Tilinpäätöskatsaus 2025
Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Takana tehokas strategiatoteutuksen vuosi
Vuosi 2025 oli KSS Energia -konsernille strategisesti merkittävä ja toiminnallisesti vakaa. Konserni eteni johdonmukaisesti edellisvuonna uudistetun strategiansa mukaisesti. Keskityimme kasvun ja uudistumisen edellytysten vahvistamiseen. Aloimme toteuttaa uudistettua strategiaa päivittäisessä toiminnassamme ja edistimme sen toteutumista osatavoitteita asettamalla ja seuraamalla.
Strategiauudistukseen liittyneenä keskeisenä liiketoiminnallisena muutoksena KSS Energia myi vähittäismyyntiliiketoiminnan helmikuussa 2025. Toimintakenttämme muuttui, ja uudistimmekin konsernissa koko toimintamallia ja rakenteita vastaamaan muuttunutta toimintakenttää erityisesti brändin, näkyvyyden ja organisoitumisen osalta. Vastuullisuustyö, prosessien systemaattinen kehittäminen sekä pääprosessien kuvaaminen paransivat toiminnan läpinäkyvyyttä ja tukivat liiketoimintarajat ylittävää yhteistyötä.
Energiatoimialan kehitys oli vuonna 2025 kokonaisuutena myönteistä. Suomen energiajärjestelmä eteni kohti vähäpäästöisempää ja sähköistyvämpää kokonaisuutta. Sähkömarkkinat toimivat vakaasti, ja sähkön kulutus kasvoi uusiutuvan tuotannon lisääntymisen myötä. Sähköntuotannon päästöt laskivat historiallisen matalalle tasolle, ja Suomessa sähkön tukkuhinta oli edullisinta Euroopassa. Tuulivoimakapasiteetin voimakas kasvu alensi sähkön markkinahintaa erityisesti
tuulisina ajanjaksoina. Alhainen hintataso heikensi kuitenkin uusien tuotantoinvestointien kannattavuutta ja korosti ennakoitavan ja vakaan investointiympäristön merkitystä.
Taloudellisesti vuosi oli KSS Energia -konsernille edellisvuotta heikompi pienemmän lämmitystarpeen, kohonneen kustannustason ja markkinoiden hintakehityksen myötä. Poikkeuksellisen lämmin talvikausi vähensi kaukolämmön kysyntää, mutta lämpötilakorjattu kulutus pysyi lähes edellisvuoden tasolla.
Lämpöliiketoiminnassamme uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi edelleen. Urakointiliiketoimintamme kannattavuus parani ja tilauskanta vahvistui. Sähköverkkoliiketoiminta säilyi vakaana merkittävien säävarmuutta parantavien investointien tukemana.
Onnistuimme paitsi uudistumaan, myös kehittämään markkinoille uusia innovaatioita ja palveluja. Investointiportfoliomme laajeni ja panostimme merkittävästi sähköverkon toimitusvarmuuteen.
Mitatusti henkilöstön työelämän laatu ylitti KSS Energialla selkeästi keskimääräisen suomalaisen työelämänlaatua kuvaavan tason. Konsernin tuloksissa korostui selvästi laadukas esihenkilötoiminta.
Tilikauden päättyessä konsernin taloudellinen asema oli vakaa. Konsernin keskeiset vahvuudet – toimitusvarmuus, käyttövarmuus ja investointikyky – säilyivät hyvällä tasolla. Tilikauden jälkeen esitetty KSS Lämpö Oy:n sulautuminen emoyhtiöön selkeyttää konsernirakennetta ja tukee konsernin pitkäjänteistä kehittämistä tulevina vuosina.
Marko Riipinen
Toimitusjohtaja
KSS Energia -konserni
KSS ENERGIA -KONSERNI ENERGIAVUOSI 2025 LUKUINA
Sähkön tuotanto
Kaukolämmön tuotanto
Energiantuotannon päästöt
Sähkön siirto verkkoalueella
Uudet kaukolämpöliittymät
Uudet sähköliittymät
Kaukolämmön keskeytysaika
Sähkönjakelun keskeytysaika
626 GWh
367 GWh
17 473 tn
587 GWh
17 kpl
52 kpl
0,47h / asiakas = 28 min / asiakas
0,36 h /asiakas = 22 min / asiakas
Tunnusluvut 2023–2025
LIIKEVOITTO % 100 * liikevoitto liikevaihto
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO % sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma
OMAN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja - verot)
TUOTTOASTE % oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)
OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot
MAKSUVALMIUS vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma
Konsernin tunnusluvut 2025
EMOYHTIÖ
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat
tilikaudella
Toimintavuoden 2025 aikana KSS Energia -konsernissa edettiin edellisvuonna uudistetun strategian mukaan asetettujen tavoitteiden ohjaamana. Toiminnassa keskityttiin painopisteenä rohkean kasvun ja uudistumisen edellytysten luomiseen. Strategian toteutus tuotiin aktiiviseksi osaksi kaikkien konsernin toimintojen arkea ja etenemistä vauhditettiin pienempien osatavoitteiden saavuttamisen avulla.
Sähkömarkkinat toimivat vakaasti ja tehokkaasti koko vuoden ajan. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa kasvoi 2 % edellisvuodesta ollen 85 TWh. Kasvu katettiin pääosin uusiutuvalla tuotannolla sekä tuonnilla. Uusiutuvien energialähteiden osuus suomalaisesta sähköntuotannosta oli 57 % ja hiilidioksidineutraalin sähkön osuus Suomessa tuotetusta sähköstä 96 %.
Alhainen sähkön markkinahintataso heikensi uusien tuotantoinvestointien kannattavuutta, mikä korostaa pitkäjänteisten ja ennakoitavien investointiolosuhteiden merkitystä energiajärjestelmän tulevaisuuden kehittämisessä.
Vuosi 2025 oli 1,5 °C normaalivuotta (keskiarvo 1991–2020) lämpimämpi. Kaukolämmön kokonaiskäyttö jäi edellisvuotta pienemmäksi poikkeuksellisen lämpimän lämmityskauden vuoksi, mutta lämpötilakorjattu kulutus Suomessa pysyi lähes ennallaan ollen 34,7 TWh, samalla kun päästöt laskivat edellisvuodesta 38 %. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus tuotannosta jatkoi pitkäaikaista laskuaan, ja Suomen viimeinen kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttänyt laitos poistui käytöstä. Bioenergian käyttö vähentyi lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden osuuden kasvaessa. Sähkökattiloilla tuotettiin lämpöä 2 580 GWh vuonna 2025.
Toimintavuosi 2025 oli KSS Energia -konsernille kokonaisuutena vakaa, mutta samaan aikaan taloudellisesti haastava. Toimintaympäristöä leimasivat normaalia pienempi lämmitystarve, polttoaineiden kohonnut kustannustaso ja markkinoiden hintakehitys, jotka heikensivät tulosta edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta konsernin keskeiset vahvuudet –toimitusvarmuus, käyttövarmuus ja investointikyky – säilyivät erinomaisella tasolla kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Kaukolämmön ja kaasun toimitusvarmuus pysyi korkealla tasolla, ja verkostojen kehittämiseen sekä tulevaisuuden ratkaisuihin investoitiin suunnitelmallisesti. Kustannusten nousu edellytti hinnantarkistuksia, mutta pitkän aikavälin tavoitteet ja tekninen suorituskyky säilyivät vahvoina. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta nousi 85 prosenttiin.
Urakointiliiketoiminnassa kysyntä pysyi vakaana. KSS Rakennus Oy:n liikevaihto laski hieman, mutta kannattavuus parani selvästi ja tilauskannan kasvu antaa hyvän lähtökoh-
dan seuraavalle toimintavuodelle. Suomen Energia-Urakointi Oy:ssä liikevaihto kasvoi aktiivisen myyntityön ansiosta, ja tuloskehitys oli selvästi edellisvuotta parempaa.
Sähköverkkoliiketoiminnassa sähkön toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla. Jakeluverkon säävarmuutta parannettiin merkittävillä investoinneilla, ja uusien etäluettavien, 15 minuutin aikajaotuksella sähköntuotantotietoja lukevien mittareiden käyttöönotto eteni suunnitellusti. Liiketoiminta säilyi kannattavana ja taloudellinen asema vakaana.
Konsernin taloudellinen asema oli tilikauden päättyessä vakaa. Turvallisuustilanteen seuranta ja varautuminen korostuivat kansainvälisen epävarmuuden vuoksi.
KONSERNI
KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö.
Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä siirrettiin sähköä 587 (596) gigawattituntia, ja uusia sähköliittymiä rakennettiin lähes edellisvuotta vastaava määrä: 52 (57). Toimialueella oli vuoden 2025 lopussa 53 299 (53 329) sähkönkäyttöpaikkaa.
Lämpöliiketoiminnassa kaukolämmön kysynnän kasvu jatkui ja uusia liittymiä rakennettiin 17 (32) kappaletta. Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 3,1 (8,2) kilometriä. Lisäksi kaukolämmön toimitusvarmuuteen tähtääviä verkoston perusparannustöitä toteutettiin uusimalla 3,6 (3,9) kilometriä kaukolämpöverkostoa. Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 367 (407) gigawattituntia. Kaukolämmön myynti laski 431 (452) gigawattituntiin ja kaasun myynti 29 (54) gigawattituntiin.
Vuoden 2025 aikana jatkettiin lämmöntuotannon kehittämistä strategisen suunnitelman mukaisesti. Tammikuussa 2025 tehtiin päätös sähkökattila- ja lämpövarastoinvestoinnista Kuusankoskelle sekä puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen investoinnista Kouvolan Mäkikylään. Molempien hankkeiden osalta työt etenivät toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Hankkeiden käyttöönotto on ajoitettu vuodelle 2026.
Sähkön toimitusvarmuus toteutui kokonaisuudessaan erinomaisella tasolla. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 22 (21) minuuttia. Vastaava kaukolämmön keskeytysaika oli 28 (28) minuuttia.
Konsernin liikevaihto oli 111,8 (158,9) miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 14,3 (29,7) ja tilikauden tulos 11,9 (23,5) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 257,6 (261,8) miljoonaa euroa. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 32,1 (23,7) miljoonaa euroa.
Uudistetun strategian mukaisesti yhtiö jatkaa oman energiatuotantoportfolion kehittämistä niin pohjoismaisella kuin valtakunnallisella tasolla. Tammikuussa 2025 alkoi sähköntuotannon osalta uusi pitkäaikainen sähkönostosopimus, joka koostuu Ruotsissa sijaitsevien Nedre Bjuforsin vesivoimalaitoksen ja Björkhöjdenin tuulipuiston tuotannoista. Huhtikuussa 2025 KSS Energia hankki lisää tuotanto-osuuksia Olkiluoto 1- ja 2-laitoksista. KSS Energia oli toimintavuoden aikana aktiivisesti mukana useissa puhtaan sähköntuotannon ratkaisujen kehityshankkeissa.
Vuonna 2025 Kouvolan alueella oli rakenteilla kolmen eri toimijan teollisen mittakaavan datakeskushankkeet. KSS Energia on selvittänyt yhdessä toimijoiden kanssa datakeskuksista muutoin hyödyntämättä jäävän lauhdelämmön jatkojalostamisen mahdollisuuksia kaukolämmöksi.
Konsernin liikevoitto oli 12,6 (18,0) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,8 (21,0) ja omavaraisuusaste 41,6 (39,5) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset lainat olivat yhteensä 74,5 (74,5) miljoonaa euroa. Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 220 (242) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 13,1 (14,3) miljoonaa euroa.
Henkilöstön työelämän laatua seurattiin Quality of Working Life -indeksin kautta. Vuonna 2025 konsernissa toteutettiin kaksi mittausta. Mittausten tulokset 71 % ja 73 % ylittävät reilusti keskimääräistä suomalaista työelämänlaatua (60 %) kuvaavan tason. Konsernin työelämän laadun mittaamisessa korostuu selvästi konsernin laadukas esihenkilötoiminta. Saadut tuloksen ohjataan eri toimintojen jatkuvan kehityksen hyödynnettäväksi.
EMOYHTIÖ
Vuoden 2025 osalta sähköenergian kaupallinen toiminta päättyi 28.2.2025 ja kaikki asiakkuudet siirtyivät liiketoimintakaupassa Oomi Oy:lle. Vaikka kuluttajille ja yrityksille tapahtuva sähkön myyntitoiminta päättyi, sähkön tuotanto ja sen myynti tukkumarkkinaan jatkuu ja volyymit toimintavuonna kasvoivat.
Omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin sähköä 626 (623) gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön ja lämmön tuotannossa oli 81,7 (81,9) prosenttia. Hiilidioksidi¬neutraalin sähkön tuotannon määrä oli 97,8 (97,4) prosenttia. Energiantuotannon päästöt olivat yhteensä 17 473 (24 372) tonnia.
Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 14,1 (3,9) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön liikevaihto oli 51,3 (101,2) miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 8,3 (24,7) miljoonaan euroa ja tilikauden tulos 7,5 (20,3) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma
oli 180,1 (186,5) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 4,4 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2028. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 55 (69) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 4,1 (4,9) miljoonaa euroa.
HALLINTO
Yhtiön hallitukseen kuuluivat 26.6.2025 saakka Jari Larikka (puheenjohtaja), Aimo Rautiainen (varapuheenjohtaja), Marika Hänninen, Kalevi Korjala, Raimo Laine, Sanna Tähtinen, Toni Vainikka ja Katriina Vesala. Osakkeenomistajan yksimielisellä päätöksellä hallitukseen valittiin 26.6.2025 Raimo Laine (puheenjohtaja), Jari Larikka (varapuheenjohtaja), Kalevi Korjala, Markku Pakkanen, Päivi Sippula, Sanna Sirkiä (ent. Tähtinen), Katriina Vesala ja Anni Villikka Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela. KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Marko Riipinen.
OSAKKEET
Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
KSS Energia -konsernin toiminnassa merkittäviä ja monivaikutuksellisia riskejä ovat maailmanpolitiikan nopeat muutokset, laajat geopoliittiset muutokset ja maailmanlaajuiset materiaalien saatavuuteen ja polttoainemarkkinaan liittyvät riskit. Korostetusti paikallisesti riskejä ovat mm. sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat nopeasti voimaan astuvat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.
Konserni investoi suunnitelmallisesti toimitusvarmuutta parantaviin ratkaisuihin ja jatkaa näihin investoimista tulevaisuudessakin. Säävarmoiksi luokiteltujen johtokilometrien osuus kokonaisverkkopituudesta oli vuoden 2025 lopussa 70 (69) prosenttia.
KSS Energia -konsernissa on Turvallisuusryhmä, jonka tehtävänä on seurata turvallisuuden tilannekuvaa ja mm. käynnistää turvallisuuden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tarvittavasti ennakoiden konsernin eri toiminnoissa.
Marraskuussa KSS Energialla toteutettiin ulkoinen ISO 27001 -sertifiointiauditointi, jonka suoritti riippumaton sertifiointiyritys Bureau Veritas. Auditoinnissa tarkasteltiin KSS Energia -konsernin ja sen tytäryhtiöiden tietoturvan hallintaa, ICT-palveluja, järjestelmäympäristöjä ja verkkoja useassa toimipisteessä.
KSS Energia Oy on vastaajana kanteessa, jossa on kyse vaatimuksesta sovitella kuluttajasuojalain perusteella määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen hintaa.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Konsernin uudistunut strategia ohjaa toimintaa ja suuntaa tekemisiä vastuullisuuden viitoittamana uusille toiminta-alueille. KSS Energia myy ja toimittaa kaukolämpöä, lämpöratkaisuja, toteuttaa sähkönjakelua, tuottaa sähköenergiaa, myy ja jakelee kaasua sekä tarjoaa energiapalveluita asiakkaiden muuttuviin energiatarpeisiin.
Strategian mukaisesti yhtiö investoinnit uusiin puhtaan energian tuotantomuotoihin, toimitusvarmuuteen sekä uusiin kasvutoimintoihin. Erityisesti puhtaan päästöttömän kaukolämmöntuotannon investoinnit tulevat olemaan merkittäviä.
KSS Energia Oy ja KSS Lämpö Oy ovat päättäneet panna täytäntöön 25.6.2025 allekirjoitetun sulautumissuunnitelman, jonka mukaan KSS Lämpö Oy sulautuu emoyhtiöönsä KSS Energia Oy:hyn. Sulautumisen rekisteröintiajankohdaksi on esitetty 28.2.2026.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 76 495 677,25 euroa, josta tilikauden voitto on 7 490 683,71 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 8 415,84 euroa osakkeelta eli yhteensä 8 500 000,00 euroa ja loput 67 995 677,25 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Konsernin tuloslaskelma
omaan käyttöön
Materiaalit ja palvelut
Konsernin tase
PYSYVÄT VASTAAVAT
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
VAIHTUVAT
VASTATTAVAA
Emoyhtiön rahoituslaskelma
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja
Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Omaan pääomaan kirjattu oikaisu
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+)
Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-)
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
Saadut osingot liiketoiminnasta
Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta
Maksetut välittömät verot
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Maksetut osingot ja muu voitonjako
RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä
Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä
Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Sähköverkkotoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Sähköverkon aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sähköverkon
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
VASTATTAVAA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Muut velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Sähköverkkotoiminnan eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot
000 €)
SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT
JAOTELTUNA TASE-ERITTÄIN:
Sähköverkon aineettomat hyödykkeet
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet
aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (nettotulos + rahoituskulut + verot) TUOTTO % sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma *) = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Liittymismaksut luetaan korottomiin velkoihin
Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma
000 €)
Valmistus omaan käyttöön (+)
Liiketoiminnan muut tuotot
Sisäiset
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Muut ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Arvonalentumiset muista pys. vast. hyöd.
Suunnitelman mukaiset poistot muista pys. vast. hyöd.
Liiketoiminnan muut kulut
kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
konsernin yrityksiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
muutos muista pys. vastaavien hyöd.
Muun sähköliiketoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
hyödykkeet
VASTAAVAT
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Osakepääoma
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
velat saman konsernin yrityksille
Kaasuverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Henkilöstökulut
ja arvonalentumiset
Kaasuverkkotoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet Kaasuverkon
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
liittymismaksut
Lyhytaikainen vieras pääoma
koroton vieras pääoma
Kaasuverkkotoiminnan
eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot
KONSERNI KONSERNI
(1 000 €) 2025 2024
KAASUVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT
JAOTELTUNA TASE-ERITTÄIN:
Muut aineettomat hyödykkeet 0 34
Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet 0 0
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 0 -12
Sijoitukset 0 0
YHTEENSÄ 0 22
KAASUVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO % 1,1 3,6
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) TUOTTO % sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma *) = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Liittymismaksut luetaan korottomiin velkoihin.
Kaasun myyntitoiminnan tuloslaskelma
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut ostot tilikauden aikana
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
konsernin yrityksiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Kaasun myyntitoiminnan tase
VASTAAVAA
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
yrityksille
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Tilintarkastuskertomus
KSS ENERGIA OY: N YHTIÖKOKOUKSELLE
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUSLAUSUNTO
Olemme tilintarkastaneet KSS Energia Oy:n (y-tunnus 0877511-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
LAUSUNNON PERUSTELUT
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuva
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
MUU INFORMAATIO
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
27. helmikuuta 2026 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT
Yrityshallinto
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.4.2025.
Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat. Yhtiön osakepääoma on jaettu 1010 osakkeeseen.
Yhtiön omistaa Kouvolan kaupunki.
TILINTARKASTUS
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut
BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Y-tunnus 0904285-6, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
HALLITUS 26.6.2025 SAAKKA
Jari Larikka (puheenjohtaja)
Aimo Rautiainen (varapuheenjohtaja)
Marika Hänninen
Kalevi Korjala
Raimo Laine
Sanna Tähtinen
Toni Vainikka
Katriina Vesala
HALLITUS HALLITUS 26.6.2025 ALKAEN
Raimo Laine (puheenjohtaja)
Jari Larikka (varapuheenjohtaja)
Kalevi Korjala
Markku Pakkanen
Päivi Sippula
Sanna Sirkiä
Katriina Vesala
Anni Villikka
KSS Energia on monialainen energiakonserni, jonka omistaa Kouvolan kaupunki. Investoimme vuosittain merkittävästi uusiutuviin energianlähteisiin tavoitteenamme oman tuotannon 100-prosenttinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
Tuotamme, myymme, siirrämme, toimitamme ja urakoimme kestävää energiaa ja energiaratkaisuja eri muodoissaan.
Kumppanina haluamme mahdollistaa yhteisöille energiatehokkaamman ja toimivan arjen.
Paikallisena ja samaan aikaan valtakunnallisena toimijana kohdistamme energiamme – teot, osaamisen, tiedon ja ideat – asiakkaan parhaaksi.
Visiomme mukaisesti rakennamme Puhtaasti Parasta Energiatulevaisuutta.
Taitto ja paino: Mainonnan suunnittelutoimisto Sepeteus Oy, 2026