Sauna-lehti 1/2026

Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 1/2026 | 80. vuosikerta 1946 – 2026

MyHarvia Smart Sauna Sensor

– muuttaa kaikki saunat älysaunoiksi

MyHarvia Smart Sauna Sensor on älykäs saunasensori, joka muuntaa jokaisen saunan älysaunaksi –myös puulämmitteisen.

Asenna langaton sensori WiFi-yhteydellä varustettuun saunatilaan ja yhdistä se ilmaiseen MyHarvia 2 -sovellukseen, jolloin näet heti reaaliaikaista tietoa saunasi tilasta. Sovelluksen kautta voit seurata lämpötilaa, ilmankosteutta ja käyttöä missä ja milloin tahansa. Sovellus myös arvioi, milloin sauna on valmis, ja ilmoittaa sinulle oikean hetken mennä löylyihin.

Sensori toimii erinomaisesti myös puukiukaiden kanssa. Näet helposti, milloin on aika lisätä puita, jotta lämpö pysyy tasaisena ja löylyt miellyttävinä. Ajan mittaan sensori kerää hyödyllistä dataa siitä, miten saunasi lämpenee ja käyttäytyy eri olosuhteissa. Näiden tietojen avulla voit optimoida energiankäyttöä, helpottaa saunan huoltoa ja nähdä esimerkiksi, milloin kiuaskivet kannattaa vaihtaa.

MyHarvia Smart Sauna Sensor tekee saunomisesta älykkäämpää, helpompaa ja nautinnollisempaa.

Vaskiniemessä on ollut upea talvi!

Päätoimittajalta

Toiminnanjohtajalta

”On mahdollista, että sauna jakautuu tulevaisuudessa kahteen suuntaan: minimalistiseen, energiatehokkaaseen arjen saunaan sekä elämykselliseen, luksus- ja rituaaliseen saunaan.”

– ChatGPT 40

Saunatalolla otetaan käyttöön turvallisemman tilan periaatteet.

Esittelyssä uusi jäsenneuvosto: Laudelähettiläät

Laudelähettiläät ovat jäsenistöä varten.

Saunatalolla viihtyvät myös työntekijät

Esittelyssä Saunatalon naispuoliset työntekijät.

Vuoden saunojat

Sisarukset Adile ja Derya Samaletdin ja Totti Salko ovat Vuoden saunojat.

Tarjolla tänään

Saunatalon kahvion avokadoleipä sopii alkukevääseen.

Sauna-lehti testaa

Testissä saunatekstiilit.

Kansainvälisen saunaliiton ISA:n kuulumisia

Lämmitä kuin mestari

Nappaa ammattilaisen vinkit saunan lämmitykseen.

Kerro kerro tekoäly, millainen on tulevaisuuden sauna?

Savusaunan tulevaisuus – onko sitä?

Mitä kuuluu savusaunalle nyt ja tulevaisuudessa?

Yhteistyössä: Tulisydän

Sauna maailmalla:

Oslon Sauna-måken nousi lentoon

Sauna Milanossa viinimaan tyyliin

58 Ali Jahangirin tykkää mahdollisimman kuumista löylyistä.

Nora Karjalainen on yksi Saunatalon kahvion uusista työntekijöistä.

Agulhasin sauna ja Endurancen kylpy

Jäätutkija Jukka Tuhkuri saunoi tutkimusmatkalla Etelämanterella.

Avantorallissa kierrettiin hymyssä suin Salon saunoja

Kymmenen kysymystä

Sauna-lehti testasi saunatekstiilejä.

Saunavuorolla: Ali Jahangiri

Stand-up koomikko ja kauppias viihtyy kuumassa saunassa.

Yhteystiedot

Narvi Flow – koe hallinnan tunne

Täydelliset löylyt ovat monen asian summa. Narvi Flow -ohjain tarjoaa entistäkin tarkempaa hallintaa kiukaaseen ja saunakokemukseesi, jotta jokainen löylykerta voi olla sinulle täydellinen hetki.

Katse kohti tulevaa

Sauna-lehden vuoden teema on Saunan tulevaisuus. Tarkastelemme, miltä saunakulttuuri voisi näyttää vuosien ja vuosikymmenten kuluttua, niin teknologian ja trendien näkökulmasta kuin myös saunomisperinteiden, yhteisöllisyyden ja tapojen kannalta. Sauna on samaan aikaan pysyvä ja muuttuva. Vaikka sauna on suomalaisille itsestäänselvyys, silti se löydetään aina uudestaan.

Jatkuuko viime vuosien kaltainen saunabuumi ja saunan maailmanvalloitus? Miten saunomme tulevaisuudessa? Missä saunomme ja kenen saunoissa?

Tässä lehdessä tarkastelemme muun muassa savusaunaa.

Tuota menneiden aikojen kylpemispaikkaa, joka on jälleen (aina?)

ajankohtainen. Millainen on savusaunan tulevaisuus? Onko se harvinaistuva erikoisuus lämmittämisen taidon pikkuhiljaa kadotessa vai kokeeko se entistä suurempaa suosiota tulevaisuudessa hitauden vastavoimana koko ajan kiihtyvälle maailman menolle?

Käännyimme myös tekoälyn puoleen ja annoimme sen kertoa, miltä tulevaisuuden sauna voisi näyttää.

Vuoden ensimmäisessä numerossa starttaa uusia juttusarjoja, joista toivomme olevan teille lukijoille paljon iloa. Lämmitä kuin mestari -sarjassa Saunaseuran ansioitunut lämmittäjämestari AriPekka Paavola ja hänen uusi apulaisensa Annu Väisänen antavat ammattilaisten neuvoja saunan lämmittämiseen. Tarjolla tänään

Käännyimme myös tekoälyn puoleen ja annoimme sen kertoa, miltä tulevaisuuden sauna voisi näyttää.

-palstalla kerrotaan rakastetun Saunatalon kahvion suosituimmista tuotteista ja niiden historiasta. Saunakolumnin korvaa jatkossa Saunavuoro-juttusarja, jossa tunnetut suomalaiset kertovat saunatavoistaan.

Mutta vielä paluu tulevaisuuteen. Sauna ja saunominen elävät vain, jos saunomme, puhumme saunomisesta ja huolehdimme saunomisesta ja kehitämme sitä. Tervetuloa siis mukaan pohtimaan, millainen on saunan tulevaisuus ja millaisen siitä haluamme tehdä.

Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi puh. 050 371 8178, soittoajat ti–to klo 10–13

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, Saarnikko PR & Communications, lehti@sauna.fi

Toimitusneuvosto

Johannes Lahtela (pj), Jouni Ahonen, Jarmo Lehtola, Hannu Saintula, Leena-Kaisa Simola, Lasse Viinikka, Topi Vesteri, Hanna Pakarinen, Karoliina Saarnikko, Pekka Niemi ja Kristian Miettinen.

Karoliina Saarnikko Päätoimittaja

Sauna-lehti – Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 1/2026

80. vuosikerta | ISSN 0357-6566

Taitto Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kannen kuva Aleksi Poutanen

Painatus Grano Oy, Helsinki 2026

Painos 4 700 kpl

Ilmoitukset Kristian Miettinen, aurinia@kolumbus.fi, 0400 255 855

Lehden 1/2026 avustajat

Risto Elomaa, Vesa V.A. Heikkinen, Leila Itkonen, Jari Jetsonen, Riitta Korhonen, Johannes Lahtela, Ulla Ora, Annika Rauhala, Sakari Saarinen, Sanaris, Hannu Saintula, Leena-Kaisa Simola, Jukka Tuhkuri, Lasse Viinikka ja Reetta Virtanen.

Sauna-lehti 2/2026 ilmestyy 12.6. Ilmoitusvaraukset 21.5. ja aineistot 28.5. mennessä.

Osoitteenmuutokset www.sauna.fi/jasensivut

Toimituksellinen aineisto luovutetaan Saunaseuran käyttöön kaikin oikeuksin.

Saunaseura ei vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista.

Sauna-lehti verkossa: www.sauna.fi/sauna-lehti

Suomen Saunaseura ry:n kevätkokous

Maanantai 4.5.2026 klo 17.00, Kongressikeskus Dipoli, Otakaari 24, Espoo Kaikki saunaseuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!

Klo 16.30 kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

Klo 17.00 Saunaseuran kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• esitetään ja käsitellään edellisen tilikauden tuloslaskelma ja tase sekä tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus

• esitetään ja käsitellään tilintarkastajien/tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan kertomus ja

• päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vahvistamisesta sekä

• vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle ja

• valitaan nimitysvaliokunta, johon nimetään 3–5 jäsentä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on esittää syyskokoukselle ehdotus johtokunnan jäsenten lukumäärästä 8–10 sekä tehdä ehdotus ehdokkaista johtokunnan puheenjohtajaksi ja johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle valittavista ehdokkaista.

• käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat ja/tai Saunaseuran 10 jäsenen yhdessä johtokunnalla vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset käsiteltäväksi asiaksi kevätkokouksessa, joista kevätkokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto ja päätösehdotus.

Huom! Tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta ja kokouksen seuraamisesta annetaan myöhemmin seuran verkkosivuilla ja uutiskirjeessä.

Tervetuloa mukaan!

Yrjönkadun uimahalli avautui

peruskorjauksen jälkeen

Helsingin keskustassa sijaitseva Yrjönkadun uimahalli on avannut ovensa mittavan peruskorjauksen jälkeen. Vuonna 1928 valmistunut uimahalli tunnetaan erityisesti perinteisistä saunoistaan sekä alastomuusperiaatteeseen perustuvista erillisistä naisten ja miesten vuoroista. Peruskorjauksessa on kunnostettu saunatilojen lisäksi rakennuksen talotekniikkaa ja rakenteita alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Yrjönkadun uimahalli on monille helsinkiläisille tärkeä osa arjen saunakulttuuria ja yksi kaupungin tunnetuimmista yleisistä saunoista.

Asiasta uutisoi muun muassa Yle. Sauna-lehden reportaasi Yrjönkadun uusitusta uimahallista numerossa 2/2026.

Olemme ottaneet käyttöön QR-koodit

Löydät joidenkin uutisten ja artikkelien yhteydestä QR-koodin, joka ohjaa lukemaan lisää aiheesta.

Vie älypuhelimen kamera QR-koodin päälle ja paina kuvaan ilmaantuvaa linkkiä. Jos koodin lukeminen ei onnistu, sulje kamera ja koita uudestaan.

Saunakulttuuri leviää Britanniassa – yleisiä saunoja jo yli 500

Saunominen on viime vuosina noussut Britanniassa osaksi kaupunkilaisten vapaa-aikaa ja hyvinvointikulttuuria. Vielä muutama vuosi sitten yleisiä saunoja oli maassa arviolta noin 200, mutta määrä on kasvanut nopeasti erityisesti suurkaupungeissa. Nyt määrän raportoidaan olevan yli 500. Eniten saunoja toimii Lontoossa, Brightonissa ja muilla rannikkoalueilla, joissa saunominen yhdistyy usein meressä tai ulkona kylmässä vedessä uimiseen.

Brittiläiset yleiset saunat ovat useimmiten hetken aikaa toimivia pop up -saunoja, mutta joukossa on myös pysyväiskäyttöön rakennettuja, laadukkaita saunoja. Suomalainen ja pohjoismainen saunakulttuuri mainitaan toistuvasti esikuvana, ja monet toimijat korostavat perinteistä kuumaa löylyä sekä rauhallista yhdessäoloa ilman päihteitä.

Ilmiötä selitetään kiinnostuksella kehon ja mielen palautumista kohtaan sekä saunan yhteisöllisellä luonteella. Sauna nähdään paikkana, jossa ihmiset kohtaavat toisensa kasvokkain digitaalisuuden vastapainona.

Yksi Bristish Sauna Societyn perustajista, Mika Meskanen sanoo Ylen haastattelussa, että brittejä kiinnostaa saunomisessa erityisesti ns. kontrastiterapia.

– Se saattaa kuulostaa suomalaisittain hauskalta. Kyse on lämpö ja kylmäaltistuksesta: saunan ja kylmäaltaan vuorottelusta, Meskanen kertoi.

Asiasta uutisoi Yle. Lue koko juttu QR-koodin kautta.

Suomalainen avantouinti kiinnostaa maailmalla

Suomalainen sauna- ja avantouintikulttuuri on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja avantouinti on noussut yhdeksi Suomen talvimatkailun vetonauloista. Ylen mukaan kiinnostus näkyy erityisesti ulkomaisten matkailijoiden kokemuksissa, ja ilmiö on saanut huomiota taannoin myös kansainvälisessä mediassa, brittiläisen BBC:n verkkosivulla.

BBC:n materiaali kuvattiin kemiläisessä saunaravintola Satamakonttorissa. Saunayrittäjä Heta-Jemina Pudas kertoi Ylelle, että jutun jälkeen turisteja on käynyt paljon.

– Ensin heitä jännittää ja he ovat kauhean huolissaan. Pitääkö ensin mennä saunaan, vai pitääkö ensin mennä avantoon ja kuinka monesti siellä saa käydä?, Pudas kertoi.

Asiasta uutisoi Yle.

Katso BBC:n video QR-koodin kautta.

Kansainvälinen saunakongressi 2026 järjestetään Oslossa

XIX International Sauna Congress järjeste -

tään Oslossa 22.–24. syyskuuta 2026. Kongressin taustalla toimii International Sauna Association (ISA), joka myönsi tällä kertaa järjestelyvastuun Norjan Saunaseuralle.

Oslo on viime vuosina noussut merkittäväksi saunakaupungiksi. Kaupungin keskustaan on rakennettu useita uusia yleisiä saunoja, ja vanhoja saunoja on entisöity uuteen käyttöön. Oslon

Saunaseura on yksi maailman suurimmista saunaseuroista ja operoi useita yleisiä saunoja, jotka ovat myös kongressivieraiden käytössä.

Kongressi kokoaa yhteen kansainvälisen sauna-, kylpylä- ja hyvinvointialan toimijoita, kuten saunayrittäjiä, suunnittelijoita, valmistajia ja tutkijoita. Ohjelma perustuu etukäteen arvioituihin esityksiin, eikä kongressissa käytetä kaupallisesti sponsoroituja puheenvuoroja.

Yhtenä kongressin pääyhteistyökumppaneista toimii Oslon lähistöllä sijaitseva The Well, joka on Pohjoismaiden suurimpia kylpylöitä. Kongressilipulla on pääsy kylpylän saunoihin ja allasosastoihin.

Paikalle toivotaan myös Saunaseuran jäseniä: onhan Suomen Saunaseura yksi ISA:n perustajajäsenistä! Lisätietoa kongressista: saunacongress2026.org

Rauhaniemen kansankylpylän peruskorjaus alkaa –saunat sulkeutuvat vuodeksi

Tampereella sijaitseva Rauhaniemen kansankylpylä suljetaan huhtikuussa 2026 laajan peruskorjauksen vuoksi. Suositun kansankylpylän on määrä avautua uudelleen vuonna 2027. Korjauksen tavoitteena on turvata rakennuksen ja saunojen käyttö tuleviksi vuosikymmeniksi.

Rauhaniemi on yksi Suomen tunnetuimmista yleisistä saunoista, ja sen sulkemisen arvioidaan lisäävän painetta Tampereen muille yleisille saunoille. Kaupunki on todennut seuraavansa tilannetta ja arvioivansa, miten kasvavaan kysyntään vastataan remontin aikana.

Asiasta uutisoi muun muassa Aamulehti.

Sauna nousee esiin myös politiikan kulisseissa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb viittasi saunaan puhuessaan kansainvälisen politiikan jännitteistä Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa tammikuussa. Presidentin mukaan ratkaisuja haetaan rauhoittamalla tilannetta ja käymällä keskusteluja – myös suomalaisille tutulla tavalla. ”Hengitämme syvään, käymme saunassa, käymme avannossa – ja löydämme jonkin ratkaisun”, Stubb totesi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sauna on toiminut suomalaisessa ulkopolitiikassa epävirallisena keskusteluareenana myös aiemmin. Erityisesti presidentti Urho Kekkonen hyödynsi saunaa osana niin sanottua saunadiplomatiaa, jossa luottamuksellisia keskusteluja käytiin epämuodollisessa ja hierarkioita purkavassa ympäristössä. Saunan on nähty tarjoavan tilan, jossa neuvottelut jatkuvat ilman pöytäkirjoja ja muodollisuuksia.

Vaikka nykypolitiikka käydään pääosin virallisissa kokouksissa ja julkisuuden valokeilassa, sauna näyttäytyy yhä suomalaisena tapana rauhoittaa tilannetta ja etsiä yhteistä säveltä – myös valtion ylimmällä tasolla.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kuuntele Yle Areenasta sarja Tamminiemen saunassa.

Missä vihta luuraa?

Pieni vihta on piilotettu tämän lehden sivuille. Kerro, missä vihta luuraa ja lähetä vastauksesi osoitteeseen lehti@sauna.fi

Vastanneiden kesken arvomme suomalaisen Tervaskannon saunatuotepaketin, www.tervaskanto.fi

Arvomme voittajan 31.3.2026.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Suomen Latu muistuttavat, että talviuinnin paikkojen merkitseminen ja jääolosuhteiden huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä turvallisuuden varmistamisessa. Tukes on viime aikoina raportoinut useista onnettomuustilanteista talviuinnissa.

Lue lisää Lue lisää QR-koodin kautta.

Seuraava Sauna-lehti ilmestyy kesäkuussa

Laajalevikkinen Sauna-lehti 2/2026 ilmestyy 12.6. suomalaisen saunan viikolla. Kakkosnumerossa muun muassa:

• Yrjönkadun uimahalli avasi remontin jälkeen

• Pohjois-Amerikan saunabuumi

• Kesän aurinkoisimmat saunajutut sekä paljon muuta mielenkiintoista saunasta ja saunomisesta.

Tule ilmoittajaksi tyytyväisten ilmoittajiemme joukkoon. Ilmoitustilan varaukset 21.5. mennessä: Kristian Miettinen, 0400 255 855, aurinia@kolumbus.fi

Nyt myös puulämmitteinen sauna voi olla älysauna

Suomalainen saunavalmistaja Harvia on tuonut markkinoille MyHarvia

Smart Sauna Sensorin, joka mahdollistaa saunan lämpötilan, kosteuden ja käytön seurannan MyHarvia 2 -mobiilisovelluksen kautta. Langaton sensori asennetaan WiFi-yhteydellä varustettuun saunaan ja yhdistetään käyttöön maksuttoman MyHarvia 2 -sovelluksen kautta.

Sensori mittaa lämpötilaa ja ilmankosteutta sekä seuraa saunan käyttöä liiketunnistimien avulla. Sovellus arvioi saunan lämmityskäyrän perusteella, milloin sauna saavuttaa halutun lämpötilan ja lähettää ilmoituksen mobiililaitteeseen, kun sauna on valmis. Järjestelmä analysoi saunan lämmityskäyttäytymistä ja tarkentaa ennustetta sovelluksessa käytön aikana. Lisäksi sensori tunnistaa poikkeavan lämmityksen, esimerkiksi, jos saunan ovi on jäänyt auki ja lähettää siitä ilmoituksen.

Ratkaisu toimii erinomaisesti myös puulämmitteisissä saunoissa. Lämpötilan kehitystä seuraamalla käyttäjä saa sovellukseen muistutuksia milloin on aika lisätä puita, jotta lämpö pysyy tasaisena ja löylyt miellyttävinä. Sovellus tallentaa saunomiskerrat ja tarjoaa tietoa käytöstä sekä energiankulutuksesta, mikä mahdollistaa saunan energiankäytön seurannan ja optimoinnin.

Laite toimii - 10°C – + 100°C lämpötilassa, ja se kestää lyhytaikaisesti enintään + 130°C lämpötilan kahden tunnin ajan. Sensorissa käytetään erikoisvalmisteisia vaihdettavia paristoja, joiden käyttöikä on valmistajan mukaan noin kolme vuotta.

Tuotetta on saatavilla Harvian verkkokaupasta kevään aikana.

MyHarvia Smart Sauna Sensor WiFi SAM001W

Tekniset tiedot:

• Toimintalämpötila: –10 °C – +100 °C

• Lyhytaikainen altistus: +130 °C (enintään 2 h)

• PIR-liiketunnistin

• Vaihdettavat paristot (käyttöikä n. 3 vuotta)

Edellyttää langattoman verkkoyhteyden ja MyHarvia 2 -sovelluksen ja mobiililaitteen käytön.

ILO-villahuopa tuo kevään värejä

sisustukseen

Suomalainen tekstiilivalmistaja Lapuan Kankurit on tuonut markkinoille ILO-villahuovan, jossa yhdistyvät skandinaavinen ilme ja luonnonmateriaalin lämpö. Keväisen raikkaat värit tekevät huovasta valopilkun kodin tai mökin sisustukseen. Reilun kokonsa ansiosta se sopii niin sohvalle, vuoteelle kuin vilvoitteluhetkiin saunan jälkeen. Villa materiaalina hengittää, sitoo kosteutta ja tuntuu lämpimältä ilman raskasta tunnetta. ILO-mallisto edustaa Lapuan Kankureiden selkeää ja ajattoman pelkistettyä muotokieltä, jossa korostuvat luonnollisuus ja käyttöikä.

Saatavilla myymälöistä ja verkkokaupasta, ovh. 159 €.

Avantomatka sukeltaa kylmän hyvinvointiin

Toimittaja ja avantouimari Päivi Konttinen on julkaissut teoksen Avantomatka – Hyvinvointia kylmästä, jossa pysähdytään noin 30 erilaisen avannon äärelle erilaisten haastattelujen kautta. Kirjassa ääneen pääsevät niin terveysalan ammattilaiset, tutkijat, yrittäjät, vasta-alkajat kuin kokeneet avantouimarit. Teos tarkastelee, mitä avantouinti merkitsee harrastajilleen ja millaisia kokemuksia kylmä vesi voi tarjota

Kirjailija itse on löytänyt avannon uudelleen koronavuosina, ja kirjassa korostuvat pysähtyminen,

luonnon kokeminen ja saunayhteisön merkitys. 200-sivuinen teos ilmestyy tammikuussa 2026.

Kustantaja: Aviador, ISBN 9789523814615, ovh. 28,90 € Jäsenetu

Saunaseuran jäsenet saavat kirjasta 20 % alennuksen Aviadorin verkkokaupassa koodilla AVANTOMATKA20 Kampanja on voimassa maaliskuun 2026 loppuun asti. www.aviador.fi

Taigan luonnonkosmetiikkaa kuivalle iholle

Suomalainen Taiga Cosmetics esittelee kevääseen kaksi ihonhoitotuotetta, jotka on suunnattu erityisesti kuivalle ja ikääntyvälle iholle. Beauty Oil -kasvoöljy ja Taiga 24H Cream Anti-Age -kosteusvoide perustuvat pohjoisen luonnon raaka-aineisiin ja ovat Cosmos-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Beauty Oil sisältää muun muassa kaura-, jojoba-, auringonkukka- ja arganöljyä sekä koivunlehtiuutetta ja tyrninsiemenöljyä. Valmistajan mukaan öljy tukee ihon lipidikalvon uudistumista ja auttaa säilyttämään kosteuden. 24H Cream Anti-Age on puolestaan ravinnerikas kasvovoide, jossa hyödynnetään esimerkiksi keramideja, arganöljyä, tyrninsiemenöljyä sekä kuusenoksatyvi- ja koivunkuoriuutetta

Taiga Cosmetics valmistaa tuotteensa Suomessa, ja brändin keskeisiin raaka-aineisiin kuuluu myös pakurikääpä, jota hyödynnetään sen antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi. Beauty Oilin ja 24H Cream -voiteen suositushinta on 40,90 euroa kappaleelta.

www.taigacosmetics.com

Anna sykkeen nousta saunassa

Työssäsi keskity sen sijaan siihen, minkä osaat parhaiten, ja me hoidamme loput. Teemme kaikkemme, jotta asiakkaittemme arki olisi sujuvaa ja markkinointi vaikuttavaa. Reagoimme nopeasti muutoksiin ja olemme asiakkaan apuna 24/7.

Ota yhteyttä, kun kätesi ovat täynnä töitä ja kaipaat vaikuttavia viestinnän ratkaisuja.

Missä sauna on?

Tähän kysymykseen on varmaankin yhtä monta vastausta kuin vastaajaa. Vastaukseen voi vaikuttaa myös missä vastaaja on, milloin hän kysymykseen vastaa ja millainen mielentila vastaajalla on. Helpointa Vaskiniemessä olisi lienee kysyä vastakysymys. ”Mikä niistä?”.

Toisaalta ilman tietoa siitä, mitä saunaa kysyjä tarkoittaa, voi vastauskin olla laajempi. Jokaisella meistä kun on juuri SE sauna, jolle löytyy sydämestä suurin tila. Kun kysyn itseltäni tämän kysymyksen, on vastaus kolmijakoinen.

Jos minulta olisi kysytty tämä vielä noin 10 vuotta sitten, olisin todennäköisesti vastannut Aholanvaarassa, Mummolassa. Siellä oli yksi mieleenpainuvimmista saunoistani. Vanhanaikainen ja nykystandardeilla varmasti hieman rouheakin. Enää en sen saunan löylyjä pääse kokemaan, sillä Mummolassa saunovat muut ihmiset ja Mummokin on siirtynyt ylemmille lauteille.

Jos minulta kysyisi tätä asiaa tänä päivänä, vastaus olisi Vaskiniemen nelossauna. Merelle antavat ikkunat, hyvin laskeutuva, mutta tarpeeksi tuhti löyly ja sen mukava tunnelma ovat vieneet saunasydämeni.

Tulevaisuudessa sauna voi olla jossain muualla. Tässä lehdessä asiaa on kysytty tekoälyltä. Asiaa ovat pohtineet myös useammat henkilöt.

Itselleni sauna on tulevaisuudessa varmasti läsnä, mutta sen sijainnista en osaa sanoa. Nelossauna varmasti pysyy mukana. Silti en tiedä onko pääasiallinen saunani sitten taloyhtiön sauna, lähellä sijaitseva yleinen sauna vai kesämökin puulämmitteinen sauna. Varmaa kuitenkin on, että sauna pysyy osana elämääni.

Ehkä meidän pitäisi ennemminkin miettiä, että millainen sauna on.

Jokaista kuvailemaani saunaa yhdistää mielessäni yksi tekijä: rauha. Sauna on minulle paikka missä teknologia ja stressi ei ole läsnä. Sinne ei työpuhe tai deadlinet kuulu. Saunassa ei myöskään kukaan tule asettamaan itseään ylitse muiden niin, että saunan rauha häiriytyisi. Minulle se on saunan sielu.

Jos jotain pelkään, on se saunan sielun särkyminen. Sitä, että kiire rikkoo rauhan. Sitä, että egot ajavat tasa-arvon ohi. Sitä, että yhteisön saunahetkestä tulee kulloinkin kovaäänisimmän huutajan saunahetki.

Oli sauna tulevaisuudessa missä tahansa, ei anneta saunan kuitenkaan olla mitä tahansa.

Janne Koskenniemi Toiminnanjohtaja

Pidetään Saunatalon yhteiset tilat siistinä

Jokaisella jäsenellä on oikeus puhtaaseen ja viihtyisään Saunataloon. Pyydämme jokaista huolehtimaan siitä, ettei saunatiloihin tai Saunatalon lattioille jätetä nuuska- tai nikotiinipusseja. Roskiksia on runsaasti eri puolilla taloa.

Käytetyt lauteiset ja pyyhkeet tulee viedä niille tarkoitettuihin koreihin Saunatalon alakerrassa.

Huolehtimalla yhteisistä tiloista parannamme kaikkien viihtyvyyttä ja helpotamme myös henkilökunnan työtä.

Saunaseuran jäsen mitalisijoille

Talviuinnin SM-kisoissa

Suomen Saunaseuran Johanna Sariola sijoittui Talviuinnin SM-kisoissa pronssisijalle. Kisat järjestettiin helmikuun alussa Pajulahdessa. Sariolan mitalisijoitus tuli 25 metrin vapaauinnissa.

– Olin kovassa flunssassa viikko ennen kisaa, joten siihen nähden selviydyin hienosti. Olen oikein iloinen, Sariola hehkuttaa.

Ensimmäiselle sijalle sijoittui Mari Kasvio Espoon Kilpauinti ry:stä ja toiselle Anu Ilander Tampereen Talviuimarit ry:stä. Kultamitalin voittaja kauhoi matkan aikaan 16.07. Sariolan aika oli 19.56.

Parkkeeraa taiten ja huomioi muut

Talvella parkkipaikan tilankäyttö korostuu. Pysäköithän autosi huolellisesti niin, ettei se vie tarpeettomasti tilaa muilta ja että piha-alueen läpiajo säilyy esteettömänä.

Huolellinen pysäköinti on tärkeää myös turvallisuuden kannalta: pelastusajoneuvojen on päästävä alueelle esteettä mahdollisissa hätätilanteissa.

Pimeän aikaan pyydämme noudattamaan erityistä varovaisuutta parkkipaikalla liikuttaessa.

Lauteiden hoito on kaikkien vastuulla

Saunatalon saunojen lauteet kestävät pitkään, kun niitä käytetään ohjeiden mukaisesti.

Ihonhoitotuotteiden, kuten öljyjen ja voiteiden käyttö löylyhuoneissa on kielletty, sillä ne aiheuttavat lauteille pysyvää vahinkoa. Lauteita on jouduttu uusimaan useaan otteeseen hoitotuotteiden käytön vuoksi. Uusien lauteiden kustannukset ovat useita tuhansia euroja, ja ne ovat suoraan pois seuran muusta toiminnasta.

Pyydämme jäseniä noudattamaan annettuja ohjeita, jotta vältämme tulevaisuudessa tarpeettomat kustannukset ja turvaamme saunatilojen pitkäikäisyyden.

Saunakiellot maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi

Saunakiellot on otettu käyttöön 3.2.2026 niille jäsenille, joiden jäsenmaksu ei ollut maksettuna 31.1.2026 mennessä. Saunakielto poistuu 3.3.2026 niiltä jäseniltä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kokonaisuudessaan 28.2.2026 mennessä. Jos jäsenmaksu on maksamatta 1.3.2026, niin saunakielto on voimassa maaliskuun ajan.

Mikäli jäsenmaksu on maksamatta edelleen kolmen kuukauden ajan eräpäivästä, katsotaan jäsen eronneeksi seurasta.

Löydät avoimet jäsenmaksulaskusi omalta henkilökohtaiselta jäsensivuiltasi.

Jos saunakielto estää kirjautumisen Saunatalolle, pyydämme huomioimaan, että kahvion henkilökunta ei voi vaikuttaa tilanteeseen.

Tilaa jäsenmaksusi E-laskuna niin maksaminen ei unohdu

Jäsenmaksun voi tilata e-laskuna omasta verkkopankista. E-lasku helpottaa maksamista ja varmistaa, että maksu tulee hoidettua ajallaan. Etsi verkkopankissa e-laskun tilaaminen ja hae laskuttajaa seuran nimellä.

Tuomas Laitinen jatkaa

Tuomas-torstaita

Tuomas

Kaarion päätettyä pitkän ja ansiokkaan uransa Saunaseuran hierojana jatkaa torstaihierojana Tuomas Laitinen

– Hieronnan lisäksi teen kraniosakraaliterapiaa, joka on lempeä, kehoa kuunteleva hoitomuoto jossa kevyen kosketuksen avulla pyritään tasapainottamaan hermostoa ja tukemaan kehon omaa itseparantumista, Laitinen kertoo palveluistaan.

Laitisen lisäksi Saunatalolla toimivat hierojina Katja Saavalainen ja Harri Räsänen

Hierojan voi varata netistä tai paikan päältä Saunatalolta. Netistä varaamista varten tarvitset käyttäjätunnuksen Saunaseuran jäsenrekisteriin. Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@sauna.fi

Ohjeet varauskalenterin käyttöön löydät osoitteesta: www.sauna.fi/saunatalo/varauskalenteri/varauskalenterin-kaytto/

Hieronnan hinnat: 25 min hieronta – 35 €, 50 min hieronta – 57 € ja 75 min hieronta – 90 €.

Kiitokset!

Kiitokset kaikille Suomen Saunaseuran jäsenille ja muille yhteisöille kiitoksista ja kannustuksesta!

Hannu Saintula, puheenjohtaja 2020–2025

Oikaisu

Sauna-lehden 3/2025 sivulla 18 todettiin virheellisesti, että Saunatalon LVISAremontti kesti kolme kuukautta. Oikea kesto oli noin 4,5 kuukautta. Kiitos tarkkanäköiselle lukijallamme!

Joko jäsensivut ovat sinulle tutut?

Joko sinulla on tunnukset saunaseuralaisen omille jäsensivuille? Jos ei, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@sauna.fi ja kerro nimesi, sähköpostiosoitteesi ja jäsennumerosi niin sinulle lähetetään kutsu jäsenrekisterin käyttöönottoon.

Jäsensivut löydät Suomen Saunaseuran verkkosivulta www.sauna.fi. Pääset kirjautumaan uudistuneille jäsensivuillemme etusivun kautta klikkaamalla oikeasta ylänurkasta

”Jäsensivut”-linkkiä (ks. kuva alla). Kirjaudu sisään sähköpostillasi ja salasanallasi.

Kirjauduttuasi avautuu sinulle jäsensivusto, josta näet omat tietosi sekä muun muassa sarjakorttisi tiedot.

Näet vasemmalla valikon, josta voit esimerkiksi tarkistaa omat tietosi tai tarkistella jäsenille avoimia asiakirjoja.

Myös maksamattomat jäsenmaksut näkyvät täällä.

Saunavire palauttaa, mitä hiki vie

Saunatalon kahvioon saapuu kevään aikana testattavaksi uusi suomalainen saunajuoma Saunavire. Saunavire-juoma on suunniteltu palauttamaan hikoilussa menetettyjä elektrolyyttejä luonnollisesti, kevyesti ja ilman ylimääräisiä aineita. Yhden Saunavire-pussin annos on optimoitu vastaamaan 20–30 minuutin saunomisen aikana menetettyä nestemäärää ja elektrolyyttejä.

Saunavire on suomalaisen Antti Niinisen kehittelemä ja kuten Niininen itse kuvailee, se on ”kehitelty saunojalta saunojille”.

Käyttöohje: Yksi annospussi sekoitetaan lasilliseen vettä, nautitaan ja annetaan kehon palautua rauhassa.

Saunan terveysvaikutukset lehdessä 3/2025

Viime syksyn lehdessä oli Antti ja Heikki Junkkarin laaja kirjallisuuskatsaus lääketieteellisestä saunatutkimuksesta viiden vuoden ajalta. Artikkelissa oleva QR-koodi ei johtanut tarkoitettuun lähdeaineistoon. Pahoittelemme! Virhe on nyt korjattu ja viereinen koodi johtaa oikeaan paikkaan eli laajaan lähdeaineistoon. Käy tutustumassa!

Seuran vanhin jäsen on poissa

Seuran vanhin jäsen Olavi Matilainen kuoli 28.12.2025 saavutettuaan 103 vuoden iän. Olavi oli pitkän linjan ja aktiivinen Saunaseuralainen sekä todennäköisesti vanhin Vaskiniemessä saunonut seuran jäsen. Hän kävi seuran löylyissä vielä marraskuussa 2024, 102-vuotiaana. Saunominen ja Saunaseura olivat hänelle merkittävä osa elämää. Olavi syntyi vuonna 1922 Kaarinan pitäjässä. Hän opiskeli paperi-insinööriksi teknillisessä korkeakoulussa ja teki työuransa toimitusjohtajana yrityksessä, joka toimitti koneita ja laitteita sellu- sekä paperitehtaille.

Olavi oli myös sotaveteraani ja vuonna 2020 Sauna-lehdelle antamassaan haastattelussa (Sauna-lehti 1/2020) hän kertoi elävästi saunomiskokemuksistaan sodan aikana.

”Perinnöksi” Olavi jättää jäsenistölle saunaohjeensa, jonka hän kertoi vuoden 2020 haastattelussaan: – Kunnioitetaan saunarauhaa, ei nosteta ääntä ja kerrotaan henkilökohtaisia juttuja mieluummin takkatuvassa kuin saunan lauteilla. Ei siis häiritä muita saunojia. Sauna on hiljaisuutta, mutta se ei tarkoita puhumattomuutta. Me olemme kaikki erilaisia ja nautimme saunasta erilailla, sitä täytyy kunnioittaa.

Seura muistaa Olavia lämmöllä ja kunnioituksella.

Turvallisempi Saunatalo kaikille

Suomen Saunaseura ottaa käyttöön turvallisemman tilan periaatteet.

Näin taataan entistä paremmin kaikille rauhallinen, turvallinen ja tasa-arvoinen saunahetki.

Suomen Saunaseura vaalii saunakulttuuria, jossa rauha, tasa-arvo, arvostus ja yhteisöllisyys ovat keskiössä. Sauna on tila, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilman arvostelua, häpeää tai pelkoa. Turvallisempi tila syntyy yhteisestä vastuusta: siitä, että jokainen kunnioittaa itseään, muita ja saunan henkeä. Turvallisen tilan periaatteet täydentävät Suomen Saunaseura ry:n sääntöjä, saunomisohjesääntöä ja sauna- ja kylpyrauhaa. Ne ohjaavat jäsenten, vieraiden ja henkilökunnan toimintaa Saunatalolla. Nämä periaatteet jäsen allekirjoittaa maksaessaan vuosittaisen jäsenmaksunsa, ja sitoutuu täten noudattamaan niitä.

Alla lyhyt versio näistä yhteisistä pelisäännöistä (seikkaperäisemmät periaatteet löydät Saunaseuran nettisivuilta www.sauna.fi/saunaseura/saannot-ja-ohjesaannot/):

•Kunnioita kaikkia – jokainen on tervetullut omana itsenään.

•Muista saunarauha – hiljaisuus, arvokkuus ja hyvät saunomistavat ohjaavat Saunatalon toimintaa.

•Kunnioita toisten persoonallisuutta, rajoja ja rauhaa. Älä syrji, älä häiritse.

•Anna tilaa ja kuuntele – Saunatalolla on tilaa sekä hiljaisuudelle että yhteisöllisyydelle.

•Suojaa yksityisyyttä – älä kuvaa, äläkä jaa muiden asioita. Puhu kunnioittavasti myös omista lähimmäisistäsi.

•Ota vastuu – virheistä voi oppia.

•Puutu epäasialliseen käytökseen – älä katso ohi, vaan puutu tai ilmoita asiasta henkilökunnalle tai Laudelähettiläille.

Kun kunnioitamme toisiamme, Saunatalon sääntöjä ja saunan rauhaa, Saunatalo pysyy paikkana, jossa jokainen voi olla vapaa ja turvassa. Turvallisempi tila on jatkuva teko – se syntyy joka päivä uudelleen meidän jokaisen toiminnasta.

Seuraavassa Sauna-lehdessä kerromme, miten epäasialliseen käytökseen voi puuttua rakentavasti.

Laudelähettiläistä kuvassa poseeravat Mikko Mattinen (vas.), Hanna Pakarinen ja Sari Parviainen.

Laudelähettiläät – palveluksessanne!

Viestintä- ja kulttuuritoimikunnan alaisuuteen on perustettu uusi ”jäsenneuvosto”, jonka tehtävänä on toimia sillanrakentajana jäsenistön ja johdon väillä.

Laudelähettiläissä toimii kaksi naisjäsentä ja kaksi miesjäsentä.

Naisia edustavat Hanna Pakarinen ja Sari Parviainen ja miehiä Ville Warsta ja Mikko Mattinen.

Laudelähettiläiden tarkoituksena on edistää sujuvaa kommunikointia jäsenistön sekä toiminnanjohtajan, puheenjohtajan ja johtokunnan välillä. Se toimii matalan kynnyksen palautekanavana, jonka kautta jokainen jäsen voi tuoda esiin ajatuksiaan, ideoitaan

Keitä he ovat?

Mikko Mattinen on ollut Saunaseuran jäsen vuodesta 2008. Hän käy Saunatalolla noin kaksi kertaa kuukaudessa ja toimii ViKu-toimikunnassa. Suomalaisen saunomisen säilyttäminen on lähellä miehen sydäntä, kuten myös Saunaseuran ainutkertaisuuden vaaliminen.

Hanna Pakarinen liittyi seuraan vuonna 2014 tai 2015 ja käy saunomassa viikoittain. Hän toimii niin ikään ViKu-toimikunnassa ja tuo neuvostoon aktiivisen saunojan näkökulmaa.

Sari Parviainen on ollut jäsen jo 16 vuotta ja toimii tällä hetkellä johtokunnassa. Hän käy Saunatalolla kahdesti viikossa. Pitkä jäsenyys ja hallitustyö tuovat neuvostoon kokemusta seuran rakenteista ja päätöksenteosta.

Ville Warsta on ollut Saunaseuran jäsen 8 vuotta ja toimii Parviaisen tapaan johtokunnassa. Hän saunoo Saunatalolla vähintään kaksi kertaa viikossa ja haluaa jäsenneuvostossa aistia tarkalla korvalla muiden aktiivijäsenten huolia ja murheita.

ja kehitysehdotuksiaan arjen toiminnasta Saunatalolla. Laudelähettiläät vievät palautteen eteenpäin oikeille tahoille.

– Haluamme olla helposti lähestyttäviä ja ikään kuin tuttuja kasvoja, joita voi tulla nykäisemään hihasta Saunatalolla, Mikko Mattinen kertoo.

Laudelähettiläät eivät ole päättävä elin, vaan ainoastaan sanansaattaja. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus tulla kuulluksi myös virallisten kokousten ulkopuolella.

– Monelle voi olla helpompi sanoa asiansa tutulle jäsenelle kuin ottaa suoraan yhteyttä hallitukseen tai olla äänessä vuosikokouksissa. Haluamme laskea kynnystä.

Lähettiläät voivat myös tarttua asioihin jo varhaisessa vaiheessa – ennen kuin pienet kipinät kasvavat suuremmiksi roihuiksi. Toisena tehtävänään Laudelähettiläät edistävät seuralaisten yhteisöllisyyttä.

– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi retkien, teemapäivien tai muun toiminnan suunnittelua, kertoo Sari Parviainen.

– Olemme ikään kuin sellainen talkootoimikunta, Hanna Pakarinen lisää.

Kaiken kaikkiaan Laudelähettiläisten keskeinen tavoite on yksinkertainen: tehdä Saunaseurasta entistä turvallisempi ja parempi yhteisö kaikille jäsenille.

– Haluamme, että jokainen kokee olevansa osa samaa seuraa.

Laudelähettiläille voi laittaa kehitysehdotuksia, palautetta, kiitoksia ja aloitteita sähköpostiin laudelahettilaat@sauna.fi.

PATENTOIDUT ICESTOP™ -LÄMPÖELEMENTIT

PITÄVÄT JÄÄN LOITOLLA

Sauna-lehti on nyt myös somessa!

Tule seuraamaan Sauna-lehteä sosiaaliseen mediaan.

Löydät meidät

@saunalehti

@sauna_lehti

Jos näkyvyys

Sauna-lehden sosiaalisen median kanavissa kiinnostaa, ole yhteydessä päätoimittajaan: lehti@sauna.fi

Onko sinulla juttuidea?

Haluatko kirjoittaa?

Sauna-lehti ottaa vastaan juttuvinkkejä sekä valmiita tekstejä. Sana on vapaa, kunhan pääosassa on sauna.

Ideat, vinkit ja tekstit voi lähettää Sauna-lehden päätoimittajalle osoitteeseen lehti@sauna.fi

Sauna-lehti pidättää oikeuden valita ja editoida julkaistavat jutut.

työntekijästä.

Saunatalolla viihtyvät myös työntekijät

– Hyvä työyhteisö, mukavat asiakkaat, viihtyisä, rauhallinen ja rento työpaikka sekä motivoiva työ. Näin voisi summata Saunatalon työntekijöiden kommentteja Saunatalosta työpaikkana. Seuralla on kuukausipalkkaisia työntekijöitä kymmenen ja palveluntuottajia eli hierojia ja pesijöitä on neljä. Lisäksi sekä kahviossa että lämmittäjän töissä on kaksi varahenkilöä. Naisia ja miehiä lähes yhtä paljon. Ammattitaitoisia ovat kaikki, sillä työt puhuvat puolestaan. Seuraavilla sivuilla esittelemme talon naispuoliset työntekijät.

Teksti: Leena-Kaisa Simola | Kuvat: Annika Rauhala, Reetta Virtanen

Nora, Oona ja Riia: Kahvilan iloinen tehotrio

– Tervetuloa! Saunatalolle saapuja otetaan ystävällisesti vastaan jo heti eteisessä ja sama linja jatkuu kahvilan puolellakin Noran, Oonan ja Riian palvellessa asiakkaita hymyssä suin.

Viime syksynä saatiin Saunatalolla ihastella hyvin onnistunutta remonttia sekä tutustua kahvilan uusiin työntekijöihin. Juuri ennen remontin valmistumista syyskuussa työnsä aloitti Oona Luukkonen, hieman myöhemmin Riia Leppänen ja marraskuussa Nora Karjalainen Kukin oli hakenut Saunaseuralle töihin tuntematta seuraa tai Saunataloa entuudestaan.

– Duunitorin hakuilmoitus pomppasi eteeni metrossa. Laitoin saman tien hakemuksen sisään, sillä Saunatalo kuulosti täyttävän kaikki toiveeni – ja niin se on toistaiseksi tehnytkin, kertoo Nora.

Oonan ja Riian kertomukset omasta tulostaan Saunatalolle ovat hyvin samanlaisia.

– En ollut koskaan kuullutkaan Saunaseurasta. Olen aina ollut merihenkinen ihminen ja työpaikan kuvaus sai minut vakuuttumaan siitä, että tuonne minä haluan, Riia sanoo.

Kokemusta kyllä löytyy

Kaikilla kolmella on toki jo hyvää kokemusta kahvila- ja ravintola-alasta.

Riia työskenteli aikaisemmin 13 vuotta huoltoaseman kahvilassa, joka oli osittain myös kuin pieni myymälä.

– Vaikka työpäivät Saunatalolla ovat aika kiireisiä, on täällä paljon miellyttävämpää työskennellä kuin edellisessä paikassa. Asiakkaat ja esimiehet ovat mukavia ja suurin ero kaupan alaan on se, että täällä välitetään työntekijöistä. Esimerkiksi

työterveydenhuolto on hyvin hoidettu. Työpaikka on myös turvallinen, koska asiakkaat eivät käyttäydy huonosti, Riia pohtii.

Oona oli päätynyt ravintola-alalle jo lukion loppupuolella työskennellen tuolloin Tahkolla ja Kuopiossa lähinnä yökerhoissa. Sittemmin Oona hankki alan koulutuksen ja on nyt restonomi (AMK).

Noran ensimmäinen kesätyö oli 14-vuotiaana Nummelassa kahvila Muffinsissa.

– Siitä päädyin hakemaan ravintolapuolelle ammattikouluun. Koulutuksen ohessa tein töitä niin keittiöissä kuin kahviloissakin, Nora kertoo.

Nyt Riia opiskelee työn ohessa Vaasan ammattikorkeakoulussa taloushallintoa.

– Työn ja koulutuksen aikataulujen sovittaminen on joskus rankkaa, mutta etäopiskelu itsessään ei sitä ole.

Lämminhenkinen yhteisö

Oona, Riia ja Nora kiittelevät vuolaasti Saunatalon tunnelmaa ja seuran jäsenistöä asiakkaina.

– Saunaseuralla on hyvin yhteisöllinen henki ja asiakkaiden kesken ihanan lämmin ilmapiiri. Meillä on hyvä työporukka ja töihin on aina kiva tulla, Oona sanoo.

– Aloittaessani työt Saunaseuralla, jäsenet toivottivat tervetulleeksi ja olivat selvästi iloisia uudesta duunarista. Sellaista en ollut ennen kokenut, Nora kertoo.

Riian mukaan Saunaseura eroaa muista työpaikoista myös siinä, että Saunatalolle ei tulla kiireellä, vaan rentoutumaan. – Ja kaikki asiakkaat kohtelevat meitä reilusti!

– Saunatalolla vallitsee sanoinkuvaamaton rauha, jota harvemmin tulee vastaan. Musiikki ei soi taustalla eikä kännyköitä käytetä. Tällä on positiivinen vaikutus omaankin työpäivään, Nora jatkaa.

Ei kahvilassa kuitenkaan tuppisuina olla, vaan keskustelu soljuu sopuisasti.

– Sauna on usein hiljaisuuden ja rauhoittumisen paikka. Kahvilaan tultaessa juttua kuitenkin saunojien kesken riittää. Kahvilassahan näkee ihmisiä, pääsee vaihtamaan kuulumisia sekä syömään hyvin.

Nora haluaa muistuttaa myös yhdestä tärkeästä asiasta.

– Me kahvilatyypit olemme paikalla teitä varten – olipa kyse sitten kahvi- ja pullahetkestä, neuvonnasta, hätätilanteesta tai mistä vaan, mikä on mielen päällä.

Lauteille – totta kai!

Tuskin Nora, Oona ja Riia olisivat hakeutuneetkaan Saunaseuralle töihin, ellei saunominenkin kiinnostaisi.

Oona sanoo olevansa kova saunoja ja Saunatalon saunat ovat erittäin hyviä. Myös avanto kuuluu ehdottomasti Oonan saunakäynteihin.

Noran ”lempparisaunoiksi” ovat nousseet kolmonen ja nelonen.

– Saunoissa keskittyy vain itseensä, olemiseen. Aivan unohtaa, että normaali arki odottaa saunalta lähtiessä.

Riiallekin nelonen on suosikki, kuumempia hän ei kaipaa ja sähkösaunat ”polttelevat väärällä tavalla”.

– Vaikka pidän talvesta ja kylmästä, niin avantoon minua ei saa millään!

Maista vaikka näitä!

Nora, Oona ja Riia antoivat omat suosituksensa kahvilan tarjonnasta.

Nora: Salaatti hiillostetulla lohella, teriyaki- ja vadelmavinaigretten kanssa sekä kaikki piirakat, kakut ja pullat.

Oona: Juustokakut, joista on tarjolla usein eri makuina.

Riia: Mitä tahansa Nora leipoo sekä härkähönö, jossa on Hönö-rieskan välissä kylmäsavustettua härkää ja majoneesia.

Pesijä Kaisu Järvelin:

Pesupaikalta lähdetään hyvillä mielin

Kaisu Järvelin aloitti pesijänä Saunatalolla viime marraskuussa ja sai varmasti parhaan mahdollisen työnohjauksen.

– Olen saanut oppini pesijän töihin Saunaseuran pitkäaikaiselta pesijältä, Jaana Pietilältä. Hän perehdytti minut todella hyvin sekä työhön että yrittäjän arkeen, Kaisu kertoo.

Perinnesaunoituksen saloihin Kaisu on saanut ohjausta muun muassa SannaKaisa Ilmariselta ja käsillä parantamisen taitoa hän on opiskellut Neijing-koulussa. Saunottajan kokemusta on kertynyt Tampereen Tahmelan huvilalla.

– Olin aikaisemmin käynyt Saunatalolla vierailijana ja silloin ihastuin paikkaan

heti. Satuin olemaan työttömänä, kun Jaana kyseli minua tuuraamaan itseään ja vastasin, että tulenhan minä kuuraamaan! – Koska olen ollut saunalla työssä ennenkin, tiesin niiden olevan rentoja työpaikkoja ja asiakkaathan tulevat sinne viihtymään. Uskon myös pääseväni vaikuttamaan omalla työlläni myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, Kaisu tuumii.

Hyvät odotukset täysin toteutuneet Kaisun mukaan hänen odotuksensa ovat Saunatalolla toteutuneet juuri niin kuin Jaana oli hänelle kertonutkin:

– Asiakas on kiitollinen ja lähtee hyvillä mielin pesupaikalta. Pidän kovasti työstäni ja yrittämiseen liittyvät epävarmuudet ja ennakkoluulotkin ovat pikkuhiljaa hälvenneet. Olen saanut hyvää neuvontaa ja tukea aina, kun en ole itse osannut jotain asiaa ratkaista.

Tällä hetkellä voi Kaisun tarjoamista pesuista valita pitkän 20 minuuttisen, lyhyen 10 minuuttisen tai jopa puoli tuntia yhdistämällä nämä ajat.

Kaisun mukaan pesu on hyvä huomionosoitus ja hemmotteluhetki itselle tai ystävälle.

– On aivan eri kokemus olla täysin vastaanottavaisena, kuin pestä itse itsensä. Pesupöydällä rentoutuu ja ovatpa jotkut joskus sille nukahtaneetkin.

Kaisu on syntyisin Tampereelta, mutta Helsinki on ollut kotikaupunki jo 1990-luvulta. Yhteys Pirkanmaalle on säilynyt Hämeenkyrön mummulan kautta.

Saunatalolla hän sanoo saaneensa todella lämpimän vastaanoton. – Työyhteisön hyvä henki, asiakkaiden ystävällisyys ja kiitollisuus yllättävät aina iloisesti.

Pietilän Jaana ehti olla Saunatalolla pesijänä melkein 15 vuotta, mutta siirtyi kevättalvella pesijäksi Kotiharjun saunalle. – Turvallisin mielin jätän Saunatalon pesu-asiakkaat Kaisun osaaviin käsiin, Jaana toteaa.

Hieroja Katja Saavalainen: Nuoretkin ovat löytäneet hieronnan

Katjan mukaan hierojan ammattitaito vaatii jatkuvaa kouluttautumista.

KVaraa aika Kaisun pesuihin ja Katjan hierontaan Saunaseuran nettisivujen Jäsensivujen kautta tai samalle päivälle Saunatalon kassalta.

atja Saavalainen kertoo miettineensä vuosia, että hän haluaisi osata hieroa. – Keskustelin asiasta muutaman alaa tuntevan ystäväni kanssa ja he suosittelivat opiskelemaan lähtemistä, Katja kertoo.

Katja oli tuolloin jo koulutukseltaan kätilö-sairaanhoitaja ja oli tehnyt pitkään sairaanhoitajan töitä. Hierojaksi hän opiskeli työn ohessa.

Saunatalolle Katja päätyi ystävänsä, Saunatalon pitkäaikaisen hierojan Tuomas Kaarion kautta.

Aluksi Katja hieroi Saunatalolla vain yhtenä päivänä viikossa, nykyisin kahtena. – Työpäivissä parasta on tuttujen näkeminen, kuulumisten vaihtaminen ja upeassa miljöössä työskentely.

Tuttuja ihmisiä Katjalla Saunatalolla riittääkin, sillä hänellä on melko paljon vakioasiakkaita.

– Osa käy jopa viikoittain ja useimmat 2–4 viikon välein. Asiakaskunta on pääosin vanhempaa porukkaa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana on myös tullut yhä enemmän nuoria hieronnan asiakkaiksi, Katja iloitsee.

Hieronta sopii kaikille

Katja suositteleekin hierontaa kaikille, sillä se auttaa moniin asioihin.

– Lihasjumien laukaiseminen helpottaa liikkumista, kipuja ja liikeratoja. Hieronnalla voidaan myös laukaista hermoston ylikuormitustiloja sekä helpottaa päänsärkyä ja purentalihasten jännitystä.

– Erityisesti hieronnasta hyötyvät lihasjäykkyydestä kärsivät, vammoista toipuvat ja urheilevat ihmiset, mutta hieronta rentouttaa ihan jokaista.

Katjan mukaan hierojan ammattitaidon ylläpito vaatii jatkuvaa kouluttautumista.

– Hierojan työ vaatii toki anatomian tuntemista ja tiedon hyödyntämistä erilaisiin ongelmiin. Omaa tietämystään täytyy kuitenkin päivittää säännöllisesti, jotta ei tipu kelkasta. Opin jatkuvasti uutta, eikä se tule varmasti koskaan loppumaan, Katja toteaa.

Katjan perheeseen kuuluu opiskeleva tytär. Työn vastapainoksi Katja harrastaa kuntosalia, kiipeilyä ja juoksua. Saunatalolla on työpäivän jälkeen hyvät mahdollisuudet rentoutua muutenkin.

– Ehdin säännöllisesti lauteille yleensä kerran viikossa. Se on parasta palautumista töiden jälkeen!

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko: Sauna saa ihmiset innostumaan

Karoliina Saarnikko on ollut Saunalehden päätoimittaja lehdestä 2/2021 alkaen. Viidessä vuodessa ehtii hyvin tutustua niin Saunaseuraan kuin saunakulttuuriin laajemminkin. Yksi asia on päässyt yllättämään iloisesti: – Ihmiset! Erilaisista taustoista tulevat, eri ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset ovat olleet tämän työn suola. Olen tutustunut moniin huipputyyppeihin, Karo toteaa.

Aikaisemmin Karo teki matkailijoille suunnattua Helsinki This Week -lehteä, joka lopetettiin koronapandemian aikana.

Kun Sauna-lehteen haettiin uutta päätoimittajaa, Karo laittoi oitis hakemuksen vetämään.

– Kaipasin lehtityötä, koska se on aivan omanlaistaan. Totta kai myös sauna aiheena kiinnosti. Siinä yhdistyvät suomalainen kulttuuri, hyvinvointi sekä perinteet, jotka ovat säilyneet vuosisatoja.

Karo sanoo Sauna-lehden päätoimittajan tehtävien olevan hyvin hänen odotustensa mukaiset.

– Lehtityö oli juuri niin innostavaa kuin odotin ja sauna aiheena todella monipuolinen. Hieman yllättävää ollut myös se, miten voimakkaita tunteita sauna aiheuttaa ihmisissä – sekä hyvässä että pahassa.

Monet langat käsissä

Karon mukaan päätoimittajan työssä pitää pystyä kestämään äkillisiä muutoksia ja tiukkoja aikatauluja ja on osattava pitää useat ohjakset käsissä.

– Lisäksi lehden päätoimittajuus vaatii kielitajua, kirjoitustaitoa, ihmissuhdetaitoja sekä ajan hengen seuraamista. On osattava olla monen toiveen ja vaatimuksen keskellä ja muistaa, miksi lehteä tehdään. Lehteä tehdään ensisijaisesti Saunaseuran jäsenille ja kaikille saunomisesta kiinnostuneille.

Päätoimittajana Karo tekee yhteistyötä erityisesti toiminnanjohtajan, puheenjohtajan, toimitusneuvoston sekä viestintä- ja kulttuuritoimikunnan kanssa.

– Tunnen kuuluvani siihen yhteisöön, joka työskentelee joko palkattuna tai vapaaehtoisena Saunaseuran hyväksi, Karo tuumaa.

– Viimeisen kahden vuoden aikana myös jäsenistö on tullut tutummaksi. Erityisesti kontaktit seuran naisjäseniin ovat rikastuttaneet lehden tekemistä.

Karolla on oma viestintätoimisto Saarnikko PR & Communications.

– Lehtityön johtaminen on vain yksi toimistoni palveluista. Lisäksi teen markkinointia, tiedottamista, somehommia, kaikentyyppistä sisällöntuottoa, brändäystä ja tapahtumatuottamista.

Karo on koulutukseltaan filosofian maisteri, ja nykyinen koti on Helsingin keskustassa.

Harrastuksista intohimoisin on musiikki – jopa niin paljon, että Karo toimii Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n hallituksen jäsenenä.

Karoon saa yhteyden Sauna-lehden ulkopuolisissa viestintätöissä sähköpostista karoliina. saarnikko@gmail.com.

Varalämmittäjä Annu Väisänen: Lonnasta vauhtia Saunaseuralle

Annu Väisänen sanoo tulleensa saunaalalle vähän vahingossa.

– Eksyin Lonnan saarelle kesätöihin henkilöstövajeen vuoksi. Sitten saaren sisällä siirryin töihin saunalle ja parin vuoden työskentelyn jälkeen sain vetovastuun saunan toiminnasta. Saunaseuran lämmittäjämestari AP Paavola koulutti uusia lämmittäjiä ja siitä sain yhteyden Saunaseuraan.

Annu oli Lonnassa neljä kesää ja viime vuoden lokakuussa häntä pyydettiin Saunaseuralle toiseksi varalämmittäjäksi Kimmo Roposen lisäksi.

– Saunatalolla ja Lonnan saunoissa on yhdistäviä tekijöitä, kuten meri-ilmaston vaikutus lämmitykseen, mutta eroja on paljon. Esimerkiksi Lonnassa ei ole yhtään savusaunaa ja täällä niitä on kolme,

– Lämmittäjän työ, varsinkin ensimmäiset nokipesut, saattaa aluksi tuntua fyysisesti raskaalta, mutta keho tottuu nopeasti, Annu vakuuttaa.

ja ne ovat ihan oma maailmansa, Annu toteaa.

Hän sanoo kuitenkin saaneensa saunojen lämmittämisen hyvin haltuun.

– Olenhan saanut oppini mestarilta! Minut on perehdytetty niin, että saunojen lämmittämistä ei tarvitse jännittää, vaan työhön on kertynyt tietynlainen itsevarmuus.

Annu toivookin, että saunojat eivät lauteilla huomaa, kuka lämmittäjistä on ollut sinä päivänä vuorossa.

– Kyllä me yhdessä pyrimme tasalaatuisuuteen – laadunvarmistus tehdään jokaisen lämmityksen jälkeen.

Rakkaus saunaan syventynyt

Annu sanoo, että ei vielä ole ehtinyt tutustua kuin muutamiin Saunaseuran jäseniin, mutta odottaa uusia kohtaamisia innolla.

– Kaikki palaute kulkee helposti AP:n välityksellä, mutta ilomielin minua saa ottaa hihasta kiinni ja tulla juttusille. Kyllähän minut on Saunatalolla otettu avosylin vastaan. Lämmin yhteisöllisyys liittyy niin seuran työntekijöihin kuin jäsenistöönkin.

Annu on kotoisin Järvenpäästä ja koulutukseltaan kulttuurituottaja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

– Ammatinvalinta lähti intohimosta alaan. Kun nyt rakkauteni saunaan ja saunakulttuuriin on syventynyt ja sauna vetääkin vielä muuta kulttuuria enemmän puoleensa, Annu hymyilee.

Kulttuurin ja saunan lisäksi Annun sydäntä lähellä on partio, johon hän liittyi aikuisiällä. – Se on ollut iso osa elämääni, Annu kertoo.

Tämän lehden ilmestyessä Annu on palaamassa elämänsä ensimmäiseltä pakureissulta, joka suuntautui Espanjaan ja Portugaliin.

– Auto on aika vanha, mutta kyllä se meidät kotiin tuo. Maaliskuun lopussa AP:llä on muutama vapaapäivä ja minä pääsen taas lämmittämään!

Vuoden saunojat

Vuoden saunojat fanittavat Saunataloa

Vuoden saunojat on jälleen valittu. He ovat Adile ja Derya Samaletdin sekä Totti Salko. Kaikkien puheista kuuluu suuri kunnioitus Saunaseuraa, Saunataloa ja saunomista kohtaan. Asenne näkyy myös ulospäin ja siksi he tulivat valituiksi.

Teksti: Ulla Ora | Kuvat: Reetta Virtanen

Sauna edellä mennään

Vuoden saunojaksi valittu Totti Salko rakastui Saunataloon ensisilmäyksellä. Paikka merkitsee hänelle kokonaisvaltaista hyvinvointia ja rentoutumista.

Totti Salko on aina tykännyt saunomisesta, mutta erityisen läheiseksi harrastus tuli yli 20 vuotta sitten, kun tuttava kutsui hänet kokeilemaan saunomista Saunatalolla.

– Olin aivan ällikällä lyöty, kun näin saunat ja merimaiseman ensimmäisen kerran vuonna 2002. Päätin heti hakea jäseneksi.

Salko kuvailee saunomista Saunatalolla psykofyysiseksi kokonaisuudeksi, joka lisää henkistä tasapainoa. Hän käy talolla 1–2 kertaa viikossa, ja joskus kesken työpäivän.

– Työskentelen hallitustehtävissä ja yrittäjänä, ja olen huomannut, kuinka saunominen kesken päivän auttaa jaksamaan.

Salkoa kiinnostaa Saunatalolla nimenomaan sauna, avantouinti ei niinkään ole

hänen juttunsa. Suosikkisaunoikseen hän mainitsee savusaunat 4 ja 5. Yleensä hän viettää Saunatalolla 2–3 tuntia ja käy saunomassa useita kertoja. Saunomisen välissä hän nauttii kahvion antimista.

– Saunatalon tunnelma on mielen hyvinvoinnille kuin kirkko. Saunakokemus on rentouttava ja puhdistava, eikä digitaalisten laitteiden häly häiritse. Hienoa on, että Saunatalolla kaikki ovat taustasta riippumatta samanarvoisia.

102-vuotiaan kanssa lauteille

Salkon mieleenpainuvin saunakokemus oli, kun hän pääsi lauteille saunaseuran vanhimman jäsenen, Olavi Matilaisen kanssa,

joka oli silloin 102-vuotias. Viime vuodenvaihteessa 103-vuotiaana kuollut Mattila oli hänelle tärkeä ystävä.

Salkon mielestä on hienoa, että Saunaseuraan tulee myös uusia nuoria jäseniä. – On kiva katsoa, kun isät tulevat paikalle pienten lastensa kanssa. Sain omankin tyttäreni jäseneksi muutama vuosi sitten, hän tosin saunoo naisten vuorolla. Jäseneksi pääseminen ei ole helppoa, koska jonossa on nytkin noin 600 ihmistä.

Salko on saanut Saunatalolla uusia saunakavereita ja huomannut, että sama porukka käy talolla aina samoihin aikoihin. – Saunatalon jengistä on tullut minulle tärkeä yhteisö. En keksi yhtään syytä, miksi saunaseuraan ei kannata liittyä. Vuosien varrella olen suositellut muutamia kavereitakin liittymään.

Räntäsateella parasta

Salko viihtyy Saunatalolla kaikkina vuodenaikoina. Parasta saunominen on hänen mielestään kuitenkin pimeimpään vuodenaikaan.

– Tämä miljöö on uskomaton paikka lähellä pääkaupungin keskustaa. Vaikka keli olisi kuinka huono, niin mieli kirkastuu, kun katsoo saunan ikkunasta merelle.

– Saunatalon vuoksi saunomisesta on tullut tärkeä osa elämää ja rytmitän usein muun tekemisen saunan mukaan. Tämä on kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu myös ruokailu. Saunatalolla on erinomainen kahvio, jossa suosikkejani ovat kalakeitto ja siikaleipä. Joskus käyn myös hierojalla.

Saapuessaan Saunatalolle Salko tietää aina pääsevänsä rentoutumaan ja rauhoittumaan.

– Sama haltioitunut tunne kuin ensimmäisillä käyntikerroilla ei ole kadonnut mihinkään.

Saunasiskojen seura parasta

Vuoden saunojiksi valitut sisarukset Adile ja Derya Samaletdin ovat löytäneet Saunatalolta uusia tuttavuuksia. Heille on tärkeää, että Saunatalossa ihmiset huomioivat toisiaan ja saunomisen lomassa voi vaihtaa syvällisiäkin ajatuksia saunasiskojen kanssa.

Derya pääsi saunaseuran jäseneksi maaliskuussa 2016. Aluksi Adile kävi Deryan vieraana, kunnes ystävällinen saunasisko kehotti häntäkin liittymään seuran jäseneksi. Siskosten hehkutettua Saunataloa ja sen tunnelmaa päätyivät myös veli ja veljenpojat seuran jäseniksi.

Eläkkeellä olevat ja yhdessä asuvat siskokset pyrkivät käymään Saunatalolla kahdesti viikossa naisten vuoroilla.

– Parasta Saunatalossa on koko paikka: useat saunat, meri, upea näköala, kahvio ja saunasiskot, sanoo Adile.

– Täällä ei tarvitse miettiä ihmisten taustoja, vaan kaikki ovat tasa-arvoisia vihreä pyyhe ympärillään. Saunasiskot ovat tulleet tutuksi vuosien saatossa, ja joskus

tulee huoli siitä, jota ei ole nähty pitkään aikaan, jatkaa Derya.

Siskokset saunovat mielellään kaikkein kuumimmassa kolmossaunassa, mutta joka kerta he myös käyvät muissa saunoissa.

Avanto on ”must”

Sisaruksille avantouinti on olennainen osa saunomista ja meressä tulee käytyä jokaisella saunakeikalla.

– Olemme harrastaneet avantouintia melkein 30 vuotta. Aloitimme harrastuksen Seurasaaressa ja Uunisaaressa ilman saunaa. Saunatalolla menemme mereen ennen saunomista ja saunomisen lomassa, kertoo Adile.

Sisarukset käyvät usein myös pesijällä.

– Aluksi ajattelin, että tuohon en mene, mutta ensimmäisen kerran jälkeen on tuntunut aina ihanalta, kun joku pesee ja hieroo. Se on hemmottelua, sanoo Deyra.

Sisarusten mielestä saunominen Saunatalolla on kokonaisvaltainen kokemus.

– Kun astuu ovesta sisään, kiire ja stressi jäävät taakse. Vaikka sää olisi huono, niin Saunatalolla se ei haittaa. Meillä menee täällä helposti kolme tuntia, ja vierailemme joka kerta paikan ihanassa kahviossa, he kertovat.

Henkilökunta aina ystävällistä Siskokset ovat yllättyneitä ja iloisia, kun heidät valittiin vuoden saunojiksi.

– Tämä on hämmentävää, ja on uskomatonta, että olemme vuoden saunojia.

Siskokset kehuvat kilpaa Saunatalon henkilökuntaa, joka on aina ystävällistä ja ottaa vieraita vastaan hymy huulilla.

– Mieleenpainuvin päivä Saunatalolla oli kesäpäivä, jolloin pikkuserkkumme kutsusta olimme äitimme kanssa täällä vierailemassa. Siinä konkretisoitui se, että kaikenikäiset ihmiset yhdessä ja omalla tavallaan voivat nauttia paikan antimista ja tunnelmasta, kertoo Derya.

Siskosten mielestä Saunatalo on monille paikka viettää aikaa yhdessä. Siellä puhutaan ja luetaan, mutta annetaan ihmisten myös olla rauhassa, jos he niin haluavat.

Siskokset kiittävät Saunatalon hyvin toteutettua remonttia, jonka jälkeen Saunatalo palvelee jäsenistöään entistä ehommissa tiloissa.

– Vaikka paikka on lähes keskellä kaupunkia, täällä ollaan luonnon helmassa. Saunomisen lomassa terassilla nautitaan säiden ja vuodenaikojen vaihtumisesta. Täällä näkee myös paljon eläimiä. Olemme nähneet muun muassa puukiipijän, käärmeen, ketun ja minkin, he kertovat.

Tarjolla tänään

KRaikas avokadoleipä on hyvänmakuinen ja kaunis katsella

ahvion avokadoleipä on täydellinen lopputalven kahvihetkiin. Se on terveellinen, mutta mukavan tuhti.

– Idea leipään tuli osin omista aamupaloista ja osin sushi-maailmasta, jossa työskentelin melkein kymmenen vuotta, kahvilapäällikkö Lari Lindgren kertoo.

Avokadoleipä Saunatalon tapaan

• Sivele reilunkokoinen pala hiivaleipää kevyesti öljyllä ja ripottele hieman suolaa päälle. Paahda leipäpalaa hetken kovassa lämmössä uunissa, niin että pinta ottaa väriä ja leipä rapsakoituu, mutta ei kuivahda tai pala.

• Tee tuorejuustosta ja wasabista tahna, ja pursota tahna hieman jäähtyneen leivän päälle. Wasabia riittää pieni määrä; tarkoitus on, että se maistuu, muttei polta. Lisää wasabi tuorejuustoon pikkuhiljaa ja maistele.

• Valitse täydellisen kypsä avokado ja siivuta se nätisti leivän ja tuorejuustotahnan päälle.

• Ripottele päälle suolaa ja pippuria sekä pirskota tuoretta sitruunamehua.

• Koristele mustilla seesaminsiemenillä ja öljyllä, joko oliiviöljyllä tai paahdetulla seesamiöljyllä.

Kahviossa pyritään monipuolisuuteen

Saunatalon rakastetussa kahviossa pyritään tarjoamaan syötävää monipuolisesti ja moniin ruokavalioihin sopivasti. Tarjolla on aina kasvistuotteita, välillä myös vegaanisia tuotteita, osa tuotteista on kevyempiä ja osa ruokaisempia. – Pääpaino on kalassa, koska olemme täällä meren ääressä. Sen lisäksi pyrimme lisäämään kasvistuotteita koko ajan. Mutta totta kai lihaakin sisältäviä tuotteita on tarjolla. Sanoisin, että monipuolisuus on se meidän juttumme, Lari kertoo. Myös gluteenittomien tuotteiden tarjonta on laajentunut viime aikoina, kun kahvion uusi työntekijä Nora Karjalainen on tuonut leivontakokemuksensa myötä useita gluteenittomia reseptejä keittiöön. Esimerkiksi suositusta Ruben-leivästä on saatavilla gluteeniton versio, samoin löytyy kakkuja ja sämpylöitä.

Saunatekstiilit

testissä: ”Hanurille löytyi arvoisensa alusta”

Saunatekstiilien testissä karhea pellavafrotee jakoi mielipiteitä, mutta porot ilahduttivat kaikkien silmää.

Jokipiin Pellava

Laituri-laudeliina ja -kylpypyyhe

Materiaali: pellava 70 %, puuvilla 30 %

Koko: pyyhe 75 x 150 cm, laudeliina 60 x 160 cm

Testaaja 1 kertoo:

Arkisen harmaa, aavistuksen tylsä pinta paljastaa jo kaukaa paksun ja rosoisen kankaan, jonka karheus tuntuu lauteilla välittömästi. Koko on kiitettävä – laudeliinan saa taitella useampaan kertaan ja pyyhe peittää kunnolla – mutta molempien kosketus muistuttaa enemmän hiekkapaperia kuin saunan lempeää rauhaa. Ajatus ihoa kuorivasta voimasta on ymmärrettävä, toteutus vähemmän armollinen; kokemus jää herättäväksi muistoksi, jota ei enää halua avantouinnin, löylyn ja loppusuihkun jälkeen toistaa.

Testaaja 2 kertoo:

Sekä pyyhkeen että laudeliinan ulkonäkö aika ”perus” kuvioinniltaan.

Pyyhe on tukevaa ja hieman karheaa materiaalia, kuivatessa kuitenkin miellyttävä iholla, imuteho normaali. Pyyhe on märkänä hieman raskas.

Laudeliina on laadukasta materiaalia, sopivan paksua ja miellyttävä käyttää kuumallakin lauteella (ei tarvitse välttämättä kastella etukäteen). Siinä mahtuu jopa kolme ihmistä istumaan.

Testaaja 3 kertoo:

Kevyt raidoitus ja hillitty maanläheinen väri tekevät ylellisen vaikutuksen.

Pyyhe ja laudeliina ovat samaa pellavafroteeta. Pyyhe oli hieman karhea, mutta miellyttävällä tavalla. Tuli tunne, että nyt viimeinenkin irtolika lähti.

Pyyhkeen imukyky vastasi muutaman vuoden ikäisen puuvillafroteepyyhkeen imukykyä. Testasin sekä käytännön pyyhkimistilanteessa että kokeellisessa osassa, jossa kankaaseen kaadettiin ruokalusikallinen vettä ja mitattiin, kuinka suuri alue kastui. Pyyhe riittää pyyhkimiseen, mutta ei kietaistavaksi vähänkään tuhdimman lantion ympärille.

Laudeliina suojaa tavallista leveämmänkin lauteen. Plussaa siitä, että esipesu oli tehty valmiiksi ja tuotteet olivat käyttövalmiita paketista purettuna.

Rento Sauna

Kenno-pyyhe ja -laudeliina

Materiaali: (kierrätys)puuvilla 75 %, polyesteri 25 %

Koko: Pyyhe 90 x 180 cm, laudeliina 50 x 60 cm

Testaaja 1 kertoo:

Tasaisen suomalaisen varovainen vaaleus ei yllätä, mutta tekee tuotteista huolettoman helppoja kantaa Allas Sea Poolin kaltaisiin julkisiin saunoihin. Ohut ja nopeasti kuivuva kangas toimii käytännössä, vaikka kuivattaessa sitä saa hinkata kehoa useamman kerran ennen kuin kosteus väistyy. Kokemus on yllätyksetön mutta luotettava – ihan kiva setti, joka sulautuu muiden joukkoon eikä pyri enempään.

Testaaja 2 kertoo:

Pelkistetty ulkonäkö sekä pyyhkeessä että laudeliinassa. Pyyhe on ohutta ”vohvelikangasta”, erittäin hyvä imukyky ja miellyttävä käytössä. Se on kevyt ja kuivuu nopeasti, miellyttävä käyttää ja kietoa ympärilleen. Pyyhe ehdoton suosikkini näistä testattivista.

Laudeliina vaatii kastelun ennen käyttöä, suunniteltu yhdelle henkilölle. Voisi olla myös paksumpi.

Testaaja 3 kertoo:

Pyyhe ja lauteinen ovat samaa noin puolen senttimetrin neliömäisista kennoista muodostuvaa hopeanharmaata kangasta. Erityisen tyylikkäiltä ne uskoakseni näyttäisivät mustaa tai tummanharmaata seinää tai laudetta vasten ja sopisivat mainiosti savusaunaympäristöön tai modernisti mustaseinäisiksi käsiteltyihin saunoihin. Kankaana on kierrätysmateriaalista valmistettu ohuenpuoleinen puuvilla/polyesterisekoite.

Pyyhe on suuri ja lauteinen tarkoitettu yhdelle. Kennojen pohjan kudos on harvahkoa. Kankaan ohuudesta ja polyesterin melko suuresta määrästä johtuen imukyky ei ole kovin hyvä. Parilla pyyhkäisyllä iho tuli kuitenkin riittävän kuivaksi. Lauteinen saattaa kastua epämiellyttäväksi, jos saunasessio sisältää monta löylyttelykierrosta

Kierrätyskuidun käyttö on näinä aikoina plussaa. Hienoa on, että isokin kylpijä voi kääriytyä pyyhkeeseen vaikkapa lepotaukoa varten takan ääressä. Polyesterin korvaaminen imukykyisemmällä kuidulla parantaisi kuivaustehoa.

Pikkupuoti Oy

Porofrotee

Materiaali: Pyyhe puuvillafrotee 100 %, lauteinen 100 % pellava

Koko: Pyyhe 140 cm x 70 cm, laudeliina 140 cm x 45 cm

Testaaja 1 kertoo:

Jo ensinäkemältä syntyy ihastus: vihdoin jotain visuaalisesti uutta, taiteellisesti perusteltua ja pohjoisen tarinoita kuiskaavaa. Iholla pehmeys tuntuu kuin istuisi poutapilven päällä, ja hanurille löytyy arvoisensa alusta; kuivattaessa pyyhe imee veden kerralla ja jättää kehoon kesäpäivän raukeuden. Sauna kohoaa arjesta elämykseksi, joka erottuu harmaasta kangasmassasta ja jää mieleen lähes täydellisenä hetkenä.

Testaaja 2 kertoo:

Tyylikäs ulkonäkö, hieno porokuvio molemmissa tuotteissa. Pyyhkeen materiaali miellyttävän tukeva, imukyky normaali, kuivatessa miellyttävä iholla. Märkänä hieman raskas.

Laudeliina ohutta materiaalia (pitää kastella käytössä) ja kahdelle henkilölle suunniteltu. Voisi olla hieman paksumpi.

Testaaja 3 kertoo:

Sekä pyyhkeen että lauteisen somistuksena on hauskannäköisiä pieniä poroja. Pyyhkeen toisella puolella on vaaleita poroja tummalla pohjalla ja toisella samojen porojen toinen kylki tummana vaalealla pohjalla. Tekstiilit sopivat hyvin suomalaiseen kotisaunaan, mutta saattavatpa helposti sujahtaa turistinkin laukkuun.

Pyyhe on pehmeätä, melko paksua puuvillafroteeta ja laudeliina ohuehkoa sataprosenttista pellavaa. Pyyhe tekee tehtävänsä hyvin, kuivaa tulee yhdellä ihoa pehmeästä hyväilevällä pyyhkäisyllä. Imukykykokeessa pyyhe voitti selvästi referenssinä olleen vanhan froteepyyhkeen. Lauteinen suojaa lauteen hyvin.

Pyyhe ja lauteinen ovat eri materiaalia ja niillä on erilainen pesuohje, mikä tuo lisätyötä pyykinpesijälle. Lisäksi pellavainen lauteinen on silitettävä, jos sen haluaa näyttävän siistiltä. Lantion ympärille kietaistavaksi pyyhe on suurelle osalle suomalaisista liian pieni.

Sauna-lehti

testaa -palstalla vaihtuvat raatilaiset testaavat saunomiseen liittyviä tuotteita. Palstan tarkoitus ei ole laittaa tuotteita paremmuusjärjestykseen, vaan kehua ja antaa rakentavaa palautetta. Testaajat ovat saunomisen ammattilaisia ja tuotteita testataan useaan kertaan. Jos olet kiinnostunut saamaan tuotteesi raadin testattavaksi, ole yhteydessä lehti@sauna.fi

ww w.t a l l b er g .

Sauna-aiheiset RT-kortit ja uusi eurooppalainen saunastandardi koskien yleisiä saunoja

Edellisessä Sauna-lehdessä viitattiin lyhyesti saunaaiheisiin RT-kortteihin. Suomessa lait ja rakennusmääräykset ovat osin tulkinnanvaraisia ja joskus hankalia käyttää. Saunaa koskevia standardeja ei juuri ole lukuun ottamatta kiukaisiin liittyviä eurooppalaisia standardeja.

Rakennustieto Oy on julkaissut pitkään RT-kortteja myös saunaan liittyen. Niiden ohjeet eivät vastaa lakia tai asetuksia, mutta mm. kuntien rakennusvalvonnan oletetaan yleensä hyväksyvän RT-korttien mukaiset ratkaisut.

Korttien tuottamisesta vastaa Rakennustiedon kokoama toimikunta, jonka sihteerinä on Rakennustiedon edustaja. Muina jäseninä on kutsuttuja asiantuntijoita yhteisöistä ja yrityksistä. Toiminta tapahtuu Rakennustietosäätiön tuella. Valmiit kortit ovat maksullisia samaan tapaan kuin standarditkin ja niitä voi tilata Rakennustiedolta. Esimerkiksi suunnittelijat saavat kortit vuositilauksina.

Sauna-aiheiset kortit päivitettiin viimeksi 2017 ja sitä ennen vuonna 1990. Toimikunnan työ kesti tällä kertaa useamman vuoden. Toimikunnan puheenjohtajana oli

Suomen Saunaseuralta arkkitehti Gina Sundgren. Allekirjoittanut oli toimikunnan jäsenenä.

Vuonna 2017 uusittiin/päivitettiin seuraavat saunaaiheiset RT-kortit:

• RT 91-11257 Saunan tilojen suunnittelu

• RT 91-11258 Saunan rakenteet ja lauteet

• RT 91-11259 Saunan kiukaat ja savupiiput

• RT 91-11261 Saunan ilmanvaihto , lämmitys ja valaistus ja sähköasennukset

• RT 91-11261 Saunan hoito ja kunnossapito

• RT 91-11262 Savusauna (myös ruotsiksi ja englanniksi)

Kortit ovat tällä hetkellä suomenkielisiä. Kortteja voi tilata asiakaspalvelu@rakennustieto.fi tai pistäytymällä kirjakauppaan Malminkatu 16 A 00100 Helsinki.

Yleisiä saunoja koskeva uusi standardi ilmestyy maaliskuussa

Vuoden 2025 lopussa 34 CEN:in jäsenmaata äänesti

CEN – standardityöryhmän laatimasta yleisiä saunoja

koskevasta standardista. He hyväksyivät työryhmän ehdotuksen ja standardi EN 18164 julkaistaan maaliskuussa. Tässä standardi pähkinänkuoressa:

• Standardin englanninkielinen nimi on ”Wellness facilities for public use – Climated rooms-Requirements”.

• Viralliset versiot ilmestyvät englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Paikalliset standardointiorganisaation kuten SFS Suomessa voivat tehdä käännöksiä omalle kielelleen tarvittaessa.

• Standardia voi tilata paikallisesta standardointiorganisaatiosta maksua vastaan.

• Standardin tarkoitus on huolehtia siitä, että suunnittelu tehdään niin , että tilat ovat turvallisia ja edistävät terveyttä ja hyvinvointia.

• Standardissa sauna määritellään ensimmäistä kertaa koskaan selkeästi huoneeksi, jota lämmittää kiuas, jossa on oltava kiviä. Eli siten infrapunahuoneita ei luokitella saunoiksi.

• Saunalle on määritelty myös lämpötila-alue mitattuna metrin korkeudelta ylälauteen yläpuolelta.

• Löylyn laki jäi valitettavasti standardista puuttumaan.

• Löylyn heitto määritellään selkeästi standardissa (saunailman kosteus on normaalisti alhainen, alle 10 prosenttia , mutta sitä on voitava nostaa valelemalla kiukaan kiville vettä), se on voitto suomalaiselle löylysaunalle.

• Ilmanvaihtoon on kiinnitetty huomiota ja ensimmäisen kerran standardissa mainitaan myös CO2 – pitoisuuksille yläraja.

• Oleelliset määräykset liittyvät myös turvallisuuteen. Yleisessä saunassa on oltava hälytysnappi tai vastaava ja hälytyksen on oltava näkyvä ja/tai kuuluva saunan ulkopuolella. Hälytys on oltava kuitattava eli se ei saa kuittaantua automaattisesti.

Kansainvälisessä Saunakongressissa Oslossa syyskuussa on tiedossa ainakin yksi esitelmä kyseisestä standardista. Esitelmän pitää ISA:n varapuheenjohtaja Peter Jeitler.

Lisätietoja standardista: Kansainvälinen Saunakongressi: www.saunacongress2026.org

Uusi juttusarja alkaa: näin lämmität saunan

kuin mestari

Suomen Saunaseuran lämmittäjämestari Ari-Pekka ”AP” Paavola sekä hänen apulaisensa Annu Väisänen vinkkaavat jatkossa jokaisen lehden numerossa ammattilaisvinkkejä, jonka avulla lämmität saunan ammattilaisen tavoin.

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Annika Rauhala

AP:lla on nykyään apulainen. Tai kisälli, kuten

AP itse sanoo. Annu Väisänen, 27, on tullut Saunaseuralle Lonnan saunasta.

Kävin Lonnassa kesällä 2024 jeesaamassa Annua kiukaiden kanssa ja alettiin jutella. Kun menin kotiin, sanoin rouvalle, että nyt oli asennetta, AP kertoo Annusta.

– Tulit vielä 2025 auttamaan jonkun asian kanssa ja sitten kutsuit minut tutustumaan Saunaseuran saunoihin, Annu muistelee. – Huomasitko, että mulla oli siinä vähän muutakin ajatusta mukana…?

– Huomasin, mutta en mä jotenkin uskaltanut uskoa. Kun pyysit mua harjoittelemaan lämmittämistä tänne, kysyin sulta, että uskotko sä, että musta olisi siihen, Annu nauraa.

– Ja mä sanoin, että tule kokeilemaan itse, että onko.

– Ja kyllähän hänestä on, AP vahvistaa.

Kaikki alkaa mielentilasta

Kerron AP:lle ja Annulle ideastani, että he voisivat antaa jokaisessa numerossa jonkun vinkin saunan lämmityksestä lukijoillemme. Se kun kiinnostaa kaikkia.

Pyörittelemme aihepiirejä: saunan turvallisuus, puut, kiuaskivien huolto, savusaunojen nokipesu…

Aloitamme kuitenkin AP:n ehdotuksesta siitä kaikkein tärkeimmästä.

– Kaikki alkaa mielentilasta. Niin kuin mä kerroin heti alussa Annulle, tämän talon tunnelmaan pitää laskeutua. Hommaan pitää keskittyä. Pitää aina mennä turvallisuus edellä ja se vaatii läsnäoloa ja havainnointia, AP toteaa.

– Pitää laskeutua oikeaan mielentilaan ja siitä alkavat aistit toimia. Sitten tsekataan tuulet, ilmankosteus ja nenä käy kuin marsulla, kun haistellaan, AP listaa.

– Omalla fiiliksellään voi myös pilata koko homman, jos on väsynyt tai muuten vain ei-läsnäoleva, Annu toteaa.

Saunatalolla jokainen sauna on erilainen ja myös jokainen päivä.

– On otettava huomioon esimerkiksi, kuinka monta päivää sauna on ollut kiinni, onko kesä vai syksy, matala- tai korkeapaine. Lisäksi myös se vaikuttaa lämmittämiseen, paljonko edellisenä päivänä on ollut saunojia.

AP:n ja Annun työ on siinä mielessä erikoista, kun saunat aukeavat klo 13, kaikki mitä voi tehdä on jo tehty. Tärkeimmät asiat ovat tapahtuneet sitä ennen.

Jos kaikki ei ole mennyt kuten piti, palautetta tulee toki jäsenistöltä, mutta hyvä lämmittäjä huomaa sen myös itse ja ottaa opiksi.

– Kun päivä on ohi, teen ns. laadunvalvonnan saunomalla saunoissa, AP kertoo.

Myös Annu kertoo tekevänsä kierroksen saunoissa ennen päivän päätyttyä.

– Näin noviisille tuo kierros on tosi tärkeä, koska voin samalla analysoida, miten lämmitys sinä päivänä meni.

Vinkki #1: Laskeudu lämmittämiseen

Seuraavat vinkit sopivat ennen kaikkea puukiukaan lämmittämiseen. Asenne ja mielentila sopivat kuitenkin kaikkiin saunoihin.

• Saunan lämmittäminen on osa prosessia, joka alkaa rauhoittumisesta ja läsnäolosta. Sitä seuraa itse lämmittäminen ja sitä saunominen. Anna jokaiselle vaiheelle aikaa.

• Jokainen lämmityskerta on erilainen. Lämmitykseen vaikuttavat lukuisat seikat: ilmankosteus, ilmanpaine, edelliset päivät, puut, kuten myös lämmittäjän mielentila.

• Lähesty lämmittämistä kaikin aistein. Koettele käsin, kuuntele, haistele ja käy saunoissa useasti lämmityksen aikana.

• Lue ympäristöäsi. Tuulen suunnan voi selvittää ympäristön perusteella: miten lippu pihalla heiluu, mihin savu menee piipusta, miten merenpinta elää ja miten tuuli ottaa kasvoihin.

• Lämmittäessä ollaan tekemisissä elävän tulen kanssa. Pysy hereillä, läsnä ja ole tarkkana. Turvallisuus ennen kaikkea.

• Saunan lämmittäminen ja saunominen ovat arjen mindfulnessia ja meditaatiota. Tulen katsomisessa on jotain alkukantaista ja rauhoittavaa.

• Opettele, niin kehityt. Opi tuntemaan saunasi. Tarkoitus on olla isäntä eikä matkustaja.

Millainen on tulevaisuuden sauna? – näin tekoäly vastasi

Lehden vuoden teeman kunniaksi käännyimme tekoälyn puoleen ja kysyimme, millainen on tulevaisuuden sauna ja miltä se näyttää.

Sauna on syvällä suomalaisessa identiteetissä. Se on arjen ja juhlan tila, puhdistautumisen, hiljentymisen ja sosiaalisen kohtaamisen paikka. Tämä perusta ei todennäköisesti muutu.

Sen sijaan saunan merkitysrakenne muuttuu. Yhä useammin sauna nähdään palautumisen ja stressinhallinnan välineenä, hyvinvointiteknologian osana sekä elämyksenä, jota jaetaan myös kansainvälisesti. Sauna ei ole enää pelkkä peseytymistila, vaan osa laajempaa hyvinvointiekosysteemiä.

Energiatehokkuus ja teknologinen kehitys

Energiakysymykset vaikuttavat voimakkaasti saunan tulevaisuuteen. Sähkön hinta, hiilineutraaliustavoitteet ja rakentamisen määräykset ohjaavat kehitystä.

Odotettavia suuntia ovat paremmin eristetyt ja pienemmät saunatilat, energiatehokkaammat kiukaat, älyohjatut järjestelmät, jotka optimoivat lämmityksen, sekä hybridiratkaisut (puu + sähkö). Teknologia ei korvaa perinnettä, mutta se tekee saunomisesta ennakoitavampaa, turvallisempaa ja kustannustehokkaampaa.

Kaupungistuminen ja yhteissaunat Kaupungistuminen muuttaa saunarakentamista. Kaikilla ei ole tulevaisuudessa omaa saunaa asunnossaan, erityisesti pienissä kaupunkiasunnoissa.

Tämä voi vahvistaa taloyhtiösaunoja, kaupallisia yleisiä saunoja sekä elämyksellisiä design-saunoja matkailukohteissa. Saunasta tulee entistä enemmän sosiaalinen tila ja urbaanin kulttuurin osa.

Kansainvälistyminen

Suomalainen sauna on jo nyt vientituote – sekä fyysisinä kiukaina että konseptina. Tulevaisuudessa sauna yhdistyy wellness-matkailuun, suomalainen saunakulttuuri brändätään entistä systemaattisemmin, ja kansainväliset versiot mukautuvat paikallisiin tapoihin.

Riski on, että autenttisuus kärsii. Mahdollisuus on, että suomalainen malli säilyttää asemansa laadun mittapuuna.

Mahdollinen polarisaatio

On mahdollista, että sauna jakautuu kahteen suuntaan: minimalistiseen, energiatehokkaaseen arjen saunaan sekä elämykselliseen, luksus- ja rituaaliseen saunaan.

Perinteinen mökkisauna tuskin katoaa, mutta rinnalle tulee teknologisesti kehittyneitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä ratkaisuja.

Yhteenveto: sauna kehittyy kolmella tasolla

Suomalaisen saunan tulevaisuus ei ole uhattuna, mutta se ei myöskään pysy muuttumattomana.

Se kehittyy kolmella tasolla: teknologia ja energiatehokkuus, kaupungistuminen ja yhteisöllisyys sekä kansainvälinen hyvinvointimarkkina. Sauna säilyy – mutta sen rooli suomalaisessa arjessa ja globaalissa kulttuurissa monipuolistuu.

Saunan tulevaisuus

Savusaunan tulevaisuus – onko sitä?

Mitä kuuluu savusaunalle? Onko se katoava vai elävää kansanperinnettä?

Entä miltä näyttää savusaunan tulevaisuus?

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Hannu Pakarinen

–

Savusaunat olivat vuosikymmenien ajan katoamassa kokonaan, varsinkin kun markkinoille tuli valmiita sähkö- ja puulämmitteisiä kiukaita. Mutta nyt suunta on muuttunut. Savusaunoja rakennetaan jälleen Suomeen ja jopa myös Eurooppaan, kertoo Pentti Hakala.

Hakalalla on yli 30 vuoden käytännön kokemus saunaan ja saunomiseen liittyvistä asioista. Hakala on Löylynlyöjät ry:n perustaja, Kansainvälisen savusaunaklubin jäsen sekä Saunamestari (2000) ja Vihdanteon maailmanmestari (2001). Hakala sai myös Saunaseuran Löylynhenki-palkinnon vuonna 2022. – Tällä hetkellä savusaunoja valmistuu noin 30–40 saunaa vuodessa. Eniten niitä rakennetaan yksityiskäyttöön, mutta kiihtyvällä tahdilla myös kylpylöihin ja lomakohteisiin, Hakala kertoo. Naantalilaisen matkailuyritysksen Herrankukkaron yrittäjä Pentti-Oskari Kangas ei näe tilannetta yhtä hyvänä kuin Hakala.

– Nyt on meneillään savusaunan katoamiskausi. Useat alan legendaariset tietäjät ovat poistuneet joukostamme ja vieneet mukanaan vahvan perustietämyksen savusaunasta ja erityisesti sen historiasta, Kangas harmittelee.

Kangas kertoo yrittäneensä useasti saada suomalaista mediaa nostamaan savusaunaa enemmän esiin, mutta turhaan.

– Pari vuotta sitten puhuttiin paljon suomalaisesta saunasta, mutta alkuperäinen suomalainen sauna, savusauna jäi täysin syrjään. Tynnyrisaunat, traktorisaunat ja peräkärrysaunat olivat kyllä esillä, Kangas harmittelee.

Herrankukkarossa on asiakkaiden käytössä neljä erilaista savusaunaa.

– Olemme saunoittaneet 30 vuoden aikana arviolta noin 200 000 ihmistä. He eivät ikinä olisi tulleet asiakkaaksemme ilman savusaunoja, Kangas arvioi.

Miten näkee tilanteen Suomen Saunaseuran entinen puheenjohtaja Hannu Saintula?

– Molemmat näkemykset, sekä Hakalan että Kankaan ovat varmasti oikeassa. On totta, että henkilöt, jotka taitavat savusaunan lämmityksen oikein, katoavat pikkuhiljaa, mutta toisaalta savusauna nähdään edelleen sen verran ainutkertaisena ja merkittävänä kylpemismuotona, että en usko sen katoamiseenkaan. Vaikka savusaunoja ei välttämättä rakennettaisi jatkossa niin paljon, niin harva niitä ainakaan aktiivisesti hävittää.

– Kun Suomi 100 -juhlavuotena tehtiin kysely suomalaisista saunoista, selvisi, että savusaunoja on kuitenkin yllättävät paljon. Savusaunat elävät vahvasti perinteiden varassa edelleen.

Entä luvat ja sääntely tulevaisuudessa?

On ehdottoman tärkeää, että savusaunan lämmittäjä osaa lämmittää saunan oikein. Muutoin on suuri vaara, että sauna palaa.

– Osaamaton lämmittäjä polttaa saunan ennemmin tai myöhemmin, tietää Pentti Hakala.

Aikoinaan savusaunan lämmittäminen opittiin perheessä tai suvussa, mutta miten on nykyään?

– Muinoin perheenisät opastivat lapsiansa saunan lämmityksessä. Mutta nykyään se opitaan lähinnä meiltä vanhan polven osaajilta tai kirjoista. Nykyisin on julkaistu esimerkiksi useita saunakirjoja, joista saa lämmitysvinkkejä.

– Meihin Löylynlyöjissä ollaan usein yhteydessä, kun halutaan vinkkejä savusaunan rakennukseen sekä lämmitykseen. Annamme mielellään neuvoja ja tulemme tarvittaessan opastamaan paikan päälle lämmitys- ja paloturvallisuus asioissa. Lisäksi voi aina lähettää kysymyksiä esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Jos saunanlämmityksen taito on vähissä, tuntuu hurjalta, että kuka tahansa voi rakentaa savusaunan ja lämmittää sen. Eikö tätä pitäisi jotenkin valvoa?

– Rakennusmääräykset helpottuivat myös viime vuonna ja pienet piharakennukset eivät tarvitse enää varsinaisia rakennuslupia. Siinä meni samalla rakennuksen tarkastukset säädökset. Nyt kaikki on tekijän vastuulla. Siksi suosittelenkin, että savusaunan rakentaja olisi yhteydessä asiantuntijaan ennen rakentamisen aloittamista, Hakala toteaa.

Hakala ei usko, että rakennusmääräykset ja lupakäytännöt kuitenkaan muuttuisivat tulevaisuudessa.

Nykyään puhutaan paljon myös puun polton hiukkaspitoisuuksista. Millainen ”saastuttaja” savusauna on, Jarkko Tissari? – Vaikka savusaunan kiukaat tuottavat paljon hiukkaspäästöjä, saunoja on lukumääräisesti Suomessa ja maailmalla vähän verrattuna muuhun puun pienpolttoon. Siten savusaunojen merkitys esimerkiksi yleisen ilmanlaadun kannalta on merkityksetön. Haittoja esiintyy kuitenkin saunojen läheisyydessä ja erityisesti itse saunojat altistuvat savusaunan päästöille, Tissari kertoo.

Hän toimii tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laitoksella ja tutkii puun pienpolton päästöjä. Viimeisimmät projektit ovat liittyneet hiukkasten mittaustekniikoiden kehittämiseen ja globaalin etelän maissa käytettävien keittopatojen päästöjen vähentämiseen.

Tissarin mukaan päästömääräykset tulevat kiristymään tulevaisuudessa, mutta hän ei usko, että se vaikuttaisi esimerkiksi savusaunojen häviämiseen.

– Saunominen puulämmitteisessä saunassa on osa kulttuuriamme ja puukiukaita on Suomessa miljoonia. Toki kehitystyötä tarvitaan ja ehkä joudumme hieman muuttamaan polttotottumuksiamme uusien kiukaiden myötä.

– Kun EU:ssa viimeksi käsiteltiin tätä saunojen pienhiukkasjutta, saunat linjattiin ulos siitä. Uskon, että näin käy myös tulevaisuudessa. Toki vaatimuksia suodatinjärjestelmien käytöstä saattaa hyvinkin tulla jo olemassa oleviin saunoihin, mutta tuskin saunoja kielletään kokonaan, kyse on kuitenkin kansallisesta traditiosta, Hannu Saintula pohtii.

– Ja jos joskus parinkymmenen vuoden päästä saunojen rakentaminen kiellettäisiin, niin tuskin mentäisiin niin pitkälle, että jo olemassa olevat pitäisi hävittää. En tiedä, vaikea sanoa.

Savusauna ei ole nopea tai helppo

On mahdollista, että jos kiinnostus saunaa kohtaan jatkuu sekä meillä että maailmalla, myös savusauna saattaa kiinnostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Savusaunan elämyksellinen puoli voisi korostua, sillä onhan savusauna kokemuksena ainutlaatuinen.

Kainalojutussa pohditaankin nimenoman savusaunan matkailullisista potentiaalia.

Mutta mikä savusaunasta tekee erityisen? Onko se saunan mystinen hämäryys, löylyjen pehmeys vai nimenomaan se kaikesta riisuttu alkusaunan kokemus?

– Savusauna on soluihimme ja sieluumme syöpynyt syväaistinen mikroympäristö, jossa kylpeminen ja peseytyminen kasvaa metafyysiseksi ihmisenä ja yhdessä olemiseksi, pohtii Vesa V.A. Heikkinen runollisesti savusaunan olemusta. Heikkinen toimii yliopettajana Haaga-Heliassa.

Pentti Hakalan ohjeet savusaunan lämmittäjälle

• Muista, että lämmität kiuasta, et saunan seiniä

• Älä täytä pesää puilla vaan liekillä

• Älä poistu saunan läheisyydestä kiukaan lämmityksen aikana

• Savuraja ei saa laskea kiukaan pintaan

• Älä heitä löylyä, vaan luo: ota pitkävartiseen löylykauhaan lämmintä vettä, laske kauhan pesä löylykivien päälle, kallista kauhaa hitaasti ja valuta yhteen kohtaan kerralla (jos on paljon löylykiviä) tai laajemmin (jos on vähän löylykiviä).

– Savusauna on jonkinlainen olemissynteesi, jossa riisutaan ihminen rooleistaan ja tarpeistaan. Se kourii, koulii, kuorii ja puhdistaa ihmisen suurinta elintä, mutta myös sisintä.

Myös Herrankukkarossa uskotaan savusaunan ainutkertaisuuteen.

– Kuulin tutkimustuloksesta, että savusaunassa olisi negatiivisten ja positiivisten ionien suhde sellainen, että se on esimerkiksi sähkösaunaa oleellisesti parempi ihmisen olotilalle. Savusauna on ollutkin kautta aikojen suomalaisten terveyden perusta, Kangas uskoo.

Toki on ihmisiä, jotka eivät niin välitä savusaunasta, mutta Saunamestari Hakala uskoo, että se johtuu vain taitojen puutteesta.

– On henkilöitä, jotka ovat pettyneitä savusaunan löylyihin. Saunassa on saattanut olla tikua, savua, pimeää ja nokea. Tosin tämä kaikki johtuu vain lämmittäjän osaamattomuudesta.

Entä se tulevaisuus?

Jos pidämme savusaunoistamme huolta, kunnostamme vanhoja käyttöön ja rakennamme uusia, on mahdollista, että tilanne on tulevaisuudessa samanlainen kuin nyt. Eli savusauna on perinnesensitiivistä saunomista, joskin harvinaisempaa kuin saunominen tavallisessa puulämmitteisessä saunassa.

Koska suomalainen sauna on päässyt Unescon aineettomaan kulttuuriperintöluetteloon, on tärkeää, että huolehdimme kulttuuriperinnöstämme ja sen arvostuksesta.

Laadukasta tekstiilivuokrausta ja pesulapalvelua

Hankasuontie 5, 00390 Helsinki 040 741 0031

Tunnethan Unescon?

Suomalainen saunaperinne lisättiin UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020, mikä korostaa saunan merkitystä suomalaiselle identiteetille, kehon ja mielen puhdistautumiselle sekä sosiaaliselle kanssakäymiselle. Savusauna osana tätä on yksi vanhimmista saunomismuodoista, joka tarjoaa pehmeät löylyt ilman piippua.

Mutta on myös mahdollista, että savusaunasta tulee lämmitystaidon pikkuhiljaa kadotessa harvinaisuus, perinnetaito, jonka taitavat vain harvat ja josta kerrotaan lähinnä museoissa. Se olisi sääli.

Kolmas mahdollisuus on, että hitaan elämisen trendi tulevaisuudessa kasvaa entisestään, ja savusauna kokeekin suursuosion. Koska savusauna ei ole nopea tai helppo lämmittää ja se vaatii aikaa, taitoa ja vaivannäköä ja juuri siksi se saattaa olla tulevaisuudessa entistä tärkeämpi.

– Kun minulta aina välillä kysytään ohjeita saunanrakentamiseen ja jos kysyjällä ei ole tilasta tai rahasta puutetta, sanon aina että rakenna kaksi. Rakenna jatkuvalämmitteinen tai kertalämmitteinen sauna arkikäyttöön ja savusauna juhlakäyttöön. Silloin saa periaatteessa kaiken, Hannu Saintula toteaa.

Saintula uskoo, että tulevaisuudessakin savusauna lämpiää erikoistilanteissa, juhannuksena, jouluna ja merkkipäivinä.

– Siinä on sellaista tiettyä arvokkuutta. Savusauna on kuin autojen Bentley. Sillä ajetaan erikoistilanteissa, mutta arjessa käytetään sitten muita autoja.

Tämä juttu oli vain pintaraapaisu laajasta ja tärkeästä aiheesta.

Mitä näkökulmaa sinä jäit kaipaamaan? Osallistu keskusteluun ja laita kommenttisi osoitteeseen lehti@sauna.fi.

Julkaisemme kommentteja anonyymisti seuraavassa lehdessä ja arvomme kaikkien kommentoijien kesken 5 saunakertaa Suomen Saunaseuran Saunatalolle (jäsenille) tai saunatuotteita (ei-jäsenet).

Kenen kuvat?

Tämän artikkelin kuvat ovat Suomen Saunaseuran ja valokuvaaja Hannu Pakarisen yhteistyöprojektista, jossa kuvattiin satavuotiaita saunoja ympäri Suomen. Projektin tarkoituksena oli suomalaisen saunan ja saunakulttuurin dokumentointi ja sen säilyttäminen.

SOnko savusaunasta vetovoimaiseksi matkailutuotteeksi?

avusauna ei ole ja siitä ei pysty muodostumaan massamatkailullista tuotetta, koska sitä ei ole helppo myydä eikä ostaa, toteaa Vesa V.A. Heikkinen. Heikkinen toimii yliopettajana HaagaHeliassa.

Savusauna on hänen mukaansa pienten destinaatioiden matkailutuote, hyvinvointituote- tai -palvelu.

– On matkakohteita, jotka myyvät savusaunaa kotimaisille yritysryhmille, työporukoille, harrastusryhmille ja osin kotimaisista ja ulkomaisista työntekijöistä koostuville ryhmille.

Heikkisen mukaan ansainnan kannalta savusaunalla on vaikea tehdä suuria tuottoja ellei sitä myydä viikoittain, mieluummin useana päivänä viikossa yön yli -kokouksiin tai osana täysihoitoa.

– Pienenkin asiakasryhmän lipputulot asiakasta kohden pitäisi nousta vähintään 50–100 euroon + alv + juomat ja pienet saunaruoat päälle.

– Savusaunakohteissa savusauna lämpiääkin pitkälti kotimaisille yritys- ja pienryhmille, jolloin lähtöhinta kipuaa noin 500 eurosta ylöspäin. Ja päälle vielä pesijät, vihdat, juomat ja ruoat...

Heikkisen mukaan suomalaiset vapaa-ajan matkailijat eivät ole kovin innostuneita maksamaan tällaisia hintoja saunakokemuksestaan.

Miten konseptoida löylyn henki?

Ulkomaisen yksilömatkailijan tai matkanjärjestäjän pitää nähdä vaivaa, jos aikoo löytää savusaunan. Suomalaisten matkakohteiden

on hankala saada savusaunaansa ulkomaisten matkanjärjestäjien katalogeihin ja sivustoille, koska saunakokemus pitäisi niissä pystyä esittelemään visuaalisesti, kivasti ja silti napakasti.

– Niin kansainvälisille matkanjärjestäjille kuin vieraille on myös vaikea kuvata saunakokemusta tyhjentävästi, joka on samanaikaisesti fyysinen, henkinen, sosiaalis-emotionaalinen. Moniaistista savusaunamatkailutuotetta on ongelmallista valokuvata tai videoida tyhjentävästi, ja kuvat eivät luonnollisestikaan kerro koko saunakokemusta. Vai onko joku pystynyt taltioimaan löylyn hengen?

Jos ulkomaisia asiakkaita tavoittelee, on palvelumuotoiltava saunomis- ja kylpemisprosessi. Matkailu- ja savusaunayrittäjä voi myös yrittää yhdistää savusaunan markkinoinnillisesti osaksi wellness-, lifestyle- ja premium-matkailua.

– Hämärä, savuinen, hieman pelottava, matala hirsirakennus pitää tarinallistaa niin, että tämä erikoissauna sisältää parantavia, rentouttavia tai jopa mystifiotuja kylpemis- ja hyvinvointielementtejä. Vieras kokee mielihyvää, elämyksen tai ekstaasin tai jopa ”uudelleensyntymisen”, Heikkinen maalailee.

Savusaunaeksotiikka on selkeästi nousussa SLUSH-tapahtuman iltatapahtumien, Lappi-kokemusten, Euroviisuhuuman ja sosiaalisen median välittämien minivideoiden ansiosta.

– Jotkut Slushissa käyvät investorit ja bisnesmatkailijat äityvät jopa pitämään savusaunakokemusta parempana kuin itse tapahtumaa. Myös japanilaismatkaajat ovat innokkaita etsimään Suomesta kylpemisen ja savusaunan ydintä.

Tulisydän vaalii perinteitä

Yritys on kehittänyt vuosien varrella ekologisen tulisijateknologian.

Helsinkiläinen Tulisydän valmistaa kiukaita ja takkoja, jotka tunnetaan maailmalla siitä, että niissä palamisen aiheuttamat pienhiukkaspäästöt on minimoitu. Yritys on valmistanut vuodesta 1989 lähtien suurikokoisia, vähäpäästöisiä ja varaavia tulisijoja sekä vähäpäästöisiä kiukaita. Heidän valmistamiaan kiukaita löytyy Helsingissä muun muassa Yrjönkadun uimahallista ja saunaravintola Löylyn saunoista.

Kertalämmitteiset puukiukaat ovat 2,5 neliömetrin kokoisia ja painavat noin 8 500 kiloa. Niitä rakennetaan etenkin yleisiin saunoihin, mutta pienempiä kiukaita on muurattu myös yksityiskoteihin.

Tulisydämen tuotannosta kiukaiden osuus on noin 20 prosenttia ja varaavien tulisijojen 80 prosenttia. Yrityksen valmistamia takkoja löytyy muun muassa saunaravintola Löylystä. Tulisydän FireBox-tulisijojen sydän on sertifioitu Saksassa, jonne niitä myös viedään runsaasti.

Tulisydämen tulipesät ovat täysin kotimaisia tuotteita, jotka suunnitellaan ja asennetaan yksityisiin koteihin, yrityksiin ja julkisiin tiloihin. Helsingin Valuraudantiellä on varasto, jossa tuotteet valmistetaan alusta loppuun.

Hyytiäisen opit elävät yhä

Tulisydän sai alkunsa vuonna 1986, kun arkkitehti ja tulisijateknologian pioneeri Heikki Hyytiäinen kehitti Fireboxtakkasydämen, jonka ympärille rakentui kokonainen tulisijateknologia. Firebox Ek0 -teknologia tekee tulisijoista erittäin vähäpäästöisiä.

Hyytiäinen tunnetaan innovatiivisista ratkaisuistaan, jotka tekevät tulisijoista entistä tehokkaampia, kestävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä. Hyytiäisen työtä yrityksessä on jatkanut hänen vävynsä Iiro Sahramaa

Supercellin henkilöstöruokalan pizzauuni.

– Heikki Hyytiäinen oli appiukkoni, jonka suunnitelmien mukaan valmistamme edelleen tulisijoja. Opin menetelmän ollessani hänen mukanaan, kun yrityksemme kehitti tuotteitaan laboratoriossa, joka oli alun perin perustettu vanhan sikalan tiloihin Vantaalle. Teimme siellä yli 2000 koepolttoa, kertoo Sahramaa.

Firebox Ek0 -takkaytimellä varustettuja, sekä itse kehitetyllä rakenteella toteutettuja, takkoja saa useilla eri tyyleillä. Niitä voidaan toteuttaa myös täysin asiakkaan oman toiveen mukaan.

Saksassa kysyntää

Tulisydämen tulipesiä on viety ennen muuta Saksaan, etenkin Berliinin alueelle. Takan muuraamiseen menee paikan päällä noin kaksi viikkoa.

– Tuomme takan sydämen Suomesta, mutta savilaastin ja tiilet hankimme paikan päällä. Meitä on yleensä kahden hengen tiimi rakentamassa ja muuraamassa tulisijaa. Yleensä asumme sen ajan joko perheissä tai perhe on järjestänyt majoituksen jostain lähistöltä.

Yhden tulisijan asentaminen asennuksineen maksaa vähintään 10 000 euroa, mitä monet suomalaiset pitävät Sahramaan mukaan kalliina. Täällä tulisijoja on rakennettu yksityisiä koteja enemmän julkisiin rakennuksiin.

– Lähdemme siitä, että jokainen tila ja koti on ainutlaatuinen, ja niin on myös tulipesän oltava, sanoo Sahramaa.

Tulisydän tekee neljän työntekijän voimin tulisijojen asennuksia. Yritystä työllistävät myös kiukaiden huoltotyöt. Päivittäin lämpiävien yleisten saunojen kiuaskivet tulee vaihtaa puolen vuoden välein. Itse kiukaan käyttöikä on noin 12 vuotta, ja esimerkiksi Yrjönkadun uimahallin vähäpäästöinen Tulisydän-kiuas on vaihdettu juuri päättyneen remontin aikana.

Löylyn saunaloungen takka on myös Tulisydämen käsialaa.

Suomessa on Sahramaan mukaan ainakin 50 kiuasvalmistajaa, mutta isojen kiukaiden valmistajia on vähän.

– Alan vetovoimaa kuvaa se, kun Helsingin kaupunki laittoi avoimen tarjouskyselyn vuonna 2013, niin kukaan ei vastannut siihen, joten tarjous uusittiin. Ja tämän jälkeen Tulisydän sai urakan.

Osaaminen jakoon

Sahramaa on koulutukseltaan ekonomi. Hän on kouluttautunut myös muurariksi Eestissä ja Saksassa ja jakaa nyt mieluusti tietotaitoaan nuorille sukupolville.

Sahramaa on jakanut osaamistaan myös lukuisissa rakennus- ja tulisija-alan tapahtumissa ympäri maailman. Niissä on keskusteltu ekologisesta lämmittämisestä ja takkojen suunnittelusta.

Esimerkiksi Saksassa järjestetään avoimien ovien tapahtumia, joissa ihmiset voivat tutustua eri kodeissa oleviin tulisijoihin. Sahramaa on ollut mukana myös Yhdysvalloissa järjestettävillä muurausleireillä. Ne ovat workshopeja, joissa rakennetaan viikon aikana useampia tulisijoja, jotka puretaan leirin päätyttyä.

Saksassa Sahramaan seminaaria tuli kahdeksan vuotta sitten katsomaan pariskunta, joka alkoi säästää rahaa omaa tulisijaa varten. Vuosien kuluttua he soittivat, että takan voisi tulla nyt muuraamaan. Takan muuraaminen ja perheen kotona asuminen oli Sahramaalle ikimuistoinen kokemus.

Lauttasaaressa kerrostalossa asuva Sahramaa on kiireinen yrittäjä, joka ehtii kuitenkin viikoittain nauttia saunomisesta saunaravintola Löylyn omatekoisten kiukaiden lämmössä.

– Tulemme tänne tyttäreni kanssa saunomaan joka sunnuntai.

Lisätietoja www.tulisydan.fi

Teksti ja kuvat: Jari Jetsonen

Oslon Sauna-Måken nousi lentoon

Muutamassa vuodessa Norjan pääkaupungissa on toteutettu visio ”tuoda sauna ihmisille”.

Linnun näen taivaalla liitelevän, linnun näin valkoisen kiitelevän, lokkiin katse kaipaava siirtyy, linnun uljahan lentoon min taivaalla nään. (Arja Havakka)

Etualan Anda (Ankka) oli kolmas sauna. Muodoltaan se muistuttaa silakkatynnyriä. Sen takana näkyy uusin kesällä 2024 avautunut 19. sauna Trosten, joka sai lempinimen”Munchin vauva”, koska sen arkkitehti suunnitteli myös Munch-museon.

Oslo Badstuforening

• Oslon saunayhdistyksessä on 15 000 jäsentä

• Saunakäyntejä vuonna 2023 oli 250 000

• Kuka tahansa voi liittyä jäseneksi

• Vuosittainen jäsenmaksu on 300 kruunua

• Yhteissauna jäsenille maksaa 100/120 kr ja ei-jäsenille 195 kr kerta

• Saunat maksetaan luottokortilla

• Ota mukaan pyyhe, uimapuku, sandaalit (talvella villasukkia suositellaan) ja vesipullo

• Jokaisessa saunassa on pukuhuoneet ja saunan vieraita varten ulkosuihku kylmällä vedellä

• Varausta suositellaan

Langkaia Bjørvikassa on kokelma kelluvia saunoja, jotka sijaitsevat Oslon Deichman-kirjastoa ja Oopperataloa vastapäätä.

Oslolainen saunatarina lähti liikkeelle saunalokki ”Måkenista”, joka syntyi Bjørvikan kaupunginosassa kaupungin keskustassa. Siellä vielä kymmenen vuotta sitten oli joutomaata, jota käytettiin lähinnä rakennustyömaiden varastoina ja jossa viihtyivät myös anarkistit ja punkkarit. Erään musiikkifestivaalin jälkeen he rakensivat alueelle jääneistä rakennusmateriaaleista ja ajopuista talkoilla kelluvan saunan, jonka nimeksi annettiin Måken (Lokki). Kaupunki oli puhdistanut Bjørvikan lahtea tulevaa asuntoaluetta silmällä pitäen. Paikalla kävivät myös ulkoministeriön työtekijöiden avantouimarit, jotka tutustuivat anarkisteihin ja heidän saunaansa. Oslon kaupunki yritti häätää Måkenia ja saunojia alueelta, mutta nämä keksivätkin tehdä yhdessä kahden miljoonan kruunun anomuksen oman toimintansa kehittämiselle ja uuden oikein arkkitehdin suunnitteleman saunan rakentamiselle.

Oslon kaupunki myönsi vuonna 2016 uudelle saunayhdistykselle miljoona kruunua. Näin syntyi anarkisteista ja diplomaateista yhdessä saunaseura Oslo Badstuforening

Yhdistys on voittoa tavoittelematon, voitot käytetään palveluiden kehittämiseen. Nyt Badstuforening ylläpitää Oslossa 19 saunaa viidessä eri toimipisteessä, joista kaksi suurinta ovat Sukkerbiten ja Langkaia Bjørvikassa.

Tavoitteena on tulevaisuudessa rakentaa jokaiseen kaupunginosaan sauna myös kuivalle maalle, jotta kaikilla oslolaisilla olisi pääsy laadukkaisiin ja lämpimiin saunoihin. Työntekijöitä Saunaseurassa on nyt 40, joista kaikki ns. saunamestarit ovat saaneet hengenpelastuskoulutuksen.

”Sukkerbiten”(Sokeripala), jossa sijaitsee 8 saunaa. Kuvan etualalla näkyvät 4 hengen minisauna Tang(Pihdit) sekä kylmävesipaljut. Niiden takana on valkoseinäinen ensimmäinen sauna Måken (Lokki). Sen taustalla nousee suuri Munch-museo.

Havørnen (Merikotka). Sauna on rakennettu suomalaisten periaatteiden mukaan, jossa istut korkealla ja tehokas uuni on matalalla. Lauteet on sijoitettu huoneen vastakkaisille puolille. Se luo sosiaalisen ja mukavan ilmapiirin.

Merikotka teki vaikutuksen

Kävin vaimoni kanssa syyskuussa testaamassa Sukkerbiten-saunakylän saunoja.

Oslon saunavillitys alkoi siis täältä: yhdestä ajopuusta rakennetusta saunasta, ikonisesta ”Måkenista”. Sauna numero kaksi, arkkitehtien suunnittelema ”Skarven” (Merimetso), valmistui vuonna 2018. Sen jälkeen on valmistunut enemmän ja vähemmän designsaunoja pitkin Oslon vuonoa.

Uusin saunoista ”Trosten” avautui kesän 2024 alussa ja on yhdistyksen yhdeksästoista sauna. Se on ensimmäinen esteetön sauna, jossa on tilavat sisätilat 24 hengelle ja 2 pyörätuolille sekä ulkoinen amfiteatteri 50 hengelle.

Trostenin on suunnitellut Munch-museon espanjalainen arkkitehtistudio Herreros. Sauna on rakennettu kauttaaltaan kierrätetyistä materiaaleista. Sen julkisivut on anodisoitua alumiinia, joka kestää hyvin meri-ilmastoa.

Oma suosikkimme saunoista oli Havørnen (Merikotka). Se on rakennettu suomalaisten periaatteiden mukaan, jossa istutaan korkealla ja tehokas kiuas on matalalla. Osassa saunoissa käytettiin erilaisia tuoksuja ja hajusteita, jotka tuntuivat vähän vierailta etenkin puulämmitteisissä saunoissa. Tunnelma alueella oli leppoisa ja saunominen virkisti, eli tukeva peukun nosto paikalle ja tälle ilmiölle.

Yhdistyksen toiminnasta tuli mieleen hieman Helsingin Sompasauna, joka tosin on ilmainen tai Tampereen Rajaportin sauna, josta Osloon on itseasiassa käyty ottamassa mallia.

Erilaiset workshopit ja musiikkiesitykset ovat myös voimallisesti mukana toiminnassa.

Puolison 50-vuotislahja Milanossa asuvalle Marille: sauna viinimaan tyyliin

Kun haute couture -alalla työskentelevä Mari Räty täytti pyöreitä vuosia, hän sai lahjaksi saunan, jossa viiniteema kohtaa suomalaisen designin.

Milanon alueella haute couture -alalla työskentelevän Mari Rädyn koti on kaikkinensa omistajansa ja tämän puolison tyylinäyte.

Asunto on täynnä luovuudella tuunattuja yksityiskohtia kuten kaapistoja, joissa säilytetään Rädyn keräämiä aarteita kuten italialaisen Camparin lasiesineitä.

Viimeinen, ja suomalaista sielua hivelevä seikka, kotiin saatiin, kun Räty täytti 50 vuotta. Tuolloin valmistui hänen puolisonsa suurilta osin luoma sauna viinimaan tyyliin.

Tila on pikkiriikkinen, pari neliötä. Saunassa huomio kiinnittyy muun muassa kiukaan ylle tehtyyn 330 spumante-pullon korkkia sisältävään reliefiin.

Turhakaan teos ei ole, sillä korkit eristävät lämpöä ja ovat paloturvallisia.

Suolaseinä lisäelämys

Viinimaan saunassa voi ihmetellä myös kattoa ja ovea: ne on päällystetty viinilaatikoiden kansilla. Viinilaatikot Räty ja tämän puoliso löysivät lukuisilla vintage-markkinakäynneillään.

– Meille se on tarkoittanut aamukuuden herätyksiä viikonloppuaamuisin. Emme käy Milanon trendikkäimmissä ja hinnakkaimmissa vintage-myymälöissä, vaan markkinoilla, joissa todelliset haukat ovat aikaisin liikkeellä.

Sauna hivelee silmää myös spa-tyylisen saunaseinän ansiosta.

Seinän värimaailmaa voi säädellä sen takana olevien led-valojen värejä muuttamalla.

– Kun lämmin ilma vapauttaa suolasta negatiivisia ioneja, olo raikastuu. Koen, että suola myös hoitaa ihoa ja hengitysteitä, Räty sanoo.

Hänen italialaisvieraansa yllättyvät saunan nähdessään: saapasjalkamaa kun tunnetaan kotisaunojen sijaan kuumista lähteistään ja kylpylöistään.

Saunassa huomio kiinnittyy kiukaan ylle tehtyyn 330 spumante-pullon korkkia sisältävään reliefiin.

Lupabyrokratiasta ei tullutkaan jarru

Suomessa asuva Rädyn puoliso oli rakentanut neljä saunaa jo aiemmin. 50-vuotislahja poikkesi niistä projekteista.

– Varsinkin materiaalien hankkiminen Italiassa oli todella hankalaa, ja toki pieni tilakin oli hänelle uutta, Räty kertoo.

Saunan ilmanvaihtoa helpottaa kylpyhuoneen puoleisen oven ylä- ja alaluukku, jotka voi avata tarvittaessa sekä ison eteistilan puolella oleva sivuverho, joka suljetaan löylytellessä.

Projektissa vältyttiin monelta koukerolta, vaikka Italiassa monet rakentamiseen ja asunnon muutostöihin liittyvät prosessit ovat byrokraattisia.

– Mikäli sauna olisi rakennettu tilaan, jonka käyttötarkoitus olisi muuttunut, olisi tarvittu ilmoitus kunnan tekniseen toimistoon. Ulkosauna taas olisi vaatinut rakennusluvan.

Nyt tila sijaitsi valmiiksi kylpyhuoneen kyljessä, se oli kosteussuojattu eikä saunaan tarvinnut järjestää vedentuloa erikseen. Rädyn kotitalo ei ole myöskään suojeltu rakennus, jolloin lupaprosessi olisi ollut jälleen vaativampi.

Kylpyhuone kattokruunuineen toimii viinimaan saunan tyylillisenä jatkumona.

Tämä sauna on enemmän kuin pelkkä löylyhuone, tämä on elämys.

Saunan sydän eli kiuas Suomesta

Valmiissa saunassa italialainen bellezza, löylykiuluna toimivaa samppanjacooleria myöten, kohtaa suomalaisen designin.

Helon Piccolo-kiuas tilattiin Suomesta Milanoon, mutta kiuaskivet saapuivat kantorepuissa.

– Nuoremman poikani rippijuhlien aikaan ilmoitin suomalaisvieraille, että tuottehan lahjojen sijaan kiuaskiviä, Räty kertoo.

Jotta kivien käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä, kiukaalle heitetään kuplatonta mineraalivettä kalkkipitoisen vesijohtoveden sijaan.

Selkää saunassa ei polttele, sillä Räty laittoi ylälauteiden taakse pellavaisen, Suomesta hankitun laudeliinan.

– Seiniin porattiin ruuvit ja laudeliina laitettiin niiden ja toisella puolella olevien magneettien väliin. Magneeteille kaivoin paikat spumante-pullonkorkkeihin, jotta viiniteema näkyi siinäkin kohtaa. Kiukaalle ei heitetä kuohujuomaa edes tuoksun vuoksi.

– Lauteilla saatamme sen sijaan nauttia lasilliset, ja myös suomalainen lonkero käy, saunaansa hurmaantunut Räty sanoo.

Myös kekseliäät säilytysratkaisut on luotu viinilaatikoista. Wc-papereiden paikka on kylpyhuoneen puolella katonrajassa.

Agulhasin sauna ja Endurancen kylpy

Maailman eteläisimmät saunat sijaitsevat Etelämantereen tutkimusasemilla. Suomen asemalla Aboalla (73°03’S) on tietenkin sauna, mutta niin on myös Saksan Neumayer III -asemalla (70°40’S) sekä jopa Scott-Amundsen -asemalla Etelänavalla (90°S). Saksan asemalla olen käynyt, mutta saunaan en ehtinyt, koska olin matkalla jään reunassa odottavalle S.A. Agulhas II -tutkimuslaivalle. Agulhas on eteläafrikkalainen jäätämurtava tutkimusalus, Raumalla rakennettu, suomalaisten jäänmurtajien sukua. Myös Agulhasilla on sauna.

Tutkin merijäätä ja jäästä laivoihin kohdistuvia voimia. Tutkimukseni on kokeellista, teen mittauksia niin laboratorioissa kuin Jäämerellä ja Etelämantereen kupeessa.

Kun S.A. Agulhas II rakennettiin Raumalla 2012, tutkimusryhmämme Aaltoyliopistosta asensi laivalle laitteet jäävoimia mittaamaan.

Agulhas tekee joka vuosi yhden tai kaksi tutkimusmatkaa Kapkaupungista kohti Etelämannerta. Näillä matkoilla teemme mittauksia laivalla sekä keräämme näytteitä merijäästä. Tavoitteemme on yhdistää tiedot jään ominaisuuksista ja laivan jääkuormista.

Tutkimus on hyvin ajankohtaista. Ilmaston lämmetessä jään ominaisuudet muuttuvat, mutta emme tiedä, miten nämä muutokset vaikuttavat laivoihin kohdistuviin voimiin ja talvimerenkulkuun.

Tutkimusmatkoilla vietän pitkiä päiviä jäällä näytteitä kairaten. Välillä on kylmää ja tuulista, välillä on aurinkoista ja pingviinit pitävät meille tutkijoille seuraa. Minulle aava merenjää on aina kaunis, jopa ylevä, samalla tavalla kuin horisonttiin ulottuva avomeri tai taivaita kohti kurottava vuori.

Reilu kymmenen vuotta sitten, ensimmäisellä matkallani Etelämantereen vesille, pääsin joulusaunaan Agulhasin neljännellä kannella. Agulhasin sauna on aika pieni, kuntosalin ja pesulan välissä, mutta ihan oikea sauna.

Lauteille mahtuu neljä tutkijaa, suihkuja on kaksi. Saunan varauskirja on pukuhuoneessa ja kiukaan sähkövastukset tulee itse napsauttaa päälle. Pukuhuoneen seinillä on kuvia Suomesta. Kuten Saunaseurassakin, taukojuoman tulee olla alkoholitonta. Tutkimusmatkoilla ei ole vapaa-aikaa, arkea ja pyhää, joten sauna on miellyttävä tapa kertoa itselleen, että päivän työt on tehty ja nyt saa vähän rentoutua.

Jäätutkijan joulukylpy vuonna 1914

Alkuvuonna 2022 palasin Etelämantereen vesille. Osallistuin kansainväliselle Endurance22-tutkimusmatkalle, jonka tavoite oli löytää brittiläisen Ernest Shackletonin

vuonna 1915 uponnut laiva Endurance. Shackletonin tavoite oli olla ensimmäinen joka vaeltaa Etelämantereen poikki, Weddellinmereltä Rossin merelle, Atlantin puolelta Tyynenmeren puolelle.

Ei siitä kuitenkaan mitään tullut: Shackletonin laiva Endurance jäi kiinni jäiden puristukseen alkuvuonna 1915 ja ajelehti jään mukana pohjoiseen yhdeksän kuukautta, kunnes Weddellinmeren ahtojää murskasi laivan ja se upposi.

Shackletonin retkikunta muutti jäälle ja jatkoi ajelehtimista jään mukana pohjoiseen. Matka oli karu ja kuolema pyrki sille mukaan, mutta lopulta Shackleton johdatti koko retkikuntansa turvaan. Shackletonista

Jääpingviinit tutustuvat jäätutkimukseen.

tuli sankari ja Endurancesta maailman toiseksi kuuluisin hylky. Sellaiset hylyt kuuluu löytää.

Nykyajan tutkijoiden ja merenkulkijoiden ei tarvitse olla sankareita: oman perheen tavoittaa helposti satelliittiyhteyden avulla ja kylmänä päivänä pääsee tutkimuslaivan saunaan. Edelliseltä matkaltani Agulhasilla muistin, että laivan saunasta puuttui sekä löylykauha että kiulu. Nyt olin pakannut ne mukaan, vein laivalle tuliaisia. Iltaisin Agulhasin saunan löylyssä oli entistä mukavampaa istua ja pohtia tutkimusmatkoja reilu sata vuotta sitten ja nyt. Paljon on muuttunut, mutta paljon on samaa.

James Wordie, yksi Shackletonin retkikunnan tutkijoista, kuvaa päiväkirjassaan joulua Weddellinmerellä vuonna 1914, silloin kun kaikki oli vielä hyvin. Endurancessa ei ollut saunaa, mutta laivan konehuoneessa oli kuumaa vettä. Höyrykoneen kattilan hehkuvat hiilet valaisivat konehuoneen kauniisti ja lämpimässä kylvyssä oli mukava peseytyä ja valmistautua jouluaterialle.

Endurance ja sen höyrykone ovat nyt Weddellinmeren pohjassa. Viides maaliskuuta 2022 Retkikuntamme löysi hylyn 3008 metrin syvyydestä.

Saunaseuran pitkäaikaisen jäsenen Jukka Tuhkurin tietokirja Jään voima (Siltala, 2024) kertoo Endurancen uppoamisesta ja löytämisestä, jäätutkimuksesta, elämästä tutkimuslaivoilla, pingviineistä sekä yhteisön voimasta.

Teksti: Sakari Saarinen

Avantorallissa kierrettiin

hymyssä

suin Salon saunoja

Salossa järjestettiin viikonloppuna 7.–8.2. Avantorallitapahtuma. Kolmatta kertaa järjestetyn tapahtuman ideana oli kiertää Salon eri avantosaunapaikkoja.

Mukana oli tällä kertaa 13 saunaa eri puolilta Saloa. Innokkaimmat ehtivät kiertää kaikki saunat ja kaikkiaan saunakäyntejä kertyi noin 1400. Erilaisten saunojen lisäksi avannossa pystyi pulahtamaan niin joessa, järvessä, meressä, lammessa kuin lähteelläkin. Salon kaupungin, yhdistysten ja yritysten ponnistuksena järjestettävässä tapahtumassa oli tänä vuonna enemmän kohteita kuin ennen, sillä lähes kaikki Salon alueella talvikaudella yleisiä saunavuoroja tarjoavat saunat olivat tapahtumassa mukana ja useimmilla oli normaalia pidemmät aukioloajat.

Salon torilla järjestettiin lauantaina alkuiltapäivästä Avantorallin virallinen avaus. Torilla pääsi nauttimaan live-musiikista, sambashowsta, kylpytynnyreistä ja kolmesta mobiilisaunasta. Lisäksi saunojilla oli mahdollisuus pulahtaa Salonjokeen tehdyssä avannossa. Avantorallia varten saunoista koottiin kartta, jonka avulla pystyi suunnittelemaan haluamansa saunakierroksen ja siirtymiset kohteiden välillä.

Jo perinteeksi muodostumassa oleva tapahtuma tasapainottelee kasvavan suosion ja rajallisten saunapaikkojen kanssa. Avantorallin yksi ajatus on, että Salon alueen kylät ja kyläyhdistykset pääsevät samalla tekemään itseään ja toimintaansa tutuksi. Tapahtuma onkin kehittymässä saunojen ja kylmäuinnin ympärille rakentuvaksi talviseksi hyvinvointiviikonlopuksi.

Saunoissa ja koko tapahtumassa tunnelma on kaikkialla läpi viikonlopun iloinen ja yhteisöllinen. Osalle riitti yksi tai muutama saunakohde, mutta oli liikkeellä monia, jotka aikoivat kiertää viikonlopun aikana kaikki saunat.

Itselleni kymmenen saunoista oli jo ennestään tuttuja, ja siksi kiinnostus kohdistui erityisesti niihin kolmeen, joissa en aiemmin ollut käynyt. Kaikki kolme uutta tuttavuutta tulivat hyviksi todetuiksi ja lopulta tuli käytyä myös kahdessa tutummassa suosikkipaikassa.

Salosta löytyy monipuolinen kattaus saunoja, joihin kannattaa lähteä tutustumaan joko seuraavassa Avantorallissa tai muulloin. Iisakinpirtti, Varvojärven sauna

Kymmenen kysymystä

1. Tänä vuonna ilmestyy Sauna-lehden a) 60. b) 70. c) 80. vuosikerta.

2. Saunakukka on toiselta nimeltään a) pihasaunio b) peltosaunio c) kamomillasaunio.

3. Vuoden 2026 talousarvion mukaan Seuran toimintakulut ovat noin a) 1,0 b) 1,5 c) 2,0 miljoonaa euroa.

4. Furo on a) japanilainen b) korealainen c) kiinalainen kylpytapa.

5. Hienoista saunoistaan tunnettu Kuusijärven virkistysalue sijaitsee a) Helsingissä b) Espoossa c) Vantaalla.

6. Saunaperinne merkittiin ensimmäisenä suomalaisena kohteena Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna a) 2014 b) 2017 c) 2020.

7. Saunaseuran jäsenen katsotaan seuran sääntöjen mukaan eronneen, mikäli hänen jäsenmaksunsa on maksamatta a) kolme b) kuusi c) yhdeksän kuukautta jäsenmaksun eräpäivän jälkeen.

8. Saunaseuran kotisivu (www.sauna.fi) tuli internettiin vuonna a) 1992 b) 1997 c) 2002.

9. Saunaseuran suuri tulipalo, jossa molemmat savusaunat paloivat maan tasalle, oli vuonna a) 1979 b) 1986 c) 1993.

10. Jos käsi lipsahtaa pataan, jossa on 70-asteista vettä, pintaa syvempi palovamma syntyy a) alle sekunnissa b) noin viidessä sekunnissa c) noin kymmenessä sekunnissa.

Oikeat vastaukset löytyvät yhteystietojen yhteydessä sivulta 59.

KARHUMIES KARJALAINEN

VÄSYÄ JÄLKIHIKI

ÄÄRIASEMASSA

(UUSI-) VIRTA

JORMA NÄYTTELIJÄ LARI ALKAJAISIKSI SIAN RASVOJA

ARTISTI ARI

LAUTEEKSI

LAUTEET HIIHTÄJÄ OLKKONEN PUUTON SUO

KUUSAMOSSA LÄTKÄTÄHTI HAULA JALALLE U YHTYMÄ IHMISISTÄ

KOHTALOTKIN

MÄNTTI

SAUNATUOKSU SELKÄ

VÄLIKATTOJA MILNEN HAHMO KORKEITA

TUNTUU IHOLLA

BILJARDIPÖYDISSÄ

PATUN KAMUN KAIMAT PIIRSI HELSINKIÄ NORRES

TÄHTI

KULJETUSMAKSU LAULAJA ANGELIKA FRY

PAHOILLAAN DEL REY

-MUSTA REVIIRI

CASTRO

KORJATTAVIA SALO PANKISSA

DIANASTA TUNNETUKSI

TYÖASU LUMESTAKIN

KARHUJA VÄKEVIÄ

KALAISA

YSTÄVILTÄ HINATTAVA ALUS

SAUNAN PIIPUSTA

EKSAKTISTI

KYPSYY PALVISAUNASSA

RYVETTÄÄ

PRINSSIN VIHKIMÄ SAUNA

JYRKIN OMAISIA VOI LUUKUN PURKAUTUVAA

SAUNA VALMIS VARTIN PÄÄSTÄ! -KEITTO

KIUKAISSA

PALVOTTU JOHTI VIROA

KEKSIN!

HARJANNE

USEIN TYÖNTÄYTEISTÄ www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Oikea vastaus löytyy osoitteesta www.sauna.fi/sauna-lehti/

LÄHEKKÄIN

Stand-up koomikko ja kauppias Ali Jahangiri:

”Mitä

Nimi: Ali Jahangiri

Ammatti: Yrittäjä

Ikä: 44

kuumempi löyly, sen parempi”

Ajankohtaista: Kolmen Komediakimppa | Kiertue – Ali Jahangiri, Roosa Maskonen ja Aatu Raitala 7.2.–18.4.

Minkä ikäisenä olit ensimmäistä kertaa saunassa?

Perheeni tuli Iranista Suomeen vuonna 1991. Olin tuolloin kymmenvuotias. Tätini ja serkkuni asuivat jo Suomessa, ja ensimmäisen kerran sanoin heidän luonaan serkkuni kanssa.

Olet asunut Suomessa 35 vuotta. Vieläkö joku asia suomalaisessa saunomisessa jaksaa ihmetyttää?

Ei ihmetytä. Vien usein ulkomaiset vieraani saunaan. Heille saunan luonnollisuus, alastomuus, on vapauttava kokemus. Käynti vaikkapa Sompasaunassa, jossa kaikki istuvat alastomina rinnakkain sekä lauteilla että pihalla, on todella eksoottinen kokemus.

Oletko himosaunoja, tavissaunoja tai jotain siltä väliltä?

Olen käynyt yli 20 vuotta Kuusijärvellä aina sunnuntai-iltaisin talviuimassa. Meitä on siellä aika lailla sama porukka, joista monista on tullut ystäviä keskenään. Olen myös Soutustadionin Uintiseuran jäsen ja käyn paljon Töölössä aamu-uinneilla. Tänään oli ilma miinus 19 astetta ja vesikin todella kylmää.

Kuumat vai leppeämmät löylyt?

Todella kuumat. Asuin aikanaan Kontulassa ja kävin taloyhtiön lenkkisaunassa. Yksi talon asukas harjoitteli saunomiskisoihin ja heitti aina kovia löylyjä. Siinä kun muutaman kerran päänahka, korvat ja nenä paloivat, opin sietämään kuumuutta. Pyrin kuitenkin aina ottamaan muut huomioon enkä heitä liikaa.

Olet tunnettu koomikko. Uskallatko vitsailla saunomiselle?

Mikä ettei. Kerron usein keikoillani tarinaa saunan taikavoimasta. Muuten hiljaisten ja jopa mykkien suomalaisten ei tarvitse olla kuin kaksi minuuttia lauteilla, niin johan jo juttu luistaa ja he ovat mitä parhaat kaverukset. Kerran Kallion Komediafestivaaleilla esiinnyimme Arlan saunassa. Aatu Raitala esiintyi pukutilassa, minä suihkutilassa ja Robert Pettersson saunassa. Se keikka jäi kyllä mieleen.

Mikä on huonoin saunakokemuksesi?

Korona-aikana olin kreikkalaisen ystäväni kanssa saunassa. Kotona oli ollut pientä riitaa ja purin hänelle sydäntäni. Vieressä istunut mies kuuteli ja sanoi yhtäkkiä englanniksi olevansa huolissaan

minusta ja haluavansa siunata minut. En todellakaan kaivannut tuolloin siunausta. Hän kuitenkin nosti kätensä olalleni ja aloitti siunaamisen: ”Hyvä Jumala, siunaa tätä miestä…” Minä vastasin heittämällä koko ajan lisää löylyä. Mies oli jo siirtynyt tuskissaan alalauteelle ja sanoi lopuksi: ”Auta tätä miestä joka saunoo kuin itse Saatana.”

Mitä suomalaisessa saunakulttuurissa voisi parantaa?

Ei mitään, mutta toivoisin että perinteiset kaupunkisaunat säilyvät ja niitä tulisi lisää. Minusta sauna kuuluu kaikille ja olisi hyvä, että kaikilla olisi varaa käydä saunoissa. Olisi hienoa, jos Suomen Saunaseura ottaisi asiakseen auttaa pienempiään säilymään. Se, jos mikä edistäisi saunakulttuuria.

Jos saisit kutsua kenet tahansa saunaan, kuka se olisi?

En kutsuisi ketään. Vaikka viihdyn saunaporukoissa, tykkään saunoa yksin.

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET

THE FINNISH SAUNA SOCIETY

YHTEYSTIE d OT

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki, www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi, 050 371 8178 (puhelinaika ti–to klo 10–13)

Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana)

Kahvilapäällikkö Lari Lindgren, lari.lindgren@sauna.fi

Lämmittäjämestari/kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola, lammittaja@sauna.fi, 050 372 7648

Sauna-lehti

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, lehti@sauna.fi

Seuraa Sauna-lehteä sosiaalisessa mediassa:

@saunalehti @sauna_lehti

SAUNASEURAN JOHTOKUNTA 2026

Raine Laurikainen, puheenjohtaja laurikainenraine@gmail.com, 050 041 7215

Ari Ahonen

ahonen.ari@gmail.com, 0400 685 255

Heikki Junkkari

heikki.junkkari@fimnet.fi, 0400 680 836

Johannes Lahtela johannes.lahtela@gmail.com. 050 365 8517

Janne Mattila janne.jj.mattila@gmail.com, 050 911 4708

Jouni Niiniaho, jokke@iki.fi, 040 071 3538

Leena Niskanen leena.niskanen@gov.fi, 040 779 7057

Sari Parviainen sari.parviainen@outlook.com, 040 850 9485

Erkki Putaansuu erkki.putaansuu@skf.com, 040 074 0282

Topi Vesteri

topi.vesteri@icloud.com, 040 070 2002

Ville Warsta, ville@warsta.net, 040 344 5961

Tietovisan oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4a, 5c, 6c, 7a, 8b, 9b, 10a

SAUNATALO ON AVOINNA

Maanantai 13–21 (naiset) Torstai 13–22 (naiset)

Tiistai 13–21 (miehet) Perjantai 13–22 (miehet)

Keskiviikko 13–21 (miehet) Lauantai 12–21 (miehet)

Kuukauden ensimmäinen lauantai on jaettu: Miehet saunovat 12.00–16.30 ja naiset 17.00–21.00.

Perjantaisin Saunatalolla on täysi vieraskielto.

Kuukauden ensimmäisenä maanantaina on huoltomaanantai ja Saunatalo on kiinni.

Poikkeusaukioloaikoja keväällä 2026

Sunnuntait 15.3. ja 17.5. perhesaunapäivä

Lauantai 4.4. kiinni (lankalauantai)

Maanantai 6.4. kiinni (2. pääsiäispäivä)

Perjantai 1.5. kiinni (vappupäivä)

Lauantai 2.5. auki (normaali jaettu lauantai)

Esittelysaunat maaliskuussa ja huhtikuussa, kuun viimeisenä lauantaina.

Lisätietoja jäsen- ja saunamaksuista, oheispalveluista ja seuran toiminnasta osoitteessa www.sauna.fi.

Lämpimät onnittelumme Sauna-lehdelle 80 vuoden työstä suomalaisen saunakulttuurin vaalijana

Sauna on enemmän kuin tila. Se on hetki hengittää. Se on tapa kohdata. Se on osa arkea ja juhlaa sekä identiteettiä. Me Harvialla uskomme samaan asiaan: että sauna kuuluu kaikille. Että se tekee hyvää keholle ja mielelle – ja tuo ihmiset yhteen.

Sauna-lehti vaalii tätä perinnettä ja tuo sen esiin sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Olemme ylpeitä saadessamme olla osa suomalaista saunatarinaa.