Uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmä Heidi Paalatie Järjestöpäällikkö Suomen Tuulivoimayhdistys ry
25.4.2017
Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY, FWPA) •Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö, perustettu 1988 •Noin 160 yritysjäsentä ja 200 henkilöjäsentä • Laaja kirjo tuulivoima-alan yrityksiä
•4 kokoaikaista työntekijää •Pääpaikka Jyväskylässä •Jakaa tietoa tuulivoimasta, osallistuu aktiivisesti tuulivoimasta käytävään poliittiseen ja julkiseen keskusteluun, julkaisee Tuulivoima-lehteä yms. www.tuulivoimayhdistys.fi, www.fwpa.fi
Sähköntuotanto energialähteittäin 2016 (66,1 TWh)
Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 %
Lisäksi sähkön kulutuksesta (85,1 TWh) katettiin tuonnilla 22 %
Tuulivoimarakentaminen Suomessa käynnistyi 2012 Investoinnit (M€, arvio)
Kapasiteetti (MW)
Syöttötariffi voimaan
Tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta: • 2011 n. 0,5 % • 2014, 1,3 % • 2015, 2,8 % • 2016, 3,6 % • 2017, arvio 5 %
Tuulivoimarakentaminen nyt Tuulivoimaa käytössä 1533 MW, 552 tuulivoimalaa Vuonna 2016 valmistui 570 MW, 182 voimalaa 2017 – 2018 valmistuu 600 – 700 MW uutta kapasiteettia ◦ Hankkeilla syöttötariffista varaus (kiintiöpäätös) 2015 – 2016 ◦ Hankkeen sähköaseman pitää olla sähköistetty 10/2017 mennessä, ensimmäisen voimalan rakennettu vuoden loppuun. Lopuista voimaloista keskeytyksetön rakentamissuunnitelma. ◦ Saavat syöttötariffia 12 vuotta tariffiin hakeutumisen jälkeen. ◦ 2018 arviolta 2200 MW tuulivoimaa Suomessa ◦ Vuoden 2020 tavoite, n. 6 % sähkönkulutuksesta, tullaan saavuttamaan.
Hankkeita suunnitteilla noin 11 300 MW edestä ◦ Yli seitsenkertaisesti OL3:n teho ◦ Kattaisi yli 40 % sähkönkulutuksesta
Suomi vs. Saksa, 2015 400 000 300 000 200 000
Finland
100 000
Germany
0 Land area km2
Saksaan v. 2015 asennettujen voimaloiden keskiteho 2,9 MW. Suomeen vuonna 2015 asennettujen voimaloiden keskiteho 3 MW. Source: ABO Wind
Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Suomessa Hallitusohjelma 5/2015
N. 25-30 % investointikustannuksesta
83,5 €/MWh, 12 v. (2015 loppuun asti: 105,3 €/MWh)
Syöttötariffijärjestelmän suunnittelu 2009
Energia- ja ilmastostrategian päivitys 11/2016
Merituulivoiman demonstraatiotuki 2014
Tukitaso määräytyy tarjousten mukaan
Energia- ja ilmastostrategia 2016 - Uusiutuvan energian osuus 50 % 2030 mennessä ja hiilineutraali järjestelmä 2050 -Teknologianeutraalin kilpailutuksen avulla tavoitellaan 2 TWh uusiutuvan sähköntuotannon lisäystä 2020 mennessä. -
Vastaa tuulivoimana noin 600 MW Saman verran tuulivoimaa rakennetaan tänä vuonna Tuella rakennettavat hankkeet valmiina 2020-luvun alkupuolella ”Ylimenokauden tuki”: turvaa hankekehitysosaamisen säilymisen ja ylläpitämisen ennen markkinaehtoisen rakentamisen aikakautta
Ylimenokauden tuki, mutta... ”Tällöin [2020-luvun alussa] tukijärjestelmän tarve arvioitaisiin uudelleen. EU:n uusiutuvan energian direktiiviä ollaan uudistamassa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Samoin Euroopan komission valtiontukisuuntaviivat uudistuvat vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Komission suunnitelmista näiden sisällön suhteen ei ole täsmällistä tietoa, mutta on tarpeen varautua nykytilanteeseen verrattuna jopa merkittäviin muutoksiin.”
Energia- ja ilmastostrategia 2016 - Uusiutuvan energian osuus 50 % 2030 mennessä ja hiilineutraali järjestelmä 2050 -Teknologianeutraalin kilpailutuksen avulla tavoitellaan 2 TWh uusiutuvan sähköntuotannon lisäystä 2020 mennessä. -
Vastaa tuulivoimana noin 600 MW Saman verran tuulivoimaa rakennetaan tänä vuonna Tuella rakennettavat hankkeet valmiina 2020-luvun alkupuolella ”Ylimenokauden tuki”: turvaa hankekehitysosaamisen ennen markkinaehtoista rakentamista
-Investointituki uusille teknologioille -Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutukset selvitettävä
Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutusten selvitykset Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 7.3.2017 ◦ http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuulivoiman-terveys-jaymparistovaikutusten-selvitykset-alkavat ◦ VTT, STUK ja THL + erikoislääkärit, terveysvaikutusselvitys ◦ LUOMUS linnusto- ja lepakkoselvitys ◦ Kevään aikana valmistuu I-vaihe, infraäänten mittauskampanja ja kirjallisuuskatsaus ◦ II-vaiheen (mm. laboratorio-olosuhteissa toteutettava kokeellinen tutkimus) suunnittelu ja rahoituksen valmistelu käynnissä ◦ Työtä ohjaavat TEM, YM, STM ja STUK
STY pitää hyvänä, että vaikutukset selvitetään. ◦ STY toivoo, että vertailun vuoksi myös muiden äänilähteiden infraääniä mitataan ja huomiota kiinnitetään myös muiden energiantuotantomuotojen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin
ARVAUS/TOIVE uuden j채rjestelm채n aikataulusta
Mutta t채m채 vain arvaus ja toive!
Mitä teknologianeutraali kilpailutus tarkoittaa? (1) - Kilpailutus maailmalla tällä hetkellä suosituin tukimekanismi ◦ Käytössä yli 60 maassa ◦ EU sallii myös vihreät sertifikaatit ja investointituen
-Hankkeilla ennakkovaatimus (rakentamisvalmius) -Ennakkovaatimuksen täyttävät hankkeet antavat tarjouksensa siitä mihin hintaan ja kuinka paljon voisivat vuosittain tuottaa sähköä
-Tarjoukset järjestetään hinnan mukaan - Muitakin kriteereitä voi olla
-Tukea maksetaan vain kunkin hankkeen, teknologian ja teknologian kehitysvaiheen mukaan
- Eri teknologioille voi olla omat ”korinsa”
Esimerkki: valtio tavoittelee 800 GWh vuosituotantoa
Mitä teknologianeutraali kilpailutus tarkoittaa? (2) - Tuki voi olla ”pay as bid” tai ”pay as cleared” - Hankkeiden rakentuminen voidaan ennakkovaatimusten lisäksi pyrkiä varmistamaan ”bid bondeilla” tai ”performance bondeilla” ◦ STY kannattaa ”performance bondia”
- Tuki voi olla liukuva tai kiinteä preemio ◦ Katto- ja lattiatasot mahdollista määrittää
- Etenkin pay as bid –mallinen kilpailutus poistaa tehokkaasti ylituen riskin - STY:n suositus tukiajaksi min. 12-15 v.
Liukuva preemio valtiolle edullisin vaihtoehto , koska
Kiinteä preemio: •Sähkön hintariski tuottajalla •Rahoittajan näkökulmasta riski suurempi tuottovaade kovempi rahoituskustannus korkeampi tuen tarve suurempi •Kustannus valtiolle hyvin ennakoitava
Mitä enemmän riskejä hankkeessa on, sitä suurempaa tuottoa rahoittaja edellyttää!
Liukuva preemio: • Sähkön hintariskiä siirretty tuottajalta valtiolle • Rahoittajan näkökulmasta riski pienempi rahoitus halvempi tuotantokustannukset halvemmat tuen tarve pienempi
Liukuvalla preemiolla lasketaan tuotantokustannuksia Sty:n arvio tuotantokustannus liukuvalla preemiolla
STY:n arvio tuotantokustannus kiinteällä preemiolla
Pääoman painotetulla tuottovaatimuksella (WACC) lasketaan vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettuna keskiarvoa. Mitä suurempi oman pääoman vaadittava osuus (= mitä pienemmän osuuden saa lainaa) ja mitä korkeampi lainarahan korko on, sitä korkeampi WACC ja tuotantokustannukset ovat. Tällä hetkellä Suomessa WACC on n. 6,5 %, Ruotsissa 8-9%. ◦ Liukuvalla preemiolla tuotantokustannus on arviolta 55-61 €/MWh ◦ Kiinteällä preemiolla tuotantokustannus on arviolta 67-72 €/MWh ◦ Kiinteällä preemiolla valtion maksama tuki tulee vuodessa valtiolle liukuvaa preemiota 12 – 34 miljoonaa euroa kalliimmaksi. ◦ 12 vuoden tukijaksolla tämä tarkoittaa yhteensä 144 – 408 miljoonaa euroa.
Lähde: Pöyry 2015
Tuulivoima kustannustehokkaimpia sähköntuotantomuotoja, myös Suomessa
Lähteet: ÅF, 2016 ja Pöyry 2016
Nykyisillä ja tulevilla sähkön hinnoilla ei tuulivoima kuitenkaan vielä pärjää markkinaehtoisesti
Tuulivoima - Puhdasta. Turvallista. Suomalaista. Rakennamme suomalaisille puhdasta ja turvallista omaa energiantuotantoa. Työllistämme luomalla kotimaista kannattavaa uusiutuvan energian liiketoimintaa. Toteutamme puhtaampaa huomista jo tänään.
Kiitos!
www.tuulivoimayhdistys.fi heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi p. 040 550 3858