KSS Energia kestävyyskatsaus 2025

Kestävyyskatsaus 2025

KSS ENERGIA LYHYESTI

KSS Energia on monialainen energiakonserni, jonka omistaa Kouvolan kaupunki. Investoimme vuosittain merkittävästi uusiutuviin energianlähteisiin.

Tavoitteenamme on oman tuotannon 100-prosenttinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tuotamme, myymme, siirrämme, toimitamme ja urakoimme kestävää energiaa ja energiaratkaisuja eri muodoissaan. Kumppanina haluamme mahdollistaa yhteisöille energiatehokkaamman ja toimivan arjen.

Paikallisena ja samaan aikaan valtakunnallisena toimijana kohdistamme energiamme – teot, osaamisen, tiedon ja ideat – asiakkaan parhaaksi.

Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 111,8 M€ ja liikevoittomme 14,1 M€.

Visiomme kuuluu: Puhtaasti Parasta Energiatulevaisuutta. www.kssenergia.fi

TOIMINTAMME YHTEISÖSSÄ

Uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvan portfolion hallinta ja aktiivinen osallistuminen erilaisille markkinapaikoille.

Paikallisten ylimääräisten energiavirtojen kierrättäminen kaupunkitason energiaverkostojen kautta alueen ja ympäristön hyödyksi.

Kaupungin teollisuuden ja yrityselämän kanssa toteutetut yhteiset energiatehokkuutta lisäävät projektit.

Alueen uudet, kestävät energiakumppanuudet sekä teollisuuden ja yrityselämän energiaratkaisut.

Kysynnän ja keskeisen sijainnin hyödyntäminen sähköautojen latausmarkkinassa.

Kahdensuuntaisen kiertolämmön energiaviisas hyödyntäminen.

Investoinnit sääriippumattomaan perustuotantoon ylläpitämään energiajärjestelmän vakautta.

PALVELUMME

Toimitusvarman ja käyttöä palvelevan sähköverkon rakentaminen.

Sähkön ja lämmön toimitusten varmistaminen sekä keskeytysten ja häiriöiden minimointi.

Alueen veto-, pito- ja elinvoimaa tukevan toimintavarman energiainfran rakentaminen ja urakointi.

Uusiutuvan energian kohdekohtaiset ratkaisut; aurinkopaneelit ja sähköautonlatauspisteet.

VASTUULLISUUSTYÖMME LÄHTÖKOHDAT

7 EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA Investoimme uusiutuvaan energiantuotantoon. Palveluidemme kustannus- ja energiatehokkuus on meille tärkeää.

9 KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA Parannamme tuotantoprosessiemme laatua, ympäristöystävällisyyttä ja työturvallisuutta.

11 KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT Kehitämme kaupungin energiayhtiönä ratkaisuja myös laajoille alueellisille verkostoille ja ekosysteemeille.

12 VASTUULLISTA KULUTTAMISTA Tehtävänämme on kertoa, innostaa ja skaalata energiatehokkuuteen liittyvää tietoa energian arkikäytössä.

13 ILMASTOTEKOJA Vähennämme hiilidioksidipäästöjämme ja tähtäämme oman tuotantomme osalta 100 % hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

14 VEDENALAINEN ELÄMÄ Kaupungin puhdistetun jäteveden lämpösisällön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on meille tärkeää.

15 MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ Meillä toimintamme luontovaikutusten ja luontokadon ehkäiseminen on nostettu omaehtoisesti prioriteetiksi.

17 YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS Edellytämme kumppaneiltamme yhä syvempää sitoutuneisuutta toimia vastuullisesti ja täyttää asettamamme kestävyyskriteerit.

TÄMÄN KATSAUKSEN VIITEKEHYS

Tämä katsaus on koottu soveltaen omaehtoisen VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) -viitekehyksen ohjeistusta. Katsaus käsittelee niitä KSS Energian vastuullisuustyöhön liittyviä aiheita, jotka ovat meille olennaisimpia. Ensin kuvaamme lyhyesti aiheeseen liittyvää toimintaa, sen tunnuslukuja sekä sitä, miten toiminta nivoutuu KSS Energian liiketoimintaan ja strategiaan. Sen jälkeen kiteytämme tarkasteluvuonna 2025 toteuttamiamme toimenpiteitä tai saavuttamiamme tavoitteita niihin liittyen. Lisäksi kerromme saaduista havainnoista ja jatkosuunnitelmista. Tuoreinta lisätietoa löydät osoitteessa kssenergia.fi

TOIMITUSJOHTAJAN SANAT

Vastuullisuus näkyy ja vaikuttaa –numeroitakin merkittävämmin

Yrityksen vastuullisuuden arvonmäärittely on tärkeä mutta samalla haastava tehtävä. Me kaikki haluamme toimia siten, että työmme tukee puhtaan siirtymän toteutumista. Se näkyy lopulta ihmisten ja luonnon hyvinvointina.

Mutta se, miten vastuullisuustyö onnistuu tukemaan yritystä sen strategisissa tavoitteissa – yrityksen kasvun, kannattavuuden ja asiakasarvon luomisessa –voidaan vain osittain liittää ROI:hin.

Selkeitä mittareita vastuullisuustyössä voivat olla esimerkiksi päästökaupan maksujen vähentyminen itse päästöjen vähentyessä, kierrätysmaksujen aleneminen prosessien tehostuessa, vähentyneet sairauspoissaolot työturvallisuuden parantuessa – nämä kaikki ovat vaikuttavia ja vahvoja taloudellisia mittareita. Entä asiakkaan tyytyväisyys palveluntarjoajansa vastuullisuuteen? Sekin on osittain todennettavissa.

Näitä mittareita myös me KSS Energialla seuraamme ja niiden pohjalta kehitämme vastuullisuustyötä.

Haastavampaa on todentaa vastuullisuustyön paikallisia vaikutuksia: pienten tekojen tai muutosten suotuisia seurauksia alueen yhteisöön. Vaikka kun-

nioitammekin työmailla luontoarvoja ja varmistamme asukkaiden saavan toimitusvarmaa lämpöä, näissä onnistuminen ei aina ole näkyvää. Vastuullisuus vaikuttaa aina taustalla osana hyvin hoidettua ja palvelevaa energiatoimintaa.

KSS Energialle vastuullisuus ei ole koskaan ollut vain kauden trendi tai yhden toimintavuoden budjettirivi. Meille vastuullisuus on kestävien valintojen tekemistä jatkuvasti – kiinteä osa liiketoimintastrategiaamme. Valinnoillamme on sekä lyhyt- että kauaskantoisia vaikutuksia, joista innostumme ja joita pyrimme myös kiteyttämään.

Tämän kestävyyskatsauksen teemana on näkyväksi tekeminen. Olemme nostaneet vuodelta 2025 esiin tärkeäksi arvioimiamme toimenpiteitä ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden alueilta. Lisäksi kiteytimme yli 50-vuotisen historiamme merkittävät liiketoimintavalinnat, jotka ovat vieneet meitä vastuullisuustiellä eteenpäin.

Myös tulevaisuuteen asti ulottuvia visioita ja etappeja on tärkeää kirkastaa sidosryhmille. Miten hahmottaa energian merkitystä Kouvolan infrassa tai investointimahdollisuuksia Norjan pienvesivoiman tuotannossa? Entä kuvata suhdettamme historiallisesti arvokkaassa ympäristössä toimiviin Verlan vesivoimalaitoksiin? Ja tulevaisuuden älykkääseen liikenteeseen?

Joskus data, sanat ja kuvat tarvitsevat yhteisten nimittäjien näkemistä. Sitäkin tässä julkaisussa teemme.

Tämä kestävyyskatsaus ei vielä noudata CSRD-direktiivien mukaista raportointistandardia, eikä sen data ole varmennettua. Sisältö perustuu omaehtoiseen arviointiimme siitä, mitkä ovat vuoden 2025 vastuullisuustyössämme olleet olennaisia onnistumisia. Sovellamme tiedon jäsentelyssä VSME-standardia. Kerromme niistä relevanteista aihepiireistä, joita energia-alan toimijan kestävään arkeen kuuluu.

Valmistautuminen kohti kattavampaa raportointiperinnettä konsernissamme jatkuu. Paitsi tiedolla johtaminen, toimintamme keskiössä on paikallisen elinvoiman ja hyvän arjen ymmärtäminen. Molemmat ovat energiayhtiöille tärkeitä.

Marko Riipinen Toimitusjohtaja KSS Energia -konserni

PS. Vuoden 2025 liiketoimintamme tilinpäätösluvut olemme kiteyttäneet Tilinpäätöskatsaukseen.

VALINTOJAMME VIIDELLÄ VUOSIKYMMENELLÄ

(1974–2024)

Kuva on Verlasta, jonka kulttuurimiljöössä sijaitsee myös kaksi KSS Energian vesivoimalaitosta.

Puhtaasti Parasta Energiatulevaisuutta

Lähteet: KSS Energian vuosikertomukset, Kyösti Jääskeläinen. KSS Energian juuret ulottuvat jo 1900-luvun alkuun.

luomassa – tärkeitä vaiheita toiminnassamme

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS

Energiantuotanto ja -jakelu

KSS Energia omistaa kokonaan tai on osakkaana yli 30:ssa Pohjoismaissa toimivassa energiantuotantolaitoksessa.

Kouvolan alueella yhtiöllä on omat vesivoimalaitokset Verlassa, Kannuskoskella ja Siikakoskella. Muita paikallisia KSS Energian laitoksia ovat joko sähköä tai lämpöä biopolttoaineilla tai kaasulla tuottavat Hinkismäen voimalaitos ja Kymin Voima sekä Valkealan kaukolämpölaitos.

KSS Energian investointiportfolioon kuuluvat sähköntuotannon laitokset on tuotantovolyymeineen esitelty kuvassa sivulla 12.

OMAN TUOTANNON PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITYS

Olemme KSS Energiassa sitoutuneet pienentämään tuotantomme ja toimintamme päästöjä. Tuotantolaitoksissa optimoimme laitosten ajoa ja käyttöä, niiden teollisia prosesseja, tuotannon hyötysuhdetta, polttoaineen tyyppejä, teknologiaa ja automatisoituja toimintoja määrätietoisesti, jotta kokonaispäästöt pienenisivät. Ennakoimme myös sään vaikutuksia.

Vuonna 2025 energiantuotantomme päästöt olivat 17 473 tonnia, mikä on selkeästi vuotta 2024 vähemmän (24 372 tonnia). Yhtenä määrään vaikuttavana tekijänä on lauha sää.

Osaomistamamme Kymin Voiman hiilidioksidipäästöjen määrä laski ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen alle 10 000 hiilidioksiditonniin tuotantomme osalta. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena.

Oman toimintamme päästölaskennassa eräs vuoden 2025 merkittävä toimenpide oli hiilijalanjälkilaskentamme laajentaminen myös Scope3-tason eli epäsuorien päästöjen laskemiseen. Tältä osin sisäinen laskentamme kehittyi merkittävästi.Varmensimme laskentamallin kolmannen osapuolen, konsulttiyhtiö BDO Oy:n toimesta.

Uusi päästölaskentamallimme hyödyntää ns. EPAn NAICS-koodeja ja kategorioita ostojen ja palvelujen euromääräisten päästöjen laskemiseen. EPA on kansainvälinen hankintakriteeristö, joka jaottelee hankinnat niiden ympäristövaikutusten perusteella erilaisiin tuotekategorioihin. Teimme mallin avulla näkyviksi keskeisimpien hankintaprosessiemme aiheuttamat päästöt. Lisäksi mallinsimme omien kumppaniemme kanssa muuttujia yhteisten hankkeiden päästöarvioinnissa.

Työn tuloksena seuraamme läpinäkyvämmin päästövaikutuksia arvoketjussamme. Siitä on hyötyä tehtäessä valintoja ja päätöksiä kestävyysnäkökulmasta.

SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTORAKENNE

KSS Energian sähköntuotannon nimellisvolyymi oli tarkasteluvuonna 626 GWh (623 GWh) ja kaukolämmöntuotannon 367 GWh (407 GWh).

Hiilineutraalien energianlähteiden osuus kaikesta omasta tuotannostamme kasvoi vuoden 2024 luvusta 97,4 % jo 97,8 %:iin. Kasvu johtui muun muassa investoinneistamme perustuotantoon Olkiluoto1- ja

2-ydinvoimaloissa.

Uusiutuvien energialähteiden tuotantoportfoliomme sisältää pohjoismaisella tasolla niin vesi-, tuuli- kuin aurinkovoimainvestointejakin. Lisäksi investoimme energian perustuotantoon kuten ydinvoimaan. Vuonna 2025 investoimme Olkiluoto-osuuksien lisäksi Suomessa muun muassa Lestijärven tuulipuistoon. Ruotsissa solmimme tuuli- ja pienvesivoimasopimuksia. Norjassa kehitimme olemassaolevaa portfoliota.

Paikalliseen Kymen alueen lämmön- ja sähköntuotantoon teimme tammikuussa 2025 kaksikin merkittävää investointipäätöstä: sähkökattilan ja lämpövaraston rakentaminen Kuusankoskelle sekä jäteveden lämpösisältöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen rakentaminen Kouvolan Mäkikylään. Molemmat laitokset ovat edenneet hankkeina nopeasti ja ne valmistuvat aikataulussaan kevään 2026 aikana.

Sektori-integraation hyödyntäminen ja kulutusjoustot ovat strategiassamme keskeisellä sijalla. Tämä näkyi selkeästi vuoden 2025 investointipäätöksissämme. Isossa mittakaavassa meille merkittäviä ovat tavoite olla oman tuotannon osalta 100 % hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä tahtotila tehdä kauaskantoisia, kapasiteetin kysyntään vastaavia investointeja sähköverkkojen toimitusvarmuuteen.

VÄHENTÄMIS- JA TEHOSTAMISTOIMET

Puhdas kaukolämpö on KSS Energialle tärkeä strateginen kehityskohde. Vuonna 2024 valmistunut Valkealan lämpölaitos tuottaa puhdasta kaukolämpöä. Sen päästöjen mittaaminen ja niistä raportointi kehittyivät eteenpäin. Laajentuneeseen kaukolämpöverkostoomme on liittynyt paljon uusia asiakkaita.

Tarkasteluvuosi oli tärkeä energiatehokkaan lämpöverkon rakentamisen ja uudistamisen vuosi.

Työ jatkuu ja tulee aiempaakin keskeisemmäksi kehityskohteeksi uusien alueelle valmistuvien laitostemme toiminnan käynnistyttyä.

Ilmasto- ja ympäristötoimet

KSS Energia on mukana tekemässä Kouvolan kaupunkistrategiaa ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteita todeksi. Olemme yksi kaupungin Ympäristöryhmän toimija ja sitoutuneet edistämään sellaisia energia-alan toimenpiteitä, jotka varmistavat kaupungin saavuttavan hiilineutraaliuden. Ympäristövahti-nimisen julkisen seurantajärjestelmän Energiantuotanto ja -kulutus -teemassa vastaamme viiden tavoitteen toteutumisesta vuoteen 2028 mennessä. Tarkasteluvuonna 2025 Ympäristövahti-tavoitteita uudistettiin vastaamaan paremmin KSS Energian uudistunutta liiketoimintaa, jossa sähkön vähittäisliiketoiminnasta on luovuttu ja tilalle on syntynyt uusia tuotteita ja palveluita.

Olemme myös Energiakaupungit ry:n jäsenyritys. Teemme aktiivisesti työtä kaupunkien energiayhtiöille yhteisten teemojen eteen. Näihin lukeutuu muun muassa kaukolämmön näkyvämmäksi tekeminen kestävänä ja kilpailukykyisenä lämmitysvaihtoehtona.

POHJOISMAISET OSUUTEMME SÄHKÖNTUOTANNOSSA

337 GWh

170 GWh

<1 GWh

HIILINEUTRAALIUSTIEKARTALLA ETENEMINEN

Yksi ympäristövastuullisuutemme päätavoitteista on oman tuotannon hiilineutraaliuden saavuttamiinen.

Näkyväksi tehty Hiilineutraaliustiekarttamme piirtää aikajanan vuodesta 2021 vuoteen 2030: mitä välietappeja KSS Energian on sekä investoinneissa että toimenpiteissä saavutettava, jotta sen oma tuotanto on hiilidioksidineutraalia viimeistään vuonna 2030.

Hiilineutraaliustiekartallamme on kuusi lupausta:

1. Luovumme turpeen käytöstä osakkuusyhtiöissämme vuoteen 2030 mennessä.

2. Edistämme verkkojen yhteisrakentamista jatkuvasti ja vuosittain mentäessä vuoteen 2030.

3. Korvaamme hukkalämmöstä tuotetulla kiertolämmöllä fossiilisten polttoaineiden käyttöä kasvavassa määrin.

4. Luovumme kaasun käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

5. Käytämme verkonrakentamisessa uusiutuvan energian polttoaineita ja kierrätysmateriaaleja mahdollisimman paljon vuosittain.

6. Hyödynnämme joustoja energiajärjestelmän optimoinnissa.

Vuonna 2025 tiekartalla eteneminen onnistui suunnitelmien mukaisesti, vaikka konsernissa oli käynnissä uuden liiketoimintastrategian ensimmäinen toteutusvuosi. Käynnistimme kaukolämpöverkon laajentamisen ja kahden uuden lämpölaitoksen rakennustyöt. Hankkeet ovat edenneet ajallaan.

PANOSTUKSET ENERGIATEHOKKUUTEEN

KSS Energian omien toimitilojen ja prosessien energiatehokkuus sai vuonna 2025 lisää painoarvoa. KSS Energialla perustettiin Energiatehokkuusryhmä. Ryhmän

Luvut ovat vuosittaisia nimellisvolyymeja eli tavanomaisen tuotantovuoden mukaisia tuotantovolyymeja.

tehtäviin kuuluu systematisoida sekä toimintaa että viestintää, jotka molemmat kannustavat sidosryhmiämme käyttämään energiaa tehokkaammin ja täsmällisemmin.

ETJ+-järjestelmän piiriin kuuluvana yrityksenä KSS Energia on sitoutunut välittämään laadukasta hyötytietoa energiasta. Vuoden 2025 aikana ETJ+-viestinnän volyymi ja huomionarvo saavuttivatkin sille asetetut, KSS Energian eri julkaisukanavissa mitatut luvut. Syksyn 2025 Energiansäästöviikolla toteutimme henkilöstöä onnistuneesti aktivoineen energiansäästökampanjan konsernin omissa toimitiloissa.

Luonnon monimuotoisuutta huomioivat toimet

Vuonna 2025 KSS Energia vahvisti kyvykkyyttään huomioida luonnon monimuotoisuutta energiainfraan liittyvässä suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä raportoinnissa. Paikkatieto tuki toimintaa ja johtamista. Tekoäly toi apua toimenpiteiden valintaan.

LUONTOTIEDON HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNASSA

KSS Energia jatkoi paikkatietopohjaisen ArcGIS-alustan käytön määrätietoista laajentamista vastatakseen konsernin strategisiin ja liiketoimintojen operatiivisiin tarpeisiin.

ESRI Finlandin kanssa yhtiö on jo vuosia rakentanut muun muassa työmaahankkeiden asukasviestintää palvelevaa tarinakartastoa, joka on kätevästi saavutettavissa QR-koodin takaa. Vuoden 2025 onnistumisiin lukeutui tällä alueella se, että ESRI, joka tunnetaan maailman johtavana paikkatietoratkaisujen toimittajana, myönsi Special Achievement in GIS (SAG) -palkinnon KSS Energialle tunnustuksena esimerkillisestä ja laaja-alaisesta ArcGIS-teknologian hyödyntämisestä energia-alalla. SAG-palkinto myönnetään vuosittain noin 180 organisaatiolle maailmanlaajuisesti yli 600

000 ehdokkaan joukosta.

Yhteistyössä Insplan Oy:n kanssa toteutetussa hankkeessa pilotoimme biodiversiteettidatan keruuta ja ylläpitoa. Tavoitteena oli kehittää kohteiden priorisointiin käytettävää paikkatietopohjaista luontoaineistoa sekä KSS Energian jo aiemmin käyttöön ottamaa biodiversiteettisovellusta.

Biodiversiteettiaineiston keruuta testattiin myös käytännössä osana kunnossapidon maastotyötä. Käytännön kokemusten pohjalta maastokartoittajille laadittiin ohjeet luontotiedon keräämiseen.

Työn tuloksena syntyi prosessikuvaus KSS Energian luontotiedolla johtamiseen. Seuraavat askeleet suuntautuvat laadukkaan biodiversiteettiaineiston keräämisen vakiinnuttamiseen sekä kerätyn tiedon hyödyntämiseen infrahankkeissa.

Laadukas ja kattava luontotieto auttaa pienentämään toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia luontoon. Luontokohteita voidaan priorisoida luotettavammin ja alueen erityispiirteet saadaan paremmin huomioitua jo suunnitteluvaiheessa. Liiketoimintahyödyt näkyvät sujuvampina prosesseina, pienempinä riskeinä ja matalampina kustannuksina.

TEKOÄLY APUNA

VERKON KUNNOSSAPITOTOIMISSA

Vuoden 2025 aikana myös tekoäly pääsi tukemaan sel keästi sosiaaliseen ja ympäristövastuullisuuteen liitty viä toimenpiteitämme.

Yhdessä kumppanimme Sulavan kanssa kehitim me ilmajohtoverkon kunnossapitoa hyödyntämällä tekoälypohjaista kuvantunnistusta. Kuvamateriaalista voitiin automaattisesti tunnistaa sähköverkon kannalta riskialttiita kohteita, kuten kaatumisriskissä olevia reu napuita, kuolleita puita sekä kallistuneita pylväitä. Ha vaitut kohteet tuotiin paikkatietojärjestelmään, jossa tietoa voitiin hyödyntää kunnossapidon suunnittelussa ja priorisoinnissa.

Ratkaisun avulla kunnossapitoa pystyttiin kohden tamaan aiempaa tarkemmin todellisiin riskikohteisiin. Tämä tuki sähköverkon toimitusvarmuutta, paransi turvallisuutta ja mahdollisti ympäristön kannalta tar kemman johtoalueiden hoidon, kun raivauksia voitiin kohdentaa riskiperusteisesti.

VEDENALAISEN ELÄMÄN HUOMIOIMINEN

Jo toista vuosikymmentä KSS Energia on minimoinut vesivoimalaitostensa uusimisen yhteydessä turbiini hydrauliikan öljypäästöjä. Tehokkaita toimenpiteitä ovat esimerkiksi turbiinin juoksupyörän navan öljyn korvaaminen kestävämmillä vaihtoehdoilla sekä öljyn erotuskaivon asentaminen.

Verla 1-vesivoimalaitoksessa näitä alueen vesistön kannalta merkittäviä parannuksia tehtiin jo vuonna 2012, Siikakosken laitoksen osalta vuosina 2018–2019. Verla2 -laitoksen osalta samoja uudistuksia tehdään lä hivuosina.

Vuoden 2025 tärkeisiin toimenpiteisiin alueen vesistöjen kuormittamisen estämiseksi kuului Puola kankosken padon hydrauliikkaöljyjen korvaaminen

biohajoavilla vaihtoehdoilla. Pato ei ole KSS Energian omistuksessa, mutta yhtiö käyttää ja kunnossapitää sitä. KSS Energia teetti tarkasteluvuonna toimenpiteen saman alan kumppaniensa hyvien käytäntöjen kannustamana ja vastuullisuuskriteereihin vastaavana. Puolakankosken padolla toteutetun projektin ansiosta vuotoriski vesistöön ja sen haitalliset vaikutukset on nyt minimoitu.

Vedenalaisen elämän huomioiminen ja muun muassa kalatiet ovat KSS Energialle pitemmällä tähtäimellä tärkeä vastuullisuustyön kehityskohde. Kannuskosken esiselvitysprojekti kartutti osaamista ja tietotaitoa aiheesta.

Kestävät konseptit ja palvelut

KSS Energian tuoteportfolio kasvoi vuoden 2025 aikana lähes 30:een energiaan liittyvään tuotteeseen ja palveluun. Konsernin tekeminen tähtää visioon Puhtaasti

Parasta Energiatulevaisuutta

Eräs tällä alueella onnistumisistamme oli tehdä näkyväksi koko uudistuneen konsernin palveluportfolio: mitä kaikkea teemme ja millaisia asiakashyötyjä mitkäkin palvelumme ja tuotteemme tarjoavat. Joulukuussa 2025 vietetty Portfolioiltapäivä loi ymmärrettävän katsauksen palvelusalkkuun ja lisäsi asiakasrajapinnassa työskentelevien osaajien tietoisuutta niiden kilpailutekijöistä.

Yrityspuolella KSS Energian palvelutarjonta laajeni hiilijalanjälkiraportointiin, muuntamoratkaisuihin sekä huoltovarmuuspalveluihin. Kuluttajapuolelle avautui aurinkovoimaloiden verkkokauppa.

”Helppo ja hallittu siirtymä hiilineutraaliksi toimijaksi” -ajatusmalli kuvasi vuonna KSS Energian tapaa vauhdittaa asiakkaitaan kestävän kehityksen tiellä. Asiakasratkaisuiden osalta yhtiöllä oli tuoteportfoliossaan aurinkovoimaloita, sähköauton latauspisteitä, uusiutuvaa lämpöä sekä palveluita energiatuotannon suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen.

KSS Energia laajensi tuote- ja palveluportfoliotaan myös hiilijalanjälkiraporteilla (Scope 1–3). Yrityksille kohdennettu palvelu tuottaa tietoa, joka auttaa vastaamaan raportointi- ja sidosryhmävaatimuksiin. Euroopan unionin Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivi koski vuonna 2025 ainoastaan suuria ja listattuja yrityksiä, mutta vaikutukset ulottuivat laajemmalle koko arvoketjussa.

Laajin hiilijalanjälkiraportti kattaa sekä asiakkaan suoran toiminnan aiheuttamat kasvihuonepäästöt (Scope 1), epäsuorat eli esimerkiksi ostetun energian kulutuksesta aiheutuneet päästöt (Scope 2) sekä koko arvoketjun hiilijalanjälkilaskennan (Scope 3).

Vuonna 2025 toteutettiin asiakkaalle ensimmäinen Scope 3 -tason hiilijalanjälkiraportti.

TUOTEKEHITYKSEMME INNOVAATIO

Vuoden 2025 aikana KSS Energia vahvisti tuotekehitys- ja innovaatio-osaamistaan. Yhtiössä kypsyteltiin taustalla kokonaan uudenlaista palvelua, joka vastaa asiakkaiden toiveisiin: KSS VARI – lämpöä palveluna.

Vuoden aikana KSS VARI – lämpöä palveluna -rat-

kaisua valmisteltiin markkinoille. Palvelu mahdollistaa kiinteistöjen lämmitys- ja viilennysprosessien uudistamisen kestäviksi ilman suurta kertainvestointia. Isommille kiinteistöille ja taloyhtiöille kohdennettu palvelu tukee luopumista fossiilisista lämmitysratkaisuista eikä edellytä kiinteistön liittämistä kaukolämpöverkkoon.

KSS VARI – lämpöä palveluna toteutuu kompaktina ratkaisuna, jossa tarvittava teknologia tuodaan paikalle valmiiksi paketoituna Lämpökontissa. Lämpökontti suunnitellaan kohteen pihapiiriin sopivaksi.

Palvelun kumppanina toimii keväällä 2026 käynnistyvässä myynnissä Nimlas-konserniin kuuluva Lämpöjokeri Oy. Se toimittaa lämpökonttiratkaisut, kun taas KSS Energia vastaa niihin liittyvästä lämpöpalvelusta.

VAIKUTTAVAA ENERGIATEHOKKUUSTYÖTÄ

KSS Energia -konserniin kuuluvat urakointiyhtiöt, KSS Rakennus ja Suomen Energia-Urakointi, toteuttivat vuonna 2025 energiatehokkaita valaistusratkaisuja muun muassa Helsingissä, Kouvolassa, Lahdessa, Espoossa, Vantaalla, Vihdissä, Lohjalla, Kotkassa, Haminassa ja Iitissä.

Työt sisälsivät sekä vanhojen valaisimien vaihtamista energiatehokkaisiin LED-ratkaisuihin että kehittyneitä valaistusohjausjärjestelmiä. Katuvalaistuksen energiatehokkuutta toimitettiin yhteensä 1,7 miljoonan asukkaan asuinalueelle, mitä voidaan mittakaavansa osalta pitää vuoden 2025 yhtenä vaikuttavimmista hankkeista.

KULUTUSJOUSTOON LIITTYVÄT PILOTIT JA TULOKSET

Yleisesti arvioidaan, että tasapainotuksen ja jouston tarve Suomen sähköjärjestelmässä kasvaa. Mitä enemmän sähköverkkoon tulee lisää sähköintensiivistä toimintaa, sitä enemmän kysyntään voi tulla huippuja ja piikkejä – reservimarkkinaan osallistuville energiantuotantolaitoksille on siis kysyntää.

Suomen kantaverkkoyhtiölle Fingridille viime vuosi 2025 oli muutosten täyteinen, sillä markkina siirtyi maaliskuussa ns. varttihinnoitteluun tunnin mittaisen resoluution sijaan.

KSS Energian Hinkismäen voimalaitos on jo pitkään toiminut Fingridin yhtenä varavoimalaitoksena.

Hinkismäen voimalaitokselle tarkasteluvuosi oli onnistunut näytön paikka: käynnistimme laitoksen useita kertoja tuottaaksemme reservimarkkinaan energiaa. Paitsi, että toiminta tuottaa osallistujille tuloa, sillä on ilmeisen tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Reservimarkkinaan osallistuvat toimijat pitävät maassamme ”valot päällä” , kun järjestelmä tarvitsee varatoimenpiteitä.

Vaikka Hinkismäen laitoksella on jo käyttöikää, sen automaatio on laadukasta, ja laitos toimii erityisen hyvin lyhyillä joidenkin varttien tuotantojaksoilla.

KSS Energialle ne olivat kulutusjoustojen liiketoimintakehityksen näkökulmasta arvokkaita kokemuksia. Hinkismäen laitoksen toiminnan perinpohjin hallitseva kunnossapitohenkilökunta sekä sähköurakoitsijamme ovat vahvan ammattitaitonsa ansiosta tärkeässä roolissa nykyisessä ja tulevaisuuden toiminnassa.

Oman tuotannon hiilineutraaliutemme

kasvoi 0,4 %> 97,8 %

Ulotimme toimintamme hiilijalanjäljen laskentamalliin epäsuorat Scope3 -tason muuttujat.

Luontoarvot

nousivat useissa hankkeissa ydinmittarien joukkoon. Valintojen paikkatietopohjaisuutta lisättiin. Tekoäly tuki.

Läpivalaisimme nykyisen palveluportfoliomme. Ideoimme uusia, puhdasta siirtymää edistäviä palveluita.

SOSIAALINEN VASTUULLISUUS

S

Henkilöstö

KSS Energian keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 220 (242 osaajaa vuonna 2024). KSS Energia Oy:n ja Oomi Oy:n sähkönmyynnin liiketoimintakaupan myötä noin 20 työntekijää siirtyi alkuvuodesta 2025 Oomin palvelukseen.

TYÖYHTEISÖ

Työyhteisön osalta KSS Energia -konsernin sosiaalinen vastuu perustuu osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön kehittämiseen, turvallisen ja yhdenvertaisen työympäristön varmistamiseen sekä avoimeen vuoropuheluun. Näitä teemoja johdetaan osana konsernin strategiaa ja arjen toimintaa.

Konsernimme arvot ovat näkyvissä, ja niiden yhteyttä niin työn arkeen kuin liiketoimintastrategiaankin pohditaan yhdessä ja konkreettisin esimerkein.

Arvomme ovat lyhyessä muodossaan nämä neljä:

• Asiakaslähtöisesti.

• Tavoitteellisesti.

• Uudistuen.

• Vastuullisesti.

HYVINVOINTI JA TYÖELÄMÄN LAATU

KSS Energian työelämän laatua seurataan kahdesti vuodessa toteutettavalla Quality of Working Life (QWL) -mittauksella. Kyselyssä arvioimme työelämän laatua johtamisen, esihenkilötoiminnan, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessien näkökulmista.

Vuonna 2025 QWL-indeksi kehittyi myönteisesti. Koko konsernin QWL-indeksi nousi vuoden toisessa kyselyssä 72,7 %:iin, mikä on 1,8 % enemmän kuin kevään 2025 kyselyssä. Kehitys heijastaa onnistuneita toimenpiteitä johtamisen, esihenkilötyön, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessien kehittämisessä.

Henkilöstön sitoutuminen kyselyyn oli vahvaa. Keskimääräinen vastausaktiivisuus vuoden 2025 kyselyissä oli 83 %.

Vuodesta 2023 lähtien toteutettu QWL-mittaus on KSS Energialla keskeinen väline henkilöstön kuulemiseen, työhyvinvoinnin seurantaan ja jatkuvan parantamisen tukemiseen. Henkilöstökyselyn esiin nostamia teemoja seurataan jatkossa aiempaa systemaattisemmin. Vahvuuksista ja kehityskohteista laaditut kasvusuunnitelmat ovat vuonna 2026 osa sekä tiimipalavereita että yksilökeskusteluja.

JOHTAMISPERIAATTEET

KSS Energia vahvisti strategian mukaista johtamismalliaan toteuttamalla johtamisjärjestelmän ja johtoryhmätyöskentelyn kehityshankkeen vuosina 2024–2025. Hankkeen keskeisenä tuloksena yhtiöön luotiin uudet johtamisperiaatteet, jotka ohjaavat arjen päätöksentekoa, vuorovaikutusta sekä toimintatapoja strategian ja arvojen mukaisesti.

Johtamisperiaatteet määriteltiin yhteistyössä lähijohdon kanssa, ja ne luovat yhteisen perustan johta-

miskulttuurille koko konsernissa. Periaatteita on neljä:

• Priorisoimme vaikuttavuutta ja hyvää yhteispeliä.

• Rakennamme luottamusta arvostaen ja vastuuta kantaen.

• Viemme lupaavimmat ideat käytäntöön yhdessä ja innostuneesti.

• Edistämme asiakasajattelua jokaisen työssä.

KSS Energialla työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat käyvät säännöllistä vuoropuhelua vähintään neljä kertaa vuodessa. Yhteistoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat:

• vuorovaikutuksen edistäminen yrityksen ja henkilöstön välillä

• organisaation toiminnan kehittäminen yhteisymmärryksessä

• työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskevissa päätöksissä.

Vuonna 2026 konsernitasoisesta vuoropuhelusta siirrytään yhtiökohtaiseen vuoropuheluun. Muutoksella vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja varmistetaan, että yhtiökohtaiset erityistarpeet tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

OSAAMISEN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN

Osaamisen jatkuva kehittäminen on yksi konsernin strategian peruspilareista. Koulutuspäivien määrää on kasvatettu suunnitelmallisesti. Vuonna 2025 henkilöstöllä oli yhteensä 523 koulutuspäivää (396 vuonna 2024).

Tekoälyn hyödyntämistä siihen soveltuvissa työtehtävissä edistettiin säännöllisten koulutusten avulla. Lisäksi konsernin sisäisissä Hukkarit-työpajoissa keskityttiin prosessien sujuvuuden parantamiseen arkityössä. Yhtenä työpajojen tavoitteista oli lisätä työn mielekkyyttä ja tukea sitä kautta työhyvinvointia.

TYÖYHTEISÖN MONIMUOTOISUUS

Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 45,1 vuotta (44,7) ja työsuhteen keskimääräinen kesto 9,2 vuotta (8,6). Konsernissa tehdään pitkiä työuria, ja ikäjohtaminen on tunnistettu yhdeksi monimuotoisuuden kehittämiskohteeksi.

Ikäjohtamisen käytäntöihin kuuluvat toimintakyvyn ylläpitäminen sekä työtehtävien räätälöinti. Kokeneilla työntekijöillä on merkittävää hiljaista tietoa ja osaamista, jota siirretään nuoremmille työntekijöille yhteisen työskentelyn kautta. Mentorointia pyritään lisäämään tulevina vuosina erityisesti urakoinnin tehtävissä.

Sukupuolineutraalit termit, kuten esihenkilö ja luottamushenkilö, ovat vakiintuneet konsernin käyttöön tukemaan yhdenvertaista toimintakulttuuria.

TYÖSUHTEEN KESTO KSS ENERGIALLA (VUOTTA):

2025: 9,2

2024: 8,6

2023: 9,2

2022: 9,5

2021: 10,4

HENKILÖSTÖN KOULUTUSPÄIVIEN KEHITYS

KSS ENERGIALLA (PÄIVÄÄ):

2025: 523

2024: 396

2023: 350

2022: 260

Henkilöstön monimuotoisuutta huomioitiin työsuhdematkalipun tarjoamisella, mikä tukee muilta paikkakunnilta toimipisteisiin julkisilla liikennevälineillä kulkevia. KSS Energia -konsernissa käytiin töissä yli 50 postinumeroalueelta.

TYÖTURVALLISUUS

Vuosi 2025 oli KSS Energia -konsernissa työturvallisuuden systematisoinnin aikaa. Työturvallisuus on olennainen osa vastuullista toimintaa ja näkyy päivittäisessä työnteossa kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Konserniin perustettu Turvallisuustiimi määritteli vuoden aikana työturvallisuuden pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Niitä on neljä:

1.Turvallisuus näkyy vahvistuneena työturvallisuuskulttuurina.

2. Hyvinvoiva työyhteisö, jossa yksilöt vahvistavat työhyvinvointia.

3. Työ- ja toimintakyvyn johtaminen on aktiivista ja ennakoivaa esihenkilötyötä.

4. Työkykyä tukeva kulttuuri näkyy vähentyneinä poissaoloina.

Tavoitteiden pohjalta luotiin vuosittaiset mittarit ja toimintamallit, joilla edistymistä seurataan johdonmukaisesti.

Konsernin työturvallisuuskäytäntöjä vahvistettiin vuoden aikana muun muassa seuraavasti: Konsernitasoiset Turvavartit käynnistyivät marraskuussa. Esihenkilöiden vetämät kuukausittaiset keskustelut keskittyvät ajankohtaisiin teemoihin, ja niistä saadut raportoidut havainnot tukevat työturvallisuuden jatkuvaa kehittämistä.

Palautekanavan kautta henkilöstöltä saatujen turvallisuushavaintojen käsittelyä yhtenäistettiin. Uudistettu käsittelymalli tekee havainnoista aiempaa systemaattisemman ja laadukkaamman osan turvallisuustyötä.

TYÖTAPATURMAT JA SAIRASPOISSAOLOT

Työtapaturmien määrä ei kehittynyt odotetusti. Työtapaturmia sattui 4 (3 vuonna 2024). Tapaturmataajuus oli 10,60 (7,3). Konserni jatkoi toimintaansa Nolla tapaturmaa -verkostossa ja vahvisti turvallisuustyötään parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Vakavia työtapaturmia ei tapahtunut.

Sairaspoissaoloprosentti kehittyi myönteisesti ja laski 4,2 prosenttiin (4,5). Vuoden aikana käyttöön otettiin työterveyshuollon kahdesti vuodessa toteuttamat esihenkilösoitot, jotka tukevat esihenkilötyötä ja omasta työkyvystä huolehtimista.

SERTIFIOINNIT JA LAATUTYÖ

KSS Energia -konsernilla on sertifioitu ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä. Vuonna 2025 vuorossa oli kolmen vuoden välein tehtävä laajempi auditointi – uudelleensertifiointi – jossa arvioitiin muun muassa työturvallisuuskäytäntöjä, riskienhallintaa, johtamisen rakenteita sekä työmaiden turvallisuuskulttuuria.

Konsernin urakointiyhtiöille, KSS Rakennus Oy ja Suomen Energia-Urakointi Oy, myönnettiin sekä RALA-laatu- että RALA-ympäristösertifikaatit.

Sidosryhmät ja yhteisöt

Meitä ja sidosryhmiämme yhdistää moni asia: Puhdas siirtymä. Kestävä toiminta käytännössä. Ilmastonmuutokseen suhtautuminen samalla, kun energiankulutus kasvaa.

KSS Energialla kehitämme yhteistyössä viestintää, joka on parhaimmillaan molemminpuolista: reaktiivista ja proaktiivista. Tärkeitä sidosryhmiämme ovat:

• Paikalliset ja valtakunnalliset asiakkaat

• Kouvolan alueen asukkaat

• Kouvolan alueen yrittäjät ja yhteisöt

• Omistajamme Kouvolan kaupunki

• Energia-alan yleishyödylliset toimijat

• Energiaa hyödyntävät ekosysteemit

Pyrimme positiivisiin otsikoihin, sillä ala on täynnä mahdollisuuksia.

Vuoden 2025 viestinnässä yhtenä mittarina oli vastuullisuusaiheisen viestinnän volyymi ja sen tavoittama huomionarvo. Julkaisimme omissa viestintäkanavissamme (verkkosivut, konsernin uutiskirje, asiakaskirjeet ja -lehti sekä sosiaalisen median kanavat) yli 280 vastuullisuustyöhömme liittyvää sisältöä. Julkaisumme tavoittivat yli 480 000 silmäparia. Luvut ylittivät KSS Energian viestinnälle asetetut vuositavoitteet.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS JA PALVELUN LAATU

KSS Energian vuoden 2025 asiakastutkimuksen toteutustavaksi valikoitui ytimekäs, puolen minuutin kysely. Siinä kysyttiin tyytyväisyyttä, suositteluhalukkuutta sekä juurisyytä kokemaansa tyytyväisyyden tasoon. Tutkimuksessa käytimme arviointityökaluna ZEFiä, jossa meitä avusti uusi toiminnallisuus: palautetta ja tuloksia analysoiva tekoäly Esko.

Kyselyn sai marraskuussa 2025 lähes 8 000 asiakastamme Verkon, Lämmön, Urakoinnin ja Energiaratkaisuiden yritys- ja kuluttajasegmenteistä. Vastaajia kyselyyn kertyi 1 577.

Uuden toimintamallin mukaisesti asiakaskysely päätettiin jatkossa toteuttaa kolmesti vuodessa, prosessia jatkuvasti kehittäen. Lisäksi vuotuiseen asiakaskokemuksen mittaukseen sisältyy erilaisia imago- tai mainetutkimuksia kolmansien osapuolten toimesta. Niissä tärkeänä elementtinä on selvittää, millaisena vastuullinen toimintamme koetaan ja mitä kehitettävää sidosryhmät siinä näkevät.

Marraskuisessa tutkimuksessa saamamme asiakastyytyväisyysluku (1–5) oli hyvällä tasolla: 3,9. Asiakaskyselyn sekä asiakasrajapinnasta lasketun NPS-mittauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman vuoden tuloksiin verrattaessa: NPS oli 41,9.

NPS:issä ilmeni kuitenkin hajontaa eri liiketoiminnoissa. Tulokset viitoittavat meille selkeitä kehityskohteita:

Lämpöliiketoimintamme sai eniten kiitosta toimitusvarmuudesta, asiakaspalvelusta ja palvelun laadusta. Sen sijaan hinta synnytti eniten kritiikkiä.

Urakointiliiketoiminta oli vuoden 2025 selkein parantaja. Sekä KSS Rakennus että SEU nostivat tyytyväisyyslukujaan tuntuvasti. Vahvuuksiksi koettiin asiantuntevuus ja palvelun sujuvuus.

Verkon osalta hinta sai eniten kehityspalautetta. Parhaimmalla tolalla olivat vastaajien mukaan toimitusvarmuus, palvelun laatu, asiakaspalvelu ja viestintä.

Energiaratkaisuissa parhaat arviot sai palvelun laatu, sujuvuus ja yhteistyö. Sen sijaan hinta-laatusuhde ja palvelun toimitusajat vaativat kyselyn mukaan vielä kehittämistä.

KUMPPANUUDET

KSS Energialle paikalliset, Kymen alueella toimivat yritykset ja yhteisöt voivat olla myös markkinointiviestinnällisiä kumppaneita. Tällöin solmimme lähtökohtaisesti aina vastineellisia yhteistyösopimuksia, jotka tukevat palveluidemme ja tuotteidemme myyntiä tai brändiä. Kumppanuudet voivat myös mahdollistaa yhdessä kehitettävää kestävää toimintaa. Tällöin yhteistyö voi olla pilottiluonteista.

Tärkeinä kriteereinä kumppanivalinnoissa on toimiminen kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen sekä se, että kumppanin arvoissa on selkeitä yhtymäkohtia KSS Energian arvoihin: asiakaslähtöisyyteen, tavoitteellisuuteen, uudistumiseen ja vastuullisuuteen.

Vuonna 2025 pääkumppaneitamme olivat Kouvolan urheilujoukkueet KooKoo, Kouvolan Pallonlyöjät, Kouvottaret ja Kouvot.

Energian toimitusvarmuus

Toimitusvarmuus vaikuttaa jokaisen arjessa. KSS Verkko palvelee yli 50 000 asiakasta Kouvolan ja Iitin seudulla. Häiriötön sähkönsaanti mahdollistaa alueen kotitalouksien sujuvan arjen, yritysten toiminnan ja kriittisten yhteiskuntapalveluiden jatkuvuuden.

INVESTOINNIT TOIMITUSVARMUUTEEN JA

SEN MERKITYS YHTEISÖLLE

Verkkoyhtiön toimitusvarmuus rakentuu monesta palasesta. Suorituskyvyn perusta varmistetaan oikea-aikaisten ja -laatuisten verkkoinvestointien avulla. Maakaapelointi, ilmajohtojen rakentaminen teiden varsille ja verkostoautomaation lisääminen parantavat sähkön toimitusvarmuutta.

KSS Verkon asiakkaat saivat nauttia vuonna 2025 erinomaisesta 99,996 % toimitusvarmuudesta. Tämä tarkoittaa, että keskimääräinen energiapainotettu keskeytysaika asiakasta kohden oli 22 minuuttia.

Asiakkaat kokevat toimitusvarmuuden tärkeäksi: Sähkönsiirron luotettavuus keräsi eniten mainintoja (225 kpl) vuoden 2025 asiakaskyselyn avoimissa kommenteissa (1 200 vastaajaa). Vastaajat kertoivat sähkökatkojen olevan KSS Verkon alueella harvinaisia ja lyhytkestoisia.

Toimitusvarmuus kytkeytyy vahvasti koko KSS Energia -konsernin strategiaan, joka painottaa asiakas-

lähtöisyyttä, vastuullisuutta sekä puhtaan siirtymän edellytysten varmistamista alueelle.

VERKKOINVESTOINTIEN JA KUNNOSSAPIDON TOIMENPITEITÄ

Säävarmaa verkkoa rakennettiin KSS Verkon toimesta 93 km tarkasteluvuoden aikana.

Verkkoinvestoinnit ja olemassa olevan verkon kunnossapito ovat verkkoyhtiön panostuksia yhteisön hyvinvointiin. Niiden kautta KSS Verkko luo edellytyksiä alueen elinvoimalle ja kehittymiselle.

KSS Verkko investoi toimialueensa sähköverkkoon vuoden aikana 10 miljoonaa euroa. Toimitusvarmuuden näkökulmasta merkittävimpiä investointeja olivat Ummeljoen, Keltakankaan ja Nirvisten saneeraushankkeet. Säävarman verkon piirissä oli vuoden lopussa 38 800 sähkönkäyttöpaikkaa (37 400 vuonna 2024) eli 73 prosenttia asiakkaista (70).

Sähkömarkkinalain mukaisesti verkkoyhtiöt ovat velvoitettuja huolehtimaan, että vuonna 2036 asemakaava-alueilla ei saa esiintyä myrskyn, tuulen tai lumikuorman seurauksena yli kuuden tunnin keskeytyksiä ja haja-asutusalueilla yli 36 tunnin keskeytyksiä. KSS Verkon lähivuosien investoinnit tulevat painottumaan haja-asutusalueille ja säävarman verkon rakentamiseen.

Eräs vuoden 2025 merkittäviä projekteja on myös ollut mittarinvaihtoprojekti, joka koskettaa jokaista asiakasta. Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkönsiirtoyhtiöitä siirtymään 15 minuutin mittaussykliin vuoteen 2028 mennessä. KSS Verkon osalta mittarinvaihdot etenivät suunnitellusti. Marraskuussa 2025 ylittyi 20 000 vaihdetun mittarin rajapyykki.

Siirtyminen 15 minuutin mittaussykliin ja KSS Verkon loppuvuodesta käyttöön ottama häiriö- ja laatusovellus moninkertaistivat eri järjestelmien välillä liikkuvan tiedon määrän. Jatkossa yhtiö saa entistä tarkempaa tietoa vikatilanteessa. Tämä nopeuttaa viankorjauksen käynnistymistä ja vähentää sähkökatkojen kestoa.

KAPASITEETTITARPEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Minne uutta sähkönkulutusta tai -tuotantoa sitten vielä mahtuu?

Siirtokapasiteettitarpeen KSS Verkon alueella odotetaan liki tuplaantuvan nykyisestä vuoteen 2033 mennessä. KSS Verkko julkaisi maaliskuussa kapasiteettikartan vauhdittamaan alueen investointeja. Kapasiteettikartta palvelee ensisijaisesti yrityksiä, joilla on suunnitteilla merkittävää sähkönkäyttöä, tuotantoa tai varastointiratkaisuja. Kapasiteettikartta keräsi vuoden aikana yli 2 000 vierailua.

Selvittääkseen uusia tapoja tasapainottaa kulutusta KSS Verkko käynnisti yhdessä Synergin kanssa joustopilotin. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten kotitalouksien kulutusjoustoa voidaan kehittää osaksi

sähköverkon toimintaa. Joustopilottiin ilmoittautui 115 sähköautoilijaa. Varsinaiset testit ajoittuvat vuoden 2026 puolelle.

HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA

Häiriötilanteiden hallinnassa vuoden 2025 keskeisiä teemoja olivat automaatio sekä alueellinen yhteistyö. Isommilta häiriötilanteilta vältyttiin, vaikka kesän ukkoset ja talven Hannes-myrsky koettelivat sähköverkkoa.

Sähköverkon automaatio osoitti vuoden aikana arvonsa. KSS Verkon vuonna 2022 käyttöön ottama FLIR-automaatio on pudottanut vuoteen 2025 tultaessa vianpaikannuksen reagointiajan 15 minuutista 2–3 minuuttiin. Automatisoitu vianerotusjärjestelmä FLIR palauttaa vianpaikannuksen jälkeen sähköt verkon ehjille osille. Näin sähkökatko koskee mahdollisimman harvoja asiakkaita.

Työt maastossa käynnistyivät keskimäärin 22 minuutissa vian ilmaantumisesta. Reagointinopeus on pysynyt alle puolen tunnin jo useamman vuoden ajan.

Vuoden aikana henkilöstöä koulutettiin droonilentämiseen. Drooneja hyödynnetään nyt enenevissä määrin laajojen metsäalueiden vikapaikannuksessa sekä sähköverkon kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä. Yhdeksällä työntekijällä on vaadittava lentolupa.

HÄIRIÖIHIN JA POIKKEUSTILANTEISIIN VALMISTAUTUMINEN

Vuodenvaihteessa 2025–2026 Suomessa riehunut Hannes-myrsky ei iskenyt Kymenlaaksoon täydellä voimallaan, mutta kova puuskittainen tuuli katkoi sähköjä myös KSS Verkon jakelualueella. Pahimmillaan sähköttä oli hetkellisesti noin 3 500 asiakasta.

Säävarmuusinvestoinnit, kuten maakaapelointi, sähköverkon kunnossapitotoimet sekä automaatio auttoivat välttämään mittavammat vahingot.

Sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta eräs tärkeä toimenpiteensä on varautuminen ja valmistautuminen erilaisiin poikkeusoloihin.

Syyskuussa 2025 KSS Energia osallistui Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään alueelliseen Kaakko25-valmiusharjoitukseen. Harjoitus kokosi yhteen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat, hyvinvointialueet sekä muita alueellisia turvallisuustoimijoita. Tiiviissä paripäiväisessä harjoituksessa KSS Energian sähkö- ja lämpökohteiden työnjohto sekä viestintä pääsivät tositoimiin. Harjoittelu paikansi selkeästi, missä täytyy tilanteen puhjetessa onnistua.

KSS Energia on poikkeusolosuhteissa kriittinen toimija. Sen perustehtävinä on korjata sähkö- tai lämpöverkkoon kohdistuneet häiriöt, korvata ne tarvittaessa varavoimalähteellä, puolustaa kriittisintä energiainfraa sekä jakaa tiedoksiantoja ja neuvotella kaupungin ja viranomaisten kanssa viisaimmista toimenpiteistä. Näillä kaikilla pyritään turvaamaan alueen energiansaanti.

Työelämän laatu -indeksimme (QWL) nousi loppuvuonna 72,7 %:iin (keskiarvo 60,0 %).

Läpivalaisimme verkon yhteishankkeiden aktiiviseen läpimenoaikaan liittyvät kehityskohteet – merkittävä työtyytyväisyysvaikutus.

Konsernimme urakointiyhtiöille myönnettiin sekä RALA -laatuettä RALAympäristösertifikaatit.

Uudistimme johtamisen periaatteet ja johtamismallin.

HALLINNOLLINEN VASTUULLISUUS

Hallintomalli ja riskienhallinta

Hallinnolliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu KSS Energialla hyvien hallintotapojen sekä eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen. Myös ennakoiva, proaktiivinen riskienhallinta on osa energia-alan toimiijan ydinliiketoimintaa. Se on paitsi onnistuneen, kauaskantoisen energiakaupassa ja -markkinassa toimimisen edellytys, myös kriittiselle toimijalle tärkeä toimintatapa yleisemminkin.

Konsernissamme riskit on luokiteltu ja vaikutusarvioitu. Riskejä hallinnoidaan riskienhallintajärjestelmän ja säännöllisten prosessien ohjaamina.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Vuonna 2024 KSS Energia varmensi toiminnalleen olennaisimmat kestävyys- eli ESG-standardit. Samassa kaksoisolennaisuusanalyysin laatimisen yhteydessä yhtiön johto arvioi laajalti erityyppisten riskien vaikutuksia sekä niiden vastuullisuusvaikutuksia.

Tämän työn pohjalta myös vuoden 2025 riskienhallintaa on kehitetty, painopisteinä erityisesti tietoturvaja kyberriskit sekä turvallisuusriskit.

Tarkasteluvuonna 2025 KSS Energia Oy oli vastaajana kanteessa, jossa on kyse vaatimuksesta sovitella kuluttajasuojalain perusteella määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen hintaa.

KESTÄVYYSVASTUIDEN JAKAUTUMINEN

ORGANISAATIOSSA

Liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen ja kestävyyskriteerien kehittäminen on jokaisen konsernimme liiketoiminnon ja niitä tukevien mahdollistavien toimintojen (Viestintä, HR, Taloushallinto, Digi, Tekniset palvelut) tehtävä.

KSS Energiassa vastuullisuustyötä johdettiin ja organisoitiin vuonna 2025 Viestintä- ja vastuullisuus -toiminnon toimesta.

Kehityskohteiden valinnasta ja toimenpiteiden suunnittelusta vastasi 10 kertaa vuodessa kokoontunut Vastuullisuusryhmä, jonka puheenjohtajana toimi konsernin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Ryhmään kuului kaikkiaan vajaat kymmenen jäsentä konsernin johdosta sekä avainhenkilöitä eri toiminnoista. Vastuullisuusryhmän päätehtävänä oli varmistaa, että vuotuisen ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden tavoiteprojektit toteutuivat ja että niihin osallistettiin riittävä määrä konsernin asiantuntijoita sekä sitä tukevaa osaamista ja palveluita.

Tavoitteenasetannassa vuonna 2025 oli sekä numeerisia että toiminnallisia tavoitteita. Vastuullisuusryhmän kaikkiaan 15:stä tavoitteesta 13 toteutui tavoitteiden mukaisesti. Kahden tavoitteen edistämistä jatketaan vuonna 2026.

Vastuullisuusryhmän jäsenten ajatuksia on esitelty katsauksen lopussa, sivulla 25.

EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET JA NIIDEN VALVONTA Vastuullista on myös yrityksenä ja työntekijänä kun-

nioittaa yhdessä sovittuja eettisiä periaatteita. Kouvolan kaupungin omistamana yhtiönä KSS Energia on linjannut henkilöstölleen sekä KSS Energiaa edustavissa luottamustehtävissä toimiville avainhenkilöille suosituksia ja ohjeistuksia sujuvan ja läpinäkyvän toiminnan varmistamiseksi.

Ohjeistuksia kehitetään vuosittain vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Vuoden 2025 aikana konsernissa päivitettiin ja luotiin toimintaohje muun muassa henkilöstön vastaanottamien lahjojen ja huomionosoitusten käytäntöihin sekä kriteerit kumppanien referenssiluvan myöntämiseksi.

Tietoturva ja kyberturvallisuus

Tietoturva ja kyberturvallisuus ovat osa vastuullista energiatoimintaa.

KSS Energia turvaa asiakkaiden, kumppaneiden ja henkilöstön tiedot noudattamalla korkeita tietoturvastandardeja, kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä järjestelmiään vastaamaan toimintaympäristön kasvavia vaatimuksia.

Suomessa tuli vuoden 2025 aikana voimaan uusi kyberturvallisuuslaki, jolla toimeenpantiin Euroopan unionin uusi kyberturvallisuusdirektiivi, NIS2. KSS Energia toteutti NIS2-vaatimuksiin vastaamisen tarvittavin toimenpitein.

Kyberturvallisuus huomioidaan KSS Energia -konsernissa koko organisaation tasolla – hallinnossa, prosesseissa, toimitusketjuissa ja erityisesti operatiivisissa (OT) järjestelmissä. Verkkojen erottelu, pääsynhallinta ja Zero Trust -periaatteet ovat keskeisiä suojatoimia, mutta myös henkilöstön valmiudet ja tietoturvatietoisuus ovat olennaisia riskienhallinnassa.

TIETOTURVAN KEHITYSTOIMET JA UHKIIN VARAUTUMINEN

Alkuvuodesta 2025 KSS Energia toteutti osana kyberturvallisuuden riskienhallintaa puolipäiväisen kyberturvallisuuden työpöytäharjoituksen. Sen tarkoituksena oli testata johdon ja avainhenkilöiden kykyä reagoida vakavaan kyberhäiriöön hallitusti. Harjoituksen toteutti ulkopuolinen asiantuntija, Jatkuvuuskonsultointi Oy.

KSS Energian henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutukset. Lisäksi tarjolla on ajankohtaisia tietoturvakoulutuksia sekä sisäistä viestintää, jotka tukevat osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Konsernillemme myönnettiin 29.12.2025 kansainvälisesti arvostettu tietoturvajohtamisen ISO/IEC 27001 -sertifikaatti. Sertifiointi perustuu ulkopuolisen auditoijan tekemään arviointiin, jossa tarkastellaan organisaation riskienhallintaa, tietoturvakäytäntöjä ja ohjauskeinoja.

ISO/IEC 27001 -sertifikaatti osoittaa, että KSS Energian tietoturvan johtamisjärjestelmä täyttää tiukan kansainvälisen standardin vaatimukset. Sertifikaatti rakentuu jatkuvan parantamisen periaatteelle, ja audi-

toinnit jatkuvat vuosittain.

Energiatoimialan kriittinen rooli yhteiskunnassa edellyttää KSS Energialta ennakoivaa riskienhallintaa ja toimintamalleja, jotka varmistavat osaltaan turvallisen ja häiriöttömän palvelutuotannon vuoden jokaisena päivänä.

Hankintatoimet

HANKINTOJEN LÄPINÄKYVYYS

Hankintaprosessit KSS Energialla ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet yhä suunnitelmallisemmiksi, systemaattisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi.

Konsernin isot investoinnit käsittelee Investointiryhmä. Eri liiketoimintojen ja toimintojen hankinnat noudattavat nykyaikaista, valvottua prosessia, jossa hankinnat määritellään ja valmistellaan huolellisesti. Avainhenkilöille on määritelty hankintavaltuudet tar-

peiden ja budjetin mukaisesti. Itse hankintaprosessia valvotaan säännöllisesti, jotta se vastaa yhtiön nykyistä toimintaa ja vaatimuksia.

Osana vastuullisuustyötä olemme kehittäneet kumppaneilta ja toimittajilta edellyttämiämme vastuullisuuskriteerejä (hankinnan Code of Conduct) sekä määritelleet eri tasoisten referenssien myöntämiselle selkeät kriteerit. Jälkimmäisen uudistimme vuoden 2025 aikana varmistaaksemme, että yhteistyöstämme kertova kumppani täyttää kestävän toiminnan edellytykset.

Koska hankinnat liittyvät monesta eri näkökulmasta vastuullisuuteen, vuonna 2025 yhtenä tavoitteenamme oli osallistaa hankintatiimiä laajemmin konsernin vastuullisuuskysymysten äärelle.

Tietoturvaja kyberturvallisuusriskien kasvaneeseen mahdollisuuteen reagoitiin riskienhallinnassa täsmällisesti.

Koulutimme asiantuntijoitamme uusiin vastuullisuusviitekehyksiin ja -säädöksiin.

Osallistimme konsernin hankintatiimin tiiviimmin vastuullisuustyöhön ja muun muassa eettisten toimintaperiaatteiden ja ohjeistusten arviointiin.

Paneuduimme strategiatyöhön ja sen ymmärrettäväksi tekemiseen.

Keitä ovat ihmiset KSS Energian Vastuullisuusryhmässä?

KSS Energian vastuullisuustyötä koordinoi Vastuullisuusryhmä. Se on joukko eri toimintojen johtajia ja asiantuntijoita, jotka edistävät vuotuisia toimenpiteitä ja valmistelevat päätöksiä. Vastuullisuusryhmässä on vahva edustus konsernin omaisuudenhallinnan, verkon kunnossapidon, viestinnän, HR:n, taloushallinnon, hankinnan, laatutyön ja asiakastyön osaajia. He katsovat jo vuotta 2040. 1. Mitä kestävyysaihetta seuraat etappia 2030 pitemmällekin? 2. Minkä oman alasi kestävyysilmiön uskot muuttuvan merkittävästi vuosikymmenien 2030 ja 2040 välillä?

RIIKKA HAAKSIALA Senior Content Specialist

1.Seuraan biodiversiteetin siirtymistä yhdestä vastuullisuusteemasta liiketoiminnan ytimeen. Sellaiseksi, joka tuo kilpailuetua ja kantaa yli 2030-etapin. KSS Energia vaikuttaa biodiversiteettiin monella tasolla, niin isojen tekojen kuin arjen pienten valintojen kautta.

2.Uskon, että vuosien 2030–2040 aikana vastuullisuusviestinnän keskeisin kehitys liittyy sidosryhmäyhteistyön syvenemiseen. Kun dataa on yhä enemmän ja teknologia kehittyy, ratkaisevaa on kyky yhdistää tieto ihmisiin, kontekstiin ja merkitykseen – yhteiseen suuntaan.

SATU HERMUNEN

Laatupäällikkö

1.Ensinnäkin seuraan optimointia. Järjestelmät muuttuvat valtavalla nopeudella älykkäämmiksi. Järjestelmien data ja automaatio tekevät energian käytöstä ja tuotannosta joustavampaa, tehokkaampaa ja viisaampaa. Energian käytössä optimointi on merkittävää tehon maksimoimiseksi ja hukan minimoimiseksi. Tämä mullistaa teknologiaa ja ihmisten ajattelutapoja muutoksissakin. Optimointi tulee laajemminkin olemaan ihmisten arjessa keskeistä: se mahdollistaa viisaammat valinnat. Uskon myös, ettei yrityksiinkään enää pian hankita automaattisesti uutta, vaan korjaaminen ja huoltaminen nousevat aidosti prioriteeteiksi. Biodiversiteetin painoarvo nousee. Luonnon monimuotoisuus nousee päätöksenteossa keskeiseksi.

2. Tieto muuttuu reaaliaikaiseksi, tarkemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Manuaalinen datan keruu vähentyy ja datan kerääminen mm. järjestelmistä, mittareista ja asiakkailta kätevöityy. Tiedolla johtaminen helpottuu. Tiedosta tulee ohjaavaa – se vaikuttaa toimintaan.

OILI JOUKAINEN

Business Controller

1.Seuraan sitä, miten kestävyysraportointi tekee tuloaan tilinpäätösraportoinnin rinnalle, samassa merkittävyydessä. Se täydentää lukijalle tietoa, jota hän ei tilinpäätösluvuissa vielä näe. Systemaattinen kestävyysraportointi alkaa näyttää ajallista kehitystä: miten asiat edistyvät ja miten tavoitteita saavutetaan.

2. Uskon, että viimeistään tällöin kestävyysraportoinnin viitekehykset yhdenmukaistuvat globaalisti.

MARILIINA KARPPO (puheenjohtaja)

Johtaja, Viestintä ja vastuullisuus

1.Kiertotalous kiehtoo. Pian valmistusmateriaalien ja osien koko ”elinkaari” tehdään läpinäkyväksi. Materiaalien jäljitettävyyteen ja ns. digitaaliseen passiin liittyvät säädökset astuvat voimaan. Uskon, että muutos tuo lisää voimaa edistää puhdasta siirtymää. Materiaalien syntytarinan ja reitin jäljitettäväksi tekeminen vauhdittaa sellaisten toimijoiden yhteistyötä, joilla on samanlainen ideologia. Datan rajapinnat häviävät ja tietoa vaihdetaan. Odotan, että kuluttajien vaihdanta- ja jakamistalous eli ”Kuka voisi lainata ilmaiseksi oranssia silkkimekkoa ensi viikolla?” yleistyy myös yritysten toimintamallina.

2. Isosti kiinnostaa myös ”yhdistä, korvaa ja luo jotain aivan uutta” -ajattelun kehittyminen. Tekoäly ja me ihmiset saisimme napakammin edistää täsmäluomista. Miten liittää yhteen jo olemassaolevia irrallisia palasia? Osaajaryhmä, joka ratkaisee tulevaisuuden pelin, ovat mielestäni matemaatikot ja tilastotieteilijät. Ihmiset, jotka näkevät säännönmukaisuutta kahdessa sellaisessa muuttujassa, joiden välillä muut eivät ole nähneet korrelaatiota tai kausaliteettia. Silloin syntyy aivan uutta.

JOHANNA LASSILA

Kehitysjohtaja

1.Seuraan yleisesti megatrendejä ja toimintaympäristössämme tapahtuvia muutoksia sekä erilaista uutisointia vihreästä siirtymästä ja sitä mahdollistavista teknologioista. Olen edelleen kiinnostunut, mitä valtakunnallisesti linjataan tai tapahtuu vetytaloudessa.

2. Uskon, että tekoälyä hyödynnetään laajalti sekä energian tuotannon, energiajoustojen sekä erilaisten arvoketjujen optimoinnissa. Datatalous ja tekoälyn kehittyminen ovat ottaneet isoja loikkia. 2040 emme enää puhu tekoälystä ja laajoista kielimalleista, vaan jostakin aivan muusta.

Vaikka teknologia kehittyy nyt huimaa vauhtia, toivon ihmisen olevan edelleen vastuussa, ajatteleva, eettinen sekä vastuullinen toimija, joka hyödyntää teknologioita järkevästi siellä, missä niistä hyödytään kestävästi. On myös löydetty ratkaisuja nykyisen tekoälyn vaatiman valtavan energiamäärän pienentämiseen sekä ihminen-tekoäly-tasapainoon. Tekoälyn tuotos-panossuhde pystytään laskemaan ja osittamaan eri osatekijöihin ja se ohjaa järkeviin käyttötapoihin ja sovelluskohteisiin.

Vuonna 2025 KSS Energian Vastuullisuusryhmä kokoontui kymmenen kertaa. Se saavutti viidestätoista konsernin asettamasta tavoitteesta kolmetoista.

SAMPSA LINDBERG

Johtaja, Ihmiset, kehitys ja yrityskulttuuri

1.Teknologia menee eteenpäin, mutta ratkaisevaa on se, miten se nostaa ihmisten osaamista. Näkisin, että vuoteen 2030 tultaessa arjen AI-tyyppiset apurit ja oppimisratkaisut ovat tehneet tiedon soveltamisesta nopeampaa – ja osaamisen jakamisesta helpompaa. Kestävä kasvu syntyy siitä, että ihmiset kehittyvät työn mukana.

2.Havainnoin erityisesti sitä, miten osaava, monialainen ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö vahvistaa kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kun osaamista kasvatetaan yhteistyön ja innovaatioiden kautta, syntyy vaikutuksia, jotka vahvistavat toiminta-alueemme elinvoimaa.

MARKKU LOPONEN

ICT-johtaja

1. Kestävyyttä vahvistaa pitkällä aikavälillä energiajärjestelmien digitalisaatio: reaaliaikainen dataohjaus, automaatio ja älykkäät optimointikyvykkyydet. Ne vähentävät kulutusta, parantavat toimitusvarmuutta ja tukevat koko energiajärjestelmän vastuullisuutta.

2.ICT- ja tietoturvakentässä suurin kehitys tapahtuu tekoälyn tukemassa uhkien havainnoinnissa ja automaattisessa reagoinnissa. Tämä vahvistaa energialiiketoiminnan resilienssiä ja mahdollistaa turvallisemman, avoimemman ja dataohjautuvan toimintaympäristön.

KATRI MYLLYNTAUSTA

Hankintapäällikkö

1.Olen jo pitkään ollut kiinnostunut yksittäisen kuluttajan mahdollisuuksista vaikuttaa kestävään kehitykseen ja siirtyä lähemmäs kestävää elämäntapaa. 2030 jälkeen elämäntavoissa korostuvat hiilineutraalius, kiertotalous ja resurssien järkevä käyttö. Uudet teknologiat muuttavat asumista, liikkumista ja kulutustottumuksia rajusti, mutta ilman, että elämänlaadusta tarvitsee tinkiä.

2. Hankinnoissa tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen kehittyvät. Ostotoiminnot automatisoituvat yhä enemmän. Hankinnan tehtävissä korostuvat tietoon pohjautuva johtaminen ja päätöksenteko. Yritysten on tunnettava omat hankintaketjunsa, mikä johtaa siihen, että niiden tulee kerätä ja jakaa enemmän tietoa itsestään ja kumppaneistaan. Markkinoille tulee lisää palveluita ja järjestelmiä, jotka keräävät valtavan, hajallaan olevan tietomäärän tiedot yhteen ja muodostavat datasta vertailukelpoisia raportteja.

ESSI PELTOLA

Senior Marketing Specialist

1. Viime vuosina ravintoon liittyvät valintani ovat muuttuneet, koska tietoisuuteni sen merkityksestä terveyteen ja ympäristöön on kasvanut. Seuraan tähän liittyviä trendejä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kiinnitän enemmän huomiota ruoan alkuperään ja ravintoarvoihin sekä tuotantotapojen ilmastovaikutuksiin. Lähiruoka ja sesonkiajattelu ovat tärkeä osa arkeani.

2. Yksilön vastuu sosiaalisessa mediassa korostuu, koska jokainen käyttäjä vaikuttaa omilla julkaisuillaan ja kommenteillaan digitaaliseen keskustelukulttuuriin. Sosiaalinen media tarjoaa helpon mahdollisuuden ilmaista mielipiteitä ja osallistua yhteiskunnalliseen vuoropuhe-

luun. Se edellyttää kuitenkin harkintaa, medialukutaitoa ja empatiaa muita kohtaan. Vastuullinen toiminta tarkoittaa esimerkiksi lähdekritiikkiä sekä kunnioittavaa vuorovaikutusta, vaikka mielipiteet eroaisivatkin. Tämä on keskeinen teema sosiaalisen median kehityksessä nyt ja tulevaisuudessa.

OLLI-PEKKA RANTALA

Ratkaisumyynnin johtaja

1.Hukkalämmön ja matalalämpöenergian hyödyntäminen nousevat keskiöön. Tähän vaikuttavat datakeskusten määrään lisääntyminen, teollisuuden prosessien tehostaminen, jäähdytystarpeet ja niiden ratkaisujen monimuotoistuminen sekä kaupunki-infran, vaikkapa jätevesien, tehokkaampi integrointi osaksi modernia energiajärjestelmää. Kaukolämpöverkosta, kuten sähköverkostakin tulee ekosysteemi, joka palvelee energiajärjestelmää monimuotoisena ”kulutusinstrumenttina” sekä monimuotoisten tuotantojärjestelmien alustana.

2. Lämmöntuotannon sähköistyminen ja modernit energiajärjestelmät lisääntyvät kiihtyvään tahtiin. Suuritehoisten lämpöpumppujen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa kasvaa. Sähkökattiloita käytetään joustavasti erityisesti huipputehoa vaativissa tilanteissa.

Uskon, että lämpöä tuotetaan silloin kun sähkö on halpaa ja se on tuotettu puhtaasti. Lämmön tuotannosta tulee tärkeä osa myös sähköjärjestelmän joustoa.

JUKKA RÄMÄ Johtaja, Omaisuudenhallinta

1.Kiertotalousajattelu on ollut ilmiönä tuttu jo pitempään, ja ilmeisiä soveltamiskohteita on tunnistettu ja hyödynnetty yksittäistapauksina. On ilo huomata, että ajattelu on yhä vahvemmin mukana laaja-alaisemmin. Yksittäisen asian uudelleen käytön sijaan puhutaan laajemmin monisyisemmistä hyödyistä ja vaikutteista ekosysteemeissä. Kiertotaloudesta on tullut ideologisen puuhastelun sijaan taloudellisesti perusteltua liiketoimintaa.

2. Kiertotalouteen liittyen: sähköintensiivinen teollisuus lisääntyy hurjalla tahdilla. Monista prosesseista syntyy valtavasti ylijäämälämpöä. Lämmön hyödyntäminen perinteisin tavoin lämmityskäyttöön on ilmeistä, mutta erilaiset vastuullisuuteenkin tähtäävät ajurit kirvoittavat etsimään ylijäämälle uusia käyttökohteita. Vielä tällä hetkellä ilmoille heitetyt ajatukset ovat lähellä perinteisiä hyödyntämismuotoja (kuten kasvihuoneet). Uskon kuitenkin vahvasti, että tälle potentiaalille löydetään jotakin innovatiivisempaa hyötykäyttöä!

JYRI TOMPURI Kunnossapitopäällikkö

1.Seuraan luonnon monimuotoisuuden mittaamista ja johtamista paikkatiedon avulla. Biodiversiteettiä aletaan yhä enemmän tarkastella infrastruktuurissa systemaattisesti mitattavana asiana. Silloin esimerkiksi sähköverkon johtoalueet voidaan nähdä myös luonnon monimuotoisuutta tukevina elinympäristöinä.

2. Tulevaisuudessa eräs äärimmäisen kiinnostava kehityskohde on luontotiedon, paikkatiedon ja tekoälyn yhdistäminen. Viimeistään ensi vuosikymmenellä biodiversiteettiä seurataan ja johdetaan datan avulla samaan tapaan kuin verkon omaisuudenhallintaa, hyödyntäen satelliittija ilmakuvadataa, drone-havaintoja sekä tekoälyä.

Puhtaasti Parasta Energiatulevaisuutta

WWW.KSSENERGIA.FI

Visiota todeksi tekevät liiketoimintamme: