Savonia-ammattikorkeakoulun lehti

TEEMANA PEDAGOGIIKKA

Pääkirjoitus

ME MUUTEN OIKEASTI MUUTAMME MAAILMAA!

Mervi Vidgrén | KUVA Mikko Lappalainen

Savonian työelämäläheisen koulutuksen juuret ovat syvällä. Kuopion teknillinen oppilaitos aloi i Kuopiossa vuonna 1886. Koulutuksesta todeiin, eä opetuksessa tulee olla käytännön elämän tuntu. Opeajalla tulee teknillisen sivistyksen ohella olla rikas kokemus käytännöllisestä toiminnasta. Savonia tuntee historiansa ja vaalii käytännönläheisyyä, mua samalla vahvistaa opiskelijan teoreeista osaamista.

Savoniassa opiskelee työelämäläheistä korkeakoulututkintoa noin 9500 opiskelijaa, kuudella eri koulutusalalla niin perustutkinnoissa kuin Master Schoolissa. Suurimmat koulutusalat ovat tekniikka ja sosiaali- ja terveysala. Joka vuosi Pohjois-Savon alueelle jää lähes tuhat savonialaista korkeakouluteua nostamaan maakunnan koulutustasoa ja vahvistamaan työelämän tuoavuua ja kilpailukykyä.

Vuoden 2025 uraseurantakyselyn mukaan Savoniasta valmistuneet ovat eriäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja sen tuo amiin työelämävalmiuksiin. He kokevat, eä tutkinto tukee työllistymistä ja urakehitystä. Savonian vahva kotimainen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja siten heidän työllistymistään. Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste on ammaikorkeakoulujen parhaimpia.

TEEMME OPPIMISESTA MERKITYKSELLISTÄ YHDESSÄ

Savoniassa opiskelu on entistä joustavampaa ja yksilöllisempää. Opetussuunnitelmat rakennetaan tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Savonian modernit oppimisympäristöt toimivat monikäyöympäristöinä, joihin yhdistyy opetuksen lisäksi tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus olla osana osaamisyhteisöjä ja ratkoa aitoja työelämän haasteita. Perustutkintoihin kuuluvat harjoi elut sekä kampuksien erilaiset simulaatioympäristöt ja laboratoriot varmistavat ajantasaisen osaamisen.

Savonia vahvistaa edelleen työelämäläheisyy ään osana euroopalaisten yliopistojen EU4Dual- allianssia yhdessä vahvojen työelämäkorkeakoulukumppanien kanssa. Savonia rakentaa Dual 2.0- pedagogista mallia, jolloin oppimisesta yhä suurempi osa tapahtuu aidoissa työelämäympäristöissä. Oppimisessa hyödynnetään teknologiaa tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti.

"Opiskelijoilla on mahdollisuus olla osana osaamisyhteisöjä ja ratkoa aitoja työelämän haasteita"

Opiskelijoille Savonian arvolupaus on: “Teemme yhdessä oppimisesta merkityksellisen”. Se on keskeinen osa Savonian Great Place to Learn -koulutuksen toiminnanohjauksen ohjelmaa. Toiminta vaatii opeajilta pedagogista osaamista ja sitoutumista savonialaiseen korkeaan opetuksen laatuun. Opetuksen laatu näkyy opiskeluprosessin sujumisena, jossa tuetaan opiskelukykyä ja opiskeluhyvinvointia.

Miltähän Pohjois-Savo näyäisi ilman Savonia-ammaikorkeakoulua? Entä miltä se näyää tulevaisuudessa? Savonian slogan ei suoa ole “Tällä menolla muutetaan maailmaa”. Työelämää uudistavat opiskelijat ovat merkiävä voimavara parempaa yhteiskuntaa rakenneaessa. Savonian koulutus antaa siihen erinomaiset valmiudet ja tukee opiskelijoita heidän urapolullaan.

Opiskelijakunta SAVOTTA on osaltaan rakentamassa korkeakouluyhteisöä, jossa viihdytään ja jossa opiskelijan ääni kuuluu. Arjessa näkyminen ja arjen sujuminen on ääreömän tärkeää niin suomalaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille.

Hyvinvoivat opiskelijat ovat työelämään siirtyessään muutoksen kädenjälki, joiden osaaminen meidän on syytä oaa täysimääräisesti käyöön.

SISÄLTÖ

4 Tulevaisuuden koulutuksessa kohtaaminen ei katoa, vaan muuttaa muotoaan

5 Kysely – valmistuneet tyytyväisiä Savonian koulutukseen

6 Merkittävä ympäristöteko: Savonialle Ekokompassi-sertifikaatti

7 Yli 90 prosenttia suosittelisi Savoniaa työnantajana

8-9 Käsityötä ja 3D-tulostusta – Marko Hietala ja Savonia löysivät yhteisen sävelen

10-11 Tiesitkö? Hengitä helpommin

12 Keskittymiseen apua peleistä ja aivopalautteesta

13 Muotoilijat kirjallisuustapahtuman tunnelman takana

14-15 Luovuus syntyy havainnoista ja uskalluksesta

16-17 Pienistä elementeistä muodostuu tarina – Savonian sielu tiivistyi rehtorin käätyihin

18 ”Etsivä löytää” Silja Kiviojan haave vei Savonialle ja yrittäjäksi

19 Luokkahuoneesta lammelle

20-23 Sivistys alkaa oivaltamisesta – ja siitä voi tulla toinen luonto

25-25 Yhteispelillä ammattilaiseksi

26-27 Monialainen oppimisympäristö kasvattaa tulevaisuuden sote-osaajia

28 Savonia koulutti erikoishammasteknikot uusiin tehtäviin

30-31 Kaavoittajapula jarruttaa kuntien kasvua

32-33 ”Olemme yhdessä yksinäisiä”

34-35 Hitsauksen huipputeknologiaa

36-37 Pientiimit – verkkotutkinnon positronit

38-39 RealGame tuo yritystoiminnan päätöksenteon luokkahuoneeseen

40-41 Uusi kokonaisturvallisuuden asiantuntijakoulutus rakentaa kriisinkestävää Suomea

42-43 Hanna-Miina Sihvonen: Savoniasta Euroopan avaruusjärjestöön

44 Jatkuvaa oppimista eurooppalaisessa yhteistyössä

46-47 Aidan toiselta puolelta – kun tanssinkoulutus kohtaa valmennustiedon

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2026

JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Anne Heikkinen

TOIMITUSKUNTA

Anne Heikkinen

Aino-Maria Savolainen Mikko Lappalainen

ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen

KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO PunaMusta Oy

ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Koututusjohtaja Esa

Tulevaisuuden koulutuksessa

kohtaaminen

ei katoa, vaan muuaa muotoaan

suunnittelija ja pedagoginen asiantuntija, joka luo oppimiselle tarkoituksenmukaiset puitteet. Kohtaaminen syntyy pienistä hetkistä: kysymyksistä, palautteesta, aidosta kuuntelemisesta ja siitä, että opiskelija kokee olevansa osa yhteisöä.

"Kohtaaminen syntyy pienistä hetkistä: kysymyksistä, palaueesta, aidosta kuuntelemisesta"

Kohtaaminen on koulutuksen ydin. Se näkyy Savonian arvoissa, toimintakulttuurissa ja pedagogisissa periaatteissa. Nykypäivän korkeakouluympäristössä, jossa digitaalisuus, joustavat oppimispolut ja teknologian rooli kasvavat, kohtaamisen merkitys korostuu entisestään. Laadukas oppiminen rakentuu vuorovaikutuksesta – opettajien, opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön kesken. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta.

Pedagogiikkamme ytimessä on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys:

oppiminen tapahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön välillä. Oppiminen on prosessi, jossa tieto rakentuu yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja missä oppijat rakentavat aktiivisesti ymmärrystään ympäröivästä maailmasta. Pedagoginen saavutettavuus edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus tulla kohdatuksi omana itsenään ja saada tarvitsemansa tuki oppimiselleen. Tämä tarkoittaa sekä sosiaalisen että digitaalisen saavutettavuuden varmistamista: oppimisympäristöjen tulee olla monimuotoisia, teknologian käytön sujuvaa ja ohjauksen helposti saavutettavaa.

OPETTAJA ON DIALOGIN RAKENTAJA

Savoniassa opettajan rooli oppimisen tukena korostuu. Opettaja ei ole vain tiedon jakaja, vaan dialogin rakentaja,

Savonian oppimisen ja opetuksen periaatteissa korostuvat yhteiset toimintatavat ja pedagoginen linjakkuus. Ne eivät ole pelkkiä prosessikuvauksia, vaan keinoja varmistaa opiskelijalle laadukas ja ennustettava oppimiskokemus. Kun opettaja ja opiskelija jakavat yhteisen ymmärryksen tavoitteista, arvioinnin periaatteista ja oppimisen tuesta, opiskelija tietää, mitä odottaa ja miten edetä. Tämä johdonmukaisuus rakentaa turvallisen, motivoivan ja läpinäkyvän oppimisympäristön, jossa opiskelijan on helpompi keskittyä olennaiseen – oman osaamisensa kehittämiseen.

Kohtaamisia ei kuitenkaan pidä nähdä vain opettajan ja opiskelijan välisinä. Myös työelämäkumppanuudet, hankeyhteistyö ja kollegiaalinen vuorovaikutus ovat Dual 2.0 -mallimme mukaisesti osa Savonian oppimisen ekosysteemiä. Ne laajentavat oppimisen tiloja ja tarjoavat autenttisia ympäristöjä ammatillisen identiteetin rakentamiselle.

Tulevaisuuden koulutuksessa kohtaaminen ei katoa – se muuttaa muotoaan. Teknologia voi tarjota uusia tapoja olla yhteydessä, mutta sen rinnalla korostuu inhimillinen viisaus: kyky nähdä opiskelija, kohdata kollega ja rakentaa yhdessä oppimista.

Kysely - valmistuneet tyytyväisiä Savonian koulutukseen

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN

Savonia vetää puoleensa ja pitää osaajat Pohjois-Savossa – opiskelijatyytyväisyys ja työllistyminen huippuluokkaa

63 prosenia Savoniasta valmistuneista sijoiuu Pohjois-Savon alueelle. Tämä tarkoittaa käytännössä lähes tuhaa uua korkeakouluteua osaajaa, jotka jäävät vuosiain vahvistamaan maakunnan työmarkkinoita, yritystoimintaa ja julkisia palveluja. Savoniasta valmistuneiden työllisyysaste on ammattikorkeakoulujen kärkeä Suomessa.

SUOMEN

TYYTYVÄISIMMÄT AGROLOGIT, BIOANALYYTIKOT, SÄHKÖTEKNIIKAN INSINÖÖRIT…

Vuoden 2025 uraseurantakyselyn mukaan vuonna 2020 valmistuneet ovat eriäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja sen tuoamiin työelämävalmiuksiin. Savonian tulokset ovat kaua linjan vähintään valtakunnallisen ammaikorkeakoulukeskiarvon tasolla ja monilta osin sitä paremmat.

Valmistumisvaiheen opiskelijapalaueiden mukaan Savonialta valmistuneista Suomen tyytyväisimpiä koulutukseensa olivat agrologit, bioanalyytikot, sähkötekniikan insinöörit, suuhygienistit, tanssinopeajat sekä terveydenhoitajat.

Valmistuneet kokevat tutkinnon tukeneen vahvasti sekä työllistymistä eä urakehitystä.

UNELMANA LÄTKÄJENGI –

TEEMU NIVALA KALPAN

FYSIOTERAPEUTIKSI

Savoniasta vuonna 2020 fysioterapeutiksi (AMK) valmistunut Teemu Nivala on rakentanut uransa huippu-urheilun ja yksityisen terveydenhuollon rajapintaan. Hän toimii oman yrityksensä kaua KalPan liigajoukku-

een fysioterapeuina sekä tekee asiakasvastaanooa Terveystalolla.

Nivalan mukaan Savoniassa opituista asioista merkiävimmiksi ovat osoiautuneet verkostoituminen ja itseohjautuvuus. – Ehkä tärkein oppi työelämää varten oli se, kuinka tärkeää verkostoituminen ja itseohjautuvuus on.

Kuopioon jäämiseen vaikuivat puoliso ja mahdollisuus työskennellä unelma-ammatissa. Työharjoielu avasi oven KalPaan ja loi pohjan nykyiselle uralle.

– Koulutus ei ehkä suoraan vaikuanut päätökseen aseua tänne, mua harjoielun kaua päädyin lopulta KalPaan töihin.

Nykyisille opiskelijoille Nivalalla on selkeä viesti: – Verkostoituminen on hemmetin tärkeää, sen olen huomannut. Lisäksi se kliseinen ‘usko omaan juuun ja polkuun’ on loppuunsa tärkein asia. Minulla oli unelma-

na työskennellä lätkäjengin fysioterapeuina – ja vaikka näitä työpaikkoja ei Suomessa montaa ole, niin tässä sitä ollaan.

SAVONIA RAKENTAA

TULEVAISUUDEN OSAAJAT

Alumnien mukaan tulevaisuuden työelämässä korostuvat erityisesti digitaidot ja tekoälyn hyödyntäminen, vahva käytännön ammaiosaaminen, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot, itseohjautuvuus sekä liiketoimintaymmärrys.

Savonialta valmistuneet työllistyvät laajasti vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin: he toimivat esimerkiksi johtavina ohjelmistoarkkitehteina, hoitotason ensihoitajina ja kliinisesti erikoistuneina sairaanhoitajina, kansainvälisten projektien vetäjinä, teollisuuden luoteavuusinsinööreinä, business controllereina ja avainasiakkuuspäällikköinä sekä valmiusasiantuntijoina, logistiikkapäällikköinä ja kiertotalouden asiantuntijoina.

Merkiävä ympäristöteko: Savonialle Ekokompassi-sertifikaai

TEKSTI ANNE

HEIKKINEN | KUVITUSKUVA

ADOBE STOCK

Savonialle on myönney Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän sertifi kaatti ympäristöasioiden hoitamisesta ja kehiämisestä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän mukaisesti.

Tunnustus kertoo, e ä Savonian ympäristötyö täyää järjestelmän kymmenen kriteeriä ja on läpäissyt riippumaoman auditoinnin.

Ekokompassi on toimialariippumaton ympäristöjärjestelmä, joka pohjautuu kansainväliseen ISO 14001 -standardiin.

KONKREETTISIA TEKOJA ILMASTON JA KESTÄVÄN

TULEVAISUUDEN PUOLESTA

Savonia on määritellyt kolme keskeistä ympäristövastuun painopiste ä:

kasvihuonekaasupäästöt, hankinnat ja vaikuavuus.

Savonia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään huomioimalla hiilineutraaliustavoieen matkustusohjeissaan, lisäämällä vähähiilisten hankintojen osuua sekä sisällyämällä vähähiilisyyden tavoieet kaikkeen toimintaansa. Hiilijalanjälki lasketaan vuosittain Arenen (Ammaikorkeakoulujen rehtorineuvosto) hiilijalanjälkilaskurilla ja hankintojen päästövaikutuksia seurataan erillisen työkalun avulla.

vastaavia ohjataan hyödyntämään vastuullisten julkisten hankintojen kriteeripankkia.

Vaikuavuua Savonia seuraa vuosiain tarkastelemalla korkeakoululle keskeisiä YK:n kestävän kehityksen tavoieita (SDG 4, 8 ja 9) edistävien TKI-hankkeiden määrää. Samalla seurataan julkaisujen kokonaismäärää, avoimen tieteen ja tutkimuksen tasoa sekä avoimessa ammaikorkeakoulussa suoriteujen opintopisteiden kertymää.

Hankintojen vastuullisuu a vahvistetaan seuraamalla kestävien hankintojen määrää. Vuoden 2026 aikana Savonia oaa käyöön hankintojen Code of Conductin. Lisäksi kaikkiin hankintoihin on sisällyte y vastuullisuusvaatimus ja hankinnoista

Savonialaisille Ekokompassi tarkoi aa ennen kaikkea sitä, eä ympäristövastuulliset valinnat tehdään helpoiksi ja johdonmukaiseksi osaksi jokapäiväistä työtä ja opiskelua.

Savonia sitoutuu toimimaan ympäristövastuullisesti ja resurssiviisaasti kaikessa toiminnassaan. Olemme tiedon ja osaamisen jakaja sekä alueemme ja yhteiskunnan kehityksen veturi.

Uskomme, eä syvällinen ymmärrys maailmasta ja kyky tarkastella arvoja monipuolisesti tarjoaa välineet kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.

Vähennämme ympäristövaikutuksiamme ja tavoieenamme on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Seuraamme ja viestimme edistymistämme miareilla, jotka linkiyvät YK:n kestävän kehityksen tavoi eisiin ja huomioivat myös positiivisen kädenjälkemme.

Kannustamme opiskelijoita, henkilöstöä ja kumppaneita vastuullisiin tekoihin ja ympäristötietoiseen aja eluun.

Yli 90 prosenia suosielisi Savoniaa työnantajana

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVITUSKUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonian henkilöstö kokee työpaikkansa vahvasti myönteisenä.

Peräti 92 prosenia PeoplePower®henkilöstötutkimukseen vastanneista pitää Savoniaa hyvänä työpaikkana ja 91 prosenia suosielisi Savoniaa työnantajana.

– On hienoa nähdä, eä suosieluhalukkuus on edelleen eriäin korkealla tasolla. Se on vahva osoitus luoamuksesta, yhteishengestä ja sitoutumisesta. Jokaisen työpanos rakentaa Savonian arkea ja tulevaisuua, kuvaa henkilöstöjohtaja Minna Kaija-Kortelainen.

Tutkimuksen perusteella Savonian arki toimii ja tekeminen koetaan tulokselliseksi. Päätöksenteko nähdään vaikuavana, muutosten läpivienti on onnistunut ja tiimien toiminta tuoaa tulosta.

Tulokset kertovat organisaation kyvystä tehdä asioita yhdessä, viedä uudistuksia käytäntöön ja saavu aa tavoieita suunnitelmallisesti. Arjen työ sujuu ja yhteistyö kantaa.

Kysely tuo esiin myös kehi ämiskohteita, joihin Savoniassa halutaan tarua määrätietoisesti.

Käsityötä ja 3D-tulostusta

– Marko Hietala ja Savonia löysivät yhteisen sävelen

TEKSTI: AINO-MARIA SAVOLAINEN

KUVAT: AINO-MARIA SAVOLAINEN, SAVONIA 3D-TULOSTUSLABORATORIO

3D-tulostus osoiautunut oivaksi tuotekehityksen apuvälineeksi. Savonian 3D-tulostuksen asiantuntijat ovat olleet työssä merkiävänä apuna.

Marco Hietala tunnetaan ennen kaikkea maailmanluokan basistina, mu a taustalla on myös klassisen kitaran koulutus. Ja juuri kitaratausta toi hänet vuosikymmeniä myöhemmin Savonian 3Dtulostuslaboratorioon.

Kymmenisen vuoa sien Marko innostui ottamaan uudelleen haltuun kitaran näppäilytekniikkaa. Sen myötä kasvoi kiinnostus pystyä vaihtamaan sormisoitosta plektrasoioon saumaomasti.

- Kokeilin erilaisia plektroja, mu a itselle sopivaa ei löytynyt, joten aloin viilailemaan plektroja itse.

Kaikenlaista tuli kokeiltua. Hietala rakensi omia prototyyppejä paloista yhteen liimaamalla. Plektroja syntyi esimerkiksi muovipullojen korkkien kannoista yhteen kasaamalla. Käsin rakentaessa jokainen tulos on hieman erilainen.

- Tajusin, eä olisi helpompaa, jos minulla olisi yhdestä kappaleesta tehty prototyyppi. 3D-tulostus tuli mieleen yhtenä vaihtoehtona.

TKI-asiantuntija Ani Alonen muistelee, eä ensimmäinen yhteydenoo tuli Markolta jo muutama vuosi sien.

3D-TEKNOLOGIA NOPEUTTAA KEHITYSTYÖTÄ

Soiajalle plektran sopivuus käteen, sen materiaali, jännite, voima ja kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka vaikuavat soiotuntumaan merkiävästikin. Ominaisuuksia ei voi testata oikein muuten kuin käytännössä testaamalla.

- Sain plektroja useamman kymmenen kappaletta eri materiaaleista. Niitä vertailemalla huomasin, eä nylonissa oli riiävästi joustoa ja jänniteä. Kun plektroja oli paljon, muutoksia on helppo kokeilla. Työ olisi ollut huoma avasti hitaampaa, jos minun olisi pitänyt rakentaa jokaisella kerralla uusi plektra alusta pitäen.

Alonen sanoo, eä kyseessä on varsin tyypillinen tilanne yrityselämän tuotekehityksestä.

- 3D-tulostus nopeuaa iteraatioprosessia. Käytännössä prosessi toimii niin, eä käsin rakenneu prototyyppi 3D-skannataan, jonka jälkeen siitä muodosteua 3D-mallia muokataan halutuilta osin. Tämän jälkeen kappale 3D-tulostetaan, sitä testaillaan ja muokkaillaan käsin. Tätä kiertoa toistetaan, kunnes lopputuloksena on haluu tuote. Alkuvaiheessa tulostimme osia muutamista eri materiaaleista eri tulostusmenetelmillä, ja niistä valiiin jatkokehityksen kannalta paras.

IDEASTA MYYTÄVÄKSI

TUOTTEEKSI

Marko Hietala kertoo olevansa kiinnostunut tieteestä ja teknologiasta.

- Olen tieteellinen hippi. Teknologia ja löydökset kiinnostavat. Luen paljon ja vaikka olen maallikko, suhtaudun asioihin avoimin mielen ja olen ehkä keskimääräistä valveutuneempi.

Yhteinen sävel muusikon ja insinöörien kanssa onkin löytynyt helposti. Haastaeluhetkellä Hietala tuli Savonian tulostuslaboratorioon näyämään työstämäänsä prototyyppiä. Palaverissa Hietala kävi yhdessä Alosen ja testausinsinööri Sampsa Ylösen kanssa erilaisia tulostusmahdollisuuksia.

- Tulostimella voidaan tulostaa eri kokoisia ja jos halutaan, myös vasenkätisiä plektroja, he muistuavat.

Vaihtoehdot kiinnostavat Hietalaa, sillä mielessä siintää ajatus, voisiko hänen luomastaan sormiplektrasta tulla myös myytävä tuote.

- Ennen kaikkea haluan, eä esimerkiksi rundille lähtiessä minulla on kustomoituja plektroja jemmassa isompi varasto. Mua aion katsoa loppuun asti, voisiko tässä olla saumaa myös liiketoiminnalle, hän mie ii.

Hietala antaa Savonian asiantuntijoille ja heidän asiantuntemukselleen varauksetonta kiitosta tuoeen kehitystyöstä.

SIVISTYS ON JYVÄLLÄ OLOA JA TIETÄMÄTTÖMIÄ ON HELPPO HALLITA

Hietala ei ole huomannut, eä ammaipiireissä 3D-tulostus näkyisi vielä isommin muusikkojen varusteissa. Tekoäly puolestaan vaikuaa niin musiikissa kuin 3D-tulostuksessa, kuten kaikilla muillakin aloilla. Hietalaa tekninen kehitys ei pelota.

- Se, mitä tekoäly ei voi korvata, on ihmiskosketus. Se elämys, minkä saa livekeikoilla ei ole sama jonkun ho-

logrammin kanssa. Ihminen on maapallon mielikuvitusrikkain rotu, en usko, eä sen pyyhkäiseminen maailmasta onnistuu ihan helposti.

Entä millainen suhtautuminen muusikolla on koulutukseen ja sivistykseen? Koulunkäynti ei lukiossa Hietalaa liiemmin innostanut, paitsi niiden aineiden osalta, jotka kiinnostivat. Englannista hän kirjoii laudaturin.

Termi sivistys heräää Hietalassa kaksijakoisia tunteita.

- Minusta sivistys on sellaista jyvällä oloa asioista ja uutisten seuraamista. Sen verran on tullut nähtyä maailmaa, eä tiedostan meidän suomalaisten elävän lintukodossa. Maksan ihan mielelläni veroja, kun niistä kustannetaan terveydenhuoltoa, kouluruokailua, apua osaomille sun muuta.

Sivistyksen sijaan Hietala puhuisi valveutuneisuudesta.

- Siitä, eä pystyy luomaan mielipiteen sen pohjalta, mitä tietää, ei sen pohjalta, mitä kuulee kavereilta. Opiskeleminen ja tieteellinen tutkimus eivät ole elitismiä. Ne, jotka sitä väi ävät, tietävät, eä tietämäömiä on helppo hallita.

Hengitä helpommin helpommin

Hengiämisen on pakko olla helppoa, sillä kaikkihan me hengitämme koko ajan: aikuinen levossa ollessaan keskimäärin 8-16 kertaa minuutissa.

Mua voiko hengiää väärin? Hengiämisellä on vaikutuksensa jaksamiseen, unen laatuun ja stressitasoihin. Kuinka hengitystekniikka itse asiassa vaikuaa hyvinvointiimme? Kysyimme asiaa alan ammailaiselta. Musiikin lehtori, musiikkipedagogi (YAMK) Ritva-Liisa Matilainen opeaa

Savonialla muun muassa laulua ja äänenkäyöä. Kuinka äänenkäytön ammailainen hengiää?

OIKEA HENGITYS ON SYVÄÄ JA KOKONAISVALTAISTA

Hengitys on olennainen ja luonnollinen osa elämää – sen ensisijainen tehtävä on pitää meidät elossa.

- Itse ajaelen, eei ole yhtä oikeaa tapaa hengiää, vaan ”oikea hengitys” on sellaista, joka palvelee mahdollisimman hyvin

tarvea. Esimerkiksi voimakkaan urheilusuorituksen aikana puuskuava ja nopea hengitys on tarpeen, joa keho kykenee poistamaan hiilidioksidia tehostetusti ja saamaan tarviavaa happea. Nukkuessa taas on luonnollista, eä hengiäminen tuntuu huomaamaomalle ja eä sen rytmi on levollista ja hidasta, Matilainen sanoo.

- Syvähengitys antaa hyvän perustan arkielämään, myös äänenkäytölle. Syvähengityksessä koko hengityselimistö osallistuu hengiämiseen vartalon alaosasta lähtien.

Kun hengityslihaksisto aktivoituu lantionpohjasta asti, pallea pääsee laskeutumaan sisäänhengityksessä riiävän alas. Tällöin myös keuhkot täyyvät alhaalta asti. Hengiämisen tunne on joustava, kokonaisvaltainen ja rauhallinen.

PIDÄ ÄÄNESTÄSI HUOLTA

Ihmisääni on yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Ääni on merkiävä kommunikaation ja itseilmaisun väline. Puhetyöläisille se on myös työväline. Matilainen muistuaakin, ettei äänen toimivuua voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan siitä täytyy pitää huolta. Usein oman äänen arvoon havahdutaan kuitenkin vasta silloin, kun sen kanssa on haasteita.

- Hengitystekniikka, joka tukee äänen sointia, kantavuua ja kestävyyä antaa resilienssin selviytyä äänenkäyöön liiyvistä tehtävistä. Äänenkäyöön ja hengitykseen liiyvät teemat koskeavat kaikkia, ei ainoastaan laulajia tai ammaipuhujia.

Äänenkäytön kannalta oikea hengitys on kokonaisvaltaista, hengityslihaksia optimaalisesti hyödyntävää sekä äänenkäytön vaatimuksiin mukautuvaa. Kun hengiäminen on kokonaisvaltaista, kehon toiminnan aktiivisuus on laaja-alaista ja elastista. Hengiäessä sisään keho laajenee tasaisesti selän, kylkien, rintakehän, vatsan ja lantiopohjan alueelta. Uloshengityksen aikana ääntä tuoaessa hengityselimistö kykenee ylläpitämään avointa, joustavaa, energistä ja kokonaisvaltaista tunnea. Ääni soljuu kuin itsestään: soivasti, vapaasti ja vaivaomasti.

Voimakas äänentuoo kaipaa erilaista hengityselimistön hallintaa kuin hiljainen. Ääni syntyy uloshengityksen jatkeena. Hengityslihasten hyvä kunto, hengityksen kokonaisvaltaisuus ja uloshengityksen säätelyn taito ovat merkiävässä osassa äänenkäyäjän hengitystekniikkaa.

ISTUMATYÖ JA ASENTOVIRHEET VAIKUTTAVAT

Hengitystekniikan haasteisiin on monia syitä ja ne ovat usein yksilöllisiä.

- Taustatekijöinä ovat usein totutut tavat sekä kehon lihasten kunto. Lihasheikkoudet ja -kireydet muokkaavat kehon asentoa. Kehon asennon virheet vaikuavat suoraan hengitykseen. Myös stressi ja muut psykologiset tekijät voivat aiheuaa fyysisiä jännitystiloja, joilla on merkiävä vaikutus hengitykseen.

Usein hengitys jää liian ylös solisluiden ja rinta-alueen tasolle, jolloin alavartalon kapasiteeia ei hyödynnetä. Tavallista on, eä selän, syvien vatsalihasten ja lantionpohjan toiminta on hengiäessä flegmaattista. Usein vatsan pinnalliset lihakset aktivoituvat myös liikaa silloin, kun muiden hengityslihasten käyö jää vajaaksi. Äänen kannalta vaikutukset ovat epäsuotuisat. Laulaminen tuntuu työläälle ja ääni kuulostaa kireälle.

Stressi, kiire ja istumatyö voivat vaikuaa hengitykseen huomaamaa. Millaisia merkkejä kannaaa tarkkailla: mistä tietää, eä hengitys ei toimi kuten pitäisi?

Matilainen kertoo, eä stressi ja kiire saavat sympaaisen hermoston aktivoitumaan. Sen seurauksena hengitystahti voi kiihtyä, olo olla levoton ja hengitys käy pinnalliseksi. Tällöin pitkä ja rauhallinen ulospuhallus voi auaa ensiapuna kiireen tuomaan levoomuuteen. Uloshengitys aktivoi mm. vagus-hermoa, mikä voi lieviää stressireaktiota.

- Istumatyön vaara piilee siinä, eä kehon asennon ergonomisuus peää tietokoneen äärellä. Kurkoava pään asento kohti tietokoneen näyöä ja lysähtänyt rintakehä häiritsevät pallean ja muiden hengityslihasten tarkoituksenmukaista toimintaa.

Syvähengityksen sijaan hengitys alkaa sijoiua solisluiden ja ylävartalon alueelle. Tällöin keuhkojen käytön kapasiteei rajoiuu. Vääristynyt lantion asento, joka ilmenee usein alaselän notkon ylikorostumisena, rajoiaa myös syvähengityksen tuntua. Pakara-alueen istuinkyhmyt tulisi tuntea tuolia vasten, joa lantion asento ei ala vääristyä, Matilainen opastaa.

HARJOITUS TEKEE HENGITYSMESTARIN

Tässä vaiheessa istumatyöläistä alkaa jo vähän ahdistaa – kuinka tässä oikein on hengissä pysyykään tähän asti? Voiko hengiämistä harjoitella? Onneksi voi!

Harjoieleminen riippuu kuitenkin sen tavoieista. On melkoisen eri asia esimerkiksi nyrkkeillä, joogata, laulaa tai soiaa saksofonia.

- Mistä lajista oletkin kiinnostunut, suosielen hakeutumaan ammailaisen opin pariin. Rentouavia hengitysharjoituksia löytyy paljon internetistä. Jos tavoielet rauhoiumista, ne voivat olla hyödyllisiä.

Lopuksi Matilainen antaa vinkin, kuinka syvähengityksen tuntua voi etsiä kehosta:

- Istu tuolilla jalat levällään. Taivuta ylävartaloa kevyesti etukenoon ja nojaa kyynärpäillä reisiin. Anna selän olla suorana. Salli pään nyökähtää rennosti alaspäin. Anna vatsan ”tipahtaa” kohti laiaa painovoiman vaikutuksesta. Tämä asento auaa kehoasi hengiämään syvälle vartaloon. Hengitä rauhallisesti omaan tahtiisi. Kehon liikkeiden laajentuessa ja supistuessa nauti hyvän olon tunteesta. Tässä asennossa voit halutessasi vaikka lukea lehteä.

Keski ymiseen apua peleistä ja aivopalau eesta

Kuinka vahvistetaan ammattiin opiskelevien hyvinvointia, stressinhallintaa ja keskittymiskykyä, sekä innostetaan liikkumaan exergamingin ja Neurofeedbackin avulla?

Tätä selvitetään kansainvälisessä NEXT-VEThankkeessa, jossa Savonia kehiää keskeisessä roolissa uusia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen tueksi.

Keskiymiskyvyn puute, stressi, huono unenlaatu ja liian vähäinen liikunta ovat yleisiä ongelmia kaikenikäisten, mua erityisesti nuorten keskuudessa. Kaikilla näillä on myös vaikutuksensa oppimiseen ja hyvinvointiin.

Samankaltaiset haasteet yliävät maiden rajat. Siksi viisi maata on koonnut voimansa ja lähtee kehiämään ratkaisuja, kuinka hyvinvointi tuodaan osaksi ammatillista koulutusta digitaalisia oppimisratkaisuja ja opetussuunnitelmia kehiämällä.

- Keskiyminen on katoava luonnonvara. Savonia kehiää koulutusmenetelmiä ja opetussuunnitelmia, jotka tukevat opiskelijoiden motivaatiota, fokusoitumista ja jaksamista, Salla Lommi kertoo.

Aika näyää, millaisia ratkaisuja esimerkiksi Neurofeedback tarjoaa arjen interventioihin. Kyseessä on menetelmä, joka perustuu aivojen sähköisten toimintojen miaamiseen ja niistä tehdyn palaueen antamiseen takaisin aivoille. Liikuntaa ja videopelaamista yhdistävä exergaming taas tarjoaa työkaluja niin stressinlieviämiseen kuin liikkeen lisäämiseen.

rissä ideoimassa tulevia piloeja ja tutustumassa erilaisiin laajennetun todellisuuden ratkaisuihin. Yhteistyön tavoieena on rakentaa toimintamalleja, jotka integroituvat luontevasti ammatillisen koulutuksen arkeen ja vahvistavat nuorten hyvinvointia valtakunnallisesti.

LISÄÄ LIIKETTÄ PELAAMALLA JA

OSALLISTAMALLA

Keskeinen yhteistyökumppani on Kolmen kampuksen urheiluopisto, joka toimii hankkeessa suomalaisen ammaikoulutuksen edustajana. Urheiluopiston vararehtori Hanna Junes ja ammatillinen opeaja Erkko Laukia vierailivat Savonian XR-Cente-

- Opiskelijamme pääsevät testaamaan itse toimintamalleja sekä harjoielevat niiden käyöä liikunnanohjaajina, Junes ja Laukia kertovat.

Liikkumaomuus on yleinen ongelma, joka ei sinänsä kosketa urheiluopiston opiskelijoita, mua he pääsevät testaamaan, ideoimaan ja pilotoimaan uusien menetelmien käyöä ammatillisen koulutuksen nuorille. Lisäksi pyritään löytämään välineitä stressinhallintaan, keskiymiskyvyn ja fokusoitumisen parantamiseen ja rentoutumiseen.

ENEMMÄN KESKITTYMISTÄ, VÄHEMMÄN STRESSIÄ

Savonia tuo hankkeeseen vahvaa osaamista Neurofeedbackin soveltamisesta oppimisen ja tunnesäätelyn tukena sekä pelillisten oppimisratkaisujen kehiämisessä. Neurofeedback mahdollistaa aivotoiminnan itsesäätelyn miaamisen ja harjoiamisen, mikä voi vähentää stressiä ja parantaa keskiymiskykyä.

- Neurofeedback on todella mielenkiintoinen ja Keski-Euroopassa paljon käytey menetelmä. Esimerkiksi Alankomaissa se on korvaava terapiamuoto, Sami Partanen Savonialta kertoo.

- Olennaista on opiskelijoiden osallistaminen. Liikunnan lisäämisessä kaikki kilpailulliset ja pelilliset elementit yleensä heräävät nuorten, ja vähän vanhempienkin kiinnostuksen.

Erityistä hankkeessa onkin nuorten aktiivinen rooli. Opiskelijat eivät ole vain kohderyhmä, vaan he osallistuvat miausten toteuamiseen, tulosten kirjaamiseen ja ratkaisujen kehiämiseen.

Systemaainen hyvinvoinnin kartoitus tuottaa uua dataa oppimisesta ja jaksamisesta sekä auaa tunnistamaan varhain ne opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea opintojen jatkamiseksi.

NEXT-VET-hankkeessa rakennetaankin tutkimusperustaista, dataohjautuvaa hyvinvointityötä, jonka tavoieena on vahvistaa ammatillisten opiskelijoiden arkea – keskiymistä, palautumista ja innostusta oppimiseen –digitaalisuuden ja liikunnallisuuden keinoin.

Muotoilijat kirjallisuustapahtuman tunnelman takana

Miltä kirjallisuus tuntuu tilana, valona ja kokemuksena?

Tätä kysymystä pohtivat Savonia-ammaikorkeakoulun muotoiluopiskelijat, kun he pääsivät mukaan suunnielemaan vuoden 2025 Kirjakani-kirjallisuustapahtuman visuaalista ilmeä osana opintojaan.

Yhteistyö käynnistyi syksyllä Kirjakantin taiteellisen johtajan Sari Siltavuoren ja Savonian lehtori Ani Kareksen toimesta. Projektin aikana opiskelijat suunnielivat ja toteuivat festivaalitilaan somistuksia ja elämyksellisiä kokonaisuuksia.

- Työskentely alkoi tutustumisella festivaaliin ja sen teemoihin. Keskustelimme heidän lukemistaan kirjoista, sekä kirjoiamisesta ja kirjoiamisen esteistä. Ensimmäisellä tapaamiskerralla opiskelijat suunnielivat pienissä ryhmissä oman, kuvieellisen Kirjakani-tapahtumansa. Oli ilahduavaa huomata, eä he ehdoivat samankaltaista konseptia: Kirja astuu ulos kansistaan (KAUK), jota olemme toteuaneet jo vuosia lapsille, nuorille ja perheille. Opiskelijoiden suunnitelmissa kohderyhmänä olisivat nuoret aikuiset, Siltavuori kertoo.

Seuraavassa vaiheessa suunnielua vietiin eteenpäin Kuluurikonepajalla, jossa opiskelijat pääsivät tutustumaan tapahtumatilan miasuhteisiin ja mahdollisuuksiin. Työpajoissa ideat jalostuivat konkreeisiksi somistuksiksi ja tilallisiksi ratkaisuiksi.

Prosessin aikana opiskelijat kokeilivat myös kirjallisia työskentelytapoja. Yhdessä työpajassa tehtiin niin sanoua blackout

poetry -runoua poistokirjojen sivuja muokkaamalla. Harjoitus toi uuden näkökulman siihen, miten tekstiä ja visuaalisuutta voidaan yhdistää tapahtumakokemuksessa.

TUORETTA, AJASSA KIINNI OLEVAA AJATTELUA

Lopulta opiskelijoiden suunnitelmat toteuteiin festivaalitilassa opeajan ohjauksessa. Heidän panoksensa näkyi konkreettisesti festivaalitilan visuaalisessa ilmeessä ja elämyksellisessä kokonaisuudessa.

Siltavuori kertoo, eä lähti toteuamaan yhteistyötä avoimin mielin.

- En aseanut valmiita odotuksia, vaan halusin antaa prosessille tilaa ja rakentaa luoamusta yhdessä tekemisen kaua. Tiesin materiaalien tuomat haasteet, joten kierrätysmateriaalien hyödyntäminen sekä opiskelijoiden hankkimat sponsorit mahdollistivat suunnitelmien toteutumisen opeajan ammaitaidon tukemana.

Erityisen arvokasta oli nuorten aikuisten tapa nähdä kirjallisuus ja festivaalikokemus. Täsmätarpeena Siltavuori haki opiskelijoilta heidän omia, rohkeita ja yllätyksellisiäkin näkökulmia tapahtuman Rakkaus-teemaan.

- Muotoiluopiskelijat toivat tuorea, ajassa kiinni olevaa ajaelua ja kykyä nähdä tila elämyksellisenä kokemuksena. Heidän työnsä vaikui siihen, miltä festivaali tuntui ja miten kävijä koki tilan.

Siltavuori kokee, eä Savonian laajalla ja

korkeatasoisella osaamisella on monenlaista anneavaa alueen kuluurielämälle.

- Taiteen ja tapahtumakentän näkökulmasta Savonia näyäytyy merkiävänä osaamisekosysteemin rakentajana ja paikkana, jossa koulutus, työelämä sekä luovat alat kohtaavat konkreeisissa prosesseissa.

Yhteistyö tuoaa vaikuavuua: opiskelijat saavat autenisia oppimisympäristöjä, festivaali saa uusia näkökulmia ja alueelle syntyy verkostoja. Siltavuori näkee tällaiset projektit TKI-ajaelun mukaisina kehiämisalustoina, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja ja vahvistetaan kestävän kehityksen periaaeita niin materiaalien käytössä kuin kuluurisessa jatkuvuudessa.

YHTEISTYÖ JATKUU METSÄ-TEEMALLA

Hyvät kokemukset rohkaisevat jatkamaan. Siltavuori toivoo, eä tulevaisuudessa vastaavanlaisia projekteja voitaisiin kehiää entistä pitkäjänteisemmäksi kumppanuudeksi, jossa suunnielu, toteutus ja yhteinen reflektio muodostavat selkeän oppimiskaaren osaksi opintoja. Yhteistyölle on jo luvassa jatkoa, sillä Savonia on yksi marraskuussa 2026 järjesteävän Kirjakanitapahtuman yhteistyökumppaneista. Tänä vuonna teemana on Metsä.

- Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli, eä nuorten opiskelijoiden ajaeluun kannattaa luoaa. Kun heille annetaan vastuuta ja tilaa, syntyy sitoutumista ja laadukkaita ratkaisuja, Siltavuori pääää.

Luovuus syntyy havainnoista ja uskalluksesta

Luovuus on tärkeä tulevaisuustaito.

Sen avulla löydämme uusia näkökulmia ja ratkaisemme ongelmia.

Johanna Partion työssä luovuus on jatkuvasti läsnä: se näkyy liikkeessä, tilan aistimisessa ja hetkessä syntyvissä valinnoissa. Toisaalta työssä on myös paljon toistuvia rutiineja ja rajoja, jotka tuovat luovalle työlle tärkeää vastapainoa.

Partio toimii tanssin lehtorina Savonia-ammattikorkeakoulussa. Työhön kuuluu myös TKI-työtä sekä monialaisia opintojaksoja ja projekteja. Tällä hetkellä Partio on mukana

kahdessa kansainvälisessä luovanalan hankkeessa: FutureDiverCities2 ja NewSteps.

Istahdimme Partion kanssa alas ja lähdimme selvittämään: miten luovuutta voi kehittää sekä voiko luovuutta opettaa ja oppia.

Mutta lähdetään perusteista liikkeelle. Mitä luovuus oikeastaan on?

– Ehkä se on kykyä ja halua ratkoa, synnyttää uutta. Ja myös rohkeutta astua itselle normaalin reunalle, Partio luonnehtii.

– Yksilön luovuutta on taito tunnistaa vuorovaikutussuhteita, riippuvuuksia ja tarttumapintoja. Tämän myötä osaa ehkä kyseenalaistaa ja näkee mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.

LUOVUUDEN LEIKKIKENTTÄ

Improvisaatio on Partion opetuksessa yksi luovuuden leikkikentistä.

Partion mukaan improvisoinnin taitoon liittyy vahvasti hetkessä oleminen ja eitietämisen sietäminen: improvisoidessa tehdään jatkuvasti valintoja ja tulevaa ei tiedä.

Tunnettu liikeimprovisaation pioneeri Simone Forti korostaa havaitsemista luovan työskentelyn lähtökohtana. Tämä ajatus on auttanut Partiota monessa tilanteessa. Se antaa luvan laskeutua hetkeen, terävöittää aistimista ja purkaa pakonomaista painetta reagoida totutulla tavalla.

– Improvisaatio ei ole sitä, että koko ajan pitäisi keksiä hirveästi uutta. Enemmänkin, että ”tämä menikin näin, entä sitten”. Toisin sanoen improvisaatio on havainnointia ja tapahtumien yhdistelyä.

– Tanssissa valinnat voivat olla niin nopeita, että ne tapahtuvat eräänlaisessa flow-tilassa, jossa keho ratkoo ja valitsee. Tietoinen mieli ehtii mukaan vain ajoittain.

Improvisaatiossa teos syntyy esittämishetkellä. Ei ole olemassa käsikirjoitusta tai koreografiaa, joka määrittäisi ”oikean” tavan tehdä. Miten tällaiseen tilanteeseen voi valmistautua?

– Improvisointia voi harjoitella ja pitääkin harjoitella rajatumpien tehtävien kautta. Tanssinopettajaopinnoissa sitä tehdään monin eri tavoin. Tehtävä voi olla esimerkiksi ”liiku siten, että pää kuljettaa sinua” tai ”lähde improvisoimaan tiettyä tunnetilaa”. Ei-tietämisen-tilan ja epävarmuuden sietämisen harjoittelu on improvisoinnin harjoittelussa keskeistä.

LUOVUUDEN OPETTAMINEN

Helposti ajatellaan, että luovuus on sisäsyntyistä: sitä joko on tai sitten ei ole. Onko luovuutta mahdollista oppia ja opettaa?

– Luovuutta voi oppia siten, että kutsuu itseään kokeilemaan erilaisia ja toisenlaisia ratkaisuja.

Partion mukaan pedagogina luovuutta voi tukea synnyttämällä puitteet, jossa tutkiva ja kokeileva asenne on prosessin lähtökohtana, ja opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä valintoja.

– Luovuuden opettaminen on tilan antamista ja myös rajaamista. Riittävän avoimia tehtäviä ja soveltamista. Näin opiskelijoiden on mahdollista ratkaista asiat eri tavoin.

– Useinhan tunne siitä, että on pakko onnistua, tappaa luovuuden. Prosessi muuttuu puristeiseksi. Tietty rento-

us olisi hyvä löytää. Kyky tehdä valintoja on myös tärkeää, että prosessi pysyy kasassa ja jotain syntyy.

Myös opetustilanteen ilmapiirin tulee olla luovuutta tukeva, ja kaikilla tulee olla mielessä turvallisen tilan pelisäännöt.

– Käydään läpi miksi tehdään ja mitkä ovat työtavat. Sovitaan, että kuunnellaan, ehdotetaan, kunnioitetaan erilaisia ideoita ja ei tyrmätä toisia.

– On tärkeää, että voi luottaa omiin havaintoihinsa ja jakaa ne yhteiseen käyttöön. Kaikki havainnot ovat tärkeää materiaalia ja ainesta. Pienestä yllykkeestä voi syntyä jotakin todella kiinnostavaa, jotain sellaista mitä ei olisi syntynyt yksin.

Johanna Partion vinkit jokapäiväisen luovuuden ruokkimiseen

• Kävele töihin eri reittiä tai muuta pienesti jokin rutiini

• Anna itselle lupa ja aikaa ihmetellä

• Älä reagoi heti

• Anna asioille leikkisyyttä

• Huomaa oma hengitys

Pienistä elementeistä muodostuu

tarina – Savonian sielu tiivistyi rehtorin käätyihin

TEKSTI AINO-MARIA

SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN JA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt 3D-tulostus alkaa olla jo tuu näky monilla eri teollisuudenaloilla, mua suuren kokoluokan tulostus on toistaiseksi harvinaisempaa.

Kun joulukuun valmistujaisissa rehtori Mervi Vidgrénin yllä nähtiin ensimmäistä kertaa Savonian rehtorin käädyt, oli ilmassa historian havinaa. Takana oli monipolvinen, vuoden mittainen suunnittelutyö ideasta uniikiksi lopputulokseksi.

Monien korkeakoulujen rehtoreilla on käädyt, joita käytetään juhlavissa tilanteissa. Käädyt symboloivat johtajuutta, yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta. Savonialla käätyjä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut. Mervi Vidgrén havahtui korjaamaan tilanteen: tarjoaahan juuri Savonia ainoana korkeakouluna Suomessa korumuotoilun opetusta, joten osaamista käätyjen tekemiseen löytyy omasta talosta yllin kyllin.

Yhdessä lehtori Risto Nylundin kanssa käynnistettiin suunnitteluprosessi ja päätettiin, että käädyt toteutettaisiin opinnäytetyönä. Käätyjen suunnittelijaksi valikoitui korumuotoilun opiskelija Essi Koponen , jolle oli jo kertynyt opintojen aikana kokemusta uniikkien korujen valmistamisesta.

MILTÄ SAVONIAN SIELU NÄYTTÄÄ?

Ensimmäisessä tapaamisessa tehtiin alkukartoitus. Rehtorin toiveena oli, että käädyt henkisivät Savonian arvoja: rohkeutta, yhteisöllisyyttä ja luotettavuutta. Myös luonnonläheisyys ja vastuullisuus materiaalivalinnoissa oli tärkeä lähtökohta suunnittelulle.

- Toivon, että käätyihin saadaan tiivistetyksi jotakin Savonian sielusta, rehtori tiivisti toiveensa.

Toiveiden pohjalta Essi lähti tekemään luonnoksia erilaisista käätymalleista. Helmikuussa 2025 yhteisen pöydän ympärille kerääntyi raati: rehtori Vidgrén, ohjaava lehtori Nylund, suunnittelija Koponen sekä ulkojäsenenä prosessin etenemistä seurannut reportteri Savolainen . Erilaisia luonnoksia oli kymmenkunta. Yksi havainto ohjasi karsintaa.

- Tarkoitus on, että käätyjä käytetään vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin. Niiden täytyy siis sopia niin nais- kuin miesrehtorille. Rehtorit voivat tulevien vuosien saatossa olla hyvinkin eripituisia, mikä on otettava huomioon.

Malleja verrattaessa huomattiin myös korujen ja käätyjen ero. Liiallista korumaisuutta haluttiin välttää ja pituudellakin oli suuri merkitys siihen, tulisiko lopputuloksesta näyttävä kaulakoru vai arvokkaat käädyt.

- Ensimmäisen keskustelun jälkeen en oikein osannut ajatella, millaisia ehdotuksia ajastusteni pohjalta syntyisi, mutta hienosti olet osannut poimia sieltä elementtejä luonnoksiin. Ja kaikkien luonnosten taustalle on mietitty ihanat tarinat, Vidgrén kehui.

JOTAKIN UUTTA KÄÄTYRINTAMALLA

Ensimmäisen karsinnan jälkeen Essi Koponen jatkoi suunnittelutyötä kolmen eri luonnoksen kanssa. Yksi oli ns. varman päälle -malli, toinen yhdisteli rohkeasti puuta ja hopeaa ja kolmas oli jotakin aivan uutta käätyrintamalla – nahkasta valmistetut käädyt.

Kun seuraavassa vaiheessa päästiin testaamaan prototyyppejä käytännössä, tultiin siihen tulokseen, että nahka olisi materiaalivalintana liian riskialtis. Sen käyttäytymistä pitäisi testata ja vuosien saatossa käätyjen olomuoto voisi muuttua liikaa. Valituksi tulikin työnimellä Muutos kulkenut luonnos, joka henki savonialaista rohkeutta ja yhteisöllisyyttä.

Luonnos yhdisteli perinteistä käätyjen estetiikkaa, uudistaen sitä modernilla muotoilulla ja materiaalivalinnoilla.

Essi Koposelle käätyjen suunnittelu oli opinnäytetyö ja valmistuminen sen valmiiksi saattamisesta kiinni. Tämä toi työlle omat aikapaineensa. Kokemusta hän pitää ainutlaatuisena:

- Tiedostan olevani etuoikeutettu, ei ole todellakaan tuoreelle muotoilijalle itsestään selvää päästä tekemään tällaista uniikkia työtä, joka on käytössä pitkään, ehkä vuosikymmeniä, hän kertoo.

Hän palasi Savonialle valmistumisen jälkeen valmistamaan käädyt loppuun työ-

suhteessa. Abstraktit käädyt yhdistävät toisiinsa koivuvaneria ja hopeaa, metallikehys kiertää puuta muodostaen kiinnostavan kontrastin. Keskimmäisessä osassa on kaunis kiviupotus: ripaus Savonian pinkkiä väriä. Toisaalta osan voi kääntää myös toisin päin, joten käädyt eivät vanhene, vaikka brändiväri joskus muuttuisikin.

- Käädyt kuvastavat Savonian yhteisöllisyyttä. Monesta osasta muodostuu suuri kokonaisuus.

Käätyjen valmiiksi saattaminen oli työläs prosessi, sillä osat valmistettiin ja hiottiin yksi kerrallaan. Käädyt valmistuivat juuri sopivasti joulukuun valmistujaisjuhlaan ja alkuvuonna 2026 Essi valmisti niille myös arvokkaan säilytyslaatikon. Siihen ikuistettiin käätyjen tarina.

Pienistä elementeistä muodostuu uniikki kokonaisuus. Se kuvastaa Savonian vahvaa ja tiivistä yhteisöä, joka koostuu monista aloista, tuhansista yksilöistä ja ainutlaatuisista tarinoista.

AINUTLAATUISTA KOULUTUSTA SAVONIALLA

Savonialla järjestetään ainoana Suomessa ammattikorkeakoulutasoista korumuotoilun opetusta. Siihen Savonialla ja Kuopiossa on pitkät perinteet. Koulutus yhdistääkin ainutlaatuisella tavalla perinteisen käsityötaidon, modernin 3D-teknologian sekä kaupallisen osaamisen. Microkadun kampuksen monipuoliset pajat ovat opiskelijoiden käytössä joustavasti myös opetuksen ulkopuolella. Modernit työkalut mahdollistavat käytännönläheisen oppimisen ja tekemisen. Tiivis yhteistyö yritysten ja aitojen asiakkaiden kanssa kuuluu olennaisena osana opetukseen.

Essi Koponen suunnieli ja valmisti käädyt opinnäytetyönään. Työ käynnistyi suunni elupalaverilla rehtori Mervi Vidgrénin kanssa.

Ensimmäisenä vuonna muotoilun opiskelijat suorittavat yhteisiä opintoja ja pääsevät tutustumaan tutkinto-ohjelman viiteen eri suuntautumisvaihtoehtoon: sisustusarkkitehtuuri, vaate-, koru-, palvelu- sekä teollinen muotoilu. Tämän jälkeen opiskelija valitsee, mihin haluaa erikoistua.

Savonialta on valmistunut vuosien aikana suuri joukko korumuotoilijoita, joiden kädenjälkeä saamme ihailla erilaisissa korumallistoissa ja uniikeissa töissä.

“Etsivä

löytää”

Silja Kiviojan haave

TEKSTI JA KUVAT I AINO-MARIA SAVOLAINEN

Muotoilu oli Silja Kiviojalle haave, joka ei jäänyt rauhaan. Niinpä hän pääi mennä sitä kohti.

- Olin kiinnostunut kaikista muotoilun linjoista, mua koruista minulla oli kokemusta jo ennestään ja tiesin sen itselle mieluisaksi jutuksi tehdä. Luova tekeminen on aina ollut vahvuuteni.

Kivioja valmistui Savonialta koru- ja jalometallimuotoilijaksi vuonna 2020 ja perusti seuraavana vuonna oman yrityksen.

Opintoajoista jäi mieleen erityisesti luova työ, jossa sai käyää omia vahvuuksiaan täysillä. Haastavinta taas olivat ne osa-alueet, jotka eivät tuntuneet luontevilta, kuten kirjalliset työt, mua juuri niiden äärelle pysähtyminen vahvisti ammai-identiteeiä.

OPPIMISEN KAARET

Muotoilun koulutus kestää neljä vuoa. Kivioja pitää kestoa hyvänä, sillä ajan myötä oma näkemys muotoilijana kehiyy. Opeajien merkitys kehiymisessä on keskeinen.

vei

Savonialle ja yriäjäksi

- Opeajat rohkaisivat etsimään omaa tyyliä ja kokeilemaan rohkeasti. Oman tyylin kehittyminen oaa aikaa ja sanoisin, eä etsivä löytää. Eli jos ei koskaan kokeile, tuskin tulee oivalluksiakaan.

Koulutuksen aikana oppia ja hyödyllistä tietoa ehtii kertyä monipuolisesti. Opiskelun aikana perehdyiin esimerkiksi luonnosmateriaalin tuoamiseen, tilaustöiden tekoon, esiintymiseen, yriäjyyteen, työelämään tutustumiseen ja erilaisiin urapolkuihin. Nämä kaikki loivat yhdessä kaavan kokonaisuuden pohjaksi oman polun valintaan. Yri äjyys oli Silja Kiviojalle luonteva valinta:

- Minulle polku yriäjänä oli alusta asti hyvin selkeä ja olen tietoisesti pyrkinyt sitä kohti.

MONIPUOLINEN KOULUTUS ON EDUKSI YRITTÄJÄN URALLA

Siljas Designin paja sijaitsee maaseudulla ja liike idyllisessä Kuopion kauppahallissa. Kiviojan koruja on nähty useana vuonna esimerkiksi Linnan juhlien vierailla, ja hän on myös osallistunut hyvällä menestyksellä Vuoden koru -kilpailuihin. Vuonna 2023 hänen suun-

nielemansa korusarja voii koko kilpailun ja vuonna 2025 tuloksena oli toinen sija.

Yriäjän täytyy hallita monia asioita, joten koulutuksen monipuolisuus on ollut yri äjän työssä eduksi.

- Taidot toa kai kehiyivät opintojen aikana ja opin uusia tekniikoita visioideni toteuttamiseen. Mua myös tuotannon tehokkuus on yriäjyydessä hyvä muistaa ja sitä parantaakseen tarvitsee ymmärtää laajemmassa skaalassa korujen rakennea ja eri työvaiheita.

Yksi keskeinen asia, johon opiskelu valmistaa, on asiakkaiden kohtaaminen. Korumuotoilun opiskelijat pääsevät opintojensa aikana toteuamaan oikeita asiakastöitä. Tämä on Kiviojan mielestä tärkeä osa opintoja.

- Osalla opiskelijoista voi olla suuri kynnys ihmisten kohtaamiseen, tai vaikka epävarma olo omasta osaamisesta. Asiakastyöt tuovat varmuua tekemiseen.

Luokkahuoneesta lammelle

Käytännön harjoittelu syventää oppimista

Korkeakouluopiskelu on paljon muutakin luokkahuoneessa opiskelua. Esimerkiksi ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaan kuuluvat maastoharjoitukset Pieni-Valkeisen lammella tarjoten opiskelijoille konkree isen oppimisympäristön luonnon keskellä.

Yksi harjoituksiin osallistuneista kolmannen vuoden ympäristötekniikan opiskelija Roosa-Maria Ikävalko. Hän kertoo alun perin valinneensa alan juuri sen käytännönläheisyyden vuoksi. Ikävalko osallistui syksyllä kansainväliseen Monitoring Natural Waters -intensiiviviikkoon, johon osallistui opiskelijoita Savonian lisäksi myös Maltalta, Puolasta ja Espanjasta.

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ALALLA KOROSTUVAT KENTÄLLÄ TEHTÄVÄT TYÖT

Kansainvälisen yhteistyön ohella opiskelu sisälsi verkko-opintoja sekä käytännön työskentelyä maastossa ja laboratoriossa. Maastoharjoitukset toteuteiin kahtena päivänä Pieni Valkeisen lammella.

- Harjoitukset liiyivät valuma-alueen kartoitukseen, pintavesi- ja pohjavesinäyeenooon, virtaaman mittaukseen esimerkiksi Thompsonin miapadolla sekä vedenlaadun mia-

ukseen kenämialaieilla.

Roosa-Maria oli tyytyväinen luonnossa opiskeluun.

- Luonnossa tapahtuva opiskelu on todella antoisaa monellakin eri tapaa: ulkona olo luokkahuoneiden sijaan on tervetullua vaihtelua jo ihan terveyden kannalta ja käytännön tekemisellä oppii ainakin allekirjoi anut paljon enemmän. Oli myös mielenkiintoista nähdä esimerkiksi pohjavesinäytteenoton aikana, miten tuollainen käytännössä toimii ja mistä meidän juomavesi tulee.

Hän uskoo kenäharjoitusten lisäävän myös työelämässä tarviavia valmiuksia.

- Meidän alalla korostuu kentällä tehtävät työt ja etenkin niiden ymmärtäminen, joten koen, eä jo opiskeluaikana tapahtuva harjoielu valmistaa meitä tulevaisuua varten paljon enemmän kuin ”pelkkä kirjoista oppiminen”.

VESISTÖJEN PARANTAMINEN EDELLYTTÄÄ NIIDEN ÄÄRELLE MENEMISTÄ

Intensiivijakson opeaja Teemu Räsänen kertoo, eä opiskelijat tut-

kivat luonnonvesien tilaa, oppivat millaisia uhkia veden laatuun kohdistuu, sekä harjoielivat hydrologisia miauksia sekä vesinäyeiden oamista.

- He saivat käytännön kokemusta kentällä ja laboratoriossa sekä syvensivät ymmärrystään siitä, miten valuma-alueet ja paikalliset olosuhteet vaikuavat vesiympäristöihin. Mikä tärkeintä, he oppivat, miten yksilöt ja yhteisöt voivat edistää vesistöjen puhtaua.

-Sanotaan, eä jos jääkiekossa haluaa tehdä maalin, pitää mennä maalille. Jos taas haluaa pizzaa, on mentävä pizzeriaan. Samalla tavoin luonnon ja vesistöjen tilan parantaminen edellyää niiden äärelle menemistä sekä niiden toiminnan ymmärtämistä.

Tätä periaatea pyritään tuomaan esiin tuleville ammailaisille jo opintojen aikana. Ympäristötekniikan insinöörikoulutukseen kuuluukin runsaasti erilaisia maastoharjoituksia sekä käytännönläheisiä laboratorioharjoituksia, jotka valmistavat opiskelijoita hyvin tuleviin työtehtäviin. Monet näistä harjoituksista toteutetaan yhteistyössä yritysten, kuntien ja kaupunkien kanssa.

Sivistys alkaa oivaltamisesta – ja siitä voi tulla toinen luonto

TEKSTI

Mikko “Peltsi” Peltola vieraili Savonian vesilaboratoriossa tutustumassa vesitutkimukseen, joka on tärkeä osa kokonaisturvallisuustyötä.

Luonnossa liikkuva ihminen huomaa vesistöjen tilan usein jo maisemaa tarkastellessaan, sillä veden kirkkaus ja rantojen kasvillisuus kertovat paljon ympäristön kunnosta.

Savonian vesilaboratoriossa kehitetään ja testataan vedenkäsielyn ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta ja varmistaa puhtaan veden riiävyys myös tulevaisuudessa.

LUONTOPOLULTA LABORATORIOON

losten luoteavuus riippuu huolellisesta työskentelystä.

Kalastusopas, toimiaja ja televisiosta tuu Mikko “Peltsi” Peltola seuraa laboratoriotyöskentelyä ja valmistautuu tutustumaan tutkimuksen eri vaiheisiin vetämällä valkoisen laboratoriotakin ylleen ja aseelemalla suojalasit paikoilleen.

– Nyt näyää siltä, eä homma otetaan tosissaan, hän toteaa hymyillen.

TKI -asiantuntija Rosa Sartjärvi opastaa Peltsiä ensimmäisissä työvaiheissa ja näyää, kuinka näyteä pipetoidaan oikein. Pieneltä näyävä liike vaatii vakaata kää ja keskiymistä, sillä miaustu-

Laboratoriossa Peltsi pääsee kokeilemaan käytännössä, miten teollisuusveden ominaisuuksia säädetään. Hän mi aa näyeitä ja säätää veden pH-arvoa seuraten, kuinka reaktion myötä nesteeseen alkaa muodostua sakkaa. Kokeilu havainnollistaa, miten teollisuuden vesiä voidaan puhdistaa ja kierräää tehokkaammin takaisin käyöön.

Erityisasiantuntija Tiina Haatainen korostaa, eä tällaisilla kokeiluilla on suora yhteys käytännön ratkaisuihin.

– Kokeilu havainnollistaa, miten teollisuu-

den vesiä voidaan puhdistaa ja kierräää tehokkaammin takaisin käyöön. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa suurin osa vedestä käytetään vesi-intensiivisessä teollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa.

LUONTOSUHDE ON SIVISTYSTÄ

Peltola puhuu sivistyksestä mieluummin käytännön tekoina kuin juhlapuheina. Häntä huolestuaa se, kuinka huolimattomasti luonnonvaroja joskus käytetään.

Peltola tunnetaan erityisesti luonto-ohjelmista, kuten Erätulilla ja Peltsin Lappi, joissa suomalainen eräluonto on keskiössä. Hänen mukaansa luonnossa liikkuminen on myös sivistystä.

– Välillä tekisi mieli sanoa ihan suoraan: sivistystä saatana! hän toteaa.

Kun aikamme keskeisiin haasteisiin kuuluvat ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyö ja ympäristön tilan turvaaminen, sivistys tarkoiaa myös kykyä nähdä oma toimintamme osana laajempaa kokonaisuua.

– Luonto opeaa nöyryyä ja miasuhteita. Kun vieää aikaa järvellä tai metsässä, ymmärtää paremmin, eä ihminen on vain yksi osa tätä kokonaisuua. Aina ei tarvita pitkiä vaelluksia ja erämaaluontoa, päiväretki omaan lähimetsään voi olla yhtä arvokas ja antoisa kokemus –ainakin jos mukana on hyvät eväät!

– Kun vieää aikaa luonnossa, alkaa väistämää mieiä, miten sitä käytämme. Silloin ymmärtää, eei mikään ole loputtomasti käyteävissä. Pienetkin teot voivat lisätä tietoisuua ympäristön tilasta, hän sanoo.

Suomessa luontosuhde on monelle osa arkea. Metsät, järvet ja retkeily ovat kulttuurisesti merkiäviä kokemuksia, jotka muokkaavat myös käsitystä ympäristöstä.

– Luonto on myös olennainen osa kokonaisturvallisuua. Kun ihmiset osaavat liikkua luonnossa, ymmärtävät sen merkityksen ja pitävät siitä huolta, olemme paremmin varautuneita myös vaikeisiin tilanteisiin.

Peltsin mielestä sivistys syntyy juuri kokemuksen ja tiedon yhdistelmästä.

– Luonnossa oppii havainnoimaan paljon. Mua tutkimus auaa ymmärtämään, mitä pinnan alla todella tapahtuu. YMPÄRISTÖKESKUSTELU

Luonnosta ja ilmastonmuutoksesta keskustellaan paljon. Peltolan mukaan keskustelun sävy voi joskus olla syyllistävä.

– Kun puhe on siitä, eä teemme asioita väärin maapallon kannalta, retoriikka menee helposti toisten motkoamiseksi ja opastamiseksi.

Hänen mukaansa ymmärrys syntyy paremmin kokemusten kaua.

– Ihmiset alkavat väliää luonnosta silloin, kun heillä on siihen henkilökohtainen suhde. Ajaelen, eä luontoa säästävässä ja kunnioiavassa elämäntavassa ei ole kyse luopumisesta, vaan siitä, eä saamme tilalle jotain uua ja aidosti arvokasta.

Peltolan työ on vienyt hänet vuosien aikana moniin Suomen luontokohteisiin. Yksi asia on pysynyt samana: luonnolla on ihmisille merkiävä hyvinvointivaikutus.

– Luonto on paikka, jossa monet asiat aseuvat miasuhteisiin. Siellä on helpompi hengiää.

KURKISTA PINTAA SYVEMMÄLLE

Savonian vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus keskiyy erityisesti vesiturvallisuuteen, älykkäiden vesiteknologioiden kehiämiseen sekä vesihuollon ratkaisuihin, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa vesistöjen tilaa.

– On hienoa, eä opiskelijat pääsevät näkemään, miten tutkimus liiyy oikeaan elämään. Se tekee oppimisesta merkityksellisempää, Peltola sanoo.

Samalla työ kytkeytyy laajaan yhteistyöhön. Savonia koordinoi Kuopio Water Clusteria, jossa viisi tutkimusorganisaatiota ja kymmenet yritykset kehiävät yhdessä ratkaisuja vesialan ajankohtaisiin haasteisiin. Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys muodostavat kokonaisuuden, jossa tiedosta syntyy käytännön ratkaisuja.

RAKKAUS LUONTOON KANNATTELEE MYÖS MYRSKYISSÄ

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, teollisuuden ja maatalouden toimijoiden kanssa. Ratkaisuja kehitetään esimerkiksi vesi-intensiiviselle teollisuudelle, kuten kaivosteollisuudelle sekä sellu- ja paperiteollisuudelle, joissa veden käsi ely on keskeinen osa toimintaa.

Tämä yhdistelmä tutkimusta, koulutusta ja yritysyhteistyötä on keskeinen osa ammaikorkeakoulujen tehtävää. Opiskelijat pääsevät osallistumaan projekteihin, joissa kehitetään uusia teknologioita ja ratkaisuja todellisiin ympäristöhaasteisiin.

Peltola seuraa laboratoriotyöskentelyä, tutkii näyeitä ja tarkkailee prosessien etenemistä kiinnostuneena.

– Luonnossa oppii havainnoimaan paljon, mua tällainen tutkimus auaa ymmärtämään, mitä pinnan alla todella tapahtuu.

Järvellä vesi näyää yhä samalta kuin ennen. Kirkkaalta ja tutulta. Laboratoriossa siitä luetaan kuitenkin tietoa, joka auaa pitämään vedet puhtaina myös tulevaisuudessa.

Työn pääyessä Peltsi riisuu suojatakin ja nostaa suojalasit pois silmiltään. Hän hymyilee ja vetää hetken henkeä ennen lähtöä.

– Luontovaikuajana toivon, eä maailmaan mahtuisi enemmän rakkaua luontoa ja toisiamme kohtaan. Tässä ajassa on paljon huolta ja epävarmuua, mua luonnossa oleminen auaa pysymään järjissään ja muistuaa siitä, mikä on oikeasti tärkeää.

Katso tästä

QR-koodista

mitä Peltsi teki

Savonian vesilaboratoriossa.

Peltsin luontohaaste:

vie hyvä ystävä lähiluontoretkelle

Valitse paikka, johon on helppo lähteä, vaikka työpäivän jälkeen tai viikonloppuna. Se voi olla metsäpolku, järvenranta tai puisto lähellä kotia. Tärkeintä ei ole matkan pituus vaan yhdessä vietey aika luonnossa.

Ota mukaan eväät ja pysähtykää välillä syömään. Kahvi maistuu ulkona paremmalta ja voileipäkin tuntuu juhla-aterialta, vaikka se olisi tehty kiireessä kotona. Jos keskustelu loppuu kesken, ei haiaa. Luonto kyllä hoitaa loput

Yhteispelillä a – Savonia ja Kuopion alueen

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA FYSIOTERAPIAOPISKELIJAT

Fysioterapeutiksi ei opita pelkästään kirjoista. Sen tietävät hyvin Savonian opiskelijat, jotka pääsevät harjoielussaan suoraan kiinni oikeisiin tilanteisiin – mittaamaan, testaamaan ja kohtaamaan nuoria urheilijoita.

Kuopion alueen urheiluakatemian kanssa tehtävä yhteistyö tuo oppimiseen jotain, mitä luokkahuoneessa ei voi täysin jäljitellä: toistoja, vastuuta ja aitoa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

HARJOITTELUA HUIPPUURHEILURAJAPINNASSA

Osa kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoielusta toteutetaan Savonian Wellness Centerin ja Kuopion alueen urheiluakatemian yhteistyönä. Opiskelijat suoriavat tiimeissä työharjoieluaan urheiluakatemialle, lukuvuonna 2024–2025 fysioterapiaopiskelijat suoriivat kaikkiaan 600-700 harjoielutuntia.

Harjoielun myötä opiskelijat pääsevät työskentelemään asiakasrajapinnassa ja saavat miaus- ja testauskokemusta isoista henkilömääristä. Tämä on hedelmällistä, sillä lukuisat toistot palvelevat oppimista hyvin.

- Urheiluakatemian tarjoama toimintaympäristö on ainutlaatuinen, fysioterapiaopiskelijat pääsevät työskentelemään eri asiantuntijoiden, valmentajien, urheilulajien sekä eri ikäisten urheilijoiden parissa. Opiskelijoiden asiantuntijoilta saama ohjaus ja palaute on todella tärkeää, Wellness Centerin palvelukoordinaaori Salla Lommi kertoo.

Opiskelijat tuoavat akatemiaurheilijoille mm. Olympiakomitean harjoiteavuus-

kartoituksia, scat4-analyysejä, dynamometrimiauksia, yksilöohjausta sekä harjoieluun soveltuvaa materiaalia. Urheiluakatemian asiantuntijat perehdyttävät ja ohjaavat opiskelijoiden toimintaa akatemiaympäristössä aktiivisesti. Opiskelijoiden palveluita tarjotaan urheiluakatemian Kuopion sekä lähikuntien verkostossa mukana oleville yläkoulun ja 2. asteen valmennusryhmien urheilijoille.

- Urheiluakatemian asiantuntijat kouluavat opiskelijat kartoitusten ja testien tekemiseen sekä erilaisten testilaieiden käyöön. Datan koonnissa tarvitaan taulukkolaskennan perusteita. Tulosten pohjalta analysoidaan sekä suositellaan toimenpiteitä. Palautekeskusteluita käydään tilanteen mukaan sekä valmentajien eä urheilijoiden kanssa.

HUIPPUUNSA HIOUTUNUT KONSEPTI

Kuopion alueen urheiluakatemian toiminnanjohtaja Johanna Tikkanen on tyytyväinen jo hioutuneeseen harjoielukonseptiin.

- Meille on tärkeää, eä pystymme harjoiamaan yhteiskuntavastuullisuua ja tarjoamaan opiskelijoille harjoielupaikkoja. On tietoinen valinta, eä olemme resursoineet opiskelijoiden ohjaamiseen aika isostikin. Harjoielijoiden myötä pystymme myös kehiämään urheilun toimintamalleja. Meillä on kyllä tullut todella hyviä opiskelijoita Savonialta harjoieluun, hän kertoo.

Yksi osa harjoielua ovat yläkoululaisille suunnatut Kasva urheilijaksi -luennot, jotka käsielevät ravintoa, unta ja motivaatiota. Luennot on kehitey yh-

mmailaiseksi

urheiluakatemian yhteistyö

teistyössä Kuopion alueen urheiluakatemian fysiikkavalmentajan, toiminnanjohtajan ja liikunnanopeajien kanssa ja kehitey nykyiseen muotoonsa kahden terveydenhoitajatutkinto-ohjelman kehiämistyönä. Kouluilla tärkeinä kumppaneina ovat liikunnanopeajat.

- Opiskelijat suunnielevat tuntien toiminnalliset harjoitukset. Luennoista on tullut hyvää palautea niin kouluilta kuin opiskelijoilta.

HUIPPU-URHEILIJAMYÖNTEINEN KORKEAKOULU

Kuopion alueen urheiluakatemian ja Wellness Centerin välinen yhteistyö on jatkunut eri muodoissaan jo pitkään, vuodesta 2014 alkaen. Myös urheiluakatemian ja Savonian yhteistyö on tiivistä; Savonialle myönneiin Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnus ensimmäisten joukossa Suomessa vuonna 2023.

Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoieena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suoriaa korkeakouluopintoja niin, eä ne tukevat urheilussa kehiymistä. Tällä hetkellä Savonialla opiskelee noin 40 akatemiaurheilijaa. Urheilijoita tuetaan kasvussa kaksoisuralla niin urheilijana kuin ammatillisesti.

- Keskeistä on urheilijaopiskelijoiden tunnistaminen ja opintojen räätälöinti niin, eä opiskelu ja urheilu on mahdollisia soviaa toisiinsa. Opinto-ohjaus on tässä tärkeä tuki, Tikkanen kertoo.

Hän muistuaa, eä urheilijaopiskelija suoriaa samat opintojaksot ja harjoielut kuin kaikki muutkin, mua joustot esimerkiksi aikatauluissa ovat tärkeitä. Opiskelijoiden on

myös mahdollista opinnollistaa urheilua 15 opintopisteen laajuisissa, monialaisissa urheiluakatemiaopinnoissa, joilla tehdään näkyväksi urheilun kaua kertyvää osaamista.

Tikkanen näkee, eä Savonian monimuoto- ja verkko-opinnot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet opiskeluun silloinkin, kun harjoielu ja kilpailu edellyää oleskelua muualla.

- Esimerkiksi liiketalouden verkkototeutus mahdollistaa opiskelun tradenomiksi, vaikka vieäisikin talvikaudet esimerkiksi KeskiEuroopassa.

Koulutusjohtaja Esa Viklund kertoo, eä Savonia on panostanut pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti opiskelijoiden kokonaisvaltaisen ohjauksen kehiämiseen.

- Työ on tuoanut tulosta niin opiskelijapalaueen kuin konkreeisten tulostenkin perusteella. Meillä jokainen opiskelija kohdataan yksilönä, ja koulutuksen personoinnilla rakennamme edellytyksiä tavoitteelliseen opiskeluun erilaisissa elämäntilanteissa. Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu auditoinnin läpäisy ja tunnustuksen saaminen on meille merkiävä osoitus siitä, eä Savoniassa on onnistuu luomaan toimivia rakenteita ja käytänteitä opiskelun ja tavoieellisen urheilu-uran yhdistämiseen. Tunnustus kannustaa meitä jatkamaan kehiämistyötä yhdessä Kuopion alueen urheiluakatemian ja muiden kumppaneiden kanssa, hän sanoo.

Monialainen

oppimisympäristö kasvaaa tulevaisuuden sote-osaajia

Keskiviikkoiltapäivänä kokoushuoneeksi muuntuneen sairaalahuoneen pöydällä on kaksi rasiallista karkkia. Savonian lehtori ja sairaanhoitaja Tiina Mäkeläinen on tuonut ne ilahduaakseen monialaiseen reflektiokeskusteluun osallistuvia.

Täällä, Kuopion yliopistollisen sairaalan kuudennessa kerroksessa, kymmenen eri alan opiskelijaa jakaa kokemuksiaan Opetusvastaanoo Osmon tämänpäiväisistä potilaskohtaamisista.

Savonia-ammaikorkeakoulu on mukana Opetusvastaanoo Osmon toiminnassa, jonka käynnistäminen on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankea. Osmo tarjoaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille monialaisen oppimisympäristön, jossa he pääsevät opeelemaan asiakastyötä aidossa toimintaympäristössä eri alojen asiantuntijoiden ohjauksessa.

Pääsimme mukaan opetusvastaanoton monialaiseen reflektiokeskusteluun, joka käydään aina asiakaskohtaamisen jälkeen.

syvää toimintaa.

Savonia osallistuu oppimisympäristön suunnieluun ja toteutukseen yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja hyvinvointialueen kanssa.

– Savonia on työelämäläheinen korkeakoulu ja tulevaisuudessa haluamme edelleenkin vahvistaa työelämäläheisyy ä, kertoo Savonian rehtori Mervi Vidgrén

Savonian opiskelijat kohtaavat asiakkaat aidossa oppimisympäristössä, mikä vahvistaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden osaamista ja tuo merkityksellisyyä opiskeluun. Moderneilla oppimisympäristöillä myös lisätään koulutuksen veto- ja pitovoimaa.

Kuka haluaa aloiaa kertomalla, millainen tapaaminen teillä oli tänään, Tiina Mäkeläinen kysyy kiireeömään sävyyn.

Tunnelma on rauhallinen, pohdiskeleva ja kannustava. Opiskelijat mie ivät pieniäkin nyansseja. Toimintaa ohjaavien ammailaisten kanssa käydään tilannea läpi monesta näkökulmasta. Opiskelijoita pohdituaa esimerkiksi se, miten potilaan luoamus hoitavaa henkilökuntaa kohtaan näkyy siinä, millä tavalla hän kertoo tilanteestaan.

Opetusvastaanoton toiminta tukee alueellista osaamisen kehiämistä.

– Savonian mukanaolo tässä kehiämistyössä vahvistaa paitsi opiskelijoiden osaamista, myös koko alueen kykyä vastata tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin. Tämä on konkreeinen askel kohti entistä vahvempaa ja vaikuavampaa alueellista yhteistyötä, Savonian koulutusjohtaja Esa Viklund summaa.

LISÄÄ VETOVOIMAA KOULUTUKSEEN

Opetusvastaanoo Osmo tulee olemaan osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen py-

kellä seitsemää harjoieluviikkoaan opetusvastaanotolla. Hän opiskelee Savonialla sairaanhoitajaksi ja tarkoitus on valmistua keväällä.

Kauhanen on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja ja aikoo suoriaa 3,5 vuoden opinnot hiukan nopeutetulla aikataululla kolmessa vuodessa.

Opetusvastaanoo Osmo on ollut niin hyvä kokemus, eä Kauhasen koko ura saaaa saada yllääen aivan uuden suunnan.

– Olen aivan hurahtanut vastaanootyöskentelyyn täällä! Työ on monipuolista ja tuntuu tosi vahvasti omalta jutulta. Ammatillinen itseluoamukseni ja osaamiseni ovat kasvaneet täällä valtavasti, Kauhanen kertoo.

Työskentely opetusvastaanotolla on itsenäistä, mua ei yksinäistä. Opiskelija saa tukea aina, kun sitä tarvitsee. Opetusvastaanoo on Kuopiossa uusi tapa opeaa ja opiskella. Kauhanen korostaa, eä se edellyää myös opiskelijalta vastuunooa omasta opiskelustaan.

”OLEN AIVAN HURAHTANUT VASTAANOTTOTYÖSKENTELYYN”

Eri alojen opiskelijoiden läsnäolo tuo uusia näkökulmia, kun ajatuksia vaihdetaan harjoielun aikana. Toiminnan pilotointivaiheeseen syksyllä 2025 vastaanotolle osallistuu opiskelijoita sairaanhoitaja-, fysioterapeui-, terveydenhoitaja-, suuhygienisti- ja sosionomikoulutuksista.

Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautea pilotista.

Kati Kauhanen suorii haastaeluhet-

– Opiskelijoiden yksilölliset oppimistyylit otetaan hyvin huomioon. Omat tarpeet pitää kuitenkin sanoiaa ääneen, kukaan ei ole ajatustenlukija, Kauhanen korostaa.

Kauhasen mielestä parasta opetusvastaanoton toiminnassa ovat itsenäisyys ja monialaisuus.

MONIALAISUUS ON OPISKELIJAN JA ASIAKKAAN ETU

Opetusvastaanoton vastaanooja saattavat pitää opiskelijat, mua kokenut ammailainen on aina loppukädessä vastuussa vastaanotosta.

– Alkuun jännitimme vähän sitä, miten asiakkaat reagoivat tähän meidän opiskelijajoukkoon, mua kukaan ei ole säikähtänyt. Asiakkailta on tullut paljon hyvää palautea, kertoo Savonian lehtori ja opetusvastaanoton projektityöntekijä Tiina Mäkeläinen.

– Opiskelijoita seuratessa tulee todella hyvä tunne siitä, eä meidän opiskelijat on todella taitavia ja valmiita jo tässä vaiheessa.

Monet asiakasryhmät hyötyvät monialaisesta tapaamisesta, jollaisia järjestetään Opetusvastaanoo Osmossa keskiviikkoisin ja torstaisin.

Moniammatillisuuden merkitys on suurin varsinkin silloin, kun asiakkaalla on monenlaisia haasteita tai kysymyksiä terveyden suhteen. Tällainen ryhmä voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaat.

– Asiakkaat, jotka käyävät sosiaali- ja terveyspalveluita paljon hyötyvät erityisesti, koska meillä on täällä monta vastaanooa yhdessä ja hoitoa on mahdollista koordinoida eri tavalla kuin tavallisella vastaanotolla, Mäkeläinen kertoo.

Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa fysioterapeuiopiskelijat voivat auaa valtimotautipotilasta sopivan liikuntamuodon löytämisessä.

Myös asiakkailla on hyviä kokemuksia vastaanotoilta.

Kauko Karhunen liikkuu käytävillä reippaasti kyynärsauvojen tukemana. Hän toipuu selkäleikkauksesta ja on tullut kuntoutusta edistävälle käynnille opetusvastaanotolle.

– Kävin täällä nyt ensimmäistä kertaa. Siellä oli paikalla ainakin fysioterapeuiopiskelijoita, lääketieteen kandi ja vielä suuhygienistikin, Karhunen kertoo moniammatillisesta kohtaamisestaan.

– Vastaanotosta jäi oikein mukava olo, he olivat mukavia ihmisiä. Tämä on tärkeää työtä, sillä tekemällä oppii parhaiten. Tulevat ammailaiset saavat täältä tärkeää kokemusta työelämään.

Savonia koulu i erikoishammasteknikot uusiin tehtäviin

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT JUHO PAPINNIEMI

Marraskuussa voimaan tullut lakimuutos laajensi erikoishammasteknikoiden työnkuvaa merkiävästi – ja tarpeeseen vastaiin nopeasti. Savonia-ammaikorkeakoulu koului yhteistyössä Erikoishammasteknikkoliiton kanssa koko maan erikoishammasteknikot uusiin tehtäviin, varmistaen osaamisen ja potilasturvallisuuden.

Terveydenhuollon ammaihenkilöasetuksesta kumoiin hammasteknikoiden ja erikoishammasteknikoiden ammatinharjoiamista rajoianut pykälä 15.11.2025 alkaen.

Muutoksen myötä erikoishammasteknikot voivat jatkossa harjoiaa ammaiaan koulutuksensa ja osaamisensa mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoiaa esimerkiksi sitä, eä erikoishammasteknikko voi valmistaa osaproteesin itsenäisesti myös potilaalle, jolla on omia hampaita tai keinojuuria. Tehtäviä ei kuitenkaan saa tehdä ilman asianmukaista koulutusta ja osaamista. Muutos mahdollistaa joustavamman työnjaon ja yhtenäistää terveydenhuollon ammaihenkilöitä koskevaa sääntelyä.

- Erikoishammasteknikoiden ammaioikeua rajoiavan asetuksen poistaminen muui toimenkuvaamme. Laki terveydenhuollon ammaihenkilöistä edellyää, eä terveydenhuollon henkilöllä tulee olla koulutus, kokemus ja amma itaito. Nyt kun ammaioikeudet laajenivat koskemaan myös osaproteeseja, tarvitsimme siihen yksilöllisesti meille suunnitellun koulutuksen, kertoo Erikoishammasteknikkoliiton (EHT ry) puheenjohtaja Tapani Korkeala.

Savonia-ammaikorkeakoulu järjesti yhdessä EHT:n kanssa erikoishammasteknikoille suunnatun koulutuksen, jonka tavoieena on varmistaa riiävät valmiudet toteuaa osaproteesityöt laadukkaasti ja

potilasturvallisesti.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO-

LIITTO TILASI KOULUTUKSEN SAVONIALTA JÄSENISTÖLLEEN

Koulutus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä EHT:n kanssa, joka on myös hankkinut koulutuksen Savonialta jäsenilleen. Käytännössä Savonia siis koului kaikki Suomen erikoishammasteknikot.

- Nyt kouluteava määrä oli todella iso ja opetuskokonaisuus laaja. Tällöin korostuvat hyvin tehty ja organisoitu koulutussisältö, johon olemme olleet eriäin tyytyväisiä. Samoin luennoitsijoiden kokemus ja ammaitaito ovat tärkeitä, Korkeala sanoo.

Taustalla on Savonian pitkä kokemus ja asiantuntemus alan koulutuksesta. Korkeala kiielee hyvin sujunua yhteistyötä.

- Savoniassa on ollut jo pitkään erikoishammasteknikoiden lisäkoulutus ja siten myös tieto erikoishammasteknikoille anneavan koulutuksen sisällöstä. Lisäksi Savonialla on hyvä yhteistyö hammaslääkärikoulutukseen ja tieto siellä anne avasta osaprotetiikan koulutuksesta. Hammaslääkärikouluaja Satu Korpisaari toimii molemmissa oppilaitoksissa kouluajana, joten halusimme hänet kouluajaksemme. Kun kävin marraskuussa keskustelemassa Savonian kanssa mahdollisuudesta koulutuksen järjestämisestä Kuopiossa, asiat etenivät helposti. Meillä oli toiveena nopea aikataulu koulutuksen järjestämisestä ja tämän Savonia pystyi tarjoamaan. Kiitos Savonian henkilöstölle nopeudesta ja hyvästä yhteistyöhengestä!

Korpisaaren lisäksi kouluajina toimivat Savonian lehtorit Tiina Holopainen ja Tarja Ruokokoski.

Koulutuksen sisältö kaoi muun muassa

potilaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkityksen osaproteesihoidon onnistumisessa, osaproteeisen hoitoprosessin vaiheet ja periaaeet, vajaahampaiston jäljentämisen ja jäljennöstekniikat sekä suunterveydentilan kartoiamisen ja osaproteesipotilaan suun terveyden edistämisen.

Korkeala kertoo, eä opiskelijoilta saatu palaute on ollut eriäin hyvää.

-Vaikka luennot olivat tiiviitä asiasisällöiltään ja päivät pitkiä, niin silti keski yminen säilyi. Kurssilaisten olivat toki eri äin motivoituneita oppimaan lisää ammatistaan. Tulevaisuudessa meillä saaaa tulla lisää yhteisiä täsmäkoulutuksia. Aiheita lenteli jo ilmassa.

Kaavoittajapula jarruttaa kuntien kasvua

Kuka suunnittelee kaupunkimme megatrendien ja muutospaineiden keskellä?

Kunnissa ympäri Suomen on todettu olevan merkittävä kaavoittajapula. Tilanne on huolestuttava, sillä kuntien kehitys, investointien mahdollistaminen ja elinvoiman ylläpito ovat vahvasti sidoksissa siihen, kykenevätkö kunnat suunnittelemaan omaa maankäyttöään ja kaupunkirakennettaan pitkäjänteisesti.

Kaavoitus ei ole pelkkää tonttien piirtämistä kartalle. Se on strategista tulevaisuustyötä, jossa ratkaistaan asumisen, liikkumisen, palveluiden, elinkeinoelämän ja ympäristön yhteensovittamista. Ajan vaatimukset korostavat kestävyyttä kaikilla tasoilla: taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

Samaan aikaan toimintaympäristö kiristyy. Uusi rakentamislaki sekä valmisteilla oleva alueidenkäyttölaki tuovat kunnille lisää velvoitteita ja tarkentuvia vaatimuksia. Myös digitalisaatio muuttaa kaavoituksen arkea: paikkatietojärjestelmät, tietomallit ja sähköiset osallistumiskanavat edellyttävät uutta osaamista.

Kysymys kuuluu: onko kaupunkisuunnittelu enää kiinnostavaa? Ainakin se on välttämätöntä ja sen vaikutukset ulottuvat lähes kaikkeen arjessamme.

SAVONIAN KAAVOITTAJAKOULUTUS VAHVISTAA KUNTIEN KAAVOITUSOSAAMISTA

Kaavoittajapulaan vastaa Savonian järjestämä Kaavoittajan pätevöitymiskoulutus, joka on EU:n osarahoittama ESR+ -hanke. Pilottikoulutus käynnistyi vuonna 2024, ja sen tavoitteena on kouluttaa kuntien palveluksessa jo toimivia ammattilaisia kaavoituksen osaajiksi.

Koulutus on kolmelukukautinen, 60 opintopisteen kokonaisuus. Mukana hanketta rahoittamassa ovat olleet myös kunnat, kuten Kuopio, Varkaus ja Suonenjoki.

– Yhden opintopisteen työmäärä vastaa keskimäärin 27 tuntia. Kun koulutuksen

aloitti 30 opiskelijaa, tarkoittaa se teoreettisesti jo nyt yli 30 000 työtunnin lisäystä kaavoitusosaamiseen PohjoisSavon ja lähikuntien alueella. Jokainen opiskelija on käyttänyt jo yli tuhat tuntia pätevöityäkseen kaavoittajan tehtäviin, kertoo yliopettaja Janne Repo.

Kyseessä on Suomen ainoa koulutus, joka tähtää kaavan laatijan pätevyyteen, ja samalla ensimmäinen koulutus, jonka FISE Oy on hyväksynyt pätevöitymiskoulutukseksi.

MONIALAISUUS NÄHDÄÄN VAHVUUTENA

Koulutuksen puolivälissä toteutettuun kyselyyn vastanneet opiskelijat kuvaavat taustojaan moninaisiksi. Mukana on muun muassa rakennusmestareita, rakennustekniikan AMK-insinöörejä, medianomeja ja suunnittelumaantieteilijöitä. Työroolit kunnissa vaihtelevat rakennustarkastajista kaavasuunnittelijoihin.

– Monialaisuus koetaan sekä haasteena että voimavarana. Kaavoittajan työ edellyttää eri alojen osaamisen yhteensovittamista eli juridista ymmärrystä, teknistä osaamista, ympäristötietoutta ja vuorovaikutustaitoja. Monipuolinen opiskelijaryhmä tarjoaa luontevan ympäristön harjoitella tätä roolia. Samalla syntyy ammatillisia verkostoja yli kuntarajojen, Janne Repokuvaa.

KIINNOSTUS ALAA KOHTAAN KASVUSSA

Opiskelijoiden mukaan koulutukseen hakeutumisen taustalla oli ennen kaikkea kaavoituksen yhteiskunnallinen merkitys sekä tiedostettu kaavoittajapula. Moni odotti koulutukselta erityisesti käytännönläheistä suunnitteluosaamista, jota aiemmat opinnot eivät olleet tarjonneet.

– Opinnot koetaan vaativiksi, sillä niitä suoritetaan pääosin työn ohessa. Etäopetus on mahdollistanut joustavan opiskelun, ja lähijaksot ovat vahvis-

taneet yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista.

Kyselyn perusteella kiinnostus kaupunkisuunnittelua kohtaan on selvästi lisääntynyt. Opiskelijat pitävät kaavoittajan työtä monipuolisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymysten näkökulmasta.

HANKKEESTA PYSYVÄKSI RATKAISUKSI

Kaavoittajakoulutusta on määrätietoisesti tuotteistettu valtakunnalliseksi jatkuvan oppimisen täydennyskoulutukseksi. Tavoitteena on rakentaa hankepohjaisesta pilotista pysyvä koulutusratkaisu, joka vastaa työelämän todelliseen tarpeeseen.

Koulutus käynnistyy keväällä 2027 valtakunnallisena monimuotototeutuksena. Taustalla on selkeä viesti: ilman osaavia kaavoittajia kuntien kehityshankkeet hidastuvat, investoinnit lykkääntyvät ja elinvoima heikkenee.

Kaupunkisuunnittelu ei ehkä ole aina näyttävästi esillä, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkeen - asumiseen, liikkumiseen, yritystoimintaan ja ympäristöön. Siksi kaavoittajapulan ratkaiseminen ei ole vain hallinnollinen kysymys, vaan koko kuntakentän tulevaisuuden kannalta keskeinen strateginen valinta.

”Olemme yhdessä yksinäisiä”

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Yksinäisyys on hiljainen epidemia, jonka kukistamiseksi tarvitaan puhetta ja ohjattua toimintaa

Puhelin ei kilahda viestin merkiksi.

Kalenteri on tyhjä, eikä kukaan odota.

Yksinäisyys on aikamme hiljainen epidemia, mutta siitä puhutaan vähän.

Kyseessä on monitahoinen ilmiö ja kokemus, jonka voi kohdata, vaikka elämässä olisikin ihmisiä. Kuten Juice Leskinen sen oivallisesti sanoitti: yksinäisyys ympärillä joskus ottaa hahmon ihmisen. Yksinäisyyttä voi olla vaikea erottaa omasta minuudesta ja siihen liittyy usein myös häpeää.

MUUTOKSET ELÄMÄNTILANTEESSA VOIVAT ALTISTAA YKSINÄISYYDELLE

Osallisuus- ja yksinäisyystyön asiantuntija, sosiaalipsykologi ja lyhytterapeutti Inka Pironetti toivoo, että tabuja yksinäisyyden ympäriltä hävitettäisiin puhumalla aiheesta enemmän. Yksinäisyys on yllättävän yleistä. Taustat voivat olla esimerkiksi ihmisen menneisyydessä.

- Ikävien kokemusten seurauksena voi olla vaikeaa luottaa muihin; ihminen saattaa itseä suojellakseen vetäytyä omiin oloihinsa. Jos aikuistumisen kynnyksellä ei ole saanut tukea opiskeluun tai työelämään siirtymiseen, saattaa pudota tärkeiden sosiaalisten yhteisöjen ulkopuolelle. Erilaiset elämän kriisit, kuten parisuhteen päättyminen, työttömyys tai sairastuminen

voivat myös aiheuttaa yksinäisyyttä, Pironetti kertoo.

Toisaalta myös myönteiset elämänmuutokset voivat synnyttää yksinäisyyttä, vaikka muutos olisi kuinka odotettu: muutto uudelle paikkakunnalle, työpaikan vaihtaminen, lapsen saaminen tai eläköityminen voivat nostaa pintaan yksinäisyyden kokemuksia.

- Kun elämäntilanne ja sosiaalinen piiri muuttuvat merkittävästi, ihminen joutuu hakemaan uutta roolia: kuka olen nyt ja miten vaikutan sosiaalisiin suhteisiini?

YKSINÄISYYTTÄ VOI KOKEA, VAIKKEI OLISI YKSIN

Ymmärtääkseen yksinäisyyttä, on hyvä erottaa toisistaan emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys. Sosiaalista yksinäisyyttä kokeva ihminen tuntee, ettei hänellä ole sosiaalista verkostoa tai hän ei kuulu mihinkään itselle tärkeään ryhmään.

- Voi olla kokemus, ettei ole ketään kenen kanssa vaihtaa kuulumisia tai viettää aikaa. Moni haaveilee, että olisi edes yksi kaveri, jonka kanssa käydä vaikka kahvilla.

Emotionaalista yksinäisyyttä taas koetaan, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Kaivataan syvempiä ja merkityksellisempiä ihmissuhteita. Ihmisestä tuntuu, että hänellä on useita kavereita, muttei yhtään ystävää, joka aidosti tuntisi hänet.

- Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi

parisuhteessa tai perheellinen, Pironetti muistuttaa.

IRTI HÄPEÄSTÄ

Moni yksinäisyyttä kokeva tuntee tilanteestaan häpeää. Usein ajatellaan, ettei kukaan muu koe samoja asioita, vaikka todellisuudessa noin 59 % suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin ajoittain.

Se on hurjan suuri luku.

- Olen miettinyt, miten surullista on, että olemme yhdessä yksinäisiä. Jaamme hyvin samanlaisia kokemuksia, mutta emme uskalla puhua niistä. Siksi onkin tärkeää, että ilmiötä nostetaan julkiseen keskusteluun, jotta häpeä alkaisi hälvetä. Toivoisin, että esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla, järjestöissä ja terveydenhuollossa tehtäisiin aktiivisesti töitä yksinäisyyden tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi ja etsittäisiin ratkaisuja sen lieventämiseksi.

Yksilötasolla paras lääke häpeään on itsemyötätunnon vahvistaminen: kun ymmärtää paremmin omaa elämänhistoriaansa ja pystyy suhtautumaan itseensä ystävällisesti, on paljon helpompaa nähdä mahdollisuuksia oman tilanteen muuttamiseen.

KAIKENIKÄISET TARVITSEVAT OHJATTUA TOIMINTAA

Yksinäisyydestä irti pyristely omin voimin voi kuitenkin olla vaikeaa. Toisten hyvää tarkoittavat neuvot eivät välttämättä auta.

- Usein kuulee neuvon: ”Oletko miettinyt jotain harrastusta? Sieltähän saa kavereita!” Harrastuspaikat tarjoavat kyllä mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, mutta nopein tai helpoin tapa se ei ole. Moni tulee ryhmäliikuntatunnille vain tekemään liikuntasuoritteensa. Ja natsaavatko kemiat yhteen? Jo harrastuksen aloittaminen voi vaatia paljon rohkeutta, puhumattakaan siitä, että on aktiivinen ja jututtaa muita.

Pironetti työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa Yksissä tuumin -ryhmätoiminnassa, jossa yhdistetään mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja ja mukavaa tekemistä. Usein esille nousevia aiheita ovat esimerkiksi itsetuntemus, omat vahvuudet, arjessa jaksaminen ja sosiaalinen hyvinvointi.

- Voidaan pohtia myös tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten opiskelua ja työllistymistä. On hienoa nähdä, miten ryhmissä syntyy paljon vertaistuellista jakamista, oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus on tärkeä: että ei olekaan yksin omin asioiden kanssa.

- Palaute on ollut ihanan positiivista. Ryhmäläiset ovat kokeneet, että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita ja he ovat saaneet ikään kuin harjoitella muiden kanssa olemista ilman paineita.

Pironetti muistuttaa, että ohjatulle sosiaalisuudelle on tarvetta kaikenikäisillä.

- Yhteiskunnassamme ajatellaan, että lasten ja nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin täytyy panostaa, mutta tarve yhteenkuuluvuuteen ei häviä missään ikävaiheessa. Pelkkä ryhmän tai kohtaamispaikan olemassaolo ei vielä riitä lievittämään yksinäisyyttä, tarvitaan myös aktiivisia tekoja yhteenkuuluvuuden luomiseksi.

Yksissä tuumin -ryhmätoiminta on osa Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hanketta. Hanke on suunnattu 16-64 -vuotiaille, työelämän ulkopuolella oleville pohjoissavolaisille ja on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+).

Hitsauksen huipputeknologiaa

Savonian konetekniikan opinnot tarjoavat aitoja työelämäkokemuksia

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA JANI VARTIAINEN

Kun pääsee kurkistamaan moderniin konetekniikan hitsaus- ja tuotantotilaan, edessä avautuva näkymä ei vastaa stereotyyppistä mielikuvaa menneisyyden tummasta kipinöivästä pajasta. Ala tarjoaa modernin työympäristön, jossa huipputeknologian käyö yhdistyy osaamiseen ja kädentaitoihin. Opinnoissa korostuvat teorian lisäksi käytännönläheisyys ja työelämäyhteys.

Neljännen vuoden konetekniikan opiskelija Evi Kangasmäki toteui viiden opintopisteen laajuisen erikoistumisprojektin SP stainlessilla. Tuolloin hän pääsi käyttämään sekä hitsauskonea eä suomalaisen teknologiayrityksen kehiämää Cavitar-hitsauskameraa. Kameran avulla hitsauksen etenemistä voidaan seurata tarkasti ja reaaliaikaisesti. Projektin asettajana toimi Savonian hitsaus- ja koneistuslaboratorio, ja se toteuteiin SP stainlessin tiloissa Siilinjärven Toivalassa.

Hitsauskameralla uudenlaisia näkymiä tuotantoon

Erikoistumisprojektin tavoieena oli hitsausprosessin analysointi hitsauskame-

raa hyödyntäen. Projekti käsii LinearWeld XL -pituussuuntaisten liitosten hitsauskoneen hitsausprosessin kuvaamisen ja kuvamateriaalin tarkastelun, hitsaujen koekappaleiden silmämääräisen tarkastelun ja niiden analysoinnin. Cavitar-kamera mahdollistaa hitsauksen tarkan reaaliaikaisen seurannan poistamalla valokaaren häikäisyn ja tuoamalla selkeää kuvaa prosessin kulusta. Se onkin eriäin hyödyllinen työkalu, jota voidaan hyödyntää laadunvalvonnassa, koulutuksessa ja tuotekehityksessä muutoin vaikeasti tarkasteltavan prosessin aikana. Projektissa haluiin tutkia, miten kameraa voisi hyödyntää automaatiohitsauksen tukena.

- Kameran käyöönoo onnistui helposti yksinkertaisilla kytkennöillä. Suurimman haasteen aiheui kiinnityksen toteuaminen liikkuvaan hitsauskoneen kelkkaan, Evi kertoo.

Perinteisessä hitsauksessa hitsaaja seuraa sulaa, mua automaatiolaieilla ei ole samanlaista mahdollisuu a reaaliaikaiseen seurantaan.

- Kameraa pystyiin hyödyntämään erityisesti plasmahitsauksen seurannassa, SP stainlessin toimitusjohtaja Hannele Ranta kertoo.

Aidolle yritykselle tehtävä projekti tuntui Evistä todella palkitsevalta.

- Sain realistisen käsityksen siitä, millaisia työskentelymenetelmiä on ja miten projektit käytännössä etenevät. Tällaiset kokemukset ovat myös erinomainen tapa saada jalkaa oven väliin tulevaisuuden työmahdollisuuksia ajatellen, Evi kertoo.

YRITYSYHTEISTYÖ HYÖDYTTÄÄ OPISKELIJAA JA YRITYSTÄ

SP stainless valmistaa alihankintana putkistoja, putkistoesivalmisteita ja laitteistoja prosessiteollisuuden tarpeisiin, pääasiallisesti ruostumaomista ja haponkestävistä teräksistä. Yrityksen ydinosaamista on vaativien hitsaustöiden, vesileikkauksen sekä kokoonpanon toteuaminen asiakkaan tarpeiden mukaan.

Asiakaskunta koostuu erityisesti prosessi-, energia-, kaivos- sekä paperi- ja selloteollisuuden asiakkaista.

Yritys tekee laajasti yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja tarjoaa opiskelijoille harjoielupaikkoja, projektitöitä ja opinnäytetyöaiheita. Yrityksen mukaan opiskelijayhteistyö on olennainen osa toimialan kehiämistä ja tulevaisuuden osaajien löytämistä.

- Suhtaudumme positiivisesti opiskelijoihin. Meillä on ollut harjoi elijoita eri koulutusasteilta, ja projektit tuovat konkreeista hyötyä kehitystyöhön. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa mahdollistaa kehiämisen käynnistämisen spesifi stä aiheesta ja samalla opiskelija saa mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua alan käytäntöihin, yritykseltä kerrotaan.

Käytännön projektit vahvistavat itseluottamusta – ja näyävät mitä ala oikeasti on

Evi ei ajautunut konetekniikan pariin sat-

tumalta. Ajatus alasta kyti pitkään, mu a elämänvaiheet ja työura veivät mukanaan, kunnes vuonna 2022 oli oikea hetki hakea opiskelemaan.

- Savonia oli luonteva valinta, koska asun Kuopiossa, hän kertoo.

Konetekniikan opinnoissa korostuu teorian lisäksi tekemällä oppiminen: laboratoriotyöt, yritysprojektit ja modernit laieet kulkevat oppimisessa käsi kädessä. Evin mukaan juuri konkreeiset tehtävät ovat olleet opiskelussa palkitsevimpia.

- Opinnoissa parasta on ollut itsensä ylittäminen – vaikeistakin kursseista ja haasteista on lopulta selviy. Erityisesti haastavia ovat olleet ryhmätöihin liiyvä ajankäyö sekä laskennalliset teoriakurssit, mua Savonian tukipalveluiden avulla niistäkin on menty läpi.

Opintojen aikana on pikkuhiljaa kirkastunut myös ajatus siitä, millaisissa tehtävissä voisi tulevaisuudessa työskennellä.

- Mielelläni näkisin itseni tuotannon tekemisessä ja erityisesti hitsausrobottien parissa Tulevaisuuden suhteen en ole kuitenkaan tehnyt vielä tarkkoja suunnitelmia.

MODERNI KONEALA TARVITSEE TEKIJÖITÄ

Evin esimerkki ja projekti SP stainlessilla kuvastavat hyvin suuntaa, johon kehi yy: automaatio, sensorit ja reaaliaikainen seuranta ovat arkipäivää.

Savonian konetekniikan opinnoissa opiskelijat pääsevät näkemään tämän konkreeisesti, samalla kun työelämäyhteydet syntyvät jo opiskeluaikana.

- Projektissa yhdistyi käytännön tekeminen, hitsauksen teoria, uuden oppiminen ja moderni teknologia. Se oli todella palkitseva kokemus, Evi tiivistää.

Pientiimit

– verkkotutkinnon positronit

Kokonaan verkossa tapahtuvan oppimisen ja opettamisen kehittämiseksi etsitään jatkuvasti keinoja, joilla voidaan lisätä oppijoiden aktiivisuutta, motivaatiota, yhteisöllisyyttä sekä oppimisen syvyyttä. Kokemustemme mukaan pientiimien käyttö on tehokas pedagoginen menetelmä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Pientiimeillä on positiivinen vaikutus verkko-opintoihin sitoutumiseen, osaamistavoitteiden saavuttamiseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Pientiimi myös edistää yhteisöön kuulumista, ja tarjoaa opintojen tueksi pysyvän vertaisryhmän. Juuri siksi pientiimit ovatkin verkkotutkinnon positroneja – niiden lataus on ehdottoman positiivinen.

Kokeilimme pientiimien käyttöä pedagogisena menetelmänä verkkovälitteisesti toteutettavassa sosionomi (AMK) -koulutuksessa. Toteutettu pilotti on osa verkkotutkinnon kokonaiskehittämistä. Pilotin tavoitteena oli tehostaa ohjausta ja rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia. Toteutimme pilottiin osallistuneiden opettajien teemahaastattelun (N=7) ja opiskelijoille kohdennetun Webropol-kyselyn (N=38). Näiden avulla selvitimme kokemuksia opiskelusta, oppimisympäristöistä, pientiimien toimivuudes-

ta, opintojen ohjauksesta sekä yhteisöllisestä hyvinvoinnista. Tulosten mukaan verkkovälitteisesti tutkintoaan suorittavat opiskelijat ovat tyytyväisiä ja suhtautuvat myönteisesti joustavaan ja kokonaan verkkovälitteiseen opiskeluun. Tässä artikkelissa nostamme esille huomioita pientiimien käytöstä pedagogiikan- ja verkkoopiskelun tukena.

OPISKELIJAT SITOUTUVAT

PIENTIIMIIN

– SITOUTTAA OPISKELUUN

Toteutetussa pilotissa pientiimi on sekä oppimisen että toiminnan organisoinnin väline. Pientiimillä tarkoitetaan 5–7 oppijan ryhmää, joka tiimiytetään kiireettömästi ja suunnitelmallisesti muodostamisensa jälkeen. Pientiimin jäsenet toimivat yhdessä koko koulutuksen ajan. Pilotissa jokaiselle muodostetulle pientiimille nimettiin opettajatuutori. Yhdellä opettajatuutorilla oli vastuullaan useampi tiimi. Pientiimin sitoutumisen tueksi jokainen tiimi laati tiimisopimuksen. Sopimuksen sisällön muodostivat kuvaus yhteisistä käytänteistä, pelisäännöistä, rooleista, jaetuista tavoitteista sekä keskinäisestä luottamuksesta myös haastavissa tilanteissa. Näin jokaisella pientiimin jäsenellä oli vastuu omas-

ta ja yhteisestä oppimisesta. Tulosten mukaan pientiimi luo opintojen aloitusvaiheeseen sosiaalisesti turvallisen tilan. Pientiimitapaamisia on lukukausittain ja opettajat hyödyntävät pientiimirakennetta opintojaksoillaan sekä osana verkkotapaamisia. Tulosten mukaan pientiimin tuki, kasvava luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä motivaatio ovat auttaneet oppijoita toimimaan tavoitteellisesti ja adaptiivisesti myös tilapäisten vaikeuksien ja haasteiden edessä. Pientiimit ovat myös osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi, sillä ne ovat tukeneet digiosallisuuden ja vertaistukikanavien muodostumista.

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSET TIIMIOPPIMISESTA – YHDESSÄ ETÄNÄ

Teemahaastattelun ja kyselyn tulosten mukaan pientiimien hyödyntäminen verkossa tapahtuvan opetuksen tukena on pedagoginen menetelmä, joka tukee oppimista monipuolisesti. Tulosten mukaan pientiimit lisäävät myös opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Verkkotutkinnon suorittamisen aloittanut ryhmä oli kooltaan suuri, jolloin osa oppijoista olisi voinut jäädä passiivisiksi, mutta pientiimeissä jokaisella on enemmän tilaa sekä

mahdollisuus ja vastuu osallistua. Tämä edistää oppimista, sillä aktiivinen osallistuminen on yhteydessä parempaan tiedon omaksumiseen. Lisäksi pientiimityöskentely kehittää sosiaalisia taitoja, kuten kuuntelemista, argumentointia ja kompromissien tekemistä. Tulosten mukaan opiskelijat pitivät pientiimien muodostamista tarkoituksenmukaisena ja kokivat oman pientiimin edistävän oppimista ja opintojen etenemistä. Oppijat kokivat nimenomaan olevansa osa pientiimiä eivät osa koko opintonsa aloittaneiden ryhmää.

PIENTIIMIT EDISTÄVÄT YHTEISÖLLISTÄ HYVINVOINTIA KOLMELLA TASOLLA

Pientiimit rakentavat myös yhteisöllistä hyvinvointia, joka kyselyn tulosten mukaan tarkoittaa kokemusta, joka syntyy vuorovaikutuksesta, digiosallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Tuloksellinen oppiminen ei välttämättä vaadi opiskelijoiden välisiä syviä vuorovaikutussuhteita. Verkko-opetukseen sovellettavan vuorovaikutustyyppimallin (Interaction Equivalency Theorem) mukaan verkko-oppimisympäristössä voi tapahtua korkealaatuista oppimista, kun ainakin yksi kolmesta tunnistetusta vuorovaikutustyypistä (opiskelija/opettaja, opiskelija/opiskelija, opiskelija/sisältö) on laadultaan korkeatasoista.

Tulosten mukaan pientiimien käyttö pedagogisena menetelmänä edisti osaltaan verkkotutkinnossa opiskelevien kokemusta digiosallisuudesta sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Pientiimit edistivät digiosallisuutta ja hyvinvointia kolmella tasolla. Ensimmäinen eli mahdollistava taso tarkoittaa pientiimiä toiminnan or-

ganisoinnin välineenä, yhteistoimintarakenteena sekä näiden mahdollistamaa yhteen kokoontumista ja yhdessä toimimista. Toisella eli toiminnan tasolla yhteisöllisyys muodostui, kun pientiimin jäsenet tapasivat säännöllisesti ja työskentelivät kohti yhdessä jaettuja tavoitteita. Tällöin kunkin oppijan oli myös tunnistettava, että pientiimin jäsenten intressit nivoutuvat yhteen ja luotettava siihen, että myös toiset ovat sitoutuneet edistämään yhteisiä tavoitteita. Kolmannella eli kokemusten tasolla korostui digiosallisuuden ja kokemusten yksilöllisyys ja erilaisuus. Yhdelle pientiimin toiminta antaa resursseja ja toista se mahdollisesti kuormittaa. Yhteisöllinen hyvinvointi vaatii myös, että pientiimin jäsenet voivat tarkastella toimintaansa kriittisesti. Yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi pientiimien on ylläpidettävä sekä sensitiivisyyttä että kriittistä arviointikykyä.

OPETTAJAN ROOLI

Hyvän verkko-oppimiskokemuksen tuottaminen edellyttää huolellista suunnittelua. Tulosten mukaan opettajan rooli pientiimien muodostamisessa ja niiden pedagogisessa fasilitoinnissa oli keskeinen ja vastuullinen. Opettajat hyödynsivät pientiimirakennetta ja suunnittelivat oppimistehtävät niin, että ne vaativat yhteistyötä ja mahdollistivat kaikkien pientiimin jäsenten osallistumisen. Tulosten mukaan opettajan oli myös tärkeää seurata ryhmien toimintaa, tukea ryhmädynamiikkaa ja puuttua tarvittaessa epätasapainoiseen osallistumiseen. Opintojakson pedagoginen käsikirjoitus ja selkeät osaamistavoitteet auttoivat varmistamaan, että pientiimityös-

kentely on tehokasta ja mielekästä. Yhteisöllisyyden ja rikkaan verkkokeskustelukulttuurin luomiseksi opettajat ovat työskennelleet työpareina tiimityömenetelmiä hyödyntäen. Tulosten mukaan on myös tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus reflektoida omaa ja ryhmän toimintaa, mikä tukee oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Vaikka pientiimityöskentelyllä nähdään olevan monia etuja, tulosten mukaan siihen liittyy myös haasteita. Esimerkiksi epätasainen osallistuminen tai ryhmän sisäiset ristiriidat voivat heikentää oppimiskokemusta. Näitä haasteita voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä esimerkiksi roolien jakamisella, ryhmädynamiikan huomioimisella ja avoimella palautekulttuurilla.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että pientiimit ovat osoittautuneet toimivaksi pedagogiseksi ratkaisuksi, sillä ne ovat tukeneet digiosallisuuden muodostumista. Pientiimeillä on positiivinen vaikutus verkko-opintoihin sitoutumiseen, oppimiseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Pientiimit edistävät myös yhteisöön kuulumista, ja tarjoavat opintojen tueksi pysyvän vertaisryhmän ja vertaistukikanavat. Pientiimit ovat verkkotutkinnon positroneja – niiden lataus on ehdottoman positiivinen. Pientiimit ovat tukeneet sekä oppijoiden että opettajien pedagogista hyvinvointia.

RealGame tuo yritystoiminnan päätöksenteon luokkahuoneeseen

TEKSTI HANNA KEMPPAINEN, MARI PAANANEN KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

RealGame -yrityssimulaatio on valmistavan yrityksen toimintaa mallintava, interaktiivinen ja pilvipohjainen yrityssimulaatiopeli, jossa opiskelijat voivat harjoitella päätöksentekoa, tuotannon ohjausta, yhteistyötä ja tiedolla johtamista. Peli havainnollistaa toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) periaaeita ja tuoaa reaaliaikaista dataa, jonka avulla oppijat näkevät väliömästi päätöksiensä vaikutukset koko toimitusketjun tasolla. Peli siis muuaa opitut teoriat konkreeisiksi kokemuksiksi.

RealGame on alun perin syntynyt suomalaisen koulutuksen huipulta: konseptin kehii KTT Timo Lainema osana väitöskirjatyötään, jossa hän tutki simulaatiopelin potentiaalia liiketoiminnan opetuksessa. Tavoieena oli rakentaa ympäristö, jossa opiskelijat voivat kokea syy-seuraus-suhteet ja ymmärtää liiketoimintaprosessien monimutkaisuua tavalla, jota perinteinen opetus ei ole pystynyt tarjoamaan.

Savoniassa RealGame -yrityssimulaatiota käytetään osana opetusta liiketalouden ja tekniikan aloilla. Tässä pelin toimivuua osana opetusta kuvataan erityisesti liiketalouden näkökulmasta, mua se soveltuu hyvin myös muille aloille. Opiskelijoiden kyky hahmoaa yritysten toimitusketjuja, prosesseja ja toiminnanohjauksen periaaeita on olennainen osa monien eri alojen korkeakouluopintoja.

OPPIMINEN TAPAHTUU TEKEMÄLLÄ

Yrityssimulaatiopelin ytimessä on ajatus, eä oppiminen tapahtuu parhaiten tekemällä. Pelaamalla ja johtamalla virtuaalista yritystä opiskelijat pääsevät tekemään päätöksiä, seuraamaan niiden vaikutuksia ja ymmärtämään liiketoiminnan dynamiikkaa tavalla, joka täydentää perinteisen opetuksen ja oppimistehtävien pohjalta syntynyä osaamista. Pelin aikana opiskelijat tekevät tiimeissä strategisia päätöksiä oman yrityksensä osalta esimerkiksi tuotannosta, myynnistä, logistiikasta sekä ta-

loudesta, ja seuraavat samalla, kuinka päätökset vaikuavat yrityksen suorituskykyyn reaaliaikaisesti.

Perinteisen toimintaympäristön lisäksi RealGame mahdollistaa pelaamisen vastuullisuusnäkökulmaa painoavana versiona (RealGame Sustainable Supply Chain Management), joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä toimintaympäristössä huomioitavia todellisia kestävyyshaasteita, kuten päästöjen vähentämistä ja vastuullista hankintaa, samalla kun he tasapainoilevat kannaavuuden ja tehokkuuden kanssa.

REALGAME OSANA LIIKETALOUDEN OPETUSTA SAVONIASSA

Savoniassa liiketalouden opetuksessa simulaatiota on hyödynney tähän mennessä taloushallinnon opintojaksoilla, joissa RealGame on integroitu osaksi taloushallinnon ammaiopintoja. Erityisen hyvin pelin pelaaminen on soveltunut kustannuslaskennan opintojaksolle, jossa opiskellaan kustannusten hallintaa ja vaikutusta liiketoimintaan. Opintojakson alkupuolen opiskelijat syventyvät teoriaan ja kustannusajaelun kehiämiseen erilaisten kustannusmenetelmien avulla. Ennen varsinaista pelaamista opiskelijat tutustuvat pelin ideaan ja toimintoihin. Peliä pelataan tiimeinä useampi kierros pelikellon rytmiämänä. Päätöksenteko vaatii strategista ajattelua, nopeaa reagointia muuuviin tilanteisiin, tiimityötä ja taloudellista ymmärrystä.

RealGame tarjoaa opeajille monipuolisen ja työelämälähtöisen pedagogisen työkalun. Pelin myötä opeajille syntyy uudenlaisia keinoja arvioida osaamista. Reaaliaikainen palaute ja pelin tuoama data mahdollistavat sen, eä opiskelijat voivat reflektoida omia valintojaan ja analysoida tuloksia yhdessä muun ryhmän ja opeajan kanssa. Simulaatio toimii myös keskustelun ja syventävän analyysin välineenä. RealGame mahdollistaa opiskellun asian soveltamisen todellista ympäristöä jäljielevässä simulaatiossa ammaikorkeakouluopetuksen tarkoituksen mukaisesti.

Pelin pelaaminen mahdollistaa teorian ja käytännön yhdistämisen tavalla, joka tukee reflektiivistä, yhteistoiminnallista ja kokemuksellista oppimista. Simulaatiot voivat rikastaa opetusta eri aloilla ja vahvistaa opiskelijoiden päätöksenteko- ja vastuullisuusosaamista autenisessa, dataohjautuvassa oppimisympäristössä.

OPISKELIJAT OTTAVAT HAAS-

TEEN HYVIN VASTAAN

Savonian liiketalouden opiskelijat ovat ottaneet RealGame -pelin innokkaasti vastaan. Useat opiskelijat kertovat, eä simulaatio tuntuu aidolta ja haastaa ajattelemaan laajemmin: pelissä ei voi ratkaista ongelmia yksiäisen laskukaavan avulla, vaan menestys edellyää pelitiimiltä hyvän valmistautumisen lisäksi kokonaisuuden hahmoamista ja yrityksen toimintojen suunnielua nopeasti muuuvassa toimin-

taympäristössä. Reaaliaikainen järjestelmä näyää päätösten vaikutukset väliömästi, mikä tekee oppimisesta konkreeista ja mielekästä.

Opiskelijat osaavat kuvata hyvin pelin vaikutusta osaamisensa kehiymiseen.

”Oppimisen kannalta peli oli menestys, sillä jokaisen pelikerran jälkeen opiiin virheistä. Peli myös opei konkreeisesti sen, miten rajusti monet päätökset vaikuavat suoraan tulokseen. Konkreeista oli myös se, eä kaikki vaikuaa kaikkeen. Kaikki varmasti pääsivät tekemään yhtä paljon hommaa, joten oppiminen jakaantui tasaisesti. Toimiva ryhmä oli varmasti pelissä suurin kilpailuetumme.”

”Oppimisen kannalta pelin pelaaminen korosti, miten jokaisen osa-alueen täytyy tehdä jat-

kuvasti yhteistyötä. Päätökset täytyy harkita ja laskea kunnolla, tällä tavoin estetään ajan ja rahan tuhlaaminen. Loppujen lopuksi jokaisella yrityksen osa-alueella on suuri merkitys tulokseen ja toimintaan.”

”Pelin pelaaminen oli eriäin kivaa ja mielenkiintoista sekä toi kivaa vaihtelua normaaliin oppimisen tyyliin. Pidimme tästä erityisen paljon. Joka pelikerta opimme siis jokainen jotain uua, jota pystyimme sien hyödyntämään aina seuraavalla kerralla. Pelin tuloksista oli odoteavissa, eä tulos on osiain hyvä, koska saimme koko ajan kasvateua liikevaihtoa, mua kannaavuudessa oli ongelmia.”

KATSE TULEVAISUUTEEN

Savonian liiketalouden opetuksessa aiotaan jatkaa RealGamen hyödyntämistä ja et-

siä uusia tapoja yhdistää simulaatiopeli opetukseen. Peli ei ole vain tekninen työkalu, vaan pedagoginen väline, joka muuaa tapaa opeaa ja oppia liiketoimintaa. Elävä ja dynaaminen oppimisympäristö tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden harjoitella taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan siellä missä teoriasta tulee toa – työelämässä. RealGame tukee myös vuorovaikutustaitojen kehiämistä, tiimityöosaamista ja päätöksentekokykyä. Peliä on mahdollista pelata eri opiskelijaryhmiä ja koulutusaloja yhdistäen, mikä tukee poikkialaista yhteistyötä. Pelin kieliversiot (suomi, englanti) mahdollistavat pelin pelaamisen myös englanninkielisessä opetuksessa.

Uusi kokonaisturvallisuuden asiantuntijakoulutus rakentaa kriisinkestävää Suomea

Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Ennakointi, varautuminen ja kriisinkestävyys eivät ole enää vain yksittäisten viranomaisten tehtävä, vaan ne edellyttävät yhteistyötä koko yhteiskunnassa.

Tähän tarpeeseen Savonia vastaa Suomen ensimmäisellä kokonaisturvallisuuden asiantuntija (YAMK) koulutuksella. Koulutus kokoaa yhteen monialaisen opiskelijajoukon ja valtakunnallisesti arvostettuja asiantuntijoita.

Koulutuksen avauspäivässä kouluttajana ja keskustelijana oli Annukka Ylivaara , joka toimii Turvallisuuskomitean sihteeristön yleissihteerinä.

kuin kansainvälisesti. Hänen viimeisimpiä tehtäviään Puolustusvoimissa ovat olleet Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajan sekä Puolustusvoimain komentajan adjutantin tehtävät.

Koko Suomen tasolla ainutlaatuisessa koulutuksessa painottuvat henkinen kriisinkestävyys, varautuminen, huoltovarmuus ja monitoimijainen yhteistyö. Samat teemat nousevat esiin myös Ylivaaran viestissä: strateginen perusta on olemassa, mutta arjessa ratkaisee toimeenpano.

Turvallisuuskomitea on valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava, kansallisen tason yhteistoimintaelin, jonka tehtävänä on edistää ennakoivaa varautumista ja kokonaisturvallisuutta eri hallinnon ja yhteiskunnan tasoilla. Turvallisuuskomitea on ohjannut tammikuussa 2025 valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn Yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmistelua laaja-alaisessa yhteistyössä.

Annukka Ylivaara piti ensimmäisen luennon Kokonaisturvallisuuden asiantuntija -koulutuksessa.

– Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja siten kokonaisturvallisuuden toimintamalli antaa meille hyvät strategisen tason perusteet ja työkalut turvallisuuden edistämiseksi. Eniten kehittämistarpeita on strategisen tason ohjauksen jalkauttamisessa käytäntöön, Ylivaara sanoo.

VARAUTUMINEN EI VALMISTU KOSKAAN

Ylivaara tuo Savonian koulutukseen vahvan strategisen ja käytännöllisen näkökulman. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon ja hänellä on yli 25 vuoden kokemus Puolustusvoimien johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä niin kotimaassa

sityiskohtaisesti ennakoimaan, mitä vaikutuksia realisoituvat uhkat käytännössä aiheuttavat, Ylivaara sanoo.

Sotilaalliseen uhkaan varautuminen korostuu nykytilanteessa, mutta samalla Ylivaara muistuttaa pitkäjänteisestä kriisinkestävyydestä, sillä se mahdollistaa selviytymisen myös pahimmasta mahdollisesta kriisistä. – Vaikka kyse olisikin jälkiviisaudesta, voimme esimerkiksi kysyä kykenimmekö edellisen kriisin eli koronapandemian aikana arvioimaan tehtyjen päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen tai hyvinvointiin. Vaikka päätökset tehtiin tuolloin käytettävissä olevan tiedon valossa, voimme oppia tehdyistä ratkaisuista tulevaisuutta varten.

Ylivaaran mukaan ratkaisevaa on nähdä kokonaisuus ja kytkeä eri tasojen toimet yhteen.

– Pidän tärkeänä, että kykenemme yhdistämään eri tasoilla eli kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvat toimemme kokonaisuudeksi ja tunnistamaan, mikä on kunkin toimijan rooli, hän toteaa.

Varautuminen ei kuitenkaan ole projekti, joka valmistuu. Uhkat muuttuvat, ja vaikutukset realisoituvat usein tavoilla, joita ei pystytä ennakolta mallintamaan.

MONIALAISUUS EI OLE LISÄ –SE ON PERUSTA

Savonian koulutus on herättänyt heti laajaa kiinnostusta, ja ensimmäisellä hakukierroksella mukaan valikoitui monialainen ja kokenut opiskelijajoukko puolustuksesta, poliisista, pelastustoimesta, huoltovarmuuden ja hyvinvointialueiden tehtävistä sekä yrityksistä ja järjestöistä.

– Varautumistoimet eivät valmistu milloinkaan. Emme myöskään kykene yk-

Ylivaaran mukaan juuri tässä on kokonaisturvallisuuden ydin. – Kokonaisturvallisuus perustuu yhteistoimintaan. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana, hän sanoo.

Viranomaisilla on strategiset vastuut, mutta toimeenpano rakentuu laajemmalle pohjalle. – Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa turvallisuus ei ole yksinomaan viranomaisille kuuluva toiminto, Ylivaara tiivistää.

HARJOITTELU TEKEE VARAUTUMISESTA TOTTA

Paperilla varautuminen on periaatteita, suunnitelmia ja rakenteita. Käytännössä se mitataan vasta silloin, kun toimijoiden on pystyttävä toimimaan yhdessä ja nopeasti. Ylivaaran mukaan ratkaiseva tekijä on harjoittelu.

– Kyky toimintaan syntyy vasta harjaantumisen myötä. Harjoittelu sovittaa eri osatekijät kokonaisuudeksi ja mahdollistaa puutteiden ja rajapintojen tunnistamisen, hän sanoo.

Savoniassa opinnot kytkeytyvät työelämään: opiskelijat osallistuvat monitoimijaisiin kriisitilanneharjoituksiin ja simulaatioihin sekä toteuttavat aitoja kehittämistehtäviä alan organisaatioissa Savonian dual-mallin mukaisesti.

– Opinnot yhdistyvät tiiviisti työelämään. Tutkinto tuottaa osaajia, jotka kykenevät asiantuntija- ja johtotehtävissä tunnistamaan riskejä, rakentamaan varautumisstrategioita ja

johtamaan toimintaa muuttuvissa turvallisuustilanteissa, koulutuspäällikkö Nina Huotari kertoo.

KRIISINKESTÄVYYS ALKAA YKSILÖSTÄ

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu myös yksilön toimijuus ja henkinen kriisinkestävyys. Ylivaaran mukaan nämä kytkeytyvät suoraan toisiinsa. – Yksilöiden toimintakyky sekä tiedot, taidot ja turvallisuutta vahvistava asenne muodostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan. Turvallisuus kuuluu meille kaikille. Jokaisen on kannettava vastuuta niin omasta kuin yhteisönsä turvallisuudesta, hän sanoo.

– Yksilötasolla turvallisuusteot voivat olla hyvin arkisia ilmentyen esimerkiksi kotivaran varaamisena, ensiapu- ja alkusammutustaitoina, tietoturvana, liikennesääntöjen noudattamisena tai arvostavana tapana kohdata toisia ihmisiä. Kaikkiin näihin liittyy tahto

ja kyky toimia vastuullisesti, mikä edistää luottamusta yhteiskunnassa ja siten yhteistä henkistä kriisinkestävyyttämme.

UUSI YHTEISÖ TURVALLISUUDEN TEKIJÖILLE

Savonian uusi Kokonaisturvallisuuden asiantuntija (YAMK) -koulutus tarjoaa käytännönläheisen ympäristön, jossa eri turvallisuussektorien ammattilaiset opiskelevat saman pöydän äärellä.

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaajia, jotka tunnistavat riskejä, rakentavat varautumisen ja huoltovarmuuden ratkaisuja sekä johtavat toimintaa muuttuvissa turvallisuustilanteissa. Kun toimintamalli perustuu yhteistyöhön, myös osaaminen rakentuu yhdessä.

Alumnitarina

Hanna-Miina Sihvonen: Savoniasta Euroopan avaruusjärjestöön

Hanna-Miina Sihvosen ura on esimerkki siitä, miten monialainen koulutus, käytännön kokemus ja kansainväliset verkostot voivat johdattaa yllättäviinkin tehtäviin. Sihvonen työskentelee nykyään Euroopan avaruusjärjestö ESAssa siviiliturvallisuuden avaruusohjelman vetäjänä. Polku tähän rooliin alkoi kuitenkin Savonialta.

KAHDEN TUTKINNON VÄLISSÄ

Hanna-Miina aloitti opintonsa vuonna 1998. Aluksi suunta ei ollut täysin selvä.

si. Yliopistossa opinnot painottuivat vahvasti teoriaan. Tuolloin ei ollut ohjelmistotekniikan linjaa, vaan tietojenkäsittelytieteen opinnot sisälsivät paljon matematiikkaa. Se ei tuntunut omalta. Savonian opinnot tarjosivat konkreettisempaa tekemistä: ohjelmointikieliä, järjestelmäkehityksen perusteita sekä liiketoimintaosaamista.

– Yliopisto-opinnot olivat minulle varsinkin matematiikan laajuuden vuoksi haastavia. Savonian opinnoista sain hyvän näkymän erilaisiin ohjelmointikieliin ja siihen, miten järjestelmäkehitys tapahtuu. Lisäksi ymmärsin yritystoiminnan perusasioita, kuten markkinointia ja laskentatoimea.

– Opiskelin samaan aikaan sekä Kuopion yliopistossa että Savoniassa, kun en ollut ihan varma kumpi sopii omaan ajatteluun paremmin.

Kuopion yliopistossa (nykyinen ItäSuomen yliopisto) hän opiskeli tietojenkäsittelytiedettä, Savoniassa tradenomiopintoja. Kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen osoittautui loppujen lopuksi haasteellisek-

Hanna-Miina siirtyi jo opiskeluaikana mukaan työelämään. Hänen opiskeluryhmästään useampi työllistyi Enfolle, jossa työ painottui ohjelmistosuunnitteluun ja koodaukseen. Työ ja opinnot kulkivat pitkään rinnakkain.

– Meitä oli ehkä kahdeksan henkeä. Teimme kurssitöitä ja opinnäytetöitä yhdessä työn ohessa.

Yhdistelmä auttoi Hanna-Miinaa ymmärtämään, miten opitut asiat toimivat todellisissa projekteissa.

SAVONIASTA VAHVA PERUSTA

Savoniasta Hanna-Miina kertoo saaneensa erityisesti vahvan perustan järjestelmäsuunnitteluun.

– Sain hyvän yleiskuvan siitä, miten järjestelmäkehitys toimii. Sitä olen voinut hyödyntää myöhemmin monissa eri tehtävissä.

Ura alkoi vähitellen suuntautua turvallisuussektorille yliopistoprojektien myötä, joissa tarkasteltiin muun muassa kriittisen infrastruktuurin toimintaa sekä viranomaisverkkojen ja palveluiden kehittämistä. Opinnot tukivat kehitystä tarjoamalla ymmärrystä vaatimusmäärittelystä ja eri toimijoiden tarpeista. Myös esiintymis- ja viestintätaidot kehittyivät opintojen aikana.

Hanna-Miina korostaa erityisesti käytännön työn merkitystä. Hänen mielestään koulutus antaa hyvän pohjan, mutta lopulta työelämä opettaa eniten. Mikään ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Kaikki opittu on ollut hyödynnettävissä myöhemmässä elämässä.

TUTKIMUKSESTA KANSAINVÄLISIIN VERKOSTOIHIN

Valmistumisen jälkeen Hanna-Miina aloitti vuonna 2005 työt Kuopion yliopistossa, jossa työskenteli vuoteen 2012 saakka. Hän pääsi nopeasti mukaan projektivalmisteluun ja kansainvälisiin verkostoihin. Professori näki potentiaalin ja antoi vastuuta. Erityisesti Ranskan kielen taito avasi ovia.

Yliopistovuosien aikana Hanna-Miinalle rakentui laaja kansainvälinen verkosto sekä syvällinen ymmärrys turvallisuuden, yritysmaailman ja käyttäjien yhteisistä rajapinnoista.

PELASTUSOPISTOLTA AVARUUTEEN

Yliopistouran loppuvaiheessa väitöskirja oli jo viimeistelyssä. Projektien päät-

tyessä oli luontevaa siirtyä eteenpäin, ensin Pelastusopistolle ja myöhemmin sisäministeriöön, jossa hän työskenteli yli 10 vuotta. Ministeriössä työ oli vahvasti kansainvälistä. Hanna-Miina toimi Suomen delegaattina EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman turvallisuustutkimuksen ohjelmakomiteassa. Sinä aikana hän teki paljon yhteistyötä EU-maiden sisäministeriöiden sekä eri turvallisuusvirastojen ja viranomaisten kanssa.

Vuonna 2019 työ sai uuden suunnan:

– Avaruus alkoi nousta esiin, kun lähdettiin kehittämään EU:n omia turvallisia satelliittiviestintäratkaisuja.

Hanna-Miina osallistui vaatimusmäärittelytyöhön, mikä syvensi osaamista entisestään. Samalla työhön yhdistyivät aiemmat teemat järjestelmäymmärrys, turvallisuus ja monitoimijayhteistyö.

URA EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖSSÄ

Nykyisessä roolissaan Euroopan avaruusjärjestö ESAssa Hanna-Miina toimii siviiliturvallisuuden avaruusohjelman vetäjänä. Tehtävä yhdistää hänen uransa keskeiset elementit teknologian, turvallisuuden ja kansainvälisen yhteistyön.

– Tässä työssä yhdistyvät avaruuspalveluiden kehittäminen ja siviilitoimintakentän ymmärrys.

Hanna-Miinan uratarina osoittaa, että selkeää urasuunnitelmaa ei aina alussa tarvita. Kokeilut, rinnakkaiset polut ja käytännön kokemus yhdessä rakentavat vahvaa osaamista. Savoniasta saatu monipuolinen perusta on myös kulkenut Hanna-Miinalla mukana läpi uran, aina Euroopan avaruusjärjestöön saakka.

Jatkuvaa

oppimista eurooppalaisessa

yhteistyössä

EU4Dual on eurooppalainen korkeakouluallianssi, joka kokoaa yhteen yhdeksän työelämälähtöistä korkeakoulua eri puolilta Eurooppaa kehittämään koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita yhdessä työelämän kanssa.

Yhteistyössä toteutettavat microcredential-opinnot mahdollistavat opiskelun EU4Dual-allianssin korkeakouluissa eri puolilla Eurooppaa. Näin opiskelijat

ja jo työelämässä olevat voivat kehittää kansainvälistä osaamistaan ja hyödyntää laajaa eurooppalaista asiantuntemusta ajasta ja paikasta riippumatta.

Microcredential-opinnot kytkeytyvät tiiviisti työelämään. Mukana on yrityksiä, ja oppiminen perustuu aitojen työelämän haasteiden ratkaisemiseen. Ne vastaavat suoraan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja tarjoavat käy-

Savonian verkkokurssit tarjoavat nopeaa täsmäosaamista

tännönläheistä koulutusta muun muassa digitalisaation, kestävyyden ja innovaatioiden teemoista.

Keskeinen vahvuus on myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, jolloin työkokemuksen kautta kertynyttä osaamista voidaan arvioida ja tehdä näkyväksi sertifioiduilla kokonaisuuksilla.

Savonian verkkokurssit puolestaan tuovat microcredential-ajattelun osaksi Savonian omaa koulutustarjontaa. Savonian työelämän verkkokurssit tarjoavat nopeasti suoritettavaa täsmäosaamista eri alojen osaamistarpeisiin.

Opinnot suoritetaan joustavasti verkossa oman aikataulun mukaan ja tarjolla on muun muassa yhden opintopisteen laajuisia korkeakoulutasoisia kursseja sekä lyhyempiä, tunneissa suoritettavia videopohjaisia kokonaisuuksia.

-ohjelmat laajentavat kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia

EU4Dual-yhteistyössä kehitetään myös kansainvälisiä yhteismaisteriohjelmia, jotka laajentavat osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia eurooppalaisessa yhteistyössä.

Yhteinen maisteriohjelma Green Economy and Sustainable Future on akkreditoitu eurooppalaisten yhteistutkintojen laadunvarmistuskriteerien mukaisesti ja akkreditointi on voimassa vuoteen 2032 saakka. Ohjelman suunniteltu aloitus on helmikuussa 2027. Lisäksi Healthy Living -yhteismaisteriohjelman on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2027.

EU4Dual:

• Duale Hochschule Baden-Württemberg (Saksa)

• Mondragon Unibertsitatea (Espanja)

• FH JOANNEUM Gesellschaft mbH (Itävalta)

• ESTIA Institute of Technology (Ranska)

• Neumann János Egyetem (Unkari)

• PAR University of Applied Sciences (Kroatia)

• Malta College of Arts, Science and Technology (Malta)

• Koszalin University of Technology (Puola)

• Savonia (Suomi)

Aidan toiselta puolelta -

kun tanssinkoulutus kohtaa valmennustiedon

TEKSTI ANTTI LÄHDESMÄKI | KUVAT ANTTI LÄHDESMÄKI JA ADOBE STOCK

Ihmisen valmennuksen lainalaisuuksia on tutkittu perinpohjaisesti, koska urheilun äärimmäisen kilpailulla ja markkinoiltaan massiivisella sektorilla jokainen etulyöntimahdollisuus on merkitsevä. Taiteen puolella tanssilääketiede on tunnustettu tutkimuskohde, mutta resurssit ovat kuin yksittäinen lamppu stadionin valoissa verrattuna liikuntalääketieteeseen ja urheiluvalmennukseen. Vaan mikä pätee ammattiurheilijan valmennuksellisiin periaatteisiin, pätee myös tanssinharrastajan ohjaamiseen. Tästä syystä tanssiopettajan koulutusohjelmassa Savonialla opetetaan myös valmennustietoa.

Monet näkevät ammattimaisen valmen-

nuksen yhä edelleen taiten suunniteltuna harjoitusohjelmointina, jossa valmentaja vie ja urheilija vikisee. Vaikka tällaisten metodien käytöstä yhä edelleen saadaan lukea mediasta - mikä osaltaan yllä pitää edellä mainittua mielikuvaa -, niin ponnistetaan nykyaikaisessa valmennuskulttuurissa yleisesti urheilijalähtöisyydestä. Menestyneet valmentajat Erkka Westerlundista (mm. miesten jääkiekkomaajoukkue) ja Henrik Demannista (Ylen Urheiluhullut-keskusteluohjelma, 18.11.2019). (mm. miesten koripallomaajoukkue Susijengi) lähtien ovat rakentaneet valmennuksensa urheilijakeskeiselle ja vuorovaikutteiselle valmennussuhteelle ja myötätuntoista valmennusta käsitellään samaa nimeä kantavassa kirjassakin.

Nämä lähtökohdat resonoivat suoraan tanssinopettajan koulutussisältöihin, jotka ovat jo paljon pidempään olleet oppijalähtöisiä. Koulutusohjelmassa syvennytään neljän vuoden ajan ihmisen kohtaamiseen, pedagogiikkaan, taidon oppimiseen ja opettamiseen sekä kehon ja mielen teemoihin. Valmennustiedon sisällöt rakennetaan opinnoissa tukemaan näitä osa-alueita tarkastelemalla valmennuskulttuuria, kuormitusfysiologiaa, fyysisten ominaisuuksien - kuten kestävyyden, voiman ja liikkuvuuden - harjoittamista, harjoittelun jaksottamista sekä kokonaiskuormitusta suhteessa tanssiin.

Tanssifysiologian puolella ei ole resursseja orkestroida tutkimusta samalla tavalla kuin urheilussa, jossa esimerkiksi suorituskyvyn fysiologia tuottaa 2 300 PubMed-hakutulosta pelkästään vuodelta 2025. Tanssi ja taide voivat kuitenkin tarjota urheiluun oppeja, jotka ovat jalostuneet jopa vuosituhansia. Näitä ovat niin taidon harjoittaminen, kehollisuus, itsetuntemus kuin ihmiskäsityskin. Toimintaympäristön kulttuuria johtamisesta toteuttavalle tasolle laajentava juttu on se, että kun aidan ylittää, voi sitä tarkastella toiselta puolelta.

Henrik Dettmanin sanoin: ”Urheilu ei muutu ja kehity, jollei me ymmärretä taiteen ja kulttuurin mahdollisuutta, inputtia meille. Se on se, millä me voidaan päästä vielä askel eteenpäin. Me ollaan hyvällä tiellä, mutta meillä on vielä pitkä matka.”

Tällä menolla!