästä kuin pohjoisestakin ja joukkoon on tullut suuriakin tilaajia. Tunnettuus on lähtenyt kehittymään sekä B2C- että B2B-kohderyhmissä Kymenlaaksosta ja kasvavassa määrin myös ympäri Suomea. ”Asiakkaat arvostavat tiettyyn käyttövolyymiin perustuvia sopimuksia, joita kuitenkin voi erilaisissa muutostilanteissa nopeasti vaihtaa. Hieman kuten karhu eläimenäkin, Karhun tyypillinen asiakas on jatkuvassa liikkeessä mutta osaa tarpeen tullen myös
16
KARHU VOIMAN VUOSI 2021
rentoutua ja pysyä aloillaan kuten karhu talvisaikaan ”, Olli-Pekka Rantala toteaa. Siinä missä KSS Energian määräaikaiset 24 kuukauden sähkösopimukset ovat tasainen ja itsestään harvoin muistuttava laadukas vaihtoehto, Karhu Voiman ”diilit”, muun muassa koon S, M ja L Voima-diilit, joustavat toistaiseksi voimassa olevina tilanteen mukaan.
RENNOSTI ERILAINEN Sähkösopimuspäätökset ja -tilaukset tehdään yhä useammin somemarkkinoinnin kannustamana. Myös Karhu Voima on somessa kasvavasti läsnä ja näkyy siellä, missä on muutosta”, Rantala sanoo. Toimintavuonna 2021 Karhu Voiman tavoittamien digitaalisten yleisöjen määrä siirtyi uudelle tasolle. ”Karhu Voiman heimoon voi liittyä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa”, brändin erilaistamisessakin tiiviisti mukana oleva Olli-Pekka Rantala sanoo. Millaisella asenteella Karhu Voima ja sen tiimit luotsavat alkanutta toimintavuotta 2022? ”Alkanut vuosi on meille asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden yhä syvällisempää analysoimista. Olemme saaneet kolmatta tuhannetta arviota siitä, millainen on Karhu Voiman tarjoama asiakaskokemus. Näemme niistä, missä olemme onnistuneet ja mitä Karhulta odotetaan jatkossa. Meillä on asiantunteva, loistava joukko energia-alan osaajia vastaamassa vastuullisesta sähkönmyynnistä. Ideoimme myös heidän kanssaan sitä, miten karhun ’halauksesta’ saa vieläkin miellyttävämmän ja laadukkaamman asiakkaalle.”
Tuore tytäryhtiö esittäytyy
Sähkösopimuspäätökset ja -tilaukset tehdään yhä useammin somemarkkinoinnin kannustamana. Myös Karhu Voima on somessa kasvavasti läsnä ja näkyy siellä, missä on muutosta. Olli-Pekka Rantala toimitusjohtaja, Karhu Voima Oy
17
70 %
Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta
80 %
Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköenergian tuotannosta
18
Toimintakertomus
Hiilidioksidineutraalia sähkön tuotantoa vuonna 2021 oli 91 % KONSERNI KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt Karhu Voima Oy, KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö. Vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan tavanomainen. Vaikka kesäkuu oli poikkeuksellisen lämmin, olivat helmi-, syys- ja joulukuu vastaavasti tavanomaista kylmempiä. Rakennusten lämmitystarve oli 5,0 prosenttia keskimääräistä suurempi. Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä sähkön käyttö kasvoi 655 (604) gigawattituntiin, ja uusia sähköliittymiä rakennettiin edellisvuotta enemmän: 83 (73). Toimialueella oli vuoden 2021 lopussa 52 267 sähkönkäyttöpaikkaa. Kaukolämmöntuotanto omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla kasvoi 469 (409) gigawattituntiin. Kylmästä talvesta johtuen maakaasupohjaista vara- ja huippulämpöä jouduttiin tuottamaan edellistä vuotta enemmän. Tämän johdosta energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus laski 70 prosenttiin (81) ja uusiutuvien energialähteiden osuus pieneni ollen 70 (76) prosenttia. Kaukolämmön myynti nousi 510 (433) gigawattituntiin ja kaasun myynti laski 153 (160) gigawattituntiin. Uusia kaukolämpöliittymiä rakennettiin 22 (21) ja kaasuliittymiä 1 (1).
-1,1 (2,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 239,3 (188,2) miljoonaa euroa. Kassavirtaperusteiset investoinnit kasvoivat 18,5 (17,3) miljoonaan euroon. Sähkön, lämmön ja kaasun toimitusvarmuuteen investoitiin yhteensä 11,5 (13,4) miljoonaa euroa. Investointien painopiste oli uudessa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa tuotannossa. Konsernin liikevoitto oli 0,7 (4,4) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,5 (7,0) ja omavaraisuusaste 17,2 (26,7) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset lainat olivat yhteensä 97,2 (74,1) miljoonaa euroa. Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 233 (246) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 11,5 (12,0) miljoonaa euroa.
Energian toimitusvarmuus säilyi hyvällä tasolla. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 31 (26) minuuttia. Vastaava kaukolämmön keskeytysaika oli 29 (27) minuuttia. Verkonrakennus- ja kunnossapitopalvelujen liikevaihto laski 39,1 (39,7) miljoonaan euroon. Urakoinnin liikevoitto parani hieman ollen 4,7 (4,5) prosenttia liikevaihdosta. Koronapandemia hidasti talouden kasvua, mikä loi markkinaan ja energialiiketoimintoihin epävarmuutta. Tämä edellytti toimintaprosessien mukauttamista ja uusien toimintatapojen kehittämistä. Pandemia ei kuitenkaan merkittävällä tavalla vaikuttanut konsernin liiketoimintaan eikä konsernin asiakaskunnan maksuvalmiuteen niitä heikentäen. Konsernin liikevaihto kasvoi 176,8 (153,2) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen laski, ollen 1,7 (6,0) ja tilikauden tulos
39 377 (33 104) tonniin. Toimintavuonna merkittävin tekijä päästöjen kasvuun olivat uusiutuvan lämmöntuotannon suunniteltua pidemmät huoltokatkokset. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 8,3 (5,0) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 88,0 (73,9) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen heikkeni -0,9 (0,6) miljoonaan euroon ja tilikauden tulos heikkeni -0,7 (0,9) miljoonaan euroon. Taseen loppusumma oli 190,7 (147,6) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 6,4 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2025. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 45 (36) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 2,7 (2,2) miljoonaa euroa.
EMOYHTIÖ Sähköenergiaa myytiin edellisvuotta enemmän; 1 826 (1 531) gigawattituntia. Tästä määrästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin aiempaa suurempi osuus eli 289 (265) gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi ollen 80 (76) prosenttia. Hiilidioksidineutraali tuotanto kasvoi ollen 91 (88) prosenttia. Energiantuotannon päästöt kasvoivat yhteensä
TOIMINTAKERTOMUS
19
Toimintakertomus
HALLINTO KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi 8.9.2021 saakka Markku Pakkanen ja varapuheenjohtajana Ismo Karstinen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8.9.2021 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Päivi Sippula ja varapuheenjohtajaksi Kimmo Jokiranta. Yhtiön hallitukseen kuuluivat 8.9.2021 saakka Jari Larikka (puheenjohtaja), Raimo Laine (varapuheenjohtaja), Sari Hyytiäinen, Kimmo Jokiranta, Kalevi Korjala, Marjatta Nykänen, Aimo Rautiainen, Tiina Suutari ja Paula Werning. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8.9.2021 hallituksen jäseniksi valittiin Jari Larikka (puheenjohtaja), Aimo Rautiainen (varapuheenjohtaja), Marika Hänninen, Kalevi Korjala, Raimo Laine, Esa Tiainen, Sanna Tähtinen ja Katriina Vesala. Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy (y-tunnus 0904285-6), vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela. KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi 31.3.2021 saakka Kyösti Jääskeläinen. Hallituksen kokouksessa 13.1.2021 toimitusjohtajaksi nimitettiin Marko Riipinen 1.4.2021 alkaen.
OSAKKEET Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT KSS Energia -konsernin toiminnassa merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat nopeasti voimaan astuvat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen. Toimintavuonna yllä mainittuja, konsernin riskikäsikirjaan määriteltyjä riskejä ei merkittävässä määrin toteutunut. Konserni investoi toimitusvarmuutta parantaviin ratkaisuihin ja jatkaa niihin investoimista tulevaisuudessakin. Säävarmojen johtojen osuus sähköverkostosta kasvoi ollen 64 (62) prosenttia. Sääriippuvan tuotannon lisääntyminen aiheuttaa sähkön markkinahintaan huomattavaa vaihtelua. Hallitakseen korkoriskiä yhtiö käyttää suojaustarkoituksessa korkojohdannaisia. Polttoaineiden raaka-aineiden hinnankehitys ja hintoihin vaikuttavat muutokset olivat aiempaa vaikeammin ennustettavissa.
20
TOIMINTAKERTOMUS
Tämä johtui vuoden 2021 loppua kohti kehittyneestä poikkeuksellisesta markkinatilanteesta. Asiakkaille epäsuotuisa hintojen kehitys on konsernissa tiedostettu merkittäväksi myyntiin ja asiakassuhteen pysyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Markkinamuutoksien ennakoimiseen ja niistä informoimiseen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota. Toimintavuoden loppuun ajoittui osakkuusyhtiön tuotantolaitoksen työnseisaukseen varautuminen. Kustannusvaikutukset itse lakosta sekä merkittävä öljyn käyttö alkoivat kuitenkin vasta vuoden 2022 puolella.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KSS Energia -konsernissa kiinnitetään jatkuvaa huomiota riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja kassavirran hallintaan. Operatiivisen toiminnan painopisteitä ovat enenevässä määrin ilmastoneutraalit energiaratkaisut, energiatehokkuus ja kulutusjousto sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta laajemmin. Konsernin toimintaprosessien kehittämisessä päämäärinä ovat työturvallisuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä asiakaskokemuksen parantaminen. Palveluprosesseja tehostetaan ja digitalisoidaan palvelumuotoilun, palvelujohtamisen ja toisaalta järjestelmäkehityksen avulla. Konsernin palveluita, asiakaspalvelukokemusta ja niiden tunnettuutta kasvatetaan valtakunnallisesti. Liiketoiminnan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi konserni on investoinut uusiin osaajaresursseihin erityisesti digitaalisten palveluiden, markkinoinnin ja myynnin osa-alueilla.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 26 511 373,39 euroa, josta tilikauden tappio on 655 096,85 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 7 925,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 8 004 250,00 euroa ja loput 18 507 123,39 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Tunnusluvut 2019-2021
KONSERNI
EMOYHTIÖ
2021 2020 2019 2021 2020 LIIKEVAIHDON MUUTOS % 15,4 3,0 27,1 19,1 -2,6 LIIKEVOITTO % 0,7 4,4 7,4 -10,0 -9,2 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % 2,5 7,0 12,9 1,9 2,0 OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % -2,0 5,9 15,1 -2,1 1,2 OMAVARAISUUSASTE % 17,2 26,7 32,9 20,6 31,2 MAKSUVALMIUS 1,4 2,2 1,6 1,0 1,1 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN 233 246 256 45 36 TILIKAUDEN PALKAT JA PALKKIOT (MILJ. €) 11,5 12,0 10,0 2,7 2,2
LIIKEVOITTO %
100 * liikevoitto liikevaihto
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO %
100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma
OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE %
100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja - verot) oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)
OMAVARAISUUSASTE %
100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot
MAKSUVALMIUS
vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma
2019 9,0 -1,0 6,7 12,1 39,1 0,7 38 2,2
TOIMINTAKERTOMUS
21
Konsernin tuloslaskelma
2021
2020
LIIKEVAIHTO Keskeneräisten töiden varaston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot
176 815 -1 092 5 823 1 445
153 172 1 431 5 998 1 079
Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut
-146 490 -13 967 -8 565 -12 722
-121 202 -14 651 -7 097 -11 925
1 248
6 805
435
-775
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
1 683
6 030
Tuloverot Vähemmistöosuudet
-2 585 -211
-2 924 -180
TILIKAUDEN VOITTO
-1 113
2 926
(1 000 €)
LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut
22
KONSERNITULOSLASKELMA
Konsernin tase
31.12.2021
31.12.2020
PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
1 772 92 219 35 970 129 960
3 459 86 904 29 329 119 692
VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
8 615 16 957 74 347 8 975 409 109 303
7 797 5 134 33 863 9 529 12 171 68 494
VASTAAVAA YHTEENSÄ
239 263
188 186
(1 000 €) VASTAAVAA
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Osakepääoma 5 757 5 757 Ylikurssirahasto 4 724 4 724 Edellisten tilikausien tulos 30 657 35 735 Tilikauden tulos -1 113 2 926 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 025 49 142 VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET
1 171
1 081
0
37
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 133 815 108 592 Lyhytaikainen vieras pääoma 64 252 29 334 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
198 068
137 926
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
239 263
188 186
KONSERNITASE
23
Konsernin rahoituslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 683 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 8 565 Rahoitustuotot ja -kulut -435 Omaan pääomaan kirjattu oikaisu Muut oikaisut -37
6 030
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-)
7 097 775 2
9 776
13 904
-51 960 -818 34 790
4 230 -2 954 -6 198
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN -8 212 8 982 RAHOITUSERIÄ JA VEROJA Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
-1 470 1 183 799 -3 196 -10 897
-1 738 307 727 -2 450 5 829
-11 722 0 -8 959 2 230 -18 501
-14 534 38 -3 559 779 -17 277
Lyhytaikaisten lainojen nostot
10 000
10 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Muut rahoituserät RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
-10 000 23 803 -750 -8 124 2 153 17 082
-6 839 26 841 -737 -8 105 535 21 694
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
-12 316
10 246
Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa
21 700 9 384 -12 316
11 454 21 700 10 246
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
24
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
Vuoden lopussa säävarma sähköverkko kattoi 64 % verkostosta. 25
Emoyhtiön tuloslaskelma
(1 000 €) LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön
2020
87 973
73 891
999
13
5 153
4 391
-91 044
-75 458
-3 404
-2 772
-724
-780
Liiketoiminnan muut kulut
-6 711
-6 118
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
-8 757
-6 832
Rahoitustuotot ja -kulut
7 887
7 454
VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-870
622
150 65
245 0
-655
866
Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset
Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO
26
2021
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
Emoyhtiön tase
(1 000 €)
31.12.2021
31.12.2020
614 8 332 97 082 106 028
430 7 101 90 955 98 486
461 15 105 60 061 8 975 75 84 678
323 3 440 25 020 8 374 11 989 49 146
190 706
147 632
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 5 757 5 757 Ylikurssirahasto 4 724 4 724 Edellisten tilikausien tulos 27 166 34 304 Tilikauden tulos -655 866 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 36 992 45 652 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
418
568
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 83 411 60 372 Lyhytaikainen vieras pääoma 69 885 41 040 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 153 296 101 412 VASTATTAVAA YHTEENSÄ
190 706
147 632
EMOYHTIÖN TASE
27
Tietyissä asioissa on syytä olla rohkea ja toimia etulinjassa. Paikallisen leipomon ja energiayhtiön yhteistyö uusiutuvan energian tuottamisessa on sitä aidoimmillaan. Tällaisia vastuullisia tekoja minä arvostan. Pulla Peltola, Risto Peltolan leipomo, KSS Energiset 3/2021
28
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA
Emoyhtiön rahoituslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
Voitto (tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja -870 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 724 Rahoitustuotot ja -kulut -7 887 Omaan pääomaan kirjattu oikaisu Muut oikaisut
622 780 -7 454
-8 033
-6 014
Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-46 906 -139 28 634 -26 444
3 727 -9 -11 829 -14 126
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
-1 429 10 656 649 0 -16 502
-1 672 8 811 338 0 -6 649
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 933 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin -10 157 Luovutustulot muista sijoituksista 2 230 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -9 860
-1 033 38 -4 778 779 -4 994
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako
10 000 -10 000 23 803 -750 -8 004
10 000 -5 899 26 841 -737 -8 004
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
15 049
22 201
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
-11 313
10 558
Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa
20 364 9 050 -11 313
9 806 20 364 10 558
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA
39
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA
29
Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
23 314
21 075
110
123
Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 18
11
LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+)
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö -1 150 Muut ostot tilikauden aikana -75 Ulkopuoliset palvelut Kantaverkkomaksut -2 800 Muut ulkopuoliset palvelut -2 077
-891 -63 -2 537 -2 036
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -776 -783 Henkilösivukulut Eläkekulut -136 -134 Muut henkilösivukulut -15 -16 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot sähköverkon hyöd. -4 917 Suunnitelman muk. poistot muista pys.vast.hyöd. -17
-4 736 -17
Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -96 Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut -21 Muut liiketoiminnan muut kulut -2 720
-91 -21 -2 364
8 643
7 521
Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 1
1
LIIKEVOITTO
Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 140 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -18
-36
8 766
7 511
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
24
Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -1 440 -1 029 Poistoeron muutos muista pys. vastaavien hyöd. 10 10
30
Tuloverot
-1 493
-1 309
TILIKAUDEN VOITTO
5 841
5 182
SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA
Sähköverkkotoiminnan tase
(1 000 €)
31.12.2021
31.12.2020
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 231 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 54 796 Muut aineelliset hyödykkeet 223 Keskeneräiset hankinnat 11 249 Sijoitukset 4 66 503
416 51 518 236 9 306 2 61 478
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta 2 2 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 13 109 10 878 Saamiset muilta 4 037 2 383 Rahoitusarvopaperit 0 1 160 Rahat ja pankkisaamiset 2 0 17 150 14 423 VASTAAVAA YHTEENSÄ
83 654
75 901
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 110 110 Ylikurssirahasto 98 98 Muut rahastot 394 394 Edellisten tilikausien voitto/tappio 5 891 4 747 Tilikauden voitto 5 841 5 182 12 335 10 532 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ PAKOLLISET VARAUKSET
32 531
31 121
0
37
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 3 000 3 000 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat 998 857 Palautettavat liittymismaksut 27 074 25 025 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 2 659 1 624 Velat muille 5 057 3 706 38 788 34 212 VASTATTAVAA YHTEENSÄ
83 654
75 901 SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TASE
31
Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+)
84 147 1
67 397 13
Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset 172 Muut liiketoiminnan muut tuotot 1 976
77 915
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -91 172 Varastojen muutos -18 Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut -356
-71 044
-436
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 717 -903 Henkilösivukulut Eläkekulut -276 -152 Muut henkilösivukulut -61 -24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot muista pys. vast. hyöd. -529
-536
Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -348 Sisäiset kulut -1 514 Muut liiketoiminnan muut kulut -2 734
-330 -1 700 -1 517
-12 429
-8 240
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 702 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 36 Korkokulut ja muut rahoituskulut Sisäiset -693 Saman konsernin yrityksille -6 Muille 24 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-12 367
272 2 -450 -110 -8 526
Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos muista pys. vastaavien hyöd. 145 198 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
32
MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA
-12 222
-8 329
Muun sähköliiketoiminnan tase
(1 000 €)
31.12.2021
31.12.2020
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 167 267 Muut aineettomat hyödykkeet 524 320 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 3 105 3 416 Keskeneräiset hankinnat 403 325 Sijoitukset 31 554 23 410 35 752 27 737 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 26 18 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 27 27 Saamiset muilta 15 057 3 392 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5 643 964 Saamiset muilta 48 086 23 358 Rahat ja pankkisaamiset 313 1 012 69 126 28 753 VASTAAVAA YHTEENSÄ 104 904 56 508 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 873 Ylikurssirahasto 7 228 Oikaisu omaan pääomaan Edellisten tilikausien voitto/tappio 5 444 Tilikauden voitto -12 222 2 323
1 873 5 828 -293 14 066 -8 329 13 145
802
947
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Sisäiset velat 57 100 24 200 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 23 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 17 929 13 699 Velat muille 26 749 4 494 101 778 42 416 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 104 904 56 508
MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TASE
33
Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
LIIKEVAIHTO
6 814
5 815
0
0
Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 7
6
Valmistus omaan käyttöön (+)
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -4 255 Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut -155
-3 438 -118
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -182 -173 Henkilösivukulut Eläkekulut -31 -30 Muut henkilösivukulut -17 -9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot kaasuverkon hyödykkeistä -284 Muut poistot -47 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -479 Muut liiketoiminnan muut kulut -187 LIIKEVOITTO
1 184
Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta 2 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -15 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
1 171
-283 -42 -450 -217 1 062
65 -9 1 119
Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä -10 -79
34
Tuloverot
-174
-209
TILIKAUDEN VOITTO
987
831
MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA
Maakaasuverkkotoiminnan tase
(1 000 €)
31.12.2021
31.12.2020
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kaasuverkon aineettomat hyödykkeet 164 211 Aineelliset hyödykkeet Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet 2 665 2 925 Keskeneräiset hankinnat 0 5 Sijoitukset 21 37 2 850 3 177 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 6 6 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset 1 079 30 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 4 Saamiset muilta 1 1 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 710 2 094 Saamiset muilta 0 823 3 800 2 958 VASTAAVAA YHTEENSÄ
6 650
6 136
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Osakepääoma 188 188 Muut rahastot 1 308 1 308 Edellisten tilikausien voitto/tappio 998 774 Tilikauden voitto 987 831 3 481 3 101 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
1 050
1 041
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 1 183 1 179 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 19 8 Velat muille 917 806 2 118 1 993 VASTATTAVAA YHTEENSÄ
6 650
6 136
MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TASE
35
Maakaasun myyntitoiminnan tuloslaskelma
(1 000 €)
2021
2020
LIIKEVAIHTO
6 896
3 949
Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 0
4
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -7 045
-3 568
Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 0 Muut liiketoiminnan muut kulut -122
-12 -140
-297
233
Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 2 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -10
44
-305
272
0
-55
-305
217
LIIKEVOITTO
VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO
36
MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TULOSLASKELMA
-6
Maakaasun myyntitoiminnan tase
(1 000 €)
31.12.2021
31.12.2020
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset 21 25 21 25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset 0 404 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 785 658 Saamiset muilta 0 565 2 785 1 627 VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 806
1 652
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/tappio 965 907 Tilikauden voitto -305 217 660 1 124 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Sisäiset velat/taseiden täsmäytyserä 87 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 107 Velat muille 1 952 2 060
462 66 528
2 806
1 652
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
0
MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TASE
37
Yrityshallinto YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2021. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat. Yhtiön osakepääoma on jaettu 1010 osakkeeseen. Yhtiön omistaa Kouvolan kaupunki. TILINTARKASTUS Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö Y-tunnus 0904285-6, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela. HALLINTONEUVOSTO PÄIVI SIPPULA, palvelupäällikkö (puheenjohtaja) KIMMO JOKIRANTA, maanviljelijä (varapuheenjohtaja) MIKAEL BYCKLING, eläkeläinen JUHA HUHTALA, monitoimimies SATU JOUTJÄRVI, toimistopäällikkö MAIJU KUPARINEN, ammatinohjaaja
38
YRITYSHALLINTO
JUHA KURVINEN, toimitusjohtaja REETA LIND, laatu- ja ympäristöjohtamisen asiantuntija, DI LEO LINDSTRÖM, ammatinohjaaja JUHA RIPATTILA, sähköasentaja TERO SUUTARI, maatalousyrittäjä MIA YLÄ-OUTINEN, tradenomi OSSI MUNNUKKA, verkostoasentaja, pääluottamusmies KAIJA RANTALAINEN, palveluasiantuntija HALLITUS JARI LARIKKA, paloesimies (puheenjohtaja) AIMO RAUTIAINEN, poliisi, eläkkeellä (varapuheenjohtaja) MARIKA HÄNNINEN, tiimiesimies KALEVI KORJALA, yrittäjä RAIMO LAINE, laitosmies, eläkkeellä ESA TIAINEN, yrittäjä, toimitusjohtaja SANNA TÄHTINEN, osastonsihteeri KATRIINA VESALA, lehtori
Investointien painopiste oli uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa tuotannossa
Tilintarkastuskertomus
KSS ENERGIA OY: N YHTIÖKOKOUKSELLE TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUSLAUSUNTO Olemme tilintarkastaneet KSS Energia Oy:n (y-tunnus 08775118) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
TILINPÄÄTÖSTA KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus
TILINTARKASTUSKERTOMUS
39
Tilintarkastuskertomus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Aarvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä
40
TILINTARKASTUSKERTOMUS
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Kouvolassa 25. helmikuuta 2022 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT
Hallintoneuvoston lausunto HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO KSS ENERGIAN TOIMINTAKERTOMUKSEN, TILINPÄÄTÖKSEN JA TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN JOHDOSTA
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen vahvistamista ja voittovarojen käsittelemistä hallituksen esittämällä tavalla.
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa tutustunut KSS Energia -konsernin ja sen emoyhtiön KSS Energia Oy:n toimintakertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2021.
Kouvolassa 10. maaliskuuta 2022 Hallintoneuvoston puolesta
Päivi Sippula puheenjohtaja
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
41
Jakelualuekartta
JAALA VALKEALA Siikakoski Verla
Kannuskoski
IITTI Voikkaa Kymin Voima
KOUVOLA Hinkismäki
Kymenlaakson Jäte
ELIMÄKI
INKEROINEN
HAMINA Suomen EnergiaUrakointi Oy toimipisteet Helsinki Espoo Lahti
42
JAKELUALUEKARTTA
Rakennamme kasvua ja entistä parempaa asiakaskokemusta sekä luomme uudenlaisia energiaratkaisuja ja -palveluja.
Puhtaasti parasta
CHP voimalaitos Vesivoimalaitos Energiatalo Tekninen keskus Aurinkovoimalaitos Lämpövoimala
KSS Energia -konsernin Vuosikertomus 2021 – Ilme: Mainonnan suunnittelutoimisto Sepeteus Oy Paino: Valkealan Paino-Karelia Oy 3/2022 – Vuosikertomuksen paperi on FSC®-sertifioitua ja sille on myönnetty Joutsenmerkin käyttöoikeus.
43
Puhtaasti parasta energiaa
KSS ENERGIA OY | puh. (05) 885 111 | www.kssenergia.fi