K KO
2/ 20
21
PORT OF KOKKOLA
TI
L KO
AN
SA TA M
AO Y:N
S
S IDO
H RY
L MÄ
EH
Digitalisaatio tehostaa ja sujuvoittaa toimintaa
Kokkolan satama tähtää TEN-T-ydinverkkoon
PÄÄKIRJOITUS
Digitalisaatio on jo täällä K
okkolan satamaa kehitettäessä periaatteemme on pitää katse vahvasti tulevaisuudessa ja kuunnella asiakkaitamme. Investoinneissa korostuu pitkäjänteisyys ja näkemys siitä, millainen kokonaisuus parhaiten palvelee asiakkaidemme tarpeita ja ennen kaikkea kilpailukykyä. Siksi olemme tarttuneet määrätietoisesti myös niihin mahdollisuuksiin, joita digitalisaatio ja esimerkiksi Internet of Things (IoT) tarjoaa. Kokkolan satamassa digitalisaatio tehostaa toimintaa tänä päivänä jo monella tavalla. Tämä on mahdollista, koska Kokkolan Satama päätti investoida omaan langattomaan LTE-verkkoon, jonka ansiosta tieto siirtyy tehokkaasti. Se ei tietenkään vielä riittänyt, vaan seuraavaksi ryhdyimme viemään räätälöityjen järjestelmien avulla digitalisaatiota käytännön tekemiseen, ja tätä työtä jatkamme edelleen. Yksi käytännön esimerkki digitalisaatiosta on reaaliaikainen tilannekuva, jota tarjoamme nykyisessä laajuudessaan ainoana alan toimijana Suomessa. Reaaliaikainen tieto vaikkapa laivan lastauksen ja purkamisen edistymisestä auttaa asiakasta ennakoimaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa. Kustannussäästöjä ja sujuvampaa operointia tarjoaa myös palvelu, joka tehostaa laivojen satamakäyntiin liittyviä toimintoja varsinkin tiedonkulkua parantamalla. Voi siis sanoa, että Kokkolan satamassa tulevaisuus on entistä laajemmin myös digitaalinen.
PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KANNEN KUVA: Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ja kehitysjohtaja Jonne Sandberg painottavat, että Kokkolan satama täyttää jo nykyisellään TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit. KUVA: MARKKU JOKELA/ KPK YHTIÖT
KUVA: ULLA NIKULA
Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti
Investointien näkökulmasta Kokkolan Satamalla on nytkin meneillään vilkas vuosi investointien kokonaismäärän noustessa yli 10 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi vahvistamme henkilöresurssejamme. Meillä työskentelee varsin pieni ydinjoukko, joka tekee töitä hämmästyttävän monipuolisesti jokaisen ollessa avainhenkilö. Onkin korkea aika rekrytoida lisää osaajia, joista ensimmäisenä toivotan tervetulleeksi Kokkolan Sataman myyntipäällikkönä aloittaneen Mika Suvannon. Tässä julkaisussa kerrotaan myös siitä, että Kokkolan satamaa esitetään eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon. Haluan kiittää Kokkolan Sataman omistajaa eli Kokkolan kaupunkia ja kaikkia muita TEN-T ydinasiaa edistäviä tahoja aktiivisuudesta asian eteenpäin viemisessä. Faktat puhuvat sen puolesta, että Kokkolan paikka on nimenomaan TEN-T-ydinverkossa, kun sitä täydennetään satamien osalta. Olemmehan olleet jo pitkään Etelä-Suomesta pohjoiseen katsottaessa keskisen ja pohjoisen Suomen suurin satama.
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
Syväväylän vihkiäiset syksyllä COVID-19-pandemian vuoksi siirtyneitä 14 metrin syväväylän syvennyksen vihkiäisiä juhlitaan tulevana syksynä. Vihkiäisten ajankohta tarkentuu kesän aikana.
ACTION PORT 2/2021
KUVA: TOMMI HIETAHARJU/HIUTALE FILMS
Tuulivoimalakuljetuksille valmistui erikoisreitti Tuulivoimalakuljetusten erikoisreittiä testattiin kesäkuussa.
K
okkolan Satama palvelee jatkossa myös tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia. Pari vuotta kestänyt hanke erikoiskuljetusreitin toteuttamiseksi satamasta eteenpäin huipentui kesäkuussa toteutettuun testikuljetukseen. Samalla on uudistettu virallista erikoiskuljetusreittiä kaupungin tuntumassa, jotta sekin mahdollistaa kooltaan entistä isompien tuulivoimaloiden kuljettamisen Kokkolasta eteenpäin. – Meillä on satamassa Perämeren vahvin satamanosturi, jonka nostokapasiteetti on peräti 140 tonnia sekä laajat kenttäalueet. Sen takia Kokkolan Satama ryhtyi selvittämään, miten niitä voitaisiin hyödyntää myös tuulivoimaloiden kuljettamisessa, kertoo Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
Hänen mukaansa selvitystyö käytännön toteutuksineen sujui mainiosti, ja kaupalliset kuljetukset alkavat kesällä askel kerrallaan. – ELY:n ja Kokkolan kaupungin sekä suurteollisuusalueen edustajien kanssa olemme hakeneet ratkaisuja ongelmakohtiin hyvässä yhteistyössä. Erityiskiitoksen haluan osoittaa Väyläviraston Pekka Petäjäniemelle, jonka johdolla Kokkolaan saatiin todella nopeasti vetureiden ajolankojen nostolaitteet Asevarikon tasoristeykseen, Witting jatkaa. Samalla kun tuulivoimalakuljetuksille on toteutettu oma reitti, satamassa on hänen mukaansa huolehdittu siitä, etteivät olemassa olevien pitkäaikaisten asiakkaiden kuljetukset ja tavarankäsittely häiriinny.
Asiakaspalaute osana strategiatyötä K okkolan Satama Oy uudistaa strategiaansa ja on siinä yhteydessä halunnut kuulla asiakkaidensa mielipiteitä siitä, mihin asioihin asiakkaat haluavat Sataman panostavan tulevaisuudessa. – Lähestyimme asiakkaita kahteen eri otteeseen, ja asiakkailta tullut palaute oli erittäin myönteistä. Heidän mukaansa Kokkolan Sataman tapa kuunnella asiakkaitaan strategiatyössä osoittaa, että Kokkola on eturivin innovatiivinen satama Suomessa. Tätä arvostettiin kovasti, kertoo asiakkaiden kuulemisesta vastannut logistiikan tohtori Pekka Koskinen.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Kokkolan Satama kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla, sillä satama toimii asiakkailleen kasvun mahdollistajana. Kokkola Industrial Parkin lisäksi maakunnassa toimii paljon teollisuutta, joka hakee kasvua viennistä, ja Kokkolan satama tukee myös esimerkiksi alueensa vähittäiskaupan kasvutavoitteita. – Haastatellessani Maakuntaliittoa ja Kauppakamaria tuli vahvasti esille, että Kokkolan satamalla on takanaan maakunnan vahva tuki, kunhan satama toimii kilpailukykyisesti ja satamapalvelut ovat kunnossa.
ACTION PORT 2/2021
03
Tavoitteena TEN-T-ydinverkko Kokkolan kaupungin omistamaa Kokkolan Satamaa esitetään mukaan eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon. Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila sanoo, että kuuluminen TEN-T-ydinverkkoon olisi jatkumo Kokkolan Sataman pitkäjänteiselle kehittämiselle.
titeollisuudelle tärkeän yhteyden kansainvälisille markkinoille, Mattila toteaa.
KOKKOLAN SATAMA palvelee muun muassa Kokkolan suurteollisuusaluetta, jonka yritysten viennin arvo vuonna okkolan Sataman nykyiset liikennemäärät ja 2020 oli yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa. Sataman volyymit eivät ole sattumaa, vaan kasvu on tualueellisesta merkityksestä Keski- ja Pohjois-Suomen losta kovasta työstä. Parhaimmillaan vuotuinen kokovientiteollisuudelle kertoo se, että Kokkolassa toiminaisliikenteen määrä on jo ylittänyt 8 miljoonaa tonvan suurteollisuuden viennin suuresta määrästä huonia. Myös tulevaisuuden kasvunäkymät ovat erittäin limatta kaksi kolmasosaa Kokkolan Sataman liikennepositiiviset, Stina Mattila muistuttaa. määristä tulee oman lähialueen ulkopuolelta. Syksyllä 2020 käyttöön otettu 14 metrin syväväylä – Kokkolan Satama ja Kokkolan suurteollisuusalue on hänen mukaansa tuorein esimerkki siitä, ovat lisäksi kansainvälisesti merkittävä testamiten Suomen valtio on osaltaan panostausalusta uusille teknologioille ja vihreälle nut Kokkolan sataman kehittämiseen, ja siirtymälle, jotka ovat suuria kestävän miten myös valtio uskoo Kokkolan satakehityksen tulevaisuuden kysymyksiä. man sekä sitä ympäröivän alueen kasTEN-T-ydinverkon kautta avautuvat vumahdollisuuksiin. uudet rahoituskanavat parantaisivat – Eikä pidä unohtaa, että Kokkola on edelleen Kokkolan Sataman edellytykmuutenkin huomattava liikenteellinen siä toimia alueensa kasvun ja kehittämisolmukohta. Sijaitsemme TEN-T-ydinsen mahdollistajana, Stina Mattila jatkaa. verkkoon kuuluvan pääradan sekä katMyös Kokkolan kaupungin kehitysjohtavaan verkkoon lukeutuvan Valtatie taja Jonne Sandberg painottaa, että 8:n varrella. Lisäksi Kokkola-PietarsaaKaupunginjohtaja nyt on aika ottaa seuraava askel Kokren-lentokenttä tarjoaa alueemme vienStina Mattila. kolan Sataman kehittämisessä. KUVA: KOKKOLAN KAUPUNKI
–K
04
KUVA: TOMMI HIETAHARJU/HIUTALE FILMS
Kokkolan satama täyttää tälläkin hetkellä TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit.
– Kokkola täyttää jo nykyisellään TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit, ja vaadittavaa infrastruktuuria vahvistetaan edelleen. Kokkolan satama palvelee laajasti Pohjois- ja Keski-Suomen vientiteollisuutta, ja suurin osa Suomeen saapuvista isoista Panamax-aluksista käy nimenomaan Kokkolassa. Siksi on Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen muistutluonnollista, että Kokkola kuuluisi taa, että satamat muodostavat olennaisen osan kansainvälisissä TEN-T-ydinverkkoon laajentaen sakuljetusketjuissa, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen huoltovarmuumalla ydinverkon kattamaan satamidelle. Kokkolan satama on Suomen suurin irtotavaran satama, suurin en osalta myös keskistä ja pohjoista raideliikenne- ja transitoliikennesatama. Suomea, Sandberg sanoo. – Kokkolan satama toimii myös tärkeänä Venäjältä suuntautuvan kansainvälisen transitoliikenteen solmukohtana koko Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta, ja sillä on siten kansallisesti laaja vaikutus. Kokkolan satama palvelee kansallisesti Keski-Pohjanmaan lisäksi erityisesti Pohjois-Suomen ja Keski-Suomen vientiteollisuutta, Kaiponen toteaa. Hänen mukaansa Kokkolan sataman merkitys on keskeinen lisäksi maakunnassa käynnistymässä olevien 1,5 miljardin euron suurhankkeiden toteutumisessa. – Tuulivoimapuistohankkeet Lestijärvellä, Kaustisella ja Halsualla sekä Euroopan mittapuussa keskeinen Keliberin litium-kaivoshanke Kaustisella korostavat Kokkolan sataman merkitystä eurooppalaisena välittäjäsatamana lisäten Kokkolan sataman käytKehitysjohtaja töastetta entisestään. Jonne Sandberg. KUVA: KOKKOLAN KAUPUNKI
”Kokkolan satamalla laaja kansallinen vaikutus”
ACTION PORT 2/2021
05
Action Port on myös Digitaalisuus tehostaa ja sujuvoittaa toimintoja monilla tavoin Kokkolan satamassa. Pitkä digiloikka otettiin siinä vaiheessa, kun Kokkolan Satama päätti investoida langattomaan LTE-verkkoon, joka mahdollistaa isojen datamäärien siirtämisen luotettavasti ja turvallisesti.
D
igitaalisuuden hyödyntäminen on ollut Kokkolan satamassa arkipäivää jo pitkän tovin. Kokkolan Satama Oy:n kehityspäällikkö Jyrki Roukala seisoo Syväsataman tuntumassa tablettiaan selaten. Hän on hakenut näytölle reaaliaikaiseen tarkasteluun yhden syvälaiturissa Panamax-alusta lastaavan satamanosturin tiedot. Näkymä kertoo muun muassa sen, että nosturin kauha on parhaillaan auki valmiina kahmaisemaan kitaansa seuraavan annoksen. Sen lisäksi Roukala näkee näytöltä paljon muutakin lastaukseen liittyvää informaatiota, kuten lastitilanteen laivan ruumissa, tuulen voimakkuuden sekä satamanosturin konehuoneen lämpötilan. Jos satamanosturiin tulee vika, siitä välittyy saman tien tieto etäyhteyden päähän tekniselle henkilökunnalle. – He pystyvät paikantamaan vian nopeasti etänä sen sijaan, että he ensin ajaisivat autolla 5 kilometriä satamalaiturille, ja nousisivat sitten 25 metriä korkeaan nosturiin selvittääkseen ohjaamossa, mikä aiheutti hälytyksen. Koska vikatilanne voidaan nyt arvioida etänä, paikalle pystytään lähettämään heti ne henkilöt, joilla on vian korjaamiseen vaadittava osaaminen. Joskus ongelma pystytään ratkaisemaan etänä puhelinneuvontana, Roukala kertoo käytännön esimerkin digitalisaation hyödyistä. Samaan järjestelmään on kytketty monia muitakin kohteita, kuten junavaunujen kaatolaite, sinkkirikasteen purka-
misessa käytettävä uusi suppilovaunu, sähkökeskus ja sähkömittareita sekä kaivoja ja pumppuja. Yhteisenä nimittäjänä on esineiden internet eli Internet of Things (IoT), jolla parannetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja toimitusvarmuutta Kokkolan satamassa. TIETOMÄÄRÄ, joka satamassa syntyy ja jota alueella käsitellään, on valtava. Jyrki Roukala laskee, että Kokkolan Satamalla on käytössään noin 20 erilaista tietojärjestelmää. – Kun tietoa kerätään, siirretään yhteen paikkaan ja lajitellaan, syntyy tietoisuutta. Sen pohjalta luodaan reaaliaikainen tilannekuva, jota analysoimalla ja esimerkiksi vertaamalla historiaan voidaan ennustaa tulevaa. Siitä tässä koko kokonaisuudessa on kyse, Roukala pelkistää. Olennaista on myös tiedonsiirron kapasiteetti. Vuonna 2015 Roukalan johdolla ryhdyttiinkin selvittämään ratkaisua, joka parhaiten palvelisi tiedonsiirron ja digitaalisen toiminnanohjauksen tarpeita. – Pohdimme aika pitkään WLAN-teknologiaa kunnes totesimme, ettei se toimi tässä ympäristössä. Samoihin aikoihin rakennettiin valokuituyhteydet jokaisen kolmen satamanosan välille, ja uudeksi tiedonsiirron vaihtoehdoksi nousi LTE-verkko. Alun empimisen jälkeen päädyimmekin siihen, että laajalle, yli 500 hehtaarin suuruiselle satama-alueelle, rakennetaan yksityinen LTE-verkko, Roukala sanoo. Luotettavaksi ja kapasiteetiltaan riittäväksi osoittautunut LTE-verkko on hänen mukaansa se kivijalka, jonka päälle digitaalisia ratkaisuja voidaan jatkossa kehittää.
Digitalisaatio auttaa luomaan reaaliaikaisen tilannekuvan sekä ennustamaan tulevaa.
06
ACTION PORT 2/2021
KUVA: JORMA UUSITALO
Digi Port – Kokkolan satamassa digitalisaatiota hyödynnetään hyvin laajasti päivittäisessä tekemisessä, Kokkolan Satama Oy:n kehityspäällikkö Jyrki Roukala sanoo.
– Verkko perustuu seitsemään tukiasemaan, joista jokainen on liitetty kuituverkkoon, jota pitkin tiedot välittyvät satamakonttorille. Koska kyse on meidän omasta privaatista LTE-verkosta, emme ole riippuvaisia kaupallisista mobiiliverkoista. Se tarkoittaa ennen kaikkea luotettavuutta ja turvallisuutta, koska hallitsemme itse verkon kapasiteettia samoin kuin SIM-kortteja. Verkko on turvallisuuskriittinen. Vaikka sähköt ja internet olisivat alhaalla, tämä verkko toimii vielä kauan sen jälkeen. Lisäksi meillä on mahdollisuus kaupallistaa verkkoa tarjoamalla siitä viipaleita alueen muille toimijoille.
joista on valtavasti apua ihan päivittäisessä työssä. Olemme keskittäneet kaikki kamerat LTE-verkon ympärille, kun kameraverkko aiemmin perustui useisiin erilaisiin tiedonsiirron ratkaisuihin. Asentajilla on puolestaan käytössään tabletit, joilla he etävalvovat ja etäkäyttävät laitteita. Luonnollisesti hyödynnämme LTE-verkkoa ja tietojärjestelmiä monin eri tavoin myös turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Viimeisimpänä satamassa otettiin käyttöön sovellus, joka digitalisoi laivaliikenteen hallinnan. Markkinoilla on olemassa saman tyyppinen sovellus myös raidepuolelle. – Nyt käyttöön otettu sovellus tehostaa satamatoimintoja tuomalla reaaliaikaista tietoa materiaalivirroista. Sovellukseen on tulossa vielä paljon uutta, kuten on-line-tilassa oleva digitaalinen laivalista. Se helpottaa merkittävästi eri toimijoiden, kuten satamahallinnon, luotsien, hinaajien ja ahtaajien työskentelyä vähentämällä turhaa odotusta, Jyrki Roukala toteaa ja muistuttaa digitalisaation hyödyistä myös asiakkaille. – Olemme paalupaikalla, kun puhutaan LTE-verkon tiedonsiirron kapasiteetista. Se on antanut meille mahdollisuuden hyödyntää digitalisaatiota hyvin laajasti sataman toiminnoissa. Sataman asiakkaille tämä tarkoittaa ennen kaikkea entistä parempaa toimintavarmuutta ja tehokkuutta.
– Oma LTE -verkko tarkoittaa ennen kaikkea luotettavuutta ja turvallisuutta.
LTE-VERKKO SKAALAUTUU, ja Roukalan mukaan verkkoa onkin helppo laajentaa kahdella uudella tukiasemalla, jolloin se kattaisi koko suurteollisuusalueen. Alussa kuvattiin, kuinka LTE-verkko ja tietojärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan satamanostureista sekä muista koneista ja laitteista. Sen lisäksi digitalisaatio sujuvoittaa ja tehostaa sataman toimintoja monella muullakin tavalla, puhumattakaan siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia ja palveluita digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessa. Centria-ammattikorkeakoulun Biline 2-hankkeessa esimerkiksi on pyritty rakentamaan karttasovellusta, eli digitaalista tilannekuvaa. – Meidän kameraverkko käsittää lähes 30 kameraa,
ACTION PORT 2/2021
07
YHTEISTYÖSSÄ
KUVAT: FINNPILOT
Luotsi on aluksen päällikön
Hyvä luotsi tuntee alueensa vesistön ja on rauhallinen kaikissa tilanteissa.
Luotsi kapuamassa Southern Harmonyn kannelle ennen aluksen saapumista Kokkolan satamaan.
Luotsi on paikalliset vesialueet tunteva huippuammattilainen, jonka avulla laiva kulkee sujuvasti ja turvallisesti satamaan ja satamasta avomerelle. Kokkolan satama kuuluu luotsaustoimintaa harjoittavan Finnpilotin Perämeren luotsausalueeseen, jolla on Kokkolassa oma luotsiasema.
L
– Isoin vaikutus on aluksen massalla, koska kevyt alus on alttiimpi esimerkiksi tuulen vaikutuksille. Kokkolassa käy paljon isoja aluksia, ja meidän kokenut henkilökuntamme tunteekin hyvin niiden käyttäytymisen ja rajoitukset. Myös teknologialla on oma roolinsa. Ilkka Sipilän mukaan Finnpilotilla on käytössään hyvät työkalut
uotsauksella edistetään merenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta. Siksi luotsit ovat tärkeä osa sitä kokonaisuutta, jolla varmistetaan, että viennissä ja tuonnissa tavara liikkuu ilman tarpeettomia ja kalliiksi käyviä viivytyksiä. Luotsauslaki määrittelee, milloin aluksen on käytettävä luotsia. – Kokkolassa luotsinkäyttöprosentti on korkea, sillä se lähestyy 100 prosenttia. Luvun ulkopuolelle jäävät alukset ovat joko kooltaan niin pieniä, ettei niiden tarvitse käyttää luotsipalvelua, tai sitten kyseessä on alus, jonka päällikkö on suorittanut linjaluotsitutkinnon, kertoo Perämeren luotsausalueen Finnpilot Pilotage Oy on Suomen valtion kokonaan päällikkö Ilkka Sipilä. omistama erityistehtäväyhtiö, jolla on lakisääteinen yksinoikeus luotsaustoiminnan harjoittamiseen. Finnpilotin MERIKARTTTOIHIN on merkitty luotsipaikat, omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. missä luotsi nousee alukseen ja poistuu siitä. Suomen aluevedet ja Saimaa on jaettu neljään luotsaus– Koska Kokkolaan laivat saapuvat usein alueeseen. Perämeren luotsausalueen lisäksi muut luotsausetelästä, luotsi menee laivaan jo hieman aikaialueet ovat Saaristomeri-Selkämeri, Hanko-Helsinki sekä semmin Tankarin kohdalla. Laivan lähtiessä Kotka-Saimaa. Finnpilotin tuottamien luotsauspalvelujen Kokkolasta luotsi jää pois sen jälkeen, kun masuurin asiakaskunta, yli 90 prosenttia luotsatuista alukjakka on ohitettu, Ilkka Sipilä kertoo. sista, on ulkomaisten toimijoiden laivoja, joissa on ulEnnen alukseen nousua luotsi on selvittänyt komainen päällystö ja miehistö. muun muassa jää- ja tuulitiedot sekä veden korFinnpilot tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi keustiedot ja muut strategisesti tärkeät asiat. Niisatamien, varustamoiden, laivameklareiden den perusteella hän arvioi, voidaanko luotsaus toija agenttien, satamaoperaattoreiden mittaa turvallisesti. sekä teollisuuden kanssa.
Valtion omistama erityistehtäväyhtiö
08
ACTION PORT 2/2021
tärkeä neuvonantaja
Kokkolassa luotsauspalvelua käyttävät lähes kaikki satamassa käyvät alukset.
Kuvassa näkyvällä Kokkolan luotsiasemalla työskentelee 9 luotsia.
kriittisten toimintamallien havaitsemiseksi. Finnpilot on esimerkiksi kehittänyt järjestelmän, jonka avulla luotsit pystyvät arvioimaan vaikkapa sen, paljonko kyseisellä aluksella on kölin alla vettä eri nopeuksilla. – Teknologia on tärkeä apuväline, mutta varsinainen työskentely perustuu hyvin pitkälle ihmiseen ja siihen, Perämeren luotsausalue ulottuu Vaasasta Tornioon. Vuonna 2019 mitä hän havainnoi, Sipilä painottaa. alueella kirjattiin yli 5 080 luotsausta, ja koronavuonna 2020 luku oli noin 5 000. Aluepäällikkö Ilkka Sipilän mukaan tänä vuonna luotALUKSEEN NOUSTUAAN luotsi käy sausmäärät ovat jälleen kehittyneet nousujohteisesti kohti normaalien komentosillalla läpi reittisuunnitelaikojen lukuja. man eli sen, miten hän on suunniPerämeren luotsausalueen luotsiasemat sijaitsevat Kokkolassa ja Outellut vievänsä aluksen perille. Salussa. Tukiasemia on viisi; Kemin Ajoksessa, Oulu-Hailuodon Marjaniemalla aluksen päällikölle osoitetaan messä, Raahessa, Vaasassa sekä Pietarsaaren Leppäluodossa. Perämeren laituripaikka ja kerrotaan, miten luotsausalueella työskentelee 23 luotsia, joista 9 Kokkolassa. Lisäksi mosiihen on tarkoitus ajaa. Ellei luotsi lemmilla luotsiasemilla on vakituisesti töissä yhteensä 16 kuljettajaa. tunne alusta ennestään, hän tutustuu Kalustoa luotsausalueella on varsin paljon. Kuttereita eli isoja sen ohjailuominaisuuksiin ja mahdolveneitä on käytössä 9, nopeita pikaveneitä on aktiivikäytössä 7 lisiin erityispiirteisiin. ja hydrokoptereita 11. Hydrokoptereista 4 sijaitsee Kemissä, Olennaista on myös käydä läpi sy2 Marjaniemessä, 3 Kokkolassa sekä 1 hydrokopteri sekä väystiedot sekä selvittää, onko apuna ruoPietarsaaressa että Vaasassa. Autokaluston määrä rimiestä, ja ajaako alusta loppumatkan luotsi oli viime vuonna 13 ajoneuvoa, mikä oli korovai aluksen päällikkö luotsin ohjeiden mukaisesnapandemian vuoksi hieman tavallista ti. Hinaajatilauksen tekee päällikkö luotsin suositelenemmän. lessa, millä hinaajakalustolla on kulloinkin turvallista toimia. Luotsin työ on äärimmäisen vastuullista, ja luotsilta kaikkea hän on rauhallinen tilanteesta riippumatta. vaaditaan merikapteenin pätevyys, riittävä merikokeToimintavarmuus puolestaan lisää luottamusta luotsin mus sekä erityiskoulutus. Millaisia muita ominaisuuktekemiseen. Sen lisäksi hänen täytyy olla äärettömän sia luotsilta vaaditaan? kiinnostunut omasta työstään ja sen jatkuvasta kehit– Hyvä luotsi tuntee alueensa vesistön, ja ennen tämisestä, Ilkka Sipilä määrittelee.
Perämeren luotsausalueella yli 5 000 luotsausta vuodessa
ACTION PORT 2/2021
09
MINUN TYÖNI Vuodet Kokkolan Sataman palveluksessa ovat opettaneet talouspäällikkö Vuokko Kalliokoskelle, että tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Kun työhönsä sitoutuneet ihmiset tekevät töitä pitkäjänteisesti, tavoitteilla on monesti tapana toteutua, ja jopa ylittyä.
V
uokko Kalliokoski on ollut nykyisen työnantajansa leivissä käytännössä koko tähänastisen, 34 vuotta kestäneen, työuransa. Hän on nähnyt aitiopaikalta ja myös omalla työpanoksellaan vaikuttanut Kokkolan sataman huikeaan kasvuun. – Muistan hyvin, kuinka satamajohtajana vuoden 1987 lopulla aloittanut Eero Mäki visioi, että joku päivä meidän tavaraliikenteen määrä on 7 miljoonaa tonnia. Tämä tapahtui aikana, jolloin sataman tavaraliikenne oli nippa nappa 2 miljoonaa tonnia, ja pidinkin Mäen ajatuksia aika utopistisina. No, tähän päivään mennessä tavaraliikenne on ollut enimmillään jopa yli 8 miljoonaa tonnia, ja nyt uskallan sanoa, että 10 miljoonaa tonniakin on täysin mahdollista. Kalliokosken mukaan kasvua selittävät niin tulevaisuuteen katsovat viisaat satamajohtajat kuin Sataman luottamushenkilöt sekä kaupunkikonserni omistajana. Kaikki keskeiset tahot ovat jakaneet yhteisen näkemyksen pitkäjänteisestä kehittämisestä ja siihen liittyvistä investoinneista.
SATAMAN PALVELUKSESSA Vuokko Kalliokoski aloitti saman vuoden keväällä, kun Eero Mäki tuli taloon. Elettiin aikaa, jolloin kokkolalaiset pääsivät vielä kulkemaan varsin vapaasti satama-alueelle. Sinne autoilivat keväisenä sunnuntai-iltana myös Kalliokoski ja hänen tuleva aviomiehensä. – Opiskelin Kokkolan kauppaopistossa ja päätimme ajella satamaan, koska silloin alueen ympärillä ei ollut aitoja eikä portteja. Satamassa kuitenkin näimme kylttejä, joissa kiellettiin asiaton oleskelu satama-alueella sakon uhalla. Sanoinkin miehelleni, että nyt äkkiä pois. Olin jälkeenpäin vähän huolestunut tapahtuneesta, koska olin maalaistyttö kaupungissa, ja minut oli kotona opetettu noudattamaan lakia. Kuinka ollakaan, muutama päivä myöhemmin Kalliokoski sai kotiinsa ruskean kirjekuoren, jonka päällä oli teksti ”Kokkolan satamakonttori”. Kirjeen sisältö kuitenkin yllätti iloisesti. Sakon sijasta Posti toi kutsun työpaikkahaastatteluun satamakonttorille. – Opintojen päättymisen aikoihin olin hakenut töihin Kokkolan kaupungille, ja kirjeessä minua ohjeistettiin soittamaan satamakapteeni Hans Biskopille. Taskut täynnä kolikoita lähdin heti puhelinkopille, ja Biskop pyysi käymään seuraavana päivänä. Sydän
Kesätyöstä kehkeytyi vuosikymmenien työura – Olen tarkka luonteeltani ja pidän siitä, että asiat hoidetaan mielellään heti, ellei aikaisemmin, Kokkolan Sataman talouspäällikkö Vuokko Kalliokoski sanoo.
10
ACTION PORT 2/2021
pamppaillen saavuin työhaastatteluun, jonka päätteeksi Biskop totesi, että tule huomenna töihin. Eli työurani Kokkolan satamassa alkoi tarkalleen 11. kesäkuuta 34 vuotta sitten, Kalliokoski kertaa hymyillen päätymistään nykyiseen työpaikkaansa. Alun perin kyse oli kesälomansijaisuudesta. Silloinen kanslisti oli työssään tarkka, ja Kalliokoski sai häneltä hyvän perehdytyksen toimistovirkailijan tehtäviin. Työt jatkuivat talven yli, toisenkin kesän, ja vielä uuden vähän pidemmän määräaikaisuuden, kunnes työpaikka vakinaistettiin. Myöhemmin toimistovirkailijan tehtävänimike muuttui kanslistiksi, sen jälkeen toimistonhoitajaksi ja 2000-luvun alussa taloussihteeriksi. Talouspäällikkönä Kalliokoski on toiminut vuodesta 2006. Hän kuuluu myös Kokkolan Satama Oy:n johtoryhmään sekä toimii yhtiön hallituksessa asiantuntijajäsenenä ja toimitusjohtajan sijaisena.
Hänen mukaansa iso kiitos työn palkitsevuudesta kuuluu myös Sataman nykyiselle toimitusjohtajalle Torbjörn Wittingille. – Meidän keskinäinen yhteistyömme sujuu erinomaisesti. Ellei hän olisi luottanut minuun ja arvostanut työpanostani, en olisi tänä päivänä tässä asemassa. Vuosituhannen vaihteessa Kalliokoski mietti, että kauppaopiston päälle olisi hyvä saada lisäoppia. Se todennäköisesti palvelisi myös tulevaa urapolkua. Opiskelu avoimessa yliopistossa johtikin hallintotieteiden maisterin tutkintoon. – Valmistuttuani ajattelin, että nyt olen opiskeluni opiskellut, mutta sitä tunnetta kesti vain yhden päivän. Olin aina halunnut opiskella kauppatieteitä, ja niinpä sitten valmistuin 2019 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. On ollut todella hyvä yhdistelmä, kun sataman liikennemäärien kasvaessa olen saanut lisää vastuuta ja samalla opiskellut asioita, joita olen voinut hyödyntää suoraan omassa työssäni. Molemmissa maisteritöissään hän perehtyi yhtiöittämiseen sekä siihen, mitä tarkoittaa, kun kuntien toiminnoissa siirrytään yhtiömaailmaan. Kokkolan Satama muuttui 2015 liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, minkä lisäksi Kokkolan Satama Oy:llä on Silverstone Bay Logistics Oy-niminen tytäryhtiö, joka tuottaa aluspalveluita sekä nostureiden kuljettamispalveluita.
– Valmistuttuani ajattelin, että nyt olen opiskeluni opiskellut, mutta sitä tunnetta kesti vain yhden päivän.
KUVAT: JORMA UUSITALO
TYÖ ON OPETTANUT tekijäänsä Kalliokosken kohdalla alusta pitäen. Eero Mäki oli työssään tunnetusti taitava kynän käyttäjä, joka osasi muotoilla sanottavansa erilaisissa asiakirjoissa. – Tuolloin teksti kirjoitettiin ensin lyijykynällä konseptipaperille, josta minä kirjoitin tekstin puhtaaksi. Mikä olisi voinut olla parempaa perehdyttämistä siihen, miten vaikkapa viranomaisia lähestytään. Samalla minulle syntyi kokonaiskäsitys, mitä kaikkea täällä tapahtuu. Siitä on ollut minulle myöhemmin valtavasti hyötyä.
SATAMAYHTIÖSSÄ arkea pyöritetään tiiviillä organisaatiolla ja osaavalla henkilöstöllä. Vuokko Kalliokosken johtamassa tiimissä työskentelee yhteensä viisi henkilöä. – Harvassa työpaikassa talous- ja hallinto-osaston henkilöstö pääsee tekemään töitä niin monipuolisesti kuin meillä. Myös omalla kohdallani tehtävien monipuolisuus on yksi syy siihen, miksi työni on niin mielenkiintoista. Yksi tärkeä osa-alue liittyy kassavirtaan. Investoinnit ovat isoja, ja tuloja niistä saadaan usein vasta myöhemmin. Investointien lisäksi toimintaa kehitetään koko ajan esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä. Kaiken kaikkiaan tässä tehtävässä näkee, että omalla työllä on merkitystä, mutta viime kädessä onnistumme nimenomaan tiiminä. Työn ulkopuolella Vuokko Kalliokosken aika kuluu maaliskuussa syntyneen lapsenlapsen sekä matkustamisen ja liikunnan parissa. Äänikirjatkin ovat mieluisa vaihtoehto vapaa-aikaan. – Juoksen ja maastopyöräilen, minkä lisäksi pohjoinen vetää puoleensa. Aiemmin enimmäkseen laskettelin, mutta viime talvena löysin murtomaahiihdon vuosikymmenien jälkeen. Se voi jopa syrjäyttää laskettelun, hän arvelee. Vuokko Kalliokosken vapaa-aikaan kuuluu monipuolinen liikunta ja jäsenyys vakuutusyhtiön hallintoneuvostossa.
ACTION PORT 2/2021
11
Mika Suvannosta Kokkolan Sataman myyntipäällikkö M
Kokkolan satamassa tehtiin laivaliikenteen historiaa K okkolan satamassa tehtiin historiaa toukokuussa, kun Syväsatamaan saapui 292 metriä pitkä ja 45 metriä leveä rahtialus Southern Harmony. Kyseessä on kantavuudeltaan suurin Suomessa käynyt alus. Panaman lipun alla liikennöivän ja vuonna 2012 rakennetun Southern Harmonyn kantavuus on peräti 182 249 tonnia, ja se haki Kokkolasta lannoitevalmistaja Yaran tuotteita. – Olemme sittemmin tarkastelleet Suomen laivatilastoja ja tulleet siihen tulokseen, että Southern Harmony on lastinottokyvyltään isoin Suomen satamissa koskaan käynyt alus. Juuri syvennetyn 14,2 metrin väylän ansiosta tämäkin laiva voitiin lastata Kokkolassa entistä täydemmäksi. Tanskan salmien sisäpuolella merialueen syvyys on 15 metriä, ja tämä on myös ensimmäinen alus, joka lastattiin täyteen Tanskan salmien ulkopuolella, Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo.
12
Toukokuussa Kokkolan Syväsatamassa lastattuna ollut Southern Harmony on lastinottokyvyltään suurin Suomessakoskaan käynyt alus.
ACTION PORT 2/2021
KUVA: JORMA UUSITALO
KUVA: JORMA UUSITALO
ika Suvanto on aloittanut Kokkolan Satama kaan prosesseja ja heidän palvelutarpeitaan. KokkoOy:n myyntipäällikkönä ja johtoryhmän jäse- lan satamalla on pitkä ja upea historia. Nyt on meidän nenä. Hän vastaa yhdessä Sataman yhteistyökump- nykyisten tekijöiden vuoro luoda omassa aikaikkunaspaneiden kanssa logistiikkapalveluiden myynnistä ja samme jotain uutta ja kestävää sataman historiaa kunkoordinoinnista Kokkolan sataman reiteillä. nioittaen, Mika Suvanto määrittelee tavoitteiMika Suvanto on työhistorialtaan kotaan uudessa työssään. kenut Venäjän-kaupan asiantuntija, Hänen perheeseensä kuuluvat ukjoka hallitsee erinomaisesti venäjän rainalaissyntyinen vaimo sekä täykielen ja tuntee laajasti venäläistä si-ikäiseksi varttunut poika. kulttuuria. Työuransa alkuvai– Muutto Kokkolaan ajoittui heissa hän työskenteli matkaierinomaiseen aikaan, sillä poilualalla ja asettui niihin aikoihin kamme oli jo muuttamassa pois asumaan Viipuriin. Sen jälkeen kotoa. Jokaisessa perheessä vanSuvanto on työskennellyt sekä hempien ja lasten tiet eroavat Venäjällä että Suomesta käsin jossain vaiheessa, ja emolintujen muun muassa energia-alalla, elektlentäessä maailmalle poikaset jääroniikkateollisuuden sopimusvalvät huolehtimaan pesästä, Suvanto mistuksessa sekä pumpputeknologian hymyilee. Venäjän-kauppaan liittyvissä tehtävissä. Hän on myös gruusialaisen keittiön – Monipuolinen työkokemukystävä ja pitkäaikainen harrasseni teollisuudesta sekä teolliVenäjän-kauppa liittyy kaikkiin niitajamuusikko. Intohimoina ovat suudessa toimimisesta auttavat hin työtehtäviin, joissa Mika Suvanto erityisesti The Beatles ja Old ymmärtämään syvällisesti asiakon työurallaan työskennellyt. School Classic Rock.
EDITORIAL The inauguration of the deep fairway will be held in autumn
Digitalisation is already here ur principle when developing the Port of Kokkola is to look carefully into the future and listen to our customers. Long-term thinking dictates our investments and we have a clear idea of how they should serve our customers and, above all, our competitiveness. Therefore, we have purposefully taken advantage of the opportunities that digitalisation and, for example, the Internet of Things (IoT) offer. Digitalisation is already streamlining operations in the Port of Kokkola in many ways. This was made possible when the Port of Kokkola decided to invest in its own wireless LTE Network. As a result, data is communicated effectively. This was not enough, so the next step was to put digitalisation into practice with he help of tailor made systems, and this work continues. A practical example of digitalisation is a situational picture in real-time and we are the only player in the industry that can offer this currently. Real-time data on, for example, how the ship’s loading and unloading progresses helps the customer anticipate and plan their own operations. The service, which specifically improves communication, streamlines operations associated with ship visits to the port and provides cost savings and a faster operation. The future at the Port of Kokkola will be increasingly digitalised. This has also been a very active year for the Port of
Kokkola from an invest- The inauguration of the 14-meter deep fairway, which was postment point of view. The poned because the COVID-19 total amount of investpandemic, will be held in next ments exceeds EUR 100 autumn. The date of the inaumillion. In addition to guration will be specified this we are strengthening during this summer. our human resources. We have a small core team that are incredibly versatile; all are key people. The time has therefore come to recruit people with particular skills. I welcome Mika Suvanto, who has started his job as Sales Manager at the Port of Kokkola. Also in this edition, we can announce that the Port of Kokkola is proposed to become part of the European TEN-T core network. I would like to thank the owner of the Port of Kokkola, The City of Kokkola, and everyone else who represents the TEN-T core network for their contribution when it comes to presenting the case. Facts suggest that Kokkola should have a place in the TEN-T core network as it complements existing ports. We have long been the largest port in Central and Northern Finland, as seen from Southern Finland. TORBJÖRN WITTING CEO Port of Kokkola Ltd.
The core network TEN-T as a goal
P
ort of Kokkola Ltd., owned by the City of Kokkola, aims to be included in the European TEN-T core network. The Mayor of Kokkola, Stina Mattila, says that belonging to the TEN-T core network would be a continuation for the long-term development of the port of Kokkola. – The current traffic and cargo volumes in the port of Kokkola are not a coincidence; the growth is the result of hard work. At best, annual cargo volumes have already exceeded 8 million ton. The future growth prospects are also very positive, Stina Mattila reminds us. According to her, the 14-metre-deep channel introduced in autumn 2020 is the latest example of how the Finnish state has invested in the development of the
port of Kokkola, and how the state also believes in the growth opportunities of the port of Kokkola and the surrounding area. Jonne Sandberg, Development Director of the City of Kokkola, also emphasizes that now is the time to take the next steps in the development of the port of Kokkola. – Kokkola already meets the criteria for a TEN-T core network port, and the required infrastructure will continue to be strengthened. The port of Kokkola serves a wide range of Northern and Central Finland’s export industry, and most of the large Panamax class vessels arriving in Finland call specifically into Kokkola. PHOTO: TOMMI HIETAHARJU/HIUTALE FILMS
SUMMARIES IN ENGLISH
O
ACTION PORT 2/2021
13
ort of Kokkola will continue to serve special transports of wind turbines. The project to create a special transport route from the port, which has been going on for a couple of years, culminated in a test transport that was carried out in June. At the same time, an official special transport route has been renewed near the city, so that even larger wind turbines can be transported from Kokkola.
Mika Suvanto, Sales Manager of the Port of Kokkola
M
ika Suvanto has joined as Port of Kokkola Ltd.’s Sales Manager and member of the management team. Together with Port of Kokkola Ltd.’s partners, he is responsible for the sales and coordination of logistics services on Port of Kokkola’s routes. – My diverse work experience in industry and work-
D
igitalisation in the port of Kokkola intensifies and streamlines operations in many ways. The LTE network and information systems enable a real-time picture of, for example, harbour cranes and other machinery and equipment. In addition, digitalisation is accelerating and streamlining the port’s operations in many other ways, not to mention the new opportunities and services digitalisation will offer in the future.
ing in industry helps me to and an in-depth understanding of the customer's processes and their service needs, Mika Suvanto says.
– For Port of Kokkola Ltd.’s customers, this means, above all, even better operational reliability and efficiency, says Jyrki Roukala, Development Manager of Port of Kokkola Ltd.
Action Port is also Digi Port 14
PHOTO: TOMMI HIETAHARJU/HIUTALE FILMS
– We have the strongest harbour crane in the Gulf of Bothnia with a lifting capacity of 140 ton as well as large field areas. In addition, we have decided to purchase a new Gottwald 7-series crane with a lifting capacity of up to 150 ton. Therefore, Port of Kokkola started exploring how we could also be used in the transport wind turbines, says Torbjörn Witting, CEO of Port of Kokkola Ltd.
ACTION PORT 2/2021
PHOTO: JORMA UUSITALO
P
PHOTO: JORMA UUSITALo
SUMMARIES IN ENGLISH
Completing a special route for wind power transportation
Цифровые технологии уже здесь
П
ринцип развития порта Коккола заключается в скрупулезном изучении будущих трендов и изучению потребностей наших клиентов. Инвестиции поддерживают идею долгосрочного устойчивого развития и видения какой комплекс услуг наилучшим образом отвечает потребностям наших клиентов, прежде всего их конкурентоспособности. Именно поэтому мы смело воспользовались и возможностями цифровизации, например технологией ”Интернет вещей” (IoT). В порту Коккола цифровизация уже во многих сферах улучшает эффективность работы. Это стало возможно благодаря решению порта Коккола инвестировать в собственную высокоскоростную беспроводную сеть LTE, с помощью которой информация передается наиболее эффективно. Конечно, этого было еще недостаточно, и следующим шагом стало начало использования индивидуального программного обеспечения для внедрения принципов цифровизации на практике, и работы в этом направлении продолжаются. Одним из практических примеров цифровизации является предоставление информации о текущем состоянии в реальном времени, мы единственная компания в своей области в Финляндии, предлагающая такую информации в текущем объеме. Например, информация в режиме реального времени о ходе погрузки и разгрузки судов помогает клиентам предвидеть и планировать свои собственные операции. Экономия затрат и более плавная работа обеспечиваются услугой, которая повышает эффективность работы судов в порту, особенно за счет улучшения потока информации. Поэтому можно сказать, что будущее порта Коккола в более широком смысле ФОТО: УЛЛА НИКУЛА
КРАТКАЯ ИНФОРМАЦИЯ НА РУССКОМ
ОТ РЕДАКЦИИ
Торжественная церемония открытия углублённого фарватера состоится этой осенью
является цифровым. Торжественное открытие углуС точки зрения объблённого фарватера до 14 меема инвестиций, порт тров, которое было перенесено в прошлом году из-за пандеКоккола в настоящее мии COVID-19, будет отмевремя переживает начаться этой осенью. Дата сыщенный год, при этом церемонии уточнится общая сумма инвестиций этим летом. превысила 10 миллионов евро. Кроме того, мы укрепляем наши кадровые ресурсы. У нас довольно небольшая основная команда сотрудников, которая работает удивительно разносторонне, и в которой каждый специалист является ключевой фигурой. Настало время привлечь больше экспертов, первым из которых я приветствую Мика Суванто, который начал свою работу в качестве менеджера по продажам порта Коккола. В этой публикации также объясняется, почему порт Коккола предлагается включить в состав Трансевропейской Транспортной Сети – «TEN-T». Я хотел бы поблагодарить владельца порта Коккола, то есть город Коккола, и всех других участников за их активные содействии по продвижению вопроса TEN-T. Факты утверждают, что место Коккола находится однозначно в Транспортной Сети TEN-T, когда речь идет о включении в состав новых портов. Ведь мы, если рассматривать территорию выше от южной Финляндии, уже давно являемся крупнейшим портом на территории центральной и северной Финляндии. ТУРБьЁРН ВИТТИНГ Генеральный директор АО Порт Коккола
Порт Коккола вошел в историю судоходства
В
порту Коккола в мае произошло историческое событие, когда грузовое судно Southern Harmony длиной 292 метра и шириной 45 метров прибыло в Глубоководный Порт. Это самое крупное посетившее Финляндию судно. Southern Harmony ходит под Панамским флагом и построено в 2012 году, дедвейт составляет 182 249 тонн. На судно была погружена продукция компании-производителя удобрений Yara в Коккола. – Позже мы стали изучать статистику заходов судов в прибрежные воды Финляндии и пришли к выводу, что Southern Harmony - самое крупное судно, когда-либо посещавшее финские порты. Благодаря недавно завершенному проекту по углублению фарватера до 14,2 м судно смогли загрузить наиболее эффективно. Данное судно было первое, которое загрузили до полной своей грузовмести-
мости за пределами Датских проливов, в которых глубина морской акватории составляет 15 метров, говорит Торбьерн Виттинг, генеральный директор порта Коккола. Судно Southern Harmony, погруженное в Глубоководном Порту Коккола в мае - крупнейшее судно по дедвейту, когда-либо посещавшее Финляндию. ФОТО: ЙОРМА УУСИТАЛО
ACTION PORT 2/2021
15
ФОТО: ТОММИ ХИЕТАХАРьЮ / ХИУТАЛЕ ФИЛМС
П
орт Коккола, принадлежащий городу Коккола, рассматривается к включению в состав Трансевропейской Транспортной Сети – «TEN-T». Мэр Кокколы Стина Маттила говорит, что участие в транспортной сети – «TEN-T» станет продолжением долгосрочного развития порта Коккола. - Текущий коммерческий оборот и объемы перевозок порта Коккола не являются случайным достижением, ведь рост является результатом напряженной работы. На своем пике общий годовой объем перевозок уже превысил 8 миллионов тонн. Перспективы будущего роста очень позитивны, говорит Стина Маттила.
По ее словам, фарватер глубиной 14 метров, введенный в эксплуатацию осенью 2020 года, является недавним примером того, как Финское Государство внесло свой вклад в развитие порта Коккола и как государство твердо верит в потенциал роста порта Коккола. Директор по развитию города Коккола, Йоннэ Сандберг дополнительно подчеркивает, что сейчас самое время сделать следующий шаг в развитии порта Коккола. - Коккола уже соответствует критериям порта Транспортной Сети – «TEN-T», и будут сделаны дополнительные необходимые работы по развитию.
О Мика Суванто, менеджер по продажам Порта Коккола
М
ика Суванто назначен менеджером по продажам и членом управлении АО «Порт Коккола». Вместе с партнерами порта он отвечает за продажи и координацию логистических услуг порта Коккола. Мика Суванто является экспертом в области российской торговли. Он отлично владеет русским языком и обладает глубокими познаниями русской культуры. На ранних этапах своей карьеры он работал в индустрии туризма и в то время обосновался в Выборге. С тех пор Мика Суванто работал как в России, так и в Финляндии в энергетическом секторе, контрактном производстве в электронной промышленности и на должностях, связанных с торговлей насосными технологиями. ”Мой разносторонний опыт работы в области промышленности помогает нам глубоко понимать процессы клиентов и их потребности в обслуживании. Порт Коккола имеет долгую и впечатляющую историю. ФОТО:???????? ФОТО: ЙОРМА УУСИТАЛО
КРАТКАЯ ИНФОРМАЦИЯ НА РУССКОМ 16
На пути в Трансевропейскую Транспортную Сеть – «TEN-T».
Теперь настала очередь нам - сегодняшним деятелям в наше собственное время создать что-то новое и устойчивое, уважая истории порта, определяет Суванто свои цели в своей новой работе. В кругу семьи есть жена украинского происхождения и взрослый сын. - Переезд в Коккола оказался своевременным, так как наш сын уже планировал уезжать из дома. В каждой семье родители и дети в какой-то момент расходятся, и когда птицы-родители вылетают в мир, птенцы остаются заботиться о гнезде, - улыбается Суванто. Он также является любителем грузинской кухни и давним музыкантом-энтузиастом. В область музыкальных предпочтении входят «Битлз» и классический рок старой школы.
ACTION PORT 2/2021
Российская торговля связана со всеми должностями, на которых Мика Суванто работал в течение своей карьеры.