Savonian sanomat 2/2014

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

Arjen muotoilua Työvaatteita hoitoalalle ja ravintoloihin SIVU 16

Energiatekniikan tutkimushalli vihittiin käyttöön SIVU 12

RESTO 2014 – tietotaitokilpailussa oppimisen riemua SIVU 22

PÄÄKIRJOITUS

11/14

Uutta ja vanhaa AINA KUN vuosi lähestyy loppuaan, tuntuu että vuodenvaihde toimii eräänlaisena vedenjakajana vanhoille ja uusille asioille. Seuraavana vuonna odottavat asiat koetaan uusina, ja muutos tapahtuu nimenomaan vuoden vaihtuessa. Oikeastihan muutoksia tapahtuu koko ajan, mutta ehkäpä uusi vuosi toimii konkreettisena muutoksen hetkenä, jolloin tuleviin haasteisiin tartutaan uudella innolla. SAVONIASSA VUODENVAIHDE toimii tällä kertaa ihan konkreetti-

sena ja myös juridisena virstanpylväänä. Aloitamme toiminnan osakeyhtiönä, ja uudistettu amk-laki astuu voimaan 1.1.2015. Tuntemattomaan emme ole kuitenkaan astumassa emmekä ole unohtamassa jo tapahtuneita asioita. Juuret ovat meille tärkeitä, ja osakeyhtiössä toimimme niiden oppien pohjalta joita olemme vuosien ja vuosikymmenten varrella saaneet. PERINTEISTÄ SAAMME lukea myös tässä lehdessä. Savonian bioanalyytikkokoulutus täytti 40 vuotta. Asiaa juhlistettiin seminaarin, näyttelyn sekä iltajuhlan muodossa. Myös Savonian senioritoiminta on hyvä esimerkki siitä, että uutta luodaksemme meidän tulee ymmärtää aiempia ratkaisuja ja tapahtumia. MUUTOS TULEE TAPAHTUMAAN myös tämän lehden johdossa. Sa-

vonian viestintäpalvelut tulevat olemaan avainasemassa lehden tuottamisessa myös tulevaisuudessa, mutta päätoimittajan tittelin päälle kirjoitamme jatkossa rehtorimme Mervi Vidgrénin nimen. Itse koen sen suurena rikkautena että meillä on mahdollisuus kertoa asioistamme niin opiskelijoiden, asiantuntijoidemme kuin myös johdon edustajien äänellä. Yhdessähän tätä työtä teemme, yhteisten tavoitteiden eteen.

PETTERI ALANKO PÄÄTOIMITTAJA

2   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi joulukuussa 2014. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

KEVÄT Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy keväällä 2015. Tällöin Savonia on siirtynyt osakeyhtiöksi.

TÄRPIT 20.1.2015

Tule mukaan YAMK-koulutuksen ja Savonian asiantuntijapalveluiden teemapäivään Microkadun kampukselle. Paikalla mm. Sami Saikkonen puhumassa oppimaan oppimisen taidosta. Lue lisää osoitteesta: www.savonia.fi/yamk KEVÄÄN 2015 HAKU

hakuaika vieraskielisiin Bachelor-tason koulutuksiin on 7. – 27.1.2015 hakuaika suomenkielisiin koulutuksiin on 17.3 – 9.4.2015 haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi

SISÄLTÖ 2/2014

21

29

2

PÄÄKIRJOITUS

4

KULISSIEN TUOLLA PUOLEN

6

PUHEENVUORO UUTEEN AIKAAN

7

REHTORILTA SAVONIA STARTTAA OSAKEYHTIÖNÄ

9

UUSI BIOTALOUDEN INNOVAATIO KURKOTTAA ISOILLE MARKKINOILLE

10

AJOVIRKEYTTÄ UNELLA JA OIKEALLA RAVINNOLLA

12

ENERGIATEKNIIKAN TUTKIMUSHALLI VIHITTIIN KÄYTTÖÖN

14

MINUSTAKO MENTORI?

16

ARJEN MUOTOILUA

18

YMPÄRISTÖPALKINTO GOLFKENTILLE

19

HYVÄLLÄ KOULURUUALLA VARMISTETAAN TYÖVIRE

21

NUORET MUOTOILIJA VAUHDISSA

22

RESTO 2014 – TIETOTAITOKILPAILUSSA OPPIMISEN RIEMUA

24

VAHVISTETUN BETONISILLAN KUORMANKANTOKYKY

25

SAVOLAINEN EKO-PIENTALO

26

TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MÄÄRÄ JA TARVE KASVAA

28

ESIINTYMISMATKA KIINAAN SYKSYLLÄ 2014

29

KESÄKOULUSSA PIETARISSA

30

TIESITKÖ SAVONIAN SENIORITOIMINNASTA?

31 AGRIFUTURE-TAPAHTUMA IISALMESSA 31.10.2014 31

GAME JAM 9/2014

33

SAVONIAN BIOANALYYTIKKOKOULUTUS 40 VUOTTA

34

UUTISKATSAUS 2/2014

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2014 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

4

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Petteri Alanko

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen

KIRJAPAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

ULKOASU JA TAITTO Minna Husso KANNEN KUVA Savonian Kuopion Muotoiluakatemia

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 4 3

4   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Kulissien tuolla puolen - Dixit dominus domino meo, sede a dextris meis!, kajauttaa esilaulaja loppuunmyydyn katsomon edessä. - Donec ponam inimicos tuos. Scabellum pedum tuorum, vastaa hänelle kymmenen nunnan joukko. S Y Y S K U U N A L U S S A joukko Savonian opiskelijoita eli jännittäviä hetkiä Kuopion kaupunginteatterin kulisseissa. Sound of Music -musikaalin ensi-ilta oli juuri alkanut. Kevään ja alkusyksyn aikana oli käytetty pitkälle toista sataa tuntia laulujen ja koreografioiden hiomiseen, sovitettu roolivaatteita, harjoiteltu maskien tekemistä sekä opeteltu olemaan osa teatterin ensemblea. SAVONIA JA KUOPION kaupunginteatteri ovat monivuotisia yhteistyökumppaneita, ja tanssinopettajaopiskelijat ovat olleet mukana muun muassa Minna- ja Peppi Pitkätossu -esityksissä. Tällä kertaa maailmankuulu musikaali tarjosi mahdollisuuden uudenlaiseen oppimiskokemukseen laulun opiskelijoille.

viime keväänä kaikki kiinnostuneet koelauluun. Vielä tässä vaiheessa ohjaaja Olli-Matti Oinonen ja kapellimestari Mika Paasivaara eivät paljastaneet tulevan musikaalin nimeä. Vasta koelaulun toiseen vaiheeseen valitut tiesivät, millä musikaalilla remontoitua teatteritaloa tullaan juhlistamaan; harvassa musikaaliteoksessa kun tarvitaan nunnakuoroa. TEATTERI KUTSUI

ITSE USKALTAUDUIN koelauluun opiskelijoidemme joukossa, sillä olen useita vuosia haaveillut teatterissa työskentelystä. Työhöni Musiikin lehtorina kuuluu Savoniassa muun muassa laulun ja laulupedagogiikan opetusta sekä tapahtumien tuottamista. Ajattelin, että

musikaali olisi mainio tilaisuus työssä oppimiseen aidossa ympäristössä. Työnantaja tuki näkemystäni ja mahdollisti vaativaan harjoitusprosessiin osallistumisen. TEATTERISSA MEIDÄT avustajat otettiin lämpimästi vastaan. Näyttelijä Virpi Rautsiala auttoi roolihahmojen rakentamisessa ja neuvoi, kuinka itävaltalainen hienosto käyttäytyy. Seija Pitkäsen kanssa puolestaan teimme teatteriimprovisaatiota ja heittäytymisharjoituksia. Suurin ponnistus monelle oli kuitenkin koreografi Jouni Prittisen laatimien tanssien opettelu, sillä osa meistä heittäytyy wienervalssiin ja osa pyörähtelee ländlerin tahdissa. N Y T E S I T Y K S I Ä O N TA K A N A parikymmentä, joten ensi-illassa koettu kihelmöivä jännitys on jo laantunut. Silti joka kerta tuntuu juhlalliselta asettua omalle paikalle Nonnbergin luostarin kulisseihin ennen ensimmäistä kohtaustamme. Päätähti Reeta Vestman aloittaa Laulun lunnaat -kappaleen, ja itse kertaan vielä kohtauksemme koreografian. Eikä aikakaan, kun nunnakuoro laulaa ilta toisensa jälkeen loppuunmyydylle katsomolle: Rex admirabilis!

Tervetuloa teatteriin! Terveisin AnnaMaria alias Hannele von Döbel Teksti ANNA-MARIA PEKKINEN Kuvat KUOPION KAUPUNGINTEATTERI / ARI IJÄS

KUUNTELE HAASTATTELU TUNNELMISTA ENNEN ENSI-ILTAA!

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 4 5

PUHEENVUORO

Uuteen aikaan K I R J O I T TA E S S A N I TÄTÄ tekstiä, istun Eduskunnassa jossa eletään joulukuun ”hulluja päiviä”. Käsillä on vaalikauden loppurutistus kun hallitus tuo ennätysmäärin viime tippaan jääneitä esityksiä eduskunnan käsiteltäväksi. Samaan aikaan syksyn ajan työstetty valtion ensi vuoden budjetti on valmistumassa. Aiemmin eduskunta käsitteli pitkään uutta ammattikorkeakoululakia, joka vahvistettiin 14.11.2014. Uusi laki on ammattikorkeakouluuudistuksen toista vaihetta ja saattaa siten koko uudistuksen maaliin voimaantullessaan 1.1.2015.

R A H O I T U S M A L L I S S A tuloksia mitataan määrällä, ei laadulla. Eduskunta kuitenkin edellytti lausumassaan, että rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia seurataan tiiviisti ja siitä annetaan selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana. Toivon, että tässä tulosorientoituneessa ajassa muistettaisiin myös Minna Canthin viisaat sanat: ”opetuksen tarkoituksena tulee olemaan, - ei läksyt, ei tutkintojen suorittaminen eikä virkaan pääsy – vaan yksinkertaisesti hyvien, ahkerien ja tervejärkisten ihmisten kasvattaminen”.

A M K- U U D I S T U S tarkoittaa kaikille ammattikorkeakouluille isoa murrosta. Ammattikorkeakouluista muodostetaan osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä, jotka ovat kuitenkin voittoa tavoittelemattomia. Perusrahoitus siirtyy kokonaan valtiolle ja uusi rahoitusmalli perustuu täysin tuloksellisuuteen.

SIVISTYSVALIOKUNTA korosti erityisesti ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyttä ja aluekehityksen merkitystä. Sen vuoksi työ- ja elinkeinoelämän edustus ammattikorkeakoulun hallituksessa nähtiin tärkeäksi. Tässä ammattikorkeakouluilla ja sen omistajilla on tulevaisuudessa vielä parantamisen varaa.

OSAKEYHTIÖAIKA , rahoituksen leikkaus noin viidenneksellä ja nollasummapelillä kilvoittelu tuloksista asettaa ammattikorkeakoulut kovaan kilpailuun keskenään. Samalla se nostaa tulos- ja tehokkuusajattelun toiminnan keskiöön. Kilpailussa pärjätäkseen ammattikorkeakoulun on keskityttävä vain olennaisimpaan tekemiseen ja karsittava rönsyjä, tehottomuutta sekä opintojen etenemisen esteitä. Muutos edellyttää ammattikorkeakoulujen henkilöstössä asenne- ja toimintakulttuurimuutoksia. Jokaisen tulisi jatkuvasti kysyä itseltään: edistääkö toimintani tehokkaasti ammattikorkeakoulun perustehtävien ja yhteisten päämäärien toteutumista? Uskon menestystä tulevan, kun kaiken toiminnan keskiöön asetetaan opiskelija.

M I E T I N N Ö S S Ä Ä N sivistysvaliokunta korosti myös, että jatkossakin Suomen korkeakoululaitos pohjautuu duaalimalliin eli muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ennen kuin uusi amk-laki on astunut voimaan, on jo kuitenkin käynnistynyt keskustelu yhdestä korkeakoululainsäädännöstä. Keskustelussa täytyy olla mukana, jotta sitä ei käydä vain muiden ehdoilla. Soisin kuitenkin työrauhaa nyt tehdyn uudistuksen toteuttamiseen ja myöhemmin uudistuksen onnistumisen arviointiin. Vasta sen jälkeen on aika pohtia uusia uudistuksia.

6   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

JULKISEN TALOUDEN painiessa kriisissä on myös sivistyssektori isojen haasteiden edessä. Kaikki koulutuksen ja opetuksen järjestäjät ovat samassa

veneessä. Viestini on yksinkertainen: on tehtävä niin paljon ja niin pitkälle menevää yhteistyötä, että hirvittää. Yhteistyötä voi olla esimerkiksi tilojen käytössä, tuki- ja opintopalveluissa sekä osaamisen jakamisessa. Tämä koskettaa niin ammattikorkeakouluja keskenään, kuin myös yhteistyötä yliopistojen, toisen asteen opetuksen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. U U S I V U O S I T U O ammattikorkeakouluille uuden ajan. Valmistautumista ja sisäisiä uudistuksia on tehty Savoniassa paljon ja onnistuneesti, jotta pärjäämme myös tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulutoiminnan siirtyessä kuntayhtymästä osakeyhtiöön on itsellä mukava ja helpottunut olo, kun voi jättää viestikapulan seuraaville päättäjille tietäen ja luottaen, että edellytykset Savonian menestykselle myös jatkossa ovat hyvät. Tämä on vaatinut paljon työtä ja lujaa puurtamista kiireen ja paineen keskellä. Lämmin kiitos tästä kaikille mukana olleille ja työtä tehneille.

ALEKSI ESKELINEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA

REHTORILTA

Savonia starttaa osakeyhtiönä K U L U N E E N A V U O N N A Savoniassa on valmisteltu monia muutoksia. Perustellusti voidaan sanoa, että muutoksia oli yhdelle vuodelle liian paljon. Henkilöstön kannalta tilamuutokset ja opiskelijahallintojärjestelmän uudistaminen ovat niitä, jotka ovat näkyneet merkittävästi savonialaisten arjessa. Organisaatiota ja johtamisjärjestelmää kevennettiin, ja johtaja- sekä päällikköpaikat olivat vaiheittain haussa kevään ja syksyn aikana. Osakeyhtiö lähtee liikkeelle osin uudistetuin kasvoin. Toisaalta sopivasti on mukana konkareita, jotka ovat nähneet vuosien saatossa useita organisaatiomuutoksia. Koemme että meillä on osaava ja innostunut ryhmä uudistusta ohjaamassa. LOPPUSYKSYN AIKANA on rakennettu uutta toiminnanohjaus- ja laadunhallintajärjestelmää Savoniaan. Lähtökohtana on koulutuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan tukeminen. Ne ovat Savonian ydinprosesseja, joita tukemaan rakentuvat korkeakoulu- ja hallintopalveluiden sekä johtamisen kokonaisuudet.

vuoden alusta kaksi koulutusvastuualuetta, joiden johtamisesta vastaavat koulutusvastuujohtajat yhdessä koulutusvastuupäälliköiden ja tutkimus- ja kehittämispäälliköiden kanssa. Voinee sanoa, että Savoniassa siirrytään prosessiorganisaatiosta tiimiorganisaatioon. Oleellista on löytää toimiva tiimirakenne. Yhteiset periaatteet tiimin rakentamiseen on jo luotu, mutta käytössä ei ole vain yhtä tapaa rakentaa toimiva tiimi. Tutkinto-ohjelmiemme rakenne ja siten myös henkilöstömäärä on hyvin vaihteleva. Joissakin tutkinto-ohjelmissa tiiminrakentamisen lähtökohtana on opintojen etenemisen jatkumo. Joissakin tapauksissa tiimi rakentuu tietyn asiantuntijuuden ympärille. SAVONIASSA ON

KAIKISSA TIIMIRAKENTEISSA tulee huomioida tutkinto-ohjelman tukeminen kokonaisuutena. Missään vaiheessa ei saa unohtaa mistä saamme toimintaamme rahoituksen. Tämän johdosta koulutusvastuualueiden ja palveluiden tulossopimukset sekä tiimien tiimisopimukset sisältävät perusrahoituksen mittareita. Tällaisia ovat mm. tutkintomäärä, opintojen eteneminen (55 opintopistettä), avoin ammattikorkeakouluopetus, ulkopuolinen TKI-rahoitus, julkaisut sekä kansainvälinen liikkuvuus. Toki näiden määrällisten mittareiden rinnalle tarvitaan myös laadullisia mittareita. O N O L E E L L I S TA , että korkeakoululla on yhteiset säännöt ja toimintaohjeet, joilla varmistetaan yhtenäinen ja tasalaatuinen toiminta. Kaikkien tulee tietää ja tunnistaa savonialainen toiminta ja osaltaan myös sitoutua siihen. Tämän johdosta jokainen tiimiläinen allekirjoittaa tiimisopimuksen. Kevään tiimivalmennuksessa rakennamme yhdessä tiimimäistä toimintakulttuuria. JOHDON , päälliköiden ja tiimin jäsenien yhteispeli on tärkeää, sillä koulutuksesta sekä soveltavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rakentuvien perustehtävien pitää tukea toisiaan. Samoin opetus- ja TKI- henkilöstön toimiminen molemmissa perustehtävissä on keskeistä. Toimintaympäristö ja siten myös työelämä muuttuu nopeasti ja henkilöstöltämme vaaditaan osaamisen uudistamista. Tähän liittyvää keskustelua olemme käyneet niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin kanssa, ja keskustelua on hyvä jatkaa myös alkavana vuonna.

harjaantuneita osaajia. Koulutuksen ja TKI-integraatio ei koske yksistään Savoniaa, vaan koko ammattikorkeakoulukenttää. TKI-toiminnan ja koulutuksen lähentymisestä valtakunnan tasolla kertoo mm. se, että tutkintojen tuottavuutta laskiessa jakajana on opetus- ja TKI-henkilöstön määrä. Aiemmin jako tapahtui pelkästään opetushenkilöstön määrällä. Tämä voi kuulostaa arkiselle asialle, mutta henkisesti se on voimakas kannanotto näiden perustehtävien integraatiolle. SAVONIAN strategiassa todetaan, että yhteisö luo uuden Savonian. Yhteisön jäseniä ovat sekä koulutusvastuualueiden että korkeakoulu- ja hallintopalvelujen henkilöstö ja myös opiskelijat. Onkin jokaisen savonialaisen velvollisuus omalta osaltaan pysähtyä pohtimaan mitä on itse tehnyt tai valmis tekemään yhteisöllisyyden ja Savonian kehittymisen eteen. On myös syytä varmistaa, että meillä on riittävästi virallisia ja epävirallisia keskusteluareenoita, joissa on mahdollisuus käydä dialogia Savonian suunnasta.

MERVI VIDGRÉN FT, REHTORI AMMATTIKORKEAKOULUJEN REHTORINEUVOSTON (ARENE) HALLITUKSEN JÄSEN

TKI-TOIMINTA mahdollistaa niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin aidon oppimisympäristön, jossa työelämäläheinen oppiminen mahdollistuu ja pystymme tarjoamaan työelämään

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 4 7

Heurekasta pilottilaitos jatkoi matkaa Puolaan, missä sitä on testattu perunalastutehtaan jätteillä.

8   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Uusi biotalouden innovaatio kurkottaa isoille markkinoille Lahdessa viime keväänä järjestetyillä ammattikorkeakoulupäivillä palkittiin parhaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Ensimmäisen sarjan voiton nappasi Savoniaammattikorkeakoulun hanke: ABOWE –Implementing Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste. KYSEESSÄ ON kansainvälisestikin ainutlaatuinen suomalaisinnovaatio, joka esiteltiin huhtikuussa tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Uudessa innovaatiossa muutetaan jätteet käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Biojalostamosta odotetaan todellista päänavausta suomalaisen biotalousosaamiseen. L I I K U T E LTAVA S S A biojalostamossa yhdyskuntien ja teollisuuden jätteistä ja sivuvirroista valmistetaan mikrobien avulla biopolttoaineita: arvokkaita teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Lopputuotteina voivat olla esimerkiksi jäänestoaineet, teolliset kuidut sekä muovien ja synteettisen kumin sekä kosmetiikan ja lääketeollisuuden raakaaineet. ASETONI-BUTANOLIKÄYMISELLÄ tuotetaan myös butanolia, etanolia, asetonia ja vetyä. Näistä butanoli käy lähes sellaisenaan autojen tankkiin liikennepolttoaineena. Myös vety voi nesteytettynä toimia moottoripolttoaineena, jonka merkitys tulevaisuudessa energian lähteenä kasvaa nopeasti.

Biojalostamon taustalla on kuopiolaisen dosentti Elias Hakalehdon kehittämä mikrobiologiseen käymiseen perustuva prosessiteknologia. Hakalehto arvioi markkinanäkymiä positiiviseksi. –Mikrobien hyödyntäminen luonnonmukaisella tavalla mahdollistaa entistä tehokkaamman aineiden kierrätyksen

teollisuuden prosesseissa ja maataloudessa. Korkeat lopputuotepitoisuudet, läpimenoltaan lyhyet prosessit ja monipuolinen tuotevalikoima yhdistettynä optimiin laitoskokoon tekevät investoinnista edullisen ja houkuttelevan.

Elias Hakalehto työskentelee Finnoflag oy:ssä sekä Itä-Suomen yliopistossa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina. Hän on hakenut teknologiaan ideoita myös ihmisten ja eläinten ruuansulatuksesta.

Laitosta testataan Puolassa ja Ruotsissa

PILOTTILAITOS ON rakennettu laajana kuopiolaisena yhteistyötä. Savonian tekniikan yksikön vetämiin ja pääasiassa toteuttamiin suunnittelu- ja asennustöihin on osallistunut Savon ammatti- ja aikuisopisto ja lukuisia pääasiassa kuopiolaisia teknologiayrityksiä. Monien tekniikan alojen opiskelijoita molemmista oppilaitoksista on osallistunut projektiin.

Biojalostamoa on testattu alkuvuoden aikana Powerflute oy:n Savon Sellun tehtaalla Kuopiossa. Puhdistamolietteen ja jäteveden käsittelystä on saatu lupaavia tuloksia. Savonian liiketalous puolestaan vastaa kaikilla hankkeen testausalueilla paikallisten toimijoiden kanssa liiketoimintamallien ja investointimuistioiden laatimisesta. ItäSuomen yliopisto puolestaan mallintaa tuloksia kunkin alueen näkökulmasta. –Heurekasta pilottilaitos jatkoi matkaa Puolaan, missä sitä on testattu perunalastutehtaan jätteillä. Sieltä se kuljetettiin Ruotsiin testattavaksi luomukanatilan teurasjätteellä, kertoo projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savoniasta. –Tulevaisuuden biojalostamot ovat eräänlaisia kenttiä, joihin toimitetaan paikallisen teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja, ja nämä saadaan täysimääräisesti hyötykäyttöön erilaisina arvokkaina tuotteina, visioi Elias Hakalehto.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ on osarahoittajana EU:n Itämeren ohjelmaan kuuluvassa ABOWE-hankkeessa. Myös Pohjois-Savon liitto on osarahoittanut hanketta Pohjois-Savon kehittämisrahastosta. A B O W E - H A N K E J Ä R J E S T I avoimen kansainvälisen loppuseminaarin Helsingissä Viikin kampusalueella lokakuun lopulla. Lisätietoja on saatavilla ABOWE-hankkeen kotisivuilla: www.abowe.eu Teksti JOUNI VORNANEN Kuva ARI JÄÄSKELÄINEN

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 4 9

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat JENNI TUOMILEHTO, MINNA HUSSO

AJOVIRKEYTTÄ UNELLA JA OIKEALLA RAVINNOLLA Väsymys liikenteessä on yleinen ongelma ja merkittävä liikenneonnettomuuksien osasyy. Väsymyksen on arvioitu olevan taustalla joka kuudennessa kuolonkolarissa. Noin neljännes kuljettajista on joskus torkahtanut rattiin ja väsyneenä on ajanut lähes jokainen. Tämä selviää Liikenneturvan sääntötuntemusselvityksestä (2013). määrin kuin puolen promillen humala. Yli 24 tunnin yhtämittainen valveillaolo vastaa jo yhden promillen humalaa.

Miehillä 2,5-kertainen vaara nukkua rattiin

ERIKOISLÄÄKÄRI , dosentti Henri Tuomilehto on huolissaan nykyihmisen univajeesta. Välittömistä vaikutuksista, kuten poikkeavasta päiväväsymyksestä, univaje muokkaa myös ruokailua epäterveelliseen suuntaan. Ihminen siis alkaa syödä enemmän hiilihydraattipitoista ravintoa. –On myös osoitettu, että univaje aiheuttaa haitallisia muutoksia elimistöön: riski painonnousuun, tyypin 2 diabetekseen ja sitä kautta lisääntyneeseen sydänja verisuonisairastavuuteen kasvaa merkittävästi. TUOMILEHTO MUISTUTTAA , että unihäiriöt luokitellaan yleisyydeltään kansantaudeiksi. Joka viidennes suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöistä. Tyypillisimmät unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea ja yölliset raajaliikehäiriöt. Ylipaino on etenkin uniapnean synnyssä merkittävä riskitekijä. –Aikuinen ihminen tarvitsee unta keskimäärin 7-8- tuntia vuorokaudessa. Korkea motivaatio ei riitä suuren väsymyksen voittamiseen, valvomisen jatkuessa riittävän pitkään, aivot aloittavat nukkumisen myös ilman ihmisen lupaa. Yli 16 tunnin valvominen heikentää ajokykyä samassa

10   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Tutkimusten mukaan väsymyksestä johtuvien liikenneonnettomuuksien riski on suuri nuorilla miehillä. Nuoret miehet liikkuvat paljon yöaikaan ja nukkuvat usein vähän. Miesten todennäköisyys nukahtaa rattiin on 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Tuomilehdon mukaan tämä selittynee erilaisilla ajoaltistuksilla. –Naiset saattavat tunnistaa paremmin väsymykseen liittyvän ajokyvyn heikkenemisen ja riskin. Pitkä ajoaika ei sinällään altista nukahtamiselle, 60 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu ensimmäisen ajotunnin aikana. Tuomilehto palaa vielä uniapneaan. Lainsäädännön mukaan päiväaikaista vireystilan laskua aiheuttava hoitamaton uniapnea on este ajoluvalle. Toisaalta on hyvä tietää, että uniapneaan on olemassa tehokkaat hoidot, ja säännöllisen hoidon myötä myös kuljettajan ajolupa palautetaan. –Uniongelmia hoidetaan varsin usein uni- ja nukahtamislääkkein. Nämä lääkkeet ovat pääsääntöisesti kuitenkin tarkoitettu tilapäiskäyttöön: pitkäaikaisesti käytettäessä riskit niiden aiheuttamista haittavaikutuksista lisääntyvät merkittävästi. Uniasioita tulisikin selvittää tehokkaammin ammattikuljettajien terveystarkastusten yhteydessä.

Säännöllinen syöminen Ruokailu on yksi tärkeä osa ammattikuljettajan hyvinvointia. Tien päällä saattaa joskus olla hyvinkin rajalliset mahdollisuu-

det ruokailla, ennen kaikkea terveellisesti. Savonia-ammattikorkeakoulun matkailuja ravitsemisalan opettaja Mari Vartiainen korostaa oikeanlaista ruokaa ja riittävää nesteytystä. Hänen mielestään säännöllinen syöminen on tärkeää, jotta verensokeri pysyy tasaisena, olo virkeänä, eikä vireystaso heittelehdi äärilaidasta toiseen. Syömisen väli ei saisi venyä yli neljän tunnin mittaiseksi. –Vuorotyössäkin on tärkeää huolehtia säännöllisestä syömisestä ja pyrkiä syömään lämmin ateria ainakin kerran päivässä. Kunnon aamupalan lisäksi tulisi nauttia pienempiä välipaloja. Liian tuhtia kertasyömistä kannattaa kuitenkin välttää: se alkaa helposti väsyttää ja voi aiheuttaa vatsavaivoja ja vaikuttaa ajovireyteen. SAVONIAN LEHTORI, laillistettu ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen tohtori Anna-Maria Saarela katsoo hyvän perusmäärän nesteen päivittäiseen nauttimiseen olevan 1½-2 litraa, johon kahvia ei lasketa. Enemmänkin voi juoda, jos työssä on hikoilua ja voimakasta fyysistä rasitusta. Vesi tai vähänatriuminen kivennäisvesi on ehdottomasti paras perusjuoma. –Sokeripitoisia mehuja, täysmehuja tai limppareita ei ole hyvä juoda säännöllisesti. Liian vähäinen juominen tuntuu taas helposti väsymyksenä. Kofeiinipitoiset juomat muun muassa kahvi ja tee virkistävät kohtuullisina määrinä nautittuna (esim. 2-4 kuppia/pv), mutta suuremmissa määrissä vaikutus ei ole niin tehokas, liiallisella määrällä on myös haittavaikutuksia. Vaikka liikenne- ja huoltoasemien ruokatarjonta on vaihtelevaa, näkevät Vartiainen ja Saarela niissä paljon hyvääkin. Aamupala- ja lounaspöydissä pystyy tekemään hyviä ja vireyttä edistäviä valintoja.

Mari Vartiaisen ja Anna-Maria Saarelan ruokavinkit ammattikuljettajille:

Henri Tuomilehdon vinkit rattiin nukahtamisen ehkäisemiseksi:

Seisovista pöydistä ruokaillessa kannattaa muistaa lautasmalli, eli puolelle lautasta kasviksia ja salaattia, perunaa/pastaa/riisiä 1/4osa ja lihaa/kalaa ¼ lautasesta. Hampurilaisateriat ja muut pikaruuatkin voivat olla ihan kelpo aterioita silloin tällöin, kun valitsee mega-annoksen tilalle normaalikokoisen annoksen, salaatti/kasvisannoksen lisäksi ja sokerillisen limpparin tilalle maidon/veden. Ruisleipä tai muu kokojyväleipä täydentää hyvin erilaisia aterioita.

Yleisesti ottaen ikkunan avaamisella raikkaan ilman saamiseksi, istuimen selkänojan kohottamisella, radion kuuntelulla tai verryttelyllä saattaa olla parhaimmillaankin vain pieniä, lyhytaikaisia vaikutuksia väsymykseen. Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän. Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa.

Kahviloiden ja liikenneasemien vitriineistä/linjastoista löytyy jo kohtuullisen hyvin välipaloksi ja kevyiksi aterioiksi sopivia täytettyjä ruis- ym. leipiä, salaattiannoksia, puuroa ja hedelmäsalaatteja ja näitä pystytään usein myös tekemään pyynnöstä. Hyviä välipaloja, jotka säilyvät kotoa asti tai kaupasta ostettuna mukana ilman kylmäsäilytystä ovat hedelmät, pilkotut kasvikset, vähäsokeriset rahkat ja jogurtit, marjakiisselit ja – puurot, ruisleipä, karjalanpiirakat, erilaiset pähkinät. Viitseliäs voi pakata monipuolisenkin eväskattauksen mukaan työpäivään käyttämällä ruokatermoksia ja pientä kylmälaukkua. Jos työpäivän aikana on mahdollisuus lämmittää ruoka-annoksia, kaupan valikoimissa on runsaasti erilaisia valmisruokia ja – aterioita, joista löytyy hyviäkin vaihtoehtoja.

Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo. Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena. Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä. Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01 – 06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan. Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä. Jos voimakas väsymyksentunne yllättää kesken ajon, paras keino sen taltuttamiseen on matkan keskeyttäminen. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa juoda jotain kofeiinipitoista kuten kahvia ja ottaa sen jälkeen 15–20 minuutin nokoset.

Runsassokerisia välipalat (karkit, suklaa, limpparit, makeat leivonnaiset) eivät ole suositeltavia.Ne nostavat nopeasti verensokeria ja siitä seuraa helposti väsyminen ja työvireyden lasku. Niissä on myös paljon ylimääräistä energiaa.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  1 1

Energiatekniikan tutkimushalli vihittiin käyttöön Savonian Varkauden kampukselle rakentuva energiatutkimuskeskus saadaan käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Keskus tulee tarjoamaan energia-alan yrityksille Suomessa ainutlaatuisen tutkimus- ja tuotantoympäristön. ENERGIATUTKIMUSHALLIN rakennuksen vihkijäisiä vietettiin 23.10. Savonian Rehtori Mervi Vidgrén oli kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan Aleksi Eskelisen kanssa leikkaamassa nauhaa ja viitoittamassa tietä energiatekniikan koulutukselle ja tutkimustoiminnalle Varkaudessa. Vihkijäispäivänä halli oli vielä tyhjä, mutta jo seuraavana päivänä aloitettiin täydellä vauhdilla teräsrakenteiden asennukset. VARKAUS KUULUU Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Alueen yrityksiltä onkin tullut jo kyselyitä, milloin tutkimuskeskuksen laitteistoa

päästään hyödyntämään, kertoo projektipäällikkö Jukka Huttunen. Energiatutkimuskeskuksessa on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakky.

si energiatekniikan laboratoriossa on käytössä monipuoliset mittaus- ja analysointilaitteet laitteiden ja prosessien toiminnan ja energiatehokkuuden määrittämiseen niin laboratorio kuin kenttäolosuhteissakin.

TUTKIMUSKESKUKSEN laiteasennukset ovat alkaneet, ja valmista pitäisi olla helmikuun lopussa. Tutkimusympäristössä on valmiudet tutkia, kehittää ja testata kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyttäytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyviä asioita niin arina- ja kuin leijupetikattilaympäristössäkin. Lisäk-

V I S I O N A on "energiatekniikan piilaakso", jonka ytimen tutkimuskeskus muodostaa, projektipäällikkö Jukka Huttunen kertoo. Lisäksi Huttusen mukaan tarkoituksena on myös luoda puitteet innovatiivisille start up -yrityksille. Nuorista löytyy tällä hetkellä erittäin paljon innostusta ja start up -henkeä, joka tarvitsee oikeanlaiset tilat toiminnan viemiseksi käytäntöön.

VARKAUDESSA on energiateollisuuden laitoksia ja tuotteita toimittavia yrityksiä, jotka työllistävät seudulla yli 1000 työntekijää. Savoniaammattikorkeakoulun Varkauden kampuksen energiatutkimuskeskuksen tavoitteena on täydentää alueen asiantuntijuutta energiatekniikan osaamisalueella ja tarjota palveluita alan yrityksille Suomessa ja kansainvälisesti. Energiatutkimuskeskus tarjoaa asiakaslähtöisiä energiatutkimuspalveluja teknologia-alan yrityksille sekä julkisen sektorin toimijoille. Tutkimusympäristöä käytetään myös energiatekniikan perus- ja täydennyskoulutuksessa ja se toimii oppimisympäristönä

< Tutustu tutkimuskeskukseen videon kautta

12   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  1 3

Minustako MENTORI? ”Yhdessä toimien ja yhdessä oppien.” M A R R A S K U U S S A 2 0 1 3 käynnistyi Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteinen projekti Mentoroinnin VERMEET. Projekti on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuella, ja sen tarkoituksena on kehittää mentorointitoimintaa. Nykyisin mentorointia käytetään terveysalan työyhteisöissä moniin eri tarkoituksiin, mutta erityisesti se tunnetaan perehdyttämisen jälkeisenä toimintamuotona. Kyseisen projektin yhtenä tavoitteena onkin kokeilla erilaisia mentoroinnin muotoja eli vermeitä, joilla lisätään työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.

Mitä mentorointi on? Mentorointi on viime aikoina noussut kehittämisen kohteeksi ja siitä puhutaan työyhteisöissä paljon. Käsitteenä se tarkoittaa ammatillisesti kokeneen työntekijän eli mentorin ja oppimishaluisen työntekijän eli mentoroitavan tai aktorin välistä suhdetta. Se voi olla osaksi suunniteltua ja siitä voidaan hyötyä monella tavalla, esimerkiksi muutostilanteissa tai työnkierron tukena. Mentori tukee mentoroitavan voimavaroja ja käyttää voimauttavia menetelmiä niin, että se edistää molempien osapuolten ammatillista kasvua ja urakehitystä, sekä tukee työhön sitoutumista. MENTOROINNIN VERMEET-projektissa on keskeistä osaamisen jakaminen, hiljaisen tiedon siirtyminen ja vertaisoppiminen. Projektiin osallistumalla voi päästä mukaan erilaisiin valmennuk-

14   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

siin, osallistua mentoroinnin kehitykseen ja etsiä itselleen mentoria. Kaikki koulutukset ja valmennukset ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon, Kuopion yliopistollisen sairaalan sekä Savonia- ammattikorkeakoulun terveysalalla toimivalle henkilöstölle. Mitä projektille kuuluu nyt? Lähes vuosi on vierähtänyt siitä, kun Mentoroinnin VERMEET-projekti sai alkunsa. Takana on monta työntäyteistä kuukautta ja projekti on edennyt sujuvasti. Matkan varrelle on mahtunut monia kokouksia, tapaamisia ja tapahtumia, joihin useampi projektissa mukana oleva on kantanut kortensa kekoon. Myös hankeopintoja tekevät Savonian terveysalojen opiskelijat ovat olleet mukana viemässä mentoroinnin sanomaa mentoroinnista kiinnostuneille. He ovat omalta osaltaan perehtyneet projektin toimintaan, ideologiaan sekä markkinointiin, ja valmentautuneet viemään viestiä eteenpäin. KEVÄÄLLÄ KÄYNNISTYNYT vertaisryhmämentorointitoiminta on myös herättänyt mielenkiintoa ja sen aktiivisen toiminnan vuoksi syksyn aikana on ollut monenlaisia valmennus- ja koulutustapahtumia. Syksy on ollut touhua täynnä ja paljon on saatu aikaiseksi. Mentoroinnin VERMEET-projekti huipentuu joulukuussa pidettävään päätösseminaariin, johon jokainen on tervetullut kuulemaan projektista ja sen etenemisestä. Päätösseminaarissa käydään läpi muun muassa projektin tuloksia ja keskustellaan mentoroinnin tulevaisuudesta.

Linkin päätösseminaariin ilmoittautumiseen löydät Mentoroinnin VERMEET -blogisivuilta osoitteesta: mentorvermeet.wordpress.com Kuulumisia Mentor-tapahtumista Mentoroinnin VERMEET -projektin tiimoilta pidettiin toukokuussa 2014 kaksi aulatapahtumaa, joissa tarkoituksena oli viedä viestiä eteenpäin mentoroinnista ja saada uusia, kiinnostuneita mentoreita mukaan toimintaan.Aulatapahtumat järjestettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) auditorion aulassa 7.5.2014 ja Harjulan sairaalan Kivelän salissa 8.5.2014. Molempiin tapahtumiin aikaa oli varattu parisen tuntia, jolloin vierailijoiden oli mahdollista kuulla lisää, mitä Mentoroinnin VERMEET tarjoaa. Opiskelijoiden mietteitä tapahtumista Kaikilla oli hieman jännitystä ilmassa ennen ensimmäisen aulatapahtuman alkua KYS:llä. Olimme hyvissä ajoin laittaneet esittelypöytämme valmiiksi ja pystyttäneet julisteet, mutta pohdimme tuleeko paikalle aidosti kiinnostuneita vai jääkö kävijämäärä hyvin vähäiseksi? Onneksi pohdiskelumme osoittautuivat turhiksi, nimittäin kolmen tunnin aikana pienen pöytämme ääressä vieraili reilusti yli sata KYS:n työntekijää! K I I N N O S T U S TA K Y L L Ä R I I T T I , mutta useimmat eivät olleet vielä kuulleet Mentoroinnin VERMEET-projektista mitään. Kiinnostuneille selitimme projektin tarkoitusta tarkemmin ja an-

noimme materiaalia mukaan luettavaksi. Osa paikalle tulijoista oli myös jo mentorointikoulutuksen käyneitä, joten heiltä kyselimme mielipiteitä kurssista, sekä sen sisällöstä ja toimivuudesta. Kurssi oli useimpien mielestä ollut toimiva, mutta mentorointitoiminta on kuitenkin käytännössä vielä vierasta. Teho-osaston työntekijöiltä saimme kuitenkin palautetta, että heillä mentorointitoimintaa käytetään jo aktiivisesti! Kävijöiden joukossa oli myös muutama ulkomailta Suomeen tullut työntekijä sekä lääkäreitä, joita kyseinen hanke kiinnosti paljon.

M YÖ S T U O N A I LTA PÄ I VÄ N Ä kävijöitä oli enemmän kuin osasimme odottaa. Aluksi paikka hieman arvelutti, sillä edellisenä päivänä pidimme tapahtumaa vilkkaassa aulassa, mutta nyt meille oli varattu erillinen huone. Luulomme osoittautuivat kuitenkin turhiksi, koska ihmiset tulivat varta vasten luoksemme ja näyttivät aitoa kiinnostusta projektia kohtaan. Esitteet mentoroinnista ja koulutuksista menivät kuumille kiville jälleen, samoin kuin Marianne-karkitkin, mutta ennen kaikkea iloiset viestin viejät tekivät tapahtumasta aurinkoisen!

KOKONAISUUDESSAAN PÄIVÄ sujui hyvin ja kävijöitä riitti aivan tapahtuman loppuun saakka! Uskomme, että tuona päivänä saimme paljon kiinnostuneita henkilöitä mukaan mentorointitoimintaan, sillä ainakin esitteemme mentoroinnista menivät kuumille kiville!

KAIKEN KAIKKIAAN molemmista päivistä jäi hyvä maku ja jäimme iloisin mielin kesälomille, sekä odottamaan tulevaa syksyä projektin tiimoilta! Teksti ja kuva SAIRAANHOITAJAOPISKELIJAT EMILIA TUPPURAINEN, RIINA KOLJONEN JA TIIA-RIIKKA ANTIKAINEN

pidetty samantyylinen aulatapahtuma osoittautui myös onnistuneeksi Harjulan sairaalan Kivelän salissa. Tapahtumalle oli varattu aikaa edellisen tapaan parisen tuntia, jonka aikana oli tarkoitus jakaa tietoa sekä aulassa että vierailla esitteiden kanssa osastoilla. Meistä osa lähtikin esitteiden kanssa kiertämään sairaalaa samantien ja osa jäi päivystämään tapahtumapisteellemme. Kauan ei tarvinnut odotella, kun paikalle tuli runsaasti Harjulan sairaalan työntekijöitä ihmetellen, mitä mentorointi on? Osa heistä oli kuitenkin kuullut hankkeesta jo aiemmin ja he tiedustelivat meiltä, milloin seuraavat koulutukset mahdollisesti ovat. Kiinnostuneita koulutuksiin lähtijöitä oli todella paljon! SEURAAVANA PÄIVÄNÄ

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  1 5

ARJEN MUOTOILUA Hyvän muotoilun piirteitä ovat käytettävyys, toimintavarmuus ja esteettisyys. Muotoilun tulee sopia arjen käytäntöihin, jotta kuluttajat ottavat ne omakseen. Muotoilu tuo iloa, mutta se voi olla myös huomaamatonta. S AV O N I A-A M M AT T I K O R K E A K O U L U N , Kuopion Muotoiluakatemian vaatetusmuotoilun lehtorin Sirpa Ryynäsen mukaan tyypilliset arjen design-tilaustyöt ovat työ- ja pr-vaatteita muun muassa hoitoalalle, keittiöihin ja ravintoloihin. –Koska asumäärät ovat kymmenistä jopa satoihin, muotoiluprojekteja tehdään monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Arjen design -projekteissa pyritään mahdollisimman kestävään vaatteiden suunnitteluun ja tuotantoon. RY Y N Ä S E N M U K A A N tuotteet tehdään mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Savossa tukien paikallisia yrityksiä ja heidän osaamistaan. Projekteissa hyödynnetään muun alueen kaava- ja ompelun alan yrityksiä tai vaikkapa pesulapalveluita. Käytössä on vain laadukkaita, kestäviä eurooppalaisia materiaaleja. –Opiskelijat pääsevät työelämäprojekteihin, verkostoituvat ja saavat näytteitä portfolioihin. Opettajat puolestaan testaavat ammattiosaamistaan. Palaute on ollut hyvää sekä tilaajan että käyttäjien kuin yhteistyötahoiltakin.

16   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Tilaajien toiveet

Printtejä kengurutoppiin

Vaatetusmuotoilun opiskelijoiden prosessiin kuuluu kokonaisuuden suunnittelu, joka aloitetaan tilaajien ja käyttäjien tarpeiden selvittämisestä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun mukaan otetaan tilaaja, käyttäjät ja eri yhteistyötahot jo alkuvaiheessa, selventää Ryynänen. –Esimerkiksi kontekstikartoitus – menetelmä auttaa tuomaan tilaajan ja käyttäjien ja tarpeet hyvin esille. Kartoituksessa osallistujat tekevät kollaaseja ja kokoavat suunnitteluideoita opiskelijoiden tekemästä suunnittelumateriaalista. Ryynänen mainitsee muutaman uusimmista suunnitteluprojekteista: Savonian matkailu- ja ravitsemisalan keittiö- ja ravintolatyö- ja pr-vaatteet, hoitoalan työvaatetusta Sairex ky:lle tai Sakupe oy:n hoivavaatemallisto.

Yrittäjä Katja Koivistoinen työskenteli Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Kun sairaalasta puuttui hyvä vaate kenguruhoitoa varten, Koivistoinen suunnitteli sen itse, kengurutopin. Toppi on tarkoitettu keskoslasten hoitamiseen. Johanna Kärkkäinen halusi luoda printtien avulla vaatteeseen persoonallisuutta ja värien ilottelua. Yksi Kärkkäisen suunnittelemista kuvioista on lakka-aiheinen Hilla-printti, jossa ovat herkät mustavalkoiset kukat ja värikkäät lakkamarjat. –Hillassa yhdistyvät suomalaisuus sekä ajatus nupullaan olevista kukista ja marjoista, jotka tuovat symboliikkaa tuotteeseen. Idea marjaisesta printistä tuli Wenja Wekkulin Katja Koivistoiselta. Kärkkäinen suunnitteli kuvion valmiiksi. –Oli mahtavaa huomata, miten eri alojen osaaminen yhdistyy ja yhteistyömme vaikutuksena syntyy hallittu kokonaisuus. Printtien tuotekehitys on vielä kesken, mutta ne aiotaan saattaa osaksi tuotetta. Yritykseltä saama palaute on ollut kannustavaa, ja jatkossa olisi hienoa saada palautetta myös loppukäyttäjältä, tunnelmoi Kärkkäinen.

A L K U K A RTO I T U K S E N J Ä L K E E N alkaa varsinainen tuotesuunnittelu, jossa visualisoidaan värimaailma, asukokonaisuudet, tarkennetaan kankaat ja lisätarvikkeet. Mallipalavereissa yhteissuunnittelu jatkuu. Lopulta valituista asukokonaisuuksista tehdään ensimmäiset mallikappaleet koekäyttöön. –Koekäyttövaiheessa mallikappaleille tehdään tarvittaessa koepesuja. Koekäytön jälkeen loppuanalyysi, tarvittavat muutokset malleihin, väreihin ja materiaaleihin, päättää Ryynänen. Arjen muotoilu lähtee asiakastarpeesta. Tänä keväänä valmistunut tekstiilimuotoilija Johanna Kärkkäinen teki harjoitteluaikana printtisuunnittelua yritykselle nimeltä Wenja Wekkuli.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat SAVONIAN KUOPION MUOTOILUAKATEMIA, JOHANNA KÄRKKÄINEN

"Koekäyttövaiheessa mallikappaleille tehdään tarvittaessa koepesuja. Koekäytön jälkeen loppuanalyysi, tarvittavat muutokset malleihin, väreihin ja materiaaleihin."

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  1 7

Teksti JOUNI VORNANEN Kuva ANTERO LINDELL

Ympäristöpalkinto golfkentille Suomen Golfliitto myönsi ympäristötyöstä palkinnon GreenSavo -hankkeessa mukana olleille golfkentille. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että hanke on erinomainen osoitus kenttien hyvästä yhteistyöstä ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksista. HANKKEEN TAVOITTEENA ON LISÄTÄ ympäristö- ja laatutietoisuutta matkailuyritysten henkilöstön ja heidän sidosryhmien keskuudessa. Tarkoitus on myös valmentaa yrityksiä ympäristö- ja laatuohjelmien toteutukseen.

– Ympäristöasioiden lisäksi päivitettiin turvallisuusosaamista erilaisilla koulutuksilla, kuten ensiapupäivityksillä ja turvakorttikoulutuksilla. Auditointikäynti toteutettiin syyskuussa 2013 Tahko Golfissa.

TAHKO GOLFIN TOIMITUSJOHTAJAN JUKKA ILVAN mukaan ympäristösuojeluun liittyvät asiat ovat yhteisiä kaikille kenttäyhtiöille, niiden työntekijöille kuin myös golfin harrastajille. Palkinto osoittaa, että Tahkolla muiden lähikenttien kanssa on oikeasti ja aidosti paneuduttu ympäristöasioihin.

SUOMEN GOLFLIITON YMPÄRISTÖPALKINNON saajat olivat: Tarinagolf, Kartanogolf, Karelia Golf ja Pielis-Golf. Viiden golfkentän valintaa puolsi se, että hankkeessa toteutettiin kansainvälinen GEO-ympäristöjärjestelmä.

– Olemme oikeastaan vasta dokumentoineet lähtötilanteen erilaisissa ympäristöasioissa ja asettaneet tavoitteita. Seuraava vaihe on tehdä konkreettisia tekoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, seurata niitä ja kertoa säännöllisesti niistä myös asiakkaillemme. Hyviä toimintatapoja ympäristöön YKSI PALKITUISTA , Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Tiina Kuosmanen kertoo hankkeen järjestäneen yhteisiä koulutuspäiviä ja workshoppeja golfkenttien toimitusjohtajille ja kenttämestareille. Niissä käytiin läpi GEO-ympäristötyökirjaan liittyviä asioita, vaihdettiin kokemuksia ja suoritettiin vertaisarviointeja vierailemalla eri kentillä.

18   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

GOLFLIITTO PERUSTELI VALINTOJA SILLÄ , että kentät saivat jaettua keskenään hyviä toimintatapoja ja yhteisiä tavoitteita, sekä ympäristön, kenttähoidon että hallinnon osalta.

– Yhdessä tekeminen kannusti itse kutakin kenttää terästämään omaa toimintaansa. Liiton kannalta on myös merkittävää, että alueelle ja koko maahan saadaan viisi GEO-sertifioitua kenttää lisää, kun kolmen viime vuoden aikana niitä on serfioitu neljä kappaletta, sanoo Harri Walden Suomen Golfliitosta. YMPÄRISTÖ- JA LAATUTIETOISUUDEN kehittäminen on osa Pohjois-Savon maakuntaliiton rahoittamaa ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän koordinoimaa GreenSavo -hanketta.

Tarinan junioritoimikunnan pj. Marko Korhonen (vas.), Savonian projektipäällikkö Tiina Kuosmanen, toimitusjohtaja Jukka Ilva, erityisgolfin Suomen mestari Tero Peltola ja Tarinagolfin toimitusjohtaja Osmo Ruuska pokkasivat tyytyväisinä Suomen Golfliiton myöntämän ympäristöpalkinnon.

HYVÄLLÄ KOULURUUALLA VARMISTETAAN TYÖVIRE Suomalainen maksuton kouluruokailu on valtava sosiaalinen innovaatio. Ensimmäisenä maailmassa siitä säädettiin lailla jo vuonna 1943. Varsinaisesti ilmainen kouluruokailu toteutui vuonna 1948. Tulokset ovat olleet erinomaisia: koulutus ja kouluruokailu ovat taanneet monta menestystarinaa. S AVO N I A-A M M AT T I KO R K E A KO U L U N

matkailu- ja ravitsemisala toteuttaa yli vuoden kestävän kouluruuan kehittämisprojektin. Kuopion kouluruuan lähtölaukaus ammuttiin helmikuussa Piällysmiesten kokkikisassa. Kilpailuun kutsutut paikalliset julkimot kokkasivat kukin oman lempikouluruoka-annoksensa. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Lindén sanoo, että leikkimielisessä kokkikisassa arvioitiin kouluarvosanoin annoksen makua, nautittavuutta sekä annokseen henkilökohtaista tarinaa ja työskentelyfiilistä. –Tärkein arvioinnin osa oli se, miten annos maistui nykyperuskoululaisille. Tuomaristoon kuului myös kolme ruoka-alan asiantuntijaa ja ammattilaista. Kaikki piällysmiehet tekivät oikein hyviä annoksia ja tarinat olivat kohdallaan. Lindén yllättyi voittajasta. Myös peruskoululaisten suosikiksi nousi eläkkeellä oleva, muutama vuosi sitten Suomen Kuvalehden journalistisen palkinnon napannut Savon Sanomien toimittaja Seppo Kononen. Annos koostui haukiletuista ja muusista, jota Kononen ryyditti graham-sämpylöillä.

Toimittaja Seppo Konosen voittaja-annos HAUKILETUT JA MUUSI

400 grammaa haukifileetä 2 kansanmunaa 2 rkl vehnäjauhoja 1/2 tl hienonnettua merisuolaa 1/2 tl viherpippuria 1/2 dl hienonnettua tilliä 1 dl 15 prosentin ruokakermaa Paistamiseen juoksevaa margariinia MUNAKASTIKE:

2 rkl juoksevaa margariinia 3 dl vehnäjauhoja 4 dl punaista maitoa 3 kovaksi keitettyä munaa 1/2 tl hienonnettua merisuolaa 1/2 tl mustapippuria PERUNAMUUSI:

1 kg kuorittuja perunoita pari sipulia, koon mukaan merisuolaa 1dl 15 prosentin kevytkermaa 2 dl kevytmaitoa

Lämpimät graham-sämpylät: graham-jauhoa (noin 1/3) vehnäjauhoja (noin 2/3) 1 l piimää Rypsiöljyä hienonnettua merisuolaa Päällysteeksi juusto/kinkkusiivu

Oppilaiden hyvinvointi Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta päivittäin. Servica – Itä-Suomen huoltopalvelujen liikelaitoskuntayhtymä tarjoaa noin 11 000 koululounasta jokaisena arkipäivänä. Toimialajohtaja Sari Karttusen mukaan Servican tarjoamien koululounaiden keskeisenä tavoitteena on ylläpitää oppilaiden hyvinvointia, terveyttä ja opiskelutehoa tarjoamalla maistuvia sekä terveellisiä aterioita koulupäivän aikana. –Parhaimmillaan kouluruokailu on kaikille rentouttava ja kiireetön hetki, jossa toteutuvat niin ravitsemukselliset kuin kasvatuksellisetkin tavoitteet. Hyvällä kouluruualla voimme varmistaa osaltamme oppilaiden työvireyden koulupäivän aikana.

»

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  1 9

SAVONIAN osaamisaluejohtaja Kaija Sääski korostaa: kouluruokaprojektimme tavoite on nostaa ilmaisen kouluruuan arvostusta, suosiota ja innostaa oppilaita syömään terveellistä ja silti herkullista ruokaa. –Pisteenä i:iin päälle kehitämme kouluruokaloiden viihtyisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Kouluruokailun tulisi olla kaikille kokonaisvaltainen positiivinen elämys. Kouluruokaprojekti on kolmiosainen: keväällä oli Piällysmiesten kokkikisa, syksyllä Odottamattomia kouluruokia -hyväntekeväisyystapahtuma Kuopion torilla, kouluruoka-annosten ja ruokailuympäristön kehittäminen ensi syksynä ja keväällä. Kouluruokaprojektin yhteistyökumppaneita ovat kouluruuan tilaaja Kuopion kaupunki, Servica (kouluruuan tuottaja), Kirkon Ulkomaanapu, Savon Sanomat, Elo-säätiö, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys, ravintola- ja elintarvikealan yrityksiä sekä luova johtaja Jyrki Sukula. Projekti on monialainen: mukana ovat Savonian matkailu- ja ravitsemisalan, liiketalouden, sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun, musiikin ja tanssin opiskelijoita sekä Savonian henkilöstöä. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat MINNA HUSSO

Piällysmiehen kokkikisan voitti palkittu toimittaja Seppo Kononen (selin kuvassa). Haukiletut ja muusi maistui tuomaristolle.

20   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Nuoret muotoilija vauhdissa J O N N A KO L E H M A I N E N perusti viime vuonna yrityksen Kuiske Clothing, jota tuttujen kesken kutsutaan Kuiskeeksi. Tuotteet ovat kierrätysmateriaaleista valmistettuja asusteita ja koruja. Kolehmainen on laajentamassa valikoimaa myös vaatteisiin. – Käyttämiäni kierrätysmateriaaleja ovat tähän mennessä olleet erilaiset tekstiilit, nahka ja kuluneet vinyylilevyt. Suurin osa materiaaleista, vinyylilevyjä lukuun ottamatta, tulee tällä hetkellä tekstiilikierrättäjät ry:ltä Varpaisjärveltä. – Kilpailijoista Kuiske poikkeaa ehkä juuri tyyliltään sekä siinä, että kierrätys ei ole ainoa myyntivaltti vaan lisäarvo tuotteessa. SAMASTA ILMIÖSTÄ kertoo muotoiluyrityksistä tehty toimiala- ja suhdanneraportti. Siinä on selvitetty, mitkä toimialat hyödyntävät muotoilua, miten se edistää talouden kasvumahdollisuuksia ja miltä tulevaisuus näyttää. Näin laaja selvitys on ensimmäinen laatuaan ja sen takana on Teollisuustaiteen liitto Ornamo. Muotoiluyritykset jaetaan karkeasti tietointensiivisiin ja taideteollisiin yrityksiin. Vaikka taideteollisuusyritysten määrä on pienempi, sieltä löytyy nimenomaan muotoilu- ja käsityötaidon syväosaamisen hallitsevat yritykset.

Puukolla maailmalle Asiakaskunta on hyvin rajattu, ja usein yritykset toimivatkin suoraan kansainvälisillä markkinoilla. Mainio esimerkki on kiuruveteläinen puukkomestari Pekka Tuovinen, jonka puuk-

koihin on ainakin vuoden jonotusaika. Lähes kaikki tuotteet menevät ulkomaille. Muotoiluyrittäjyys ja muotoilun hyödyntäminen on muilla aloilla lisääntynyt. Tämä näkyy myös Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemiassa. Uuden muotoilijasukupolven yrittäjät toimivat ajan hengessä soveltaen osaamistaan laajaalaisesti. TÄSTÄ HYVÄNÄ esimerkkinä on myös Rissanen & Pekkanen muotoilutoimisto, joka on paikallinen ja monipuolinen 3D-tulostuspalvelua tarjoava yritys. Matti-Juhani Pekkasen mukaan yritys on erikoistunut 3D-tulostukseen muun muassa protomalleihin, pienoismalleihin ja 3D-maastomalleihin.Yritys osallistuu laajemminkin erilaiseen tuotekehitykseen. – Uusimpana palveluna tarjoamme yrityksille selvitystyötä, jossa kartoitetaan yritysten mahdollisuutta hyödyntää 3D-tulostusta. Vahvuutenamme on monipuolinen kokemus alalta ja aito kiinnostus siihen mitä teemme.

Muotoilun osuuskunta Uutta ajattelua edustaa vasta perustettu Piirre Collective muotoilualan osuuskunta, johon kuuluu 11 tekstiilimuotoilijaa. Osuuskunta on erikoistunut kuosi- ja pintamallisuunnitteluun, mutta tekee myös projekteja, konseptisuunnittelua, tuotesuunnittelua sekä kuvittamista ja visualisointia. Nina Räsänen valottaa osuuskunnan taustoja. Kipinä osuuskuntaan syntyi reilu vuosi sitten, kun Savonian opis-

kelijat osallistuivat suurimmille kansainvälisille tekstiilialan Heimtextilmessuille Frankfurtissa. Messuilta saatu positiivinen palaute kannusti nuoria perustamaan oma yrityksen. – Piirre Collective koostuu vilpittömästä innokkuudesta, luvasta unelmoida, moikkailla, rokata, leikkiä ja hullutella porukalla. Kaikkia yhtätoista yrittäjä-suunnittelijanaista yhdistää loputon ideointikyky, kiinnostus uusiin asioihin sekä intohimo tehdä juuri sitä mitä rakastaa. Suunnittelijat haluavat tuoda ripauksen väriä ja yhden kauniin hetken jokaiseen päivään. MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN kasvavasti digitaalisten sisältöjen tuottamisessa, 3D-visualisoinnissa ja peliteollisuudessa. Muotoiluajattelu tuotteiden suunnittelun ja brändäyksen rinnalla on lisääntynyt myös organisaatioiden toimintamallien uudistustyössä. Esimerkiksi teollisen muotoilun opiskelijat ovat olleet tärkeässä roolissa Savonian, Itä-Suomen yliopiston ja Kuopio Innovation oy:n yhteisessä Health ProPeli -hankkeessa. Siinä luodaan yhdessä peli- ja terveysalan yritysten kanssa pelillisiä ratkaisuja ja liiketoimintaa terveyden edistämiseen. Teksti RAISA LEINONEN JOUNI VORNANEN Kuva PANU RISSANEN, JONNA KOLEHMAINEN, MINNA SUURONEN

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  2 1

RESTO 2014 – tietotaitokilpailussa oppimisen riemua Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti valtakunnalliset RESTO 2014 –tietotaitokilpailut huhtikuun puolessa välissä. "Tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvia opiskelijoita oli yli 100, ja rooleja kymmeniä erilaisia."

Yhteensä 13 joukkuetta 11 eri ammattikorkeakoulusta ottivat mittaa toisistaan matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvissä kisatehtävissä.

RESTONOMIOPISKELIJA, projektipäällikkö Iida Kymäläinen oli mukana viime vuoden voittajajoukkueessa. Hän tietää hyvin, millaiset päivät kisaajilla ovat: hektisyyttä, uuden luomista ja ainaista kiirettä. Parissa tunnissa täytyi olla kasassa paljon, ehkä enemmän kuin yhden normaalin ammattikorkeakoulun kurssin aikana. –Tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvia opiskelijoita oli yli 100, ja rooleja kymmeniä erilaisia. Mukana oli paitsi restonomiopiskelijoita, myös Savonian Muotoiluakatemian, musiikkipedagogiikan ja tanssiopettaja-opiskelijoita. LEHTORI KRISTINA LAITINEN sanoo, että tämän tyyppinen tapahtuma vaatii onnistuakseen sponsoreita. Savonia tarjosi sponsoritukea vastaan kilpailutehtävää. – Tarjouksemme oli niin houkutteleva, että saimme pääyhteistyökumppaneiksi Kuopion kaupungin, Savon Sanomat, PeeÄssän, Turo Tailor oy:n ja Kainiemen huvilat eli kaikki erityyppisiä organisaatioita. Ne halusivat erityisesti markkinointiin painottuvia tehtäviä, joissa huomioon otetaan kannattavuus. TEHTÄVÄT PYRITTIIN TEKEMÄÄN niin, että ne mittaavat restonomiopiskelijoiden osaamista, ja tehtävien tuotokset antavat uusia ideoita organisaatioiden toimintaan. Näistä lähtökohdista laadittiin opettajaryhmittäin tehtävät, tarkentaa Laitinen. RESTO 2014 -tietotaitokilpailujen ruokahuoltoa pyörittivät opiskelijat. Ruokatuotannon lehtori Seija Mäki näki tehtävän haasteellisena. Esimerkiksi lounasruokaa valmistettiin noin 150 annosta. Tavallisesti opetuskeittiövuoroissa tehdään noin 10 – 20 hengen annoksia. –Lisäksi valmistuslaitteet kuten Vario Cooking Center ja iso, sekoittava pata tulivat useimmille ensimmäistä kertaa käytännössä kokeiltavaksi. Opiskelijat oppivat tulkitse-

22   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

maan niin sanottuja suurkeittiöohjeita ja toimimaan niiden mukaan. –Varsinainen koetus oli iltatilaisuuksien buffet pöydät, joissa taas ruokienvalmistus ja esille laitto poikkesivat lounaan ruuista melkoisesti, mikä myös oli opiskelijoille uutta. –Opiskelijat suoriutuivat hyvin. Suurimmalle osalle opiskelijoista tällaisen tapahtuman järjestäminen oli uutta, joten tietoisuus siitä, mitä kaikkia asioita on otettava huomioon, on onnistumisen kannalta arvokasta, kehuu Mäki opiskelijoita. KUOPION KISOJEN projektipäällikkö Iida Kymäläinen on tyytyväinen tapahtuman onnistumiseen. Saadut palautteet ovat olleet erittäin positiivia. Alkoihan suunnittelu yli vuosi sitten. Ensin päätettiin opettajien kanssa teema, joka oli tällä kertaa vesi. Sitten päätettiin luennoitsijat ja isoimmat sponsorit sekä ne opintojaksot, jossa opiskelijat olisivat mukana. RESTO 2014 -kisat huipentuivat hienoon iltagaalaan Kuopiossa Fagernäsin kartanon juhlatilassa. Gaalassa tarjoiltiin viiden ruokalajin juhlaillallinen ja jaettiin palkinnot kilpailun voittajille. TÄNÄ VUONNA ENSIMMÄISEN palkinnon pokkasi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toinen sija matkasi Haaga-Helia ammattikorkeakouluun ja pronssin sai Karelia-ammattikorkeakoulu. Edellisen vuoden voittajajoukkue Savonia ei järjestäjänä osallistunut kilpailuun. Resto – tietotaitokilpailun tavoitteena on tehdä restonomikoulutusta ja – nimikettä tutuksi. Tapahtuma edistää restonomiksi opiskelevien yhteistyötä sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opettajien verkostoitumista. Ensimmäinen yksipäiväinen kilpailu järjestettiin Turussa vuonna 2002. Seuraavasta vuodesta alkaen kilpailu on ollut kaksipäiväinen. Kilpailussa tulevat restonomit edustavat omaa ammattikorkeakouluaan ja kisailevat neljän hengen joukkueissa. Kilpailutehtäviä suoritetaan ainakin suomen ja englannin kielellä. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat KAI SELANDER

Restonomiopiskelija, projektipäällikkö Iida Kymäläinen (vas.) ja lehtori Kristina Laitinen olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen.

RESTO 2014 – tietotaitokilpailuihin osallistui 13 joukkuetta 11 ammattikorkeakoulusta, jotka ottivat mittaa toisistaan matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvissä kisatehtävissä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun onnellinen voittajajoukkue: Riku Pöljö (vas.), Joonas Hovi, Aino Utti ja Sara Kaijansinkko.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  2 3

Vahvistetun betonisillan kuormankantokyky SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN yliopettajan Arto Puurulan väitöskirjassa (2012) on kehitetty uusi laskentamenetelmä betonisiltojen kantokyvyn aiempaa tarkempaan arvioimiseen. Tutkimuksessa kehitettiin hiilikuitutangoilla vahvistetun betonisillan laskentamalleja käyttäen apuna tietokoneohjelmia, joilla sillan käyttäytyminen kuormituksen alaisena pystytään todenmukaisesti laskemaan. –Nykyiset tehokkaat tietokoneet mahdollistavat aiempaa tarkempien laskentaja mallinnusmenetelmien käytön. Täyden mittakaavan kokeita tehdään harvoin johtuen muun muassa niiden korkeista kustannuksista. Ruotsissa käytöstä poistettu betoninen Övikin rautatiesilta Örnsköldsvikissä tarjosi Luulajan tekniselle yliopistolle vuonna 2006 ainutlaatuisen tilaisuuden testata sillan kantokykyä ennen sen purkamista. ENNEN KOEKUORMITUSTA sillan toisen jännevälin keskelle asetettiin teräspalkki. Murto saatiin aikaan vetämällä teräspalkkia peruskallioon ankkuroitujen teräsvaijerin avulla alaspäin. Sillan murtumaa analysoitaessa tutkittiin ja arvioitiin eri normeissa ja laskentamenetelmissä käytettäviä kuormankantokyvyn rakennemalleja. –Tarkemmassa laskennassa käytettiin kehittynyttä elementtimenetelmää, joka sisälsi sillan geometrian ja materiaalien epälineaarisen käyttäytymisen: betoni halkeaa ja raudoitusteräkset myötäävät kuormituksen kasvaessa.

24   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Menetelmällä huomattavia hyötyjä Väitöskirjassa kehitetyllä laskentamallilla määriteltiin sillan kantokyky junakuormalle. Övikin silta oli 1950-luvulla mitoitettu kestämään sen aikaisia junakuormia. Kuormituskoe ja tietokonelaskelmat osoittivat, että Övikin sillassa oli huomattava kantokykyreservi esimerkiksi raskaisiin malminkuljetuksiin. Tarkalla sillan rakennemallilla saadaan yksityiskohtainen kuva sillan siirtymistä, venymistä ja jännityksistä kuormituksen eri vaiheissa. Menetelmä tarjoaa nykyisiä laskentamenetelmiä huomattavasti paremman vastaavuuden lujuuslaskelmien ja rakenteen todellisen käyttäytymisen välillä, toteaa Puurula. –Tämä johtaa nykyistä tarkempaan kantokyvyn määrittämiseen ja lisääntyvään rakenteiden varmuuteen. Menetelmällä voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia säästöjä. Jos laskennan tuloksena saadaan, että silta kestää halutun suuruisia, aiempaa suurempia liikennekuormia, on saatu selville sillan piilossa ollut kantokyky eikä vahvistamista tarvita. –Jos laskennan tulos on, että siltaa pitää vahvistaa, kehitetty menetelmä antaa tarkan ennusteen vahvistamisen vaikutuksista. Siltaa vahvistetaan siten vain sen verran kuin on tarpeellista ja ylimitoitettu vahvistaminen voidaan välttää.

mahdolliseen. Täysimääräisesti hyödynnettynä kehitetty menetelmä mahdollistaa liikenneväylien kapasiteetin lisäämisen ja merkittävän taloudellisen hyödyn. Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa työskentelevä rakennetekniikan yliopettaja Arto Puurula valmistui tekniikan tohtoriksi Luulajan teknillisestä yliopistosta, keväällä.2012. Väitöskirjan nimi on ”Vahvistetun betonisillan kuormankantokyky – Täyden mittakaavan koekuormitus murtoon asti epälineaarista elementtimenetelmää käyttäen – Hiilikuitutangoilla (CFRP) vahvistetun kaksiaukkoisen rautatiekaukalopalkkisillan kantokyvyn arviointi”. VÄITÖSKIRJA LIITTYY laajaan Sustainable Bridges – European Commission, EC:n rahoittamaan projektiin, johon osallistui 32 eri yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä 12:sta eri maasta. Suomesta projektiin osallistuivat Liikennevirasto, WSP ja Oulun yliopisto (http://www.sustainablebridges.net/). Projektin tieteellisenä johtajana toimi professori Lennart Elfgren Luulajan teknillisestä yliopistosta. Projektin koordinoinnista vastasi Skansa.

Väitöskirjan voi ladata osoitteesta http://www.ltu.se/staff/a/ artpuu-1.14492?l=en arto.puurula@savonia.fi

PUURULA KOROSTAA MYÖS ympäristö-

vaikutuksia. Luonnonvaroja kuluu vähän ja ympäristövaikutukset jäävät pienimpään

Teksti JOUNI VORNANEN Kuva ARTO PUURULA

SAVOLAINEN EKO- PIENTALO Suomalaisen puun käyttöasteen nostaminen on keskeinen teema maamme kansataloudelle ja aluetalouksille. Puun käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa, sillä metsien vuotuisesta kasvusta hyödynnetään vain noin 55 prosenttia. Puun monipuolista käyttöä voidaan lisätä esimerkiksi rakentamisessa. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijat saivat kesällä (2013) tehtäväkseen valmistella esiselvityksiä kohteena, savolainen Eko-pientalo. Savonian liiketalouden yksikkö ja tekniikan rakennusosasto toteuttivat sen yhdessä. SAVONIAN TKI-asiantuntija Jari Niemelä sanoo, että savolaiset heimona ovat sekoitus hämäläisiä ja karjalaisia piirteitä, jotka ovat muodostuneet vuosisatojen aikana. Heimojen elämäntapa on ollut perhekeskeinen maalaiselämä maanviljelyksen ja karjanhoidon parissa. Metsätyöt ovat tuoneet leivän pöytään. –Asunpaikaksi valikoituvat harjut, vesistöjen läheisyydessä, yksittäisinä talokuntina. Pihapiirissä rakennukset sijaitsivat kulloisenkin tarpeen ja maaston muotoja mukaillen. –Liikkuva elämäntapa kaskeamisen vuoksi teki tarpeelliseksi suojaisen tuvan, tuoden näin lämmön asukkaille ja eläimille. Perheet elivät hyvin pitkälti omavaraistaloudessa.

Savutuvasta ikkunallisiin rakennuksiin SISÄLLÄ OLI TULISIJA , joka oli alussa sisäänlämpiävä uuninpankollinen. Rakennusmateriaalina suosittiin paikallista hirttä, joka opittiin salvoamaan nurkista tukevaksi ja tiiviiksi rakennelmaksi. Savutuvasta siirryttiin 1800-luvulla uloslämpiäviin ikkunallisiin rakennuksiin. Katto oli alusta alkaen harjakatto myös sisällä. Se katettiin tuohilevyillä, tarkentaa Niemelä. –Asuinrakennuksissa oli tyypillistä eri osien valmistuminen eriaikaisesti

tarpeen mukaan. Mitat ja kokoluokat rakennustapojen ohella siirtyi perimätietona ilman dokumentoituja piirustuksia pitkän aikaa. Niemelä kertoo, että tyypillisesti uuteen paikkaan rakennettiin ensin tupa uunilla koko perheen tarpeisiin. Väen lisääntyminen kasvatti tilatarvetta. Tällöin rakennettiin peilikuvana lisärakennus, johon tehtiin kammareita. – Välissä oli läpikäveltävä käytävä ruokakomerolla. Samalla tila tarjosi huonolla kelillä suojan eläimille. Uuninpankko sopi tilapäiseen majoitukseen. Opiskelijat perehtyivät huolella aiheeseen Savonian opiskelijat ovat huolella perehtyneet aiheeseen, ja henkilökunnan avustuksella on kehitetty savolainen Eko-pientalokonsepti. Keskeisimpinä ajatuksina suunnittelussa ovat olleet rakennuksien hajasijoittaminen tontin mahdollisuuksien mukaan: talon läpikäveltävyys, uuninpankko ja harjakatto talon sisälläkin. Niemelä korostaa ekologisuutta. –Ekologisuus aikajänteenä on 200 vuotta. Suunnittelun, materiaalivalintojen, rakentamisen lämmityksen, ylläpidon ja monimuotoisen asumisen lähtökohtana on ollut ekologisuus. Näin syntyi savolainen Eko-pientalokonsepti, jonka periaatteiden mukaan kukin rakentaja tai talonvalmistaja voi luoda omanlaisensa talokonseptin. Niemelä sanoo, että useat materiaalit sopivat konseptiin. –Materiaaliksi sopivat hirsi, betoni tai vaikkapa kivi, kunhan vain koko-

naisuudessa sovelletaan savolaisen Eko-pientalokonseptin periaatteita. OPISKELIJAT TUTUSTUIVAT laajasti aiheeseen muun muassa lukemalla tietoa savolaisten historiasta ja heimoidentiteetistä. Yhdellä opintomatkalla perehdyttiin savolaiseen asumiseen ja rakentamisen historiaan. Kohteena olivat Urho Kekkosen synnyinkoti Pielavedellä, Riuttalan talonpoikaismuseo Karttulassa, Kolikkoinmäki Iisvedellä ja Rautalammin museo. Savolainen Eko-pientalokonseptin arkkitehtuurista ja ekologisuudesta on vastannut lehtori Ville Kuusela. Projekti-insinööri Mauno Multamäen vastuulla on ollut RIP-hankkeen prosessi ja Jari Niemelä on tuonut projektiin liiketaloudellisen näkemyksen. Opiskelijoita on ollut liiketaloudesta ja tekniikan rakennuspuolelta. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  2 5

Savonian Kuopion Muotoiluakatemia juhli 130-vuotissynttäreitään Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat FINLAYSON, MINNA SUURONEN, TOMMI LEVY

O P P I L A I TO S O N S E I S S Y T arvokkaalla paikalla pitkään, lähes Kuopion keskustassa. Vuonna 1894 piispa Valentin Frosteruksen perikunta ryhtyi myymään Piispanpuiston varrella olevaa tonttia rakennuksineen. Anniskeluyhtiö päätti ostaa tontin ja lahjoitti sen silloiselle Rouvasväenyhdistykselle. Tällä tontilla päärakennukset nytkin sijaitsevat, jossa on edelleen puinen, nikkari- ja empiretyylinen, lääninarkkitehti Zieglerin suunnittelema Piispankartano. K U O P I O N RO U VA S VÄ E N Y H D I S T Y K S E N

toimitusjohtaja, opetusneuvos Eija Vähälä muistelee historiaa. Kun Rouvasväenyhdistys perusti käsityökoulun vuonna 1884, syynä olivat silloisen työnvälityksen kokemukset tuotteiden huonosta laadusta: ”Käsityötaito oli kurjalla kannalla, päätettiin perustaa käsityökoulu.” –Käsityökoulu oli jaettu kolmeen osastoon: neulomaosasto, ompeluosasto ja kutomaosasto. Juuri kutomaosasto kuvaa sitä termiä, mitä tänä päivänä nimitetään tekstiiliksi. Kun rahanpuute ilmestyi Eurooppaan, myös nuukuus iski tekstiilien tuotantoon. Silti Vähälä uskoo sisustuksessa tekstiilin pitävänsä pintansa edelleen ja tulevaisuudessa. Sisustukseen halutaan myös yksilöllisiä ratkaisuja. Tekstiilit suunnitellaan tiettyyn tilaan, ne ovat näyttäviä ja monimuotoisia. Kuosimallistoa Finlaysonin kanssa Eija Vähälän näkemykseen tekstiilien tulevaisuudesta on helppo uskoa. Esimerkiksi tekstiilimuotoilun opiskelija Pauliina Kareiste on suunnittelemassa opinnäytetyönä kuosimallistoa yhteistyössä Finlaysonin kanssa. Kun Pauliina Kareiste tuli opiskelemaan Savonian Kuopion Muotoiluakatemiaan, hän kiinnostui erityisesti kuosisuunnittelusta. Opintojen aikana oli mahdollisuus osallistua opiskelijaryhmän kanssa Euroopan suurimmalle kodintekstiilialan Heimtextil-messuilla Frankfurtissa 2013.

26   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

–Finlayson löysi messujen kautta kevät/kesä 2014 mallistoonsa suunnittelemani Niityllä-kuosin. Nyt kuosi on nähtävissä kauppojen vuodetekstiiliosastoilla pussilakanaseteissä. MESSUJEN SEURAUKSENI myös muuta kontaktipintaa syntyi. Carlson – tavaratalojen Create Home – vuodetekstiilimallistoon valikoitui Kareisten suunnittelema Kevätmaisema-, Mandala- ja Pitsiraitaa – kuosit. Kareistea kuosisuunnittelussa inspiroi luonto, valokuvaus ja suuret kuviot. Hänen tavoitteenaan on suunnitella yhtä aikaa mahdollisimman yksinkertaista ja näyttävää sekä luoda uusia ideoita. Lopputuloksessa tärkeitä ovat myös värit, tunnelma, ja mistä kuosiaihe on lähtöisin. –Suunnittelemani kuosit ovat itselle merkityksellisiä ja mieluisia. Näin asiakkaatkin löytävät tarttumapintaa niiden visuaaliseen maailmaan. Jokaisen kuosin takana on oma tarinansa.

Osuuskunta Piirre Collective Mielenkiintoista ilmiötä tekstiiliympäristössä edustaa vasta perustettu osuuskunta Piirre Collective, johon kuuluu 11 tekstiilimuotoilijaa. Osuuskunta on erikoistunut kuosi- ja pintamallisuunnitteluun, mutta he tekevät myös muuta visuaalista suunnittelua. Tämäkin idea sai alkunsa, kun muotoilun opiskelijat olivat Frankfurtin Heimtextil-messuilla. Sieltä saatu kokemus ja erinomainen vastaanotto avasivat silmät kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksille, vahvistavat osuuskuntalaiset Nina Räsänen ja Heidi Hynynen. –Koemme, että kansainväliset messut ovat erinomainen tapa saada kansainvälisiä asiakkaita, verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja saada tuoreinta tietoa alan vallitsevista trendeistä.

otetaan mukaan myös eri alojen osaajia tilanteesta riippuen. –Kyseenalaistamme mielellämme alan normeja ja kokeilemme uusia käytäntöjä. Koemme, että muotoilija on töissä palveluammatissa ja asiakkaiden mielipidettä pidämme tärkeänä. Tekstiilimuotoilun lehtori Marke Iivarinen on ollut mukana vuosien varrella lukuisissa projekteissa. Vuosi toisensa jälkeen Iivarinen iloitsee opiskelijoiden osaamisesta ja menestyksestä haasteellisella alalla.

Finlayson löysi messujen kautta kevät/kesä 2014 mallistoonsa suunnittelemani Niityllä-kuosin.

Toimitusjohtaja, opetusneuvos Eija Vähälä seisoo arvokkaassa ympäristössä, Piispantalossa. Takana on koulun alkuajan opettajan työpöytä.

OSUUSKUNNAN SUUNNITTELIJAT ideoivat paljon myös kollektiivisesti yhdentoista hengen voimin, jolloin ideoista tulee parempia ja suurempia. Tiimiin

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  2 7

ESIINTYMISMATKA KIINAAN SYKSYLLÄ 2014 K E VÄ Ä L L Ä 2 0 1 4 S A I M M E esiintymiskutsun Shanghaihin kansainväliselle tanssifestivaalille. Siitä alkoi pitkältä tuntunut valmistautuminen ja moninaiset järjestelyt syksyn matkaa varten. Monenlaista dokumenttia lähetettiin Kiinaan, käytiin aktiivista sähköpostikeskustelua Shanghaihin, täyteltiin papereita yksi toisensa jälkeen ja lopulta myös harjoiteltiin esiintymisohjelmaamme. K A I K E N T U O N M A S S I I V I S E N ennakkovalmistautumisen jälkeen lokakuun 13. vihdoin koitti ja pääsimme matkaan, josta muodostui sadunhohtoinen huippujuttu! Meille oli vakuutettu jo ennakkoon, että tulemme saamaan ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä matkaltamme. Näin todellakin tapahtui! E D U S T I M M E S U O M E A , Kuopion kaupunkia, sekä Savonia ammattikorkeakoulua. Vastuu oli painava ja ilokseni voin todeta, että selvitimme tehtävämme erinomaisesti. Saimme valtavasti positiivista palautetta esityksistäm-

28   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

me ja kiinalaiset olivat tietenkin myös kiinnostuneita eksoottisesta ulkonäöstämme. Kaikki olivat todella ystävällisiä. Kommunikointia käytiin, vaikka välttämättä yhteistä kieltä ei ollutkaan. Onneksi eleet ja ilmeet, sekä tanssin kieli ovat kansainvälisiä! PUDONG LUJIAZUI INTERNATIONAL FOLK FITNESS DANCE CONFERENCE järjestettiin nyt kolmannen kerran. Joka toinen vuosi eri puolilta maailmaa on valittu ryhmiä esiintymään tähän katutanssitapahtumaan. Ohjelma oli laadittu todella hyvin. Esiintymispaikat olivat kaikille kansalaisille ilmaisia, avoimia tapahtumia. Hauskaa oli se, että esiinnyimme joka kerta eri paikassa! Yhteensä ryhmiä oli 17. Esiintymispaikkamme olivat Yaohan Plaza, Lujiazui Meiyuan Park, Jianglintianxia Community Plaza, South Binjiang Plaza, sekä Nanjing Road.

esiintymispaikkamme oli todella ainutlaatuinen! Lava oli Huangpu joen varrella rantakadulla taustana Bundin puolen valaistut L A U A N TA I- I L L A N

rakennukset. Televisiokamera tallensi koko juhlavan Opening Ceremony of Shanghai International Art Festival Mass Cultural Activities esityksen. Illan aikana jaettiin myös palkinnot huippujuhlavin seremonioin. Meidän ryhmämme palkittiin The Best Energy Awardilla! Minut kuulutettiin lavalle seuraavin saatesanoin, Finland, the most talented group! Tunnelma oli kuin Oscar gaalassa, myös saamamme kultainen palkintopatsas ja kunniakirja olivat mahtipontisia. KIITOS- SEREMONIA Yohan Squaren esityksen jälkeen. Iloa ja naurua ei säästelty, vaan riemuittiin joka hetkestä. Shanghain suurkaupunki avasi meille sydämensä ja nyt olemmekin hitusen verran rikkaampia tiedoiltamme ja ruhtinaallisen paljon rikkaampia kokemuksiltamme.

Aurinkoiset tunnelmat Meiyuan puiston aamuesityksen jälkeen. Teksti SIRPA MÖKSY Kuva MARIANO VEGA

Kesäkoulussa Pietarissa Vuosittain kesäkaudella tuhannet innostuneet opiskelijat kerääntyvät eri puolille maailmaa järjestettäviin kesäkouluihin. Pakkasin reppuni ja suuntasin heinäkuussa muiden opiskelijoiden voimin Savonia Ammattikorkeakoulun tarjoamalle opintomatkalle Pietariin. ST. PETERSBURG STATE UNIVERSITY OF ECONOMICS:IN järjestämä Summer school

2014 –keräsi opiskelijoita tasaisesti ympäri maailmaa valtakatu Nevan läheisyydessä sijaitsevaan kouluun. Parin viikon mittaisella ekskursiollamme oli erityisesti Aasiasta ja Keski-Euroopasta saapuneita kavereita. Kesäkoulu antoi paljon uusia näkökulmia meidänkin alueella tiheästi vaikuttavien Venäläisten ihmisten kulttuuriin ja kumosi monia ennakkoluuloja heidän elämäntavastaan. Elämä Pietarissa oli huoletonta ja kansainvälisyys näkyi myös koulun sisäpuolella – lieneekö kesä vaikuttavan asiaan, mutta venäjän kansalaisten määrä koulun sisäpuolella jäi vähäiseksi. Taiteita ja liike-elämää opiskellessamme pääsimme työstämään ja tutkimaan liiketoiminnan mahdollisuuksia Venäjällä. Projektina meillä oli suunnitella oikeita yritysideoita omien suuntautumisalojen mukaan. Luennoilla perehdyimme kansainväliseen kaupankäyntiin ja Venäläisen liiketoiminnan moniin eroavaisuuksiin. Koulussa muutamat opettajat ottivat kantaa Vaalimaalle nousevasta kauppakeskuksesta, joka on yllättävän iso puheenaihe Pietarissa. KESÄLLÄ KASINOKIN oli vielä tulossa Vaalimaalle. Professori Konstantin B. Kostinin mukaan suomessa ei ole hetkeen tulossa toista näin hyvää mahdollisuutta kasvattaa alueen yrittäjyyttä.

–Venäjällä kasinot ovat laittomia, eivätkä ihmiset halua matkustaa pelkän pelaamisen vuoksi. Nyt mahdollisuus on avautumassa, ja vieläpä lyhyen matkan päähän. On varmaa, että ihmisiä vierailee rajan toisella puolella yli odotusten, Kostin mainitsi. KOSTININ MIELESTÄ ALUEELLA palveluitaan tarjoavien tahojen olisi hyvä varautua ajoissa. -Jos venäläisturistit ovat ennen vain ohittaneet rajan, tulevaisuudessa he tulevat tarkoituksella Vaalimaalle. Tällöin he myös viipyvät pidempään ja tahtovat kokea alueella enemmän. VARSINAISET KOULUPÄIVÄT kuluivat no-

peasti totutulla kaavalla, viikko oli kuusipäiväinen ja oppitunnit alkoivat varhain aamulla. Välitunneilla teimme tuttavuutta opiskelijoiden kanssa ja päivän päätimme koulun puolella hyvissä ajoin ennen iltaa. Arki tuntui silti hieman erilaiselta, sillä perinteisen kouluruoan sijaan söimme ravintolassa niin aamiaisen, lounaan kuin päivällisen. Venäjällä koulut eivät tarjoa mahdollisuutta ruokailuun, sillä opiskelu halutaan pitää tiiviinä. Paikallisten opiskelijoiden mielestä on tuotteliaampaa, kun ruokailu-aikansa voi määrätä henkilökohtaisesti. Jos ajattelit poiketa Venäjällä, vierailuun kannattaa varata reilusti aikaa. Erityisesti Pietari tarjoaa turistille rajatto-

masti mahdollisuuksia eri nähtävyyksiin. Olit sitten hereillä mihin aikaan tahansa, miljoonakaupunki Pietarin sykkivä katuelämä ei pysähdy yölläkään. VAIKUTTAVIA MUSEOITA , mielenkiintoisia näyttelyitä ja luontonähtävyyksiä on lukematon määrä, ettei kaikissa houkuttavissa paikoissa ehdi vierailla pitkälläkään aikavälillä. Laivamatkalla Pietarhovin palatsiin sinulle avautuu mahdollisuus nähdä suurkaupunkia mereltä käsin. Laaja kirjo niin uusia asuinalueita kuin autioituneita tehtaita kertovat rikkaan ja köyhän väestön sopuisasta yhteiselosta. SUURTEN NÄHTÄVYYKSIEN lisäksi kannattaa ottaa katsaus paikallisten elämään. Tsaarinaikaiset palatsirakennukset kertovat vuosikymmenten saatossa vallinneiden johtajien suuresta asemasta, mutta sivukadut ja köyhimmät kaupunginosat tarjoavat ikimuistoisia kokemuksia venäläisestä kulttuurista ja vaatimattomasta elämästä. Paluu takaisin kotimaahan osoitti, että ihmiset Venäjällä elävät täysin samanlaista elämää kuin mekin - kulttuurieroja lukuunottamatta. Myönteisten kokemusten rikastamana suhtautuu myös innokkaammin tuleviin muutoksiin kotimaan kasvavaa turismia kohtaan. Teksti, kuvat RIKU TULKKI

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  2 9

Tiesitkö Savonian senioritoiminnasta? Savonian ja Savoniasta eläkkeelle siirtyneiden senioreiden välinen yhteistyö käynnistyi vuonna 2010. Senioritoiminta on jo vakiintunut yhdeksi Savonian toimintamuodoksi. Yhteistyö ilmentää Savonian halua pitää yhteyttä aiempiin työntekijöihinsä ja vaikuttaa siten positiivisesti ammattikorkeakoulun kokonaiskuvaan. S E N I O R I T OVAT osa Savonian laajaa osaamis- ja resurssiverkostoa. Seniorit ovat halukkaita toimimaan tarvittaessa Savonian yksiköissä erilaisissa avustavissa tehtävissä, kuten esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai niiden valmistelussa. Yhteistä keskustelua toimintamuodoista tarvitaan vielä muistaen, että seniorit eivät voi korvata vakinaisen henkilöstön työtehtäviä.

kuin Kuopion kampuksilla tutustuen eri yksiköiden toimintaan sekä keskustelleet rehtorin kanssa Savonianorganisatorisista, opetuksellisista ja TKItoiminnan haasteista. Olemme myös tavanneet opiskelijakunnan edustajia. Näin seniorit voivat viestiä omalta osaltaan Savoniaa koskevissa asioissa faktatiedon pohjalta. Tapaamisia on ollut keskimäärin neljä vuodessa.

SENIORITOIMINTAA VARTEN laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, joka on osa Savonian virallista vuosikelloa. Suunnitelma laaditaan suunnitteluryhmässä, jossa toimivat puheenjohtajana hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diovja jäseninä ovat seniorit Kaisa Holopainen, Urpo Järveläinen, Marja Lappalainen, Pekka Valkola ja Ulla Voutilainen.

LISÄKSI SENIOREILLA on ollut eri teemojen pohjalta omia keskustelutilaisuuksiaan, joissa on ollut alustajina eri asiantuntijoita. Aiheita on ollut niin filosofiasta, terveydenhuollon kehityksestä kuin EU-hankerahoituksestakin.

aikana seniorit ovat toimintasuunnitelmansa mukaisesti vierailleet niin Iisalmen, Varkauden KULUNEIDEN VUOSIEN

vaihdolle kollegojen kanssa on ollut aikaa yhteisillä lounailla, joita on järjestetty muutaman tapaamiseen yhteyteen.Vapaamuotoisempaa yhdessäoloa on haluajatkossalisätä. M YÖ S K U U L U M I S T E N

Miten pääsee mukaan tai saa yhteyden tarvitessaan senioreiden apua? Tavoitteena on, että jokainen eläköityvä savonialainen saa kirjallisessa muodossa tietoa senioritoiminnasta. Toimintaan mukaan ilmoittaudutaan henkilöstösihteeri Eija Pikkaraisen kautta ja hänelle annetaan lupa toimittaa tiedot senioreiden yhteyshenkilölle. Eija Pikkarainen eija.pikkarainen@savonia.fi puh. 044 785 5037. Yhteyshenkilönä senioreiden puolelta toimii entinen vararehtori Ulla Voutilainen. Ulla Voutilainen ullamarja.voutilainen@gmail.com puh. 040 171 5003

Seniorit ovat osa Savonian laajaa osaamis- ja resurssiverkostoa. Seniorit ovat halukkaita toimimaan tarvittaessa Savonian yksiköissä erilaisissa avustavissa tehtävissä

30   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

AGRIFUTURE-TAPAHTUMA IISALMESSA 31.10.2014 MAASEUDUN TULEVAISUUDEN eri näkökulmiin keskittyvä AgriFuture – Katse tulevaisuuteen -tapahtuma järjestettiin 29.10. Iisalmessa ja 30.10. lähialueen tiloilla. Tapahtuman avasi messut, johon oli saapunut lähes 30 näytteilleasettajaa, koostuen tärkeistä maaseudun asiantuntijoista, toimijoista ja sidosryhmistä. Hulina messuilla alkoi välittömästi ovien avauduttua, päivän aikana paikalla kävikin 300 vierasta. Ihmisiä virtasi messuosastoille ja kahville jakamaan kuulumisia sekä verkostoitumaan. Keskustelua tuntui viriävän jokaisessa pisteessä ja messuosastot herättivät suurta kiinnostusta. AAMUN AIKANA IHMISET kiertelivät ahkerasti messuilla, jonka jälkeen Savonia-ammattikorkeakoulun auditorio täyttyi tupaten täyteen. Tapahtuman pääpuhuja Henk Mulder oli selvästi vetovoimainen ja aihe kiinnosti ja oli hyvin ajankohtainen. Seminaarin avasi Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgren kertomalla, että elintarvikkeet ja maatalous ovat tärkeä osa Savoniassa järjestettävää koulutusta ja tutkimusta, ja niihin panostetaan. Ne ovat tärkeä osa asiantuntijuutta, koulutusta, kehittämistä, mutta myös tärkeää alueen taloudelle. SEMINAARIN PÄÄPUHUJA Euroopan komission maito- ja lihaosaston johtaja Henk Mulder tarjosi laajan katsauksen maitomarkkinoiden tilanteesta. Mulder korosti Venäjän tilannetta ja sen vaikutuksia maitoteollisuudelle. Vuoden 2013 aikana maidontuotanto lisääntyi maailmanlaajuisesti, ja hinnat tulivat alas viimeistään, kun Venäjä toimeenpani tuontikiellon. Venäjän tuontikiellon seurauksena korostui tarve riskienhallintaan, kuten tutkimus- ja kehitystyöhön panostamiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. EU-toimien kolme pääkohdetta ovat: sisäisten markkinoiden tasapainottaminen, maataloussektorin joustavuuden lisääminen, negatiivisten vaikutusten vähentäminen herkille aloille. HENK MULDER TOTESI puheessaan, että maitopolitiikan muutoksien seurauksena maidon hinta EU:ssa seuraa maailmanmarkkinahintaa ja sen takia heilahtelee aikaisempaa enemmän. Vuosikymmenen aikana tehdyt uudistukset ovatkin saaneet aikaan markkinasuuntautuneemman maitoteollisuuden, lisääntyneen kilpailun ja hintojen heilahtelun voimistumisen. Euroopan komissio ennakoi maidontuotannon kasvavan maltillisesti kiintiöiden poistumisen jälkeen. Todelliset ratkaisut tuleekin löytää markkinoista. Mulderin mukaan tuottajille pitäisi saada nopeammin informaatiota markkinatilanteen kehittymisestä. Esimerkiksi juustontuotannossa on odotettavissa kasvua ja juuston ja maitojauheen osalta vientinäkymät ovat valtavat. MAITOSEKTORIN TULEVAISUUDEN Mulder näkee positiivisena, sillä kasvava ja ikääntyvä väestö sekä talouden kehittyminen vauhdittavat globaalia ruokakriisiä, minkä seurauksena maitotuotteiden kysyntä tulee kasvamaan.

GAME JAM 9/2014 GAMES FOR HEALTH FINLAND -hankkeen yhteydessä järjestettiin jälleen syyskuussa Game Jam -pelimaraton, jossa pelien- ja terveydentekijät hyppäsivät ennakkoluulottomasti vaihtamaan ajatuksiaan terveysteknologian mahdollisuuksista – ja jopa toteuttamaan ajatuksiaan. GAME JAMIT alkaa ja jouduttiin promo-kuvauksiin. Tarkoituksena oli tehdä peli 48 tunnissa.

ILTA jatkui kehityksen ja testauksen parissa.

LOPUKSI esittelimme aikaansaannoksemme...

...ja haimme palkintomme!

Lue lisää ja katso tilaisuudesta koostettu video: http://go.kantti.net/3415

Teksti ja kuva SALLA WILLMAN

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  3 1

32  2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Savonian bioanalyytikkokoulutus 40 vuotta Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelma täytti 40 vuotta, jonka kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari, laboratorioalan näyttely ja iltajuhla 3.10.2014. Microkadun kampuksella Kuopiossa järjestettyä tapahtumaa oli suunnittelemassa ja toteuttamassa joukko bioanalytiikan opiskelijoita ja henkilökuntaa. SEMINAARIN AVANNEEN yliopettaja Sirkka-Liisa Halimaan mukaan tilaisuus oli erittäin onnistunut. Erityisen tärkeänä yliopettaja Halimaa piti opiskelijoiden osallistumista niin järjestelyihin kuin myös heidän osuuttaan varsinaisessa juhlaseminaarissa sekä iltajuhlassa.

K A N S A I N VÄ L I S E N N Ä KÖ K U L M A N seminaariin toi opettajavaihdossa Savoniassa oleva Namibia Institute of Pathology:n Training CoordinatorMathew Nghipumbwa, itsekin 80-luvulla Kuopion Terveydenhuolto-oppilaitoksesta valmistunut bioanalyytikko.

BIOANALYTIIKAN KOULUTUKSEN yritysyhteistyö oli vahvasti mukana tapahtumassa. Yritysedustajien puheenvuorot pitivät Roche Diagnostics Oy:n toimitusjohtaja Timo Niskanen, Reagena Ltd:n toimitusjohtaja Markku Parviainen sekä Itä-Suomen laboratoriokeskuksesta osastonhoitaja Seija Paakkanen. Heidän lisäkseen koulutuksen historiasta ja kehityksestä oli kertomassa lehtori emerita Hilkka Tapola. Nykyisestä opiskelusta vastaavasti kertoivat bioanalyytikko-opiskelijat Kaisa-Reeta Eskelinen ja Niina Levänen.

PÄIVÄLLÄ JÄRJESTETTY juhlaseminaari jatkui uusiin terveysalan tiloihin tutustumalla. Sairaalakadun kampukselta Microkadulle siirtynyt terveysalan koulutus sai tilat käyttöönsä tämän vuoden alusta alkaen. Päivä huipentui iltajuhlaan, joka jäi monien mieleen ikimuistoisena kauniista koristeluista, hyvästä ruuasta ja opiskelijoiden järjestämästä ohjelmasta. Onnistuneen päivän mahdollistivat juhlavieraat ja yhteistyökumppanit. Teksti PETTERI ALANKO Kuva MINNA HUSSO

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  3 3

UUTISKATSAUS 2/2014

POHJOIS-SAVON VUODEN AIKUISOPISKELIJA – SUSANNE RUUSKANEN POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS jakoi tunnustuksia, joilla innostetaan elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen. ELY-Keskus keräsi ehdotuksia palkittavista henkilöistä alueen oppilaitoksista ja ohjauksen asiantuntijoilta. Vuoden aikuisopiskelijaksi valittiin Susanne Ruuskanen. RUUSKANEN ON OPISKELLUT päämäärätietoisesti ja vastuullisesti sekä menestynyt hyvin sairaanhoitaja-opinnoissaan Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hän on onnistuneesti sovittanut yhteen perheen, opiskelun ja työelämän. Ruuskanen tekee

yhteistyötä opettajien, opiskelukavereiden ja harjoittelupaikkojen työntekijöiden kanssa positiivisella ja rakentavalla otteella. SUSANNE RUUSKANEN PALKITTIIN Pohjois-Savon elinikäisen ohjauksen verkoston ennakointipäivässä syyskuun lopulla. Tapahtuma oli osa valtakunnallista elinikäisen oppimisen kampanjaa, jota vietetään otsikolla innostu oppimaan. Kampanjan pääteemoina olivat elinikäinen oppiminen, ohjaus sekä työn ja koulutuksen liitto. Valinnat tehtiin Pohjois-Savossa toista kertaa.

SAVONIA JA VENÄJÄN KANSAINVÄLINEN OLYMPIAYLIOPISTO YHTEISTYÖSOPIMUKSEEN S AV O N I A-A M M AT T I K O R K E A K O U L U ja Venäjän kansainvälinen Olympiayliopisto (RIOU) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen lokakuun lopussa. Riou-yliopisto perustettiin Sotshiin ja sen yhtenä tehtävänä oli olla mukana järjestämässä Sotshin talviolympialaisia. Riou-yliopiston johtokunnan puheenjohtajana toimii presidentti Vladimir Putin.

YLIOPISTOLLA ON poikkeuksellinen asema, koska se on erikoistunut olympialaisten Sport Business –koulutukseen. Savonialla on hyvät yhteistyömahdollisuudet erityisesti matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksessa. Sport Business tarjoaa myös liiketalouden opiskelijoille uusia mahdollisuuksia.

TALOUSJOHTAJA HELANTERÄ ELÄKKEELLE SAVONIAN PITKÄAIKAINEN TALOUSJOHTAJA Olli Helanterä jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Vuonna 2002 Savonian palveluksessa aloittanut Helanterä teki pitkän uran erilaisissa rahoitusja talousasioiden johto- ja kehittämistehtävissä. Savonian uutena talousjohtaja aloittaa vuoden alussa Merja Laituri-Korhonen.

34   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

L I S Ä K S I Y H T E I S T YÖ tarjoaa mahdollisuudet henkilökunnan, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tietojen vaihtoon korkeakoulujen välillä. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat rehtori Mervi Vidgrén ja vararehtori Irina M. Badayan.

UUTISKATSAUS 2/2014

UUSI VARAREHTORI JA LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ NIMITETTY SAVONIASSA ALOITTAA vuodenvaihteessa uusi vararehtori ja liiketoiminta-

päällikkö. Vararehtoriksi Savonian yhtymähallitus nimitti TkT Mikko Vuoriston ja liiketoimintapäälliköksi KTM Tomi Hyttisen. Esittelemme heidät laajemmin kevään lehdessämme.

LYHYESTI

LUKUVUODEN AVAJAISISSA LISTATTIIN OPISKELUN TEESIT Syyskuussa Opistotien kampuksella järjestetyissä lukuvuoden avajaisissa kuultiin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan Toni Akkasen lausumana opiskelun teesit.

SYKETTÄ SAVILAHDELLA ON VUODEN PARAS OPISKELIJALIIKUNNAN TEKO

1) Mieti ja toimi 2) Etene opinnoissasi 3) Ole oma itsesi 4) Käytä hyväksi kaikki oppimismahdollisuudet

SYKETTÄ SAVILAHDELLA -HANKE pal-

5) Vuorovaikuta

kittiin vuoden parhaana opiskelijaliikuntatekona. Kuopion kampuksella kehitetty korkeakoululiikuntamalli SYKETTÄ sai valtakunnallista tunnustusta. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) myönsi hankkeelle OLLmaljan liittokokouksessaan 13.11.2014 tunnustuksena edistyksellisestä ja energisestä korkeakoululiikunnan kehitystyöstä tänä vuonna. OLL-malja myönnetään vuosittain liikuntatoiminnan saralla ansioituneelle OLL:n jäsenjärjestölle.

6) Muista osallistua

Katso Toni Akkasen haastattelu tämän qr-koodin avulla.

– OLL-malja on hieno tunnustus kaikesta tekemästämme työstä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Kuopion korkeakoululiikunta on kokenut suuren muutoksen kuluneen vuoden aikana ja on ilahduttavaa huomata, miten aktiivisesti opiskelijat ja henkilökunta ovat lähteneet palvelujen käyttäjäksi. Annetaan hyvän flown jatkua, toteaa Saara Hanhela SYKETTÄ-hankkeesta. SYKETTÄ SAVILAHDELLA -HANKE on Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTAn ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) yhteinen kehittämishanke vuosille 2013–2014, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointia sekä aktivoida Kuopion korkeakouluyhteisöä liikkumaan. Hankkeessa on kehitetty Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle toimivat ja monipuoliset liikuntapalvelut, joita on laajennettu myös Iisalmeen ja Varkauteen. SYKETTÄ-kokonaisuutta kopioidaan parhaillaan Joensuuhun ja Savonlinnaan. SYKSYN SYKETTÄ-liikuntapalveluiden käyttäjiä on tällä hetkellä reilut 2200 henkilöä. Yhteensä hanke koskettaa Kuopiossa noin 11 000 korkeakouluyhteisön jäsentä ja sille on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoitus. Vuoden 2015 alusta SYKETTÄ-liikuntapalvelut jatkuvat Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun rahoituksella. www.sykettä.fi

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  3 5

UUTISKATSAUS 2/2014

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TULEVAN HALLITUKSEN JÄSENET VALITTU 26.11.2014 KOKOONTUNUT yhtiökokous päätti 1.1.2015 toimi-

kautensa aloittavan hallituksen kokoonpanon. Samalla yhtiökokous päätti vapauttaa nykyiset osakeyhtiön hallituksen jäsenet tehtävästään 1.1.2015 lukien. Yhdeksänhenkiseen Savonia-ammattikorkeakoulu oy:n hallitukseen valittiin: Iiris Asikainen, Anna Olkkonen, Matti Kartano, Matti Notko, Sari Raassina, Kari Rajamäki, Jukka Savolainen, henkilöstöjäsen AnnaMaija Pietilä,opiskelijajäsen Henna Tuomainen

- Muutos on suuri mahdollisuus, mutta ilman hyvää johtamista ja sitoutunutta henkilöstöä se ei onnistu, toteaa Raassina. Tuleva puheenjohtaja kokee hallituksessa olevan laajaa yhteiskunnallista osaamista sen eri sektoreilta. - Mielestäni meillä on koossa huikea joukko osaajia, joilla on edellytykset käynnistää osakeyhtiön toiminta ja yhdessä henkilöstön sekä opiskelijoiden kanssa vahvistaa Savonian asemaa maamme merkittävimpien ammattikorkeakoulujen joukossa, jatkaa aikaisemminkin Savonian luottamushenkilönä toiminut Raassina.

H A L L I T U K S E N P U H E E N J O H TA J A K S I valittiin Sari Raassina ja varapuheenjohtajaksi Matti Notko. Savonian tulevan hallituksen puheenjohtajaksi valittu Raassina kokee, että muutokseen ollaan valmistauduttu Savoniassa hyvin ja uuden hallituksen on hyvä jatkaa tältä pohjalta.

NUORTEN ELÄMÄNTAITOJEN OHJAAJAKOULUTUSTA PILOTOIDAAN SAVONIASSA SAVONIAN OPINTO-OHJAAJIA ja opiskeluhyvinvoinnin toimijoita osallistuu Nyyti ry:n järjestämään korkeakouluopiskelijoiden elämäntaitokurssin ohjaajakoulutukseen. Koulutuksen lähipäivät järjestetään Savoniassa loka-marraskuussa.

ELÄMÄNTAITOKURSSIN ja siihen liittyvän ohjaajakoulutuksen on kehittänyt Nyyti ry, jonka tehtävän on tukea opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja elämänhallintaa sekä tuottaa näitä tukevia palveluja sekä opiskelijoille että opiskelijayhteisöille.

Mielen hyvinvoinnin edistämisellä ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisyllä ja on paljon yhteistä. Molempia voidaan tehdä nuorten elämäntaitoja tukemalla.

HITNET-HANKKEIDEN YHTEINEN LOPPURAPORTTI JULKAISTU HITNET (Hitsaavan teollisuuden hankintatoimen ja toimitusketjun tehostaminen) -loppuraportti on julkaistu sähköisenä julkaisuna Savonian nettisivuilla osoitteessa http://portal.savonia.fi/amk/fi/node/1088. HitNet-hankkeisiin on kuulunut vuosien 2010-2014 aikana hankkeet HitNetWork sekä HitNetGlobal. HANKKEIDEN tutkimus- ja kehitystyön kantavana ajatuksena oli hitsaustoimintojen kokonaisvaltainen kehitys, Total Welding Management. Savonian HitNetWorkhanke keskittyi käytännönläheiseen hitsaustoiminnan tehostamiseen projektin yritysverkostossa erinomaisin tuloksin. Selkeimmin mitattavissa olevia tuloksia olivat muun muassa Normetin pilottituotteen valmistusajan nopeutuminen 50 %, Steran pilottituotteen läpimenoajan nopeutuminen 63 % ja Junttanin pilottituotteen osalta 37 % lisäaineen säästö.

36   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

UUTISKATSAUS 2/2014

SAVONIAN HOITOTYÖN OPISKELIJOILLE HOPEAA KIINASSA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN hoitotyön opiskelijat Taru Heikkinen ja LounaTuuli Lohi nappasivat hopeaa Kiinassa järjestetyissä kansainvälisissä taitokisoissa. International Nursing Education Contest 2014 –kilpailupäivä oli lauantaina 8.11. Kansainvälisessä sarjassa oli seitsemän joukkuetta valmentajineen. Voiton vei Shanghai United Family Hospital (USA), Savonian joukkue oli toinen ja Norja kolmas. TA R U J A LO U N A-T U U L I koki, että tilanteessa täytyi huomioida monia asioita menestyäkseen.

-Kilpailussa tarvittiin nopeaa tilanteen arviointikykyä ja hyviä hoitotaitoja. Mielestämme tärkeää oli hyvä vuorovaikutus potilaan ja omaisen kanssa sekä läsnäolo ja aito välittäminen. Menestykseen vaikutti myös rauhallisuus ja täsmällisyys hoitotilanteissa. Valmentajana Tarulle ja Louna-Tuulille toimi Savonian hoitotyön lehtori Päivi Virkki.

Kilpailua oli seuraamassa 800 katsojaa, ja Tarun sekä Louna-Tuulin mukaan kisoissa oli juhlallinen tunnelma. - Ne olivat suuri tapahtuma Kiinassa. Kilpailijoilla oli jännittynyt tunnelma päivän, sillä katsomossa oli paljon yleisöä. Kilpailu tilanteessa kuitenkin unohdimme koko yleisön ja pystyimme keskittymään vain tehtävään. Oli mukava kun meitä oli kannustamassa joukko suomalaisia. OPISKELIJAT OLIVAT SUORITTAMASSA

Shanghai Institute of Health Sciences oppilaitoksen kautta lasten ja nuorten hoitotyön harjoittelua paikallisessa lastensairaalassa. Nyt Suomeen palanneet tytöt ovat tyytyväisiä tekemäänsä valintaan. -Olemme todella tyytyväisiä, että lähdimme vaihtoon.Olihan se tosin mukava palata myös kotisuomeen ystävien ja perheen luokse.

SAVONIAN KONEALA JA PATHMATE-SOVELLUS NÄYTTÄVÄSTI ESILLÄ HITSAUSTEKNIIKAN MESSUILLA SAVONIA-AMK:N Koneala oli vahvasti mukana 5.–7. marraskuuta Tampereella pidetyillä Nordic Welding Expo -messuilla. Näytteille vietiin HitSavonia-laboratorion PathMate-hitsausrobottisolu, jonka avulla esiteltiin konealan toteuttamaa robotin ohjelmointisovellusta sekä konealaa ylipäätään. Savonian laitteisto oli osa ABB:n isompaa messuosastoa, jossa toisena partnerina Savonian lisäksi oli Valmet Automotive. SAVONIAN PATHMATE-SOVELLUS herätti mielenkiintoa, ja varsinkin oppilaitosten kiinnostus oli runsasta. Lisäksi projekti-insinööri Aku Tuunainen kävi esittelemässä sovellusta Nordic Welding Conferencessa alan pohjoismaisille asiantuntijoille.

Katso video PathMate-sovelluksesta tällä qr-koodilla!

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  3 7

UUTTA VIRTAA & OSAAMISTA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE!

38   2   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksia Savoniassa IISALMI: Kipulääkkeet 20.1.2015 (50 € + ALV 24 %) Kehitysvammaisen seksuaalisuus 5.2.2015 (90 € + ALV 24 %)

EKG:n tulkinta sairaanhoitajille 12.2.2015 (95 € + ALV 24 %) Raskausajan diabetes ja ravitsemus Vinkit ravitsemusohjaukseen 18.2.2015 (98 € + ALV 24 %)

Autismin kirjo – perustietoa ja uutta tietoa autismista 11.3.2015 (90 € +ALV 24 %)

Iv-neste ja lääkehoito Toteuttaminen kodissa, palvelutalossa tai vuodeosastolla 19.2.2015 (79 € + ALV 24 %)

Autismin kirjo, sosiaaliset ja tunnetaidot sekä strukturointi ja visualisointi 15.4.2015 (90 € + ALV 24 %)

Diabeetikon haavanhoito 5 op Ehkäisy, tutkiminen ja hoitaminen 23.2.–1.6.2015 (420 € + ALV 24 %)

Autismi, haastava käyttäytyminen ja sen ennaltaehkäisy 1.10.2015 (90 € + ALV 24 %) Opiskeluhuoltolaki 24.3.2015 (100 € + ALV 24 %) Erilaiset ihmiset tervehenkisessä työyhteisössä 30.3.2015 (100 € + ALV 24 %) Vaativat ja tunteita herättävät asiakkaat 31.3.2015 (100 € + ALV 24 %) Ajattelun apukäsi – psykologinen ensiapu lapsille ja nuorille 10.4.2015 (150 € + ALV 24 %) Lastensuojelulaki, rajoitustoimenpiteet 13.4.2015 (150 € + ALV 24 %) VARKAUS: Iäkkäiden kipu- ja psyykenlääkkeiden käyttö sekä lääkkeiden ottoajat 17.2.2015 (100 € + alv 24 %)

Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastus 3 op 9.-10.3. ja 26.5.2015 (490 € + ALV 24 %) Vierellä aidosti läsnä Kasvattajana tehostetun läsnäolon tilanteissa 12.–13.3.2015 (125 € + ALV 24 %) Laatua spirometriatutkimuksien suorittamiseen 1 op Spirometria-ajokortti 18.3.2015 (250 € + ALV 24 %) Itä-Suomen gerontologiapäivä V Aiheina mm. vanhuksen sepelvaltimo-taudin nykyhoito, vanhuuden mielen maisemat ja ympäristön vaikutus vanhuksen hyvinvointiin 25.3.2015 (95 € + ALV 24 %) Peruselintoimintojen arviointi hoitohenkilöstölle 26.3.2015 (125 € + ALV 24 %)

Opiskeluhuoltolaki 25.3.2015 (100 € + alv 24 %)

Sairaan- ja terveydenhoitajan valmiudet kliiniseen tutkimukseen, osa I: Neurologinen tutkiminen 24.3.2015 (125 € + ALV 24 %)

Lastensuojelulaki, rajoitustoimenpiteet 14.4.2015 (150 € + alv 24 %)

Kinetic Control: Kaularanka 27.–28.3.2015 (295 € + ALV 24 %)

KUOPIO:

Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointi Gerontologinen hoitotyö 30 op, osa II 1.4., 19.8. ja 30.9.2015 (595 € + ALV 24 %)

Asiakaslähtöisiä tavoitteita GASmenetelmällä 3 op 4.2.-8.4.2015 (320 € + ALV 24 %) Itsemääräämisoikeuden toteuttaminen uhka vai mahdollisuus 4.2.2015 (85 € + ALV 24 %) Potilaan valmisteleminen toimenpiteeseen ja turvallinen kotiuttaminen LEIKO-toimenpiteen jälkeen -simulaatiokoulutus 5.2.2015 (140 € + ALV 24 %) Verensivelyvalmisteen tarkastelu 9.2. ja 10.2.2015 (320 € + ALV 24 %) BARS-seminaari 9.2.–11.2.2015 (495 € + ALV 24 %) Harjoittelun ohjaajien koulutus 10.2. ja 10.3.2015 (195 € + ALV 24 %)

Perifeerinen IV-kanylointi aseptiikka ja tekninen toteutus Hoidon tietojen ja taitojen kertaus 14.4.2015 (85 € + ALV 24 %) Rasitus-EKG, hoitajan osaaminen Moniammatillinen tiimityö 22.4.2015 (125 € + ALV 24 %)

Katso lapsen/nuoren purentaa Oikomishoito 24.4.2015 (155 € + ALV 24 %) Kehity ensihoitajana vammapotilaan hoidossa 5.5.2015 (195 € + ALV 24 %) Kehity ja innostu johtajana Koulutus on täysin uudenlainen ja raikas näkökulma johtamisen harjoitteluun simulaatioiden avulla 11.–12.5.2015 (185 € + ALV 24 %) Sairaan- ja terveydenhoitajan valmiudet kliiniseen tutkimukseen, osa II Tuki- ja liikuntaelimistön tutkiminen 5.5.2015 (125 € + ALV 24 %) Aikuisten päihteidenkäyttö lapsen silmin - työkaluja lasten kohtaamiseen ja hoitamiseen 22.5.2015 (125 € + ALV 24 %) Sairaan- ja terveydenhoitajan valmiudet kliiniseen tutkimukseen, osa III Sydämen, verenkierron, hengityselimistön ja vatsan alueen tutkiminen 27.8.2015 (125 € + ALV 24 %) Uroterapia 30 op (syksy) Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus® 3 op 7.9.–15.12.2015 (490 € + ALV 24 %) Englantia fysioterapeuteille 10.9., 17.9. ja 24.9.2015 (85 € + ALV 24 %) Osaatko pistää turvallisesti lihakseen? (syksy) Kinestetiikan peruskurssi 24.9.–30.10.2015 (445 € + ALV 24 %) Laatua EKGrekisteröintiin ja arviointiin 1 op 30.9.2015 (260 € + ALV 24 %) Sairaan- ja terveydenhoitajan valmiudet kliiniseen tutkimukseen, osa IV Nenä, suu, nielu sekä korvien ja silmien tutkiminen 26.11.2015 (125 € + ALV 24 %) Kinetic Control: Lanneranka 1.10.-4.10.2015 (595 € + ALV 24 %) Kinetic Control: Olkapää 20.–21.11.2014 (295 € + ALV 24 %) Gerontologinen kuntoutuspäivä III 25.11.2015 (95 € + ALV 24 %)

Pikatestien laadukas toteuttaminen (vierianalytiikka) Laboratorion ulkopuolinen toteutus 22.–23.4.2015 (220 € + ALV 24 %) Simulaatio-ohjaajakoulutus 2 op Kokonaisvaltaista oppimista 22.–24.4.2015 (750 € + ALV 24 %)

Savonian Sanomat  2 /  20 1 4  3 9

Y L E M P I E N A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO J E N T E E M A PÄ I VÄ 2 0 . 1 . 2 0 1 5

KEHITÄ ITSEÄSI – OPI OPPIMAAN! Tervetuloa maksuttomaan seminaariin 20.1.2015, jossa tv:stäkin tuttu Sami Saikkonen kertoo oppimaan oppimisen taidosta. Tule kuulemaan ihmisen kyvystä oppia kaikki mitä hän haluaa kunhan keskittyy oikeisiin asioihin.

Päivän päätteeksi sinulla on mahdollisuus tutustua Savonian tarjoamiin asiantuntijapalveluihin sekä opiskelijatöinä tarjottaviin projekteihin. Tilaisuudessa on maksuton kahvitarjoilu.

Samalla kuulet Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista (YAMK) valmistuvien kokemuksia itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta, ja pääset keskustelemaan koulutusvaihtoehdoista Savonian asiantuntijoiden kanssa.

Ilmoittaudu 16.1.2015 mennessä osoitteessa www.savonia.fi/yamk

S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S AVO N I A @ S AVO N I A . F I | W W W. S AVO N I A . F I