KO K
KO L
AN
SA TAM A
OY:N SIDOSRYHM
Ä
T LEH
I3
0 /2
25
Kokkolan Sataman 200vuotisjuhlavuosi oli suuri menestys
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihki Hopeakiven konttisataman
PÄÄKIRJOITUS
Tapahtumarikas ja onnistunut juhlavuosi T
Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen/WTF Design PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KUVAT: Tommi Hietaharju Clas-Olav Slotte Alexandra Haapala Jorma Uusitalo KANNEN KUVA: Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihki Hopeakiven konttisataman. KUVA: HIUTALE/ TOMMI HIETAHARJU
ätä kirjoitettaessa 200-vuotisjuhlavuotemme alkaa kääntyä lopuilleen, joten nyt on hyvä hetki tehdä yhteenveto juhlavuodesta. Lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna uskallan sanoa, että juhlavuotemme on ollut todellinen menestys. Heti aluksi haluankin kiittää teistä jokaista, jotka eri tavoin olette olleet osa juhlavuottamme joko osallistujina tai järjestäjän roolissa. Te teitte tämän mahdolliseksi. Olemme kaikkien kokkolalaisten satama, koska Kokkolan Satama Oy:n omistaa Kokkolan kaupunki, eli kaupunkilaiset. Satama on historiansa aikana tarjonnut työtä ja toimeentuloa lukemattomille kokkolalaisperheille ja samalla vahvistanut alueensa elinvoimaa. Sen takia oli luonnollista, että juhlavuotemme yksi isoista tavoitteista oli tuoda satama ja sen toiminta lähelle kaupunkilaisia. Varsinkin, kun turvallisuussyistä satama-alueelle ei enää pääse kulkemaan vapaasti. Kokkolalaiset kuulivat kutsumme kiitettävästi. Kesällä järjestimme muun muassa ilmaisia kiertoajeluja satamaan. Ihmisten kiinnostuksesta satamaa kohtaan kertoo paljon se, että bussit täyttyivät hetkessä, ja ilomielin lisäsimme bussien määrää alkuperäisestä. Myös juhlavuoden yleisötilaisuudet saivat kaupunkilaiset liikkeelle sankoin joukoin. Luonnollisesti halusimme juhlistaa 200-vuotista historiaamme monin eri tavoin myös yhdessä Kokkolan Sataman asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Matkaevääksi seuraaville kahdelle vuosisadalle tapaamisista jäi iloisia kohtaamisia, mutta myös arvokkaita keskusteluita siitä, mitä asiakkaat meiltä odottavat ja kuinka voimme entistä paremmin mahdollistaa heidän kilpailukykyistä liiketoimintaansa. Juhlavuoden tapahtumien rinnalla sataman arki pyöri tuttuun tapaansa. Kokkolan suurteollisuus ja Keski-Suomen teollisuus, jotka ovat hyviä ja pitkäaikaisia vakioasiakkaitamme, jatkoivat vakaata toimintaansa. Myös uusiutuvan energian investoinnit työllistivät meitä erityisesti alkuvuodesta, jolloin jatkuivat tuulivoimalakomponenttien kuljetukset Suomen suurimpaan maatuulipuistoon Lestijärvelle. Vuoden alkupuoliskolla otimme käyttöön järeän Mörkö-konttipukkinosturin, joka tuo osaltaan merkittävää kapasiteettia konttiliikenteeseen. Yhteenvetona vuodesta 2025 voi sanoa, että meillä tapahtuu paljon hyviä asioita, jotka vievät Kokkolan Sataman toimintaa oikeaan suuntaan. Vielä kerran, lämmin kiitos teille kaikille, ja oikein menestyksekästä vuotta 2026!
TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy
ACTION PORT 3/2025
KUVA: HOOLI STEVEDORING
Hooli Stevedoring on operoinut viimeisen kuuden vuoden aikana 520 tuulivoimalaturbiinin satamaoperoinnin.
Tuulivoimalakuljetukset Kokkolan sataman kautta jatkuvat Tuulivoimalakomponenttien kuljetukset Kokkolan sataman kautta jatkuvat maaliskuussa, jolloin Hopeakiven satamaan saapuvat ensimmäiset OX2:n Halsuan Honkakankaan tuulipuiston komponentit. Satamaoperaattorina projektissa toimii raahelainen Hooli Stevedoring.
H
onkakankaan maatuulipuisto käsittää yhteensä 16 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on noin 105 megawattia. Yhden voimalan kokonaiskorkeus on 250 metriä. – Kokkolan satamasta lähtee Honkakankaalle hieman yli 200 erikoiskuljetusta. Laivoja tähän projektiin saapuu kymmenkunta. Tavoitteemme on hoitaa projekti nopeasti niin, että toimitukset kohteeseen on tehty juhannukseen mennessä, kertoo Hooli Stevedoringin toimitusjohtaja Ari Hooli. Komponenttien purkaminen tapahtuu Kokkolan Sataman nostureilla Sataman tytäryhtiön Silverstone Bay Logisticsin nosturinkuljettajien toimesta. Hooli Stevedoring tuo mukanaan muun satamalogistiikassa tarvittavan henkilöstön ja kaluston. – Tässä projektissa meillä on kokonaisurakka satamaoperoinnista, ja Kokkola määräytyi satamaksi turbiinitoimittajan aloitteesta. Projektin valmistelut ovat
sujuneet hyvin, ja Kokkolan satama on meille tuttu entuudestaan, Hooli kertoo.
HOOLI STEVEDORING on perheyhtiö, jolla on yli kolmen vuosikymmenen pituinen rikas historia. Vuonna 2017 yhtiö laajensi ahtaustoimintaan ja projektirahtien käsittelyyn. – Vuonna 2020 investoimme kalustomuutoksiin 10 miljoonaa euroa, minkä jälkeen pääartikkelimme on ollut tuulivoimalakomponenttien satamaoperointi. Viimeisen 6 vuoden aikana olemme hoitaneet 520 turbiinin satamaoperoinnin, ja olemme siinä suurin toimija Suomessa. Ari Hoolin mukaan yhtiön erityisyys on tuulivoimaturbiinien operointia varten rakennettu erityiskalusto, johon asiakkaat ovat tykästyneet. – Meillä on tosi ammattitaitoinen ja innovatiivinen henkilöstö, joka tekee laitteet itse, ellei niitä löydy valmiina. Laivanpurkuprosessin pitää toimia alusta saakka, jotta pystymme purkamaan laivoista kesäkauden aikana jopa 200 turbiinia, toimitusjohtaja sanoo ja mainitsee esimerkkeinä itse rakennetusta kalustosta turbiinien tornilohkojen kuljetusjärjestelmän ja siipivaunut.
ACTION PORT 3/2025
3
ASIAKASESITTELY
Maailmanluokan sinkkitehdas maailmanluokan satamalogist Merikuljetusten ja satamalogistiikan merkitys Boliden Kokkolalle on olennaisen tärkeä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Vesa Törölä. Boliden Kokkola on Euroopan toiseksi suurin sinkintuottaja. Sinkin valmistuksen raaka-aineet ja sinkkituotteet ovat kulkeneet Kokkolan sataman kautta jo vuodesta 1969, jolloin Outokumpu aloitti sinkin tuotannon Kokkolaan rakentamassaan tehtaassa.
B
olidenin omistukseen Outokummun Kokkolan sinkkitehdas siirtyi vuonna 2004 toteutetun yritysjärjestelyn yhteydessä. Vielä toiminnan alkuaikoina Outokummulla oli Suomessa useita sinkkikaivoksia, mutta nyt tilanne on kääntynyt siihen, että Boliden Kokkola toimii tuontirikasteiden varassa. – Sinkin valmistuksessa käytettävät raaka-aineet, noin 600 000 tonnia vuodessa, tulevat merten takaa eri puolilta maailmaa. Kilpailukykymme kannalta on tärkeää, että logistiikka on kustannustehokasta ja luotettavaa, eli raaka-aineiden pitää olla käytettävissä silloin, kun niille on tarve. Sama pätee valmistamiimme tuotteisiin, eli asiakkaiden on saatava tarvitsemansa tuotteet haluamallaan hetkellä, Törölä sanoo. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin, ja lähes kokonaan laivakuljetuksilla. Viennin määrä on noin 300 000 tonnia vuodessa, joten kaikkiaan Kokkolan sataman kautta kulkee vuosittain lähes 900 000 tonnia Boliden Kokkolan sinkkirikasteita ja -tuotteita. Lisäksi sataman kautta kulkee huomattava määrä yhtiön rikkihappokuljetuksia. SE, ETTÄ Boliden Kokkola haluaa olla maailman johtava sinkkitehdas, asettaa korkean vaatimustason kaikille toimijoille, jotka ovat osa yhtiön tuotanto- ja toimitusketjua.
4
– Jotta meidän tavoitteemme toteutuu, muidenkin toimijoiden on sitouduttava samaan tahtotilaan olla maailman parhaita omassa roolissaan ja tehtävässään, Vesa Törölä korostaa. Sataman osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että satamaoperaattorien tarjoamien palveluiden on oltava laadukkaita, ja että sataman perusinfra on kunnossa ja toiminta kustannustehokasta sekä turvallista. – On oltava myös pitkän aikavälin suunnittelua, jotta kehittäminen on suunnitelmallista ja asiakastarpeet huomioivaa. Tässäkin tarvitaan kaikkien satamatoimijoiden hyvää keskinäistä yhteistyötä. Silloin ymmärrämme toistemme kehitystarpeita ja eri tahot pystyvät tuomaan esille osaamistaan, kehitysideoitaan ja ajatuksiaan. Törölän mukaan yhteisessä kehittämisessä on huomioitava myös ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja ylipäätään vastuullisuus. – Pitää olla ajan hermolla esimerkiksi siinä, mitä kehitystarpeita ja mahdollisuuksia liittyy vaikkapa uusiin polttoaineisiin, laivavaihtoehtoihin tai sähköistymiseen. Ja miten kaikki tämä vaikuttaa kannattavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Satama ja Boliden Kokkola ovat käytännössä tonttinaapureita. Törölän mukaan naapureilla menee oikein mukavasti. – Kokkolan Sataman kanssa meillä on jatkuvaa kanssakäymistä ja vuoropuhelua siitä, miten kummatkin voisivat tukea toistensa tarpeita ja kehityshankkeita. Meillä on hyvin paljon konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia. Kokkolan Satamalla tuli täyteen 200 vuotta ja meillä yhtiönä 100
ACTION PORT 3/2025
s tarvitsee tiikkaa vuotta, joten näistä asetelmista on hyvä jatkaa yhteistä tekemistä.
Sinkkirikaste ja sinkkituotteet ovat kulkeneet Kokkolan sataman kautta useiden vuosikymmenien ajan. Etualalla olevaan laivaan lastataan sinkkituotteita ja takana olevasta laivasta puretaan sinkkirikasteita.
Boliden Kokkola (2024) 324 MEUR Liikevoitto:......................106,3 MEUR Henkilöstö:.....................580 Investoinnit:...................21,7 MEUR Tuotantokapasiteetti: ..315 000 Liikevaihto:.....................
tn/vuosi
870 MEUR Tuotannosta vientiin: ...85 % Tuotannon arvo:............
Vesa Törölä aloitti kesällä 2024 Boliden Kokkolan toimitusjohtajana.
ACTION PORT 3/2025
KUVAT: BOLIDEN KOKKOLA
VESA Törölä aloitti nykyisessä tehtävässään kesäkuussa 2024. Sitä ennen hänellä oli takanaan 1994 alkanut työura ensin Outokummun ja sen jälkeen Bolidenin palveluksessa. – Boliden Kokkolassa minua kiinnosti mahdollisuus päästä hoitamaan haastavaa tehtävää hyvässä yrityksessä erinomaisen porukan kanssa. Boliden Kokkola on paikallisesti merkittävä teollinen yritys, joka toimii globaalissa ympäristössä. Se on mielenkiintoinen yhdistelmä. Haastatteluhetkellä joulukuun alkupuolella Boliden Kokkolassa odotettiin suurella mielenkiinnolla ympäristölupapäätöstä, joka koskee sinkkitehtaan tuntumaan loppusijoitetun, määrältään 400 000 tonnin rikkirikasteen hyödyntämistä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtiö on tutkinut neljää eri vaihtoehtoa. Rikkirikasteesta tuotetaan rikkihappoa, lämpöä sekä samalla saadaan talteen siinä olevat metallit. – Konsernissa on meneillään myös kehityshanke, jossa sinkin valmistuksessa syntyvästä jarosiitista prosessoitaisiin raaka-ainetta sementin valmistukseen. Tämä pienentäisi merkittävästi sementin valmistuksen hiilijalanjälkeä, Törölä kertoo.
Boliden Kokkolan tuotannosta menee vientiin 85 prosenttia.
5
MINUN TYÖNI
HSQE-asiantuntija jalkauttaa turvallista ja laadukasta tekem Noora Hihnala on aloittanut Kokkolan Sataman HSQE-asiantuntijana. Kokkolan Satama panostaa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vastuulliseen sekä kannattavaan liiketoimintaan, ja HSQE-asiantuntijalla on siinä tärkeä rooli.
N
oora Hihnala kertoo kehittävänsä työssään työterveyteen, työturvallisuuteen, laatuun sekä ympäristöön liittyviä asioita. Tavoitteena on ennen kaikkea jalkauttaa oikeita käytänteitä työntekijöiden jokapäiväiseen tekemiseen. Hihnalalla on vastuualueestaan vankka kokemus, sillä hän työskenteli aikaisemmin kaivannaisteollisuudessa mineraalien etsintään erikoistuneen Oy KATI Ab:n palveluksessa muun muassa HSEQ-päällikkönä. – Itseäni motivoi jatkuva kehittäminen ja se, että voin vaikuttaa turvallisuuteen, työn tehokkuuteen ja sujuvuuteen sekä vastuullisuuteen. Kun Kokkolan Satama toimii turvallisesti, vastuullisesti ja laadukkaasti, se näkyy asiakkaille sujuvampana toimintana, entistä parempana toimitusvarmuutena ja varmana yhteistyönä. Tämä tukee sekä Sataman että sen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehittymistä, hän toteaa. SATAMAN työturvallisuuspäällikkönäkin toimivan Hihnalan mukaan työturvallisuuden perusperiaate on, että jokainen työntekijä saa lähteä töistä joka päi-
vä terveenä kotiin. Periaate koskee myös henkistä hyvinvointia, eli kukaan ei saa tulla esimerkiksi työpaikkakiusatuksi. Työnantajilla on muitakin syitä ennaltaehkäistä työtapaturmia. Työtapaturmat aiheuttavat ylimääräisiä kuluja, ja sillä, onko työturvallisuus yrityksessä hyvällä vai huonolla tolalla, voi olla vaikutus yrityksen imagoon. Tänä päivänä laadukas turvallisuuskulttuuri, samoin kuin ympäristökulttuuri, ovat myös kilpailutekijöitä. Satamaympäristössä turvallisuusasiat jakautuvat usealle taholle. Satamakapteenilla on hoidettavanaan esimerkiksi alusten ja satamien turvallisuuteen liittyvän kansainvälisen ISPS-säännöstön asiat, ja kehityspäällikkö vastaa muun muassa yhteisen työmaan turvallisuusasioista. – Meillä tehdään tosi paljon riskien arviointia, mikä on hyvä asia. Yksi tehtäväni on tunnistaa toiminnasta mahdollisia epäkohtia muun muassa riskien arviointien ja sisäisten auditointien avulla, antaa suosituksia niiden korjaamiseksi ja varmistaa, että niistä johdetut korjaavat toimenpiteet saatetaan loppuun. HSQE-asiantuntijan tehtäviin sisältyvät myös tietoturva-asiat. NIS2-direktiivi on Euroopan unionin uusi kyberturvallisuuslainsäädäntö, joka työllistää Noora Hihnalaakin. – Järjestelmien on oltava turvassa kyberhyökkäyk-
Työturvallisuuden perusperiaate on, että jokainen työntekijä saa lähteä joka päivä terveenä kotiin, Noora Hihnala sanoo.
6
ACTION PORT 3/2025
arkeen mistä
KUKA?
siltä, mutta sekin on tärkeää, että henkilöstö osaa toimia tietoturvallisesti. Se tarkoittaa vaikkapa verkossa tapahtuvien kalasteluyritysten tunnistamista tai kannettavasta tietokoneesta huolehtimista työmatkoilla. Ympäristöasioiden kehittämisestä Hihnala mainitsee yhtenä esimerkkinä laivoissa syntyvän jätteen. Tavoitteena on, että jäte, jonka laivojen henkilöstö tuo keräyspisteisiin, olisi mahdollisimman pitkälle lajiteltua. Kokkolan Satamalla on ollut jo pitkään käytössään ISO 9001-laatujärjestelmä. – Minun vastuullani on huolehtia siitä, että laatujärjestelmä ohjaa entistä vahvemmin meidän kaikkien päivittäistä tekemistä. Näin parannamme toimintamme tehokkuutta, toimitusvarmuutta ja asiakaslähtöisyyttä. NOORA Hihnala opiskelee parhaillaan teknologiaosaamisen johtamista ylemmässä ammattikorkeakoulussa. Halu oppia uutta ja saada työhön uusia haasteita olivat syynä siihen, miksi hän haki töihin Kokkolan Sataman palvelukseen. – Olen utelias luonteeltani, ja jotenkin minua on aina kiinnostanut satama-ala. Yhtenä päivänä huomasin, että Kokkolan Satama hakee työntekijää ja luettuani ilmoitusta tarkemmin totesin, että työn vaatimukset sopivat tosi hyvin osaamiseeni. Minusta on
• NIMI: Noora Hihnala • KOULUTUS: Tuotantotalousinsinööri • TYÖ: HSQE-asiantuntija • HARRASTUKSET: Suunnistus, lenkkeily, lumilautailu, sienestys, äänikirjat • MIELEENPAINUVIN ÄÄNIKIRJA: Eerika • MOTTO: Asioilla on tapana järjestyä
hienoa päästä näkemään alaa sisältäpäin työntekijänä, Hihnala iloitsee. Ensimmäisiin kuukausiin on luonnollisesti mahtunut paljon opettelua ja perehtymistä. – Olen tykännyt uudesta työstäni, ja työkaverit ovat tosi mukavia. Itse työssä minua on ehkä eniten yllättänyt se, kuin paljon siihen kuuluu yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Asun Kalajoella, ja työmatkoillani olen ryhtynyt kuuntelemaan äänikirjoja. Niiden parissa työmatkat sujuvat joutuisasti. Noora Hihnalan vapaa-aika kuluu ulkoilun ja liikunnan merkeissä esimerkiksi perheen bernhardinkoiraa ulkoiluttaessa. Viime kesänä Hihnala juoksi ensimmäisen, mutta ei viimeisen Venlojen viestinsä, joten kesäkuukausina hänet voi nähdä myös alueen iltarasteilla.
HSQE-asiantuntija Noora Hihnala kertoo olleensa aina kiinnostunut satamaympäristöistä.
ACTION PORT 3/2025
7
Menestyksekäs juhlavuosi kuvina
K
okkolan Satama järjesti 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi mittavan tapahtumakokonaisuuden, jonka kohderyhminä olivat erityisesti kokkolalaiset sekä Kokkolan Sataman asiakkaat ja yhteistyökumppanit.
Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olitte osa juhlavuottamme. Juhlavuosi oli suuri menestys, mistä osaltaan kertoo oheinen kuvakooste vuoden varrelta. KUVAT: TOMMI HIETAHARJU, CLAS-OLAV SLOTTE, ALEXANDRA HAAPALA, JORMA UUSITALO
Torstai 28. elokuuta oli 200-vuotisjuhlavuoden virallinen juhlapäivä. Port of Kokkola Forumissa puhujina olivat muun muassa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen sekä kansanedustaja Janne Jukkola.
8
Lokakuussa järjestimme Kokkolan kaupungintalolla avoimen yleisötilaisuuden. Kokkolan Sataman työntekijöitä oli paikalla kertomassa sataman historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta.
Suomen Satamat ry:n valtakunnallisilla Satamapäivillä Kokkolassa syyskuussa juhlistettiin myös meneillään ollutta juhlavuotta. Satamapäivät kokosi yhteen satama-alan asiantuntijat, yhteistyökumppanit ja päättäjät.
Ykspihlajan kaupunginosa ja satama ovat eläneet naapureina kaksi vuosisataa. Ykspihlajan koululaiset pääsivät tutustumaan satamaan opastetuilla bussikierroksilla. Kesällä vastaavat, suuren suosion saavuttaneet kiertoajelut, järjestettiin kaikille kaupunkilaisille.
Kokkolan satama on kiehtova logistinen keskus, jossa yhdistyvät kansainvälisen kaupan meri-, maa- ja rautatiekuljetukset. Tätä kokonaisuutta esittelemään Kokkolan Satama tuotti dokumenttielokuvan, joka oli katsottavissa eri puolilla Kokkolan kaupunkia.
ACTION PORT 3/2025
Juhlavuoden yksi kohokohdista oli Kokkola Material Weekin Port of Opportunities -seminaari. Kokkolan satama on keskeinen puhtaan siirtymän solmukohta, ja Kokkolan Satamalla oli suuri kunnia esitellä toimintaansa juuri Kokkola Material Weekin kansainväliselle yleisölle
Kauppakeskus Kallentorilla oli esillä nostalginen valokuvanäyttely Kokkolan sataman historiasta. Esillä oli lähes 300 valokuvaa. Näyttelyn toteutti paikallishistorian erikoistietotoimisto ETT, joka valitsi näyttelykuvat lähes 4 000 valokuvasta.
Kansainvälinen Kokkola Container Day helmikuussa huipentui Kokkolan Sataman hankkiman ja Mörkö-nimen saaneen konttipukkinosturin vihkiäisiin. Seremoniamestarina toimi jääkiekkolegenda Marko ”Mörkö” Anttila.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihki Hopeakiven konttisataman 5. syyskuuta. Presidentti leikkasi nauhan yhdessä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan Sataman johdon kanssa sekä piti puheen kutsuvierasjoukolle.
Kokkolan Satama viritti satamayhteisön työntekijät tulevan juhlavuoden tunnelmiin tarjoamalla munkkikahvit Hopeakiven satamassa.
ACTION PORT 3/2025
9
M/S Aalto valmiina öljyntorjuntatehtäviin
Alun perin säiliöaluksena palvellut M/S Aalto toimii nykyään öljyntorjuntatehtävissä.
10
ACTION PORT 3/2025
Jos merialueella tapahtuu öljyvahinko, öljyntorjuntaan on ryhdyttävä niin nopeasti kuin mahdollista. Saariston Meritie Oy:n valmiusalus M/S Aalto on varautunut öljyntorjuntatehtäviin ensisijaisesti pohjoisella Perämerellä. Alus on tuttu näky myös Kokkolan satamassa, missä se muun muassa osallistuu erilaisiin harjoituksiin.
Perämerellä vakavat öljyonnettomuudet ovat onneksi olleet harvinaisia. Keväällä 2014 Raahessa mereen pääsi arvioiden mukaan kolmesta viiteen kuutiota raskasta polttoöljyä, ja 1997 saksalainen rahtialus ajoi karille Kalajoen edustalla. Syntyneen öljyvahingon torjuntaan osallistui tuolloin satoja ihmisiä Lohtajan rannikolla, jonne öljylautta ajautui. ljyvahingon voi aiheuttaa esimerkiksi karilleajo M/S Aalto on varustettu muun muassa sisäänrakentai alusten törmäys toisiinsa. M/S Aallon päällikkö netuilla harjakeräimillä, jotka keräävät tehokkaasti Fredrik Björkman kuvaa nopean reagoinnin merkiesimerkiksi raskasöljyä. Nuottaamista varten aluksestystä ympäristön ja kustannusten näkökulmista. sa kulkee mukana kahdet 200-metriset puomit. – Halvin ja ympäristölle paras ratkaisu on ennalÖljyntorjunnassa käytettävät menetelmät ja kalusto taehkäisy, eli estää vahinkojen syntyminen. Jos alus ovat varsin vakiintuneita. Fredrik Björkman on nyt kuitenkin vaikkapa ajaa karille, silloin tärkeintä on hionut nuottaamista tavalla, jonka ansiosta öljyä pääyrittää pitää öljy tankkien sisällä. Mikäli öljyä pääsee see vähemmän karkuun, jota voi tapahtua varsinkin mereen, sen kerääminen maksaa euron per yksikkö, ja käännöksissä. Samalla öljyn kerääminen tehostuu, jos öljyä pääsee rannoille, kustankoska sitä voidaan tehdä yhtä ainukset ovat jo kymmenen euroa kanssa. Merenkulun moniosaaja kaa– puomittamisen per yksikkö. Alun perin kiinnostuin öljynM/S Aallon vastuualue ulottuu Öljyntorjunnan lisäksi Turussa päätorjunnasta ollessani töissä öljyKokkolasta pohjoiseen Perämeren paikkaansa pitävä Saariston Meritie tankkerilla. Siellä todistin tapausperukalle Tornioon. Vasteaika on tarjoaa jäänmurtajaristeilyjä, yhteysta, jossa mereen pääsi vain pieni kaksi tuntia, eli hälytyksestä viialusliikennettä, alusten miehitystä ja määrä raakaöljyä, mutta huonosti meistään kahden tunnin kuluttua satamapalveluita. Yrityksen omistaa hoidettu torjuntatyö vain pahensi aluksen on lähdettävä liikkeelle. Kuljetus-Savolainen Oy. tilannetta. Se herätti paljon ajatukMissä päin tahansa vastuualuetta – Kemissä miehitämme matkailusia sekä osaamisesta että öljyntorvahinko onkaan tapahtunut, siellä jäänmurtaja Sampoa, mikä on aika juntakalustosta. on oltava 12 tunnin sisällä. täydellinen täyttötyö öljyntorjunta– Meillä on aluksella aina vähenkilöstölle. Lisäksi Kemissä operoi M/S AALLON pääpaikka on Kalahintään yksi henkilö. Tehtävään matkailukäytössä ostamamme vanjoen satama, missä sijaitsee yksi lähdemme kolmen henkilön vahha väylänhoitoalus Letto, joka muoRajavartiolaitoksen öljyntorjunvuudella, jonka muodostavat päälkattiin matkailualukseksi, kertoo takaluston keskusvarastoista. likkö, konepäällikkö ja kansimies. Fredrik Björkman, joka toimii myös – Loppukaudesta ennen jäiden Jos tiedossa on pitkä keikka, silloin Saariston Meritien operatiivisena tuloa ja talvikuukausien ajaksi saamme apua miehistökuljetuksiin päällikkönä. ajamme M/S Aallon Kokkolan saesimerkiksi Rajavartiolaitokselta Lisäksi yhtiö operoi Veitsiluodon tamaan. Jos Kalajoen satamassa tai luotseilta, Björkman kertoo. satamassa muun muassa tarjoamalla puhaltaa kesällä voimakas pohM/S Aalto on toiminut aikaisatamapalvelut Stora Ensolle. joistuuli, tulemme silloinkin Koksemmin säiliöaluksena rannikkokolaan tuulensuojaan, Fredrik liikenteessä. Muutama vuosi sitten alukseen tehtiin Björkman sanoo. mittavat muutostyöt, ja se muuttui säiliöalukseksi M/S Aalto on tullut tutuksi myös Kokkolan satamaöljyntorjuntakapasiteetilla. Säiliöaluksessa on tunyhteisölle, sillä alus miehistöineen osallistuu esimernetusti paljon säiliökapasiteettia, mikä on suuri etu kiksi satamassa järjestettäviin harjoituksiin, joissa öljyntorjunnassa. harjoitellaan öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaa. Muutakin harjoituskäyttöä aluksella on. YMPÄRISTÖVAHINKOJEN torjunnasta avomerellä – Olemme olleet maalialuksena ja ISPS-kohteena. on vastannut vuodesta 2019 alkaen Rajavartiolaitos. Pelastuslaitos on käynyt harjoittelemassa henkilön Saariston Meritie tuottaa Rajavartiolaitokselle öljynnostamista konehuoneesta ahtaissa tiloissa, ja suuntorjunnan palvelut itäisellä Suomenlahdella ja Peränitelmissa on myös pelastautumisharjoitus lastimerellä, missä öljyntorjunnan sopimuskausi kestää tankista. Olemme mielellämme mukana tällaisessa toukokuusta joulukuun loppuun. yhteistyössä, koska näin eri tahot saavat mahdolliKansallisen strategian mukaisesti Rajavartiolaitos simman ison hyödyn palvelustamme. Lisäksi yhteistavoittelee tilannetta, jossa toimijat pystyvät torjuharjoitukset parantavat meidän vastekapasiteettia ja maan Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 5 000 tonnin turvallisuutta. suuröljyvahingon. Suomenlahdella ja pohjoisella ItäBjörkman sanoo, että Saariston Meritie mielellään merellä vastaava luku on 30 000 tonnia. syventää yhteistyötä Kokkolan Sataman kanssa. – Kokkola on strateginen satama keskellä PerämerM/S Aallon päällikkö Fredrik Björkman ta. Se on iso satama, jolla on hyvä infra ja jossa läheltä kiinnostui öljyntorjunnasta työskennellöytyvät hyvät palvelut. Tämä on hyvä kokonaisuus, lessään öljytankkerilla. joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Ö
ACTION PORT 3/2025
11
PALASIA
Juhlavuoden päätteeksi ilmestyivät Kokkolan Sataman kustantama juhlavuoden kirja sekä vuosikalenteri 2026. Juhlavuoden kirjassa pääsevät ääneen Kokkolan Sataman asiakkaat, yhteistyökumppanit sekä omistajan ja henkilökunnan edustajat. Kirjaan ja kalenteriin tutustumassa Kokkolan Sataman markkinointi- ja logistiikkakoordinaattori Alexandra Haapala.
Juhlavuoden kirja ja vuosikalenteri viimeistelivät 200-vuotisjuhlavuoden Kokkolan Sataman juhlavuosi näkyy myös painotuotteissa. Jouluksi kirjapainosta saatiin Kokkolan Sataman julkaisemat juhlavuoden kirja sekä vuosikalenteri vuodelle 2026.
J
uhlavuoden kirja on suomen- ja ruotsinkielinen ja se keskittyy Kokkolan Sataman osakeyhtiövuosiin. Kokkolan Satama muuttui liikelaitoksesta osakeyhtiöksi 2015 kuntalain muutoksen seurauksena. Lakimuutos edellytti, että kuntien oli annettava kilpailutilanteessa markkinoilla hoitamansa tehtävät esimerkiksi osakeyhtiön hoidettavaksi. Kirjassa pääsevät ääneen Kokkolan Sataman asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä sataman omistajan ja Kokkolan Satama Oy:n henkilöstön edustajat. Puheenvuoroista nousee esille sataman rooli kes-
keisenä mahdollistajana. Kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivat yritykset tarvitsevat kansainvälisen tason tehokasta ja kilpailukykyä tukevaa satamalogistiikkaa. Sataman lähimenneisyyteen mahtuu yhtiöittämisen lisäksi muitakin merkittäviä tapahtumia, joista kirjassa nostetaan tarkempaan käsittelyyn Kokkolaan johtavan meriväylän syvennykset, väyläsyvennyksiä haitanneet sodanaikaiset räjähteet sekä Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa päättynyt transitoliikenne. Juhlavuoden kirjan on Kokkolan Satamalle tuottanut kokkolalainen toimittaja Jorma Uusitalo. Vuoden 2026 vuosikalenterissa puolestaan kerrotaan valokuvilla tehokkaan ja monipuolisen Kokkolan sataman toiminnasta.
Joulupuuroperinne jatkuu vahvana
K
okkolan Sataman perinteiseen joulupuurotilaisuuteen Satamakonttorille saapui tänä vuonna peräti 140 asiakasta, eri sidosryhmien edustajaa ja satamayhteisön entistä työntekijää. Joulupuurolla kävivät myös vanhemmat merivartijat Magnus Tiainen (vas.) ja Daniel Snellman sekä nuorempi merivartija Elias Rantala Kokkolan merivartioasemalta.
12
ACTION PORT 3/2025
LEDARE
Ett händelserikt och framgångsrikt jubileumsår N är jag skriver detta närmar sig vårt 200:de jubileumsår sitt slut, så det är ett bra tillfälle att sammanfatta jubileumsåret. Kort och koncist vågar jag säga att vårt jubileumsår har varit en verklig framgång. Först och främst vill jag tacka var och en av er som på olika sätt har varit delaktiga i vårt jubileumsår, antingen som deltagare eller arrangörer. Det är ni som har gjort detta möjligt. Vi är alla Karleby-bornas hamn, eftersom Karleby Hamn AB ägs av Karleby stad, det vill säga stadens invånare. Under hela sin historia har hamnen gett arbete och försörjning åt otaliga familjer i Karleby, samtidigt som den har stärkt regionens vitalitet. Det var därför naturligt att ett av huvudmålen för vårt jubileumsår var att föra hamnen och dess verksamhet närmare stadens invånare. Detta var särskilt viktigt eftersom hamnområdet av säkerhetsskäl inte längre är fritt tillgängligt. Invånarna i Karleby svarade entusiastiskt på vår inbjudan. Under sommaren anordnade vi bland annat gratis sightseeingturer i hamnen. Det faktum att bussarna fylldes på nolltid och att vi gärna lade till fler bussar än det ursprungliga antalet säger mycket om människors intresse för hamnen. De offentliga evenemangen under jubileumsåret lockade också stadens invånare i stora skaror.
Naturligtvis ville vi fira vår 200-åriga historia på många olika sätt, tillsammans med Karlebys hamns kunder och partner. Mötena gav oss nyttig vägkost på vår resa under de kommande två århundradena och också värdefulla diskussioner om vad kunderna förväntar sig av oss och hur vi bättre kan bidra till att deras verksamhet är konkurrenskraftig. Parallellt med jubileumsarrangemangen fortsatte vardagen i hamnen som vanligt. Storindustrin i Karleby och industrin i mellersta Finland, som är våra goda, långvariga stamkunder, fortsatte sin stabila verksamhet. Investeringar i förnybar energi höll oss också sysselsatta, särskilt i början av året, då vi fortsatte att transportera vindkraftskomponenter till Finlands största landbaserade vindkraftspark i Lestijärvi. Under första halvåret tog vi den tunga Mörkö-containerkranen i drift, vilket kommer att avsevärt öka containertransportkapaciteten i hamnen. Sammanfattningsvis kan vi säga att det händer många bra saker som för Karleby Hamns verksamhet i rätt riktning. Jag riktar återigen ett varmt tack till er alla, och önskar er ett mycket framgångsrikt 2026! TORBJÖRN WITTING Verkställande direktör Karleby Hamn Ab
Jubileumsåret i bokform och årskalendern avslutar 200-års jubileet
J
ubileumsåret i bokform finns både på finska och svenska och den fokuserar på åren då Karleby Hamn har varit ett aktiebolag. Karleby Hamn ombildades från ett kommunalt affärsverk till ett aktiebolag till följd av en ändring i kommunallagen. Lagändringen innebar att kommunerna var tvungna att överföra sina konkurrensutsatta marknadsfunktioner till exempelvis aktiebolag. Boken innehåller bidrag av Karleby Hamns kunder och partners, samt representanter för hamnens ägare och Karleby Hamn Ab:s personal. Deras bidrag lyfter fram hamnens roll som en viktig möjliggörare. Företag som verkar i en internationell
konkurrensmiljö behöver effektiv, internationellt konkurrenskraftig hamnlogistik. Förutom bolagiseringen av Karleby Hamn har det senaste åren präglats av andra viktiga händelser, av vilka boken mer ingående tar fram fördjupningen av farleden till Karleby, hanteringen av krigsmateriel som försvårade fördjupningen av farleden och den avslutade transittrafiken efter Rysslands invasion av Ukraina i februari 2022. Jubileumsboken har producerats för Karleby hamn av journalisten Jorma Uusitalo som är från Karleby. Kalendern för 2026 använder däremot fotografier för att illustrera den effektiva och mångsidiga verksamheten i Karlebys hamn.
Som avslutning på jubileumsåret har Karleby Hamn gett ut en 200-års jubileumsbok och en kalender för 2026. Jubileumsboken innehåller bidrag från Karleby Hamns kunder, partners och representanter för ägaren och personalen. Karleby Hamns marknadsförings- och logistikkoordinator Alexandra Haapala bekantar sig med boken och kalendern. ACTION PORT 3/2025
13
M/S Aalto är redoför oljebekämpningsuppgifter
M/S Aalto som ursprungligen tjänade som tankfartyg sköter idag bekämpningsuppdrag vid oljeutsläpp
14
Befälhavaren för M/S Aalto Fredrik Björkman blev intresserad av bekämpning av oljeutsläpp så han jobbade på ett tankfartyg.
ACTION PORT 3/2025
Om ett oljeutsläpp uppstår på havet måste bekämpandet av oljeutsläppet inledas så snabbt som möjligt. Saariston Meritie Oy:s beredskapsfartyg M/S Aalto är förberett för bekämpningsuppdrag av oljeutsläpp särskilt i norra Bottenviken. Fartyget är en bekant syn även i Karleby hamn där det bland annat deltar i olika övningar.
ningsvis mellan tre och fem kubikmeter stort utsläpp av tung brännolja i havet och 1997 körde ett tyskt fraktfartyg på grund utanför Kalajoki. Då deltog hundratals människor i bekämpningen av skadan som uppkommit på kusten vid Lochteå dit oljefläcken drev. M/S Aalto är utrustad med bland annat inbyggda borstsamlare som effektivt samlar upp till ljeutsläpp kan uppstå till exempel vid en grundexempel tung olja. För inneslutning och uppsamling stötning eller då fartyg kolliderar. M/S Aaltos befinns två satser 200 meter långa oljelänsar ombord fälhavare Fredrik Björkman beskriver betydelsen av på fartyget. snabb reaktion ur miljö- och kostnadssynvikel. Metoderna och utrustningen som används vid be– Den billigaste och miljövänligaste lösningen är kämpning av oljeutsläpp är väl etablerade. Fredrik preventiva åtgärder, det vill säga att man förhindrar Björkman har nu finslipat oljelänsningen. Tack vare skador att uppstå. Om ett fartyg till exempel kör på detta läcker det mindre mängder olja ut, något som grund, är det viktigaste då att försöka se till att oljan kan ske i synnerhet då en sväng utförs. Därmed blir hålls kvar i tankarna. Om oljan hamnar i havet kostar uppsamlingen av oljan effektivare, för den kan göras uppsamlingen av den en euro per samtidigt med inneslutningen enhet och om oljan når stranden med bommar. stiger kostnaderna tiofalt. – I början blev jag intresserad Sjöfartens mångsysslare av bekämpning av oljeutsläpp då Området som M/S Aalto svarar för sträcker sig från Karleby till Förutom bekämpning av oljeutsläpp jag jobbade på en oljetanker. Där Torneå högst uppe i norr. Responserbjuder Saariston Meritie, som har bevittnade jag en incident där entiden är två timmar, det vill säga sitt säte i Åbo, isbrytarkryssningar, dast en liten mängd råolja läckte att fartyget ska avgå senast två förbindelsefartygstrafik, bemanningut i havet men det illa skötta betimmer efter det att larmet gått. ar på fartyg och hamntjänster. Förekämpningsarbetet gjorde bara siInom 12 timmar ska fartyget vara taget ägs av Savolainen Oy. tuationen värre. Det väckte många på skadeplatsen var som helst – I Kemi sörjer vi för besättningtankar både om kunnande och olinom ansvarsområdet. en till kryssningsisbrytaren Sampo, jebekämpningsutrustning. – Det finns alltid minst en pervilket är ett perfekt tilläggsarbete son ombord på fartyget. Vi avgår för personalen inom bekämpningen M/S AALTO är stationerad i Kalamed en styrka på tre personer då av oljeutsläpp. Dessutom kör Letto, joki hamn där ett av Gränsbevaklarmet går och dessa är befälhaett gammalt farledsunderhållsfartyg ningsväsendets centrallager för varen, maskinchefen och en däcksom vi köpt, som turistbåt. Fartyget oljebekämpningsutrustning finns. smatros. Om det blir fråga om ett byggdes om till turistbåt, berättar – I slutet av säsongen före isen långvarigt uppdrag får vi hjälp av Fredrik Björkman, som också är Saalägger sig och för vintern kör vi Gränsbevakningsväsendet eller riston Merities operativa chef. M/S Aalto till Karleby hamn. Om lotsarna med transporter av beBolaget fungerar dessutom i Veitdet blåser en hård nordlig vind på sättningsmän. siluotos hamn bland annat erbjuder sommaren kommer vi också till M/S Aalto har tidigare fungerat det hamntjänster till Stora Enso. Karleby i skydd för vinden, säger som tankfartyg i kusttrafik. För Fredrik Björkman. några år sedan utfördes omfattanM/S Aalto har blivit bekant för de ombyggnadsarbeten på fartyget och det omvandlaKarleby hamngemenskap för fartyget och dess besättdes till ett tankfartyg med kapacitet för bekämpning ning deltar till exempel i övningarna som arrangeras i av oljeutsläpp. Tankfartyg har som känt stor tankkahamnen. I dessa övar man bekämpandet av olje- och pacitet vilket är en stor fördel vid bekämpandet av miljöskador. Fartyget används även i andra övningar. oljeutsläpp. – Vi har fungerat som målfartyg och ISPS-mål. Räddningsverket har varit på plats och övat lyft av en GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET svarar sedan 2019 person från maskinrummet i trånga utrymmen och för förebyggandet av miljöskador i öppet hav. Saarisdet finns även planer på räddningsövningar från en ton Meritie erbjuder Gränsbevakningsväsendet tjänslasttank. Vi deltar gärna i en användning som denna ter på östra Finska Viken och Bottenhavet där konför på detta sätt kan olika aktörer dra så stor nytta som traktsperioden för bekämpande av oljeutsläpp löper möjligt av den tjänst som vi kan erbjuda. Dessutom från maj till slutet av december. höjer de gemensamma övningarna vår responskapaEnligt den nationella strategin strävar Gränsbevakcitet och säkerhet. ningsväsendet till ett läge där aktörerna har kapaciBjörkman säger att Saariston Meritie gärna fördjutet att bekämpa ett större oljeutsläpp på 5 000 ton i par samarbetet med Karleby Hamn. Skärgårdshavet och Bottniska viken. I Finska viken – Karleby är en strategisk hamn i mitten av Bottenoch Norra östersjön är motsvarande siffra 30 000 ton. viken. Den är en stor hamn som har en bra infrastrukI Bottenviken har allvarliga oljeolyckor lyckligtvis tur och där bra service finns på nära håll. Detta utgör varit sällsynta. På våren 2014 skedde ett uppskatten god helhet som erbjuder många olika möjligheter.
O
ACTION PORT 3/2025
15
Transporterna av vindkraftverk genom Karleby hamn fortsätter Transporterna av komponenter för vindkraftverk via Karleby hamn fortsätter i mars då de första komponenterna för Ox2:s vindkraftpark Halsua-Honkakangas anländer. Hooli Stevedooring från Brahestad är projektets hamnoperatör.
V
HOOLI STEVEDORING är ett familjeföretag med en rik historia från sin 30 år långa verksamhet. 2017 utvidgade bolaget sin verksamhet till stuveri och hantering av projektlaster. – Vi investerade 2020 10 miljoner euro i förändringar av utrustning varefter vår huvudverksamhet är hamnoperation med fokus på komponenter för vindkraftverk. Under de sex senaste åren har vi skött hamnoperationen för 520 turbiner och är därmed den största aktören i Finland. Ari Hooli anser att bolagets särdrag är specialutrustningen som konstruerats för hanteringen av vindkraftturbiner som kunderna har uppskattat. – Vi har en verkligt professionell och innovativ personal som själv tillverkar utrustningen, om den inte finns färdig. Lossningsprocessen av ett fartyg måste fungera från första början för att vi under sommarsäsongen ska kunna lossa till och med 200 turbiner från fartygen, säger verkställande direktören och nämner transportsystem och sidolastande trailer för turbinernas tornsegment som exempel på utrustning som bolaget själv konstruerat.
BILD: HOOLI STEVEDORING
indkraftparken på land i Honkakangas omfattar totalt 16 vindkraftverk och deras sammanlagda totaleffekt är cirka 105 megawatt. Den totala höjden på ett kraftverk är 250 meter. – Drygt 200 specialtransporter avgår från Karleby hamn till Honkakangas. Ett tiotal fartyg anländer till hamnen för detta projekt. Vårt mål är att sköta projektet snabbt så att leveranserna till parken ska vara slutförda före midsommaren, berättar Hooli Stevedorings verkställande direktör Ari Hooli. Lossningen av komponenterna sker med Karleby Hamns lyftkranar som körs av lyftkransförarna från Hamnens dotterbolag Silverstone Bay Logistics. Hooli Stevedoring står för den övriga personalen och utrustningen som behövs för hamnlogistiken. – I detta projekt sköter vi helhetsentreprenaden för hamnoperationerna och Karleby valdes till hamn på initiativ av leverantören av turbinerna. Förberedel-
serna för projektet har gått bra och Karleby Hamn är bekant för oss sedan tidigare.
16
Hooli Stevedoring har under de senaste sex åren skött hamnoperationen för 520 turbiner för vindkraftverk.
ACTION PORT 3/2025