R A MPPI VAL
ROVANIEMEN TEATTERIN UUTISLEHTI 1
2017
NÄYTTELIJÄ KIRSI KÄRNÄ ASTUU PARIISIN VARPUSEN TARINAAN
NÄTTI JUSSI SEIKKAILEE PIAN LAPPIA-TALOSSA
Näyttelijä Kirsi Kärnä astuu Pariisin varpusen tarinaan Näyttelijä Kirsi Kärnän ajanlaskussa Joensuun kaupunginteatterin Katri Helena eli kuu järven yllä, Rauman kaupunginteatterin Cabaret ja Rovaniemen Teatterin Piaf menevät peräkkäin. Kahdessa ensimmäisessä niistä hän on työstänyt isoja rooleja ja talvella 2017 on aika yhtä suuren haasteen, Piafin. - Katri Helena, Cabaret ja Piaf ovat isoja naisjuttuja. Vastuu niissä on samankaltainen. On keskushenkilö, jonka elämää eletään ja lauluja lauletaan. Kirsi on valmistautunut Piaf-illan päärooliin tutustumalla tarinoihin ja ihmisiin Edith Piafin ympärillä sekä hakemalla hahmon olemukseen piirteitä tosielämästä. - Lainasin kirjoja ja luin kaiken, mitä kirjastosta löytyy suomeksi Piafista. Kuuntelin levyjä ja katsoin konserttitallenteita. Erityisen paljon olen kuunnellut Susanna Haaviston Pakko saada laulaa -levyä. Halusin tehdä paljon taustatyötä, koska kyseessä on oikea ihminen. On parempi tietää, millaisia ihmiset hänen elämässään olivat ja saada lihaa tekstin ympärille. Aineistosta löytyy pieniä juttuja, joita voi napata esimerkiksi hahmon fysiikkaan. Piafista on monta kuvaa, jossa on hänellä leuka ylhäällä. Hän oli pienikokoinen nainen ja ehkä koki itsensä pidemmäksi niin. Kun työryhmä pääsi harjoituksiin saakka, prosessi jatkui musiikkiharjoituksilla ja sovittamalla kappaleet siten, että ne kuljettavat kuulijaa halutusta tunnelmasta toiseen. - Biisit ovat iso osa esitystä, koska noin puolet ajasta on laulua. Soittimina meillä on piano, haitari, läskibasso ja marssirumpu. Sovittamisessa on oma hommansa. Me haluamme, että biisien oikea tyyli säilyy ja mietimme, miten ne vievät tarinaa eteenpäin. Niiden sisällä tapahtuu tosi paljon. Laulut eivät ole iskelmiä vaan tarinoita ja kiteytyneitä helmiä, jotka ovat ansiosta päässeet klassikoiksi. Piafilla on iso tuotanto, josta löytyisi vaikka mitä. Meillä siitä on mukana kaikkein tunnetuimpia lauluja.
Näyttelijän työhön usein kuuluu opetella roolihahmonsa taitoja. Kirsille Piaf-esitys tuo mukanaan ranskan kielen. - Tässä on ranskaksi kaksi biisiä, joten kaikenlaisia haasteita löytyy. Lauluista on hyviä suomennoksia mutta kahden biisin kohdalla tuntui, että niiden täytyy olla ranskaksi. Ajattelimme, että alkuperäiskielellä biisin tunnelma kiteytyy paremmin kuin suomennoksessa. Laulaminen on aina kivaa ja ranskaksi voi soittaa pitkiä ärriä ja vokaaleita loputtomiin. Piafin musiikissa tyylilaji on realistinen chanson. Se on kestänyt aikaa, eikä sitä ole tarve nykyaikaistaa. Käsikirjoitus koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa hahmot Edithin rinnalla vaihtuvat. Tarinan päähenkilön polku on alkanut kovasta lapsuudesta ja sitä on vienyt intohimo laulamiseen, esiintymiseen ja läheiseen ihmissuhteeseen. Toistuva teema on yksinäisyys ja sitä pakeneminen. - Esityksen kertojahahmo haluaisi kertoa tapahtumat kauniisti. Edith itse ei halua puhua niistä niin, eikä välitä jalustalle nostamisesta. Mutta hän oli kova kertomaan tarinoita. Hän esimerkiksi on sanonut syntyneensä kadulla. Rue de Bellevillellä on talon kyljessä kilpi, jossa lukee Edith Piafin syntyneen sillä paikalla. Se tuskin on fakta mutta on tarinana jännittävä. Kirsi Kärnä astuu rooliinsa Kaisa Myllärin tekemässä mittatilausperuukissa sekä teatterin puvuston vintage-vaatteissa. Hahmo on tunnistettava ja sitä rikastavat Kirsin näyttelijäntyö, tulkinta ja ääni. Katsoja pääsee näyttelijää lähelle nauttien esityksestä kellariteatterin ravintolassa. - Pyrimme pitämään Edithin ikonisen olemuksen tunnistettavana. Aäni on tietysti minun ja minulle jää tunne ja tarinat sekä se, mitä minä voin tehdä niille. Se on iso haaste mutta tartun siihen riemulla. Esitys ei ole konsertti vaan tavallaan nonstop-esitys, joka voisi loputtuaan alkaa vaikka heti uudelleen kertojan niin halutessa. Me herätämme henkiin Piaf-nimisen laulajan ja sen jälkeen päästämme hänet baarin nurkkaukseen odottamaan seuraavia henkilöitä, jotka haluavat kuulla hänen tarinansa.
KUMMIRYHMÄ ESITTÄÄ LASTEN VALLANKUMOUKSEN Teatterilla on kummiryhmä, joka koostuu 15 Napapiirin yläasteen yhdeksäsluokkalaisesta. Nuoret ovat opiskelleet valinnaisaineena draamaa kahdeksannelta luokalta lähtien. Tänä keväänä he valmistavat Elina Kilkun käsikirjoittaman näytelmän Lasten vallankumous. Esitys kertoo kolmesta lapsesta, jotka tekevät vallankumouksen kyllästyttyään aikuisten tapaan kasvattaa heitä. Näytelmän ajatuksena on, että yhteiskunta ei voi olla tasa-arvoinen niin kauan kuin lapsille tietoisesti tai tiedostamatta opetetaan ihmisten eriar-
voisuutta. Esitys käsittelee kasvatuksen lisäksi myös muita teemoja, joihin yhteiskunnassa paikkaansa hakeva ihminen joutuu törmäämään. Lasten vallankumous sopii katsottavaksi koululaisista isovanhempiin asti. LASTEN VALLANKUMOUS ti 11.4. klo 19 ja ke 12.4. klo 19 Lappia-talon vinttinäyttämö Kerolla. LIPUT: 10–5 € Rovaniemen Teatterin lippukaupasta.
KOHTAA TÄTI JA MINÄ KIERTUEELLA
TAVATAAN EI MAKSETA! -KOMEDIASSA Antonia. On ollut marketissa ottamassa oikeutta sekä muutamia makaronipusseja omiin käsiinsä ja juossut pitkin katuja ihmismassan mukana huutaen ”Ei makseta!”. Käynnistää vedätysten vyöryn kertomalla aiheesta ensimmäisen hätävalheen. Margherita.
Antonian naapuri viettää työpäivänsä puhelimessa kysyen, kiinnostaisiko teitä uusin tarjouksemme. Näyttää paksulta muttei ole halunnut kertoa miehelleen Luigille, miksi hänen mahanseutunsa on päässyt pyöristymään.
Giovanni.
Antonian aviomies on laillisuuden perikuva ja paras kaveri Luigille, jonka kanssa voi katsoa mestareiden liigaa ja puhua mies miehelle.
Konstaapelia
ottaa päähän, kun kaikki pitävät poliiseja laumana, jota voi viheltäen käskeä hyppäämään, haukkumaan ja puremaan. Suorittaa kotitarkastuksia ja näkee paljon maailmaa - alamaailmaa.
Kersantti,
tarkemmin karabinieerikersantti tekee myös kotitarkastuksia. On ollut suorittamassa palvelusta Milanossa gynekologikeskuksessa. Ei anna ihmisille lupaa heittää veiviään minne sattuu.
Luigi.
Työläismies on pysäyttänyt muiden työläisten kanssa junan, tukkinut raiteet ja huutanut, ettei kerta kaikkiaan aio maksaa mitään. Miettii, miten hänellä on jäänyt huomaamatta vaimonsa raskaus jo viiden kuukauden ajalta.
Hautausurakoitsija.
On ollut pakettihommissa kymmenen vuotta. Pakettiin kuuluu kivi, kynttilät ja arkku.
Ukko.
Giovannin isä on kohtelias herrasmies, joka tuo postin puolesta häätömääräyksen oikeaan osoitteeseen omalle pojalleen.
Musta komedia Täti ja minän tarina on siirtymässä kohti viimeistä näytöstä. Esitys on mahdollista käydä katsomassa Lappia-talon vinttinäyttämöllä enää 31. maaliskuuta ja 20.–29. huhtikuuta. Sen kyytiin ehtii vielä hyppäämään myös Luontokeskus Kellokkaassa 20.3., Kittilän koulukeskuksella 21.3., Sinetän Lehtopirtillä 10.5. ja Kemijärven kulttuurikeskuksessa 11.5. Komedian rooleissa ovat Kari Koivukangas ja Pirjo ”Jente” Leppänen, kokeneita Lapin-kiertäjiä molemmat. Karilta kun kysyy sattumuksia reissuilta, saa vastaukseksi velmuilua. Hän kuitenkin paljastaa yhden muiston Naistenhurmaajasta, jossa Kari näytteli Saarnamies Juoppia. Kiertue-esityksen piti alkaa iltaseitsemältä pienessä ItäLapin kylässä. Juuri ennen seitsemää yksi paikkakuntalaisista kertoi kylän taksinkuljettajan olevan vielä keikalla, ja pyysi teatterilaisia lykkäämään esityksen alkua. Niin tehtiin ja esitys starttasi 20 minuuttia myöhässä, kun taksinkuljettaja ja sitä myöten koko kylä oli saatu paikalle. Kiertue-esitykset alkavat klo 19. Liput ovat aikuisille 17 euroa ja opiskelijoille kympin. Niitä on saatavana esityspaikoilta tunnin ajan ennen näytösten alkua.
OHJELMISTO KEVÄT 2017 EI MAKSETA! MAUKAN JA VÄYKÄN HYVÄ PÄIVÄ NELJÄ PIENTÄ ANNOSTA PIAF TEATTERIN SEITSEMÄN IHMETTÄ TÄTI JA MINÄ VÄNÄN JÄTSKIBAARI VÄNÄN MUSIIKKIBAARI SYKSYN TEATTERITAPAUS on Lapin legendan saapuminen Lappia-talon isolle näyttämölle. Kansainvälinen seikkailija Nätti Jussi saa ensiiltansa syyskuussa 2017. ”Jos luulet, etteivät Nätti Jussin jutut pidä paikkansa, tule katsomaan tämä, etkä luule enää.” - Kari Väänänen
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ KUULUU ESIINTYJIEN HEIMOON Maria Mänty on ehtinyt katsoa maailmaa Rovaniemen Teatterin ja Lappia-talon myyntipäällikön silmin elokuusta 2016. Alvar Aallon talo on onnistunut yllättämään myynnin ammattilaisen. - Ympärillä on käsittämättömän hyviä erikoisosaajia ja asiantuntijoita ammateissa, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi tarpeistonvalmistaja Anitan työ on viehättävin koko talossa. Olen ihmetellyt, miten sellaisia taitoja voi olla olemassa. Suuri osa teatterilaisista on ollut kauan alalla ja heidän ammattitaitonsa on hioutunut ajan myötä. Ihailen sitä. Marian tausta on kansainvälisessä matkailussa, jossa hän on tehnyt uraa reilut kymmenen vuotta. Hän on havainnut ohjelmapalveluiden tuotannossa ja myynnissä paljon yhtäläisyyksiä teatterialalle.
- Huomasin pian, miten paljon teatterilla ja matkailulla on yhteneväisyyksiä. Jos en ymmärtänyt jotain, pystyin ajattelemaan sen matkailualan kautta. On monen ihmisen ja tekijän summa, jotta esitys saadaan puhkeamaan kukkaan lavalla. On myös ollut kiehtovaa nähdä, kuinka eläviä teoksia esitykset ovat, kuinka ne kehittyvät ja muuttuvat. Olen katsonut monta näytelmää useamman kerran ja aina saanut jotain uutta. Esimerkiksi Joulutarinassa yhdellä kertaa keskityin musiikkiin, toisella tapahtumiin päähenkilöiden ympärillä, kolmannella tanssiin ja pukuloistoon ja niin edelleen. Lappia-talo on ihmisten mielikuvissa teatteri- ja kongressipaikka mutta talosta löytyy näytösten ja tilojen ohella muitakin helmiä. Erityistä on asiantuntijuus elämysten rakentamisessa ja esiintymistaidoissa. - Teatterin ammattilaiset ovat esiintymistaitojen parhaita asiantuntijoita. Meiltä voi tilata koulutuksia, joista asiakaspalvelijat ja asiantuntijat saavat vinkkejä työhönsä. Ne hyödyttävät kaikkia, jotka pitävät puheenvuoroja, käyvät kokouksissa tai kohtaavat ihmisiä. Koulutuksissa tehdään myös kommunikaatioharjoituksia. Yksi asiakas kertoi heittäytyneensä takki auki mukaan ja saaneensa oivalluksia, kun työpaikan roolit menivät päälaelleen. Siinä kasvaa ymmärrys muiden työhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Koulutuspäivä antaa konkreettisia vinkkejä esiintymiseen ja vuorovaikutukseen sekä nostetta työhyvinvointiin, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Eräs koulutuksessa käynyt kiitti jaksavansa entistä paremmin työssään ja muistelleensa antia lähes päivittäin. Maria on Rovaniemen Teatterissa tullut tunnetuksi siitä, kuinka hän saa taiottua yhteistä aikaa työporukalle. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi kisailua kaupunkirasteilla tai kanelipullakahvit myyntitiimillä. Hän haluaa levittää yhteisen tekemisen ilosanomaa eteenpäin. - Iltapäivää ja iltaa teatterissa voi ajatella palkintona työntekijöille. Kun he käyvät koulutuksessa ja sen päälle teatterissa, he saavat sekä apua päivittäisiin tehtäviinsä että irtioton arjesta. Esitys on yhteinen kokemus, josta saa aikaan hyviä keskusteluita. Se yhdistää.
TAVALLISTA ENEMMÄN IRTI TYÖPÄIVÄSTÄ Tiesitkö, että voit tilata porukallesi teatterilta koulutuksia mittatilauksella suunniteltuna? Valikoimaamme kuuluu viestintä- ja ryhmätyötaitojen valmennuksia sekä esiintymiskoulutuksia. -Koulutuksessa saa kivan päivän yhdessä työkavereiden kanssa. Menetelmät ovat toiminnallisia ja osallistavia harjoitteita, jotka opettavat, rentouttavat sekä tuottavat oivalluksia ja iloa. Teemme harjoitteita asiakkaan toivomasta aiheesta. Esimerkkejä ovat ryhmäytyminen ja ryhmätyö, sanallinen tai sanaton kommunikaatio, luottamus ja itseilmaisu. Niitä voi kehittää ja kohdistaa täsmälli-
semmin muun muassa asiakkaan kohtaamiseen, ristiriitojen ratkaisuun tai esiintymisjännityksen purkamiseen, kertoo teatteri-ilmaisun ohjaaja ja kouluttaja Johanna Virsunen. Jos kiinnostuit hakemaan työporukan kanssa höytyjä koulutuksesta teatterilla, ota yhteyttä myyntipäällikkö Maria Mäntyyn. Hän suunnittelee kanssasi teille sopivan paketin koulutusta, tarjoiluita ja teatterilippuja. Maria Mänty: maria.manty@rovaniemi.fi • 040 1545205
www.rovaniementeatteri.fi Lappia-talo • Jorma Eton tie 8, Rovaniemi 0400 282484 • teatteri@rovaniemi.fi www.facebook.com/rovaniementeatteri Instagram: @rovaniementeatteri