Issuu

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015

Uusi rahoitusmalli haastaa ammattikorkeakoulut SIVU 6

Varkauden energiatutkimuskeskus tositoimiin SIVU 30

Bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia etäkoulutuksella SIVU 24

PÄÄKIRJOITUS

Monialainen Savonia aluekehittämisen ytimessä KÄDESSÄSI OLEVASSA SAVONIAN SANOMISSA voit kurkistaa Savonian monialai-

seen toimintaan. Olemme koonneet sivuille kattavan tarjottimen toiminnastamme. Meillä on innostuneita opiskelijoita ja henkilöstöä, jotka toimivat lähellä yritys- ja työelämäpintaa. TOIMINNALLAMME OLEMME LUNASTANEET paikkamme alueellamme innovaatioympäristön peruspilarina, joka toimii tiiviissä yhteydessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Se on maakuntamme ja suomalaisen kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeää. SUUPIRSSI ON UUDISTANUT ajattelua liikkuvista palveluista. Nyt

olemme rakentaneet siihen palvelumallin, jota halukkaat voivat tarpeidensa mukaan hyödyntää vuokraamalla Pirssin tai palvelun siihen mukana. Tuote on jatkojalostettu asiakkaiden käyttöön. ONNISTUMISET ON HYVÄ nostaa esille. On upeaa lukea osaavista opiskelijoistamme, jotka samalla ovat savonialaisia käyntikortteja. Tällä kertaa nostimme esiin muotoilija Kerttu Seikkulan, joka voitti kierrätä pala Siljaa – suunnittelukilpailun. Myös restonomiopiskelijat ovat olleet Presidentin Linnan juhlilla sekä terveellisen ruuan tapahtumissa ”turuilla ja toreilla”. Tanssinopiskelijat ovat sukeltaneet Ihmemaan Ozin maailmaan Kuopion kaupunginteatterilla. ALUEEN KILPAILUKYKYÄ OLEMME tukemassa Hitsausrobotiikan kehittämishankkeessa ja energiateknologian toimialan kehittämiseksi esittelemme juuri valmistuneen energiatutkimuskeskuksen. Savonian Sanomien sivuilla näkyy konkreettisesti käytännönläheinen toimintamme sekä vahva kiinnittyminen alueemme kehittämiseen. MERVI VIDGRÉN PÄÄTOIMITTAJA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORI / TOIMITUSJOHTAJA

2 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

05/15 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2015. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

SYKSY Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy syksyllä 2015. Silloin meillä on lisää asiaa mm. yrityksille suunnatuista palveluistamme.

TÄRPIT SYKSYN 2015 HAKU

Haussa yhdeksän amk- ja yamkkoulutusta Hakuaika 8.-22.9.2015 Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi

SISÄLTÖ 1/2015

PÄÄKIRJOITUS

SAVONIA PANOSTAA YRITYSYHTEISTYÖHÖN

SARI RAASSINA – SAVONIAN HALLITUKSEN UUSI PUHEENJOHTAJA

UUSI RAHOITUSMALLI HAASTAA AMMATTIKORKEAKOULUT

KOKEMUSTEN VAIHTO AUTTAA JÄRVIEN KUNNOSTUKSESSA

10 RAE-RAVINNEHÄVIKIT EUROIKSI

SAVO DESIGN – KOIRAKORUT

KIERRÄTÄ PALA SILJAA – SUUNNITTELUKILPAILUN VOITTAJAKSI VONKALE-REPPU

VALOA MODERNIIN TILAAN

PIKKURAHALLA HYVÄÄ RAKENTAMISTA

HELPPOKÄYTTÖINEN HITSAUSROBOTTI

19 NAO-ROBOTTI ON MONIALAISUUDEN TAIDONNÄYTE

OPISKELIJOIDEN KOKEMAA: YAMK-PÄIVÄ – OPI OPPIMAAN!

SÄHKÖISILLÄ PALVELUILLA TASA-ARVOA

POHJOISMAIDEN ENSIMMÄINEN SUUPIRSSI

BIOANALYYTIKKOJA JA RÖNTGENHOITAJIA ETÄKOULUTUKSELLA

IHMEMAA OZ ON TANSSINOPISKELIJOILLE NÄYTÖN PAIKKA

RUOKALOISTA KOULURAVINTOLOIHIN

HANKKEITA SAVONIASSA

SAVOLAISET VIIKINKIKESTIT

OPISKELIJAT LINNASSA

VARKAUDEN ENERGIATUTKIMUSKESKUS TOSITOIMIIN

31 CELERI-VENE – YHTEISTYÖN HELMI 32

UUTISKATSAUS 1/2015

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2015 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgren

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

ULKOASU JA TAITTO Chribbe Aarnio KANNEN KUVA Savonian kuva-arkisto

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 5 3

Savonia panostaa yritysyhteistyöhön Savonia-ammattikorkeakoulussa aloitti vuoden vaihteessa liiketoimintapäällikkö Tomi Hyttinen. Ammattikorkeakoulujen tavoite on vahvistaa alueellista kehitystä ja yhteistyötä yritysten kanssa. Savonia vahvistaa uudella nimityksellä entisestään yhteistyötä. KOULUTUKSELTAAN TOMI HYTTINEN on tradenomi ja kauppatieteiden maisteri. Hän on toiminut eri johtotehtävissä muun muassa Perlos Oyj, Oy Danfoss Ab ja Moilas Oy:ssä. Lisäksi Hyttinen on harjoittanut omaa yritystoimintaa toimialana liikkeenjohdon asiantuntijapalvelut. Hyttinen uskoo, että kokemuksesta on hyötyä Savonian ja yritysten välisessä yhteistyössä sekä yrittäjien arjen ymmärtämisessä. Hyttisen tehtävänä on kasvattaa Savonian liiketoimintaa, joka on Savonian yhtiöittämisen myötä nostettu yhdeksi ydinprosessiksi. – Toimin liiketoimintaryhmän vetäjänä, jonka yhtenä tarkoituksena on kehittää ja myydä muun muassa tuotekehitys-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja yrityksen eri tarpeisiin. Lisäksi liiketoiminnan tavoitteena on lanseerata osaamisen vientipalveluja kansainvälisille toimijoille yhdessä muiden toimijoiden kuten alueen yritysten kanssa. Yrittäjien tarpeet edellä ja tavoitteena lisää kannattavaa liiketoimintaa.

– Meillä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia innovaatioiden kaupallistamisessa ja verkostojen hyödyntämisessä. Esimerkiksi osaamisen viennissä pystymme tekemään yhteistyötä kohdemaiden koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Hyttinen viittaa kiinteisiin suhteisiin ja verkostoihin. Savonialla on ulkomaisia korkeakoulukumppaneita yli 30 maassa ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita jopa 20 maasta. Tämä on melkoinen kilpailuetu. – Olemme tekemässä palvelukonseptia, jonka tarkoituksena on jalkautua paremmin koko maakunnan yrityksiin, joka mahdollistaa yritysten

Liiketoimintapäällikkö Tomi Hyttinen korostaa, että Savoniassa on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia liiketoiminnan kehittämiseen.

tymisvaiheessa. Tomi Hyttinen on avoin ja helposti lähestyttävä persoona. Hän toivoo rohkeasti myös suoria yhteydenottoja. Hyttisen tavoittaa puhelimella (044 785 5006) tai vaikkapa sähköpostilla: tomi.hyttinen@savonia.fi Teksti JOUNI VORNANEN

Tieto-taidon vaihtoa Hyttinen näkee, että Savonian ja yritysten on edelleen kehitettävä tieto-taidon vaihtoa sekä yhteistyötä koko maakunnassa. Savonia on yksi Suomen monialaisimmista ammattikorkeakouluista, jonka palveluksessa on noin 450 asiantuntijaa, käytössään 15 tuotekehitysja tutkimusyksikköä sekä lähes 6000 opiskelijaa.

4 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Microkadun kampuksen simulaatiotilat luovat mahdollisuuksia eri alojen yritys-

liiketoiminnan kasvua ja tarjota lisäten toiminnan kehittämiselle. resursseja muun muassa kansainvälis-

Sari Raassina

– Savonian hallituksen uusi puheenjohtaja Sari Raassina aloitti vuoden vaihteessa Savonia-ammattikorkeakoulun oy:n hallituksen puheenjohtajana. Raassina on ollut monessa mukana. Siviiliammatiltaan hän on syöpätautien erikoislääkäri. Hän on työskennellyt myös kliinisenä opettajana Itä-Suomen yliopistossa. RAASSINAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN on ollut laajaa. Hän on toiminut muun muassa Kuopion kaupungin valtuutettuna, Kuopion Energia oy:n hallituksen puheenjohtajana, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen valtiosihteerinä. Nyt Raassina on tuore kansanedustaja. Raassina luonnehtii itseään aluepolitiikan konkariksi, jonka ei tarvitse lähteä lähtöruudusta ymmärtääkseen, mitä politiikan teko on. Hän toteaa, että eduskuntaan ei mennä harjoittelemaan, sinne mennään tekemään työtä Itä-Suomen puolesta. Nyt Savoniallakin on suora linkki valtakunnan vaikuttajaan. Onhan kansanedustaja lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Sari Raassinan ajattelua kuvaa hyvin lause: ”Hyvinvointia ei synny vain lainsäädännöllä, siihen tarvitaan ihmisiä, toinen toistemme lähimmäisiä.” Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Kun aikaa liikenee, vapaa-ajalla harrastuksiin kuuluu kirjallisuus, sienestys, marjastus ja tiedepolitiikka. Raassina nauttii myös kulttuuritarjonnasta eri muodoissaan.

SAVONIAN REHTORI MERVI VIDGRÉNISTÄ KUOPION VUODEN 2014 VIREIN VIRKAMIES

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORI, FT Mervi Vidgrén on valittu Kuopion vuoden 2014 Vireimmäksi Virkamieheksi. Valinnan Vireimmäksi Virkamieheksi teki ehdotusten perusteella raati, johon kuuluivat nuorkauppakamarin edustajan lisäksi Silja Huhtiniemi (Kuopion Kauppakamari), Kirsi Soininen (Kuopion kaupunki) ja Heikki Helve (Kuopio Innovation). PERUSTELUT VIDGRÉNIN VALINNALLE liittyivät mm. muutoksiin

joiden keskellä amk-kenttä on ollut. Ammattikorkeakoululainsäädännön ja -rahoituksen suurten muutosten keskellä Mervi Vidgren on osoittanut poikkeuksellista johtajuutta, avoimuutta ja tehokkuutta organisaationsa johtamisessa. Hän on osannut yhdistää henkilökunnan ja omistajien edustajina toimivien luottamushenkilöiden työn yhteiseksi ponnistukseksi Itä-Suomen opiskelijoiden eduksi.

Teksti JOUNI VORNANEN

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 5 5

Uusi rahoitusmalli haastaa ammattikorkeakoulut A M M AT T I KO R K E A KO U L U J E N R A H O I -

vuoden 2014 alusta. Nyt korostetaan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä keskittymistä perustehtäviin. Yksitoista tulosindikaattoria näyttävät onko tavoitteet saavutettu. Savonia-ammattikorkeakoulun uusi talousjohtaja Merja Laituri-Korhonen katsoo kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen. Laituri-Korhonen näkee, että rahoitusjärjestelmän muuttuminen ja yhtä aikaa tapahtuva perusrahoituksen väheneminen ja tuloksien vaatiminen hämmentää monia, mutta nämä tarjoavat myös mahdollisuuden luoda itse kunkin työlle uudenlaista ulottuvuutta. – Taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden rinnalla, kasvu ja kannattavuus ovat ne teesit, joihin talousjohtajana uskon, puhutaanpa organisaation menestymisestä tai sen TUS MUUTTUI

6 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

mahdollistajasta: työhyvinvoinnista. Laituri-Korhosen mielestä on tärkeää siirtyä taloudellisen tuloksen tarkkailusta ja tulosjohtamisesta tuottavuuden johtamiseen. Jatkossa kaikkien tulisi ymmärtää, mistä raha tulee ja mitä hyötyä siitä oikein panostamalla saadaan. – Haasteena on, miten lähtökohtaisesti liian niukat resurssit kohdistetaan tuottavasti niihin asioihin, joita on pakko ja hyvä tehdä ja pieni pelivara jää siihenkin, mitä on kiva tehdä. Ammattikorkeakoulun suunnittelujänteen pitäisi aidosti olla vähintään sama kuin keskimääräinen opiskelujen suorittamisaika, eli 3 – 4 vuotta. Jos organisaatiossa huomio kiinnittyy jatkuvasti vähenevään rahoitukseen ja sen aiheuttamaan säästämiseen, johtaa se vääjäämättä pattitilanteeseen. Silloin tekeminen

vähenee, tulokset vähenevät, rahoitus vähenee: ainoastaan negatiiviset lieveilmiöt lisääntyvät, pohdiskelee Laituri-Korhonen. -Jatkuvan säästämisen tie on lyhyt, sillä ilman kustannuksia ei synny myöskään tuottoja. Laituri-Korhonen haluaa työskennellä kasvavassa, kehittyvässä organisaatiossa. Hän ajattelee, että opetuksesta, TK-toiminnasta ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän laadukkaasta tuottamisesta ei tule tinkiä. Valtion perusrahoituksen edelleen vähentyessä, rahoituspohjan laajentaminen TK- ja liiketoiminnan volyymia lisäämällä on tie, joka johtaa kasvuun. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva MINNA HUSSO

Savonian talousjohtajan Merja Laituri-Korhosen mielestä jatkuvan säästämisen tie on lyhyt, sillä ilman kustannuksia ei synny myöskään tuottoja.

UUSI RAHOITUSMALLI Rahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja opintojen laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Valtion rahoituksesta 46 prosenttia määräytyy suoritettujen tutkintojen perusteella. Rahoituksesta 24 prosenttia määräytyy lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrän perusteella. Aikaisemmin suorittujen tutkintojen painoarvo oli 30 prosenttia ja opiskelijamäärien 70 prosenttia.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 5 7

Kokemusten vaihto auttaa järvien kunnostuksessa

Lake Karla, Kreikassa. Oikealla puolella näkyy vanhaa järvenpohjaa. Alkuperäinen järvi oli huomattavasti suurempi.

8 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Euroopan Unionin Interreg -aluekehitysohjelmaan kuuluvassa LakeAdmin-hankkeessa on tavoitteena levittää hyviä järvenkunnostuksen käytäntöjä. Projektissa on mukana 10 partneriorganisaatiota yhdeksästä EU-maasta. H Y VÄT K U N N O S T U S K ÄY TÄ N N ÖT O N

koottu yhteen, joita on esitelty projektin seminaareissa. Hankkeessa tiedotuksesta vastaava Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Ville Matikka sanoo, että suurin osa hyvistä käytännöistä on tullut Suomen ympäristökeskukselta, joka toimii projektin pääpartnerina. Tarkoituksena ei ole vain tietämyksen lisääminen erilaisista käytännöistä, vaan jokainen partneri valitsee itselleen sopivamman tai sopivimmat käytännöt. – Näin pyritään tuomaan hyvä käytäntö osaksi alueellista vesiensuojelua omassa toimintasuunnitelmassa, jossa alueelliset viranomaiset voisivat huomioida sen toimenpideohjelmissaan. Savonia on antanut projektille kaksi hyvää käytäntöä. Ensimmäinen on joustavan vesistöjen kunnostuksen -koulutusmalli, joka soveltuu niin ranta-asukkaille kuin ammattilaisillekin. Toinen on valuma-alueiden hallinta maanviljelyssä. Joustavan vesistöjen kunnostuksen -koulutusmalli JOUSTAVAN VESISTÖJEN KUNNOSTUSM A L L I on valittu Irlantiin, jossa yhteistyöorganisaation tavoitteena on järjestää samantyyppistä koulutusta tulevaisuudessa Länsi-Irlannin alueella. Matikan mukaan mallin avulla voidaan kouluttaa. – Toisaalta myös ammattilaisia, kuten kuntien ympäristösihteereitä voidaan kouluttaa kerran vuodessa järjestettävillä tiedonpäivitysseminaareilla. Myös maltalainen partneri on kiinnostunut aiheesta. Heillä on aikomus kouluttaa paikallisia Savonian Järvipooli-hankkeessa vuonna 2004 kehitetyllä -koulutusmallilla. Olosuhteet Maltan ja Suomen välillä ovat erilaiset, mutta heillä on padottuja laaksoja, jotka sadekausien aikaan täyttyvät vedestä. – Tämä vesi on erittäin tärkeä maassa, jossa vesivarat on niukat. Viime

vuosina näissä vesilähteissä on ilmennyt paljon ongelmia, jotka ovat aiheutuneet muun muassa ihmisasutuksesta ja vieraista kasvilajeista. Maltalainen projektipartneri on Savonian hyvän käytännön avulla löytämässä keinon, jolla paikallisia asukkaita voisi opastaa ja kouluttaa ottamaan ympäristöä paremmin huomioon, myhäilee Matikka tyytyväisenä. Valuma-alueiden hallinta maanviljelyssä KREIKKALAINEN PARTNERI on puolestaan valinnut hyväksi käytännöksi valuma-alueiden hallinnan maanviljelyssä. Heidän pääkohde on kokonaan 1960-luvulla kuivatettu Karla-Järvi. Karla kuivatettiin aikoinaan samasta syystä kuin monet Suomenkin järvet sotien jälkeen. Tarvittiin lisää peltoalaa kasvavalle ja sodista kärsineelle väestölle. Ison järven kuivaus kuitenkin aiheutti haitallisia muutoksia paikallisilmastoon ja pohjavesille. 2000-luvun alussa Karla-järvi saatiin valtavan EU-rahoituksen avulla palautettua takaisin järveksi: tosin vain kolmasosan kokoiseksi alkuperäisestä. Järven ennallistamisen tiellä on ollut monia esteitä. Yksi niistä on maanviljelystä aiheutuva kuormitus, valottaa Matikka taustoja. – Valuma-alueiden hallinta tarkoittaa sitä, että maanviljelijä voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että pelloilta valuu järveen mahdollisimman vähän rehevöittäviä ravinteita. Tällaisia toimenpiteitä on esimerkiksi suojavyöhykkeiden perustaminen pellon ja rannan väliin tai lannan levitys maan alle siten, ettei se pääse valumaan pintavaluntana järveen. Matikka toivoo, että Savonian hyvällä käytännöllä maatalouden kuormitusta saadaan alennettua tulevaisuudessa, eivätkä näin valtavat investoinnit järven ennallistamiseen mene hukkaan. Pohjois-Savoon ollaan partneriorganisaatioista kotiuttamassa kahta hyvää

Lake Corrib, joustavan vesistöjen kunnostusmalli valittiin Irlantiin.

käytäntöä. Tšekin kansallisessa vesienseurannassa käytetään hyödyksi niin sanottua passiivista näytteenottoa, jossa näytekeräimet keräävät tietoa vesien epäpuhtauksista parin viikon ajan ennen analysointia. – Tällä tekniikalla on mahdollista saada luotettavampia tietoja vedenlaadun muutoksista verrattuna perinteiseen vesinäytteeseen, jossa analyysitulos kertoo vedenlaadun juuri näytteenottohetkellä. Toinen hyvä käytäntö on ravintoketjukunnostus, joka on SYKE:n ja tanskalaisen partnerin hankkeella. Vaikka kunnostusmenetelmä on jo ennestään tuttu, esimerkiksi Pohjois-Savossa Iisalmen reitillä sitä pystyisi käyttämään systemaattisemmin useassa järvessä veden laadun parantamiseen, selventää Matikka. LakeAdmin on rahoitettu Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta (EAKR) ja se kuuluu INTERREG IVC -ohjelmaan. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat VILLE MATIKKA

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 5 9

RAE-ravinnehävikit euroiksi Maatalous on Itä-Suomessa edelleen suurimpia vesistöjen kuormittajia: erityisesti fosforin suhteen. RAE-hankkeella etsittiin parhaita tilakohtaisia ratkaisuja erityisesti karjanlannan tehokkaaseen hyödyntämiseen ja vesiensuojeluun liittyviin menetelmiin. S AV O N I A- A M M AT T I K O R K E A K O U L U N

Arja Ruokojärvi sanoo, että yhtenä lähtökohtana on vesienhoidollinen vinkkeli, lähivesien hyvä tila. Maataloudesta tuleva ravinnekuormitus on suurimmaksi osaksi hajakuormitusta eli sitä tulee tilalta useasta eri kohdasta pieninä pitoisuuksina. – Tämän hajakuormituksen hallinnassa tarvitaankin monenlaisten toimien yhdistämistä ja tilakohtaista räätälöintiä, jotta päästäisiin parhaaseen lopputulokseen. Hankkeella haluttiin etsiä Itä-Suomen tiloille soveltuvia parhaita käyPROJEKTI-INSINÖÖRI

10 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

täntöjä ja menetelmiä varsinkin lannan ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen. Toisena lähtökohtana oli tilojen kannattavuuden lisääminen. – Lannan käytön lisäämisellä syntyy kustannussäästöjä vaikkapa vähentyneinä ostolannoitemäärinä. Uusin tutkimus haluttiin tuoda mahdollisimman nopeasti käytäntöön sovellettavaksi. Siksi yhteen hankkeeseen yhdistettiin eri menetelmien tutkimusta ja pilotointia sekä koulutusta, valottaa Ruokojärvi. – Vuoropuhelua viljelijöiden, viranomaisten, tutkimus- ja koulutussektorin välillä koettiin tarpeelliseksi, jopa

ylimaakunnallisellakin tasolla. Olihan hankkeessa mukana Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo, joita yhdistää samanlaiset ilmasto- ja maaperäympäristöt ja yhteiset vesistöreitit. Hyviä käytäntöjä ja tuloksia RAE-hankkeessa tuotettiin tutkimusosiossa uutta tietoa muun muassa erilaisten lannanprosessointi ja – levitysmenetelmien soveltuvuudesta ja kannattavuudesta Itä-Suomen oloihin esimerkiksi: lannan separointi, lietteen syyslevitys ja maan syvämuokkaus.

 Vesinäytteenotto Heiniöjärven (Pieksämäki) kosteikkokohteelta.  Lietenäytteenottoa Kiuruvedellä  Maan rakenteen analysointia ”lapiotestin” avulla.

Lannan käytön lisäämisellä syntyy kustannussäästöjä vaikkapa vähentyneinä ostolannoitemäärinä.

Ruokojärvi luettelee myös muita toimenpiteitä. Pilotoituja hyviä viljelykäytäntöjä ja maatalouden vesiensuojelukeinoja jalkautettiin tilakohtaisella neuvonnalla, tupailloilla ja työnäytöksillä. – Kehittävän maatilan ”työkaluksi” kerättiin nettiin laaja Maatila 2020 –sivusto, jossa on muun muassa erilaisia laskureita liittyen logistiikkaan, ajankohtaista tietoa tukiasioista sekä tietopaketteja eri menetelmistä. Tilojen välistä yhteistyötä ja verkottumista puolestaan edistettiin kyläkohtaisilla kokoontumisilla, muun muassa Ylä-Savoon muodostui uusi urakointirinki separoinnin ympärille. Hanke osaltaan edisti eri maakuntien välistä yhteistyötä ja yhtenäisti esimerkiksi ProAgrioitten neuvontakäytäntöjä. Tutkimuksen, viranomaisten ja tilojen välinen vuoropuhelu lisääntyi. Toi-

mintamalli jatkuu hankkeen jälkeenkin, iloitsee tyytyväisenä Ruokojärvi. – Määrällisistä indikaattoreista voisin mainita, että RAE järjesti yli 80 tapahtumaa, joissa oli yhteensä 2100 osallistujaa. Varsinaisia ”RAE-maatiloja”, joille tehtiin räätälöidyt, tilakohtaiset jopa lohkokohtaiset toimenpidesuunnitelmat, oli 170 tilaa. RAE-hanke palveli myös opiskelua. Savonian opiskelijoita osallistui hankkeen eri vaiheisiin. Mukana oli luonnonvara-alan agrologiopiskelijoita Iisalmesta ja Kuopiosta ympäristötekniikan opiskelijoita. Näin osaltaan edistettiin myös monialaista oppimista. Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu. Muita osatoteuttajia olivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ProAgriat, MTT Maaninka, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen ympäristökeskus. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat ARJA RUOKOJÄRVI

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 1 1

Savo Design – Koirakorut Mitä ihmettä, koiristakin on oma korusarjansa. Ajatuksen takana ovat Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Saara Ruskola, Hanna Ruuskanen ja Anniina Tiihonen. NUORET OPISKELEVAT KORU- JA JALO-

Idea koira-aiheisia koruja valmistavasta yrityksestä kypsyi jo vuonna 2012. Liikeidea sai alkunsa opintoihin kuuluvasta projektista, jonka tarkoituksena oli tuottaa asiakaslähtöistä muotoilua. Opiskelijat valottavat Koirut Design oy:n liikeideaa. – Anniina Tiihonen tiesi kertoa, että Kuopiossa järjestettäisiin kesällä kansainvälinen koiranäyttely, mikä voisi olla hyvä tapahtuma saada palauMETALLIMUOTOILUA.

12 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

tetta korutuotteille. Tällöin aloimme kehitellä koiraihmisille suunnattua korumallistoa, jonka kohderyhmän tapasimme Sawo Showssa 2012. Korumallit olivat aluksi hyvin tyyliteltyjä. Asiakkaiden palautteen perusteella opiskelijat oivalsivat, että rodunmukaisille malleille olisi enemmän kysyntää. Asiakaslähtöisyys oli aina ollut toiminnan lähtökohta. Alkuun tärkein tehtävä oli kerätä palautetta koruista ja muuttaa niitä asiakkaiden

toivomaan suuntaan. – Silloin syntyi liikeideamme ydin, rotukohtaisten koirakorujen valmistaminen. Pyrimmekin tuomaan koruissamme esiin eri koiraroduille tyypillisimmät piirteet ja halutun rakenteen. Korut suunnitellaan ja valmistetaan itse Ruskola, Ruuskanen ja Tiihonen suunnittelevat ja valmistavat korut itse, mikä mahdollistaa sekä asiakaslähtöisen suunnittelun että nopean

reagoinnin saatuun palautteeseen. Asiakkailta saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää, sillä eihän kukaan voi tuntea kaikkia koirarotuja. Koiran oikeiden linjojen ja rakenteen esittäminen koruun vaatii niin tarkkuutta kuin tunnettakin. Asiakkaat ovat kertoneet korujen tekijöille kuvaannollisin esimerkein ohjeita mallien piirtämiseen. Milloin trimmauksen tulee muistuttaa kananmunaa, milloin hännänpään ja takapuolen linjan väliin tulee mahtua appelsiini. – Tällaiset vinkit saavat hymyilyttämään, mutta ovat olleet meille suureksi avuksi. Tällä hetkellä mallistostamme löytyy yli 200 korumallia eri koiraroduista, ja teemme jatkuvasti lisää uusia malleja. Korujen myynti tapahtuu pääasiassa koiratapahtumissa kuten koiranäyttelyissä. Sieltä tulee myös paras ja suo-

rin palaute. Lisäksi tuotteisiin voi tutustua nettisivuilla ja facebookissa. Tuotteita myydään Kuopiossa erilaisissa tapahtumissa ja koirakorvakoruja on saatavilla esimerkiksi Taito Shopissa. – Yritys toimii vielä sivutoimisena opintojemme ohella. Tarkoituksemme on kehittää liiketoimintaamme ja jatkaa yrittämistä myös koulun jälkeen, jolloin voimme keskittyä yrittäjyyteen enemmän. Palaute koruista Koira-aiheisia tuotteita löytyy muun muassa kaulakoruina, rintakoruina ja korvakoruina. Nämä ovat saaneet aikaan innostusta ja ihailua. Korujen ilmeikäisyydestä ja rodunmukaisuudesta asiakkaat pitävät. Palautteissa kuulee esimerkiksi lausahduksia: ”Hei, tuossahan on aivan kuin meidän Lulu.”

– Tämän tyyppisiä kommentteja olemme monesti kuulleet ja se kertoo, että olemme onnistuneet tuomaan korussa esiin koiralle tyypilliset luonteenpiirteet. Erityisesti harvinaisten koirarotujen omistajat ovat haltioituneet, kun valikoimasta löytyy koruja heidän koiristaan. – Monen suusta kuuleekin ensin kommentin, ettei meillä kuitenkaan ole koruja heidän koiraroduistaan. Yllätys on suuri, kun meiltä niitä löytyykin. Ollemme yllättyneet korujen saamasta huomiosta ja asiakkaiden antama positiivinen palaute on meille suuri voimavara, hehkuttavat nuoret yrittäjät. Teksti JOUNI VORNANEN

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 1 3

Kierrätä pala Siljaa – suunnittelukilpailun voittajaksi Vonkale-reppu TALLINK SILJA HAASTOI nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita Silja Symphonyn verhoilumateriaaleista. Syyskuussa polkaistuun kilpailuun osallistui joukko innovatiivisia merihenkisiä töitä. Kierrätä pala Siljaa -kilpailussa muotoilun opiskelijat inspiroituivat remontin teiltä poistuneiden Silja Symphonyn Commodore -hyttien, Commodore-loungen ja ravintoloiden sisätekstiileistä. Opiskelijoiden tavoitteena oli luoda innovatiivinen sisustustai käyttöesine, joka sopisi myyntiin joko laivan Promenade-kävelykadun muoti- ja lahjatavaraliikkeisiin tai Tax Free Superstoreen. – Saimme kolmisenkymmentä monipuolista ja oivaltavaa kilpailutyötä. Mukana oli sekä asuste- että sisustusesineitä. Moni oli lähtenyt liikkeelle merellisestä teemasta, vaikka tämä ei varsinaisesti kuulunut tehtäväantoon. Joukossa oli muun muassa merenelävistä ja purjehduksesta inspiraatiota saaneita tuotteita, kilpailun päätuomari sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen kertoi. Kilpailun tuomaristosta löytyy muutenkin runsaasti tietotaitoa kierrätykseen, sisustukseen ja muotoiluun. Jäsenistöön kuuluvat kierrätysmateriaaleja tuotteissaan käyttävän Globe Hope -designyrityksen toimitusjohtaja Seija Lukkala, sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen, käsityöekspertti Anu Harkki ja kansainvälisesti tunnustettu stylisti Teri Niitti.

Voitokas ”Vonkale” Savoniasta Tuomarit valitsivat yksimielisesti suunnittelukilpailun voittajaksi Vonkale-repun. Sen suunnitteli 22-vuotias Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemian vaatetusmuotoilun opiskelija Kerttu Seikkula. Voitostaan yllättyneelle Seikkulalle kyseessä oli ensimmäinen suunnittelukilpailu. Persoonallinen kalanmuotoinen lastenreppu syntyi luovan heittäytymisen tuloksena. Seikkula valottaa idean taustaa. – Ideani lähti hioutumaan perinteisestä seiloripussista. Lähdin pohtimaan tuotteen käyttäjäryhmää. Jo alussa näin

14 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

kannattavimpana suunnitella tuote lapsille, sillä lapsethan ovat niitä, joille yleisimmin ostetaan matkoilta tuliaisia. Seikkula yhdisti merelliseen teemaan leikkimielisyyttä. Tuotteen tuli olla hauska, hyödyllinen ja sellainen, jonka jokainen lapsi ottaa mielellään vastaan. – Vonkale-repun suunnittelussa on otettu huomioon se, että eri kierrätysmateriaaleja käyttämällä jokaisesta tuotetusta erästä tulisi mahdollisimman uniikki, jolloin jokainen lapsi löytää mieleisensä. Ideana tuotteessa on: se sopii mukaan leikkeihin, ja esimerkiksi repuksi pienille koululaisille. Hauska ja oivaltava Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäisessä osassa nuoret suunnittelijat esittelivät tuotteistaan luonnokset. Niiden joukosta tuomaristo valitsi kymmenen suunnitelmaa jatkoon. Voittajatuotteen kriteereinä oli muun muassa innovatiivisuus, ekologisuus ja soveltuminen myyntituotteeksi. Seikkula alkoi pohtia tuotteen kaupallisuutta ja kohderyhmää. Ekologisuus näkyi siinä, että Vonkale-reppu on valmistettu Silja Symphonylta poistuvista tekstiilimateriaaleista. – Siinä on hyödynnetty kokin housuja, Commondore-hyttien verhoja sekä Commondore-hyttien nojatuolien verhoilumateriaaleja. Tuotteet on pyritty kaavoittamaan siten, että leikkuujäte jää mahdollisimman pieneksi. Tuomarit kuvailevat Vonkale-reppua ”hauskaksi ja oivaltavaksi tuliaistuotteeksi, josta saadaan monenlaisia uniikkeja tuotteita moneen makuun eri kankaita yhdistelemällä”. Lapsille ja lapsenmielisille tarkoitetussa repussa oli käytetty sekä nojatuolien kestäviä verhoilumateriaaleja että verhokangasta. Toiseksi kilpailussa sijoittui Roosa Mattssonin (Hämeen ammattikorkeakoulu) Aallokko-kassi ja kolmanneksi Mirella Virtasen (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) Poiju-pyykkipussi. Molemmat vakuuttivat tuomariston klassisella tyylikkyydellään ja oivaltavalla käytännöllisyydellään. Teksti JOUNI VORNANEN

Persoonallinen kalanmuotoinen lastenreppu syntyi luovan heittäytymisen tuloksena KUVA: KERTTU SEIKKULA

Voitosta yllättyneelle Kerttu Seikkulalle tämä oli ensimmäinen suunnittelukilpailu.

Voitokas Vonkale-reppua tuomaristo kuvaa hauskaksi ja oivaltavaksi. KUVA: TALLINK SILJA OY

Teosmaiset valaisimet on suunniteltu etenkin suuriin, moderneihin tiloihin, jonne ne tuovat pehmeää, tunnelmallista valoa ja kiehtovia varjoja.

VALOA MODERNIIN TILAAN S AV O N I A-A M M AT T I K O R K E A K O U L U S -

Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistunut Hanna Karikoski on hyvä esimerkki eteenpäin pyrkivästä muotoilijasta. Habitaressa hän lanseerasi ensimmäisen valaisinmallistonsa, Loimun. Loimu-mallisto sisältää kolme valaisinmallia kahdessa eri koossa. Teosmaiset valaisimet on suunniteltu etenkin suuriin, moderneihin tiloihin, jonne ne tuovat pehmeää, tunnelmallista valoa ja kiehtovia varjoja. Yhtenäiseen muotokieleen pohjautuva mallisto mahdollistaa kaikkien valaisimien käytön rinnakkain samassa tilassa. Karikoski sanoo, että Habitaresta saatu palaute ylitti kaikki odotukset. Mielenkiintoa herättivät osasto, valaisimet ja osastolle suunnitellut modernit pirttiryhmät. Kokonaisuutta pidettiin yksinkertaisen tyylikkäänä ja harmonisena. – Nyt on jotain uutta, miten puu on saatu taipumaan noin? Taidetta. Pöytäryhmistä oltiin myös erittäin kiinnostuneita sanomalla ”käsittämättömän simppeliä, mutta toimivaa”, kuvailee Karikoski palautetta. Tuotteissa Karikoski haluaa yhdistää vanhaa ja uutta. Tällä idealla suunniteltiin myös osasto. Ajatuksena oli entisaikojen laadukkuus ja osaaminen modernisti toteutettuna. TA

– Messuilla esitellyt valaisimet olivat prototyyppejä. Tällä hetkellä on työn alla ensimmäinen sadan kappaleen myyntierä, myös ruokailuryhmät on otettu tuotantoon. Muotoilun lehtori Marke Iivarinen kuvaa Karikoskea suunnittelijana kunnianhimoiseksi, uteliaaksi tutkijaksi ja kovaksi työihmiseksi. – Oman linjakkaan, arkkitehtonisen ja pelkistetyn tyylin muotoilijana Karikoski löysi jo opiskeluaikana. Oli kysymys sitten painokankaan kuosis-

ta, valaisimesta tai graafisesta kuvituksesta. Tyyli oli tunnistettavissa samanhenkisessä muotokielessä, linjaa tyyliä Iivarinen. Hanna Karikoski tavoittelee alusta lähtien kansainvälisiä markkinoita. Helmikuussa tarkoitus on lähteä messuille Tukholmaan ja huhtikuussa Milanoon. Tammikuussa (2015) avautui nettikauppa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat HANNA MERIKOSKI

Hanna Karikosken osastoa pidettiin Habitare-messuilla yksinkertaisen tyylikkäänä ja harmonisena.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 1 5

Pikkurahalla hyvää rakentamista Sana yhteiskuntavastuu koreilee monen organisaation seinätaulussa. Savonia-ammattikorkeakoulun yrittäjyysopiskelijat panivat tuumasta toimeen ja keräsivät lähes 8000 euroa Kuopion kummikouluun Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

16 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

MITÄ NYKYAIKANA MOISELLA summalla saa? Savon Sanomien toimittaja Katja Hedbergin mukaan ajatus oli hankkia Nyamukaun alakouluun ensimmäiset oppikirjat. – Opettajat halusivat kuitenkin ehdottomasti mieluummin yhden lisäluokan kuin kirjoja oppimateriaaliksi. Koulurakennus on jo sinällään merkityksellinen asia Kongossa, jossa 60 % kouluikäisistä ei käy koulua. Koulun aloittaneistakin suurin osa käy koulua keskimäärin 3,5 vuotta. Hyvin tehty koulurakennus houkuttaa vanhempia laittamaan lapsensa kouluun. Koulutus puolestaan on ainoa tie kohti parempaa ja tasa-arvoi-

 Katja Hedberg on taas kerran Kongossa. Nyt tuliaisina on muun muassa Savoniasta lahjoitettuja kyniä ja vihkoja.

sempaa afrikkalaista huomista, muistuttaa Hedberg. – 8000 euroa riitti Bunian kaupungissa Nyamukaun lähiössä alakoulun uuteen luokkarakennukseen. Luokassa on oikeat ikkunat ja peltikatto, mitkä tekevät rakennuksesta poikkeuksellisen tasokkaan. Lisäluokka on rakennettu tiilestä. Lähiön vanhemmat ovat olleet tekemässä tiilejä paikan päällä. Apua ihmetellään

LUOKKA RAKENNETTIIN UNICEFIN kansainvälisten standardien mukaiseksi. Luokassa on 25 pulpettia, jotka on tarkoitettu aina kahdelle oppilaalle. Nyamukaun alakoulussa lähes joka pulpetissa istuu kolme lasta. 8000 eurolla saatiin hieno luokkahuone. Näin pelastettiin kymmeniä poikia ja tyttöjä opintielle.

Kaukaiset ystävät ovat kiitollisia. Bunian kaupunkiin Kuopiosta on noin 7000 kilometriä. Savonian opiskelijoiden halua auttaa ja kerätä rahaa kongolaisille on paikan päällä yhä ihmettelyn aihe. Opettajat ja lasten vanhemmat ovat osoittaneet avusta sydämellistä kiitollisuutta, jollaista Suomessa harvoin kokee, jos koskaan, mietiskelee Hedberg. – Itse toivon, että Savonian yrittäjyysopiskelijat olisivat itse päässeet paikan päälle Buniaan näkemään, miten nöyrän kiitollisina lisäluokka otettiin vastaan. Opettajat ja vanhemmat puhuvat myötätuntoisista kuopiolaisista niin kauniisti, että sen kuuleminen todella liikuttaa. Hedberg näkee, että kulttuurisesti lisäluokan merkitys on suurinta tyttöjen kannalta. Erityisesti kehitysmaiden tyttöjen kouluttaminen on tärkeää uusien ovien avaamiseksi. Harvassa koulussa viitos- ja kuutosluokilla on enää tyttöjä. – He ovat kantamassa vettä ja polt-

 Nyamukaun alakoulussa on 964 oppilasta. Mikä uskomatonta, yli puolet heistä on tyttöjä, hämmästelee Hedberg.

topuita, tekemässä peltotöitä sekä valmistumassa lähestyvään avioliittoon. Nyamukaun alakoulussa on 964 oppilasta. Mikä uskomatonta, yli puolet heistä on tyttöjä. Miksi auttaa? Hedbergin mielestä on erityisen merkittävää, että Savonian apu meni kaupunkiin, joka vielä 13 vuotta sitten oli erittäin vakavan, etnisen konfliktin kourassa. Pääheimot, hemat ja lendut, tappoivat toisiaan silmittömästi: tuloksen oli lähes kansanmurha. – Nyamukaun alakoulussa viisaat opettajat laittavat nyt hematytön ja lendupojan istumaan vierekkäin. Lapset opetetaan tekemään työtä yhdessä, heimorajoista lainkaan välittämättä. Ja oppilaiden vanhemmat sallivat tämän. Savonialle yhteiskuntavastuu ei ole vain korulauseita. Kongo-projektissa yhdistyivät käytännönläheisesti kansainvälinen yhteiskuntavastuu ja opiskelijoiden oppiminen, tähdentää osaamisaluejohtaja Kaija Sääski. – Hyvän mielen myyminen on yksi vaikeammista myyntityön lajeista. Mikä hienointa kaikki osapuolet: myyjät eli opiskelijat, hyväntekijät eli lahjoittajat ja avunsaajat kehitysmaan lapset, opettajat ja perheet kokivat välittämisen ja onnistumisen iloa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat JUKKA GRÖNDAHL, KIRKON ULKOMAANAPU

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 1 7

Helppokäyttöinen hitsausrobotti Hitsausrobottien ohjelmointia ja käytettävyyttä on viime vuosina tutkittu Savonia-ammattikorkeakoulussa. Kehitystyössä syntyi yksinkertainen ja käyttäjäläheinen sovellus hitsausrobotin ohjelmointiin.

SAVONIAN HITNETWORK-HANKKEESSA

 Robottisolu  Intuitiivinen käyttöliittymä selkeine kuvakkeinneen lisää robotin käyttäjäläheisyyttä.  Robotin johdattamista ohjelmointivaiheessa.

18 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

vuonna 2011 aloitettiin tutkimaan millä tavoin hitsausrobotin ohjelmointia voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Voisiko robotti ollakin hitsarin apuri, joka voidaan helposti opettaa hitsaamaan yksittäisiä tuotteita tai jopa hitsejä? Projekti-insinööri Aku Tuunainen kertoo, että tutkimuksen lähtökohtana oli hyödyntää voimaohjausta robotin liikuttamiseen ohjelman tekovaiheessa. Kuusiakselinen voima-anturi robotin työkalulaippaan sijoitettuna mahdollistaa robotin liikuttamisen käyttäjän toimesta. – Voima-anturi tunnistaa käyttäjän työkaluun, tässä tapauksessa hitsauspolttimeen kohdistaman voiman. Robotti liikkuu käyttäjän haluamaan suuntaan. Yleensä voimaohjausta hyödynnetään hionta-, jäysteenpoisto- ja kokoonpanosovelluksissa. Hyödyntämällä voimaohjausta hitsausrobotin ohjelmointivaiheessa, käyttäjä pystyy hallitsemaan robotin liikkeet joustavasti näkönsä ja kätensä avulla, selventää Tuunainen. – Tyypillisesti robottia liikutellaan jonkun koordinaatiston suhteen joko joystick:n tai painikkeiden avulla. Robotin edut PathMate:ksi nimetyn sovellutuksen käyttö on pyritty tekemään mahdolli-

simman yksinkertaiseksi. Sovellusta on käytetty pääasiassa Savonian omiin hitsaustesteihin. Robotin ohjelmointi on huomattavasti nopeampaa perinteisesti opettamalla ohjelmointiin verrattuna, Tuunainen valottaa. – Lisäksi opiskelijoiden harjoitustöiden teko on tehostunut, kun robotin ohjelmoinnin opetteluun aikaisemmin kulunut aika on voitu käyttää tehokkaammin itse testeihin. Muutaman tunnin koulutuksella opiskelijat on voinut jättää työskentelemään lähes itsenäisesti. Tuunainen korostaa sovellutuksen helppokäyttöisyyttä. PathMate-sovellus mahdollistaa sen, että robotin hitsausohjelman oppii hallitsemaan lähes kuka tahansa hitsaustaitoinen huomattavan lyhyessä ajassa. – Ohjelman tekijän ei tarvitse osata robotin koodia, riittää että osaa käyttää käyttöliittymää. Tämä mahdollistaa entistä laajemman käyttäjäkunnan, kun robotin ohjelmointi ei ole enää harvojen ja valittujen operaattoreiden takana. Tulevaisuus Robottien käyttäjälähtöisyys, voimaanturoinnin hyödyntäminen ja johdattamalla opettaminen ovat yleistyneet viime vuosina palvelurobotiikassa. Teollisuuteen päätyneitä sovelluksia on kuitenkin vielä vähän, harmittelee Tuunainen.

NAO-robotti on monialaisuuden taidonnäyte PENA ON PIENI JA SYMPAATTINEN robotti, joka voi tulevaisuudessa tanssittaa esikoululaisia tai jumppauttaa ikäihmisiä. Pena on myös lähes elävä esimerkki Savoniaammattikorkeakoulun monialaisuudesta, sillä sen parissa ovat työskennelleet niin tekniikan kuin muotoilun ja musiikinkin opiskelijat. – NAO on tietokone, jolla on jalat, kädet ja helkkarin paljon sensoreita, tiivistää robotin syvintä olemusta tietotekniikan opiskelija Pyry Vainikainen.

Robotti taipuu moneksi

Muutaman tunnin koulutuksella opiskelijat on voinut jättää työskentelemään lähes itsenäisesti. – Savonialla on vahva usko siihen, että PathMate:n kaltaiset käyttäjäystävällisyyttä lisäävät sovellutukset tulevat yleistymään tulevaisuudessa teollisuuden ratkaisuissa. Yhtenä merkkinä tästä on se, että hankkeen aikana markkinoille ilmestyi lähes vastaavanlainen sovellus eräälle toiselle robottimerkille. – Suomessa on lisäksi valmisteilla hanke, jossa on tarkoitus tutkia ja kehittää teollisuusrobotiikkaa joustavampaan ja helppokäyttöisempään suuntaan. Tuunaisen mukaan saavutetut tulokset ovat projektin osalta lupaavia, ja palaute on ollut hyvin positiivista. Nykyinen käyttöliittymä on toteutettu hitsausprosessin ympärille, mutta se on räätälöitävissä helposti erilaisille ratapainotteisille sovellutuksille, kuten leikkaus ja liimaus. – Robottisolu sijaitsee Kuopiossa Savonian hitsauslaboratoriossa. Esittelemme sitä mielellämme kaikille kiinnostuneilla.

 Tutustu Penaan tästä

Tekniikan yksikön luokkahuoneessa tanssahtelevalle robotille löytyy lukemattomia käyttömahdollisuuksia. – Tällä pystyisi hyödyntämään esimerkiksi kasvojentunnistusta tai puheentunnistusta. Mahdollisuudet ovat rajattomat, Vainikainen toteaa. Savonia-ammattikorkeakoulussa Pena työskentelee muun muassa viestinnän ja markkinoinnin apuna erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Jatkossa sen työkenttä laajenee entisestään. – Fysioterapeuttiopiskelijat ovat lähteneet tutustumaan, että mihin kaikkeen robotti taipuu. Nyt he tekevät jumppakoreografiaa, jota on tarkoitus käyttää lasten jumppatuokioihin päiväkodeissa, kertoo lehtori Sami Lahti.

Yhteistyö on voimaa Rakennusmiehen haalariin puettu robotti on työllistänyt opiskelijoita monelta eri alalta. – Tietotekniikan opiskelijat hoitivat robotin koodaamisen, vaatetussuunnittelijat tekivät sille vaatteet, tanssinopiskelijat tanssikoreografian ja musiikinopiskelija teki koreografiaan sopivan musiikin, Lahti listaa. – Yhteistyö muusikoiden ja tanssijoiden kanssa oli tosi mielenkiintoista ja oli hyvä, ettei meidän tarvinnut tehdä tanssikoreografiaa, me kun ei varsinaisesti olla taiteilijoita, heittää tietotekniikan opiskelija Joonas Mononen.

Raksalta balettiin Penan vaatekaapista löytyy raksahaalareiden lisäksi supermiesasu sekä vaaleanpunainen balettitutu. – Robotin vaatettaminen ja erityisesti vaatteiden kaavoittaminen oli kyllä haastava juttu. Robotti on pieni ja mittasuhteet eivät ole samat kuin ihmisellä, joten lastenvaatteiden kaavalla ei voinut tehdä. Toisaalta piti ajatella käyttäjälähtöisyyttä, jotta vaatteet olisi helppo pukea päälle, kertoo vaatetussuunnittelun opiskelija Sini Rokka.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat KARI SOLEHMAINEN

Teksti ANNE HEIKKINEN

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 1 9

OPISKELIJOIDEN KOKEMAA:

YAMK-päivä – Opi oppimaan!

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ihmisiä innostaakseen Savonian terveysalan opiskelijat organisoivat YAMK-päivän osana opetusohjelmaansa kuuluvia hankeopintoja. HANKEOPINTOJEN TARKOITUKSENA ON , että opiskelija perehtyy hanketyöskentelyyn sekä teoriassa että käytännössä. Hankeopinnot on mahdollista suorittaa esimerkiksi yhteistyössä työelämän yrityksen kanssa ja meidän kuuden tytön yhteistyökumppaniksi päätyi Savonia. YAMK-päivä järjestettiin 20.1.2015 kaikille niille, jotka olivat kiinnostuneet ammatillisesti itsensä kehittämisestä. Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena oli tapahtumapäivän kautta kertoa ylemmän ammattikorkeakoulun työelämälähtöisiä opiskelumahdollisuuksia. YAMK-päivään osallistuneille tarjottiin runsaasti infoa koulutusalojen mahdollisuuksista, lisäksi pyrittiin kohottamaan osallistujien opiskelumotivaatiota. Tapahtumassa kuultiin eri alojen asiantuntijoilta sekä YAMK-tutkinnon suorittaneilta lisätietoa hakemiseen ja opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. YAMK-päivässä esiintyi Sami Saikkonen, joka kertoi itsensä kehittämisen tärkeydestä ja siitä, miten kaikkea on mahdollista oppia kunhan vain uskal-

20 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

taa luottaa itseensä ja mahdollisuuksiinsa. HANKKEEMME KÄYNNISTYI SYYSKUUSSA 2014. Me opiskelijat olimme olleet yhteydessä lehtori Eija Partanen- Kiviseen jo edellisenä keväänä hankeopintojen pohjalta. Hän kertoi Savonia-ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Petteri Alangolta tulleesta hankeideasta YAMK-päivän organisointiin ja järjestämiseen liittyen. Päätimme yhdessä lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan kyseisen teemapäivän. Suunnittelimme tapahtumaa monessa kokouksessa syksyn aikana. Ensin päätimme, että tarvitsemme tapahtumaan jonkun valovoimaisen puhujan. Otimme yhteyttä puhujien, juontajien ja valmentajien välittämiseen erikoistuneeseen yritykseen, josta meille ehdotettiin tapahtuman pääpuhujaksi Sami Saikkosta. Sami on elämänsä aikana ehtinyt kouluttautua niin tanssijaksi kuin taitolentäjäksikin. Pohdimme myös tapahtumalle toimivinta ajankohtaa ja paikkaa. Lopulta päädyimme pitämään

tapahtuman Microkadun kampuksen auditoriossa, jotta tapahtumaan tulevat voisivat samalla tutustua toimitiloihin. Ajankohdaksi valitsimme alkuvuoden, jotta mielenkiinnon herätessä osallistujilla olisi vielä aikaa hakea alkaviin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Tarkan päivämäärän, puhujan ja tarjoilujen ollessa selvillä, aloitimme mainosten ja tapahtuman markkinoinnin suunnittelun. Olimme yhteydessä sähköpostitse sekä puhelimitse useaan Savonian yhteistyökumppaniin sekä mainostimme YAMK-päivää erilaisissa tapahtumissa. Jaoimme esitteitä Kuopion alueella ja lähikaupungeissa sekä hyödynsimme sosiaalista mediaa esimerkiksi ostamalla mainontaa Facebookissa. Olimme myös markkinointitehtävissä Kuopion Apajan järjestämässä kirpputoritapahtumassa tammikuussa sekä Leka Volley vs. Tiikerit lentopallon finaaliottelussa Stundentialla Kuopiossa. Lisäksi tapahtumaamme mainostettiin Kalpan pelissä, jossa mainoksia jaettiin yleisön istumapaikoille.

Onnellinen hanketiimi! Vasemmalta Jenna Hallamaa, Heli Intke, Essi Lötjönen, esiintyjä Sami Saikkonen, Minna Karhumaa ja Mira Lehmus.

ILMOITTAUTUMISET PÄÄTIMME HOITAA

Webropol-ohjelman avulla internetissä. Saimme vahvistusta päiväämme myös opiskeluryhmistä ja kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli osallistujia lähes 150 henkilöä! Kaikkien osallistujien kesken arvoimme tablettitietokoneen. Mielestämme päivä oli onnistunut. Suunnittelemamme aikataulut onnistuivat ilman ongelmia ja puhujat saivat kuulijoiden mielenkiinnon pysymään yllä koko tilaisuuden ajan. Kampuksen auditorio oli sopivan kokoinen tilaisuuteen nähden ja tarjoiluihin oltiin tyytyväisiä. Lisäksi saumaton yhteistyö tilaajan eli Petteri Alangon kanssa mahdollisti päivän toteutumisen onnistuneesti. Jos saisimme järjestää tapahtuman uudelleen, olisimme varmasti aloittaneet hankkeen markkinoinnin aikaisemmin ja käyttäneet markkinointiin enemmän aikaa. Hanke oli opettavainen kokonaisuus toteuttaa. Suunnitteluvastuu sekä tapahtuman vaatimat yhteydenotot olivat suurelta osin meidän opiskelijoiden hoidettavana, yhteistyössä olevien opettajien antama viimeinen hyväksyntä kuitenkin huomioiden. Hanke opetti hyvin aikataulutusta sekä asioiden organisointia. Vastuuta jaettiin

kaikkien opiskelijoiden kesken tasaisesti ja kaikki hoitivat osuutensa hyvin. Hanke opetti myös toimimaan ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa ja opimme toimimaan yhteistyössä käyttäen hyväksi jokaisen näkökulmaa ja vahvuuksia. Hankkeen aikana pääsimme näkemään projektin kaaren alusta loppuun ja ymmärtämään sen, mitä kaikkea tämänkaltainen projekti vaatii onnistuakseen. YAMK-päivää järjestäessä huomasimme erityisesti sen, kuinka paljon eri asioita täytyy miettiä yhden tapahtuman luomiseksi. Mielestämme hanke toi myös vaihtelua normaaliin opiskeluun ja se, ettemme tehneet hanketta suoranaisesti omaan alaan eli terveysalaan liittyen oli hyvä valinta. Oli mielenkiintoista oppia markkinointia ja projektityöskentelyä. Voimme lämpimästi suositella tämän tyyppisiä hankemahdollisuuksia kaikille hankeopintoja etsiville opiskelijoille! Kirjoittajat ESSI LÖTJÖNEN, TR12S, HELI INTKE, TR12S, JENNA HALLAMAA, TR12S, MINNA KARHUMAA, TR12S, MIRA LEHMUS, TS12S Opettaja EIJA PARTANEN-KIVINEN

Savonia-ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena on vastata työelämän tarpeisiin laajan koulutustarjonnan kautta. Savonian osaamisalueita ovat muun muassa teknologia- ja ympäristöosaaminen, hyvinvointiosaaminen ja liiketoimintaosaaminen. Savonia tarjoaa myös jo ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuutta lisäkouluttautumiseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kautta (YAMK). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 60–90 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää 2–2,5 vuotta. Opetus koostuu muun muassa lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja verkko-opetuksesta. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen työelämän ohella. Tutkintoon sisältyy syventäviä ammattiopintoja ja opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteena ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissa on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen. Koulutus tarjoaa opiskelijalle uutta, työelämän kehittämisessä tarpeellista osaamista.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 2 1

Sähköisillä palveluilla tasa-arvoa Suomi on laaja maa ja kaikille tulisi turvata tasa-arvoiset terveyspalvelut. ItäSuomessa tartuttiin härkää sarvista. A S S I- H A N K K E E S S A K E H I T E T T I I N omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä palveluita. Sähköisiä terveyspalveluja ovat esimerkiksi ajanvaraus sairaanhoitajan vastaanotolle tai vaikkapa joukkotarkastuspapa-tutkimukseen äitiysneuvolaan. Savonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Annikki Jauhiainen kertoi, että sähköisen ajanvarauksen lisäksi asiakas voi kirjata omat esitietonsa sähköiselle lomakkeelle ja lähettää ne ammattilaiselle ennen vastaanottoa. – Tällöin ammattilainen voi jo ennen vastaanottoa tutustua tietoihin ja keskittyä vastaanotolla tärkeimpiin asioihin asiakkaan kanssa. Sähköinen terveyspalvelu voi sisältää myös asiakkaan ammattilaisen välistä verkkoviestintää, jossa ammattilainen tukee ja ohjaa asiakasta omahoidossa. Jauhiainen korostaa ohjaamisen merkitystä. Hankkeessa selvitettiin kyselyllä lähes 800 kansalaisen tietoja viestintätekniikan osaamista, näkemyksiä sähköisten palveluiden hyödyllisyydestä sekä ohjaustarpeista. – Tulosten perusteella asiakkaita ohjattiin monin tavoin. Esimerkiksi Ylä-Savon kuntayhtymässä oli omahoitopiste, jossa sairaanhoitaja ohjasi asiakkaita myös sähköisiin palveluihin. Samoin ammattilaiset jalkaantuivat kauppaliikkeisiin ja kirjastoihin ohjaamaan. – Asiakkaan oli helppo vaikkapa kauppareissulla mennä hakemaan tietoa palveluista. Hän voi esiintyä anonyyminä, eikä ohjauksesta tarvitse maksaa mitään.

Uudistaa hoitopolkuja ASSI-hankkeessa uudistettiin pitkäaikaissairaan hoitopolkuja, Ylä-Savossa muun muassa pitkäaikaissairaan hoito-

22 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Kansalaisten ohjausta kauppaliikkeessä, kehittäjäsairaanhoitaja Eija Tyyskä.

polku. Sen eri vaiheet kuvattiin ja kirjattiin keskeiset hoitopolkuun liittyvät tutkimukset, asiakkaan omahoidon ohjauksen ja tuen sisällöt sekä sähköisen asioinnin muodot. Annikki Jauhiainen näki hoitopolun uudistamisen merkitsevän asiakkaan vastuun ottamista omasta hoidostaan. Hoitopolkuun liitettiin sähköisiä palveluja esimerkiksi ajanvaraukset, tiedonhaku erilaisista tietokannoista tai asiakkaan omien tietojen katselu KanTa.fi – palvelusta. – Sairauden hoidon tukena voidaan käyttää tekstiviestipalvelua ja tulevaisuudessa myös verkkoviestintää. Uudistaminen vaikuttaa myös ammattilaisen työhön. Työnkuva muuttuu: ammattilaisella tulee olla aikaa

myös verkossa tapahtuvaan viestintään, muistuttaa Jauhiainen. – Etukäteen saadut esitiedot asiakkaasta tai vähentyneet ajanvaraukset puhelimitse muuttavat työnkuvaa. Ammattilaisella on enemmän aikaa vastaanotolla keskittyä haasteellisiin asioihin asiakkaan kanssa kasvokkain. Lisää tuottavuutta Jauhiainen peräänkuuluttaa tuottavuutta. Se tarkoittaa uusien ja laadukkaiden palveluiden kehittämistä. Sähköiset terveyspalvelut lisäävät tasavertaisuutta palvelujen saatavuudessa esimerkiksi syrjäseudulla. – Tuottavuus on asiakkaan lisääntynyttä vastuunottoa omasta terveydes-

Pohjoismaiden ensimmäinen Suupirssi Seminaari Tallinnassa. Kuvassa projektikoordinaattori Annikki Jauhiainen (vas.) Savonia-amk, kehittäjäsairaanhoitaja Heli Jääskeläinen Joensuun kaupunki ja projektipäällikkö Päivi Sihvo Karelia-amk.

tään ja hoidostaan, toivottavasti myös parempaa terveyttä ja hyvinvointia. – Toisaalta sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä on huomioitava asiakassegmentointi eli palveluista pitää kehittää sellaisia, että ne ovat tietylle asiakasryhmälle sopivia, helposti käytettäviä ja vaikuttavia. Myös perinteisiä palveluja tarvitaan. Jauhiainen pohdiskelee tuottavuutta myös palveluprosessin ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Uusittuja palveluprosesseja voidaan mitata esimerkiksi vähentyneiden puhelujen määrällä. -Tuottavuus lisääntyy ammattilaisen ajalla kohdata asiakas. Se näkyy myös asiakkaan oman toiminnan ja vastuunoton tuloksena lisääntyneillä elinvuosilla ja riskitekijöiden vähentymisellä. ASSI-hanke on yli maakunnallinen projekti. Hankkeella on yhteiset kokonaistavoitteet ja jokaisella osatoteuttajalla kokonaistavoitteita tukevat omat tavoitteet. Hanketta hallinnoi Kareliaammattikorkeakoulu. Osatoteuttajat ovat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Joensuun yhteistoiminta-alue, Joensuun Työterveys – kunnallinen liikelaitos, Lapinlahden terveyskeskus ja Ylä-Savon SOTE ky. Hankeaika oli 1.10.2012–31.12.2014.

MUUTAMA VUOSI SITTEN Kuopiossa herätti ihmetystä uudenlainen ajoneuvo, Suupirssi. Lajissaan kulkuneuvo oli ensimmäinen Pohjoismaissa. Kyseessä on liikkuva suun terveydenhoitoyksikkö. Suupirssi tarjoaa palveluja asiakkaiden omissa toimintaympäristöissä kuten työpaikoilla, kouluilla, päiväkodeissa ja hoitoyhteisöissä. Liikkuva hoitoyksikkö tarjoaa mahdollisuuden kohdata erilaisia asiakasryhmiä sekä kehittää yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suupirssi vähentää kustannuksia, mutta helpottaa myös asiakkaiden elämää. Nyt Suupirssistä on jo käytännön kokemusta. Savonia-ammattikorkeakoulun liiketoimintasihteeri Suvi Holopainen kertoo, että liikkuvaa suunhoitoyksikköä Suupirssiä ja siihen liittyvää palveluita on vuokrattu vuoden 2014 alusta. – Liikkuvassa yksikössä voi työskennellä hammaslääkäri ja hammashoitaja tai suuhygienistit. Suupirssin on vuokrannut käyttöönsä muun muassa kunnat ja yksityiset hammaslääkäriasemat. Oleellinen kysymys on, miten asiakkaat ovat kokeneet tämän tyyppisen palvelun. Holopaisen mukaan asiakkaat arvostavat sitä, että suunhoitopalvelut tulevat asiakkaan luokse. Suupirssi oli ensimmäinen PohjoismaisSuupirssin avulla on mahdollista viedä sa oleva suun terveydenhoitoyksikkö. hyvää ja laadukasta suun terveydenLiikkuvassa yksikössä voi työskennellä hoidon palvelua suoraan asiakkaalle. hammaslääkäri ja hammashoitaja tai – Esimerkiksi yksityiset hoiva- ja suuhygienistit. KUVA: MARJA ÄIJÖ hoitoyhteisöt hyötyisivät Suupirssin palveluista hyvinkin paljon, ja huonosti liikkuvan asiakaskunnan hammashuolto helpottuisi suuresti. Samoin päiväkodit ja syrjäseutujen koulut voisivat käyttää hyväkseen Suupirssin palveluita. Holopaisen näkemyksiä tukee Ruusa Joensuun tekemä opinnäytetyö. Tutkimustulosten perusteella Suupirssin toiminta koettiin hyväksi ja palvelulle koettiin olevan tarvetta jatkossakin. Toiminnan koettiin helpottavan suun terveydenhoidon järjestämistä palveluyksiköissä. Suupirssissä työskentelevien opiskelijoiden ammattitaitoon ja työskentelyyn oltiin tyytyväisiä. Tosin asiakkaiden siirtämisessä Suupirssiin koettiin hankaluuksia. Suvi Holopaisen mielestä Suupirssi toimii myös opiskelijoille hyvänä harjoitusympäristönä. Suupirssiä vuokrataan sellaisenaan tai sen mukana tulee haluttu palvelutoiminta, jonka toteuttavat Savonian suuhygienisti opiskelijat ja ohjaaja.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat TIINA HEIKURA JA EIJA TYYSKÄ

Teksti JOUNI VORNANEN

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 2 3

Bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia etäkoulutuksella Kaakkois-Suomen sairaaloissa on pulaa bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista. Apua hätään löytyy AIRA-hankkeesta: aikuiskoulutuksen innovatiiviset rakenteet. HAKKEESSA MUKANA OLEVA Savoniaammattikorkeakoulu on kehittämässä työelämäläheistä etäopiskelumallia aikuis- ja tutkintokoulutuksiin. Savonian yhteistyökumppaneina ovat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Yliopettaja Sirkka-Liisa Halimaa sanoo, että tarkoituksena on luoda malli osaamisen tunnistamiseen yhteistyössä työelämän kanssa. – Tärkeää on muun muassa saada opiskelijan aiempi osaaminen synkronoitumaan osaksi tutkintoa erilaisin pedagogisin aikataulullisin järjestelyin niin, että opiskeluaika voisi lyhentyä. Hankkeessa pilotoidaan työelämän kanssa yhteistyössä toteutettava koulutus työssä oppimista soveltaen. Lisäksi tehdään alkukartoitus osaamisen kehittymisestä. Koulutusmallin soveltuvuutta selvitetään aikuiskoulutukseen ja erityisesti alan vaihtoon, valottaa Halimaa. Kaakkois-Suomen koulutus on osa normaalia bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmaa. Savonia valitsi keväällä 2014 Kaakkois-Suomesta yhteensä 35 sekä tutkinto- että avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa tutkinto-ohjelmiin. – Ennen koulutuksen aloittamista tehtiin Savonian, Carean ja Eksoten kanssa yhteistyösopimus, jossa organisaatiot jakavat vastuut. Halimaa muistuttaa, että käytännössä opiskelijat opiskelevat Carean ja Eksoten tiloissa. He kuitenkin osallistuvat

24 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Savonian lähitunneille sähköisten viestintävälineiden välityksellä. – Savonian opettajat ovat saaneet koulutuksen verkkoympäristön ja viestintävälineiden käyttöön. Opiskelijan osaamista rakennetaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kaikki työllistyvät Lehtori Pirjo Leppäsaari kertoo, miten koulutus on organisoitu ja vastuu jaettu. Carean ja Eksoten henkilöstölle on järjestetty mentorikoulutusta tavoitteena opiskelijoiden motivointi ja tuki. Opiskelijoiden harjoittelu tapahtuu Carean ja Eksoten laboratorioissa ja röntgenosastoilla. – Opintojaksojen oppimistehtävät valitaan Carean ja Eksoten laboratorioiden ja röntgenosastojen kehittämistarpeista. Sairaaloiden henkilöstö on sitoutunut ohjaamaan opiskelijoiden harjoittelua. Henkilöstö otetaan mukaan myös opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen. Leppäsaari myöntää alun haasteet. Teknisten ja pedagogisten alkuhankaluuksien jälkeen koulutusmalli toimii sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta hyvin. Opiskelijoiden motivointia lisää se, että opiskelu on mahdollista omalta paikkakunnalta. – Hyvä kannustin opiskelulle on se, että Carea ja Eksote ovat sitoutuneet työllistämään kaikki koulutuksesta valmistuneet.

Koulutus vastaa työelämän tarpeisiin Koulutuksen edetessä arvioidaan työelämän vastaavuutta, koulutusmallin soveltavuutta ja toimivuutta. Koulutusyhteistyön tuloksena luodaan työelämäläheisen koulutuksen toteutusmalli, tarkentaa Leppäsaari. – Siinä otetaan huomioon muun muassa etäopiskelun pedagogiset ratkaisut ja järjestelyt sekä osaamisen validointi työelämäyhteistyössä. Koulutusyhteistyötä ja mallin kehittämistä ohjaa seitsemän henkinen ohjausryhmä. Siihen kuuluvat vastuuhenkilöt sekä Savoniasta, Careasta että Eksotesta ja opiskelijajäsenet molemmista tutkinto-ohjelmista. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Sen lisäksi järjestetään ohjausryhmän informaatiokokouksia. Ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida koulutusmallin toteutumista. Kun ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut määriteltiin, Savonia jäi ainoaksi ammattikorkeakouluksi bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia kouluttavaksi Itä-Suomen alueella. Savonian keskeisiä linjauksia on työelämäyhteistyö koulutuksen järjestämisessä. Näin Savonia otti haasteen vastaan. Teksti JOUNI VORNANEN

Nilkan sivuprojektion asettelu nilkan natiiviröntgentutkimukseen Eksoten röntgenosastolla.

IHMEMAA OZ ON TANSSINOPISKELIJOILLE NÄYTÖN PAIKKA ”KYLLÄ TÄMÄ ON UNELMIEN TÄYTTY-

Olen aina toivonut, että vitsi kun pääsisi teatterin lavalle ja saisi käyttää tanssin lahjaa. Tosin onhan tämä raskasta, kun me opiskellaan täysipäiväisesti ja siiten lisäksi on harjoitukset teatterilla.” ”On ihmeellistä kokea ja nähdä ammattiteatterissa, että miten kaikki palapelin palat loksahtelevat yhteen” ”On mahtavaa olla ammattimaisesti tanssijan työssä. Tässä saa heti kättelyssä konkreettista kokemusta työelämään ja näkee, että millaista tanssin kentällä työskentely voi olla.” Näin kommentoivat Savonia-ammattikorkeakoulun tanssinopiskelijat pestiään Kuopion kaupunginteatterin Ihmemaa Oz – näytelmässä. Olli-Matti Oinosen ohjaamassa legendaarisessa satufantasiassa pieni tyttö, peltinen mies, variksenpelätin ja leijona etsivät aivoja, sydäntä, rohkeutta ja tietä kotiin. Opiskelijat puolestaan muuntautuvat muun muassa eläviksi unikoiksi, hirmuisiksi liskoiksi ja eläväksi tienviitaksi. MYS.

Liskomaista liikettä

Jalkaterän ap-suunnan asettelu jalkaterän natiiviröntgentutkimukseen Eksoten röntgenosastolla. KUVA: MIKKO HUPLI

Ensimmäisen vuosikurssin tanssinopiskelijat Melike, Hanna, Niklas ja Tiina kertovat, että tanssijoita on näytelmässä mukana yhteensä 12. Näytelmän koreografiasta vastaa Antti Lahti. – Minun osuutenani on pitää huolta kaikista tanssikohtauksista, näyttelijöiden liikkumisesta ja satuhahmojen fyysisestä olemuksesta. Olennaista on,

kuinka saadaan vaikkapa liskot näyttämään liskoilta, eikä ihmisiltä, jotka esittävät liskoa. – Mielelläni tekisin vaikka aina opiskelijoiden kanssa töitä, he ovat niin mahtavan reipasta porukkaa ja valmiita kokeilemaan uutta. Heillä on hyvä eteenpäin menemisen tapa tehdä töitä, Antti Lahti tuumaa. Työnä tanssi Kuopion kaupunginteatterin lava ja lämpiö ovat tulleet opiskelijoille kovin tutuiksi teatterirypistyksen aikana. Työ teatterilla on ollut antoisaa, mutta vaativaa. – Uusi juttu, mitä on saanut kokeilla, on laulamisen ja tanssimisen yhdistäminen, se on tuntunut mukavalta lisähaasteelta, kertoo Melike Basaranoglu. – Haastavinta on ollut väsymyksen kanssa jaksaminen, sillä välillä on päiviä, että koulu alkaa kahdeksalta ja teatterilta pääsee lähtemään kotiin puoli kymmenen aikaan. On saanut kokemusta, että miten oma kroppa kestää sen rasituksen, Niklas Baarman toteaa. Opiskelijat toteavat yhteen ääneen, että kokemus ammattimaisesta tanssijantyöstä jo opisk elun alkuvaiheessa on todella tervetullutta. – Olen tässä harjoitusten kuluessa seuraillut koreografin työtä, että millaista se on ja miten sitä voi tehdä. Toivon, että itse pääsisin joskus sen kaltaiseen työhän myös osallistumaan, Tiina Lähdekorpi päättää. Teksti ANNE HEIKKINEN

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 2 5

Suunnittelulla haettiin sitä, että tilat ja kalustejärjestelyt tukisivat seurahakuisuutta tai seurapakoisuutta eli kaikille löytyy mielekäs paikka, huomauttaa Nevalainen.

Ruokaloista kouluravintoloihin KOULURUOKAILU ON OLLUT VAHVASTI

esillä viime aikoina. Koulujen arjessa kouluruokailu saattaa olla kaukana positiivisesta elämyksestä: ahtaat, tunkkaiset, meluisat, kolkot tilat ja pitkät jonot. Savonia-ammattikorkeakoulun TKja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen korostaa, että kouluruokailutilanteella ja -ympäristöllä on iso merkitys. Viihtyvyys kouluruokailutilassa edistää ruokailuun osallistumista, ruokailutauon virkistävyyttä, ruokailun sosiaalista merkitystä sekä tärkeää roolia opetus- ja sivistystilanteena. – Suomessa on ainutlaatuinen kouluruokailujärjestelmä, johon yhteiskunta panostaa 500 miljoonaa euroa vuodessa. – Kouluruokailujärjestelmän toimivuutta ja arvostusta on mahdollista parantaa kehittämällä koko konseptia eli itse ruokaa ja ruokailuympäristöä sekä niihin liittyvää viestintää. Kouluruokailun asiakkaat eli lapset ja nuoret sekä työntekijät tulee paremmin huomioida konseptin kehittämistyössä. Kouluruokailu on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, mutta sen roolia ja merkitystä hyvinvointia edistävien ravitsemistottumusten omaksumisessa ei ole täysin hyödynnetty. Kouluruokailulla on myös tärkeä rooli suomalaisen ja alueellisen ruokakulttuurin kehittämisessä ja säilyttämisessä, mietiskelee Leinonen. Kouluravintolat Suomessa on koulurakennuksia valtava määrä ja kaikissa vanhemmissa koulurakennuksissa on erikseen ruo-

26 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

katilat ja vieläpä suurulkoseinäratkaisut. Savonian keittiö. Ruokatuntien Lehtori Heikki Nesisustusarkkitehtuurin ulkopuolella nämä tivalainen valottaa opinnoissa on kehitteillä lat ovat vajaakäytöllä. uudistamisideoita. Samaan aikaa oppiTila- ja sisustussuunkuitenkin täysin uusia laitoksissa on puutetnitteludraiverina on kaluste- ja ta opetustiloista. ollut matemaattis-, tilakonsepteja – Ruokalamaisuuluonnontieteellisen desta tulee siirtyä erikoistumisen näkyenemmän ravintolamaiseen tilaan, josminen suunnittelussa. Ruokatila tukisi sa sisustusratkaisuilla ohjataan tilan osaltaan oppimista, kuten kolmiulotkäyttöä, käytettävyyttä ja visuaalista teisen hahmotuskyvyn kehittymistä. kiinnostavuutta, tarkentaa Leinonen. – Ruokalassa on seurahakuista ja Raisa Leinonen nostaa esille talouseurapakoista kalustejärjestelyä. Eli den. Kunnilla on paineita kustannuskaikille löytyy mielekäs paikka. tehokkuuteen tilojen käyttöasteen Tiloihin sijoitettiin akustisesti sulnäkökulmasta. Tilat tulisivat saada jetumpia kalustekokonaisuuksia, jotmonipuolisempaan käyttöön. ka tarjoavat mahdollisuuden käsitellä – Ratkaisuna monitilaruokala toimisi asioita, jotka ei ole tarkoitettu kaikkien ruokala tai kouluravintolana päivisin, kuultavaksi. Osaksi markkinoilla on mutta varsinaisen ruokailun jälkeen, jo olemassa kalusteratkaisuja, joita voi tilaa voisi käyttää oppilaan perheen hyödyntää monitilaruokala-konseptiskanssa pidettävään palaveriin, työsa. Nevalainen muistuttaa myös uusispalavereihin tai ryhmätyö- ja muihin ta ratkaisuista. opetustilanteisiin. – Savonian sisustusarkkitehtuurin Leinonen mainitsee, että tilaa voisi opinnoissa on kehitteillä kuitenkin vuokrata kokouskäyttöön, ulkopuolitäysin uusia kaluste- ja tilakonsepteselle kahvilalle tai vaikkapa iltapäija, jotka täydentävät ajatusta monitiväkerhotoimintaan. Kouluravintola laruokalasta ja aktivoivasta oppimistoimisi luontevasti eri-ikäisten tai eri ympäristöstä. kulttuureista tulevien sosiaalisen kohPyörön koulun suunnitelmat esitaamisen paikkana. tellään Kuopion kaupungin ja ruokapalvelujen edustajille kevään aikana. Kuopion Pyörön koulu Mikäli jatkoa seuraa, otetaan kohderyhmä vielä tiiviimmin suunnitteluun Savonian sai ehdotuksen kehittämismukaan. Muotoilussa on mahdollisuus kohteesta Kuopion kaupungilta. Sisuslaajentaa teemaa myös yksittäisten tusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun tuotteiden suunnitteluun: astiat, vaaopiskelijat toteuttivat Pyörän koulutetus, ruokailuvälineet. ympäristöön uudistamisideoita. Siinä huomioitiin sisätilojen lisäksi piha-aluTeksti JOUNI VORNANEN eet ja siellä tapahtuvan toiminnan sekä Kuvat KATJA HARRI

Hankkeita Savoniassa Savonia toteuttaa useita kymmeniä monipuoliseen asiantuntijuuteen perustuvia projekteja sekä pitkäkestoisiakin TKI-hankkeita yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alla on esitelty lyhyesti tänä vuonna alkaneita hankkeitamme. Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin Savonian WWW-sivuilla. AINETTA LISÄÄVÄN VALMISTUKSEN TKI- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Ainetta lisäävä valmistus, AM (Additive Manufacturing, kansanomaisesti 3D-tulostus), on tällä hetkellä voimakkaasti kasvava ja runsaasti keskustelua herättävä aihe. Yleisesti pidetään selvänä, että valmistustekniikka tulee vaikuttamaan valmistavan teollisuuden toimintaan merkittävässä määrin. Teknologiateollisuuden lisäksi AM-valmistusmenetelmillä on havaittu olevan huomattavia vaikutuksia terveydenhuollon ja lääketieteen sovelluksiin. Hankkeen aikana tehdään kartoitus AM:n käytöstä ja tarpeista suomessa ja erityisesti Pohjois-Savossa teollisuuden ja terveydenhuollon sovelluksissa. Kartoituksen yhteydessä esitellään AM-tekniikan hyötyjä alueen yrityksille. Kartoituksen pohjalta luodaan palvelumalli ja konsepti tarpeiden täyttämiseksi.

TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINNAN UUDET MAHDOLLISUUDET DigiBoost-hanke vastaa kohderyhmäyritysten palveluliiketoiminnan uusiin tutkimis- ja kehittämistarpeisiin. Teollinen internet (IoT, internet of things) tarjoaa yrityksille uusia, vielä hyödyntämättömiä, palveluliiketoimintamahdollisuuksia, joiden tutkimiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan vetoapua. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Pohjois-Savon kone-, -metalli ja energiateollisuusyritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on tarjota kohderyhmän yrityksille vetoapua muun muassa palveluprosessien digitalisointiin, koneiden ja laitteiden älyllistämiseen sekä palvelutuotteiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. TOTEUTUSAIKA 1.1.2015-31.12.2016

TOTEUTUSAIKA 1.3.2015-31.3.2016

MAUSTE - MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALI TERVEYDEN JA TUNNE- JA TURVATAITOOSAAMISEN EDISTÄMINEN Maahanmuutto Suomeen kasvaa. Maahanmuuttajista suurin osa on fertiili-ikäisiä, ja heillä on seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia enemmän ja aihealueen tietoa vähemmän, kuin kantaväestöllä. Tutkimusten mukaan he eivät myöskään käytä yhtä aktiivisesti ennaltaehkäiseviä seksuaaliterveyspalveluita kuin kantaväestö. Osalla on traumaattisia kokemuksia ja/tai tiedot seksuaaliterveydestä perustuvat lähtömaan tietoihin, mikä usein estää seksuaaliterveyspalveluiden käytön.

RELATE-PROMOTING THE RECOGNIZABILITY OF LEARNING OUTCOMES FROM VOCATIONAL EDUCATION TO HIGHER EDUCATION Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Tämän innovaatioiden siirtohankkeen tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen (VET) ja korkeakoulutuksen (HE) osaamistavoitteiden läpinäkyvyyttä.

Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia tehostamalla ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Hankkeessa kehitetään mm. malli seksuaaliterveyspalveluista neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon.

Tavoitteena on kehittää hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden käytäntöjä ammatilliselta toiselta asteelta korkeakouluun tulevien osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi (RPL = Recognition of Prior Learning). Tavoitteena on luoda hyväksilukemisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi malleja, joiden avulla opiskelijalla olevaa opintojen ja tutkinnon osaamistavoitteita vastaavaa osaamista voidaan liittää osaksi tutkintoa.

TOTEUTUSAIKA 1.1.2015-31.12.2016

TOTEUTUSAIKA 22.1.-31.10.2015

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 2 7

Viikinkikestien musiikista vastasivat duo Fiddler´s Dream eli Marjaana Oliveira ja Antti Raekallio.

Savolaiset Viikinkikestit S AV O N I A- A M M AT T I K O R K E A K O U L U N

Karoliina Hänninen toteutti opinnäytteensä erilaisella tavalla. Hänninen halusi äksöniä: suunnitella ja toteuttaa jokin tapahtuma. Lopulta hän päätyi kuopiolaiseen viikinkiravintolaan Haraldiin. Tapahtuma oli tietysti savolaiset Viikinkikestit. Hänninen oli kerran käynyt syömässä kyseisessä ravintolassa. Hän oli ihastunut paikan tunnelmaan, miljööseen ja ruokaan. Näillä eväillä hän otti yhteyttä Haraldiin. – Sain nopeasti myöntävän vastauksen. Tammikuusta lähtien alkoikin savolaisten Viikinkikestien suunnittelu. Aihe eli ja muokkaantui suunnittelun edetessä. Hänninen halusi ottaa mukaan jotain savolaista, koska oltiinhan Savon sydämessä, Kuopiossa. Lisäksi normaalista arjesta poiketen mukana oli elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa. Menu suunniteltiin yhteistyössä Haraldin henkilökunnan kanssa. – Menun suunnittelun aikana tutustuin savolaiseen ja viikinkiajan ruokakulttuuriin, joiden yhdistäminen osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Suunnittelin erilaisia versioita, joista keittiöhenkilökunta hioi yhden lopulliseksi menuksi. RESTONOMIOPISKELIJA

28 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Musiikista vastasi duo Fiddler’s Dream eli Marjaana Oliveira ja Antti Raekallio. Ruokailun lomassa Hänninen teki riimuennustuksia sekä yhdelle asiakkaalle jopa viikinkikasteen. Illan menu sisälsi kolme ruokalajia: • Hjalmarin kalloo kahella tappaa • Sigurdin villiä sikkoo • Huldan huluvatonta Herkkua Onnistunut ilta Karoliina Hänninen oli tyytyväinen illan onnistumiseen. Ruoka oli maukasta, palvelu pelasi ja musiikki oli ihmisten mieleen. Hänninen arvioi, että puheet, riimuennustukset ja viikinkikaste onnistuivat ilman suurempia mokia. – Yllätyin kuinka opinnäytetyö nostaa tunteet pintaan, kun ilta oli lopulta ohi. Iltaa oli suunniteltu ja työstetty pitkään, niin tuntuihan se hienolta. Toisaalta, jos nyt tekisin vastaavan jutun uudestaan, tekisin muutamia asioita toisin. Hänninen näki, että tämän tyyppisestä opinnäytetyön tekemisestä oli hyötyä. Isojen asioiden organisointi ja stressinsietokyky kasvoivat kummasti. Viikinkiravintola Haraldin ravintolapäällikkö Hanna Kyrölä vahvistaa

illan onnistumisen. Idea oli asiakaslähtöinen, sillä palautteissa asiakkaat olivat toivoneet elävää musiikkia. Koko viikinkikestien ajatus palveli Haraldin liikeideaa – elämysruokailua. – Ilta sujui hyvin ja lisäsi myyntiä normaaliin päivään verrattuna. Kappaleet olivat Haraldiin sopivaa akustista musiikkia, muun muassa islantilaisia kansanlauluja. Asiakkaat kehuivat musiikin sopivan hyvin juuri Haraldiin. Menukokonaisuus oli Kuopion Haraldin oma, jota ei saa muista Haraldeista, ja siinä näkyy savolaisuus. Menukokonaisuutta myydään alkutalvesta kaupunkiretkenä. Opinnäytetyön yksi tavoitteista oli pystyä hyödyntämään sitä tulevaisuudessa. – Alkuruokana tarjoilimme Kallaveden rannalla tietysti kalaa, kylmäsavuhaukea ja savumuikkumoussea. Pääruokana oli viikinkien metsästämää villisikaa, perunakakkua ja tummaa olutkastiketta sekä hunajaisia juureksia. Jälkiruuaksi oli puolukoista tehtyä sorbettia leipäjuustovanukkaan ja omena-lakkahillon kera, hehkuttaa Kyrölä. Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat WILLE MARKKANEN

Opiskelijat Linnassa S AV O N I A- A M M AT T I K O R K E A K O U L U N

saivat ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton tarjoiluun ja vieraiden palveluun. Lähes 2000 vieraan serveeraaminen vaatii organisoinnilta suurta suunnitelmallisuutta ja toteutuksen täsmällisyyttä. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Lindén näkee, että jokaiselle opiskelijalle kehittyi ajatus, kuinka tärkeää on laskea, ennakoida ja suunnitella tarkkaan tilaisuuden vaatimat resurssit: työvoima, tarjottavien määrä, tilat ja välineet. – Suuren vierasjoukon palveleminen vaatii saumatonta tiimityötä. Opiskelijat kokivat käytännössä, kuinka iso joukko ammattilaisia tekee kukin omaa työtehtäväänsä, ja kuinka eri tehtävät yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi, jolla taataan arvovaltaisten ja tärkeiden vieraiden viihtyminen. Restonomiopiskelijat Aki Kinnunen ja Elisa Kauppinen kertovat, millaisiin työtehtäviin osallistuivat. Ennen tilaisuutta opiskelijat valmistelivat tarjoilupöydät, laittoivat esille tarjottavat tarjoiluvadeille, juomat buffetpöytiin ja järjestivät vadit pöytiin tarkkojen ohjeiden mukaan. Juhlien alkaessa Aki Kinnunen työskenteli ruokasalissa buffetpöydässä, pääasiassa juomapisteellä, tarjoillen asiakkaille viinejä ja muita juomia. Elisa Kauppinen työskenteli kolmannessa kerroksessa huolehtien blokkaamisesta, eli astioiden keräämisestä kerroksen eri huoneista. – Jokaisella opiskelijalla oli tukenaan hovimestari, joka oli työskennellyt Linnan juhlissa ennenkin, parhaimmillaan useita vuosia, selventävät opiskelijat. RESTONOMIOPISKELIJAT

kuvailee Haapakoski opiskelijoiden tuntoja. Jari Lindén korostaa asiakaspalvelua. Juhlatuulella olevia vieraita tulee palvella siten, että heidän juhlatuulensa entisestään paranee. Tätä jokainen opiskelija voi soveltaa kaikessa asiakaspalvelutyössään. – Tilaisuudessa työskentely oli opiskelijoille ainutlaatuinen kokemus myös siinä mielessä, että se vahvisti ymmärrystä tasavertaisesta asiakaspalvelusta. Oli palveltavana julkkis tai ”tavis”, niin jokaisen hyvä palveleminen on yhtä tärkeää ja lähtökohdiltaan aivan samanlaista. Hyvää palautetta Linnasta Lindénin mukaan opiskelijoille tilaisuuteen osallistuminen oli ainutlaatuinen elämys, jonka jokainen muistaa loppuikänsä. Elämyksessä yhdistyi sekä ammatillinen puoli että suomalaisen itsenäisyyspäivän juhlimisen näkyvimmät traditiot. – Työnteon ohessa pystyi täysin aistimaan ja kokemaan tilaisuuden arvok-

kaan ja juhlavan tunnelman, joka kuitenkin oli iloinen. Vieraiden poistuttua opiskelijat saivat myös maistaa kaikkea tarjolla ollutta syötävää. Opiskelijat saivat osallistumisesta kaksi opintopistettä projektiopintoihin. Kyseinen projekti sopi loistavasti opiskelijoiden opintosuunnitelmaan ja tulihan siitä hienosti kokemusta, toteavat Aki Kinnunen ja Elisa Kauppinen. – Lisäksi saamme presidentin kanslian allekirjoittamat todistukset osallistumisestamme juhliin. Se varmasti auttaa työnhaussa tulevaisuudessa. Vaikka työskentely olikin rankkaa, olemme todella kiitollisia siitä, että saimme mahdollisuuden osallistua Suomen seuratuimpiin bileisiin. Yksikön vetäjänä Jari Lindén komppaa opiskelijoita, mutta sanoissaan ei ole yhtä vaatimaton. Hänen mukaansa kokemuksen kruunasi tasavallan presidentin kanslian henkilöstöltä saatu erinomainen palaute ja kannustavat kommentit. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva SAKARI ELLILÄ

Asiakaspalvelun merkitys Tilaisuudella on oma etiketti, protokolla ja minuuttiaikataulu, muistuttaa lehtori Markku Haapakoski. Juhlavat puitteet ja suuri asiakasmäärä tuovat omat lisänsä. Muuten prosessi toimii kuten missä tahansa tilaisuuden järjestämisessä ja valmistautumisessa. – Opiskelijoiden itse arkisesti sanomana: ”Raakaa työtä ja hyvää asiakaspalvelua juhlavissa puitteissa. Vaikka työpäivä oli pitkä ja osaltaan raskas, niin kannatti osallistua. Oppi ja näki paljon”,

Savonian 35 restonomiopiskelijaa ja kolme heidän opettajaansa ovat valmiina palvelemaan tasavallan presidentin itsenäissyyspäivän vastaanoton lähes 2000 juhlavierasta.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 2 9

Varkauden energiatutkimuskeskus tositoimiin Varkaudessa Savonia-ammattikorkeakoulun kampaukselle valmistui vuoden lopulla energiatutkimuskeskus. T U T K I M U S K E S K U S A S E T T U U O I K E A L-

paikalle, sillä kuuluuhan Varkaus Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. TKI-asiantuntija Petteri Heino avaa yhteistyökuviota. Savonia tekee energiatutkimuskeskuksen välityksellä yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT), Itä-Suomen yliopiston ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. – Konkreettisesti yhteistyössä käytetään muun muassa yhteisiä laboratorioita sekä muita tiloja. Samojen tilojen uskotaan innoittavan keskinäisiä hankkeita sekä mahdollistavan uusia opintoja. Yliopistoyhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa tulee tiivistymään niin hankkeissa kuin opetuksessa. Lappeenrannan 10 – 15 henkilön tutkijatiimin keskiössä tulee olemaan energia, erityisesti uusiutuva energia. Heino näkee myös muita vahvoja alueita. – Tutkimuskeskus antaa valmiuLE

30 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

det tutkia, kehittää ja testata kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamisen, materiaalien korroosiokäyttäytymisen ja niistä muodostuviin päästöihin sekä niiden hallintaan liittyviä kohteita niin arinakuin leijupetikattiloissa. Tutkimusympäristöä hyödynnetään insinöörien perusopetuksessa sekä myydään yritysten tarpeisiin tutkimuspalveluita. Lisäksi tutkimuskeskus tarjoaa räätälöityä koulutusta, jossa tutkimuskeskuksen oppimisympäristö antaa puitteet käytännön harjoitteluun ja laboratoriotöihin. Kaksi kattilaa Lehtori Jukka Huttunen kertoo muutamalla esimerkillä, mitä energiatutkimuskeskuksessa voi tehdä. Tutkimushallissa on kaksi kattilaa: 300 kW leijupeti sekä 500 kW arinakattila. Leijupedissä ei ole vesipintoja, vaan palokaasut johdetaan erilliselle arinakattilalle. – Savukaasujen lämpötila laskee sitten normaaleihin savukaasujen läm-

pötila-arvoihin (<200 °C) ja savukaasujen energia otetaan veteen talteen. Arinakattilaa pystyy ajamaan yksinkin, mutta sen polttoainevalikoimaan kuuluu vain pelletti, turve ja hake. Huttusen mukaan tässä tutkimusympäristössä leijupetikattilaa pystytään käyttämään vain yhdessä arinakattilan kanssa, mutta leijupedin käyttämä polttoainevalikoima on huomattavasti laajempi – Leijupetikattilaan voidaan ajaa kahdesta polttoainevarastosta jakeita esimerkiksi yhdyskuntajätettä, tukipolttoaineena turvetta tai haketta ja yhdistämään niitä polttoaineen kuljetusjärjestelmissä ja välivarastossa. Vaikeat polttotutkimukset Jukka Huttunen tähdentää, että järjestelmä on suunnattu nimenomaan vaikeiden polttoaineiden polttotutkimukseen. Polttoainevarastot ovat vaaka-anturoituja, ajoja voidaan tehdä esimerkiksi siten, että alussa pidetään tukipolttoainemäärä suurena suhteessa yhdyskuntajätteeseen.

Celeri-vene – yhteistyön helmi

 Tutkimusympäristöä hyödynnetään insinöörien perusopetuksessa sekä myydään yritysten tarpeisiin tutkimuspalveluita  Lehtori Jukka Huttunen ylpeänä uuden energiatutkimuskeskuksen edessä.  Koulutus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu leijupetikattila on energiatutkimuskeskuksen sydän.

Uusi venemalli yhdistää puuveneen esteettisyyden ja alumiiniveneen helppohoitoisuuden, sanoo Esko Mattsson.

– Sitten pikku hiljaa, askel askeleelta vähennetään tukipolttoaineen määrää ja lisätään vaikean polttoaineen määrää, kuten yhdyskuntajätettä. Arina- ja leijupetikattilan jälkeen savukaasut voidaan ajaa joko sähkösuotimen, letkusuotimen tai molempien läpi, myös molemmat ohittaen. Tutkimuskeskuksesta löytyy laitteistot savukaasujen kaasukomponentti- sekä hiukkasmittauksiin, joilla mitataan savukaasun koostumusta ja hiukkaspitoisuuksia tai puhdistuslaitekombinaatioiden jälkeen, tarkentaa Huttunen. – Lisäksi savukanavistossa ja leijupetikattilassa on kohtia, joita käytetään katalyytinsyöttöön savukaasujen sekaan. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia ja tuotteita toimittavia yrityksiä, jotka työllistävät seudulla yli 1000 työntekijää. Savonian tavoitteena on täydentää alueen asiantuntijuutta energiatekniikassa: tarjota palveluita alan yrityksille Suomessa ja kansainvälisesti.

MONIPUOLISESSA OPPILAITOSTEN ja yrityksen yhteistyössä on syntynyt helmi: Celeri-vene. Projekti lähti liikkeelle ajatuksesta tuottaa vene, jolla on klassisen puuveneen kauneusarvot ja imago yhdistettynä alumiiniveneen helppohoitoisuuteen. Mukana Celeri-hankkeessa ovat olleet Savon ammatti- ja aikuisopisto Savoniaammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Hanketta johti Arto Hämäläinen Ankka veneet oy:stä. Arto Hämäläisen mukaan uudella venetyypillä haettiin toisenlaisia ratkaisuja: puuveneen ekologisuus ja kauneusarvot lähemmäksi nykypäivän veneilijää. Ovathan perinteisin puuveneen huoltotyöt keväisin ja syksyin varsin raskaita. – Nyt rakennettu malli on uudentyyppinen ja vastaa tutkimusten mukaisiin asiakasodotuksiin. Hämäläinen muistuttaa, että näin pitkälle vietyä moduuliajattelua ei veneteollisuudessa tunneta tai vähintään se on erittäin harvinaista. Pyrimme saamaan autoteollisuudesta tuttua massaräätälöintiä lähemmäksi omaa tuotantotapaamme. – Pyrimme myös rakentamaan täysin kierrätettävän veneen, joten ekologisuus on korostunut suunnittelun alusta lähtien. Savon ammatti- ja aikuisopiston veneenrakennuksen opettaja Esko Mattssonin mielestä Celeri sopii niin yhteysveneeksi kuin daycruiser – käyttöön. – Uusi venemalli yhdistää puuveneen esteettisyyden ja alumiiniveneen helppohoitoisuuden. Vesilinjan alapuolinen osa ja rungon tukirakenne on alumiinia. Veneen tasasaumaiset kyljet ovat mahonkia. Materiaaleja voidaan räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan. Veneen suunnitteluun etsittiin sellaista opinnäytetyöntekijää, jolla ei ollut sanottavampaa kokemusta veneistä. Näin haluttiin varmistua siitä, että suunnittelussa syntyy uusia ratkaisuja. Tarvittavaa rohkeutta löytyi Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijalta Jari Ikoselta.

Teksti JOUNI VORNANEN

Kuvat ROOSA LAAMANEN

Kuva ESKO MATTSSON

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 3 1

UUTISKATSAUS 1/2015

#KulttuurienKarnevaalit

OLI HIENOA PÄÄSTÄ TYÖSKENTELEMÄÄN erilaisista kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa. Alussa ryhmässämme oli jännittynyt ilmapiiri, koska emme tunteneet toisiamme. Pikkuhiljaa yhteisön ilmapiiri muuttui avoimemmaksi ja uskalsimme ilmaista omia mielipiteitämme sekä kertoa toisillemme omista kulttuureistamme. Erilaisten kulttuurien kohdatessa kannattaa suhtautua asioihin ennakkoluulottomasti. Mielestämme myös vuorovaikutustilanteissa on tärkeää avoimuus ja positiivinen suhtautuminen. Väärinymmärryksiä ei kannata säikähtää, koska ne ovat normaaleja tilanteita ihmisten välisissä vuorovaikutuksissa.

NYKYPÄIVÄNÄ ON TÄRKEÄÄ saada valmiuksia monikulttuurisesta toimintaympäristöstä, joten saimme paljon valmiuksia tulevaisuutta varten. Mielestämme yksi tärkein oppi oli projektissa työskentely ja nimenomaan tiimityöskentely. Koimme monikulttuurisen työskentelyn rikastuttavana, kun saimme tutustua erilaisiin ja meille uusiin kulttuureihin. Vaikka opimme paljon toisten kulttuureista, eniten opimme itsestämme ja omasta kulttuuristamme. Opimme näkemään asioita uudessa valossa ja löysimme uusia puolia itsestämme ja kulttuuristamme. Kaiken kaikkiaan monikulttuurinen työyhteisö avarsi maailmankatsomustamme ja opimme kulttuurien rikkauden.” SOSIONOMIOPISKELIJAT, IISALMEN KAMPUS

32 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

UUTISKATSAUS 1/2015

SAVONIAN HOITOTYÖN LEHTORIN TTM SATU KAJANDER-UNKURIN TURUN YLIOPISTOON TEHTY VÄITÖSKIRJA TARKASTETTIIN PORISSA

lassa Porissa. Väitöskirjassa tarkasteltiin valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä. VASTAVÄITTÄJÄNÄ DOSENTTI, HALLINS AVO N I A N H O I TOT YÖ N L E H TO R I N TtM Satu Kajander-Unkurin Turun yliopistoon tehty väitöskirja “Nurse Competence of Graduating Nursing Students” tarkastettiin 13.2.2015 Satakunnan keskussairaa-

TOYLIHOITAJA Paula Asikainen Satakunnan sairaanhoitopiiri ja kustoksena professori Helena Leino-kilpi Turun yliopisto. Väitös oli 100 Turun hoitotieteen väitös ja Satua muistettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen puolesta kukkasin.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUUN N. 8 700 HAKIJAA KEVÄÄN YHTEISHAUSSA K E VÄ Ä N Y H T E I S H A U S S A Savonia-am-

Y L E M P I E N A M K- KO U L U T U S T E N osalta

mattikorkeakoulun reiluun 1300 aloituspaikkaan oli n. 8 700 hakijaa. Ensisijaiseksi hakutoiveekseen heistä Savonian koulutuksen oli laittanut 3800 hakijaa. Koulutukset käynnistyvät syksyllä.

eniten hakijoita oli teknologiaosaamisen johtamisen sekä liiketalouden koulutuksiin, joissa molemmissa oli yli kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

SUOSITUIMPIA HAKUKOHTEITA OLIVAT

sosiaali- ja terveysalan koulutukset sekä liiketalouden tradenomikoulutus. Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli ensihoitajakoulutukseen, jossa ensisijaisia hakijoita oli yli 14 yhtä aloituspaikkaa kohden.

S U U R I N O S A S AVO N I A N koulutuksista järjestetään Kuopion kampuksilla, joihin ensisijaisia hakijoita oli n. 3460. Iisalmen kampuksella olevaa 135 aloituspaikkaa tavoitteli 259 opiskelijaa. Varkaudessa järjestettävään energiatekniikan päivä- ja monimuotokoulutusten 70 aloituspaikkaan hakijoita oli yhteensä 78.

SAVONIA SUOMEN 7:KSI SUOSITUIN AMMATTIKORKEAKOULU T-MEDIAN TOTEUTTAMAN Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan Savonia on Suomen seitsemänneksi suosituin ammattikorkeakoulu. Yhteensä Suomessa toimii 26 ammattikorkeakoulua 70 eri paikkakunnalla. Tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, ja siihen vastasi yli 7200 nuorta. Koulutusaloista kiinnostavin ammattikorkeakouluissa oli sosiaali- ja terveysala, ja koulutuspaikan valinnassa merkittävimmäksi tekijäksi nousi opetuksen laatu.

SAVONIAN MARKKU HAAPAKOSKI VOITTI AROMILEHDEN PROOPETTAJAKILPAILUN SAVONIASSA KUOPIOSSA TYÖSKENT E L E VÄ lehtori Markku Haapakoski voitti ravintola-alan PRO-gaalassa Opettaja-sarjan. Haapakoski sai seitsemästä ruokatoimittajasta ja -bloggarista koostuvan lehdistöraadin jakaman palkinnon. R AV I N TO L A-A L A N O S C A R E I K S I K I N

kutsutut PRO-patsaat jaettiin 13. kerran Helsingissä Wanhassa Satamassa PRO-gaalassa, johon oli kerääntynyt lähes 600 alan ammattilaista. T U N N U S T U S PA L K I N T O J A E T T I I N 1 2 K AT EG O R I A S S A , ja valinnan teki

13-henkinen arvovaltainen tuomaristo. Valinnoissa painoivat ammattitaidon lisäksi myös esikuvallisuus ja asenne.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 3 3

UUTISKATSAUS 1/2015

ARENEN JA SUOMEN YRITTÄJIEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ON JULKAISTU NEUVOSTO Arene ry ja Suomen Yrittäjät

työvälineenä oman toiminnan kehittämisessä ja yrittäjyyden edistämisessä.

man kouluttamiseen sekä yritysten uudistumis-, ja kilpailukyvyn lisäämiseen.

ry ovat uudistaneet Arenen yrittäjyyssuositukset. Yrittäjyyssuositusten tavoitteena on tukea ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoiminnan kehittymistä. Ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää suosituksia

SUOSITUKSET SISÄLTÄVÄT NÄKÖKULMIA

uuteen yrittäjyyteen, yrittäjien osaamisen sekä yrittäjyysosaamisen kehittämiseen, asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoi-

UUDISTETUT ARENEN yrittäjyyssuositukset löytyvät Arenen verkkosivuilta osoitteessa www.arene.fi

AMMATTIKORKEAKOULUJEN REHTORI-

KANSAINVÄLINEN ARVIOINTIRYHMÄ TARKASTELI OKM:N TOIMEKSIANNOSTA RAPORTISSAAN SUOMALAISTA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄÄ KANSAINVÄLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ESITTÄÄ suosituksia Suomen korkeakou-

lujärjestelmän kehittämiseksi. Selvityksen laati Technopolis Group opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja se toteutettiin syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. SELVITYKSESSÄ TARKASTELLAAN SUOMALAISEN korkeakoulujärjestelmän kehit-

tämistarpeita suhteessa Tanskan, Sveitsin,

Irlannin ja Alankomaiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen sekä esitetään kehittämissuosituksia. K A N S A I N VÄ L I S E N A S I A N T U N T I J A RY H MÄN MIELESTÄ Suomen korkeakoulujärjestelmä toimii sinänsä hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Kansainvälinen arviointi todentaa, että ammattikorkeakoulut ovat selkeästi lunastaneet paikkansa sekä tut-

kimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnassa että Suomen työ- ja elinkeinoelämän kouluttajina. Parantamisen varaa kuitenkin on. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulujärjestelmän joustavuutta on lisättävä merkittävästi. TUTUSTU RAPORTTIIN osoitteessa www.

arene.fi

SIDOSRYHMÄKYSELYSSÄ YHTEISTYÖ SAVONIAN KANSSA TODETTIIN TOIMIVAKSI JO USEAN VUODEN ajan toteutettu sidosryhmäkysely suoritettiin marras-joulukuussa 2014. Kyselyyn vastasi 260 Savonian yhteistyökumppania. Kyselyyn vastanneiden yleisimmät yhteistyömuodot Savonian kanssa olivat harjoittelut, opinnäytetyöt, sekä koulutukseen liittyvät projektit. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä neuvottelukuntayhteistyö oli aktiivista.

34 1 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

TIIN hyvin tyytyväisiä, keskiarvona yhteis-

välisyyden edistämiseen, jossa vastausten keskiarvo oli kasvanut 2,2:sta 2,7:ään.

työn toimivuus sai n. 3,5 / 4. Parhaimmiksi arvioitiin yhteydenoton helppoutta sekä lupausten pitämistä yhteistyön aikana. Tyytyväisyydestä kertoo myös vastaajien aikomus hyödyntää Savonian palveluita jatkossakin, jossa vastausten keskiarvo oli 3,5 / 4. Voimakkaimmin kasvanut kokonaisuus liittyi yhteistyökumppaneidemme kansain-

S AVO N I A N K A N N A LTA O L I I LO huomata, että kyselyssä toivotut asiat ovat juuri niitä joiden kehittäminen on jo käynnissä. Uuden liiketoimintapäällikön myötä tarjontamme tuotteistamiseen ja kumppanuustoimintaan tullaan panostamaan entistä enemmän.

KAIKENKAIKKIAAN YHTEISTYÖHÖN OL-

UUTISKATSAUS 1/2015

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N NIMITYKSET 1.1.2015 ALKAEN: JOHTO

PÄÄLLIKÖT FT Mervi Vidgrén toimii Savonia-ammattikorkeakoulussa rehtorina ja samalla Savonia-ammattikorkeakoulu osakeyhtiön toimitusjohtajana.

DI Kari Lehtomäki on nimitetty koulutusvastuupäälliköksi. Vastuualueena: rakennus- ja ympäristöalan koulutus.

DI/IWE Esa Jääskeläinen on nimitetty tutkimus- ja kehityspäälliköksi. Vastuualueena: kone-, energia-, sähkö- ja tietotekniikka-alan TKI- ja liiketoiminta.

TkT Mikko Vuoristo on nimitetty vararehtoriksi. Vastuualueenaa: koulutuksen, TKI-toiminnan, kansainvälistymisen ja korkeakoulupalvelujen strateginen johtaminen ja kehittäminen. Johtoryhmän jäsen.

DI Timo Lipponen on nimitetty koulutusvastuupäälliköksi. Vastuualueena: kone-, energia-, sähköja tietotekniikan koulutukset.

YTM Antti Iire on nimetty tutkimus- ja kehityspäälliköksi. Vastuualueena: liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala.

KTM Jari Lindén: vastuualueena Liiketalouden sekä Matkailu- ja ravitsemisalan koulutukset.

KL Markku Viita on nimetty tutkimus- ja kehityspäälliköksi. Vastuualueena: Sosiaali- ja terveysala ja kulttuuriala.

THM Maritta Pitkänen on nimitetty koulutusvastuupäälliköksi. Vastuualueena: Sosiaali- ja terveysalan koulutus Kuopiossa ja Iisalmessa.

KTM Petteri Alanko on nimitetty viestintäpäälliköksi. Johtoryhmän jäsen.

YTM Petri Kainulainen on nimitetty koulutusvastuupäälliköksi. Vastuualueena: Luonnonvara-alan koulutus ja TKI-toiminta Iisalmessa.

KTM Tomi Hyttinen on nimitetty Liiketoimintapäälliköksi. Hän vastaa Savonian liiketoiminnan johtamisesta. Johtoryhmän jäsen.

MuM Sari Mokkila-Karttunen on nimitetty koulutusvastuupäälliköksi. Vastuualueena: kulttuuriala koulutus.

HTM Esa Viklund on nimitetty kehittämispäälliköksi. Johtoryhmän jäsen.

THM Salla Seppänen on nimitetty koulutusvastuujohtajaksi. Vastuualueena: kulttuuri-, luonnonvara-, sosiaali- ja terveysala. Johtoryhmän jäsen.

YTL Kaija Sääski on nimitetty koulutusvastuujohtajaksi. Vastuualueena: teknologia- ja ympäristöala, liiketalousala ja matkailu- ja ravitsemisala. Johtoryhmän jäsen. OTK Päivi Diov on nimitetty hallinto- ja henkilöstöjohtajaksi. Vastuualueena: ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja hallintoasioiden johtaminen. Johtoryhmän jäsen. KTM Merja Laituri-Korhonen on nimitetty talousjohtajaksi. Talouden ja rahoituksen vastuualueiden lisäksi hän johtaa kiinteistö- ja hankintatoimea sekä toimii turvallisuusjohtajana. Johtoryhmän jäsen.

DI Eero Antikainen on nimitetty tutkimus- ja kehityspäälliköksi. Vastuualueena: rakennus- ja ympäristöalan TKI- ja liiketoiminta. Savonian Sanomat 1 / 20 1 5 3 5

S AVO N I A - A M M AT T I KO R K E A KO U L U N TÄY D E N N Y S KO U L U T U S :

URHEILIJANUOREN RAVITSEMUS –ILTA AJANKOHTA, HINTA JA PAIKKA:  Torstaina 1.10.2015 klo 17.30-20.15. Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio. Illan hinta on 29 €. Mitä ravitsemussuositukset suosittelevat liikuntaa harrastavan nuoren lautaselle? Tule kuuntelemaan hyvät käytännönläheiset vinkit kotikeittiöön! Saat tietoa mm. päivitetyistä ravitsemussuosituksista – urheilijanuoren ruokavalion perustasta ja ravitsemuksen muoti-ilmiöistä: proteiinilisät, superfood-tuotteet ja erilaiset juomat – onko tarvetta, onko haittaa? KOHDERYHMÄ: Urheilua harrastavat nuoret, heidän vanhemmat, valmentajat, seurat ja kaikki asiasta kiinnostuneet. ILMOITTAUTUMINEN: 10.9.2015 mennessä sivulla: www.savonia.fi/urheilija

HUOM: ätälöidyn voit tilata rä non myös en lu us m se ravit ällesi. hm ry le omal in kolmen tunn Alkaen hinta . 5 € + alv 24% 36 : lle no en lu intasihteeri m oi et liik ää Kysy lis en, Suvi Holopain fi en@savonia. suvi.holopain

Luennoitsijana ja ravitsemuksen asiantuntijamme on Sari Aalto ThM, laillistettu ravitsemusterapeutti. Hän toimii Savonia-amk:ssa ravitsemustieteen lehtorina ja hänellä on vuosien kokemus ravitsemusasioiden käytäntöön soveltamisesta.

S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S AVO N I A @ S AVO N I A . F I | W W W. S AVO N I A . F I