HENKILÖSTÖ- JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2025
SISÄLTÖ
LAADUKAS OPPIMINEN JA OHJAUS
KESTÄVÄ TULEVAISUUTEMME Vastuullisuus näkyy strategiassamme
4
Vahvistamme koulutuksen kädenjälkeä
Kestävyystyömme edellyttää johtamista
7
Integroimme kestävyyttä opetukseen ja ohjaukseen 34
Toimintamme on sosiaalisesti vastuullista
8
Kehitämme oppimisympäristöjen kestävyyttä
9
Kehitämme henkilöstöjohtamista 13 Kehitämme työhyvinvointia 15 Kehitämme henkilöstön osaamista 19 Opiskelijamme vuonna 2025 22 Opiskelijoidemme hyvinvointi ja osallisuus
30
Työ- ja opiskeluturvallisuus on meille tärkeää
32
Koodit (B1, B2, jne.) harmaassa laatikossa kertovat, mitkä VSME-standardin (Voluntary Sustainability Reporting Standard for Non-listed Small- and Medium-sized Enterprises) tietopisteet ovat raportoitu kyseisellä sivulla. Tässä dokumentissa on raportoitu VSME:n perusmoduulin (Basic module) sekä laajennetun moduulin (Comprehensive module) tietopisteet standardin mukaisesti.
35
Työelämäyhteistyö vahvistaa koulutuksemme kestävyyttä 36
SATAEDUN JOUKKUE Henkilöstömme vuonna 2025
33
Opiskelijoidemme kokemuksia koulutuksen vaikuttavuudesta 37
TULEVAISUUDEN ELINVOIMAISUUS Kehittämistoimintamme on vaikuttavaa
38
Kansainväliset verkostomme vahvistavat kehittämistä 41
RESURSSIVIISAUS Varmistamme taloudellisen kestävyytemme
42
Kannamme vastuun ympäristöstämme
43
Huolehdimme hankintojemme vastuullisuudesta
45
Strategia arjessa 46
KAKKO & SYRÄN – SATAEDUN HENKILÖSTÖ JA VASTUULLISUUS
Kuva: Juha Levonen
Satakunnan koulutuskuntayhtymän kuntien päättämän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta. Sataedu kouluttaa niin nuoria kuin aikuisopiskelijoita lukuisille eri aloille. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarjoamme ammattitaitoa vahvistavia jatko- ja lisäkoulutuksia. Toimimme paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulutusta järjestetään yhteensä kahdeksalla eri paikkakunnalla: Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa, Parkanossa, Raumalla ja Ulvilassa. Sataedussa opiskelee vuosittain yhteensä yli 4 000 opiskelijaa. Tuotamme ammattitaitoa ja kehitämme aluettamme yhdessä työelämän kanssa. Sataedun ensimmäinen henkilöstöraportti laadittiin vuodelta 2010. Raportti on mukaillut Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n henkilöstökertomuksen laadinnan suositusta. Raportti on lisäksi pohjautunut vahvasti kuntayhtymän strategiaan sekä arvoihin ja se on valmisteltu vuosittain tilinpäätöksen liitteeksi. Henkilöstöraportin hyödyntäminen on kuitenkin pääosin rajoittunut toimielinten käsittelyyn. Sataedun kestävyystyöstä raportoitiin systemaattisesti ensimmäisen kerran vuoden 2024 osalta. Selvityksessä käytiin läpi tehdyt vastuullisuusratkaisut perustuen organisaation kestävyystyön sertifioinnin teemoihin. Vuoden 2025 aikana valtakunnallinen Kestävän ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta rakensi yhtenäisen vastuullisuusraportointipohjan ammatillisille oppilaitoksille. Raportointipohja perustuu VSME-standardin (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) B- ja C-moduuleihin sekä huomioi lisäksi OPH:n kestävyysindikaattorit ja OKKA-sertifikaatin indikaattorit. Osana neuvottelukunnan jäsenyyttä Sataedu lupautui pilotoimaan yhtenäistä raportointipohjaa vastuullisuusraportoinnissaan 2025 osalta.
ESG-raportoinnissa (Environmental, Social, Governance) S-osa, eli sosiaalinen vastuu, on suurelta osin henkilöstövastuuta. Nyt on tullut aika kertoa Sataedun sidosryhmille yhtenäinen tarina siitä, miten ihmiset ja vastuullisuus kulkevat yhdessä. Työtämme ja arkipäivän valintojamme ovat jo pitkään ohjanneet vahvat arvot resurssiviisaudesta ja ihmisten kunnioituksesta. Tässä raportissa haluamme tuoda esiin sataedulaisen polun kohti kestävää tulevaisuutta. Nina Peltomäki, talous- ja hallintojohtaja Maiju Salonen, kehitysjohtaja
C1
3 | Sataedu 2026
KESTÄVÄ TULEVAISUUTEMME VASTUULLISUUS NÄKYY STRATEGIASSAMME Sataedussa käynnistyi uusi strategiakausi vuoden 2025 alusta. Strategia rakennettiin laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, työelämäedustajien sekä muiden sidosryhmien kanssa ja strategiatyön aikana kirkastettiin ja uudelleen nimettiin myös organisaation arvot. Sataedun arvoiksi tunnistettiin termit Kakko ja Syrän. Termillä Kakko kuvataan johdonmukaista, kestävää ja turvallista toimintaa nyt ja tulevaisuudessa sekä murresanalla Syrän toimintamme ihmisyyttä, yhteisöllisyyttä ja sivistystä. Sataedun strategisina painopisteitä ovat Sataedun joukkue, laadukas oppiminen ja ohjaus, tulevaisuuden elinvoimaisuus sekä resurssiviisaus, joiden sisälle on koottu keskeisimmät ja ajankohtaisimmat kehitettävät teemat. Strategiset painopisteet ja teemat
SATAEDUN JOUKKUE
LAADUKAS OPPIMINEN JA OHJAUS
Yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen
Pedagogiset menetelmät
Päätöksenteon läpinäkyvyys
Oppiminen työelämässä ja oppilaitosympäristöissä
Yhtenäinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen
B1, C6
Tiimien välinen yhteistyö
Opiskelijoiden yksilöllinen ohjaus ja tuki
TULEVAISUUDEN ELINVOIMAISUUS Tulevaisuuden osaamisen ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan vahvistaminen Työelämäverkostot ja alueen elinvoimaisuuden varmistaminen
TKIO-toiminta
RESURSSIVIISAUS Kestävä talous Vastuullinen johtaminen Kiinteistöstrategian toimeenpano Tiedolla johtaminen Kestävä kehitys
4 | Sataedu 2026
5 | Sataedu 2026
Vastuullisuustyötä Sataedussa ohjaavat Agenda 2030 -tavoitteet sekä Ammatillisen koulutuksen tiekartta. Sataedu koordinoi vuosina 2022–2023 kansallisen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan laadintaa (VASKI-hanke) ja on nimettynä oppilaitoksena Kestävän ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnassa. Sataedu on lisäksi mukana OPH:n valtakunnallisten kestävyysindikaattorien pilotointiryhmässä. Vuonna 2024 Sataedulle myönnettiin OKKA-säätiön ylläpitämä Kestävän kehityksen sertifikaatti tehdystä vastuullisuustyöstä. Vuonna 2025 Sataedu jatkoi määrätietoista työtä kestävän kehityksen vahvistamiseksi OKKA‑säätiön sertifiointikehyksen mukaisesti. Sertifioinnin saamisen jälkeen toimintaa syvennettiin erityisesti organisaation arjen rakenteissa ja toimintakulttuurissa. Sataedu ei toimi kiistanalaisilla toimialoilla eikä organisaatiota ole poissuljettu EU:n vertailuindekseistä. Osana Sataedun strategian toimeenpanoa laadittiin vastuullisuusohjelma vuosille 2026–2027. Ohjelma nimettiin Sataedun kestävyyden käsikirjoitukseksi. Työryhmä nimesi kuusi keskeisintä teemaa, joiden kädenjälkeä tullaan kasvattamaan systemaattisesti seuraavien vuosien aikana. Teemat valittiin perustuen järjestelmällisen hiilijalanjäljen laskennan tuloksiin. Nimettyjä osa-alueita ovat opiskelijoiden kestävyysosaaminen, henkilöstön kestävyysosaaminen, kestävä työelämäyhteistyö, vastuulliset hankinnat, vastuullinen ruokailu sekä vastuullinen liikkuminen. Valittuihin kuuteen teemaan nimettiin toteutettavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt, mittarit sekä seuranta.
B1, C8
6 | Sataedu 2026
KESTÄVYYSTYÖMME EDELLYTTÄÄ JOHTAMISTA
Sataedussa ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous ja johtamisesta vastaa yhtymähallitus. Yhtymähallituksessa on yhteensä 11 henkilöä, joista 5 on naisia ja 6 on miehiä (45 % ja 55 %). Sataedussa toimii johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kuntayhtymän johtaja. Johtoryhmässä on yhteensä 6 henkilöä, joista 5 on naisia ja 1 mies (83 % ja 17 %). Johtoryhmä ohjaa, resursoi sekä seuraa Sataedun kestävyystyötä. Kehitysjohtaja koordinoi Sataedun vastuullisuustyötä ja raportoi työstä johtoryhmälle säännöllisesti. Johtoryhmäläisille on tarjolla laajasti vastuullisuuden koulutuksia, ja osaamista tulee vahvistaa myös jatkossa. Vastuullisuustyötä johtaa Kestävän tulevaisuuden työryhmä, jonka osallistujat on nimetty laajasti eri vastuualueilta. Ryhmässä ovat mukana muun muassa Sataedun rehtori, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, laatupäällikkö, hankepäällikkö, viestintäpäällikkö, useita kehittämispäälliköitä ja koulutuspäälliköitä, projektipäällikkö ja laskentasuunnittelija, mikä varmistaa opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkumppaneiden näkökulmien kuulumisen päätöksenteossa. Työryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Operatiivista vastuullisuustyötä tekee työryhmän sisältä koottu KETTU-nyrkki, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Työryhmän sekä KETTU-nyrkin jäsenet tekevät vastuullisuustyötä osana omia työtehtäviään.
B2, C2, C9
Kerran vuodessa järjestetään laajempi seminaari, KETTU-foorumi, johon kutsuttuina ovat johtoryhmän, laajennetun johtoryhmän, Kestävän tulevaisuuden työryhmän jäsenet sekä yhteistyöyritysten edustajia. Lisäksi seminaariin osallistuvat Sataedun kestävän kehityksen asiantuntijat, joita on nimetty kaikkiin perustutkintoihin sekä tiimeihin. Vuoden 2025 KETTU-foorumi järjestettiin hybriditoteutuksena 10.9. ja siihen osallistui 52 henkilöä. Vuonna 2025 vastuullisuustyötä arvioitiin, seurattiin ja raportoitiin osana strategian etenemistä. Vuoden aikana muodostettiin uusi vastuullisuusohjelma, jonka sisään rakennettiin tarkempi ja systemaattisempi toimintamalli vastuullisuuden arvioinnille, seurannalle sekä raportoinnille. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2026 alussa.
Henkilöstö osallistui uuden strategian rakentamiseen vahvasti ja sitä kautta myös kestävyystyön suunnitteluun. Sataedussa alat ja tiimit uusivat myös vastuullisuus- ja osaamislupauksensa vuoden 2025 aikana. Henkilöstö ja erityisesti keke-asiantuntijat osallistuivat myös syksyn KETTU-foorumiin. Vuosittain jaettava Vastuullisuusteko-palkinto myönnettiin vuonna 2025 talous- ja henkilöstöpalveluiden tiimille, jonka strategian toiminnallisista tavoitteista kolme neljästä koskivat resurssiviisauden teemaa ja kestävän kehityksen tai kestävän talouden näkökulmaa.
Sataedussa kestävän kehityksen teemoja edistetään tiiviissä yhteistyössä alueen työelämän, muiden koulutuksenjärjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään sekä opintoaloittain että eri hankkeissa, mm. KIEPPI 2.0 -hankkeessa. Tärkeitä vertaisoppimisen ja -kehittämisen toimijoita ovat muut ammatilliset oppilaitokset, joiden kanssa jaetaan kokemuksia, tietoja ja toimintamalleja kestävyyden vahvistamisessa. Opiskelijakunta osallistui omalla toiminnallaan keke‑teemojen esiin nostamiseen esimerkiksi tapahtumissa ja kampanjoissa.
7 | Sataedu 2026
Kuva: Juha Levonen
TOIMINTAMME ON SOSIAALISESTI VASTUULLISTA Sataedun strategian yhtenä painopisteenä on Sataedun joukkue, minkä keskeisiä teemoja ovat yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen, päätöksenteon läpinäkyvyys, yhtenäinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen. Vuoden 2025 aikana laadittiin henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2025–2027. Sataedussa on häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen ohje henkilöstölle sekä kiusaamiseen ja häirintään puuttumisen ohjeet opiskelijoille. Toimintaperiaatteet ja ohjeistukset on koottu henkilöstön Intraan ja opiskelijaintra Aulaan. Sataedussa on käytössä neljä erilaista palautekanavaa, joihin kuka tahansa voi antaa palautetta: palaute-ilmoituslomake, anonyymi Whistleblower-ilmoituslomake, opiskelijoiden kiusaamis- ja häirintäilmoituslomake sekä turvallisuushavaintoilmoitus. Laatupäällikkö vastaa palautteiden käsittelystä ja varmistaa niiden perusteella organisaatiossa esihenkilöiden toimesta tehtävät korjaavat toimenpiteet. Sataedussa ei ollut vuonna 2025 vahvistettuja omaan työvoimaan tai sidosryhmiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia, tuomioita eikä sakkoja.
B11, C6, C7
>>> Henkilöstöä osallistettiin uuden strategian valmisteluun hyödyntämällä Lego® Serious Play® -menetelmää.
8 | Sataedu 2026
SATAEDUN JOUKKUE HENKILÖSTÖMME VUONNA 2025 Henkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Vuoden lopussa palvelussuhteessa oli 298 henkilöä (vuonna 2024: 315 hlöä, vuonna 2023: 320 hlöä). Vakinaisen henkilöstön osuus kasvoi. Vakinaista henkilöstöä oli 247 henkilöä (vuonna 2024: 242 hlöä, vuonna 2023: 254 hlöä), 82,9 % henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 51 henkilöä (vuonna 2024: 73 hlöä, vuonna 2023: 66 hlöä), 17,1 % henkilöstöstä. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita olivat yleisimmin työn luonteesta johtuva määräaikaisuus, projektiluontoinen tehtävä ja kelpoisuuden puuttuminen. Henkilöstömäärän kehitys 2015–2025
B8
9 | Sataedu 2026
Sataedun palveluksessa oleva henkilöstö työskentelee joko virka- tai työsuhteessa Suomessa. Virkasuhteisina työskenteli 196 henkilöä (vuonna 2024: 213 hlöä, vuonna 2023: 214 hlöä) ja työsuhteisina 102 henkilöä (vuonna 2024: 102 hlöä, vuonna 2023: 106 hlöä). Koulutuskuntayhtymän virkaluettelossa on 165 virkaa. Kaikki virkaluettelossa mainitut virat ovat vakinaisia ja kokoaikaisia. Sataedussa ei työskentele vuokratyöntekijöitä eikä yksinomaan Sataedulle työskenteleviä yksinyrittäjiä. Sataedussa noudatettavat työ- ja virkaehtosopimukset olivat kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, sekä kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS. Kaikki työntekijät kuuluvat työtehtävän mukaan jonkin edellä mainitun kunta-alan sopimuksen piiriin. Henkilöstö jakaantui seuraavasti; lehtorit ja opinto-ohjaajat 148 hlöä (49,7 %), tuntiopettajat 32 hlöä (10,7 %), koulutusohjaajat 26 hlöä (8,7 %) ja muu henkilöstö 92 hlöä (30,9 %). Henkilöstön jakautuminen 2015–2025
Kuva: Juha Levonen
Lehtorit ja opinto-ohjaajat
B8, B10, C5, C7
Tuntiopettajat
Koulutusohjaajat
Muu henkilöstö
Henkilöstö yhteensä
2015
194
7
113
314
2016
179
7
109
295
2017
169
6
99
274
2018
158
7
101
266
2019
178
12
89
279
2020
140
63
20
98
321
2021
135
70
21
95
321
2022
141
52
14
101
308
2023
146
57
22
95
320
2024
144
53
26
92
315
2025
148
32
26
92
298 10 | Sataedu 2026
Naisia henkilöstä oli 66,4 % ja miehiä 33,6 %. Naisten osuus laski 0,9 prosenttiyksiköllä vuodesta 2024.
Henkilöstön työpanos vuonna 2025 oli 293,23 henkilötyövuotta (vuonna 2024: 324,69 htv, vuonna 2023: 342,50 htv). Henkilötyövuodet 2025
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 51,7 vuotta (vuonna 2024: 51,3 vuotta, vuonna 2023: 51,2 vuotta). Määräaikainen henkilöstö mukaan lukien henkilöstön keski-ikä oli 50,7 vuotta (vuonna 2024: 49,6 vuotta, vuonna 2023: 49,6 vuotta).
Henkilöstön ikärakenne 31.12.2025 Henkilötyövuosi (HTV 2) = Palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osa-aikaprosentti/100)
Keskimääräinen palvelussuhteen kesto koko vakinaisen henkilöstön osalta oli vuoden 2025 lopussa 13,46 vuotta (vuonna 2024: 13,48 vuotta, vuonna 2023: 13,65 vuotta). Alkaneiden vakinaisten palvelussuhteiden määrä vuonna 2025 oli yhteensä 18, joista sisäisesti toiseen vakinaiseen tehtävään siirtyi 1 henkilö. Vakinaisessa tehtävässä aloittaneista 15 työskenteli aikaisemmin Sataedussa määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus ilman sisäistä liikkuvuutta oli 6,9 %. Julkisen haun kautta valittiin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai virkaan 7 henkilöä. 1.1.2025 alkaneiden vakinaisten palvelussuhteiden rekrytoinnit toteutettiin edellisen vuoden aikana. Rekrytoinneissa hyödynnettiin Kuntarekry-järjestelmää. Hakuilmoitukset julkaistiin pääsääntöisesti Kuntarekryn sekä työvoimahallinnon sivustoilla. Yhdessä rekrytoinnissa hyödynnettiin lisäksi maksullista markkinointia sosiaalisessa mediassa Jobilla-kampanjan kautta. Vakituisten tehtävien hakijamäärien keskiarvo oli 21,3 hakijaa.
B8
11 | Sataedu 2026
Päättyneiden vakinaisten palvelussuhteiden määrä vuonna 2025 oli yhteensä 9, joista sisäisesti toiseen vakinaiseen tehtävään siirtyi 1 henkilö ja eläkkeelle siirtyi 4 henkilöä. Eläköitymisikä oli keskimäärin 64,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus ilman eläköitymisiä ja sisäistä liikkuvuutta oli 1,6 %.
Eläköitymisennuste 2026–2045
B8
12 | Sataedu 2026
Kuva: Antton Jylkä
KEHITÄMME HENKILÖSTÖJOHTAMISTA Esihenkilötyö ja johtaminen Vuoden 2025 aikana laadittiin henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2025–2027. Suunnitelman laadinnan tueksi toteutettiin nykytilan arviointi opiskelijakyselyiden sekä henkilöstökyselyiden perusteella sekä asetettiin tavoitteet. Opiskelijakunta osallistui suunnitelman valmisteluun. Työsuunnittelu ja työajanseuranta tehdään Pulkka-järjestelmässä. Pulkan järjestelmäkehitystyötä tehtiin aktiivisesti. OVTES Pulkan uusi versio otettiin käyttöön vuoden 2025 alusta alkaen. OVTES Pulkan osalta valmisteltiin yhteiset linjaukset opettajien työsuunnitelmien laatimiseen vuoden 2026 alusta alkaen, sekä päätettiin, että vuoden 2026 alusta alkaen Pulkka toimii opettajan päiväkirjana. KVTES Pulkka otettiin käyttöön 1.9.2025 alkaen, minkä myötä KVTES:n piirissä olevien työntekijöiden työajanseuranta siirtyi Pulkkaan. Etätyöohjetta päivitettiin. Ohjeeseen tehtiin tarkennuksia etätyön soveltuvuuteen eri henkilöstöryhmien osalta.
Palkkausjärjestelmä OVTES:n vuosityöajan piirissä olevan henkilöstön palkka määräytyy opettajan tehtävänkuvaus ja tehtävän vaativuuden arvioinnin ohjeen mukaisesti. Sataedussa opettajien sekä opinto-ohjaajien tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n I–kalleusluokan mukaan. KVTES:n uusi tasopalkkajärjestelmä tuli voimaan 1.2.2025. Järjestelmä otettiin Sataedussa käyttöön syyskuussa 2025. Tasopalkkajärjestelmä perustuu osaamisen ja vastuun tasokriteereihin, jotka on määritelty palkkaliitteissä. Valtakunnallisten tasokriteerien tueksi on luotu Sataedun paikallinen tasokuvaus palkkaryhmittäin. Osana tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa laadittiin kaikkien KVTES:n piirissä olevien tehtävien tehtäväkuvaukset. Sataedun paikalliset tasopalkat ovat kaikissa palkkaryhmissä valtakunnallista alarajaa korkeammat.
B10
>>> Rehtori Anne Laine sijoittui toiseksi ihmisläheisellä johtamisellaan ja kaikki huomioivalla työtavallaan HumanPower25-kilpailun finaalissa.
13 | Sataedu 2026
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän (TSA) rakentaminen käynnistettiin, ja työsuorituksen arviointijärjestelmän ohjeen ensimmäinen versio hyväksyttiin 5.5.2025. Ohjeeseen päivitetään myöhemmin arvioinnin tekninen toteutus ja euromääräiset lisät. Ensimmäiset TSA-keskustelut käydään vuonna 2026. Nykyiset henkilökohtaiset lisät ovat määräaikaisia 31.12.2026 saakka. Vuoden 2025 henkilöstökulut olivat yhteensä 18,8 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 18,9 milj. euroa, vuonna 2023: 17,84 milj. euroa). Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 15,7 milj. euroa. Henkilösivukuluja muodostui 3,1 milj. euroa. Paikalliset järjestelyerät 1.6.2025
0,40 % 3 446,28 €
0,50 % 45,69 €
OVTESn 1.6.2025 erän osalta sovittiin, että kehittämisohjelmaerä kohdennetaan henkilökohtaisen lisän korottamiseen 42 eurosta 60 euroon. Lisäksi henkilökohtainen lisä kohdennetaan myös niille, joille sitä ei vielä 1.6.2024 jaon yhteydessä ole kohdennettu. Tasopalkkaneuvottelun yhteydessä sovittiin kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman 2023–2027 mukaisen 1.2.2025 keskitetyn erän jaosta. KVTESn erän suuruus on 0,4 prosenttia. Erästä on jaettu 0,35 prosenttia keskitetysti uusien palkkaliitteiden mukaisiin palkkaryhmiin. Loppuosa erästä (0,05) jää jaettavaksi paikallisen erän yhteydessä jaettavaksi 1.6.2025 lukien. Saman kehittämisohjelman 1.6.2025 erästä (0,4 %) sovittiin seuraavaa: Erän suuruus on nyt 0,45 prosenttia (0,4 % + 0,05 %) ja se käytetään tasopalkkajärjestelmän täytäntöönpanoon paikallisesti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtiin palkkakartoitus. Sataedussa maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä. Palkkauksessa ja palvelussuhde-eduissa naisten ja miesten välillä ei esiinny syrjintää.
B10
Hinnoittelemattomat
0,45 % 1435,70 €
Ruokapalvelut
Kehittämisohjelmaerä (paikallinen)
Miehet
4492
3821
3381
liian pieni vertailuryhmä
9 137, 85 €
Kiinteistöpalvelut ml. laitoshuoltajat
861 568, 83 €
liian pieni vertailuryhmä
319 044, 62 €
Hallinto (toimisto, ict, hallinto)
Palkkasumma 3/2025
Miesten ja naisten keskiarvopalkat 3/2025
Tuntiopettaja
TS
Lehtori
OVTES
Keskiarvo/ Palkka
KVTES
3800
Naiset
4569
4285
2917
3102
2428
3102
Yhteensä
4541
4068
3066
3102
2428
3293
14 | Sataedu 2026
Suositteluindeksi eNPS 2024–2025
KEHITÄMME TYÖHYVINVOINTIA Työhyvinvointikysely Henkilöstön työhyvinvointia mitattiin toukokuussa ja joulukuussa. Kyselyssä mitataan henkilöstön työhyvinvointia asteikolla 1–5. Työhyvinvoinnin keskiarvo laski kymmenyksen edelliseen syksyyn verrattuna. Kokonaisarvosana oli toukokuussa ja joulukuussa sama 3,8. Työhyvinvoinnin keskiarvo 2008–2025
Työhyvinvointikyselyyn lisättiin syksyllä 2024 uuden strategiamittariston myötä eNPS-mittari eli Kuinka todennäköisesti suosittelisit Sataedua työpaikkana? -kysymys. Sataedun eNPS oli kevään kyselyssä 51,2 ja syksyllä 49,4. Yleisesti ottaen hyvä NPS-indeksi on 10 ja 30 välillä, yli 30 on erittäin hyvä.
Kummassakin kyselyssä vastaajista yli 80 % koki työhyvinvoinnin parantuneen tai pysyneen ennallaan. Työhyvinvointia vahvistaneiksi asioiksi kyselyissä mainittiin eniten oma, työkavereiden sekä esihenkilön toiminta. Työhyvinvointia heikentäneiksi asioiksi mainittiin eniten työn kuormittavuuden lisääntyminen, muutokset työilmapiirissä ja työkavereiden toiminta. Kyselyiden avoimissa vastauksissa nousivat esiin mm. esihenkilöiden toiminta, työyhteisöön ja työtehtäviin liittyvät asiat henkilöstöedut. Kyselyiden tuloksia käytiin läpi eri henkilöstötilaisuuksissa ja kyselyjen tulokset vaikuttavat työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. 15 | Sataedu 2026
Kuvat: Juha Levonen
Työhyvinvointikeskustelut Kehityskeskustelukäytäntö aloitettiin Sataedussa keväällä 2010. Vuonna 2019 otettiin käyttöön kehityskeskustelujen sijaan työhyvinvointikeskustelut. Vuonna 2024 työhyvinvointikeskusteluihin lisättiin osaamisen kehittämisen osuus henkilöstön systemaattisen osaamisen kehittämisen varmistamiseksi. Työhyvinvointikeskustelut käydään vuosittain vakituisessa ja yli vuoden määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa olevan henkilöstön kanssa. Työhyvinvointikeskustelujen toteutusaika on ollut huhti–toukokuusta ja loka–marraskuun loppuun. Vuonna 2025 opettajien työsuunnittelussa siirryttiin lukuvuosimallista kalenterivuosisuunnitteluun, minkä myötä työsuunnitelmakeskustelut siirtyivät keväästä syksyyn ja työhyvinvointikeskustelut päätettiin siirtää pidettäväksi keväällä. Koska edelliset työhyvinvointikeskustelut oli käyty juuri syksyllä 2024, keväällä 2025 ei käyty työhyvinvointikeskusteluita. Työhyvinvointikeskusteluiden sijaan henkilöstö täytti osaamisen kehittämisen seurantalomakkeen ja tiimeissä käytiin esihenkilöiden johdolla tiimien osaamiskeskustelut. Vuoden 2025 aikana työhyvinvointikeskustelulomaketta kehitettiin edelleen, päätettiin henkilöstökeskustelujen rytmityksestä tulevina vuosina sekä päätettiin palata käyttämään kehityskeskustelu-termiä.
Henkilöstötilaisuudet Koko henkilöstölle järjestetään vuosittain kaksi henkilöstöpäivää sekä neljä etänä pidettävää henkilöstöinfoa. Vuoden 2025 henkilöstöpäivät järjestettiin 2.5. Pripolissa ja 29.8. Promenadisalissa. Vuoden 2025 henkilöstöinfo pidettiin 28.3., 3.6., 31.10. ja 18.12.2025. Henkilöstöinfoissa käsitellään ajankohtaisia asioita sekä seurataan strategian etenemistä. Syksyn työhyvinvointikyselyn yhteydessä kysyttiin henkilöstön näkemyksiä henkilöstötilaisuuksista sekä henkilöstön yhteistoiminnasta. Vastausten perusteella henkilöstö on pääosin tyytyväinen henkilöstötilaisuuksiin. Henkilöstöpäivien, henkilöstöinfojen ja infokahvien määrää pidetään valtaosin sopivana, ja tilaisuuksien sisältöön ollaan tyytyväisiä. Eniten kehitysehdotuksia saatiin henkilöstöpäivien sisällöstä. Henkilöstökerhon toimintaan liittyvät vastaukset ovat eniten jakautuneita. Vuoden 2025 Pedagoginen teko, Sataedulainen teko ja Vastuullisuusteko -palkinnot 16 | Sataedu 2026 jaettiin henkilöstöpäivässä elokuussa.
Henkilöstöedut
Polkupyöräetu
Epassi
Sataedussa on käytössä GoByBike-polkupyöräetu. Työsuhdepyörien verotus muuttuu 1.1.2026, mikä toi vuoden aikana muutoksia pöyräedun verottomuuteen.
Sataedussa on käytössä Epassin liikunta-, kulttuuri ja hyvinvointiedut. Epassin käyttöön olivat oikeutettuja Sataedun palveluksessa työskentelevät seuraavilla rajauksilla: palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen vähintään kuusi kuukautta ja palvelussuhde on kokopäiväinen tai työaika on vähintään 10 tuntia viikossa. Vuonna 2025 henkilöstöedun suuruus oli 300 euroa vuodessa. Vuoden 2025 alusta alkaen saldo ladattiin käytettäväksi kahdessa erässä, tammikuussa ja heinäkuussa. Lisäksi keväällä 1.4. annettiin koko henkilöstölle 50 euroa lisäsaldoa palkkiona hyvistä tuloksellisuustiedoista.
Polkupyöräetuun olivat oikeutettuja Sataedun palveluksessa työskentelevät seuraavilla rajauksilla: palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen vähintään kuusi kuukautta ja palvelussuhde on kokopäiväinen tai työaika on vähintään 10 tuntia viikossa. Vuoden loppuun mennessä edun on ottanut käyttöön 54 henkilöä.
Henkilöstökerho Epassin käyttäjämäärät 2021–2025 (työntekijät)
Epassia käyttäneiden eri työntekijöiden määrä
2025
2024
2023
2022
2021
303
318
333
313
322
Jokaisella toimipaikalla on oma henkilöstökerho. Henkilöstökerholle osoitettiin 10.000 euron määräraha, joka jakaantui toimipaikkojen eri tapahtumien sekä Sataedun yhteisten tapahtumien kesken. Toimipaikkojen henkilöstökerhojen vetäjistä koostuva ryhmä koordinoi ja suunnitteli määrärahojen käyttöä. Tuki käytettiin täysimääräisesti erilaisiin henkilöstölle avoimiin virkistys- ja kulttuuritapahtumiin.
Henkilöstön muistaminen Epassin käyttömäärät 2021–2025 (euroa) 2025
2024
2023
2022
2021
Liikuntaetu
32 247 €
30 806 €
30 491 €
37 952 €
43 399 €
Kulttuurietu
24 543 €
20 919 €
16 874 €
20 774 €
15 204 €
Hyvinvointietu
39 636 €
35 890 €
40 557 €
52 551 €
51 626 €
Yhteensä
96 426 €
87 617 €
87 922 €
111 277 €
110 230 €
Henkilöstöedun suuruus vuoteen 2022 asti oli 400 €. Vuodesta 2023 alkaen henkilöstöedun suuruus 300 €. Vuonna 2025 käytettävissä olevan edun suuruus 350 €.
Henkilöstöä muistetaan pitkästä palvelussuhteesta, 50- ja 60-vuotispäivinä sekä eläkkeelle siirtymisen ja perhetapahtumien yhteydessä. Merkkipäivämuistamisen rahallinen arvo määräytyy henkilön palvelusvuosien mukaisesti. Henkilöstön muistamisen kustannuksia ei ole systemaattisesti seurattu.
Henkilöstöjuhla Henkilöstöjuhla järjestetään säännöllisesti tammikuun lopussa. Henkilöstöjuhlan järjestelyistä vastaa vuorollaan kukin toimipaikka. Vuoden 2025 henkilöstöjuhla järjestettiin 31.1.2025 Nakkilassa Villilässä. Juhlan järjestelyistä vastasivat Harjavallan, Huittisten ja Nakkilan toimipaikat. Juhlan teemana oli Wild Wild Villilä. Juhlaan ilmoittautui 157 osallistujaa (Kokemäki vuonna 2024: 151, Kankaanpää vuonna 2023: 151). 17 | Sataedu 2026
Työkyvyn ylläpitäminen
Työterveyshuolto
Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstöllä oli vuoden aikana sairauspoissaoloja yhteensä 3832 kalenteripäivää (vuonna 2024: 3286 pvää, vuonna 2023: 3372 pvää). Tapaturmasta tai työmatkatapaturmasta johtuneita poissaolopäiviä sisältyi poissaolopäiviin 132 kalenteripäivää (vuonna 2024: 101 päivää, vuonna 2023: 7 pvää). Sairauspoissaoloja kertyi 13,1 kpv/htv. Sairauspoissaoloja oli vuoden aikana yhteensä 209 henkilöllä.
Sataedun työterveyshuollon tuottajana toimi Suomen Terveystalo Oy. Työterveyspalvelusopimus oli tehty ajalle 1.1.2023– 31.12.2025 ja kattaa lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työterveyshuolto toteutettiin alihankintana Kankaanpäässä ja muilta osin Terveystalon omissa toimipisteissä.
Sairauspoissaolot 2025 Sairauspoissaolot Palkalliset (kaikki yhteensä, sairauspoissaolot myös tapaturmat) Kalenteripäivät
Työterveyshuolto perustui työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka oli voimassa 31.12.2025 saakka. Toimintasuunnitelma tarkastettiin vuosittaisessa toimintasuunnitelmaneuvottelussa. Lisäksi Terveystalon kanssa pidettiin 3 yhteistyötapaamista.
Palkattomat sairauspoissaolot Kalenteripäivät
Sairauspoissaolot yhteensä Kalenteripäivät
Osuus sairauspoissaolopäivistä
Työterveyden palvelut vuosille 2026–2029 kilpailutettiin syksyllä. Terveystalo jatkaa työterveyshuollon palveluiden tuottajana, mutta toimintasuunnitelmaan tulee muutoksia. Uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmisteltiin syksyn aikana.
1–7 pv
1193
3
1196
31,2 %
8–29 pv
1492
0
1492
38,9 %
30–59 pv
835
128
963
25,1 %
Yhteistoiminta
60–89 pv
120
61
181
4,7 %
90–179 pv
0
0
0
0%
Sataedussa on yksi yhteistoimintaelin, jota nimitetään yhteistyötoimikunnaksi. Yhtymähallitus nimesi yhteistyötoimikunnan toimikaudeksi 2022–2025 joulukuussa 2021.
yli 180 pv
0
0
0
0%
Yhteensä
3640
192
3832
Yhteensä keskimäärin / henkilötyövuosi
12,4 kpv/htv
0,7 kpv/htv
13,1 kpv/htv
Sairauspoissaoloprosentti (sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta työajasta)
5,2 %
0 päivää sairastaneet (%-osuus henkilöstöstä)
37,4 %
Yhteistyötoimikunnassa on neljä työnantajaa edustavaa jäsentä (kuntayhtymän johtaja, rehtori, talous- ja hallintojohtaja ja työsuojelupäällikkö) sekä kuusi henkilöstöä edustavaa jäsentä (henkilöstöjärjestöjen JYTY:n, JHL:n ja JUKO:n pääluottamusedustajat, JUKO:n varapääluottamusedustaja sekä työsuojeluvaltuutetut). Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden 2025 aikana valmisteltiin uusi sopimus Sataedun yhteistoiminnasta. Sopimuksessa määritellään, miten Sataedun ja sen henkilöstön välinen yhteistoiminta, luottamusedustajatoiminta, työsuojelu ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumisen seuranta järjestetään. Uusi yhteistoimintasopimus astuu voimaan 1.1.2026 alkaen.
Terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannus oli 265.252,15 euroa (vuonna 2024: 268.917,65 euroa, vuonna 2023: 216.815,90 euroa). 18 | Sataedu 2026
KEHITÄMME HENKILÖSTÖN OSAAMISTA Strategia ohjaa henkilöstön osaamisen kehittämistä
Ajantasainen pedagogiikka, oppimisympäristöt ja työelämälähtöisyys
Sataedun uusi strategia ohjaa henkilöstön osaamisen systemaattista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Osaamisen kehittämisen toimenpiteitä suunnitellaan ennakoivasti sekä yksilö-, tiimi- että toimintayksikkötasolla. Työhyvinvointikeskustelun roolia osaamisen johtamisen työkaluna, osaamisen kartoituksessa sekä koulutustarpeiden tunnistamisessa on vahvistettu osana johtamis- ja esihenkilötyötä.
Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan vahvasti työelämälähtöisyys. Työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan aktiivisella vuoropuhelulla työelämän kanssa sekä ajantasaisella pedagogiikalla ja oppimisympäristöillä. Lisäksi säännöllisin väliajoin toteutettavien opettajien työelämäjaksojen avulla vahvistetaan opettajien ajantasaista alakohtaista osaamista sekä mahdollisuutta tunnistaa työelämän osaamisvaatimusten muutoksia.
opetuksen perustana
Sataedun päätoimisesta opetushenkilöstöstä 93 % oli muodollisesti kelpoisia vuoden 2025 lopussa (vuonna 2024: 90,1 %, vuonna 2023: 86,2 %, vuonna 2022: 86,7 %).
Kuva: Juha Levonen
Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 2025
<<< Henkilöstön EA-koulutus 23.5.2025
19 | Sataedu 2026
Osaamisen kehittämisen painopisteet vuonna 2025
Koko henkilöstöltä vaadittavat pätevyydet
Henkilöstön koulutussuunnitelman ja strategian tavoitteiden mukaan vuoden 2025 aikana otettiin systemaattisesti käyttöön uusien työntekijöiden sähköinen yleisperehdytysmateriaali, perehdytettiin henkilöstöä uuden Intran käyttöön, järjestettiin laajennetulle johtoryhmälle koulutus sekä toteutettiin henkilöstölle tekoälyyn liittyviä koulutuksia.
Koko henkilöstöltä vaadittavia pätevyyksiä vuonna 2025 olivat hätäensiapu- tai ensiavun perusteet 16h-, tietoturva- sekä uhkaavan tilanteen hallinta -koulutus. Hätäensiapu- ja ensiavun perusteet- koulutuksia järjestettiin vuoden 2025 aikana hybridikoulutuksina eri toimipaikoissa. Uhkaavan tilanteen hallinta -koulutus oli suoritettavana Moodlessa. MyCompliancen sähköinen tietoturvakoulutus oli koko henkilöstön suoritettavana kesään 2025 asti. Vuonna 2026 otetaan käyttöön Sataedun oma Moodlessa suoritettava tietoturvakoulutus.
Muita koko henkilöstölle tai henkilöstöryhmille järjestettyjä koulutuksia olivat erityiseen tukeen, opiskelun ja oppimisen tukeen, nuorten päihteiden käyttöön, opiskelijoiden mielen hyvinvointiin, kestävään kehitykseen sekä digiosaamiseen liittyvät koulutukset. Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelminä hyödynnettiin läsnä- ja etäkoulutusten lisäksi myös omatoimisesti suoritettavia verkkokursseja. Moodlessa oli suoritettavana vuonna 2025 digiosaamisen koulutuksia sekä koulutus- ja webinaaritallenteista laadittuja verkkokursseja. Vuoden 2025 aikana valmistuivat lisäksi hankeosaajan, työpaikkaohjaajan sekä tekoälyn hyödyntämisen verkkokurssit. Vuonna 2025 henkilöstön osaamistarpeita tunnistettiin henkilökohtaisten osaamiskyselyjen pohjalta pidettyjen tiimikohtaisten osaamiskeskusteluiden avulla. Tiimien osaamiskeskusteluissa nousseita osaamisen tarpeita ja havaintoja hyödynnettiin vuoden 2026 strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisessa. Jatkossa henkilöstön osaamisen kehittämisen keskustelut pidetään keväällä ja alkusyksyn strategian toiminnallisten tavoitteiden asettamisen jälkeen laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma seuraavalle vuodelle. Vuodesta 2026 eteenpäin osaamisen kehittämisen keskustelu käydään osana kehityskeskustelua.
Koko henkilöstöltä vaadittavien pätevyyksien suoritusmääriä seurataan säännöllisesti. Vuoden 2025 lopussa ensiapupätevyys oli suoritettuna 248 henkilöllä (n. 83 % henkilöstöstä), tietoturvakoulutus 256 henkilöllä (n. 86 %) sekä uhkaavan tilanteen hallinta -koulutus 243 henkilöllä (n. 81 %).
Henkilöstön kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painotettiin vahvasti myös kestävän kehityksen osaamista. Kestävyysosaamisen varmistamiseksi ja vahvistamiseksi oli vuonna 2025 koko henkilöstölle tarjolla Johdanto kestävään kehitykseen -verkkokurssi. Suoritukset kirjattiin Sataedun HR-järjestelmään, jonka avulla kurssin suoritusmääristä on tehty seurantaa. Vuoden lopussa kurssin oli suorittanut kaikkiaan 124 henkilöä (n. 42 % henkilöstöstä). Vuonna 2025 linjattiin, että Johdanto kestävään kehitykseen -kurssin suoritus vaaditaan vuodesta 2026 lähtien koko henkilöstöltä. Sataedu suositteli henkilöstölle myös Kartalla på kartan -hankkeen -koulutuksia vihreän siirtymän, kiertotalouden, ilmasto-osaamisen ja digivihreiden sisältöjen teemoista. Koulutukset lisättiin Intran koulutuskalenteriin tarjolle.
20 | Sataedu 2026
Perehdyttäminen
Sataedun henkilöstön osaamismerkit
Vuonna 2025 otettiin käyttöön Moodleen laadittu sähköinen yleisperehdytysmateriaali, jonka uudet työntekijät suorittavat työ- tai virkasuhteen alkaessa. Myös perehdytyssuunnitelmalomake ollaan muuttamassa sähköiseen muotoon, ja ensimmäisiä pilotointeja sähköisen lomakkeen käytöstä aloitettiin syksyllä 2025. Perehdytyssuunnitelman laatiminen on osa uuden henkilön prosessia, jota alettiin kehittämään vuoden 2025 aikana. Uuden työntekijän tasalaatuinen ja systemaattinen työn aloitus ja perehdytys varmistetaan määrittelemällä työn aloituksen eri vaiheissa toteutettavat toimet, aikataulut, tiedonkulku ja vastuut.
Henkilöstön osaamisen kehittämisen seuranta HR-järjestelmän hyödyntämistä henkilöstön osaamisen varmistamisessa kehitetään jatkuvasti. Systemaattisen osaamistiedon keruun avulla saadaan HR-järjestelmästä ajantasaista tietoa henkilöstön osaamisesta. Henkilöstön koulutus- ja pätevyystietoja ylläpidetään ja päivitetään ajantasaisesti ja säännöllisesti. Koulutus- ja pätevyyssuoritukset ilmoitetaan Sataedun palkanlaskennan palvelupostiin, minkä kautta tiedot kirjataan HR-järjestelmään. Henkilöstön koulutuspäivien seurantajärjestelmää kehitetään ja tarkempaa määrällistä tietoa saadaan vuodesta 2026 alkaen. Sataedun osaamismerkistön käyttöä laajennettiin edelleen vuonna 2025 laatimalla uusille henkilöstön verkkokursseille osaamismerkit.
21 | Sataedu 2026
OPISKELIJAMME VUONNA 2025 Tutkintoa tai tutkinnon osaa suorittaneiden opiskelijoiden määrä vuonna 2025 oli yhteensä 4087 henkilöä. Opiskelijamäärä jakautui seuraavasti: perustutkintoa opiskelevat 3315 hlöä, ammattitutkintoa- tai erikoisammattitutkintoa opiskelevat 687 hlöä, tutkintokoulutukseen valmistavaa koulutusta opiskelevat 85 hlöä. Oppivelvollisten opiskelijoiden määrä oli 1062.
Opiskelijoiden sukupuolijakauma 2025
22 | Sataedu 2026
Tutkinto
Mies
Nainen
Yhteensä
Ajoneuvoalan perustutkinto
134
16
150
Asioimistulkkauksen ammattitutkinto
11
40
51
Autoalan perustutkinto
2
0
Miehiä 1582 Naisia 2505
Eläintenhoidon erikoisammattitutkinto
0
Yhteensä 4087
Hieronnan ammattitutkinto
Opiskelijoiden määrät ja sukupuolijakauma eri tutkinnoissa 2025.
Pintakäsittelyalan perustutkinto
10
9
19
2
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
1
53
54
2
2
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
84
44
128
4
10
14
Rakennusalan perustutkinto
155
15
170
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
1
71
72
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
92
207
299
Immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkinto
0
1
1
Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto
1
5
6
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
16
30
46
Ruokapalvelujen ammattitutkinto
3
4
7
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
183
1205
1388
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
8
27
35
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
212
21
233
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
209
15
224
Taideteollisuusalan perustutkinto
2
33
35
Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto
3
0
3
Talonrakennusalan ammattitutkinto
3
0
3
Kuljetusalan ammattitutkinto
2
1
3
Talotekniikan perustutkinto
7
3
10
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
4
30
34
Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto
1
2
3
Tekstiili- ja muotialan erikoisammattitutkinto
5
6
11
Liiketoiminnan ammattitutkinto
31
34
65
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
11
19
30
Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto
0
1
1
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
34
5
39
Liiketoiminnan perustutkinto
40
96
136
Tuotantotekniikan ammattitutkinto
1
0
1
Logistiikan perustutkinto
167
33
200
Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto
1
3
4
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto
5
13
18
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
46
39
85
Matkailualan perustutkinto
3
9
12
Vammaisalan ammattitutkinto
0
1
1
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
43
100
143
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
8
126
134
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
4
25
29
Välinehuoltoalan perustutkinto
7
18
25
Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
12
108
120
Yrittäjyyden ammattitutkinto
16
23 | Sataedu 25 41 2026
Opiskelijoiden ikärakenne 2025
24 | Sataedu 2026
Opiskelijoiden äidinkielenä oli yhteensä 58 eri kieltä. Opiskelijoiden yleisimmät äidinkielet olivat: suomi 66,8 %, tagalog, filipino 19,5 %, ukraina 4,0 %, venäjä 1,3 %, englanti 1,1 %. Opiskelijoiden määrät äidinkielen mukaan 2025
Kieli
hindi hi
2
0,0 %
ruotsi sv
6
0,1 %
igbo ig
1
0,0 %
saksa de
7
0,2 %
indonesia, bahasa indonésia id
3
0,1 %
singali si
20
0,5 %
Henkilöä
%-osuus
joruba yo
2
0,0 %
sinhala si
3
0,1 %
afgaani, pasto ps
1
0,0 %
kasmiri ks
1
0,0 %
somali so
6
0,1 %
albania sq
2
0,0 %
kazakki kk
1
0,0 %
suahili sw
6
0,1 %
amhara am
9
0,2 %
kiina zh
4
0,1 %
suomi fi
2730
66,8 %
arabia ar
29
0,7 %
korea ko
1
0,0 %
suomi toisena kielenä XAI7
1
0,0 %
azeri az
1
0,0 %
kroatia hr
1
0,0 %
swahili sw
4
0,1 %
bengali bn
3
0,1 %
kurdi ku
13
0,3 %
tagalog, filipino tl
795
19,5 %
bosnia bs
1
0,0 %
latvia, lätti lv
4
0,1 %
tamili ta
1
0,0 %
bulgaria bg
2
0,0 %
liettua lt
2
0,0 %
thai th
18
0,4 %
burma my
5
0,1 %
malaiji ms
1
0,0 %
tsekki cs
1
0,0 %
dari da
5
0,1 %
malajalam ml
5
0,1 %
turkki tr
17
0,4 %
eesti, viro et
26
0,6 %
moldavia mo
1
0,0 %
ukraina uk
165
4,0 %
ei virallinen kieli 98
28
0,7 %
nepali ne
2
0,0 %
unkari hu
4
0,1 %
englanti en
43
1,1 %
persia fa
9
0,2 %
urdu ur
1
0,0 %
espanja es
8
0,2 %
portugali pt
2
0,0 %
valkovenäjä be
1
0,0 %
ewe ee
1
0,0 %
puola pl
11
0,3 %
venäjä ru
55
1,3 %
ganda, luganda lg
1
0,0 %
ranska fr
3
0,1 %
vietnam vi
6
0,1 %
gudzarati, gujarati gu
1
0,0 %
romania ro
5
0,1 %
Yhteensä
4087
100,0 %
25 | Sataedu 2026
Muut yli 20 Opiskelijoiden kotipaikat 2025
Jäsenkunnat
Espoo
80
Eurajoki
22
Helsinki
75
Hyvinkää
22
Eura
211
Hämeenlinna
25
Harjavalta
164
Jyväskylä
27
Huittinen
168
Kotka
21
Jämijärvi
50
Kouvola
33
Kankaanpää
417
Kuopio
32
Karvia
34
Lahti
32
Kihniö
7
Lohja
27
Kokemäki
201
Oulu
37
Merikarvia
26
Parkano
45
Nakkila
130
Rauma
84
Pomarkku
44
Sastamala
67
Pori
815
Tampere
35
Siikainen
22
Turku
66
Säkylä
142
Vantaa
51
Ulvila
282
Muut
593
Yhteensä
2713
Yhteensä
1374 26 | Sataedu 2026
Tutkinnon, tutkinnon osien ja tuva-koulutuksen suorittaneiden opiskelijoiden määrä vuonna 2025 oli yhteensä 1620 henkilöä. Suorittaneiden määrä jakautui seuraavasti: koko tutkinnon suorittaneet 1025 hlöä, tutkinnon osan tai osia suorittaneet 568 hlöä, tuva-koulutuksen suorittaneet 27. Tutkinnon suorittaneiden ja tutkinnon osien suorittaneiden määrät 2025
Tutkinto
Koko Tutkinnon tutkinnon osien suorittaminen suorittaminen Yhteensä
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto
7
0
7
Matkailualan perustutkinto
5
1
6
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
42
5
47
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
13
0
13
Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
31
7
38
Pintakäsittelyalan perustutkinto
4
3
7
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
15
0
15
Ajoneuvoalan perustutkinto
38
0
38
Asioimistulkkauksen ammattitutkinto
22
2
24
Autoalan perustutkinto
2
0
2
Hieronnan ammattitutkinto
13
0
13
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
21
1
22
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
17
1
18
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
6
0
6
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
22
37
12
58
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
15
46
Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto
3
0
3
Rakennusalan perustutkinto
36
5
41
Kuljetusalan ammattitutkinto
72
104
2
3
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
32
1
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
1
2
11
15
Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto
1
4
Liiketoiminnan ammattitutkinto
0
6
0
18
Ruokapalvelujen ammattitutkinto
6
18
Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto
337
781
0
1
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
444
1
Liiketoiminnan perustutkinto
1
53
6
33
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
52
27
Logistiikan perustutkinto
0
4
54
76
Taideteollisuusalan perustutkinto
4
22
27 | Sataedu 2026
1
1
2
Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto
1
0
1
Tekstiili- ja muotialan erikoisammattitutkinto
3
0
3
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
4
7
11
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
9
1
10
Tuotantotekniikan ammattitutkinto
0
1
1
Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto
2
0
2
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
27
0
27
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
38
15
53
Välinehuoltoalan perustutkinto
7
0
7
Yrittäjyyden ammattitutkinto
12
0
12
1025 tuva 27
568
1620
Yhteensä
Kuva: Vesa Saivo/SK, 2025
Talonrakennusalan ammattitutkinto
28 | Sataedu 2026
Eronneita opiskelijoita oli vuonna 2025 yhteensä 368 henkilöä. Yleisimmät eroamisen syyt olivat henkilökohtainen syy, opiskelija katsottu eronneeksi eroprosessin kautta ja opintoalan vaihto Sataedussa. Eronneet, syy ja jakauma 2025
29 | Sataedu 2026
OPISKELIJOIDEMME HYVINVOINTI JA OSALLISUUS Opiskelijoiden hyvinvointia seurataan valtakunnallisilla kyselyillä sekä Sataedun omalla kyselyllä. Palautteet käsitellään opintoaloilla ja tiimeissä yhteisen ohjeistuksen mukaisesti.
Opiskelijoiden suositteluindeksi NPS 2021–2025
Koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden antaman päättöpalautteen keskiarvo 2024–2025 oli 4,4 ja opiskelijoiden suositteluindeksi 67,8. Päättöpalaute raportoidaan rahoituskausittain 1.7.–30.6. väliseltä ajalta. Koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden antama päättöpalaute: Keskiarvo 2021–2025
30 | Sataedu 2026
Opiskelijoiden osallisuutta tuetaan suunnitellulla hyvinvointityöllä sekä tutor- ja opiskelijakuntatoiminnalla. Toimipaikoissa laaditaan vuosittain Hyvinvoinnin vuosikellot, joihin kootaan erilaiset teemat ja tapahtumat hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Sataedun opiskelijakunta osallistuu säännöllisesti johtoryhmän ja pedagogisen tiimin kokouksiin sekä muihin toimielimiin. Kuva: Johanna Rantalainen
Rehtorin kyselytunteja järjestettiin vuoden 2025 aikana kuusi, ja niiden lisäksi toteutettiin kuusi kahvituntia. Molemmat tilaisuudet tarjosivat mahdollisuuden verkostoitua, esittää kysymyksiä ja tuoda esiin opiskelijoiden näkemyksiä. Opiskelijakunta vastasi kyselytuntien organisoinnista osana omaa vaikuttamistyötään, johon kuuluu esimerkiksi kysymysten kerääminen eri koulutusaloilta. Opiskelijakunta toimi myös kyselytuntien vetäjänä. Kahvitunnit puolestaan ovat osa rehtorin vaikuttamistyötä. Ne toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, joissa opiskelijat voivat keskustella ja antaa palautetta rennossa ympäristössä.
Nikotiiniton Sataedu -työ jatkui. Vuonna 2025 laadittiin toimintamalli, miten puututaan nikotiinituotteiden käyttöön ja tuetaan opiskelijoita tuotteiden käytön lopettamisessa. Opiskelijoille tehtiin kysely, jolla kartoitettiin opiskelijoiden mielipiteitä nikotiinituotteiden käytöstä, tukitoimista nikotiinikäytön lopettamiseen ja terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Vastauksia kertyi 381. Kyselyssä nousi esille opiskelijoiden toive taukotekemiseen. Opiskelijakunnan hallitukselta on pyydetty opiskelijoiden esitys hankittavista taukoliikuntavälineistä. Opiskelijoiden kiusaamis- ja häirintäilmoituslomakkeella voi ilmoittaa sekä itseensä että toiseen henkilöön kohdistuvasta kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Ilmoituksia tehtiin vuonna 2025 neljä, ja ne eivät sisältäneet kiusaamista tai häirintää.
Kuva: Mari Kilkkilä
Syksyllä 2025 käynnistettiin Opastamo-toiminta Sataedun kolmella toimipaikalla. Opastamo on matalan kynnyksen paikka, missä kaikilla opiskelijoilla on oikeus saada tukea koulutuksen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Opastamossa on aina paikalla turvallinen aikuinen.
Ammatillisen koulutuksen kurinpitotoimenpiteenä opiskelijoille on rehtorin kirjallinen varoitus. Niitä on annettu seitsemälle opiskelijalle johtuen järjestyssääntöjen rikkomisista, yksi liittyen kiusaamiseen. Lisäksi on tehty yksi opetuksesta epääminen.
Kuva: Juha Levonen
Sataedun OMA-kyselyssä opiskelijoiden vastausten keskiarvo väittämään ”En ole havainnut oppilaitoksessa kiusaamista, syrjintää enkä häirintää” oli 4,3, asteikolla 1–5. Tulos on pysynyt lähes samana viime vuosien ajan (vuonna 2024: 4,4, vuonna 2023: 4,2).
31 | Sataedu 2026
TYÖ- JA OPISKELUTURVALLISUUS ON MEILLE TÄRKEÄÄ Turvallisuuden korkeaa tasoa ylläpidetään ennakoivilla toimenpiteillä ja varautumisella. Vaarojen selvittäminen ja arviointi toteutetaan tiimikohtaisesti vuosittain. Turvallisuuskävelyt ja pelastusharjoitukset toteutetaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kaksi kertaa vuodessa. Turvallisuusviestinnässä on käytössä mobiilihälytysjärjestelmä Secapp. Syksyisin järjestettävä työsuojeluviikko sisältää tietoiskuja turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Koko henkilöstölle pakollisia koulutuksia ovat ensiapukoulutus, uhkaavien tilanteiden hallintakoulutus sekä tietoturvakoulutus. Lisäksi tällä hetkellä noin puolet henkilöstöstä on osallistunut alkusammutuskoulutukseen. Sataedulla on työsuojelun toimintaohjelma, pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma sekä muita turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Turvallisuuteen liittyvät ohjeet ja suunnitelmat on koottu henkilöstön Intraan sekä opiskelijaintra Aulaan.
Turvallisuushavainnot ja tapaturmailmoitukset raportoidaan yhteistyötoimikunnalle vuosittain. Viimeisimmät opiskelijapalautteet osoittavat, että Sataedussa opiskeluympäristön turvallisuus on erittäin hyvällä tasolla. Kansallisen opiskelijapalautteen päättökyselyssä Sataedun opiskelijoiden vastausten keskiarvo väittämään ”Opiskeluympäristöni oli turvallinen” oli 4,7 asteikolla 1–5, mikä oli korkein tulos yhdessä muutaman muun ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa.
Turvallisuushavaintoilmoituksella raportoidaan havaittuja turvallisuusriskejä, vaaratilanteita tai puutteita työympäristössä, jotta niihin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi. Turvallisuushavaintoilmoituslomake löytyy Intrasta, Aulasta ja verkkosivuilta. Turvallisuushavaintoilmoituksia tehtiin vuonna 2025 yhteensä 37 (vuonna 2024: 42 kpl, vuonna 2023: 52 kpl). Yleisimmin turvallisuushavainnot koskivat laitteistojen, kiinteistöjen ja ulkoalueiden korjaustarpeita sekä riskikäyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Ilmoituksista vajaa puolet oli sellaisia, joiden perusteella riskikohde voitiin korjata ja samalla estää mahdollinen tuleva vahinko. Kaikki ilmoitukset on käsitelty ja tarvittavat toimenpiteet on toteutettu.
B9
Kuva: Mari Kilkkilä
Vakuutusyhtiön tilastojen mukaan vuonna 2025 henkilökunnalla oli tapaturmailmoituksia 11 kappaletta (vuonna 2024: 17 kpl, vuonna 2023: 11 kpl) ja opiskelijoilla 31 kappaletta (vuonna 2024: 25 kpl, vuonna 2023: 30 kpl). Kaikki ilmoitukset eivät merkitse varsinaista tapaturmaa, mutta ilmoitus vakuutusyhtiölle on tehtävä mahdollisten myöhemmin ilmenevien vammojen varalta. Merkittäviä onnettomuuksia ei ollut, tapaturmailmoituksissa korostuivat lähinnä lievät käsi- ja sormivammat sekä jalkavammat. Syinä näyttäytyivät useimmiten huolellisuuden puute ja keskittymisen herpaantuminen työskentelyn tai liikkumisen aikana. Tämän vuoksi huolelliseen työskentelyyn, turvallisten työmenetelmien noudattamiseen ja suojavarusteiden asianmukaiseen käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota.
32 | Sataedu 2026
LAADUKAS OPPIMINEN JA OHJAUS VAHVISTAMME KOULUTUKSEN KÄDENJÄLKEÄ Sataedun toiminta perustuu vahvasti kestävyyden ja vihreän siirtymän kansallisiin strategioihin ja tutkinnon perusteisiin. Kestävyys ei ole irrallinen teema, vaan sisäänrakennettu Sataedun strategiaan, opetussuunnitelmiin sekä koulutuksen kehittämishankkeisiin. Sataedussa on tavoitteena, että kestävyys läpileikkaa vahvasti kaikkea koulutustoimintaa. Opiskelijapalautekyselyn mukaan valmiudet toimia ammatissa kestävän kehityksen mukaisesti arvioitiin arvosanalla 4,4 asteikolla 1–5, mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Työelämäpalaute kerättiin työpaikkakyselyllä, jossa arvioitiin muun muassa oppilaitoksen kykyä tarjota työpaikoille mahdollisuuksia ennakoida kehittämistarpeitaan ja hyödyntää tätä toiminnan kehittämisessä, tuloksena 3,8 asteikolla 1–5. KIEPPI 2.0 -hanke vahvisti Sataedun roolia kestävän koulutuksen edistäjänä. Hankkeessa kehitettiin opetushenkilöstön vihreän siirtymän osaamista ja aloitettiin työ uudenlaisten oppimisratkaisuiden toteuttamiseksi, jotka tukevat kestävän kehityksen vahvempaa integrointia opetukseen. Vuoden aikana perehdytettiin keke-asiantuntijoita ja järjestettiin alakohtaisia työpajoja. KIEPPI 2.0 -hankkeen toimenpiteet loivat Sataedulle entistä paremmat edellytykset toimia vihreän siirtymän edelläkävijänä. Hankkeen edistämä osaamisen kehittäminen tukee opiskelijoiden valmistumista työelämään, jossa kestävän kehityksen tiedot ja taidot ovat yhä keskeisemmässä roolissa.
33 | Sataedu 2026
INTEGROIMME KESTÄVYYTTÄ OPETUKSEEN JA OHJAUKSEEN Sataedussa päivitettiin keväällä 2023 laaditut kestävän tulevaisuuden osaamislupaukset vastaamaan muuttuneita tutkinnon perusteita, toimialojen tarpeita ja Sataedun strategisia linjauksia. Päivitystyössä hyödynnettiin mm. sisäisten auditointien havaintoja sekä tiimien omia kehittämistavoitteita. Päivitys varmistaa, että Sataedun koulutusalat antavat opiskelijoille ja työelämälle ajantasaiset, konkreettiset lupaukset siitä osaamisesta, jota kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää. Kaikille opiskelijoille kuuluu pakollinen 1 osp Kestävä kehitys -tutkinnon osa, joka antaa perustiedot ympäristövastuusta ja kestävän kehityksen periaatteista. Tämän lisäksi opiskelijat voivat syventää osaamistaan valinnaisella 3 osp tutkinnon osalla, joka mahdollistaa aihealueen tarkemman tarkastelun. Suorituksia on 159 kpl. Laajempaa osaamista varten tarjolla on 15 osp Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnon osa, joka keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vastuullisiin työelämän toimintatapoihin. Suorituksia on 4 kpl. Nämä opintokokonaisuudet tukevat opiskelijoiden valmiuksia toimia vihreän siirtymän ja kestävyystavoitteiden mukaisesti. Aloilla on myös tutkintojen sisällä vastuullisuuden teemoihin liittyviä kokonaisuuksia ja toimintamalleja. Esimerkiksi liiketoiminnan perustutkinnossa on kehitetty kestävyysraportoinnin koulutusta. Sataedu valmistautui uusien valtakunnallisten Digivihreän siirtymän tutkinnon osien käyttöönottoon osana OPH:n uudistusta. Digivihreän siirtymän tutkinnon osista päätettiin lähteä valmistelemaan ammattitutkintoihin Tekoälyn hyödyntäminen työprosessissa ja erikoisammattitutkintoihin Kiertotaloustoiminnan kehittäminen -tutkinnon osia. Tutkinnon osat vahvistavat sekä opiskelijoiden että henkilöstön valmiuksia vastata vihreän siirtymän, digitalisaation ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
34 | Sataedu 2026
KEHITÄMME OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KESTÄVYYTTÄ Sataedu ylläpitää ja kehittää kestävän tulevaisuuden oppimisympäristöjä mm. Kieppi‑pilottiympäristön ja MeWeT-kodin avulla. Kieppi on oppimisympäristö, jossa kiertotalouden ja vihreän siirtymän ratkaisuja voidaan opettaa, testata ja pilotoida. Kieppi toimii sekä fyysisenä että virtuaalisena oppimisympäristönä, jossa opiskelijat ja opettajat voivat tutustua uusiin energiaratkaisuihin, kehittää osaamistaan ja tehdä yhteistyötä työelämän kanssa. Tämä edellyttää sitä tukevien toimintamallien ja opetussisältöjen vahvaa integrointia osaksi eri koulutusalojen opetusta.
MeWeT-koti on oppimis- ja kehittämisympäristö, josta löytyy hyvinvointiteknologiaan ja aistiesteettömyyteen liittyviä ratkaisuja. MeWeT-koti on toimiva ympäristö myös simulaatio-opetuksen toteutukselle. MeWeT-kotia kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Lisäksi Sataedun uudet ja tulevat tilaratkaisut tukevat kestävien teknologioiden käyttöönottoa ja modernien oppimisympäristöjen jatkuvaa kehittämistä. Vuonna 2020 hyväksytyn kiinteistöstrategian mukaisia oppimisympäristöjen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä Sataedun omistamissa kiinteistöissä Kankaanpäässä, Kokemäellä, Ulvilassa sekä leasing-rahoituspohjaisesti Huittisissa. Perustarpeen Huittisten logistiikan uudelle oppimisympäristölle ja rakennushankkeelle loi raskaan kaluston ajoneuvokoulutukselta nykytilanteessa puuttuvat nykyaikaiset, turvalliset ja terveelliset opetus- ja harjoittelutilat. Hankesuunnittelussa laadittiin tilatarpeiden pohjalta tilasuunnitelma, jonka mukainen tilantarve on yhteensä 3.120 ohm2. Rakennuksen tuleva pääkäyttäjä on logistiikan ja sisälogistiikan koulutus. Lisäksi tiloja käyttävät kotouttamiskoulutuksen opiskelijat ja opettajat. Huittisten uudisrakennuksen rakentaminen Kaharilan tontilla alkoi elokuussa 2025 ja KVR-urakan toteuttaa MVR-Yhtymä Oy. Uuden oppimisympäristön käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2027 syksyyn. Huittisten uudisrakennus rakennetaan RT-ympäristöluokituksen ehtoja noudattaen. Kokemäellä on toteutettu laaja rakennus/toimintokohtainen tilatarvesuunnittelu, jonka perusteella päärakennuksen A-, B- ja C osat on päätetty purkaa ja rakentaa niiden tilalle uudisrakennus/uudisrakennukset, joihin sijoittuvat kone- ja tuotantotekniikan ja sähköalan oppimisympäristöt sekä muut purettavissa rakennuksissa tällä hetkellä toteutettavat toiminnot. Yhtenä tavoitteena on yhdistää Palvelu-opintoalan oppimisympäristöt sekä opiskelijaruokala- ja kahvio toiminnot nykyistä tiiviimmin samoihin tiloihin. Päärakennuksen muutostöiden (A, B ja C-osa) hankesuunnittelu sekä B-osan LVIAS-suunnittelu ja rakentaminen on käynnistetty.
Huittisten logistiikan uusi oppimisymäristö valmistuu V2 kupeeseen. Kuva helmikuu 2026.
35 | Sataedu 2026
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ VAHVISTAA KOULUTUKSEMME KESTÄVYYTTÄ Sataedu kävi vuonna 2025 aktiivista ja monikanavaista dialogia työpaikkojen kanssa. Yhteistyötä toteutettiin muun muassa opettajien työelämäjaksojen kautta, jolloin opettajat pääsivät päivittämään omaa osaamistaan ja vahvistamaan yhteyksiä työelämään. Lisäksi opettajat vierailivat työpaikoilla säännöllisesti opiskelijoiden työelämäjaksojen ohjauksen yhteydessä. Työelämävuoropuhelua vahvistivat myös koulutussopimus- ja oppisopimusyhteistyö sekä elinvoimapalveluiden yhdessä koulutuspäälliköiden ja opintoalojen henkilöstön kanssa järjestämät erilaiset työelämäfoorumit. Myös suorat työpaikkavierailut olivat luonteva osa vuoropuhelua ja toimivat tärkeinä kanavina ajantasaisen tiedon ja palautteen saamiseksi. Osassa tutkinnoissa kestävyys sisältyi ammattitaitovaatimuksiin, osaamistavoitteisiin tai arvioinnin kohteisiin, jolloin sitä arvioitiin osana normaalia toimintaa. Koulutuksen järjestäjä tarjosi työpaikkaohjaajille ja mentoreille perehdytystä tutkintoihin sisältyvistä sisällöistä. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia käsiteltiin silloin, kun ne kuuluivat kyseisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, osaamistavoitteisiin tai arvioinnin kohteisiin. Erillistä vain kestävyyteen keskittyvää perehdytystä ei kuitenkaan ollut käytössä. Työpaikkaohjaajakyselyn väittämään ”Kestävän kehityksen näkökulma varmistettiin työpaikkaohjaajan perehdytyksessä” tulokseksi saatiin 4,1 asteikolla 1–5.
Kuva: Kirsi-Marjo Halonen
Vuonna 2025 Sataedussa otettiin käyttöön ensimmäiset kaikille tutkintotasoille (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) yhteiset Osaamisen arviointiin liitettävät TPO-koulutuksen materiaalit. Tutkintotoimielin hyväksyi materiaalit kokouksessaan 22.9.2025, minkä myötä niiden käyttö vakiintui osaksi arviointityötä.
>>> Hius- ja kauneudenhoitoalan työelämäfoorumin tapaaminen 24.11.2025
36 | Sataedu 2026
OPISKELIJOIDEMME KOKEMUKSIA KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA Opiskelijoiden päättökyselystä saadut avoimet vastaukset osoittivat, että koulutuksella oli merkittävä vaikutus heidän osaamiseensa ja valmiuksiinsa siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelijat kokivat koulutuksen vahvistaneen heidän ammattitaitoaan, työtehtävien varmuutta sekä kykyä toimia työelämässä itsenäisesti ja vastuullisesti. Lisäksi palaute toi esiin yrittäjyyden kannalta tärkeiden taitojen kehittymisen sekä valmiuksien paranemisen jatko-opintoihin hakeutumista ja opiskelussa menestymistä varten. Erityisen tärkeänä pidettiin työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjattua käytännön harjoittelua, joiden koettiin syventävän osaamista ja tuottavan valmiuksia, joita opiskelijat pystyivät hyödyntämään suoraan työelämässä tai tulevissa opinnoissaan.
37 | Sataedu 2026
TULEVAISUUDEN ELINVOIMAISUUS KEHITTÄMISTOIMINTAMME ON VAIKUTTAVAA Sataedussa oli 26 hanketta vuoden 2025 aikana. Hankkeiden yhteisbudjetti oli 1 089 559 €, josta 990 343 € (91 %) oli ulkopuolista rahoitusta ja 99 215 € (9 %) omarahoitusta. Keskeisiä rahoittajia oli Keski-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto, Erasmus+, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, JOTPA sekä sisäministeriö. Sataedun oma TKIO-rahasto mahdollistaa henkilöstölle pienimuotoisten avustusten hakemisen mm. abstraktien laadintaan, seminaareihin osallistumiseen ja benchmarking-matkoihin. Avustuksissa priorisoidaan vastuullisuutta, työelämäyhteistyötä ja digitaalisuutta edistäviä hakemuksia. Vuonna 2025 avustuksia jaettiin kahteen seminaarimatkaan (ml. posterien esittely) yht. 2948 €. Hankkeita toteutti 44 sataedulaista (15 %). Hankkeista 31 % vahvisti monialaista ja 27 % koulutusasteiden välistä TKI-toimintaa. Sataedun kaikki hankkeet pohjautuvat strategiaan ja liittyvät kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseen. Hankkeiden jakautuminen eri kestävyysteemoihin ja niiden toteutuneet kustannukset 2025 SOSIAALINEN KESTÄVYYS
EKOLOGINEN KESTÄVYYS
TALOUDELLINEN KESTÄVYYS
KULTTUURINEN KESTÄVYYS
11 kpl
3 kpl
8 kpl
4 kpl
488 406 €
60 657 €
252 538 €
287 959 €
Kehittämistoiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan strategian painopisteiden mukaisten kehittämiskorien avulla. Kehittämiskori kokoaa yhteen strategisen painopisteen tavoitteet, toimenpiteet, hankkeet ja seurannan. Kehittämiskorin etenemää seurataan strategisten mittareiden kautta. Uudet kehittämiskorit käynnistivät toimintansa vuoden 2025 aikana. Jokaiselle kehittämiskorille on nimetty omistaja, joka vastaa kehittämiskorin kokonaisuudesta. Omistaja järjestää vuosittain kaksi kehittämiskoritapaamista, johon osallistuu laajennetun johtoryhmän edustajia sekä ko. kehittämiskorin hanketoimijat. Tavoitteena on yhteinen tilannekuva, ideointi, tulosten koonti ja juurruttaminen.
38 | Sataedu 2026
Kuva: Jaana Kirkkala
Kehittämiskorit ja niiden omistajat
SATAEDUN JOUKKUE (kehitysjohtaja)
TULEVAISUUDEN ELINVOIMAISUUS (koulutusjohtaja)
LAADUKAS OPPIMINEN JA OHJAUS (rehtori)
RESURSSIVIISAUS (talous- ja hallintojohtaja)
>>> Laadukas oppiminen ja ohjaus -kehittämiskorin tapaaminen 2.10.2025
39 | Sataedu 2026
Hankkeiden vaikuttavuutta ja tulosten juurtumista varmistetaan myös hankekohtaisten loppukatselmusten avulla, joita pilotoitiin vuonna 2025. Loppukatselmuksissa arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta suhteessa resursseihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi varmistetaan toimivien tulosten juurruttaminen osaksi Sataedun toimintaa. Sataedu noudattaa hanketoiminnassa samoja toimintaperiaatteita hankintojen, matkustamisen, tapahtumien, rekrytointien jne. osalta kuin organisaation muussakin toiminnassa. Vastuullisten hankintojen ohjetta on hankkeiden osalta tarkennettu vuonna 2025. Linjauksena on, että vältetään hankekohtaisen jakotavaran ja asusteiden hankintaa. Hankkeisiin ei hankita mitään, millä ei ole käyttöarvoa hankkeen päätyttyä.
Vuonna 2025 päättyneiden hankkeiden nostoja
Tulevaisuuskahvila -konsepti opiskelijoille
Digierva-malli verkossa opiskelevien tueksi
Aurinkopaneelien asennusten turvallisuusselvitys
Hanke: Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus (OPH)
Hanke: ERE - Ervaa yhteisöllisesti ja etänä (OPH)
Hanke: AURISKI (PSR ja STEK), verkosto Samk, Sataedu, Tamk ja Tredu
Hanketoiminnan ohjeistukset ja hyvät käytännöt sisältyvät Sataedun Hankeosaajan Moodle-koulutukseen, jonka suorittamisesta saa osaamismerkin. Koulutus otettiin käyttöön 1.8.2025 ja osaamismerkkejä on suoritettu 6 kpl.
Hankekohtaisia nostoja kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyen Vuonna 2025 saatiin ulkopuolinen rahoitus kolmeen isoon ESR/EAKR-hankkeeseen, joita Sataedu koordinoi. KIEPPI 2.0 –hankkeessa Kieppi-oppimisympäristöä integroidaan osaksi eri alojen kestävän kehityksen opetusta ja työelämäyhteistyötä. JATKOON-hanke kehittää resurssiviisaita väyläopintoja Tamkin, Diakin sekä Turun amk:n kanssa. Hyvän elämän kylä- hankkeessa edistetään aivoterveyttä yhteistyössä yritysten, järjestöjen, Diakin sekä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen kanssa.
40 | Sataedu 2026
KANSAINVÄLISET VERKOSTOMME VAHVISTAVAT KEHITTÄMISTÄ Erasmus+ -kehityshankkeet vaikuttavat merkittävästi Sataedun opettajien ammatilliseen kehittymiseen. Ne tarjoavat opettajille mahdollisuuksia oppia, verkostoitua ja kehittää pedagogisia menetelmiään kansainvälisessä kontekstissa sekä laajentaa verkostojaan myös opiskelijaliikkuvuuksien toteuttamiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on neljä Small Scale-hanketta, joissa Sataedu aloitti partnerina vuonna 2025. Ne ovat yksinkertaisia hallita, hanketyöt keskittyvät vain hankekokouksiin ja niiden tulokset ovat helposti siirrettävissä suoraan opetukseen. Lisäksi olemme partnerina laajassa Centrer of Vocational Excellence (CoVE WIN4SMEs) -hankkeessa.
Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuudet ja rahoitus vuosina 2020–2025.
Kehittämishankkeiden lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden volyymi on kasvanut. Opiskelijaliikkuvuuksien osalta on kehitetty mm. ryhmäliikkuvuuksia, jotka antavat myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Henkilöstöliikkuvuuksien vaikuttavuuteen on kiinnitetty vuoden 2025 aikana enemmän huomiota. Vihreää liikkuvuutta pyritään lisäämään joka liikkuvuushankkeessa. Vuonna 2025 oli muutama laiva/juna/auto- kulkuvälinein tehty liikkuvuus.
41 | Sataedu 2026
RESURSSIVIISAUS VARMISTAMME TALOUDELLISEN KESTÄVYYTEMME Satakunnan koulutuskuntayhtymän talous on tasapainoinen. Kuntayhtymän vuosikate poistoista vuonna 2025 oli 112,6 % (vuonna 2024 110,7 %). Pidemmällä aikavälillä kuntayhtymän vuosikate on vastannut poistojen määrää. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Sataedun omavaraisuusaste vuonna 2025 on 84,70 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Lisäksi kuntayhtymän maksuvalmius on erinomainen. Pitkäaikaista vierasta pääomaa ei vuoden 2025 lopussa ollut enää ollenkaan. Varautuminen tulevaisuuden laajoihin kiinteistöinvestointeihin on tehty etupainotteisesti. Taseesta on pystytty tilikauden ylijäämän turvin alaskirjaamaan purettavien rakennusten tasearvoja.
42 | Sataedu 2026
KANNAMME VASTUUN YMPÄRISTÖSTÄMME Sataedun toiminnan laatua varmistavat säännöllisesti auditoitavat standardit ISO 9001 ja OKKA:n Kestävän tulevaisuuden sertifikaatti. Vuosille 2026–2027 käynnistetään vastuullisuusohjelma Sataedun kestävyyden käsikirjoitus, jonka toteutumista seurataan systemaattisesti. Vastuullisuusohjelman toimenpiteet on määritelty säännöllisen hiilijalanjäljen laskennan tulosten pohjalta. Sataedu raportoi vastuullisuustyöstään vuosittain sidosryhmille. Vuoden 2025 raportointiin sovelletaan VSME-standardia. Osana ISO 9001 sertifikaatin uudelleenauditointia toteutettiin vuoden 2025 aikana kuusi sisäistä auditointia. Auditoinnit toteutettiin hiilijalanjäljen kannalta oleellisissa kohteissa: teknologia-alalla ja kiinteistöpalveluissa (investointi- ja käyttötaloushankinnat), ravintola- ja catering -alalla ja ruokapalveluissa (ruokailut ja elintarvikehankinnat) sekä kuljetusalalla (fossiiliset polttoaineet). Nämä kokonaisuudet kattavat suurimman osan Sataedun hiilijalanjäljestä. Lisäksi sisäinen auditointi toteutettiin puhdistuspalveluissa, mikä on jätteiden kierrätyksen, lajittelun ja käsittelyn kannalta keskeisessä roolissa. Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään VASKI-hankkeessa rakennettua ammatillisen koulutuksen yhteistä laskentatyökalua, joka perustuu GHG-protokollaan. Sataedu on laskenut hiilijalanjälkensä systemaattisesti vuodesta 2021 lähtien. Vuosittaisen laskennan tuloksia on käytetty toimenpiteiden asettamiseen, mutta varsinaisia kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteita ei ole vielä asetettu. Energiankulutusta seurataan osana vuosittaista hiilijalanjäljen laskentaa.
B1, B3, C1, C3
Vuoden 2025 hiilijalanjäljen laskennan tulokset Uusiutuvat
Uusiutumattomat
Yhteensä
Sähkönkulutus
2 230 MWh
0
2 230 MWh
Lämmönkulutus
6 230 MWh
60 MWh
6 290 MWh
80 l
82 320 l
82 400 l
Polttoaineiden kulutus Scope 1 -päästöt
220 tCO2
Scope 2 -päästöt
70 tCO2
Scope 3 -päästöt
1 440 tCO2
Veden kulutus Jäteveden määrä Jätteiden määrä
13 200 l Ei mittausta, perustuu veden kulutukseen 123 800 kg
43 | Sataedu 2026
Sataedu ei ole osa valmistavaa teollisuutta. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa Sataedussa noudatetaan kemikaalilainsäädännön vaatimuksia ja viranomaisohjeita. Sataedulla ei ole hallinnassaan tai omistuksessaan kohteita, jotka sijaitsevat Natura 2000-listatuilla alueilla, UNESCO:n maailmanperintöalueilla, keskeisiksi biodiversiteettialueiksi listatuilla alueilla tai niiden lähellä. Sataedu ei ole arvioinut toimintaansa vaikuttavia ilmastoriskejä lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Oppilaitoksella on tiedossa kunnallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset, ja jätteiden lajittelu ja toimittaminen käsittelyyn toteutuu niiden mukaisesti. Puhdistuspalvelut ja ympäristövastaavat vastaa oppilaitoksessa määräysten toteutumisesta. Henkilöstöä ja opiskelijoita on opastettu ja perehdytetty jätteiden lajitteluun, ja heitä kannustetaan siihen erilaisin toimenpitein. Jäteastiat on merkitty väreillä ja lajitteluohjeet on tulostettu samoilla väreillä astioiden lähelle. Jätehuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on tehty toimipaikkakohtaista yhteistyötä jätehuoltopalvelun tuottajan kanssa. Jätteiden määristä ja niiden kehityksestä on olemassa dokumentoidut tiedot ja ne ovat saatavissa jätehuollolta. Vaarallinen jäte merkitään ja säilytetään erillään muista jätteistä ja kirjanpito niiden määristä löytyy jätehuoltoyritykseltä. Vaarallisen jätteen säilytyspaikat, -astiat ja merkinnät ovat määräysten ja ohjeiden mukaiset. Ohjeet keräyspisteen käytöstä ovat kaikkien näkyvillä jätteiden säilytyspaikoissa, osastolla ja intrassa. Vaarallista jätettä, jota syntyy Sataedussa ovat akut, paristot, jäteöljyt, jäähdytinnesteet, jarrunesteet, kiinteä öljyinen jäte sekä loisteputket. Ympäristövastaavat huolehtivat vaarallisen jätteen varastoinnin ja toimittamisen käsittelyyn.
Kuva: Mari Kilkkilä
Sataedussa ruokapalvelut seuraavat lautasjätteen määrää päivittäin ja kirjaavat ne listoille, jotka ovat nähtävillä astianpalautuksen yhteydessä. Tavoitteena on, että Sataedussa hävikki on alle 15 g/päivä/henkilö.
B4, B5, B6, B7, C4
44 | Sataedu 2026
HUOLEHDIMME HANKINTOJEMME VASTUULLISUUDESTA Hankinnat suunnitellaan ja tehdään talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa. Määräraha ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että tavara tai palvelu on hankittava, vaan tarve arvioidaan aina erikseen. Lisäksi hankinta tulee tehdä taloudellisesti, eikä määrärahaa tule käyttää kokonaan, ellei se ole tarkoituksenmukaista. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa; niin hankinnan suunnittelussa, tarjoajien ja ehdokkaiden valinnassa kuin hankintasopimuksen tekemisessäkin. Ympäristönäkökohtien huomioiminen toteutetaan hankintayksikön harkinnan mukaan, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Esimerkiksi tiettyjen urakkahankintojen kohdalla tulee huomioida jo suoraan laissa asetettu velvoite ympäristövaikutusten arviointiin (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017). Rakennushankkeiden ympäristönäkökohtiin liittyvien määrittelyjen ja vaatimusten laatimisessa on Sataedussa käytössä Suomen olosuhteisiin kehitetty RT-ympäristöluokituksen työkalu, joka ohjaa kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja rakennuksen ylläpitoa. Huittisten logistiikan uudisrakennushanke toteutetaan RT-ympäristöluokituksella, jossa tavoitteena on kolmen tähden luokitustaso. Hankintaohje päivitettiin vuoden 2025 aikana. Päivityksen myötä ohjeeseen lisättiin vastuullisten hankintojen ohjeistus. Toimintaohje esiteltiin henkilöstöinfossa 28.3.2025 sekä henkilöstön koulutuspäivässä 2.5.2025. Vastuullisten hankintojen ohje on esillä henkilökunnan Intrassa. Toimintaohje kannustaa kiertotalouden periaatteiden huomioimiseen kaikissa hankinnoissa. Kieppi-kiertotalouden oppimisympäristö tarjoaa tietoa ja toimintamalleja kierotalouden vahvistamiseen. B7
45 | Sataedu 2026
STRATEGIA ARJESSA – NOSTOJA RESURSSIVIISAUDEN PAINOPISTEEN TOTEUTUMISESTA TIIMEISSÄ Perustutkintojen osaamislupauksien lisäksi Sataedun hallintopalveluiden, kehittämispalveluiden ja elinvoimapalveluiden tiimit päivittivät vastuullisuuslupauksensa vuoden 2025 aikana. Tiimien arjen kestävyystyötä ohjaavia vastuullisuuslupauksia päivitettiin yhteensä 11 kappaletta. Cateringalan ja ruokapalveluiden yhdistämisestä tehtiin suunnitelma ja päätös sekä rekrytoitiin keittiöpäälliköt vuonna 2025. Yhdistämisellä tavoitellaan muun muassa synergian lisäämistä ja hävikin vähentämistä. Kuljetusalalle hankittiin kaksi uutta ajosimulaattoria, joiden tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ruokapalveluissa otettiin käyttöön uudet ravitsemissuositukset. Tarjolla on monipuolisempi salaattipöytä, uudistetut kasvisvaihtoehdot sekä listalle lisättyä hybridiruokaa.
VASTUULLISUUS ON OSA MEIDÄN JOKAISEN SATAEDULAISEN TYÖTÄ
IT-hankintojen periaatteet päivitettiin kestävän kehityksen ja laitteen elinkaaren näkökulmasta.
46 | Sataedu 2026