Semex Finland tiedotuslehti - Laatua tilan jalostustyöhön 2017 by semexfinland

Semex Finland tiedotuslehti

Laatua tilan jalostustyöhön Finnmilkissä luotetaan Semexin eläinainekseen, sivu 2 Timo ja Katja Viinamäen karjassa on käytetty Semexin jalostusneuvontaa vuodesta 2010, sivu 5 Kanadalainen luokitusjärjestelmä mittaa lehmän rakenteellista kestävyyttä, sivu 10 Tilasiemennys on osa nuorten yrittäjien monipuolista ammattitaitoa, sivu 13

Finnmilkissä luotetaan Semexin eläinainekseen Tammikuussa 2015 alkoivat neljä robottikäsivartta lypsää Finnmilk Oy:n 600 lehmän navetan karuselliasemalla Seinäjoen Ylistarossa. Suomen suurin navetta on ollut nyt reilut kaksi vuotta toiminnassa, ja rutiinit ovat löytyneet arkea helpottamaan. Finnmilkin osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki saivat navettansa täyteen vajaassa vuodessa täsmällisen suunnittelun ja tehokkaan toiminnan ansiosta, ja lehmien päivämaito on nyt 38 kiloa. Tämä ei tarkoita, että seuraavat kymmenen vuotta jatkettaisiin automaattisesti samoilla rutiineilla. Jatkuvasti pitää pystyä kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja kehittämään toimintatapoja sen mukaan, mikä toimii ja mikä ei. Mihinkään suureen muutokseen ei kuitenkaan lähdetä suin päin, vaan asiaan tutustutaan perin pohjin ja punnitaan sen mahdollisesti tuomia etuja ja haittoja. ”Kannattaako muutos vai ei?”, on yksi tärkeä kysymys jokaiselle, joka haluaa pysyä mukana maidontuotannon kehityksessä. Rutiineilla saadaan aikaan toimivuus Finnmilkissä alkaa aamulypsy viideltä, jolloin ensimmäinen lypsäjä aloittaa ensimmäisen ryhmän kanssa yksin. Toinen lypsäjä tulee seitsemäksi ja hakee seuraavat ryhmät lypsylle tasaisesti niin, ettei karuselli pysähdy kertaakaan. Kolmas lypsäjä tulee yhdeksäksi ja aloittaa päivänsä vasikkalassa.

Finnmilk Oy:n 600 lehmän karjassa on panostettu sekä jalostukseen että olosuhteisiin.

Lypsäjien tauot on rytmitetty lypsyaikoihin sopiviksi. Ensimmäisen lypsäjän vuoro päättyy klo 13, toinen lypsäjä jatkaa klo 15 asti ja kolmas lypsäjä hoitaa viimeisen lypsyn yksin lopettaen päivän klo 17, johon mennessä karuselli on pesty ja lypsyyn tulee tunnin tauko. Tähän mennessä kaikista viidestä lypsävien lehmien ryhmästä kaksi on lypsetty kerran ja kolme ryhmää kahdesti. Lypsy jatkuu uu-

destaan klo 18, ja kaikki ryhmät lypsetään vielä kerran kuluvan vuorokauden aikana. Valmista on noin yhden aikaan yöllä. Lypsäjien päivä pitää sisällään myös 34 juoma-altaan ja parsien puhtaana pidon sekä muut karjanhoidolliset toimet. Vasikkalassa vallitsee samanlainen järjestelmällisyys: maitomäärät, sankojen pesut ja juottokerrat hoidetaan rutiininomaisesti. Eläimiä ei käsitel-

lä massana, vaan jokaisella on nimi ja vasikoiden yksilöllinen tarkkailu on tärkeydessä ykkössijalla. Ongelmiin puututaan heti, ja eläinten hyvinvointi on kaikessa toiminnassa etusijalla niin vasikoiden kuin lehmienkin hoidossa. ”Katsotaan sitten huomenna” -asenne ei kuulu Finnmilkin toimintatapoihin. Kaikki poikkeavuudet juoduista maitomääristä aina sonnan laatuun kirjataan tarkasti ylös seuraavalle hoitajalle, jotta vältytään vasikoiden sairastelulta. Vasikoihin panostaminen on koko navetan toimivuuden kannalta tärkeää. Kestävää ja tervettä lypsylehmää rakennetaan ensimetreistä alkaen. Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki huolehtivat eläinten ruokinnasta vuoropäivin. Eri appeiden hyötyjä tuotoskauden vaiheesta riippuen tutkittiin pitkään ja hartaasti pääasias-

Finnmilkin osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki osallistuvat päivittäin käytännön karjanhoitotyöhön. Heidän rautainen ammattitaitonsa näkyy tilan tuloksissa: 600 lehmän navetta on saatu nopeasti täyteen ja lehmien keskipäivämaito on 38 kiloa.

sa ulkomaisten tutkimusten ja julkaisujen avulla, ja loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että kaikki lypsyssä olevat lehmät saavat saman appeen. Ruokinnan muutos kesken kauden saattaa aiheuttaa lehmille enemmän stressiä ja sitä kautta muita ongelmia, jolloin tavoiteltua hyötyä eli eläinten kuntoluokan säilyttämistä läpi lypsykauden halutulla tasolla, ei saavuteta. Kuntoluokan säilyttämiseen tähdätään jalostamalla lehmät riittävän lypsytyyppisiksi niin, ettei niillä ole taipumusta lihomiseen. Lypsytyyppinen eläin on riittävän laajarunkoinen mutta silti kevytrakenteinen ja se käyttää saamansa energian tehokkaasti maidontuotantoon lypsykauden loppuun asti.

Lehmät jaetaan neljään ryhmään sonnivalintaa varten Sonnivalinnan Finnmilkissä hoitaa Ari: ”Luotan siihen, että listan jokainen sonni täyttää kaikki ne peruskriteerit, jotka karjan geneettisen kehittämisen kannalta ovat tärkeitä.” Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaista listalla olevaa sonnia käytettäisiin. Karjassa käytetään paljon yhtä sonnia, jotta haluttuja ominaisuuksia periytyy mahdollisimman monelle tyttärelle

3 ja hajonta karjan sisällä vähenee. Valitut sonnit ovat myös keskenään melko saman tyyppisiä, mikä edelleen minimoi hajontaa karjan sisällä. Käytettäessä suurta määrää yhtä sonnia on arvostelun oltava luotettava. Finnmilkissä käytetään runsaasti jälkeläisarvostelun saaneita sonneja, mutta myös genomisonneja valitaan mukaan, kunhan niiden takaa löytyy vahva ja luotettava emälinja. Keinosiemennysyrityksen tehtävänä on tuottaa sonneja, joiden emälinjat ovat luotettavia. Tällöin tiedetään, minkälaisia tyttäriä näistä perheistä voidaan odottaa syntyväksi. Jokainen, joka on lehmien ja karjanjalostuksen kanssa toiminut, tietää, ettei jalostuksessa saavuteta tuloksia nopeasti. Vaikka genomisonnien ikä on laskenut ja sonninemät ovat aina vain nuorempia hiehoja, ei sukupolvien välistä aikaa navetassa pystytä lyhentämään. Lehmän tiineys kestää edelleen 9 kk ja vasikan kasvattaminen lypsäväksi lehmäksi vie kaksi vuotta. Kukaan ei halua huteja pitkän kasvatusajan jälkeen, mutta hajontaa tulee aina olemaan. Panostamalla sonni- ja emävalintaan sukupolvesta toiseen saadaan epäonnistuneiden yksilöiden todennäköisyys merkittävästi vähenemään. Tällä hetkellä karjan jalostustavoitteina ovat eläinten helppohoitoisuus ja karjan yhtenäisyys. Yksittäisinä ominaisuuksina ovat robotin toimivuuden vuoksi vedinsijainti ja lypsettävyys. Ari valitsee sonnit ryhmäkohtaisesti niin, että jokaiselle ryhmälle käytetään paria sonnia, joilla saavutetaan kyseisen ryhmän halutut parannuskohteet. Sonnien perusvaatimuksista rakenteen tai tuotoksen suhteen ei tingitä missään ryhmässä. Arin mukaan terveysominaisuuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa

Finnmilkin siemennyssuunnitelmassa jaetaan lehmät neljään ryhmään. Ryhmiin valitaan sen kehitystarpeisiin parhaiten sopivat sonnit: 1. ryhmä: Lehmät, joiden rakenne ja tuotostaso eivät ole riittäviä, jotta niistä olisi järkevää ottaa jälkeläistä. Tämä ryhmä saa ensimmäisestä siemennyksestä lähtien lihasonnia. 2. ryhmä (tuotossonniryhmä): Lehmät, joiden tuotos ei ole riittävällä tasolla, mutta joiden rakenteen katsotaan antavan seuraavalle sukupolvelle etulyöntiasemaa kestävyydessä. 3. ryhmä (rakennesonniryhmä): Lehmät, joiden tuotostaso on riittävän korkea, mutta joiden rakenne rajoittaa niiden toimivuutta ja kestävyyttä, jolloin odotettavissa oleva elinikä jää keskivertoa matalammaksi. 4. ryhmä: Lehmät, joiden ominaisuudet tulee ”säilyttää”. Tämän ryhmän lehmien tuotos ja rakenne täyttävät odotukset, ja ne kestävät ja toimivat hyvin navetassa. Näitä lehmiä halutaan koko navetallinen. olosuhteilla. Finnmilkissä ei valita sonneja terveysindeksien perusteella, mutta jos sonni periyttää hyvää vastustuskykyä, se on mukava lisä sonnin eduksi. Immunity+ sonneilla on tutkitusti korkeampi vastustuskyky niin viruksia kuin bakteerejakin vastaan.

Tuotoksessa tähdätään huipulle Laajennusvaiheen suurin kompastuskivi on usein eläinmäärän nopea lisääminen. Se onnistuu harvoin pelkästään siementämällä kaikki omat lehmät lypsyrotuisella siemenellä, ja Finnmilkin kokoisesta yksiköstä puhuttaessa ei laajennus olisi mitenkään ollut mahdollista ilman ostoeläimiä. Ei ole helppoa löytää suuria määriä hiehoja ja lehmiä, jotka kaikki yltäisivät halutulle tasolle. Mitä tahansa ei kannata ostaa, vaan tässäkin asiassa on panostettava laatuun, jotta vältytään pettymyksiltä. Finnmilkiin ostettiin noin 200 hiehoa. Ne eläimet, joille asetettiin suurin odotusarvo sukutietojen perusteella, ovat lunastaneet paikkansa hienosti uudessa navetassa. Semex-son-

nien tyttäret ovat olleet luottamuksen arvoisia myös ostoeläimiä hankittaessa. Laatuun on kannattanut satsata. Eläinmäärän ollessa näin suuri ei tietoa ja neuvoja ole aina voinut kysyä suomalaiselta lypsykarjatilalta tai neuvojalta, vaan on pitänyt suunnata ulkomaille ja internettiin. Kaikki ulkomailta saatu tieto ei ole aina sellaisenaan hyödynnettävissä Suomen olosuhteisiin, vaan saaduista neuvoista pitää löytää itselle parhaiten sopivat. Maailman valtarodun holsteinin tuotosominaisuudet on jalostettu jo niin hyviksi, ettei lehmien geneettinen tuotoskyky ole enää pullonkaula korkean tuotoksen saavuttamiselle. Päinvastoin, nykypäivänä on osattava ruokkia eläimet niin taitavasti, että ne pysyvät terveinä ja vielä tiinehtyvätkin hyvin kaiken tuottamansa maidon lisäksi. Peltoviljelyn ammattimaiseen osaamiseen perustuva ruokinta on yksi Finnmilkin toiminnan peruspilareita. Rehuntuotannon on oltava kunnossa, jotta olemassa oleva geneettinen tuotospotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Lehmät oikealta vasemmalle: 2*poikinut Kylmä (i. Crackholm Fever), korkein päivämaito 59 kg, 12 kk 12621 kg, ensikko Kaura (i. O-Bee Krusader), korkein päivämaito 46 kg, 12 kk 12273 kg, 2*poikinut Janette, (i. Gillette Stanleycup), korkein päivämaito 62 kg, 12 kk 13722 kg, 3*poikinut Jutta (i. Regancrest Baltimor), korkein päivämaito 66 kg, 12 kk 13547 kg ja Kuhannus, (i. Beaver Ray Mural), herunut 50 kiloon.

Semexin sonnin tytär on lypsänyt USA:n lehmien uuden vuosituotosennätyksen! Ever-Green-View My Gold ET EX93 (utare EX95, Braedale Goldwyn - Stouder Morty) on lypsänyt 365 päivän tuotoksena 35 144 kg maitoa, 904 kg rasvaa sekä 932 kg valkuaista. USA:n edellisen ennätyksen lypsi vuonna 2015 Semexin miljonäärisonnin R-E-W Buckeyen tytär Bar-Wall Buckeye Gigi. My Goldin emä, jonka isä Morty on myös Semexin sonni, piti nimissään ennätystä vuosina 2010-2014.

Ever-Green-View My Gold ET EX93

Tämä ammattitaito on hankittu itse, ja sen avulla mahdollistetaan lehmien korkea tuotos, jota toki on tarkoitus edelleen parantaa. Tällä hetkellä maailmassa lypsää vähän yli 10 samanlaista DeLavalin lypsyjärjestelmää. Päivittäin lypsetyssä maitomäärässä Finnmilk on toisena verrattaessa näitä tiloja keskenään. Finnmilkistä meijeriin lähtee maitoa päivittäin 18 500 litraa, kun ensimmäisenä olevalta saksalaiselta tilalta lähetetään maitoa 19 000 litraa vuorokaudessa. Tavoitteena Finnmilkissä on saada nostetuksi maitomäärä 19 500 litraan vuorokaudessa, mikä saavutetaan töiden ja rutiinien tiukalla viilaamisella. Huomion kohteena ovat mm. umpeuttamisen oikea-aikaisuus ja aloitussiemennysten ajankohta. Lisäksi lypsyrobotteihin halutaan vielä hieman lisää kapasiteettiä, joka saadaan aikaan ohjelman päivityksillä. Mm. kiinnittämisnopeudessa on vielä parantamisen varaa. Finnmilkissä lehmien siemennykset aloitetaan 58-62 vuorokauden päästä poikimisesta. Tällä varmistetaan aloitussiemennyksessä se, että follikkelin sisällä kehittyvä munasolu on saanut alkunsa ajankohtana, jolloin lehmän energiatase on ollut positiivinen. Tällainen munasolu on elinvoimainen, jolloin hedelmöittymi-

sen ja alkion kasvuun lähdön todennäköisyys on suurempi. Munasolun laatu heikkenee, jos lehmä kärsii energiavajeesta sen kehittymisen aikana. Hedelmällisyyseläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti viiden viikon välein. Listalle joutuvat kaikki lehmät, jotka eivät ole kolmen viikon kuluttua poikimisesta näyttäneet kiimaansa sekä ne, joilla on näkyvää epämääräistä valutusta. Samalla tehdään tiineystarkastukset.

Finnmilk Oy on Semexin sopimusasiakas Ari Tepolla on takanaan pitkä kokemus karjanjalostuksesta jo ajalta, jolloin hän toimi yksityisyrittäjänä omalla tilallaan. Visio on ollut vahva alusta asti: lehmien tulee olla kestäviä ja korkeatuottoisia. Kestävyyttä ei saavuteta millään osa-alueella heikolla rakenteella, vaan kokonaisuuden on oltava tasapainossa. Ari lähti rohkeasti kokeilemaan Semexin sonneja heti, kun niitä alkoi saada Suomesta, ja sen aikaiset valinnat tuottavat nyt tulosta Finnmilkissä. Saavutettuihin tuloksiin ollaan niin tyytyväisiä, että yhteistyötä halutaan jatkaa. Ari ja Juhani ovat tyytyväisiä myös Semexiltä saamaansa palvelun laatuun. ¬ Teksti: Liisa Staudinger Kuvat: Pasi Staudinger

Pääkirjoitus

Arvoisa lukija, Semex Finland on naudanjalostuksen osaamiseen keskittynyt yritys, joka myy kanadalaisten karjanomistajien omistaman Semex Alliancen tuotteita ja palveluita Suomessa. Kädessänne on Semex Postin erikoisnumero, jonka tavoitteena on kertoa toiminnastamme laajalle lukijakunnalle. Semex Finland on perustettu vuonna 2010, ja siitä on nopeasti kasvanut merkittävä toimija suomalaisella jalostuskentällä. Jalostus on pitkäjänteistä työtä, ja tänään tehdyn siemennyksen onnistumista päästään mittamaan vasta kolmen vuoden päästä, kun ensikko lähtee lypsämään. Nyt kun yhä enemmän Semexin eläinainesta lypsää suomalaisissakin navetoissa ja useampia lypsykausia alkaa kertyä, on sonniemme ja jalostusneuvontamme tuoma lisäarvo nähty käytännössä. Toimintamme on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna teimme jälleen uuden ennätystuloksen niin siemenmyynnissä kuin liikevaihdossakin. Jokainen asiakas on meille tärkeä karjakoosta ja tilan sijainnista riippumatta. On kuitenkin selkeästi nähtävissä, että erityisesti karjakoon kasvaessa tilat hakevat Semexiltä laatua eläinainekseensa. Semexin menestys Suomessa perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan kahteen asiaan: meillä on hyvä tuote ja hyvä palvelu. Tuotteen laadusta vastaa kansainvälisesti arvostettu toimija Semex Alliance, joka myy lähes 13 miljoonaa siemenannosta vuodessa. Semexin jalostustyön peruspilareihin kuuluu käytännönläheisyys, joka yhdistetään uusimpaan genetiikan osaamiseen. Sonninemävalinta perustuu genetiikan lisäksi vahvoihin lehmäperheisiin, joiden ominaisuudet tunnetaan hyvin. Lehmän toiminnallisen rakenteen täytyy kestää korkean tuotoskyvyn paineet, jotta saavutetaan paras mahdollinen kestävyys, terveys ja kannattavuus käytännön navettaolosuhteissa. Semexin tiimiläiset ovat positiivisia, työstään aidosti nauttivia ihmisiä, joille asiakastilojen kehittyminen on tärkeintä. Kun tähän yhdistetään vahva käytännön osaaminen ja kokemus lypsykarjan parissa ja erinomainen perustuntemus sonnien suvuista ja ominaisuuksista, voidaan hyvillä mielin sanoa, että Semexin toiminnan visio toimii myös käytännössä: ”Me vaadimme parasta itseltämme, tuotteeltamme ja asiakaspalvelultamme”. Sari Alhainen

Laatua tilan jalostustyöhön ®

FINLAND

www.semex.fi

Semex Finland tiedotuslehti

Julkaisija: Semex Finland Oy, Liminka Päätoimittaja: Sari Alhainen Sivunvalmistus: Tmi SeT-Print, Kauhajoki

Semexillä on jo 13 miljonäärisonnia Semexin 13. miljonäärisonni Crackholm Fever on hyvissä voimissa ja tuottaa sekä tavallista että lajiteltua siementä. Feverillä on Kanadassa jo 51 000 tytärtä, josta yli 29 000 on poikinut. Vanhimmat tyttäret ovat jo seitsemännellä lypsykaudella, ja sonnin suosio jatkuu edelleen.

Semex on kanadalaisten karjanomistajien omistama yritys, josta on kasvanut maailman suurin naudan siemenen viejä. Siementä toimitetaan lähes sataan eri maahan, ja Kanadan ulkopuolelle myytiin vuonna 2016 jo yli 11 miljoonaa siemenannosta. Myynti on kasvanut viidessä vuodessa 62 %. Semexin johdolla on vahva näkemys asiakkaan kuuntelun tärkeydestä ja siitä, että jokaiselle asiakkaalle täytyy pystyä tarjoamaan juuri sellaiset sonnit ja palvelut, jotka tuovat lisäarvoa tämän asiakkaan karjaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa kokonaisjalostusarvoa, joka sopii jokaiselle karjan koosta, lypsy- ja ruokintatavasta tai isäntäväen toiveista riippumatta. Ei myöskään ole olemassa sonnia, joka sopii jokaiselle lehmälle. Semexin sonniasemilla Kanadassa, Unkarissa, Kiinassa ja Brasiliassa asuu yli 1800 siementuotannossa olevaa sonnia, joista jokainen voi valita omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivat. Semex myy jatkuvasti myös jälkeläisarvosteltuja son-

neja, joiden ominaisuuksista on lypsyssä olevien tyttärien kautta saatu luotettavaa näyttöä. Semex Finlandin varastossa Limingassa on valmiina yli 100 eri sonnin siementä 10 eri rodusta, ja voimme näiden lisäksi tuoda mitä tahansa EU-kelpoista sonnia, jota löytyy Semex Alliancen varastosta.

Crackholm Fever on Semexin uusin miljonääri Semexin menestystä kuvaa hyvin se, että 13 Semexin sonnia on saavuttanut yli miljoonan annoksen siemenmyynnin. Uusin miljonäärisonni on Crackholm Fever, jolla on Suomessakin paljon tyttäriä lypsyssä. Kanadan tuotosseurantakarjoissa on poikinut jo yli 29 000 Feverin tytärtä, ja sonnin suosio jatkuu edelleen.

Feverin tyttärissä yhdistyy Goldwynin rakenne rudolphilaiseen kestävyyteen ja terveyteen, ja Blitz on tuonut sukuun sopivasti lisää tuotosta niin, että tyttäret aikuistuvat kestäviksi, terveiksi ja korkeatuottoisiksi lehmiksi. Feverin tytärten ME-(Mature Equivalent) tuotosten keskiarvo Kanadassa on 11 771 kg, mukana 46 497 kpl 305 pv:n laktaatioita. Fever on edelleen elossa ja hyvissä voimissa ja tuottaa sekä tavallista että lajiteltua siementä kansainvälisille markkinoille. Lajitellun siemenen saatavuudessa on välillä katkoksia, kun sonnin koko tuotanto tarvitaan täyttämään tavallisen siemenen kysyntää. ¬ Teksti: Sari Alhainen Kuva: Patty Jones

MITEN TILAAN SIEMENTÄ SEMEXILTÄ? Siemenen ja tarvikkeiden tilaaminen on helppoa. Voit tilata kotisivujen tilauslomakkeen kautta www.semex.fi/tilaukset/siementilauslomake, sähköpostitse tilaukset@semex. fi , tai puhelimitse, tekstarilla tai sähköpostitse omalta alueedustajaltasi. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ semex.fi. Alue-edustajat auttavat sinua mielellään sonnivalinnassa. Viimeinen tilauspäivä on jakoviikkoa edeltävä tiistai. Liittymällä ryhmäsähköpostilistalle saat uusimmat tiedotteet ja sonnit aina ajantasaisina omaan sähköpostiisi. Siemenannokset pakataan varastolla valmiiksi karjanomistajan tilauksen mukaisesti. Voit tilata jo-

kaista sonnia juuri sen määrän kuin haluat. Kotisivuilta löydät jakeluaikataulut. Pikaiseen tarpeeseen lähetämme annokset matkahuollon kautta, jolloin toimituskulut lisätään lähetykseen. Voimassa oleva hinnasto löytyy kotisivuiltamme tilaukset/siementilauslomake -välilehdeltä. ¬

Inga Heikkinen huolehtii olkien pakkauksesta Limingan varastolla. Semexin siemenoljet on merkitty selkeästi merkkiliuskalla, jossa on sonnin nimi. Kaikki annokset pakataan typpikattilassa valmiiksi gobletteihin tilausten mukaisesti niin, ettei olki pääse lämpiämään missään vaiheessa.

Timo ja Katja Viinamäen karjassa on käytetty Semexin jalostusneuvontaa vuodesta 2010 Semexin jalostusneuvontakäynnillä kartoitetaan yhdessä karjan tavoitteet ja kehityskohteet ja valitaan tilan omiin tavoitteisiin parhaiten sopivat sonnit. Lehmät ja vasikat ryhmitellään sen mukaan, halutaanko niistä jälkeläisiä karjan uudistukseen. Lihasonnisiemennyksiä käytetään karjan heikoimmille eläimille ja lajiteltua siementä karjan parhaille sen hetkisen uudistustarpeen ja karjanomistajan toiveiden mukaisesti. Laajentavien tilojen suunnitelmassa huomioidaan eläinmäärän kasvattaminen sekä siemennysvalintojen että ostoeläinten kautta niin, että navetta saadaan täyteen mahdollisimman nopeasti eläinaineksen laadusta tinkimättä. Eläinaineksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä vaativa kokonaisuus, jota tehdään karjanomistajan ehdoilla ja häntä varten. Timo ja Katja Viinamäen kolmen robotin karjassa Jalasjärvellä on käytetty Semexin jalostusneuvontaa vuodesta 2010 alkaen. Samaan aikaan Viinamäet solmivat 100 %:n asiakassopimuksen, jota on jatkettu kolmen vuoden jaksoissa eli ”siemennyksestä poikivaan lehmään”. Yhteistyö tilan ja-

lostusneuvoja Juha Toivolan kanssa on sujunut hyvin, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Samaan aikaan kun lehmämäärää on voimakkaasti lisätty, on rakenne parantunut ja tuotos noussut. Vuonna 2010 oli 140 lehmän keskituotos 9460 kg - 4,34 - 3,46 EKM 9893 kg. Vuonna 2016 oli lehmämäärä 205 ja keskituotos 10 769 kg - 4,02 - 3,45 EKM 10 880 kg. Suurimpana muutoksena tuotoksen nousun lisäksi Timo Viinamäki listaa runko- ja jalkarakenteen parantumisen ja utareen muodon. ”Koskaan ei voi olla täysin tyytyväinen jalostukseen, vaan nälkä kasvaa syödessä. Mitä kovatuottoisempia ja kestävämpiä lehmiä saa, sitä parempia haluaa”, Timo toteaa ja listaa jalostustavoitteikseen hyvärakenteiset, korkeatuottoiset ja nopealypsyiset lehmät, jotka toimivat hyvin robottilypsyssä. Karjan rotujakauma on 55 % ayrshire ja 45% holstein. Kahden viimeisen vuoden aikana on tilalta myyty eloon useita kymmeniä hiehoja, mikä osoittaa karjan kestävyyden parantuneen selvästi. Nyt on jälleen suunnitteilla uusi laajennus, ja kaikki karjan parhaat lehmät siemennetään lajitellul-

OptiMate-suunnitelman monipuoliset raportit kertovat karjan kehityksestä ja käytössä olevista sukulinjoista. Kaikki lehmät ja hiehot saavat kolme suositusta tilan omalla sonnivalikoimalla. la siemenellä. 20 % lehmistä saa liharotua. ”Nyt on todella lupaavan näköistä nuorta hiehoa joka ikäryhmässä, mielenkiinnolla odotan mihin ne pystyvät”, Timo toteaa tyytyväisenä.

Semexin jalostusneuvontaohjelmisto uudistuu Semexin uusi OptiMate-jalostussuunnitteluohjelmisto tulee neuvojien käyttöön maaliskuussa. Ohjelmiston avulla on helppoa rajata ja hakea tilan omiin tavoitteisiin sopivia sonneja ja

muodostaa sonniryhmiä jokaisen eläinryhmän tarpeisiin. Lehmien ryhmittely on joustavaa ja suositusten painotukset voidaan eriyttää siemennyskertojen mukaan. Ohjelmaan voidaan syöttää kaikki säiliössä olevat annokset ja lisätä varastoon ne annokset, joita aiotaan ostaa. Semexin neuvojat voivat tehdä jalostussuunnitelmia täysin riippumatta siitä, minkä siemenfirman annoksia tilan säiliössä on. Kaikki suunnitelmaan tulevat lehmät käydään navetassa katsomassa, ja niiden kehityskohteet kirjataan ylös sekä rakenteen että muiden ominaisuuksien osalta. Kehityskohteiden mittarina voidaan käyttää kaikkea tietoa, mitä on saatavissa fenotyyppisen arvostelun, tuotosseurannan, tuotannonhallintaohjelmistojen, indeksien ja karjanomistajan oman tietämyksen kautta. Monipuolisista raporteista näkee, miten suunnitellut paritukset vaikuttavat geneettisesti karjan kehitykseen ja miten paljon eri sukulinjoja on käytössä. Genomimaailma on kaventanut paljon sonnien takana olevia sukuja, ja siksi raportti, jossa eniten suvuissa esiintyvät

Juha Toivola arvioi utarekudoksen laatua tilan isännän Timo Viinamäen kanssa. Semexin Jalostussuunnitelmassa huomioidaan kaikkien lehmien parannuskohteet yksilöllisesti. Kuvan lehmällä on hyvä utarekudoksen laatu. Kuva Juha Kuivinen

sonnit on esitetty prosenttiosuuksina, on tärkeä työväline sonnivalinnassa. Ohjelmaan voi myös säätää halutun sukusiitosasteen rajaukset vapaasti, ja se osaa välttää parituksia haplotyyppi-kantajien välillä kaikissa roduissa. Ottamalla yhteyttä oman alueesi edustajaan saat karjakohtaisiin tavoitteisiin perustuvan ja hinta-laatusuhteeltaan kohdallaan olevan jalostussuunnitelman. Vuoden päivitykset kuuluvat suunnitelman hintaan. ¬ Sari Alhainen

TILAA ESITTELYKÄYNTI Jos olet kiinnostunut Semexin palveluista, voit pyytää oman alueesi edustajan esittelykäynnille kertomaan toiminnastamme ja sonneistamme. Esittelykäynti on maksuton eikä sido sinua millään tavoin. Käynnin aikana käydään yhdessä läpi tilan toiveet palveluista ja sonnien ominaisuuksista sekä Semexin tarjonta ja palveluvaihtoehdot. Edustaja neuvoo navetassa eläinten toiminnallisen rakenteen arvioinnissa ja antaa yleisiä ohjeita sonnien valintaan ja lehmien ryhmittelyyn.

Jesper Pulkka sai Semexin ketjuvasikan Semex Finlandin ensimmäinen vasikkaketju sai jatkoa, kun Aunelan Neliapila muutti Sonkajärvelle Mäkelän tilalle. Jesper Pulkka valikoitui Neliapilan saajaksi monien hakemusten joukosta poikkeuksellisen karjainnostuksensa ansiosta. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä monenmoista lehmiin liittyvää. Tähän mennessä unohtumattomin kokemus oli vuoden 2015 Farmari- maatalousnäyttely Joensuussa, jonka Junior Handler -kilpailuun osallistui Jesperin lisäksi myös kaksi hänen veljeään. Jesper sijoittui luokassaan

INFO Ketjuvasikan saaja kasvattaa vasikasta lehmän omaan karjaansa ja luovuttaa aikanaan sen ensimmäisen lehmävasikan taas ketjussa eteenpäin. Seuraava ketjuvasikan saaja valitaan hakemusten perusteella. Lahjoittamalla vasikan voit aloittaa uuden ketjun omalla alueellasi.

Aunelan Neliapila laskeutui hevoskopista rauhallisesti ja oli heti valmis tekemään tuttavuutta uuden omistajansa Jesper Pulkan kanssa. Haapavedeltä kotoisin oleva Julia Jantunen talutti kokeneesti Neliapilaa, jonka emän Hakapellon Kuunsillan hän itse sai ketjuvasikkana kesällä 2013. Kuva Sari Alhainen kolmanneksi, ja osallistumis- ja palkintoruusukkeet ovat kunniapaikalla nuoren miehen huoneen seinällä. Monella kymmenvuotiaalla maatilan pojalla se kaikkein tärkein juttu on konehommat, mutta Jesperiä lehmät kiinnostavat enemmän. Huoneesta kyllä löytyy muutama traktori, mutta ne ovat vain pieni osa huikeaa pienoismaatilaa, jota Jesper on rakentanut jo vuosia. ”Maanviljelijä tai eläinlääkäri” vastaa Jesper kysymykseen haaveammatista. Kun vanhemmat huomasivat jo vuoden vanhan Jesperin unohtavan kovan korvakipunsa heti päästessään lehmien luo, ei mielenkiinnon kohteesta ole

ollut juuri epäselvyyttä. Poika täyttää aivan kohta 10 vuotta, eikä muita vaihtoehtoja ole vielä ilmaantunut, päinvastoin. ”Maailma muuttui paremmaksi aina kun hän pääsi navetalle”, Tarja-äiti kertoo ja muistelee Jesperin olleen töillä mukana ensimmäistä kertaa jo kuuden viikon ikäisenä. Poikivia lehmiä Jesper on tarkkaillut nelivuotiaasta lähtien, ja äidin kertoman mukaan osannut jo ennen kouluikää kertoa tulevan poiki-

misen ajankohdan tarkemmin kuin vanhempansa. Uusien vasikoiden syntymät ovat olleet Jesperille aina tärkeitä; silloin kun ei vielä tarvinnut lähteä arkisin kouluun, hän kipaisi joka aamu tarkastamaan mitä kohta poikiville lehmille kuuluu. Koulupäivinä aamutarkastukset jäävät yleensä väliin, mutta iltapäivisin navetalle ehtii hyvin. Koulussa kenelläkään luokkakaverilla ei ole lypsykarjaa kotona, mutta Jesperin innostus on niin

tarttuvaa, että kaksi kaveria käy mahdollisuuksien mukaan Pulkkien navetassa. Molemmilla on jo oma nimikkovasikkakin. Neliapilan suhteen Jesperin suunnitelmat ovat selvät: ”Ensin harjailen ja taputtelen ja keväällä opetan pysymään laitumella sähkölangan takana”. Koulutuksessa tuskin tulee ongelmia, niin hyvin Neliapilaa oli opetettu jo edellisessä kodissa Julia Jantusen ja hänen vanhempiensa toimesta. Semexin vasikkaketju sai alkunsa, kun Julia sai Neliapilan emän, Hakapellon Kuunsillan. Kuunsiltaa käsiteltiin Jantusella melkein kuin hevosta, ja se oppi jopa suorittamaan esteratoja. Kuunsilta jatkaa uraansa Aunelan tilalla Haapavedellä ja tekee toivottavasti vielä monta lehmävasikkaa. Neliapilaa seurasi uuteen kotiin hieno ”käyttöohjekirje”, ja uusi omistaja tulee saamaan myös valokuvakirjan Kuunsillan elämästä. Semex-tiimi toivottaa paljon karjaonnea ja pitkää ikää sekä Neliapilalle että Kuunsillalle! ¬ Anu Tiikkainen

Y-lajitellun blondisiemenen hinta laski 23 euroon Emävalinta on karjan kehittämisessä vähintään yhtä tärkeää kuin sonnivalinta. Vain parhaista lehmistä kannattaa jättää tyttäriä, ja niistä lehmistä, joiden ominaisuudet eivät syystä tai toisesta sovellu omiin tavoitteisiin, kannattaa ottaa pihvirotuinen vasikka. Lihatalot maksavat parhaan hinnan suurten pihvirotujen sonneista. Blonde D’Aquitaine on Suomessa ollut Semexin omistama Blonde D’Aquitaine sonni jo pitkään eniten myyty rotu Big Bill on heterotsygootti nupo, eli sen vasiristeytyskäyttöön helppojen koista 50% on syntymänupoja. Big Billiä saa tapoikimisten ja nopean kasvuky- vallisina annoksina 8 euron ja Y-lajiteltuna 23 kynsä takia. Semex on ostanut euron hintaan. risteytyskäyttöä ajatellen kaksi blondirotuista sonnia, jotka on valittu erityisesti hyvien poikimaominaisuuksiensa perusteella. Icarus asuu Semexin sonniasemalla Unkarissa ja Big Bill Kanadassa. Molemmat sonnit on jälkeläisarvosteltu, ja High Rock Big BIllin siementä saa myös Y-lajiteltuna. Big BIll on heterotsygootti nupo, eli sen vasikoista keskimäärin puolet on syntymänupoja. Koska lihatalot maksavat sonnivasikoista selvästi parempaa hintaa kuin lehmävasikoista, olisi Y-lajitellun siemenen käyttö järkevää, mutta siemenen korkea hinta on rajoittanut sen käyttöä. Tilanteeseen saatiin vuoden vaihteessa selvä parannus: Semex Alliance on luvannut meille erän lajiteltua siementä alennettuun hintaan. Hintakokeilu kestää vuoden 2017 ajan, minkä jälkeen tehdään tilannekatsaus ja päätökset seuraavalle vuodelle. Toistaiseksi Semexin Y-lajitellun blondisiemenen hinta on 23 eur. ¬

www.semex.fi

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi

Käytä x-lajiteltua siementä karjasi parhaille lehmille ja hiehoille Semexin naaraslajitellulla siemenellä saat 90% lehmävasikoita. Parhaan tiineystuloksen saavuttamiseksi kiinnitä erityistä huomiota siemennyksen ajankohtaan ja siemenen käsittelyyn. Seksatulla siemenellä suositellaan siementämään myöhemmin kuin normaaliannoksella. Huolehdi siitä, ettei lajiteltu siemenannos pääse jäähtymään sulatuksen jälkeen. Esilämmitä pistoletti huolella ja tarkista, että sulatusveden lämpötila on tasan 35 astetta. Seksatulla oljella kannattaa siementää karjan parhaat lehmät ja hiehot. Heikoimmille lehmille kannattaa laittaa Y-lajiteltua pihvirodun siementä ja näin parantaa välitysvasikkatiliä. Älä kuitenkaan siemennä seksatulla siemenellä lehmiä, joilla on ollut utare- tai sorkkasairauksia poikimisen jälkeen, kohtutulehdusta tai vaikea poikiminen. Pienikin stressi tai energiavaje vaikuttaa munasolun laatuun ja heikentää tiineystuloksia.

www.semex.fi

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi

Istolahden tilalla valitaan lypsylehmiksi kasvatettavat hiehot kanadalaisen genomitestin perusteella Ohjeet genomitestin ottoon

INFO

• Näytteeseen otetaan riittävä määrä karvoja JUURINEEN LEHMÄN HÄNNÄN PÄÄSTÄ SIITÄ KOHDASTA, MISSÄ KARVAT ALKAVAT PIDENTYÄ HÄNNÄN HUISKAKSI. • Kiertäkää tuppo karvaa sormen tai pinsettien ympärille ja nypätkää napakasti yläviistoon niin, että karvat irtoavat juurineen. Kerätkää edustava, RIITTÄVÄN RUNSAS näyte, ja niputtakaa karvat yhteen nippuun esimerkiksi teipillä niin, että karvojen juuret jäävät näkyviin. Karvojen latvat voi leikata pois. • Tiputtakaa näin syntynyt paksu karvakimppu muovipussiin ja kirjatkaa pussin päälle eläimen nimi ja korvanumero. • Lähettäkää näyte YHDESSÄ ELÄIMEN EMÄN LEHMÄKORTIN KOPION, eläimen oman nimen, korvanumeron, syntymätunnuksen ja syntymäpäivän, sekä omien yhteystietojenne (nimi, osoite, sähköpostiosoite) kanssa osoitteeseen Salla Rautio, Kurisjärventie 761, 37800 Akaa. • Jos eläin on syntynyt alkiosta, näytteen mukaan lähetetään geneettisen emän ja emänemän tiedot. Kantajaemän tietoja ei tarvita. • Tulokset saadaan kotisivuilla julkaistun aikataulun mukaisesti pdf-tiedostona, jossa eläimen ominaisuudet on kirjattu sekä LPI- että TPI-järjestelmällä laskettuna. LPI-tulokset julkaistaan myös Kanadan avoimessa tietokannassa CDN:ssä osoitteessa www.cdn.ca. • Genomitesti ilmoittaa automaattisesti eläimen oikean suvun, mikäli ilmoitettu suku osoittautuu vääräksi ja isä ja/ tai emä on testattu Kanadassa. Myös haplotyyppitulokset ja tiedot resessiiveistä saa testituloksen mukana. Mikäli haluaa testauttaa RC-geenin, siitä tulee mainita tilauksen yhteydessä. • Lehmävasikan genomitesti 54 eur+alv, sonnivasikan 125 eur+alv.

Päivi ja Tapio Istolahden kahden robotin tilalla Ylistarossa lypsettiin viime vuonna yli 11300 kilon keskituotos keskilehmäluvun ollessa 140. Päivi laskee, että he saavuttavat selvästi paremman kannattavuuden lypsämällä lehmät jatkossakin kahdella robotilla ja keskittymällä jalostuksen keinoin lehmien lypsynopeuden parantamiseen verrattuna siihen, että lypsykapasiteettia lisättäisiin hankkimalla kolmas robotti. Päivi on lähtenyt parantamaan lypsettävyyttä genomitestaamalla kaikki syntyvät lehmävasikat. Kun hiehot tulevat siemennysikään, niistä karsitaan teuraaksi kaikki, joiden genomeista löytyy selviä miinuksia lypsettävyydessä, tuotoksessa tai rakenteessa. Teuraaksi myytävästä hiehosta saa 300 euron tuen lihatilin lisäksi, joten kasvatus omalla tilalla on kannattavaa toimintaa, ja näin vain parhaat hiehot päätyvät karjan uudistukseen. Ensimmäiset kokemukset genomitestattujen eläinten ominaisuuksista poikimisen jälkeen ovat olleet hyviä. ”Genomitulokset näyttävät pitävän hyvin paikkansa”, Päivi kertoo. Hän on testauttanut kaikki syntyneet lehmävasikat M-ikäluokasta lähtien.

Päivi Istolahti lähettää kaikista lehmävasikoista karvanäytteen Kanadaan genomitestiä varten. Tulosten perusteella karsitaan uudistuksesta pois hiehot, joilla on genomien perusteella heikkouksia lypsettävyydessä, tuotoksessa tai rakenteessa. Kuva Mika Inkiläinen Päivi testauttaa vasikat Semex Finlandin kautta pohjoisamerikkalaisella genomitestillä. Karvanäytteen otto ja lähetys on helppoa, ja tulokset saapuvat annetun aikataulun mukaisesti. Kun allakassa on muistutus, milloin näytteet otetaan,

Ota riittävästi karvaa näytteeseen ja teippaa yhteen niin, että karvan tyvet karvatuppineen jäävät esiin. Voi leikata karvojen päät pois teipin takaa. Tiputa näyte pieneen muovipussiin ja kirjoita eläimen korva ja nimi pussin päälle.

Semexin palvelut pihvikarjatiloille • Siemenannosten maahantuonti, myynti ja jakelu koko maahan • Typpisäiliöiden myynti ja vuokraus, typen jakelu • Alkioiden maahantuonti ja myynti • Siemennyskurssit Hollannissa • Mahdollisuus myös henkilökohtaiseen opetukseen omalla tilalla • Siemennystarvikkeiden myynti ja jakelu Lisätietoja sonneistamme antaa pihvikarja-asiantuntijamme Heidi Savander heidi.savander@semex.fi, puh. 0500 860 637. Tilaukset sähköpostitse tai puhelimitse joko Heidille, omalle alue-edustajalle, tilauslomakkeen kautta www.semex.fi/sonnilomake tai tilaukset@semex.fi.

Tilaa sonniluettelo ja hinnasto Heidiltä! Lisätiedot alkioista: miia.ikonen@semex.fi tai 050-5466499 Lisätiedot siemennyskursseista sari.alhainen@semex.fi

www.semex.fi

Tuomme annoksia Kanadasta kerran kuussa, ja voimme tuoda myös pieniä eriä kerrallaan. Kun tilaatte sonnia, joka ei vielä ole Suomen kantakirjassa, kantakirjamaksu jaetaan kaikkien 31.3. mennessä tehtyjen tilausten kesken.

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi

työ tulee tehdyksi. Kuukauden aikana syntyneiden vasikoiden karvanäytteiden otto vie Päiviltä pakkauksineen ja paperitöineen vain 10-15 minuuttia. Semexiltä näytteet lähtevät Kanadaan tutkittavaksi kerran kuussa. Aikataulut näytteiden lähetykseen ja tulosten julkaisupäivät löytyvät Semexin kotisivuilta www. semex.fi/genomitesti.html. Kanadaan lähetetään jatkuvasti karvanäytteitä jalostuseläimistä eri puolilta maailmaa. Tulosten julkaisusta huolehtiva Canadian Dairy Network (CDN) saavutti miljoonan julkaistun testituloksen rajan vuonna 2015. Genomitestin luotettavuus on pääosin hyvä, mutta toki vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa testattavan eläimen sukulaisista on testattu samalla järjestelmällä. Mitä enemmän eläimen sukua löytyy referenssiryhmästä, sitä parempi testin arvosteluvarmuus on. ¬ Sari Alhainen

Koskenojan tilalla ollaan tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen Juha ja Liisa Vuorela ovat olleet Semexin sopimusasiakkaita toiminnan alusta alkaen, ja he ovat olleet erittäin tyytyväisiä sekä palveluihin että karjan kehitykseen. ”Suuressa yksikössä tarvitaan tyypiltään yhtenäinen eläinaines”, Liisa perustelee syitä Semexin asiakkuuteen. Karjan 204,7 lehmän keskituotos oli vuonna 2016 11276-4,233,51, keskisolut 97, EKM 11706 kg. Siemennyksiä/poikiminen tarvittiin 1,6 kpl ja karjan poistoprosentti oli 24 %. Liisa ja Juha korostavat ko-

konaisuuden merkitystä hyvän tuloksen saavuttamisessa. Pelkästään hyvä eläinaines tai hyvät olosuhteet eivät yksinään tuo tulosta, vaan molempien pitää olla kunnossa. Vasikoiden huolellinen hoito ja pitkä maitojuotto antavat tulevalle lypsäjälle hyvän alun, ja lypsylehmien appeen oikea koostumus ja laadukkaat raaka-aineet mahdollistavat eläimen hyvän perimän realisoitumisen maitotankkiin asti. Yhteistyö jalostusneuvoja Juha Toivolan kanssa on toimi-

Juha ja Liisa Vuorela Koskenojan tilalta ovat tyytyväisiä Semexin sonnien tyttäriin. Kuva Liisa Staudinger

nut erinomaisesti, ja sopimusasiakkuuden tuoma rahallinen säästö on huomattava tilalla, jossa siemennyksiä kertyy vuodessa yli 400 kpl. Vuorelat eivät halua tinkiä käytettävien sonnien tasosta kustannuksia säästääkseen, vaan tilalla käy-

tetään parhaiten omat jalostustavoitteet täyttäviä sonneja, jotta saavutetaan nopein mahdollinen jalostuksellinen edistyminen. Sopimusasiakkuuden kautta parhaat sonnit saadaan käyttöön edullisemmilla hinnoilla. Vuorelat rakensivat neljän robotin navetan vuonna 2013. Eläinmäärä saatiin nopeasti täyteen sekä omasta aineksesta että onnistuneilla ostoilla. Semexin jalostussuunnitelmassa huomioidaan automaattisesti laajentavan tilan tarpeet, ja neuvojat ohjaavat yhteen hiehojen tarvitsijat ja ne tilat, joilla parantuneen kestävyyden kautta on laadukkaita hiehoja myynnissä. Kaupat tehdään suoraan tilojen välillä ilman väKoskenojan tilan komea navetta näkyy hyvin Seinäjoen ja Jalasjärven väliselle tielle. Kuva Liisa Vuorela

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi – saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja! litysmaksuja. Semexin sopimusasiakkaana saat alennusta siemenannosten hinnasta ja aina ilmaiset toimitukset ja typpitäytöt. Luokitusvarauksissa sopimusasiakkaat ovat etusijalla. Tyylikäs, käsityönä tehty tilakyltti tilan omalla nimellä varustettuna toimitetaan tilausten mukaisesti sopimusasiakkaille kevään aikana. ¬ Sari Alhainen

SEMEXIN PALVELUT LYPSYKARJATILOILLE

Kanadalainen Chris McLaren luennoi Valion navettaseminaarissa Kanadalainen maidontuottaja Chris McLaren kertoi Valion navettaseminaarissa hiekkaparsien hyödyistä ja muista tärkeistä tekijöistä korkean tuotoksen saavuttamiseksi. ”Kun olosuhteet ja ruokinta on kunnossa, lehmät pääsevät näyttämään todellisen tuotoskykynsä”. Larenwood Farmsin karjan 305 päivän tuotos-

keskiarvo on 14 875 kiloa ja yli puolet karjan lehmistä on vähintään kolme kertaa poikineita. Tilalla käytetään pääosin Semexin sonneja. McLarenin mukaan jalostuksessa täytyy huomio kiinnittää hyvään rakenteeseen ja lypsytyyppiin, jotta lehmät pystyvät syömään paljon ja kestävät korkean tuotostason paineen. ¬

- Siemenannosten maahantuonti, myynti ja jakelu koko maahan - Alkioiden maahantuonti ja myynti - X ja Y-lajiteltu siemen - Liharodun siemen risteytyskäyttöön - Jalostusneuvonta - Laajentavien tilojen eläinhankinta - Rakennearvostelu Kanadan luokitusjärjestelmän mukaisesti - Typpisäiliöiden myynti ja vuokraus, typen jakelu - Siemennyskurssit Hollannissa - Henkilökohtainen siemennyskoulutus omalla tilalla. - Siemennystarvikkeiden myynti ja jakelu - Realtime ai24 -kiimanseurantajärjestelmät - Lehmien ja tilasonnien genomitestaus Semexin asiakaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Saat lehden veloituksetta kun lähetät yhteystietosi. Ajankohtaiset asiat saat suoraan sähköpostiisi. Kysy lisää, yhteystiedot löydät tämän lehden takasivulta tai osoitteesta www.semex.fi

Luontainen vastustuskyky on hyvin periytyvä ominaisuus Yksi tunnetuimmista ja eniten holsteinrodun terveysjalostukseen vaikuttaneista immunity+ sonneista on Amighetti Numero Uno. Numero Uno oli genomisonnina pitkään USA:n TPIlistan kärjessä, ja sen suosio on jatkunut myös jälkeläisarvostelun jälkeen. Numero Uno on saanut erinomaiset terveys- ja kestävyysindeksit useissa eri maissa.

Lehmillä – kuten ihmisilläkin – on luontainen kyky huomata taudinaiheuttajien hyökkäykset ja reagoida niihin. Reagoinnin nopeus ja tehokkuus vaikuttavat siihen, miten hyvin elimistö onnistuu torjumaan tautihyökkäyksen ja kehittämään vastaaineita uusille patogeeneille. Ympäristö ja peruskunto vaikuttavat siihen, millaisen vastustuskyvyn elimistö elämän varrella ja eri vaiheissa saavuttaa. Yleensä vastustuskyky on lehmillä heikoimmillaan poikimisen aikoihin sekä silloin, kun lehmä kärsii energiavajeesta. Vaikka immuniteettisuoja vaihtelee elämän eri vaiheissa, on elimistön kyky reagoida vahvasti perinnöllistä, ja tätä reagointikykyä, joka nopeuttaa immuniteetin kehittymistä taudinaiheuttajia vastaan, voidaan menestyksekkäästi jalostaa. Ms Bonnie Mallard Guelphin yliopistosta on tutkinut immuu-

nivasteen perinnöllisyyttä yli 20 vuoden ajan. Mallardin kehittelemillä mittausmenetelmillä voidaan luotettavasti analysoida sekä bakteerien että virusten immuunivastetta naudoilla. Immuunivasteen voimakkuus on terveysjalostuksessa merkittävästi tehokkaampi työväline kuin perinteiset hoitotietojen kautta laskettavat indeksit, koska vaste mitataan eläimestä suoraan. Hoitotietojen luotettavuutta heikentää se, että hoitajan mielipide kyseisestä eläimestä vaikuttaa paljon hoidon määrään ja laatuun. Mieleiseen lehmään panostetaan enemmän kuin huonoon. Eri eläinlääkäreiden hoitokäytännöt vaihtelevat, ja karjanomistajan kiireetkin saattavat vaikuttaa. Hoitotieto ei myöskään kerro, paraniko eläin. Koska immuunivasteen mittauksessa saadaan hyvin luotettavat lähtötiedot ja ympäristön vaikutus luontaiseen

reagointikykyyn on vähäinen, nousee immuunivasteen periytyvyysaste korkeaksi. Virusten ja bakteerien immuunivaste ovat geneettisesti eri ominaisuuksia, ja bakteerien vastustuskyky on näistä paremmin periytyvä. Keskimäärin immuunivasteen periytyvyys on noin 30 % eli samaa luokkaa ja jopa parempi kuin useimpien tuotos- ja rakenneominaisuuksien periytyvyysasteet. Jalostamalla immuunivastetta suorana ominaisuutena eikä välillisesti hoitotietojen kautta on mahdollista saada näkyviä tuloksia karjan terveydessä. Semex on rahoittanut immuunivastetutkimusta ja hank-

kinut määräaikaisen patentin sonnien perinnöllisen vastustuskyvyn testaukseen. Lehmien kykyä reagoida patogeeneihin voidaan testata vapaasti, ja monet kanadalaiset karjat käyttävät testiä jo nyt emävalinnan välineenä. Tällä hetkellä Guelphin yliopistossa kerätään referenssiryhmää, jotta immuunivasteelle voitaisiin laskea genominen jalostusarvo ja testaus voitaisiin tehdä karvanäytteestä. Genomitesti antaisi mahdollisuuden emävalintaan kaikkialla maailmassa. Semex testauttaa Guelphin yliopistossa kaikkien sonniensa

immuunivasteet. Ne sonnit, joiden perinnöllinen vastustuskyky on populaation parhaan 10 %:n joukossa, saavat Immunity-merkinnän. Immunity-sonnien tyttärien sairastuvuutta on useissa suurissa karjoissa dokumentoitu tarkasti hoitotietoja keräämällä, ja saadut tulokset ovat olleet vakuuttavia. Immunity-sonnien tyttäret ovat olleet tutkimuksien valossa selvästi terveempiä kuin muu karja. ¬ Sari Alhainen

Solun sisäisen ja solun ulkoisen immuunivasteen periytyvyysasteen ennusteet holsteinlehmillä ja -sonneilla (Thompson-Crispi ym., 2012b ja Thompson-Crispi ym., 2014a)

Paranna karjasi geneettistä vastustuskykyä Immunity+ sonneilla Semexin Immunity+ -sonnien avulla saat karjaasi terveempiä ja kestävämpiä lehmiä! Semex on yli 20 vuoden ajan panostanut voimakkaasti lehmien perinnöllisen vastustuskyvyn jalostamiseen. Tarjoamme käyttöönne sonneja, jotka periyttävät hyvää virusten ja bakteerien vastustuskykyä tyttärilleen. Tulossa on myös genomitesti immuunivasteen mittaamiselle, jolloin hyvää vastustuskykyä voidaan jalostaa sekä isä- että emävalinnan kautta. Immuunivasteen periytyvyys on n. 30 % eli yhtä hyvä kuin useimpien rakenne- ja tuotosominaisuuksien periytyvyys. Immunity-sonneilla saat aikaan näkyvää parannusta karjasi terveydessä.

Suurissa lypsykarjoissa on tutkittu Immunity+ sonnien tyttärien terveyttä. Oheisessa taulukossa on laskettu tulokset yli 30 000 lehmän ja 75 000 vasikan hoitotiedoista. Immunity+ sonnien tyttäret ovat olleet näissä karjoissa terveempiä kuin muiden sonnien tyttäret.

Paranna lehmiesi Semex Finland Oy geneettistä vastustuskykyä Viikatetie 3, 91900 Liminka Immunity+ -sonneilla! puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi www.semex.fi, www.facebook.com/semexfinland

Kanadalainen luokitusjärjestelmä mittaa lehmän rakenteellista kestävyyttä Chantal Charette esittelemässä kanadalaista rakennearvostelua Virve ja Ville Kortelaisen karjassa Nurmeksessa. Vasemmalla kahdesti poikinut Jussilan Windbrook Kaboomtic (isä Windbrook), jonka 2. 305 pv tuotos on 12384-4,04-3,33 ja oikealla Rantamäen Jordan (isä Mr Samuelo), jonka 2. 305 pv tuotos on 16110-3,36-3,44. Kuva Sari Alhainen

Kanadalaisella rakennearvostelulla on pitkät perinteet. Eri osa-alueiden painotukset kokonaispisteissä on vuosien saatossa hiottu vastaamaan hyvin niitä tarpeita, joita lehmän rakenteen kestävyydelle asetetaan tuotanto-olosuhteissa. Kanadalaiset rakennearvostelijat toimivat rotuyhdistyksen alaisuudessa, ja heillä ei saa olla minkäänlaista asiakassuhdetta tilaan, jolla he käyvät arvostelmassa eläimiä. Näin taataan luokituksen puolueettomuus ja myös kanadalaisten rakenneindeksien luotettavuus. Jokainen rakennearvostelija kiertää koko

Kanadan alueella ja arvostelee vuosittain noin 13 000 lehmää. Kanadassa arvostellaan yhteensä yli 250 000 lehmää vuodessa. Holstein Canada on tehnyt laajan tuotosseurannan aineistoon perustuvan tutkimuksen, jossa olivat mukana kaikki kuuden vuoden iän saavuttaneet tuotosseurantaan kuuluvat lehmät, jotka oli luokitettu ensimmäisen kerran tammikuun 2005 ja syyskuun 2008 välisenä aikana. Näiden lehmien kokonaistaloudellista tulosta ensimmäisen kuuden vuoden ajalta verrattiin niiden ensikkona saamaan rakennearvos-

Ensikon rakenteen vaikutus sen ensikkokauden tuotokseen Ensikkokauden tuotos

LUOKITUSPISTEET

60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89

305 pv Maito (kg)

8,305 8,378 8,669 8,803 8,979 9,434

305 pv Rasva (kg)

323

325

336

341

349

371

305 pv Valkuainen (kg)

265

268

276

281

288

305

Ensikkona saadun rakennearvostelun korrelaatio ominaisuuksittain lehmän taloudelliseen tulokseen 4. poikimisen jälkeen

teluun. Taloudellisen tuloksen laskennassa huomioitiin tuotosseurannan tiedoista mm. maitotuotto, umpikaudet, hoitokustannukset, ruokintakustannukset, hiehokasvatus ja kiintiökustannukset. Kuviosta näkyy, että suurin vaikutus taloudelliseen tulokseen oli ensikkojen takautareen leveydellä. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi angularity eli lypsytyyppisyys. Kolmanneksi suurin yhteys kokonaistaloudellisuuteen kuuden ensimmäisen elinvuoden aikana oli ensikon hyvä keskiside, neljäntenä takajalat takaa ja viidentenä utarekudoksen laatu.

ta vuosia päärakennearvostelijan tehtävistä ennen kuin siirtyi MacGillin yliopiston opetuskarjan vastaavaksi karjamestariksi. Uusi työpaikka mahdollisti kansainväliset tehtävät, ja Semexille avautui mahdollisuus tarjota luokituspalvelua kaikille lypsyroduille Suomessa. Chantal kävi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja jatkossa on tarkoitus järjestää kaikkien rotujen luokituskierros kahdesti vuodessa. Kaikki tehdyt luokitukset tallennetaan avoimeen ja puolueettomaan Finnish Dairy Data -tietokantaan, josta niitä voi vapaasti käydä katsomassa. Yves ja Chantal arvostelevat saman järjestelmän mukaisesti, ja arvostelut ovat vertailukelpoisia keskenään. Vaikka useimmissa maissa rakennearvostellaan

Semex Finlandin rakenneluokittaja Chantal Charette kiertää asiakastiloillamme kaksi kertaa vuodessa. Luokituskäynnin voi varata helposti täyttämällä tilan yhteystiedot luokitusvarausrekisteriin. Sopimusasiakkaat ovat etusijalla luokituksia varattaessa. Lisätiedot ja sähköiset ilmoittautumiset www.semex.fi/tuotteet/luokitus tai ota yhteyttä oman alueesi edustajaan.

eläimiä saman World Holstein Federationin kehittämän lineaarisen skaalan mukaisesti, eri maissa saadut kokonaispisteet eivät ole vertailukelpoisia ominaisuuksien painotuksissa olevien erojen vuoksi. Kanadassa painotetaan eniten niitä ominaisuuksia, joilla on korkein korrelaatio tuotoksen ja kestävyyden kanssa. ¬ Sari Alhainen

Yves Charpentier on käynyt säännöllisesti Suomessa jo 12 vuoden ajan Suomen Ayrshirekasvattajat ry ryhtyi vuonna 2004 tarjoamaan kanadalaiseen järjestelmään perustuvaa AF-rakenneluokitusta ayrshirerodulle. Yves Charpentier Kanadan ayrshireyhdistyksestä on käynyt Suomessa näiden 12 vuoden aikana jo yli 30 kertaa. Luokituksen piiriin kuuluneet karjat ovat kehittyneet valtavasti, kun jalostuksen painopisteet on asetettu määrätietoisesti ja luokitustuloksia on voitu käyttää avuksi emävalinnassa.

Chantal Charette rakennearvostelee Suomessa seuraavan kerran 18.-27. huhtikuuta Chantal Charette on toiminut Kanadassa rakenneluokittajana 16 vuoden ajan, ja vastasi usei-

Kolme kertaa poikinut De La Plaine Primen tytär Rannan Promo AF-EX90 (om. Rannan Ayrshire, Teuva) voitti luokkansa Ayrshire Winter Show’ssa. Yves Charpentier luokitti Promon EX90 arvoiseksi tammikuun kierroksella. Kuva Pasi Staudinger

14.3.2017 Avelsdag, Purmo kl 10-15, plats Uffes Mat o Café. Semex bjuder på lunch & kaffe. Mer info och anmälningar senast 8.3. till Heidi Savander, tel. 0500-860637, heidi.savander@semex.fi.

Semexin ai24 RealTime -kiimanseurantalaitteisto on monipuolinen työkalu Joukolan tilalla RealTime on korvannut kalenterin Laura ja Jouko Laiholahti hankkivat tilalleen Ai24 RealTime -järjestelmän reilut kolme vuotta sitten. Kiimoja toki huomattiin navettatöiden ohessa ja valvontakameroiden tallenteista tätä ennenkin, mutta laitteen löytämien ja etenkin yöllisten kiimojen määrä yllätti tilalliset. Nykyään Lauran aamurutiineihin kuuluu ai24 -tilanteen tarkistaminen tabletilta tai älypuhelimesta ennen navettaan lähtöä. Ohjelmiston etusivulta näkee nopeasti karjan tilanteen, kuten yöllä esiintyneet kiimat tai terveyshälytykset sekä kalenterin antamat huomiot ja muistutukset. Joukolassa hiehoille laitetaan kaulatunnistin niiden ollessa 12 kuukauden ikäisiä. Noin kuukautta ennen poikimista hieho siirretään lypsynavettaan ja samalla eläimelle

Ai24 RealTime Tehtäväni sivulta näkee nopeasti karjan tilanteen.

toa vuorokauden ajalta, jolloin myös laidunkaudella kiimantarkkailu on helpottunut.

Kokeile ennen kuin ostat vaihdetaan kaulatunnistimen tilalle jalkatunnistin, joka on eläimellä sen poistoon saakka. Kaikilla lypsävillä on tunnistin, ja Laura sekä tilan työntekijä Annamaija täydentävät eläimen tietoja koko sen elinkaaren ajan. Näin laitteistosta saa parhaan hyödyn irti. Ohjelmaan on mahdollisuus lisätä omia huomioita sekä tapahtumia, ja Joukolan tilalla tämä ominaisuus on huomattu käytännölliseksi esimerkiksi sorkkahoitojen toteuttamiseen ajallaan. Laura kertoo, ettei täytä kalenteria enää käsin lainkaan, vaan kaikki oleellinen tieto pyritään tallentamaan ohjelmistoon. Tilallisten jo olemassa oleva tieto sekä omien eläinten tuntemus yhdistettynä toimivaan tek-

Eläinkohtaisesta kalenterista näkee helposti lypsykausien tapahtumat.

Kiimahavainnot ja optimaalinen siemennysajankohta esitetään selkeästi tumman vihreänä alueena kiiman kestoa kuvaavassa palkissa.

nologiaan tuottavat erinomaisia tuloksia. Joukolassa ollaan vakuuttuneita laitteen hyödyllisyydestä, eikä ihme, sillä laitteen hankkimisen jälkeen hiehojen keskipoikimaikä on laskenut lähes kolme kuukautta.

Sankari-Viitala MTY sai RealTimesta helpotusta lehmien kiimojen ja terveyden tarkkailuun Sankari-Viitala MTY:lle hankittiin laite heinäkuussa 2014 ensisijaisesti helpottamaan kiimantarkkailua. Aluksi laitteiston mukana toimitettiin lehmille 30 jalkatunnistinta sekä hiehoille kymmenen kaulatunnistinta. Pientä totuttelua vaati, ennen kuin laitteeseen uskallettiin täysin luottaa, mutta kun laitteen antamat kiimahälytykset todettiin paikkansa pitäviksi, päätettiin tilalle hankkia tunnistimet kaikille lehmille. Maija kertoo olevansa erittäin tyytyväinen Realtimeen ja etenkin yöllisten sekä hiljaisten kiimojen havaitsemiseen. Hälytykset tulevat sähköpostitse älypuhelimeen, jolloin reissussakin ollessa saa halutessaan reaaliaikaista tilannetietoa navetalta. Navetassa laitteen kiimaa hälyttävä punainen valo herättää myös lomittajien huomion. Näin siemennys saadaan hoidettua ajallaan myös isäntäväen poissa ollessa. Myös terveyshälytyksistä on tilalla saatu hyötyä. Aktiivisuuden vähentyminen

Hakolassa kokeiltiin laitetta ennen ostopäätöstä. Kokeilukausi vakuutti, että investointi kannattaa. Kuva Pasi Staudinger

sekä makuuajan lisääntyminen tai vähentyminen antavat hälytyksen, jolloin eläimen tilanne tulee tarkastetuksi ja mahdollisiin sairastapauksiin päästään puuttumaan nopeasti.

RealTime toimii myös parsinavetassa ja laitumella Tolkkaan parsinavettaan ai24 RealTime asennettiin marraskuussa 2014. Aluksi käytössä oli 20 jalkatunnistinta parressa olevilla lehmillä, ja myöhemmin tunnistimia tilattiin myös hiehoille. Tilalliset Johanna Miettinen ja Teemu Häkkinen kertovat olevansa tyytyväisiä laitteeseen paitsi kiimojen löytämisen, myös muiden ominaisuuksien osalta. Eläinten aktiivisuuden mittaamisen lisäksi ai24 pitää yllä myös kalenteria mm. tiineystarkastuksista ja poikimisista. Tolkkaan tilalla tunnistin laitetaan eläimelle usein ennen poikimista, jolloin eläimen lisääntynyt aktiivisuus kertoo poikimisen käynnistyneen. Ai24-tunnistimet tallentavat tie-

Semex toi syksyllä asiakkailleen mahdollisuuden kokeilla ai24 RealTime -laitetta omassa karjassaan ennen varsinaisen ostopäätöksen tekemistä. Hakolan tilalle kokeilulaite ja 10 kaulatunnistinta vietiin vuoden 2017 alusta selvittämään, olisiko siitä apua etenkin nuorkarjan kiimantarkkailuun. Laite kerää aluksi viikon ajan tietoa eläinten käyttäytymisestä, jonka jälkeen kokeilu jatkuu vielä noin viisi viikkoa. Vaikka tuona aikana ei varmasti ehdi ihan kaikkia ominaisuuksia hyödyntämään, saa kuitenkin tuntuman laitteen luotettavuuteen ja ohjelmiston käytettävyyteen. Hakolassakin ehdittiin havaita sen verran hiljaisia kiimoja, että kokeilujakson päätteeksi tilalle käytiin asentamassa laitteisto. Kokeilujakson aikana kerätty data saadaan siirretyksi tilalle asennettavaan laitteistoon, jolloin kaikki tunnukset ja eläintiedot ovat samat uudessakin kokoonpanossa. Hakolaan valikoitui hiehoille aktiivisuutta ja syöntiä mittaavat kaulatunnistimet ja lehmille vuoden alusta markkinoille tulleet kaulatunnistimet, jotka seuraavat syönnin, liikkumisen ja makuulla olon lisäksi myös märehtimistä. Näin syöntiä ja pötsin toimintaa voidaan heti poikimisen jälkeen seurata entistä tarkemmin. ¬ Mika Inkiläinen

Kia Reiman opiskeli tilasiementäjäksi henkilökohtaisessa koulutuksessa seminologi Tuija Kotin johdolla. Kuva Taru Saarela

Kia Reiman (vasemmalla) viihtyy työssään Taru ja Jari Saarelan omistamalla Karjansaaren tilalla. Jatkossa siemennykset hoituvat sujuvasti myös lomien aikana, kun sekä Kialla että Tarulla on tilasiementäjän ammattipätevyys. Kuva Tuija Kotti

Henkilökohtainen koulutus on vaihtoehto siemennyskurssille Taru ja Jari Saarelan isännöimällä Karjansaaren tilalla Jalasjärvellä on siemennetty lehmät itse jo kuuden vuoden ajan. 185 lehmän automaattilypsykarjassa omatoiminen siementäminen säästää sekä aikaa että kustannuksia. ”Karjakoon kasvettua siementäjää olisi tarvittu lähes päivittäin ja omat menot piti suunnitella siementäjän aikataulun mukaan. Nyt voin siementää kaikkina pyhäpäivinäkin ja ilman mitään lisiä. Itse siementämiseenhän ei kauan aikaa mene”, tilan emäntä Taru Saarela perustelee tilasiemennykseen siirtymisen syitä. Hän kertoo karjan hedelmällisyyden parantuneen, koska omat kiimantarkkailutaidot ovat kehittyneet ja siemennyksen ajankohdan voi määrittää tarkemmin. ”Myös tautiriskit ja kustannukset täytyy nykypäivänä ottaa huomioon”, Taru jatkaa listaa tilasiemennyksen hyödyistä. Huonoja puolia mietittäessä ainoa ongelma on ollut se, että tilalla on siementänyt vain yksi henkilö, joten siementämään oli lähdettävä sairaanakin.

Työntekijän kouluttaminen toi joustavuutta siemennyksiin Saarelat päättivät kouluttaa työntekijänsä Kia Reimanin, 21, tilasiementäjäksi. Kia on kotoisin Helsingistä ja on pienestä pitäen ollut paljon tekemisissä eläinten kanssa. Kolmen vuoden opiskelu eläintenhoitajaksi tuotantoeläimiin painottuen vei hänet ensin harjoitteluun ja sen jälkeen vuonna 2014 kesätöihin Saarelaan. ”Sillä kesätyöreissulla olen edelleen”, Kia naurahtaa. Hän on ottanut uuden osaamisalueensa innos-

tuneesti vastaan. ”Kiimojen ja terveyden seuranta ovat työntekijälle tärkeitä taitoja, ja uskon koulutuksen kustannuksen tulevan moninkertaisesti takaisin myös tätä kautta”, Taru kertoo päätöksen perusteista. Kun tilalla on kaksi siemennystaitoista henkilöä, sujuvat siemennykset myös toisen ollessa lomalla tai sairaana.

Henkilökohtainen koulutus omalla tilalla oli toimiva ratkaisu ”Koulutus on ollut mukavaa ja rentoa”, Kia kertoo, ja kiittelee opettajaansa, seminologi Tuija Kottia kärsivällisyydestä. ”Opetus on henkilökohtaista, ja opettaja on koko ajan vieressä vastailemassa kysymyksiin ja mukana onnistumisten hetkellä. Tutut lehmät ja tuttu ympäristö helpottavat opiskelua”. Vaikeimpina asioina Kia listaa pistoletin viennin kohdun napukan ja kohdunkaulan läpi. Käsi tahtoi myös viiden päivän koulutusputken aikana väsyä. Saarelan karjassa kiimaisia lehmiä riitti hyvin koulutusta varten. Näyttötutkintoa Kia odottaa luottavaisin mielin. Toki jännitystäkin on ilmassa, koska lehmät ovat omia persooniaan ja mitä vain voi tapahtua. Uusi taito on kuitenkin hyvin hallussa opetusjakson päättyessä, ja SEDU aikuiskoulutuksen järjestämät sähköiset koulutusmateriaalit on luettu tarkkaan. ”Nettimateriaalit olivat hyviä ja selkeitä ja aina mukana” Kia kehuu teoriakoulutuksen järjestelyitä. Henkilökohtainen koulutus omalla tilalla oli myös työnantajan näkökulmasta toimiva ratkaisu. ”Koulutus järjestyi työn ohessa, eikä tarvinnut

tehdä erikoisjärjestelyjä pitemmässä matkassa käydyn koulutuksen takia. Ja onhan henkilökohtaisesti saatu opetus antoisampaa”, Taru toteaa tyytyväisenä. Koulutuksen järjestely oli helppo toteuttaa, koska SEDU Aikuiskoulutuksen Irma Uusi-Laitila huolehti kaikista paperitöistä ja näyttökokeen järjestelyistä. ”Puhelinsoitto Irma Uusi-Laitilalle sekä tilasiemennysopettaja Tuija Kotille ja siitä se lähtikin helposti rullaamaan eteenpäin, kun päätös oli tehty”, Taru kehuu.

Tuija Kotti kouluttaa tilasiementäjiä ja tarjoaa seminologipalveluja Kian kouluttajana toiminut seminologi ja AMK agrologi Tuija Kotti on tehnyt yli 30 vuoden uran keinosiemennyksen parissa. Vuonna 2014 voimaan astunut lakimuutos mahdollisti seminologin toimimisen yksityisyrittäjänä. Tuija oli yksi ensimmäisistä seminologeista, joka tarttui rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin ja ryhtyi tarjoamaan siemennys- ja hedelmällisyysneuvontapalveluja sekä henkilökohtaista tilasiemennyskoulutusta karjatiloille. Vuonna 2016 hän perusti ensimmäisenä yksityisenä toimijana oman virallisen spermavaraston, joka mahdollistaa siemenen jälleenmyynnin tiloille. Nyt Tuija voi siementää myös niillä tiloilla, joilla ei ole omaa typpisäiliötä. Tuija on kouluttanut jo 30 tilasiementäjää, ja kaikki ovat osoittaneet osaamisensa näyttötutkinnossa ja saaneet todistuksen. ”Siementämään ei opi vain kirjoja ja materiaalia opiskelemalla, vaan tarvitaan käytännön harjoittelua ja läpivientejä, koska kaikki lehmät ja

kohdut ovat erilaisia. Toistoja pitää tulla, jotta oppimista tapahtuu ja läpiviennit rutinoituvat! Nuorin opiskelija on ollut 15-vuotias ja vanhin 64-vuotias, eli oppiminen ei ole iästä kiinni vaan halusta oppia ja onnistua”, Tuija kertoo kokemuksiaan. Lehmät ovat suhtautuneet koulutukseen erittäin hyvin. Kiimaisilla lehmillä harjoittelu nopeuttaa oppimista, eikä Tuija ole havainnut vaurioita limakalvoissa harjoittelun jälkeen. Kiimassa oleva kohtu myös suojaa lehmää infektioilta. ”Koska tilalliset ovat tuttuja omien eläintensä kanssa, on harjoittelu turvallisempaa ja mielekkäämpää. Omaa lehmää ei tarvitse jännittää”, Tuija listaa henkilökohtaisen koulutuksen hyviä puolia. Tuija viihtyy hyvin itsenäisenä yrittäjänä. Työt voi sopia oman ja asiakkaan aikataulujen mukaan vapaasti, ja palaute on ollut erinomaista. Tuija kiittää myös alueensa läänineläin-

INFO Tilasiemennyksen henkilökohtaista koulutusta järjestää Sedu Aikuiskoulutus: Irma Uusi-Laitila Sedu Aikuiskoulutus, Ilmajoki irma.uusi-laitila@sedu.fi 040-8302434 Lisätiedot, ilmoittautumiset ja kouluttajien yhteystiedot lääkärin kannustusta ja apua tarvittavien lupien haussa. Siementäminen ei vaadi lupia, mutta siemenen jälleenmyynti omasta säiliöstä toiseen säiliöön on luvanvaraista toimintaa. ”Vaikka spermavaraston perustaminen vaati paperitöitä, se kannatti”, Tuija toteaa. Tuija käy tilasiemennyskoulutuksen lisäksi siementämässä tiloilla, joilla ei ole omaa säiliötä, ja tekee hedelmällisyysneuvontakäyntejä. ¬ Sari Alhainen

Hollannin tilasiemennyskurssilla huhtikuussa 24.4.-28.4. on vielä tilaa!

INFO Tilasiemennyksen yksityisopettajien yhteystietoja: Seminologi Virpi Aarnipuro, Vieremä virpi.aarnipuro@semex.fi 050 440 8050 Seminologi Tuija Kotti, Kesti puh. 0400 320 101, tuija.kotti@netikka.fi Eläinlääkäri Laura Palosaari, Kilpua laura.palosaari@hotmail.com, puh. 040 180 2011 Eläinlääkäri Marianna Oikarinen, Kärsämäki marianna.oikarinen@kotinet.com, puh. 0400 283 603 Seminologi Ulla Puskala, Yli-Ullava ulla_puskala@hotmail.com, puh. 0500 604 365 Eläinlääkäri Liisa Lajunen, Elimäki liisa.lajunen@fimnet.fi, puh. 050 543 9720

Tilasiemennys on osa nuorten yrittäjien monipuolista ammattitaitoa Oikeaoppinen siemenen sulatus ja käsittely ovat tärkeä osa siemennyskoulutusta. Kuva Mikko Kuokkanen

Jaana Sahlström on ollut tyytyväinen Hollannissa saatuihin siemennysoppeihin. Siemennykset sujuvat hyvin ja ensimmäiset itse alkuun laitetut vasikat näkevät päivänvalon syksyllä. Kuva Mikko Kuokkanen

Mty Kuokkaselle Kuopion Riistavedelle valmistui viime syksynä uusi lypsyasemapihatto. Lehmämäärän kasvettua 50 lehmästä 80:een ja tulevaan kesään mennessä 100:aan, oli mietittävä navetan työrutiinit uudestaan. Investointien myötä oli tarkennettava myös tilan taloussuunnittelua ja siemennyskustannus oli helppo kohde nipistää menoja. Työajan suunnittelu otettiin myös suurennuslasin alle ja päädyttiin siihen, ettei haluttu uhrata päivän tunteja seminologin odotteluun. Itse siementäessä työ voidaan sijoittaa tavallisten navetta-askareiden yhteyteen aamuun tai iltaan. Koska tilasiemennys mahdollistaa siemennyksen ajoittamisen oikeaan kiiman vaiheeseen, ajateltiin sen parantavan myös tiineystuloksia. Näillä perusteilla Mty Kuokkasen tilan nuori emäntä Jaana Sahlström päätyi hankkimaan tilasiementäjän pätevyyden ja hakeutui Semexin järjestämälle kurssille Hollantiin. Kun puoliso Mikko Kuokkanen vielä kannusti Jaanaa lähtemään, ei ollut mitään syytä siirtää asiaa tuonnemmaksi. Jaana on aina ollut kiinnostunut lehmistä ja niiden anatomiasta ja halunnut opetella siementämään. Nämä antoivat lisäsysäystä hakeutua tilasiemennyskoulutukseen. Kurssin käynyt ystävä suositteli samaa Jaanalle, ja jälkeenpäin hän on ollut erittäin tyytyväinen valittuaan nimenomaan Hollannin koulutuksen. Jaana vierasti ajatusta siemennyksen opettelusta teurastamossa, joten Hollannin harjoitteluolosuhteet tuntuivat

mielekkäiltä. Hollannin kurssi oli Jaanan mukaan tiivis ja perusteellinen. Hän sai sieltä sen mitä lähti hakemaan: siemennystaidon ja lisäopin lehmän lisääntymiselimien anatomiasta. Kotiinpaluun jälkeen omalla tilalla tehtävän tutkintotilaisuuden järjestelyt sujuivat jouhevasti. Näyttötutkinnon vastaanottajan, seminologi Virpi Aarnipuron kanssa sovittiin ajankohdasta ja käytännön toimenpiteistä ennen suoritusta. Jaana varmisti, että mahdollisimman monta lehmää olisi kiimassa näyttöpäivänä, jotta varmasti oikea-aikainen siemennys olisi mahdollista. Vaikka tutkintotilaisuus on sinällään jännitystä aiheuttava kelle tahansa, Virpi vapautti tunnelman välittömästi omalla olemuksellaan, kertoo Jaana. Tutut eläimet omassa navetassa olivat rauhallisia ja suhtautuivat vieraan läsnäoloon välinpitämättömästi. Tutkintotilaisuu-

dessa osasuoritukset kuvataan, mikä ei häirinnyt ollenkaan tehtäväänsä keskittynyttä Jaanaa. Tutkinnon vastaanottaja tarkisti oikean siemennyspaikan ja Jaanan suoritus hyväksyttiin ensi yrittämällä. Opit siis olivat menneet perille ja tekniikka oli hallussa. Virpi kuvaa Jaanaa hyväksi siementäjäksi myös pitkäjänteisyyden ansiosta. Siemennys ei aina suju ajatellun nopeasti, ja silloin siementäjän on pysyttävä rauhallisena ja keskityttävä suoritukseensa. Jaana ryhtyi siemennysluvan saatuaan heti siementämään ja kertoo iloisena, että monta siemennettyä on pysynyt hiljaa kolmen viikon jälkeen. Toivotaan tulevien tiineystarkastusten lupaavan monta omin käsin tehtyä vasikkaa!

Virpi Aarnipuro saa näytön antajan taidot esille Virpi Aarnipuro Vieremältä toimii yhtenä siemennyskouluttajana ja siemennysnäyttöjen tutkintojen vastaanottajana koko maan alueella. Virpin rautainen ammattitaito ja kokemus maaja karjatalouden eri tehtävissä antavat hyvät valmiudet opettaa uusia tilasiementäjiä. Virpiä kuvaillaan kouluttajana kannustavaksi, pitkäjännitteiseksi

Virpi Aarnipuro kouluttaa tilasiementäjiä ja ottaa vastaan tilasiemennyksen näyttötutkintoja koko Suomen alueella. Kuva Sari Alhainen

ja rauhalliseksi. Siemennysharjoituksia tehdään niin kauan, että opetettava tuntee itsensä valmiiksi toimimaan yksin siemennystilanteessa. Hyvä eläinten käyttäytymisen tuntemus anatomian lisäksi helpottaa siemennyksen opettelua ja lisää turvallisuutta käytännön navettatyöskentelyssä. Suomessa näyttökokeen tutkintotilaisuuden arvioi kolmikanta, josta seminologi saapuu tilalle valvomaan varsinaisen

suorituksen. Suoritus myös videoidaan. Tilasiemennyksen tutkintotilaisuudessa Virpi korostaa olevansa siemennystyön arvioija, ei arvostelija. Tilan olosuhteet, siemenen toimittaja tai mikään muu ulkopuolinen tekijä eivät vaikuta arvioijan työhön, vaan suoritusta katsotaan pelkästään siemennystapahtumana. Virpi korostaa, että tutkintotilaisuus on samalla myös oppimistilanne. Kysymykset, suorituksen pohdinta ja palaute ovat enemmän kuin tervetulleita näytön vastaanottajalle. Kun kysyn jännittämisestä näytössä, Virpi kertoo sen olevan asiaan kuuluvaa, on lupa hermoilla ja jopa epäonnistuakin. Hän pyrkii laukaisemaan tilannetta puhumalla ihan tavallisista lehmiin liittyvistä asioista, kyselemällä ja kuuntelemalla. Kun tilanne helpottaa, aloitetaan näyttö, johon varataan riittävästi aikaa. Virpi sanookin, että hänen tehtävänään on luoda sellainen ilmapiiri, että kukin näytön antaja saa parhaan ammattitaitonsa esille ja itseluottamuksen, että hän osaa tämän työn. ¬ Eevastiina Heikkinen-Björkqvist

Akkukäyttöinen pistoletin lämmitin pitää siemenoljen lämpimänä Lämmittimen avulla takaat, että pistoletti ja siemenolki pysyvät lämpöisenä sulatuksen jälkeen myös kylmissä olosuhteissa. Lämmittimessä voit kätevästi myös esilämmittää pistoletin ennen siemennystä! Hinta 199 eur (+alv), tilaukset www.semex.fi/tilaukset/siementilauslomake tai omalta alue-edustajalta.

Semexin eläinaines toimii suomalaisilla karjatiloilla Tälle aukeamalle on kerätty kuvia aikaisemmissa Semex-Posteissa olleista karjaesittelyistä sekä tapahtumista, joissa Semex Finland on ollut mukana.

i KumEliisa ja Martt a Alm ta is pulan om i ET tt an m Ti n te hais er ) n d ar (R ip ke n -P dana ka 0% on 10 n Se . re lainen ayrshi on s to uo elinikäist ke llä ku va no tt oh et paja a 135 000 kilo otu än iv pä ras 305 0 kg. 00 13 i yl on s to

HolVanhatalon eaa m ko n ni ei st in lti ite es karjaa in ub Kl n ei Holst ketapaamisessa väällä 2016.

Kari ja Marika Heiska sekä ne ljä sukupolvea täriä lypsyssä : Vasemmalta Semex-sonnien oikealle Jouk tyt8*poik, paras olan Vianor (M 305 pv 1257 odest), 2 ja elinikäist Kotipellon Am uotos 86 000 arillo (Stormat kiloa, ic) ja elinikäistuo tos 71 000 kg 5*poik, paras 305 pv 1561 8 kg , Kotipellon Iin paras 305 pv 11749 kg ja en es (Jordan) 3* poik, sikko Kotipello n Kiss-Kiss (Bra wler).

Tiina ja Jussi Iistamon Kart anon tila oli vierailukohtei yksi Semexin sta Kuvassa oi hedelmällisyy kealta vasem 38,4 kiloon he späivien malle ensikot runut Liliana Linda (Numer (Sammy) ja 41 ver), 2 kertaa o Uno), ,6 kiloon heru poikinut Braw nut Lemmikki lerin tytär Kind kilon maidoss (Feer, joka oli ku a, ja 5 kertaa vaushetkellä poikinut Buck tuotos on yli 58,6 eyeyn tytär Ev 55 000 kiloa ja paras 305 pv ita, jonka elin ikäis11424-3,9-3,5. Kuva Miia Ikon en

esittelypihan upeat Arvolan karja suudesan ai m til ta is in om ub olstein Kl H na Määtän ta in ei M ts ja tta ja ka a uu a is kk Ju tasa ihailevi vät yleisöltä kehui ryhmän ng kuili hu en Sc lin ry aa lehmät keräsi ar issa oli optim . Semexin H jo 15 , 20 ta ei lä ar yl a ut ks sa sy t Jupakk (isä omaisia rtaa poikinee ttä sekä erin ke yy is 2 : pp le yy al yt ke ps oi ly Comestar Ladät vasemmalta ) ja Jatta (isä 0. 1. kerran doslaatu. Lehm l), Juulen (isä Ginary Jack 13 ver) sekä .1 ua Fe ag m Se ol q kh Be ac -ICr Gen a (isä poikinut Itikk ner), 3 kertaa ndale Lumi). on tyytyna on D ä ka (is Anu Saranki poikinut Kalin öhön tity is väinen yhte neuvojan us st lo ja lan HeikkinenEevastiina nssa. Kuka Björkqvistin ja Eevastiivassa Anun semmalta nan kanssa va poikinut 5* oikealle: se (GoldSarangin Eloi ut S. Jyvä in wyn), 2*poik ikinut S. po 3* , r) (Brawle r) le , ensikIltatar (Braw rawler) ja (B s ko S. Khia Juorutar 2*poikinut S. (Spectrum).

Jani Kivilaht i esittelee ylpeydenai hettaan Faucher Poke r Opal ET AF-VG86, joka on syntynyt kanadalaisesta alkiosta . Opal on kolme kertaa poikinut ja sen paras 305 pv on (3.) 1263 8 – 3,61 – 3,50 ja kolm en toskauden ke tuoskiarvo 11447 – 3,85 – 3,51. Kuva Miia Ikon en

Juha ja Päivi Ka llion tilalla on paljon kestäv nien tyttäriä. iä Semex-son Kuvassa satato nnari Gårdsby net (Septembe September Ja r – Rudolph) el inikäistuotos kellä 105735 kuvanottohet kg, viim. 12kk 10063 kg.

A2-maidosta uusi lisäarvotuote? Iisalmen Pörsänmäessä sijaitsevalla Kurimon tilalla on aloitettu tutkitusti puhtaan A2-maidon suoramyynti ensimmäisenä Suomessa. Mirva ja Pekka Tikkanen saivat ajatuksen paremmin siedetyn maidon tuottamisesta nuoremman tyttären ihoongelmien kautta. Marian kutiava ihottuma pysyi poissa tiukalla ruokavaliolla, mutta lehahti kiusaksi pienestäkin altistuksesta maidolle. Perheessä kokeiltiin lääkärin ohjauksella siedätyshoitoa oman tilan tankkimaidolla, mutta huonoin tuloksin; jo kaksi pisaraa oli liikaa.

Info A2-maito

Mirva ja Pekka Tikkanen lypsävät A2-maidon erilliseen tankkiin ja myyvät sitä suoraan kuluttajille. Valion maitoauto ottaa myymättä jääneen A2maidon samaan kyytiin tilan muun maidon kanssa. Kuva Anu Tiikkainen

Mirva Tikkanen puhui tilanteesta iäkkäälle mummolleen, joka muisteli pikkutyttönä lypsäneensä yhtä lehmää erilleen enoaan varten, koska tämä ei voinut juoda muiden lehmien

INFO

Lehmänmaidossa on noin 87 % vettä ja 13 % kuiva-ainetta. Kuiva-aine koostuu laktoosista, proteiineista, rasvasta ja kivennäisistä. Maidon proteiinista noin 30 % on beetakaseiinia, joka voi olla joko tyyppiä A1 tai A2. Kaikissa länsimaisissa karjaroduissa on molempien tyyppien edustajia, joten A2-maitoa tuotetaan todennäköisesti jokaisella lypsykarjatilalla. Beetakaseiinityyppi on yhden geeniparin aiheuttama ominaisuus, ja vasikka perii toisen geenin emältään ja toisen isältään. A2-maitoa tuottavia lehmiä voi siis jalostaa käyttämällä A2-tyyppiä periyttäviä sonneja. Lehmien beetakaseiinityyppi on mahdollista selvittää dna-karvanäytteestä. Esimerkiksi vuohen ja lampaan maito on aina A2-tyyppistä, A1-tyypin oletetaan olevan vain naudalle tapahtunut geenimutaatio. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että A2-beetakaseiini olisi terveellisempää kuin A1-tyyppinen. A2-maito on noussut myyntihitiksi useissa maissa. Ristiriitaisten tutkimustulosten vuoksi sitä ei saa markkinoida terveysväittämillä. Monet lehmänmaidolle allergiset ihmiset pystyvät käyttämään A2-tyypin maitoa ongelmitta. Selitys A1-tyyppisen maidon huonommalle siedettävyydelle löytyy ilmeisesti sen imeytymisestä vapautuvasta BCM-7-peptidistä.

maitoa. Siitä keskustelusta sai alkunsa kova tiedonhankinta-, testaus- ja selvitystyö, jonka lopputuloksena tilalla on tuotettu jo vuoden ajan ”Marian maitoa”. Koska jokaisen lehmän testaus lapsen terveydellä leikkien ei ollut vaihtoehto, lähetettiin karjan kaikilta eläimiltä karvanäyte kalifornialaiseen tutkimuslaitokseen. Tulokset tulivat yllättävän nopeasti, parhaimmillaan jopa viikossa. Tutkituista neljästätoista lehmästä viisi oli puhtaasti tyyppiä A2A2, eli ne tuottavat puhdasta A2-maitoa. Suurin osa eläimistä oli mallia A1A2, joka tarkoittaa, että paritettuna A2A2- sonnilla niillä on 50 %:n mahdollisuus saada A2A2-tyypin jälkeläinen.

Vain yksi hiehoista oli tyyppiä A1A1, eikä sitä näillä näkymin poi’iteta kotiin. Samalla karjan ensisijaiseksi jalostustavoitteeksi asetettiin A2-tyyppi, eli seuraavan sukupolven tuottamiseen käytetään vain sellaisia sonneja, jotka ovat tutkitusti tyyppiä A2A2. Kun uusia A1lehmiä ei näin pääse syntymään, karja muuttuu vuosien mittaan kokonaan A2-tyyppiseksi. Siihen täytyy tosin varata useampi vuosi aikaa, kun karjan keskipoikimakerta on huikeat 3,7. A2-maitoa varten maitohuoneeseen hankittiin toinen tankki, johon A2-lehmät lypsetään aina ensimmäiseksi, jolloin sekaan ei voi mitenkään päästä A1-beetakaseiinia. Mahdolli-

sesti myymättä jäävän maidon kanssa ei onneksi tule ongelmia, sillä Valion auto käy tilalla joka toinen päivä kuten aina ennenkin ja tyhjentää molemmat maitotankit erottelematta maitoja sen enempää. Suoramyynnistä Tikkasilla oli kokemusta jo ennestään, sillä tilan 120-päisen villisikalauman lihat myydään suoraan tilalta. Semex on testauttanut kaikkien sonniensa beetakaseiinityypit, ja A2A2-muotoa olevat on merkitty selkeästi A2-logolla. A2-sonneja löytyy kaikista myynnissä olevista roduista, ja valinnanvaraa riittää. ¬ Anu Tiikkainen

Semexin uusi typpiauto starttaa viikolla 9 Semexin nykyinen vuonna 2014 uransa aloittanut typpiauto on kerännyt mittariin jo yli 250 000 kilometriä kierrellessään karjatiloilla ympäri Suomen. Uusi pykälää isompi typpiauto starttaa liikenteeseen Pohjoisen typpikierrokselle viikolla 9. Uudessa autossa typpikontti on sijoitettu keskelle, jotta auton takaosa on voitu kalustaa vastaamaan yhä suurempaa tarvikkeiden kysyntää. Saat autolta typpitäytön lisäksi myös tilaamasi siemenannokset ja tarvikkeet. Yleisimpiä tarvikkeita voit ostaa myös ilman ennakkotilausta. Siemennystarvikkeiden lisäksi typpiautolta saa mm. siemennyskortteja ja -kansioita sekä

ketoositestejä. Uuden typpiauton ensimmäisillä kierroksilla typetettävät asiakastilat saavat hienon Ayrshire sonninemiä julisteen. ¬

Uudessa typpiautossa on paljon tilaa tarvikkeille

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka www.semex.fi etunimi.sukunimi@semex.fi

FINLAND Toimisto ja varasto:

Alhainen Sari puh. 040 550 7643

Typpiauto ja AI24 REALTIME:

TILASIEMENNYS:

Heikkinen Inga puh. 0400 891 262

Inkiläinen Mika puh. 044 358 1822

Karppinen Kari puh. 045 125 3717

Aarnipuro Virpi puh. 050 440 8050 tilasiemennyskoulutus ja näyttötutkinnot Koko maa

Heikkinen-Björkqvist Eevastiina puh. 044 524 8728 Pohjois-Karjalan pohjoisosat, osia PohjoisSavosta, Kainuu

Inkiläinen Maija puh. 040 823 7801 Pohjois-Pohjanmaa

Kokkoniemi Eveliina puh. 040 773 5266 Itä-Uusimaa, Itä-Häme, Kymenlaakso

Laiholahti Laura puh. 044 552 4493 Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Häme, Kanta-Häme

Staudinger Liisa puh. 040 561 0303 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, osia Pirkanmaasta ja Satakunnasta

Toivola Juha puh. 044 550 0097 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Ikonen Miia puh. 050 546 6499 Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon eteläosat

Kivilahti Jani puh. 045 273 2340 Keski-Suomi, osia Pirkanmaasta ja Hämeestä

Lahdenperä Sonja puh. 040 582 9872 Lappi, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosat

Savander Heidi puh. 0500 860 637 Uusimaa, Kanta-Häme Pihvikarja-asiat koko maa Åland, även på svenska

Tiikkainen Anu puh. 044 502 1975 Pohjois-Savo

Vanhatalo Heikki puh. 040 350 2337 Pirkanmaa, Satakunta

Alue-edustajat: