N
TI
L KO
A
1/ 20
K KO
24
PORT OF KOKKOLA
SA TA M
AO Y:N
S
S I DO
H RY
L MÄ
EH
Kokkolan satamasta lähtee lähes 1 000 erikoiskuljetusta
Konttiliikenne uuteen aikakauteen
PÄÄKIRJOITUS
Uutta kohti V
uosi 2023 oli liiketoiminnallisesti vaikea monille toimijoille, niin myös Kokkolan Satamalle. Meillä suurin muutos on koskenut idän transitoliikennettä, joka on pois hyvin pitkään ja nähtäväksi jää, palautuuko se enää koskaan. Olemmekin tilanteessa, jossa koko satamayhteisöltä vaaditaan muutoskykyä ja valmiutta tarttua uusiin tavaravirtoihin. Vaikka tilanne on edelleen haastava, tunnelin päässä näkyy valoa jo alkaneen vuoden osalta. Viereisellä sivulle kerromme esimerkiksi siitä, että Kokkolan satamasta lähtee keväästä alkaen lähes 1 000 tuulivoimalakomponenttien projektikuljetusta rakenteilla olevaan Suomen suurimpaan maatuulivoimapuistoon Lestijärvelle. Vertailussa Kokkolan vahvuudeksi nousivat erityisesti Kokkolan Sataman tekemät panostukset tuulivoimaloiden vaatimaan satamalogistiikkaan sekä vahva kokemus ja osaaminen komponenttien käsittelystä. Toisaalla tässä lehdessä kerromme tarkemmin lisäksi konttiliikenteen mielenkiintoisista näkymistä. Meillä on ollut uskollisia konttiliikenneasiakkaita jo yli 10 vuoden ajan, ja nyt elämme vaihetta, jossa toivotamme lämpimästi tervetulleiksi myös uudet asiakkaat. Varsinkin puhtaan siirtymän hankkeiden ansiosta konttiliikenteessä on paljon potentiaalia. Kokkolan Satama tekikin merkittävän investoinnin järeään konttinosturiin, ja olennaista on huomioida lisäksi Rauanheimon tärkeä rooli konttiliikenteen operoijana Kokkolassa. Marraskuussa järjestetty Container Day oli puolestaan erinomainen avaus konttiliikenteen toimijoiden syvemmälle yhteistyölle ja konttiliikenteen palveluiden edelleen kehittämiselle Kokkolan satamassa. Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen/Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KUVAT: Jorma Uusitalo Clas-Olav Slotte Alexandra Haapala Kuljetusliike Ville Silvasti Oy KANNEN KUVA: Kokkolan satamasta lähtee Lestijärvelle lähes 1 000 tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetusta.
Viime vuoden lopulla Kokkolan Sataman palveluksessa aloitti kaupallisena päällikkö Anssi Martinmäki. Tämäkin on yksi osoitus siitä, että Kokkolan Satamassa uskomme lujasti tulevaisuuteen ja siihen, että yhdessä osaavien kumppaneidemme kanssa pystymme luomaan uutta liikennettä ja palvelemaan eri tavaralajikkeissa niin viejien kuin tuojien tarpeita. Näillä ajatuksilla toivotan Kokkolan Sataman asiakkaille ja yhteistyökumppaneille oikein hyvää ja menestyksekästä vuotta 2024!
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
KUVA: WALC OY
Konttien käsittelykapasiteetti puolestaan lisääntyy merkittävästi Kokkolan Sataman hankkiman konttinosturin ansiosta. KUVA: CLAS-OLAV SLOTTE
ACTION PORT 1/2024
Suomen suurimman maatuulipuiston tuulivoimalat Kokkolan sataman kautta Lestijärvellä rakenteilla olevan Suomen suurimman maatuulituulipuiston voimalakomponentit kulkevat Kokkolan sataman kautta. Kyseessä on myös satamalogistiikan näkökulmasta jättihanke, sillä tuulivoimalakomponenttien kuljettaminen Kokkolan satamasta Lestijärvelle vaatii noin 1 000 projektikuljetusta.
K
uljetusliike Ville Silvasti Oy:n toimitusjohtaja Ville Silvasti kertoo, että satamalogistiikan, eli tuulivoimalakomponenttien purkamisen laivoista ja niiden varastoinnin satama-alueella, hoitavat yhteistyössä Kokkolan Satama ja Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, Rauanheimon toimiessa Sataman yhteistyökumppanina. Lisäksi Silvasti kuljettaa komponentit tuulipuistoon Lestijärvelle. – Tämä on meille tämän vuoden yksi merkittävimpiä projekteja. Kuljetukset on suunniteltu hoidettavaksi vuoden 2024 aikana. Ensimmäiset komponentit saapuvat Kokkolan satamaan maaliskuussa, ja kuljetukset kohteeseen käynnistyvät kevään kuluessa. Kaikkiaan projekti käsittää noin 1 000 erikoiskuljetusta, Ville Silvasti jatkaa. Hänen mukaansa satamalogistiikkaa koskevat päätökset on tehty yhteistyössä asiakkaan kanssa. – Päätökseen vaikuttivat erityisesti Kokkolan Sataman hyvät varastotilat, nosturikapasiteetti sekä etäisyys työmaasta. Jotta kaikki sujuu sovitusti, se edellyttää tiivistä yhteydenpitoa meidän ja Kokkolan Sataman välillä, kaiken projektiin liittyvän sovittamista muuhun laivaliikenteeseen sekä kaiken sen osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä, jota Kokkolan Satamalle on kertynyt tuulivoimalakomponenttien satamalogistiikasta, Ville Silvasti sanoo.
KOKKOLAN SATAMA Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting odottaa innolla yhteistyön käynnistymistä. Hän toteaa, että maatuulivoimaloiden komponenteille tarkoitetun satamalogistiikan pitkäjänteinen kehittäminen kantaa nyt hedelmää. – Olemme kiitollisia siitä luottamuksesta, jota meitä kohtaan on tässä yhteydessä osoitettu. Hopeakiven satama, jonne tuulivoimaloiden komponentit saapuvat, laajenee merelle edelleen. Tällä hetkellä meillä on käytössämme noin 15 hehtaaria yhtenäistä aluetta komponenttien käsittelyä ja varastointia varten. Hopeakiven Sataman laituria on pidennetty 440 metriin uusimman, 120 metrin pituisen osuuden valmistuttua 2021, minkä lisäksi olemme investoineet nosturikapasiteettiin. Myös uusi projektikuljetusreitti satamasta pääteille on olennainen osa tehokasta satamalogistiikkaa, Witting kertoo Kokkolan Sataman tekemistä panostuksista. Lestijärvelle rakennettava tuulipuisto käsittää 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä, roottorin halkaisija 170 metriä ja yksikköteho 6,6 megawattia. Tuulipuiston yhteenlaskettu kokonaisteho on 455,4 megawattia.
ACTION PORT 1/2024
– Tämä on meille kuluvan vuoden yksi merkittävimpiä projekteja, sillä Kokkolan satamasta lähtee Lestijärvelle noin 1 000 erikoiskuljetusta, sanoo Kuljetusliike Ville Silvasti Oy:n toimitusjohtaja Ville Silvasti.
03
Merkittävä nosturiinvestointi tuo lisää iskukykyä konttiliikenteeseen Kokkolan Sataman hankkima konttipukkinosturi on merkittävä panostus Kokkolan kautta tapahtuvan konttiliikenteen kehittämiseen. ”Tällä nosturi-investoinnilla vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin, mahdollistamme teollisuuden puhdasta siirtymää, ja samalla se parantaa palveluamme yhteistyökumppaneidemme suuntaan”, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
K
onttiliikenteessä nähdään paljon potentiaalia, ja siksi Kokkolan Satama myös panostaa konttiliikenteen kehittämiseen määrätietoisesti. Esimerkiksi Kokkolan suurteollisuusalueen nykyisillä toimijoilla on meneillään huomattavia puhtaaseen siirtymään liittyviä investointihankkeita. Sen lisäksi moni uusi toimija harkitsee investointeja Kokkolaan. – Meillä on uskollisia konttiliikenteen asiakkaita muun muassa KIPin alueelta, Keski-Suomen teollisuudesta ja vähittäiskaupan piiristä jo vuodesta 2009 lähtien. Nyt konttiliikenne Kokkolan satamassa on moninkertaistumassa, ja olemme saaneet asiakkailta vahvaa palautetta ja toiveita konttien käsittelykapasiteetin lisäämisestä. Samanaikaisesti konttilaivojen koko kasvaa koko ajan, johon kehitykseen tämä 17 konttirivin iso konttinosturi vastaa erinomaisesti. Nosturi on suunniteltu käsittelemään parhaimmillaan yli 60 TEU:ta (Twenty-foot Equivalent Unit) per tunti, ja se palvelee asiakkaitamme pitkälle tulevaisuuteen, Torbjörn Witting taustoittaa nosturihankintaa. Tähän saakka kontteja on käsitelty Kantasatamassa ja Hopeakiven satamassa. Konttipukkinosturi sijoitetaan Hopeakivelle, jonne konttiliikenne jatkossa kokonaisuudessaan keskittyy. KONTTIPUKKINOSTURI kuljetettiin Puolasta Gdynian satamasta Kokkolaan marraskuussa. Kokkolan Sataman tekninen päällikkö Tapio Lampinen sanoo, että kokonaisuudessaan siirto-operaatio onnistui mainiosti, vaikka sääolot aiheuttivat pariin otteeseen muutoksia aikatauluihin. Kokonaisuudessaan konttipukkinosturin merimatka Puolasta Kokkolaan kesti 8 päivää. Lähtösatamassa Gdyniassa konttipukkinosturi siirrettiin siirtokiskoja pitkin proomun päälle, minkä jälkeen vuorossa olivat nosturin merikuljetussidonnat ja kuljetukseen liittyneet tarkastukset. Kuljetus joutui odottamaan Puolassa reilun viikon ajan ete-
04
ACTION PORT 1/2024
läisellä Itämerellä Gdynian ja Gdanskin edustalla puhaltaneen myrskyn tyyntymistä. Kuljetuksen päästyä liikkeelle hinaajan vetämä proomu eteni 4-5 solmun keskinopeudella itäistä reittiä Baltian rannikkoa pitkin ja Viron saariston sisäkautta Saaristomerelle, ja sieltä edelleen Suomen rannikolle. Kokkolan korkeudella kova tuuli yllätti toistamiseen, minkä takia kolonna suuntasi vuorokaudeksi suojaan Ruotsin puolelle odottamaan kelin tyyntymistä. – Kokkolassa nosturi tuotiin Hopeakiven satamaan. Siellä se siirrettiin ensin laiturille ja siitä ison pyöräkuormaajan vetämänä siirtokiskoja pitkin satamakentälle, Tapio Lampinen kertoo. Hänen mukaansa tavoitteena on, että nosturi on käytössä ensi kesäkuussa. Sitä ennen nosturin sähköjärjestelmä muutetaan Kokkolan sataman oloihin sopivaksi. Konttipukkinosturin käyttämän nosturiradan kiskoväli on 20 metriä, minkä takia myös satamalaiturilla tehdään rakennustöitä, kun nosturiradalle paalutetaan ja valetaan 2 metriä korkea ja 160 metriä pitkä betoninen nosturikiskon aluspalkki. 870 tonnia painava konttipukkinosturi on jatkossa yksi Hopeakiven sataman maamerkeistä. Nosturin ohjaamo sijaitsee 40 metrin korkeudessa, ja ylös nostettu puomi ulottuu aina 96,3 metrin korkeuteen.
KUVAT: CLAS-OLAV SLOTTE
Kokkolassa konttipukkinosturi sijoitettiin Hopeakiven satamaan, jonne konttien käsittely jatkossa keskittyy.
Konttipukkinosturi siirrettiin proomun päälle Puolan Gdyniassa, mistä se kuljetettiin hinaajan vetämänä Kokkolan satamaan.
ACTION PORT 1/2024
05
Konttiliikenne uuteen aik asiakastarpeet ohjaavat k
Kokkolan Sataman marraskuussa järjestämä Kokkola Container Day keräsi yhteen laajasti konttiliikenteen toimijoita. Teollisuuden investointien seurauksena konttiliikenne Kokkolan sataman kautta kasvaa merkittävästi. Tämä lisää tarvetta kehittää myös konttiliikenteen palveluita.
K
okkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting on iloinen ensimmäisen Kokkola Container Dayn saamasta vastaanotosta. – Konttiliikenteen parissa toimii laaja toimijoiden verkosto, ja meillä oli ilo saada mukaan laajasti osanottajia tästä verkostosta. Olemme astumassa konttiliikenteen osalta uuteen aikakauteen Kokkolassa, mutta tässä vaiheessa on paikallaan esittää lämmin kiitos nykyisille konttiasiakkaillemme tähänastisesta yhteistyöstä. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa toiminnan kehittämistä, Witting sanoo.
Wallenius Solin toimitusjohtaja Jonas Wåhlin oli yksi tapahtuman puhujista.
06
ACTION PORT 1/2024
kakauteen, kehittämistä
Paneelikeskusteluun osallistuivat Jonas Wåhlin, Wallenius Sol (vas.), Henrik Hagström, Terrafame, Torbjörn Witting, Kokkolan Satama, Tero Kosonen, Rauanheimo ja Johan Smedjebacka, Backman-Trummer. Moderaattorina toimi Pekka Koskinen, Brave Logistics Finland.
Tullipakkahuoneella pidetyn seminaarin ja paneelikeskustelun moderaattorina toimi Brave Logistics Finlandin Pekka Koskinen. Puhujina olivat toimitusjohtaja Torbjörn Witting, Terrafamen vientipäällikkö Henrik Hagström, Wallenius Sol Ab:n toimitusjohtaja Jonas Wåhlin, Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä sekä Oy M Rauanheimo Ab:n toimitusjohtaja Tero Kosonen. KULJETUS- JA HUOLINTAPALVELUITA muun muassa Kokkolan satamassa tarjoavan Oy Backman-Trummer Ab:n aluejohtaja Johan Smedjebacka piti tapahtumaa tarpeellisena. – Ihan hyvä päivä ja hyvä, että saatiin niin paljon kiinnostuneita mukaan. Smedjebacka toteaa, että keskusteltavaa olisi ollut enemmänkin, mutta keskusteluita konttiliikenteen tiimoilta jatketaan tammikuun lopulla Backman-Trummerin järjestämässä tilaisuudessa. – Meillä on ollut parin viime vuoden aikana vastaavia tilaisuuksia, joihin ovat osallistuneet isoimmat asiakkaat KIPin alueelta. Jos on uusia paikallisia asiakkaita, jotka haluavat liittyä mukaan keskusteluihin,
he ovat tervetulleita, ja voivat ottaa asiassa minuun yhteyttä, hän sanoo. Yksi keskeinen asia, joita tapaamisissa käydään läpi, on tulevien volyymien tarkempi kartoittaminen. Tämä puolestaan auttaa palveluntuottajia kehittämään palveluitaan niin, että ne vastaavat tulevia asiakastarpeita. – Yksi mietittävä aihe on myös se, miten saamme tulevat kontit käytettyä vientiin niin, ettei niitä tarvitse lähettää tyhjinä muualle. Tämä vaikuttaa hinnoitteluun samoin kuin siihen, että saamme entistä useamman varustamon kiinnostumaan Kokkolan satamasta. Smedjebacka painottaa, että Kokkolassa on kaikki edellytykset kasvattaa konttiliikennettä. – Meillä on hyvä varustamo, joka liikennöi Kokkolaan viikoittain, ja jonka aikataulut pitävät. Kokkolan Sataman nosturi-investointi puolestaan lisää konttien käsittelykapasiteettia. UMICORE FINLANDIN materiaalipäällikkö Hannu Känsäkoski piti hyvänä asiana, että paikalla olivat laajasti edustettuina niin Kokkola Industrial Parkin teollisuus kuin konttiliikenteen eri toimijat. Hänen
ACTION PORT 1/2024
07
Kokkola Container Dayn yleisöä Vanhalla Tullipakkahuoneella.
mukaansa yhteiset kokoontumiset ovat tarpeellisia tilanteessa, jossa teollisuudella on merkittäviä investointihankkeita KIPin alueelle. Känsäkoski sanoo, että päivän aikana nousi esille useita mielenkiintoisia näkökulmia, kuten Kauppakamarin keräämät tiedot investoinneista, joita Suomen länsirannikolle on vireillä, ja joilla on iso vaikutus niin konttikuljetuksiin kuin ylipäätään satamien toimintaan. Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä kertoi esityksessään, että rannikolle sijoittuvalle läntiselle teollisuusvyöhykkeelle on tällä hetkellä suunnitteilla noin 40 miljardin euron edestä teollisia investointeja, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat yli 6 000 uutta tuotantovaiheen työpaikkaa. Hankkeiden rakentamisen aikainen työllistävä vaikutus olisi tuhansia henkilötyövuosia. – Terrafamen osuudessa vientipäällikkö Henrik Hagström nosti esille keskeisen asian korostaessaan, että sekä viejien että tuojien pitää pyrkiä löytämään yhteisiä intressejä. Siinä meillä on myös omasta mielestäni paljon parantamisen varaa. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla Kokkolan Sataman toimitusjohtajalta Torbjörn Wittingiltä, miten sataman toimintaa kehitetään tulevina vuosina. Esimerkiksi nyt tehty konttinosturi-investointi luo ehdottomasti luottamusta siihen, että Kokkolassa uskotaan konttiliikenteen kasvuun ja että siihen halutaan myös investoida, Hannu Känsäkoski sanoo. Hänen mukaansa konttiliikenteen kokonaisuutta voidaan paikallisesti kehittää parhaiten avoimella keskustelulla. – Toimijoiden olisi hyvä kokoontua säännöllisesti saman pöydän ääreen sellaisella kokoonpanolla, joka parhaiten sopii kulloiseenkin tapaamiseen. Näin varmistetaan, että niin Kokkolan Satamalle kuin muille toimijoille syntyy selkeä, kokonaisvaltainen käsitys konttiliikenteestä ja sen kehittämistarpeista. KIP-alue elää vahvassa symbioosissa, ja vaikka toimijoilla on omia yksittäisiä intressejään, myös logistiikassa on isossa kuvassa järkevää yhdistää voimat, Känsäkoski painottaa. JERVOIS FINLANDIN kuljetuspäällikkö Jari Rauma kuvailee hänkin Container Day-tilaisuutta tarpeelliseksi ja hyvin toteutetuksi tapahtumaksi. – Tilaisuuden järjestäminen osoittaa, että meidän asiakkaiden ääntä on kuultu. On myös tärkeää, että
Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä kertoi Suomen länsirannikolle suunnitteilla olevista investoinneista.
08
ACTION PORT 1/2024
jatkoa on tulossa ja keskustelu jatkuu pienemmissä työryhmissä. Tätä työtä varmasti tarvitaan vielä pitkään, mutta suunta on oikea, Rauma toteaa. Hän pitää tärkeänä, että Kokkolan sataman konttiliikennettä kehitettäessä keskusteluihin otetaan mukaan mahdollisimman kattavasti eri tahoja, kuten huolitsijoita ja varustamoita. – On ihan selvää, että Kokkolan sataman konttiliikenne kasvaa merkittävästi molempiin suuntiin. Nyt kannattaa pitää isoa ääntä tulevista näkymistä, ottaa laajasti eri tahot mukaan kehitystyöhön sekä varmistaa, että toimijat huomioivat omassa päätöksenteossaan Kokkolan tarjoamat mahdollisuudet. Tälläkin hetkellä esimerkiksi monet huolitsijat myyvät Kokkolan satamaa, joten sitäkin kautta saattaa tulla hyviä ideoita ja ajatuksia. – Kokkola on konttiliikenteelle tärkeä satama monestakin syystä, ja siksi siihen on tärkeä panostaa. Backman-Trummerin Johan Smedjebackalle myös iso kiitos aktiivisuudesta, että hän on osaltaan organisoinut asiaa ja kutsunut toimijoita koolle keskustelemaan kehitystarpeista, Jari Rauma jatkaa. TERRAFAMEN vientipäällikkö Henrik Hagström antoi kehuja tapahtumalle ja toivoi, että jatkossa esitelmiä kuultaisiin entistä enemmän asiakkailta. – Konttiliikenteen kehittämistä voitaisiin viedä eteenpäin esimerkiksi Sataman tai jonkun muun tahon järjestämillä epävirallisilla ja vapaamuotoisilla keskustelutilaisuuksilla, joissa ei ole yleisöä. Niihin
olisi hyvä saada mukaan potentiaalisia asiakkaita, Hagström sanoo. Kokkolan kautta kulkevaa konttiliikennettä kehitettäessä operaatiot pitäisi hänen mukaansa saada tehokkaammiksi, jotta kuljetukset satamaan ja satamasta saataisiin hintakilpailukykyisiksi verrattuna Etelä-Suomen konttisatamiin. – Konttiliikenne muodostuu monesta eri toimijoiden tavaravirrasta, ja on haastavaa koordinoida sellaista tilannetta. Siksi olisi hyvä, jos joku taho yrittäisi saada tehtyä tällaista koordinointia, Hagström jatkoi. RAUANHEIMON toimitusjohtaja Tero Kosonen pitää tärkeänä, että keskustelu Kokkolan konttiliikenteen kehittämisestä on avattu, ja että siihen on olemassa laajat intressit. Kehittämisen tulee toteutua usean tahon yhteistyönä, sillä yksin kukaan ei saa kokonaisuutta eteenpäin. – Ensisijaisesti Rauanheimon ja Kokkolan Sataman tulee jatkaa keskinäistä keskusteluaan täsmällisestä roolituksesta tulevaisuudessa. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, kuka vastaa jatkossa nosturioperoinnista, kenttäalueiden hallinnoinnista ja kehittämisestä ja niin edelleen. Kosonen sanoo, että konttiliikenteen kehittäminen on tärkeää erityisesti paikalliselle, voimakkaasti kasvavalle ja uudistuvalle teollisuudelle. Tämän vuoksi tulevaisuuden suunnitelmat on tehtävä erityistä harkintaa käyttäen, kokonaisuus sekä asiakastarpeen kehittäminen tähtäimessä.
ACTION PORT 1/2024
09
ASIAKASESITTELY
Jari Hänninen ja Minna Myllykangas Kokkolan HalpaHallista kehuvat Kokkolan Sataman ja konttiliikenteen muita yhteistyökumppaneita ensiluokkaisesta palvelusta.
HalpaHallin kontit Kaukoi lähes logistiikkakeskuks Vähittäiskaupalle kustannustehokas ja luotettava logistiikka on kilpailukyvyn yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Kokkolan Halpa-Halli Oy:n maahantuomista tavaroista suurin osa on tullut Kokkolan satamaan siitä lähtien, kun säännöllinen konttiliikenne Kokkolaan käynnistyi vuonna 2009.
K
okkolalaisen Kuljetus Harju Oy:n yrittäjä Tero Harju ajaa kuorma-autonsa konttirivistön viereen Hopeakiven satamassa. Konttikurottaja siirtää kontin näppärästi kuorma-auton konttialustalle, minkä jälkeen matka suuntautuu kohti HalpaHallin logistiikkakeskusta, joka sijaitsee ainoastaan vajaan 5 kilometrin päässä satamasta. Logistiikkakeskuksessa vastassa ovat kontinpurkajat, jotka aloittavat välittömästi lastin
10
purkamisen ja tavaroiden lajittelun. HalpaHallilla on 35 kivijalkamyymälää sekä verkkokauppa, ja tuotteet pitää saada myymälöihin ripeästi. Yhtiön maahantuomasta tavarasta suurin osa tulee Kiinasta, minkä lisäksi tuontia on muun muassa Vietnamista, Bangladeshista ja Turkista. Konteissa saapuu eniten HalpaHallin omien tavaramerkkien tuotteita. jotka ovat tulliselvitettävää tavaraa. – Meille on äärettömän tärkeää, että kontit tulevat Kokkolan satamaan, missä toiminta on hyvin tehokasta. Konttilaiva saapuu tiistaisin, ja usein jo samana päivänä tai viimeistään keskiviikkona Tero Harju pää-
ACTION PORT 1/2024
HalpaHallin logistiikkakeskuksessa kontinpurkajat olivat valmiina aloittamaan oman osuutensa tilaus-toimitusketjussa. Kuvassa vasemmalta Mika Kero, Kari Haapoja, Tero Harju ja Jarmo Saari. kin verran kappaletavarakonteissa Helsinkiin ja Raumalle, mistä ne kuljetetaan kumipyörillä Kokkolaan. – Lähtömaissa meillä on omat tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanina Nikolai Sourcing Oy. Esimerkiksi pakkaussuunnittelu tehdään hyvin huolellisesti, jotta kontit saadaan pakattua tilatehokkaasti ja jotta vältytään turhalta pakkausmateriaalilta. Lähtömaissa tehdään myös tavaraerätarkistukset, joilla varmistetaan tuotteiden laatu ja esimerkiksi tuotetietojen ja myyntipakkausten asianmukaisuus. Näin vältetään tilanteet, joissa tavaraa pitäisi kuljettaa edestakaisin, Minna Myllykangas kertoo. Kokkolassa HalpaHallin pitkäaikaisena yhteistyökumppanina konttiliikenteessä toimii myös Oy Backman-Trummer Ab, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä Myllykangas ja Hänninen kehuvat helpoksi ja sujuvaksi. Backman-Trummer muun muassa reitittää kontit sekä hoitaa tulliselvitykset. Tulliselvitykset eivät ole mikään pieni urakka, sillä kaikkiaan HalpaHallin myymälöissä ja verkkokaupassa on myynnissä tuhansia tuotenimikkeitä vaatteista kodin tekstiileihin sekä käyttötavaraan, ja niistä iso osa on yhtiön omaa tuontia.
idästä sen portille see kuljettamaan kontit logistiikkakeskukseen. Tarvittaessa saamme satamasta kontit jopa haluamassamme järjestyksessä, ja purkamisen jälkeen Harju kuljettaa tyhjät kontit takaisin satamaan, kertovat HalpaHallissa konttiliikenteen parissa pitkään operoineet laatupäällikkö Minna Myllykangas ja toimitusketjupäällikkö Jari Hänninen. KAUKOIDÄSSÄ HalpaHallin kontit laivataan valtamerimatkaa varten isommissa lähtösatamissa, joista ne kuljetetaan Antwerpeniin. Antwerpenistä kontit siirretään Wallenius Solin aluksiin, jotka tuovat lastin Kokkolaan Hopeakiven satamaan joka viikko tiistaisin. Kokkolan lisäksi HalpaHallille saapuu tavaraa jon-
JARI HÄNNISEN mukaan HalpaHallille on sekä taloudellisesti että logistisesti järkevää, että tuontitavarat saadaan konteissa suoraan Kokkolan satamaan ja sieltä nopeasti logistiikkakeskukseen. Konttien kuljettaminen kumipyörillä matkojen päästä lisäisi kustannuksia ja olisi lisäksi ympäristölle huonompi vaihtoehto. HalpaHallin tavarat saapuvat Kokkolaan 20 ja 40 jalan konteissa. – Nyt konttien purkaminen on helppo aikatauluttaa ja varata siihen tarvittavat resurssit, koska tiedämme tarkasti, milloin kontit ovat logistiikkakeskuksessa. Tavarat lajitellaan tuotteittain kontteja purettaessa, Hänninen kertoo ja painottaa, että logistiikan täytyy olla tehokasta tilaus-toimitusketjun kaikissa vaiheissa. HalpaHallin toimitusjohtajalle Janne Yliselle Kokkolaan saapuvat konttikuljetukset merkitsevät myös arvovalintaa. – Tällä tavalla pystymme tuomaan työtä paikallisille yrityksille ja niiden työntekijöille. Kun siihen lisätään kuljetusten nopeus ja ekologisuus sekä logistiikan kustannustehokkuus, kyseessä on kokonaisjärkevä ratkaisu, hän toteaa. Pohjanmaan Kauppakamarin puheenjohtajana toimiva Ylinen muistuttaa satamien merkityksestä laajemminkin niin elinkeinoelämälle kuin Suomen huoltovarmuudelle. – Kokkolassa syväväylä mahdollistaa kaikkein isoimpienkin laivojen liikennöinnin. Jatkossa satamainfran kehittäminen nousee koko ajan merkityksellisemmäksi, jotta Kokkolan Satama pystyy palvelemaan Kokkolan suurteollisuusalueen (KIP) lisääntyviä tarpeita.
ACTION PORT 1/2024
11
PALASIA
Anssi Martinmäki aloitti kaupallisena päällikkönä L
ogistiikkainsinööri Anssi Martinmäki aloitti marraskuussa Kokkolan Satama Oy:n kaupallisena päällikkönä. Hän siirtyi tehtävään Juhani Kähkönen Oy:ltä, missä Martinmäki toimi projekti-insinöörinä mekaanisessa metsäteollisuudessa kuljetusten kehittämisen ja suunnittelun tehtävissä.
Anssi Martinmäellä on vahva kokemus satamalogistiikan suunnittelu- ja johtotehtävistä Oy M. Rauanheimo Ab:n palveluksessa. Hän aloitti työuransa Rauanheimolla 2008 ahtaus- ja huolintatyönjohtajana. Sen jälkeen hän työskenteli yhtiön palveluksessa raideliikennesuunnittelijana, operatiivisena tuotannon suunnittelijana sekä huolintapäällikkönä, jossa tehtävässä hän vastasi Rauanheimon terminaalitoimintojen johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä. Viimeksi hän työskenteli vuosina 2021-2022 operatiivisena päällikkönä kantaen kokonaisvastuun Rauanheimon Kokkolan yksikön palveluliiketoiminnan suunnittelusta ja logistiikan johtamisesta. – Minut on otettu todella hyvin vastaan. Yksi syy, miksi hakeuduin tähän tehtävään oli se, että Kokkolan Sataman palveluksessa saan tehdä töitä ammattimaisen henkilöstön kanssa, josta paistaa vahva osaaminen. Pitkät työsuhteet kertovat myös työntekijöiden sitoutumisesta. – Satamalla on myös edessään vahva tulevaisuus, vaikka juuri tällä hetkellä eletäänkin haastavia aikoja. Meneillään on paljon pitkänkin aikavälin projekteja, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia meille ja koko ympäröivälle teollisuusklusterille, Martinmäki viittaa muun muassa Kokkolan Sataman rooliin puhtaan siirtymän mahdollistajana. – Sataman kehittyvä infrastruktuuri sekä paikallisen teollisuuden halu investoida, kasvaa ja mukautua tulevaisuuteen tarpeisiin tarjoaa Kokkolan Satamalle hyvän näkymän tulevaisuuteen, Kokkolan Sataman kaupallisena päällikkönä aloittanut Anssi Martinmäki sanoo.
Kokkolan Satama mukana messuilla
M
essut ovat tärkeitä tapahtumia markkinoinnille ja myynnille sekä tilaisuus verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Viime marraskuun lopulla Kokkolan Satama osallistui Antwerpenissä Belgiassa järjestetyille, breakbulk-markkinoihin keskittyneille AntwerpXL-messuille. Syys-lokakuun vaihteessa ohjelmassa oli puolestaan Levillä järjestetty kansainvälinen FEM-tapahtuma, joka keräsi paikalle runsaasti kaivannaisteollisuuden edustajia.
12
ACTION PORT 1/2024
ISPS-harjoitus Kokkolan satamassa K okkolan satamassa järjestettiin joulukuussa Perämeren satamien sekä viranomaisten yhteinen ISPS-harjoitus, jossa keskityttiin erilaisiin satama-alueen turvallisuuteen liittyviin tekijöihin. Perämeren satamilla on yhteisiä harjoituksia vuosittain, ja harjoituksiin osallistuivat Kokkolan lisäksi Tornion, Kemin, Oulun, Raahen, Kalajoen, Pietarsaaren ja Vaasan satamat. Tulli osallistui harjoituksen suunnitteluun satamien kumppanina, minkä lisäksi harjoituksessa olivat
viranomaisista mukana muun muassa Poliisi ja Rajavartiolaitos. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. Turvallisuus on satamatoiminnan peruspilari, ja Kokkolan Satama järjestääkin säännöllisesti myös omia paikallisia turvallisuusharjoituksia. ISPS (International Ship and Port Facility Security Code) on alusten ja satamarakenteiden kansainvälinen turvasäännöstö.
Kokkolan Sataman digiratkaisut kiinnostavat kansainvälisesti Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala esitteli Kokkolan Sataman digitaalisia ratkaisuja ranskalaisyleisölle marraskuussa.
K
okkolan Sataman kyvykkyys hyödyntää digitalisaatiota laajasti sataman päivittäisessä tekemisessä herättää runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä Ranskan Lyonissa marraskuussa järjestetty tilaisuus, jossa Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala esitteli lukuisin esimerkein ranskalaiselle kuulijakunnalle, miten digitaaliset ratkaisut helpottavat ja tehostavat työskentelyä Kokkolan satamayhteisössä. – Ranskassa valtiolla on vahva intressi tukea digitalisaatiota, ja siksi siellä kiinnostavat Kokkolan Sataman kaltaiset esimerkit. Ihmiset haluavat oppia ja tietää, miksi me olemme onnistuneet. Realiteetti on nimittäin se, että iso osa digitalisaatiohankkeista on juuttunut jossain vaiheessa, eikä niistä sen takia saada hyötyjä irti, Roukala taustoittaa. Hänen mukaansa Kokkolan Sataman kohdalla onnistuminen perustuu langattomaan LTE-verkkoon ja
sen ympärille luotuun ohjelmistomaailmaan. Sen lisäksi, että dataa kerätään laajasti, sitä myös osataan hyödyntää käytännön tekemisessä. – Suomessa meillä on etuna esimerkiksi Ranskaan verrattuna viranomaisten ja yritysmaailman yhteinen näkemys digitalisaation edistämisestä. Lisäksi Suomessa vaikkapa Kokkolan Satama pystyy käyttämään valtakunnallisia taajuuksia, kun taas Euroopassa taajuudet ovat usein hyvin paikallisia. Roukala sanoo, että kansainvälisissä tilaisuuksissa jaettava tieto ja kokemukset tarjoavat Kokkolan Satamalle mahdollisuuden kehittää omaa tekemistään entisestään. Lyonissa pidetyn tilaisuuden järjestivät Edzcom, MGA Technologies ja Nokia. Lontoossa vuosittain järjestettävässä Wireless Networks in Ports-konferenssissa Roukala on ollut Kokkolan Sataman edustajana sekä puhujana että paneelikeskustelun osanottajana.
ACTION PORT 1/2024
13
MINUN TYÖNI
Vuodet merillä vaihtuivat satamakapteenin työhön Tomas Mikkolan työhuoneesta avautuu näkymä Kokkolan Kantasatamaan. Laivoja saapuu ja lähtee tasaiseen tahtiin, mutta yli 20 vuotta laivoilla työskennellyt Mikkola sanoo, ettei haikaile takaisin merille. Muistoissa vaiherikkaisiin vuosiin voi kuitenkin aina palata, ja kokemukset laivoilla antoivat Mikkolalle hyviä eväitä hoitaa hänen nykyistä tehtäväänsä Kokkolan Sataman satamakapteenina.
E
letään vuotta 2011, ja Tomas Mikkola on löytänyt itsensä omien sanojensa mukaan Jumalan selän takaa tai kasvojen edestä, riippuen siitä, miten asiaa katsoo. Hän on hinaamassa Alfons Håkansin Zeus-aluksella jäävuoria Grönlannin ja Kanadan välisellä merialueella. Ollaan kaukana pohjoisessa, 72. leveyspiirillä. Vielä hieman pohjoisemmaksi, niin ainakaan kaupallisilla satelliittiyhteyksillä yhteydenpito muuhun maailmaan ei enää olisi mahdollista. Oikeassa kädessään Mikkola piteli sekstanttia, jolla hän mittasi hinattavan jäävuoren kokoa, ja vasemmalla kädellään hän lähetti viestiä meripelastuskeskukseen Inmarsat C-laitteella. – Vaikka se olikin hauska paikka, ihmettelin kipparille, että mitä minä täällä teen. Minähän tykkään lämmöstä, palmuista ja hiekkaran-
14
noista. (Mikkolan seuraava työ olikin Karibialla). Tarinaan liittyy opetus: jos kuvittelet, että voit luistaa jostain epämukavasta ilman, että löydät sen joskus edestäsi, niin maailma kyllä kostaa. Opiskeluaikana nimittäin ajattelin, että kahta asiaa minun ei tarvitse oppia. Toinen oli tähtinavigointi, johon sekstanttia käytetään, ja toinen vanha satelliittikommunikaatiosysteemi, jota puolestaan Inmarsat C edustaa, Mikkola nauraa. TOMAS MIKKOLAN pitkäaikaisin työnantaja on ollut roro-aluksiin erikoistunut Godby Shipping-varustamo. Hän aloitti ajamalla paperirullia Raumalta ja Kotkasta Espanjan Santanderiin. Matkalle lähdettäessä tiedossa oli tyyntä ja myrskyä, sillä reitille mahtuivat Itämeren lisäksi Englannin kanaali, Pohjanmeri ja kovasta merenkäynnistään tunnettu Biskajanlahti. – Talvisin matalapaineet tulivat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Lastin ansiosta alaspäin mennessä oli helpompaa, mutta tullessa tilanne oli toinen. Olen nähnyt senkin, kun kongilla tulee pesukone vastaan, vaikka kaikki mahdollinen oli pultattu seinään kiinni. Niitä hetkiä, jolloin oli kova merenkäynti, ei tule ikävä. Pohjanmeren talvimyrskyjen ja Biskajanlahden vastapainoksi Mikkola on saanut kokea Välimeren ja Karibian seesteisemmät olot. – Pääsin toiveideni mukaan Karibialle, missä ajoimme roro-aluksilla saarten välistä syöttöliikennettä. Satamia oli 11
ACTION PORT 1/2024
viikossa ja työtunteja kuussa 400, eli keskimäärin 13 tuntia päivässä. Sekin oli omalla tavallaan hauskaa. Oli tasaisen lämmintä ja hyvät tuulet, jotka olivat ennustettavissa. Viimeiset 7 vuotta Mikkola työskenteli laivan päällikkönä. Kaiken kaikkiaan vuodet merillä olivat hänen mukaansa antoisat ja opettavaiset. – Kaikkein isoin ja oranssisin porkkana oli pitkät vapaat. Kun olet töissä 6 viikkoa ja sen jälkeen vapaalla toiset 6 viikkoa, se auttaa kestämään huonompiakin hetkiä. Sain myös tavata ja tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Noina vuosina oppi lisäksi tekemään ratkaisuja ja toimimaan hetkessä sen sijaan, että kaikki olisi mennyt aina tarkasti etukäteen suunnitellun mukaisesti. Merillä oli pakko sopeutua muutoksiin.
Satamakapteeni Tomas Mikkola ehti työskennellä merillä yli 20 vuotta ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä.
ISOSTAKYLÄSTÄ KOKKOLASTA lähtöisin oleva Tomas Mikkola on paluumuuttaja, joka asuu nyt synnyinkaupungissaan vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa. – Lähdin armeijaan 90-luvun lopulla ja sanoin silloin isälle, että tämä pikkukylä on nähty, enkä ikinä tule takaisin. Merillä ollessani olin kuitenkin jo haistellut jonkin aikaa muita vaihtoehtoja, ja sitten sain tietää, että Kokkolan Satama etsi uutta satamakapteenia. Ajattelin, että ellen nyt hae paikkaa, se tuskin avautuu uudelleen aktiivisen työurani aikana. Meritausta auttaa Mikkolan mukaan selviytymään niistä moninaisista tehtävistä ja tilanteista, joita työssä tulee päivittäin eteen. Satamakapteenin tehtäväkenttää määrittää muun muassa se, että satama toimii meriliikenteen sekä raide- ja kumipyöräliikenteen solmukohtana. – Normipäivän aloitus ja lopetus liittyvät aluspalveluihin. Siihen, että ennakoidaan laivojen saapumista ja lähtemistä sekä niihin liittyviä toimenpiteitä ja palveluita. Väliin mahtuu sitten monenlaista alkaen meriturvallisuutta satamissa ja laivoissa lisäävistä ISPS-asioista Port Activity-sovelluksen kehittämiseen yhdessä Sataman muun organisaation kanssa, tai näin talvisaikaan jäänmurtoon.
KOKKOLAN SATAMAA Mikkola kuvaa monessakin mielessä mielenkiintoiseksi työpaikaksi. Ei vähiten sen takia, että Satama on keskeinen toimija ja mahdollistaja, kun puhutaan puhtaasta siirtymästä sekä Kokkolan suurteollisuusalueen kasvusta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. – Olemme muutosvaiheessa, jossa meillä on loistava tilaisuus kehittyä uudenlaiseksi satamaksi, koska horisontissa näkyy paljon suunnitelmia ja optimismia. Entä miten satamakapteeni viettää vapaa-aikaansa? – Haluaisin sanoa, että kalastamalla ja hiihtämällä. Mutta aika harvoin olen löytänyt itseni kalastamasta, eikä minulla edes ole suksia. Loppujen lopuksi ihminen tekee ja harrastaa sitä, mikä sitä eniten kiinnostaa. Minulla se näköjään tarkoittaa moottoripyöräilyä ja oluen juomista (ei samanaikaisesti). Musiikin kuuntelu on minulle tärkeä rentoutumismuoto. Tykkään esimerkiksi rakennella kaiuttimia ja modifioida levysoittimia, ja musiikkia kuuntelen siihen tarkoitukseen sommitellussa akustoidussa musiikkihuoneessa. Pidrossa olen tosi hyvä, ja merimieskoulussa Turussa sain Backgammon-kipinän. Olen myös osallistunut eri turnauksiin, kuten backgammonin SM-kisoihin.
– Satama on keskeinen toimija ja mahdollistaja, kun puhutaan puhtaasta siirtymästä sekä Kokkolan suurteollisuusalueen kasvusta, satamakapteeni Tomas Mikkola sanoo.
ACTION PORT 1/2024
15
LEDARE
Med kurs mot det nya 2
023 var ett svårt år för många aktörer, inklusive Karleby Hamn. Den största förändringen för oss var bortfallet av den östliga transittrafiken som kommer att vara borta länge och vars framtid är höljd i dunkel. Det är mycket osäkert om den alls kommer tillbaka. Vi befinner oss nu i en situation där hela hamnsamhället måste anpassa sig och vara redo att gripa sig an nya godsflöden. Även om situationen fortfarande är kritisk ser vi ljus i ändan av tunneln för året som redan börjat. På nästa sida berättar vi till exempel att från och med våren går närmare 1 000 projekttransporter med komponenter
för vindkraftverk via Karleby hamn till Finlands största landbaserade vindkraftspark som är under byggnad. I jämförelsen var Karlebys styrka speciellt dom satsningar som Karleby Hamn gjort i den hamnlogistik som vindkraftverken kräver samt starka erfarenhet och kunnande inom hanteringen av komponenter. På annat ställe i tidningen berättar vi dessutom om de intressanta utsikterna för containertrafiken. Vi har redan under mer än 10 års tid haft lojala kunder i containertrafiken och nu är vi i ett skede där vi hälsar även nya kunder varmt välkomna. Det finns en stor potential inom containertransporter särskilt tack vare projekt inom ramen för den rena gröna omställningen. Karleby Hamn gjorde en betydande investering i en stor containerkran och härvid bör man också notera Rauanheimos viktiga roll som operatör av containertrafiken i Karleby. Container Day-seminariet som
Vindkraftverken till Finlands största landvindpark via Karleby Hamn Kraftverkskomponenterna till Finlands största landbaserade vindkraftspark som byggs i Lestijärvi kommer att passera genom hamnen i Karleby. Det är ett jätteprojekt också med tanke på hamnlogistiken, eftersom transporten av komponenterna till vindkraftverken från hamnen i Karleby till Lestijärvi kräver cirka 1 000 projekttransporter.
V
ILLE SILVASTI, verkställande direktör för Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, berättar att hamnlogistiken, lossningen av komponenterna till vindkraftverken från fartygen och lagringen av dem på hamnområdet, kommer att hanteras gemensamt av Karleby Hamn och Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, och Rauanheimo fungerar som Karleby Hamns partner. Dessutom är det Silvasti som kommer att transportera komponenterna till vindkraftsparken i Lestijärvi. – Detta är ett av de viktigaste projekten för oss i år. Transporterna är planerade att äga rum under 2024. De första komponenterna ska anlända till hamnen i Karleby i mars och transporterna till platsen inleds under våren. Totalt omfattar projektet cirka 1 000 specialtransporter, säger Ville Silvasti. Han berättar att besluten om hamnlogistiken har fattats i samarbete med kunden. – Beslutet påverkades särskilt av de goda lagringsmöjligheterna och krankapaciteten som Karleby Hamn kan erbjuda samt avståndet från hamnen till byggarbetsplatsen. För att allt ska gå som överenskommet krävs en nära kommunikation mellan oss och Karleby Hamn, samordning av allt som rör projektet med övrig fartygstrafik, samt utnyttjande av all den kompetens och erfarenhet som Karleby Hamn har samlat på sig inom hamnlogistik för komponenter till vindkraftverk, säger Ville Silvasti.
16
Torbjörn Witting, verkställande direktör för Karleby Hamn Ab, ser fram emot att inleda samarbetet. Han säger att den långsiktiga utvecklingen av hamnlogistiken för komponenter till landbaserade vindkraftverk nu bär frukt. – Vi är tacksamma för det förtroende som har visats oss i detta sammanhang. Silverstenshamnen, dit komponenterna till vindkraftverken kommer, kommer att fortsätta att expandera ut till havs. Vi har för närvarande cirka 15 hektar sammanhängande mark tillgänglig för hantering och lagring av komponenterna. Kajen i Silverstenshamnen har förlängts till 440 meter i och med att den senaste 120-meterssektionen färdigställts 2021, och vi har också investerat i krankapacitet. Den nya projekttransportrutten från hamnen till huvudvägarna är också en viktig del av en effektiv hamnlogistik, säger Witting och redogör för de satsningar som Karleby Hamn har gjort. Vindkraftsparken som ska byggas i Lestijärvi kommer att bestå av 69 vindkraftverk med en maximal höjd på 240 meter, en rotordiameter på 170 meter och en enhetseffekt på 6,6 megawatt. Vindkraftsparkens totala kapacitet är 455,4 megawatt.
ACTION PORT 1/2024
– Detta är ett av de viktigaste projekten för oss i år, eftersom cirka 1 000 specialtransporter kommer att köra från hamnen i Karleby till Lestijärvi, säger Ville Silvasti, verkställande direktör för Kuljetusliike Ville Silvasti Oy.
arrangerades i november utgjorde en utmärkt öppning för ett närmare samarbete mellan de olika aktörerna inom containertrafiken och för vidareutvecklingen av containertjänsterna i Karleby hamn. I slutet av senaste år började Anssi Martinmäki som kommersiell chef i Karleby Hamn. Detta är ett ytterligare tecken på att vi i Karleby Hamn har en fast tro på framtiden och att vi tillsammans med våra partners kan skapa ny trafik och tillgodose såväl exportörernas som importörernas behov gällande olika godsslag. Med dessa tankar önskar jag Karleby Hamns kunder och samarbetspartners ett riktigt lyckligt och framgångsrikt 2024. TORBJÖRN WITTING Verkställande direktör Karleby Hamn Ab
Anssi Martinmäki har börjat som kommersiell chef L ogistikingenjör Anssi Martinmäki började i november 2023 som Karleby Hamn Abs kommersiella chef. Martinmäki kom till Hamnen från Juhani Kähkönen Oy, där han arbetade som projektingenjör med utveckling och planering av transporter inom den mekaniska skogsindustrin. Anssi Martinmäki har gedigen erfarenhet av planering och ledning av hamnlogistik vid Oy M. Rauanheimo Ab. Han började sin karriär på Rauanheimo 2008 som stuveri- och speditionsförman. Sedan arbetade
han i företaget som järnvägstrafikplanerare, operativ produktionsplanerare och speditionschef och ansvarade för ledningen, planeringen och utvecklingen av Rauanheimos terminalverksamheter. Senast arbetade han från 2021 till 2022 som chef för den operativa verksamheten med övergripande ansvar för planeringen av serviceverksamheten och logistikhanteringen vid Rauanheimos enhet i Karleby. – Jag har blivit mycket väl mottagen. En av anledningarna till att jag sökte den här tjänsten var att jag i Karleby Hamn får arbeta med en professionell personal med stark kompetens. Långvariga anställningar är också ett tecken på medarbetarnas engagemang. – Hamnen har också en stark framtid framför sig, även om tiderna just nu är utmanande. Det finns för närvarande många långsiktiga projekt som pågår vilka kommer att skapa nya möjligheter för oss och hela det omgivande industriklustret, säger Martinmäki och hänvisar till Karleby Hamns roll som en möjliggörare av den rena gröna omställningen.
– Hamninfrastrukturen som hela tiden aktivt utvecklas och den lokala industrins vilja att investera, växa och anpassa sig till framtida behov ger Karleby Hamn goda utsikter för framtiden, säger Anssi Martinmäki, som började som kommersiell chef i Karleby Hamn.
ACTION PORT 1/2024
17