N
TI
L KO
A
3/
20
K KO
20
PORT OF KOKKOLA
SA TA M
AO Y:N
S
S I DO
H RY
L MÄ
EH
Terrafame ja uusi akkukemikaalitehdas
Uuden syväväylän kulkusyväydeksi 14,2 metriä
PÄÄKIRJOITUS
Katseet vahvasti tulevaisuudessa P
äättymässä oleva vuosi osoitti koko maailmalle, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Kokkolan Satama Oy:n näkökulmasta olemme selviytyneet globaalisti hankalasta ajanjaksosta lopulta yllättävän hyvin. Vuosi käynnistyi erittäin vilkkaana, ja olimme ennen pandemiaa peräti 60 prosentin kasvuvauhdissa. Historiallisen vahvat alkuvuoden volyymit osoittavat, mikä meille Kokkolassa on normaalitilanteessa mahdollista. Yllämme tänä vuonna samalle tasolle kuin edellisvuonna, mikä ei ole lainkaan huono taso. Yhtiöiden on tärkeä katsoa myös akuutin koronakriisin yli. Niin mekin teemme, ja siksi pystymme kertomaan asiakkaillemme jälleen tuoreita positiivisia uutisia. Kuten viereisen sivun tekstistä käy ilmi, tämän vuoden syksyllä valmistuneella 14 metrin syväväylällä laivat voivat liikkua 14,2 metrin syväydellä. Tämä on mahdollista, koska jatkamme Kokkolassa jo 13 metrin väylän aikana toteutettua varaveden hyödyntämistä. Varaveden turvallinen hyödyntäminen nimelliskulkusyväykseltään 14 metrin syväväylällä on tulosta erinomaisesta yhteistyöstä luotsien kanssa. Heillä on asiasta vahva käytännön kokemus, ja sen lisäksi käytössään Finnpilotin kehittämä edistyksellinen järjestelmä.
PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KANNEN KUVA: Varaveden hyödyntämisen ansiosta isot laivat voivat liikkua 14,2 m syväydellä Kokkolan uudella syväväylällä.
Odotan innolla, millaisiin tuloksiin yllämme tulevina vuosina, kun teemme myyntiponnisteluita yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Vuonna 2021 suurin yksittäinen investointimme on kolmannen Panamax-paikan rakentaminen Syväsatamaan. Sen ansiosta pystymme palvelemaan Panamax-aluksia entistä tehokkaammin ja varmistamaan palvelun laadun tilanteessa, jossa Panamax-asiakkaiden määrä edelleen kasvaa. Tässä yhteydessä esitän myös kiitokseni sekä omalle henkilökunnallemme että Sataman asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vastuullisesta toiminnasta koronapandemian aikana. Olette ottaneet tautitilanteen vaatimat varotoimet vakavasti, minkä ansiosta sataman toiminta on jatkunut häiriöittä, ja olemme pystyneet säilyttämään toimintavarmuutemme. Samalla toivotan Teille kaikille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2021.
KUVA JORMA UUSITALO
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
KUVA: ULLA NIKULA
Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti
Asiakkaillemme 20 sentin varaveden hyödyntäminen tarjoaa entistä kustannustehokkaampia kuljetuksia. Jo yksi sentti lisää kulkusyvyyttä tarkoittaa peräti 100 tonnia isompaa lastia syvälaiturissa. Kuluneen syksyn aikana syväväylän uusi kulkusyvyys on ollut ahkerassa käytössä, ja olemme saneet siitä paljon hyvää palautetta asiakkailtamme.
KUVA: JORMA UUSITALO
Hinaajilla on tärkeä rooli, kun ne avustavat isoja laivoja satamaan saavuttaessa. Kesällä 2020 otetussa kuvassa Capesize-kokoluokkaan kuuluva Ds Charme, joka on yksi kaikkien aikojen suurimmista Kokkolassa koskaan käyneistä laivoista.
Varavesi hyödynnetään jatkossakin
Syväväylällä luotsataan 14,2 m kulkevia aluksia Varaveden hyödyntämisen ansiosta laivat voivat liikkua 14,2 m syväydellä Kokkolan uudella syväväylällä, jonka nimelliskulkusyväys on 14,0 metriä. Nimellistä kulkusyvyyttä 20 senttiä suurempi kulkusyväys parantaa huomattavasti isoilla laivoilla tehtävien kuljetusten kustannustehokkuutta. Yhden senttimetrin lisäys kulkusyvyydessä tarkoittaa 100 tonnia isompaa lastia, mikä puolestaan on sama kuin 100 keskikokoisen auton paino.
–M
eillä on erittäin vankka kokemus varaveden hyödyntämisestä jo Kokkolan 13 metrin väylältä sekä luotettava järjestelmä, jotka yhdessä mahdollistavat varaveden turvallisen käytön myös uudella syväväylällä, kertoo Finnpilotin Perämeren luotsausalueen aluepäällikkö Ilkka Sipilä. Varavesi tarkoittaa vapaata vettä, joka jää nimellisen kulkusyvyyden ja haraussyvyyden väliin. Syksyllä käyttöön otetun Kokkolan syväväylän nimelliskulkusyvyys on 14 metriä, ja MW-järjestelmän mukainen haraussyvyys 15,77 metriä. – Varaveden käyttöön vaikuttaa kulloinenkin meriveden korkeus. Samoin kuin 13 metrin syväväylällä, hyödynnettävä varavesi on nytkin 20 senttiä +/- meriveden korkeus, Sipilä selvittää. Isot laivat ovat hyödyntäneet varavettä siitä alkaen, kun uusi syväväylä
otettiin käyttöön kuluvan vuoden syksyllä. Esimerkiksi joulukuun toisella viikolla Kokkolan Syväsatamasta lähti Panamax-alus 14,14 metrin syväyksellä, Sipilä kertoo.
VARAVETTÄ KÄYTETTÄESSÄ kaikki tehdään turvallisuus edellä. Mitä suurempi nopeus, sitä enemmän alus painuu alaspäin. Finnpilotin kehittämällä järjestelmällä luotsit kykenevät arvioimaan riittävällä tarkkuudella, paljonko tietyllä laivalla on kölin alla vettä esimerkiksi eri nopeuksilla. Laskelmat perustuvat niin sanottuun Huuska/Gulievin-kaavaan, ja laskelmissa on mukana 25 prosentin turvamarginaali. Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting korostaa 14,2 metrin kulkusyväyden merkitystä Syväsatamaa käyttäville asiakkaille. – Panamax-luokassa laivakoko suurenee jatkuvasti. 14,2 metrin kulkusyväys tuo laivakuljetuksiin entistä enemmän säästöjä, ja auttaa meitä palvelemaan myös kaikkein uusimpia Panamaxeja. Olemme erittäin kiitollisia luotseille, joiden kanssa hyvässä yhteistyössä olemme pystyneet jatkamaan varaveden turvallista käyttöä, Witting toteaa.
ACTION PORT 3/2020
03
ASIAKASESITTELY
Terrafame uuden äärellä Terrafamen akkukemikaalitehdas Sotkamossa aloittaa toimintansa vuoden 2021 alkupuolella. Kokkolan satamassa tämä todennäköisesti näkyy muun muassa Terrafamen konttiliikenteen määrän merkittävänä kasvuna. Valmistuttuaan 240 miljoonaa euroa maksava akkukemikaalitehdas on yksi maailman suurimmista nikkelisulfaatin tuotantolaitoksista.
K
oko viisivuotisen toimintansa ajan Terrafame on käyttänyt Kokkolan satamaa raaka-aineidensa tuontiin ja tuotteidensa vientiin maailmalle. Akkukemikaalitehtaan myötä Terrafame muuttuu entistä selkeämmin kaivostoimijasta kemianalan yhtiöksi, mikä näkyy logistiikassakin. – Suomen satamainfra mahdollistaa osaltaan tämän tyyppisen jalostustoiminnan laajentumisen. Kun maailmalla rakennetaan uutta nikkelin alkutuotantoa, joudutaan usein investoimaan merkittävästi logistiikka- ja satamainfraan. Terrafamen tapauksessa investoinnit voitiin kohdistaa suoraan tuotantoon, koska kotimaassa käytettävissä oleva raide- ja satamainfra saavutetaan valtakunnallisen väyläverkon kautta
04
suhteellisesti varsin pienillä infrainvestoinneilla, Terrafamen kaupallinen johtaja Janne Palosaari painottaa.
TERRAFAME MYY tällä jo hetkellä raaka-aineita akkukemikaaliteollisuuden tarpeisiin. Akkukemikaalitehtaan käynnistyttyä yhtiö alkaa tuottaa itse puhtaita akkukemikaaleja, ja etenee samalla arvoketjussa. – Meidän pitää luoda logistiikkaketju, jossa äärimmäisen puhtaat kemikaalituotteet siirretään Tuhkakylältä globaaleille markkinoille. Jatkossa emme ainoastaan säkitä, vaan lisäksi lastaamme tuotteet suoraan merikontteihin täällä omalla tehdasalueella. Kuljetamme satamasta kontit tehtaalle, ja tuomme ne ajoissa takaisin, jotta ne ehtivät merelle normaalin konttiliikenteen aikataulussa. Toimiessaan täydellä kapasiteetilla akkukemikaalitehtaan vientiliikenne tarkoittaa noin 25-30 merikonttia vuorokaudessa, Palosaari kertoo.
Janne Palosaari toimii Terrafamen kaupallisena johtajana.
mahdollistavat riippumattoman, esimerkiksi kolmannen osapuolen tekemät “surveyor ”tarkastukset sekä ostajan että myyjän laskuun. Jatkossa meille on tärkeää sekin, että satamalla on tarjota korkealuokkaisia varastotiloja sekä laadukkaita konttilaivojen käsittelypalveluita, Hagström toteaa. Janne Palosaaren mukaan Kokkolan Satama on ollut Terrafamelle tärkeä yhteistyökumppani Terrafamen tuotannon ylösajossa. – Terrafamen myymät hyödykkeet hinnoitellaan globaaleilla markkinoilla, ja sinne meidän pitää pystyä tuotteet viemään luotettavasti ja kustannustehokkaasti. TERRAFAMEN TULEVAISUUS näyttää Palosaaren mukaan monestakin syystä lupaavalta. Joulukuun alussa yhtiö tiedotti, että sen malmivarat ja mineraalivarannot ovat jälleen todettu aiempaa suuremmiksi, mikä mahdollistaa toiminnan vuosikymmeniksi. Iso painoarvo on myös yhtiölle tehdyn elinkaarianalyysin tuloksilla. Niiden mukaan akkukemikaalitehtaan päätuotteen, nikkelisulfaatin, hiilijalanjälki on 60 prosenttia pienempi kuin nikkelisulfaatin tuotannossa keskimäärin. Tästä suuri ansio lankeaa Terrafamen käyttämälle bioliuotusteknologialle. – Terrafamen tuotannon vuotuisella hiilijalanjälkisäästöllä polttomoottoriautoa käyttävä autoilija kiertää maapallon 85 000 kertaa. Lisäksi meidän tuotteemme on täysin jäljitettävissä, koska koko jalostusketju löytyy yhden kaivospiirin alueelta, Palosaari sanoo. Kysyntäennusteetkin osoittavat oikeaan suuntaan. Sähköautojen ja ruostumattoman teräksen valmistuksen lisääntyessä nikkelimarkkinan ennustetaan kasvavan kuluvan vuosikymmenen puoliväliin mennessä 2,4 miljoonasta tonnista 3,3 miljoonaan tonniin. Terrafamen nikkelisulfaatin tuotantokapasiteetti uudessa tehtaassa on 170 000 tonnia vuodessa, jonka arvioidaan riittävän vuosittain noin miljoonan sähköauton tarpeisiin. Ja kun sähköautojen toimintamatkaa kasvatetaan, akuissa tarvitaan enemmän nikkeliä. – Arvoketjussa eteneminen korostaa vastuullisuusohjelmien ja toiminnan läpinäkyvyyden merkitystä liiketoiminnan kiinteänä osana. Tämä tarkoittaa, että niin meillä kuin toimitusketjussa toimivilla palveluntarjoajilla on oltava asianmukaiset järjestelmät osoittaa, että vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Vaatimukset nousevat käytännössä ihan uudelle tasolle siitä, mihin vaikkapa perusteollisuudessa on yleisesti totuttu, Janne Palosaari kertoo tulevista kehityskohteista. KUVAT: TERRAFAME
Terrafamen ja Kokkolan sataman välinen logistiikkaratkaisu perustuu pitkälti meno-paluukuljetuksiin. – Mepa-junan ideana on, että vientiin lähtevät tuotteet, kuten sinkkisulfidi, siirtyvät lastissa olevissa junissa Terrafamelta satamaan, ja raaka-aineet, esimerkiksi kalkkikivi, kuljetetaan täysissä junissa satamasta Terrafamelle. Tyhjät vaunut seuraavat lastissa olevien vaunujen mukana samoissa junissa, selvittää Terrafamen vientipäällikkö Henrik Hagström. Tähänkin saakka Kokkolan sataman ja Terrafamen välinen junaliikenne on ollut päivittäistä. Yksi syy, miksi Terrafame aikanaan valitsi Kokkolan, on junien kääntönopeus sekä operaattoreiden kyky reagoida muutostilanteisiin. Lisäksi Kokkolassa on kolme satamanosaa erilaisia tuotteita varten sekä vahvaa erityisosaamista, joka helpotti muun muassa sinkkisulfidin viennin aloittamista. – Vaakakupissa ovat painaneet esimerkiksi näytteenotto- ja laboratoriopalveluiden saatavuus sekä teolliset puitteet, jotka
Akkukemikaalitehtaan myötä Terrafame muuttuu entistä selkeämmin kaivostoimijasta kemianalan yhtiöksi.
ACTION PORT 3/2020
05
Mirja Hihnala jää pitkälle vapaalle
Horisontissa siintää nyt Panaman kanava Panaman kanava yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin toisiinsa. Rauanheimon palveluksessa 40 vuotta työskennellyt, ja satoja kertoja Kokkolan Syväsatamassa isojen Panamax-laivojen kanssa operoinut Mirja Hihnala jää vuodenvaihteessa pitkälle vapaalle. Joku päivä hän haluaisi matkata työssään niin tutuksi tulleen maailmankuulun kanavan läpi.
H
imangalta lähtöisin oleva Mirja Hihnala oli aloittanut työuransa hotellin vastaanotossa ja matkatoimistossa, kun hän näki lehti-ilmoituksen, jossa Rauanheimo haki palvelukseensa laivaussihteeriä. – Perinteinen toimistotyö ja kirjanpito eivät olleet minun juttuni, joten ajattelin, josko tämä olisi. Sune Storbjörk oli siihen aikaan Rauanheimon toimitusjohtaja, ja hän haastatteli minua Kai Rusténin kanssa. Haastattelu oli aika lyhyt, mutta asiat tuli käytyä läpi ja sain työpaikan, Mirja Hihnala hymyilee muistellessaan ensi kohtaamista. Siitä alkoi pitkä työura, jonka aikana hän on nähnyt niin Kokkolan sataman kuin laivojen koon kasvun sekä teknologisen kehityksen. Koko ajan läpileikkaavana teemana työssä on kulkenut kansainvälisyys. ALUKSI TYÖ Rauanheimolla oli enimmäkseen laivausdokumenttien laatimista mutta myös huolintaa, kuten vienti- ja tuontitullausta. Toimenkuva vaihtui melko pian laivaussihteeristä laivanselvittäjäksi, kun laivanselvittäjänä toiminut toiminut Mats Dahla lähti jatkamaan opintojaan. – Minulle muutos oli tervetullut. Esimerkiksi venäläiset rahtikirjat olivat isoja A3-kokoisia, ja välissä
06
saattoi olla kahdeksan kalkkeeripaperia. Piti lyödä tosi lujaa, jotta kirjaimet ja numerot sai näkymään viimeisessäkin kopiossa. Vuosien kuluessa vastuita ja velvollisuuksia tuli lisää, ja Hihnala siirtyi vähitellen esimiestyöhön ja lopulta laivauspäälliköksi. Viime ajat ennen eläkkeelle jäämistään hän on toiminut Senior Advisor-tehtävässä. Kokkolan sataman kasvun ja kehityksen Mirja Hihnala on nähnyt aitiopaikalta. Kasvun ytimenä on ollut transito- eli kauttakulkuliikenne ja kotimainen teollisuus. – Varsinkin Syväsatama on kehittynyt valtavasti. Laituripaikkoja on rakennettu, ja väylää ruopattu nyt jopa 14 m syväyteen. Asiakaskunta on kasvanut ja uusia varustamoita tullut asiakkaiksi, myös käsiteltävät lastit ovat nykyään enemmän bulkkipainotteisia. Jotta satamakokonaisuus ylipäätään on houkutteleva, satamalla pitää olla hyvä sijainti maakuljetusten optimoimiseksi. Rautatieyhteydet ovat erittäin tärkeät, samoin kuin tehokas ja toimiva kalusto lastien käsittelyyn. Hihnalan mukaan kaikki nämä edellytykset toteutuvat Kokkolassa. – On tehty oikeita investointeja. Kun 13 metrin väy-
ACTION PORT 3/2020
KUVAT: JORMA UUSITALO
lä aikanaan valmistui, eri tahoilta esitettiin skeptisiä näkemyksiä siitä, millaisia tavaravirtoja uusi väyläsyvyys voisi tuoda mukanaan, ja maksaako investointi itsensä takaisin. Nyt nähdään, että kyllä on maksanut ja moneen kertaan. Investoinnit ovat luoneet edellytyksiä myynnille ja liikennemäärien kasvulle. Laivakokojen kasvaessa Hihnalan työssä korostui sääolojen ennakointi. – Luotseilla esimerkiksi on tuulirajat, ja sääolot voivat vaikuttaa myös aluksen tarvitsemien hinaajien määrään. Välillä olen tuntenut itseni meteorologiksi, kun on pitänyt ennakoida monta päivää etukäteen, mikä on vedenkorkeus Panamax-aluksen lastauksen valmistuessa, jotta alus voi turvallisesti lähteä satamasta, Hihnala nauraa ja kertoo, että ison aluksen trimmaaminen on tarkkaa työtä. Olennaista on lastausjärjestys, eli paljonko ja millä vauhdilla mihinkin ruumaan saa lastata lastia, jotta laivan runkoon kohdistuva rasitus pysyy optimaalisena. Digitalisaatio on jo nyt muuttanut tekemistä, ja muuttaa tulevaisuudessakin. – Digijuna on liikkeellä, eikä mikään enää pysäytä sitä. Lisäksi laitekannat ja ohjelmistot uusiutuvat. Meriliikenteessä digitalisaatiota ovat vauhdittaneet muun muassa turvallisuusnäkökohdat. Digitalisaatio parantaa myös tehokkuutta, koska tieto voidaan välittää ajantasaisesti eri toimijoille. Se auttaa ennakoi-
– Ehkä joskus vielä Panaman kanavalle, Mirja Hihnala haaveilee maailmankuulusta kanavasta, josta myös isot Panamax-alukset ovat saaneet nimensä. Taustalla Kokkolan Syväsatamassa joulukuun alkupuolella käynyt Panamax-kokoluokan Zoe. maan laivojen tulot ja valmistumiset sekä arvioimaan henkilöresurssien tarvetta. Rauanheimolla on ollut jo pitkään käytössä oma sähköinen toimintajärjestelmä. Se on tehostanut työskentelyä merkittävästi ja mahdollistanut sanomakielisen viranomaisilmoittamisen aluksen satamakäynnistä sekä sen vaatimista ilmoituksista. LAIVANSELVITTÄJÄ huolehtii, että alukset saavat tarvitsemansa palvelut. Tarkkuuden ja kielitaidon lisäksi työssä tarvitaan ongelmanratkaisijan taitoja, kuuluuhan laivanselvittäjän toimeksiantoon sekä lastia että miehistöä koskevat käytännön asiat ja ilmoitusvelvollisuudet. Isoilla laivoilla miehistöt ovat yleensä puoli vuotta laivalla ja puoli vuotta vapaalla. Hihnalan hoidettavaksi onkin tullut monenlaisia asioita terveydenhoidosta kuolemantapauksiin. Hauskojakin kommelluksia on tapahtunut. – Kerran kahdelle filippiiniläiselle merimiehelle piti järjestää toiselle hammaslääkäri- ja toiselle yleislääkärikäynti. Valitettavasti saattaja sekoitti miehet, ja pian paikallinen hammaslääkäri soitti minulle ja pyysi apua, koska filippiiniläispotilas ei millään halunnut asettua hammaslääkärin tuoliin. Eri kulttuureihin tutustuminen on tuonut työhön oman mielenkiintoisen lisänsä. – Kun menet kreikkalaiseen laivaan, huomaat kyllä, kuka on kapteeni, ja samalla sinulle tarjotaan hyvää kreikkalaista kahvia. Vielä 80-luvulla Kokkolassa lastattiin intialaisia linjalaivoja ja kun matkat kestivät kauan, päällystöllä oli usein perheet mukanaan. Ihailin intialaisia vaimoja ja äitejä, jotka olivat hyvin kauniita ja eksoottisia sari-asuissaan. Koska kyse on kansainvälisestä meriliikenteestä, tutuiksi paikoiksi ovat tulleet esimerkiksi Gibraltar sekä Panaman, Suezin ja Kielin kanavat. Työpöytää siivotessaan Hihnalan käteen sattui postikortti, jonka lähettäjä kertoi, että laiva oli ohittanut turvallisesti merirosvoalueen Tyynellämerellä. Nykyään alusten sijaintitiedot löytyvät AIS-järjestelmästä ajantasaisesti. – Koronapandemian aikana olen keskittynyt vapaa-ajalla mökkeilyyn, mutta tulevaisuudessa aion taas matkustaa ulkomailla ja nähdä uusia paikkoja. Haluan käydä vaikkapa siellä kuuluisalla Panaman kanavalla. Mikä parasta, näiden kiireisten vuosien jälkeen omaa aikaa on enemmän, Mirja Hihnala hymyilee ja kiittää kaikkia tuttuja yhteisistä työvuosista.
ACTION PORT 3/2020
Kiitos Mirja!
07
PALASIA
Kantasatamaan rakennetaan parhaillaan uutta varastotilaa. Katettu halli on kooltaan 4000 neliötä, ja se valmistuu tammikuussa 2021.
M/S SANTA
KUVA: KOKKOLAN SATAMA
KOKKOLA, FINLAND
14
Kiitos menneestä vuodesta, hyvää joulua 13 ja menestyksekästä vuotta 2021!
Kokkolan Sataman perinteistä joulupuurotarjoilua asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ei voitu tänä vuonna järjestää koronapandemian vuoksi. Toivottavasti tapaamme joulupuuron merkeissä taas ensi jouluna. Kuvassa Matts Möller laulaa kiitoslaulua vuosi sitten pidetyssä tilaisuudessa.
08
KUVA: TEEMU HUJANEN
Ilotulitus juhlavuoden kunniaksi
Tänä vuonna lahjoitimme yritysjoululahjoihin varatut rahat Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tukemiseen, lahjoituskohteena Pohjanlahti. www.pidasaaristosiistina.fi
Kokkolan Satama Oy ilahdutti kokkolalaisia ilotulituksella Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Paljon kiitosta saanutta näyttävää ilotulitusta Kokkola-päivänä 7. syyskuuta seurattiin muun muassa meren äärellä Meripuistossa. Kokkolan Satama teki myös lahjoituksen Kokkola 400-juhlavuoden rahastoon. Kokkolan kaupungin perusti kuningas Kustaa II Adolf.
ACTION PORT 3/2020
KUVAT: JORMA UUSITALO
Boliden Kokkolan pasuton ja rikkihappotehtaan päällikkö Jorma Harju taustanaan sinkkirikasteen purkamisessa käytettävä uusi suppilovaunu.
– Kuljettimille saadaan tasainen syöttö suppilon toimiessa tasaajana, Jorma Harju kertoo.
Uusi suppilovaunu tehostaa sinkkirikasteen purkamista Sinkkirikasteen purkamisessa käytettävän uuden suppilovaunun toimitus oli edennyt joulukuun alussa koeajovaiheeseen. Kokkolan Sataman tekemä, noin 1,3 miljoonan euron suuruinen investointi, on osa sinkkikuljetusten tehostamista. Kokonaisuuteen liittyy myös viime tammikuussa käyttöön otettu uusi Mantsinen 200 ES-satamanosturi.
B
oliden Kokkola on Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas, ja sen käyttämä sinkkirikaste puretaan Syväsatamassa laituripaikalle 9. Valmiit sinkkiharkot laivataan maailmalle Mantsisella viereiseltä laituripaikalta 8. – Sinkkitehdas tuottaa noin 300 000 tonnia sinkkiä vuodessa. Raaka-aineen eli sinkkirikasteen sinkkipitoisuus on tyypillisesti noin 50 prosenttia. Se tarkoittaa, että meidän pitää saada Kokkolaan 600 000 tonnia rikastetta vuodessa, jotta tehtaan kapasiteetti pystytään hyödyntämään, kertoo Boliden Kokkolan pasuton ja rikkihappotehtaan päällikkö Jorma Harju. Raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa keskimäärin kahdesti viikossa. Valmiista sinkistä 85 prosenttia kuljetetaan EU-alueella oleville asiakkaille laivoilla. Kokkolasta lähtee yksi sinkkilaiva viikossa päämääränään Amsterdam tai Rostock. SUJUVAT RAAKA-AINEVIRRAT tehtaalle saakka ovat tärkeitä, koska volyymit ovat suuret ja raaka-aineiden varastointikapasiteetti on rajallinen.
– Meillä käytetään sinkinvalmistuksessa paljon eri raaka-aineita, joista suunnitellaan mahdollisimman optimaalinen syöttöseos. Tämä edellyttää, että raaka-ainelastin purkaminen onnistuu ja sinkkirikaste tulee ajallaan, jotta tuotannonsuunnittelu on mahdollista, Harju sanoo. Suppilovaunu, jonne sinkkirikaste laivasta kahmaria käyttäen nostetaan, on ensimmäinen laite raaka-aineen purkuketjussa. Suppilo toimii tasaajana, minkä ansiosta kuljettimille tulee koko ajan tasainen syöttö. Lähes kilometrin pituinen kuljetinlinja siirtää sinkkirikasteen pasutolle, jossa se valmistellaan syötettäväksi pasutusuuneihin. Jorma Harju on tyytyväinen investointiin, joka palvelee Boliden Kokkolan tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Hänen mukaansa on todella tärkeää, että yhteistyö Sataman kanssa on pitkäjänteistä. – Uusi suppilovaunu on mitoitettu jonkin verran vanhaa vaunua tehokkaammaksi. Se parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta, kun saamme purettua saman määrän sinkkirikastetta lyhyemmässä ajassa. Lisäksi uuden suppilovaunun suunnittelussa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi pölyn hallintaan ja työskentelyolosuhteisiin, Harju kertoo.
ACTION PORT 3/2020
09
MINUN TYÖNI
Väyläruoppauksessa tarvittiin Wasa Dredgingin koko kalusto kolmen vuoden ajan.
Kehityspäällikkö Jyrki Roukalalla on vastuullaan sataman operatiiviseen toimintaan liittyvä kokonaisuus.
Operatiivinen kokonaisuus Tavaravirtojen sujuva kulku satamassa on monen tekijän summa. Kokkolan Satama Oy:n kehityspäällikön Jyrki Roukalan päätyönä on huolehtia sataman operatiivisen toiminnan kokonaisuudesta.
J
otta maallikko saa edes jonkinlaisen käsityksen kehityspäällikön työnkuvasta, on tunnettava tarkemmin, mitkä kaikki asiat vaikuttavat tavaravirtojen liikkumiseen. Isossa kuvassa tavaravirtojen liikuttamiseen tarvitaan raidepalveluita, maapalveluita, terminaalipalveluita, varastointipalveluita, nosturipalveluita ja aluspalveluita, joita kaikkia tuottavat alojensa pal-
10
veluyritykset. Lisäksi tavaravirtojen käsittelyssä tarvittavien tuotantovälineiden pitää olla kunnossa. Siihen, miten sataman arki pyörii, vaikuttavat erilaiset muuttuvat tekijät alusliikenteen määrästä ja luonteesta säähän sekä alueiden ja tuotantovälineiden kunnossapitoon. On siis selvää, että jollakin on oltava päivittäisen tekemisen kokonaisuus käsissään, ja se joku on Sataman kehityspäällikkö. Tärkeimmäksi työkalukseen Jyrki Roukala on kehittänyt operatiivisen viikkopalaverin. Yli 10 vuotta joka perjantai kello 12.30 toiminnanharjoittajat ovat
ACTION PORT 3/2020
palaverissa tiedotetaan asioista, siinä myös sovitetaan yhteen sataman toimintoja, Roukala sanoo.
KUVAT: JORMA UUSITALO
JÄRJESTELMIÄKIN TARVITAAN. Keskeisimmät toiminnanohjauksen järjestelmät Satamalla ovat PRO24 ja Port Data System. Ensin mainitussa Satamalla on muun muassa yhteinen työpöytä jokaisen toiminnanharjoittajan kanssa, ja jälkimmäisessä yhdistyvät tuotantoon ja talouteen liittyvät tiedot. Järjestelmistä ei ole pitkä matka digitalisaatioon, joka on yksi Roukalan lempiaiheista. Satama ryhtyi rakentamaan määrätietoisesti digitaalisia työkaluja viisi vuotta sitten. Tiedon siirtämistä palvelee viime vuonna hankittu yksityinen LTE-verkko, joka mahdollistaa turvalliset yhteydet suurella tiedonsiirron kapasiteetilla. Jos kehityspäällikön suunnitelmat toteutuvat, sataman toimintojen yhteensovittaminen ottaa pian pitkän loikan eteenpäin digitalisaation ansiosta. – Tällä hetkellä luomme tilannekuvan perjantai-iltapäivän palavereissa, ja seuraavan kerran se päivitetään viikon kuluttua. Meidän tavoitteenamme on reaaliaikainen digitaalinen karttapohja. Se mahdollistaisi myös aikamatkaamisen tulevaisuuteen, eli voidaan katsoa, miltä tilanne näyttää vaikkapa kahden päivän päästä. Eikä siinä vielä kaikki, Roukala tokaisee vastatessaan kysymykseen kehityspäällikön toimenkuvasta. Hän osallistuu myös markkinointiin ja on myynnin tukema. Samoin tuotantovälineiden kehittäminen kuuluu kehityspäällikön työhön.
– Säännöllinen liikunta ja hyvä fyysinen kunto auttavat myös työtehtävien hoitamista, Jyrki Roukala sanoo.
hyppysissä kokoontuneet satamakonttorille saman pöydän ääreen puoleksi tunniksi. Viime kuukaudet tapaamiset on koronapandemian vuoksi järjestetty virtuaalisesti. Esimerkiksi 13. marraskuuta viikkopalaveriin osallistuivat 13 toimijan edustajat yhden tai useamman henkilön voimin. Sääennusteen ja alusliikenteen lisäksi käytiin läpi muun muassa nosturipalveluiden käyttöä ja kunnossapitoa, raideliikennettä ja raidepalveluita sekä maa- ja varastopalveluita. Lisäksi kerrottiin koronaviruksen aiheuttamista muutoksista työlupakäytäntöön. – Näin laaja, viikoittain järjestettävä yhteinen katsaus, on toimialalla poikkeuksellinen. Sen lisäksi, että
YKSI ISOIMMISTA vastuualueista on rataverkko. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Kokkolan Satama on liikennemäärältään suurin yksityinen rataverkon haltija koko maassa. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa raiteilla liikkuvasta tavaramäärästä tulee tai lähtee Kokkolan satamasta. – Raiteet ovat meille äärettömän tärkeät, koska raiteilla liikkuu vuodessa 5-6 miljoonaa tonnia tavaraa. Toimin puheenjohtajana yksityisten rataverkonhaltijoiden yhteistyöryhmässä, joka on erinomainen paikka oppia raideliikenteestä. Tehtävässä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseen. Jyrki Roukala tunnetaan innokkaana liikunnanharrastajana. Pari vuotta sitten hän teki elämäntaparemontin, jossa ruokavalio oli isossa osassa. – Päätin, että haluan samankokoiseksi kuin silloin, kun pelasin jalkapalloa. 17 viikossa lähti 17 kiloa vain siksi, että löysin itselleni oikeanlaisen ruokavalion. 17 näyttää olevan minulle maaginen luku, sillä aikakaan painoni nousi 17 vuodessa 17 kiloa, hän nauraa. Liikuntakalenteriin mahtuu juoksua, pyöräilyä, salibandyä ja kuntosaliharjoittelua. Viikossa liikuntatunteja kertyy kymmenkunta. – Kuntosalitreeni aamulla antaa hyvän startin työpäivään, ja erityisesti aamupäivisin olen virtaa täynnä. Olen huomannut kohtuumittaisten työpäivien järkevyyden. Ylipitkän työpäivän loppupuolella tehot katoavat, joten se aika kannattaa käyttää liikkumiseen, Roukala sanoo.
ACTION PORT 3/2020
11
Med blicken fast riktad på framtiden Karleby Hamn Ab har klarat sig förvånansvärt väl under den globalt besvärliga perioden. Inledningen på året var livlig och före pandemin var vår tillväxttakt t.o.m. 60 % över senaste år. Detta år når vi samma nivå som senaste år, vilket inte alls är något dåligt resultat. År 2021 kommer vår största enskilda investering att vara konstruktionen av en tredje Panamax-kaj. Tack vare den kommer vi att kunna betjäna Panamax-fartygen effektivare än förr och säkerställa servicens kvalitet i en situation då antalet Panamax-kunder fortfarande växer. Jag framför mitt tack till både den egna personalen och Hamnens kunder och samarbetspartner för det ansvarsfulla arbete ni har utfört under Coronaepidemin. Ni har tagit de nödvändiga säkerhetsåtgärderna på allvar som sjukdomssituationen krävt och det är tack vare det som hamnens verksamhet har kunnat fortgå utan störningar. Samtidigt önskar jag er en riktigt God Jul och ett framgångsrikt år 2021. TORBJÖRN WITTING Verkställande direktör Karleby Hamn Ab BILD: ULLA NIKULA
SAMMANFATTNINGAR PÅ SVENSKA 12
Fartyg med ett djupgående på 14,2 m lotsas i djupfarleden Genom att utnyttja vattendjupsmarginalen kan fartygen ha ett 14,2 m djupgående i Karlebys nya djupfarled där det nominella djupet är 14,0 meter. Ett 20 cm större djupgående förbättrar avsevärt kostnadseffektiviteten för transporterna med stora fartyg. – Vi har redan från Karlebys 13 meters djupfarled en stor erfarenhet av att utnyttja vattendjupsmarginalen och vi har ett pålitligt system som tillsammans med erfarenheten gör det möjligt att säkert utnyttja vattendjupsmarginalen, säger Finnpilots regionchef Ilkka Sipilä. Det rådande havsvattenståndet inverkar på hur vattendjupsmarginalen utnyttjas. På samma sätt som i 13 meters djupfarleden är vattendjupsmarginalen, som kan utnyttjas också nu, +/- 20 cm havsvattenståndet.
Terrafame står inför nya utmaningar Terrafames batterikemikaliefabrik inleder sin verksamhet i början av 2021. Detta kommer sannolikt att synas i Karleby hamn i de ökade mängderna containrar från Terrafame. Enligt Terrafames kommersiella direktör Janne Palosaari har Karleby Hamn varit en viktig samarbetspartner för Terrafame i uppkörningen av produktionen. – Redan i dag är tågtrafiken mellan Terrafame och Karleby hamn daglig. En orsak till att Terrafame i tiderna valde Karleby är den snabba omloppstiden för tågen och operatörernas förmåga att reagera i förändrade situationer. Dessutom har Karleby tre hamnar för hantering av olika produkter och en stark specialkompetens, konstaterar Palosaari.
Den operativa helheten är under kontroll Det finns flera faktorer som tillsammans möjliggör att varuströmmarna flyter. Den huvudsakliga uppgiften för Karleby Hamns utvecklingschef Jyrki Roukala är att sköta om den operativa funktionshelheten. Det viktigaste verktyget som han infört är det operativa veckomötet. I över 10 år har operatörerna varje fredag suttit ned runt samma bord i hamnkontoret. Ett av de största ansvarsområdena för Roukala är järnvägsnätet, för Karleby är till trafikmängden den största innehavaren av ett privat järnvägsnät i hela landet. Ungefär 15 % av alla godsmängder som rör sig på järnväg i Finland kommer till eller går från Karleby hamn.
Mirja Hihnala tar ledigt, länge Mirja Hihnala som varit i hamnoperatören Rauanheimos tjänst i 40 år och som hundratals gånger har haft att göra med Panamax-fartygen i Karleby Djuphamn, går vid årsskiftet i pension. Mirja Hihnala tackar kunderna för de gemensamma arbetsåren och säger att hon drömmer om att som pensionär en gång få resa till Panama-kanalen.
ACTION PORT 3/2020
Порт Коккола удивительно хорошо пережил трудный в мировом масштабе период. Год начался бодро, и до пандемии темпы роста достигали 60 процентов. В этом году темп роста сохранится на уровне прошлого года, что совсем неплохо. В 2021 году нашей отдельной крупной инвестицией станет строительство третьей площадки для судов класса Панамакс в Глубоком порту. Это позволит нам более эффективно обслуживать суда класса Панамакс и обеспечить качество обслуживания в ситуации роста количества клиентов. Я хотел бы поблагодарить как наших сотрудников, так и клиентов и партнеров Порта за их ответственные действия во время пандемии коронавируса. Вы серьезно отнеслись к принятию мер предосторожности, необходимых в связи ситуацией, что позволило порту работать без перебоев. В то же время я желаю всем Вам счастливого Рождества и успешного 2021 года. ТОРБЬЁРН ВИТТИНГ Исполнительный директор Порт Коккола
Мирья Хихнала уходит в свободное плавание М
Лоцманы проводят суда с осадкой 14,2 метра по глубоководным путям
Используя запас глубины воды, суда могут двигаться на глубине 14,2 м по новому глубокому водному пути Кокколы с номинальной осадкой 14,0 м. Фактическая осадка, превышающая 20 сантиметров номинальной глубины, значительно повышает рентабельность перевозки на больших судах. – У нас есть достаточный опыт использования резервной глубины воды 13-метрового фарватера Коккола и надежная система, которые вместе позволяют безопасно использовать резервную воду, - говорит руководитель службы лоцманской проводки района Ботнического залива Илкка Сипиля, компании Finnpilot / Финнпилот. На использование резервной воды влияет текущий уровень моря. Как и в случае с водным путем на глубине 13 метров, запас воды, который возможно использовать, теперь составляет 20 сантиметров +/- уровень моря.
Terrafame на пороге нового
ФОТОГРАФИЯ: ЙОРМА УУСИТАЛО
КРАТКАЯ ИНФОРМАЦИЯ НА РУССКОМ
С нетерпением жду будущего
Завод по производству аккумуляторных батарей Terrafame/Террафейм начнет работу в начале 2021 года. В порту Коккола это, вероятно, отразится на значительном увеличении контейнерных перевозок Terrafame. По словам Янне Палосаари, коммерческого директора Terrafame, порт Коккола был важным партнером Terrafame в запуске производства Terrafame. – До сих пор движение поездов между портом
ирья Хихнала, проработавшая 40 лет в Рауанхеймо - компании оператора порта и сотни раз принимавшая участие в оперативной обработке судов Панамакс в Глубоком Порту Коккола, выходит на пенсию. Мирья Хихнала благодарит клиентов за совместные годы работы и говорит, что мечтает поехать на Панамский канал в свои пенсионные дни.
Коккола и Terrafame было ежедневным. Одна из причин, по которой Terrafame однажды выбрала Кокколу — это скорость движения поездов и способность операторов реагировать на изменение ситуации. Кроме того, по словам Палосаари, в Кокколе есть три портовых участка для различных грузов и большой опыт.
Операционная деятельность под контролем
Бесперебойный поток товаров в порту — это сумма многих факторов. Основная задача Юрки Роукала, менеджера по развитию Порта Коккола, заключается в обеспечении всей операционной деятельности порта. Важный инструмент, который он разработал, — это еженедельное оперативное совещание. Уже более 10 лет каждую пятницу операторы собираются в офисе порта за одним столом. Одна из важных обязанностей Роукалы - железнодорожная сеть, так как порт Коккола является крупнейшим частным оператором железнодорожной сети с точки зрения перевозок во всей стране. Около 15 процентов всех грузов, перемещаемых по железной дороге в Финляндии, прибывают или отправляются из порта Коккола.
ACTION PORT 3/2020
13